Menettely : 2018/2054(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0266/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0266/2018

Keskustelut :

PV 10/09/2018 - 29
CRE 10/09/2018 - 29

Äänestykset :

PV 11/09/2018 - 6.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0327

MIETINTÖ     
PDF 442kWORD 72k
18.7.2018
PE 620.924v02-00 A8-0266/2018

kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämisestä EU:n raja-alueilla

(2018/2054(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Krzysztof Hetman

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämisestä EU:n raja-alueilla

(2018/2054(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4, 162, 174–178 ja 349 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(2),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006(3),

–  ottaa huomioon potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa 9. maaliskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/24/EU(4),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämisestä EU:n raja-alueilla (COM(2017)0534),

–  ottaa huomioon kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämisestä EU: n raja-alueilla annetun komission tiedonannon liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka julkaistiin 20. syyskuuta 2017 (SWD)(2017)0307),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n vähemmän kehittyneistä alueista(5),

  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 201 antamansa päätöslauselman taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta EU:ssa: komission seitsemäs kertomus(6),

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n koheesiopolitiikan rakentamisesta vuoden 2020 jälkeen(7),

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kumppanien osallisuuden ja näkyvyyden lisäämisestä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toiminnassa(8),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2017 antamansa päätöslauselman oikeasta rahoitusvalikoimasta Euroopan alueille: rahoitusvälineet ja avustukset EU:n koheesiopolitiikassa(9),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman investoinneista työllisyyteen ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen arviointi(10),

  ottaa huomioon alueiden komitean 8. helmikuuta 2017 antaman lausunnon raja-alueiden puuttuvista liikenneyhteyksistä(11),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikasta ja älykkääseen erikoistumiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointistrategioista (RIS3)(12),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan alueellisesta yhteistyöstä – parhaat käytänteet ja innovatiiviset toimet(13),

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Koheesiopolitiikan 2014–2020 uudet alueellisen kehittämisen välineet: yhdennetyt alueelliset investoinnit ja paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet(14)”,

–  ottaa huomioon yksinkertaistamista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) edunsaajien osalta seuraavan korkean tason ryhmän päätelmät ja suositukset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0266/2018),

A.  toteaa, että EU:n ja sen Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvien naapurimaiden välillä on kaikkiaan 40 unionin maaraja-aluetta ja unionin sisäistä raja-aluetta, jotka muodostavat 40 prosenttia koko unionin alueesta ja joilla asuu lähes 30 prosenttia unionin väestöstä ja muodostetaan lähes kolmannes unionin BKT:stä;

B.  toteaa, että raja-alueiden, etenkin alhaisen väestötiheyden raja-alueiden, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edellytykset ovat kehnommat ja niiden taloudellinen toimintakyky on yleisesti ottaen heikompi kuin jäsenvaltioiden muiden alueiden eikä niiden taloudellisia mahdollisuuksia kyetä hyödyntämään kokonaisuudessaan;

C.  toteaa, että myös fyysiset ja/tai maantieteelliset esteet rajoittavat raja-alueiden taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta niin unionissa kuin muualla ja että erityisesti tämä pätee vuoristoalueisiin;

D.  toteaa, että jo toteutetuista toimista huolimatta ilmenee edelleen esteitä, jotka ovat lähinnä hallinnollisia, kielellisiä ja oikeudellisia ja jotka haittaavat raja-alueiden kasvua, taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja alueiden välistä ja sisäistä yhteenkuuluvuutta;

E.  panee merkille komission vuonna 2017 tekemän arvion siitä, että mikäli nykyisistä esteistä poistettaisiin pelkästään 20 prosenttia, raja-alueiden BKT kasvaisi 2 prosenttia tai noin 91 miljardia euroa, mikä merkitsisi noin miljoonaa uutta työpaikkaa; toteaa, että alueellisen yhteistyön, mukaan lukien rajatylittävä yhteistyö, katsotaan laajalti tuottavan aitoa ja näkyvää lisäarvoa etenkin sisärajaseudulla asuville unionin kansalaisille;

F.  toteaa, että raja-alueilla on noin 2 miljoonaa työntekijää ja opiskelijaa, jotka tekevät työtä tai opiskelevat toisessa jäsenvaltiossa, ja että tästä määrästä 1,3 miljoonaa on työntekijöitä, mikä vastaa 0,6:ta prosenttia 28 jäsenvaltion unionin kaikista työntekijöistä;

G.  toteaa, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 95 prosenttia Euroopan laajuisen liikenneverkon ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista kohdennetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkokäytäviin, kun taas kattavaa verkkoa koskeviin pieniin hankkeisiin ja verkon yhteyksiä koskeviin toimenpiteisiin ei useinkaan saada osarahoitusta tai kansallista rahoitusta, vaikka ne ovat olennaisia tiettyjen ongelmien ratkaisemiseksi ja rajatylittävien yhteyksien ja talouksien kehittämiseksi;

H.  ottaa huomioon, että komissio aikoo myös esittää unionin merten sisäraja-alueita koskevan kantansa;

I.  toteaa, että unionin ulkorajoilla, mukaan lukien syrjäisimmät alueet, maaseutualueet, teollisuuden muutosprosessissa olevat alueet, syrjäiset alueet ja saarialueet sekä SEUT:n 174 artiklassa tarkoitetut pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivät alueet, kohdatut moninaiset haasteet saattaisivat myös antaa aihetta siihen, että komissio hyväksyy niitä koskevan kannan;

1.  pitää myönteisenä kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämistä EU: n raja-alueilla koskevaa komission tiedonantoa, joka on laadittu kahden vuoden tutkimusten ja vuoropuhelun tuloksena ja jossa tarjotaan arvokas näkemys EU:n sisäraja-alueiden haasteisiin ja esteisiin; korostaa tässä yhteydessä, kuinka tärkeää on hyödyntää hyviä käytäntöjä ja menestystarinoita ja julkaista niitä, kuten komission tiedonannossa tehdään, ja kehottaa jatkotoimiin, joissa analysoidaan samaan tapaan EU:n ulkoraja-alueita;

Pysyviin esteisiin paneutuminen

2.  korostaa, että julkisten palvelujen saatavuus yhdessä niiden kehittämisen kanssa on ratkaisevaa sisäraja-alueilla asuvalle 150 miljoonan hengen väestölle ja että palvelujen saatavuutta haittaavat toistuvasti lukuisat oikeudelliset ja hallinnolliset sekä kielelliset esteet; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita maksimoimaan toimensa ja nopeuttamaan yhteistyötä näiden esteiden poistamiseksi ja edistämään ja vakiinnuttamaan sähköisen hallinnon käyttöä etenkin terveydenhuoltopalvelujen, liikenteen, elintärkeän fyysisen infrastruktuurin rakentamisen, koulutuksen, kulttuurin, urheilun, viestinnän, työvoiman liikkuvuuden, ympäristön sekä sääntelyn, rajatylittävän kaupan ja yritysten kehittymisen yhteydessä;

3.  korostaa, että raja-alueiden ongelmat ja haasteet ovat jossain määrin yhteisiä, mutta ne myös vaihtelevat alueittain tai jäsenvaltioittain ja riippuvat kulloisenkin alueen erityisistä oikeudellisista, hallinnollisista, taloudellisista ja maantieteellisitä piirteistä, mikä tarkoittaa, että kuhunkin näistä alueista on paneuduttava tapauskohtaisesti; ottaa huomioon raja-alueiden yleensä yhteiset kehittämismahdollisuudet; kannustaa soveltamaan räätälöityjä, yhdennettyjä ja paikkalähtöisiä lähestymistapoja, kuten paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita (CLLD);

4.  tähdentää, että jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset ja institutionaaliset kehykset saattavat johtaa raja-alueilla oikeudelliseen epävarmuuteen, joka pitkittää hankkeita, kasvattaa niiden täytäntöönpanon kustannuksia ja merkitsee jälleen yhtä haittaa raja-alueiden kansalaisille, instituutioille ja yrityksille, ja hankaloittaa usein hyvien hankkeiden toteuttamista; korostaa siksi, että olisi suotavaa, että jäsenvaltiot tai ainakin raja-alueet täydentäisivät paremmin toisiaan ja parantaisivat koordinointia, viestintää ja yhteentoimivuutta ja olisivat innokkaampia poistamaan esteitä;

5.  ottaa huomioon rajojen yli töissä käyvien erityistilanteen, sillä raja-alueiden haasteet koettelevat heitä tuntuvimmin, ja toteaa, että näihin haasteisiin kuuluvat erityisesti muun muassa uudelleenkoulutuksen jälkeen hankittujen tutkintotodistusten ja muiden pätevyyksien tunnustaminen, terveydenhuolto, liikenne sekä avoimia työpaikkoja, sosiaaliturvaa ja verotusjärjestelmiä koskevien tietojen saatavuus; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita nopeuttamaan toimiaan näiden esteiden poistamiseksi ja raja-alueiden alue- ja paikallisviranomaisten toimivallan, varojen lisäämiseksi ja riittävän liikkumavaran suomiseksi, jotta naapurimaiden kansallisia oikeus- ja hallintojärjestelmiä voidaan koordinoida paremmin rajojen yli töissä käyvien elämänlaadun parantamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, miten tärkeää on soveltaa parhaita käytäntöjä kaikkialla unionissa ja tiedottaa niistä; korostaa, että nämä ongelmat ovat vielä mutkikkaampia, kun rajojen yli käydään töissä unioniin siten, että lähtö- tai kohdemaa on unioniin kuulumaton maa;

6.  toteaa, että raja-alueilla harjoitettavalla liiketoiminnalla on monia haasteita, jotka liittyvät erityisesti työ- ja kauppaoikeuden, verotuksen, julkisten hankintojen ja sosiaaliturvajärjestelmien hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita mukauttamaan asiaa koskevia oikeudellisia säännöksiä paremmin rajatylittävien alueiden aiheuttamiin haasteisiin ja yhdenmukaistamaan niitä ja lähentämään sääntelykehyksiä toisiinsa, jotta kansallisen lainsäädännön täytäntöönpano voisi olla oikeudellisesti johdonmukaisempaa ja joustavampaa; kehottaa myös parantamaan rajatylittävistä kysymyksistä tiedottamista esimerkiksi perustamalla keskitettyjä asiointipisteitä, jotta työntekijät ja yritykset voivat täyttää velvollisuutensa ja käyttää kaikkia oikeuksiaan täysipainoisesti ja sen jäsenvaltion oikeusjärjestelmän mukaisesti, jossa palveluja tarjotaan; edellyttää, että nykyisiä ratkaisuja hyödynnetään paremmin ja varmistetaan nykyisten yhteistyörakenteiden rahoitus;

7.  pitää valitettavana, että komission tiedonannossa ei arvioitu erityisesti pk-yrityksiä, mukaan lukien niille tarjottavissa oleva lisätuki; katsoo, että pk-yrityksillä on rajatylittävässä vuorovaikutuksessa erityisiä haasteita, joihin kuuluvat muun muassa kielelliset sekä hallinnollisia valmiuksia, kulttuurieroja ja oikeudellisia eroja koskevat haasteet; korostaa, että näiden haasteiden ratkaiseminen on erittäin tärkeää, koska pk-yritykset työllistävät 67 prosenttia rahoitusalan ulkopuolisista työntekijöistä ja tuottavat 57 prosenttia lisäarvosta(15);

8.  korostaa, että raja-alueiden ja erityisesti alhaisen väestötiheyden raja-alueiden liikennepalvelut ja etenkään rajatylittävät julkisen liikenteen palvelut eivät osin puuttuvien tai käyttämättömien yhteyksien vuoksi ole vielä riittävän kehittyneitä tai koordinoituja, mikä haittaa rajatylittävää liikkuvuutta ja talouskehitysnäkymiä; korostaa lisäksi, että monimutkaiset sääntely- ja hallintojärjestelyt haittaavat erityisen paljon rajatylittävän liikenteen infrastruktuuria; korostaa nykyisiä mahdollisuuksia kestävän liikenteen kehittämiseen ensisijaisesti julkisen liikenteen perusteella ja odottaa siinä mielessä tulevaa komission tutkimusta puuttuvista rautatieyhteyksistä sisärajoilla; tähdentää, että jokaisen tällaisen tutkimuksen tai kaikkien tulevien suositusten olisi muun muassa perustuttava alue- ja paikallisviranomaisten ja kansallisten viranomaisten tietoihin ja kokemuksiin ja että olisi otettava huomioon kaikki rajatylittävää yhteistyötä ja nykyisten rajatylittävien yhteyksien parantamista koskevat ehdotukset; kehottaa rajatylittäviä alueviranomaisia ehdottamaan tapoja liikenneverkkojen nykyisten puutteiden poistamiseksi; toteaa, että osa nykyisestä rautatieinfrastruktuurista on käyttämättä tuen puuttumisen vuoksi; korostaa etuja, joita vesiväylien edelleen kehittämisestä voi koitua paikallisille ja alueellisille talouksille; kehottaa keskittämään Verkkojen Eurooppa -välineen yhden toimintalinjan raja-alueiden kestävän liikenteen infrastruktuurien puuttuvien yhteyksien toteuttamiseen ja osoittamaan siihen riittävän rahoituksen; korostaa, että on ratkaistava liikenteen pullonkaulat, jotka haittaavat taloudellista toimintaa, kuten kuljetuksia, matkailua ja kansalaisten matkantekoa;

9.  toteaa, että raja-alueiden houkuttelevuus asuinpaikkana ja investointikohteena riippuu pitkälti elämänlaadusta, julkisten ja kaupallisten palvelujen saatavuudesta niin kansalaisten kuin yritysten kannalta sekä liikenteen laadusta; toteaa, että nämä edellytykset kyetään täyttämään ja säilyttämään ainoastaan tiiviissä yhteistyössä rajan kummallakin puolella toimivien kansallisten ja alue- ja paikallisviranomaisten ja yritysten kanssa;

10.  pitää valitettavana, että terveydenhuoltopalvelujen ja -menetelmien ja niiden maksamisen/korvaamisen ennakkohyväksyntää koskevat menettelyt ovat erilaisia ja mutkikkaita, että potilaille aiheutuu hallinnollista rasitetta heidän käydessään erikoislääkärien vastaanotolla rajojen yli, että teknologian käytössä ja potilastietojen jakamisessa on yhteensovittamattomia eroja eikä yhdennettyjä tietoja ole saatavilla; katsoo kaiken tämän paitsi rajoittavan saatavuutta kummallakin puolen rajaa ja haittaavan siten terveydenhuoltopalvelujen hyödyntämistä mahdollisimman hyvin myös haittaavan hätä- ja pelastuspalvelujen toimintaa rajatylittävissä tehtävissä;

11.  korostaa unionin raja-alueiden mahdollista roolia ympäristöasioissa ja ympäristönsuojelussa, koska ympäristön pilaantuminen ja luonnonkatastrofit ovat usein rajat ylittäviä; kannattaa tässä yhteydessä unionin raja-alueiden rajatylittäviä ympäristönsuojeluhankkeita, koska näillä alueilla on usein ympäristöhaasteita, jotka johtuvat naapurimaiden ympäristönormien ja oikeudellisen sääntelyn eroista; edellyttää myös, että parannetaan koordinointia ja yhteistyötä sisävesien hoitamisen alalla, jotta voidaan ehkäistä luonnonkatastrofeja, kuten tulvia;

12.  kehottaa komissiota paneutumaan pikaisesti ongelmiin, jotka aiheutuvat raja-alueiden fyysisistä ja maantieteellisistä esteistä;

Yhteistyön ja luottamuksen tehostaminen

13.  katsoo, että edellä mainittujen itsepintaisten ongelmien ratkaisemisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että eri tasojen sidosryhmät saavuttavat vastavuoroisen luottamuksen, poliittisen tahdon ja joustavan lähestymistavan aina paikallisesta tasosta kansalliseen tasoon ja kansalaisyhteiskunta mukaan luettuna; katsoo, että raja-alueiden näkökulmasta koheesiopolitiikan arvo perustuu työllisyyden ja kasvun edistämistavoitteeseen ja että kyseinen toiminta on käynnistettävä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla ja alue- ja paikallistasolla; edellyttää siksi koordinoinnin ja vuoropuhelun parantamista, tehokkaampaa tiedonvaihtoa ja parhaita käytänteitä koskevan viranomaisten keskinäisen vaihdon lisäämistä, erityisesti alue- ja paikallistasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tällaista yhteistyötä ja järjestämään yhteistyön rakenteita varten rahoitusta, jotta voidaan varmistaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on riittävä toiminnallinen ja taloudellinen riippumattomuus;

14.  korostaa koulutuksen ja kulttuurin merkitystä ja erityisesti mahdollisuuksia vauhdittaa monikielisyyden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämistä raja-alueilla; korostaa koulujen ja paikallisten joukkotiedotusvälineiden tarjoamia mahdollisuuksia näissä pyrkimyksissä ja kehottaa sisäraja-alueiden jäsenvaltioita, alueita ja kuntia sisällyttämään naapurimaiden kielten opettamisen opetussuunnitelmiinsa jo esikoulusta lähtien; korostaa lisäksi, että monikielistä lähestymistapaa on edistettävä hallinnon kaikilla tasoilla;

15.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään todistusten, tutkintojen ja ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista ja niiden parempaa ymmärtämistä naapurialueiden välillä; kehottaa näin ollen sisällyttämään opetusohjelmaan erityistaitoja rajatylittävien työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi, taitojen validointi ja tunnustaminen mukaan luettuina;

16.  kannattaa erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan kaikenlaista syrjintää raja-alueilla ja purkamaan heikossa asemassa olevien ihmisten työnsaannin ja yhteiskuntaan integroitumisen esteitä; tukee tältä osin yhteisötalouden yritysten edistämistä ja kehittämistä raja-alueilla, koska siten mahdollistetaan työpaikkojen luominen varsinkin heikossa asemassa oleville ryhmille, kuten työttömille nuorille ja vammaisille;

17.  pitää sähköisen hallinnon toimintaohjelmaa 2016–2020(16) myönteisenä välineenä, jolla saadaan aikaan tehokas ja osallistava julkishallinto, ja ottaa huomioon tämän suunnitelman erityisen arvon raja-alueita koskevien yksinkertaistamistoimenpiteiden kannalta; toteaa, että sähköisen hallinnon nykyisten järjestelmien on oltava yhteentoimivia niin kansallisen hallinnon kuin alue- ja paikallishallinnon tasolla; on kuitenkin huolissaan siitä, että suunnitelman täytäntöönpano on takkuillut eräissä jäsenvaltioissa; on huolissaan myös viranomaisten sähköisten järjestelmien usein puutteellisesta yhteentoimivuudesta ja siitä, että verkossa ei ole juurikaan palveluja ulkomaisille yrittäjille, jotka haluavat aloittaa liiketoiminnan jossain muussa maassa; kehottaa siksi jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, mukaan lukien kielelliset välineet, joilla parannetaan digitaalisten palvelujen saatavuutta naapurialueiden mahdollisten käyttäjien kannalta; kehottaa raja-alueiden viranomaisia perustamaan portaaleja liiketoimintaa koskevien rajatylittävien aloitteiden kehittämistä varten; kehottaa jäsenvaltiota ja alue- ja paikallisviranomaisia vauhdittamaan sähköisen hallinnon hankkeita, jotka vaikuttavat myönteisesti rajaseudun asukkaiden elämään ja työhön;

18.  toteaa, että eräillä sisä- ja ulkoraja-alueilla on vakavia muuttoliikehaasteita, jotka usein ylittävät näiden raja-alueiden valmiudet, ja kannustaa hyödyntämään asianmukaisesti Interreg-ohjelmia sekä raja-alueiden alue- ja paikallisviranomaisten välistä hyvien käytäntöjen vaihtoa, kun on kyse kansainvälistä suojelua tarvitsevien pakolaisten kotouttamisesta; korostaa, että Euroopan tasolla tarvitaan tukea ja koordinointia ja että kansallisten hallitusten on tuettava alue- ja paikallisviranomaisia niiden reagoidessa näihin haasteisiin;

19.  kehottaa komissiota esittämään näkemyksensä siitä, miten reagoidaan unionin merten sisä- ja ulkoraja-alueiden haasteisiin; edellyttää lisätukea unionin ulkoraja-alueiden rajatylittäviin hankkeisiin, erityisesti kun hanke toteutetaan yhdessä sellaisten kolmansien maiden raja-alueiden kanssa, jotka ovat yhdentymässä unioniin; toteaa jälleen tässä yhteydessä, että kaikkien raja-alueiden piirteet ja haasteet ovat jossain määrin yhteisiä, vaikka ne edellyttävät eriytettyä räätälöityä lähestymistapaa; kehottaa ottamaan erityisesti huomioon syrjäisimmät alueet ja unionin ulkoraja-alueet ja antamaan niille riittävästi tukea;

20.  korostaa, että tulevassa koheesiopolitiikassa olisi otettava riittävän hyvin huomioon ne Euroopan alueet, joihin brexit vaikuttaa tuntuvimmin, ja erityisesti ne alueet, joista tulee brexitin myötä unionin (maa- tai meri)ulkorajoja, ja kohdennettava niille riittävästi tukea;

21.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan raja-alueiden terveydenhuollon täydentävyyttä ja varmistamaan, että raja-alueiden pelastuspalvelussa, kuten terveydenhuollossa ja polisin ja palokunnan toiminnassa, tehdään aitoa yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa potilaan oikeuksien kunnioittaminen siten kuin siitä on säädetty rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevassa direktiivissä sekä palvelujen saatavuuden ja laadun paraneminen; kehottaa jäsenvaltioita, alueita ja kuntia tekemään kahden- tai monenvälisiä puitesopimuksia terveydenhuollon rajatylittävästä yhteistyöstä ja muistuttaa tässä yhteydessä niin kutsutuista ZOAST-vyöhykkeistä, joilla kuuden raja-alueen asukkaat voivat saada terveydenhuoltoa kummankin puolen rajaa nimetyissä terveydenhuoltolaitoksissa ilman hallinnollisia tai taloudellisia esteitä; toteaa, että näistä vyöhykkeistä on tullut terveydenhuollon rajatylittävän yhteistyön vertailukohtia koko Euroopassa;

22.  kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia tehostaa ulkorajoilla yhteistyötä ja poistaa aluekehityksen esteitä naapurialueiden kanssa, etenkin kun on kyse sellaisten maiden alueista, jotka valmistautuvat liittymään unioniin;

23.  korostaa pienen mittakaavan hankkeiden ja rajatylittävien hankkeiden merkitystä, koska ne lähentävät ihmisiä toisiinsa ja luovat siten uusia mahdollisuuksia paikalliselle kehittämiselle;

24.  korostaa, miten tärkeää on ottaa oppia eräiden raja-alueiden menestystarinoista ja hyödyntää edelleen niiden tarjoamia mahdollisuuksia;

25.  korostaa urheilun merkitystä välineenä, jolla helpotetaan kotoutumista raja-alueiden yhteisöihin, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kohdentamaan riittävästi varoja alueellisen yhteistyön ohjelmiin, joilla rahoitetaan paikallista urheiluinfrastruktuuria;

Unionin välineiden käyttäminen johdonmukaisuuden parantamiseen

26.  korostaa Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien ja erityisesti rajatylittävien yhteistyöohjelmien erittäin merkittävää ja myönteistä roolia raja-alueiden taloudellisessa ja sosiaalisessa kehittämisessä ja näiden alueiden, mukaan lukien meri- ja ulkoraja-alueet, yhteenkuuluvuuden lisäämisessä; pitää myönteisenä, että Euroopan alueellista yhteistyötä pidetään komission monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 koskevassa ehdotuksessa edelleen merkittävänä tavoitteena, jolla on oltava näkyvämpi rooli vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikassa ja jonka talousarviota on lisättävä merkittävästi, erityisesti rajatylittävää ulottuvuutta varten; korostaa Euroopan alueellisen yhteistyön näkyvää eurooppalaista lisäarvoa ja kehottaa neuvostoa hyväksymään tähän tarkoitukseen ehdotetut määrärahat; korostaa samalla, että ohjelmia on yksinkertaistettava ja että on varmistettava Euroopan alueellisen yhteistyön parempi johdonmukaisuus unionin yleisten tavoitteiden kanssa ja ohjelmien joustavuus, jotta voidaan paneutua paremmin paikallisiin ja alueellisiin haasteisiin, vähentää edunsaajiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta ja edistää lisäinvestointien hankkimista kestävän infrastruktuurin hankkeisiin rajatylittävien yhteistyöohjelmien avulla; kehottaa raja-alueiden viranomaisia hyödyntämään tehokkaammin näistä ohjelmista saatavaa tukea;

27.  kehottaa komissiota antamaan säännöllisesti parlamentille selonteon poistetuista rajatylittävän yhteistyön esteistä; kannustaa komissiota tehostamaan rajatylittävän yhteistyön käynnissä olevaa nykyaikaistamista ja syventämistä edistävien nykyisten innovatiivisten välineiden käyttöä ja jatkamaan uusien kehittämistä; toteaa, että tällaisia välineitä ovat esimerkiksi raja-alueiden yhteyspiste, tehostettu Solvit-järjestelmä ja yhteinen digitaalinen palveluväylä ja että niillä organisoidaan rajatylittäviä alueellisia seikkoja koskevaa asiantuntemusta ja neuvontapalveluja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään julkishallinnoistaan mahdollisimman pitkälle lähtökohtaisesti digitaalisia, jotta raja-alueiden asukkaille ja yrityksille voidaan varmistaa päästä päähän ulottuvat digitaaliset julkiset palvelut;

28.  korostaa, miten tärkeää on, että komissio kerää tietoja rajatylittävästä vuorovaikutuksesta, jotta päätöksiä voidaan tehdä paremmin ja parempien tietojen varassa yhteistyössä jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien kanssa; katsoo, että tätä varten on tuettava ja rahoitettava pilottihankkeita, ohjelmia, tutkimuksia, analyysejä ja alueellista tutkimusta;

29.  kehottaa hyödyntämään paremmin mahdollisuuksia, joita unionin makroaluestrategiat voivat tarjota reagoitaessa raja-alueiden haasteisiin;

30.  katsoo, että koheesiopolitiikassa olisi painotettava enemmän investoimista ihmisiin, koska raja-alueiden taloutta voidaan elvyttää yhdistämällä tehokkaasti innovointia, inhimillistä pääomaa, hyvää hallintoa ja institutionaalisia valmiuksia;

31.  pitää valitettavana, että eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty kokonaisuudessaan, mikä saattaa johtua osittain alue- ja paikallisviranomaisten varautuneisuudesta ja osittain siitä, että nämä viranomaiset pelkäävät perusteettomasti toimivallan siirtymistä, sekä edelleen vaivaavasta toimivaltaa koskevan tiedon puutteellisuudesta; kehottaa selvittämään ripeästi mahdolliset muut syyt tähän tilanteeseen ja puuttumaan niihin; kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä, joilla poistetaan tämän välineen tehokkaan soveltamisen esteet; muistuttaa, että Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmissa komission ensisijainen rooli on jäsenvaltioiden yhteistyön helpottamisessa;

32.  kehottaa ottamaan huomioon nykyisistä lukuisista unionin sisä- ja ulkorajoilla toimivista Euroregio-alueista saadut kokemukset, jotta voidaan lisätä taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen mahdollisuuksia ja parantaa raja-alueiden asukkaiden elämänlaatua; edellyttää, että arvioidaan Euroregio-alueiden toimintaa alueellisen yhteistyön saralla ja niiden suhdetta unionin raja-alueiden aloitteisiin ja toimintaan, jotta alan työtä voidaan koordinoida ja sen tulokset voidaan optimoida;

33.  korostaa, että alueellisten vaikutusten arvioinnilla saadaan parempi käsitys harjoitettujen politiikkojen alueellisista vaikutuksista; kehottaa komissiota harkitsemaan, että alueellisten vaikutusten arviointia painotetaan enemmän, kun unionissa ehdotetaan lainsäädäntöaloitteita;

34.  katsoo vakaasti, että, rajatylittävyyden esteitä vähennettäisiin entisestään "eurooppalaisella rajatylittävällä yleissopimuksella" (ECBC), joka mahdollistaisi alueellisesti rajatun rajatylittävän infrastruktuurin tai palvelun (esimerkiksi sairaala tai raitiotie) tapauksessa sen, että sovelletaan vain yhden tai useamman asianomaisen maan kansallista normatiivista kehystä ja/tai vaatimuksia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että äskettäin on julkaistu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismista (COM(2018)0373);

35.  odottaa mahdollista ehdotusta rajatylittävän yhteistyön hallinnointivälinettä koskevaksi komission asetukseksi, jotta voidaan arvioida sen hyödyllisyyttä asianomaisten alueiden kannalta;

°

°  °

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden kansallisille ja alueellisille parlamenteille, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(3)

EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19.

(4)

EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0067.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0105.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0254.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0245.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0222.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0053.

(11)

EUVL C 207, 30.6.2017, s. 19.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0320.

(13)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0321.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0211.

(15)

Eurooppalaisia pk-yrityksiä koskeva vuotuinen kertomus 2016/2017, s. 6.

(16)

Komission 19. huhtikuuta 2016 antama tiedonanto ”EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020: Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen”(COM(2016)0179).


PERUSTELUT

Euroopan unionin sisäiset raja-alueet muodostavat jopa 40 prosenttia sen pinta-alasta, ja niillä asuu 150 miljoonaa eurooppalaista. Niillä tuotetaan myös neljännes Euroopan BKT:stä. Edellä mainituista seikoista huolimatta raja-alueilla on edelleen esteitä, jotka haittaavat niiden kasvua ja kehittymistä, minkä vuoksi näiden alueiden taloudellinen tulos jää heikommaksi kuin jäsenvaltioiden sydänalueilla.

Löytääkseen tilanteeseen selityksen ja ehdottaakseen ratkaisuja komissio teetti vuodet 2015–2017 kattavan raja-alueiden uudelleenarvioinnin, jossa tutkittiin oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä ja järjestettiin laajoja julkisia kuulemisia verkossa sekä erilaisia työpajoja yhdessä sidosryhmien kanssa. Tämän uudelleentarkastelun tuloksena on laadittu kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämistä EU:n raja-alueilla koskeva komission tiedonanto, jossa esitetään raja-alueiden kehittämisen kymmenen yleisintä estettä ja ehdotetaan ratkaisuja kyseisiin ongelmiin.

Esittelijä pitää komission esittämää asiakirjaa myönteisenä, ja katsoo, että siinä arvioidaan ansiokkaasti ja perusteellisesti nykyisiä esteitä, ja arvostaa ehdotettuja ratkaisuja. Esittelijä uskoo vakaasti, että tehokkain väline raja-alueiden kehittymistä koskevien esteiden poistamiseen on asiasta vastaavien viranomaisten keskinäinen luottamus ja poliittinen tahto. Komission ja kansallisten hallitusten olisi siksi luotettava lujemmin alue- ja paikallisviranomaisiin. Näiden viranomaisten tehokas yhteistyö raja-alueilla edellyttää joustavuuden lisäämistä ja erityisjärjestelyjä, koska asianomaisten jäsenvaltioiden oikeudelliset järjestelmät eivät ole usein toisiaan täydentäviä. Tämä pitää paikkansa myös unionin oikeuden suhteen, koska direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä saattaa vaihdella jäsenvaltioittain. Esittelijä katsoo siksi, että alueellisten vaikutusten arviointi olisi sisällytettävä pakollisena osana kaikkeen uuteen EU-lainsäädäntöön.

Esittelijä korostaa, että kiireelliset kysymykset, kuten julkisten palvelujen saatavuus, rajatyöntekijöiden oikeudellinen epävarmuus tai riittämättömät liikennejärjestelyt, edellyttävät keskitetympiä ja intensiivisempiä toimenpiteitä lähinnä jäsenvaltioilta, mutta myös unionin tasolla. Työntekijöiden on saatava pätevyytensä tunnustetuksi ja heille on tiedotettava hyvin heitä koskevan sosiaaliturvan kattavuudesta. On myös poistettava rajojen yli toimivien yritysten esteitä, koska nykyisin rajojen yli toimivilla yrityksillä on noin 60 prosenttia enemmän kuluja kuin vain omassa maassaan toimivilla yrityksillä. Sisäraja-alueiden yhteistyötä ja näiden alueiden kehittämistä ja yhteenkuuluvuutta voitaisiin edistää entisestään myös karsimalla monimutkaisuutta hallintomenettelyistä, joihin raja-alueiden asukkaat ja yritykset joutuvat arjessaan. Siksi on elintärkeää lisätä toimia yksinkertaistamisen jatkamiseksi.

Esittelijä arvostaa paljon Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien myönteisiä vaikutuksia rajaoilla ilmenevien esteiden poistamisessa, mutta hän katsoo, että parantamisen varaa on vielä tuntuvasti. Siksi hän kannattaa painokkaasti näiden ohjelmien säilyttämistä ja niiden talousarvion lisäämistä seuraavalla ohjelmakaudella. Hän toteaa samalla, että rahoitus ja investoinnit ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä tilanteen kohentamiseen, ja katsoo siksi, että olisi tehostettava erinäisiä välineitä, kuten eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymää. Lisäksi olisi harkittava uusien välineiden kehittämistä, kuten uutta rajatylittävän yhteistyön hallinnointivälinettä.

Esittelijä pitää myönteisenä, että komissioon perustetaan raja-alueiden yhteyspiste, joka opastaa alue- ja paikallisviranomaisia rajoilla ilmenevien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamisessa. Hän korostaa, että komissiolla on merkittävä rooli rajat ylittävien esteiden vähentämisessä, kun se antaa lainsäädäntöä tai rahoitusmekanismeja koskevia ehdotuksia tai tukee jäsenvaltioita parempien järjestelyjen käynnistämisessä tai yhteistyön syventämisessä raja-alueiden esteiden raivaamiseksi.

Esittelijä toteaa, että komission tiedonannossa viitataan pelkästään unionin sisäisiin raja-alueisiin. Hän kannattaa komission logiikkaa, jossa näihin alueisiin keskitytään siksi, että niiden haasteet ovat yhteisiä. Hän pitää kuitenkin elintärkeänä, että ulkoraja-alueita ja meriraja-alueita tarkastellaan samalla tavoin, jotta niiden kohtaamiin haasteisiin ja esteisiin löydetään tehokkaita ratkaisuja.


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.6.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämisestä EU:n raja-alueilla

(2018/2054(INI))

Valmistelija: Theodoros Zagorakis

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että raja-alueet kohtaavat haasteita, ja korostaa, että eri raja-alueiden väliset sosioekonomiset erot sekä kulttuuri- ja kielierot voivat haitata yhdentymistä, rajoittaa yhteistoimintaa ja vähentää ihmisille ja yrityksille koituvia mahdollisuuksia kummallakin puolen rajaa;

2.  korostaa, että EU on vaikuttanut myönteisesti raja-alueiden kehitykseen ja että tulevia rahoitusohjelmia olisi jatkettava mahdollisimman vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla keskittyen aloihin, jotka tuottavat erityisen suurta eurooppalaista lisäarvoa ja varmistaen, että rajaongelmien ratkaiseminen on rajatylittävien yhteistyöohjelmien keskiössä;

3.  katsoo, että koheesiopolitiikassa olisi jatkettava heikossa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ihmisten tukemista puuttumalla kasvavaan eriarvoisuuteen ja rakentamalla solidaarisuutta koulutukseen ja kulttuuriin tehtävien investointien avulla kiinnittäen erityistä huomiota sellaisiin rajatylittäviin yhteistyöohjelmiin, joissa keskitytään nykyisiin kulttuurisiin, alueellisiin ja hallinnollisiin esteisiin sekä tuleviin haasteisiin kyseisillä alueilla;

4.  korostaa, että EU:n rajoihin kuuluu sekä maa- että merirajoja, jotka on otettava huomioon; kehottaa näin ollen komissiota tarkastelemaan meriraja-alueiden kohtaamia haasteita, jotta voidaan tehdä kokonaisvaltainen analyysi kaikkien raja-alueiden tiellä olevista esteistä sekä kaikkien näiden alueiden yhteistyö- ja kasvupotentiaalista;

5.  korostaa rajatylittävien yhteistyöohjelmien, myös makroalueellisten ja alueidenvälisten ohjelmien, merkitystä rahoitettaessa koulutus-, kulttuuri-, urheilu- ja taidetoimintaa sekä luovaa ja muuta toimintaa, jonka eurooppalainen lisäarvo tuo kansalaiset lähemmäs toisiaan, luo rajatylittävää synergiaa, edistää keskinäistä luottamusta ja ymmärrystä ja auttaa käsittelemään erilaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita raja-alueilla; korostaa kulttuurialan ja luovien alojen potentiaalia älykkään erikoistumisen strategioiden ja monien kulttuurille ja kulttuuriperinnölle omistettujen Interreg-hankkeiden mukaisesti, ja toteaa tämän osoittavan, että raja-alueilla on halukkuutta investoida yhteisiin perinteisiin kulttuurisiin kehitysvaltteihin sekä nykyaikaisten luovien hankkeiden, luovien alojen ja kulttuuriperintöön liittyvien hankkeiden kehittämiseen; toistaa näin ollen näkemyksensä siitä, että EU:n näille aloitteille antamaa rahoitustukea olisi edelleen vahvistettava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä erityisesti ERI-rahastoista annettavalla tuella; kehottaa komissiota tunnistamaan ja edistämään paikallisten painopisteiden ja olemassa olevien EU:n strategioiden ja tavoitteiden välisiä synergioita ja kehittämään raja-alueiden potentiaalia täysimäärisesti;

6.  toteaa, että rajatylittävien yhteistyöohjelmien nykyiset puitteet ovat monimutkaiset ja että rakenteelliset ongelmat ja hallinnollinen taakka rasittavat potentiaalisia edunsaajia heidän valmistellessaan tällaisia hankkeita: pitää tältä osin myönteisinä vuoden 2020 jälkeiseksi kaudeksi esitettyjä yksinkertaistamistoimenpiteitä ja katsoo niiden olevan tärkeä askel rajatylittävien yhteistyöohjelmien täytäntöönpanon ja saavutettavuuden yksinkertaistamisen ja parantamisen kannalta;

7.  muistuttaa kulttuurin ja kulttuuriperinnön merkityksestä kaupunkien ja alueiden taloudellisen hyvinvoinnin kannalta ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön tehokkaaksi turvaamiseksi ja edistämiseksi ja käyttämään siinä kaikkia tarjolla olevia koheesiopolitiikan välineitä;

8.  kehottaa laatimaan uuden rajatylittävää ja alueellista yhteistyötä koskevan tiedostusstrategian, jotta voidaan päästä lähemmäs raja-alueiden asukkaita, lisätä heidän tietoisuuttaan EU:n rajatylittävien ohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista ja siten auttaa muuttamaan asenteita avoimemmiksi alueellisissa ja rajatylittävissä asioissa;

9.  korostaa urheilun merkitystä raja-alueiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, mistä ovat osoituksena lukuisat alueelliset yhteistyöhankkeet, joissa urheilua on käytetty sosiaalisen ja kulttuurisen yhdentymisen välineenä;

10.  kannustaa nuoria osallistumaan kaikkiin alueellisen ja rajatylittävän yhteiskunnan kehittämisen osa-alueisiin; tukee nuorisoalan rajatylittäviä ideoita ja toimintaa, kuten ideoiden ja hyvien käytäntöjen vaihtoon tarkoitettujen foorumien perustaminen, rajatylittävää yhteistyötä koskevan tietoisuuden edistäminen ja tiedon vaihtaminen sekä tiedon levittäminen sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä, jotta voidaan parantaa nuorten osallistumista ja mahdollisuuksia rajatylittäviin hankkeisiin;

11.  korostaa, että EU:n rahoittamista mahdollisuuksista rajatylittävien yhteistyöohjelmien toteuttamiseen EU:n raja-alueilla ei ole tarjolla tarpeeksi tietoa; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan rajatylittävistä kysymyksistä tiedottamista esimerkiksi perustamalla keskitettyjä asiointipisteitä;

12.  korostaa, että tarvitaan suurempia rahoitussitoumuksia rajatylittävän urheilutoiminnan edistämiseen ja erityisesti pienimuotoisten infrastruktuurien rakentamiseen ruohonjuuritason urheilua varten;

13.  kehottaa komissiota pitämään kulttuuria ja koulutusta horisontaalisena painopisteenä koheesiopolitiikan puitteissa laadittavissa seuraavan sukupolven ohjelmissa;

14.  antaa voimakkaan tukensa rajatylittävien hankkeiden ja ohjelmien roolille nuorten koulutuksen, työllistettävyyden, osallisuuden ja yhteiskuntaan osallistumisen parantamisessa, kun niillä puututaan sosiaalisiin ongelmiin, joita nuoret kohtaavat raja-alueilla, kuten työttömyyteen ja radikalisoitumiseen; peräänkuuluttaa järjestelmällisempää yhteistyötä raja-alueiden välille nuorten mahdollisuuksien parantamiseksi työnsaannissa ja koulutuksessa sekä kulttuuri- ja urheilualalla ja muilla sosiaalipolitiikan aloilla;

15.  korostaa, että kielimuuri on yhä keskeinen rajatylittävän yhteistyön este varsinkin sellaisilla raja-alueilla, joilla ei ole pitkää yhteistyöperinnettä; toteaa, että kieli on tärkeä luottamusta edistävä tekijä, joka auttaa lieventämään sosiaalisia ja kulttuurisia ongelmia; uskoo, että ERI-rahastojen kohdennetummalla käytöllä ja kieliteknologian rahoituksen lisäämisellä voidaan parantaa viestintää ja siten tukea monikielisyyden ja Euroopan kielellisen monimuotoisuuden järjestelmällistä edistämistä koulutuksessa raja-alueilla aina varhaiskasvatuksesta alkaen myös järjestämällä urheilu- ja kulttuuritapahtumia;

16.  katsoo, että oppilaitosten välistä rajatylittävää yhteistyötä tulisi tehostaa edistämällä rajatylittäviä kouluvierailuja ja lasten vapaa-ajan toimintaa hyvin nuoresta pitäen, jotta lapsille voidaan suoda ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua maailmaan luokkahuoneen ulkopuolella, olla suoraan yhteydessä naapurimaidensa kulttuurien, kielten ja historian monimuotoisuuteen ja saada siitä omakohtaista kokemusta;

17.  panee merkille, että joillakin raja-alueilla on yhteinen kieli, joka ei ole EU:n virallinen kieli; uskoo, että vähemmän käytettyjen rajatylittävien kielten opetukseen ja edistämiseen myönnettävän rahoituksen lisääminen vahvistaisi yhteistyötä, lisäisi rajatylittävää liikkuvuutta ja rikastuttaisi kyseisten alueiden kulttuurien monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä;

18.  toistaa, että tiedeyhteisön, liike-elämän, korkeakoulujen, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan keskeisten toimijoiden saattaminen yhteen on olennaisen tärkeää; kehottaa jäsenvaltioita edistämään oppilaitosten välisiä sekä niiden ja yritysten välisiä rajatylittäviä kumppanuuksia raja-alueilla, jotta voidaan helpottaa opiskelijoiden, opettajien, kouluttajien ja hallinnollisen henkilöstön sekä tohtorintutkintoa suorittavien jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta ammatillinen koulutus mukaan luettuna; korostaa, että monikielisyyden käyttö tällaisissa rajatylittävissä kumppanuuksissa voi auttaa opintonsa päättäviä opiskelijoita valmistautumaan kumman tahansa maan työmarkkinoille siirtymiseen; katsoo, että myös alueellisille vähemmistökielille olisi annettava painoarvoa, sillä ne ovat jatkuvasti vaarassa kadota, jollei oteta käyttöön voimakasta kielipolitiikkaa; katsoo, että EU:n tason rahoitusta olisi jatkettava alueellisten vähemmistökielten säilyttämiseksi ja tukemiseksi;

19.  kehottaa komissiota edistämään rajatylittäviä aloitteita sekä erityyppisiä vaihto-ohjelmia sekä kulttuurien välisiä toimintoja ja koulutustoimintaa, joilla pyritään lisäämään kansalaisten tietoisuutta lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista vaatimuksista raja-alueilla sekä parantamaan paikallishallintojen ja kulttuuri- ja oppilaitosten välistä yhteistyötä;

20.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään todistusten, tutkintojen ja ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista ja niiden parempaa ymmärtämistä naapurialueiden välillä; kehottaa näin ollen sisällyttämään opetusohjelmaan erityistaitoja rajatylittävien työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi, taitojen validointi ja tunnustaminen mukaan luettuina;

21.  kehottaa yhdistämään raja-alueiden julkisia palveluja ja kannustaa pyrkimään raja-alueilla kehittämään kohdennettuja toimenpiteitä, joilla voidaan tukea matalan taito- tai koulutustason aikuisia raja-alueilla ja auttaa heitä parantamaan luku-, kirjoitus- ja laskutaitoaan sekä digitaalisia taitojaan, jotta he voivat hankkia laajemman pätevyyden ja paremmat taidot;

22.  tukee rajatylittävää yhteistyötä ja harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusohjelmia eri raja-alueilla; katsoo, että parempi rajatylittävä yhteistyö ja taitoihin investoiminen raja-alueilla auttavat pienentämään nykyistä osaamisvajetta, vähentämään köyhyyttä, työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä puuttumaan kyseisiä syrjäisiä alueita vaivaaviin osaamisvajeeseen ja aivovuotoon;

23.  katsoo, että monikulttuurisuus on erityisen tärkeää raja-alueilla; kehottaa voimakkaasti tekemään rajatylittävää kulttuuriyhteistyötä raja-alueilla ja niiden välillä tehostamalla luovien henkilöiden ja kulttuuritoimijoiden, kuten taiteilijoiden sekä kulttuurijärjestöjen, -hallintojen ja -verkostojen edustajien, välistä yhteistyötä erityisissä rajatylittävissä ja Euroopan laajuisissa hankkeissa;

24.  toistaa, että taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuudesta on tullut korvaamattoman arvokasta Euroopan kulttuurisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisen ja alueellisen, kansallisen ja eurooppalaisen kulttuuriperinnön kehittämisen kannalta; katsoo, että vankka rajatylittävä, erityisesti mikro- ja pk-yrityksiin (myös yritysklustereiden kautta), hallituksista riippumattomiin järjestöihin ja pienyhdistyksiin painottuva yhteistyö kulttuurialalla ja luovilla aloilla voi auttaa luomaan sosioekonomista arvoa, kestäviä työpaikkoja ja kasvua erityisesti nuorille sekä edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja innovointia; katsoo niin ikään, että tällainen yhteistyö auttaa rakentamaan siltoja kansalaisten välille, lisäämään keskinäistä ymmärtämystä, kohtaamaan yhteisiä haasteita, vahvistamaan kulttuuridiplomatiaa ja muovaamaan eurooppalaista identiteettiä yhteisillä aloitteilla, jotka liittyvät aineelliseen ja aineettomaan kulttuuriperintöön ja sitä koskeviin hankkeisiin esimerkiksi yhteisten lastenhoitopalvelujen, saavutettavissa olevan monikielisen koulutuksen tai oppilaitosten välisten kumppanuuksien avulla; korostaa kulttuurialan ja luovien alojen merkitystä kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisessä ja säilyttämisessä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja korostaa niiden keskeistä roolia Euroopan uudelleenteollistamisessa sekä innovaatioiden heijastusvaikutusten tuottamisessa monille muille aloille;

25.  katsoo, että kehittämällä rajatylittävää kulttuuriyhteistyötä annetaan merkittävä panos rajatylittävien alueiden kestävään kehitykseen, sillä se vaikuttaa talouteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja ympäristöön; kehottaa komissiota laatimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhteisen strategisen lähestymistavan kulttuurialan ja luovien alojen kehittämiseen ja tukemiseen luomalla yhteyksiä kulttuurialan ja luovien alojen sekä yhteiskunnan ja talouden välille älykkään kestävän kasvun edistämiseksi EU:n raja-alueilla;

26.  korostaa kulttuurialalla ja luovilla aloilla vallitsevia liiallisia esteitä rahoituksen saannille, mikä johtuu kyseisten alojen yritysten luonteesta ja koosta (suurin osa niistä on mikro- ja pk-yrityksiä) sekä joidenkin raja-alueiden usein heikommasta talouden suorituskyvystä johtuvia vaikeuksia; toistaa näkemyksensä, että kulttuurisia ja luovia taitoja sekä yrittäjätaitoja on olennaisen tärkeää kehittää näiden rakenteellisten epäkohtien kompensoimiseksi;

27.  korostaa, että alueet ovat osoittaneet kykenevänsä kehittämään rajatylittävää yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla aloilla, ja panee merkille älykkään erikoistumisen myönteiset vaikutukset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään nykyiset kyseisten alojen toimintapolitiikat ja vahvistamaan niitä sekä käyttämään tehokkaasti EU:n ohjelmista ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) saatavilla olevia varoja;

28.  uskoo, että koheesiopolitiikka voi osaltaan auttaa kehittämään uusia ideoita ja mahdollisuuksia museoiden, orkestereiden ja rajatylittävien radio- ja televisiohankkeiden väliselle raja-alueyhteistyölle, kun sillä puututaan juridisiin ja taloudellisiin ongelmiin, joita taiteilijat kohtaavat yhteisissä rajatylittävissä hankkeissaan;

29.  tukee voimakkaasti rajatylittäviä kulttuurihankkeita ja Euroopan kulttuuripääkaupunkien ja raja-alueiden välistä yhteistyötä kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan perustaa kulttuuristen solmukohtien ketju ja luoda uusi ulottuvuus Euroopan kulttuuriverkostoille, joissa kehitetään kulttuurisen monimuotoisuuden uusia käytäntöjä ja joissa ne sisällytetään toteutettaviin konkreettisiin eurooppalaisiin hankkeisiin;

30.  pitää valitettavana, että kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta ei useinkaan houkuttele yleisöä naapurimaiden raja-alueilta siitä huolimatta, että tällaisten alueiden asukkailla on samantapaiset mielenkiinnon kohteet ja he asuvat lähellä toisiaan; tukee useilla raja-alueilla luotuja EU:n alueellisia portaaleja, joiden kautta ihmiset saavat tietoa kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminnasta, ja kannustaa vastaavien portaalien edistämiseen kaikilla raja-alueilla;

31.  uskoo vahvasti, että raja-alueet voivat kummallakin puolen rajaa toimivien kulttuurilaitosten, kulttuurialan ja luovien alojen sekä sidosryhmien välisten vakiintuneiden yhteyksien ansiosta luoda suotuisat olosuhteet taide- ja kulttuurialan liikkuvuudelle ja että niillä voi olla ratkaiseva asema teemamatkailussa, ne voivat auttaa edistämään Eurooppaa kilpailukykyisenä ja kestävänä matkakohteena lisäämällä sen vetovoimaa kansainvälisesti ja ne voivat myös elvyttää aktiivisesti Euroopan yhdentymishaketta edistämällä unionin kansalaisten välisiä yhteyksiä ja lisäämällä yhteenkuuluvuudentunnetta; kehottaa komissiota sisällyttämään rajatylittäviin kehittämisaloitteisiin kulttuuriulottuvuuden, joka käsittää sekä arvokkaan historiallisen perinnön että nykypäivän luovuuden; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan ja investointejaan kestävän pitkäaikaisen kulttuurimatkailupolitiikan kehittämiseksi;

32.  muistuttaa, että rajatylittävä koulutus- ja kulttuurivaihto edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua, keskinäistä ymmärrystä, konfliktinratkaisua ja rauhanrakentamista varsinkin konfliktinjälkeisissä tilanteissa raja-alueilla; korostaa tässä yhteydessä brexitin aiheuttamia riskejä ihmisten kanssakäymisen ja opiskelijoiden, oppijoiden, taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden liikkuvuuden kannalta Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan raja-alueiden välillä;

33.  kannattaa erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan kaikenlaista syrjintää raja-alueilla ja purkamaan heikossa asemassa olevien ihmisten työnsaannin ja yhteiskuntaan integroitumisen esteitä; tukee tältä osin yhteisötalouden yritysten edistämistä ja kehittämistä raja-alueilla, koska siten mahdollistetaan työpaikkojen luominen varsinkin heikossa asemassa oleville ryhmille, kuten työttömille nuorille ja vammaisille;

34.  uskoo vahvasti, että tiedotusvälineiden ja tiedottamisen avulla pystytään vahvistamaan EU:n raja-alueita luovien alojen kautta ja että digitaalisten alustojen avulla voidaan edistää osallisuutta ja suojella kyseisten raja-alueiden kulttuurista monimuotoisuutta; uskoo myös, että elokuvaa ja televisiota sekä luovia dokumenttielokuvia ja muita digitaalisen sisällön muotoja voidaan käyttää EU:n raja-alueiden kulttuuriperinnön ja ainutlaatuisten ominaispiirteiden tukemiseen;

35.  kehottaa voimakkaasti jäsenvaltioita ja alueviranomaisia parantamaan rajatylittävää kulttuuri- ja koulutustoimintaa ja siihen liittyviä kysymyksiä koskevien tietojen levittämistä sekä tehostamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa kyseisillä alueilla perustamalla sitä varten portaalin ja verkkosivuston;

36.  pitää erityisen tarpeellisena käsitellä taide- ja kulttuurialan liikkuvuuteen liittyviä erityishaasteita sellaisissa asioissa kuin sosiaaliturva, verotus (taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten kaksinkertaisen verotuksen välttäminen) ja liikkuvuusmahdollisuuksista tiedottaminen (liikkuvuusavustukset, residenssiohjelmat jne.);

37.  korostaa, että urheilumatkailu on yhä merkittävämmäksi muuttuva talouden ala Euroopassa; kehottaa näin ollen osoittamaan rahoitusta urheiluinfrastruktuurien rakentamiseen matkailun edistämiseksi urheilun kautta;

38.  panee merkille, että rajatylittävä yhteistyö yhtenä EU:n merkittävistä toimintapolitiikan tavoitteista on auttanut lieventämään sisärajojen kielteisiä vaikutuksia ja että se voi johtaa parempiin rajatylittäviin saavutuksiin koulutus- ja kulttuurialalla;

39.  tukee oppisopimuskoulutukseen liittyviä toimenpiteitä ja monen sidosryhmän foorumeita raja-alueilla pyrittäessä parantamaan oppisopimuskoulutuksen laatua, tarjontaa ja imagoa ja edistämään nuorten oppisopimuskoulutettavien rajatylittävää liikkuvuutta; katsoo, että keskeisten sidosryhmien saattaminen yhteen rajatylittävien mahdollisuuksien luomiseksi oppisopimuskoulutusta tai harjoittelua varten tehostaa kilpailua, koulutusta, taitoja ja työmarkkinoita kyseisillä alueilla, ja kannustaa erityisesti harjoittelumahdollisuuksien luomiseen rajatylittävään ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistuvissa alueellisissa ja paikallisissa laitoksissa;

40.  toteaa, että eräillä raja-alueilla on vakavia muuttoliikehaasteita; kannustaa hyödyntämään asianmukaisesti EU:n rajatylittäviä ohjelmia varten saatavilla olevaa rahoitusta, ja kannustaa raja-alueiden alue- ja paikallisviranomaisia vaihtamaan hyviä käytäntöjä kansainvälistä suojelua tarvitsevien pakolaisten kotouttamisen puitteissa; korostaa, että kansallisten hallitusten on tuettava alue- ja paikallisviranomaisia niiden reagoidessa näihin haasteisiin;

41.  kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia yhteistyössä tunnistamaan ja raivaamaan tieltä lainsäädännölliset tai hallinnolliset esteet, jotka haittaavat rajatylittävää koulutus- tai kulttuuritoimintaa, esimerkiksi yhdenmukaistamalla asiaa koskevia sääntelypuitteita.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Angel Dzhambazki, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Rupert Matthews, Stefano Maullu, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marlene Mizzi, Liliana Rodrigues, Algirdas Saudargas, Remo Sernagiotto, Francis Zammit Dimech

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24

+

ALDE

María Teresa Giménez Barbat, Yana Toom

ECR

Angel Dzhambazki, Rupert Matthews, Remo Sernagiotto

GUE/NGL

Curzio Maltese

PPE

Andrea Bocskor, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Algirdas Saudargas, Michaela Šojdrová, Bogdan Brunon Wenta, Francis Zammit Dimech, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

S&D

Silvia Costa, Petra Kammerevert, Krystyna Łybacka, Marlene Mizzi, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Liliana Rodrigues, Julie Ward

VERTS/ALE

Jill Evans

0

-

 

 

1

0

ENF

Dominique Bilde

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.7.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Rosa D’Amato, Aleksander Gabelic, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Louis-Joseph Manscour, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivana Maletić, Dimitrios Papadimoulis


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

32

+

ALDE

Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg

ECR

Sławomir Kłosowski, Mirosław Piotrowski, Ruža Tomašić

EFDD

Rosa D'Amato

GUE/NGL

Younous Omarjee, Dimitrios Papadimoulis

PPE

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Krzysztof Hetman, Marc Joulaud, Ivana Maletić, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Fernando Ruas, Maria Spyraki, Ramón Luis Valcárcel Siso, Lambert van Nistelrooij

S&D

Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Aleksander Gabelic,Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour,Liliana Rodrigues, Monika Smolková, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

VERTS/ALE

Terry Reintke, Monika Vana

1

-

ENF

Steve Briois

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 29. elokuuta 2018Oikeudellinen huomautus