Menettely : 2018/2008(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0267/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0267/2018

Keskustelut :

PV 13/09/2018 - 5
CRE 13/09/2018 - 5

Äänestykset :

PV 13/09/2018 - 10.15
CRE 13/09/2018 - 10.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0357

MIETINTÖ     
PDF 453kWORD 91k
19.7.2018
PE 618.324v02-00 A8-0267/2018

tuotteiden laatueroista sisämarkkinoilla

(2018/2008(INI))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Esittelijä: Olga Sehnalová

Valmistelija (*):

Biljana Borzan, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ,JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

tuotteiden laatueroista sisämarkkinoilla

(2018/2008(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11. toukokuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY(1),

–  ottaa huomioon kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2394(2),

–  ottaa huomioon elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011(3),

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”EU:n elintarvike- ja kuluttajansuojalainsäädännön soveltaminen tuotteiden laatueroihin – Elintarvikkeet”,

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 päivätyn komission valmisteluasiakirjan, joka koskee sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY täytäntöönpanoa/soveltamista (SWD(2016)0163),

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Rajat ylittävän verkkokaupan kokonaisvaltainen edistäminen Euroopan kansalaisten ja yritysten hyväksi” (COM(2016)0320),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2018 – Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni” (COM(2017)0650),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 13. syyskuuta 2017 pitämän puheen unionin tilasta,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 9. maaliskuuta 2017 antamat päätelmät ja erityisesti niiden 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 6. maaliskuuta 2017 pidetyn maatalous- ja kalastusneuvoston 3 524. kokouksen tulokset,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2017 järjestetyn komission 2 203. kokouksen pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon politiikkayksikkö A:n tammikuussa 2012 harhaanjohtavista pakkauskäytännöistä laatiman muistion,

–  ottaa huomioon Euroopan kuluttajapolitiikan uusista tavoitteista 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman(4),

–  ottaa huomioon strategiasta haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien oikeuksien vahvistamiseksi 22. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman(5) ja erityisesti sen 6 kohdan,

–  ottaa huomioon sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY täytäntöönpanosta 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman(6),

–  ottaa huomioon hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman(7),

–  ottaa huomioon EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman(8) ja erityisesti sen 14 kohdan,

–  ottaa huomioon EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta 14. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman(9) ja erityisesti sen 178 kohdan,

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2017 tekemänsä ensisijaisen tiedustelun eroista tuotteiden merkinnöissä, koostumuksessa ja maussa EU:n itäisillä ja läntisillä markkinoilla(10),

–  ottaa huomioon merkkielintarvikkeiden laatueroista kesäkuussa 2017 laaditun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun katsauksen ”Dual quality of branded food products: Addressing a possible east-west divide”,

–  ottaa huomioon Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen helmikuussa 2016 tekemän tutkimuksen elintarvikkeista ja tšekkiläisistä kuluttajista,

–  ottaa huomioon Olomoucin Palacký-yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan vuonna 2017 laatiman erityistutkimuksen Euroopan unionin sisämarkkinoilla myytävien tuotteiden laatueroja ja koostumusta koskevasta kysymyksestä kuluttajansuojalainsäädännön (erityisesti sopimattomat kaupalliset menettelyt), kilpailulainsäädännön (etenkin vilpillinen kilpailu) ja teollis- ja tekijänoikeuksien näkökulmasta,

–  ottaa huomioon eri kyselyt, tutkimukset ja testit, joita elintarvikealan valvontaviranomaiset ovat viime vuosina suorittaneet useissa jäsenvaltioissa Keski- ja Itä-Euroopassa,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2014 laaditun Nielsenin raportin yksityisten tuotemerkkien asemasta eri puolilla maailmaa,

–  ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kuluttajat vahvempaan asemaan” (COM(2018)0183),

–  ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremmasta valvonnasta ja nykyaikaistamisesta (COM(2018)0185),

–  ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(11),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohdan, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa,

–  ottaa huomioon Kroatian tasavallan, Tšekin tasavallan, Unkarin, Liettuan, Puolan tasavallan ja Slovakian tasavallan 23. maaliskuuta 2018 päivätyn komissiolle osoitetun yhteisen kirjeen, joka koskee tuotteiden laatueroja Kuluttajat vahvempaan asemaan -aloitteen yhteydessä,

–  ottaa huomioon tulokset kuluttajansuojaviranomaisten ja -järjestöjen useissa EU:n jäsenvaltioissa toteuttamista vertailevista tutkimuksista,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 20005/29/EY ajantasaistamisesta, jotta tehdään selväksi, että kansalliset viranomaiset voivat arvioida ja käsitellä harhaanjohtavia kaupallisia menettelyjä, joihin sisältyy tuotteiden markkinointi samanlaisina useissa EU-maissa, vaikka niiden koostumus tai ominaisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0267/2018),

A.  ottaa huomioon, että mainostaessaan, myydessään tai toimittaessaan tuotteita yritysten olisi tarjottava kuluttajille oikeaa ja helposti ymmärrettävää tietoa tuotteen täsmällisestä koostumuksesta, myös paikallisista tuotteista ja resepteistä, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä;

B.  ottaa huomioon, että tuotemerkkien keskeisenä periaatteena olisi oltava se luottamus, jota kuluttajat osoittavat tuotteen koostumusta, arvoa ja laatua kohtaan; ottaa huomioon, että valmistajien velvollisuutena on näin ollen varmistaa, että nämä odotukset täytetään;

C.  ottaa huomioon, että kuluttajat eivät tiedä, että saman tuotemerkin saman näköisessä ja -kokoisessa pakkauksessa myytäviä tuotteita muokataan paikallisia maku- ja muita mieltymyksiä vastaaviksi; ottaa huomioon, että tuotteiden vaihteleva laatu herättää huolta siitä, että eräitä jäsenvaltioita kohdellaan eri tavalla kuin muita; ottaa huomioon, että Euroopan unioni on jo kehittänyt tuotemerkintöjä vastatakseen kuluttajien erityisodotuksiin ja huomioidakseen tuotannon erityispiirteet, jotka todetaan käyttämällä laatuilmaisuja;

D.  ottaa huomioon, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi 2005/29/EY on unionin tärkein oikeudellinen väline, jolla varmistetaan, että kuluttajat eivät altistu harhaanjohtavalle mainonnalle ja muille sopimattomille menettelyille elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä liiketoimissa, mukaan lukien saman tuotemerkin tuotteiden markkinoiminen tavalla, joka saattaa johtaa kuluttajia harhaan;

E.  toteaa, että sopimattomat kaupalliset menettelyt voidaan määritellä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevassa direktiivissä siten, että ne kielletään kaikissa olosuhteissa tai tietyissä olosuhteissa; toteaa, että komission havaintojen mukaan menettelyn sisällyttäminen tarvittaessa sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin liitteeseen I parantaa oikeusvarmuutta ja lisää siten tuottajien markkinoilla harjoittaman kilpailun reiluutta;

F.  ottaa huomioon, että kuluttajien mielikuvissa tuotemerkki, tuote ja laatu yhdistyvät toisiinsa ja näin ollen he odottavat samanmerkkisten ja/tai täsmälleen samanlaiselta näyttävien tuotteiden olevan myös laadultaan samanlaisia riippumatta siitä, myydäänkö niitä heidän kotimaassaan vai jossakin toisessa jäsenvaltiossa;

G.  ottaa huomioon, että kuluttajien mielikuvissa tuotemerkki ja etiketti tai maatalous- tai elintarviketuotteen pakkaus ja laatu yhdistyvät toisiinsa ja näin ollen he odottavat, että samalla tuotemerkillä markkinoitavat ja samalla etiketillä varustetut tai ulkonäöltään samanlaiset tuotteet ovat myös laadultaan ja koostumukseltaan samanlaisia riippumatta siitä, myydäänkö niitä heidän kotimaassaan vai jossakin toisessa jäsenvaltiossa; ottaa huomioon, että kaikki Euroopan unionin maanviljelijät tuottavat tuotteita, joihin sovelletaan samoja korkeita normeja, ja asiakkaat odottavat laadun yhdenmukaisuuden ulottuvan myös saman elintarvikeketjun muihin tuotteisiin riippumatta siitä, millä lainkäyttöalueella kuluttajat asuvat;

H.  ottaa huomioon, että EU:n kansalaiset ansaitsevat yhdenvertaisen kohtelun sisämarkkinoilla myytävien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden yhteydessä;

I.  katsoo, että tässä yhteydessä sopimattomat menettelyt on poistettava, jotta vältetään kuluttajien harhaanjohtaminen, ja että tämä rajat ylittävä ongelma voidaan ratkaista vain vahvalla unionin tason synergialla;

J.  toteaa, että jäsenvaltioiden on arvioitava tapauskohtaisesti, onko kaupallinen menettely sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin nojalla sopimaton, lukuun ottamatta direktiivin liitteessä I lueteltuja menettelyjä;

K.  ottaa huomioon, että puheenjohtaja Juncker korosti unionin tilasta vuonna 2017 pitämässään puheessa, että joissakin osissa Eurooppaa myydään elintarvikkeita, joiden laatu on heikompi kuin muissa maissa, huolimatta siitä, että pakkaus ja tuotemerkki ovat samat;

L.  ottaa huomioon, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamisessa on ilmennyt huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä, ja toteaa, että direktiivin riidanratkaisun ja täytäntöönpanon tehokkuudessa ja niihin liittyvissä menettelyllisissä lähestymistavoissa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä;

M.  ottaa huomioon, että tuotemerkillä on usein erittäin suuri merkitys tuotteen arvon määrittämisessä;

N.  ottaa huomioon, että vahvistettu ja entistä tehokkaampi valvontayhteistyökehys voisi vahvistaa kuluttajien luottamusta ja vähentää kuluttajille koituvaa vahinkoa;

O.  ottaa huomioon, että kaikilla kuluttajilla unionissa on samat oikeudet ja että analyysit osoittavat, että tietyt tuottajat ja valmistajat ovat myyneet samanmerkkisiä ja harhaanjohtavasti saman näköisiä mutta erilaatuisia tuotteita ja että eräissä valtioissa tietyt tuotteet sisältävät vähemmän pääraaka-aineita tai niissä on korvattu korkealaatuisemmat raaka-aineet heikkolaatuisemmilla raaka-aineilla; ottaa huomioon, että ongelma on yleisempi niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat olleet unionin jäseniä vuodesta 2004; ottaa huomioon, että analyyseissä tuli ilmi tapauksia, joissa samoja tai harhaanjohtavasti saman näköisiä mutta heikkolaatuisempia tai erimakuisia, koostumukseltaan tai muiden aisteilla havaittavien ominaisuuksiensa puolesta erilaisia tuotteita myytiin hinnoin, jotka vaihtelivat huomattavasti maasta toiseen; toteaa, että vaikka tämä ei ole vapaan markkinatalouden periaatteiden vastaista tai riko pakkausmerkintöjä koskevan tai muun elintarvikelainsäädännön voimassa olevia sääntöjä, kyseessä on tuotemerkki-identiteetin väärinkäyttö, joka estää kaikkien kuluttajien tasaveroisen kohtelun periaatteen toteutumisen;

P.  toteaa, että huomattavia eroavaisuuksia on esiintynyt sellaisissa tuotteissa kuin vauvanruoka, mikä asettaa kyseenalaiseksi valmistajien periaatteet ja väitteet, joiden mukaan he muokkaavat tuotteitaan vastaamaan paikallisia mieltymyksiä; toteaa, että jotkut laboratoriolöydökset osoittavat, että alempilaatuiset tuotteet voivat sisältää vähemmän terveellisten raaka-aineiden yhdistelmiä, mikä estää kaikkien kuluttajien tasaveroisen kohtelun periaatteen toteutumisen; toteaa, että jotkut tuottajien ja valmistajien edustajat ovat suostuneet muokkaamaan joissain maissa tuotteidensa reseptejä niin, että tuotteet ovat kaikkialla sisämarkkina-alueella samanlaisia;

Q.  toteaa, että tuomittavia käytäntöjä harjoittavat tunnetut maatalous- ja elintarvikealan monikansalliset toimijat pyrkiessään hyötymään jäsenvaltioiden välisistä ostovoiman eroista ja siten maksimoimaan voittomarginaalinsa;

R.  ottaa huomioon, että Kuluttajat vahvempaan asemaan -aloitteessa, joka on EU:n kuluttajadirektiivien kohdennettu tarkistaminen jatkotoimena EU:n kuluttaja- ja markkinointilainsäädännön toimivuustarkastukselle, komissio ehdotti sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin ajantasaistamista, jotta tehdään selväksi, että kansalliset viranomaiset voivat arvioida ja käsitellä harhaanjohtavia kaupallisia menettelyjä, joihin sisältyy tuotteiden markkinointisamanlaisina eri jäsenvaltioissa, vaikka niiden koostumus tai ominaisuudet todellisuudessa eroavat merkittävästi toisistaan;

S.  katsoo, että tuotteiden eriyttämistä ja innovointia ei pitäisi sellaisenaan rajoittaa, mutta kuluttajia ei saisi myöskään johtaa harhaan;

T.  ottaa huomioon, että sisämarkkinat ovat tuoneet suuria etuja elintarviketoimitusketjun toimijoille, että elintarvikkeiden kaupalla on yhä merkittävämpi rajatylittävä ulottuvuus ja että se on erityisen tärkeää sisämarkkinoiden toiminnan kannalta;

U.  katsoo, että kaiken hyödyn saamiseksi irti sisämarkkinoiden eduista on keskeistä, että EU:n nykyistä elintarvike- ja kuluttajalainsäädäntöä sovelletaan entistä paremmin, jotta voidaan tunnistaa ja käsitellä perusteettomia kaksoisstandardeja ja näin ollen suojella kuluttajia harhaanjohtavilta tiedoilta ja kaupallisilta menettelyiltä;

V.  toteaa, että kuluttajajärjestöjen aseman merkitystä on tässä yhteydessä jatkuvasti vahvistettava; ottaa huomioon, että kuluttajajärjestöillä on ainutlaatuinen asema kuluttajien luottamuksen takaamisessa ja että niitä on tuettava oikeudellisten ja taloudellisten lisätoimien ja valmiuksien lisäämisen kautta;

W.  katsoo, että vertailukelpoisten tuotteiden toteen näytetyt ainesosien erot saattavat pitkällä aikavälillä vaikuttaa kuluttajien terveyteen, etenkin kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevista kuluttajista, kuten lapsista ja ruokavaliota noudattavista tai terveysongelmaisista ihmisistä, mikä osaltaan heikentää kansalaisten hyvinvointia; katsoo, että näin käy esimerkiksi kun rasva- ja/tai sokeripitoisuus on odotettua suurempi tai kun eläinperäiset rasvat on korvattu kasvirasvoilla tai päinvastoin tai kun sokeri on korvattu keinotekoisilla makeutusaineilla tai kun suolapitoisuutta on lisätty; toteaa, että merkinnät, jotka eivät anna tarkkaa käsitystä käytetyistä lisäaineista tai perusainesosia korvaavien ainesosien määrästä, johtavat kuluttajia harhaan ja saattavat myös vaarantaa heidän terveytensä;

X.  toteaa, että unionin tasolla ei ole laatueroja koskevia sääntöjä, mikä merkitsee, että ei ole mahdollista verrata laatua tai havaita laatueroja koskevia tapauksia eikä ole välineitä tilanteen korjaamiseksi; ottaa huomioon, että terveys- ja elintarviketarkastuksista ja analysoinnista vastaavat komission yksiköt ovat toistuvasti raportoineet puutteista EU:n sovellettavan elintarvikelainsäädännön vaatimusten täytäntöönpanossa ja noudattamisen valvonnassa esimerkiksi mekaanisesti erotetun lihan pakkausmerkinnöissä(12) tai elintarvikelisäaineiden käytössä(13);

Y.  ottaa huomioon, että kuluttajien terveyteen vaikuttavia koostumuksen eroja saatetaan havaita elintarvikkeiden lisäksi myös kosmetiikassa, hygieniatuotteissa ja puhdistustuotteissa;

Z.  ottaa huomioon, että muokkaustoimet rasva-, sokeri- ja suolamäärien vähentämiseksi elintarvikkeissa laahaavat jäljessä monissa Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopan maissa;

1.  korostaa, että useissa eri jäsenvaltioissa, pääasiassa Keski- ja Itä-Euroopassa, tehdyissä monissa testeissä ja tutkimuksissa, joissa on käytetty eri laboratoriotestausmenetelmiä, on käynyt ilmi, että jäsenvaltioiden välillä on erilaajuisia eroja, muun muassa koostumuksessa ja käytetyissä ainesosissa, sisämarkkinoilla myytävien samanmerkkisten ja näennäisesti samanlaisissa pakkauksissa mainostettavien ja jaeltavien tuotteiden laadussa, mikä loukkaa kuluttajien oikeuksia; huomauttaa, että kansallisen toimivaltaisen viranomaisen toteuttaman tutkimuksen mukaan tällaiset erot huolestuttavat valtaosaa kuluttajista; toteaa siksi, että näiden testien ja tutkimusten tulosten perusteella kuluttajat ovat huolestuneita syrjinnästä eri jäsenvaltioiden markkinoiden välillä; korostaa, että mikään tällainen syrjintä ei ole hyväksyttävää ja että kaikilla EU:n kuluttajilla olisi oltava mahdollisuus saada laadultaan samantasoisia tuotteita;

2.  korostaa, että tapaukset, joissa on ollut merkittäviä eroja, eivät koske ainoastaan elintarvikkeita vaan usein myös muita tuotteita, esimerkiksi puhdistusaineita, kosmetiikkaa, hygieniatuotteita ja vauvoille tarkoitettuja tuotteita;

3.  muistuttaa, että parlamentti kehotti vuonna 2013 komissiota tekemään tarkoituksenmukaisen tutkimuksen, jotta voitaisiin arvioida, onko tarvetta mukauttaa nykyistä unionin lainsäädäntöä, ja tiedottamaan parlamentille ja kuluttajille sen tuloksista;

4.  pitää tervetulleina äskettäisiä aloitteita, joista komissio ilmoitti tämän ongelman ratkaisemiseksi, erityisesti sen sitoutumista yhteisten testausmenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä luotettavan ja vertailukelpoisen lisänäytön keräämiseen osoitettuihin määrärahoihin sekä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin ajantasaistamiseen ja elintarvikepetosten ja elintarvikkeiden laadun tietokeskuksen käynnistämiseen;

5.  panee merkille Eurooppa-neuvoston elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevälle korkean tason foorumille antaman toimeksiannon käsitellä laatuerokysymystä; kannustaa jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia osallistumaan aktiivisesti olemassa oleviin aloitteisiin, myös yhteisten testausmenetelmien kehittämiseen ja niiden sisällyttämiseen työskentelytapoihinsa ja lisätietojen keruuseen; painottaa, että kuluttajien etua edustavien osapuolten, mukaan lukien kuluttajajärjestöjen edustajat, valmistajat ja tutkimusorganisaatiot, jotka ovat testanneet tuotteita jäsenvaltioissa, on oltava aktiivisesti mukana ja niiden on saatava esittää lausuntoja; katsoo, että parlamentin olisi osallistuttava kaikkiin käynnissä oleviin aloitteisiin, joilla voi olla vaikutusta laatuerokysymykseen;

6.  suosittelee asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan omat arviointinsa sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin ja elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden laatueroja koskevan muun nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanon menetelmistä ja tehokkuudesta ja toimittamaan ne komissiolle, jotta se voi arvioida objektiivisesti ongelman vakavuutta;

7.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti on hyväksynyt vuodeksi 2018 pilottihankkeen, joka käsittää useita kuluttajatuoteryhmiä koskevia markkinatutkimuksia tuotteiden laatuerojen eri näkökohtien arvioimiseksi; edellyttää, että hanke toteutetaan ja julkaistaan ajoissa, kuten alun perin suunniteltiin; katsoo, että hanketta olisi myös jatkettava vuoteen 2019 tiedon syventämiseksi ja myös muun kuin elintarvikealan kattamiseksi; kehottaa Euroopan parlamentin jäseniä osallistumaan suuremmassa määrin hankkeen seurantaan; kehottaa parlamenttia, komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään käytössä olevia välineitä, myös pilotti- ja kansallisia hankkeita, voidakseen arvioida entistä perusteellisemmin tuotteiden laatuerojen eri näkökohtia;

8.  korostaa, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon kannalta on välttämätöntä, että toiminnasta vastaavasta viranomaisesta ja asiaankuuluvista hallinnollisista tai oikeudellisista menettelyistä on saatavilla kattavia tietoja, ja toteaa, että tämä koskee myös kansalaisten mahdollisuutta tehdä valituksia verkossa; pitää siksi valitettavana tiedon puutetta asianomaisissa jäsenvaltioissa ja toteaa, että vaikka jäsenvaltiot ovat esittäneet huolensa tarpeesta puuttua tuotteiden laatueroihin, ne eivät ole julkaisseet näitä tietoja asiasta vastaavien viranomaisten verkkosivustoilla;

9.  korostaa, että komissio on jo saanut ilmoituksen uudentapaisista kansallisista merkintätoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varoittaa kuluttajia eroista elintarvikkeiden koostumuksessa;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on käynnistänyt verkkokoulutusohjelman, jotta yrityksiä voidaan auttaa ymmärtämään ja soveltamaan kuluttajan oikeuksia aiempaa paremmin EU:ssa, ja toteaa, että tämän tavoitteena on parantaa kuluttajansuojaa EU:ssa ja tarjota tukea yrityksille;

Komission tiedonanto EU:n kuluttajansuojalain soveltamisesta tuotteiden laatuerokysymyksiin

11.  ottaa huomioon komission tiedonannon EU:n elintarvike- ja kuluttajansuojalainsäädännön soveltamisesta tuotteiden laatuerokysymyksiin; painottaa, että tämän tiedonannon tavoitteena on auttaa kansallisia viranomaisia määrittelemään, rikkooko yritys EU:n elintarvike- ja kuluttajansuojalakeja myydessään eri maissa tuotteita, joissa on laatueroja, ja antaa neuvoja siitä, miten ne voivat tehdä yhteistyötä keskenään; on huolissaan siitä, että viranomaiset eivät voi tällä hetkellä käytännössä soveltaa tiedonannon asteittaista lähestymistapaa määrittääkseen, toimivatko tuottajat EU:n lainsäädännön vastaisesti, mikä saattaa loukata kuluttajien oikeuksia;

12.  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sisämarkkinoilla, joilla kuluttajilla on yleinen käsitys vapaan liikkuvuuden ja tuotteiden tasapuolisen saatavuuden periaatteista, nämä eivät lähtökohtaisesti odota eri maissa myytävien merkkituotteiden poikkeavan toisistaan; muistuttaa, että komission mukaan merkkiuskollisuudesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että kuluttajien mielissä tuotemerkit ovat tae valvotusta ja pysyvästä laadusta; on komission kanssa yhtä mieltä myös siitä, että tämä selittää, miksi jotkut kuluttajat saattavat odottaa merkkituotteiden olevan vastaavaa laatua, ellei jopa samaa, riippumatta siitä, missä ja milloin ne ostetaan, ja odottaa tuotemerkkien omistajien ilmoittavan heille, jos ne päättävät muuttaa tuotteidensa koostumusta;

13.  katsoo näin ollen, että vaikka pakkauksen pääasialliseen nähtävissä olevaan kenttään lisätään mitä tahansa uutta tietoa, se ei riitä, ellei kuluttaja ymmärrä selvästi, että kyseinen tuote eroaa muissa jäsenvaltioissa myydyistä näennäisesti samanlaisista samanmerkkisistä tuotteista;

14.  on komission kanssa samaa mieltä myös siitä, että tuottajien ei välttämättä tarvitse tarjota samanlaisia tuotteita eri maantieteellisillä alueilla ja että tavaroiden vapaa liikkuvuus ei tarkoita sitä, että jokaisen tuotteen olisi oltava täsmälleen samanlainen kaikkialla sisämarkkinoilla; korostaa, että kaupallisten toimijoiden on sallittua saattaa markkinoille ja myydä koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan eroavia tuotteita oikeutetuista syistä, kunhan ne ovat kaikilta osin EU:n lainsäädännön mukaisia; korostaa kuitenkin, että näiden tuotteiden laadun ei pitäisi kuitenkaan muuttua, kun niitä tarjotaan kuluttajille eri markkinoilla;

15.  katsoo, että tarkkojen ja helposti ymmärrettävien tietojen antaminen kuluttajille on keskeinen tekijä tuotteiden laatuerokysymyksen ratkaisemisessa; on vakuuttunut, että jos yritys aikoo saattaa markkinoille tuotteen, joka tietyiltä ominaisuuksiltaan poikkeaa muista, tällaiselle tuotteelle ei voi laittaa näennäisesti samanlaista merkintää ja tuotemerkkiä;

16.  toteaa, että yhden tuotemerkin tuotteen koostumuksessa saattaa olla hyväksyttäviä eroja, ja että tuotteet voivat erota toisistaan alueellisten kuluttajien mieltymysten, paikallisten ainesosien hankinnan, kansallisen lainsäädännön vaatimusten tai muokkaustavoitteiden osalta; korostaa, että tavoitteena ei ole määrittää eikä yhdenmukaistaa elintarvikkeiden laatua koskevia vaatimuksia ja että ei ole suotavaa antaa valmistajille tarkkoja määräyksiä yksittäisten tuotteiden koostumuksesta; katsoo kuitenkin, että kuluttajien mieltymyksiä ei pitäisi käyttää verukkeena laadun heikentämiselle tai eri laatuluokkien tarjoamiselle eri markkinoilla; painottaa, että kuluttajille on annettava selkeää tietoa tästä muutoksesta jokaisen yksittäisen tuotteen kohdalla eikä vain yleisesti ilmoittamalla, että tämä vakiintunut käytäntö on olemassa;

17.  toteaa, että tiedonannon katsotaan ensisijaisesti koskevan elintarvikkeita; katsoo, että kuluttajansuojalainsäädännön soveltamissäännösten olisi koskettava yleisesti kaikkia sisämarkkinoilla saatavilla olevia elintarvikkeita ja muita tuotteita kuin elintarvikkeita ja tuotteen etiketin on sisällettävä kaikki tuotetta koskevat tiedot selvästi luettavassa muodossa;

18.  kiinnittää huomiota komission vuonna 2016 antamiin sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamisohjeisiin, joiden mukaan samanmerkkisten tai samoissa tai samankaltaisissa pakkauksissa myytävien tuotteiden koostumus voi vaihdella valmistajan sijainnista ja kohdemarkkinoista riippuen, toisin sanoen ne voivat vaihdella jäsenvaltiosta toiseen, ja että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin nojalla kaupalliset menettelyt koostumukseltaan erilaisten tuotteiden markkinoimiseksi eivät itsessään ole sopimattomia; korostaa komission antamien oppaiden merkitystä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin asianmukaisen ja johdonmukaisen soveltamisen helpottamiseksi; kehottaa komissiota tästä syystä selventämään tiedonannon, ohjeistuksen sekä sisämarkkinoiden alaryhmän elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevän korkean tason foorumin laatiman asiakirjan välistä suhdetta;

19.  toteaa, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten valvontamenetelmistä voi olla olemassa erilaisia vaatimuksia; korostaa, että on jo tehty useita analyyseja, joiden pohjalta voitaisiin suunnitella ja panna täytäntöön yhteinen testausmenetelmä, vaikka niiden menetelmät poikkesivat toisistaan ja niiden tuloksia ei arvioitu samalla tavalla; katsoo, että komission yhteisen tutkimuskeskuksen johtaman menetelmän kehittämistyön tavoite olisi ilmaistava selkeästi, jotta varmistettaisiin tuloksena olevan menetelmän yhtenäinen tulkinta, mukaan lukien ”merkittävän eron” määritelmä, ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat käyttää sitä; huomauttaa, että sen määrittäminen, mikä eri tuotteista on standardin mukaisin ja näin ollen ”vertailutuote”, saattaa tosiasiassa haitata kokonaisarviointia, koska se voi olla liian vaikeaa määrittää;

20.  suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin avustaa kansallisia lainvalvontaviranomaisia sopimattomien kaupallisten menettelyjen tunnistamisessa tuotteiden markkinoinnissa; kehottaa komissiota koordinoimaan kansallisia toimivaltaisia viranomaisia tässä asiassa; korostaa, että tällaisen menetelmän tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltiot keräävät luotettavia ja vertailukelpoisia todisteita yhteisistä lähtökohdista tuotteiden laatueron vakavuuden ja laajuuden arvioimiseksi sisämarkkinoilla; muistuttaa, että sopimattomien menettelyjen tosiasiallinen luonne todennäköisesti arvioidaan edelleen vain tapauskohtaisesti, koska kuluttajien harhaanjohtamisen laajuus perustuu aina toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen subjektiiviseen arvioon;

21.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio päätti kehottaa toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan jäsenvaltioissa lisää markkinatestejä, jotka käsittävät tuotevertailuja eri alueilla ja maissa; korostaa kuitenkin, että komission mukaan tällaisia testejä olisi toteutettava yhteisellä testausmenetelmällä, jota ei ole vielä täysin kehitetty; korostaa, että on pidettävä kiinni aikataulusta, jonka mukaan yhteisen testausmenetelmän mukaisesti tehtyjen testien tulokset on saatava valmiiksi, julkaistava kaikilla EU:n virallisilla kielillä julkisesti saatavilla olevassa tietokannassa ja analysoitava mahdollisimman pian mutta viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä; korostaa lisäksi, että nämä tulokset on julkistettava viipymättä, jotta kuluttajat ja tuottajat saavat tietoa, jolloin voidaan lisätä tietoisuutta asiasta ja auttaa vähentämään tuotteiden laatueroja;

Tuotteiden laatuerojen muut näkökohdat

22.  korostaa, että kaupan omista tuotemerkeistä on tullut olennainen osa kuluttajien ostoskoreja ja niiden markkinaosuus on kasvanut useimmissa tuoteryhmissä suurimmassa osassa jäsenvaltioista viime vuosikymmenen aikana; katsoo, että kaupan omien tuotemerkkien ei pitäisi antaa vaikutelmaa merkkituotteista, jotta ei aiheutettaisi kuluttajille sekaannusta; korostaa, että komission on kiinnitettävä erityistä huomiota kaupan omiin tuotemerkkeihin , jotta estetään kaupan omien tuotemerkkien ja merkkituotteiden välinen sekaannus; toteaa, että sisämarkkina-alue on avoinna tuottajille ja valmistajille, mutta kilpailu sen sisällä on erittäin kovaa ja jotkut tuotemerkit tunnetaan tai niihin liitetään positiivisia mielikuvia kaikkialla unionissa;

23.  muistuttaa, että parlamentti on toistuvasti kehottanut komissiota määrittämään, onko laatueroilla kielteisiä vaikutuksia paikalliseen ja alueelliseen tuotantoon, erityisesti pk-yrityksiin; pitää valitettavana, että komissio ei ole tähän mennessä antanut asiasta mitään tietoa;

24.  painottaa, että merkkituotteiden väärentäminen altistaa kuluttajat terveys- ja turvallisuusriskeille, heikentää kuluttajien luottamusta tuotemerkkeihin ja johtaa tuottajien tulojen menetyksiin; huomauttaa, että EU:ssa talteen otettujen väärennettyjen tuotteiden kirjo on edelleen laaja ja siihen sisältyy miltei kaikentyyppisiä tavaroita;

25.  on huolissaan elinkeinonharjoittajille tavaroiden hankinnan yhteydessä asetetuista rajoituksista, joilla voi olla kielteinen vaikutus kuluttajien valinnanvaraan; kehottaa komissiota määrittämään tekijät, jotka aiheuttavat tavaroiden sisämarkkinoiden pirstaloitumista ja rajoittavat perusteettomasti kuluttajien mahdollisuuksia hyödyntää sisämarkkinoita täysipainoisesti, keskittyen erityisesti tarjonnan alueelliseen rajoittamiseen ja sen vaikutuksiin; kehottaa komissiota tarvittaessa hyödyntämään kilpailulainsäädäntöä puuttuakseen tällaisiin käytäntöihin;

26.  muistuttaa, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat valita näytteitä ja suorittaa kokeita ainoastaan omien jäsenvaltioidensa alueella; korostaa, että on lisättävä vahvistettua, tehokasta, avointa ja nopeaa rajat ylittävää yhteistyötä ja tietojen jakamista, mukaan luettuina tietojen vaihto tuotteista, jotka eivät mahdollisesti täytä vaatimuksia, ja tiedottaminen mahdollisista sopimattomista menettelyistä kansallisten kuluttajansuoja- ja elintarvikeviranomaisten, kuluttajajärjestöjen ja komission välillä, jotta voidaan torjua laatueroja ja parantaa ja lähentää lainsäädännön täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan tähän yhteistyöhön entistä tiiviimmin; panee tyytyväisenä merkille kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä tehdyn tarkistetun asetuksen hyväksymisen, sillä se vahvistaa tutkimus- ja valvontavaltuuksia, parantaa tietojen ja datan vaihtoa ja kaiken olennaisen tiedon saantia sekä vahvistaa yhdenmukaiset säännöt, joilla laaditaan menettelyt tutkimuksen ja valvonnan koordinoimiseksi tässä yhteydessä;

27.  toteaa, että kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen nojalla toteutetut tehotarkastukset ovat tarpeellisia tärkeänä valvonnan koordinoinnin muotona, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan niitä entisestään ja laajentamaan niiden soveltamisalaa;

Suositukset ja jatkotoimet

28.  korostaa, että laaja ja oikein ajoitettu julkinen keskustelu, joka lisää kuluttajien tietämystä tuotteista ja niiden ominaisuuksista, on arvokasta; panee merkille, että osa valmistajista ja yksityisten tuotemerkkien omistajat ovat jo ilmoittaneet muutoksista resepteihin tai yksittäisten tuotantostandardien käytöstä EU:n laajuisesti; korostaa yritysten merkitystä tuotteen koostumusta ja laatua ja siihen tehtyjä muutoksia koskevan avoimuuden ja selkeyden lisäämisessä; panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen käytännesääntöjen laatimisesta tälle alalle; kehottaa sekä tuottajia että vähittäismyyjiä ottamaan oman etunsa vuoksi entistä aktiivisemman roolin, jotta nykyinen tilanne voidaan korjata mahdollisimman pian ilman täytäntöönpanomenettelyjä ja jotta eurooppalaiset kuluttajat voisivat saada samanlaatuisia tuotteita koko sisämarkkinoiden alueella; kehottaa valmistajia harkitsemaan pakkauksiin lisättävää tunnusta, joka osoittaisi, että saman tuotemerkin tuote on sisällöltään ja laadultaan samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa;

29.  kehottaa kuluttajajärjestöjä, kansalaisjärjestöjä sekä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavia ilmoitettuja kansallisia elimiä toimimaan aktiivisemmin julkisessa keskustelussa ja kuluttajille tiedottamisessa; katsoo, että kuluttajajärjestöt voisivat vaikuttaa merkittävästi laatueroja koskevan ongelman ratkaisemiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tukeaan kansallisille kuluttajajärjestöille rahoitus- ja oikeudellisten mekanismien kautta, jotta ne voivat kehittää valmiuksiaan ja testaustoimintaansa, suorittaa vertailevia testejä sekä edistää tuotteiden epäreilun erilaistamisen seurantaa ja paljastamista yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa; katsoo lisäksi, että entistä parempaa rajat ylittävää tiedonvaihtoa olisi edistettävä kuluttajajärjestöjen välillä;

30.  katsoo, että toimivaltaisten viranomaisten tähänastiset kokemukset osoittavat, että ne eivät ole pystyneet yksinään ratkaisemaan tehokkaasti laatueroja koskevia tapauksia kansallisella tasolla tai saattamaan nykyistä lainsäädäntöä voimaan tai että ne ovat pyrkineet toteuttamaan vain vähimmäistoimia myös unionin laajuisen selkeän säännöksen puuttumisen vuoksi; muistuttaa, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla ja että niiden on tehtävä se, jotta varmistetaan, että kuluttajia ei johdeta harhaan sopimattomilla markkinointikäytännöillä; painottaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita järjestämään kuluttajille mahdollisuudet valitusten tekemiseen ja niiden jatkotutkimuksiin ja tiedottamaan kuluttajille mahdollisimman hyvin heidän oikeuksistaan ja vaihtoehdoistaan nykyisen lainsäädännön soveltamisen osalta sekä myyjien velvollisuuksista ilmoittaa kuluttajille tuotteiden koostumuksesta ja tarvittaessa niiden alkuperästä;

31.  kiinnittää huomiota siihen, että laatuerokysymys liittyy suoraan sisämarkkinoiden keskeiseen toimintaan ja kuluttajien luottamukseen, joista molemmat ovat vaakalaudalla, ja näin ollen edellyttää muun muassa unionin tason ratkaisua suoraan täytäntöönpanokelpoisten toimenpiteiden avulla; on vakuuttunut siitä, että kun otetaan huomioon mahdollisuus toimia kansallisella tasolla, unionin tason toimilla voitaisiin turvata sisämarkkinoiden eheys; kehottaa komissiota kartoittamaan EU:ssa voimassa olevat kansalliset standardit, jotka koskevat elintarvikkeita ja muita tuotteita kuin elintarvikkeita, ja arvioimaan niiden merkitystä sisämarkkinoiden laatuerotapausten kannalta;

32.  kehottaa kehittämään pikaisesti EU:n tason valmiuksia ja mekanismeja erityisessä seuranta- ja valvontayksikössä jo olemassa olevassa EU:n elimessä (Yhteinen tutkimuskeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen tai muu) pitäen byrokratian mahdollisimman vähäisenä, seuraamaan samalla tuotemerkillä ja samanlaisessa pakkauksessa myytävien elintarvikkeiden koostumusta ja ainesosien suhdetta ja arvioimaan vertailevia laboratorioanalyyseja, joilla voidaan tunnistaa tällaiset sopimattomat kaupalliset menettelyt elintarvikkeiden markkinoinnissa;

33.  suhtautuu myönteisesti komission Kuluttajat vahvempaan asemaan -ehdotukseen, jonka tarkoituksena on käsitellä kulutustuotteiden laatueroja muuttamalla sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 6 artiklaa lisäämällä harhaanjohtavaksi kaupalliseksi menettelyksi tuotteen markkinointi täysin samanlaisena kuin useissa muissa jäsenvaltiossa markkinoitu sama tuote, jos näiden tuotteiden koostumus tai ominaisuudet eroavat toisistaan; panee kuitenkin merkille, että ehdotukseen sisältyy myös eräitä epäselviä säännöksiä, jotka edellyttävät selvennyksiä asianmukaisen tulkinnan ja soveltamisen varmistamiseksi;

34.  painottaa, että lainsäädäntöprosessin tuloksena olisi saatava selkeä määritelmä siitä, mitä voidaan pitää laatuerona ja miten toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava ja käsiteltävä kutakin tapausta; painottaa kuitenkin tässä yhteydessä, että niin kutsuttujen oikeutettujen tekijöiden avoin lista saattaisi vaarantaa toimivaltaisten viranomaisten valmiudet toteuttaa arviointi ja soveltaa lakia; on huolestunut siitä, että niin kutsuttujen tarkoin määrättyjen kulutusmieltymysten käsitteen käyttö sen arvioimisessa, onko tuotteen koostumuksen eriyttäminen perusteltua, saattaa johtaa ristiriitaisiin tulkintoihin toimivaltaisten viranomaisten välillä;

35.  kehottaa komissiota laajentamaan yhteiselle tutkimuskeskukselle annettua toimeksiantoa unionin laajuisen yhdenmukaistetun menetelmän kehittämiseksi muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden ominaisuuksien vertailemiseen sekä suuntaviivojen laatimiseksi tuotteiden avoimuuden parantamiseksi vuoden kuluessa ja arvioimaan testien tuloksia; huomauttaa, että myös yhteisen tutkimuskeskuksen olisi parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi pyrittävä tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden sellaisten viranomaisten kanssa, jotka ovat jo tehneet omia tuotetestauksia, mutta jotka eivät vielä ole ilmoittaneet tuloksista muiden jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille;

36.  muistuttaa, että elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu samoin kuin kuluttajien harhaanjohtamisen estäminen on ensiarvoisen tärkeää; muistuttaa komissiota sen sitoumuksesta valvoa paremmin ja tehostaa EU:n lainsäädännön soveltamista; katsoo, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi valvottava tehokkaasti sovellettavan lainsäädännön noudattamista näillä aloilla;

37.  kehottaa komissiota perustamaan toimivaltaisen EU-viraston alaisuuteen alan ammattilaisista koostuvan erikoistuneen pääosaston, joka tekee tarkastuksia valmistajien tuotantolaitoksiin ja suorittaa tuotantovirran tarkastuksia sen tarkistamiseksi, vastaako tuotteen koostumus valmistajan esittämiä tietoja tapauksissa, joissa epäillään laatueroja;

38.  pitää myönteisenä komission ehdotusta avoimuuden parantamisesta elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan tieteellisen tutkimuksen alalla ja pitää sitä vastauksena ilmaistuun yleiseen huoleen sekä katsoo, että sen avulla voidaan saada asianmukaista tietoa, jota tarvitaan ostopäätösten tekemiseksi luotettavien, tieteeseen perustuvien riskiarvioiden pohjalta;

39.  kehottaa kansallisia elintarvikeviranomaisia määrittämään tapauskohtaisesti, ovatko epäillyt syrjivät käytännöt todella laittomia sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin säännösten ja niihin liittyvien, elintarviketietojen antamista koskevassa asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 määriteltyjen hyvien kuluttajatiedotuskäytänteiden perusteella;

40.  panee merkille, että tuotteiden laatuerokäytännöt vaikuttavat kaikkiin EU:n kansalaisiin esimerkiksi silloin, kun he matkustavat jäsenvaltiosta toiseen;

41.  korostaa kuitenkin, että vauvoille suunnattujen tuotteiden, kuten lastenruoan, merkittäviä eroja ei voida perustella pelkästään alueellisilla makumieltymyksillä;

42.  torjuu painokkaasti eräiden tuottajien esittämän väitteen, jonka mukaan koostumusta ja/tai laatua muutetaan, jotta hinnat vastaisivat paremmin kuluttajien odotuksia; korostaa, että useissa tutkimuksissa on osoitettu, että huonompilaatuiset tuotteet ovat usein kalliimpia kuin vastaavat parempilaatuiset tuotteet muualla EU:ssa;

43.  kehottaa painokkaasti käyttämään kiertotalouden periaatetta tuotteiden pakkauksissa ja korostaa, että jos tuotteen pakkaamisessa yhdessä jäsenvaltiossa noudatetaan tätä periaatetta, valmistajan olisi toteutettava yhdenmukaistamistoimia sen varmistamiseksi, että periaatetta noudatetaan kyseisen valmistajan kaikissa samalla tuotemerkillä EU:ssa ja EU:n ulkopuolella samantyyppisissä pakkauksissa markkinoimissa tuotteissa;

44.  korostaa, että joissakin tapauksissa tuotteiden laatuerot johtuvat EU:n oikeuden noudattamisen puutteellisesta valvonnasta; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia panemaan kiireellisesti täytäntöön elintarvikkeiden merkintöjä koskevat EU:n nykyiset säännöt esimerkiksi mekaanisesti erotetun lihan osalta;

º

º  º

45.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22.

(2)

EUVL L 345, 27.12.2017, s. 1.

(3)

EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18.

(4)

EUVL C 65, 19.2.2016, s. 2.

(5)

EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 11.

(6)

EUVL C 93, 24.3.2017, s. 27.

(7)

EUVL C 86, 6.3.2018, s. 40.

(8)

EUVL C 11, 12.1.2018, s. 2.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0027.

(10)

O-000019/2017.

(11)

EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(12)

http://ec.europa.eu/food/audits-analysis/overview_reports/details.cfm?rep_id=76

(13)

http://ec.europa.eu/food/audits-analysis/overview_reports/details.cfm?rep_id=115


PERUSTELUT

Vaikka tuotenimi, pakkausten muotoilu ja markkinointi näyttävät ensi silmäyksellä samalta, useat eri jäsenvaltioissa tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet EU:n sisämarkkinoilla tuotteita, joiden koostumus eroaa selvästi reseptin tai käytetyn perusraaka-aineen osalta tai siltä osin, mikä on sen osuus koko tuotteesta, tuotteen ostomaasta riippuen. Ei voida myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että nämä havainnot tuotteiden laatueroista eivät koske ainoastaan elintarvikkeita ja juomia, vaan voivat koskea myös kulutushyödykkeitä kuten pesuaineita tai hygieniatuotteita.

Olomoucin Palacký-yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan asiantuntijoiden tekemän oikeudellisen tutkimuksen mukaan laatuerot eri jäsenvaltioissa tai alueellisilla ja paikallisilla markkinoilla voivat ilmetä seuraavissa toiminnoissa:

•  valmistaja saattaa markkinoille tuotteita, joiden maku ja koostumus vaihtelee (pääasiallinen ainesosa ei ole sama), mutta joiden pakkausten ulkonäkö on sama tai samankaltainen (kuluttaja ei huomaa eroa)

•  valmistaja saattaa markkinoille laadultaan erilaisia tuotteita, joiden pakkausten ulkonäkö on sama tai samankaltainen (kuluttaja ei huomaa eroa)

•  valmistaja saattaa markkinoille painoltaan erilaisia tuotteita, joiden pakkausten ulkonäkö on sama tai samankaltainen (kuluttaja ei huomaa eroa)

•  saattaessaan uuden tuotteen markkinoille valmistaja käyttää tuotetta, jonka koostumus on laadukkaampi (esim. suurempi lihan määrä tai tuotteen ainesosien laatu) saadakseen kuluttajien huomion ja ”opettaakseen” kuluttajia ostamaan/hyväksymään tuotteen, tietyn ajan kuluttua reseptiä kuitenkin muutetaan ilman, että siitä aiheutuu havaittavia muutoksia tuotteen pakkaukseen (lukuun ottamatta pienellä kirjasinkoolla tuotteen takaetiketissä esitettyjä tuotteen koostumusmerkintöjä).

Valmistaja tekee kaikki nämä toimet ilmoittamatta kuluttajalle selkeästi, nimenomaisesti, avoimesti ja johtamatta harhaan, että kyseessä on toinen tuote, jossa on eri koostumus, paino, laatu tai muita vastaavia ominaisuuksia.

Kaikki tämä johtaa tilanteeseen, jossa toisen valtion alueella oleskeleva kuluttaja ei voi olla varma siitä, että tuote, jonka ominaisuudet hän tuntee kotimaassaan, vastaa tuotetta, jonka hän ostaa maassa, jossa hän tällä hetkellä oleskelee.

Esittelijän kanta

Esittelijä alkoi seurata laatuerokysymystä tiiviisti vuonna 2011 sen jälkeen, kun Slovakian kuluttajaliiton tekemä tutkimus osoitti, että kuuden merkkielintarvikkeen koostumukset ja hinnat vaihtelivat huomattavasti seitsemässä EU-maassa. Jatkotoimena tälle tutkimukselle esittelijä otti ensimmäistä kertaa yhteyttä komissioon tiedustelulla, jossa siltä kysyttiin, ovatko laatuerot sen mielestä sisämarkkinoiden toimintaan ja kuluttajansuojaan liittyvä ongelma.

Esittelijä oli mukana järjestämässä Prahan kemian ja tekniikan korkeakoulun vuonna 2015 tekemää tutkimusta, jossa verrattiin 24:n Tšekin ja Saksan vähittäismarkkinoilta peräisin olevan tuotteen laatuominaisuuksia, jotta voidaan selvittää niiden vaatimustenmukaisuus tai sen puuttuminen. Huomattavia eroja havaittiin yhdessä kolmasosassa näytteistä (esimerkiksi yhden tuotteen pääasiallinen ainesosa oli Tšekin markkinoilla mekaanisesti erotettu siipikarjanliha mutta Saksan markkinoilla se sisälsi sianlihaa). Tutkimuksessa kyseenalaistettiin myös usein käytetyt väitteet, että maku- ja hintamieltymykset vaihtelevat eri maissa, koska asianomaisten tuotteiden hinnat eivät eronneet lähes lainkaan ja hyväksytyn aistinvaraisen tunnistamispaneelin mukaan makutottumukset eivät vastanneet markkinoita, joille tuotteet oli väitetysti mukautettu.

Esittelijän tarkoituksena ei ole suinkaan yhdenmukaistaa tuotteita sisämarkkinoilla tai määrätä valmistajia muuttamaan tuotteidensa koostumusta taikka määrittää yksittäisten tuotteiden tarkkaa koostumusta. Lisäksi esittelijä on tietoinen myös siitä, että voi olla objektiivisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tuotteiden koostumukseen.

Esittelijä on kuitenkin vakuuttunut siitä, että hyvälaatuisten tavaroiden yhtäläinen saatavuus syrjimättömästi sisämarkkinoilla on periaate, jonka olisi oltava kaikkien Euroopan unionin kansalaisten todellinen oikeus. Jos näin ei ole, sisämarkkinoiden toiminnan ydin ja kuluttajien sisämarkkinoihin tuntema luottamus voivat kärsiä vakavaa vahinkoa.

Esittelijä pitää sen vuoksi tervetulleina komission ilmoittamia äskettäisiä aloitteita tämän ongelman ratkaisemiseksi, erityisesti sen sitoutumista yhteisten testausmenetelmien kehittämiseen Euroopan tasolla. Kun otetaan huomioon, että tuotteiden laatuerot liittyvät sisämarkkinoiden toimintaan, on selvää, että tarvitaan eurooppalaisia tietoja ja yhteistä lähestymistapaa. Tästä syystä esittelijä ehdotti jo vuonna 2013 Euroopan parlamentin päätöslauselmassa Euroopan kuluttajapolitiikan uusista tavoitteista, että komissiota kehotettaisiin tekemään mielekäs tutkimus laatueroasiasta, jotta voitaisiin arvioida, onko tarvetta mukauttaa nykyistä unionin lainsäädäntöä.

Esittelijä korostaa, että kuluttajille olisi ilmoitettava tarkasti ja avoimesti, jos tuote, jonka hän on ostanut tai tuntee toisesta jäsenvaltiosta, on erilainen, jotta kuluttajaa eikä hänen yleisvaikutelmaansa tuotteesta ostohetkellä ei johdettaisi harhaan. On myös tärkeää lisätä kuluttajien tietämystä tuotteista, niiden ominaisuuksista sekä koostumuksesta.

Esittelijän mukaan sellaisten tuotteiden myynti, joita kuluttaja voi helposti pitää samanlaisina tuotteina ja joiden koostumus on tarkoituksellisesti erilainen kuluttajille eri puolilla EU:ta, on sopimaton menettely, jota ei pitäisi sen vuoksi hyväksyä. Esittelijä katsoo näin ollen, että uuden harhaanjohtavan kaupallisen menettelyn lisääminen sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin liitteeseen I olisi tehokkain tapa puuttua ilmeisiin laatuerotapauksiin kaikkialla Euroopan unionissa.


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.6.2018)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

tuotteiden laatueroista sisämarkkinoilla

(2018/2008(INI))

Valmistelija (*): Biljana Borzan

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(1),

–  ottaa huomioon elintarviketietojen antamisesta kuluttajille 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011(2),

–  ottaa huomioon sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla 11. toukokuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohdan, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa,

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”EU:n elintarvike- ja kuluttajansuojalainsäädännön soveltaminen tuotteiden laatueroihin – Elintarvikkeet” (C(2017)6532),

–  ottaa huomioon Kroatian tasavallan, Tšekin tasavallan, Unkarin, Liettuan, Puolan tasavallan ja Slovakian tasavallan 23. maaliskuuta 2018 päivätyn komissiolle osoitetun yhteisen kirjeen, joka koskee tuotteiden laatueroja Kuluttajat vahvempaan asemaan -aloitteen yhteydessä,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin unionin tilasta 13. syyskuuta 2017 pitämän puheen, jossa tämä korosti, että ei ole hyväksyttävää, että joissakin osissa Eurooppaa ihmisille myydään laadultaan heikompia elintarvikkeita kuin muissa maissa, vaikka pakkaus ja tuotemerkki ovat samoja,

–  ottaa huomioon 6. maaliskuuta 2017 pidetyn maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen päätelmät,

–  ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kuluttajat vahvempaan asemaan” (COM(2018)0183),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremmasta valvonnasta ja nykyaikaistamisesta (COM(2018)0185),

–  ottaa huomioon tulokset kuluttajansuojaviranomaisten ja -järjestöjen useissa EU:n jäsenvaltioissa toteuttamista vertailevista tutkimuksista,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 20005/29/EY päivittämisestä, jolla tehdään selväksi, että kansalliset viranomaiset voivat arvioida ja käsitellä harhaanjohtavia kaupallisia menettelyjä, joihin sisältyy tuotteiden kaupan pitäminen identtisinä useissa EU-maissa, vaikka niiden koostumus tai ominaisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan,

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2017 tekemänsä ensisijaisen tiedustelun eroista tuotteiden merkinnöissä, koostumuksessa ja maussa EU:n itäisillä ja läntisillä markkinoilla (O-000019/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan kuluttajapolitiikan uusista tavoitteista 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman(4),

A.  toteaa useissa jäsenvaltioissa tehtyjen analyysien osoittaneen, että samalla tavara- tai tuotemerkillä ja samanlaisessa pakkauksessa markkinoitujen tiettyjen tuotteiden koostumuksessa ja laadussa on huomattavia eroja, vaikka niitä mainostetaan samalla tavoin koko unionissa; toteaa näiden erojen johtuvan usein siitä, että on käytetty halvempia ja huonolaatuisempia ainesosia, joiden ravintosisältö on usein heikompi;

B.  ottaa huomioon, että analyysit osoittavat, että jotkin tuotteet sisältävät vähemmän pääraaka-ainetta tai ne sisältävät epäterveellisenä tai huonolaatuisena pidettyjä ainesosia tai ainesosia, jotka eroavat maultaan, rakenteeltaan tai muilta aistittavilta ominaisuuksiltaan;

C.  ottaa huomioon, että edellä mainitussa maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa useat jäsenvaltiot esittelivät tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että EU:ssa myydään tuotteita, joilla on sama nimi ja sama pakkaus mutta joiden laatu, maku ja/tai ainesosat ovat erilaiset, ja huomauttivat, että tämä käytäntö saattaa johtaa kuluttajia harhaan ja aiheuttaa vilpillistä kilpailua;

D.  toteaa, että saman tuotemerkin tuotteet saattavat olla ominaisuuksiltaan erilaiset oikeutetuista syistä, joita voivat olla esimerkiksi kuluttajien mieltymykset kohdealueilla, tuotantopaikan maantieteellinen sijainti, paikalliset erityisvaatimukset tai maantieteellisestä tai kausittaisesta saatavuudesta johtuvat erot raaka-aineiden hankinnassa;

E.  katsoo, että tärkeimpiä painopisteitä ovat elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu sekä kuluttajien suojeleminen harhaan johtamiselta;

F.  katsoo, että vertailukelpoisten tuotteiden toteen näytetyt ainesosien erot saattavat pitkällä aikavälillä vaikuttaa kuluttajien terveyteen, etenkin kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevista kuluttajista, kuten lapsista ja ruokavaliota noudattavista tai terveysongelmaisista ihmisistä, mikä osaltaan heikentää kansalaisten hyvinvointia; katsoo, että näin käy esimerkiksi kun rasva- ja/tai sokeripitoisuus on odotettua suurempi tai kun eläinperäiset rasvat on korvattu kasvirasvoilla tai päinvastoin tai kun sokeri on korvattu keinotekoisilla makeutusaineilla tai kun suolapitoisuutta on lisätty; toteaa, että merkinnät, jotka eivät anna tarkkaa käsitystä käytetyistä lisäaineista tai perusainesosia korvaavien ainesosien määrästä, johtavat kuluttajia harhaan ja saattavat myös vaarantaa heidän terveytensä;

G.  toteaa, että unionin tasolla ei ole laatueroja koskevia sääntöjä, mikä merkitsee, että ei ole mahdollista verrata laatua tai havaita laatueroja koskevia tapauksia eikä ole välineitä tilanteen korjaamiseksi; ottaa huomioon, että terveys- ja elintarviketarkastuksista ja analysoinnista vastaavat komission yksiköt ovat toistuvasti raportoineet puutteista EU:n sovellettavan elintarvikelainsäädännön vaatimusten täytäntöönpanossa ja noudattamisen valvonnassa esimerkiksi mekaanisesti erotetun lihan pakkausmerkinnöissä(5) tai elintarvikelisäaineiden käytössä(6); ottaa huomioon, että elintarvikkeiden ja muiden kulutustavaroiden valmistajat voivat yleensä hyödyntää kansallisten toimivaltaisten viranomaisten erilaisia tapoja tulkita EU:n lainsäädäntöä ja/tai sen puutteellista täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa kansallisten viranomaisten keskuudessa muuttaakseen tuotteitaan kuluttajien kustannuksella; ottaa huomioon, että samalla tuotemerkillä ja samassa pakkauksessa markkinoitavien tuotteiden vaihteleva sisältö vähentää kuluttajien luottamusta ja heikentää EU:n sääntelykehyksen mainetta;

H.  toteaa, että tilanne, jossa unionin sisämarkkinoilla useissa jäsenvaltioissa pidetään kaupan identtisinä tuotteita, joiden koostumus tai erityispiirteet ovat kuitenkin huomattavasti erilaisia, vesittää ne perusperiaatteet, joihin unionin sisämarkkinat perustuvat; ottaa huomioon, että kuluttajilla olisi oltava sisämarkkinoilla samantasoinen suoja kaikissa jäsenvaltioissa;

I.  ottaa huomioon, että kuluttajien terveyteen vaikuttavia koostumuksen eroja saatetaan havaita elintarvikkeiden lisäksi myös kosmetiikassa, hygieniatuotteissa ja puhdistustuotteissa;

J.  ottaa huomioon, että muokkaustoimet rasva-, sokeri- ja suolamäärien vähentämiseksi elintarvikkeissa laahaavat jäljessä monissa Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopan maissa;

K.  ottaa huomioon, että tuotemerkeillä on huomattava vaikutus kuluttajien näkemykseen tuotteista ja niiden arvosta ja laadusta; ottaa huomioon, että kuluttajat eivät ensisijaisesti odota, että sisämarkkinoilla eri maissa myytävillä merkkituotteilla voisi olla erilaisia ominaisuuksia;

L.  toteaa, että eri jäsenvaltioissa asuvat tai matkustelevat kuluttajat eivät pysty arvioimaan itse tiettyjen tuotteiden mahdollisia maku- tai koostumuseroja, kun niitä ei ole kirjattu tuotteen merkintään, eivätkä siten kykene tekemään tietoon perustuvia ostopäätöksiä asiaa koskevien tietojen puuttuessa, mikä saattaa vääristää heidän taloudellista käyttäytymistään;

M.  ottaa huomioon, että useat mielipidetutkimukset ovat osoittaneet, että tällaiset laatuerot ärsyttävät kuluttajia ja että niiden vuoksi he tuntevat itsensä toisen luokan kansalaisiksi EU:ssa;

1.  pitää myönteisenä, että yhteisten testausmenetelmien kehittämiseen on osoitettu 2 miljoonaa euroa ja että vuoden 2018 unionin talousarvioon on sisällytetty pilottihanke, jossa on tarkoitus arvioida useiden tuoteluokkien laatueroihin liittyviä seikkoja; kehottaa jäsenvaltioita ja kansallisia viranomaisia osallistumaan aktiivisesti käynnissä oleviin aloitteisiin, jotta prosessia voidaan edistää ja sisällyttää tämä menetelmä osaksi niiden toimintatapoja; korostaa elintarvikkeiden ja myös muiden tuotteiden perusteellisen ja oikea-aikaisen analyysin merkitystä ja kehottaa komissiota osoittamaan taloudellisia resursseja vertailevien testien suorittamiseen vähintään kahden vuoden markkinavalvontakauden aikana, jotta voitaisiin pysäyttää valmistajat, jotka ovat olleet mukana tällaisessa harhaanjohtavassa käytännössä;

2.  kehottaa komissiota perustamaan toimivaltaisen EU-viraston alaisuuteen alan ammattilaisista koostuvan erikoistuneen pääosaston, joka tekee tarkastuksia valmistajien tuotantolaitoksiin ja suorittaa tuotantovirran tarkastuksia sen tarkistamiseksi, vastaako tuotteen koostumus valmistajan esittämiä tietoja tapauksissa, joissa epäillään laatueroja; kehottaa tätä uutta pääosastoa perustamaan verkkoalustan julkisen eurooppalaisen rekisterin muodossa, jonka yhdessä osiossa on tietoja kaikista sellaisista tuotteista, joissa toimivaltaiset viranomaiset ovat havainneet laatueroja, ja toisessa osiossa taas tietoja valmistajien vapaaehtoisesti antamista tiedoista, jotka koskevat unionissa kaupan pidettäviä tuotteita; tähdentää, että tietojen olisi oltava helposti saatavilla ja helposti vertailtavissa, jotta kuluttajat voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ennen ostoksiaan;

3.  panee merkille, että komissio on julkistanut unionin tasolla yhdenmukaistetut menetelmät elintarvikkeiden valintaa, näytteiden ottoa ja testaamista varten arvioidakseen niiden laatuominaisuuksia; korostaa sitoumusta, jonka mukaan EU:n laajuisen testauksen tulokset saataisiin tämän vuoden loppuun mennessä; kehottaa Euroopan parlamentin jäseniä osallistumaan suuremmassa määrin tähän prosessiin; korostaa, että elintarvikkeiden ja juomien laatuerojen yhdenmukaisten testausmenetelmien lisäksi on myös tarpeen kehittää yhdenmukainen menetelmä testitulosten arviointia ja havaintojen tulkintaa varten;

4.  pitää myönteisenä, että elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevällä korkean tason foorumilla keskustellaan laatueroista; korostaa tarvetta saada mukaan mahdollisimman monia sidosryhmiä;

5.  pitää myönteisenä komission ehdotusta avoimuuden parantamisesta elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan tieteellisen tutkimuksen alalla ja pitää sitä vastauksena ilmaistuun yleiseen huoleen sekä katsoo, että sen avulla voidaan saada asianmukaista tietoa, jota tarvitaan ostopäätösten tekemiseksi luotettavien, tieteeseen perustuvien riskiarvioiden pohjalta;

6.  pitää valitettavana, että unionin elintarvike- ja kuluttajansuojaoikeuden soveltamista koskeva komission tiedonanto ei ole riittävän kunnianhimoinen, koska kuluttajansuojalainsäädäntöä olisi sovellettava kaikkiin tuotteisiin yleisesti ja koska tiedonannossa ehdotetaan toimenpiteitä, jotka eivät riitä ratkaisemaan tuotteiden laatueroja koskevaa ongelmaa sisämarkkinoilla; korostaa, että on tärkeää kehittää selkeitä ja vaikuttavia ohjeita kuluttajaviranomaisille ja antaa niille tukea ja että korjaavia toimia tarvitaan pikaisesti, jotta voidaan torjua kuluttajia syrjiviä käytäntöjä; varoittaa, ettei kuluttajia saa johtaa harhaan, ja kehottaa kansallisia elintarvikeviranomaisia toteamaan laittomat käytännöt tapauskohtaisesti sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin säännösten ja niihin liittyvien, elintarviketietojen antamista koskevassa asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 määriteltyjen hyvien kuluttajatiedotuskäytänteiden perusteella;

7.  on huolissaan tavaran ostamista koskevista alueellisista rajoituksista, jotka haittaavat elinkeinonharjoittajia; kehottaa komissiota tutkimaan kiireellisesti yritysten väliset epäoikeudenmukaiset käytännöt, jotka voivat estää kuluttajia ostamasta potentiaalisesti korkealaatuisempia tuotteita toisesta jäsenvaltiosta sisämarkkinoilla, kuten tilanteen, jossa toimittajat pakottavat valintamyymälät hankkimaan tuotteensa tietyltä tehtaalta;

8.  toteaa, että paikallisten tuottajien on vaikea päästä sisämarkkinoille; kehottaa komissiota määrittämään, onko laatueroilla kielteisiä vaikutuksia paikalliseen ja alueelliseen tuotantoon;

9.  korostaa, että on lisättävä kuluttajien tietoisuutta asiasta ja parannettava tietojen saatavuutta; katsoo, että näiden tietojen antamisen olisi oltava pakollista eikä vapaaehtoisuuteen perustuvaa; kehottaa komissiota ja asianomaisia kansallisia elimiä järjestämään kaikkialla unionissa kuluttajille suunnattuja tiedotuskampanjoita, joissa keskitytään erityisesti läntisiin jäsenvaltioihin, joissa tietoisuus saattaa olla alhaisempi; panee merkille, että tuotteiden laatuerokäytännöt vaikuttavat kaikkiin EU:n kansalaisiin esimerkiksi silloin, kun he matkustavat jäsenvaltiosta toiseen; pitää myönteisenä, että eräät valmistajat ovat ilmoittaneet muuttavansa valmistusohjeitaan; kehottaa varmistamaan, että tällaiset muutokset eivät johda tuotteen laadun alentumiseen missään jäsenvaltiossa; korostaa teollisuuden roolia siinä, että kuluttajalle annetaan selviä ja paikkansapitäviä tietoja pakkauksissa, että syrjivät käytännöt lopetetaan ja että kuluttajien luottamus palautetaan; pitää myönteisenä, että komissio on antanut aloitteen, jolla helpotetaan tuottajien ja tuotemerkkien laatimien käytännesääntöjen kehittämistä;

10.  korostaa, että ei ole tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa elintarvikkeiden makua ja valmistusohjeita EU:ssa, koska valmistusohjeet heijastavat myös unionin alueellisten makumieltymysten kirjoa; korostaa kuitenkin, että vauvoille suunnattujen tuotteiden, kuten lastenruokien, merkittäviä eroja ei voida perustella pelkästään alueellisilla makumieltymyksillä; hyväksyy näkemyksen, että muut tuotteet saattavat toisinaan poiketa toisistaan perustelluista syistä; korostaa kuitenkin, että kuluttajille olisi tiedotettava selvästi ja ripeästi kaikista eroista; katsoo, että samalla tuotemerkillä myydyt elintarvikkeet voivat satunnaisesti poiketa makunsa ja valmistusohjeidensa suhteen, mikä johtuu paikallisten markkinoiden tietyistä olosuhteista, paikallisten raaka-aineiden käytöstä ja tarpeesta ottaa huomioon kansallinen lainsäädäntö tai muokkaustavoitteet, jotka voivat aiheuttaa eroja;

11.  korostaa kansalaisyhteiskunnan merkitystä tuotteiden laatueroja koskevien käytäntöjen analysoimisessa ja vastustamisessa sekä niistä valistamisessa; kehottaa lisäämään tukea kansallisille kuluttajajärjestöille, etenkin niissä maissa, joissa niiden asema on edelleen suhteellisen heikko, jotta ne voivat kehittää valmiuksiaan ja testaustoimintaansa sekä yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa edistää tuotteiden epäreilun erilaistamisen seurantaa ja paljastamista; edellyttää, että elintarvikkeiden turvallisuutta ja kuluttajien oikeuksia ajavia institutionaalisia ja yksityisiä väärinkäytösten paljastajia suojellaan paremmin;

12.  korostaa, että kuluttajien mieltymyksiin ja elintarvikkeiden muokkaukseen viittaavat argumentit, kuten asiaa koskevien kansallisten sääntöjen noudattaminen, eivät mitenkään voi oikeuttaa laadultaan toisistaan poikkeavien tuotteiden saattamista markkinoille, jos asiasta ei ole annettu riittävästi soveltuvia tietoja, koska nämä tuotteet eivät vastaa kuluttajien yleistä etua ja kuluttajien mieltymyksiä ei ole määritelty avoimesti;

13.  torjuu painokkaasti eräiden tuottajien esittämän väitteen, jonka mukaan koostumusta ja/tai laatua muutetaan, jotta hinnat vastaisivat paremmin kuluttajien odotuksia; korostaa, että useissa tutkimuksissa on osoitettu, että huonompilaatuiset tuotteet ovat usein kalliimpia kuin vastaavat parempilaatuiset tuotteet muualla EU:ssa;

14.  katsoo, että sisämarkkinoilla ei pitäisi periaatteessa ilmetä laadun tai ravitsemusarvojen eroja, kun tuotteita markkinoidaan erityisissä ja identtisissä pakkauksissa; toteaa, että saman tuotemerkin tuotteet saattavat kuitenkin olla ominaisuuksiltaan erilaiset oikeutetuista syistä, joita voivat olla esimerkiksi tuotannon maantieteellinen sijainti, paikalliset erityisvaatimukset, kuluttajien mieltymykset kohdealueilla, tuotantopaikka, paikalliset erityisvaatimukset tai maantieteellisestä tai kausittaisesta saatavuudesta johtuvat erot raaka-aineiden hankinnassa; toteaa kuitenkin, että kuluttajille olisi ilmoitettava selvästi ja näkyvästi tuotteen pakkauksessa kaikista koostumuksen ja ominaisuuksien muutoksista alkuperäiseen valmistusohjeeseen verrattuna; kehottaa komissiota ehdottamaan tätä varten tuotteiden merkintöjä koskevan lainsäädännön muuttamista;

15.  kehottaa painokkaasti käyttämään kiertotalouden periaatetta tuotteiden pakkauksissa ja korostaa, että jos tuotteen pakkaamisessa yhdessä jäsenvaltiossa noudatetaan tätä periaatetta, valmistajan olisi toteutettava yhdenmukaistamistoimia sen varmistamiseksi, että periaatetta noudatetaan kyseisen valmistajan kaikissa samalla tuotemerkillä EU:ssa ja EU:n ulkopuolella samantyyppisissä pakkauksissa markkinoimissa tuotteissa;

16.  painottaa kuluttajien odotusten vertailukohtana käytettävän ”vertailutuotteen” käsitteen tärkeyttä; korostaa, että kuluttajille on tiedotettava asianmukaisesti heidän ostamiensa tuotteiden koostumuksesta, jotta he eivät ostaisi tuotteita, joiden koostumus poikkeaa heidän mielikuvistaan;

17.  korostaa, että joissakin tapauksissa tuotteiden laatuerot johtuvat EU:n oikeuden noudattamisen puutteellisesta valvonnasta; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia huolehtimaan kiireellisenä asiana elintarvikkeiden merkintöjä koskevien EU:n nykyisten sääntöjen noudattamisen valvonnasta esimerkiksi mekaanisesti erotetun lihan osalta;

18.  pitää myönteisinä komission äskettäisiä aloitteita, joilla reagoidaan tuotteiden laatueroihin, ja erityisesti sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin päivittämistä, joka sisältyi kuluttajasuojaa koskevaan ehdotukseen (”kuluttajat vahvempaan asemaan”); pitää kuitenkin valitettavana, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 6 artiklaan ehdotettu muutos ei parantane oikeusvarmuutta; katsoo, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin liitteen I muuttaminen lisäämällä mustalle listalle laatuerot, on tehokkain tapa puuttua laatuerotapauksiin markkinoilla; kehottaa komissiota esittämään oikeudellisen kehyksen, jonka avulla kuluttajat voivat hakea korvausta tuottajilta, kun kuluttajien oikeuksia on loukattu;

19.  toteaa, että tuotteiden laatuerot eivät koske pelkästään elintarvikkeita vaan myös useita eri aloja, kuten kosmetiikka-alaa; kehottaa jatkamaan pyrkimyksiä luoda jäsenvaltioiden välisiä syrjimättömiä käytäntöjä ja sääntöjä kaikkia sisämarkkinoilla olevia tuotteita varten;

20.  korostaa, että tarvitaan tehokasta ja kattavaa lainsäädäntöä, jossa annetaan selvät ohjeet laatuerokysymyksen käsittelemisestä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

51

9

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Lukas Mandl, Valentinas Mazuronis, Joëlle Mélin, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, John Procter, Frédérique Ries, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Estefanía Torres Martínez, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Herbert Dorfmann, Eleonora Evi, Eleonora Forenza, Peter Jahr, Norbert Lins, Christel Schaldemose, Bart Staes, Dubravka Šuica

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Clare Moody, Thomas Waitz

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

51

+

ALDE:

Gerben-Jan Gerbrandy, Anneli Jäätteenmäki, Valentinas Mazuronis, Frédérique Ries

ECR:

Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, John Procter, Jadwiga Wiśniewska

EFDD:

Eleonora Evi

GUE/NGL:

Stefan Eck, Eleonora Forenza, Kateřina Konečná, Estefanía Torres Martínez

NI :

Zoltán Balczó

PPE:

Pilar Ayuso, Birgit Collin-Langen, José Inácio Faria, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, György Hölvényi, Peter Jahr, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Miroslav Mikolášik, Annie Schreijer-Pierik, Dubravka Šuica, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean

S&D:

Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Susanne Melior, Clare Moody, Massimo Paolucci, Pavel Poc, Christel Schaldemose, Claudiu Ciprian Tănăsescu

VERTS/ALE:

Marco Affronte, Margrete Auken, Bas Eickhout, Benedek Jávor, Bart Staes, Thomas Waitz

9

-

ENF

Sylvie Goddyn, Jean-François Jalkh, Joëlle Mélin

EPP

Herbert Dorfmann, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Julie Girling, Lukas Mandl, Renate Sommer

3

0

EPP

Francesc Gambús

S&D:

Simona Bonafè, Damiano Zoffoli

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(2)

EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18.

(3)

EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22.

(4)

EUVL C 65, 19.2.2016, s. 2.

(5)

http://ec.europa.eu/food/audits-analysis/overview_reports/details.cfm?rep_id=76

(6)

http://ec.europa.eu/food/audits-analysis/overview_reports/details.cfm?rep_id=115


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.5.2018)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

tuotteiden laatueroista sisämarkkinoilla

(2018/2008(INI))

Valmistelija: Momchil Nekov

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että kuluttajien mielikuvissa tuotemerkki ja etiketti tai maatalous- tai elintarviketuotteen pakkaus ja laatu yhdistyvät toisiinsa ja että he odottavat, että saman tuotemerkin alla ja samalla etiketillä varustetut tai ulkonäöltään samanlaiset tuotteet ovat myös laadultaan ja koostumukseltaan samanlaisia riippumatta siitä, myydäänkö niitä kuluttajan kotimaassa vai jossakin toisessa jäsenvaltiossa; ottaa huomioon, että kaikki Euroopan unionin maanviljelijät tuottavat tuotteita, joihin sovelletaan samoja korkeita normeja, ja asiakkaat odottavat laadun yhdenmukaisuuden ulottuvan myös saman elintarvikeketjun muihin tuotteisiin riippumatta siitä, millä lainkäyttöalueella kuluttajat asuvat;

B.  katsoo, että tässä yhteydessä sopimattomat menettelyt on poistettava, jotta vältetään kuluttajien harhaan johtaminen, ja että tämä rajat ylittävä ongelma voidaan ratkaista vain vahvalla unionin tason synergialla;

C.  ottaa huomioon, että eräissä jäsenvaltioissa, kuten Bulgariassa, Tšekissä, Kroatiassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Slovakiassa, hyväksytyt laboratoriot ovat tehneet äskettäin aistinvaraisia vertailututkimuksia ja analyyseja, joissa on muun muassa vertailtu tietyllä tuotemerkillä näissä maissa markkinoituja tuotteita samoihin tuotteisiin muissa maissa; katsoo, että unionin kuluttajia ei saisi kohdella sisämarkkinoilla toisen luokan kansalaisina tarjoamalla heille tuotteita, joilla on sama tuotemerkki, mutta jotka ovat laadultaan heikompia kuin jossakin toisessa jäsenvaltioissa;

D.  toteaa, että jäsenvaltiot eivät yksin pysty vertailemaan kaikkia elintarvikkeita muissa jäsenvaltioissa saatavilla oleviin tuotteisiin; ottaa huomioon, että tarvitaan elintarvikeketjun kaikkien toimijoiden hyväksymä eurooppalainen menetelmä, ja että yhteinen elin tai ilmoitus- tai tietojenvaihtojärjestelmä voisi antaa välittömästi tietoja tuotteen koostumuksesta ja ainesosista; katsoo, että komission jatkuva keskustelu sidosryhmien, kuten kuluttajajärjestöjen, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden valmistajien ja kansallisten kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkostoon kuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa, ja näiden sidosryhmien täysimääräinen osallistuminen on oleellisen tärkeää yhteisen menetelmän kehittämiseksi elintarvikkeiden vertailevaan testaamiseen eri jäsenvaltioissa, jotta saadaan lisätietoa ongelman laajuudesta;

E.  ottaa huomioon, että kaikilla kuluttajilla unionissa on samat oikeudet ja että analyysit osoittavat, että tietyt tuottajat ja valmistajat ovat myyneet samanmerkkisiä ja harhaanjohtavasti saman näköisiä mutta erilaatuisia tuotteita ja että eräissä valtioissa tietyt tuotteet sisältävät vähemmän pääraaka-aineita tai niissä on korvattu korkealaatuisemmat raaka-aineet heikkolaatuisemmilla raaka-aineilla; ottaa huomioon, että ongelma on yleisempi niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat olleet unionin jäseniä vuodesta 2004; ottaa huomioon, että analyyseissä tuli ilmi tapauksia, joissa samoja tai harhaanjohtavasti saman näköisiä mutta heikkolaatuisempia tai erimakuisia, koostumukseltaan tai muiden aisteilla havaittavien ominaisuuksiensa puolesta erilaisia tuotteita myytiin hinnoin, jotka vaihtelivat huomattavasti maasta toiseen; toteaa, että vaikka tämä ei ole vapaan markkinatalouden periaatteiden vastaista tai riko pakkausmerkintöjä koskevan tai muun elintarvikealinsäädännön voimassa olevia sääntöjä, kyseessä on tuotemerkki-identiteetin väärinkäyttö, joka estää kaikkien kuluttajien tasaveroisen kohtelun periaatteen toteutumisen;

F.  toteaa, että huomattavia eroavaisuuksia on esiintynyt sellaisissa tuotteissa kuin vauvanruoka, mikä asettaa kyseenalaiseksi valmistajien periaatteet ja väitteet, joiden mukaan he muokkaavat tuotteitaan vastaamaan paikallisia mieltymyksiä; toteaa, että jotkut laboratoriolöydökset osoittavat, että alempilaatuiset tuotteet voivat sisältää vähemmän terveellisten raaka-aineiden yhdistelmiä, mikä haittaa kaikkien kuluttajien tasaveroisen kohtelun periaatteen toteutumista; toteaa, että jotkut tuottajien ja valmistajien edustajat ovat suostuneet muokkaamaan joissain maissa tuotteidensa reseptejä niin, että tuotteet ovat kaikkialla sisämarkkina-alueella samanlaisia;

G.  toteaa, että tällaisia tuomittavia käytäntöjä harjoittavat tunnetut maatalous- ja elintarvikealan monikansalliset toimijat pyrkiessään hyötymään jäsenvaltioiden välisistä ostovoiman eroista ja siten maksimoimaan voittomarginaalinsa;

H.  ottaa huomioon, että kuluttajat eivät tiedä, että saman tuotemerkin saman näköisessä ja -kokoisessa pakkauksessa myytäviä tuotteita muokataan paikallisia maku- ja muita mieltymyksiä vastaaviksi; ottaa huomioon, että tuotteiden vaihteleva laatu herättää huolta siitä, että eräitä jäsenvaltioita kohdellaan eri tavalla kuin muita; ottaa huomioon, että Euroopan unioni on jo kehittänyt tuotemerkintöjä vastatakseen kuluttajien erityisodotuksiin ja huomioidakseen tuotannon erityispiirteet, jotka todetaan käyttämällä laatuilmaisuja;

1.  pitää myönteisenä, että Yhteiselle tutkimuskeskukselle (JRC) osoitettiin kaksi miljoonaa euroa sellaisen entistä toimivamman eurooppalaisen menetelmän kehittämiseksi, jonka kaikki toimijat voivat hyväksyä, suuntaviivojen vahvistamiseksi testausta koskevaa yhdenmukaistettua lähestymistapaa varten ja kyseisen menetelmän käyttämiseksi elintarvikkeiden vertailutesteissä eri jäsenvaltioissa; toteaa, että korkean tason analyyseja on jo tehty, ja se tulisi huomioida tämän menetelmän suunnittelussa ja käyttöönotossa; toivoo, että testi voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian ja mieluiten jo vuoden 2018 aikana; kehottaa jäsenvaltioiden asiasta vastaavia viranomaisia osallistumaan aktiivisesti testaustyöhön ja sisällyttämään menetelmän työskentelytapoihinsa;

2.  muistuttaa, että nykyinen lainsäädäntö sallii myytävien tuotteiden erilaisen koostumuksen ja ominaisuudet, kunhan ne ovat kaikilta osin EU:n asetusten mukaisia eikä niitä markkinoida tavalla, joka voi johtaa kuluttajaa harhaan; toteaa, että kuluttajilla on tietynlainen käsitys merkkituotteiden pääominaisuuksista, ja jos tuote ei vastaa joitakin oikeutetuista odotuksista, tämä on tuotava selvästi esiin, varsinkin jos ero on merkittävä odotuksiin nähden; painottaa, että olisi toteutettava mahdollisimman pian erityisiä toimenpiteitä, joilla kielletään käytännöt, joita ei voida täysin perustella tarpeella käyttää paikallisia raaka-aineita, mukauttaa tuotetta paikallisiin makumieltymyksiin tai pyrkimyksillä parantaa kansanterveyttä ravintoainekoostumusta muuttamalla, ja että toimenpiteistä olisi kerrottava kuluttajille;

3.  kehottaa komissiota – kun otetaan huomioon, että analyyseihin on osoitettu EU:n rahoitusta – tekemään analyysien tulosten julkistamisen pakolliseksi kaikilla EU:n virallisilla kielillä, jotta kuluttajat saavat kyseessä olevien tuotteiden laadusta asianmukaisia tietoja ja voivat huomioida ne valintoja tehdessään;

4.  pitää myönteisenä yleisön mielenkiintoa aihetta kohtaan maissa, joissa analyysejä on tehty, ja toteaa, että vaakalaudalla on kansalaisten luottamus sisämarkkinoiden toimintaan, ja katsoo, että seuraukset voivat olla kielteisiä paitsi unionille myös lukuisille sidosryhmille, tuottajat ja valmistajat mukaan lukien;

5.  toteaa, että sisämarkkina-alue on avoinna tuottajille ja valmistajille, mutta kilpailu sen sisällä on erittäin kovaa ja jotkut tuotemerkit tunnetaan tai niihin liitetään positiivisia mielikuvia kaikkialla unionissa;

6.  toteaa, että paikallisten tuottajien ja valmistajien on vaikea päästä mukaan sisämarkkinoille muun muassa riittämättömien resurssien, markkinoille pääsyn esteiden ja markkinoilla vallitsevan ankaran kilpailun takia;

7.  katsoo, että EU:n on parannettava nykyistä lainsäädäntökehystä, joka sisältää tarvittavat säännökset, joilla voidaan varmistaa, että kuluttajille annetaan tietoa elintarvikkeista eikä heitä johdeta ostopäätösten teossa harhaan sopimattomilla kaupallisilla menettelyillä; katsoo, että tämä on tehtävä myös vastauksena unionin kansalaisten huolenaiheisiin ja alakohtaisiin huolenaiheisiin, jotka koskevat saman tuotemerkin alla eri jäsenvaltioissa myytäviä harhaanjohtavasti saman näköisiä mutta laadultaan ja/tai ainesosiltaan erilaisia tuotteita, ottaen huomioon tämän käytännön kielteisen vaikutuksen sisämarkkinoiden toimintaan;

8.  katsoo, että sillä välin jäsenvaltioiden viranomaisten ja kuluttajansuojajärjestöjen olisi hyödynnettävä täysimääräisesti nykyisin käytettävissä olevia oikeudellisia menettelyjä, jotka on määritelty 26. syyskuuta 2017 annetussa komission tiedonannossa EU:n elintarvike- ja kuluttajansuojalainsäädännön soveltamisesta tuotteiden laatueroihin (2017/C 327/01(1)), jotta vältetään häiriöt sisämarkkinoilla;

9.  katsoo myös, että käytännöstä, jossa saman tuotemerkin alla myytävät tuotteet ovat sisällöltään ja suhteelliselta koostumukseltaan erilaisia, on tehtävä loppu muuttamalla 11. toukokuuta 2005 annetun, sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY(2) 6 artiklaa ja direktiivin liitteessä I olevaa käytäntöjä koskevaa luetteloa; suosittelee vahvasti, että lainsäädäntöä muutetaan siten, että saman tuotemerkin laadultaan tai ainesosiltaan erilaisia tuotteita varmasti myydään erilaisin etiketein ja että sopimattomiin käytäntöihin jatkuvasti syyllistyviä talouden toimijoita rangaistaan ankarasti ja mahdollisesti kielletään niiltä osallistuminen tietyille markkinoille;

10.  kehottaa jäsenvaltioita sekä niiden viranomaisia ja laboratorioita analysoimaan elintarvikkeiden – erityisesti kansainvälisten tuotemerkkien ja kauppiaiden omien merkkien – koostumusta ja tulkitsemaan saatuja tuloksia yhteisesti hyväksyttyjä, kuten Yhteisen tutkimuskeskuksen edellisen kohdan mukaisesti kehittämiä, standardeja vasten sekä antamaan tuottajille ja valmistajille tilaisuuden ottaa löydöksiin kantaa ennen niiden julkistamista, tiedottamaan tuloksista objektiivisesti ja avoimesti ja asettamaan raportit kokonaisuudessaan yleisön saataville;

11.  katsoo, ettei valmistajien pitäisi odottaa uuden lainsäädännön voimaantuloa vaan toimia ennakoivasti ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tuotteidensa koostumusta koskevan avoimuuden varmistamiseksi ja kuluttajien täysimääräiseksi huomioon ottamiseksi; kannattaa kansalaisten aktiivista osallistumista tuotteiden laatuerojen havaitsemiseen ja torjumiseen eurooppalaisen hälytysjärjestelmän avulla; katsoo, että käytännön muuttumista odotettaessa voitaisiin ottaa käyttöön järjestelmä, jonka avulla ilmoitetaan, että tietyn tuotteen valmistuksessa on käytetty paikallista reseptiä; katsoo, että siten kunnioitettaisiin kuluttajien oikeutta tehdä tietoon perustuvia valintoja ja voitaisiin kohottaa valmistajien paikallisten reseptien käyttöä koskevien aloitteiden profiilia; kehottaa komissiota kehittämään edelleen ”viitetuotteen” käsitettä, johon paikallisesti tai alueellisesti mukautettuja reseptejä voidaan verrata ja jonka avulla erot havainnollistetaan kuluttajille, ja kuluttajille tiedottamista varten julkisen tietokannan, jossa esitetään valmistajien ja tuottajien käyttämät konkreettiset perusteet tuotteille, joissa käytetään ”erilaisia reseptejä” tietyissä jäsenvaltioissa, sekä syyt tällaisin strategioihin; on tässä yhteydessä tyytyväinen niiden tuottajien ja valmistajien osoittamaan aloitteellisuuteen, jotka ovat ilmoittaneet, että ne muuttaisivat reseptejään;

12.  tukee tuottajien ja valmistajien erityisiä tuotemerkintöjä koskevia aloitteita ja muistuttaa, että EU:n lainsäädännön puitteissa on nykyäänkin mahdollista ottaa käyttöön vapaaehtoisia laatuilmaisuja, joita ovat esimerkiksi suojattu alkuperänimitys, tiettyyn alueeseen erityisesti sidoksissa oleville tuotteille tarkoitettu suojattu maantieteellinen merkintä tai perinteisin menetelmin valmistetuille tuotteille, vuoristoalueiden tuotteille tai EU:n syrjäisimpien alueiden tuotteille tarkoitettu aidon perinteisen tuotteen merkintä; korostaa, että tällaisissa järjestelmissä otetaan huomioon sekä kuluttajan oikeus tehdä tietoon perustuvia valintoja että sisämarkkinoiden moitteeton toiminta; uskoo, että yksi keino torjua tuotemerkkeihin liittyviä väärinkäytöksiä on edistää lyhyitä toimitusketjuja elintarviketeollisuudessa ja luoda laadukkaita paikallisia tuotemerkkejä; panee merkille, että maatalouden elintarviketuotteiden ja niiden laadun kyseenalaistaminen vaikuttaa kielteisesti viljelijöihin ja elintarvikkeiden jalostusjärjestelmään; kehottaa jäsenvaltioita ja erityisesti kansallisia kuluttaja- ja elintarvikeviranomaisia varmistamaan, että EU:n kuluttajansuojasäännöstöä noudatetaan, ja valvomaan turvallisuutta ja elintarvikkeiden merkintöjä koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa kansallisella tasolla;

13.  kehottaa valmistajia harkitsemaan pakkauksiin lisättävää tunnusta, joka osoittaisi, että saman tuotemerkin samanlaisissa pakkauksissa myytävä tuote on sisällöltään ja laadultaan samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa;

14.  kehottaa kehittämään pikaisesti EU:n tason valmiuksia ja mekanismeja erityisessä seuranta- ja valvontayksikössä jo olemassa olevassa EU:n elimessä (Yhteinen tutkimuskeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen tai muu) pitäen byrokratian mahdollisimman vähäisenä, seuraamaan samalla tuotemerkillä ja samanlaisessa pakkauksessa myytävien elintarvikkeiden koostumusta ja ainesosien suhdetta ja arvioimaan vertailevia laboratorioanalyyseja, joilla voidaan tunnistaa tällaiset sopimattomat kaupalliset käytännöt elintarvikkeiden markkinoinnissa;

15.  kehottaa kansallisia viranomaisia tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä voimassa olevan lainsäädäntökehyksen puitteissa, kuten kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkostossa tehdään, ja tarvittaessa unionin nykyisten elinten, erityisesti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston ja Yhteisen tutkimuskeskuksen tuella;

16.  korostaa kansalaisyhteiskunnan merkitystä yleisen tietoisuuden lisäämisessä valmistajien ja tuottajien sopimattomista käytännöistä ja kehottaa tukemaan kansalaistoimintaa sekä instituutioita ja yksilöitä, jotka paljastavat elintarviketurvallisuutta ja kuluttajien oikeuksia koskevia väärinkäytöksiä;

17.  on huolissaan siitä, että unionin hidas tai olematon käytännön toiminta ongelman pikaiseksi ratkaisemiseksi saattaa vieraannuttaa kansalaisia unionista.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

16.5.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, José Bové, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Jacques Colombier, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Laurenţiu Rebega, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Czesław Adam Siekierski, Maria Gabriela Zoană, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paul Brannen, Elsi Katainen, Gabriel Mato, Susanne Melior, Momchil Nekov, Annie Schreijer-Pierik, Ramón Luis Valcárcel Siso, Thomas Waitz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Birgit Collin-Langen

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

41

+

ALDE

Jan Huitema, Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Ulrike Müller

ECR

Beata Gosiewska, Zbigniew Kuźmiuk, James Nicholson, Laurenţiu Rebega

EFDD

Marco Zullo

ENF

Jacques Colombier, Philippe Loiseau

GUE/NGL

Matt Carthy, Luke Ming Flanagan, Anja Hazekamp, Maria Lidia Senra Rodríguez

PPE

Daniel Buda, Birgit Collin-Langen, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Gabriel Mato, Mairead McGuinness, Annie Schreijer-Pierik, Czesław Adam Siekierski, Ramón Luis Valcárcel Siso

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Paul Brannen, Nicola Caputo, Susanne Melior, Momchil Nekov, Maria Noichl, Ricardo Serrão Santos, Maria Gabriela Zoană

Verts/ALE

José Bové, Bronis Ropė, Thomas Waitz

1

-

EFDD

John Stuart Agnew

1

0

S&D

Paolo De Castro

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 327, 29.9.2017, s. 1.

(2)

EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22.


LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ,JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja esittelijä on siitä yksin vastuussa. Esittelijä on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan mietintöä ennen sen hyväksymistä valiokunnassa:

Yhteisö ja/tai henkilö

ANEC

Euroopan kuluttajajärjestöjen liitto

Tšekin elinkeinoelämän ja matkailualan liitto

dTest

EuroCommerce

European Heart Network

FoodDrinkEurope

Henkel

Independent Retail Europe

Saippua-, pesuaine- ja puhdistustuotealan kansainvälinen järjestö AISE

Nestlé

Potravinářská komora České republiky

Tšekin tasavallan elintarvikealan ammattiliitto

Prahan kemian ja teknologian yliopisto

Verbraucherzentrale


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.7.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Nosheena Mobarik, Jiří Pospíšil, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Richard Sulík, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Biljana Borzan, Birgit Collin-Langen, Julia Reda, Marc Tarabella, Matthijs van Miltenburg, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Asim Ademov, Isabella De Monte, Sylvie Goddyn, Kateřina Konečná


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

33

+

ALDE

Dita Charanzová, Matthijs van Miltenburg, Jasenko Selimovic

ECR

Daniel Dalton, Nosheena Mobarik, Richard Sulík, Anneleen Van Bossuyt

EFDD

Marco Zullo

GUE/NGL

Kateřina Konečná

PPE

Asim Ademov, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Anna Maria Corazza Bildt, Eva Maydell, Jiří Pospíšil, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mihai Ţurcanu, Sabine Verheyen

S&D

Biljana Borzan, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Isabella De Monte, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Marlene Mizzi, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Marc Tarabella

VERTS/ALE

Pascal Durand, Julia Reda

3

-

EFDD

John Stuart Agnew

ENF

Sylvie Goddyn, Mylène Troszczynski

1

0

GUE/NGL

Dennis de Jong

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 29. elokuuta 2018Oikeudellinen huomautus