Menettely : 2017/0359(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0296/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0296/2018

Keskustelut :

PV 15/04/2019 - 20
CRE 15/04/2019 - 20

Äänestykset :

PV 16/04/2019 - 8.20

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0378

MIETINTÖ     ***I
PDF 773kWORD 142k
27.9.2018
PE 619.410v02-00 A8-0296/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta

(COM(2017)0790 – C8-0453/2017 – 2017/0359(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Markus Ferber

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta

(COM(2017)0790 – C8-0453/2017 – 2017/0359(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0790),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0453/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 22. elokuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0296/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(3)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

2017/0359 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,(4)

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,(5)

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Vankat vakavaraisuusvaatimukset ovat olennainen osa sääntelyllisiä edellytyksiä, joilla rahoituslaitokset voivat tarjota palveluja unionissa. Sijoituspalveluyrityksiin, kuten myös luottolaitoksiin, sovelletaan direktiiviä 2013/36/EU(6) ja asetusta (EU) N:o 575/2013(7) niiden vakavaraisuuskohtelun ja -valvonnan osalta, kun taas niiden toimilupa- ja muista organisaatiota ja toimintaa koskevista vaatimuksista säädetään direktiivissä 2004/39/EY(8).

(2)  Nykyiset asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaiset vakavaraisuusjärjestelmät perustuvat suurelta osin Baselin pankkivalvontakomitean suuria pankkiryhmiä varten laatimiin peräkkäin julkaistuihin kansainvälisiin sääntelystandardeihin, ja niillä puututaan vain osittain sijoituspalveluyritysten erilaisiin toimintoihin liittyviin erityisriskeihin. Sijoituspalveluyrityksille ominaisiin erityisiin heikkouksiin ja riskeihin olisi sen vuoksi puututtava asianmukaisilla ja oikeasuhteisilla unionin tason vakavaraisuusjärjestelyillä.

(3)  Riskit, joita sijoituspalveluyrityksille aiheutuu ja joita ne aiheuttavat asiakkailleen ja laajemmille markkinoille, joilla ne toimivat, riippuvat sijoituspalveluyritysten toiminnan luonteesta ja laajuudesta ja myös siitä, toimivatko ne asiakkaidensa asiamiehinä olematta itse liiketoimien osapuolia vai toimivatko ne kauppojen päämiehinä.

(4)  Vankoilla vakavaraisuusvaatimuksilla olisi varmistettava, että sijoituspalveluyrityksiä johdetaan hallitusti ja niiden asiakkaiden etujen mukaisesti. Vaatimuksissa olisi otettava huomioon sijoituspalveluyritysten ja niiden asiakkaiden mahdollisuudet ottaa liiallisia riskejä ja sijoituspalveluyritysten ottamien ja niiden aiheuttamien riskien eri asteet. Vakavaraisuusvaatimuksilla olisi myös pyrittävä siihen, ettei sijoituspalveluyrityksille aiheudu kohtuutonta hallinnollista rasitusta.

(5)  Monet asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU muodostamaan kehykseen perustuvat vaatimukset on suunniteltu käsittelemään luottolaitoksiin kohdistuvia yleisiä riskejä. Sen vuoksi nykyiset vaatimukset on suurelta osin mitoitettu siten, että niillä säilytetään luottolaitosten luotonantokapasiteetti taloussuhdanteista riippumatta ja suojataan tallettajia ja veronmaksajia luottolaitosten mahdolliselta kaatumiselta. Niitä ei ole suunniteltu käsittelemään sijoituspalveluyritysten erilaisia riskiprofiileja. Sijoituspalveluyrityksillä ei ole suuria vähittäis- ja yrityslainasalkkuja, eivätkä ne ota vastaan talletuksia. Todennäköisyys, että niiden kaatumisella voi olla haitallisia vaikutuksia yleiseen rahoitusvakauteen, on pienempi kuin luottolaitosten tapauksessa. Sijoituspalveluyritysten kohtaamat ja aiheuttamat riskit poikkeavat näin ollen olennaisesti luottolaitosten kohtaamista ja aiheuttamista riskeistä, ja tällainen ero olisi otettava unionin vakavaraisuuskehyksessä selkeästi huomioon.

(6)  Sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaiset vakavaraisuusvaatimukset perustuvat luottolaitoksia koskeviin vaatimuksiin. Näistä vaatimuksista on useita poikkeuksia, joita sovelletaan sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin, joiden toimilupa rajoittuu tiettyihin sijoituspalveluihin, joita ei käsitellä nykyisessä vakavaraisuuskehyksessä. Siten tunnustetaan, että nämä yritykset eivät kohtaa samanluonteisia riskejä kuin luottolaitokset harjoittaessaan tällaista toimintaa. Sijoituspalveluyrityksiin, jotka harjoittavat nykyisen kehyksen soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, johon liittyy rajallista kaupankäyntiä rahoitusvälineillä, sovelletaan kehyksessä vastaavia pääomavaatimuksia kuin luottolaitoksiin, mutta ne voivat saada muita vapautuksia esimerkiksi maksuvalmiutta, suuria asiakasriskejä ja vivutusta koskevista vaatimuksista. Sijoituspalveluyrityksiin, joiden toimiluvalle ei ole asetettu tällaisia rajoituksia, sovelletaan koko kehystä kuten luottolaitoksiinkin.

(7)  Kaupankäynti rahoitusvälineillä on toimintaa, jota voivat harjoittaa sekä luottolaitokset että sijoituspalveluyritykset, jotka ovat saaneet luvan käydä kauppaa omaan lukuunsa, riippumatta siitä, onko toiminnan tarkoituksena hallita riskejä, suojautua riskeiltä, hallita likviditeettiä tai ottaa arvon kehityssuuntaan perustuvia positioita rahoitusvälineissä. Tällaista kaupankäyntiä säännellään jo direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisella vakavaraisuuskehyksellä. Jotta vältetään epätasapuoliset toimintaedellytykset, jotka saattavat johtaa siihen, että luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset käyttävät tällä alalla hyväkseen itselleen suotuisinta sääntelyä, sijoituspalveluyrityksiin olisi edelleen sovellettava näistä säännöistä johtuvia pääomavaatimuksia, joilla tämä riski katetaan. Säännöissä käsitellään myös sijoituspalveluyritysten vastuita, jotka liittyvät niiden vastapuoliin tietyissä liiketoimissa, sekä vastaavia pääomavaatimuksia, ja niitä olisi sovellettava edelleen yksinkertaistetussa muodossa. Nykyisessä kehyksessä annetaan myös suuria asiakasriskejä koskevat säännöt, joita tarvitaan sellaisissa tapauksissa, joissa sijoituspalveluyrityksen tiettyihin vastapuoliin liittyvät kaupankäyntivastuut ovat erityisen suuria, jolloin niistä aiheutuu yritykselle kohtuuttoman suuri vastapuolten maksukyvyttömyyteen liittyvä riskikeskittymä. Sen vuoksi näiden säännösten soveltamista sijoituspalveluyrityksiin olisi jatkettava yksinkertaistetussa muodossa.

(8)  Jäsenvaltioiden väliset erot nykyisen kehyksen soveltamisessa uhkaavat sijoituspalveluyritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä unionissa. Erot johtuvat siitä, että kehyksen soveltaminen eri sijoituspalveluyrityksiin niiden tarjoamien palvelujen perusteella on yleisesti katsoen monimutkaista, kun osa kansallisista viranomaista mukauttaa tai virtaviivaistaa kehyksen soveltamista kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä. Koska nykyisessä vakavaraisuuskehyksessä ei käsitellä kaikkia tietyntyyppisten sijoituspalveluyritysten kohtaamia ja aiheuttamia riskejä, eräissä jäsenvaltioissa on sovellettu suuria pääomavaatimuksen korotuksia tiettyihin sijoituspalveluyrityksiin. Olisi vahvistettava näitä riskejä koskevat yhdenmukaiset säännökset, jotta voidaan varmistaa sijoituspalveluyritysten yhdenmukainen vakavaraisuusvalvonta koko unionissa.

(9)  Näin ollen tarvitaan erityinen vakavaraisuusjärjestelmä, jota sovelletaan sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin, jotka eivät ole kooltaan eivätkä muihin rahoitusalan ja talouden toimijoihin liittyviltä sidossuhteiltaan järjestelmän kannalta merkittäviä. Järjestelmän kannalta merkittäviin sijoituspalveluyrityksiin olisi kuitenkin edelleen sovellettava nykyistä direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 muodostamaa vakavaraisuuskehystä. Tällaiset sijoituspalveluyritykset ovat sijoituspalveluyrityksiä, jotka kuuluvat nykyään direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 muodostaman kehyksen soveltamisalaan saamatta erityisiä vapautuksia mistään kehyksen tärkeimmistä vaatimuksista. Suurimmilla sijoituspalveluyrityksillä, joilla on eniten sidossuhteita, on samankaltaisia liiketoimintamalleja ja riskiprofiileja kuin merkittävillä luottolaitoksilla. Ne tarjoavat ”pankkipalvelujen kaltaisia” palveluja ja ottavat vastatakseen riskeistä merkittävässä laajuudessa. Sen vuoksi on asianmukaista, että tällaisiin sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan edelleen direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 säännöksiä. Järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset ovat kooltaan, liiketoimintamalleiltaan ja riskiprofiileiltaan sellaisia, että ne uhkaavat rahoitusmarkkinoiden vakaata ja asianmukaista toimintaa suurten luottolaitosten tavoin.

(10)  Vakavaraisuusjärjestelmässä, jota sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, jotka eivät ole kooltaan eivätkä muihin rahoitusalan ja talouden toimijoihin olevilta sidossuhteiltaan järjestelmän kannalta merkittäviä, olisi käsiteltävä erityyppisten sijoituspalveluyritysten erityisiä liiketoimintakäytäntöjä. Varsinkin sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin, joilla on suurimmat mahdollisuudet aiheuttaa riskejä asiakkaille, markkinoille tai omalle asianmukaiselle toiminnalleen, olisi sovellettava selkeitä ja tehokkaita vakavaraisuusvaatimuksia, jotka on räätälöity näiden erityisriskien varalta. Vaatimukset olisi suhteutettava ottamalla huomioon sijoituspalveluyrityksen tyyppi, kyseisen tyyppisen sijoituspalveluyrityksen asiakkaiden edut ja niiden markkinoiden moitteettoman ja asianmukaisen toiminnan edistäminen, joilla kyseisen tyyppiset sijoituspalveluyritykset toimivat. Vaatimuksilla olisi vähennettävä havaittujen riskialojen riskejä ja autettava varmistamaan, että sijoituspalveluyrityksen joutuessa suuriin vaikeuksiin sen toiminta voidaan lopettaa hallitusti, jolloin rahoitusmarkkinoiden vakaudelle koituu mahdollisimman vähän häiriöitä.

(10 a)  Tässä asetuksessa säädetty järjestelmä ei saisi vaikuttaa kauppapaikoissa toimivien nimettyjen markkinatakaajien direktiivin 2014/65/EU mukaiseen velvoitteeseen esittää hintatarjouksia ja olla markkinoilla jatkuvasti läsnä.

(11)  Vakavaraisuusjärjestelmää, jota sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, jotka eivät ole kooltaan eivätkä muihin rahoitusalan ja talouden toimijoihin olevilta sidossuhteiltaan järjestelmän kannalta merkittäviä, olisi sovellettava yksilöllisesti kuhunkin sijoituspalveluyritykseen. Koska pienten ja ilman sidossuhteita olevien sijoituspalveluyritysten aiheuttamat riskit ovat enimmäkseen rajallisia, olisi sallittava, että ne hyödyntävät poikkeusta erityisistä vakavaraisuusvaatimuksista, jos ne kuuluvat pankkiryhmään, jonka päätoimipaikka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa ja joka on asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsolidoidun valvonnan alainen kyseisessä jäsenvaltiossa, koska tällaisissa tapauksissa riskien pitäisi tulla riittävän hyvin katetuiksi, kun mainittuja asetusta ja direktiiviä sovelletaan ryhmään konsolidoidusti. Jotta käsittely vastaisi nykyään asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaan mahdollista sijoituspalveluyritysryhmien käsittelyä, olisi edellytettävä, että sijoituspalveluyritysryhmän emoyrityksellä on riittävästi pääomaa tukea tytäryrityksissä olevien omistusosuuksiensa kirjanpitoarvoa. Lisäksi näihin sijoituspalveluyritysryhmiin olisi voitava soveltaa ryhmän konsolidoituun asemaan perustuvia pääomavaatimuksia, jotta voidaan ottaa huomioon tapaukset, joissa ryhmään liittyy suurempi riski tai enemmän sidossuhteita. Jos nämä pienet ja ilman sidossuhteita olevat sijoituspalveluyritykset kuuluvat vakuutusyritysryhmään, niille olisi myös annettava mahdollisuus hyödyntää vapautusta keskittymiseen, julkistamiseen ja raportointiin liittyvistä vaatimuksista.

(12)  Jotta sijoituspalveluyritykset voisivat käyttää edelleen nykyisiä omia varojaan sijoituspalveluyritysten erityisen vakavaraisuuskehyksen mukaisten pääomavaatimusten täyttämiseen, omien varojen määritelmä ja koostumus olisi sovitettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisiksi. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että omista varoista olisi asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti vähennettävä kokonaan sellaiset tase-erät kuin laskennalliset verosaamiset ja omistusosuudet muiden finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista. Olisi kuitenkin sallittava, etteivät sijoituspalveluyritykset vähennä muiden finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista olevia omistusosuuksia, jos nämä omistusosuudet eivät ole merkittäviä ja niitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa kyseisiin instrumentteihin liittyvän markkinatakaustoiminnan tukemiseksi. Jotta omien varojen koostumus olisi asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukainen, sijoituspalveluyritysten olisi täytettävä vähintään 56 prosenttia pääomavaatimuksesta ydinpääoman (CET1) erillä, ja lakisääteisestä pääomasta enintään 44 prosenttia saisi olla ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eriä ja enintään 25 prosenttia toissijaisen pääoman (T2) eriä.

(13)  Jotta varmistettaisiin, että sijoituspalveluyritykset toimivat aina sen perusteella, miten paljon pääomaa niiden toimilupaan on vaadittu, kaikkien sijoituspalveluyritysten olisi jatkuvasti täytettävä pysyvä vähimmäispääomavaatimus, joka on yhtä suuri kuin direktiivin (EU) ----/--/[IFD] mukaisesti vahvistettu perustamispääoma, joka vaaditaan toimiluvan saamiseen asiaankuuluvien sijoituspalvelujen suorittamista varten.

(14)  Jotta vähimmäispääomavaatimuksen soveltaminen olisi yksinkertaista pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille, niillä olisi oltava pääomaa, joka vastaa niiden pysyvää vähimmäispääomavaatimusta tai yhtä neljäsosaa niiden kiinteistä yleiskustannuksista, jotka mitataan niiden edellisenä vuonna harjoittaman toiminnan perusteella komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/488(9) mukaisesti, sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi. Pieniä ja ilman sidossuhteita olevia sijoituspalveluyrityksiä, jotka haluavat noudattaa tiukempia sääntelyvaatimuksia ja välttää uudelleenluokittelun, ei saisi estää pitämästä hallussaan enemmän omia varoja tai soveltamasta tiukempia toimenpiteitä kuin tässä asetuksessa edellytetään.

(15)  Jotta voitaisiin ottaa huomioon sellaisten sijoituspalveluyritysten suuremmat riskit, jotka eivät ole pieniä ja joilla on sidossuhteita, niitä koskevan vähimmäispääomavaatimuksen täytyisi olla suurin seuraavista vaatimuksista: sijoituspalveluyrityksen pysyvä vähimmäisvaatimus, yksi neljäsosa sijoituspalveluyrityksen edellisen vuoden kiinteistä yleiskustannuksista ja niiden vaatimusten summa, jotka määritetään käyttämällä sijoituspalveluyrityksille räätälöityjä riskitekijöitä, jäljempänä ’K-tekijät’, joiden avulla voidaan ottaa pääoman yhteydessä huomioon sijoituspalveluyritysten erityisten liiketoiminta-alueiden riskit.

(16)  Sijoituspalveluyrityksiä olisi pidettävä niitä koskevia erityisiä vakavaraisuusvaatimuksia sovellettaessa pieninä ja ilman sidossuhteita olevina yrityksinä, jos ne eivät suorita sijoituspalveluja, joista aiheutuu suuri riski asiakkaille, markkinoille tai yrityksille itselleen, ja jos ne ovat kooltaan sellaisia, etteivät ne kovinkaan todennäköisesti aiheuttaisi laajoja haittavaikutuksia asiakkailleen ja markkinoille, jos niiden liiketoimintaan liittyvät riskit toteutuisivat tai jos ne kaatuisivat. Yritykset olisi tämän perusteella määriteltävä pieniksi ja ilman sidossuhteita oleviksi sijoituspalveluyrityksiksi, jos ne ovat yrityksiä, jotka eivät käy kauppaa omaan lukuunsa, tai niille ei aiheudu riskiä rahoitusvälineillä käytävästä kaupasta, niillä on valvonnassaan rajoitetusti asiakasvaroja tai -rahoja, niiden ▌harkinnanvaraisen salkunhoidon nojalla ▌hoidettavina olevat varat ovat alle 1,2 miljardia euroa, ne käsittelevät päivittäin asiakastoimeksiantoja alle 100 miljoonaan euron arvosta käteiskauppojen osalta tai alle 1 miljardin euron arvosta johdannaisten osalta, niiden tase on alle 100 miljoonaa euroa ja niiden sijoituspalvelujen suorittamisesta vuosittain saamat kokonaisbruttotuotot ovat alle 30 miljoonaa euroa.

(17)  Jotta estettäisiin toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö ja jotta sijoituspalveluyrityksillä olisi vähemmän kannustimia järjestää toimintonsa siten, etteivät ne ylitä kynnysarvoja, joiden ylittyessä yrityksiä ei hyväksytä pieniksi ja ilman sidossuhteita oleviksi yrityksiksi, hoidettavina olevia varoja, käsiteltävinä olevia asiakastoimeksiantoja, taseen suuruutta ja kokonaisbruttotuottoja koskevia kynnysarvoja olisi sovellettava yhdistetysti kaikkiin samaan ryhmään kuuluviin sijoituspalveluyrityksiin. Muut perusteet eli se, onko sijoituspalveluyrityksellä hallussaan asiakasrahoja, säilyttääkö tai hallinnoiko se asiakasvaroja tai käykö se kauppaa rahoitusvälineillä ja altistuu markkina- tai vastapuoliriskille, sisältävät vain kaksi vaihtoehtoa, eivätkä ne jätä liikkumavaraa edellä tarkoitettuun uudelleenjärjestämiseen, minkä vuoksi niitä olisi arvioitava yksilöllisesti. Jotta voitaisiin ottaa jatkuvasti huomioon liiketoimintamallien kehittyminen ja niihin liittyvät riskit, näitä perusteita ja kynnysarvoja olisi arvioitava päivän päättyessä vallitsevan tilanteen perusteella lukuun ottamatta kuitenkaan asiakasrahojen hallussapitoa, jota olisi arvioitava päivän aikana vallitsevan tilanteen perusteella, ja taseen suuruutta ja kokonaisbruttotuottoja, joita olisi arvioitava sijoituspalveluyrityksessä viimeksi kuluneen tilikauden lopussa vallinneen tilanteen perusteella.

(18)  Sijoituspalveluyritystä, joka ylittää lakisääteiset kynnysarvot tai ei täytä muita perusteita, ei saisi pitää pienenä ja ilman sidossuhteita olevana yrityksenä, ja siihen olisi sovellettava muita sijoituspalveluyrityksiä koskevia vaatimuksia, jollei tässä asetuksessa annetuista erityisistä siirtymäsäännöksistä muuta johdu. Tämän pitäisi kannustaa sijoituspalveluyrityksiä suunnittelemaan liiketoimintonsa siten, että ne täyttävät selvästi pieniä ja ilman sidossuhteita olevia yrityksiä koskevat vaatimukset. Jos sijoituspalveluyritys ei täytä näitä vaatimuksia, jolloin sitä ei voida kohdella pienenä ja ilman sidossuhteita olevana yrityksenä, siihen olisi sovellettava seurantaa, jossa sen olisi täytettävä perusteet ja pysyttävä asiaankuuluvien kynnysarvojen alapuolella vähintään kuuden peräkkäisen kuukauden ajan.

(19)  Kaikkien sijoituspalveluyritysten olisi laskettava pääomavaatimuksensa käyttämällä K-tekijöitä, joilla otetaan huomioon asiakkaaseen kohdistuva riski (Risk-To-Customer, jäljempänä ’RtC’), markkinaan kohdistuva riski (Risk-to-Market, jäljempänä ’RtM’) ja yritykseen kohdistuva riski (Risk-to-Firm, jäljempänä ’RtF’). RtC-riskiä koskevilla K-tekijöillä otetaan huomioon hoidettavina olevat asiakasvarat ▌(K-AUM), säilytettävinä ja hallinnoitavina olevat varat (K-ASA), hallussa olevat asiakasrahat (K-CMH) ja käsiteltävinä olevat asiakastoimeksiannot (K-COH).

(20)  RtM-riskiä koskevalla K-tekijällä otetaan huomioon nettopositioriski (K-NPR) markkinariskiä koskevien vakavaraisuusasetuksen säännösten mukaisesti tai sijoituspalveluyrityksen määritysosapuolelle asetettujen marginaalien perusteella (K‑CMG), jos toimivaltainen viranomainen sallii tämän sellaisille positioille, joille tehdään keskusvastapuolimääritys. Sijoituspalveluyrityksellä olisi oltava mahdollisuus soveltaa samanaikaisesti toisiin positioihinsa K-NPR-tekijää ja toisiin K-CMG-tekijää.

(21)  RtF-riskiä koskevilla K-tekijöillä otetaan huomioon sijoituspalveluyritykseen kohdistuva riski, joka liittyy sen liiketoimien vastapuolten maksukyvyttömyyteen, vakavaraisuusasetukseen perustuvien vastapuoliriskiä koskevien yksinkertaistettujen säännösten mukaisesti (K-TCD), sekä tiettyihin vastapuoliin liittyvistä sijoituspalveluyrityksen suurista asiakasriskeistä johtuva keskittymäriski kaupankäyntivarastoon sisältyviä suuria asiakasriskejä koskevien vakavaraisuusasetuksen säännösten perusteella (K-CON) ja sijoituspalveluyrityksen päivittäisestä kaupankäyntivirrasta johtuvat operatiiviset riskit (K-DTF).

(22)  K-tekijöiden mukainen kokonaispääomavaatimus on RtC-, RtM- ja RtF-riskejä koskevien K-tekijöiden mukaisten vaatimusten summa. K-AUM-, K-ASA-, K-CMH-, K-COH- ja K-DTF-tekijät liittyvät kullakin K-tekijällä käsitellyn toiminnan volyymiin. K-CMH-tekijään liittyvä volyymi lasketaan edeltävien 12:n kalenterikuukauden liukuvan keskiarvon perusteella. ▌K-ASA-, K-COH- ja K‑DTF-tekijöiden osalta volyymit lasketaan edeltävien kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon perusteella, kun taas K-AUM-tekijän osalta volyymi lasketaan edeltävän vuoden perusteella. Volyymit kerrotaan vastaavilla tässä asetuksessa vahvistetuilla kertoimilla pääomavaatimuksen määrittämiseksi. K-NPR-tekijän mukaiset pääomavaatimukset johdetaan vakavaraisuusasetuksesta, kun taas K-CON- ja K‑TCD-tekijöiden mukaisissa pääomavaatimuksissa sovelletaan yksinkertaistetussa muodossa vastaavia vakavaraisuusasetuksen mukaisia vaatimuksia, jotka koskevat kaupankäyntivaraston suurten asiakasriskien ja vastapuoliriskin käsittelyä. K-tekijän määrä on nolla, jos yritys ei harjoita asiaankuuluvaa toimintaa.

(23)  RtC-riskiä koskevat K-tekijät ovat arvioita, jotka koskevat niitä sijoituspalveluyritysten liiketoiminta-alueita, jotka voivat ongelmien esiintyessä aiheuttaa haittoja asiakkaille. K-AUM-tekijällä otetaan huomioon haitta, joka koituu asiakkaille virheellisestä harkinnanvaraisesta asiakassalkkujen hoidosta tai puutteellisesta toteutuksesta, ja se tuo varmuutta ja asiakkaille koituvia hyötyjä, jotka liittyvät jatkuvan salkunhoitopalvelun ▌jatkuvuuteen. K-ASA-tekijällä otetaan huomioon asiakasvarojen säilyttämisen ja hallinnoimisen riski ja varmistetaan, että sijoituspalveluyrityksillä on riittävästi pääomaa näitä varoja varten riippumatta siitä, ovatko varat sen omassa taseessa vai onko ne eroteltu muille tileille. K-CMH-tekijällä otetaan huomioon haittamahdollisuuden riski, kun sijoituspalveluyritys pitää hallussaan asiakkaidensa varoja sen mukaan, ovatko varat sen omassa taseessa vai eroteltuina muille tileille. K-COH-tekijällä otetaan huomioon yrityksen asiakkaisiin mahdollisesti kohdistuva riski, kun yritys toteuttaa asiakastoimeksiantoja (asiakkaan nimissä eikä omissa nimissään) esimerkiksi osana asiakkaille tarjottuja pelkkiä toteutuspalveluja tai toteuttaa niitä asiakastoimeksiantojen ketjussa, johon se kuuluu.

(24)  RtM-riskiä koskeva K-tekijä, jota sovelletaan omaan lukuunsa kauppaa käyviin sijoituspalveluyrityksiin, perustuu rahoitusvälineissä, valuutoissa ja hyödykkeissä olevien positioiden markkinariskiä koskeviin sääntöihin asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna(10). Tämä antaa sijoituspalveluyrityksille mahdollisuuden valita, soveltavatko ne standardimenetelmää asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti (eli yksinkertaistettua standardimenetelmää muutetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti), jos niiden varat ovat alle 300 miljoonaa euroa, vai tarkistettua standardimenetelmä muutetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti, sekä mahdollisuuden käyttää sisäisiä malleja. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa tulokseksi saatu pääomavaatimus voidaan alentaa 65 prosenttiin, jolloin muutetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesta mahdollisuudesta soveltaa alennettua vaatimusta väliaikaisesti kolmen vuoden ajan tulee pysyvä, millä otetaan huomioon sijoituspalveluyritysten yleisesti pienempi merkitys vakavaraisuuden kannalta. Vaihtoehtoisesti, jos positioille tehdään keskusvastapuolimääritys, ▌pääomavaatimuksen pitäisi olla toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella yhtä suuri kuin niiden määritysosapuolelle asetetut marginaalit.

(25)  RtF-riskiä koskevat K-TCD- ja K-CON-tekijät merkitsevät omaan lukuunsa kauppaa käyville sijoituspalveluyrityksille sitä, että vastapuoliriskiä ja suuria asiakasriskejä koskevia vakavaraisuusasetuksen sääntöjä sovelletaan niihin yksinkertaistetussa muodossa. K-TCD-tekijällä otetaan huomioon sijoituspalveluyritykseen kohdistuva riski siitä, että sen vastapuolet OTC-johdannaistransaktioissa, takaisinostotransaktioissa, arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen ja ‑ottamiseen liittyvissä liiketoimissa, pitkän selvitysajan liiketoimissa ja vakuudellisessa limiittiluotonannossa eivät täytä velvoitteitaan, kertomalla vastuiden arvo, joka perustuu jälleenhankinta-arvoon ja tulevaisuuden potentiaalista vastapuoliriskiä koskevaan korotukseen, asetukseen (EU) N:o 575/2013 perustuvilla riskitekijöillä ja ottamalla huomioon efektiivisen nettoutuksen ja vakuuksien vaihdon lieventävät vaikutukset. K-CON-tekijällä otetaan huomioon keskittymäriski, joka liittyy yksittäisiin tai toisiinsa vahvasti sidoksissa oleviin yksityisen sektorin vastapuoliin, kun yritysten näihin vastapuoliin liittyvät vastuut ovat yli 25 prosenttia niiden lakisääteisestä pääomasta tai ylittävät tietyt luottolaitoksiin tai muihin sijoituspalveluyrityksiin liittyvät vaihtoehtoiset kynnysarvot, määräämällä asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukainen pääomavaatimuksen korotus nämä rajat ylittävien vastuiden varalta. K-DTF-tekijällä otetaan puolestaan huomioon päivittäisten kauppojen nimellisarvon perusteella operatiiviset riskit, jotka kohdistuvat sijoituspalveluyritykseen sen toteutettaessa suuria määriä liiketoimia omaan lukuunsa tai asiakkaiden puolesta omissa nimissään yhden päivän kuluessa ja jotka voivat johtua riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista.

(26)  Kaikkien sijoituspalveluyritysten olisi seurattava ja valvottava keskittymäriskiään, myös asiakkaidensa osalta. Kuitenkin ainoastaan sellaisten sijoituspalveluyritysten, joihin sovelletaan K-tekijöiden mukaista vähimmäispääomavaatimusta, olisi raportoitava keskittymäriskeistään toimivaltaisille viranomaisille. Sellaisiin hyödykejohdannaisiin tai päästöoikeuksiin tai niiden johdannaisiin erikoistuneet sijoituspalveluyritykset, joihin liittyy suuria keskittyneitä vastuita finanssialueen ulkopuolisille ryhmille, joihin nämä sijoituspalveluyritykset kuuluvat, saavat ylittää keskittymäriskin rajat ilman K-CON-tekijän mukaista pääoman korotusta niin kauan kuin liiketoimien tarkoituksena on koko ryhmää koskeva likviditeetin tai riskien hallinta.

(27)  Kaikilla sijoituspalveluyrityksillä pitäisi olla sisäiset menettelyt, joilla seurataan ja hallitaan niiden maksuvalmiusvaatimuksia. Menettelyjen pitäisi auttaa varmistamaan, että sijoituspalveluyritykset voivat toimia jatkuvasti hallitulla tavalla tarvitsematta varata likviditeettiä erityisesti stressikausia varten. Sen vuoksi kaikilla sijoituspalveluyrityksillä täytyisi olla aina vähintään yksi kolmasosa kiinteitä yleiskustannuksia koskevasta vaatimuksestaan likvideinä varoina. Likvidien varojen pitäisi olla laadukkaita ja vastata maksuvalmiusvaatimusta koskevassa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/61(11) lueteltuja likvidejä varoja ottaen myös huomioon arvonleikkaukset, joita sovelletaan näihin varoihin mainitun delegoidun asetuksen mukaisesti. Jotta voitaisiin ottaa huomioon sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten likviditeettiprofiilien välinen ero, sopivista likvideistä varoista laadittua luetteloa olisi täydennettävä yrityksen omilla kiinnittämättömillä käteisvaroilla (joihin ei saisi sisältyä asiakasrahoja). Pienet ja ilman sidossuhteita olevat yritykset voisivat sisällyttää likvideihin varoihinsa myös 30 päivän kuluessa erääntyviin myyntisaamisiin ja maksuihin tai palkkioihin liittyvät erät, jos ne ovat enintään yksi kolmasosa maksuvalmiuden vähimmäisvaatimuksesta, niitä ei oteta huomioon laskettaessa toimivaltaisen viranomaisen asettamia maksuvalmiuden lisävaatimuksia ja niihin sovelletaan 50 prosentin arvonleikkausta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa olisi sallittava, että sijoituspalveluyritykset alittavat vaaditun kynnysarvon, kun ne muuttavat likvidejä varojaan rahaksi täyttääkseen maksuvalmiusvaatimukset, jos ne ilmoittavat asiasta viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle. Kaikki asiakkaille annetut takaukset, jotka voivat lisätä likviditeettitarpeita, jos ne lankeavat maksettaviksi, olisi otettava huomioon siten, että käytettävissä olevien likvidien varojen määrää vähennetään ainakin 1,6 prosentilla tällaisten takausten kokonaisarvosta.

(28)  Uuden vakavaraisuusjärjestelmän ohella olisi kehitettävä vastaava oikeasuhteinen lakisääteisen raportoinnin kehys, joka olisi räätälöitävä huolellisesti sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan ja vakavaraisuuskehyksen vaatimusten mukaiseksi. Sijoituspalveluyrityksiä koskevien raportointivaatimusten pitäisi koskea niiden omien varojen tasoa ja koostumusta, niiden pääomavaatimuksia ja pääomavaatimusten laskentaperustetta, niiden toimintaprofiilia ja toiminnan kokoa ottaen huomioon parametrit, joilla määritetään, ovatko sijoituspalveluyritykset pieniä ja ilman sidossuhteita olevia yrityksiä, sekä niiden maksuvalmiusvaatimuksia ja keskittymäriskiä koskevien säännösten noudattamista. Euroopan pankkiviranomaiselle, jäljempänä ’EPV’, olisi annettava tehtäväksi laatia luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään tarkemmin, mitä lomakkeita ja järjestelyjä tässä lakisääteisessä raportoinnissa olisi käytettävä, ja otetaan oikeasuhteisesti huomioon eri sijoituspalveluyritysten laajuus ja monimuotoisuus ja erityisesti se, pidetäänkö sijoituspalveluyrityksiä pieninä ja ilman sidossuhteita olevina yrityksinä.

(29)  Sijoituspalveluyritysten, joiden ei katsota olevan pieniä ja ilman sidossuhteita olevia yrityksiä, olisi julkistettava pääomatasonsa, pääomavaatimuksensa, hallintojärjestelynsä sekä palkitsemisjärjestelmänsä ja -käytänteensä läpinäkyvyyden tarjoamiseksi sijoituspalveluyritysten sijoittajille ja laajemmille markkinoille. Ottaen huomioon suurituloisten merkittävä rooli sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan johtamisessa ja pitkän aikavälin tuloksissa, läpinäkyvyyden tarjoaminen suurituloisten palkitsemisesta edistää yleisen edun mukaisesti terveitä ja vakaalla pohjalla olevia rahoitusmarkkinoita. Luottamuksellisuussyistä olisi edellytettävä, että suurituloisten palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan koostetussa muodossa. Pienten ja ilman sidossuhteita olevien yritysten ei pitäisi kuulua julkistamisvaatimusten piiriin, paitsi jos ne laskevat liikkeeseen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja, jolloin sijoittajille olisi tarjottava läpinäkyviä tietoja näistä instrumenteista.

(30)  On aiheellista säätää asianmukaisista siirtymätoimenpiteistä, jotta sijoituspalveluyritysten olisi helpompi siirtyä asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU vaatimuksista tämän asetuksen ja direktiivin (EU) ----/--[IFD] vaatimuksiin. Erityisesti olisi sallittava viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä, että sijoituspalveluyritykset, joiden pääomavaatimukset olisivat tämän asetuksen mukaisesti yli kaksinkertaiset verrattuina asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisiin pääomavaatimuksiin, lieventävät mahdollisten lisäysten vaikutuksia rajoittamalla pääomavaatimuksen määrään, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin niiden asiaankuuluva asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukainen pääomavaatimus.

Jotta uudet sijoituspalveluyritykset, joilla on samankaltaiset profiilit kuin olemassa olevilla yrityksillä, eivät joutuisi huonompaan asemaan, olisi sallittava viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä, että sijoituspalveluyritykset, joihin ei ole koskaan sovellettu asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisia pääomavaatimuksia, rajoittavat tämän asetuksen mukaiset pääomavaatimuksensa määrään, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin niiden kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus.

Vastaavasti olisi sallittava viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä, että sijoituspalveluyritykset, joihin on sovellettu ainoastaan perustamispääomaa koskevaa vaatimusta asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU nojalla ja joiden pääomavaatimukset olisivat tämän asetuksen mukaan yli kaksinkertaiset verrattuina niiden asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaiseen tilanteeseen, rajoittavat tämän asetuksen mukaisen pääomavaatimuksensa määrään, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin niiden asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukainen perustamispääomaa koskeva vaatimus.

Näiden siirtymätoimenpiteiden pitäisi olla tarvittaessa myös niiden asetuksen (EU) N:o 575/2013 498 artiklassa tarkoitettujen sijoituspalveluyritysten käytettävissä, jotka vapautetaan mainitussa artiklassa kyseisen asetuksen mukaisista pääomavaatimuksista. Näiden sijoituspalveluyritysten perustamispääomaa koskevat vaatimukset riippuvat kuitenkin sijoituspalveluista ja -toiminnasta, joita ne tarjoavat ja harjoittavat. Kyseisten sijoituspalveluyritysten tämän asetuksen mukaiset pääomavaatimukset olisi viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä laskettava ottaen huomioon nämä sovellettavat tasot. 

Viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä tai niiden muutosten soveltamisen alkamispäivään asti, jotka tehdään markkinariskin pääomavaatimuksia koskeviin asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiiviin 2013/36/EU säännöksiin asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamista koskevan komission ehdotuksen 1 artiklan 84 kohdan mukaisesti, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aiempi, sijoituspalveluyritysten, joihin sovelletaan tämän asetuksen vastaavia vaatimuksia, olisi laskettava edelleen kaupankäyntivarastoa koskeva pääomavaatimuksensa asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti.

(31)  Suurimmilla sijoituspalveluyrityksillä, jotka tarjoavat keskeisiä tukkumarkkina- ja sijoituspankkipalveluja (kaupankäynti rahoitusvälineillä omaan lukuun tai rahoitusvälineiden merkintä tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen merkintätakauksen perusteella), on samankaltaiset liiketoimintamallit ja riskiprofiilit kuin merkittävillä luottolaitoksilla. Näihin yrityksiin kohdistuu niiden toiminnan vuoksi luottoriski, joka on pääasiassa vastapuolen luottoriskin muodossa, sekä markkinariski sellaisten positioiden osalta, jotka ne ottavat omaan lukuunsa joko asiakkaiden puolesta tai muutoin. Näin ollen niiden koko ja merkitys järjestelmän kannalta aiheuttavat riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

(32)  Toisena haasteena on, miten kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa tehokkaasti tällaisten suurten yritysten vakavaraisuutta. Vaikka suurimmat sijoituspalveluyritykset tarjoavat laajamittaisia rajat ylittäviä sijoituspankkipalveluja, ne kuuluvat sijoituspankkiyrityksinä direktiivin 2004/39/EU nojalla nimettyjen viranomaisten harjoittaman vakavaraisuusvalvonnan piiriin. Nämä viranomaiset eivät ole välttämättä samoja kuin direktiivin 2013/36/EU nojalla nimetyt toimivaltaiset viranomaiset, mikä voi johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin, kun asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU säännöksiä sovelletaan unionissa. Tämä estää valvontaviranomaisia saamasta vakavaraisuudesta kokonaisvaltaista käsitystä, jolla on olennainen merkitys käsiteltäessä suuriin rajat ylittävää toimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyviä riskejä. Tämä voi tehdä vakavaraisuusvalvonnasta tehottomampaa ja myös vääristää kilpailua unionissa. Suurimmille sijoituspalveluyrityksille olisi sen vuoksi annettava sama asema kuin luottolaitoksille, jotta voidaan luoda synergioita rajat ylittävistä tukkumarkkinatoiminnoista vertaisryhmässä, edistää samalla tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa eri ryhmien yhdenmukainen valvonta.

(33)  Sen vuoksi näiden yritysten, joista tulee luottolaitoksia, olisi sovellettava edelleen asetusta (EU) N:o 575/2013 ja direktiiviä 2013/36/EU, ja luottolaitosten valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten, mukaan luettuna EKP yhteisen valvontamekanismin puitteissa, olisi valvottava niitä. Näin varmistettaisiin, että luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaa harjoitetaan yhdenmukaisesti ja tehokkaasti ja että rahoituspalveluja koskevaa yhteistä sääntökirjaa sovelletaan samalla tavalla kaikkiin luottolaitoksiin ottaen huomioon niiden merkitys järjestelmän kannalta. Jotta estettäisiin toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö ja vähennettäisiin säännösten kiertämisriskejä, toimivaltaisten viranomaisten olisi pyrittävä välttämään tilanteita, joissa ryhmät, jotka saattavat olla järjestelmän kannalta merkittäviä, järjestävät toimintonsa siten, etteivät ne ylitä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädettyjä kynnysarvoja, ja kiertävät velvollisuuden hakea direktiivin 2013/36/EU 8 a artiklan mukaista lupaa toimia luottolaitoksina.

(33 a)  Yritysten olisi otettava vastaan talletuksia tai muita takaisin maksettavia varoja yleisöltä ja myönnettävä luottoja omaan lukuunsa ainoastaan, jos ne ovat saaneet kyseiseen toimintaan toimiluvan direktiivin 2013/36/EU mukaisesti.

(34)  Luottolaitosten konsolidoidulla valvonnalla pyritään muun muassa varmistamaan rahoitusjärjestelmän vakaus, ja jotta se olisi tehokasta, sitä olisi sovellettava kaikki ryhmiin, mukaan luettuina ryhmät, joiden emoyritykset eivät ole luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä. Sen vuoksi kaikkiin luottolaitoksiin, myös niihin, joilla oli ennen sijoituspalveluyritysten asema, olisi sovellettava sääntöjä, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2013/36/EU VII osaston 3 luvun I jakson nojalla harjoittamaa emoyrityksen yksilöllistä ja konsolidoitua valvontaa.

(35)  Unionissa otettiin asetuksella (EU) N:o 600/2014 käyttöön yhdenmukainen järjestelmä, jolla kolmansien maiden yrityksille, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja ‑toimintaa unioniin sijoittautuneille hyväksyttäville vastapuolille ja ammattimaisille asiakkaille, myönnetään pääsy sisämarkkinoille. Sisämarkkinoille pääsyn edellytyksenä on, että komissio antaa asiasta vastaavuuspäätöksen ja että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’, rekisteröi kolmannen maan yrityksen. On tärkeää, että vastaavuus arvioidaan asiaankuuluvan sovellettavan unionin lainsäädännön perusteella ja että käytössä on tehokkaat välineet, joilla valvotaan vastaavuuden myöntämisedellytysten täyttymistä. Näistä syistä olisi vaadittava, että kolmansissa maissa rekisteröidyt yritykset ilmoittavat EAMV:lle vuosittain tiedot unionissa tarjottujen palvelujen ja harjoitetun toiminnan laajuudesta ja kattavuudesta. Lisäksi olisi parannettava vastaavuusedellytysten valvontaan, täytäntöönpanoon ja täyttymiseen liittyvää valvontayhteistyötä.

(35 a)  Jotta voidaan turvata tasapuoliset toimintaedellytykset ja edistää unionin markkinoiden avoimuutta, asetusta (EU) N:o 600/2014 olisi muutettava siten, että kauppojen sisäisten toteuttajien hintatarjouksiin, tarjousten korotuksiin ja toteutushintoihin sovelletaan hinnanmuutosvälijärjestelyä liiketoimien koosta riippumatta. Näin ollen nykyisin sovellettavia hinnanmuutosvälijärjestelyjä koskevia teknisiä sääntelystandardeja olisi sovellettava myös sen laajennettuun soveltamisalaan.

(36)  Jotta voidaan varmistaa sijoittajansuoja sekä rahoitusmarkkinoiden eheys ja vakaus unionissa, komission olisi vastaavuuspäätöstä antaessaan otettava huomioon riskit, joita saattaa aiheutua palveluista ja toiminnasta, joita kyseisestä kolmannesta olevat yritykset suorittavat unionissa vastaavuuspäätöksen jälkeen. Niiden merkitystä olisi tarkasteltava järjestelmän kannalta sellaisilla perusteilla kuin kyseisestä kolmannesta maasta olevien yritysten tarjoamien palvelujen ja toteuttaman toiminnan laajuus ja kattavuus. Samasta syystä komissio voi katsoa aiheelliseksi ottaa huomioon, yksilöidäänkö kolmas maa verotuksellisista syistä yhteistyöhaluttomaksi lainkäyttöalueeksi asiaa koskevan unionin politiikan puitteissa tai suuririskiseksi kolmanneksi maaksi direktiivin (EU) 2015/849(12) 9 artiklan 2 kohdan nojalla.

(37)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat tehokkaan ja oikeasuhteisen vakavaraisuuskehyksen luominen sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyritykset, joilla on lupa harjoittaa toimintaa unionissa, harjoittavat sitä vankalta taloudelliselta pohjalta ja että niitä johdetaan hallitusti ja tarvittaessa asiakkaiden etujen mukaisesti, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(38)  EPV on yhdessä EAMV:n kanssa antanut perusteelliseen tausta-analyysiin, tiedonkeruuseen ja kuulemiseen pohjautuvan kertomuksen sellaisen vakavaraisuusjärjestelmän räätälöimisestä kaikille muille kuin järjestelmän kannalta merkittäville sijoituspalveluyrityksille, joka toimii tällaisten sijoituspalveluyritysten tarkistetun vakavaraisuuskehyksen perustana.

(39)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltaminen, EPV:lle olisi annettava tehtäväksi laatia tekniset standardit kiinteiden yleiskustannusten laskennasta, määritysosapuolille asetettuja alkumarginaaleja vastaavien pääomavaatimusten laskennasta sekä lomakkeista, joita käytetään tämän asetuksen nojalla vaaditussa tietojen julkistamisessa ja lakisääteisessä raportoinnissa.

(40)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen ja ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään tässä asetuksessa annettuja määritelmiä ja tehdään teknisiä mukautuksia tässä asetuksessa vahvistettujen pääomavaatimusten muihin kuin keskeisiin osiin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(41)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle erityisesti, kun on kyse sellaisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten hyväksymisestä, jotka EPV laatii tietojen julkistamisessa ja raportoinnissa käytettävistä lomakkeista, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.

(42)  Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä luottolaitoksiin että sijoituspalveluyrityksiin sovellettavan nykyisen vakavaraisuuskehyksen ja tämän asetuksen välillä, asetusta (EU) N:o 575/2013 ja direktiiviä 2013/36/EU muutetaan sijoituspalveluyritysten poistamiseksi niiden soveltamisalasta. Pankkiryhmään kuuluviin sijoituspalveluyrityksiin olisi kuitenkin sovellettava edelleen pankkiryhmää koskevia asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU säännöksiä, kuten direktiivin 2013/36/EU [21 b artiklassa] tarkoitettua väliyhtiönä toimivaa EU-emoyritystä koskevia säännöksiä, sekä asetuksen (EU) N:o 575/2013 ensimmäisen osan 2 osaston 2 luvussa annettuja sääntöjä varovaisuusperiaatteen mukaisesta konsolidoinnista,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA YLEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset vakavaraisuusvaatimukset, joita sovelletaan sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin, joilla myönnetään toimilupa ja joita valvotaan direktiivin 2014/65/EU nojalla ja joita valvotaan vakavaraisuusvaatimusten noudattamisen osalta direktiivin (EU) ----/--[IFD] nojalla, seuraavien seikkojen osalta:

a)  pääomavaatimukset, jotka liittyvät yritykseen kohdistuvan riskin, asiakkaisiin kohdistuvan riskin ja markkinaan kohdistuvan riskin kvantifioitaviin, yhdenmukaisiin ja standardoituihin osatekijöihin;

b)  keskittymäriskiä rajoittavat vaatimukset;

c)  maksuvalmiusvaatimukset, jotka liittyvät likviditeettiriskin kvantifioitaviin, yhdenmukaisiin ja standardoituihin osatekijöihin;

d)  a, b ja c alakohtaan liittyvät raportointivaatimukset;

e)  julkistamisvaatimukset.

2 artikla

Valvontavaltuudet

Jotta varmistetaan tämän asetuksen noudattaminen, toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava direktiivissä (EU) ----/--[IFD] säädetyt valtuudet ja niiden on noudatettava mainitussa direktiivissä säädettyjä menettelyjä.

3 artikla Sijoituspalveluyritysten soveltamat tiukemmat vaatimukset

Tämä asetus ei estä sijoituspalveluyrityksiä pitämästä hallussaan omia varoja ja niiden komponentteja enemmän kuin tässä asetuksessa edellytetään tai soveltamasta tiukempia toimenpiteitä kuin tässä asetuksessa edellytetään.

4 artiklaMääritelmät

1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’oheispalveluyrityksellä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyä oheispalveluyritystä;

2)  ’asiakkaalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 9 alakohdassa määriteltyä asiakasta;

3)  ’hyödykemarkkinoilla toimivilla välittäjillä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 145 alakohdassa määriteltyjä hyödykemarkkinoilla toimivia välittäjiä;

4)  ’hyödykejohdannaisilla’ asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 30 alakohdassa määriteltyjä hyödykejohdannaisia;

5)  ’toimivaltaisella viranomaisella’ direktiivin (EU) ----/--[IFD] 3 artiklan 5 kohdassa määriteltyä toimivaltaista viranomaista;

6)  ’luottolaitoksella’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä luottolaitosta;

7)  ’päivittäisellä kaupankäyntivirralla’ sellaisten kaupankäyntivarastoon kuuluvien liiketoimien arvoa, joissa yritys käy kauppaa omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta;

8)  ’kaupankäynnillä omaan lukuun’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 6 alakohdassa määriteltyä kaupankäyntiä omaan lukuun;

9)  ’johdannaisilla’ asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 29 alakohdassa määriteltyjä johdannaisia;

10)  ’K-tekijöiden mukaisella konsolidoidulla asemalla’ asemaa, joka syntyy soveltamalla tämän asetuksen vaatimuksia K-tekijöiden mukaisesti yhteen sijoituspalveluyritykseen siten kuin kyseinen sijoituspalveluyritys muodostaisi yhdessä yhden tai useamman muun samaan ryhmään kuuluvan yhteisön kanssa yhden ainoan sijoituspalveluyrityksen;

11)  ’toimeksiantojen toteuttamisella asiakkaiden lukuun’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa määriteltyä toimeksiantojen toteuttamista asiakkaiden lukuun;

12)  ’vastuulla’ seuraavia:

a)  kun sovelletaan keskittymäriskirajoja, mitä tahansa kaupankäyntivarastossa olevaa omaisuuserää tai taseen ulkopuolista erää, jota varten ei ole nimenomaisesti myönnetty poikkeusta 40 artiklan nojalla;

b)  kun raportoidaan keskittymäriskistä, mitä tahansa omaisuuserää tai taseen ulkopuolista erää;

13)  ’rahoituslaitoksella’ yritystä, joka ei ole luottolaitos tai sijoituspalveluyritys ja jonka pääasiallisena toimintana on hankkia omistusosuuksia tai harjoittaa yhtä tai useampaa direktiivin 2013/36/EU liitteessä I olevissa 2–12 ja 15 kohdassa lueteltua toimintaa, mukaan luettuina rahoitusalan holdingyhtiöt, rahoitusalan sekaholdingyhtiöt, sijoitusalan holdingyhtiöt, maksupalveluista sisämarkkinoilla 13 päivänä marraskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/64/EY tarkoitetut maksulaitokset sekä omaisuudenhoitoyhtiöt mutta pois lukien vakuutushallintayhtiöt ja direktiivin 2009/138/EU 212 artiklan 1 kohdan g alakohdassa määritellyt sekavakuutushallintayhtiöt;

14)  ’rahoitusvälineellä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 50 alakohdassa määriteltyä rahoitusvälinettä;

15)  ’rahoitusalan holdingyhtiöllä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 20 alakohdassa määriteltyä rahoitusalan holdingyhtiötä;

16)  ’finanssialan yhteisöllä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 27 alakohdassa määriteltyä finanssialan yhteisöä;

17)  ’perustamispääomalla’ direktiivin (EU) ----/--[IFD] 3 artiklan 17 kohdassa määriteltyä perustamispääomaa;

18)  ’asiakaskokonaisuudella’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa määriteltyä asiakaskokonaisuutta;

19)  ’sijoitusneuvonnalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa määriteltyä sijoitusneuvontaa;

20)  ’sijoituspalveluyrityksellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä sijoituspalveluyritystä;

21)  ’sijoitusalan holdingyhtiöllä’ rahoituslaitosta, jonka tytäryritykset ovat yksinomaan tai pääasiallisesti sijoituspalveluyrityksiä tai rahoituslaitoksia, jolloin vähintään yhden tällaisista tytäryrityksistä on oltava sijoituspalveluyritys, ja joka ei ole asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 20 artiklassa määritelty rahoitusalan holdingyhtiö;

22)  ’sijoituspalveluilla ja -toiminnalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määriteltyjä sijoituspalveluja ja -toimintaa;

23)  ’sijoituspalveluyritysryhmällä’ yritysryhmää, johon ei kuulu yhtään luottolaitosta ja jossa emoyritys on sijoituspalveluyritys, sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö ja johon voi kuulua muita sijoituspalveluyrityksen omistamia rahoituslaitoksia ja sidonnaisasiamiehiä. Sijoituspalveluyritysryhmä voi koostua emoyrityksestä ja sen tytäryrityksistä tai yrityksistä, jotka täyttävät direktiivin 2013/34/EU 22 artiklassa säädetyt edellytykset;

24)  ’K-tekijöillä’ kolmannen osan II osastossa säädettyjä pääomavaatimuksia, jotka koskevat sijoituspalveluyrityksen asiakkaille, markkinoille ja itselleen aiheuttamia riskejä;

25)  ’K-AUM:llä’ tai ’hoidettavina olevia varoja (assets under management, AUM) koskevalla K-tekijällä’ niiden varojen arvoa koskevaa pääomavaatimusta, joita sijoituspalveluyritys hoitaa asiakkaidensa puolesta ▌harkinnanvaraisen salkunhoidon ▌nojalla, mukaan luettuina toiselle yritykselle delegoidut varat ja lukuun ottamatta varoja, jotka toinen yritys on delegoinut sijoituspalveluyritykselle. Laskennasta jätetään pois varat, jotka on jo otettu huomioon K-ASA:ssa;

26)  ’K-CMH:lla’ tai ’hallussa olevia asiakasrahoja (client money held, CMH) koskevalla K-tekijällä’ pääomavaatimusta, joka koskee sijoituspalveluyrityksen hallussa tai määräysvallassa olevien asiakasrahojen määrää, ottaen huomioon varojen erottelua koskevat oikeudelliset järjestelyt ja riippumatta sijoituspalveluyrityksen hallussa oleviin asiakasrahoihin sovellettavasta kansallisesta tilinpäätösjärjestelmästä;

27)  ’K-ASA:lla’ tai ’säilytettävinä ja hallinnoitavina olevia varoja (assets safeguarded and administered, ASA) koskevalla K-tekijällä’ niiden varojen arvoa koskevaa pääomavaatimusta, joita sijoituspalveluyritys säilyttää ja hallinnoi asiakkaiden puolesta, mukaan luettuina toiselle yritykselle delegoidut ja toisen yrityksen sijoituspalveluyritykselle delegoimat varat, kun varat ilmoitetaan sijoituspalveluyrityksen omassa taseessa tai erotellaan muille tileille;

28)  ’K-COH:lla’ tai ’käsiteltävinä olevia asiakastoimeksiantoja (client orders handled, COH) koskevalla K-tekijällä’ niiden toimeksiantojen arvoa koskevaa pääomavaatimusta, jotka sijoituspalveluyritys käsittelee asiakkaiden puolesta vastaanottamalla ja välittämällä asiakastoimeksiantoja ja toteuttamalla toimeksiantoja asiakkaiden lukuun;

29)  ’K-CON:llä’ tai ’keskittymäriskiä (concentration risk, CON) koskevalla K-tekijällä’ pääomavaatimusta, joka koskee sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastoon sisältyviä, asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyviä vastuita, joiden arvo ylittää 36 artiklan 1 kohdassa säädetyt rajat;

30)  ’K-CMG:llä’ tai ’määritysosapuolelle asetettuja vakuuksia (clearing member guarantee, CMG) koskevalla K-tekijällä’ pääomavaatimusta, joka on yhtä suuri kuin määritysosapuolelle asetetut alkumarginaalit, kun omaan lukuunsa kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen liiketoimet toteutetaan ja selvitetään yleisen määritysosapuolen vastuulla;

31)  ’K-DTF:llä’ tai ’päivittäistä kaupankäyntivirtaa (daily trading flow, DTF) koskevalla K-tekijällä’ niiden liiketoimien päivänarvoa koskevaa pääomavaatimusta, jotka sijoituspalveluyritys toteuttaa käymällä kauppaa omaan lukuunsa tai toteuttamalla toimeksiantoja asiakkaiden lukuun omissa nimissään, pois lukien niiden toimeksiantojen arvo, jotka sijoituspalveluyritys käsittelee asiakkaiden puolesta vastaanottamalla ja välittämällä asiakastoimeksiantoja ja toteuttamalla toimeksiantoja asiakkaiden lukuun, koska ne käyvät jo ilmi COH:sta;

32)  ’K-NPR:llä’ tai ’nettopositioriskiä (net position risk, NPR) koskevalla K-tekijällä’ pääomavaatimusta, joka koskee sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastoon kirjattujen liiketoimien arvoa;

33)  ’K-TCD:llä’ eli ’kaupan vastapuolen maksukyvyttömyyden riskiä (trading counterparty default risk, TCD) koskevalla K-tekijällä’ pääomavaatimusta, joka koskee sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastossa olevia, 25 artiklassa tarkoitettuihin instrumentteihin ja liiketoimiin liittyviä vastuita, jotka aiheuttavat riskin kaupan vastapuolen maksukyvyttömyydestä;

34)  ’pitkän selvitysajan liiketoimilla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 272 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä pitkän selvitysajan liiketoimia;

35)  ’vakuudellisella limiittiluotonannolla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 272 artiklan 3 kohdassa määriteltyä vakuudellista limiittiluotonantoa;

36)  ’ylimmällä hallintoelimellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 36 alakohdassa määriteltyä ylintä hallintoelintä;

37)  ’emoyrityksellä’ direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 9 kohdassa ja 22 artiklassa tarkoitettua emoyritystä;

38)  ’omistusyhteydellä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 35 alakohdassa määriteltyä omistusyhteyttä;

39)  ’voitolla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 121 alakohdassa määriteltyä voittoa;

40)  ’ehdot täyttävällä keskusvastapuolella’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 88 alakohdassa määriteltyä ehdot täyttävää keskusvastapuolta;

41)  ’salkunhoidolla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä salkunhoitoa;

42)  ’lakisääteisellä pääomalla’ 11 artiklassa täsmennettyä pääomavaatimusta;

43)  ’takaisinostotransaktiolla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 83 alakohdassa määriteltyä takaisinostotransaktiota;

44)  ’tytäryrityksellä’ direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 10 kohdassa ja 22 artiklassa tarkoitettua tytäryritystä, mukaan luettuina kaikki perimmäisen emoyrityksen tytäryrityksen tytäryritykset;

45)  ’sidonnaisasiamiehellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 29 alakohdassa määriteltyä sidonnaisasiamiestä;

46)  ’kokonaisbruttotuotoilla’ sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan vuosituottoja, jotka liittyvät sijoituspalveluihin ja -toimintaan, joita yrityksellä on lupa suorittaa, mukaan luettuina tuotot, jotka ovat peräisin korkotuotoista, osakkeista ja muista kiinteä- tai vaihtuvatuottoisista arvopapereista, provisioista ja palkkioista, voitoista ja tappioista, joita sijoituspalveluyrityksille syntyy sen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista ja käypään arvoon arvostettavista varoista, tai suojaustoiminnasta, mutta lukuun ottamatta tuottoja, jotka eivät liity suoritettuihin sijoituspalveluihin ja ‑toimintaan;

47)  ’kaupankäyntivastuulla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 91 alakohdassa määriteltyä kaupankäyntivastuuta;

48)  ’kaupankäyntivarastolla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 86 alakohdassa määriteltyä kaupankäyntivarastoa;

49)  ’unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoituspalveluyrityksellä’ jäsenvaltiossa olevaa sijoituspalveluyritystä, joka ei ole itse minkään toisen jossakin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen tytäryritys eikä minkään jossakin jäsenvaltiossa perustetun sijoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryritys;

50)  ’unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoitusalan holdingyhtiöllä’ jäsenvaltiossa olevaa sijoitusalan holdingyhtiötä, joka ei ole itse minkään toisen jossakin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen tytäryritys eikä minkään jossakin jäsenvaltiossa olevan toisen sijoitusalan holdingyhtiön tytäryritys;

51)  ’unionissa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä’ sijoituspalveluyritysryhmän emoyritystä, joka on direktiivin 2002/87/EY 2 artiklan 15 kohdassa määritelty rahoitusalan sekaholdingyhtiö.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 54 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään

a)  1 kohdassa annettuja määritelmiä sen varmistamiseksi, että tätä asetusta sovelletaan yhdenmukaisesti;

b)  1 kohdassa annettuja määritelmiä rahoitusmarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi tätä asetusta sovellettaessa.

II OSASTO

VAATIMUSTEN SOVELTAMISALA

1 LUKU

Vaatimusten yksilöllinen soveltaminen

5 artiklaYleinen periaate

Sijoituspalveluyrityksen on täytettävä toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä, kuudennessa ja seitsemännessä osassa säädetyt vaatimukset yksilöllisesti.

6 artiklaPoikkeukset

1.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat vapauttaa sijoituspalveluyrityksen 5 artiklan soveltamisesta toisen, kolmannen, neljännen, kuudennen ja seitsemännen osan osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  sijoituspalveluyritys on tytäryritys ja kuuluu luottolaitoksen, rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön konsolidoituun valvontaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 ensimmäisen osan II osaston 2 luvun säännösten mukaisesti;

b)  sekä sijoituspalveluyritys että sen emoyritys ovat saaneet toimiluvan ja niiden toimintaa valvotaan samassa jäsenvaltiossa;

c)  viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia harjoittamaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaista konsolidoitua valvontaa, hyväksyvät tällaisen poikkeuksen;

d)  omat varat jakaantuvat asianmukaisesti emoyrityksen ja sijoituspalveluyrityksen välillä, ja kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)  sijoituspalveluyritys täyttää 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset;

ii)  emoyrityksen nopealle pääoman siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ei ole sillä hetkellä tai ennakoitavissa olennaisia käytännön tai oikeudellisia esteitä;

iii)  emoyritys esittää toimivaltaisen viranomaisen etukäteisellä luvalla ilmoituksen, että se takaa sijoituspalveluyrityksen sitoumukset tai että sijoituspalveluyritykseen liittyvät riskit ovat merkitykseltään vähäisiä;

iv)  sijoituspalveluyritys kuuluu emoyrityksen riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjen piiriin; ja

v)  emoyrityksellä on yli 50 prosenttia sijoituspalveluyrityksen osuuksiin tai osakkeisiin kuuluvista äänioikeuksista tai oikeus nimittää tai erottaa enemmistö sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen jäsenistä.

1 a.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat vapauttaa sijoituspalveluyrityksen 5 artiklan soveltamisesta neljännen, kuudennen ja seitsemännen osan osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  sijoituspalveluyritys on tytäryritys ja kuuluu vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen konsolidoituun valvontaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY(13) 228 artiklan mukaisesti;

b)  sekä sijoituspalveluyritys että sen emoyritys ovat saaneet toimiluvan ja niiden toimintaa valvotaan samassa jäsenvaltiossa;

c)  viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia harjoittamaan direktiivin 2009/138/EY mukaista konsolidoitua valvontaa, hyväksyvät tällaisen poikkeuksen;

d)  omat varat jakaantuvat asianmukaisesti emoyrityksen ja sijoituspalveluyrityksen välillä, ja kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)  sijoituspalveluyritys täyttää 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset;

ii)  emoyrityksen nopealle pääoman siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ei ole sillä hetkellä tai ennakoitavissa olennaisia käytännön tai oikeudellisia esteitä;

iii)  emoyritys esittää toimivaltaisen viranomaisen etukäteisellä luvalla ilmoituksen, että se takaa sijoituspalveluyrityksen sitoumukset tai että sijoituspalveluyritykseen liittyvät riskit ovat merkitykseltään vähäisiä;

iv)  sijoituspalveluyritys kuuluu emoyrityksen riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjen piiriin; ja

v)  emoyrityksellä on yli 50 prosenttia sijoituspalveluyrityksen osuuksiin tai osakkeisiin kuuluvista äänioikeuksista tai oikeus nimittää tai erottaa enemmistö sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen jäsenistä.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat vapauttaa sijoituspalveluyritykset 5 artiklan soveltamisesta viidennen osan osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  sijoituspalveluyritys kuuluu konsolidoituun valvontaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 ensimmäisen osan II osaston 2 luvun säännösten mukaisesti;

b)  ryhmä on perustanut keskitetyt maksuvalmiuden hallintatoiminnot; ja

c)  viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia harjoittamaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaista konsolidoitua valvontaa, hyväksyvät tällaisen poikkeuksen.

2 LUKU

Vaatimusten soveltaminen ryhmän pääomavaatimuksen noudattamiseksi ja poikkeukset vaatimuksista

7 artiklaRyhmän pääomavaatimus

1.  Unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoituspalveluyrityksellä, unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoitusalan holdingyhtiöllä ja unionissa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä on oltava ainakin riittävästi omia varoja kattamaan seuraavien määrien summa:

a)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan h ja i alakohdassa, 56 artiklan c ja d alakohdassa ja 66 artiklan c ja d alakohdassa tarkoitettujen, sijoituspalveluyritysryhmän sijoituspalveluyrityksissä, rahoituslaitoksissa, oheispalveluyrityksissä ja sidonnaisasiamiehissä olevien omistusosuuksien, kyseisiltä yrityksiltä olevien etuoikeudeltaan huonompien saamisten ja kyseisiin yrityksiin liittyvien instrumenttien täysimääräisen kirjanpitoarvon summa; ja

b)  sijoituspalveluyritysten, rahoituslaitosten, oheispalveluyritysten ja sidonnaisasiamiesten hyväksi luettavien ehdollisten velkojen kokonaismäärä.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoitusalan holdingyhtiöllä tai unionissa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä on 1 kohdan mukaisesti laskettua määrää pienempi määrä omia varoja, jos tämä määrä ei ole pienempi kuin ryhmään kuuluville sijoituspalveluyrityksille, rahoituslaitoksille, oheispalveluyrityksille ja sidonnaisasiamiehille yksilöllisesti asetettujen omien varojen vaatimusten ja näiden yhteisöjen hyväksi luettavien ehdollisten velkojen kokonaismäärän summa.

Jos mihinkään 1 kohdassa tarkoitettuun yhteisöön ei sovelleta unionin tai kansallista vakavaraisuuslainsäädäntöä, 1 kohtaa sovellettaessa sovelletaan nimellistä omien varojen vaatimusta.

3.  Unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoituspalveluyrityksellä, unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoitusalan holdingyhtiöllä ja unionissa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä on oltava käytössään järjestelmät, joilla seurataan ja valvotaan kaikkien sijoituspalveluyritysryhmään kuuluvien sijoituspalveluyritysten, sijoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, rahoituslaitosten, oheispalveluyritysten ja sidonnaisasiamiesten pääoma- ja rahoituslähteitä.

8 artikla K-tekijöiden mukainen konsolidointi

Unionissa emoyrityksenä toimivan sijoituspalveluyrityksen toimivaltaiset viranomaiset tai direktiivin (EU)----/--[IFD] 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetyt toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia unionissa emoyrityksenä toimivaa sijoituspalveluyritystä, unionissa emoyrityksenä toimivaa sijoitusalan holdingyhtiötä tai unionissa emoyrityksenä toimivaa rahoitusalan sekaholdingyhtiötä noudattamaan 15 artiklassa säädettyjä vaatimuksia K-tekijöiden mukaisen konsolidoidun aseman perusteella, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)  asiakkaisiin tai markkinaan kohdistuu koko ryhmästä johtuvia huomattavia olennaisia riskejä, joita ei kateta kokonaan niillä pääomavaatimuksilla, joita sovelletaan ryhmään kuuluviin sijoituspalveluryityksiin yksilöllisesti; tai

b)  kun on kyse sijoituspalveluyritysryhmistä, joissa on paljon riskienhallintaan vaikuttavia sidossuhteita, vaatimusten yksilöllinen soveltaminen sijoituspalveluyritykseen voi johtaa siihen, että kyseisiin yrityksiin sovelletaan päällekkäisiä vaatimuksia.

TOINEN OSAOMAT VARAT

9 artikla Omien varojen vaatimukset

1.  Sijoituspalveluyrityksellä on oltava omia varoja, jotka koostuvat sen ensisijaisen pääoman (T1) ja toissijaisen pääoman (T2) summasta seuraavasti:

a)  vähintään 56 prosenttia summasta koostuu ydinpääomasta (CET1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisen osan 1 osaston 2 luvun mukaisesti;

b)  enintään 44 prosenttia summasta voi koostua ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisen osan 1 osaston 3 luvun mukaisesti;

c)  enintään 25 prosenttia summasta voi koostua toissijaisesta pääomasta (T2) asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisen osan 1 osaston 4 luvun mukaisesti.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, seuraavia seikkoja ei sovelleta omien varojen määritykseen:

a)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 48 artiklassa tarkoitetut kynnysarvoihin perustuvat poikkeukset;

b)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 46, 60 ja 70 artiklassa tarkoitetut vähennykset;

c)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 54 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu laukaiseva tapahtuma. Sijoituspalveluyrityksen on sen sijaan määritettävä laukaiseva tapahtuma, joka koskee 1 kohdassa tarkoitettua ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttia;

d)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 54 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaismäärä. Määrä, jonka kirjapitoarvoa on alennettava tai joka on muunnettava, on 1 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentin koko pääoman määrä.

3.   Sijoituspalveluyrityksen on sovellettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisen osan 1 osaston 6 luvun säännöksiä määrittäessään omien varojen vaatimukset tämän asetuksen mukaisesti.

3 a.  Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä, että 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttävät sijoituspalveluyritykset täyttävät omien varojen vaatimuksen muilla hyväksyttävillä välineillä kuin asetuksessa (EU) N:o 575/2013 mainituilla välineillä.

10 artiklaRahoitusalan ulkopuoliset omistusosuudet

1.  Sovellettaessa tätä osaa sijoituspalveluyrityksen on vähennettävä a ja b alakohdassa määritetyt rajat ylittävät määrät asetuksen (EU) N:o 575/2013 26 artiklassa tarkoitettujen ydinpääoman (CET1) erien määrityksestä:

a)  omistusosuus, jonka määrä on yli 15 prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta, yrityksessä, joka ei ole finanssialan yhteisö;

b)  sijoituspalveluyrityksen muissa yrityksissä kuin finanssialan yhteisöissä olevien omistusosuuksien kokonaismäärä, joka on yli 60 prosenttia sen lakisääteisestä pääomasta.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltää sen, että sijoituspalveluyrityksellä on 1 kohdassa tarkoitettuja omistusosuuksia, joiden määrä ylittää kyseisessä kohdassa säädetyt lakisääteisen pääoman prosenttiosuudet. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä julkistettava päätöksensä, jossa ne käyttävät tätä valtaa.

3.  Edellä 1 kohdassa määritetyssä laskennassa ei oteta huomioon muissa yrityksissä kuin finanssialan yhteisöissä olevia osakkeita, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)  osakkeet ovat asetuksen (EU) N:o 575/2013 79 artiklassa tarkoitetussa väliaikaisessa omistuksessa taloudellisen avustusoperaation aikana;

b)  kyseisten osakkeiden hallussapito on merkintäsitoumuksia koskeva positio, jota pidetään enintään viisi työpäivää;

c)  osakkeet ovat sijoituspalveluyrityksen omissa nimissä toisten lukuun.

4.  Osakkeita, jotka eivät ole direktiivin 86/635/ETY 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua arvonsa säilyttävää käyttöomaisuutta, ei saa sisällyttää 1 kohdassa määritettyyn laskelmaan.

KOLMAS OSA PÄÄOMAVAATIMUKSET

I OSASTOYLEISET VAATIMUKSET

11 artikla Pääomavaatimus

1.  Sijoituspalveluyrityksellä on aina oltava pääomaa, jonka määrä on suurin seuraavista määristä:

a)  sen kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus, joka lasketaan 13 artiklan mukaisesti;

b)  sen pysyvä vähimmäisvaatimus 14 artiklan mukaisesti;

c)  sen K-tekijöiden mukainen vaatimus, joka lasketaan 15 artiklan mukaisesti.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, sijoituspalveluyrityksellä, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, on aina oltava pääomaa, jonka määrä on 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyistä määristä suurempi.

3.  Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnassa on tapahtunut olennainen muutos, ne voivat vaatia direktiivin (EU) ‑---/--[IFD] IV osaston 2 luvun IV jakson mukaisesti, että sijoituspalveluyritykseen sovelletaan tässä artiklassa tarkoitettua muuta pääomavaatimusta.

12 artikla Pienet ja ilman sidossuhteita olevat sijoituspalveluyritykset

1.  Sovellettaessa tätä asetusta sijoituspalveluyrityksen katsotaan olevan pieni ja ilman sidossuhteita oleva sijoituspalveluyritys, jos se täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a)  17 artiklan mukaisesti lasketut hoidettavina olevat varat (AUM) ovat alle 1,2 miljardia euroa;

b)  20 artiklan mukaisesti laskettujen käsiteltävinä olevien asiakastoimeksiantojen (COH) määrä on pienempi kuin jompikumpi seuraavista:

i) 100 miljoonaa euroa/päivä käteiskauppojen osalta tai

ii) 1 miljardia euroa/päivä johdannaisten osalta;

c)  19 artiklan mukaisesti lasketut säilytettävinä ja hallinnoitavina olevat varat (ASA) ovat 50 000 000 euroa;

d)  18 artiklan mukaisesti lasketut hallussa olevat asiakasrahat (CMH) ovat 5 000 000 euroa;

e)  32 artiklan mukaisesti laskettu päivittäinen kaupankäyntivirta (DTF) on nolla;

f)  22 artiklan mukaisesti laskettu nettopositioriski (NPR) tai 22 artiklan mukaisesti laskettu määritysosapuolelle asetettu vakuus (CMG) on nolla;

g)  26 artiklan mukaisesti laskettu kaupan vastapuolen maksukyvyttömyys (TCD) on nolla;

h)  sijoituspalveluyrityksen taseen loppusumma on alle 100 miljoonaa euroa;

i)  sijoituspalveluyrityksen sijoituspalveluista ja -toiminnasta saadut kokonaisbruttotuotot ovat alle 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Sovellettaessa a, b, c, e, f ja g alakohtaa sovelletaan päivän päätösmääriä.

Sovellettaessa d alakohtaa sovelletaan päivänsisäisiä määriä.

Sovellettaessa h ja i alakohtaa sovelletaan viimeksi kuluneen tilikauden lopussa sovellettavia määriä.

2.  Edellä olevan 1 kohdan a, b, h ja i alakohdassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan kaikkiin ryhmään kuuluviin sijoituspalveluyrityksiin yhdistetysti.

Edellä olevissa c, d, e, f ja g alakohdassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan jokaiseen sijoituspalveluyritykseen yksilöllisesti.

2 a.  Sovellettaessa 1 kohdan a–d alakohtaa sijoituspalveluyrityksen ei katsota olevan pieni ja ilman sidossuhteita oleva sijoituspalveluyritys, jos se ylittää sovellettavan kynnysarvon, joka lasketaan edeltävien kuuden kuukauden liukuvan keskiarvon perusteella.

2 b.  Sovellettaessa 1 kohdan e, f ja g alakohtaa sijoituspalveluyrityksen ei katsota olevan pieni ja ilman sidossuhteita oleva sijoituspalveluyritys kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona sovellettava kynnysarvo ylitettiin.

3.  Sovellettaessa 1 kohdan h ja i alakohtaa sijoituspalveluyrityksen ei katsota olevan pieni ja ilman sidossuhteita oleva sijoituspalveluyritys, jos sovellettava kynnysarvo ylittyi viimeksi kuluneen tilikauden lopussa.

4.  Jos sijoituspalveluyritys, joka ei ole täyttänyt kaikkia 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, täyttää ne myöhemmin, sen katsotaan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella olevan pieni ja ilman sidossuhteita oleva sijoituspalveluyritys kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona edellytykset täyttyvät.

13 artikla Kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus

1.  Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan a alakohtaa kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus on vähintään yksi neljäsosa edellisen vuoden kiinteistä yleiskustannuksista.

2.  Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että sijoituspalveluyrityksen toiminnassa on tapahtunut olennainen muutos, se voi mukauttaa 1 kohdassa tarkoitettua pääomamäärää.

3.  Jos sijoituspalveluyrityksellä ei ole kiinteitä yleiskustannuksia edelliseltä vuodelta, sillä on toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella oltava pääomaa, joka vastaa vähintään yhtä neljäsosaa kiinteistä yleiskustannuksista, jotka ilmoitetaan sen liiketoimintasuunnitelmassa sijoituspalveluyrityksen toiminnan aloittamisvuotta seuraavalle vuodelle.

4.  EPV laatii EAMV:tä kuultuaan ja ottaen huomioon komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/488 luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa:

  a)  täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen laskentaa ja

  b)  määritellään tätä asetusta sovellettaessa 2 kohdassa tarkoitettu olennainen muutos.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].  

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

14 artiklaPysyvä vähimmäisvaatimus

Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa pysyvä vähimmäisvaatimus vastaa vähintään direktiivin (EU) ----/--[IFD] 8 artiklassa säädettyjä perustamispääoman tasoja.

II OSASTO K-TEKIJÖIDEN MUKAINEN PÄÄOMAVAATIMUS

1 LUKU Yleiset periaatteet

15 artikla K-tekijöiden mukainen vaatimus ja sovellettavat kertoimet

1.  Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan c alakohtaa K-tekijöiden mukainen vaatimus on vähintään seuraavien tekijöiden summa:

a)  asiakkaaseen kohdistuvan riskin (RtC) K-tekijät, jotka lasketaan 2 luvun mukaisesti;

b)  markkinaan kohdistuvan riskin (RtM) K-tekijät, jotka lasketaan 3 luvun mukaisesti;

c)  yritykseen kohdistuvan riskin (RtF) K-tekijät, jotka lasketaan 4 luvun mukaisesti.

2.  Seuraavia kertoimia sovelletaan vastaaviin K-tekijöihin:

Taulukko 1

K-TEKIJÄT

KERROIN

▌Harkinnanvaraisen salkunhoidon ▌nojalla hoidettavina olevat varat

K-AUM

0,02 %

Hallussa olevat asiakasrahat

K-CMH (erotelluilla tileillä)

0,%

K-CMH (erottelemattomilla tileillä)

0,5 %

Säilytettävinä ja hallinnoitavina olevat varat

K-ASA

0,04 %

Käsiteltävinä olevat asiakastoimeksiannot

K-COH käteiskaupat

0,1 %

 

K-COH johdannaiset

0,01 %

Päivittäinen kaupankäyntivirta

K-DTF käteiskaupat

0,1 %

 

K-DTF johdannaiset

0,01 %

3.  Sijoituspalveluyrityksen on seurattava K-tekijöidensä arvoa havaitakseen kaikki suuntaukset, jotka voivat muuttaa olennaisesti sen seuraavan raportointikauden pääomavaatimusta, ja ilmoitettava tällaisesta olennaisesti erilaisesta pääomavaatimuksesta toimivaltaiselle viranomaiselleen.

4.  Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnassa on tapahtunut olennainen muutos, joka vaikuttaa asiaankuuluvan K‑tekijän määrään, ne voivat mukauttaa vastaavaa määrää direktiivin (EU) ----/--[IFD] 36 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

5.  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen ja ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys, EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla

a)  määritetään kolmannen osan II osastossa säädettyjen K-tekijöiden mittausmenetelmät;

b)  mukautetaan tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjä kertoimia;

c)  määritellään tässä asetuksessa tarkoitettu eroteltu tili tarkentamalla edellytykset, joilla varmistetaan asiakasrahojen suojaaminen, jos sijoituspalveluyritys kaatuu;

d)  arvioidaan, olisiko K-AUM-tekijään sisällytettävä neuvontatoimia, ja täsmennetään menetelmät näiden toimien mahdollista sisällyttämistä varten.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6.  Jos K-DTF-tekijää koskevat vaatimukset vaikuttavat liian rajoittavasti ja haittaavat rahoitusjärjestelmän vakautta komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/578 tarkoitetussa markkinoiden stressitilanteesta, EAMV mukauttaa 2 kohdan taulukossa 1 tarkoitettuja K-DTF-tekijän kertoimia.

2 LUKU RtC K -tekijät

16 artikla RtC K -tekijöiden mukainen vaatimus

RtC K -tekijöiden mukainen vaatimus määritetään seuraavalla kaavalla:

K-AUM + K-CMH + K-ASA + K-COH

jossa

a)  K-AUM on 17 artiklan mukaisesti mitattu AUM kerrottuna vastaavalla 15 artiklan 2 kohdan mukaisella kertoimella;

b)  K-CMH on 18 artiklan mukaisesti mitattu CMH kerrottuna vastaavalla 15 artiklan 2 kohdan mukaisella kertoimella;

c)  K-ASA on 19 artiklan mukaisesti mitattu ASA kerrottuna vastaavalla 15 artiklan 2 kohdan mukaisella kertoimella;

d)  K-COH on 20 artiklan mukaisesti mitattu COH kerrottuna vastaavalla 15 artiklan 2 kohdan mukaisella kertoimella.

17 artiklaAUM:n mittaaminen K-AUM:n laskentaa varten

1.  K-AUM:n laskentaan tarvittava AUM saadaan mittaamalla edeltävien 15 kalenterikuukauden ajalta kaikkien kuukauden aikana hoidettavina olevien varojen arvo kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä ja laskemalla näiden arvojen liukuva keskiarvo muunnettuna yhteisöjen silloiseksi toimintavaluutaksi ottamatta kuitenkaan huomioon kolmea tuoreinta kuukausiarvoa.

AUM on kahdentoista jäljelle jäävän kuukausittaisen mittauksen keskiarvo tai yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo.

K-AUM lasketaan kunkin kalenterikuukauden ensimmäisten 14 päivän kuluessa.

2.  Jos sijoituspalveluyritys on virallisesti delegoinut hoidettavina olevat varat toiselle finanssialan yhteisölle, nämä delegoidut varat on sisällytettävä 1 kohdan mukaisesti mitattavaan AUM:n kokonaismäärään.

Jos toinen finanssialan yhteisö on virallisesti delegoinut hoidettavina olevat varat sijoituspalveluyritykselle, näitä delegoituja varoja ei saa sisällyttää 1 kohdan mukaisesti mitattavaan hoidettavina olevien varojen kokonaismäärään.

3.  Jos sijoituspalveluyritys on hoitanut varoja alle 15 kuukauden ajan, se voi käyttää K‑AUM:n laskemiseen AUM:ää koskevia liiketoimintaennusteita edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät:

a)  historiatietoja käytetään heti, kun ne ovat saatavilla;

b)  toimivaltainen viranomainen on antanut myönteisen arvion direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan mukaisesti toimitetuista sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaennusteista.

18 artikla CMH:n mittaaminen K-CMH:n laskentaa varten

1.  K-CMH:n laskemiseen tarvittava CMH saadaan mittaamalla edeltävien 12 kalenterikuukauden ajalta kaikkien päivän aikana hallussa olevien asiakasrahojen arvo pankkipäivän päättyessä ja laskemalla näiden arvojen liukuva keskiarvo.

CMH on 12 kalenterikuukauden päivittäisten mittausten keskiarvo tai yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo.

K-CMH lasketaan pankkipäivän päättyessä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun mittauksen jälkeen.

2.  Jos sijoituspalveluyritys on pitänyt asiakasrahoja hallussaan alle 12 kuukautta, se voi käyttää K-CMH:n laskemiseen liiketoimintaennusteita edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät:

a)  historiatietoja käytetään heti, kun ne ovat saatavilla;

b)  toimivaltainen viranomainen on antanut myönteisen arvion direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan mukaisesti toimitetuista sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaennusteista.

19 artikla ASA:n mittaaminen K-ASA:n laskentaa varten

1.  K-ASA:n laskentaan tarvittava ASA saadaan mittaamalla edeltävien 15 kalenterikuukauden ajalta kaikkien päivän aikana säilytettävinä ja hallinnoitavina olevien varojen arvo kunkin pankkipäivän päättyessä ja laskemalla näiden arvojen liukuva keskiarvo ottamatta kuitenkaan huomioon kolmea viimeisintä kalenterikuukautta.

ASA on 12:n jäljelle jäävän kalenterikuukauden päivittäisten mittausten keskiarvo tai yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo.

K-ASA lasketaan kunkin kalenterikuukauden ensimmäisten 14 päivän kuluessa.

2.  Jos sijoituspalveluyritys on ollut toiminnassa alle 15 kuukautta, se voi käyttää K‑ASA:n laskemiseen liiketoimintaennusteita edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät:

a)  historiatietoja käytetään heti, kun ne ovat saatavilla;

b)  toimivaltainen viranomainen on antanut myönteisen arvion direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan mukaisesti toimitetuista sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaennusteista.

20 artikla COH:n mittaaminen K-COH:n laskentaa varten

1.  K-COH:n laskentaan tarvittava COH saadaan mittaamalla edeltävien kuuden kalenterikuukauden ajalta kaikkien päivän aikana käsiteltävinä olevien asiakastoimeksiantojen arvo kunkin pankkipäivän päättyessä ja laskemalla näiden arvojen liukuva keskiarvo ottamatta kuitenkaan huomioon kolmea viimeisintä kalenterikuukautta.

COH on kolmen jäljelle jäävän kalenterikuukauden päivittäisten mittausten keskiarvo tai yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo.

K-COH lasketaan kunkin vuosineljänneksen ensimmäisten 14 päivän kuluessa.

2.  COH saadaan laskemalla yhteen sekä käteiskauppojen että johdannaisten osalta ostojen absoluuttinen arvo ja myyntien absoluuttinen arvo seuraavasti:

a)  käteiskauppojen osalta arvo on kussakin kaupassa maksettu tai vastaanotettu määrä;

b)  johdannaisten osalta kaupan arvo on sopimuksen nimellisarvo.

COH:hon ei sisällytetä sijoituspalveluyrityksen käsittelemiä liiketoimia, jotka liittyvät asiakkaan sijoitussalkun hoitamiseen ja joissa sijoituspalveluyritys jo laskee kyseisen asiakkaan sijoituksia koskevan K-AUM:n.

Sijoituspalveluyritykset voivat jättää COH:ta koskevien laskelmien ulkopuolelle kaikki sellaiset toimeksiannot, joita ei ole toteutettu, jos toteuttamatta jättäminen johtuu siitä, että asiakas peruuttaa toimeksiannon aikataulun mukaisesti.

3.  Jos sijoituspalveluyritys on ollut toiminnassa alle kolme kuukautta, se voi käyttää K-COH:n laskemiseen liiketoimintaennusteita edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät:

a)  historiatietoja käytetään heti, kun ne ovat saatavilla;

b)  toimivaltainen viranomainen on antanut myönteisen arvion direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan mukaisesti toimitetuista sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaennusteista.

3 LUKURtM K -tekijät

21 artiklaRtM K -tekijöiden mukainen vaatimus

1.  RtM K -tekijöiden mukainen vaatimus, joka koskee omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivaraston positioita, on 22 artiklan mukaisesti laskettu K-NPR ▌.

1 a.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on sallittava, että sijoituspalveluyritys määrittää RtM K -tekijöiden mukaisen vaatimuksen käyttäen 23 artiklan mukaisesti laskettua K-CMG:tä sellaisille positioille, joille tehdään keskusvastapuolimääritys, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  sijoituspalveluyritys ei kuulu ryhmään, johon sisältyy luottolaitos;

b)  sijoituspalveluyrityksen liiketoimet, joille tehdään keskusvastapuolimääritys, toteutetaan ja selvitetään määritysosapuolen vastuulla, ja ne ovat määritysosapuolen takaamia tai ne toimitetaan muutoin luovutus maksua vastaan -periaatteella;

c)  sijoituspalveluyrityksen määritysosapuolelle asettaman alkumarginaalin laskenta perustuu määritysosapuolen sisäiseen malliin, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(14) 41 artiklan vaatimukset;

22 artikla K-NPR:n laskenta

1.   Omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivaraston positioita koskeva pääomavaatimus, joka tarvitaan K-NPR:n laskemiseen, lasketaan käyttämällä yhtä seuraavista menetelmistä:

a)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 2–4 luvussa säädetty [yksinkertaistettu standardi]menetelmä ▌;

b)  [asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 a luvussa säädetty, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamista vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamista koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta annetun ehdotuksen 1 artiklan 84 kohdan mukainen] standardimenetelmä;  

c)  [asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 b luvussa säädetty, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamista vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamista koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta annetun ehdotuksen 1 artiklan 84 kohdan mukainen] sisäisten mallien menetelmä.

Edellä b ja c alakohdassa vahvistettujen menetelmien mukaisesti laskettu K-NPR kerrotaan 65 prosentilla.

2.   Sovellettaessa 1 kohdan a alakohdan toista virkettä sijoituspalveluyrityksen on laskettava tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvän liiketoiminnan suuruus [asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 a artiklan 2–7 kohdan] mukaisesti.

23 artikla:K-CMG:n laskenta

1.  ▌K-CMG vastaa sijoituspalveluyrityksen määritysosapuolelle asettaman alkumarginaalin suurinta kokonaismäärää edeltävien kolmen kuukauden aikana.

2.  EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua alkumarginaalin määrän laskentaa.     

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tarkistetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4 LUKURtF K -tekijät

24 artiklaRtF K -tekijöiden mukainen vaatimus

1.  RtF K -tekijöiden mukainen vaatimus määritetään seuraavalla kaavalla:

K-TCD + K-DTF + K-CON

jossa

K-TCD on 26 artiklan mukaisesti laskettu määrä;

K-DTF on 32 artiklan mukaisesti mitattu DTF kerrottuna vastaavalla 15 artiklan 2 kohdan mukaisella kertoimella ja

K-CON on 38 artiklan mukaisesti laskettu määrä.

K-TCD ja K-CON perustuvat omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastoon kirjattuihin liiketoimiin.

K-DTF perustuu omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastoon kirjattuihin liiketoimiin sekä liiketoimiin, jotka sijoituspalveluyritys toteuttaa toteuttamalla toimeksiantoja asiakkaiden lukuun omissa nimissään.

I jakso

Kaupan vastapuolen maksukyvyttömyys

25 artikla Soveltamisala

1.  Tätä jaksoa sovelletaan seuraaviin liiketoimiin:

a)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 liitteessä II luetellut johdannaisinstrumentit seuraavia lukuun ottamatta:

i)  OTC-johdannaiset, joilla käydään kauppaa jäsenvaltioiden ja niiden keskuspankkien kanssa;

ii)   ehdot täyttävän keskusvastapuolen suoraan tai välillisesti määrittämät OTC-johdannaiset;

iii)   määritysosapuolen määrittämät OTC-johdannaiset, jos liiketoimet kuuluvat asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan mukaisen määritysvelvollisuuden piirin tai vastaavan vaatimuksen piiriin, jonka mukaan sopimus on määritettävä kolmannessa maassa, tai jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

aa. kyseisiin liiketoimiin liittyvät sijoituspalveluyrityksen positiot ja omaisuuserät ovat erillään ja eroteltuina sekä määritysosapuolen että ehdot täyttävän keskusvastapuolen tasolla niin määritysosapuolen kuin kyseisen määritysosapuolen muiden asiakkaiden positioista ja omaisuuseristä ja tämän erottelun seurauksena kyseiset positiot ja omaisuuserät ovat kansallisen lainsäädännön mukaan konkurssioikeudellisesti erillisiä ja eroteltuja, jos määritysosapuoli tai yksi tai useampi sen muista asiakkaista laiminlyö maksunsa tai tulee maksukyvyttömäksi;

bb. kyseiseen määritysosapuoleen sovellettavilla tai sitä sitovilla laeilla, asetuksilla ja sopimusjärjestelyillä helpotetaan kyseisiin sopimuksiin ja liiketoimiin liittyvien asiakkaan positioiden ja vastaavien vakuuksien siirtämistä toiselle määritysosapuolelle sovellettavan riskivakuusjakson aikana siinä tapauksessa, että alkuperäinen määritysosapuoli laiminlyö maksunsa tai tulee maksukyvyttömäksi;

cc. sijoituspalveluyritys on saanut riippumattoman, kirjallisen ja perustellun oikeudellisen lausunnon, jossa todetaan, että oikeudellisissa kiistoissa sijoituspalveluyritykselle ei aiheudu minkäänlaisia tappioita, jos sen määritysosapuoli tai jokin sen määritysosapuolen asiakkaista tulee maksukyvyttömäksi;

iv)   pörssilistatut johdannaiset;

v)  johdannaiset, joilla suojataan kaupankäyntivaraston ulkopuolisessa toiminnassa syntynyttä positiota;

b)  pitkän selvitysajan liiketoimet;

c)  takaisinostotransaktiot;

d)  arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyvät liiketoimet;

e)  vakuudellinen limiittiluotonanto.

2.  Poiketen siitä, mitä tässä jaksossa säädetään, sijoituspalveluyritys voi laskea 1 kohdassa tarkoitettuja liiketoimia koskevan pääomavaatimuksensa soveltamalla jotakin [asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 3, 4 tai 5 jaksossa] säädetyistä vaatimuksista, jolloin sen on välittömästi ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.

26 artikla K-TCD:n laskenta

Laskettaessa K-TCD:tä pääomavaatimus määritetään seuraavalla kaavalla:

pääomavaatimus = vastuuarvo * RF

jossa RF on vastapuolityypille taulukon 2 mukaisesti määritetty riskitekijä.

Taulukko 2

Vastapuolityyppi

 

Riskitekijä

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

1,6 %

Muut vastapuolet

8 %

27 artikla Vastuuarvon laskenta

Vastuuarvo lasketaan seuraavalla kaavalla:

vastuuarvo = Max (0; RC + PFE - C)

jossa

RC = 28 artiklassa määritetty jälleenhankinta-arvo;

PFE = 29 artiklassa määritetty tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski; ja

C = 30 artiklassa määritetty vakuus.

Jälleenhankinta-arvoa (RC) ja vakuutta (C) sovelletaan kaikkiin 25 artiklassa tarkoitettuihin liiketoimiin.

Tulevaisuuden potentiaalista vastapuoliriskiä (PFE) sovelletaan ainoastaan johdannaissopimuksiin ja pitkän selvitysajan liiketoimiin.

28 artiklaJälleenhankinta-arvo (RC)

Edellä 27 kohdassa tarkoitettu jälleenhankinta-arvo määritetään seuraavasti:

a)  johdannaissopimuksissa RC on markkina-arvo (CMV);

b)  pitkän selvitysajan liiketoimissa RC on maksusuorituksen määrä;

c)  takaisinostotransaktioissa ja arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyvissä liiketoimissa RC on lainaksiotettujen ja vastaanotettujen käteisvarojen nettomäärä.

29 artiklaTulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski

1.  Edellä 28 artiklassa tarkoitettu tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski (PFE) lasketaan kullekin johdannaiselle ja pitkän selvitysajan liiketoimelle seuraavien tekijöiden tulona:

a)  tämän artiklan 2–6 kohdan mukaisesti määritetty liiketoimen efektiivinen nimellismäärä (EN);

b)  tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti määritetty valvojan määrittämä tekijä (SF); ja

c)  tämän artiklan 8 kohdan mukaisesti määritetty maturiteettikerroin (MF).

2.  Efektiivinen nimellismäärä (EN) on tulo, joka saadaan kertomalla keskenään tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti laskettu nimellismäärä, korko- ja luottojohdannaissopimuksille tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti laskettu duraatio ja optiosopimuksille tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laskettu delta.

3.  Nimellismäärä määritetään seuraavasti, jollei se ole selkeästi ilmoitettu ja kiinteä erääntymiseen saakka:

a)  valuuttajohdannaisten tapauksessa nimellismäärä on sopimuksen valuuttapään nimellismäärä kansalliseksi valuutaksi muunnettuna. Jos valuuttakaupan molemmat päät ovat muiden valuuttojen kuin kansallisen valuutan määräisiä, kummankin pään nimellismäärä muunnetaan kansalliseksi valuutaksi, ja nimellismäärä on se pää, jonka arvo on kansallisen valuutan määräisenä suurempi;

b)  osake- ja hyödykejohdannaisten ja päästöoikeuksien ja niiden johdannaisten tapauksessa nimellismäärä on kannan yhden yksikön käyvän hinnan (futuurihinnan) ja kaupassa referenssinä olevien yksikköjen lukumäärän tulo;

c)  sellaisten liiketoimien tapauksessa, joissa on useita tilariippuvaisia tuottoja, digitaalioptiot tai tavoitetuottotermiinit mukaan luettuina, sijoituspalveluyrityksen on laskettava nimellismäärä kutakin tilaa varten ja käytettävää tässä laskennassa saatua suurinta nimellismäärää;

d)  jos nimellismäärä lasketaan kaavalla, joka sisältää markkina-arvoja, sijoituspalveluyrityksen on käytettävä käypiä markkina-arvoja määrittäessään kaupan nimellismäärää;

e)  vaihtuvan nimellismäärän swapien, kuten pääomamäärältään alenevien ja pääomamäärältään kasvavien swapien tapauksessa sijoituspalveluyritysten on käytettävä kaupan nimellismääränä keskimääräistä nimellismäärää, joka lasketaan swapin jäljellä olevalta voimassaoloajalta;

f)  vivutettujen swapien tapauksessa nimellismäärä määritetään siten, että vivutettu swap muunnetaan vastaavan vivuttamattoman swapin nimellismääräksi ja ilmoitettu nimellismäärä kerrotaan korkoihin sovellettavalla kertoimella, kun kaikki swapiin kuuluvat korot kerrotaan jollakin kertoimella;

g)  useita pääoman vaihtoja sisältävän johdannaissopimuksen tapauksessa nimellismäärä kerrotaan johdannaissopimukseen sisältyvien pääoman vaihtojen lukumäärällä nimellismäärän määrittämiseksi.

4.  Korko- ja luottojohdannaisten nimellismäärää näiden sopimusten jäljellä olevana (vuosina ilmaistuna) maturiteettina mukautetaan seuraavalla kaavalla lasketun duraation mukaisesti:

duraatio = (1 – exp (-0,05 * jäljellä oleva maturiteetti) / 0,05.

5.  Sopimuksen erääntymispäivä on viimeisin päivän, jona sopimus voidaan vielä toteuttaa.

Jos johdannaisessa on referenssinä toisen korko- tai luottoinstrumentin arvo, ajanjakso määritetään kohde-etuutena toimivan instrumentin perusteella.

Optioiden tapauksessa erääntymispäivä on sopimuksessa ilmoitettu viimeinen päivä, jolloin sopimus voidaan toteuttaa.

Johdannaissopimuksessa, joka on strukturoitu siten, että määrättyinä päivinä kaikki jäljellä olevat vastuut selvitetään ja ehdot tarkistetaan siten, että sopimuksen käypä arvo on nolla, jäljellä oleva maturiteetti on sama kuin seuraavaan tarkistuspäivään jäljellä oleva aika.

6.  Sijoituspalveluyritys voi itse laskea optioiden ja swaptioiden deltan käyttämällä asianmukaista mallia. Mallin avulla estimoidaan option arvon muutos kohde-etuuden markkina-arvonnassa tapahtuviin pieniin muutoksiin nähden. Muissa kuin optioita ja swaptioita koskevissa liiketoimissa delta on pitkien positioiden osalta 1 ja lyhyiden positioiden osalta -1.

7.  Valvojan määrittämä tekijä (SF) vahvistetaan kullekin omaisuuslajille seuraavan taulukon mukaisesti:

Taulukko 3

Omaisuuslaji

 

Valvojan määrittämä tekijä

Korko

0,5 %

Valuutta

4 %

Luotto

1 %

Osake (yksi riskikohde)

32 %

Osakeindeksi

20 %

Hyödyke ja päästöoikeus

18 %

8.  Maturiteettikerroin (MF) määritetään kullekin liiketoimelle seuraavalla kaavalla:

        MF = (min (M;1 vuosi) / 1 vuosi)^0.5

Vakuudettomissa kaupoissa maturiteetti (M) on yksi vuosi tai 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti määritetty johdannaissopimuksen jäljellä oleva maturiteetti sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi, mutta kuitenkin vähintään kymmenen pankkipäivää.

Vakuudellisissa kaupoissa maturiteetti (M) on sama kuin riskivakuusjakso. Riskivakuusjakso on vähintään kymmenen pankkipäivää johdannaistransaktioissa, joille ei tehdä keskusvastapuolimääritystä ja joihin sovelletaan päiväkohtaisia vakuusvajesopimuksia, ja viisi pankkipäivää keskusvastapuolten määrittämissä johdannaistransaktioissa, joihin sovelletaan päiväkohtaisia vakuusvajesopimuksia.

30 artiklaVakuudet

1.  Kaikkiin käteisvaroihin kuulumattomiin vakuuksiin, jotka sijoituspalveluyritys asettaa ja vastaanottaa kahdenvälisissä ja 23 artiklassa tarkoitetuissa määritetyissä liiketoimissa, sovelletaan arvonleikkauksia seuraavan taulukon mukaisesti:

Taulukko 4

Omaisuuslaji

Arvonleikkaus takaisinostotransaktioissa

Arvonleikkaus muissa liiketoimissa

 

Valtioiden tai keskuspankkien liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

≤ 1 vuosi

0,707 %

1 %

> 1 vuosi ≤ 5 vuotta

2,121 %

3 %

> 5 vuotta

4,243 %

6 %

Muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

≤ 1 vuosi

1,414 %

2 %

> 1 vuosi ≤ 5 vuotta

4,243 %

6 %

> 5 vuotta

8,485 %

12 %

Arvopaperistamispositiot

≤ 1 vuosi

2,828 %

4 %

> 1 vuosi ≤ 5 vuotta

8,485 %

12 %

> 5 vuotta

16,970 %

24 %

Julkisesti noteeratut osakkeet ja vaihdettavissa olevat instrumentit

14,143 %

20 %

Kulta

10,607 %

15 %

Käteisvarat

0 %

0 %

Taulukossa 4 arvopaperistamispositioilla ei tarkoiteta uudelleenarvopaperistamispositioita.

2.  Sijoituspalveluyrityksen vastapuolelleen asettaman käteisvaroihin kuulumattoman vakuuden arvoa lisätään ja sijoituspalveluyrityksen vastapuoleltaan saaman käteisvaroihin kuulumattoman vakuuden arvoa alennetaan taulukon 4 mukaisesti.

3.  Jos liiketoimi ja vastaanotettu tai asetettu vakuus ovat eri valuutoissa, sovelletaan ylimääräistä valuuttaeroihin perustuvaa 8 prosentin arvonleikkausta.

31 artiklaNettouttaminen

Sovellettaessa tätä jaksoa sijoituspalveluyritys voi käsitellä nettoutussopimukseen sisältyviä täysin yhdenmukaisia sopimuksia yhtenä sopimuksena, jonka nimellinen pääoma vastaa nettotuloja, ja nettouttaa muita liiketoimia, jotka kuuluvat sellaisen uudistamisen piiriin, jossa kaikki sijoituspalveluyrityksen ja sen vastapuolen väliset velvoitteet yhdistyvät ilman eri toimenpidettä siten, että uudistamisen yhteydessä aiemmat bruttomääräiset velvoitteet korvataan laillisesti yhdellä nettosummalla, sekä muita liiketoimia, joissa sijoituspalveluyritys varmistaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla, että seuraavat edellytykset ovat täyttyneet:

a)  vastapuolen kanssa tehdyn nettoutussopimuksen tai muun sopimuksen perusteella syntyy yksi yhtenäinen, kaikki sopimuksen kattamat liiketoimet kattava oikeudellinen velvoite siten, että sijoituspalveluyrityksellä on oikeus saada tai velvoite maksaa kaikkien sopimuksen kattamien yksittäisten liiketoimien osalta ainoastaan se nettosumma, joka syntyy laskettaessa yhteen markkinahintaiset positiiviset ja negatiiviset varojen erät, jos vastapuoli laiminlyö velvoitteensa jostakin seuraavista syistä:

i)  maksukyvyttömyys;

ii)  konkurssi;

iii)  likvidaatio;

iv)  vastaavat olosuhteet;

b)  nettoutussopimus ei sisällä määräystä, joka vastapuolen syyllistyessä laiminlyöntiin antaa osapuolelle, joka ei ole syyllistynyt laiminlyöntiin, mahdollisuuden suorittaa vain osan maksuista tai olla maksamatta laiminlyövän osapuolen pesälle, vaikka laiminlyövä osapuoli olisi nettovelkoja;

c)  sijoituspalveluyritys on saanut riippumattoman kirjallisen ja perustellun oikeudellisen lausunnon, jonka perusteella nettoutussopimuksen riitauttamistapauksessa sijoituspalveluyrityksen saatavat ja velvoitteet ovat samat kuin a alakohdassa tarkoitetut saatavat ja velvoitteet seuraavan oikeudellisen järjestelyn nojalla:

–  sen lainkäyttöalueen lainsäädäntö, jolle vastapuoli on sijoittautunut,

–  jos asia koskee vastapuolen ulkomaista sivuliikettä, sen lainkäyttöalueen lainsäädäntö, jolla sivuliike sijaitsee,

–  lainsäädäntö, jolla säännellään nettoutussopimuksen kattamia yksittäisiä liiketoimia, tai

–  lainsäädäntö, jolla säännellään nettoutuksen täytäntöönpanoon tarvittavia sopimuksia.

II jaksoPäivittäinen kaupankäyntivirta

32 artiklaDTF:n mittaaminen K-DTF:n laskentaa varten

1.  K-DTF:n laskentaan tarvittava DTF saadaan mittaamalla edeltävien 15 kalenterikuukauden ajalta koko päivittäisen kaupankäyntivirran arvo kunkin pankkipäivän päättyessä ja laskemalla näiden arvojen liukuva keskiarvo ottamatta kuitenkaan huomioon kolmea viimeisintä kalenterikuukautta.

DTF on 12:n jäljelle jäävän kalenterikuukauden päivittäisten mittausten keskiarvo tai yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo.

K-DTF lasketaan kunkin vuoden ensimmäisten 14 päivän kuluessa.

2.  DTF saadaan laskemalla yhteen sekä käteiskauppojen että johdannaisten osalta ostojen absoluuttinen arvo ja myyntien absoluuttinen arvo seuraavasti:

a)  käteiskauppojen osalta arvo on kussakin kaupassa maksettu tai vastaanotettu määrä;

b)  johdannaisten osalta kaupan arvo on sopimuksen nimellisarvo.

3.  DTF:stä jätetään pois salkunhoitopalveluja yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten lukuun tarjoavien sijoituspalveluyritysten toteuttamat liiketoimet.

DTF:ään sisällytetään sijoituspalveluyrityksen omissa nimissään itseään varten tai asiakkaan lukuun toteuttamat liiketoimet.

4.  Jos sijoituspalveluyritys on ollut toiminnassa alle 15 kuukautta, se voi käyttää K-DTF:n laskemiseen liiketoimintaennusteita edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät:

a)  historiatietoja käytetään heti, kun ne ovat saatavilla;

b)  toimivaltainen viranomainen on antanut myönteisen arvion direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan mukaisesti toimitetuista sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaennusteista.

4 a LUKU

32 a artiklaSellaisten omaisuuserien vakavaraisuuskohtelu, jotka ovat alttiita toimille, joihin liittyy ympäristö- tai yhteiskunnallisia tavoitteita

1. EPV arvioi EJRK:ta kuultuaan saatavilla olevien tietojen ja kestävää rahoitusta käsittelevän komission korkean tason asiantuntijaryhmän havaintojen perusteella, olisiko vakavaraisuuden näkökulmasta perusteltua soveltaa omaisuuseriin, jotka ovat alttiita toimille, joihin liittyy olennaisesti ympäristö- tai yhteiskunnallisia tavoitteita, erityistä vakavaraisuuskohtelua mukauttamalla K-tekijöitä tai K-tekijöiden kertoimia. EPV tarkastelee erityisesti seuraavia seikkoja:

a)  menetelmävaihtoehtoja, joilla arvioidaan omaisuusluokkien alttiutta toimiin, joihin liittyy olennaisesti ympäristö- tai yhteiskunnallisia tavoitteita;

b)  sellaisten omaisuuserien erityisiä riskiprofiileja, jotka ovat alttiita toimille, joihin liittyy olennaisesti ympäristö- tai yhteiskunnallisia tavoitteita;

c)  omaisuuserien poistoihin liittyviä riskejä, jotka johtuvat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä säännösten muutoksista;

d)  sellaisten omaisuuserien erityisen vakavaraisuuskohtelun mahdolliset vaikutukset rahoitusvakauteen, jotka ovat alttiita toimille, joihin liittyy olennaisesti ympäristö- tai yhteiskunnallisia tavoitteita.

2. EPV antaa havainnoistaan kertomuksen komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään ... [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

3. Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen perusteella tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen.

NELJÄS OSAKESKITTYMÄRISKI

33 artiklaSeurantavelvollisuus

1.  Sijoituspalveluyrityksen on seurattava ja valvottava keskittymäriskiään tämän osan mukaisesti käyttämällä järkeviä hallinto- ja kirjanpitomenettelyjä ja tiukkoja sisäisen valvonnan mekanismeja.

2.  Tässä osassa ’luottolaitoksella ja sijoituspalveluyrityksellä’ tarkoitetaan myös yksityisiä tai julkisia yrityksiä, niiden sivuliikkeet mukaan luettuina, jotka, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin, olisivat tässä asetuksessa määriteltyjä laitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä ja jotka ovat saaneet toimiluvan kolmannessa maassa, jonka soveltamat vakavaraisuuden valvonta- ja sääntelyvaatimukset vastaavat vähintään unionin soveltamia vaatimuksia.

34 artiklaRaportointivaatimukset

Sijoituspalveluyrityksen, joka ei täytä 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille seuraavat riskitasot vähintään kerran vuodessa:

a)  vastapuolten maksukyvyttömyyteen liittyvän keskittymäriskin taso kaupankäyntivarastoon kuuluvien vastuiden osalta erikseen jokaisesta vastapuolesta sekä koostetusti;

b)  luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja muihin sellaisiin yhteisöihin liittyvän keskittymäriskin taso, joiden hallussa on asiakasrahoja;

c)  luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja muihin sellaisiin yhteisöihin liittyvän keskittymäriskin taso, jotka säilyttävät asiakkaiden arvopapereita;

d)  sellaisiin luottolaitoksiin liittyvän keskittymäriskin taso, jossa yrityksellä on omia käteistalletuksia; ja

e)  tulokseen liittyvän keskittymäriskin taso.

35 artikla Vastuuarvon laskenta

1.  Sijoituspalveluyrityksen, joka ei täytä 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on laskettava seuraavat vastuut tätä osaa sovellettaessa:  

a)  kaupankäyntivarastosta aiheutuvat asiakaskohtaiset vastuut, jotka lasketaan yhteen kaikkien kyseisen yksittäisen asiakkaan liikkeeseen laskemiin rahoitusvälineisiin liittyvien nettovastuiden kanssa.

Nettovastuu lasketaan vähentämällä vastuista sellaisia merkintäsitoumuksia koskevat positiot, joista on tehty merkitsijänä tai edelleenlunastajana olevan kolmannen osapuolen kanssa virallinen sopimus, seuraavilla kertoimilla pienennettyinä:

Taulukko 5

arkipäivä 0:

100 %

arkipäivä 1:

90 %

arkipäivät 2 ja 3:

75 %

arkipäivä 4:

50 %

arkipäivä 5:

25 %

arkipäivän 5 jälkeen:

0 %.

Sijoituspalveluyrityksen on perustettava järjestelmiä, joilla se voi seurata ja hallita merkintäsitoumusvastuitaan alkuperäisen sitoumuksen ja seuraavan pankkipäivän välisenä aikana ottaen huomioon kyseisillä markkinoilla esiintyvien riskien luonteen;

b)  asiakaskokonaisuuteen liittyvät vastuut, jotka saadaan laskemalla kaikki asiakaskokonaisuuteen kuuluviin yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät vastuut yhteen, minkä jälkeen niitä käsitellään yhtenä vastuuna.

2.  Laskiessaan asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyviä vastuita sijoituspalveluyrityksen on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet yksilöidäkseen merkityksellisten liiketoimien kohde-etuutena olevat omaisuuserät ja kohde-etuuteen liittyvien vastuiden vastapuolen.

36 artikla Keskittymäriskien rajoittaminen

1.  Omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen yksittäiseen asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyvä vastuu ei saa olla arvoltaan yli 25 prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta, paitsi jos yritys täyttää 37 artiklassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden ja 38 artiklassa säädetyn K-CON-pääomavaatimuksen.

Jos yksittäinen asiakas on luottolaitos tai sijoituspalveluyritys tai jos asiakaskokonaisuuteen kuuluu yksi tai useampi luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, tämä arvo saa olla enintään 25 prosenttia 11 artiklan mukaisesti lasketusta sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta tai 150 miljoonaa euroa sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, edellyttäen, että sellaisiin asiakaskokonaisuuden asiakkaisiin liittyvien vastuuarvojen summa, jotka eivät ole luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä, on enintään 25 prosenttia sijoituspalveluyritysten lakisääteisestä pääomasta.

Jos 150 miljoonan euron määrä on enemmän kuin 25 prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta, vastuuarvo saa olla enintään 100 prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rajat voidaan ylittää, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  sijoituspalveluyritys täyttää 38 artiklan mukaisesti lasketun K-CON-pääomavaatimuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn rajan ylittävää osaa;

b)  jos ylitys on kestänyt enintään 10 päivää, kaupankäyntivarastosta johtuva kyseiseen asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyvä vastuu ei ylitä 500:aa prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta;

c)  ylitykset, jotka ovat kestäneet yli 10 päivää, eivät yhteenlaskettuina ylitä 600:aa prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta.

37 artikla Ilmoitusvelvollisuus

1.  Jos 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rajat ylitetään, sijoituspalveluyrityksen on viipymättä ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille ylityksen määrä ja kyseisen asiakkaan sekä tapauksen mukaan kyseisen asiakaskokonaisuuden nimi.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää sijoituspalveluyritykselle määräajan, jonka kuluessa sen on ryhdyttävä noudattamaan 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rajaa.

Jos sovelletaan 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua 150 miljoonan euron määrää, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että raja, joka on 100 prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta, ylitetään.

38 artikla K-CON:n laskenta

1.  K-CON:ää laskettaessa 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ylitys on kyseiseen yksittäiseen asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyvä vastuu, joka syntyy kaupankäyntivarastossa.

2.  Jos ylitys on kestänyt enintään kymmenen päivää, K-CON-pääomavaatimus on 200 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista.

3.  Ylityksen tapahtumispäivästä lasketun 10 päivän ajanjakson jälkeen ylitys merkitään asiaankuuluvalle riville taulukon 6 sarakkeessa 1.

4.  K-CON-pääomavaatimus on tulo, joka saadaan kertomalla ylitys vastaavalla taulukon 2 sarakkeessa 6 ilmoitetulla kertoimella.

Taulukko 6

Sarake 1:

Rajojen ylitys

(prosentteina lakisääteisestä pääomasta)

Sarake 2:

Kertoimet

Enintään 40 %

200 %

40 % – 60 %

300 %

60 % – 80 %

400 %

80 % – 100 %

500 %

100 % – 250 %

600 %

Yli 250 %

900 %

5.  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen ja ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys, komissiolle siirretään valta antaa 54 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tässä artiklassa säädetyn K-tekijän mittausmenetelmä.

39 artikla Menettelyt, joilla sijoituspalveluyrityksiä estetään kiertämästä K-CON-pääomavaatimusta

1.  Sijoituspalveluyritykset eivät saa siirtää väliaikaisesti vastuita, jotka ylittävät 36 artiklan 1 kohdassa säädetyn rajan, toiseen yritykseen, joka kuuluu tai ei kuulu samaan ryhmään, tai toteuttaa keinotekoisia liiketoimia sulkeakseen vastuun 38 artiklassa tarkoitetun 10 päivän ajanjakson kuluessa ja luodakseen uuden vastuun.

2.  Sijoituspalveluyritysten on ylläpidettävä järjestelmiä, joilla varmistetaan, että kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista siirroista ilmoitetaan toimivaltaisille viranomaisille viipymättä.

40 artikla Poikkeukset

1.  Edellä 38 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta seuraaviin vastuisiin:

a)  vastuut, jotka eivät aiheudu kaupankäyntivarastosta;

b)  vastuut, jotka vähennetään kokonaan sijoituspalveluyrityksen omista varoista;

c)  tietyt vastuut, jotka syntyvät maksupalvelujen ja valuutta- ja arvopaperikauppojen tavanomaisen selvittämisen ja maksujen välityspalvelujen tavanomaisen tarjoamisen aikana;

d)  omaisuuserät, jotka ovat saamisia valtioilta;

i)  saamiset valtioilta, keskuspankeilta, julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta, kansainvälisiltä organisaatioilta tai kansainvälisiltä kehityspankeilta ja näiden tahojen takaamat tai niihin liittyvät saamiset;

ii)   sellaiset saamiset (muilta kuin i alakohdassa tarkoitetuilta) valtioilta tai keskuspankeilta, jotka ovat velallisen kansallisen valuutan määräisiä ja tapauksen mukaan velallisen kansallisessa valuutassa rahoitettuja;

iii)  saamiset Euroopan talousalueen, jäljempänä ’ETA’, valtioiden aluehallinnoilta ja paikallisviranomaisilta tai niiden takaamat saamiset;

e)  keskusvastapuoliin liittyvät vastuut ja keskusvastapuoliin liittyvät maksukyvyttömyysrahastoon maksettavat osuudet.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa täyden tai osittaisen vapautuksen 38 artiklan 1 kohdan soveltamisesta, kun on kyse seuraavista vastuista:

a)  katetut joukkolainat;

b)  saamiset ETA:n valtioiden aluehallinnoilta ja paikallisviranomaisilta tai niiden takaamat saamiset;

c)  valtion arvopapereissa säilytettävät maksuvalmiusvaatimukset edellyttäen, että ne arvioidaan toimivaltaisen viranomaisen harkinnan mukaan investointiluokan arvopapereiksi;

d)  saamiset asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 72 alakohdassa määritellyiltä virallisesti hyväksytyiltä pörsseiltä.

41 artiklaHyödykemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla toimivia välittäjiä koskeva poikkeus

1.  Tämän osan säännöksiä ei sovelleta hyödykemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla toimiviin välittäjiin, jos ryhmänsisäiset liiketoimet täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

a)  toinen vastapuoli on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli;

b)  molemmat vastapuolet sisältyvät samaan konsolidointiin;

c)  molempiin vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä;

d)  liiketoimien voidaan katsoa vähentävän suoraan finanssialan ulkopuolisen vastapuolen tai kyseisen ryhmän liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan liittyviä riskejä.

2.  Sovellettaessa tätä artiklaa vastapuolten katsotaan sisältyvän samaan konsolidointiin jollakin seuraavista edellytyksistä:

a)  vastapuolet sisältyvät konsolidointiin direktiivin 2013/34/EU 22 artiklan mukaisesti;

b)  vastapuolet sisältyvät konsolidointiin asetuksen (EY) N:o 1606/2002 4 artiklan mukaisesti;

c)  jos on kyse ryhmästä, jonka emoyrityksen pääkonttori on kolmannessa maassa, vastapuolet sisältyvät konsolidointiin kolmannen maan yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti, joiden katsotaan vastaavan IFRS-standardeja asetuksen (EY) N:o 1569/2007 3 artiklan mukaisesti tai kolmannen maan tilinpäätösstandardeja, joiden käyttö on sallittua mainitun asetuksen 4 artiklan mukaisesti.

3.  Ennen kuin sijoituspalveluyritys käyttää 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, sen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.

Toimivaltainen viranomainen saa antaa luvan poikkeuksen soveltamiseen vain, jos kaikki 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

VIIDES OSAMAKSUVALMIUS

42 artikla Maksuvalmiusvaatimus

1.  Sijoituspalveluyrityksen likvidien varojen määrän on oltava vähintään yksi kolmasosa 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketuista kiinteitä yleiskustannuksia koskevista vaatimuksista.

Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa likvidejä varoja ovat seuraavat:

a)  komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 10–13 ja 15 artiklassa tarkoitetut varat;

b)  kiinnittämättömät käteisvarat;

b a)  kiinnittämättömät lyhytaikaiset talletukset luottolaitoksessa, joka antaa sijoituspalveluyritykselle helposti likviditeettiä;

b b)  osakkeet, talletustodistukset, pörssilistatut rahastot, todistukset ja muut samankaltaiset rahoitusvälineet, joita varten on olemassa rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014 14 artiklassa tarkoitetut likvidit markkinat ja joihin sovelletaan 50 prosentin arvonleikkausta;

b c)  muut rahoitusvälineet, joita varten on olemassa rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014 14 artiklassa tarkoitetut likvidit markkinat ja joihin sovelletaan 50 prosentin arvonleikkausta.

2.  Sovellettaessa 1 kohtaa sijoituspalveluyritys, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, voi sisällyttää likvideihin varoihinsa myös myyntisaamiset ja maksut tai palkkiot, jotka erääntyvät 30 päivän kuluessa, jos nämä saamiset täyttävät seuraavat edellytykset:

a)  ne ovat enintään yksi kolmasosa 1 kohdassa tarkoitetusta maksuvalmiuden vähimmäisvaatimuksista;

b)  niitä ei oteta huomioon laskettaessa maksuvalmiuden lisävaatimuksia, jotka toimivaltainen viranomainen asettaa yrityskohtaisten riskien varalta direktiivin (EU) ----/--[IFD] 36 artiklan 2 kohdan k alakohdan mukaisesti;

c)  niihin sovelletaan 50 prosentin arvonleikkausta.

43 artiklaMaksuvalmiusvaatimuksen väliaikainen alentaminen

1.  Sijoituspalveluyritys voi poikkeuksellisissa olosuhteissa vähentää hallussaan olevien likvidien varojen määrää. Jos niiden määrää vähennetään, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiasta viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.  Edellä 42 artiklan 1 kohdassa säädettyä maksuvalmiusvaatimusta on ryhdyttävä noudattamaan uudelleen 30 päivän kuluessa alkuperäisestä alentamisesta.

2 a.  EPV antaa EAMV:tä kuultuaan ohjeita, joissa täsmennetään, mitä tarkoitetaan 1 kohdassa tarkoitetuilla poikkeuksellisilla olosuhteilla.

44 artiklaAsiakkaille annetut takaukset

Sijoituspalveluyrityksen on lisättävä likvidejä varojaan määrällä, joka on 1,6 prosenttia asiakkaille annetuista takauksista.

KUUDES OSASIJOITUSPALVELUYRITYSTEN TIEDONANTOVELVOLLISUUS

45 artiklaSoveltamisala

1.  Sijoituspalveluyrityksen, joka ei täytä 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on julkistettava tässä osassa säädetyt tiedot samana päivänä, jona se julkaisee vuositilinpäätöksensä.

2.  Sijoituspalveluyrityksen, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset ja laskee liikkeeseen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja, on julkistettava 46, 48, 49 ja 50 artiklassa säädetyt tiedot samana päivänä, jona se julkaisee vuositilinpäätöksensä.

3.  Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava 47 ja 51 artiklassa säädetyt tiedot, jos se täyttää direktiivin (EU) ----/--[IFD] 23 artiklassa vahvistetut vaatimukset.

Sijoituspalveluyrityksen, joka täyttää direktiivin (EU) ----/--[IFD] 23 artiklassa vahvistetut vaatimukset, on julkistettava tiedot sitä tilikautta seuraavasta tilikaudesta alkaen, jolla direktiivin (EU) ----/--[IFD] 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu arviointi on suoritettu.

4.  Sijoituspalveluyritys voi valita sopivan viestintäkanavan ja paikan, jotka mahdollistavat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen julkistamisvaatimusten tosiasiallisen noudattamisen. Kaikki tiedot on mahdollisuuksien mukaan julkistettava yhden viestintäkanavan kautta tai yhdessä paikassa. Jos samat tai samanlaiset tiedot julkistetaan kahden tai useamman viestintäkanavan kautta, kussakin viestintäkanavassa on mainittava, että vastaavat tiedot löytyvät myös muista viestintäkanavista.

46 artikla Riskienhallintatavoitteet ja -käytänteet

Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava riskienhallintatavoitteensa ja -käytänteensä erikseen kunkin kolmannessa, neljännessä ja viidennessä osassa säädetyn riskiluokan osalta 45 artiklan mukaisesti, mukaan luettuina strategiat ja prosessit, joilla näitä riskejä hallitaan, sekä ylimmän hallintoelimen hyväksymä riskilausuma, jossa kuvataan tiivistetysti sijoituspalveluyrityksen liiketoimintastrategiaan liittyvä kokonaisriskiprofiili.

47 artikla Hallinto

Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava seuraavat tiedot sisäisistä hallintojärjestelyistään 45 artiklan mukaisesti:

a)  ylimmän hallintoelimen jäsenten hoidettavana olevien johtotehtävien määrä;

b)  ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja asiaankuuluvat päämäärät sekä tiedot siitä, missä määrin kyseiset tavoitteet on saavutettu;

c)  tieto siitä, onko sijoituspalveluyritys perustanut erillisen riskikomitean ja kuinka monta kertaa riskikomitea on kokoontunut vuosittain.

48 artikla Omat varat

1.  Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava seuraavat tiedot omista varoistaan 45 artiklan mukaisesti:

a)  ydinpääoman (CET1) erien, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) erien, toissijaisen pääoman (T2) erien sekä sijoituspalveluyrityksen omiin varoihin sovellettavien suodattimien ja vähennysten ja sijoituspalveluyrityksen tarkastettuun tilinpäätökseen sisältyvän taseen täydellinen täsmäytys;

b)  kuvaus sijoituspalveluyrityksen liikkeeseen laskemien ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien keskeisistä ominaisuuksista;

c)  kaikkien ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääomaan (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien täydelliset ehdot;

d)  erilliset tiedot omiin varoihin sovellettavien suodattimien ja vähennysten sekä sellaisten erien luonteesta ja määristä, joita ei vähennetä omista varoista;

e)  kuvaus kaikista rajoituksista, joita sovelletaan tämän asetuksen mukaisessa omien varojen laskennassa, ja niistä instrumenteista, omiin varoihin sovellettavista suodattimista ja vähennyksistä, joihin kyseisiä rajoituksia sovelletaan.

2.  EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi lomakkeista, joita käytetään 1 kohdan a, b, d ja e alakohdan mukaisessa julkistamisessa.

EPV toimittaa kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.

49 artiklaPääomavaatimukset

Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava 45 artiklan mukaisesti seuraavat tiedot, jotka koskevat direktiivin (EU) ----/--[IFD] 11 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklassa vahvistettujen vaatimusten noudattamista:

a)  tiivistelmä sijoituspalveluyrityksen soveltamista menetelmistä, joilla arvioidaan sen sisäisen pääoman riittävyyttä nykyisten ja tulevien toimintojen jatkuvuuden kannalta;

b)  toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tulos sijoituspalveluyrityksen sisäisen pääoman riittävyyden arviointiprosessista, mukaan luettuna toissijaisten omien varojen koostumus direktiivin (EU) ----/--[IFD] 36 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vakavaraisuuden arviointiprosessin perusteella;

c)  pääomavaatimukset, jotka lasketaan kunkin sijoituspalveluyritykseen 15 artiklan mukaisesti sovellettavan K-tekijän mukaisesti erikseen sekä sovellettavien K-tekijöiden summan perusteella koostetussa muodossa;

d)  13 artiklan mukaisesti määritetty kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus.

50 artikla Kokonaispääoman tuoton julkistaminen

Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava vuosikertomuksessaan 45 artiklassa mukaisesti kokonaispääoman tuotto, joka lasketaan jakamalla sijoituspalveluyrityksen nettovoitto yrityksen taseen loppusummalla.

51 artiklaPalkitsemisjärjestelmä ja -käytänteet

Sijoituspalveluyritysten on julkistettava 45 artiklan mukaisesti seuraavat tiedot palkitsemisjärjestelmästään ja -käytänteistään, mukaan lukien sukupuolineutraaliuteen liittyvät näkökohdat, niiden henkilöstöryhmien osalta, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin:

a)  tärkeimmät tiedot palkitsemisjärjestelmän rakennepiirteistä, mukaan luettuina muuttuvien palkkioiden taso ja myöntämisperusteet, maksaminen instrumentteina, lykkäämiskäytänteet ja maksamisperusteet;

b)  direktiivin (EU) ----/--[IFD] 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetut palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhteet;

c)  yhteenlasketut määrälliset tiedot palkitsemisesta toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin; tiedoista on käytävä ilmi

i) tilikauden palkkioiden määrät jaettuina kiinteisiin ja muuttuviin osiin (myös kuvaus kiinteistä osista) ja kyseisten palkkioiden saajien lukumäärä;

ii) palkitsemisen muuttuvien osien määrät ja muodot jaettuina käteiseen, osakkeisiin, osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin, eroteltuina etukäteen maksetun ja lykätyn osuuden mukaan;

iii) lykättyjen palkkioiden määrät edellisiltä tuloskausilta, jaettuina määrään, joka on tarkoitus maksaa kyseisellä tilikaudella, ja määrään, joka on tarkoitus maksaa tulevina vuosina:

a) lykättyjen palkkioiden määrä, joka on tarkoitus maksaa tilikaudella ja jota on alennettu suorituksen arvioinnin jälkeen;

b) palkitsemisen muuttuvien osien taattu määrä tilikauden aikana ja kyseisten palkkioiden saajien lukumäärä;

c) edellisten tilikausien erorahat, jotka on maksettu kuluvalla tilikaudella;

d) tilikauden aikaisten erorahojen määrät jaettuina etukäteen maksettuihin ja lykättyihin määriin, näiden erorahojen saajien lukumäärä sekä suurin tällainen yhdelle henkilölle maksettu korvaus;

▌ ▌ f)  tieto siitä, onko sijoituspalveluyritykseen sovellettu direktiivin (EU) ----/--[IFD] 30 artiklan 4 kohdassa säädettyä poikkeusta.

Sovellettaessa f alakohtaa sijoituspalveluyritysten, joihin kyseistä poikkeusta sovelletaan, on ilmoitettava, onko poikkeus myönnetty direktiivin (EU) ----/--[IFD] 30 artiklan 4 kohdan a vai b alakohdan vai molempien perusteella. Niiden on ilmoitettava myös, mihin palkitsemisperiaatteisiin ne soveltavat poikkeusta tai poikkeuksia, niiden henkilöstön jäsenten lukumäärä, joihin poikkeusta tai poikkeuksia sovelletaan, ja palkkioiden kokonaismäärä jaettuna kiinteisiin ja muuttuviin osiin.

Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) 2016/679 säännösten soveltamista.

51 a artiklaSijoituspolitiikka

1.  Sijoituspalveluyritysten on julkistettava 45 artiklan mukaisesti seuraavat tiedot sijoituspolitiikastaan:

a)  osallistumisaste kaikkien sellaisten suorien ja välillisten omistusosuuksien osalta, joiden kohdalla tosiasiallinen omistajuus on enemmän kuin viisi prosenttia kaikissa äänivaltaisten osakesidonnaisten arvopaperien ryhmissä, eriteltynä jäsenvaltioittain ja aloittain;

b)  seikkaperäinen äänestyskäyttäytyminen osakkeenomistajien kokouksissa, erityisesti se, kuinka monta prosenttia a alakohdan mukaisesti hallussa pidettyjen yhteisöjen hallintoelinten esittämistä ehdotuksista hyväksyttiin;

c)   valtuutettujen neuvonantajayritysten palvelujen käyttäminen;

d)  äänestysohjeet, jotka koskevat a alakohdan mukaisesti hallussa pidettyjä yhteisöjä.

  Edellä b alakohdassa tarkoitettua julkistamisvaatimusta ei sovelleta, jos sijoituspalveluyrityksen yhtiökokouksessa edustamien kaikkien osakkeenomistajien välisissä sopimusjärjestelyissä ei anneta lupaa siihen, että sijoituspalveluyritys äänestää niiden puolesta, elleivät osakkeenomistajat anna tästä nimenomaisia äänestysmääräyksiä esityslistan vastaanottamisen jälkeen.

2.  Edellä olevan 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta sijoituspalveluyrityksiin, jotka täyttävät direktiivin (EU) ----/-- [IFD] 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut perusteet.

3.  EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi lomakkeista, joita käytetään 1 kohdan mukaisessa julkistamisessa. Jotta vältetään eroavuudet tämän asetuksen ja direktiivin (EU) 2017/828 soveltamisessa, EPV ottaa näitä teknisiä standardeja laatiessaan huomioon mainitun direktiivin 3 g artiklan.

  EPV toimittaa kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... [yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

  Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.

51 b artiklaYmpäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät riskit

Sijoituspalveluyritysten, jotka eivät täytä direktiivin (EU) ----/--[IFD] 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja perusteita, on julkistettava tiedot ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvistä riskeistä, fyysisistä riskeistä ja muutosriskeistä, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2013/36/EU 98 artiklan 7 c kohdassa [(uuden) direktiivin (EU) ----/--[IFD] 32 a artiklassa] tarkoitetussa kertomuksessa, viimeistään ... [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa tiedot on julkistettava vuosittain ensimmäisenä vuonna ja puolivuosittain toisena vuotena ja sen jälkeen.

SEITSEMÄS OSASIJOITUSPALVELUYRITYSTEN RAPORTOINTIVELVOLLISUUS

52 artikla Raportointivaatimukset

1.  Sijoituspalveluyrityksen on esitettävä toimivaltaisille viranomaisille vuosikertomus, joka sisältää kaikki seuraavat tiedot:

a)  omien varojen taso ja koostumus;

b)  pääomavaatimukset;

c)  pääomavaatimuksia koskevat laskelmat;

d)  toiminnan laajuus 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten perusteella, mukaan luettuina tase ja tuottojen erittely sijoituspalvelun ja sovellettavan K-tekijän mukaan;

e)  keskittymäriski;

f)  maksuvalmiusvaatimukset.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, sijoituspalveluyrityksen, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ei tarvitse ilmoittaa e ja f alakohdassa säädettyjä tietoja.

2 a.  Toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle kunkin ylimmän hallintoelimen tai toimivan johdon jäsenen palkan ja palkkioiden kokonaismäärä.

3.  EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen raportoinnissa noudatettavat esitysmuodot, raportointipäivät, määritelmät ja tietotekniikkaratkaisut ottaen huomioon 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän sijoituspalveluyrityksen toimittamissa tiedoissa esiintyvä tarkkuusero.

EPV laatii ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi viimeistään [yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.

53 artikla Asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimintoja harjoittavia sijoituspalveluyrityksiä koskevat raportointivaatimukset

1.  Sijoituspalveluyritysten, jotka eivät täytä 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ja harjoittavat jotakin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista, on tarkistettava kokonaisvarojensa määrä kuukausittain ja ilmoitettava nämä tiedot neljännesvuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle ja EPV:lle.

2.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyritys kuuluu ryhmään, jossa yksi tai useampi muista yrityksistä on sijoituspalveluyritys, joka harjoittaa jotakin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista, näiden sijoituspalveluyritysten on tarkistettava kokonaisvarojensa määrä kuukausittain ja ilmoitettava siitä toisilleen. Lisäksi niiden on ilmoitettava yhteenlasketut kokonaisvaransa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja EPV:lle neljännesvuosittain.

3.  Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen sijoituspalveluyritysten kuukausittaisten kokonaisvarojen keskiarvo saavuttaa jonkin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyistä kynnysarvoista kahdeltatoista peräkkäiseltä kuukaudelta laskettuna, EPV ilmoittaa asiasta kyseisille sijoituspalveluyrityksille ja viranomaisille, joilla on toimivalta myöntää toimilupia direktiivin 2013/36/EU [8a] artiklan mukaisesti.

4.  EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa annetaan tarkemmat säännökset velvollisuudesta antaa tietoja 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, jotta olisi mahdollista seurata tehokkaasti direktiivin 2013/36/EU [8 a] artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä kynnysarvoja.

EPV toimittaa nämä teknisten standardien luonnokset komissiolle viimeistään [1 päivänä tammikuuta 2019].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

KAHDEKSAS OSADELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

54 artiklaSiirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 4 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 5 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa ja 38 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 4 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole [kahden kuukauden] kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

55 artikla Täytäntöönpanosäädökset

Edellä olevan 48 artiklan 2 kohdassa säädetty lomakkeiden määrittäminen julkistamista varten ja 52 artiklan 2 kohdassa säädetty tietojen esitysmuotojen, raportointipäivien, määritelmien ja tietotekniikkaratkaisujen määrittäminen hyväksytään täytäntöönpanosäädöksinä 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

56 artiklaKomiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komission päätöksellä 2004/10/EY(15) perustettu Euroopan pankkikomitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011(16) tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

YHDEKSÄS OSASIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET, KERTOMUKSET, UUDELLEENTARKASTELUT JA MUUTOKSET

I OSASTOSIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

57 artiklaSiirtymäsäännökset

1.  Edellä olevia 42–44 ja 45–51 artiklaa sovelletaan hyödykemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla toimiviin välittäjiin [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä].

2.  Sijoituspalveluyrityksen on sovellettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osastossa vahvistettuja vaatimuksia siihen asti, kun on kulunut viisi vuotta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä tai 22 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen säännösten soveltamisen alkamispäivästä [asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 a ja 1 b luvun nojalla asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamista vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamista koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta annetun ehdotuksen 1 artiklan 84 kohdan mukaisesti] sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aiempi.

3.  Poiketen siitä, mitä 11 artiklassa säädetään, sijoituspalveluyritykset voivat rajoittaa pääomavaatimuksiaan viiden vuoden ajan [tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä] seuraavasti:

a)  kaksinkertaisena asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan 1 osaston 1 luvun mukainen asiaankuuluva pääomavaatimus, jota olisi sovellettu, jos sijoituspalveluyritys olisi edelleen kuulunut mainitun asetuksen soveltamisalaan;

b)  kaksinkertaisena tämä asetuksen 13 artiklan mukainen sovellettava kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus, jos sijoituspalveluyritys ei ole ollut olemassa viimeistään [tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivänä];

c)  kaksinkertaisena direktiivin 2013/36/EU IV osaston mukainen sovellettava perustamispääomavaatimus [tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivänä], jos yritykseen on sovellettu ainoastaan perustamispääomavaatimusta kyseiseen ajankohtaan saakka.

58 artiklaAsetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja yrityksiä koskeva poikkeus

Sijoituspalveluyritykset, jotka tämän asetuksen voimaantulopäivänä täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa vahvistetut vaatimukset ja jotka eivät ole vielä saaneet direktiivin 2013/36/EU 8 artiklan mukaista lupaa toimia luottolaitoksina, kuuluvat edelleen asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU soveltamisalaan.

II OSASTOKERTOMUKSET JA UUDELLEENTARKASTELUT

59 artikla Uudelleentarkastelulauseke

1.  Komissio toteuttaa viimeistään [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] uudelleentarkastelun ja antaa kertomuksen mahdollisine lainsäädäntöehdotuksineen seuraavista seikoista:

a)  edellytykset, joilla sijoituspalveluyritysten hyväksytään 12 artiklan mukaisesti olevan pieniä ja ilman sidossuhteita olevia yrityksiä;

b)  kolmannen osan II osastossa ja 38 artiklassa säädettyjen K-tekijöiden mittausmenetelmät;

c)  15 artiklan 2 kohdassa säädetyt kertoimet;

d)  42–42 artiklan säännökset;

e)  kolmannen osan II osaston 4 luvun 1 jakson säännökset;

f)  kolmannen osan soveltaminen hyödykemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla toimiviin välittäjiin;

f a)  asetuksessa (EU) N:o 575/2013 esitetyn luottolaitoksen määritelmän muuttaminen tämän asetuksen 60 artiklan 2 kohdan a alakohdan seurauksena ja mahdolliset tahattomat kielteiset seuraukset;

f b)  asetuksen (EU) N:o 600/2014 46 ja 47 artiklassa vahvistetut säännökset ja niiden mukauttaminen rahoituspalvelujen vastaavuutta koskevaan yhdenmukaiseen kehykseen;

f c)  tämän asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kynnysarvot;

f d)  kaupankäyntivaraston perusteellisen tarkistuksen standardien soveltaminen sijoituspalveluyrityksiin;

f e)  menetelmä, jolla mitataan johdannaisen arvo 32 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 20 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, ja vaihtoehtoisen mittaus- ja/tai kalibrointimenetelmän käyttöönoton asianmukaisuus;

f f)  onko asianmukaista olla soveltamatta rajoituksia asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyihin oheispalveluyrityksiin;

f g)  tarve kehittää makrovakausvälineitä, joilla puututaan erityisiin riskeihin, joita sijoituspalveluyritykset voivat aiheuttaa rahoitusvakaudelle.

2.  Komissio toimittaa viimeistään [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] kattavan kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle ▌.

III OSASTOMUUTOKSET

60 artiklaMuutokset asetukseen (EU) N:o 575/2013

Muutetaan asetus (EU) N:o 575/2013 seuraavasti:

1.  Poistetaan nimestä ilmaisu ”ja sijoituspalveluyritysten”.

2.  Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1) ’luottolaitoksella’ yritystä, joka liiketoimintanaan

a)  vastaanottaa yleisöltä talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja ja myöntää luottoja omaan lukuunsa;

b)  harjoittaa jotakin direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettua toimintaa, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täytyy, mutta yritys ei ole hyödykemarkkinoilla eikä päästöoikeusmarkkinoilla toimiva välittäjä, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys tai vakuutusyritys:   

i) yrityksen varojen kokonaisarvo on yli 30 miljardia euroa tai

ii) yrityksen varojen kokonaisarvo ei ole yli 30 miljardia euroa ja yritys kuuluu ryhmään, jonka kaikkien sellaisten yritysten varojen yhteenlaskettu kokonaisarvo on yli 30 miljardia euroa, jotka harjoittavat jotakin direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettua toimintaa ja joiden kokonaisvarat eivät ole yli 30 miljardia euroa, tai

iii) yrityksen varojen kokonaisarvo ei ole yli 30 miljardia euroa ja yritys kuuluu ryhmään, jonka kaikkien sellaisten yritysten varojen yhteenlaskettu kokonaisarvo on yli 30 miljardia euroa, jotka harjoittavat jotakin direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettua toimintaa ja joiden kokonaisvarat ovat yli 30 miljardia euroa, kun direktiivin 2013/36/EU 8 a artiklan mukaisesti toimiluvasta vastaavat valvojat ja konsolidointiryhmän valvoja valvontakollegiota kuultuaan tekee vastaavan päätöksen puuttuakseen mahdollisiin kiertämisriskeihin ja unionin rahoitusvakauteen mahdollisesti kohdistuviin riskeihin.

Sovellettaessa ii ja iii alakohtaa yritykseen, joka kuuluu kolmannen maan ryhmään, kolmannen maan ryhmään kuuluvan kunkin sellaisen sivuliikkeen kokonaisvarat, jolle on myönnetty toimilupa unionissa, sisällytetään kaikkien ryhmään kuuluvien yritysten varojen yhteenlaskettuun kokonaisarvoon.

Tämän artiklan soveltamiseksi kaikki kynnysarvot lasketaan korkeimman konsolidointitason mukaisesti.”;

b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2) ’sijoituspalveluyrityksellä’ direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä henkilöä, jolle myönnetään toimilupa mainitun direktiivin nojalla, lukuun ottamatta kuitenkaan luottolaitosta;”;

c)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

3)  ’laitoksella’ direktiivin 2013/36/EU 8 artiklan nojalla toimiluvan saanutta luottolaitosta tai direktiivin 2013/36/EU 8 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettua yritystä;”;

d)  kumotaan 4 alakohta;

e)  korvataan 26 kohta seuraavasti:

”26) ’rahoituslaitoksella’ yritystä, joka ei ole luottolaitos ja jonka pääasiallisena toimintana on hankkia omistusosuuksia tai harjoittaa yhtä tai useampaa direktiivin 2013/36/EU liitteessä I olevissa 2–12 ja 15 kohdassa lueteltua toimintaa, mukaan luettuina sijoituspalveluyritykset, rahoitusalan holdingyhtiöt, rahoitusalan sekaholdingyhtiöt, sijoitusalan holdingyhtiöt, maksupalveluista sisämarkkinoilla 13 päivänä marraskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/64/EY tarkoitetut maksulaitokset sekä omaisuudenhoitoyhtiöt mutta pois lukien vakuutushallintayhtiöt ja direktiivin 2009/138/EU 212 artiklan 1 kohdan g alakohdassa määritellyt sekavakuutushallintayhtiöt;”;

f)  korvataan 51 kohta seuraavasti:

”51) ’perustamispääomalla’ direktiivin 2013/36/EU 12 artiklassa määritettyjä omien varojen määrää ja tyyppejä;”;

g)  lisätään 145 kohta seuraavasti:

”145) ’hyödykemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla toimivilla välittäjillä’ yrityksiä, joiden päätoimiala koostuu ainoastaan sijoituspalvelujen tarjoamisesta tai toiminnasta, joka liittyy direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 5, 6, 7, 9 ja 10 kohdassa tarkoitettuihin hyödykejohdannaisiin tai hyödykejohdannaissopimuksiin, 4 kohdassa tarkoitettuihin päästöoikeusjohdannaisiin tai 11 kohdassa tarkoitettuihin päästöoikeuksiin;”.

3.  Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4) Luottolaitosten on täytettävä kuudennessa ja seitsemännessä osassa vahvistetut vaatimukset yksittäisinä yrityksinä.”;

b)  kumotaan 5 kohta;

4.  Lisätään ensimmäisen osan II osaston 2 lukuun ”Varovaisuusperiaatteen mukainen konsolidointi” uusi 10 a artikla seuraavasti:

”Kun tätä lukua sovelletaan, jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimiviin rahoitusalan holdingyhtiöihin ja unionissa emoyrityksenä toimiviin rahoitusalan holdingyhtiöihin kuuluvat sellaiset sijoituspalveluyritykset, jotka ovat laitoksen emoyrityksiä.”.

5.  Korvataan 11 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. EU:ssa emoyrityksenä toimivien laitosten sekä EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön määräysvallassa olevien laitosten ja EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan sekaholdingyhtiön määräysvallassa olevien laitosten on täytettävä kuudennessa osassa säädetyt velvoitteet kyseisen emoyrityksenä toimivan laitoksen, rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön konsolidoidun aseman perusteella, jos ryhmään kuuluu yksi tai useampia luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä, joilla on toimilupa direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa lueteltujen sijoituspalvelujen ja -toiminnan harjoittamiseen.”.

6.  Kumotaan 15 artikla.

7.  Kumotaan 16 artikla.

8.  Kumotaan 17 artikla.

9.  Korvataan 81 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) tytäryritys on jokin seuraavista:

i)  laitos;

ii)  yritys, johon sovelletaan tämän asetuksen ja direktiivin 2013/36/EU vaatimuksia sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

iii)  sijoituspalveluyritys;”.

10.  Korvataan 82 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) tytäryritys on jokin seuraavista:

i)  laitos;

ii)  yritys, johon sovelletaan tämän asetuksen ja direktiivin 2013/36/EU vaatimuksia sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

iii)  sijoituspalveluyritys;”.

11.  Muutetaan 93 artikla seuraavasti:

a)  kumotaan 3 kohta;

b)  korvataan 4, 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”4. Jos määräysvalta 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvaan laitokseen siirtyy muulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle kuin sille, jolla se oli aikaisemmin, kyseisen laitoksen omien varojen määrän on vähintään vastattava vaaditun perustamispääoman määrää.

5. Jos kaksi tai useampia 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvaa laitosta sulautuu, sulautumisen tuloksena syntyvän laitoksen omien varojen määrä ei saa supistua pienemmäksi kuin sulautuneiden laitosten omien varojen kokonaismäärä sulautumisen aikaan jaksolla, jolla perustamispääoman vaatimusta ei ole täytetty.

6. Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat tarpeelliseksi varmistaa laitoksen vakavaraisuuden huolehtimalla siitä, että 1 kohdassa säädetty vaatimus täyttyy, 2–4 kohdan säännöksiä ei sovelleta.”.

12.  Kumotaan kolmannen osan I osaston 1 luvun 2 jakso [viiden vuoden kuluttua asetuksen (EU) ___/___IFR soveltamisen alkamispäivästä].

12 a.  Korvataan 119 artiklan 5 kohta seuraavasti:

  ”5.  Saamisia toimivaltaisilta viranomaisilta toimiluvan saaneilta ja niiden valvomilta rahoituslaitoksilta, joihin sovelletaan vakavaraisuusvaatimuksia, jotka vastaavat perusteellisuutensa puolesta laitoksiin sovellettavia vakavaraisuusvaatimuksia, on käsiteltävä kuten saamisia laitoksilta. Tämän kohdan soveltamiseksi asetuksessa (EU) ---/--- [IFR] määritettyjen vakavaraisuusvaatimusten katsotaan vastaavan perusteellisuutensa puolesta laitoksiin sovellettavia vakavaraisuusvaatimuksia.”.

13.  Korvataan 197 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) laitosten ja sijoituspalveluyritysten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joista ulkoinen luottoluokituslaitos on antanut luottoluokituksen, jonka EPV katsoo vastaavan vähintään luottoluokkaa 3 laitosvastuiden riskipainotuksesta annettujen 2 lukuun sisältyvien sääntöjen mukaisesti;”.

14.  Korvataan 202 artiklassa johdantokappale seuraavasti:

”Laitos voi käyttää laitoksia, sijoituspalveluyrityksiä, vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä ja vientiluottolaitoksia hyväksyttävinä takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajina, joihin voidaan soveltaa 153 artiklan 3 kohdan mukaista käsittelyä, kun ne täyttävät seuraavat vaatimukset:”.

15.  Kumotaan 388 artikla.

16.  Kumotaan 456 artiklan 1 kohdan f ja g alakohta.

17.  Kumotaan 493 artiklan 2 kohta.

18.  Kumotaan 498 artikla.

19.  Kumotaan 508 artiklan 2 ja 3 kohta.

61 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 600/2014

Muutetaan asetus (EU) N:o 600/2014 seuraavasti:

-1)  Korvataan III osaston otsikko seuraavasti:

  ”OTC-KAUPANKÄYNTIÄ HARJOITTAVIEN KAUPPOJEN SISÄISTEN TOTEUTTAJIEN JA SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN AVOIMUUS JA KAUPPOJEN SISÄISTEN TOTEUTTAJIEN HINNANMUUTOSVÄLEJÄ KOSKEVA JÄRJESTELY

-1 a)  Lisätään artikla seuraavasti:

”17 a artiklaHinnanmuutosvälit

Kauppojen sisäisten toteuttajien hintatarjousten, tarjousten korottamisen ja toteutushinnan on oltava direktiivin 2014/65/EU 49 artiklan nojalla vahvistettujen hinnanmuutosvälien mukaisia.”.

-1 b)  Korvataan 40 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

  ”Kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa arvopaperimarkkinaviranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai siitä voidaan myöntää arvopaperimarkkinaviranomaisen vahvistamia poikkeuksia, ja sitä voidaan soveltaa suoraan rahastoyhtiöön direktiivin 2009/65/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajaan direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.”.

-1 c)  Korvataan 42 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

  ”Kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa toimivaltaisen viranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai siitä voidaan myöntää toimivaltaisen viranomaisen vahvistamia poikkeuksia, ja sitä voidaan soveltaa suoraan rahastoyhtiöön direktiivin 2009/65/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajaan direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.”.

1)  Muutetaan 46 artikla seuraavasti:

  -a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kolmannen maan yritys voi oheispalveluin tai ilman niitä tarjota direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 1, 2, 4, 5, 7, 8 tai 9 kohdassa tarkoitettuja sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa, jotka on suunnattu mihin tahansa unioniin sijoittautuneille hyväksyttäville vastapuolille ja direktiivin 2014/65/EU liitteessä II olevassa I osassa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille sivuliikettä perustamatta, jos se on rekisteröity 47 artiklan mukaisesti rekisteriin, jota arvopaperimarkkinaviranomainen pitää kolmansien maiden yrityksistä.”;

a)  lisätään 2 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) yritys on ottanut käyttöön tarvittavat järjestelyt ja menettelyt 6 a kohdassa tarkoitettujen tietojen ilmoittamiseksi.”;

b)  lisätään 6 a kohta seuraavasti:

”6 a. Tämän artiklan mukaisesti palveluita tarjoavien tai toimintaa harjoittavien kolmannen maan yritysten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle vuosittain seuraavat tiedot:

a)  yritysten unionissa suorittaminen palvelujen ja toiminnan laajuus ja kattavuus;

b)  a alakohdassa tarkoitettuja palveluja ja toimintaa vastaava liikevaihto ja niitä vastaavien varojen yhteenlaskettu arvo;

c)  tieto siitä, onko toteutettu sijoittajansuojajärjestelyjä, ja yksityiskohtainen kuvaus niistä;

d)  riskienhallintaperiaatteet ja -järjestelyt, joita yritys soveltaa a alakohdassa tarkoitettujen palvelujen ja toiminnan suorittamiseen.”;

c)  korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii pankkiviranomaista kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi niiden tietojen määrittämiseksi, jotka hakemuksen esittävän kolmannen maan yrityksen on annettava 4 kohdan mukaisessa rekisteröintihakemuksessaan, ja 6 a kohdan mukaisesti annettavien tietojen määrittämiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

d)  lisätään 8 kohta seuraavasti:

”8. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi sen määrittämiseksi, missä muodossa 4 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemus on toimitettava ja 6 a artiklassa tarkoitetut tiedot ilmoitettava.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”.

2)   Muutetaan 47 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Komissio voi hyväksyä 50 artiklassa tarkoitettua ▌menettelyä noudattaen kolmatta maata koskevan päätöksen, jossa todetaan, että kyseisen kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontajärjestelyillä varmistetaan kaikki seuraavat seikat:

a)  maassa toimiluvan saaneet yritykset noudattavat oikeudellisesti sitovia vakavaraisuus- ja liiketoimintavaatimuksia sekä organisaatiota ja sisäistä valvontaa koskevia vaatimuksia, jotka vastaavat vaikutukseltaan tässä asetuksessa, direktiivissä 2013/36/EU, asetuksessa (EU) N:o 575/2013, direktiivissä (EU) ----/--[IFD], asetuksessa (EU)----/---[IFR] ja direktiivissä 2014/65/EU sekä mainittujen asetusten ja direktiivien nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanotoimenpiteissä vahvistettuja vaatimuksia;

b)  kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin yrityksiin sovelletaan tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa, joilla varmistetaan sovellettavien oikeudellisesti sitovien vakavaraisuus- ja liiketoimintavaatimusten sekä organisaatiota ja sisäistä valvontaa koskevien vaatimusten noudattaminen; ja

c)  kyseisen kolmannen maan lainsäädäntökehys tarjoaa tehokkaan vastaavan järjestelmän sellaisten sijoituspalveluyritysten tunnustamiseksi, jotka ovat saaneet toimiluvan kolmannen maan oikeusjärjestyksen nojalla.

Jos palvelut ja toiminta, joita kolmansien maiden yritykset tarjoavat ja harjoittavat unionissa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen hyväksymisen jälkeen, ovat todennäköisesti järjestelmän kannalta merkittäviä unionissa, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla oikeudellisesti sitovilla vakavaraisuus- ja liiketoimintavaatimuksilla sekä organisaatiota ja sisäistä valvontaa koskevilla vaatimuksilla voidaan katsoa olevan vastaava vaikutus kuin kyseisessä alakohdassa mainituissa säädöksissä vahvistetuilla vaatimuksilla vasta sen jälkeen, kun niistä on tehty yksityiskohtainen arviointi. Tätä arviointia varten komissio arvioi ja ottaa huomioon myös kyseisen kolmannen maan ja unionin valvontakäytäntöjen lähentymisen.

Hyväksyessään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päätöstä komissio ottaa huomioon, yksilöidäänkö kolmas maa verotuksellisista syistä yhteistyöhaluttomaksi lainkäyttöalueeksi asiaa koskevan unionin politiikan puitteissa tai suuririskiseksi kolmanneksi maaksi direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan 2 kohdan nojalla.”;

b)  korvataan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) valvontatoimien koordinointimenettelyt, mukaan lukien tutkimukset ja paikalla tehtävät tarkastukset.”;

b a)  lisätään kohta seuraavasti:

”2 a. Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä niiden edellytysten selventämiseksi, jotka palvelujen tarjoamisen tai toiminnan harjoittamisen on täytettävä, jotta niiden voidaan katsoa olevan todennäköisesti järjestelmän kannalta merkittäviä unionissa.”;

b b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

  4. Kolmannen maan yritys ei saa enää hyödyntää 46 artiklan 1 kohtaan perustuvia oikeuksia komission hyväksyttyä 50 artiklassa tarkoitettua ▌menettelyä noudattaen päätöksen, jolla peruutetaan tämän artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytty kyseistä kolmatta maata koskeva päätös.”;

c)  lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa sääntelyn ja valvonnan kehitystä, täytäntöönpanokäytäntöjä ja muuta merkityksellistä markkinakehitystä kolmansissa maissa, joita varten komissio on hyväksynyt vastaavuuspäätöksen 1 kohdan nojalla, tarkistaakseen, täyttyvätkö päätösten hyväksymisedellytykset edelleenkin. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa havainnoistaan komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain ▌kertomuksen.”;

c a)  lisätään 5 a kohta seuraavasti:

”5 a. Komissio toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille luettelon myönnetyistä, keskeytetyistä tai peruutetuista vastaavuuspäätöksistä ja esittää perustelut näiden päätösten tueksi.”.

62 artiklaMuutos asetukseen (EU) N:o 1093/2010

Muutetaan asetus (EU) N:o 1093/2010 seuraavasti:

1.   Lisätään 4 artiklan 2 kohtaan v alakohta seuraavasti:

”v) asetuksen (EU) ----/---- [IFR] ja direktiivin (EU)----/--[IFD] osalta direktiivin (EU)----/--[IFD] 3 artiklan 5 osassa määriteltyjä viranomaisia.”.

KYMMENES OSA LOPPUSÄÄNNÖKSET

63 artiklaVoimaantulo ja soveltamispäivä

1.  Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Tätä asetusta sovelletaan [18 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].

2 a.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, 61 artiklan 1 kohdan -1 alakohtaa sovelletaan ... [20 päivän kuluttua siitä, kun tämä asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

3.  Sovellettaessa sijoituspalveluyrityksiä koskevia vakavaraisuusvaatimuksia muissa unionin säädöksissä olevia viittauksia asetukseen (EU) N:o 575/2013 pidetään viittauksina tähän asetukseen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

(1)

  [EUVL C 0, 0.0.0000, s. 0. / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä].

(2)

  [EUVL C 0, 0.0.0000, s. 0. / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä].

(3)

*Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(4)

  EUVL C […], […], s. […].

(5)

  EUVL C […], […], s. […].

(6)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338–436).

(7)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1–337).

(8)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1–44).

(9)

  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/488, annettu 4 päivänä syyskuuta 2014, delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 muuttamisesta yritysten kiinteisiin yleiskustannuksiin perustuvien omien varojen vaatimusten osalta (EUVL L 78, 24.3.2015, s. 1).

(10)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta.

(11)

  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/61, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1–36).

(12)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, p. 73).

(13)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).

(14)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(15)

  Komission päätös 2004/10/EY, tehty 5 päivänä marraskuuta 2003, Euroopan pankkikomitean perustamisesta (EUVL L 3, 7.1.2004, s. 36).

(16)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta

Viiteasiakirjat

COM(2017)0790 – C8-0453/2017 – 2017/0359(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

20.12.2017

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

18.1.2018

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE

18.1.2018

BUDG

18.1.2018

ITRE

18.1.2018

JURI

18.1.2018

 

AFCO

18.1.2018

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

DEVE

31.1.2018

BUDG

24.1.2018

ITRE

23.1.2018

JURI

24.1.2018

 

AFCO

26.2.2018

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Markus Ferber

23.1.2018

 

 

 

Valiokuntakäsittely

16.5.2018

19.6.2018

 

 

Hyväksytty (pvä)

24.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pervenche Berès, Markus Ferber, Jonás Fernández, Giuseppe Ferrandino, Sven Giegold, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Barbara Kappel, Philippe Lamberts, Werner Langen, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Marisa Matias, Gabriel Mato, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Anne Sander, Martin Schirdewan, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Ernest Urtasun, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Miguel Viegas, Steven Woolfe, Marco Zanni, Esther de Lange

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Doru-Claudian Frunzulică, Ramón Jáuregui Atondo, Jeppe Kofod, Marcus Pretzell, Romana Tomc, Lieve Wierinck, Roberts Zīle, Sophia in ‘t Veld

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Julia Pitera, Sabine Verheyen

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

27.9.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

33

+

ALDE

Sophia in 't Veld, Lieve Wierinck

ECR

Sander Loones, Bernd Lucke, Stanisław Ożóg, Roberts Zīle

ENF

Barbara Kappel

PPE

Markus Ferber, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Werner Langen, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Julia Pitera, Anne Sander, Romana Tomc, Tom Vandenkendelaere, Sabine Verheyen, Esther de Lange

S&D

Pervenche Berès, Jonás Fernández, Giuseppe Ferrandino, Doru-Claudian Frunzulică, Roberto Gualtieri, Ramón Jáuregui Atondo, Jeppe Kofod, Olle Ludvigsson, Pedro Silva Pereira

Verts/ALE

Sven Giegold, Philippe Lamberts, Molly Scott Cato, Ernest Urtasun

8

-

EFDD

Bernard Monot, Marco Valli

ENF

Marcus Pretzell, Marco Zanni

GUE/NGL

Marisa Matias, Martin Schirdewan, Miguel Viegas

NI

Steven Woolfe

0

0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 11. lokakuuta 2018Oikeudellinen huomautus