Menettely : 2018/2023(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0297/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0297/2018

Keskustelut :

PV 25/10/2018 - 8
CRE 25/10/2018 - 8

Äänestykset :

PV 25/10/2018 - 13.22

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0438

MIETINTÖ     
PDF 397kWORD 79k
1.10.2018
PE 621.006v02-00 A8-0297/2018

vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Euroopan unionissa: aika toimia!

(2018/2023(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Ismail Ertug

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Euroopan unionissa: aika toimia!

(2018/2023(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 8. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Kohti mahdollisimman laajamittaista vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä – Direktiivin 2014/94/EU 10 artiklan 6 kohdan mukainen toimintasuunnitelma ja 10 artiklan 2 kohdan mukainen kansallisten toimintakehysten arviointi” (COM(2017)0652),

–  ottaa huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU(1),

–  ottaa huomioon puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY(2),

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta–11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP 11),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 muuttamisesta (uudelleenlaadittu teksti) (COM(2017)0676),

–  ottaa huomioon kaasua tai muuta matalan leimahduspisteen polttoainetta käyttäviä aluksia koskevan kansainvälisen turvallisuussäännöstön (IGF-säännöstö, International Code of Safety for Ships using Gases or other Low-flashpoint Fuels) sekä esitetyt tarkistukset säännöstön muuttamisesta pakolliseksi ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS) mukaisesti, joilla pyritään vastaamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoon liittyviin sääntelyä koskeviin haasteisiin merenkulkualalla sekä minimoimaan aluksiin, niiden miehistöön ja ympäristöön kohdistuvat riskit, ja ottaa huomioon kyseisten polttoaineiden luonteen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8‑0297/2018),

A.  katsoo, että liikkuvuus on perustarve ja yhteiskuntiemme ja talouksiemme selkäranka ja että sen olisi oltava puhdasta, kestävää, luotettavaa, kohtuuhintaista ja kaikin puolin turvallista; ottaa huomioon, että puhdas teknologia tarjoaa merkittävien terveys- ja ympäristövaikutuksien myötä valtavia mahdollisuuksia ja hyötyjä yhteiskunnalle, autoteollisuudelle, energiantoimittajille, yleishyödyllisille yrityksille ja verkko-operaattoreille;

B.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansalliset toimintakehyksensä ja komissio arvioi niitä hiljattain antamassaan tiedonannossa COM(2017)0652, jossa todettiin, että sähköisten ajoneuvojen latausinfrastruktuurin tavoitteet ja täytäntöönpano vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä, että vain kahdeksan jäsenvaltiota 25:stä täytti täysin direktiivissä 2014/94/EU(3) esitetyt kansallisia toimintakehyksiä koskevat vaatimukset ja että kaksi jäsenvaltiota ei ollut toimittanut kansallista toimintakehystään 16. marraskuuta 2016 mennessä direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti;

C.  ottaa huomioon, että liikennealan irrottaminen hiilestä parantaa ilmanlaatua ja lujittaa EU:n energiavarmuutta ja vähentää sen riippuvuutta tuontienergiasta ja fossiilisista polttoaineista; katsoo, että se edellyttää näin ollen nopeaa ja perinpohjaista muutosta käytettävien energialähteiden, polttoaineiden ja voimalaitteiden tyypissä sekä energiatehokkuuden parantamista tehokkaimman ja edistyneimmän teknologian käyttöönoton, multimodaaliseen liikenteeseen siirtymisen ja liikkuvuuskäyttäytymisen muutosten avulla;

D.  ottaa huomioon, että liikenne on EU:ssa ainoa merkittävä talouden ala, jolla kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet vuodesta 1990 lähtien; ottaa huomioon, että se tuottaa 23 prosenttia hiilidioksidipäästöistä ja että sen osuus kasvaa yhä; ottaa huomioon, että tieliikenteessä käytetään lähes 75 prosenttia kaikesta liikenteessä kulutettavasta energiasta ja että se tuottaa lähes 73 prosenttia liikennealan kasvihuonekaasupäästöistä; ottaa huomioon, että liikenteen määrä kasvaa jatkuvasti, mikä johtuu tavaroiden kuljetusten ja määrien kasvusta EU:ssa sekä ihmisten lisääntyneestä liikkuvuudesta; ottaa huomioon, että tällä vuoteen 2030 mennessä tapahtuvaksi ennakoidulla lisäyksellä on seurauksia ilmastonmuutokselle, ilmanlaadulle ja energiankulutukselle sekä vaikutuksia infrastruktuuriin; ottaa huomioon, että tieliikenteen hiilestä irtautuminen kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön avulla edellyttää joustavaa lähestymistapaa, mikä merkitsee sitä, että eri ajoneuvosegmenteille saatetaan tarvita erilaisia vaihtoehtoisia polttoaineita;

E.  ottaa huomioon, että merenkulkualan osuus maailmankaupan volyymistä on yli 80 prosenttia ja sen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä 3 prosenttia ja että se lisää ilmansaasteita rannikkoalueilla ja satamissa; toteaa, että ottaen huomioon merenkulkualan merkittävän osuuden maailmanlaajuisista liikennemarkkinoista vaihtoehtoisten polttoaineiden asteittaisella käyttöönotolla merenkulkualalla olisi merkittävä myönteinen ympäristövaikutus;

F.  ottaa huomioon, että maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseksi alle kahteen celsiusasteeseen samalla kun pyritään rajoittamaan sen nousu edelleen alle 1,5 celsiusasteeseen, mihin on sitouduttu Pariisin sopimuksessa, tieliikenne on saatettava kokonaan hiilivapaaksi, jotta voidaan saavuttaa nollanettopäästöt viimeistään vuoteen 2050 mennessä; toteaa, että vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirtyminen voi auttaa saavuttamaan tämän tavoitteen, mutta perinteisiä polttoaineita tarvitaan vielä lähitulevaisuudessa, kunnes kokonaistarve voidaan kattaa täysin vaihtoehtoisilla polttoaineilla;

G.  katsoo, että ajoneuvojen koko elinkaari huomioon ottaen siirtyminen kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden ja voimalaitteiden käyttöön on paras keino saattaa nykyinen ja tuleva autokanta hiilivapaaksi; ottaa huomioon, että kokonaisvaikutus on vielä suurempi, kun se yhdistetään ajoneuvojen suurempaan tehokkuuteen, julkisen liikenteen ja polkupyörien käyttöön, ajoneuvojen yhteiskäytön kehittämiseen sekä liikennejärjestelmien kokonaistehokkuuden paranemiseen vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien sekä automaatio- ja digitalisaatiotekniikan kautta; ottaa huomioon, että kaupunki- ja aluesuunnittelu voi tukea ja täydentää teknisiä ponnisteluja ja edistää lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa; ottaa huomioon, että vaihtoehtoisten polttoaineiden edistäminen voi vaikuttaa merkittävästi kaupunkien ilmanlaadun paranemiseen;

H.  ottaa huomioon, että vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen perinteisiä polttomoottoriajoneuvoja kalliimmat hinnat sekä riittämätön tankkaus- ja latausinfrastruktuuri ovat vieläkin tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat asiakkaiden ostopäätöksiin; ottaa huomioon, että ostajille tarjottavien etujen, verohelpotusten sekä muiden kuin verotuksellisten kannustimien on todettu nopeuttavan tuotteiden yleistymistä markkinoilla, ja katsoo, että niiden olisi heijastettava sitä, kuinka paljon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauspäästöjä;

I.  katsoo, että siirtyminen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja voimalaitteiden käyttöön on kilpailukykyiselle EU:n teollisuudelle kannustin tutkimuksen tekemiseen sekä tilaisuus vahvistaa sen teknologista johtoasemaa; katsoo, että tämä siirtymä on erittäin tärkeää, jotta voidaan vastata kansainväliseen kilpailuun taidoista, teknologioista ja markkinaosuuksista;

J.  toivoo, että päästönormien asettamista uusille henkilöautoille ja uusille kevyille kuljetusajoneuvoille koskevan asetuksen uudelleenlaadinnassa asetetaan kunnianhimoiset vähennystavoitteet sekä kannustimia vähäpakokaasupäästöisille ja pakokaasupäästöttömille ajoneuvoille samalla kun säilytetään teknologianeutraali lähestymistapa ja viitoitetaan siten tietä EU:n autokannan saattamiselle hiilivapaaksi, mikä edellyttää asianmukaisen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriverkoston käyttöönottoa; toteaa, että puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin tarkistamisella täydennetään vaihtoehtoisista polttoaineista annettua direktiiviä takaamalla toimittajille kysyntä ja lisäämällä puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa;

K.  ottaa huomioon, että 94 prosenttia Euroopan liikennealasta on riippuvaista öljystä, josta 90 prosenttia joudutaan tuomaan EU:hun ja osa tuodaan poliittisesti epävakaista maista;

L.  ottaa huomioon, että direktiivin 2014/94/EU mukaan vaihtoehtoisiin polttoaineisiin kuuluu yhä fossiilista alkuperää olevia polttoaineita, mikä on ristiriidassa hiilestä irtautumista ja fossiilisten polttoaineiden asteittaista käytöstä poistamista koskevan tavoitteen kanssa; katsoo, että etusijalla olisi oltava vähäpakokaasupäästöiset ja pakokaasupäästöttömät ratkaisut, joissa otetaan huomioon ajoneuvon koko elinkaari; toteaa, että raskaiden hyötyajoneuvojen osalta ja merenkulkualalla nesteytetty maakaasu ja paineistettu maakaasu voivat kuitenkin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä edistää ilmanlaadun paranemista erityisesti satama-alueilla ja rannikoilla;

M.  katsoo, että energia- ja liikenneala on liitettävä tiiviimmin yhteen, jotta perusteellinen hiilestä irtautuminen olisi mahdollista liikkuvuuden alalla; ottaa huomioon, että sellaiset energialähteet kuin sähkö ja vety mahdollistavat päästöttömän liikkuvuuden samalla kun niissä yhdistyvät uusiutuvat energialähteet; ottaa huomioon, että energia-alan siirtyessä asteittain käyttämään pelkästään uusiutuvia energialähteitä on järjestettävä ylijäämäenergian varastointi silloin, kun kysyntä on vähäistä; ottaa huomioon, että akulla varustetut sähköajoneuvot ja polttokennokäyttöiset autot voivat edistää tämän tavoitteen saavuttamista; ottaa huomioon, että vähäpäästöiset energialähteet ovat välivaihe siirryttäessä päästöttömään liikkuvuuteen; katsoo, että teknologianeutraaliuden olisi oltava siksi lähtökohtana vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle;

N.  toteaa, että sähköisten ajoneuvojen akkujen keskeisiä osia, litiumionikennoja, valmistetaan lähes yksinomaan Euroopan unionin ulkopuolella, pääasiassa Aasiassa;

O.  ottaa huomioon, että älykkäät vakaat sähköverkot, sähkö- ja kaasuverkkojen parempi yhteenliittäminen sähkö–kaasu-muuntamisen avulla, latauspalvelun tarjoajien ja yksityisten latauspisteiden verkkoon pääsy sekä vetytankkausasemien käyttöönotto ovat olennaisia sähköisen liikkuvuuden kannalta; ottaa huomioon, että akulla varustettujen sähköajoneuvojen ja polttokennokäyttöisten ajoneuvojen älykäs ja hallittu lataaminen voi auttaa verkkojen tasapainottamisessa, mutta sääntely- ja verotuskehys sekä tekniset puitteet puuttuvat vielä;

P.  ottaa huomioon, että Euroopan laajuiset liikenneverkot (TEN-T) muodostavat EU:n tärkeimmät liikenneverkostot; katsoo, että keskeisenä painopisteenä olisi oltava keskittyminen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon ja kaikki TEN-T-ydinverkkokäytävät kattavan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin valmiiksi saattamiseen vuoteen 2025 mennessä, mikä on tiedonannossa vahvistettu tavoite; katsoo, että tasapainoisen kattavuuden aikaansaamiseksi tätä tavoitetta olisi vielä täydennettävä ottamalla käyttöön vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri sekä kattavassa TEN-T-verkossa että kaupunki- ja maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla ottaen huomioon rakenteelliset ja taloudelliset rajoitteet;

1.  pitää tervetulleena edellä mainittua komission tiedonantoa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta; korostaa, että EU:n tasolla tarvitaan lisää koordinointia ja yhteistyötä liikennealan saattamiseksi hiilivapaaksi vuoteen 2050 mennessä, ja korostaa vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönoton mukanaan tuomia mahdollisuuksia teollisuuden, tekniikan ja työllisyyden kannalta;

Ponnistelujen tehostaminen

2.  kehottaa kuitenkin komissiota ehdottamaan direktiivin 2014/94/EU tarkistamista siten, että säilytetään 2 artiklaan sisältyvä vaihtoehtoisten polttoaineiden nykyinen määritelmä, sekä keskittymään sen asianmukaiseen täytäntöönpanoon – ottaen huomioon, että 25:stä jäsenvaltiosta vain kahdeksan on tähän mennessä pannut sen täysimääräisesti täytäntöön – vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurissa eri puolilla EU:ta ilmenevien puutteiden korjaamiseksi; korostaa tarvetta edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön yleistymistä ja luoda vakaa ympäristö investoinneille;

3.  panee merkille, että komission kansallisista puitesuunnitelmista tekemä arviointi paljasti eroja siinä, miten eri jäsenvaltiot ponnistelevat asian hyväksi, sekä niiden kunnianhimossa ja käytettävissä olevassa rahoituksessa, ja toi esille, että vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto ei ole tarpeeksi kattavaa eikä jakaudu tasaisesti; kehottaa näin ollen komissiota arvioimaan perusteellisesti kansallisiin puitesuunnitelmiin sisältyviä hankkeita ja niiden kunnianhimon tasoa, ehdottamaan tarvittaessa lisätoimenpiteitä ja tukemaan jäsenvaltioita esimerkeillä parhaista käytännöistä; kehottaa komissiota korvaamaan kansallisten puitesuunnitelmien järjestelmän tehokkaammilla välineillä, myös konkreettisilla, sitovilla ja täytäntöönpanokelpoisilla tavoitteilla, kestävyyttä koskevien kriteerien laatimiseksi; ehdottaa, että komissio ottaa huomioon vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen suunnitellun ja toteutuneen käyttöönoton sekä niiden teknisen edistymisen, mahdollistaa jäsenvaltioille jouston siitä päättämisessä, miten ne saavuttavat tavoitteet, sekä pyrkii tavoitteeseen kaikkien vaihtoehtoisten polttoaineiden saavutettavan, yhteensopivan ja yhteentoimivan Euroopan laajuisen infrastruktuuriverkoston käyttöönotosta;

4.  kehottaa ottamaan huomioon kuljetusten ja kuljetusmäärien ennakoidun lisääntymisen vuoteen 2030 mennessä, jotta uudet infrastruktuurit voidaan mitoittaa ja varustaa asianmukaisesti; korostaa parhaillaan käynnissä olevaa tai ilmoitettua teknistä edistymistä akkujen, vedyn ja energian varastoinnin alalla, ja korostaa tarvetta ottaa huomioon nämä edistysaskeleet strategisissa valinnoissa; toteaa, että uuden infrastruktuurin on mukauduttava muutoksiin sekä määrän että teknologian osalta; korostaa, että sähköautojen lukumäärän huomattava lisääntyminen ja näiden ajoneuvojen toimintasäteen ulottuminen 400 kilometriin vaikuttavat siihen, kuinka tiheä latausasemaverkko otetaan käyttöön, sekä tarvittavaan lataustyyppiin;

5.  ehdottaa, että jäsenvaltioiden täytäntöönpanotilannetta arvioidaan vuosittain ja että direktiivin soveltamisalaa laajennetaan siirtämällä sitä Euroopan laajuisen liikenneverkon runkoverkon yhteydessä tapahtuvasta käyttöönotosta kattamaan myös Euroopan laajuisen liikenneverkon kattava verkko, kaupunkien ja alueiden solmukohdat sekä alueet, joilla saavutetaan EU:n ilmanlaatuindeksin taso ”korkea” yli 35 päivänä vuodessa ja joiden väestöntiheys on kuusi kertaa EU:n keskiarvoa suurempi, laajan maantieteellisen kattavuuden aikaansaamiseksi, sekä sisällyttämään soveltamisalaan myös julkisten ajoneuvokantojen infrastruktuurin; kehottaa komissiota laajentamaan Verkkojen Eurooppa -välineen soveltamisalaa tältä osin sekä lisäämään sen rahoitusta;

6.  kannattaa sähköistettyjä teitä, joilla sähköajoneuvot latautuvat ajaessaan; kehottaa laajentamaan niiden kehittämistä ainakin Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon ja kattavan verkon teillä; katsoo, että sähköistetyt tiet voisivat olla ratkaisu akkujen koon pienentämiseen ja näin myös uusien ajoneuvojen hinnan alentamiseen;

7.  kehottaa komissiota luomaan erilaisille vaihtoehtoisille polttoaineille tasavertaiset toimintaedellytykset varmistaen teknologianeutraaliuden erityisesti jakeluinfrastruktuuria edistettäessä ja tehden siten vetyinfrastruktuurista pakollisen ja asettaen sille vastaavat toimintavalmiusvaatimukset kuin paineistetulle maakaasulle mutta mukauttamalla kuitenkin kyseisiä vaatimuksia;

8.  painottaa kestävän kaupunkisuunnittelun sekä liikennevälineiden yksityisestä käytöstä yhteiskäyttöön ja julkiseen käyttöön siirtymisen merkitystä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota erityisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon kollektiivisessa ja julkisessa liikenteessä, johon kuuluvat esimerkiksi linja-autot, raitiovaunut, junat, yhteiskäyttöautot, taksit ja tila-autot sekä polkupyörät, skootterit ja moottoripyörät; kehottaa ottamaan käyttöön vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kaupunki- ja esikaupunkialueilla asettaen etusijalle alueet, joilla ilmanlaatu on heikko;

9.  kannustaa maailmanlaajuisessa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa mukana olevia paikallis- ja alueviranomaisia pyrkimään siihen, että ne sisällyttävät kestäviä energiatoimia koskeviin suunnitelmiinsa konkreettisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on erityisesti rakentaa tai saada valmiiksi sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri;

10.  kehottaa komissiota täydentämään direktiivin 2014/94/EY ilmastoon liittyviä tavoitteita puhdasta ilmaa koskevilla lisätoimenpiteillä EU:n ilmanlaatudirektiivien(4) toimivuustarkastuksen tulosten mukaisesti;

11.  muistuttaa kestävien julkisten, vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien ajoneuvojen hankintojen tärkeydestä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja polttoaineiden infrastruktuurin kysynnän moottorina;

12.  kannustaa tarjoamaan puhtaan energian lähteen lentoasemilla (paikallaan olevia lentokoneita varten sekä lentokenttien liikkuvia laitteita varten), jotta voidaan vähentää kerosiinin kulutusta, parantaa ilman laatua sekä vähentää ilmastovaikutusta ja melusaastetta;

Puhtaan liikkuvuuden rahasto: vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rahoittaminen

13.  pitää myönteisinä komission ponnisteluja 800 miljoonan euron lisärahoituksen järjestämiseksi alkurahoitukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönoton tukemiseen; epäilee kuitenkin vipuvaikutuksen riittävyyttä, koska on arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä tarvitaan 5,2 miljardia euroa ja vuoteen 2025 mennessä lisäksi 16–22 miljardin euron kokonaisinvestoinnit(5); kehottaa komissiota suurentamaan alkuperäisiä rahoitusmääriä, tukemaan tällaisen infrastruktuurin käyttöönoton lisäksi myös sen käyttöä taloudellisesti kannattamattoman käyttöönottovaiheen aikana sekä keskittymään julkisen liikenteen harjoittajien tarpeisiin, myös kunnossapitotilojen kaltaiseen tuki-infrastruktuuriin; korostaa, että tarvitaan lisää julkisia ja erityisesti yksityisiä investointeja;

14.  ehdottaa, että vuoteen 2025 mennessä tarvittaviksi arvioidut 25 miljardin euron investoinnit voitaisiin yhteisrahoittaa siten, että EU maksaisi noin 10 prosenttia ja noin 90 prosenttia varoista tulisi teollisuudelta, varsinkin valmistajilta, toimittajilta, energian ja polttoaineen tuottajilta sekä muilta sidosryhmiltä; korostaa, että vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin liittyvien hankkeiden olisi saatava Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointiohjelman avustuksia ja lainoja, joskin on aina varmistettava, etteivät markkinat vääristy; pyytää, että rahaston varoja myönnetään kestävyyden, toteutettavuuden, teknologianeutraaliuden, ilmastotavoitteiden, eurooppalaisen lisäarvon, käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisen ja koheesiopolitiikan kriteerien perusteella; pyytää, että innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirastosta, joka jo valvoo Verkkojen Eurooppa -välinettä, tehdään asiasta vastaava virasto;

15.  katsoo, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI 2 -rahastot) sekä Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), koheesiorahasto, InvestEU-ohjelma ja Euroopan horisontti ovat sopivia välineitä tuettaessa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa ja jatkuvia investointeja tutkimukseen ja innovointiin eri alojen, kuten liikenne- ja energia-alan, liittämiseksi paremmin yhteen;

16.  kehottaa komissiota tarkistamaan uudelleen autojen merkinnöistä annettua direktiiviä 1999/94/EY; katsoo, että tällaisella tarkistamisella olisi pyrittävä huomattavasti parantamaan kuluttajille tarkoitettuja tietoja polttoaineen kulutuksesta, hiilidioksidipäästöistä ja epäpuhtauspäästöistä ja tekemään mahdolliseksi perinteisten ja vaihtoehtoisten polttoaineteknologioiden tehokkuuden ja päästöjen vertailun todellisissa ajo-olosuhteissa;

17.  kehottaa komissiota laatimaan asetuksen yleisesti saatavilla olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien käyttöoikeudesta ainakin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

18.  toteaa, että verotuksella on suuri vaikutus vaihtoehtoisten polttoaineiden hintojen kilpailukykyyn; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita tarkistamaan energiaverotuspuitteitaan vähähiilisten ja hiilettömien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton helpottamiseksi ja edistämiseksi ja eri liikennemuotojen verotuksessa nykyisin ilmenevien erojen poistamiseksi esimerkiksi aluksiin satamissa syötettävän maasähkön ja vaihtoehtoisten polttoaineiden tuottamiseen käytettävän sähkön osalta, myös silloin kun sähkö–kaasu-muuntamista käytetään varastoimiseen jaksoittaisten uusiutuvien energiamuotojen tapauksessa;

19.  pyytää komissiota tukemaan merenkulkualan hiilestä irtautumista panostamalla selvästi innovointiin, digitalisointiin ja satamien ja alusten mukauttamiseen; pyytää komissiota sekä jäsenvaltioita ja niiden alueita perustamaan yhteisen hankkeen ”Siniset käytävät nesteytetyn maakaasun toimittamiseksi saarille” erityisesti syrjäisimpiä alueita varten; korostaa, että maaenergiansyöttö sekä sisämaan satamissa että merisatamissa voi vaikuttaa merkittävästi melun sekä hiilidioksidi- ja muiden päästöjen vähenemiseen ja parantaa samalla ilmanlaatua;

Vaihtoehtoiset polttoaineet - vaihtoehtoinen teollisuuspolitiikka

20.  pitää valitettavana, että vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotossa ja vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien ajoneuvojen tarjoamisessa edistytään liian hitaasti, sillä vuonna 2017 oli saatavilla vain 19 akkukäyttöistä ajoneuvomallia ja 25 ladattavaa hybridimallia, kun taas polttomoottorilla varustettuja ajoneuvoja oli tarjolla 417 mallia, ja kehottaa valmistajia jouduttamaan ponnistelujaan tässä asiassa; katsoo, että tarvitaan politiikkatoimia, joilla kannustetaan pakokaasupäästöttömien ja vähäpakokaasupäästöisten ajoneuvojen käyttöön ja edistetään vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen tarjontaa, kuten uusille kevyille ja raskaille ajoneuvoille asetettavia kunnianhimoisia päästönormeja, jotka niiden on saavutettava vuosiin 2025 ja 2030 mennessä, mukaan lukien pakokaasupäästöttömiä ja vähäpakokaasupäästöisiä ajoneuvoja koskevat voimakkaat kannustimet; toteaa samalla, että tarvitaan lisää julkisia ja yksityisiä investointeja;

21.  korostaa vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien ajoneuvojen saatavuuden, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönoton ja näitä tekniikoita koskevan kuluttajakysynnän välillä vallitsevaa yhteyttä; korostaa tässä yhteydessä, että siirtyminen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja voimalaitteiden käyttöön voisi parantaa teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä ja auttaa pitämään laadukkaat työpaikat Euroopassa korvaten samalla autoteollisuuden hiilestä irtautumisessa menetetyt tilaisuudet ja kestävään liikenteeseen tehtävien investointien puutteen; korostaa, että vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen laajamittaisempi käyttöönotto alentaa tuotantokustannuksia ja nopeuttaa omistamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten alenemista;

22.  muistuttaa sellaisten toimivien sisämarkkinoiden tärkeydestä, joilla varmistetaan tankkausasemien helppo saavutettavuus, maksujärjestelmien ja teknisten standardien yhteentoimivuus, polttoaineiden avoin hinnoittelu sekä eri palvelimien ja tiedostomuotojen yhteentoimivuus; korostaa, että on tärkeää antaa kuluttajille oikea-aikaista, helppotajuista, paikkansapitävää, avoimesti saatavilla olevaa ja esteetöntä tietoa ja että tämän tiedon on oltava saatavilla avoimen datan alustalla; kehottaa ottamaan käyttöön monienergiajärjestelmiä, jotta vältetään monien erilaisten jakeluverkkojen luominen kutakin voimanlähdetyyppiä varten;

23.  panee merkille, että sähköajoneuvojen lataaminen tapahtuu useimmiten kotona tai työpaikalla ja että julkisilla ja puolijulkisilla paikoilla, kuten supermarketeissa, rautatieasemilla tai lentokentillä, suoritetaan täydentävää latausta; korostaa tässä yhteydessä, että on tarpeen keskittyä enemmän älykkäisiin latausratkaisuihin, varmistaa verkon vakaus ja mahdollistaa itse tuotetun energian käyttö; korostaa, että pitkän matkan sähköinen liikkuvuus edellyttää nopeita ja ultranopeita latausratkaisuja moottoriteillä, muilla keskeisillä reiteillä ja liikenneverkkojen solmukohdissa; painottaa, että avoin pääsy latauspisteisiin, tekniikan ja maksujärjestelmien yhteensopivuus sekä kuluttajien vapaus valita energiamuoto, uusiutuva energia mukaan lukien, ja energiantoimittaja ovat toimivan järjestelmän kannalta olennaisia tekijöitä;

24.  pitää myönteisenä kestävää EU:n akkualan yhteenliittymää koskevaa komission aloitetta, ja tukee voimakkaasti seuraavan sukupolven teknologiaan keskittyvän akkukennojen eurooppalaisen tuotannon aloittamista; kehottaa komissiota ulottamaan aloitteen koskemaan muitakin voimalaitteita, kuten polttokennoja, jotta EU voi säilyttää teknologia-alan johtoasemansa;

25.  kehottaa komissiota arvioimaan kaikkien vaihtoehtoisten polttoaineiden, akkujen ja voimalaiteratkaisujen elinkaariarviointien toteutettavuutta, jotta liikenneala voidaan saattaa kestävällä tavalla hiilivapaaksi ja jotta voidaan arvioida niiden päästöjä ja vaikutusta energian ja veden kysyntään, maankäyttöön, ympäristöön sekä yhteisöihin;

°

°    °

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

(2)

EUVL L 120, 15.5.2009, s. 1

(3)

EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

(4)

2004/107/EY ja 2008/50/EY.

(5)

COM(2017)0652.


PERUSTELUT

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) 195 jäsenvaltiota allekirjoitti Pariisin sopimuksen vuonna 2015. Ne sopivat erityisesti tavoitteesta pitää maapallon lämpötilan nousu tällä vuosisadalla selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia kyseisen nousun rajoittamiseksi edelleen alle 1,5 celsiusasteeseen. EU:n tapauksessa se merkitsee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80–95 prosentilla. Nykyisin liikenneala tuottaa neljänneksen EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja sen on toteutettava merkittäviä ponnisteluja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Liikenne on EU:ssa ainoa merkittävä talouden ala, jolla kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet vuodesta 1990 lähtien. Se tuottaa 23 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, ja kyseinen osuus kasvaa yhä. Tieliikenteessä käytetään lähes 75 prosenttia kaikesta liikenteessä kulutettavasta energiasta, ja se tuottaa lähes 73 prosenttia liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. 94 prosenttia Euroopan liikennealasta on riippuvaista öljystä, josta 90 prosenttia joudutaan tuomaan EU:hun ja josta osa tuodaan maista, joiden poliittinen tilanne on epävakaa.

Jotta EU voi täyttää ilmastonmuutoksen torjuntaa, ympäristönsuojelua ja energiaomavaraisuutensa vahvistamista koskevat sitoumuksensa, sen on tehostettava ponnistelujaan taloutensa irrottamiseksi hiilestä. Liikennealalla on monia keinoja saavuttaa tämä tavoite. Tehokkuutta, päästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevat vaatimukset ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi. Uudet teknologiat, kuten vuorovaikutteiset älykkäät liikennejärjestelmät sekä automatisoitu ajaminen, voivat auttaa sujuvoittamaan liikennevirtoja ja alentamaan kulutusta. Myös kaupunki- ja aluesuunnittelulla voidaan luoda liikennejärjestelmiä, jotka tukevat julkisen liikenteen ja yhteiskuljetusten käyttöä, kannustavat ympäristöystävällisiin valintoihin, kuten kävelyyn ja pyöräilyyn, ja vähentävät siten päästöjä. Tieliikenteestä rautatie- tai sisävesiliikenteeseen siirtymisen edistäminen on toinen keino vähentää liikenteen päästöjä. Erityisesti tieliikenteessä siirtyminen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja voimalaitteiden käyttöön on suora keino hiilestä irrottautumiseen. Koska nämä polttoaineet edellyttävät erityistä infrastruktuuria, tarvitaan lainsäädäntöä sen käyttöönoton edistämiseksi.

Nykyisen direktiivin puutteet

Vuonna 2014 annettiin direktiivi 2014/94/EU vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta. Ikävä kyllä komission ehdotukseen sisältyneet kunkin jäsenvaltion sitovat tavoitteet poistettiin. Direktiivillä käyttöön otettujen kansallisten puitesuunnitelmien arviointi osoitti, että siinä, miten eri jäsenvaltiot ponnistelevat asian hyväksi, sekä niiden kunnianhimossa, on suuria eroja. Nykymuodossaan ne eivät sovellu vauhdittamaan riittävän ja kattavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin nopeaa käyttöönottoa.

Tämän vuoksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto on jäljessä alkuperäisistä suunnitelmista: vuodeksi 2025 kaavailluista noin 800 000 latauspisteestä vain hieman yli 100 000 on otettu käyttöön. Paineistetun maakaasun tapauksessa yli kaksi kolmasosaa tankkausasemista on vielä rakentamatta. Vety ei ole direktiivin mukaan pakollista, ja sen tilanne onkin vielä huonompi.

Direktiiviä olisi näin ollen tarkistettava mahdollisimman pian. Siihen olisi sisällyttävä jäsenvaltioille asetettavat konkreettiset ja sitovat tavoitteet, jotka heijastavat vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen todellista ja suunniteltua yleistymistä markkinoilla, sekä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ohella toteutettava asianmukainen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriverkosto sekä kaupunkialueilla että alueiden solmukohdissa.

Vaihtoehtoiset polttoaineet

Direktiivissä määritellään vaihtoehtoisiksi kolmentyyppiset polttoaineet, jotka ovat sähkö, vety ja kaasu (paineistettu maakaasu ja nesteytetty maakaasu). Vaikka uusiutuva sähkö ja vihreä vety ovatkin todellisia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille, paineistettu maakaasu ja nesteytetty maakaasu ovat yhä alkuperältään pääasiassa fossiilisia. Ne on mahdollista korvata biokaasulla tai synteettisillä kaasuilla. Ollakseen aidosti kestävää biokaasu olisi kuitenkin tuotettava paikallisesti, mieluiten jätteistä, ja synteettisiin kaasuihin taas liittyy suuri energiahäviö verrattuna sähkön suoraan käyttöön liikenteessä, ja sitä tulisi sen vuoksi tuottaa vain ylijäämäenergiasta, jota muussa tapauksessa rajoitettaisiin. Päätavoitteena on oltava siirtyminen kokonaan sellaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön, jotka eivät ole alkuperältään fossiilisia.

Koska on olemassa erilaisia liikennemuotoja, -tyyppejä ja -ympäristöjä, jotka asettavat omat vaatimuksensa polttoaineille ja voimalaitetekniikalle, vaihtoehtoisten polttoaineiden yhdistelmä on pitkällä aikavälillä lupaavin lähestymistapa. Hiilestä irrottautumiseksi energiaa olisi myös käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Tämä koskee ajoneuvojen ja moottoreiden tehokkuutta mutta myös polttoaineiden ja energian tuotantoa.

Vaihtoehtoisten voimalaitteiden tankista pyöriin -tehokkuus voi vaihdella mutta se on tavallisesti parempi kuin bensiini- tai dieselkäyttöisten polttomoottorien vastaava tehokkuus. Niiden omistamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten oletetaan laskevan lähitulevaisuudessa huomattavasti, ja jotkin vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivat ajoneuvot tarjoavat jo kustannusetuja. Niiden laajamittaiselle käyttöönotolle on kuitenkin kolme merkittävää estettä perinteisiin polttomoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin verrattuna. Ensinnäkin niiden ostohinnat ovat vielä kalliimpia mutta hinnat saattavat laskea teknisen edistymisen ja suurempien tuotantomäärien ansiosta. Toiseksi saatavilla olevien ajoneuvomallien määrä on vielä pienempi. Kolmanneksi vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkausinfrastruktuuriverkosto on vähemmän kattava. Viranomaisten olisi tuettava riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, ja teollisuuden on myös kannettava kortensa kekoon tarjoamalla houkuttelevampia vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivia ajoneuvoja.

Eri alojen liittäminen yhteen

Sähköön perustuvien polttoaineiden lisääntyvä käyttö tuo liikenne- ja energia-alan lähemmäs toisiaan. On kuitenkin tärkeää myös pyrkiä saavuttamaan tavoite energiantuotannon hiilestä irrottamisesta siirtymällä kokonaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Koska uusiutuvat energiamuodot ovat jaksoittaisia, energian tarjonta ja kysyntä on saatava vastaamaan toisiaan käyttämällä varastointimekanismeja.

Ylijäämäenergiaa voidaan käyttää sähkö–kaasu-muuntamisen sovelluksissa vihreän vedyn tuottamiseen. Vihreää vetyä taas voidaan käyttää suoraan polttoaineena polttokennokäyttöisissä autoissa tai syöttää kaasuverkkoihin. Tämä tekniikka kehittyy nopeasti ja tuo vihreän vedyn markkinoille kilpailukykyiseen hintaan. Tämän sovelluksen tapauksessa on olennaisen tärkeää varmistaa syrjimätön pääsy kaasuverkkoon.

Toinen vaihtoehto energiaverkkojen tasapainottamiseksi on älykäs ja hallittu lataaminen. Kun liikenteessä on yhä enemmän akulla varustettuja sähköajoneuvoja, autojen akkujen muodossa tulee tarjolle huomattavasti varastointikapasiteettia. Jotta vältetään kulutushuiput tiettyinä vuorokaudenaikoina, akulla varustettujen sähköajoneuvojen lataaminen voitaisiin suorittaa etäohjatusti ja porrastetusti jakaen siten energian kysyntä ja lataaminen pidemmälle aikavälille. Tämä toimisi vain yhteen suuntaan, mutta niin kutsutut älykkäät latausratkaisut mahdollistaisivat kaksisuuntaisen lataamisen, jonka ansiosta energiantoimittajat voisivat ladata ja purkaa akkuja tietyllä ajanjaksolla ja tasapainottaa siten aktiivisemmin verkkojaan. Kuluttajille on joka tapauksessa taattava täysi hintojen avoimuus, ja on pidettävä kiinni korkeatasoisesta tieto- ja kuluttajansuojasta.

Vastaavasti sähkön tapauksessa syrjimätön verkkoon pääsy on olennaisen tärkeää. Tämä pätee myös asiakkaiden mahdollisuuteen käyttää julkisia latauspisteitä. Hintojen olisi oltava täysin avoimia, sopimuksentekovelvoitteita ei saisi olla ja maksutapojen olisi oltava yhteentoimivia. Julkisten latauspisteiden lisäksi on otettava käyttöön yksityisiä latauspisteitä. Akulla varustettujen sähköajoneuvojen latauskäyttäytyminen eroaa hieman polttomoottorilla varustetuista ajoneuvoista, joita varten tarvitaan keskeinen paikka nopeaa tankkausta varten. Nopea lataaminen on olennaisen tärkeää sähköistä pitkän matkan matkustusta ja kuluttajien luottamusta silmällä pitäen, mutta suurin osa lataamisesta tapahtuu kuitenkin ajoneuvojen ollessa pysäköityinä – esimerkiksi yöllä tai työpaikalla – ja latauskäyttäytyminen muuttuu ajan mittaan asiakkaan kokemusten myötä.

Kattavan tarjonnan toteuttamiseksi yksityisillä latauspisteillä verkkoja ja yhteyksiä on vahvistettava, jotta mahdollistetaan ensinnäkin latauspisteiden kytkeminen toisiinsa. Toiseksi viranomaisten lupamenettelyjen on oltava helpompia ja nopeampia.

Verotus ja sääntely-ympäristö

Verotuksella on suuri vaikutus vaihtoehtoisten polttoaineiden hintojen kilpailukykyyn. Vihreän vedyn tuotannossa käytettävän uusiutuvan energian verotus voi rasittaa sen markkinahintaa. Tämä pätee myös laivojen rannan puoleiseen lataamiseen silloin, kun energian tuottaminen aluksella olevilla likaisilla polttomoottoreilla on verovapaata, kun taas rannan puoleisen sähkön on selvittävä verotuksesta ja korkeammista toimituskustannuksia kysynnän erityisluonteen vuoksi.

Tämän mietinnön tavoitteena on puuttua erityisesti infrastruktuurien puutteisiin ottamalla huomioon laajempi kokonaisuus ja liikennealan hiilestä irrottamiseen liittyvät erilaiset ongelmat ja näkökohdat.


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.8.2018)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Euroopan unionissa: aika toimia!

(2018/2023(INI))

Valmistelija: Christel Schaldemose

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevaa toimintasuunnitelmaa; muistuttaa, että liikenne on Euroopan suurimpia hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia ja ainoa ala, jolla päästöt kasvavat edelleen; korostaa, että lisäkoordinointia on jatkettava paikallisella, alueellisella ja EU:n tasolla kaikilla vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvillä toimialoilla, jotta voidaan varmistaa Euroopan kilpailukyky jatkossakin tietämyksen, teknologian ja markkinaosuuden osalta; korostaa, että tavoitteena on ottaa käyttöön riittävä infrastruktuuriverkosto vaihtoehtoisille polttoaineille, jotta hiilestä voidaan irtautua liikenteen alalla kokonaan vuoteen 2050 mennessä; kehottaa komissiota ehdottamaan seuraavaksi viisivuotiskaudeksi etenemissuunnitelmaa, jossa hahmotellaan yhteinen poliittinen kehys ja kaikille jäsenvaltioille yhteiset tavoitteet;

2.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin nopean käyttöönoton ja osoittamaan lisärahoitusta riittävälle infrastruktuurille sekä nopeille ja ultranopeille latausratkaisuille Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkossa ja kattavissa verkoissa, myös kaupunki- ja maaseutualueilla, kehittämällä edelleen kunnianhimoisia ja johdonmukaisia kansallisia toimintakehyksiä ja panemalla niitä täytäntöön; korostaa, että yksityisten ja julkisten lataus- ja tankkausinfrastruktuurien saatavuus ja käytettävyys ovat tärkeitä tekijöitä pyrittäessä saamaan kuluttajat kiinnostumaan vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävistä ajoneuvoista; katsoo, että etusijalle olisi asetettava ratkaisut, joilla on suurin mahdollisuus vähentää päästöjä ajoneuvon koko käyttöiän aikana, ottaen huomioon teknologianeutraaliuden periaate;

3.  kehottaa jäsenvaltioita kansallisia toimintakehyksiä laatiessaan ottamaan asianmukaisesti huomioon Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkossa ja kattavassa verkossa sekä yhteisessä eurooppalaisessa liikennepolitiikassa noudatetut periaatteet;

4.  kehottaa jäsenvaltioita, joiden kansallisissa toimintakehyksissä keskitytään oleellisesti maakaasuun, pohtimaan uudelleen tätä vaihtoehtoa, joka on vastoin suuntausta siirtyä Euroopassa yleistyvään sähköiseen liikenteeseen ja joka viime kädessä ei auta vauhdittamaan liikennealan päästöjen vähentämistä pitkällä aikavälillä; kehottaa näitä jäsenvaltioita suuntaamaan kansalliset toimintakehyksensä uusiutuvista lähteistä tuotettavaan energiaan, sähköstä saatavaan synteettiseen metaaniin, biokaasuun ja biometaaniin;

5.  painottaa kestävän kaupunkisuunnittelun, liikennevälineiden yksityisestä käytöstä jaettuun ja julkiseen käyttöön siirtymisen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon julkisessa liikenteessä tehtävien investointien merkitystä ja erityisesti sähkökäyttöisten linja-autojen käyttöönottoa, koska niiden osuus oli vain kymmenen prosenttia Euroopassa vuonna 2017 hankituista uusista linja-autoista;

6.  kehottaa asettamaan etusijalle nopeat ja ultranopeat latausratkaisut tiiviisti asutettujen kaupunkialueiden kehäteillä, pysäköintialueilla ja pääkaduilla; katsoo, että tämän vuoksi on vahvistettava paikallisviranomaisten, sähkönjakeluyhtiöiden ja yksityisten sijoittajien yhteistyötä ja niiden välistä koordinointia;

7.  kannattaa sähköistettyjä teitä, joilla sähköajoneuvot latautuvat ajaessaan; kehottaa laajentamaan niiden kehittämistä ainakin Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon ja kattavan verkon teillä; katsoo, että sähköistetyt tiet voisivat olla ratkaisu akkujen koon pienentämiseen ja näin myös uusien ajoneuvojen hinnan alentamiseen;

8.  panee huolestuneena merkille, että tavoitetaso ja kansallisten toimintakehysten toteutumisaste vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä ja että vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, myös sähkönlatausinfrastruktuurin, yleinen kehittäminen on riittämätöntä; pitää valitettavana, että vain kahdeksan jäsenvaltiota täyttää täysin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta 22. lokakuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU(1) säädettyjen kansallisten toimintakehysten vaatimukset ja että kaksi jäsenvaltiota ei ole toimittanut kansallista toimintakehystään direktiivin 3 artiklassa vahvistettujen määräaikojen mukaisesti; korostaa, että nämä toimintakehykset ovat välttämättömiä yksityisten kumppanien houkuttelemiseksi latausinfrastruktuurin rahoittamiseen; kehottaa tämän vuoksi komissiota harkitsemaan sitovien kansallisten tavoitteiden ja säännöllisen kansallisen raportoinnin käyttöönottoa sen varmistamiseksi, että vaihtoehtoisten polttoaineiden runkoverkkoinfrastruktuuri kehitetään vuoteen 2025 mennessä Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

9.  korostaa, että jäsenvaltioille on asetettava vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkon osalta konkreettiset, sitovat ja täytäntöönpanokelpoiset tavoitteet, jotka heijastavat vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen todellista ja suunniteltua yleistymistä markkinoilla;

10.  pitää valitettavana, että fossiilisia polttoaineita – kuten maakaasua ja nestekaasua – pidetään edelleen direktiivissä 2014/94/EU vaihtoehtoisina polttoaineina, mikä vaarantaa unionin liikennealan hiilestä irtautumista koskevan tavoitteen;

11.  kehottaa komissiota analysoimaan yksityiskohtaisesti eri kansallisia toimintakehyksiä ja sisällyttämään menestyksekkäät kansalliset ja alueelliset toimenpiteet suosituksiinsa muille jäsenvaltioille;

12.  kehottaa komissiota esittämään vedyn ja synteettisten polttoaineiden osalta kestävyyttä koskevat kriteerit, jotka perustuvat elinkaaren aikaisiin päästöihin, joissa otetaan huomioon kaikkien tuotantoprosessien edellyttämät sähköntuotannon alkupään päästöt ja niiden vaikutus veden kysyntään ja maankäyttöön;

13.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan sähköajoneuvojen julkisten latauspisteiden tarjoamista kaupunki- ja esikaupunkialueilla;

14.  katsoo, että sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin kehittämistä olisi edistettävä ensisijaisesti alueilla, joilla ilmanlaatu on heikko, ja että tiedot käyttöönotetuista tai suunnitelluista toimista sähköisen liikenteen edistämiseksi olisi ilmoitettava ilmanlaatua koskevien suunnitelmien yhteydessä;

15.  kehottaa investoimaan jatkuvasti tutkimukseen ja innovointiin uusiutuvien energialähteiden ja kestävien liikennemuotojen yhdistämiseksi tavoitteena saavuttaa päästötön liikkuvuus vuosisadan puoliväliin mennessä;

16.  toteaa, että sähköajoneuvojen omistajat lataavat useimmiten ajoneuvojaan kotona tai työpaikalla; painottaa, että tarvitaan sellainen kattava yksityinen ja yhteiskäytössä oleva julkinen latausinfrastruktuuri, joka mahdollistaa sähköisten ajoneuvojen ja polkupyörien lataamisen kotona ja työpaikalla, sekä pitkien matkojen varrella huoltoasemien latausinfrastruktuurivelvoitteen kautta; ottaa huomioon, että tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä investointeja riittävän kattavan infrastruktuurin aikaansaamiseksi; painottaa tämän osalta tarvetta asentaa riittävä latausinfrastruktuuri sekä uusiin että nykyisiin rakennuksiin; toteaa, että tiedon jakamista on lisättävä erityisesti yksityisen sektorin mukaan saamiseksi, jotta voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet;

17.  panee huolestuneena merkille, että vuonna 2017 Euroopassa oli saatavilla vain 19 akkukäyttöistä ajoneuvomallia ja 25 ladattavaa hybridiajoneuvoa, ja vastaavasti eurooppalaisten kuluttajien saatavilla oli 417 bensiini- ja dieselkäyttöistä ajoneuvomallia(2);

18.  korostaa, että ilman riittävää jakeluverkkoa vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö ei voi lisääntyä; korostaa, että tarvitaan jakeluvelvoitteita, jotta epävarmuus infrastruktuurin laajuudesta vähenee;

19.  kehottaa komissiota laatimaan asetuksen yleisesti saatavilla olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien käyttöoikeudesta ainakin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

20.  toteaa, että osana vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan direktiivin 2014/94/EU täytäntöönpanoa komissiolle toimitetut kansalliset suunnitelmat osoittavat, että unionissa saatavilla olevien latauspisteiden nykytaso on riittävä liikenteessä oleville sähköisille ajoneuvoille sen komission suosituksen mukaan, että jokaista kymmentä ajoneuvoa varten on oltava yksi latauspiste;

21.  toteaa myös, että yleisen latausinfrastruktuurin EU:n laajuista käyttöönottoa vuoteen 2020 mennessä koskevien kansallisten suunnitelmien odotetaan etenevän samaa tahtia ajoneuvojen määrän ennakoidun kasvun kanssa, ja toteaa, että tärkeimpien valtateiden varrella on riittävästi nopeita latauspisteitä, kun niitä on vähintään 40 kilometrin välein;

22.  painottaa, että vuodesta 2020 alkaen tarvitaan merkittävästi nykyisiä suunnitelmia enemmän lisäinvestointeja, joilla vastataan tieliikenteessä olevien sähköisten ajoneuvojen ennakoituun yleistymiseen, ja että EU:n rahoitus on tärkeää etenkin vähemmän kehittyneillä markkinoilla;

23.  korostaa, että on painotettava enemmän älykkäitä latausratkaisuja; toteaa, että tämä voidaan saavuttaa varmistamalla, että yksityiselle ja yhteiskäytössä olevalle julkiselle latausinfrastruktuurille asetettava vaatimukset menevät rakennusten energiatehokkuudesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU tarkistuksessa vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia pidemmälle(3); painottaa, että riittämätön latausinfrastruktuuri on yksi kestävän liikenteen toteuttamisen pääasiallisista esteistä EU:ssa;

24.  ottaa huomioon, että koska kaikilla käyttäjillä ei ole mahdollisuutta ladata sähköajoneuvoja kotona, on löydettävä sekä asuinrakennuksiin että muihin rakennuksiin soveltuvat ratkaisut ja yhdistettävä latausratkaisut muuhun valmiiseen infrastruktuuriin, kuten lyhtypylväisiin;

25.  toteaa, että sähköisten ajoneuvojen markkinoiden kasvu lisää sähkön kysyntää verkossa, mutta Euroopan ympäristökeskuksen mukaan 80-prosenttisesti sähköistetty autokanta vuonna 2050 lisää sähkön kysyntää EU:ssa keskimäärin vain 10 prosenttia;

26.  katsoo, että latausinfrastruktuurin olisi kaupungeissa oltava kaikentyyppisten ajoneuvojen saatavilla, myös yhteiskäytössä olevien ajoneuvojen, sähköisten pakettiautojen, sähköpyörien ja kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen;

27.  painottaa, että maasähkön käyttö vaikuttaa myönteisesti hiilidioksidipäästöihin, melusaasteeseen ja ilmanlaatuun ja siitä koituu myös muita ympäristöhyötyjä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään lisää toimintaperusteisia kannustimia maasähkönsyötön kehittämiselle sekä sisävesi- että merisatamissa, jotta fossiilisia polttoaineita käyttävän liikenteen päästöt vähenisivät; kannustaa tähän liittyen jäsenvaltioita kehittämään täysin sähköisten lauttojen nopeaa käyttöönottoa koskevia yhdennettyjä suunnitelmia; katsoo, että tarvitaan täydentävää kansallista sääntelyä sen varmistamiseksi, että laiturissa olevat alukset velvoitetaan käyttämään mitä tahansa saatavilla olevaa puhdasta maasähköä; kehottaa lisäksi myöntämään lisää rahoitustukea maasähkönsyötön kehittämiselle sekä sisävesi- että merisatamissa, koska korkeat kustannukset haittaavat sen taloudellista toteutettavuutta; painottaa, että Verkkojen Eurooppa -välineestä on mahdollista tukea kehitystä tällä alalla;

28.  pitää valitettavana, että vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotossa ja vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien ajoneuvojen tarjoamisessa edistytään liian hitaasti, ja kehottaa valmistajia jouduttamaan ponnistelujaan;

29.  kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan energiaverotuspuitteitaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton helpottamiseksi ja edistämiseksi ja poistamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden tuottamiseen käytettävän sähkön raskaan verotuksen, myös silloin kun sähkö–kaasu-muuntamista käytetään jaksoittaisten uusiutuvien energiamuotojen varastoimiseen;

30.  kannustaa tarjoamaan puhtaan energian lähteen lentoasemilla (paikallaan olevia lentokoneita varten sekä lentokenttien liikkuvia laitteita varten), jotta voidaan vähentää kerosiinin kulutusta, parantaa ilman laatua sekä vähentää ilmastovaikutusta ja melusaastetta;

31.  toteaa, että yksi risteilyalus, jonka apulaitekuormitus on 4,6 MW, kuluttaa todennäköisesti yli 700 litraa polttoainetta tunnissa, mikä on enemmän kuin 688 käynnissä olevaa kuorma-auton moottoria kuluttaisivat;

32.  kannustaa eurooppalaisia autonvalmistajia lisäämään investointeja erittäin pienipäästöisten ajoneuvojen kehittämiseen yhtenä keinona vauhdittaa niiden yleistymistä EU:n markkinoilla; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja ajoneuvoteollisuutta kehittämään edelleen vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen tarjontaa esimerkiksi tukemalla uusille henkilöautoille, uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja uusille raskaille hyötyajoneuvoille asetettavia kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, jotka niiden on saavutettava vuosiin 2025 ja 2030 mennessä;

33.  kehottaa lainsäätäjiä määrittämään aikajanan, oikean kannustinjärjestelmän sekä tavoitetason vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten koko EU:n ajoneuvokannalle, jotta kokonaishiilestä irtautuminen liikenteessä saavutettaisiin vuoteen 2050 mennessä; katsoo, että tämä on välttämätöntä investointivarmuuden luomiseksi vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen markkinoilla sekä riittävän infrastruktuurin käyttöönoton vauhdittamiseksi; toteaa, että kestävään liikenteeseen siirtymiseen liittyvät haasteet muodostuvat koko toimitusketjussa;

34.  kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan julkisen liikenteen latausinfrastruktuurin käyttöönottoa sekä edistämään vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien linja-autojen ja muiden julkisen liikenteen sähköisten ajoneuvojen kysyntää ja asettamaan etusijalle ajoneuvon koko käyttöiän näkökulmasta katsottuna kaikkein päästöneutraaleimmat järjestelmät;

35.  kannustaa maailmanlaajuisessa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa mukana olevia paikallis- ja alueviranomaisia pyrkimään siihen, että ne sisällyttävät kestäviä energiatoimia koskeviin suunnitelmiinsa konkreettisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on erityisesti rakentaa tai saada valmiiksi sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri;

36.  kannustaa alue- ja paikallisviranomaisia hyödyntämään aiempaa enemmän olemassa olevia koheesiorahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston yhteisrahoitusmahdollisuuksia kestävän kaupunkiliikenteen tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen lataus- ja tankkausinfrastruktuuri saadaan valmiiksi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.7.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

47

2

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Karin Kadenbach, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Rory Palmer, Massimo Paolucci, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, John Procter, Julia Reid, Frédérique Ries, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Adina-Ioana Vălean, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Guillaume Balas, Anja Hazekamp, Jan Huitema, Merja Kyllönen, Alojz Peterle, Christel Schaldemose, Keith Taylor

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Marc Joulaud, Stanisław Ożóg

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

47

+

ALDE

Catherine Bearder, Jan Huitema, Frédérique Ries

EFDD

Piernicola Pedicini

GUE/NGL

Stefan Eck, Anja Hazekamp, Merja Kyllönen

NI

Zoltán Balczó

PPE

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Karl Heinz Florenz, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, György Hölvényi, Marc Joulaud, Giovanni La Via, Peter Liese, Miroslav Mikolášik, Alojz Peterle, Annie Schreijer Pierik, Renate Sommer, Adina Ioana Vălean

S&D

Guillaume Balas, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Susanne Melior, Rory Palmer, Massimo Paolucci, Pavel Poc, Christel Schaldemose, Daciana Octavia Sârbu, Damiano Zoffoli

VERTS/ALE

Marco Affronte, Margrete Auken, Bas Eickhout, Davor Škrlec, Keith Taylor

2

-

EFDD

Julie Reid

ENF

Sylvie Goddyn

8

0

ALDE

Anneli Jäätteenmäki, Valentinas Mazuronis

ECR

Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Urszula Krupa, Stanisław Ożóg, Bolesław G. Piecha, John Procter

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

(2)

Nollapäästöisiä autoja koskeva raportti Availability and Affordability of ZEVs – Interim Report, Element Energy, lokakuu 2017.

(3)

EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.7.2018)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Euroopan unionissa: aika toimia!

(2018/2023(INI))

Valmistelija: Zdzisław Krasnodębski

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansalliset toimintakehyksensä, jotka komissio arvioi hiljattain antamassaan tiedonannossa COM(2017)0652, jossa todettiin, että sähköisten ajoneuvojen latausinfrastruktuurin tavoitteet ja täytäntöönpano vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä ja että vain kahdeksan jäsenvaltiota 25:stä täytti täysin direktiivissä 2014/94/EU(1) esitetyt kansallisia toimintakehyksiä koskevat vaatimukset ja että kaksi jäsenvaltiota ei toimittanut kansallista toimintakehystään 16. marraskuuta 2016 mennessä direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että liikenneala on unionin suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja ja ainoa ala, jolla päästöt kasvavat edelleen; katsoo, että koordinointia EU:n tasolla on lisättävä, jotta voidaan varmistaa riittävän infrastruktuuriverkoston käyttöönotto vaihtoehtoisia polttoaineita varten liikennealan irrottamiseksi hiilestä kokonaan vuoteen 2050 mennessä;

C.  katsoo, että unionin liikennealan hiilestä irtautumisessa on noudatettava teknologianeutraaliuden periaatetta ja siinä yhteydessä on varmistettava, että erilaisilla puhtaan liikkuvuuden vähäpäästöisillä teknologioilla on tasavertaiset toimintaedellytykset ja että alalla edistetään kilpailua ja kannustetaan uusiin innovaatioihin;

1.  korostaa, että unionilla on mahdollisuus olla edelläkävijä puhtaan liikenteen alalla ja johtaa maailmanlaajuista muutosta; toteaa, että puhtaaseen energiaan siirtyminen luo runsaasti uusia kasvumahdollisuuksia teollisuudelle ja vahvistaa Euroopan energiavarmuutta; korostaa, että nykyään yli 65 prosenttia akkukäyttöisistä sähköajoneuvoista ja ladattavista hybridiajoneuvoista valmistetaan unionin ulkopuolella ja uudenlainen liikkuvuus johtaa ammattitaitovaatimusten muutoksiin, joten on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että edistyminen jatkuu, jotta voidaan antaa pontta teollisuudelle ja luoda uusia, laadukkaita työpaikkoja unionissa; katsoo, että akkualaa on ehdottomasti parannettava luomalla unioniin kestävä akkukennotuotanto ja varmistamalla, että EU:lla on täysin oma arvoketju, jossa paristojen ja raaka-aineiden kierrätyspotentiaalia hyödynnetään kiertotaloutta koskevan periaatteen mukaisesti;

2.  pitää tervetulleena edellä mainittua komission tiedonantoa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta; huomauttaa kuitenkin, että kansalliset puitesuunnitelmat eivät johda tilanteeseen, jossa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto olisi riittävää vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen käyttöönotolle asetetuille tavoitteille vuoteen 2025 mennessä; kehottaa näin ollen komissiota vaatimaan, että jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin toimintakehyksiinsä pakolliset vähimmäistavoitteet ottaen samalla huomioon vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen suunnitellun ja toteutuneen käyttöönoton ja niiden teknisen edistymisen sekä tavoitteen toteuttaa vaihtoehtoisten polttoaineiden Euroopan laajuinen infrastruktuuriverkosto;

3.  panee huolissaan merkille, että jäsenvaltioiden kunnianhimossa on suuria eroja; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin nopean käyttöönoton; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään ja mukauttamaan kansallisia puitesuunnitelmiaan vastaavasti ottamalla huomioon vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen suunnitellun ja toteutuneen käyttöönoton ja niiden teknisen edistymisen; kehottaa jäsenvaltioita tekemään täytäntöönpanotoimista riittävän kunnianhimoisia;

4.  kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan sähköiseen liikkuvuuteen liittyvien tutkimustulosten käyttöönottoa hyödyntämällä täysimääräisesti EU:n varoja; pitää myönteisenä komission ehdotusta myöntää 800 miljoonan euron lisärahoitus unionin varoista; painottaa, että unionin ja jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan kuitenkin lisää tukivälineitä asianmukaisten julkisten ja yksityisten investointien hankkimiseksi;

5.  huomauttaa, että sähköistäminen on välttämätön edellytys unionin liikennealan hiilestä irrottautumiselle ja unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiselle; korostaa, että on tärkeää keskittyä yhdistämään saatavilla olevat tehokkaimmat toimenpiteet unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, koska tarjolla on useita vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, kuten sähkö, kehittyneet biopolttoaineet, vety ja nesteytetty maakaasu; vaatii siksi teknologianeutraalin lähestymistavan soveltamista samalla, kun varmistetaan hiilidioksidipäästöjen väheneminen;

6.  kehottaa siirto- ja jakeluverkonhaltijoita varmistamaan paikallisten verkkojen vakauden ottamalla huomioon tarpeen parantaa rajat ylittävää sähkönsiirtoa ja alentamaan tulevaa energiakulutuksen huippua; korostaa, että sähkömarkkinoiden suunnittelu-uudistuksen yhteydessä olisi luotava oikeanlainen sääntelykehys, jolla varmistetaan verkon vakaus, kohtuulliset hinnat sekä toimitusvarmuus ja mahdollistetaan oma-varaisuus, kysyntään vastaaminen ja kuluttajien aktiivisuus; painottaa tämän vuoksi älykkäisiin latausteknologioihin sekä älykkäisiin verkkoihin investoinnin merkitystä, sillä ne vaikuttavat osaltaan energiasiirtymän onnistumiseen;

7.  korostaa, että on tärkeää varmistaa kaikille toimijoille sekä paikallisille viranomaisille, kunnallisille yrityksille ja muiden jäsenvaltioiden toimijoille tasavertaiset mahdollisuudet kehittää ja ylläpitää latauspisteitä sekä toimittaa niihin raaka-aineita, jotta vältetään monopolitilanteet; kehottaa komissiota edistämään kaikille toimijoille avointa pääsyä markkinoille ja antamaan tukea latauspisteiden käyttöönottoa koskeville aloitteille, jotta varmistetaan, että kuluttajat voivat valita energiantoimittajan ja energialähteen vapaasti; painottaa, että infrastruktuuriratkaisujen olisi oltava markkinapohjaisia; vaatii, että sähköajoneuvoja varten tarvittavien eri polttoaineiden jakeluverkkojen ja julkisesti saatavilla olevien latauspisteiden on pääasiassa perustuttava markkinaehtoihin, jos markkinatoimijat voivat tarjota palveluja kohtuullisin kustannuksin ja oikea-aikaisesti;

8.  painottaa, että tarvitaan sellainen kattava yksityinen ja jaettu julkinen latausinfrastruktuuri, joka mahdollistaa sähköisten ajoneuvojen ja polkupyörien lataamisen kotona ja työpaikalla, ja ottaa samalla huomioon, että tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä investointeja, jotta saavutetaan rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin(2) tarkistuksessa vahvistetut vähimmäisvaatimukset;

9.  korostaa, että vaikka sähköisen liikkuvuuden kehittymisestä aukenee digitaalisia mahdollisuuksia, joista voidaan mainita esimerkiksi älykkäät verkot, sähköiset maksut tai liitettävyys muihin oheispalveluihin, älykkäästä lataamisesta ja tietojenvaihdosta seuraa uusia haasteita, jotka liittyvät muuan muassa tietosuojaan, järjestelmien yhteentoimivuuteen, tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottaviin järjestelmiin tai vapaaseen tietojenkulkuun;

10.  palauttaa mieliin, että on tärkeää ylläpitää markkinat yhdenmukaisina edistämällä palvelinten ja tiedontallennusmuotojen yhteentoimivuutta ja ajoneuvokannan standardoituja käytäntöjä; suhtautuu myönteisesti siihen, että CEN/CENELEC onnistui hiljattain ratkaisemaan osan standardisointiongelmasta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.7.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

53

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Fredrick Federley, Adam Gierek, Theresa Griffin, Rebecca Harms, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Edouard Martin, Tilly Metz, Csaba Molnár, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michał Boni, Benedek Jávor, Olle Ludvigsson, Marisa Matias, Rupert Matthews, Gesine Meissner, Dominique Riquet

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Romeo Franz, Ulrike Rodust

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

53

+

ALDE

Fredrick Federley, Gesine Meissner, Morten Helveg Petersen, Dominique Riquet, Lieve Wierinck

ECR

Edward Czesak, Zdzisław Krasnodębski, Rupert Matthews, Evžen Tošenovský

EFDD

Dario Tamburrano

ENF

Angelo Ciocca, Barbara Kappel, Christelle Lechevalier

EPP

Bendt Bendtsen, Michał Boni, Jerzy Buzek, Cristian‑Silviu Buşoi, Christian Ehler, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Janusz Lewandowski, Nadine Morano, Angelika Niebler, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Hermann Winkler, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera

S&D

Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Jakop Dalunde, Romeo Franz, Adam Gierek, Theresa Griffin, Rebecca Harms, Benedek Jávor, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Tilly Metz, Csaba Molnár, Dan Nica, Miroslav Poche, Ulrike Rodust, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

3

-

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga, Marisa Matias, Neoklis Sylikiotis

1

0

GUE/NGL

Jaromír Kohlíček

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

(2)

EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.6.2018)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Euroopan unionissa: aika toimia!

(2018/2023(INI))

Valmistelija: Matthijs van Miltenburg

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan toimintasuunnitelman; muistuttaa liikenteen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ja toteaa Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen edellyttävän, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt saadaan lähes nollattua vuoteen 2050 mennessä; korostaa näin ollen, että vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen kestävyys perustuu paljolti uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja että on panostettava siihen, että vaihtoehtoisten polttoaineiden laatua ja vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmiä koskevat edellytykset ovat yhtenäisiä kaikissa jäsenvaltioissa; painottaa, että hiilestä irtautumista koskevien unionin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja etenkin autoteollisuuden ja komission tiiviimpää yhteistyötä;

2.  tähdentää, että vähähiilisyysinnovaatioista on hyötyä unionin globaalille kilpailuasemalle ja energiavarmuudelle; kannustaa unionia toimimaan maailmanlaajuisena edelläkävijänä liikennealan hiilestä irtautumisessa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita – erityisesti kehityksestä pahiten jäljessä olevia jäsenvaltioita – ja teollisuudenalaa osoittamaan suurempaa kunnianhimoa ja nopeuttamaan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa, myös kehittämällä tehokkaita, kaikenkattavia ja johdonmukaisia kansallisia politiikkakehyksiä ja panemalla ne oikea-aikaisesti täytäntöön, jotta voidaan varmistaa sekä julkisten että yksityisten investointien edellyttämä vakaus;

3.  korostaa, että vaihtoehtoisten polttoaineiden julkisen ja yksityisen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin unionin laajuinen saatavuus ja saavutettavuus ja se, miten kuluttajat ottavat uudet liikkuvuusjärjestelmät vastaan, ovat toisistaan riippuvaisia tekijöitä; tähdentää, että unionin menettelytapoja, myös yhteisiä teknisiä normeja, on yhdenmukaistettava entisestään, jotta maksupalvelut ja latauspisteet olisivat yhteentoimivia, jolloin vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttäjät voisivat unionissa matkatessaan hyödyntää täysin käytettävissä olevaa infrastruktuuria; korostaa, että kuluttajille on tiedotettava avoimesti ja on varmistettava jatkuvuus rajojen ylitse; vaatii tässä mielessä lisäämään yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken; kehottaa komissiota lujittamaan kuluttajaulottuvuutta ja tarjoamaan kuluttajille yhdenmukaistetun tiedotusstrategian vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä sekä tietoa jäsenvaltioiden latauspisteistä ja maksutavoista;

4.  korostaa, että on tärkeää antaa kuluttajille oikea-aikaista, helppotajuista, paikkansapitävää, avoimesti saatavilla olevaa ja esteetöntä tietoa; pitää tässä mielessä tärkeinä suunniteltuja hintavertailuja vaihtoehtoisten ja perinteisten polttoaineiden välillä; kehottaa keräämään näitä tietoja ja käsittelemään niitä avoimen datan alustalla;

5.  pitää arvokkaana unionin tason koordinointia; kannustaa komissiota arvioimaan vuoden 2018 aikana, edistettäisiinkö maksupalvelujen yhteentoimivuutta parhaiten lainsäädäntötoimilla vai muilla kuin lainsäädäntötoimilla markkinoiden innovointia vaikeuttamatta;

6.  kehottaa komissiota hyödyntämään unionin liikenne-, energia- ja digitalisointipolitiikkojen synergiaetuja esimerkiksi älykkäissä latausjärjestelmissä ja liikennejärjestelmissä mutta varmistamaan samalla tietoturvavaatimusten noudattaminen; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi kestävän liikenteen foorumilla varmistaakseen jatkuvuuden rajojen yli;

7.  katsoo, että kehitettäessä markkinapohjaista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria olisi noudatettava teknologianeutraalia lähestymistapaa, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja varmistamaan, että kuluttajilla on enemmän ja parempia valinnanmahdollisuuksia; toteaa, että vaihtoehtoisten polttoaineiden digitaalisesti yhteenliitetyn infrastruktuurin käyttöönottoa olisi tarkasteltava suhteessa vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen todelliseen lukumäärään; korostaa näin ollen, että markkinoille on saatettava enemmän vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja, jotta niiden profiilia voitaisiin korottaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja jotta voidaan kannustaa niihin tehtäviä julkisia ja yksityisiä investointeja;

8.  kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja yksityistä sektoria lisäämään taloudellista tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle; korostaa erityisesti, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on lisättävä unionin rahoitusta tälle infrastruktuurille; kehottaa ottamaan huomioon, että maantieteelliset eroavaisuudet ja tuki vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurille sekä maaseutualueilla korkeat siirtymäkauden kustannukset, jotka saattavat haitata vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, muodostavat merkittävän esteen; kehottaa jäsenvaltioita huomioimaan avustusohjelmien, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja verokannustinten myönteiset vaikutukset siihen, yleistyvätkö vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivat ajoneuvot markkinoilla.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Pascal Arimont, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Nosheena Mobarik, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Cristian-Silviu Buşoi, Birgit Collin-Langen, Roberta Metsola, Marc Tarabella, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Asim Ademov, Clara Eugenia Aguilera García, Klaus Buchner, Peter Liese, Emilian Pavel, Annie Schreijer-Pierik, Tomáš Zdechovský

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

28

+

ALDE

Jasenko Selimovic

ECR

Daniel Dalton, Nosheena Mobarik, Anneleen Van Bossuyt

EFDD

Marco Zullo

PPE

Asim Ademov, Pascal Arimont, Cristian-Silviu Buşoi, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Philippe Juvin, Peter Liese, Roberta Metsola, Jiří Pospíšil, Annie Schreijer-Pierik, Sabine Verheyen, Tomáš Zdechovský

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Liisa Jaakonsaari, Emilian Pavel, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Marc Tarabella

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Pascal Durand

1

-

EFDD

John Stuart Agnew

2

0

ENF

Mylène Troszczynski

GUE/NGL

Dennis de Jong

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

0

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Georges Bach, Deirdre Clune, Michael Cramer, Isabella De Monte, Andor Deli, Ismail Ertug, Dieter-Lebrecht Koch, Innocenzo Leontini, Peter Lundgren, Gesine Meissner, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Keith Taylor, Pavel Telička, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Wim van de Camp

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Francisco Assis, Jakop Dalunde, Mark Demesmaeker, Maria Grapini, Werner Kuhn, Ramona Nicole Mănescu, Evžen Tošenovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Miriam Dalli, Aleksander Gabelic, John Howarth, Martina Werner


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

29

+

ALDE

PPE

 

S&D

 

VERTS/ALE

 

Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner, Dominique Riquet, Pavel Telička

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Dieter-Lebrecht Koch, Werner Kuhn, Innocenzo Leontini, Ramona Nicole Mănescu, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Wim van de Camp

Francisco Assis, Miriam Dalli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Aleksander Gabelic, Maria Grapini, John Howarth, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, David-Maria Sassoli, Martina Werner, Janusz Zemke

 

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Keith Taylor

 

0

-

 

 

6

0

ECR

 

Mark Demesmaeker, Peter Lundgren, Tomasz Piotr Poręba, Evžen Tošenovský, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 16. lokakuuta 2018Oikeudellinen huomautus