Menettely : 2018/2046(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0313/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0313/2018

Keskustelut :

PV 22/10/2018 - 14
CRE 22/10/2018 - 14

Äänestykset :

PV 24/10/2018 - 11.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0404

MIETINTÖ     
PDF 1011kWORD 203k
11.10.2018
PE 626.971v02-00 A8-0313/2018(Osa 1)

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(11737/2018 – C8‑0410/2018 – 2018/2046(BUD))

Osa 1: Päätöslauselmaesitys

Budjettivaliokunta

Esittelijät: Daniele Viotti (Pääluokka III – Komissio)

Paul Rübig (muut pääluokat)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (11737/2018 – C8‑0410/2018 – 2018/2046(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(3),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(4),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(5),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuoden 2019 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista(6),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2019(7),

–  ottaa huomioon komission 21. kesäkuuta 2018 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (COM(2018)0600),

–  ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2018 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2018 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (11737/2018 – C8‑0410/2018),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista(8),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0313/2018),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  korostaa, että parlamentti ottaa vuoden 2019 talousarviota käsitellessään täysin huomioon poliittiset painopisteet, jotka se hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä edellä mainituissa 15. maaliskuuta 2018 yleisistä suuntaviivoista ja 5. heinäkuuta 2018 trilogin neuvotteluvaltuuksista antamissaan päätöslauselmissa; palauttaa mieliin, että painopisteiden keskiössä ovat kestävä kasvu, innovointi, kilpailukyky, turvallisuus, pakolais- ja muuttovirtojen perimmäisiin syihin puuttuminen, pakolais- ja muuttovirtojen hallinta, ilmastonmuutoksen torjunta ja siirtyminen kestävään energiaan, ja toteaa, että erityisen huomion kohteena on nuoriso;

2.  korostaa, että ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroa unionista unioni tarvitsee riittävästi talousarviovaroja vastatakseen kansalaisten odotuksiin, voidakseen käsitellä tehokkaasti edellä mainittuja lukuisia prioriteetteja ja edessään olevia haasteita ja parantaakseen kansalaistensa arkielämää;

3.  toteaa, että unionin kansalaiset odottavat unionin pyrkivän varmistamaan kaikin keinoin talouskasvun ja edistämään työpaikkojen luomista yhtäläisesti kaikilla unionin alueilla; muistuttaa, että näiden odotusten täyttäminen edellyttää investointeja tutkimukseen ja innovointiin, digitalisaatioon, koulutukseen, infrastruktuuriin ja pk-yrityksiin ja työllisyyden tukemista erityisesti unionin nuorten keskuudessa; ei voi hyväksyä sitä, että neuvosto ehdottaa jälleen kerran leikkauksia juuri niihin ohjelmiin, joilla pyritään tekemään unionin taloudesta kilpailukykyisempi ja innovatiivisempi; korostaa lisäksi, että monet kyseisistä ohjelmista, kuten Horisontti 2020, ovat erittäin ylikuormitettuja, mikä tarkoittaa resurssien huonoa käyttöä ja johtaa siihen, että monet erinomaiset hankkeet jäävät vaille rahoitusta; korostaa myös, että sellaiset ohjelmat kuten Erasmus+, Horisontti 2020 ja yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME) osoittavat selvästi unionin laajuisen yhteistyön edut ja auttavat luomaan eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta; on tästä syystä päättänyt lisätä huomattavasti Erasmus+ -ohjelman määrärahoja ja vahvistaa ohjelmia, jotka osaltaan edistävät kasvua ja työpaikkojen luomista, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa, Verkkojen Eurooppa -välinettä ja COSME-ohjelmaa;

4.  muistuttaa aikovansa edelleen pitää Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) käytyjen neuvottelujen aikana antamansa lupaukset siitä, että ESIRin rahoittamiseksi vuotuisessa talousarviomenettelyssä tehdyt leikkaukset Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoihin pysyvät vaikutuksiltaan mahdollisimman vähäisinä; ehdottaakin, että nämä leikkaukset hyvitetään palauttamalla kyseisten kahden ohjelman alkuperäinen vuotuinen rakenne, jotta ne voisivat saavuttaa täysimääräisesti kyseistä lainsäädäntöä hyväksyttäessä sovitut tavoitteet;

5.  korostaa, että nuorisotyöttömyys on vähentynyt aiemmista vuosista mutta on edelleen kestämättömän korkealla tietyissä jäsenvaltioissa, etenkin talouskehityksessä jälkeen jääneillä alueilla, ja että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne on erityisen huolestuttava; painottaa, että köyhyyden ja sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen riski uhkaa eniten nuoria; on siksi päättänyt korottaa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja komission ehdottamasta tasosta; tähdentää, että tätä korotusta ei saisi missään tapauksessa pitää monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä hyväksytyn nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen aikaistamisena; tähdentää kuitenkin, että nuorisotyöllisyysaloitetta olisi kehitettävä edelleen ja sitä olisi tehostettava siten, että se toisi enemmän eurooppalaista lisäarvoa jäsenvaltioiden nuorisotyöllisyystoimiin varmistamalla eritoten, ettei sillä korvata aiempien kansallisten toimien rahoitusta;

6.  muistuttaa, että koheesiopolitiikalla on ensisijainen asema unionin kehityksessä ja kasvussa ja jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymisessä; korostaa parlamentin sitoutuneen varmistamaan, että näille ohjelmille myönnetään riittävät määrärahat, sillä ne kuuluvat unionin keskeisiin toimintapolitiikkoihin;

7.  pitää valitettavana, että nykyennusteiden mukaan unionin talousarviosta kohdennettaisiin vuosina 2014–2020 ainoastaan 19,3 prosenttia ilmastotoimenpiteisiin, mikä tarkoittaa, ettei unioni saavuttaisi 20 prosentin tavoitettaan, joka asetettiin jo ennen Pariisin ilmastosopimusta; ymmärtää, että tämä johtuu pääasiassa koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelmien viivästymisestä; kehottaa näitä hallinnoivia jäsenvaltioita vauhdittamaan täytäntöönpanoaan ja keskittymään ilmastomenoihin, jotta kompensoidaan monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana tehdyt määrärahojen vähennykset; kehottaa komissiota laatimaan toimintasuunnitelman sellaisia ohjelmia varten, joilla on merkittävä potentiaali edistää ilmastoon liittyvän menotavoitteen saavuttamista; kehottaa lisäksi toteuttamaan vuosittain kattavan tietojen kokoamisen, jolla edistetään valtavirtaistamisen tavoitetta, ja ottamaan käyttöön konkreettisia ja johdonmukaisia varokeinoja, joilla varmistetaan ilmaston kannalta kestävät talousarviopäätökset, jotka vastaavat unionin sitoumuksia Pariisin ilmastosopimuksessa, sekä laatimaan kattavia raportteja aloitteiden käynnistämiseksi, jos tavoitteita ei saavuteta;

8.  korostaa, että otsakkeen 3 määrärahoja on käytetty viime vuosina paljon muuttoliike- ja pakolaishaasteen ratkaisemiseen ja näitä toimia olisi jatkettava ja vahvistettava niin paljon ja niin kauan kuin se on tarpeen; kehottaa komissiota valvomaan aktiivisesti, että otsakkeessa 3 on riittävästi määrärahoja, ja hyödyntämään kattavasti kaikkia käytettävissä olevia välineitä vastatakseen oikea-aikaisesti mahdollisiin lisärahoitusta edellyttäviin ennakoimattomiin tapahtumiin muuttoliikkeen alalla sekä kiinnittämään erityistä huomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitettuihin saaristoalueisiin; on päättänyt lisätä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja, jotta maahanmuuttoon liittyvät unionin tarpeet voidaan kattaa täysin ja jotta voidaan etenkin tukea jäsenvaltioita turvapaikanhakijoiden ja muuttajien vastaanotto-olosuhteiden ja kotouttamistoimenpiteiden ja -käytäntöjen parantamisessa ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisäämisessä sekä oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palauttamisstrategioiden kehittämisessä; toteaa jälleen, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on riittämätön, jotta siitä voitaisiin rahoittaa asianmukaisesti näistä tavoitteista johtuvia sisäisiä tarpeita sekä muita ensisijaisia ohjelmia, esimerkiksi terveyden, elintarvikkeiden turvallisuuden, yleisen turvallisuuden, oikeuden, kansalaisuuden ja kulttuurin alalla; katsoo, että paikallisviranomaisia, jotka ovat halukkaita tukemaan unionin uudelleensijoittamisohjelmaa, olisi tuettava edelleen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston suoraan hallinnoiduista varoista;

9.  huomauttaa, että unionissa viime aikoina esiintyneiden turvallisuushuolten vuoksi otsakkeen 3 rahoituksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös toimiin, joilla parannetaan unionin kansalaisten turvallisuutta; on tästä syystä päättänyt kohdentaa lisää resursseja oikeus- ja sisäasioiden alalla toimiville virastoille, kuten Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolle (Europol), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastolle (CEPOL), laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle eurooppalaiselle virastolle (eu-LISA), Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyön yksikölle (Eurojust) ja uudelle Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO), koska niiden työtaakka ja työtehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet ja henkilöstöstä ja rahoituksesta on ollut pulaa;

10.  huomauttaa jälleen, että osa muuttoliike- ja pakolaishaasteen ja unionin kansalaisten turvallisuushuolten ratkaisua on se, että tartutaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja osoitetaan riittävästi varoja sisäisiin ja ulkoisiin välineisiin, joilla pyritään puuttumaan muun muassa köyhyyden, työpaikkojen, koulutuksen ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteen, epävakauden, konfliktien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin unionin naapurimaissa ja Afrikassa; katsoo, että unionin olisi käytettävä mahdollisimman hyvin hyväksi otsakkeessa 4 oleva rahoitus, joka on osoittautunut riittämättömäksi kaikkien ulkoisten haasteiden käsittelemiseksi yhtäläisesti;

11.  myöntää, että muuttajien ja turvapaikanhakijoiden vyöry on tietyille jäsenvaltioille haasteellista; pitää valitettavana, että kaikki pyrkimykset kehittää muuttajia varten oikeudenmukainen ja humaani unionin tason järjestelmä ovat toistaiseksi epäonnistuneet;

12.  pitää valitettavana, että parlamentti ei ole voinut osallistua asianmukaisesti Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen voimassaolon jatkamista koskeviin keskusteluihin; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, ettei uusia aloitteita saa rahoittaa unionin nykyisten ulkoisten hankkeiden kustannuksella; toistaa tukensa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen jatkamiselle mutta pitää kiinni siitä, että unionin talousarviosta olisi osoitettava toiseen erään rahoitusta samassa suhteessa kuin ensimmäiseen eli miljardi euroa, kun taas jäsenvaltioiden rahoitusosuuden olisi oltava kaksi miljardia euroa, sillä otsake 4 on joutunut koville muuttoliikkeen kaltaisten ulkoisten haasteiden vuoksi;

13.  palauttaa kaikkiin otsakkeisiin kaikki vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat, joihin neuvosto esitti leikkausta, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia otsakkeessa 4 ja alaotsakkeessa 1 b; ei suostu hyväksymään leikkauksia ohjelmiin, joissa unionin tason lisäarvo on suurin, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline, joista molemmista on jo siirretty määrärahoja ESIRiin, eikä suurinta osaa ulkoisten toimien leikkauksista; korostaa, että neuvoston leikkauksia ei voida perustella nykyisillä talousarvion toteutusluvuilla eikä niissä oteta huomioon ohjelmien erilaisia täytäntöönpanorakenteita;

14.  toteaa, että kaikkien kiireellisten tarpeiden asianmukainen rahoitus edellyttää kaikkien rahoituskehysasetuksessa säädettyjen joustovälineiden hyödyntämistä, sillä monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat ovat joissakin otsakkeissa vuonna 2019 erittäin niukat tai olemattomat; toivoo, että neuvosto yhtyy tähän kantaan ja että sovittelussa päästään kitkattomasti yhteisymmärrykseen, jotta unioni pääsisi tilanteen tasalle ja pystyisi vastaamaan tehokkaasti edessä oleviin haasteisiin erityisesti ottaen huomioon, että tämän vuoden sovittelu on viimeinen ennen toukokuussa 2019 pidettäviä EU-vaaleja;

15.  vahvistaa, että vuodeksi 2019 osoitetaan maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 166 340 415 936 euroa ja maksumäärärahoja 149 349 039 470 euroa, mikä merkitsee 721 061 034 euron lisäystä maksusitoumusmäärärahoihin vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

16.  ei hyväksy neuvoston perusteetonta 794 miljoonan euron leikkausta alaotsakkeessa 1 a ja toteaa, että se muodostaa hieman yli puolet kaikista neuvoston monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden sitoumuksiin tekemistä leikkauksista; huomauttaa, että tällaiset leikkaukset ovat ristiriidassa neuvoston poliittisten painopisteiden kanssa; on huolestunut myös siitä, että ne voivat vaikeuttaa sellaisten ohjelmien täytäntöönpanoa, joilla on olennainen tehtävä työpaikkojen ja kasvun luomisessa, millä voi olla kielteinen vaikutus talouteen;

17.  viittaa tässä yhteydessä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kaltaisiin ohjelmiin sekä avaruusalan lippulaivaohjelmiin, kuten Copernicukseen, jotka tuovat hyvin suurta eurooppalaista lisäarvoa; pitää valitettavana, että neuvosto ehdottaa tutkimuksen ja innovoinnin yhteiseen strategiakehykseen suuria leikkauksia, joilla on suunnaton kielteinen vaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, ja pitää erityisen valitettavina määrärahaleikkauksia kyseisissä budjettikohdissa, kuten ”Tulevan ja nousevan teknologian tutkimuksen vahvistaminen” ja ”Euroopan tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen”; panee myös merkille, että monilla näistä ohjelmista on hyvin tärkeä vaikutus ilmastonmuutoksen torjumiseen, ja katsoo, että tätä vaikutusta olisi vahvistettava; on päättänyt tämän vuoksi peruuttaa kaikki neuvoston tekemät leikkaukset ja palauttaa lisäksi ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohdista vähennetyt määrärahat täysin alkuperäiselle tasolle;

18.  palauttaa mieliin, että Erasmus+ -ohjelma on edelleen erittäin arvostettu ja suosittu nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja ammatillista koulutusta edistävä ohjelma, mikä käy ilmi siitä, että saatujen hakemusten määrä ylittää selvästi käytettävissä olevan rahoituksen määrän, ja toteaa myös, että ohjelma auttaa edistämään vahvaa tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä ja kannustaa nuoria osallistumaan eurooppalaisen demokratian toimintaan; pitää erittäin valitettavana, että Erasmus+ -ohjelmaan vuodeksi 2019 ehdotetut määrärahat ovat selvästi pienemmät kuin parlamentti odotti eikä niissä ole lisäystä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen määriin; pitää näin ollen välttämättömänä, että Erasmus+ -ohjelman koulutus- ja nuoriso-osioita vahvistetaan samalla, kun vahvistetaan nuorisotyöllisyysaloitetta alaotsakkeessa 1 b;

19.  muistuttaa, että on tärkeää edistää laajoja synergioita Verkkojen Eurooppa -välineen liikenne- ja digitaalisen osion välillä, jotta TEN-T-käytävien digitalisoimisen tehostamiseen tähtääviin hankkeisiin kohdistuva rahoituksen vipuvaikutus olisi mahdollisimman suuri;

20.  korostaa jälleen sitä, että pk-yritykset ovat olennainen osa unionin taloutta ja että niillä on keskeinen rooli työpaikkojen luomisessa koko unionin alueella; pitää tarpeellisena luoda pk-yrityksille myönteinen liiketoimintaympäristö ja tukea niiden klustereita ja verkostoja sekä osuustoiminnallisia yrityksiä, jotka noudattavat sosiaalisia, solidaarisuutta koskevia ja eettisiä käytäntöjä; panee kuitenkin hyvin huolestuneena merkille neuvoston pk-yrityksiä koskevaan välineeseen ehdottamat leikkaukset, jotka välittävät ristiriitaisen signaalin unionin yrityksille; katsoo, että unionin talousarvio ja siitä saatava rahoitus sekä startup-yritykset ja mikroyritykset voivat olla keskeisiä välineitä pk-yritysten kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisäämisessä ja yrityshengen edistämisessä unionissa; palauttaa tässä mielessä mieliin COSMEn ja Horisontti 2020:n;

21.  on näin ollen päättänyt lisätä määrärahoja entisestään vuoden 2019 talousarvioesityksestä ja ESIRiä edeltävästä tasosta niissä ohjelmissa, jotka ovat keskeisiä kasvun ja työpaikkojen luomisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ja jotka ovat laajalti hyväksyttyjen unionin painopisteiden mukaisia; toteaa, että näitä ohjelmia ovat Erasmus+, Horisontti 2020 (kuten Marie Curie, Avaruusteknologian johtoasema, Euroopan tutkimusneuvosto ja pk-yrityksiä koskeva väline), COSME, Verkkojen Eurooppa -väline ja EaSI;

22.  korottaa tästä syystä alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahojen tasoa vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna 566 773 112 eurolla (pois lukien ESIR-rahastoa edeltävien määrien palauttaminen, Euroopan työviranomaista koskevan ehdotuksen kompensointi sekä pilottihankkeet ja valmistelutoimet); toteaa, että lisäys rahoitetaan käytettävissä olevan liikkumavaran turvin sekä ottamalla käyttöön lisää määrärahoja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta;

23.  pitää myönteisenä sitoutumista unionin uudistettuun puolustusohjelmaan ja etenkin sopimusta Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta; ilmaisee aikomuksensa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että komissio panee täytäntöön Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta ja Euroopan solidaarisuusjoukoista tehdyt sopimukset, jotka olisi tarkoitus esittää komission lokakuussa 2018 antamassa oikaisukirjelmässä;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

24.  panee tyytyväisenä merkille, että unionin nuorisotyöttömyysaste on laskenut 14,8 prosenttiin (tilanne 1. lokakuuta 2018), mutta pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa taso on edelleen aivan liian korkea; korostaa, että ongelman ratkaisemiseksi on tärkeää varmistaa, että nuorisotakuujärjestelmiä rahoitetaan asianmukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteesta ja Euroopan sosiaalirahastosta; panee tyytyväisenä merkille sopimuksen siitä, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen on kohdennettava uutta rahoitusta, ja on tyytyväinen, että kyseiset määrät on otettu vuoden 2019 talousarvioesitykseen; katsoo kuitenkin, että nuorisotyöttömyyteen liittyvien haasteiden ja riskien vuoksi nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja olisi lisättävä, ja on siksi päättänyt nostaa aloitteen maksusitoumusmäärärahat 580 miljoonaan euroon vuonna 2019; katsoo, että tämä lisäys täydentää nuorisotyöllisyysaloitteen tämänhetkisiä määrärahoja vuosiksi 2014–2020;

25.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanoa nopeutetaan viivästysten umpeen kuromiseksi; panee merkille, että vaikka neuvosto ei ole kyseenalaistanut komission ehdottamien maksumäärärahojen tasoa, parlamentti aikoo tutkia huolellisesti komission ajan tasalle saatetut ennusteet mukauttaakseen maksumäärärahat todellisiin tarpeisiin, jotta vältetään se, että nykyisen rahoituskehyksen loppuvaiheessa kertyy uudelleen maksamattomien maksujen suma;

26.  hyväksyy sen, että maksusitoumusmäärärahoja siirretään 40 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 17,2 miljoonaa euroa alaotsakkeesta 1 b otsakkeeseen 2 rakenneuudistusten tukiohjelman tarkistamisesta saavutetun sopimuksen mukaisesti;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

27.  palauttaa mieliin, että komission ehdottama lisäys Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) määrärahoihin johtuu suurelta osin siitä, että vuonna 2019 oletetaan olevan käytettävissä merkittävästi vähemmän käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja;

28.  toteaa, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja 310 miljoonalla eurolla (-0,52 prosenttia vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna) ja maksumäärärahoja 328,13 miljoonalla eurolla (-0,57 prosenttia vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna), mutta katsoo, että komission oikaisukirjelmää olisi edelleen pidettävä perusteena aina, kun maataloustukirahaston määrärahoja halutaan tarkistaa vakuuttavasti; palauttaa näin ollen vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat odotettaessa kyseisen oikaisukirjelmän tarkastelua sovittelussa;

29.  on päättänyt lisätä hätäapurahoitusta erityisesti sianlihalle afrikkalaisen sikaruton vuoksi, jotta voidaan vähentää taudin pahiten koettelemien alueiden tilallisille ja työntekijöille aiheutuvia haittoja; on päättänyt antaa voimakkaan tukensa maatalousalalle unionissa lisäämällä hedelmä- ja vihannesalalle kohdennettuja määrärahoja, jotta voidaan puuttua kriisin vaikutuksiin alalla ja Venäjän asettaman tuontikiellon vaikutuksiin, sekä toimenpiteille, joilla torjutaan Xylella fastidiosa -taudin ja oliiviöljyn hinnanvaihtelun vaikutuksia;

30.  toteaa, että unionin erillisvirastoilla on ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden alalla keskeinen rooli, sillä ne auttavat unionia ja jäsenvaltioita tekemään tietoon ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvia päätöksiä ympäristön ja kansanterveyden suojelusta ja parantamisesta ja edistävät myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä unionin kansalaisten ongelmien ratkaisemiseksi;

31.  on päättänyt ehdottaa 20 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 talousarvioesityksen tasoon nähden Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle, jotta edistettäisiin maa- ja metsätalousalan innovointia ja varmistettaisiin näiden elinkeinojen kannattavuus ja kestävyys tulevaisuudessa;

32.  on päättänyt toteuttaa Eurooppa 2020 -tavoitteidensa ja kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ehdottaa ilmastotoimiin 15,6 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 talousarvioesityksen tasoon verrattuna; palauttaa lisäksi mieliin, että unioni on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja kääntämään tämän suuntauksen, ja tähdentää tämän lisäyksen edistävän myös luonnon monimuotoisuuden suojelua;

33.  toteaa, että rakenneuudistusten tukiohjelman uudistamista koskevat neuvottelut on saatu menestyksekkäästi päätökseen, joten on päättänyt poistaa neuvoston esittämän varauksen, joka liittyy alaotsakkeesta 1 b siirrettäviin määriin;

34.  toteaa, että jäsenvaltiot ovat viime kuukausina kärsineet äärimmäisestä kuivuudesta, joka on aiheuttanut huomattavia tappioita maataloudelle ja vaarantanut suuren määrän tiloja, ja pitää tässä mielessä tarpeellisena varmistaa tukitoimet, joiden tarkoituksena on auttaa kuivuudesta kaikkein eniten kärsineitä viljelijöitä;

35.  on päättänyt käyttää POSEI-ohjelmille ehdotettujen määrärahojen enimmäismäärät asiaa koskevan asetuksen(9) mukaisesti ja korostaa kyseisten ohjelmien tärkeyttä maataloustuottajien selviytymisen kannalta ja syrjäisimpien alueiden heikkoa taloudellista tilannetta;

36.   lisää tästä syystä maksusitoumusmäärärahoja 154,1 miljoonalla eurolla, pilottihankkeita ja valmistelutoimia lukuun ottamatta, jolloin otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden jää 190,8 miljoonan euron liikkumavara;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

37.  toteaa olleensa jo pitkään vakuuttunut siitä, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on osoittautunut aivan riittämättömäksi tärkeiden toisaalta sisäiseen turvallisuuteen ja kansalaisten suojeluun ja toisaalta pakolaisiin ja maahanmuuttajiin liittyvien haasteiden sisäisen ulottuvuuden rahoittamiseen asianmukaisella tavalla;

38.  olettaa, että kyseisten jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin ja niiden ulkorajoihin kohdistuva paine pysyy vuonna 2019 ja sitä seuraavina vuosina korkeana, ja pitää lisärahoitusta tarpeellisena pakolaispolitiikan ja muuttoliikkeen alalla myös tämän alan mahdollisten tulevien ennakoimattomien tarpeiden vuoksi; lisää näin ollen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja, jotta tuettaisiin unioniin suuntautuvaa laillista maahanmuuttoa, edistettäisiin kolmansien maiden kansalaisten tehokasta kotouttamista, lisättäisiin oikeudenmukaisia ja tehokkaita palauttamisstrategioita ja etenkin tuettaisiin jäsenvaltioita pakolaisten ja muuttajien, varsinkin lasten ja ilman huoltajaa tulevien alaikäisten, kotouttamistoimenpiteiden parantamisessa;

39.  on tyytyväinen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston maksusitoumusmäärärahojen lisäykseen uuden Dublin II -säännöstön rahoittamiseksi (olettaen, että se hyväksytään vuoden 2018 loppuun mennessä) ja torjuu neuvoston päätöksen siirtää vastaavat määrärahat varaukseen;

40.  painottaa, että sisäisen turvallisuuden on pysyttävä yhtenä unionin tärkeimmistä painopisteistä, ja korostaa sisäisen turvallisuuden rahaston roolia keskeisenä rahoitusvälineenä, joka tukee jäsenvaltioita turvallisuuden alalla muun muassa terrorismin ja radikalisoitumisen, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjunnassa; on päättänyt näin ollen lisätä sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahoja myös rajavalvonnan tukemiseksi ja terroritekojen uhrien auttamiseksi;

41.  korostaa unionin virastojen merkittävää roolia oikeus- ja sisäasioissa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisessä, jotta voidaan ratkaista unionin kansalaisten suurimpia huolenaiheita; on päättänyt lisätä Europolin, CEPOLin, eu-LISAn, Eurojustin ja EPPOn määrärahoja ja henkilöstöä;

42.  edellyttää tässä yhteydessä, että EPPOlla on käytettävissään riittävästi varoja ja henkilöstöä; panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä unionin maksuosuus on yhteensä 4 911 000 euroa; korostaa, että tämä määräraha on tarkoitettu kattamaan EPPOn henkilöstö- ja infrastruktuurimenot ja muut hallintomenot sekä toimintamenot; toteaa, että henkilöresursseihin on osoitettu ainoastaan 35 virkaa, mikä tarkoittaa, että kun tästä vähennetään 23 Euroopan syyttäjää, hallinnollisten tehtävien hoitamiseen jää ainoastaan 12 virkaa; ei pidä tätä realistisena määränä erityisesti sen vuoksi, että vielä kaksi jäsenvaltiota on äskettäin päättänyt liittyä EPPOon; on tästä syystä päättänyt ottaa aikaistetusti käyttöön vuodeksi 2020 suunnitellun henkilöstölisäyksen ja mukauttaa Euroopan pääsyyttäjän ja Euroopan syyttäjien palkkaluokitusta vastaamaan OLAFin ja Europolin johdon palkkaluokitusta;

43.  pitää valitettavana, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja sattumanvaraisesti yli 35 miljoonaa euroa monista ohjelmista kulttuurin, kansalaisuuden, oikeuden ja kansanterveyden aloilla, vaikka näiden ohjelmien toteutusasteet ovat olleet erinomaiset ja vaikka rahoitus ei ollut muutenkaan riittävä monien laadukkaiden hankkeiden toteutukseen; palauttaa kaikki budjettikohdat vähintään talousarvioesityksen tasolle ja ehdottaa kyseisiin kohtiin lisäyksiä;

44.  korostaa Luova Eurooppa -ohjelman merkitystä tuettaessa unionin audiovisuaali- ja kulttuurialoja ja kehottaa asettamaan rahoituksen tasolle, joka vastaa ohjelman tavoitteita; vaatii lisäämään Media-alaohjelman ja kulttuurin alaohjelman maksusitoumusmäärärahoja, jotta voidaan muun muassa reagoida hakemusten alhaiseen hyväksymisasteeseen; lisää myös määrärahoja multimediatoimille ja pk-yritysten rahoitusvalmiuksien vahvistamiseen unionin kulttuurialalla ja luovilla aloilla;

45.  toistaa kannattavansa oikeuksia, tasa-arvoa, kansalaisuutta ja oikeutta koskevia ohjelmia; on päättänyt lisätä syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa yleisesti käsittelevien välineiden maksusitoumusmäärärahoja ja erityisesti Daphne-ohjelman määrärahoja sekä torjua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja panna täytäntöön naisten ja hlbtqi+-ihmisten oikeudet;

46  palauttaa mieliin, että kulttuuriin ja koulutukseen liittyviä hankkeita tuetaan monista unionin ohjelmista ja välineistä, mm. ERI-rahastoista, ESIR-rahastosta ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta; kehottaa komissiota parantamaan ohjelmien välistä synergiaa ja tehostamaan näin määrärahojen käyttöä; kehottaa komissiota erityisesti hyödyntämään täysimääräisesti unionin eri ohjelmien, kuten Horisontti 2020:n, Verkkojen Eurooppa -välineen, Erasmus+ -ohjelman, EaSI-ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman ja COSME-ohjelman, ESIR-rahaston ja ERI-rahastojen, välillä mahdollisesti olemassa olevaa yhteisvaikutusta lisätäkseen tukea kulttuurialan ja luovien alojen hankkeille;

47.  vahvistaa otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 127,75 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen verrattuna, lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia, ja ehdottaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla käyttöön lisää varoja erityisrahoitusvälineistä;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

48.  korostaa, että unionin kohtaamat mutkikkaat geopoliittiset haasteet edellyttävät kiireellisesti unionin vahvempaa ulkoista läsnäoloa; korostaa jälleen kerran, että unionin ulkoinen toiminta voi olla uskottavaa vain, jos sitä tuetaan riittävin taloudellisin resurssein; muistuttaa, että rahoituksen on oltava otsakkeen 4 nykyistä rahoitusta huomattavasti suurempi, ja vaatii asianmukaista liikkumavaraa ennakoimattomia ulkoisia kriisejä varten;

49.  muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon unionin sisäiset ja ulkoiset toimet; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä korkealaatuisten elintarvikkeiden ja puhtaan veden saantiin sekä uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamiseen, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet 2 ja 6; kiinnittää lisäksi huomiota energiaköyhyyden laajuuteen ja seurauksiin kehitysmaissa ja vaatii lisätoimenpiteitä energiaköyhyyden vähentämiseksi kestävän kehityksen tavoitteen 7 mukaisesti etenkin energiaverkon ulkopuolisilla syrjäisillä maaseutualueilla;

50.  vahvistaa tässä yhteydessä edellä mainitussa 5. heinäkuuta 2018 annetussa päätöslauselmassa esitetyn kantansa mukaisesti, että nykyinen jakosuhde Turkin-pakolaisavun koordinointivälineelle osoitetuissa määrissä (1 miljardi euroa unionin talousarviosta, 2 miljardia euroa jäsenvaltioilta) olisi säilytettävä välineen toista erää rahoitettaessa; on päättänyt tästä syystä vähentää unionin talousarviosta maksettavia määriä 1,45 miljardista eurosta 450 miljoonaan euroon; katsoo, että erotus olisi sen sijaan rahoitettava jäsenvaltioiden kahdenvälisillä rahoitusosuuksilla;

51.  katsoo, että rauhan, turvallisuuden ja oikeuden edistäminen kehitysmaissa on ratkaisevan tärkeää muuttoliikkeen perussyihin puuttumiseksi ja niistä johtuviin eteläisten naapuruusmaiden, mm. Libyan, humanitaarisiin haasteisiin vastaamiseksi; korostaa, että on tärkeää tukea hyvää hallintotapaa, demokratiaa, oikeusvaltiota ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotta voidaan tehokkaasti torjua köyhyyttä pitkällä aikavälillä ja vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin kehitysmaissa; on päättänyt tämän vuoksi lisätä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja Euroopan naapuruusvälineen (ENI) eteläisen osan eri osioiden määrärahoja, jotta voidaan myös ottaa huomioon ENIin vuonna 2019 edelleen kohdistuva huomattava paine;

52.  muistuttaa, että unioni on sitoutunut suojelemaan ja edistämään ulkopolitiikassaan kattavasti lasten, tyttöjen ja naisten sekä vammaisten ja sellaisten ihmisten oikeuksia, joilla on erityistarpeita; korostaa, että ulkosuhteissa on tärkeää panna täytäntöön lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista unionissa koskevat EU:n suuntaviivat, sukupuolten tasa-arvoa koskeva unionin toimintasuunnitelma ja Euroopan vammaispolitiikka; pitää samasta syystä asianmukaisena osoittaa 10 prosenttia käytettävissä olevista humanitaarisen avun resursseista koulutuksen saatavuuteen kriisialueilla;

53.  korostaa, että on strategisesti tärkeää kohdentaa Länsi-Balkanin alueelle riittävästi rahoitusta, koska siten voidaan vahvistaa alueen maiden etenemistä kohti unionin jäsenyyttä; ei ymmärrä neuvoston ehdotusta leikata poliittisiin uudistuksiin tarkoitettuja määrärahoja, koska tällaiset uudistukset ovat demokraattisen muutoksen perusta; korostaa, että vuosien 2018–2020 Länsi-Balkanin toimintasuunnitelma edellyttää asianmukaista taloudellista tukea, ja on näin ollen päättänyt lisätä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) aluetta koskevia määrärahoja;

54.  korostaa, että itäisen kumppanuuden maiden tilanne on myös huomattava haaste unionille; on vakuuttunut siitä, että on tärkeää tarjota lisää rahoitusta naapurimaidemme uudistuspyrkimysten tukemiseksi, parantaa selviytymiskykyä ja edistää rauhaa sekä parantaa näiden maiden kansalaisten jokapäiväistä elämää;

55.  kehottaa unionia lisäämään tukea UNRWA:lle 8. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman(10) mukaisesti ottaen huomioon alueen tilanteen heikkeneminen ja Yhdysvaltojen päätös peruuttaa elimen vuotuinen tuki; täsmentää, että ehdotettu lisäys koskee yksinomaan UNRWA:ta kyseisen menetyksen korvaamiseksi;

56.  on vakuuttunut ihmisten välisen kanssakäymisen ja nuorten liikkuvuuden tarjoamasta potentiaalista myös yhtenä keskeisenä strategiana, jolla voidaan lisätä unionin ulkoisten toimien vaikutusta ja unionin näkyvyyttä kumppanimaiden kansalaisten keskuudessa; on päättänyt sen vuoksi vahvistaa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, ENIstä, IPA II:sta ja kumppanuusvälineestä Erasmus+:lle osoitettavaa rahoitusta;

57.  kannattaa ehdollisuuden periaatteen mukaisesti Turkille osoitettujen määrien vähentämistä kaikissa budjettikohdissa, kun otetaan huomioon jatkuva taantuminen oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien noudattamisessa; toteaa, että samalla olisi vahvistettava edelleen suoraa tukea kansalaisyhteiskunnalle sekä ihmisten väliseen kanssakäymiseen;

58.  pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toimintaa, tukea uudelleensijoittautumiseen halukkaiden maroniittien ja kaikkien enklaavissa elävien henkilöiden hyvinvointia kolmannen Wienin sopimuksen mukaisesti ja edistää kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

59.  panee merkille yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rahoitukseen tehdyn maltillisen lisäyksen komission ehdotuksen mukaisesti mutta toteaa, että YUTP:n määrärahoihin kohdistuu edelleen voimakas paine ja että eräiden yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) piiriin kuuluvien operaatioiden laajentaminen uhkaa pahentaa ongelmaa entisestään vuonna 2019; peruuttaa vähennykset, joita neuvosto on ehdottanut muihin kriisinhallintatoimiin ja -operaatioihin ja jotka vähentäisivät joustavuutta odottamattomien kriisien käsittelyssä;

60.  on tämän vuoksi päättänyt peruuttaa lähes kaikki neuvoston tekemät leikkaukset ja lisätä otsakkeen 4 määrärahoja 425,4 miljoonalla eurolla (pilottihankkeita ja valmistelutoimia lukuun ottamatta) vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna mutta vähentää samalla Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ja Turkkiin liittyvien budjettikohtien määrärahoja ja jättää palauttamatta neuvoston tekemät leikkaukset, mikä merkitsee kaikkiaan 1,24 miljardin vähennystä ja johtaa -819,1 miljoonan euron nettoeroon otsakkeessa 4 vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna;

Otsake 5 – Hallinto: muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

61.  katsoo, että neuvoston tekemät leikkaukset ovat perusteettomia eivätkä vastaa todellisia tarpeita; palauttaa näin ollen vuoden 2019 talousarvioesityksen määrät kaikkiin komission hallintomenokohtiin, mukaan luettuina otsakkeiden 1–4 hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot;

Erillisvirastot

62.  hyväksyy yleisesti virastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; katsoo siksi, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat virastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen ne eivät enää kykenisi hoitamaan niille annettuja tehtäviä; on erityisen harmissaan CEPOLin talousarvioon tehdystä mielivaltaisesta ja mitättömästä 10 000 euron leikkauksesta, ja kehottaa neuvostoa selvittämään parlamentille tarkkaan, miksi se pitää tällaisia leikkauksia tarpeellisina ja kohtuullisina;

63.  toteaa, että maksuihin perustuva virastojen rahoitus vähentää unionin talousarviotaakkaa miljardilla eurolla vuodessa; tähdentää, että julkisista tehtävistä esimerkiksi terveydenhuollon, ympäristön, turvallisuuden ja oikeuden alalla aiheutuvat menot olisi aina rahoitettava unionin talousarviosta; katsoo kuitenkin, että komission olisi edelleen selvitettävä maksuperusteisten virastojen mahdollisen eturistiriidan riskiä ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet tällaisten ristiriitojen välttämiseksi;

64.  pitää tärkeänä, että unioni keskittyy kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn; katsoo tässä mielessä, että Euroopan GNSS-virastolle (GSA) ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle (ACER) on osoitettava lisärahoitusta ja henkilöstöä; panee merkille Euroopan työviranomaisen (ELA) perustamisen ja korostaa, että tässä tarkoituksessa käyttöön on otettava uusia varoja; palauttaa Euroopan valvontaviranomaisten talousarvioihin määrärahat, joihin neuvosto teki huomattavia leikkauksia, ja ottaa osan näistä määrärahoista varaukseen, kunnes valvontaviranomaisten toiminnan uudelleentarkastelu on saatu päätökseen;

65.  ottaa huomioon unionilla vielä edessään olevat turvallisuushaasteet ja muistuttaa, että niihin tarvitaan koordinoitua eurooppalaista vastausta, ja on päättänyt lisätä Europolin, eu-LISAn, CEPOLin, Eurojustin, EPPOn ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) määrärahoja;

66.  uskoo joidenkin jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin sekä niiden ulkorajoihin kohdistuvan paineen pysyvän korkealla tasolla ja mahdollisesti nousevan vuonna 2019; korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) operatiivisia resursseja ja henkilöstöä koskevia tulevia tarpeita on seurattava tiiviisti ja mahdollisesti päivitettävä vuoden 2019 talousarviota varten; odottaa tässä mielessä komissiolta oikaisukirjelmää; kehottaa komissiota selvittämään mahdollisimman pian kyseisten virastojen ehdotettuihin uudistuksiin liittyviä talousarviotarpeita vuoden 2019 talousarviossa;

67.  toistaa kantansa, että 5 prosentin henkilöstövähennystavoite on nyt saavutettu; aikoo esittää tässä yhteydessä kaikkien toimielinten yhteisen lausuman, jossa vahvistetaan tämän kertaluontoisen toimenpiteen päättyminen; katsoo, että sen kannassaan hyväksymät uudet virat tai toimet ovat tarpeellisia uuden toimintapoliittisen kehityksen ja uuden lainsäädännön edellyttämien lisätehtävien hoitamiseksi;

68.  palauttaa mieliin, että erillisvirastojen resursseja käsittelevä toimielinten välinen toinen työryhmä on saattanut työnsä päätöksen ja hyväksynyt suosituksia, jotka koskivat kokemuksia lähestymistavasta viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen saavuttamiseksi, virastojen uusien tehtävien kohtelua, virastojen arviointia, palvelujen jakamista, useammassa toimipaikassa toimivien virastojen arvioimista ja mallia maksuilla rahoitettavia virastoja varten; on tyytyväinen siihen, että toimielimet ovat ratifioineet kyseiset suositukset; ilmaisee aikomuksensa valvoa edelleen komission tulevia toimia näiden suositusten edistämiseksi;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

69.  muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; on analysoinut huolellisesti kaikki tehdyt ehdotukset ja ottaen huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin on päättänyt hyväksyä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet;

70.  pitää myönteisenä DiscoverEU-hankkeen käynnistämistä ja toteaa, että vuonna 2018 siinä jaetaan 15 000 interrail-lippua 18-vuotiaille eurooppalaisille; pitää myönteisenä myös sitä, että komissio ehdottaa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 siihen 700:aa miljoonaa euroa, mikä vastaa hyvin unionin kunnianhimoisia tavoitteita edistää oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja kaikkia nuoria koskevaa solidaarisuutta; on päättänyt jatkaa asiaa koskevaa valmistelutointa vuonna 2019 ja aikoo jatkaa sitä myös vuonna 2020;

Erityisrahoitusvälineet

71.  korostaa, että erityisrahoitusvälineistä on hyötyä, sillä ne lisäävät joustavuutta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen erittäin tiukkoihin enimmäismääriin nähden; pitää tervetulleena monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa tehtyjä parannuksia; kehottaa käyttämään vuoden 2019 talousarviossa kattavasti joustovälinettä ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa, jotta voidaan rahoittaa unionin talousarvioon liittyviä monenlaisia uusia haasteita ja uusia vastuualueita; palauttaa mieliin myös Euroopan globalisaatiorahaston (EGR), hätäapuvarauksen ja Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) merkityksen;

Maksut

72.  toistaa huolensa siitä, että viimeaikaisesta kiinnikuromisesta huolimatta maksumäärärahojen vajaakäyttö on ollut viimeisten kolmen vuoden aikana ennätyslukemissa erityisesti alaotsakkeessa 1 b; pitää valitettavana, että tällaisten viiveiden vuoksi kansalaiset eivät saa ajoissa täyttä hyötyä unionin ensisijaisten tavoitteiden ja hankkeiden toteutumisesta; korostaa, että tämän tuloksena vuoden 2019 talousarvioesityksessä maksumäärärahojen enimmäismäärään jää ennätyksellisen suuri 19,3 miljardin euron liikkumavara; lisää maksumäärärahoja niissä budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

73.  säilyttää vuoden 2019 talousarvionsa yleisen tason 1 999 144 000 eurossa täysistunnon 19. huhtikuuta 2018 hyväksymän tuloista ja menoista laadittua ennakkoarviota koskevan päätöslauselmansa(11) mukaisesti; sisällyttää talousarvioon teknisiä muutoksia, joilla ei ole talousarviovaikutuksia, ottaakseen huomioon ajan tasalle saatetut tiedot, joita ei ollut saatavilla aikaisemmin tänä vuonna;

74.  panee merkille, että vuoden 2019 ennakkoarvion osuus otsakkeesta 5 on 18,53 prosenttia eli pienempi kuin vuonna 2018 (18,85 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 yli viiteentoista vuoteen;

75.  toteaa, että vuoden 2019 EU-vaalien vuoksi menot kasvavat joillakin aloilla, etenkin sellaisten jäsenten kohdalla, joita ei valita uudelleen, sekä heidän avustajiensa kohdalla, kun taas muilla aloilla saadaan aikaan säästöjä, joskin pienempiä, kun parlamentin toiminta vähenee vaalivuonna;

76.  pitää myönteisenä, että vuoden 2019 talousarvioon sisältyy uusia eriä, jotka liittyvät vuonna 2016 käynnistettyihin parlamentin merkittäviin turvallisuusinvestointeihin; huomauttaa, että nämä hankkeet kattavat useita aloja ja koskevat pääasiassa kiinteistöjä (sisäänkäyntien turvallisuusjärjestelyjen parantaminen), laitteistoja ja henkilöstöä sekä iPACS-hanketta mutta myös parannuksia kyberturvallisuuteen ja viestinnän turvallisuuteen;

77.  panee merkille, että puhemiehistön päätti valita PHS-rakennuksen jatkokehittämistä varten kaksi vaihtoehtoa: rakenteen uudistaminen ja uudelleensuunnittelu; kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä toimittamaan budjettivallan käyttäjälle yksityiskohtaisen talousarvion molemmista vaihtoehdoista kaikkien teknisten eritelmien ohella;

78.  vähentää vuodeksi 2019 pääsihteeristönsä henkilöstötaulukosta 59 virkaa tai tointa (yhden prosentin henkilöstövähennystavoite) noudattaen neuvoston kanssa 14. marraskuuta 2015 Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 tehtyä sopimusta parlamentin vuotuisten henkilöstövähennystoimenpiteiden jatkamisesta vuoteen 2019;

79.  panee merkille unionin yleisen tuomioistuimen 25. syyskuuta 2018 tekemän päätöksen, jolla vahvistettiin parlamentin päätös evätä oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka koskevat Euroopan parlamentin jäsenten päivärahoja, matkakorvauksia ja avustajakorvauksia (tuomio asioissa T-639/15–T-666/15 Maria Psara ja muut vastaan parlamentti sekä asiassa T-94/16 Gavin Sheridan vastaan parlamentti);

80.  palauttaa mieliin, että vuoden 1998 yleisestä talousarviosta 23. lokakuuta 1997 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti kehotti puhemiehistöä pyytämään tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan parlamentin vapaaehtoista eläkejärjestelmää, ja tilintarkastustuomioistuin antoi tämän perusteella 16. kesäkuuta 1999 lausunnon nro 5/99 Euroopan parlamentin jäsenten eläkerahastosta ja -järjestelmästä; kehottaa puhemiehistöä nyt pyytämään kiireesti tilintarkastustuomioistuimelta toista tällaista lausuntoa eläkejärjestelmästä ja -rahastosta vuonna 2019;

81.  muistuttaa, että pääsihteeri totesi puhemiehistölle osoittamassaan 8. maaliskuuta 2018 päivätyssä muistiossa, että jäsenten vapaaehtoisen eläkejärjestelmän ”rahaston pääoma on käytetty loppuun jo huomattavasti ennen kuin eläkevelvoitteet päättyvät ja mahdollisesti jo vuoteen 2024 mennessä”; kehottaa näin ollen pääsihteeriä ja puhemiehistöä noudattamaan täysimääräisesti jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja laatimaan kiireellisesti eläkerahaston kanssa selkeän suunnitelman parlamentille, jotta se ottaa vastuulleen ja hoitaakseen jäsentensä vapaaehtoisen eläkejärjestelmän välittömästi vuoden 2019 vaalien jälkeen;

82.  vaatii unionia lisäämään WTO:n parlamentaarisen ulottuvuuden tukea osoittamalla erityisesti asiasta vastaavalle sihteeristölle taloudellista ja henkilöresursseihin liittyvää lisätukea;

83.  pyytää kehittämään Euroopan tiedemediakeskusta, joka hyväksyttiin vuoden 2018 talousarviossa, ja yhteistyötä televisiokanavien, sosiaalisen median ja muiden kumppanien kanssa nuorten toimittajien kouluttamista varten, etenkin asioissa, jotka koskevat uusia tieteellisiä ja teknologisia kehityskulkuja sekä tosiasioihin perustuvia vertaisarvioituja uutisia;

84.  palauttaa mieliin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 tekemän arvion, jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat 114 miljoonaa euroa vuodessa; panee lisäksi merkille todenneensa 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista(12), että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; tähdentää, että mietinnössä todetaan myös, että maantieteellisen hajauttamisen ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000:n ja 19 000 tonnin välillä; toteaa jälleen, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti, ja kehottaa siksi laatimaan etenemissuunnitelman yhden työskentelypaikkakunnan vahvistamiseksi ja asiaan liittyvien budjettikohtien määrärahojen vähentämiseksi;

85.  kehottaa pääsihteeriä hahmottelemaan yksityiskohtaisia järjestelyjä parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteisten tukitoimintojen ja -palvelujen yhteiskäytön lisäämiselle;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

86.  palauttaa vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin tuomioistuimen toiminnan kannalta olennaisiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto leikkasi, ja palauttaa ennakkoarvion kahteen budjettikohtaan, jotta tuomioistuin kykenisi suoriutumaan paremmin jatkuvasti lisääntyvästä asiakirjojen käännättämistarpeesta;

87.  palauttaa komission vuoden 2019 talousarvioesityksessä poistamat 16 virkaa ja niihin liittyvät määrärahat, jotta voitaisiin ehkäistä mahdolliset pullonkaulat, jotka saattaisivat heikentää tuomioistuinten tuottavuutta Euroopan unionin tuomioistuimen saatua uusia tehtäviä ja työmäärän lisääntyessä jatkuvasti; katsoo, että tuomioistuimelle olisi annettava tukipalveluihin sen alun perin ehdottamat 16 uutta vakinaista virkaa, joita komissio ei hyväksynyt;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

88.  palauttaa vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voi panna täytäntöön työohjelmansa ja antaa tarkastuskertomukset suunnitelmien mukaisesti;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

89.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat;

90.  lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja vuoden 2019 talousarvioesityksen tasosta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean oman ennakkoarvion mukaisesti;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

91.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat;

92.  lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja vuoden 2019 talousarvioesityksen tasosta alueiden komitean oman ennakkoarvion mukaisesti;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

93.  säilyttää oikeusasiamiehen vuoden 2019 talousarvion yleisen tason muuttumattomana ja sellaisena kuin komissio on sitä ehdottanut vuoden 2019 talousarvioesityksessä;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

94.  on päättänyt olla palauttamatta neuvoston leikkaamaan budjettikohtaan vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahoja, koska kokonaistalousarvio on kasvanut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

95.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat;

96.  lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja vuoden 2019 talousarvioesityksen tasosta Euroopan ulkosuhdehallinnon oman ennakkoarvion mukaisesti;

97.  muistuttaa, että parlamentti tukee strategisen viestinnän valmiuksia, ja vahvistaa niitä, jotta unioni voisi toteuttaa vahvempia, koordinoituja toimia disinformaation haasteeseen vastaamiseksi;

98.  palauttaa neuvoston leikkaamat 28 ja viisi muuta virkaa tai tointa ja niihin liittyvät määrärahat, sillä kyseessä on maltillinen henkilöstön lisääminen, joka on perusteltu ottaen huomioon EUH:n merkittävät uudet tehtävät, jotka liittyvät etenkin brexitiin (unionin uuden edustuston perustaminen Lontooseen ja uuden yksikön perustaminen päätoimipaikkaan) ja erinäisten turvallisuutta ja puolustusta koskevien aloitteiden hyväksymiseen viime kuukausina;

o

o  o

99.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1)

EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(2)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(5)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0089.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0182.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0311.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13. maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0042.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0182.

(12)

EUVL C 436, 24.11.2016, s. 2.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.8.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Brando Benifei

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja on lisätty, vaikkakin suurin osa lisäyksestä johtuu Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen osuuden kasvusta; korostaa, että unionin kansainvälisellä areenalla kohtaamien moninaisten haasteiden vuoksi ulkoiset toimet voivat olla uskottavia vain, jos niihin osoitetaan riittävästi resursseja;

2.  on huolestunut siitä, että otsakkeen 4 liikkumavara käytetään talousarvioesityksessä kokonaan, mikä tarkoittaa, että unionille jää hyvin vähän toimintamahdollisuuksia ennalta arvaamattomissa ulkoisissa kriiseissä;

3.  korostaa, että on strategisesti tärkeää kohdentaa Länsi-Balkanin alueelle riittävästi rahoitusta, koska alue on unionin keskeinen prioriteetti ja koska siten voidaan vahvistaa alueen maiden etenemistä kohti unionin jäsenyyttä, ja pitää tässä yhteydessä valitettavana ehdotusta leikata 10 miljoonalla eurolla määrärahoja, joilla tuetaan Länsi-Balkanin poliittista uudistusta; vaatii kääntämään tämän kehityssuunnan, sillä poliittiset uudistukset ovat kaiken demokraattisen muutoksen selkäranka ja unionin jäsenyysprosessin olennainen osa; painottaa tarvetta varmistaa riittävä rahoitus Länsi-Balkanin strategian toimintasuunnitelman 2018–2020 täytäntöönpanoa varten ja osoittaa tuki ensisijaisesti oikeusvaltion kehittämiseen ja alueelliseen yhdentymiseen; kehottaa kaksinkertaistamaan IPA II -välineestä Erasmus+-ohjelmaan osoitettavan rahoitusosuuden strategian mukaisesti;

4.  kannattaa ehdollisuuden periaatteen mukaisesti Turkille osoitettujen määrien vähentämistä kaikissa budjettikohdissa, kun otetaan huomioon oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien jatkuva taantuminen; toteaa, että samalla olisi vahvistettava edelleen suoraa tukea kansalaisyhteiskunnalle sekä ihmisten väliseen kanssakäymiseen tilanteessa, jossa Turkin yhteiskunnan kahtiajako kasvaa ja viranomaiset toteuttavat toimenpiteitä perusoikeuksia ja -vapauksia sekä ihmisoikeuksien puolustajia vastaan vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa; katsoo tässä yhteydessä, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tiedotusvälineiden vapauteen ja HLBTI-ihmisten oikeuksiin;

5.  katsoo, että nykyinen jakosuhde Turkin-pakolaisavun koordinointivälineelle osoitetuissa määrissä (1 miljardi euroa unionin talousarviosta, 2 miljardia euroa jäsenvaltioilta) olisi säilytettävä; kehottaa mukauttamaan vastaavasti vuodeksi 2019 ehdotettua unionin rahoitusosuutta Turkin-pakolaisavun koordinointivälineeseen varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista 5. heinäkuuta 2018 annetussa päätöslauselmassa(1) esitetyn parlamentin kannan mukaisesti; katsoo, että lisäksi on varmistettava, ettei otsakkeesta 4 mahdollisesti Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä varten otettu maksuosuus johda meneillään olevien ohjelmien määrärahojen vähenemiseen; pitää lisäksi ehdottoman tarpeellisena seurata tarkasti koordinointivälineen varojen käyttöä ja siten varmistaa, että kyseiset varat kohdennetaan tarkasti pakolaishankkeisiin eikä niitä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen; kehottaa komissiota raportoimaan budjettivallan käyttäjälle säännöllisesti rahoitettujen toimien yhteensopivuudesta oikeusperustan kanssa;

6.  pitää valitettavana, että Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi osoitettavaa rahoitusta on vähennetty; kehottaa palauttamaan määrärahat nykytasolle ilman vähennyksiä;

7.  korostaa unionin itäisen ja eteläisen lähinaapuruston strategista merkitystä; korostaa, että naapuruston tilanne on edelleen huomattava haaste unionille; on huolissaan siitä, että Euroopan naapuruusvälineeseen kohdistuvat paineet jatkuvat vuonna 2019 voimakkaina ja korostuvat entisestään, kun sen varoista rahoitetaan Syyriaa koskevia sitoumuksia ja EU:n Afrikka-hätärahaston hankkeita; kehottaa korvaamaan nämä uudet sitoumukset kokonaisuudessaan lisämäärärahoilla; pitää myönteisenä maksusitoumusmäärärahojen lisäämistä luottamuksen rakentamiseen ja turvallisuuteen sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen Välimeren alueen maissa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta myöntää riittävästi tukea haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, erityisesti (ilman huoltajaa oleville) lapsille, naisille ja seksuaalisen väkivallan uhreille aseellisissa selkkauksissa ja niiden ulkopuolella;

8.  on tyytyväinen komission aikomukseen jatkaa lisätuen antamista Ukrainalle, etenkin Itä-Ukrainassa jatkuvan konfliktin yhteydessä, ja Tunisialle etenkin sen pyrkimyksissä torjua köyhyyttä ja nuorisotyöttömyyttä; kehottaa viimeaikaisen poliittisen kehityksen vuoksi lisäämään tukea Libyan vakauttamiselle ja tukemaan myös kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeusnormien ja kansainvälisen oikeuden noudattamista; katsoo, että tässä tilanteessa erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että lapsen oikeuksia koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti EU:n Libyalle myöntämää rahoitusta ei käytetä rahoittamaan mielivaltaisia pidätyksiä eikä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti lasten, pidätyksiä ja että muuttajien kohtelussa noudatetaan täysimääräisesti kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja; toteaa, että Libyan vakauttaminen on vasta ensimmäinen vaihe ja jälleenrakennusta ja uudistuksia varten tarvitaan lisätoimia; kehottaa lisäämään tukea Georgian ja Moldovan tasavallan poliittisille uudistuksille ja demokratiaprosesseille; pitää tuen täytäntöönpanon asianmukaista valvontaa sekä uudistusten edistymisen seurantaa näissä kumppanimaissa ehdottoman tarpeellisena;

9.  pyytää monissa maissa esiintyvien lisääntyvien tukahduttamistoimien vuoksi lisäämään rahoitusta demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalle eurooppalaiselle rahoitusvälineelle vaarassa olevien ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseksi, myös käyttämällä EU:n ihmisoikeuksien puolustajia koskevaa mekanismia (ProtectDefenders.eu); katsoo, että lisäksi on varmistettava riittävä rahoitus EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnille, koska niiden avulla voidaan lujittaa demokraattisia instituutioita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta vaaliprosesseihin ja siten edistää vakautta ja muita ulkopolitiikan tavoitteita;

10.  pitää valitettavana, että EU:n maksuosuutta ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevälle Euroopan yliopistojen väliselle keskukselle (EIUC) ja sen ihmisoikeuksia käsittelevälle maailmanlaajuiselle verkostolle on leikattu, mikä haittaa vakavasti tämän EU:n akateemisen lippulaivaohjelman toimintaa; pyytää komissiota säilyttämään EIUC:lle maksettavan rahoitusosuuden aiempia osuuksia vastaavalla tasolla;

11.  kehottaa unionia lisäämään tukea Lähi-idän rauhanprosessille, palestiinalaishallinnolle ja UNRWAlle 8. helmikuuta 2018 YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön (UNRWA) tilanteesta annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman(2) mukaisesti ottaen huomioon tilanteen heikkenemisen paikalla ja Yhdysvaltojen päätöksen vähentää radikaalisti osallistumistaan; on edelleen huolestunut EU:n rahoittamien humanitaaristen avustusten lisääntyvää hävittämisestä ja takavarikoinnista Länsirannalla;

12.  panee merkille yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rahoitukseen tehdyn maltillisen lisäyksen mutta toteaa, että YUTP:n määrärahoihin kohdistuu edelleen voimakas paine ja että eräiden yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) piiriin kuuluvien operaatioiden laajentaminen uhkaa pahentaa ongelmaa entisestään vuonna 2019; kehottaa perumaan vähennyksen, jota neuvosto on ehdottanut muihin kriisinhallintatoimiin ja -operaatioihin, koska se vähentäisi joustavuutta odottamattomien kriisien käsittelyssä, ja kehottaa lisäämään YUTP:n määrärahoja vastaavasti;

13.  kehottaa osoittamaan lisävaroja vakautta ja rauhaa edistävään välineeseen, koska sillä on merkittävä rooli kriisinratkaisussa, kriisivalmiudessa, konfliktien ennaltaehkäisyssä ja rauhanrakentamisessa; korostaa, että on tärkeää toteuttaa jatkossakin tähän välineeseen sisältyvää kehityksen ja turvallisuuden välistä yhteyttä, ja kehottaa lisäämään välineen nykyisten osien kautta käytettäviä määrärahoja;

14.  pitää tärkeänä muotoilla unionin yhteistä puolustuspolitiikkaa vaiheittain ja korostaa tarvetta huolehtia edelleen rahoituksesta sen toteuttamisen varmistamiseksi;

15.  on tyytyväinen Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman (EDIDP) äskettäiseen hyväksymiseen, jotta voidaan tukea Euroopan puolustusyhteistyötä ja alan innovointia, ja suhtautuu myönteisesti ohjelman sisällyttämiseen vuoden 2019 talousarvioesitykseen; katsoo, että yhdessä käynnissä olevan puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen kanssa tämä ohjelma vaikuttaa Euroopan puolustusteollisuuden kehittämiseen; korostaa pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajaylittävän osallistumisen merkitystä;

16.  kehottaa lisäämään tukea aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan ydinsulkusopimuksesta johtuvien velvoitteiden sekä Euroopan parlamentin 27. lokakuuta 2016 ydinturvasta ja asesulusta antaman päätöslauselman(3) mukaisesti;

17.  kehottaa lisäämään kaikista ulkoisista rahoitusvälineistä maksettavia Erasmus+-osuuksia, sillä ihmisten välinen kanssakäyminen ja nuorten liikkuvuus ovat keskeisiä strategioita, joilla voidaan lisätä EU:n ulkoisten toimien vaikutusta ja unionin näkyvyyttä kumppanimaiden kansalaisten keskuudessa;

18.  muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuntuvia useilla ihmiselämän alueilla ja kehitysmaissa ne tuntuvat yhä voimakkaampina; kehottaa osoittamaan ilmastotoimiin enemmän määrärahoja, jotta niiden taso ilmentäisi paremmin EU:n vahvaa sitoumusta ilmastodiplomatiaan ja ilmastodiplomatian toimien lisäämistä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

5

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Bas Belder, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Javier Couso Permuy, Arnaud Danjean, Anna Elżbieta Fotyga, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule-Pēterse, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Wajid Khan, Andrey Kovatchev, Ilhan Kyuchyuk, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, David McAllister, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Clare Moody, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Alojz Peterle, Tonino Picula, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Dobromir Sośnierz, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Elena Valenciano, Geoffrey Van Orden, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Asim Ademov, Brando Benifei, Andrea Bocskor, Tanja Fajon, Neena Gill, Ana Gomes, Liisa Jaakonsaari, Jo Leinen, Miroslav Poche, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

43

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Iveta Grigule-Pēterse, Ilhan Kyuchyuk, Javier Nart, Jozo Radoš, Ivo Vajgl

EFDD

Fabio Massimo Castaldo

PPE

Asim Ademov, Michèle Alliot-Marie, Andrea Bocskor, Elmar Brok, Arnaud Danjean, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Alojz Peterle, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, László Tőkés

S&D

Nikos Androulakis, Brando Benifei, Tanja Fajon, Eugen Freund, Neena Gill, Ana Gomes, Liisa Jaakonsaari, Wajid Khan, Jo Leinen, Andrejs Mamikins, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Miroslav Poche, Elena Valenciano, Boris Zala

5

-

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa

NI

James Carver, Dobromir Sośnierz

8

0

ECR

Amjad Bashir, Bas Belder, Anna Elżbieta Fotyga, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Barbara Lochbihler, Tamás Meszerics

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2018)0311.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2018)0042.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0424.


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Arne Lietz

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että vuoteen 2030 ulottuvat kestävän kehityksen tavoitteet, etenkin terveyttä koskeva tavoite 3, koulutusta koskeva tavoite 4, sukupuolten tasa-arvoa koskeva tavoite 5 ja ilmastotoimia koskeva tavoite 13, edellyttävät asianmukaista unionin apua ja ne on otettava vuoden 2019 talousarviossa huomioon tavalla, joka havainnollistaa, että etusijalle asetetaan pitkän aikavälin toimet köyhyyden torjumiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklan mukaisesti; muistuttaa, että Agenda 2030:n täytäntöönpanoon on sisällytettävä sekä unionin sisäiset että ulkoiset toimet ja siinä on yhdistettävä tasapainoisella ja johdonmukaisella tavalla kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta ja otettava huomioon kestävän kehityksen eri tavoitteiden väliset kytkökset; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan vuoteen 2030 ulottuvat kestävän kehityksen tavoitteet strategiseksi prioriteetiksi ja ottamaan asian huomioon unionin talousarviossa;

2.  muistuttaa, että unioni on sitoutunut suojelemaan ja edistämään ulkopolitiikassaan kattavasti lapsen oikeuksia lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen määräysten mukaisesti; korostaa, että unionin ulkosuhteissa on tärkeää panna täytäntöön lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi annetut EU:n suuntaviivat; kehottaa komissiota seuraamaan lapsen oikeuksien kehittymistä unionin ulkoisissa toimissa ja raportoimaan niistä;

3.  toistaa torjuvansa ehdottomasti kehitysyhteistyövarojen käytön muihin kuin kehitystavoitteisiin, kuten rajavalvontaan tai sotilaallisten valmiuksien kehittämiseen, ja korostaa, että rahoitus, joka ei täytä virallisen kehitysavun kriteerejä, on otettava kokonaisuudessaan muista välineistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) ja/tai Euroopan kehitysrahastosta (EKR); muistuttaa, että virallisen kehitysavun kriteerien mukaisia toimia valittaessa olisi SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaisesti suosittava toimia, joilla puututaan köyhyyden perussyihin, jotta voitaisiin tehokkaasti torjua köyhyyttä pitkällä aikavälillä; muistuttaa tukevansa Euroopan kehitysrahaston ottamista talousarvioon ja korostaa, että on tärkeää rajoittaa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueelle osoitettuja määrärahoja;

4.  korostaa, että vaikka asianomaisten määrien käytön joustavuus ja ripeys on eduksi varainhallinnon tehokkuudelle, näillä eduilla ei mitenkään voida perustella kehitysvarojen kohdentamista muualle, ainoan demokraattisesti valitun elimen eli parlamentin valvontavallan rajoittamista tai pitkän aikavälin toimien aikataulun järjestelmällistä suunnittelua; kehottaa siksi rajoittamaan mahdollisimman paljon erityisrahastojen kaltaisten erityisvälineiden luomista ja ottamaan nämä periaatteet huomioon seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen rakennetta suunniteltaessa;

5.  korostaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on lunastettava vuonna 2015 vahvistamansa yhteinen sitoumus, jonka mukaan virallisen kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin niiden bruttokansantulosta (BKTL); palauttaa mieliin EU:n yhteisen sitoumuksen tarjota vähiten kehittyneille maille lyhyellä aikavälillä 0,15–0,20 prosenttia viralliseen kehitysapuun osoitetusta BKTL:stä; korostaa, että unionin yhteinen virallinen kehitysapu laski 2,4 prosenttia vuonna 2017 vuoden 2016 lukuihin verrattuna; on huolestunut siitä, että unioni ei pysty noudattamaan vähiten kehittyneille maille antamiaan sitoumuksia, jos sen osuus pysyttelee vuoden 2016 tapaan 0,11 prosentissa BKTL:stä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ja esittämään uskottavan aikataulun, jonka mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain tälle tasolle; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan avunantajamaiden sisäiset pakolaiskustannukset virallisen kehitysavun laskelmista; palauttaa mieliin, että komissio on sitoutunut osoittamaan vähintään 20 prosenttia virallisesta kehitysavustaan inhimilliseen kehitykseen ja sosiaaliseen osallisuuteen; vaatii lisäämään vuoden 2019 virallisesta kehitysavusta terveyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen suojeluun osoitettavia varoja, jotta sitoumukset täytetään nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun mennessä; korostaa erityisesti tarvetta edistää ja suojella seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ja siten vastustaa Yhdysvaltain hallituksen uudelleen käyttöön ottamaa ns. suukapulasääntöä (Global Gag Rule); toteaa, että unionin kehitysapu olisi käytettävä vaikuttavammin ja että virallinen kehitysapu olisi kohdennettava aloille, joilla sitä eniten tarvitaan, eritoten valmiuksien luomisen, hyvän hallintotavan, terveydenhuollon, koulutuksen, maatalouden, vesi- ja jätevesihuollon ja energian aloille; korostaa, että huoltoa on tuettava varmistamalla varaosien ja paikallisesti koulutettujen tekniikan asiantuntijoiden riittävä saatavuus;

6.  toteaa, että Yhdistyneellä kuningaskunnalla on tärkeä merkitys kehityspolitiikassa, ja vaatii siksi, että unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä säilytetään tiiviit yhteydet sen eron jälkeen, jotta siitä aiheutuvat menetykset jäävät mahdollisimman vähäisiksi;

7.  toteaa, että yksikään maa ei ole kehittynyt syventämättä kauppasuhteitaan naapurimaittensa ja muun maailman kanssa; kannustaa lisäksi rahoittamaan kauppaa tukevia kehitysaputoimia, jotta kehitysmaat voivat tulevaisuudessa osallistua paljon aiempaa laajemmin globaaleihin arvoketjuihin; korostaa tässä yhteydessä digitaalisen liitettävyyden kasvavaa merkitystä pyrittäessä siihen, että globalisaation hyödyt jakautuvat aiempaa tasapainoisemmin kehitysmaiden hyväksi;

8.  korostaa, että on erittäin tärkeää tukea mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja kehottaa erityisesti luomaan rahoituksen saantia parantavia paikallisia ratkaisuja ja lujittamaan edelleen mikrorahoitukseen liittyviä laina- ja takuujärjestelmiä;

9.  kehottaa ulottamaan Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman myös Euroopan ulkopuolelle erityisesti kehitysmaihin ja tarjoamaan tarvittavat rahoitusvarat;

10.  kannustaa perustamaan kaksiosaista ammattikoulutusta antavia oppilaitoksia, joissa nuoret voivat sekä suorittaa ammatillisen oppisopimusohjelman, jossa painotetaan ammatin käytännön näkökulmia, että seurata teorialuentoja erikoistuneissa ammattioppilaitoksissa;

11.  ottaa huomioon humanitaarisen avun alan dramaattisen tilanteen ja vaatii, että nykyiset globaalit humanitaariset tarpeet otetaan huomioon lisäämällä merkittävästi humanitaarista apua koskevien budjettikohtien määrärahoja ja helpottamalla niiden käyttöä; muistuttaa, että sekä poikien että tyttöjen koulutus on keskeisessä asemassa ihmisten aiheuttamien humanitaaristen kriisien ehkäisyssä konfliktien välttämiseksi, lasten suojelemiseksi ja heidän tulevaisuudennäkymiensä parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että jo nyt huomattava osa humanitaarisesta avusta käytetään hätätilanteissa annettavaan koulutukseen; kehottaa kuitenkin nostamaan tätä osuutta asianmukaisesti sekä lisäämään Erasmus+-ohjelman DCI-määrärahoja, koska hätätilanteissa koulutuksella on perustavanlaatuinen merkitys, jotta väestö voisi kehittyä hätätilanteen mentyä ohi, ja muistuttaa, että hätätilanne voi joskus kestää jopa useita vuosia;

12.  panee merkille, että unionin talousarvioon sisältyvät ja unionin ulkoisiin toimiin liittyvät liikkumavarat ja joustovälineet on käytetty loppuun, ja toteaa, että niitä käytetään usein lisävarojen ottamiseksi käyttöön, jotta voidaan vastata ennakoimattomiin tarpeisiin, kuten humanitaarisiin kriiseihin; vastustaa tähän liittyen Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen toisen erän rahoittamista koskevaa komission ehdotusta, jossa ei jätetty otsakkeeseen 4 ja monivuotisen rahoituskehyksen erityisvälineisiin riittävää liikkumavaraa ennakoimattomia humanitaarisia kriisejä varten, koska jäsenvaltiot eivät noudattaneet sitoumustaan rahoittaa koordinointivälinettä 2 miljardilla eurolla kahdenvälisten rahoitusosuuksien muodossa; on huolestunut siitä, että EKR-varauksesta otetaan jatkuvasti käyttöön varoja unionin Afrikka-hätärahastoon maksettavien rahoitusosuuksien täydentämiseksi, viimeksi 500 miljoonalla eurolla; korostaa, että tällä varojen siirrolla viedään rahaa EKR:n tavoitteilta eli köyhyyden poistamiselta ja kestävän kehityksen edistämiseltä ja siirretään sitä muuttoliikkeen hallintaan ja myös rajoitetaan huomattavasti mahdollisuuksia ottaa tulevina vuosina lisävaroja käyttöön tulevia humanitaarisia kriisejä varten AKT-alueilla; kehottaa jälleen jäsenvaltioita kasvattamaan rahoitusosuuksia, joita ne maksavat Turkin-pakolaisavun koordinointivälineeseen ja unionin Afrikka-hätärahastoon, joihin on tähän mennessä lupauduttu maksamaan 3 miljardia euroa (ennen 500 miljoonan euron lisäosuutta) unionin talousarviosta ja EKR:stä ja vain 430 miljoonaa euroa EU:n jäsenvaltioista ja muilta avunantajilta;

13.  katsoo, että rauhan, turvallisuuden ja oikeuden edistäminen kehitysmaissa on ratkaisevan tärkeää unionille muuttoliikkeen perussyihin puuttumiseksi; painottaa, että turvallisuuteen liittyvät menot ovat erityisen merkityksellisiä nykyisissä pyrkimyksissä käsitellä kattavasti turvallisuuden ja kehityksen välistä yhteyttä ja saavuttaa vuoden 2030 kestävän kehityksen ohjelman tavoite 16;

14.  korostaa, että on tärkeää osoittaa enemmän varoja pyrkimyksiin tukea hyvää hallintoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota kehitysmaissa, jotta edistetään vastuuvelvollisia ja avoimia instituutioita, tuetaan valmiuksien kehittämistä ja edistetään osallistavaa päätöksentekoa ja kansalaisten tiedonsaantia;

15.  muistuttaa, että on tärkeää tukea menoja, jotka liittyvät suoraan humanitaarisen avun politiikan tavoitteiden saavuttamiseen, muun muassa tekniseen ja hallinnolliseen apuun kohdennettavia menoja;

16.  painottaa, että on tärkeää säilyttää maksumäärärahat humanitaarista apua koskevassa luvussa vähintään maksusitoumusmäärärahojen tasolla, jotta vältetään maksuihin varattavien varojen vakava ja jatkuva puute, monimutkaiset kiireelliset toimet ja maksamattomien laskujen kertyminen, jotka vaikuttavat negatiivisesti myös täytäntöönpanokumppaneihin;

17.  korostaa puhtaan veden saannin ja uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamisen merkitystä;

18.  kiinnittää huomiota energiaköyhyyden laajuuteen ja seurauksiin kehitysmaissa sekä unionin vahvaan panostukseen sen vähentämiseksi; korostaa, että asianomaisten maiden hallitusten ja sidosryhmien on toteutettava tehokkaita yhteisiä toimia energiaköyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteen 7 saavuttamiseksi etenkin energiaverkon ulkopuolisten syrjäisten maaseutualueiden osalta;

19.  kehottaa kohdentamaan riittävästi rahoitusvaroja Yhdistyneiden kansakuntien palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle (UNRWA), jotta varmistetaan jatkuva tuki alueella oleville palestiinalaispakolaisille;

20.  pitää myönteisenä lisäystä määrärahoihin, joilla tuetaan kehitysmaissa toteutettavia kehitysaloitteita, joita toteuttavat tai joiden kohteena ovat kansalaisjärjestöt ja paikallisviranomaiset; muistuttaa humanitaarisen avun alaan liittyen komissiota ja neuvostoa Grand Bargain -sopimukseen sisältyvästä paikallisuutta koskevasta sitoumuksesta, jonka mukaan vähintään neljännes kaikesta humanitaarisen avun rahoituksesta maksetaan mahdollisimman suoraan paikallisille ja kansallisille toimijoille, ja vaatii siksi humanitaarista apua koskevan nykyisen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96(1) tarkistamista, jotta varmistetaan, että humanitaarisen avun rahoitus tulevaisuudessakin perustuu tarpeisiin ja on humanitaarista apua koskevan konsensuksen mukaista ja että sitä myös mukautetaan muuttuvien olosuhteiden mukaan ja sen vaikuttavuutta lisätään erityisesti edistämällä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumoa ja osallistumalla maailman humanitaarisessa huippukokouksessa vuonna 2016 ja osana Grand Bargain -sopimusta tehtyjen sitoumusten täytäntöönpanoon;

21.  muistuttaa, että on tärkeää keskittyä tärkeimpiin humanitaarisiin kriiseihin, mukaan lukien unohdetut humanitaariset kriisit; kehottaa takaamaan humanitaarisen rahoituksen seuraaville kriiseille: Jemen (22 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa), Syyrian ja myös sen naapurimaiden kriisi (yli 13 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa Syyriassa) sekä unohdetut humanitaariset kriisit, kuten Sahel (1,6 miljoonaa lasta vakavan, akuutin aliravitsemuksen vaarassa ja 6,8 miljoonaa ihmistä kärsii elintarvikepulasta) ja Kongon demokraattinen tasavalta (13 miljoonaa ihmistä avun tarpeessa ja yli 2 miljoonaa lasta kärsii vakavasta akuutista aliravitsemuksesta);

22.  korostaa tarvetta taata humanitaarinen ja kehitysapu Sahelin alueelle; korostaa, että krooninen köyhyys, ilmastonmuutos, konfliktien kärjistyminen ja lähes olematon sato tänä vuonna ovat johtaneet siihen, että 6,8 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua alueella, jolla rakenteelliset heikkoudet rajoittavat perussosiaalipalvelujen saatavuutta; kehottaa siksi lisäämään alueelle annettavaa humanitaarista ja kehitysrahoitusta, jolla rahoitetaan sekä pelastustehtäviä että pidempiaikaisia toimia, joiden tarkoituksena on puuttua ruoka- ja ravitsemusturvan heikkenemisen perussyihin ja vahvistaa perussosiaalipalveluja;

23.  korostaa, että unionin vuoden 2019 talousarviossa olisi otettava huomioon tarve huolehtia humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumosta keskittymällä ravitsemuksen kaltaisiin avainaloihin; kehottaa siksi komissiota ja erityisesti pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosastoa sekä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa kuromaan umpeen humanitaarisia eroja ja kehityseroja osoittamalla unionin vuoden 2019 talousarviossa sekä humanitaarista että pidemmän aikavälin rahoitusta ravitsemuksen kohentamiseen, jolloin vakavasta, akuutista aliravitsemuksesta kärsivät lapset saisivat hoitoa kaikissa yhteyksissä, olipa kyse hätätoimista tai kehitystoimista;

24.  muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuntuvia useilla ihmiselämän alueilla ja kehitysmaissa ne tuntuvat yhä voimakkaampina; kehottaa osoittamaan muista välineistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ja/tai Euroopan kehitysrahastosta lisävaroja ilmastotoimiin, jotta niiden taso ilmentäisi ilmastonmuutoksen torjumiseksi vahvaa sitoumusta ilmastodiplomatiaan erityisesti edistämällä uusiutuvan energian alaa; muistuttaa, että juomaveden saatavuus on keskeinen tekijä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kannalta ja että sen myötä on mahdollista torjua köyhyyttä ja huolehtia koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuudesta; kehottaa jäsenvaltioita ja muita maita pitämään kiinni sitoumuksistaan, joita ne ovat tehneet ilmaston lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi; korostaa, että varat on saatava muualta kuin kehitysrahoituksesta;

25.  muistuttaa, että ilmastonmuutos ja tarve sopeutua siihen merkitsee, että kehitysohjelmissa on ratkaisevan tärkeää investoida katastrofiriskin vähentämiseen ja valmiuksien lisäämiseen, jotta ehkäistään inhimillistä kärsimystä ja ihmishenkien menetyksiä, autetaan säilyttämään tulokset, joihin kumppanimaissa on kehitysyhteistyön avulla päästy, ja vähennetään hätätoimien tarvetta;

26.  pitää valitettavana, että komissio ei ole saavuttanut tavoitetta osoittaa 20 prosenttia virallisesta kehitysavustaan inhimilliseen kehitykseen ja sosiaaliseen osallisuuteen ja että se jopa vähentää asianomaisen budjettikohdan määrärahoja; vaatii siksi, että näitä määrärahoja lisätään huomattavasti;

27.  korostaa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien merkitystä; pyytää jatkamaan meneillään olevien ja uusien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tukemista;

28.  korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa on tärkeää tehdä brexitin jälkeen mahdollisimman tiivistä yhteistyötä kehitysyhteistyön alalla;

29.  panee merkille, että Lähi-idän kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan budjettikohdan määrärahoja on ehdotettu lisättävän 134 prosenttia ja muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevan budjettikohdan määrärahoja kuusi prosenttia; pitää valitettavana, ettei komissio ole perustellut näitä kahta lisäystä tilanteessa, jossa muuttovirrat Eurooppaan ovat vähentyneet jyrkästi; ehdottaa siksi vastaavien määrärahojen vähentämistä, jotta voidaan rahoittaa inhimillistä kehitystä koskevaan budjettikohtaan tarvittavat lisämäärärahat.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Lola Sánchez Caldentey, Jean-Luc Schaffhauser, Mirja Vehkaperä, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Frank Engel, Cécile Kashetu Kyenge, Paul Rübig, Kathleen Van Brempt

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

16

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Mirja Vehkaperä

EFDD

Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano

GUE/NGL

Stelios Kouloglou, Lola Sánchez Caldentey

PPE

Frank Engel, Teresa Jiménez‑Becerril Barrio, Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta

S&D

Cécile Kashetu Kyenge, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Kathleen Van Brempt

VERTS/ALE

Maria Heubuch

1

-

ENF

Jean‑Luc Schaffhauser

2

0

PPE

Joachim Zeller, Anna Záborská

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta (EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1).


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.8.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: William (The Earl of) Dartmouth

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että unionilla on yhä kunnianhimoisempi kauppapoliittinen ohjelma, joka esitettiin ”Kaikkien kauppa” -strategiassa; painottaa, että tarvitaan riittävää poliittista ja hallinnollista tukea, jotta kauppasopimukset voidaan hyväksyä asianmukaisissa aikatauluissa; korostaa, että kaupan alan apua koskevien aloitteiden rahoitusta olisi lisättävä ja komission kauppapolitiikan pääosastolle olisi osoitettava riittävät resurssit, jotta se kykenee suoriutumaan lisääntyvistä tehtävistään ja erityisesti varmistamaan niin kahden- kuin monenvälisiin sopimuksiin sisältyvien määräysten täytäntöönpanon ja soveltamisen valvonnan; korostaa, että ennen tällaisten sopimusten tekemistä, sen aikana ja sen jälkeen on tärkeää suorittaa arviointeja, jotta voidaan kehittää osallistavampi strategia; toteaa tältä osin, että tiedot on tarpeen eritellä sukupuolen mukaan; toteaa jälleen, että kaupan suojatoimien täytäntöönpanoon on kohdennettava asianmukainen rahoitus, jotta tutkinnat voitaisiin suorittaa ja toimet hyväksyä nopeasti; tähdentää, että kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja niiden avustamiseen on varattava riittävästi rahoitusta, jotta voidaan edistää ja helpottaa niiden liittymistä kahden- ja monenvälisiin kauppa-aloitteisiin ja -sopimuksiin, jollaisia ovat muun muassa Wassenaarin järjestely, Kimberleyn prosessi ja kidutuksesta vapaan kaupan kansainvälinen liittouma; kehottaa painottamaan kauppaan liittyvän unionin tuen yhteydessä enemmän tukea paikallisen ja alueiden sisäisen kaupan lisäämiselle kumppanimaissa ja -alueilla ja lujittamaan näin kyseisten maiden omaehtoista ja kestävää kansallista talouskehitystä; pyytää lisäksi komissiota koordinoimaan ohjelman täytäntöönpanoa sen vaikuttavuuden maksimoimiseksi;

2.  korostaa, että kansainvälinen kauppa on unionin ulkopolitiikan keskeinen väline, jolla voidaan edistää kestävää kehitystä erityisesti kehitysmaissa, jos siihen osoitetaan riittävä rahoitus ja jos sen täytäntöönpanossa noudatetaan johdonmukaisia strategioita; pitää yhteistä kauppapolitiikkaa yhtenä unionin tehokkaimmista välineistä, kun käsitellään muuttoliikkeen syitä;

3.  korostaa, että tulevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä ja kauppapoliittisen ohjelman puitteissa on välttämätöntä toteuttaa unionin talousarvion ja sen rakenteen perusteellinen uudistus, johon sisältyy Euroopan parlamentin kunnianhimoisempi ja tärkeämpi rooli, ja kehottaa komissiota tekemään asiasta aloitteen neuvostolle ja parlamentille;

4.  pyytää komissiota arvioimaan pk-yritysten kansainvälistymistä edistävien nykyisten välineiden johdonmukaisuutta muiden pk-yrityksiä tukevien unionin välineiden kanssa ja arvioimaan niitä toissijaisuusperiaatteen ja päällekkäisyyksien välttämisen suhteen sekä sen suhteen, ovatko ne jäsenvaltioiden ohjelmia täydentäviä; kehottaa komissiota rahoittamaan edelleen pk-yritysten kansainvälistymisohjelmia ja pyrkimään tarjoamaan pk-yrityksille räätälöidyn alkuperäsääntölaskimen, joka auttaisi niitä erityisesti käyttämään nykyisiin sopimuksiin perustuvia etuuksia, millä parannettaisiin etuuksien käyttöastetta;

5.  toteaa, että kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen kauppasopimusten täytäntöönpanoon voi edistää yhteisen kauppapolitiikan oikeutusta ja vaikuttavuutta, että unionin kansalaiset haluavat saada enemmän tietoa unionin kauppapolitiikasta ja osallistua siihen enemmän ja että komissio on tehnyt tästä kansalaisten mielenkiinnosta prioriteetin; pitää erittäin tärkeänä osoittaa tarpeeksi resursseja siihen, että kansalaiset otetaan aktiivisesti mukaan unionin kauppapolitiikan laadintaan ja lisätään tietoisuutta sen hyödyistä unionin kansalaisten keskuudessa; kehottaa ottamaan kansalaisvuoropuheluun mukaan sisäiset neuvoa-antavat ryhmät ja yhteiset foorumit, joiden rahoitus on tällä hetkellä riittämätöntä ja jotka ovat tärkeimmät välineet, kun pyritään tehostamaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoon ja valvontaan; kehottaa kehittämään keskeisiä tulosindikaattoreita, joiden perusteella pyritään arvioimaan tulliviranomaisten toiminnan tuloksia kansallisella ja unionin tasolla; kehottaa jäsenvaltioita selittämään unionin kauppapolitiikan tarjoamaa lisäarvoa entistä aktiivisemmin, koska juuri ne laativat neuvotteluvaltuudet;

6.  korostaa, että Euroopan naapuruuspolitiikan kautta tarjottava kauppaan liittyvä tekninen tuki ja taloudellinen apu unionin itäisen raja-alueen kumppaneille sekä arabikevään jälkeisessä tilanteessa oleville maille voi edistää merkittävästi kyseisten alueiden vakautta;

7.  kehottaa komissiota teettämään selvityksen, jossa tarkastellaan unionin kauppapolitiikan osuutta Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien suositukset, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa politiikkaa Agenda 2030:n kanssa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

3

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

William (The Earl of) Dartmouth, Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Karoline Graswander-Hainz, Yannick Jadot, France Jamet, Elsi Katainen, Danilo Oscar Lancini, Bernd Lange, David Martin, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franck Proust, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bendt Bendtsen, Seán Kelly, Sander Loones, Bolesław G. Piecha, Fernando Ruas, Paul Rübig, Lola Sánchez Caldentey, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Nessa Childers

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

25

+

ALDE

Elsi Katainen

ECR

Sander Loones, Emma McClarkin, Bolesław G. Piecha, Joachim Starbatty

EFDD

William (The Earl of) Dartmouth

PPE

Laima Liucija Andrikienė, Bendt Bendtsen, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Seán Kelly, Sorin Moisă, Franck Proust, Fernando Ruas, Paul Rübig, Jarosław Wałęsa

S&D

Maria Arena, Nessa Childers, Karoline Graswander-Hainz, Bernd Lange, David Martin, Alessia Maria Mosca, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster

3

-

ENF

France Jamet, Danilo Oscar Lancini

GUE/NGL

Anne-Marie Mineur

3

0

GUE/NGL

Lola Sánchez Caldentey, Helmut Scholz

VERTS/ALE

Yannick Jadot

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.9.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Joachim Zeller

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että unionin talousarvioesityksen 2019 maksusitoumukset ovat 166 miljardia euroa, mikä merkitsee kolmen prosentin kasvua vuodesta 2018 ja sitä, että talousarviolla investoidaan vahvempaan ja kestävämpään eurooppalaiseen talouteen ja edistetään solidaarisuutta ja turvallisuutta unionin rajojen molemmin puolin;

B.  toteaa, että aiempien toimien vahvistamisen lisäksi tähän talousarvioluonnokseen sisältyy myös tuki uusille aloitteille, joita ovat Euroopan solidaarisuusjoukot, Euroopan työviranomainen, rakenneuudistuksen tukiohjelman laajentaminen, Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman alullepano, unionin tason pelastuspalveluvalmiuksia koskeva reservi ja uuden Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) perustaminen;

Unionin talousarvion esitystapa

1.  toteaa, että unionin talousarvio esitetään pääluokkina, jotka vastaavat toimielinten toimintaa (toimintoperusteinen budjetointi); katsoo, että tällä esitystavalla ei kyetä varmistamaan, että tavoitteet tulevat selkeästi ja nopeasti ymmärretyiksi; toteaa, että sen sijaan monivuotinen rahoituskehys esitetään politiikan aloja vastaavien otsakkeiden mukaan jaoteltuna;

2.  panee merkille, että talousarvioesitykseen liitetyt selvitykset ohjelmien toimintamenoista luovat yhteyden kunkin budjettikohdan ja politiikkatavoitteiden välille;

3.  pyytää komissiota esittämään unionin talousarvion monivuotisen rahoituskehyksen politiikkatavoitteiden mukaisesti;

Vuoden 2019 talousarvioon liitetyt selvitykset ohjelmien toimintamenoista

4.  pitää myönteisinä vuoden 2019 talousarvioon liitettyjä selvityksiä ohjelmien toimintamenoista, jotka varainhoitoasetuksen 38 artiklan mukaisesti tarjoavat kustakin meno-ohjelmasta seuraavat tiedot:

–  kunkin ohjelman perustelut ja lisäarvo EU:lle;

–  yhteenveto (tämän hetkisestä ja tulevasta) täytäntöönpanosta;

–  ohjelman tuloksia koskeva edistys (tavoitteet, indikaattorit, välitavoitteet ja päämäärät) ja unionin tärkeimpien politiikkojen ja tavoitteiden edistäminen;

5.  panee huolestuneena merkille, että komissio mittaa taloushallintonsa tuloksellisuutta kahdella eri tavoite- ja indikaattorisarjalla: toisaalta siten, että komission pääjohtajat arvioivat vuotuisissa toimintakertomuksissaan hallintosuunnitelmissaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista ja toisaalta siten, että komissio mittaa meno-ohjelmien tuloksellisuutta toimintamenojen ohjelmaselvityksillä, joissa ei ole juurikaan viittauksia; toteaa, että tämä heikentää erityyppisten suorituskykyasiakirjojen vertailtavuutta;

6.  huomauttaa erityisesti, että pääjohtajat raportoivat vuotuisissa toimintakertomuksissaan yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisesta mutta eivät ilmoita vastaavia menoja; kehottaa siksi komissiota panemaan tulosbudjetoinnin periaatteen täysimääräisesti täytäntöön talousarvion suunnittelu-, täytäntöönpano- ja raportointivaiheissa, mikä mahdollistaa jälkiraportoinnin siitä, miten paljon varoja on käytetty asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen;

7.  muistuttaa, että ohjelmaselvityksissä raportoitujen ohjelmien nykyiseen tuloskehykseen kuuluu 716 erilaista indikaattoria, joilla mitataan tuloksellisuutta 61 yleistavoitteen ja 228 erityistavoitteen osalta;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että täytäntöönpanon tässä vaiheessa lähes 90 prosenttia indikaattorien tosiasiallisista saavutuksista on raportoitu (tai on raportoitu osittain); kasvu on siis ollut tasaista edellisvuosiin verrattuna (60 prosenttia ohjelmaselvityksissä 2017 ja 80 prosenttia ohjelmaselvityksissä 2018); toteaa, että ohjelmaselvityksissä on tiedot todellisista tuloksista vuosilta 2014–2016 tai 2017;

9.  pyytää komissiota

(a)  järkeistämään tulosraportointia

–  vähentämällä edelleen erilaisissa tuloksellisuutta koskevissa kertomuksissa käyttämiensä tavoitteiden ja indikaattoreiden määrää ja keskittymällä tavoitteisiin ja indikaattoreihin, jotka mittaavat parhaiten unionin talousarvion sosiaalista ja taloudellista tuloksellisuutta ja sen tuloksellisuutta ympäristön kannalta, ja välttämällä samalla yleispätevään malliin perustuvia ratkaisuja;

–  esittämällä taloudelliset tiedot siten, että niitä voidaan verrata tuloksellisuustietoihin, jotta menojen ja tuloksellisuuden välinen yhteys on selvä;

–  selittämällä, että ohjelmia ja pääosastoja varten on käytössä kaksi eri tavoite- ja indikaattorisarjaa, ja parantamalla niiden välistä yleistä johdonmukaisuutta;

(b)  tasapainottamaan tulosraportointia antamalla selkeästi tietoa jäljellä olevista keskeisistä haasteista;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2019 ohjelmaselvityksissä käsitellään monialaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista, joita ovat ilmastonmuutoksen torjunta, biologinen monimuotoisuus ja sukupuolikysymykset; panee tyytyväisenä merkille, että komissio esittelee myös asiaankuuluvat rahoitusohjelmat, joilla edistetään Junckerin komission kymmenen painopisteen toteuttamista, ja tuo esiin kestävän kehityksen tavoitteita edistävät uusimmat ja releventit aloitteet, vaikkakin ne ovat usein välillisiä eikä niitä voida ilmaista määrällisesti;

11.  kehottaa talousarvion valvontavaliokuntaa yhdessä alakohtaisten valiokuntien kanssa edistämään todellista tulossuuntautumisen kulttuuria, jolla pyritään optimoimaan varainkäyttöä, ja harkitsemaan määrärahojen uudelleenjakoa ohjelmista, joissa tulokset ovat heikkoja;

Eurooppa 2020 -strategia

12.  korostaa, että Eurooppa 2020 -strategia sisältää nykyisen ohjelmakauden ensisijaisia tavoitteita ja muita tavoitteita, joten unionin talousarvio on keskeinen väline strategian tavoitteiden ja tavoiteltavien tulosten toteuttamisessa; on kuitenkin huolissaan siitä, että keskeisten taloudellisten ja sosiaalisten indikaattoreiden mukaan unioni ei ole vielä saavuttanut näitä tavoitteita ja tuloksia, kun taas epätasa-arvo ja eriarvoisuus unionissa ja sen jäsenvaltioissa ovat jatkuneet, mikä asettaa koko Euroopan yhdentymishankkeen kyseenalaiseksi;

13.  toteaa, että komission mukaan vuoden 2019 talousarvioesityksen osuus Eurooppa 2020 ‑strategian määrärahoista on arviolta 66,2 prosenttia (106 958,3 miljoonaa euroa), joten se on yhä viime vuosien tasolla; vaatii resurssien rajallisuuden vuoksi, että komission olisi kaikin keinoin pyrittävä kohdentamaan käytettävissä olevat varat paremmin ja käyttämään niitä tehokkaammin, jotta voidaan merkittävästi parantaa Eurooppa 2020 ‑strategian päätavoitteiden saavuttamista siellä missä edistyksen puute on kaikkein huolestuttavinta, eli köyhyyden vähentämisessä ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä;

Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP)

14.  korostaa YMP:n menojen jakautumista: 44,7 prosenttia kaikista unionin maatiloista ansaitsi alle 4 000 euroa vuodessa, ja vuonna 2016 keskimäärin ylin 10 prosenttia YMP:n suorien tukien edunsaajista sai noin 60 prosenttia maksuista; toteaa, että suorien tukien jakautuminen ilmentää paljolti maanomistuksen keskittymistä, koska 20 prosenttia maanviljelijöistä omistaa 80 prosenttia maasta, ottaen huomioon jäsenvaltioiden väliset nykyiset erot;

15.  kehottaa komissiota arvioimaan tarkasti, miksi viljelijöiden tulot ovat yleisesti laskeneet vuodesta 2013, erityisesti suhteessa elintarvikkeiden toimitusketjun eri osien kustannuksiin ja voittoihin (tuottajat, jalostajat, kuljetus, vähittäiskauppa jne., jotta selvitetään, mihin suurin osa voitoista päätyy), tekemään tarvearvioinnin ja määrittelemään uuden keskeisen tulostavoitteen siihen liittyvine tulos- ja vaikutusindikaattoreineen ja pyrkien kaventamaan maanviljelijöiden tuloeroja;

Koheesiopolitiikan vauhdittaminen

16.  on huolissaan siitä, että yli kolme vuotta ohjelmakauden 2014–2020 käynnistymisen jälkeen jäsenvaltiot ovat nimenneet vain 77 prosenttia koheesiopolitiikan rahastoista vastaavista kansallisista viranomaisista; toteaa, että komissio oli saanut 1. maaliskuuta 2017 mennessä lopulliset tilinpäätökset, joihin sisältyvät menot vastasivat vain 0,7:ää prosenttia koko ohjelmakaudelle myönnetyistä määrärahoista; toteaa, että talousarvion toteuttamisessa ilmenneet viiveet olivat vuoden 2017 puoliväliin mennessä suurempia kuin vastaavassa vaiheessa ohjelmakaudella 2007–2013; toteaa, että tästä syystä maksattamatta olevat sitoumukset nykyisen rahoituskauden päättyessä voivat olla jopa korkeammat kuin edellisen rahoituskauden päättyessä;

17.  kehottaa komissiota nopeuttamaan koheesiopolitiikan ohjelmien toteuttamista ja niihin liittyviä maksuja ja hyödyntämään sen käytettävissä olevia voimavaroja auttaakseen jäsenvaltioita vahvistamaan hallinnollisia valmiuksiaan, jotta toteutuskauden kesto voidaan lyhentää seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoteen n+2;

Eurooppalainen ohjausjakso

18.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan koordinointia koheesiopolitiikan, talouspolitiikan ohjausjärjestelmän ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välillä ohjausjakson tasapainottamiseksi varmistamalla, että etusijalla ovat sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävät politiikat;

Muuttoliike

19.  panee merkille, että komissio arvioi, että vuonna 2019 tarvitaan yhteensä 2,3 miljardia euroa otsakkeeseen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) muuttoliikkeen ja turvallisuuden asettamiin haasteisiin vastaamiseksi, mutta pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen mukaan ”komissio ei vuonna 2016 ilmoittanut pakolais- ja muuttoliikekriisin hoitoon käytettyjen varojen kokonaismäärää, ja sitä on vaikea arvioida” (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, kohta 2.28); pelkää, että tämä jatkuu myös vuoden 2019 talousarvioesityksessä ja saattaa siksi vaikeuttaa mahdollisesti syntyvien tarpeiden määrittämistä; pitää myönteisenä, että komissio on viimeistelemässä kattavaa katsausta maahanmuuttoa koskevista tiedoista;

20.  muistuttaa komission selittäneen, että on vaikeaa ellei mahdotonta esittää arviota maahanmuuttajasta/hakijasta aiheutuvista kustannuksista maittain, koska maahanmuuttovirtojen hallintaan sisältyy laaja kirjo toimenpiteitä(1);

Rahoitusvälineet ja erityisrahastot

21.  pitää valitettavana, että vuonna 2016 6,7 prosenttia kaikista asianomaisiin rahoitusjärjestelyvälineisiin suoritetuista maksuista (900 miljoonaa euroa) käytettiin hallinnointikustannuksiin ja -maksuihin; katsoo tämän määrän olevan liian suuri; kehottaa jälleen komissiota toimimaan avoimemmin rahoitusjärjestelyvälineitä käytettäessä ja raportoimaan säännöllisesti velkarahoituksesta, tappioista ja riskeistä sekä esittämään rahoitusjärjestelyvälineistä kattavan kustannus-hyötyanalyysin verrattuna suorempiin hankerahoituksen muotoihin;

22.  painottaa, että erityisrahastoja olisi perustettava ainoastaan silloin, kun niiden käyttö on perusteltua eikä tarvittava toiminta ole mahdollinen muiden, olemassa olevien rahoituskanavien kautta; kehottaa komissiota lisäksi harkitsemaan sellaisten erityisrahastojen lakkauttamista, jotka eivät kykene houkuttelemaan riittäviä osuuksia muilta rahoittajilta tai jotka eivät tarjoa lisäarvoa unionin ”perinteisiin” ulkoisiin välineisiin verrattuna; ei voi hyväksyä sitä, että EKR:n osallistuminen erityisrahastoihin rajoittaa entisestään parlamentin mahdollisuuksia valvoa unionin menoja;

EPPO

23.  edellyttää, että EPPOlla on käytettävissään riittävästi varoja ja henkilöstöä; panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä unionin maksuosuus oli 4 911 000 euroa; korostaa, että tämä määräraha on tarkoitettu kattamaan EPPOn henkilöstömenot, infrastruktuuri- ja toimintamenot sekä menot, joilla käynnistetään EPPOn asianhallintajärjestelmän kehittäminen;

24.  pitää valitettavana, että henkilöstölle on osoitettu ainoastaan 35 virkaa, mikä tarkoittaa, että kun luvuista jätetään pois 23 apulaissyyttäjää, hallinnollisten tehtävien hoitamiseen jää ainoastaan 12 virkaa; pitää tätä epärealistisena.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

27.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Inés Ayala Sender, Jonathan Bullock, Tamás Deutsch, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Cătălin Sorin Ivan, Wolf Klinz, Arndt Kohn, Bogusław Liberadzki, Monica Macovei, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Claudia Schmidt, Bart Staes, Indrek Tarand, Joachim Zeller, Dennis de Jong

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Richard Ashworth, Karin Kadenbach

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

Wolf Klinz

ECR

Monica Macovei

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan, Dennis de Jong

NI

Cătălin Sorin Ivan

PPE

Richard Ashworth, Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Claudia Schmidt, Joachim Zeller

S&D

Inés Ayala Sender, Karin Kadenbach, Arndt Kohn, Bogusław Liberadzki, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski

VERTS/ALE

Bart Staes, Indrek Tarand

1

-

EFDD

Jonathan Bullock

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

  Vastaus kirjalliseen kysymykseen 23 – komission jäsen Avramopoulosin kuuleminen CONT-valiokunnassa 29. marraskuuta 2016.


TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.8.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Luděk Niedermayer

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kehottaa keskittymään vuoden 2019 talousarviossa eurooppalaisen ohjausjakson ja Euroopan parlamentin päätöslauselmien yhteydessä esitettyihin painopisteisiin ja käsittelemään niitä unionin kansalaisten suurimpia huolenaiheita, jotka ovat kokonaan tai osittain unionin vastuulla ja joita on kuvattu esimerkiksi Eurobarometri-kyselyssä 2018, jonka mukaan polttavimmat kysymykset ovat erityisesti turvallisuuden ja puolustuksen alalla;

2.  korostaa, että kiireellisiä toimia edellyttäviä kysymyksiä ovat muun muassa sosiaalisesti tasapainoisen ja kestävän talouskehityksen ja -kasvun edistäminen ja samalla rakenteellisten uudistusten jatkaminen Euroopan kansantalouksien nykyaikaistamiseksi, EU:n alueiden välisen lähentymisen edistäminen ja nuorisotyöttömyyden torjuminen samoin kuin ilmastonmuutoksen torjunta, ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelu, eriarvoisuuden vähentäminen ja maahanmuutto-, turvapaikka- ja pakolaispolitiikkojen rahoittaminen; korostaa kestävän kehityksen tavoitteiden merkitystä näiden kysymysten ratkaisemisessa;

3.  muistuttaa, että unionin talousarvio on pohjimmiltaan investointitalousarvio;

4.  korostaa, että on tärkeää varmistaa, että varataan riittävästi resursseja makrotalouspolitiikan koordinointiin ja valvontaan; painottaa, että kansalaisille ja sidosryhmille olisi jatkossakin viestittävä ja tiedotettava avoimesti talous- ja rahaliiton, myös euron, tulevaisuudesta;

5.  korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisilla on tärkeä rooli, kun pyritään vahvistamaan rahoitusvalvonnassa aidosti eurooppalaista lähestymistapaa, lujittamaan valvonnan lähentämistä, edistämään unionin oikeuden johdonmukaista soveltamista, parantamaan kansallisten viranomaisten välistä koordinointia, varmistamaan rahoitusvakaus, edistämään finanssimarkkinoiden parempaa toimintaa ja varmistamaan vähittäissijoittajien ja kuluttajien suoja; kehottaa budjettivaliokuntaa varmistamaan, että Euroopan valvontaviranomaisille myönnetään riittävät määrärahat, jotta valvontaviranomaisilla, kun niiden toiminta on täysin järkeistetty, olisi riittävästi henkilöstöä ja turvalliset ja tehokkaat tietotekniikkajärjestelmät, ottaen asianmukaisesti huomioon, että niille annettujen tehtävien määrä on vähitellen lisääntynyt;

6.  korostaa, että Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) toiminta ei saisi häiriintyä brexitin ja pankkiviranomaisen uudelleensijoittamisen takia; korostaa, että on kiireellisesti saatava valmiiksi asiaa koskeva lainsäädäntö, jotta olisi riittävästi aikaa kustannustehokkaaseen uudelleensijoittamiseen; korostaa, että asiaa koskevassa tulevassa lainsäädännössä olisi otettava täysin huomioon Euroopan parlamentin rooli unionin virastojen mahdolliseen perustamiseen tai uudelleensijoittamiseen liittyvissä menettelyissä;

7.  panee merkille, että Euroopan valvontaviranomaisten talousarvioennusteet vuodelle 2019 saattavat kasvaa huomattavasti, mikä johtuu pääasiassa uusista tehtävistä, joita ehdotetaan Euroopan valvontaviranomaisia koskevassa uudelleentarkastelussa ja muissa lainsäädäntömenettelyissä, joista käydään parhaillaan neuvotteluja, mutta vaatii kuitenkin täyttä avoimuutta näiden lisävarojen jakamisen suhteen; katsoo, että olisi otettava käyttöön uusien tehtävien kustannuksia vastaavat ehdolliset budjettikohdat, joita kuitenkin sovelletaan vasta sitten, kun lainsäädäntö on annettu; toteaa, että tällaista rahoitusta sovelletaan vasta, kun uusi rahoitusmekanismi on hyväksytty ja otettu käyttöön;

8.  korostaa, että on tärkeää, että Euroopan valvontaviranomaisten perustamisesta annetun asetuksen tarkistaminen saatetaan päätökseen ennen Euroopan parlamentin kahdeksannen vaalikauden päättymistä, jotta markkinatoimijoihin voitaisiin soveltaa toimielinkohtaisen valvonnan laajuuden kehittymisen mukaan asianmukaisesti ja oikeasuhteisesti määriteltyjä maksuja, joilla korvataan osittain kansallisten toimivaltaisten viranomaisten osuudet vaarantamatta kuitenkaan Euroopan valvontaviranomaisten riippumattomuutta;

9.  korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisten olisi jatkuvasti pyrittävä lisäämään tehokkuuttaan vaarantamatta työnsä laatua ja keskityttävä työmenetelmien jatkuvaan uudelleenarviointiin, osaamiseen siirtämiseen ja muihin valvontaviranomaisten keskinäisen avustamisen muotoihin sekä inhimillisten ja taloudellisten resurssien tehokkaaseen käyttöön; muistuttaa, että Euroopan valvontaviranomaisten on pitäydyttävä tinkimättömästi niissä toimeksiannoissa, jotka unionin lainsäädäntövallan käyttäjä on niille osoittanut, ja että niiden ei pidä pyrkiä laajentamaan toimintavaltuuksiaan käytännössä;

10.  katsoo, että vuoden 2019 talousarviossa on osoitettava enemmän varoja pakolaisten ja maahanmuuttajien vastaanottoon ja avustamiseen etenkin niissä unionin etelä- ja itärajoilla sijaitsevissa jäsenvaltioissa, jotka täyttävät tähän asiaan liittyvät sitoumuksensa;

11.  korostaa, että on tarpeen varmistaa riittävät resurssit, joilla tuetaan unionin toimintaa, jolla torjutaan aggressiivista verosuunnittelua, veropetoksia ja veronkiertoa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

6

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Hugues Bayet, Pervenche Berès, David Coburn, Thierry Cornillet, Markus Ferber, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Danuta Maria Hübner, Petr Ježek, Barbara Kappel, Wolf Klinz, Georgios Kyrtsos, Philippe Lamberts, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Costas Mavrides, Alex Mayer, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Dimitrios Papadimoulis, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Anne Sander, Alfred Sant, Martin Schirdewan, Peter Simon, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Simona Bonafè, Andrea Cozzolino, Ashley Fox, Ramón Jáuregui Atondo, Danuta Jazłowiecka, Rina Ronja Kari, Thomas Mann, Siegfried Mureşan, Andreas Schwab, Tibor Szanyi

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

42

+

ALDE

Thierry Cornillet, Petr Ježek, Wolf Klinz, Caroline Nagtegaal, Ramon Tremosa i Balcells

ECR

Ashley Fox, Sander Loones, Bernd Lucke, Stanisław Ożóg, Pirkko Ruohonen-Lerner

PPE

Markus Ferber, Brian Hayes, Danuta Maria Hübner, Danuta Jazłowiecka, Georgios Kyrtsos, Ivana Maletić, Thomas Mann, Gabriel Mato, Siegfried Mureşan, Luděk Niedermayer, Dariusz Rosati, Anne Sander, Andreas Schwab, Tom Vandenkendelaere

S&D

Hugues Bayet, Pervenche Berès, Simona Bonafè, Andrea Cozzolino, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Ramón Jáuregui Atondo, Olle Ludvigsson, Costas Mavrides, Alex Mayer, Alfred Sant, Peter Simon, Tibor Szanyi, Paul Tang, Jakob von Weizsäcker

VERTS/ALE

Philippe Lamberts, Ernest Urtasun

6

-

EFDD

David Coburn

ENF

Marco Zanni

GUE/NGL

Rina Ronja Kari, Dimitrios Papadimoulis, Martin Schirdewan, Miguel Viegas

2

0

EFDD

Marco Valli

ENF

Barbara Kappel

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.8.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Marita Ulvskog

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että kestävä kasvu ja investoinnit ovat avainasemassa, jotta voidaan luoda laadukkaita työpaikkoja ja lisätä kaikkien hyvinvointia; pitää tarpeellisena suunnata rakennerahastovaroja ja investointeja tehokkaammin osallistavan kasvun edistämiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen vauhdittamiseen;

2.  korostaa, että vuoden 2019 talousarviolla olisi autettava saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut työllisyys- ja sosiaaliset tavoitteet Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen ja kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n toteuttamiseksi etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden, kasvavan eriarvoisuuden, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden, varsinkin lapsiköyhyyden, torjunnan yhteydessä; tähdentää tarvetta jatkaa tuen antamista maahanmuuttajien osallistamiseksi;

3.  korostaa, että vuoden 2019 talousarvion ymmärtämiseksi on otettava huomioon vuosien 2014–2020 monivuotinen rahoituskehys; painottaa, että ohjelmavarat sosiaali- ja työllisyysasioiden alalla luovat synergioita ja vähentävät näin sosiaalisia eroja ja eriarvoisuutta, jotka ovat lisääntyneet kriisin myötä; varoittaa, että määrärahavähennykset näillä aloilla aiheuttavat politiikkojen vaikuttavuuteen ja niiden tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä ongelmia; muistuttaa kuitenkin, että talousarviorajoitteiden jatkuessa unionin lisäarvon periaatteen olisi oltava kaikkien tulevien menojen perusta ja että tehokas ja vaikuttava varainkäyttö on yhtä tärkeää kuin talousarvion enimmäismäärät;

4.  ei hyväksy vähennyksiä työllisyyttä, sosiaaliasioita ja osallisuutta koskevien budjettikohtien määrärahoihin; muistuttaa, että maksusitoumus- ja maksumäärärahojen välillä on löydettävä asianmukainen tasapaino, jotta voidaan hyödyntää näiden politiikkojen koko potentiaali; on erityisen huolissaan neuvoston näillä aloilla tekemistä leikkauksista, koska ne saattavat estää unionia vastaamasta kansalaisten odotuksiin;

5.  panee merkille komission ehdottaman kokonaislisäyksen otsakkeen 1 (Älykäs ja osallistava kasvu) määrärahoihin edellisvuoteen verrattuna (+3,1 prosenttia maksusitoumusmäärärahoina ja +1,3 prosenttia maksumäärärahoina);

6.  panee merkille komission ehdottaman vaatimattoman lisäyksen otsakkeen 1b (Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio) määrärahoihin (+2,8 prosenttia maksusitoumusmäärärahoina ja +1,1 prosenttia maksumäärärahoina);

7.  kehottaa jälleen varmistamaan vuoden 2019 talousarviossa Euroopan sosiaalirahastolle riittävät määrärahat, erityisesti maksumäärärahat, koska rahastolla on edessään intensiivisen täytäntöönpanon kausi ja jäsenvaltioiden esittämät maksupyynnöt lisääntyvät; pitää siksi valitettavana maksumäärärahoihin ehdotettua vähennystä (-2,6 prosenttia);

8.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen lisätä sekä vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston että Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) maksusitoumusmäärärahoja kahdella prosentilla; panee huolestuneena merkille EGR:n maksumäärärahojen vähennyksen (-60 prosenttia) sekä vähennykset työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin (-1,5 prosenttia) ja maksumäärärahoihin (-0,4 prosenttia); korostaa, että lohkon ”Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys” maksusitoumusmäärärahat on pidettävä kunnianhimoisella tasolla;

9.  muistuttaa, että EU:n talouskasvu on lähellä pysähtymistä ja tietyissä jäsenvaltioissa palkkakehitys on riittämätöntä(1) ja että sekä komissio että EKP suosittelevat palkkojen yleistä nostoa ja työpaikkojen laadun parantamista; pitää lisäksi Euroopan työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua ja niitä koskevia toimia tukevia budjettikohtia ensisijaisen tärkeinä pyrittäessä lisäämään työmarkkinaosapuolten osallistumista esimerkiksi eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon; panee merkille maksusitoumusmäärärahojen hienoisen lisäyksen (6,4 prosenttia) mutta pitää valitettavana komission ehdottamaa maksumäärärahojen vähennystä (-21,8 prosenttia) työmarkkinasuhteita ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevassa budjettikohdassa; korostaa, että hyvin toimivat työmarkkinasuhdejärjestelmät edistävät tuottavuutta, työpaikkojen luomista ja säilyttämistä, työpaikkojen laatua ja kohtuullisia palkkoja;

10.  korostaa, että nuorisotyöttömyys on edelleen kestämättömällä tasolla tietyissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne on erityisen huolestuttava; painottaa, että köyhyyden sekä sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen riski uhkaa eniten nuoria; korostaa, että näiden seikkojen huomioonottamiseksi on erittäin tärkeää varmistaa, että nuorisotakuun rahoitus nuorisotyöllisyysaloitteen kautta on jatkuvaa ja oikea-aikaista ja että sitä lisätään ja että eriarvoisuutta torjuvia toimia tuetaan riittävästi myös työelämän ulkopuolella ESR:n kautta;

11.  panee merkille komission ehdotuksen nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen lisäämisestä 233,3 miljoonalla eurolla vuonna 2019; katsoo kuitenkin, etteivät nuorisotyöllisyysaloitteen kokonaismäärärahat vieläkään riitä takaamaan, että nuorisotakuu saavuttaisi tavoitteensa, ja kehottaa siksi pitämään nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahat vuonna 2019 vuoden 2018 tasolla eli 350 miljoonassa eurossa;

12.  korostaa virastojen merkittävää panosta monenlaisten työllisyys- ja sosiaalialan kysymysten käsittelyssä; painottaa tässä yhteydessä, että niiden tehtävät lisääntyvät koko ajan ja että niille on siksi annettava tarvittavat resurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä ja varmistaa parhaat mahdolliset EU:n lainsäädännön ja toimintapolitiikan tavoitteita tukevat tulokset; pitää näin ollen valitettavana ehdotusta vähentää Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen rahoitusta (-5,8 prosenttia maksusitoumus- ja maksumäärärahoina); toteaa jälleen olevansa huolestunut Irlantiin sovellettavan entistä suuremman korjauskertoimen kielteisestä talousarviovaikutuksesta, sillä elin- ja työolojen kehittämissäätiön taloudelliset valmiudet suoriutua tehtävistään uhkaavat sen vuoksi heikentyä entisestään; odottaa, että unionin toimielimet toteuttavat toimia näiden vaikutusten tasaamiseksi, kuten vuoden 2016 virastoa koskevassa vastuuvapausmietinnössä todettiin; korostaa lisärahoituksen tarvetta, jotta viraston tutkimustyön taso pysyy entisellään ja jotta voidaan erityisesti turvata Euroopan laajuisia tutkimuksia koskeva työ;

13.  suhtautuu myönteisesti siihen, että perustetaan Euroopan työviranomainen, jonka on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2019; korostaa, että tarvitaan riittävä rahoitus, jossa otetaan huomioon tulevassa Euroopan työviranomaisen perustamisesta annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa vahvistetut tehtävät, jotta viranomaisen perustamiseen voidaan varata tarvittavat varat; panee merkille, että komission ehdottama rahoitus (11 miljoonan euron määrärahat, jotka on tarkoitus ottaa varaukseen, kunnes lainsäätäjä on hyväksynyt perussäädöksen) on pienempi kuin muilla työllisyyden ja sosiaaliasioiden alan EU:n virastoilla; katsoo ehdottomasti, että tätä rahoitusta ei voida osoittaa kohdentamalla muiden työllisyyden ja sosiaaliasioiden alan virastojen määrärahoja uudelleen;

14  toteaa, että Eures-portaali siirretään vuosina 2019 ja 2020 asteittain Euroopan työviranomaisen alaisuuteen, ja kehottaa varmistamaan, ettei toimintojen siirtäminen johda Eures-portaalin määrärahojen vähentämiseen tai sen toiminnan häiriöihin;

15.  toteaa jälleen, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat erittäin arvokkaita välineitä, joilla voidaan käynnistää uusia toimintoja ja politiikkoja työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden aloilla ja että monia työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ideoita on aiemmin pantu onnistuneesti täytäntöön pilottihankkeina ja valmistelutoimina; kannustaa käyttämään täysin hyväksi kussakin otsakkeessa käytettävissä olevan liikkumavaran.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

10

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Guillaume Balas, Vilija Blinkevičiūtė, Ole Christensen, Michael Detjen, Geoffroy Didier, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Jean Lambert, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Miroslavs Mitrofanovs, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Dennis Radtke, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Siôn Simon, Romana Tomc, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Heinz K. Becker, Paloma López Bermejo, António Marinho e Pinto, Edouard Martin, Rory Palmer, Evelyn Regner, Jasenko Selimovic, Birgit Sippel, Michaela Šojdrová, Helga Stevens, Neoklis Sylikiotis

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

32

+

ALDE

Marian Harkin, António Marinho e Pinto, Jasenko Selimovic, Renate Weber

PPE

Georges Bach, Heinz K. Becker, Geoffroy Didier, Danuta Jazłowiecka, Ádám Kósa, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Dennis Radtke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Michaela Šojdrová, Romana Tomc

S&D

Guillaume Balas, Vilija Blinkevičiūtė, Ole Christensen, Michael Detjen, Elena Gentile, Jan Keller, Edouard Martin, Rory Palmer, Georgi Pirinski, Evelyn Regner, Siôn Simon, Birgit Sippel, Marita Ulvskog

VERTS/ALE

Jean Lambert, Miroslavs Mitrofanovs, Terry Reintke

10

-

ECR

Arne Gericke, Anthea McIntyre, Helga Stevens, Ulrike Trebesius

ENF

Dominique Martin

GUE/NGL

Rina Ronja Kari, Patrick Le Hyaric, João Pimenta Lopes, Neoklis Sylikiotis

NI

Lampros Fountoulis

1

0

GUE/NGL

Paloma López Bermejo

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Ks. esim. Talouspolitiikan 2017 EU-ohjausjakso: Komission tiedonanto maakohtaisista suosituksista, s. 3 ja 8: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52017DC0500&rid=1

Erityisesti:

Saksaa koskeva maakohtainen suositus nro 2: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52018DC0405&rid=1

Alankomaita koskeva maakohtainen suositus nro 2: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52018DC0418&rid=1


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.8.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Adina-Ioana Vălean

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että 20,1 prosenttia kaikista vuoden 2019 talousarvioesityksen sitoumuksista liittyy ilmastoon; pitää valitettavana, että huolimatta tavoitteesta osoittaa 20 prosenttia unionin talousarviomenoista ilmastonmuutoksen torjuntaan unionin talousarviokehityksen perusteella osuus olisi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana vain 19,3 prosenttia; korostaa, että 20 prosentin tavoitteeseen olisi pyrittävä kaikin keinoin; korostaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen edellyttää riittävää taloudellista tukea;

2.  panee merkille, että 8,2 prosenttia kaikista maksusitoumusmäärärahoista liittyy luonnon monimuotoisuuden vähenemiskehityksen kääntämiseen; kehottaa osoittamaan riittävät määrärahat biologisen monimuotoisuuden suojeluun; muistuttaa komission toteavan tiedonannossaan ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”, että luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin strategian 2020 ja siinä asetetun, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä unionissa koskevan tavoitteen rahoittaminen edellyttää luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamista koko EU:n talousarviossa;

3.  panee merkille, että LIFE-ohjelman maksusitoumusmäärärahoja lisätään 31,3 miljoonaa euroa (+6 prosenttia); pitää valitettavana, että LIFE-ohjelman osuus on ainoastaan 0,3 prosenttia vuoden 2019 talousarvioesityksestä;

4.  toteaa, että terveyspolitiikkaan on ehdotettu 68,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (+2,9 prosenttia) ja 61,3 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (+9,6 prosenttia); pitää valitettavana, että tämä on vain 0,04 prosenttia vuoden 2019 talousarvioesityksestä ja 1,8 prosenttia otsakkeesta 3 (maksusitoumuksina);

5.  katsoo, että on osoitettava lisää määrärahoja terveyteen, erityisesti mielenterveysongelmia koskevaan tutkimukseen; pyytää komissiota tarkastelemaan, mitä ohjelmia se voisi panna täytäntöön lisätäkseen tämän alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettavia määrärahoja tuleva monivuotinen rahoituskehys huomioon ottaen, sekä ilmoittamaan parlamentille tarkastelunsa tulokset;

6.  panee merkille, että elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyviin toimiin ehdotetaan 297,7 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (+6,3 prosenttia) ja 245,8 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (-1 prosenttia); pitää valitettavana, että tämä on vain 0,18 prosenttia vuoden 2019 talousarvioesityksestä ja 8 prosenttia otsakkeesta 3 (maksusitoumuksina);

7.  toteaa unionin pelastuspalvelumekanismin olevan unionin solidaarisuuden kulmakivi ja panee merkille sen maksusitoumusmäärärahojen tuntuvan lisäyksen (149,6 miljoonaa euroa eli +350 prosenttia); korostaa, että lisäys on tarpeellinen, sillä vuoden 2019 talousarvioesitys sisältää mekanismin tarkistamista koskevan komission ehdotuksen vaikutuksen;

8.  panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä hyväksyttyjen vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä pysyy samana kuin vuoden 2018 talousarviossa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC ), Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) osalta ja että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) toimia lisätään yhdellä(1) ja Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) toimia kolmella; korostaa, että tarvittaessa näille virastoille on osoitettava lisää rahoitusta ja henkilöstöä, jotta ne voivat hoitaa toimeksiantonsa ja suorittaa tehtävänsä ja edistää unionissa tieteeseen perustuvaa tarkastelutapaa;

9.  panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä Euroopan kemikaaliviraston henkilöstötaulukkoon lisätään kolme väliaikaista toimea; huomauttaa, että tällä lisäyksellä on tarkoitus saattaa biosidejä koskevat viraston resurssit alun perin kaavaillulle tasolle ja korjata vuonna 2018 esiintyneitä resurssivajeita; toteaa kuitenkin, että tarkistetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (2) (jätepuitedirektiivi) Euroopan kemikaalivirastolle on osoitettu lisätehtäviä, joita varten vuoden 2019 talousarvioesityksessä ei tällä haavaa ole varattu toimia tai rahoitusta; panee lisäksi merkille, että myös pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004(3) meneillään olevan uudelleenlaadinnan yhteydessä sekä myrkytystietokeskuksia koskevan EU-järjestelyn yhteydessä kemikaalivirastolle on kaavailtu uusia tehtäviä, ja kehottaa osoittamaan kemikaalivirastolle riittävästi resursseja, jotta se voi toteuttaa kyseiset uudet toiminnot;

10.  korostaa, että nykyisten tehtäviensä merkittävän lisääntymisen lisäksi Euroopan ympäristökeskukselle on annettu uusia vastuualueita, minkä vuoksi sen määräraha- ja henkilöstötarpeet ovat kasvaneet, mutta toteaa, että kyseisiin tarpeisiin on vastattava ottaen huomioon henkilöstön vähentämistä ja talousarvion vakauttamista koskevat tavoitteet; painottaa, että jollei Euroopan ympäristökeskuksen henkilöstötaulukkoon tehdä lisäyksiä, sen kyky tukea ympäristöpolitiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa unionin ja jäsenvaltioiden tasolla uhkaa heiketä merkittävästi;

11.  huomauttaa, että Euroopan lääkeviraston työmäärä lisääntyy ja sen määrärahatarpeet kasvavat vuonna 2019 sen seurauksena, että Yhdistynyt kuningaskunta päätti erota unionista; katsoo, että Euroopan lääkevirastolle olisi myönnettävä rajoitetuksi ajaksi lisävaroja ja lisää henkilöstöä, jotta virasto voi siirtää ja säilyttää ne kriittiset tiedot ja taidot, joita se tarvitsee voidakseen jatkaa tehtäviensä hoitamista tehokkaasti ja ryhtyä uudelleen hoitamaan tällä hetkellä keskeytettyjä toimintoja;

12.  kehottaa komissiota panemaan ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvallisuusalan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön;

13.  palauttaa mieliin, että ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvallisuusalan pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin olisi osoitettava asianmukainen rahoitus koko niiden keston ajaksi, jotta voidaan hyödyntää kaikki niiden mahdollisuudet;

14.  muistuttaa vastuuvelvollisuuden periaatteesta veronmaksajille ja kuluttajille ja vaatii siksi noudattamaan tiukkaa vuotuista budjettikuria, jotta kansalaisten taloudelliset rasitteet voidaan ottaa huomioon; korostaa, että nykyisten politiikkojen, ohjelmien ja toimenpiteiden kustannustehokkuutta olisi tarkasteltava vuosittain ja että tarvittaessa olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

6

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Pilar Ayuso, Ivo Belet, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Arne Gericke, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Rory Palmer, Massimo Paolucci, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, John Procter, Michèle Rivasi, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Guillaume Balas, Cristian-Silviu Buşoi, Elena Gentile, Anja Hazekamp, Norbert Lins, Younous Omarjee, Christel Schaldemose, Bart Staes, Keith Taylor, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Olle Ludvigsson

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

40

+

EFDD

Piernicola Pedicini

GUE/NGL

Stefan Eck, Anja Hazekamp

PPE

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Cristian-Silviu Buşoi, Birgit Collin-Langen, Angélique Delahaye, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Giovanni La Via, Norbert Lins, Miroslav Mikolášik, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Adina-Ioana Vălean

S&D

Guillaume Balas, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Elena Gentile, Karin Kadenbach, Olle Ludvigsson, Susanne Melior, Rory Palmer, Massimo Paolucci, Pavel Poc, Christel Schaldemose, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Damiano Zoffoli, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Margrete Auken, Benedek Jávor, Michèle Rivasi, Bart Staes, Keith Taylor

6

-

ECR

Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, John Procter, Jadwiga Wiśniewska

1

0

GUE/NGL

Younous Omarjee

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

  Elintarviketurvallisuusviranomainen on pyytänyt yhtä lisätoimea kattamaan EU‑virastojen tukipalveluiden päällikön tehtävän Brysselissä. EU-virastot rahoittavat yhdessä kyseisen toimen, joten sitä varten ei tarvita lisämäärärahoja.

(2)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3), sellaisena kuin se on muutettuna 30. toukokuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/851 (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109).

(3)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29. huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä ja direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 7).


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.9.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Jens Geier

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  ei hyväksy neuvoston unionin vuoden 2019 talousarvion otsakkeeseen 1 a ITRE-valiokunnan toimialaan kuuluvien budjettikohtiin tekemiä leikkauksia, jotka ovat 3,61 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista ja 0,22 prosenttia maksumäärärahoista komission ehdotukseen verrattuna; panee merkille, että komission ehdotuksessa ITRE-valiokunnan toimialaan kuuluvien budjettikohtien maksusitoumusmäärärahoja unionin talousarvion otsakkeessa 1 a on korotettu 3,9 prosenttia ja maksumäärärahoja 1,8 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna; panee niin ikään tyytyväisenä merkille, että talousarviossa vuodeksi 2019 huomio kohdennetaan kasvuun, innovointiin, kilpailukykyyn, digitalisointiin, kestävyyteen, ilmastonmuutokseen ja siirtymiseen erittäin energiatehokkaaseen ja täysin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen Pariisin sopimuksen mukaisesti sekä nuorten tutkijoiden ja naistutkijoiden menestyksen ja yrittäjyyden edistämiseen;

2.  katsoo, että tutkimus, pk-yritykset ja kilpailukyky ovat jatkossakin ratkaisevan tärkeitä työllisyyden ja kasvun mahdollistajia unionissa; on sitä mieltä, että menestyksekkäille Horisontti 2020 - ja Cosme-ohjelmille vuodeksi 2019 osoitettujen määrärahojen olisi oltava riittävät niiden jatkamisen varmistamiseksi;

3.  pitää välttämättömänä kehittää johtajuutta innovoinnin ja murroksellisten teknologioiden alalla; pitääkin valitettavina neuvoston ehdottamia merkittäviä leikkauksia tutkimuksen ja innovoinnin yhteisen strategiakehyksen maksusitoumusmäärärahoihin (0,3 miljardia euroa) ja maksumäärärahoihin (18 miljoonaa euroa), sillä leikkauksilla on valtavasti kielteisiä vaikutuksia Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, ja pitää erityisen valitettavina leikkauksia asiaan liittyviin budjettikohtiin, kuten ”Tulevan ja nousevan teknologian tutkimuksen vahvistaminen” ja ”Euroopan tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen”, joilla kohennetaan elintasoa, parannetaan tiedon saatavuutta ja edistetään yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä; panee merkille komission Horisontti 2020 -puiteohjelmalle ehdottaman 8,5 prosentin lisäyksen vuoden 2019 yleisen talousarvion maksusitoumusmäärärahoihin; muistuttaa Horisontti 2020 -ohjelman vakavasta alirahoituksesta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana ja toteaa, että sen vuoksi hakemusten hyväksymisaste (11,6 prosenttia tai jopa vain 3 prosenttia eräiden ohjelmien osalta) on ollut pienempi kuin edellisellä rahoituskehyskaudella ja unionin rahoitusta on näin ollen osoitettu entistä harvalukuisempiin, korkealaatuisiin tutkimus- ja innovointihankkeisiin; toistaa näin ollen olevansa syvästi huolissaan komission seuraavalle rahoituskehyskaudelle ehdottamasta Euroopan horisontti -ohjelman rahoituksen alhaisesta tasosta ja aikoo turvata tälle ohjelmalle tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 käytävissä neuvotteluissa 120 miljardin euron vähimmäismäärän vuoden 2018 hintoina ja korostaa kantaansa, jonka mukaan ilmastoon liittyviä menoja olisi Pariisin sopimuksen mukaisesti lisättävä merkittävästi nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna;

4.  katsoo, että unionin vuoden 2019 talousarviota olisi hyödynnettävä kaikkien nuorisotyöttömyyden torjuntaan liittyvien välineiden tukemiseen erityisesti EU:n taloudellisesti jälkeen jääneillä alueilla ja että sillä olisi keskityttävä yrittäjyyteen liittyvien ja digitaalisten taitojen edistämiseen;

5.  pitää Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) tärkeänä ja panee merkille sen menestyksen; pitää valitettavana, että ESIR-rahaston lisärahoituksen turvaamiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahoja oli vähennettävä; korostaa, että unionin yleisestä talousarviosta ei saisi rahoittaa uusia aloitteita unionin nykyisten ohjelmien ja toimintapolitiikkojen kustannuksella; aikoo pitää kiinni ESIR-neuvottelujen aikana tekemästään sitoumuksesta vähentää mahdollisimman paljon tähän puiteohjelmaan kohdistuvaa vaikutusta ja lisätä kyseisten kohtien määrärahoja vuodeksi 2019;

6.  muistuttaa, että on tärkeää edistää laajoja synergioita Verkkojen Eurooppa -välineen liikenne- ja digitaalisen osion välillä, jotta TEN-T-käytävien digitalisoimisen tehostamiseen tähtääviin hankkeisiin kohdistuva rahoituksellinen vipuvaikutus olisi mahdollisimman suuri;

7.  pitää tärkeänä energiaunionin päätökseen saattamista samalla, kun täytetään unionin ilmastotavoitteet Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti; muistuttaa tähdentäneensä puhtaan energian innovoinnin nopeuttamista koskevassa mietinnössään (2017/2084(INI)), että on parannettava johdonmukaisuutta unionin Pariisin sopimuksen mukaisesti antaman sitoumuksen ja rahoituspolitiikan välillä tuettaessa energiaunionin viittä toisiaan tukevaa ulottuvuutta; muistuttaa tässä yhteydessä ”energiatehokkuus ensin” -periaatteesta ja unionin tavoitteesta olla johtavassa asemassa uusiutuvien energialähteiden käytössä; kehottaa painokkaasti komissiota osoittamaan tarvittavan rahoituksen näiden alojen investoinneille sekä kestävälle kehitykselle, energiaköyhyyden torjumiselle ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiselle ja takaamaan alalle yhdenvertaiset lähtökohdat sen siirtyessä ympäristöystävällisempiin tuotantoprosesseihin, jotta voidaan siirtyä hiilettömään talouteen vuoteen 2050 mennessä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio arvioi ilmastomenojen osuudeksi 20,1 prosenttia vuoden 2019 talousarviossa, mutta toteaa uudelleen, että nykyinen ehdotus johtaa siihen, että ilmastoa koskeviin toimenpiteisiin kohdennetaan ainoastaan 19,3 prosenttia unionin talousarviosta kaudella 2014–2020; katsoo, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi siihen tarvittavat määrärahat edelleen osoitettava Verkkojen Eurooppa -välineelle; pitää huolestuttavina neuvoston ehdottamia merkittäviä leikkauksia Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosion maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin;

8.  on tietoinen yhteiskunnallisia haasteita koskevien budjettikohtien ja etenkin elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin parantamista koskevan budjettikohdan suuresta merkityksestä, jotta voidaan parantaa elintasoa unionissa; kannustaa komissiota säilyttämään riittävän rahoituksen näihin tarkoituksiin ja pitää neuvoston ehdottamia leikkauksia valitettavina;

9.  korostaa, että on tärkeää saavuttaa digitaalisia sisämarkkinoita koskevat tavoitteet, jotta vauhditetaan unionin digitalisaatiota ja edistetään unionin talouden, julkisen sektorin ja kansalaisten digitaalista osallisuutta; panee tässä yhteydessä merkille WIFI4EU:n kaltaisten aloitteiden merkityksen; pitää valitettavina neuvoston kyseiseen aloitteeseen ehdottamia leikkauksia;

10.  korostaa, että pk-yritykset ovat olennainen osa Euroopan taloutta, koska ne luovat unionissa suuren määrän työpaikkoja, ja pitää tarpeellisena luoda pk-yrityksille myönteinen liiketoimintaympäristö sekä tukea niiden klustereita ja verkostoja; panee kuitenkin hyvin huolestuneena merkille neuvoston pk-yrityksiä koskevaan välineeseen ehdottamia leikkauksia, sillä ne välittävät ristiriitaisen signaalin unionin yrityksille;

11.  panee merkille Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman; korostaa, että tällaisen toiminnan rahoitukseen olisi osoitettava uusia resursseja, sillä se vaikuttaa merkittävästi unionin talousarvioon; on huolestunut neuvoston ehdotuksesta leikata Verkkojen Eurooppa -välineen ja unionin avaruusohjelmien, kuten Avaruusteknologian johtoasema -ohjelman ja Copernicus-ohjelman, määrärahoja Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman rahoittamiseksi, sillä siviiliohjelmien taloudellisia resursseja ei pitäisi vähentää puolustusalan ohjelmien tukemiseksi;

12.  korostaa tarvetta uudistaa unionin liikkuvuusalaa liikenteen muuttamiseksi kestäväksi, puhtaaksi ja kilpailukykyiseksi unionissa unionin autoteollisuuden saamiseksi tulevaisuuden tarpeisiin sopivaksi sekä unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi; korostaakin tarvetta osoittaa riittävästi rahoitusta näitä tavoitteita tukeville ohjelmille, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiolle ja polttokenno ja vety 2 (FCH 2) ‑yhteisyritykselle; pitää siksi huolestuttavina neuvoston kyseisiin ohjelmiin ehdottamia leikkauksia;

13.  muistuttaa, että on tärkeää osoittaa kaikille ITRE-valiokunnan toimialaan kuuluville virastoille riittävästi rahoitusta ja henkilöresursseja, jotta ne voisivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti; korostaa, että 5 prosentin henkilöstövähennys ja uudelleen kohdennettavien toimien varanto saatetaan tässä yleisessä talousarviossa päätökseen, ja vaatii komissiota pidättäytymään vastaavista toimista tulevaisuudessa; vaatii lisäämään virastojen resursseja, jos niille annetaan lisää tehtäviä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä ENISAn ja GSA:n henkilöstölisäyksiä; toteaa huolestuneena näiden korotusten olevan riittämättömiä ja edellyttää energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) henkilöstön lisäämistä, jotta virastot voivat hoitaa tehtävänsä, mukaan luettuna tarve ottaa palvelukseen ja pitää palveluksessaan pitkälle erikoistuneita asiantuntijoita sekä laatia suunnitelmia tulevia tehtäviä ja vastuualueita varten;

14.  huomauttaa, että Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut osallistuvansa vuosien 2019 ja 2020 talousarvion toteutukseen, joten Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta ei odoteta koituvan välittömiä vaikutuksia ITRE-valiokunnan toimialaan kuuluviin ohjelmiin;

15.  korostaa, että unionin epäonnistuminen maksumäärärahoihin liittyvien oikeudellisten ja poliittisten sitoumusten täyttämisessä vahingoittaisi vakavasti sen luotettavuutta ja heikentäisi merkittävästi luottamusta unionin toimielinten kykyyn hoitaa tehtävänsä; katsoo tämän korostuvan monivuotisen rahoituskehyksen loppuvaiheessa ja katsoo, että tästä syystä monivuotisten ohjelmien täytäntöönpanoa on kiireellisesti edistettävä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

5

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Bendt Bendtsen, José Blanco López, Jonathan Bullock, Jerzy Buzek, Cristian-Silviu Buşoi, Angelo Ciocca, Jakop Dalunde, Igor Gräzin, Rebecca Harms, Barbara Kappel, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Tilly Metz, Nadine Morano, Dan Nica, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Julia Reda, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Sven Schulze, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Amjad Bashir, Michał Boni, Françoise Grossetête, Benedek Jávor, Werner Langen, Olle Ludvigsson, Marisa Matias, Gesine Meissner, Pavel Telička

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Bernd Kölmel

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

39

+

ALDE

Igor Gräzin, Gesine Meissner, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Pavel Telička, Lieve Wierinck

ECR

Bernd Kölmel, Zdzisław Krasnodębski, Evžen Tošenovský

EFDD

Dario Tamburrano

PPE

Bendt Bendtsen, Michał Boni, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Françoise Grossetête, Werner Langen, Janusz Lewandowski, Nadine Morano, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Sven Schulze, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Hermann Winkler, Anna Záborská

S&D

Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Dan Nica, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Jakop Dalunde, Rebecca Harms, Benedek Jávor, Tilly Metz, Julia Reda

5

-

ECR

Amjad Bashir

EFDD

Jonathan Bullock

ENF

Angelo Ciocca, Christelle Lechevalier

S&D

José Blanco López

4

0

ENF

Barbara Kappel

GUE/NGL

Paloma López Bermejo, Marisa Matias, Neoklis Sylikiotis

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.7.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Jasenko Selimovic

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) vastuulla on talousarviomenettelyssä budjettikohtia osastoissa 2 (sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset), 14 (verotus ja tulliliitto) ja 33 (oikeusasiat ja kuluttajansuoja);

2.  pitää sisämarkkinoita yhtenä Euroopan unionin suurimmista saavutuksista: niiden ansiosta ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma voivat liikkua unionissa vapaammin ja vuodesta 1990 lähtien unionin bruttokansantuote on kasvanut 1,7 prosentilla ja on syntynyt 3,6 miljoonaa uutta työpaikkaa; katsoo näin ollen, että sisämarkkinoiden päätökseen saattamisen on edelleen oltava yksi vuoden 2019 talousarvion ensisijaisista tavoitteista, sillä on tärkeää tehdä unionista entistä kilpailukykyisempi ja dynaamisempi tietoon perustuva talous, koska tästä hyötyvät niin unionin kansalaiset kuin yrityksetkin; korostaa tässä yhteydessä, että unionin kilpailukykyä on vahvistettava, ja kehottaa ottamaan talousarvioon määrärahoja, joilla helpotetaan digitaalista muutosta;

3.  palauttaa mieliin, että terve ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoava kuluttajaympäristö on keskeinen tekijä sisämarkkinoiden toteuttamisen ja talouskasvun kannalta kaikkialla Euroopassa, ja tähdentää, että unionin kuluttajansuojalainsäädäntö on tarjonnut kansalaisille ja yrityksille ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta, joka on välttämätöntä monilla aloilla, kuten matkustajien ja kuluttajien oikeudet ja epäterveiden kaupallisten käytäntöjen ja kohtuuttomien ehtojen torjunta;

4.  panee samalla merkille, että monet äskettäiset skandaalit ovat osoittaneet, että sisämarkkinoilla on edelleen tuotteita, jotka eivät ole turvallisia tai vaatimusten mukaisia, minkä vuoksi tarvitaan määrärahoja markkinavalvonnan tehostamiseksi ja koordinoimiseksi sekä kuluttajansuojan parantamiseksi;

5.  on tyytyväinen, että esityksessä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (talousarvioesitys 2019) on otettu asianmukaisesti huomioon IMCO-valiokunnan tärkeimmät painopisteet tulliliiton toiminnan, kuluttajansuojan, kilpailukyvyn ja tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden alalla ja näille aloille on osoitettu riittävästi maksusitoumusmäärärahoja; kehottaa neuvostoa vahvistamaan nämä määrärahat;

6.  korostaa, että sisämarkkinapolitiikka olisi asetettava etusijalle tilanteessa, jossa pyritään tehostamaan varojen käyttöä, ja että vastaavat säästöt olisi etsittävä muilta aloilta menositoumusten noudattamiseksi;

7.  pitää myönteisenä, että tulliliiton uudistamiseen on osoitettu enemmän maksusitoumusmäärärahoja, jotta voitaisiin tukea unionin tullikoodeksin soveltamista ja sähköisten tullijärjestelmien kehittämistä, koska koodeksin täysimääräinen ja yhdenmukainen täytäntöönpano on tärkeää kansalaisten suojelun ja unionin taloudellisten etujen suojelun parantamiseksi ja sähköinen tullijärjestelmä kuuluu tulevien vuosien merkittävimpiin toimiin, joilla varmistetaan sisämarkkinoiden parempi toiminta; korostaa, että tullimenettelyjen yksinkertaistaminen ja tullijärjestelmien tehokas täytäntöönpano ovat välttämättömiä petosten torjumiseksi ja kilpailun edistämiseksi;

8.  korostaa, että unionin kansalaisilla on yhä kuluttajansuojaan liittyviä haasteita, etenkin digitaalitalouden ja rajatylittävän vähittäiskaupan kehityksen alalla unionissa, ja pitääkin valitettavana, että kuluttajaohjelmaan ei osoitettu vuoden 2019 talousarvioesityksessä riittävästi määrärahoja; pyytää näin ollen rahoittamaan kuluttajaohjelman asianmukaisesti, jotta toteutettaisiin todelliset EU:n digitaaliset sisämarkkinat ja varmistettaisiin korkeatasoinen kuluttajansuoja etenkin haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajille, ja huolehtimaan siitä, että uudet kuluttajapoliittiset haasteet otetaan huomioon asianmukaisesti;

9.  korostaa sisämarkkinoiden hallintovälineiden merkitystä paitsi unionin sääntöjen asianmukaisen soveltamisen varmistamisessa, myös paremmassa tiedottamisessa ja tuen antamisessa kuluttajille ja yrityksille, ja suosittelee, että komissio tukisi kuluttajien oikeuksia koskevaa tiedotuskampanjaa ja toteuttaisi asianmukaisia toimia, jos näitä oikeuksia loukataan; pyytää tämän vuoksi lisäämään asiaa koskevan budjettikohdan 02 03 04 määrärahoja, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden parempi toiminta ja erityisesti tieto- ja neuvontapalvelut;

10.  panee merkille, että 91,6 prosenttia kansalaisista ja yrityksistä ei ole tietoinen yhdestäkään Euroopan tason tiedotus- tai tukipalvelusta(1), ja katsoo, että kuluttajien ja yritysten tietoisuus tiedotus- ja tukivälineistä, kuten Sinun Eurooppasi -portaalista ja Euroopan kuluttajakeskusten verkostosta, on ratkaisevan tärkeää, ja että tarvitaan merkittäviä ponnistuksia tämän tietoisuuden lisäämiseksi, ja odottaa siksi rahoituksen huomattavaa lisäystä;

11.  panee merkille, että unionin toimielimet ovat jo päässeet epävirallisesti yhteisymmärrykseen komission ehdotuksesta asetukseksi digitaalisen palveluväylän perustamisesta tietojen, menettelyjen, neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen tarjoamiseksi, ja odottaa jo vuonna 2019 riittäviä määrärahoja palveluväylän valmistelua varten;

12.  muistuttaa komissiota siitä, että 3. joulukuuta 2018 voimaan tulevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/302(2) yhteydessä komissio on sitoutunut tekemään maaliskuuhun 2020 mennessä perusteellisen analyysin siitä, onko mahdollista laajentaa asetuksen soveltamisalaa kattamaan täysimääräisesti tekijänoikeudella suojatut sähköisesti suoritettavat palvelut, mukaan lukien audiovisuaaliset palvelut, ja pyytää siksi tähän tarkoitukseen riittävästi rahoitusta jo vuonna 2019;

13.  palauttaa mieliin, että yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma (COSME) on keskeinen väline, jolla kannustetaan yrittäjyyshenkeä, tuetaan pk-yrityksiä ja varmistetaan niiden kilpailukyky, kestävyys ja kasvu, autetaan niitä hyväksymään digitaalinen muutos sekä edistetään osaamisyhteiskunnan kehittämistä, ja olettaa COSMEn maksumäärärahojen vähentämisen vuoden 2019 talousarvioesityksessä johtuvan pelkästään siitä, että komissio on laskenut tarkkaan maksattamatta olevat määrät, koska on äärimmäisen tärkeää välttää COSME-toimiin liittyviä pullonkauloja ja maksumäärärahavajeita;

14.  pitää tervetulleena maksusitoumusmäärärahojen lisäystä vuoden 2019 talousarvioesityksen budjettikohdassa 02 02 01 ”Yrittäjyyden edistäminen sekä unionin yritysten kilpailukyvyn ja markkinoille pääsyn parantaminen” mutta on edelleen huolissaan suunniteltujen maksumäärärahojen tasosta, koska pk-yritysten rahoituksen saannin parantaminen on vuoden 2019 talousarviossa edelleen IMCOn keskeinen painopiste;

15.  pitää myönteisenä, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä on lisätty määrärahoja budjettikohtaan 33 04 01 "Kuluttajien edun valvominen ja heidän turvallisuutensa ja heille tiedottamisen parantaminen"; muistuttaa, että kuluttajien paremmalla tietoisuudella ja koulutuksella on ratkaisevan tärkeä merkitys digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta; kehottaa vahvistamaan sisämarkkinavälineitä, jotka lisäävät tietoisuutta sisämarkkinasäännöistä; korostaa, että on jatkettava sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkon (SOLVIT), Euroopan kuluttajakeskusten verkoston (ECC-verkosto) ja rahoituspalvelualan riitojenratkaisuverkoston (FIN-NET) rahoittamista;

16.  korostaa standardien merkitystä unionin markkinoiden kilpailukyvylle; muistuttaa, että on tarpeen antaa riittävästi taloudellista tukea eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden toimintaa varten;

17.  kehottaa rahoittamaan kaikki IMCOn hyväksymät pilottihankkeet ja erityisesti hankkeet, jotka koskevat lentoyhtiöiden mahdollisesti harjoittaman epäreilun kuluttajaprofiloinnin ja hintojen mukauttamisen valvontaa (jossa tutkitaan, harjoittavatko lentoyhtiöt nk. kuluttajaprofilointia lentohintoja mukauttaakseen), verkkosisällön saavutettavuusvaatimusten soveltamista oletusarvoisesti verkkosivuntekovälineissä ja ‑alustoissa (jolla edistetään ja tuetaan eurooppalaisen standardin EN 301 549 v1.1.2 asiaankuuluvien saavutettavuusvaatimusten käyttöönottoa myöntämällä avustuksia yrityksille) ja sisämarkkinoilla kaupan olevien tuotteiden väitettyjen laatuerojen arviointia (jolla kehitetään edelleen asiaankuuluvaa kuluttaja- ja markkinatutkimusta tuotteiden oletetuista laatueroista sisämarkkinoilla);

18.  kehottaa komissiota sisämarkkinoilla myytävien tuotteiden oletettujen laatuerojen arvioimista koskevan pilottihankkeen yhteydessä varmistamaan, että IMCO-valiokunnan jäsenet osallistuvat tiiviisti kaiken tähän pilottihankkeeseen liittyvän toiminnan suunnitteluun ja valvontaan, ja toistaa, että parlamentin jäsenten roolin olisi oltava näkyvä tiedotettaessa suurelle yleisölle loppuraportin tuloksista;

19.  korostaa, että kaikkien sisämarkkinaohjelmien ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(3) välillä on oltava yhteys.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.7.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Pascal Arimont, Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Jiří Pospíšil, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Richard Sulík, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Biljana Borzan, Birgit Collin-Langen, Julia Reda, Marc Tarabella, Matthijs van Miltenburg, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Asim Ademov, Isabella De Monte, Sylvie Goddyn, Nosheena Mobarik

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

34

+

ALDE

Dita Charanzová, Jasenko Selimovic, Matthijs van Miltenburg

ECR

Daniel Dalton, Nosheena Mobarik, Richard Sulík, Anneleen Van Bossuyt

EFDD

Marco Zullo

GUE/NGL

Dennis de Jong

PPE

Asim Ademov, Pascal Arimont, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Anna Maria Corazza-Bildt, Eva Maydell, Jiří Pospíšil, Andreas Schwab, Ivan Stefanec, Róża Gräfin von Thun und Hoheinstein, Mihai Turcanu, Sabine Verheyen

S&D

Biljana Borzan, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Isabella De Monte, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Marlene Mizzi, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Marc Tarabella

Verts/ALE

Pascal Durand, Julia Reda

3

-

EFDD

John Stuart Agnew

Verts/ALE

Sylvie Goddyn, Mylène Troszczynski

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Vuoden 2017 tiedot ovat peräisin tutkimuksesta "Study on information and assistance needs of businesses operating cross-border within the EU, including gap and cost analysis", s. 30.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/302, annettu 28. helmikuuta 2018, perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetusten (EY) N:o 2006/2004 ja (EU) 2017/2394 sekä direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (EUVL L 60, 2.3.2018, s. 1).

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 2016/679, 27. huhtikuuta 2016,

luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.8.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Pavel Telička

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille unionin liikennepolitiikalle otsakkeeseen 1 a kuuluvassa osastossa 6 ”Liikenne ja liikkuminen” ehdotetun talousarvioesityksen; korostaa, että unionin liikennepolitiikka on erittäin tärkeää henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden, Euroopan yleisen yhdentymisen sekä unionin sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden ja yleisen kilpailukyvyn kannalta; korostaa näin ollen, että tälle politiikalle on osoitettava kunnianhimoinen talousarvio, jotta voidaan säilyttää meneillään olevien hankkeiden uskottavuus, taata asianmukainen infrastruktuurien verkko sekä varmistaa sen asianmukainen toiminta ja turvallisuus, turvata unionin yrityksiä tukevat pitkän aikavälin investoinnit ja ottaa käyttöön täydentävää yksityistä rahoitusta;

2.  pitää Verkkojen Eurooppa -välinettä keskeisenä välineenä, joka tarjoaa merkittävää eurooppalaista lisäarvoa varmistamalla unionin koko liikenneverkon mahdollisimman tehokkaan käytön liittämällä yhteen ja/tai nykyaikaistamalla uutta ja jo olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria; korostaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on erittäin tärkeä rooli liikennealalla Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon ja kattavien verkkojen päätökseen saattamisessa, ja tähdentää, että pitkän aikavälin suunnittelun vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineeseen on osoitettava vakaa, asianmukainen rahoitus; pitää valitettavana aiemmin tehtyjä budjettileikkauksia Verkkojen Eurooppa -välineen vahingoksi eikä hyväksy yhtään uutta leikkausta tämän ohjelman määrärahoihin; panee merkille, että komissio ehdottaa 39,4 prosenttia lisäystä Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelman maksusitoumusmäärärahoihin ja 5,3 prosentin lisäystä maksumäärärahoihin, ja toteaa, että vuosi 2019 on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana ensimmäinen vuosi, jolloin voidaan pyytää lisärahoitusta vuosien 2014 ja 2016 välisenä aikana käynnistyneille hankkeille, joten nämä määrät ovat vähimmäismääriä;

3.  on tyytyväinen 1,7 miljardin euron suuruisen määrän uudelleen kohdentamiseen koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelmaan; muistuttaa, että nämä varat on varattu yksinomaan sellaisten jäsenvaltioiden TEN-T-infrastruktuurihankkeita varten, jotka voivat saada tukea koheesiorahastosta;

4.  korostaa, että eurooppalaiseen standardiraideleveyteen perustuva Rail Baltica -hanke on lajissaan yksi unionin merkittävimmistä, mutta katsoo, että sille ehdotettu rahoitus on riittämätön; kehottaakin komissiota varmistamaan, että unionin rahoitusosuus pidetään muuttumattomana samalla tasolla;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että Verkkojen Eurooppa -välineen liikennesektorilla käynnistettiin toukokuussa 2018 uusi tarjouspyyntö, jolla halutaan tukea kolmannen puhtaan liikkuvuuden paketin toimintapolitiikkaa, ja toteaa, että muitakin tarjouspyyntöjä käynnistetään vuonna 2019; palauttaa mieliin, että vuoden 2017 ehdotuspyyntö oli menestyksekäs, ja kehottaa komissiota esittämään tällaisen ehdotuspyynnön toistamiseen vuodeksi 2019; korostaa tänä vuonna jälleen kerran, että on varmistettava täydentävyys Verkkojen Eurooppa -välineen ja muiden rahastojen, erityisesti tuloja tuottaviin hankkeisiin käytettävän ESIR-rahaston, välillä, jotta voidaan maksimoida unionin lisäarvo hankkeiden rahoituksessa ja houkutella lisää yksityisiä sijoituksia laajoihin innovaatiohankkeisiin, kuten ERTMS-järjestelmään ja digitaalisiin parannuksiin; muistuttaa samalla, että Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiossa taloudellisten avustusten on säilyttävä pääasiallisena välineenä, jolla rahoitetaan TEN-T-käytävien varrella toteutettavia kestäviä infrastruktuurihankkeita ja rajat ylittäviä hankkeita;

6.  palauttaa mieliin Pariisin sopimuksen mukaiset velvoitteet; korostaa, että unioniin kohdistuu lähitulevaisuudessa yhä suurempia liikenteeseen liittyviä haasteita, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen ja rahtiliikenteen kysynnän kasvu, joihin on vastattava muun muassa energiasiirtymän ja liikkuvuuden uusien muotojen avulla, ja toteaa uudelleen, että kyseiset haasteet edellyttävät riittävää rahoitusta, jotta unioni voi pysyä osallistavana ja kilpailukykyisenä; korostaa näin ollen, että kestävän liikennealan aikaansaamiseksi on erittäin tärkeää tukea liikennemuotosiirtymää, vähähiilisen yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamista esimerkiksi Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS), rautateiden tavaraliikenteen, suurten nopeuksien rautateiden ja rajat ylittävien rautatieyhteyksien täytäntöönpanon avulla, edistää merten valtateitä ja sisävesiväyliä, vähäpäästöiset alukset mukaan lukien, ja myöntää niille riittävästi rahoitusta; toteaa lisäksi, että kaikkien liikennemuotojen tehokas ympäristöystävällinen logistiikkahallinto unionissa voi auttaa merkittävästi purkamaan liikenteen ruuhkautumista ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä, ja kehottaa komissiota edistämään logistiikan digitalisaatiota;

7.  muistuttaa, että on tärkeää edistää laajoja synergioita Verkkojen Eurooppa -välineen liikenne- ja digitaalisen osion välillä, jotta TEN-T-käytävien digitalisoimisen tehostamiseen tähtääviin hankkeisiin kohdistuva rahoituksellinen vipuvaikutus olisi mahdollisimman suuri;

8.  katsoo, että liikenteen alalla toimiville virastoille osoitettavien unionin talousarviomäärärahojen olisi vastattava niiden tehtäviä; panee merkille, että EASAn määrärahat pysyvät entisellään, EMSAn talousarvio kasvaa lievästi ja ERAn talousarvio on valitettavasti laskenut verrattuna edelliseen varainhoitovuoteen; muistuttaa, että ERAn, EASAn ja EMSAn toimivaltuuksia on äskettäin laajennettu ja ne tarvitsevat näin lisärahoitusta ja -henkilöstöä, jotta varmistetaan, että ne pystyvät kantamaan uudet vastuunsa menestyksekkäästi; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että EASAn toimivaltuudet muuttuivat huomattavasti, kun sen hiljan hyväksyttyyn tarkistettuun perusasetukseen sisällytettiin uusia vastuualueita, kuten miehittämättömät ilma-alukset, ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut, ympäristöasiat, kyberturvallisuus, tutkimus ja kansainvälinen läsnäolo, ja katsoo näin ollen, että EASAa koskevassa talousarvioehdotuksessa olisi lisättävä henkilöresursseihin ja taloudellisiin resursseihin osoitettavia määrärahoja, jotta virastolla on riittävät valmiudet unionin kansalaisten turvallisuuden korkean tason ylläpitämiseksi;

9.  palauttaa mieliin, että avaruusala on Euroopan unionille strategisesti tärkeä ja että Galileo ja EGNOS ovat laajamittaisessa käytössä liikenteen alalla ja että EGNOS on ollut kaikilta osin toiminnassa vuodesta 2011 lähtien kaikkia liikennemuotoja hyödyttäen; korostaa, että Galileo rahoitetaan kokonaan unionin talousarviosta ja että sen täysimääräinen käyttöönotto tuo unionin taloudelle suurta hyötyä tarjoamalla todellisia palveluja teollisuudelle ja kansalaisille; panee merkille, että Galileossa toimii tällä hetkellä 22 satelliittia ja vuoteen 2020 mennessä se on käytössä kokonaisuudessaan, kun sen 30 satelliittia on saatu kiertoradalle; pitää sen tähden erittäin tärkeänä osoittaa riittävästi rahoitusta, jotta varmistetaan uusien satelliittien laukaisu, myös kun otetaan huomioon kyberturvallisuutta koskevat kiireelliset haasteet; kiinnittää huomiota Euroopan GNSS-viraston (GSA) avaintehtäviin, jotka liittyvät Galileo-ohjelmaan ja Euroopan geostationaariseen navigointilisäjärjestelmään (EGNOS); katsoo, että GSA-virastolla on oltava riittävästi henkilöstöä voidakseen varmistaa, että unionin satelliittinavigointijärjestelmän ohjelmat (GNSS) toimivat asianmukaisesti ja että niitä voidaan hyödyntää;

10.  katsoo, että liikennealan tehokkuuden parantaminen ja sen päästöjen vähentäminen ovat toisiinsa sidoksissa olevia tavoitteita, joiden saavuttamisessa yhdessä asiaan liittyvien EU:n virastojen kanssa tehty tutkimus ja innovointi voivat auttaa merkittävästi; panee merkille Horisontti 2020 -ohjelman mukaisesti ehdotetun vakaan talousarvion SESAR 2 -yhteisyritykselle (sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa että ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (ATM) täytäntöönpanoa varten), Shift2Rail-yhteisyritykselle, Clean Sky 2 -yhteisyritykselle ja toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle ja korostaa, että näiden ohjelmien menestyksen vuoksi on tärkeää varmistaa asianmukainen rahoitus;

11.  katsoo, että unionin rahoituksen myöntämisessä liikenneinfrastruktuuriin olisi otettava huomioon seuraavat näkökohdat:

– käytävien välinen yhteenliitettävyys sekä kattavat verkkoyhteydet ja rajat ylittävät yhteydet

– intermodaalisuus hankepäätösten lähtökohtana

– yhteentoimivuus liikennehankkeiden yhteisrahoituksen ehtona

– yhteisrahoitettavien hankkeiden laatu niiden määrän tai koon sijaan

– kansalaisten osallistuminen avoimeen päätöksentekoon ja kokonaisinvestoinniltaan yli miljardin kokoisten suurten hankkeiden seuranta;

12.  pitää valitettavana, että unioni ei aina onnistu tiedottamaan politiikkojensa ja rahoitusohjelmiensa välittömistä vaikutuksista myös sen tähden, että vaikutuksia ei ole arvioitu; tähdentää, että liikennealan osalta yleinen tietämyksen puute matkustajien oikeuksista unionissa on hyvin huolestuttavaa, ja pitää valitettavana, että erityisesti ilmailun tai rautatieliikenteen alalla ei kyseisiä säännöksiä usein sovelleta johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa, että aikana, jolloin väärien tietojen levittämiskampanjoja voidaan käynnistää helposti, tähän on osoitettava enemmän tukea;

13.  korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet tarjoavat parlamentille hyödyllisiä mahdollisuuksia antaa suoria taloudellisia kannustimia aloitteille, jotka tukevat sen lainsäädäntötyötä ja joista komissio on suoraan vastuussa; pitää valitettavana, että kyseisistä hankkeista ja toimista saaduista tuloksista ei raportoida aina johdonmukaisesti, ja pyytää komissiota esittämään toimikauden päätteeksi perusteellisen analyysin tämän vaalikauden aikana rahoitetuista hankkeista sekä soveltamansa suuntaviivat tavoitteineen ja menetelmineen hankkeiden valitsemiseksi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Janusz Zemke, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jakop Dalunde, Markus Ferber, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, Matthijs van Miltenburg, Henna Virkkunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Anna Hedh

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

33

+

ALDE

Izaskun Bilbao Barandica, Matthijs van Miltenburg, Dominique Riquet, Pavel Telička

ECR

Kosma Złotowski

ENF

Georg Mayer

PPE

Georges Bach, Wim van de Camp, Deirdre Clune, Markus Ferber, Dieter-Lebrecht Koch, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Henna Virkkunen, Elissavet Vozemberg-Vrionidi

S&D

Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Ismail Ertug, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, Anna Hedh, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, István Ujhelyi, Janusz Zemke

VERTS/ALE

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Keith Taylor

0

-

 

 

3

0

ECR

Jacqueline Foster, Peter Lundgren

EFDD

Daniela Aiuto

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.9.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Derek Vaughan

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa koheesiopolitiikan merkitystä unionin tärkeimpänä investointipolitiikkana, joka auttaa vähentämään unionin alueiden välisiä ja sisäisiä taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja ja estämään alueita jäämästä jälkeen, vahvistaa älykästä, kestävää ja osallistavaa talouskasvua, auttaa luomaan työpaikkoja ja torjumaan työttömyyttä, parantaa pk-yritysten kilpailukykyä ja pääsyä maailmanmarkkinoille, lujittaa innovointia kaupungeissa ja maaseudulla ja kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia siirtymään hiilineutraaliin talouteen; toteaa, että jokaisesta koheesiopolitiikkaan sijoitetusta eurosta saadaan todistetusti 174(1) prosentin tuotto ja että investointien vähentäminen tarkoittaisi kasvun ja kansalaisten työpaikkojen vähentymistä; korostaa, että koheesiopolitiikka hyödyttää kaikkia jäsenvaltioita; toivoo, että koheesiorahastojen roolista unionin pääasiallisena investointipolitiikkana pidetään kiinni ja että talousarvio suhteutetaan koheesiopolitiikan kunnianhimoisiin tavoitteisiin;

2.  palauttaa mieliin, että koheesiopolitiikka on yksi tärkeimmistä välineistä pyrittäessä saavuttamaan komission talousarvioesityksessä 2019 määritetyt tärkeimmät painopisteet, joita ovat vahvemman ja kestävämmän Euroopan talouden kehittäminen, erojen vähentäminen unionin alueella, työpaikkojen luominen, solidaarisuuden ja turvallisuuden luominen unionin sisällä ja sen rajojen ulkopuolella ja unionin talousarvion asianmukaisen toteutuksen varmistaminen; korostaa siksi Pariisin sopimuksen yhteydessä annettujen sitoumusten merkitystä ja unionin ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamisen tärkeyttä; korostaa, että on tärkeää parantaa unionin varojen näkyvyyttä ja tiedottaa paremmin koheesiopolitiikan tuloksista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yhdessä tietoisuutta erilaisista unionin sijoitusmahdollisuuksista, esittelemään innovatiivisia hankkeita ja jakamaan hyviä käytäntöjä;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että rahoituskauden 2014–2020 alkuvuosina tapahtuneen määrärahojen vajaakäytön jälkeen nykyisten ohjelmien täytäntöönpano on vihdoin pääsemässä täyteen vauhtiin ja maksujen suorittaminen ja hankkeiden valinta edistyvät; kiinnittää huomiota siihen, että ohjelmakauden alussa ilmenneet viivästykset saattavat johtaa maksatushakemusten sumaan vuonna 2019; on tyytyväinen komission ponnisteluihin tarpeettoman maksusuman estämiseksi; vaatii tässä mielessä varaamaan riittävästi maksumäärärahoja, jotta täytäntöönpano etenisi mutkattomasti; kehottaa komissiota arvioimaan puutteet ja ryhtymään toimenpiteisiin ERI-rahastojen varojen käytön parantamiseksi, koska viimeaikaisten jäsenvaltioittain jaotellun maksuja koskevien raporttien mukaan jotkut jäsenvaltiot ovat jääneet melko pahasti jälkeen maksettujen varojen suhteen;

4.  panee merkille, että maksumäärärahoihin on ehdotettu 1,1 prosentin korotusta, vaikka koheesiorahaston määrärahat laskisivat 8,9 prosenttia ja Euroopan alueellisen yhteistyön määrärahat 3,6 prosenttia; panee merkille, että otsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahoihin ehdotetaan vuoden 2019 talousarvioesityksessä 2,8 prosentin korotusta edelliseen talousarvioon verrattuna; on huolissaan siitä, että nämä määrät eivät ehkä riitä vastaamaan kyseisen otsakkeen ohjelmien täytäntöönpanovauhtiin eivätkä estämään maksamatta olevien maksupyyntöjen suman muodostumista uudelleen, mikä heikentäisi koheesiopolitiikan uskottavuutta; korostaa siksi tarvetta korottaa maksumäärärahojen tasoa, jotta voidaan osoittaa, että unioni kykenee täyttämään sitoumuksensa ja siten parantamaan uskottavuuttaan;

5.  muistuttaa komissiota viivästyksistä kansallisten hallintoviranomaisten nimeämisessä; korostaa, että 31. toukokuuta 2018 kansallisia viranomaisia ei ollut vielä nimetty 16 ohjelmaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään aktiivisesti yhteistyötä saattaakseen nimeämisprosessin päätökseen mahdollisimman pian, jotta varmistettaisiin meneillään olevien ohjelmien sujuva täytäntöönpano; kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa parantaakseen vastaanottokykyään ja nopeuttaakseen hankkeiden toteuttamista, jotta voidaan rajoittaa koheesiorahastojen keskeneräisestä rahoituksesta johtuvia viivästyksiä kuluvan varainhoitovuoden aikana; painottaa jälleen kerran tarvetta tehostaa rahoituksen täytäntöönpanoa ja vähentää hallinnollista rasitusta sekä kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä komission työryhmän kanssa paremman täytäntöönpanon varmistamiseksi ja siten vahvistamaan koheesiorahastoista rahoittamista koskevia hallinnollisia valmiuksia;

6.  panee merkille, että vuosiksi 2019–2020 rakenneuudistusten tukiohjelman (SRSP) talousarvioon ehdotetaan 80 miljoonan euron lisäystä, josta 40 miljoonaa euroa sisältyy vuoden 2019 talousarvioesitykseen, ja toteaa, että SRSP:n kokonaismäärärahat nousevat näin 222,8 miljoonaan euroon; katsoo, että korotus olisi rahoitettava ottamalla käyttöön erityisvälineen varoja eikä koheesiopolitiikan kustannuksella; kehottaa komissiota etsimään uusia synergioita ja täydentävyyttä ERI-rahastojen ja muiden tutkimukseen, innovointiin ja kilpailukykyyn liittyvien unionin ohjelmien kuten Horisontti-ohjelman kanssa, jotta voitaisiin esimerkiksi edistää maaseutualueiden ja maaseudun elinkeinoelämän innovointia ja digitalisointia;

7.  panee merkille koheesiovarojen erittäin myönteiset vaikutukset konfliktialueilla, mukaan lukien Pohjois-Irlannin PEACE-ohjelma; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan rauhanprosessin tukemista rahoittamalla edelleen tiettyjä erityisohjelmia, esimerkiksi PEACE-ohjelmaa, myöhemmin määriteltävin edellytyksin ja tämän vaikuttamatta käynnissä oleviin neuvotteluihin; huomauttaa, että Euroopan alueellisista yhteistyöohjelmista esimerkiksi unionin ulkorajat ylittävälle yhteistyölle annettu rahoitus voi auttaa edistämään laajentumispolitiikkaa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Mercedes Bresso, Aleksander Gabelic, Michela Giuffrida, Ivan Jakovčić, Louis-Joseph Manscour, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Mirosław Piotrowski, Liliana Rodrigues, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Raffaele Fitto, Elsi Katainen, Tonino Picula, Maria Gabriela Zoană

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

23

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg

ECR

Raffaele Fitto, Mirosław Piotrowski, Ruža Tomašić

GUE/NGL

Younous Omarjee

PPE

Pascal Arimont, Daniel Buda, Lambert van Nistelrooij, Andrey Novakov, Ramón Luis Valcárcel Siso

S&D

Mercedes Bresso, Aleksander Gabelic, Michela Giuffrida, Louis-Joseph Manscour, Tonino Picula, Liliana Rodrigues, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Maria Gabriela Zoană

VERTS/ALE

Monika Vana

0

-

 

 

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 19. syyskuuta 2016, EAKR:n ja koheesiorahaston jälkiarvioinnista 2007–2013 (SWD(2016)0318).


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.8.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Ramón Luis Valcárcel Siso

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio ehdottaa vuoden 2019 talousarvioesityksessä otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoiksi 60 miljardia euroa ja maksumäärärahoiksi 57,8 miljardia euroa, mikä tarkoittaa vuoden 2018 talousarvioon verrattuna 1,2 prosentin lisäystä maksusitoumusmäärärahoihin ja 3 prosentin lisäystä maksumäärärahoihin; toteaa kuitenkin, että maataloustukirahaston kohdalla lisäys johtuu siitä, että rahaston käytettävissä olisi vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaan vähemmän käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja kuin vuoden 2018 talousarviossa; suosittelee tekemään kaiken mahdollisen maksamatta olevien maksujen kertymisen välttämiseksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027);

2.  tähdentää tarvetta osoittaa varoja korvauksiin, joita maksetaan viljelijöille, jotka ovat kärsineet taloudellisia tappioita markkinakriisien sekä elintarvikehygieniaan tai kasvien terveyteen liittyvien kriisien kuten Xylella fastidiosa -bakteerin aiheuttaman kriisin vuoksi, ja toteaa jälleen, että tätä tarkoitusta varten on käytettävä otsakkeen 2 liikkumavaraa otsakkeen 3 liikkumavaran ohella; edellyttää, että hävittämisestä maksettavien korvausten olisi katettava myös maatalouden ekosysteemien, kuten maaperän, ennallistaminen sekä biologisen monimuotoisuuden vakauttaminen ja erityisesti taimien geneettisen monimuotoisuuden varmistaminen, johon kuuluu ihannetapauksessa tautien tai tuholaisten vastustus- tai sietokyky; katsoo, että kaiken avun yhtenä tarkoituksena olisi oltava sellaisten tasapainoisten ja biologisesti monimuotoisten maatalouden ekosysteemien ja maisemien varmistaminen, jotka ovat vähemmän alttiita tuleville hyökkäyksille;

3.  edellyttää, että kaikki unionin talousarvion tulot, jotka ovat peräisin käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista tai maatalousalalla aiemmilta vuosilta sääntöjenvastaisuuksien vuoksi maksetuista palautuksista, jäävät otsakkeeseen 2;

4.  vaatii lisärahoituksen kohdentamista oliivinviljely- ja oliiviöljyalalle, jotta voidaan korvata viljelijöille Xylella fastidiosa -taudin puhkeamisesta koituneita tappioita, tehostaa ennaltaehkäisytoimia Euroopassa, toteuttaa alan rakenneuudistus ja lisätä tätä taudinaiheuttajaa ja sen kantajaa koskevaa tieteellistä tutkimusta;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan oikea-aikaisesti maataloustuotteiden hintojen vaihtelua, joka vaikuttaa kielteisesti viljelijöiden tuloihin, ja reagoimaan tarvittaessa tilanteeseen ripeästi ja tehokkaasti;

6.  korostaa pitävänsä olennaisena, että elintarvikealan tutkimukseen varatut varat erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoissa ovat sellaisinaan edelleen täysin käytettävissä, jotta voidaan vauhdittaa ja tehostaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan innovointia ja älykkäitä ratkaisuja samaan tapaan kuin Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) varojen avulla mahdollistetaan laajakaistan käyttöönotto maaseudulla; painottaa, että tuloksia on voitava soveltaa käytännössä maatiloilla, ja korostaa maatalouden neuvontapalvelujen merkitystä; toteaa, että integroidut ”älykkäät” ratkaisut – kuten älykkäät kylät, täsmäviljely, digitalisointi, jakamis- ja kiertotalous sekä sosiaaliset aloitteet – voivat osaltaan edistää maataloutta ja parantaa yleistä hyvinvointia maaseutualueilla; kehottaa komissiota suunnittelemaan rahoitusta ”älykkäitä” lähestymistapoja varten YMP:n uudistus ja Cork 2.0 -julistus huomioon ottaen; tähdentää, että näiden ”älykkäiden” ratkaisujen olisi edelleen oltava johdonmukaisia ympäristö- ja ilmastopolitiikan sekä biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan tavoitteiden kanssa ja niissä olisi huolehdittava tiiviistä yhteistyöstä kaikkien jäsenvaltioiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa; korostaa, että on tärkeää investoida täsmäviljelyyn, jotta voidaan virtaviivaistaa tuotantomenetelmiä ja vähentää tappioita, sekä kannustaa ja tukea aloitteita, jotka on räätälöity mittakaavaetuja vaille jäävien pientilojen tarpeisiin, jotta ne voisivat hyötyä uusista teknologioista;

7.  painottaa, että varastointiohjelmat ovat osoittautuneet kriisiaikoina tehokkaiksi ja että olisi haitallista vähentää suunnitteluprosessissa tarkoitukseen varattuja määrärahoja;

8.  pitää komission monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa ilmoitettuja YMP:n määrärahojen leikkauksia valitettavina; huomauttaa erityisesti, että maatalouspolitiikka on yhteinen politiikka ja YMP:n määrärahojen leikkauksilla olisi kohtuuttomat vaikutukset, koska valtiontukisääntöjen vuoksi kyseisiä määrärahoja ei voida korvata kansallisilla varoilla;

9.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdottaman lisäyksen hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden määrärahoihin ja korostaa niiden aiempaa suurempia mahdollisuuksia tasapainottaa neuvotteluvoimaansa elintarvikeketjussa sekä korostaa edelleen tarvetta rahoittaa toimenpiteitä, joilla lisätään maataloustuottajien liittymistä tuottajaorganisaatioihin;

10.  painottaa, että on tärkeää määritellä tukitoimia viljelijöiden aseman vahvistamiseksi toimitusketjussa ja löytää uusia keinoja viljelijäorganisaatioiden kannustamiseksi;

11.  pitää valitettavana, että Venäjän tuontikieltoon liittyviä tukitoimia ei ole jatkettu, vaikka moniin unionin tuottajiin, erityisesti maito- sekä hedelmä- ja vihannesalalla, kohdistuu niistä riippumattomista syistä yhä kielteisiä vaikutuksia, sillä eihän viljelijöitä voida asettaa vastuuseen unionin diplomaattisista toimista; vaatii näin ollen, että maataloustuottajille suunnatut tukitoimenpiteet säilytetään nykyisellä tasolla niin kauan kuin Venäjän tuontikiellosta johtuvat markkinaongelmat jatkuvat; kehottaa lisäksi luomaan uuden kriisivarauksen, jonka rahoitus ei ole riippuvainen vuotuisesta rahoituskurimekanismista, jotta sen avulla voidaan reagoida ajoissa uusiin kriisitilanteisiin; toteaa, että tuontikielto vaikutti välillisesti eräisiin jäsenvaltioihin, joilla ei ollut kauppasuhteita Venäjään, ja korostaa, että tukitoimien on katettava tappiot, jotka aiheutuvat Venäjälle tarkoitettujen tuotteiden tulvimisesta markkinoille;

12.  on tyytyväinen, että komissio ehdotti menekinedistämistoimille lisää rahoitusta, ja toteaa tämän vahvistavan viimeisimmässä uudistuksessa tehtyjen parannusten tehokkuuden; katsoo, että menekinedistämistoimet ovat keskeisiä kasvatettaessa unionin viennin osuutta maailmanmarkkinoilla ja vastattaessa tiettyjen kolmansien maiden unionin tuotteille asettamiin rajoituksiin, kuten Venäjän tuontikieltoon tai Yhdysvaltojen äskettäin tekemään päätökseen ottaa käyttöön Espanjasta tuotavia kypsiä oliiveja koskevat polkumyynti- ja tasoitustullit;

13.  toteaa, että jäsenvaltiot ovat viime kuukausina kärsineet äärimmäisestä kuivuudesta, joka on aiheuttanut huomattavia tappioita maataloudelle ja vaarantanut suuren määrän tiloja, ja korostaa tässä yhteydessä tarvetta taata erityiset tukitoimet, joiden tarkoituksena on auttaa kuivuudesta kaikkein eniten kärsineitä viljelijöitä;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on sitoutunut mehiläishoitoalan nykyisen rahoitustason säilyttämiseen, sillä rahoitus on ratkaisevan tärkeä apu kansallisten ohjelmien menojen kattamiseksi;

15.  on tyytyväinen maatalouteen liittyvään tutkimukseen ja kehittämiseen osoitettujen Horisontti 2020 -ohjelman määrärahojen lisäämiseen;

16.  varoittaa, että jos Mercosur-ryhmän kanssa tehtävä vapaakauppasopimus ei tarjoa riittävää suojaa EU:n maatalouden herkille aloille, monien eurooppalaisten tuottajien taloudellinen ahdinko pahenee;

17.  katsoo, että unioni voi edistää ratkaisevalla tavalla etenkin lasten terveellisiä ruokailutottumuksia kestävän tuotannon pohjalta, ja pitää näin ollen välttämättömänä, että unionin koulujakeluohjelmien nykyiset enimmäismäärät käytetään voimassa olevia sääntöjä noudattaen kokonaisuudessaan; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita vahvistamaan kansallisia ohjelmiaan ja varmistamaan, että käytettävissä oleva määrärahojen enimmäismäärä (250 miljoonaa euroa koko unionille) käytetään kokonaisuudessaan;

18.  panee merkille Ranskan, Liettuan ja Alankomaiden päätöksestä hiljattain pilarista I pilariin II tehdyt määrärahasiirrot, jotka ovat johtaneet suoria tukia varten varattujen määrärahojen vähentymiseen vuoden 2019 talousarvioesityksessä;

19.  painottaa jälleen kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmän suurta merkitystä erityisesti, kun otetaan huomioon lasten aliravitsemuksen yleisyys unionissa tällä hetkellä; kehottaa siksi komissiota vähentämään järjestelmään liittyvää byrokratiaa ja korostaa tarvetta edistää lasten terveellisiä ruokailutottumuksia sekä luomuhedelmien ja -vihannesten kulutusta;

20.  pitää valitettavana, että maksuja on suoritettu nuorille viljelijöille viime vuosina riittämättömästi, ja kannustaa jäsenvaltioita edistämään näiden määrärahojen käyttöä tulevana vuonna sukupolvenvaihdosten edistämiseksi sekä maanomistuksen keskittymisen ja maananastuksen välttämiseksi; huomauttaa, että maatalouden työntekijäpula on tekijä, joka rajoittaa maatalousalan kehitystä, ja korostaa, että on tarpeen tukea toimenpiteitä, joilla houkutellaan työntekijöitä maatalousalalle;

21.  korostaa maaseudun kehittämisen alan sitoumusten ja menojen merkitystä ja mahdollisuuksia kehittää niiden avulla taloudellista toimintaa ja luoda työpaikkoja erityisesti nuorille varsinkin syrjäisillä alueilla, joilla on ennestään muita alueita korkeampi työttömyys; vaatii säilyttämään nuorille viljelijöille tarkoitetut aloitteet sekä aluekohtaiset ohjelmat, joilla tuetaan innovointia ja tarvittavaa sukupolvenvaihdosta; katsoo, että nuorille osoitettavan tuen olisi keskityttävä heidän nykyisiin tarpeisiinsa eikä se saisi kannustaa heitä ottamaan liian suuria lainoja;

22.  toteaa, että maatilainvestointeja koskevien rahoitusvälineiden käyttöä olisi mukautettava uusien viljelijöiden investointitarpeisiin ja korkeaan riskiprofiiliin paremmin sopivaksi;

23.  pyytää säilyttämään POSEI-ohjelmille ehdotetut määrärahat mahdollisimman korkealla tasolla asiaa koskevan unionin asetuksen mukaisesti ja korostaa kyseisten ohjelmien tärkeyttä maataloustuottajien selviytymisen kannalta ja syrjäisimpien alueiden heikkoa taloudellista tilannetta, sillä ne kärsivät edelleen suuresti kriisistä ja SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuista rakenteellisista haitoista (syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista);

24.  korostaa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien merkitystä maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvän innovoinnin kannalta; pyytää jatkamaan käynnissä olevien ja uusien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tukemista;

25.  on erittäin huolestunut komission ehdotuksessa vuosiksi 2021–2027 esitetyistä yhteisen maatalouspolitiikan ja erityisesti syrjäisimpien alueiden ja POSEI-ohjelmien määrärahojen leikkauksista;

26.  pitää vapaaehtoista tuotantosidonnaisen tuen järjestelmää koskevan budjettikohdan huomattavaa supistamista valitettavana, sillä tuotantosidonnaiset tuet ovat olennainen väline sellaisten viljelykasvien säilyttämiseen, joilla on useita maatalouteen ja ympäristöön liittyviä etuja;

27.  panee tyytyväisenä merkille, että eläintautien ja kasvintuhoojien torjuntaan tarkoitettuja määrärahoja on lisätty 25 prosentilla, sillä unioniin kohdistuu suuria riskejä ja tautiesiintymien määrä on lisääntynyt.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

2

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Daniel Buda, Jacques Colombier, Michel Dantin, Albert Deß, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Karine Gloanec Maurin, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Norbert Lins, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Giulia Moi, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Laurenţiu Rebega, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Maria Gabriela Zoană, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Franc Bogovič, Michela Giuffrida, Karin Kadenbach, Elsi Katainen, Momchil Nekov, Annie Schreijer-Pierik, Ramón Luis Valcárcel Siso

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

36

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Ulrike Müller

ECR

Jørn Dohrmann, Zbigniew Kuźmiuk, James Nicholson, Laurenţiu Rebega

EFDD

Giulia Moi, Marco Zullo

ENF

Jacques Colombier, Philippe Loiseau

PPE

Franc Bogovič, Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Esther Herranz García, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Mairead McGuinness, Marijana Petir, Annie Schreijer‑Pierik, Czesław Adam Siekierski, Ramón Luis Valcárcel Siso

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Michela Giuffrida, Karine Gloanec Maurin, Karin Kadenbach, Momchil Nekov, Maria Noichl, Ricardo Serrão Santos, Tibor Szanyi, Maria Gabriela Zoană

Verts/ALE

Martin Häusling, Bronis Ropė

2

-

EFDD

John Stuart Agnew

GUE/NGL

Anja Hazekamp

3

0

ALDE

Jan Huitema

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan, Maria Lidia Senra Rodríguez

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.8.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Alain Cadec

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) määrärahat samoin kuin pakolliset rahoitusosuudet alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille ja kestävää kalastusta koskeviin sopimuksiin on keskitetty talousarviossa pääluokassa III olevaan osastoon 11 ”Meri- ja kalastusasiat” ja osastossa olevaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR);

B. YKP:n ensisijainen tavoite on tasapainottaa kestävyyttä tällä Euroopan unionille tärkeällä talouden alalla, joka edistää osaltaan elintarvikkeiden tuotantoa, työllisyyttä ja taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta unionin rannikkoalueilla ja syrjäisimmillä alueilla, ja suojelemaan samalla merten ekosysteemejä kehittämällä talouden ja ympäristön kannalta kestävää kalastusta;

1.  korostaa, että unionin vuoden 2019 talousarviossa tulisi varata riittävästi maksusitoumus- ja maksumäärärahoja YKP:n rahoitustarpeiden kattamiseen; katsoo, että kalastusalalle on osoitettava asianmukainen ja helposti saatavilla oleva rahoitus, jolla taataan ja turvataan pitkän aikavälin investoinnit, jotta YKP voidaan panna täysin täytäntöön ja jotta voidaan varmistaa vesiviljelyn ja eurooppalaisen kalastuksen elinmahdollisuudet;

2.  korostaa, että unionin kalastusala on keskittynyt merkittävästi tietyille alueille, jotka ovat erittäin riippuvaisia kalastuksesta, ja että kalastus ja erityisesti paikallinen rannikkokalastus ovat osa yhteiskunta- ja kulttuurirakenteita monilla rannikkoalueilla, syrjäisimmillä alueilla ja saarilla;

3.  huomauttaa, että yli 60 prosenttia unionissa kulutetuista kalataloustuotteista on peräisin kansainvälisiltä vesiltä ja kolmansien maiden talousvyöhykkeiltä, joten vuoden 2019 talousarviomäärärahojen on oltava riittävät, etenkin koska ensi vuonna on tarkoitus uusia Mauritanian ja Senegalin kanssa tehdyt pöytäkirjat;

4.  katsoo, että yhteisen kalastuspolitiikan ulkoinen ulottuvuus edellyttää realistisia budjettiennusteita kolmansien maiden kanssa tehtävien kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten rahoitusta varten;

5.  toteaa, että EMKR vuosiksi 2014–2020 hyväksyttiin neljä vuotta sitten 15. toukokuuta 2014, mutta korostaa, että sen toteutus on edelleen epätyydyttävällä tasolla: määrärahoista (yhteistyössä hallinnoidut EMKR:n varat) on tällä hetkellä käytetty vain 4,5 prosenttia; toivoo, että EMKR:n toteutus edistyy ajan mittaan, ja korostaa, että heikko toteutusaste johtuu osittain sekä jäsenvaltioiden että unionin byrokraattisista rajoituksista sekä jäsenvaltioiden kunnianhimon puutteesta etenkin purkamisvelvoitteen täysimääräisen ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon varmistamisen suhteen; huomauttaa, että varoja tarvitaan kalastusalan tukemiseen, kun purkamisvelvoite otetaan käyttöön;

6.  korostaa tarvetta kohdentaa riittävästi määrärahoja osarahoitettuihin toimiin, jotta rannikkokalastusta, pienimuotoista kalastusta ja virkistyskalastusta harjoittavat voivat saada rahoitusta; pitää erityisen tärkeänä, että lisäksi osoitetaan asianmukainen rahoitus kalastusinfrastruktuurin parantamiseen; toteaa, että jäsenvaltioiden on määriteltävä rahoitusta koskevat painopisteensä EMKR:n tarjoaman yleisen kehyksen perusteella niin, että niillä voidaan vastata tämän alan erityisongelmiin;

7.  korostaa, että kalastuksen sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus ovat tärkeitä paikallisyhteisöille ja joillekin meri- ja rannikkoalueille; katsoo, että rahoitus on säilytettävä riittävällä tasolla, jotta rannikkokalastusta ja pienimuotoista kalastusta harjoittavat laivaston osat saavat varoja;

8.  tähdentää tieteellisten tietojen välttämättömyyttä merten ekosysteemien toiminnan ymmärtämiseksi paremmin, mikä on puolestaan välttämätön edellytys kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi; palauttaa mieliin, että tieteellisen tiedon keräämistä on kehitettävä ja on lisättävä yhteistyötä ja tieteellisen tiedon vaihtoa meri- ja kalatalousalan välillä ja toisaalta tiedeyhteisön välillä; huomauttaa, että tarvitaan tieteellistä tietoa virkistyskalastuksen vaikutuksesta kalakantoihin;

9.  muistuttaa tarkkojen ja riippumattomien kalavarojen tilaa koskevien tieteellisten arvioiden tärkeydestä sellaisten päätösten tekemiseksi, joiden avulla kestävän enimmäistuoton tavoitteet voidaan saavuttaa; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään EMKR:n rahoitusta tieteellisten tietojen keruuta varten, koska se on olennainen tekijä, jonka avulla mahdollistetaan järkevien ja tieteelliseen tietoon perustuvien päätösten tekeminen kalastuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä;

10.  pitää tärkeänä, että kalastustoimintaa, joka on yksi YKP:n kulmakivi, valvotaan; katsoo, että siihen on kohdennettava jatkossakin unionin rahoitusta ja että jäsenvaltioiden on lisättävä toimiaan kyseisten resurssien hyödyntämiseksi;

11.  korostaa, että on tärkeää säilyttää Euroopan kalastuksenvalvontaviraston rahoitus entisellä tasolla, jotta varmistettaisiin, että se hoitaa moitteettomasti kalastusalan tarkastus- ja valvontatehtävänsä; vaatii vahvistamaan kalastuksenvalvontaviraston roolia, jotta voidaan saavuttaa YKP:n tavoitteet ja jotta virasto voi vakiinnuttaa kalastuslaivastojen hallinnointia ja seurantatoimenpiteiden valvontaa koskevan toimintansa;

12.  toteaa, että yksi kalastusalan haaste on sukupolvenvaihdokset, joita on edistettävä ennen kaikkea poliittisin erityistoimin ja osoittamalla rahoitustukea, jolla kannustetaan nuoria töihin alalle ja tarjotaan heille etenkin syrjäisimmillä alueilla samanlaiset edellytykset kuin muilla talouden aloilla;

13.  pitää tärkeänä helpottaa nuorten pääsyä kalatalousalan töihin EMKR:n sekä unionin muiden rahoitusjärjestelyjen avulla;

14.  huomauttaa, että brexitiä ei saa käyttää rahoituksen vähentämisen tekosyynä; katsoo, että unionin on löydettävä tarvittavat resurssit, jotta YKP:lle tarjottaisiin vakaa rahoitus.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Alain Cadec, Richard Corbett, João Ferreira, Mike Hookem, Ian Hudghton, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Annie Schreijer-Pierik, Remo Sernagiotto, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas, Peter van Dalen, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ole Christensen, Rosa D’Amato, Seán Kelly, Francisco José Millán Mon, Nosheena Mobarik

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

16

+

ALDE

António Marinho e Pinto

GUE

João Ferreira

PPE

Alain Cadec, Carlos Iturgaiz, Seán Kelly, Werner Kuhn, Gabriel Mato, Annie Schreijer‑Pierik, Jarosław Wałęsa

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Ole Christensen, Richard Corbett, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas

VERTS/ALE

Ian Hudghton

1

-

EFDD

Mike Hookem

3

0

ECR

Nosheena Mobarik, Remo Sernagiotto, Peter van Dalen

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.9.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Morten Løkkegaard

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  palauttaa mieliin, että Erasmus+ -ohjelma on edelleen erittäin arvostettu ja suosittu nuorison oppimiseen liittyvää liikkuvuutta edistävä ohjelma mikä käy ilmi siitä, että saatujen hakemusten määrä ylittää käytettävissä olevan rahoituksen määrän; pitää erittäin valitettavana, että Erasmus+ -ohjelmaan vuodeksi 2019 ehdotetut määrärahat ovat selvästi pienemmät kuin parlamentti odotti eikä niissä ole lisäystä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen määriin myöskään monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä ohjelmaan hyväksytyn, jäljellä olevan täydentävän rahoituksen suhteen; kehottaa näin ollen korottamaan rahoitusta 20 prosentilla vuoden 2019 talousarvioesityksen määristä kaikissa neljässä Erasmus+ -budjettikohdassa, jotta voidaan vastata nykyisiin tarpeisiin ja ohjelmaan liittyviin kansalaisten odotuksiin ja jotta unioni täyttäisi Euroopan nuorison tulevaisuuteen liittyvät odotukset; toistaa tältä osin tukevansa Erasmus+ -rahoituksen kolminkertaistamista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja aikovansa pyrkiä ponnekkaasti tähän lisäykseen;

2.  toistaa olevansa huolestunut tavasta, jolla Euroopan solidaarisuusjoukot alun alkaen perustettiin: vailla oikeusperustaa ja omaa erillistä budjettikohtaa; ei ole myöskään täysin tyytyväinen siihen, että lopullinen päätös joukkojen rahoituslähteistä – Erasmus+ -ohjelmaa koskevia varauksia lukuun ottamatta – jätettiin vuotuiseen talousarviomenettelyyn; vahvistaa aikovansa tutkia komission oikaisukirjelmän huolellisesti varmistaakseen, että trilogisopimusta kunnioitetaan täysin;

3.  korostaa Luova Eurooppa -ohjelman merkitystä tuettaessa unionin audiovisuaali- ja kulttuurialoja ja kehottaa asettamaan rahoituksen tasolle, joka vastaa ohjelman tavoitteita; panee merkille, että kaikkien Media-alaohjelman laadukkaiden hankkeiden rahoittaminen edellyttäisi noin 44 prosentin lisäystä määrärahoihin; esittää näin ollen vuoden 2019 talousarvioesitykseen huomattavaa 22 prosentin korotusta, jotta voidaan puuttua hakemusten alhaiseen hyväksymisasteeseen, lisätä tukea eurooppalaisen elokuvateatteritoiminnan harjoittajien verkostoille ja sisällyttää ohjelmaan – ja rahoittaa – onnistunut valmistelutoimi, joka koskee kulttuurisisällön tekstitystä, vaarantamatta perustoimintojen rahoitusta; huomauttaa, että sekä Kulttuurin alaohjelman että monialaisten toimien rahoitus jää jatkuvasti liian vähäiseksi, ja kehottaa lisäämään molempien budjettikohtien määrärahoja vähintään 10 prosentilla vuoden 2019 talousarvioesityksen määristä; ehdottaa Kulttuurin alaohjelman rahoitukseen 3 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 talousarvioesityksessä olevista määristä tämän 10 prosentin korotuksen lisäksi, jotta vahvistettaisiin jo menestyksekkäästi toteutettuja mutta toistaiseksi rajallisia kokeiluluonteisia toimia, joilla edistetään taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta valmisteltaessa seuraavaa Luova Eurooppa ‑ohjelmaa;

4.  panee tyytyväisenä merkille, että uudessa Luova Eurooppa - ohjelmaehdotuksessa suunnitellaan tukea tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle ja vapaudelle sekä medialukutaidolle monialaisessa ohjelmalohkossa; tätä odotettaessa pyytää korottamaan budjettikohdan 09 02 05 (Digitaaliseen sisältöön sekä audiovisuaalialaan ja muuhun mediateollisuuteen liittyvät toimet) määrärahoja, jotta valeuutisointia voitaisiin torjua tehokkaammin paremman medialukutaidon avulla ja jotta voitaisiin antaa suoraa tukea organisaatioille, jotka valvovat ja edistävät tiedotusvälineiden vapautta ja monimuotoisuutta;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että musiikkialalle annettava tuki on sisällytetty uuteen Luova Eurooppa -ohjelmaan; toteaa, että tämä perustuu komission menestyksekkäästi toteuttamaan pilottialoitteeseen ja valiokunnan ehdottamaan valmistelutoimeen ”Musiikki liikuttaa Eurooppaa”;

6.  kehottaa komissiota toteuttamaan ja toimittamaan parlamentille kattavan arvioinnin kaikista multimediatoimia koskevaan budjettikohtaan liittyvistä toimenpiteistä, jotta varmistetaan niiden tärkeimpien tavoitteiden saavuttaminen; pyytää maksusitoumusmäärärahoina 4,2 miljoonan euron lisärahoitusta vuodeksi 2019, jotta varmistettaisiin Euranet Plus -verkoston tärkeä toiminta monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana aikana; muistuttaa, että verkoston tämänhetkiset kädestä suuhun ‑toimintaolosuhteet ovat kestämättömät ja että tämä asia on ratkaistava pitkäaikaisesti; toteaa, että Euranet Plus -hankkeen rahoitus on vuodesta 2020 alkaen 8,4 miljoonaa euroa vuodessa;

7.  pitää tärkeänä Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa, jolla lujitetaan kansalaisten EU:ta koskevaa ymmärrystä ja kansalaisuuden tunnetta; vaatii luopumaan ohjelmaan suunnitelluista leikkauksista, joilla oli määrä rahoittaa uudistettu eurooppalainen kansalaisaloite; pitää valitettavana, että lainsäädäntöehdotus uudeksi eurooppalaiseksi kansalaisaloitteeksi ei sisältänyt yksityiskohtia Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan koituvista talousarviovaikutuksista, eikä lainsäätäjä saanut näin ollen olennaisia tietoja; kehottaa ensinnäkin palauttamaan nämä varat budjettikohtaan ja toiseksi lisäämään määrärahoja 10 prosentilla vuoden 2019 talousarvioesityksen määristä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen lukujen perusteella ja toteaa, että tämä on vähimmäislisäys ohjelmaan, joka kärsii hakijoiden odotuksia turhauttavasti jatkuvasta alirahoituksesta ja hankkeiden alhaisesta toteutusasteista;

8.  muistuttaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen Euroopan unionista aiheuttaa erityisen vakavia haasteita Eurooppa-kouluille etenkin niiden englanninkielisten osastojen koon vuoksi (noin 21 prosenttia kaikista oppilaista) ja siksi, että englannin kieli on johtavassa asemassa toisena kielenä (61 prosentilla kaikista oppilaista lukuvuonna 2016–2017); katsoo, että avoinna on vielä talousarviota ja opetusta koskevia tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät ensiluokkaisen englanninkielisen opetuksen tarjoamiseen pitkällä aikavälillä ja eurooppalaisen ylioppilastutkinnon tunnustamiseen edelleen Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erosopimusluonnoksen 120 artiklan määräysten noudattamista; kehottaa komissiota ja Eurooppa-koulujen johtokuntaa raportoimaan kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle pitkän aikavälin suunnitelmistaan brexitin aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi;

9.  palauttaa mieliin, että kulttuuriin ja koulutukseen liittyviä hankkeita tuetaan monista unionin ohjelmista ja välineistä, mm. ERI-rahastoista, ESIR-rahastosta ja Horisontti 2020 -ohjelmasta; kehottaa komissiota parantamaan ohjelmien välistä synergiaa ja tehostamaan näin määrärahojen käyttöä; kehottaa komissiota erityisesti hyödyntämään täysimääräisesti unionin eri ohjelmien, kuten Horisontti 2020:n, Verkkojen Eurooppa ‑välineen, Erasmus+ -ohjelman, EaSI-ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman ja COSME-ohjelman, ESIR-rahaston ja ERI-rahastojen, välillä olemassa olevaa yhteisvaikutusta tukeakseen enemmän kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeita;

10.  huomauttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet voivat olla tärkeitä välineitä unionin politiikkatoimien testaamiseksi ja sellaisten uusien innovatiivisten aloitteiden käyttöön ottamiseksi, joista voisi tulla unionin pysyviä toimia; korostaa, että monet valiokunnan nykyisellä vaalikaudella ehdottamista pilottihankkeista ja valmistelutoimista ovat osoittautuneet erittäin onnistuneiksi ja ne ovat tasoittaneet tietä uuden sukupolven koulutus- ja kulttuuriohjelmien suunnittelulle; pitää valitettavana, että komission suorittama pilottihankkeiden ja valmistelutointen ennakkoarviointi jättää lausunnon antaville parlamentin valiokunnille erittäin vähän aikaa käsitellä luokituksia ja huomautuksia; pitää niin ikään valitettavana, että joissakin tapauksissa komission antamat luokitukset ja huomautukset eivät ole täysin puolueettomia, vaan vaikuttaa siltä, että niihin ovat vaikuttaneet institutionaaliset ja henkilökohtaiset mieltymykset; palauttaa mieliin, että alhaisen luokituksen syy ei saa olla koskaan se, että komissio ei ole pannut pilottihanketta tai valmistelutointa täytäntöön;

11.  kehottaa budjettivaliokuntaa tarkistamaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien käsittelyyn ja niitä koskevien päätösten tekoon liittyvää menettelyä, joka ei ole tällä hetkellä riittävän avoin eikä tarjoa yksittäisille lausunnon antaville valiokunnille riittävästi mahdollisuuksia muotoilla pilottihankkeiden ja valmistelutoimien poliittisia prioriteetteja poliittisten toimivaltuuksiensa piiriin kuuluvilla aloilla; kannustaa budjettivaliokuntaa toimimaan aktiivisemmin yksittäisten lausunnon antavien valiokuntien kanssa ennen kuin se äänestää pilottihankkeiden ja valmistelutoimien paketista ja harkitsemaan, miten se voisi siirtää enemmän vastuuta lausunnon antaville valiokunnille – esimerkiksi osoittamalla kullekin valiokunnalle ei-sitovan budjetin, joka perustuu muun muassa parlamentin painopisteisiin ja kyseisen politiikanalan aiempiin menoihin – kun ne hyväksyvät omat ensisijaiset pilottihankkeensa ja valmistelutoimensa; toteaa, että tällainen lähestymistapa voisi auttaa vastaamaan komission esittämään kritiikkiin, joka kohdistuu pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevien ehdotusten huomattavaan lisääntymiseen viime vuosien aikana, sillä näin voitaisiin edistää kohdennetumpaa ja painopisteisiin perustuvaa valiokuntamenettelyä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Giorgos Grammatikakis, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Morten Messerschmidt, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Norbert Erdős, Dietmar Köster, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Michel Reimon, Remo Sernagiotto

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Mark Demesmaeker

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

17

+

ALDE

Morten Løkkegaard

PPE

Andrea Bocskor, Norbert Erdős, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Michaela Šojdrová, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

S&D

Silvia Costa, Giorgos Grammatikakis, Dietmar Köster, Krystyna Łybacka, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Julie Ward

VERTS/ALE

Michel Reimon

5

-

ECR

Mark Demesmaeker, Emma McClarkin, Morten Messerschmidt, Remo Sernagiotto

ENF

Dominique Bilde

-

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.9.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Kostas Chrysogonos

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille, että otsakkeen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) maksusitoumusmäärärahoja, jotka olivat 3,49 miljardia euroa vuonna 2018, lisätään 3,73 miljardiin euroon vuonna 2019 (+6,7 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna); korostaa tämän lisäyksen edellyttävän otsakkeen 3 enimmäismäärän korottamista yli 25 prosentilla, jotta sitä voidaan täydentää 927,5 miljoonalla eurolla vuonna 2019 (+10 prosenttia verrattuna vuoteen 2018); toteaa, että kyseessä on vuoden 2015 jälkeen viides perättäinen vuosi, jolloin käytetään joustovälinettä tukemaan käynnissä olevia toimia; kehottaa siksi komissiota luomaan osana uutta vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä pysyvän ja kestävän mekanismin, jolla rahoitetaan muuttoliikettä ja turvallisuutta koskevia toimia, ja käyttämään joustomekanismeja vain aidosti odottamattomien kriisien rahoittamiseen;

2.  painottaa, että sisäisen turvallisuuden on pysyttävä yhtenä unionin tärkeimmistä painopisteistä, ja korostaa sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) roolia keskeisenä rahoitusvälineenä, joka tukee jäsenvaltioita turvallisuusalalla muun muassa terrorismin ja radikalisoitumisen, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjunnassa; panee kuitenkin merkille ISF:n ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) maksusitoumusmäärärahojen tasapainottamisen AMIFin hyödyksi kyseisten rahastojen väliarvioinnin tuloksen perusteella; on tyytyväinen AMIFin maksusitoumusmäärärahojen erittäin huomattavaan, 401,7 miljoonan euron korotukseen (+56 prosenttia verrattuna vuoteen 2018) uuden Dublin-säännöstön rahoittamista varten (olettaen, että se hyväksytään vuoden 2018 loppuun mennessä); kehottaa komissiota näin ollen asettamaan joka tapauksessa vuonna 2019 etusijalle sisäiset siirrot ja on tyytyväinen myös Kreikkaa varten pyydettyyn 175 miljoonan euron rahoitukseen erityisesti siksi, että humanitaarista hätätilanteen tukea tarjoavan välineen voimassaolo päättyy 1. tammikuuta 2019;

3.  kehottaa komissiota lisäämään AMIFiin liittyvien budjettikohtien määrää, jotta niitä voitaisiin seurata helpommin ja jotta niistä selviäisi helposti, kuinka eri tavoitteisiin ja eri budjettikohtiin osoitetut määrärahat käytetään; kehottaa erityisesti komissiota erottamaan tulevissa talousarvioesityksissä oikeudenmukaisten palauttamisstrategioiden kehittämistä koskevat menot menoista, jotka kohdennetaan laillisen maahanmuuton ja kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen edistämiseen; katsoo, että AMIFin osalta etusijalle olisi asetettava hankkeet, joilla tuetaan turvapaikanhakijoita ja muuttajien ja pakolaisten kotouttamista; panee merkille alue- ja paikallisviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen myönteisen panoksen tässä yhteydessä; korostaa erityisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen merkittävää roolia muuttajien ja turvapaikanhakijoiden hengen pelastamisessa ulkorajoilla sekä heidän oikeuksiensa suojelemisessa, edistämisessä ja täytäntöönpanossa; kehottaa siksi unionia ja jäsenvaltioita tukemaan kansalaisyhteiskuntaa samoin kuin kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimia myös myöntämällä niille suoran pääsyn AMIFiin;

4.  suhtautuu myönteisesti siihen, että rajat ylittävään ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan rikollisuuteen (PIF-direktiivin soveltamisalaan kuuluvat rikokset) liittyvistä syytetoimista vastaavalle Euroopan syyttäjänvirastolle vahvistetaan 4,9 miljoonan euron talousarvio; pitää valitettavana oikeusalan ohjelman maksusitoumusmäärärahojen vähentämistä 2,5 miljoonalla eurolla (-5,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2018), sillä se heikentää ohjelman tuloksellisuutta; toteaa huolestuneena, että tällainen vähennys on kestämätön turvallisuus- ja oikeusalan, mukaan lukien terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan, operatiivisen kasvun ja poliittisten painopisteiden kannalta;

5.  pitää valitettavana Eurojustin rahoitukseen ja henkilöstötaulukkoon ehdotettua vähennystä, joka eroaa muista oikeus- ja sisäasioiden alan virastoja koskevista esityksistä ja joka merkitsee, että unioni jättää nykyisten turvallisuusuhkien torjunnan puolitiehen, koska se ei mahdollista tehokkaita oikeudellisia jatkotoimia; toteaa, että Eurojust on ainoa unionin elin, joka voi varmistaa turvallisuusuhkien torjunnan terrorismia, kyberrikollisuutta, ihmissalakuljetusta ja järjestäytynyttä rikollisuutta torjuvan jäsenvaltioiden tutkintaviranomaisten koordinoinnin ja yhteistyön avulla; korostaa, että Eurojustin toiminnan riittävä rahoitus on olennainen edellytys sen moitteettomalle toiminnalle ja kaikkien sen strategisten ja operatiivisten toimien kehittämiselle ja sitä tarvitaan myös siksi, että voidaan puuttua Eurojustin kasvavaan työmäärään ja koordinointitoimintaan ja välttää sen toimintaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset; kehottaa siksi vahvistamaan Eurojustin toimintaa osoittamalla sille vuodeksi 2019 määrärahoja 41,2 miljoonaa euroa sekä kaikkiaan 217 tointa; pitää tärkeänä, että Eurojustin määrärahatarpeet kyetään ennakoimaan realistisesti vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä noudattaen parlamentin kantaa, jonka mukaan oikeus- ja sisäasioiden alan virastoille on myönnettävä riittävät resurssit vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta vältetään joustosäännösten järjestelmällinen käyttö jokaisena monivuotisen rahoituskehyksen vuonna;

6.  pitää myönteisenä Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle ehdotetun rahoituksen tasoa, koska se vastaa viraston komissiolle esittämää alkuperäistä pyyntöä; odottaa komission antavan lisätalousarvion, jossa lisätään toiminnan rahoitusta, jos jäsenvaltioiden pyytämän operatiivisen tuen määrä kasvaa vuonna 2019;

7.  panee merkille, että vuosi 2019 on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle eurooppalaiselle virastolle (eu-LISA) haastava, kun otetaan huomioon sen tehtävien huomattava lisääntyminen ja sille osoitetut määrärahat sekä se, että sen resursseja on lisättävä riittävästi, jotta se voi tuottaa uuden toimeksiantonsa mukaisia tuloksia; on siksi huolestunut eu-LISAlle ehdotetusta riittämättömästä rahoituksesta ja toimista, kun otetaan huomioon sen yhä monimutkaisemmat tehtävät, mukaan lukien olemassa olevien tietokantojen päivittäminen (Schengenin tietojärjestelmä (SIS), Eurodac ja viisumitietojärjestelmä) sekä muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien täytäntöönpano ja operatiivinen hallinnointi oikeus- ja sisäasioiden alalla; korostaa, että eu-LISA tarvitsee maksusitoumusmäärärahoja varsinkin, jotta se pystyisi toteuttamaan vuonna 2019 suunnitellut toimintonsa, kuten sormenjälkien automaattisen tunnistusjärjestelmän (AFIS-järjestelmä) sekä Schengenin tietojärjestelmän toisen vaiheen; korostaa, että eu-LISAn määrärahoja on lisättävä ja sille on osoitettava 25 uutta sopimussuhteista toimihenkilöä, jotta se voisi tuottaa toimeksiantonsa mukaisia tuloksia;

8.  pitää myönteisenä Euroopan tietosuojavaltuutetun hallintomenoihin osoitettavien määrärahojen lisäystä (+16 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna), jolla katetaan sen Euroopan tietosuojaneuvoston sihteeristön tehtävästä johtuvat uudet velvollisuudet ja lisätarpeet, jotka liittyvät unionin toimielinten uusiin tietosuojasääntöihin ja tietosuojasääntöjen noudattamisen seurantaan ja varmistamiseen entisissä kolmannen pilarin virastoissa;

9.  kehottaa lisäämään AD-virkoja Euroopan raja- ja merivartioviraston perusoikeusvaltuutetulle, jotta virasto saavuttaisi korkeatasoisen asiantuntemuksen perusoikeuksien alalla ja selviäisi perusoikeusvaltuutetulle kuuluvista lisätehtävistä;

10.  pitää valitettavana, ettei Euroopan unionin perusoikeusviraston määrärahoja ole lisätty, sillä viraston odotetaan saavan vuonna 2019 uusia tehtäviä ja vastuita, kun perusoikeuksiin kohdistuu edelleen paineita; korostaa, että Euroopan unionin perusoikeusvirastolle osoitettujen lisätehtävien määrä on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2015 unioniin saapuvien pakolaisten, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun takia; on huolissaan siitä, että perusoikeusviraston toimivaltuudet rajoittavat yhä sen roolia perusoikeuksien tukemisessa; korostaa, että perusoikeusvirastolla tulisi olla oikeus laatia oma-aloitteisia lausuntoja säädösehdotuksista ja että sen toimeksiannon olisi katettava kaikki Euroopan unionin perusoikeuskirjan kattamat oikeudet, esimerkiksi poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö; ehdottaa näin ollen, että perusoikeusviraston määrärahoja ja henkilöresursseja lisätään, jotta se voi hoitaa asianmukaisesti uudet tehtävänsä, jotka johtuvat unionin toimielinten, jäsenvaltioiden ja unionin muiden virastojen esittämistä pyynnöistä; toistaa, että komission olisi keskityttävä edelleen oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeviin kysymyksiin, erityisesti demokratian taantumiseen joissakin jäsenvaltioissa, esimerkiksi ehdottamalla entistä tehokkaampia valvonta- ja oikeussuojamekanismeja;

11.  panee merkille, että henkilö- ja rahoitusresursseja tarvitaan lisää, jotta Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL) pystyy panemaan täysimääräisesti täytäntöön vuonna 2015 uudistetun oikeusperustansa, jossa sen kohderyhmää laajennettiin ylemmistä poliisivirkamiehistä lainvalvontaviranomaisiin unionissa ja sen naapurialueilla; katsoo, että näin pystytään korjaamaan koulutukseen liittyviä puutteita, jotka estävät jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisia hyödyntämästä kattavasti unionin tason yhteistyövälineitä ja -järjestelmiä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa, ja samalla voidaan käsitellä perusoikeuksia monialaisena kysymyksenä lainvalvontakoulutuksessa;

12.  painottaa erittäin merkittävää lisäystä otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) maksusitoumusmäärärahoihin, 10 miljardia euroa vuonna 2018 ja 11,38 miljardia euroa vuonna 2019 (+13,1 prosenttia), ja maksumäärärahoihin (+17 prosenttia); on tyytyväinen ehdotukseen käyttää vuonna 2019 otsakkeen 4 kohdentamaton liikkumavara kokonaisuudessaan sekä 1 116,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta, jotta voidaan lisätä humanitaarisen avun ja Euroopan naapuruusvälineen määrärahoja vuoden 2018 Syyriaa käsitelleessä konferenssissa annettujen lupausten mukaisesti; panee merkille, että unionin talousarviossa 1,45 miljardia euroa on kohdennettu Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen toisen erän rahoittamiseen ja että Syyrian kriisiin vastaamiseen on kohdennettu 560 miljoonaa euroa; korostaa, että unionin talousarviosta maksettava osuus koordinointivälineen toisen erän rahoitukseen on kasvanut erittäin jyrkästi; kehottaa komissiota seuraamaan tehokkaasti rahoitusosuuden asianmukaista osoittamista ja käyttöä, sillä perusoikeudet ja -vapaudet, oikeusvaltioperiaate ja oikeuslaitoksen riippumattomuus heikkenevät Turkissa jatkuvasti;

13.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen unionin pelastuspalvelumekanismin tarkistamisesta, jotta voidaan vahvistaa yleistä lähestymistapaa katastrofinhallintaan; korostaa, että unionin pelastuspalvelumekanismin maksusitoumusmäärärahojen lisäys (+46,1 prosenttia) ja maksumäärärahojen lisäys (+33,6 prosenttia) vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018 johtuvat odotetusta toiminnan toteutumisesta kolmansissa maissa; pitää myönteisenä, että humanitaaristen avustustoimien vuoden 2019 määrärahoja on lisätty rahoitussuunnitelmaan verrattuna 120 miljoonalla eurolla ja katastrofivalmiuksiin liittyvien toimien määrärahoja 3,2 miljoonalla eurolla;

14.  kannustaa komissiota vahvistamaan tukeaan tutkivalle journalismille, myös rajat ylittävälle tutkivalle journalismille, sekä tiedotusvälineiden vapauden edistämiselle erityisrahoituksen avulla, jotta voidaan tehostaa rikollisuuden torjuntaa ja lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta aiheesta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Asim Ademov, Heinz K. Becker, Monika Beňová, Daniel Dalton, Rachida Dati, Frank Engel, Tanja Fajon, Romeo Franz, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Sophia in ‘t Veld, Barbara Kudrycka, Cécile Kashetu Kyenge, Claude Moraes, Ivari Padar, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Branislav Škripek, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Kristina Winberg, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Carlos Coelho, Gérard Deprez, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Jean Lambert, Andrejs Mamikins, Ana Miranda, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Barbara Spinelli, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jonathan Bullock, Kostadinka Kuneva, Luigi Morgano, Gabriele Preuß

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Gérard Deprez, Nathalie Griesbeck, Sophia in 't Veld, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz

GUE/NGL

Kostadinka Kuneva, Barbara Spinelli, Marie-Christine Vergiat

PPE

Asim Ademov, Heinz K. Becker, Carlos Coelho, Rachida Dati, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Barbara Kudrycka, Traian Ungureanu, Axel Voss

S&D

Monika Beňová, Tanja Fajon, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Cécile Kashetu Kyenge, Andrejs Mamikins, Claude Moraes, Luigi Morgano, Ivari Padar, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, Birgit Sippel, Josef Weidenholzer

VERTS/ALE

Romeo Franz, Jean Lambert, Ana Miranda, Judith Sargentini

8

-

ECR

Daniel Dalton, Branislav Škripek, Helga Stevens, Kristina Winberg

EFDD

Jonathan Bullock

ENF

Auke Zijlstra

NI

Udo Voigt

PPE

Frank Engel

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.7.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Danuta Maria Hübner

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että vuosi 2019 on EU-vaalivuosi ja vuosi, jolloin Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista;

1.  pitää tervetulleena Kansalaisten Eurooppa -ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin ehdotettua 4,1 prosentin korotusta ja maksumäärärahoihin ehdotettua 2,1 prosentin korotusta sekä Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus -ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin ehdotettua 3,7 prosentin korotusta ja maksumäärärahoihin ehdotettua 24,4 prosentin korotusta vuoden 2018 talousarvioon verrattuna, sillä nämä ohjelmat edistävät yleisesti kansalaisten osallistumista unionin politiikkoihin ja auttavat heitä käyttämään heille unionin kansalaisina kuuluvia oikeuksia;

2.  katsoo, että perustuslailliselta kannalta unionin toimielinten vahvistaminen on tarpeellista ja että kansainväliset haasteet, kuten ilmastonmuutos ja maahanmuutto, on hallittava, mitä varten vuodeksi 2019 on osoitettava talousarvioon reaalimääräisesti enemmän varoja kuin vuonna 2018;

3.  kehottaa lisäämään Kansalaisten Eurooppa -ohjelman rahoitusta 10 prosentilla ottaen huomioon ohjelman täytäntöönpanoa koskevan väliarvioinnin tulokset(1), joiden mukaan huomattavaa osaa hankkeista, joilla ohjelman vaikutusta olisi voitu lisätä, ei voitu rahoittaa;

4.  katsoo, että Euroopan unionia koskevan tietämyksen lisäämiseen olisi käytettävä enemmän talousarviomäärärahoja esimerkiksi osoittamalla varoja kansalaiskasvatusta koskevan yhteisen koulutusohjelman kehittämiseen;

5.  on tyytyväinen, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen maksusitoumusmäärärahoja korotetaan 46 prosentilla, mutta pitää valitettavana, että ohjelman maksumäärärahoja vähennetään 3 prosentilla vuoden 2018 tasosta;

6.  on tyytyväinen, että Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoitus lisääntyy, kun maksusitoumus- ja maksumäärärahoja korotetaan 35 prosentilla Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussääntöön ja rahoitukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/673(2) äskettäin tehtyjen muutosten perusteella;

7.  panee merkille, että viestintätoimien maksusitoumusmäärärahoja lisätään 5,3 prosentilla ja maksumäärärahoja 2,3 prosentilla, mutta on pettynyt lisäyksen määrään etenkin, koska vuosi 2019 on EU-vaalivuosi;

8.  katsoo, että eurooppalaisten julkisten tilojen tarjoamia mahdollisuuksia tiedottaa kansalaisille EU-vaaleihin liittyvistä asioista ja ottaa heidät mukaan Euroopan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun ei hyödynnetä täysin; katsoo näin ollen, että eurooppalaisten julkisten tilojen verkostoa olisi laajennettava kaikkiin jäsenvaltioihin; pitää valitettavana, että tätä tavoitetta ei kyetty saavuttamaan ennen vuoden 2019 EU-vaaleja, koska olemassa on vasta 18 eurooppalaista julkista tilaa, vaikka niitä olisi rahoitussuunnitelman mukaan pitänyt olla 21 vuoteen 2019 mennessä;

9.   katsoo, että vuoden 2019 talousarviosta olisi tarjottava lisärahoitusta sellaisten ohjelmien rahoitukseen, joilla tuetaan ja kotoutetaan maahanmuuttajia ja pakolaisia, etenkin unionin rajavaltioissa, myös jotta taattaisiin heidän kokonaisvaltainen sijoittuminensa Euroopan unioniin oikeusyhteisönä;

10.  pitää valitettavana, että komissio käyttää jatkuvasti nykyisten budjettikohtien varoja hiljattain perustettujen rahastojen rahoittamiseen, ja toteaa, että nämä rahastot eivät sisälly unionin talousarvioon eivätkä ne siten kuulu parlamentaarisen valvonnan piiriin.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

2.7.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Mercedes Bresso, Elmar Brok, Richard Corbett, Pascal Durand, Esteban González Pons, Danuta Maria Hübner, Ramón Jáuregui Atondo, Alain Lamassoure, Jo Leinen, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Markus Pieper, Paulo Rangel, Helmut Scholz, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski, Guy Verhofstadt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ashley Fox, Jérôme Lavrilleux, David McAllister, Cristian Dan Preda

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Daniela Aiuto, Jonás Fernández, Birgit Sippel

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ALDE

Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Guy Verhofstadt

GUE/NGL

Helmut Scholz, Barbara Spinelli

NI

Kazimierz Michał Ujazdowski

PPE

Elmar Brok, Esteban González Pons, Danuta Maria Hübner, Alain Lamassoure, Jérôme Lavrilleux, Markus Pieper, Paulo Rangel, György Schöpflin

S&D

Mercedes Bresso, Richard Corbett, Jonás Fernández, Jo Leinen, Pedro Silva Pereira, Birgit Sippel

VERTS/ALE

Pascal Durand, Josep Maria Terricabras

3

-

ECR

Ashley Fox

EFDD

Daniela Aiuto

ENF

Gerolf Annemans

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

COM(2018)0170.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/673, 3. toukokuuta 2018, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta (EUVL L 114 I, 4.5.2018, s. 1).


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.9.2018)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

(2018/2046(BUD))

Valmistelija: Malin Björk

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on yksi unionin perustana olevista arvoista ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaan tämän tasa‑arvon edistäminen on unionin perusperiaate, joka on otettava huomioon kaikissa unionin politiikoissa ja toimissa ja talousarvioprosessin kaikissa vaiheissa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja sukupuolitietoisen budjetoinnin kautta;

B.  toteaa, että epätasa-arvo on unionissa kasvava ongelma, joka näkyy tällä hetkellä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon taantumisena, ja että unionin talousarvio on laadittava enenevässä määrin siten, että edistetään voimakkaasti sosiaalisten oikeuksien turvaamista ja kehittämistä ja sukupuolten tasa-arvoa ja parannetaan naisten tilannetta;

C.  ottaa huomioon, että sukupuolitietoisella budjetoinnilla tarkoitetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista talousarvioprosessissa ja talousarvioiden sukupuolilähtöistä arviointia, sukupuolinäkökulman sisällyttämistä kaikkiin talousarvioprosessin vaiheisiin ja tulojen ja menojen järjestämistä uudelleen sukupuolten tasa-arvon(1) edistämiseksi;

D.  ottaa huomioon, että naiset käyttävät miehiä enemmän aikaa palkattomaan hoivatyöhön, mikä on yksi suurimmista syistä naisten aliedustukseen työmarkkinoilla; ottaa huomioon, että laadukkaiden, helposti saavutettavien ja kohtuuhintaisten lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon palveluiden kysyntä ylittää nykyisen tarjonnan ja että joillain heikossa asemassa olevilla perheillä ei välttämättä ole varaa yksityisiin hoitopalveluihin;

E.  toteaa, että Euroopan parlamentti on vaatinut toistuvasti riittävää rahoitusta ja mahdollisimman korkeaa profiilia perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaan kuuluvan Daphne-aloitteen erityistavoitteelle naisten ja tyttöjen suojelemiseksi väkivallalta;

F.  ottaa huomioon, että sukupuolitietoinen budjetointi ja siihen liittyvät sukupuolten tasa‑arvoa edistävät toimintapolitiikat johtavat kestävämpään ja osallistavampaan kasvuun ja työllisyyteen ja lisäävät julkisten menojen avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin vuoden 2019 talousarvioesityksen päätavoitteita ovat strategiset investoinnit ja kestävä kasvu, joilla tuetaan taloudellista yhteenkuuluvuutta ja luodaan työpaikkoja erityisesti nuorille; toteaa, että tässä yhteydessä on myös tärkeää lisätä naisten mahdollisuuksia kaikilla talouden aloilla, myös digitaalitaloudessa, tieto- ja viestintätekniikoiden alalla ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-tieteet) aloilla; katsoo, että näillä aloilla on kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuolikysymyksiin ja on puututtava suureen sukupuolten väliseen kuiluun ja unionin laajuiseen osaamisvajeeseen tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-tieteiden aloilla;

H.  ottaa huomioon, että Kansainvälisen valuuttarahaston kaltaiset kansainväliset organisaatiot edistävät määrätietoisesti sukupuolitietoista budjetointia hyvänä julkisen varainhoidon hallinnoinnin perustyökaluna ja pitävät sitä hyvänä budjetointina; ottaa huomioon, että OECD pitää sukupuolitietoista budjetointia keskeisenä välineenä sukupuolten tasa-arvon täytäntöönpanossa julkisen varainhoidon yhteydessä; ottaa huomioon, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen liitetty parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma velvoittaa nämä kolme toimielintä sisällyttämään sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä tarvittaessa unionin talousarviomenettelyihin, mutta komission strategisessa toimintaohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi 2016–2020 todetaan, että sukupuolitietoista budjetointia ei sovelleta järjestelmällisesti unionin yleiseen talousarvioon;

I.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia ja että naisten ja miesten olisi siksi hyödyttävä tasapuolisesti julkisista varoista ja palveluista; ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevista unionin korkean tason poliittisista sitoumuksista huolimatta menopäätöksissä ei oteta huomioon sukupuolten tasa-arvoa kaikilla politiikan aloilla;

J.  toteaa, että unioni ja sen jäsenvaltiot yhdessä ovat maailman johtavia kehitysavunantajia: ne antavat yli 50 prosenttia kaikesta avunantajien myöntämästä avusta; toteaa, että muiden avunantajien vähennettyä apuaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuden ja naisten lisääntymisterveyden alalla unionin on lisättävä rahoitustaan nykyisestä näille aloille, erityisesti aloille, joilla on erityinen sukupuoliulottuvuus;

K.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut kauppaa ja naisten taloudellista voimaannuttamista koskevaan yhteiseen julistukseen, jotta sukupuolinäkökohdat otettaisiin paremmin huomioon sen kauppa- ja kehityspolitiikassa, ja se aikoo raportoida aiheesta vuonna 2019; ottaa huomioon, että parlamentti on hyväksynyt sukupuolten tasa-arvoa EU:n kauppasopimuksissa koskevan päätöslauselman, jossa kehotetaan toteuttamaan sukupuolen ja kaupan alalla useita uusia toimenpiteitä, jotka edellyttävät vahvoja talousarvio- ja poliittisia sitoumuksia;

L.  ottaa huomioon, että ihmiskauppa on järkyttävä rikos, joka uhkaa yhteiskunnan vähäosaisimpia jäseniä, varsinkin naisia ja tyttöjä, joita käytetään hyväksi prostituutiossa;

1.  kehottaa komissiota ja neuvostoa soveltamaan järjestelmällisesti sukupuolitietoista budjetointia kaikissa julkisissa menoissaan, myös neuvotellessaan seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja pannessaan sitä täytäntöön, ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon ja pyrkimään saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet edistämällä sukupuolten tasa-arvoa koskevaa kestävän kehityksen tavoitetta nro 5 ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa kestävän kehityksen tavoitteissa ja panemalla ne täytäntöön;

2.  on sitoutunut turvaamaan sukupuolten tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisen ja suojelun vuoden 2019 talousarviomenettelyssä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan sukupuolitietoisen budjetoinnin osaksi talousarviomenettelyn kaikkia budjettikohtia eikä vain ohjelmia, joissa sukupuolinäkökulma on ilmeisin, jotta talousarvion tuloilla ja menoilla edistettäisiin tehokkaasti sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia;

3.  on huolissaan siitä, että vahvoista toimielinten yhteisistä ja poliittisista lausunnoista huolimatta sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita ei ole ilmaistu selkeästi unionin talousarvioasiakirjoissa eikä otettu huomioon talousarvioprosessin kaikissa vaiheissa ja että sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevien talousarviositoumusten seuranta on viime vuosien aikana käynyt mahdottomaksi sukupuolten tasa-arvoa koskevien erityisten budjettikohtien poistamisen takia; korostaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskeviin tavoitteisiin on osoitettava vastaavat talousarviomäärärahat; lisää, että näiden määrärahojen on palveltava valtavirtaistamista ja kohdennettuja toimia, koska kaksitahoisella lähestymistavalla on tärkeä myönteinen vaikutus sukupuolten tasa-arvoon; 

4.  muistuttaa, että sukupuolitietoinen budjetointi on laajemman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan strategian yksi ulottuvuus, ja huomauttaa, että on tärkeää toteuttaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa politiikkasyklin vaiheissa; korostaa, että uusien politiikkojen ja elinten suunnittelun yhteydessä on hyvä tilaisuus panna sukupuolten valtavirtaistaminen asianmukaisesti täytäntöön;

5.  korostaa, että unionin nykyaikaisen, kohdennetun talousarvion tavoitetta ei saavuteta ellei sukupuolikysymyksiä käsitellä selkeästi ja kokonaisvaltaisesti, mikä auttaisi puolestaan varmistamaan julkisten varojen tehokkaan käytön ja unionin tason lisäarvon saavuttamisen kaikissa unionin toimissa;

6.  toivoo, että uutta Euroopan työviranomaista (ELA) suunniteltaessa noudatetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja edellytetään, että ELA-asetukseen sisällytetään sukupuolitietoisen budjetoinnin vaatimus ja että vuoden 2019 talousarvioon sisällytetään erillinen budjettikohta, jotta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen toteutuisi Euroopan työviranomaisen toimenkuvassa;

7.  muistuttaa pyytäneensä lisäämään muun muassa Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja koheesiorahaston kautta resursseja, joilla edistetään naisten taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ja erityisesti naisten työllistämistä ja investoimista korkealaatuisiin julkisiin hoitopalveluihin ja joilla vähennetään sukupuolten epätasa-arvoa myös unionin ja jäsenvaltioiden käytössä jo nykyisin olevien välineiden avulla ja ottamalla käyttöön erillinen budjettikohta tätä tarkoitusta varten;

8.  kehottaa osoittamaan määrärahoja ohjelmiin, joilla tuetaan naisyrittäjyyttä, ja varmistamaan naisten mahdollisuudet saada lainoja ja pääoman ehtoista rahoitusta unionin ohjelmista ja rahastoista, kuten COSME, Horisontti 2020 ja Euroopan sosiaalirahasto, ja rohkaisemaan naisia tähän;

9.  kehottaa varmistamaan, että tytöt ja nuoret naiset osallistuvat yhdenvertaisesti nuorisotyöllisyysaloitteen toimiin, ja kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että heille tarjotaan laadukasta koulutusta ja työtä, myös digitaalitalouden, tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-tieteiden aloilla;

10.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan hyvin jäsennellyt sukupuolitietoista budjetointia koskevat aloitteet, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelujen kautta ja joihin kuuluvat erityisesti kattava seksuaalivalistus ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvät palvelut;

11.  muistuttaa, että yksi sukupuolitietoisen budjetoinnin toteuttamisen edellytyksistä on ohjelmassa määriteltyjä sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita varten osoitettavat erilliset budjettikohdat; pitää tarpeellisena lisätä resursseja kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan sekä hlbtiq-ihmisiin kohdistuvan sukupuoliperusteisen väkivallan torjumiseksi myös siten, että talousarvioon otetaan erillinen budjettikohta Daphne-ohjelmalle ja sukupuolten tasa-arvon ja sen valtavirtaistamisen edistämiselle perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta siten, että kauden 2014–2020 rahoitus säilyisi vähintään vuoden 2011 tasolla; pitää tarpeellisena varmistaa myös, että tätä erityistavoitetta varten luodaan erillinen budjettikohta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun yhteydessä; pyytää, että varmistetaan kestävä ja riittävä rahoitus toimiin, joilla edistetään Istanbulin yleissopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa, kiinnittäen erityistä huomiota seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja sukupuoliperusteiseen väkivaltaan liittyviä valituksia käsittelevän oikeuslaitoksen henkilöstön ja muun henkilöstön meneillään olevaan koulutukseen ja antamalla siihen rahoitustukea;

12.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä ja osoittamaan riittävästi varoja naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi sekä varmistamaan, että maahanmuuttaja- ja pakolaisnaisia sekä laittomasti maassa oleskelevia naisia suojellaan väkivallalta; vaatii, että naisten oikeudet ja turvallisuus varmistetaan koko turvapaikkamenettelyn ajan kohdennettujen investointien avulla;

13.  toteaa, että erittäin merkittävä osuus unioniin tulevista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on naisia ja lapsia; korostaa, että sukupuolen tasa-arvon valtavirtaistaminen on myös yksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) perusperiaatteista, ja pyytää toistamiseen, että sukupuolinäkökohta otettaisiin huomioon myös maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikoissa osoittamalla erityistä rahoitusta sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiselle ja varmistamalla terveydenhuollon ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevien palveluiden saatavuus;

14.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävän nais- ja tyttökaupan kitkemiseksi riittävillä talousarviositoumuksilla koko unionin alueella ja lisäämään rahoitusta toimiin, joilla edistetään uhrien oikeuksia ja suojelua sekä ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden naisten ja tyttöjen kysynnän vähentämistä; 

15.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tukemaan naisjärjestöjä ja tyttöjen ja naisten vaikutusvallan ja edustuksen lisäämistä päätöksenteossa unionin kehitysavun avulla; muistuttaa kiireellisestä tarpeesta lisätä unionin rahoitusta seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen, jotta voidaan torjua sen rahoitusvajeen vaikutuksia, joka aiheutui Yhdysvaltojen palautettua global gag ‑sääntönsä ja laajennettua sitä;

16.  painottaa tarvetta torjua kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kapenemista ja kehottaa unionia ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle ihmisoikeuksien puolustajia ja erityisesti naispuolisia ihmisoikeuksien puolustajia tukevat ja suojaavat investoinnit, sillä he kohtaavat työssään sukupuoleen perustuvia ominaisia esteitä ja uhkia, ja antamaan heille näkyvää poliittista tukea ja tunnustusta, erityisesti myöntämällä heille kiireellisiä avustuksia ihmisoikeuksien puolustajille tarkoitetusta EIDHR:n hätärahastosta;

17.  toteaa, että täyttääkseen kestävän kehityksen tavoitteen nro 5 saavuttamiseen liittyvät sitoumuksensa ja erityisesti tavoitteensa varmistaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien (SRHR) yleinen toteutuminen komission on osoitettava SRHR-toimiin, perhesuunnittelu mukaan luettuna, rahoitusta nimenomaisesta budjettikohdasta tai sisällyttämällä nämä toimet eri budjettikohtien, kuten terveyttä, koulutusta, nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, ihmisoikeuksia tai sukupuolta koskevien budjettikohtien, tavoitteisiin;

18.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita lisäämään tukea tyttöjen ja naisten sosiaalisille, taloudellisille ja sivistyksellisille oikeuksille kumppanimaissa; kehottaa tässä yhteydessä kaikkia osapuolia varmistamaan, että GAP II -toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa parannetaan vuosikertomusten tulosten pohjalta;

19.  muistuttaa Euroopan tasa-arvoinstituutin tärkeästä roolista ja kehottaa säilyttämään instituutin talousarvion, henkilöstötaulukon ja riippumattomuuden;

20.  kehottaa unionia tukemaan sellaisten uusien toimenpiteiden kehittämistä, joilla edistetään ja tuetaan sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja heidän taloudellista voimaannuttamistaan unionin kauppapolitiikassa, sekä osoittamaan riittävästi varoja näitä sitoumuksia varten.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

27.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Maria Corazza Bildt, André Elissen, Iratxe García Pérez, Mary Honeyball, Angelika Mlinar, Maria Noichl, Marijana Petir, Pina Picierno, Ernest Urtasun, Jadwiga Wiśniewska, Michaela Šojdrová

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Stefan Eck, José Inácio Faria, Kostadinka Kuneva, Jérôme Lavrilleux, Jordi Solé

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Marek Plura, Damiano Zoffoli

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

18

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Angelika Mlinar

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Malin Björk, Stefan Eck, Kostadinka Kuneva

PPE

Anna Maria Corazza Bildt, José Inácio Faria, Jérôme Lavrilleux, Marek Plura

S&D

Vilija Blinkevičiūtė, Iratxe García Pérez, Mary Honeyball, Maria Noichl, Pina Picierno, Damiano Zoffoli

VERTS/ALE

Jordi Solé, Ernest Urtasun

3

-

ECR

Jadwiga Wiśniewska

ENF

André Elissen

PPE

Marijana Petir

1

0

PPE

Michaela Šojdrová

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

9.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

5

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Iris Hoffmann, Monika Hohlmeier, John Howarth, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Răzvan Popa, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Jordi Solé, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Monika Vana, Daniele Viotti, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrey Novakov

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eleonora Evi, Auke Zijlstra


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

27

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Gérard Deprez

ECR

Zbigniew Kuźmiuk

PPE

Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Inese Vaidere

S&D

Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Iris Hoffmann, John Howarth, Vladimír Maňka, Răzvan Popa, Manuel dos Santos, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Tiemo Wölken

5

-

ECR

Bernd Kölmel

EFDD

Eleonora Evi

ENF

Auke Zijlstra

GUE/NGL

Younous Omarjee

NI

Eleftherios Synadinos

2

0

VERTS/ALE

Jordi Solé, Monika Vana

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 22. lokakuuta 2018Oikeudellinen huomautus