Menettely : 2018/2005(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0319/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0319/2018

Keskustelut :

PV 25/10/2018 - 9
CRE 25/10/2018 - 9

Äänestykset :

PV 25/10/2018 - 13.23
CRE 25/10/2018 - 13.23

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0439

MIETINTÖ     
PDF 577kWORD 104k
12.10.2018
PE 622.206v02-00 A8-0319/2018

globalisaation hallinnasta: kauppaa koskevat näkökohdat

(2018/2005(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijä: Joachim Schuster

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

globalisaation hallinnasta: kauppaa koskevat näkökohdat

(2018/2005(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2017 julkaistun komission pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta,

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon globalisaation hallinnasta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla (COM(2017)0492),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (COM(2017)0487),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta(1),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta(2),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa”(3),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission kertomuksen ”Kaikkien kauppa -strategian täytäntöönpano – Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla” (COM(2017)0491),

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2017 annetun komission kertomuksen vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2016–31. joulukuuta 2016 (COM(2017)0654),

–  ottaa huomioon 25. syyskuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”,

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2014 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman 26/9, jossa se päätti perustaa avoimen hallitustenvälisen työryhmän, jossa käsitellään monikansallisia yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta ja jonka tehtävänä on laatia oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, jonka avulla säännellään ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten toimintaa,

–  ottaa huomioon kauppa- ja investointisopimusten ihmisoikeusvaikutusten arviointia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 13. syyskuuta 2017 unionin tilasta pitämän puheen,

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin(4),

–  ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2321(5),

–  ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2017 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien tinan, tantaalin ja volframin, niiden malmien ja kullan toimitusketjuun sovellettavan, vastuullisten tuojien omaehtoiseen vakuutukseen perustuvan unionin due diligence ‑järjestelmän perustamisesta(6),

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta(7),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(8),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista(9),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 21 artiklan,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2018 julkaistun komission yksiköiden epävirallisen asiakirjan palautteesta ja edistymisestä EU:n vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamiseksi (Feedback and way forward on improving the implementation and enforcement of Trade and Sustainable Development chapters in EU Free Trade Agreements),

–  ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanon tilanteesta ”Implementing the UN Guiding Principles on Business and Human Rights – State of Play” (SWD(2015)0144),

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2018 julkaistun vastuullista liiketoimintaa koskevan OECD:n due diligence -oppaan,

–  ottaa huomioon kidutuksesta vapaan kaupan liittouman (Alliance for Torture-Free Trade) toiminnan aloittamisen YK:n yleiskokouksessa 18. syyskuuta 2017,

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2017 annetun Euroopan perusoikeusviraston lausunnon yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien alan oikeussuojakeinojen saatavuuden parantamisesta EU:n tasolla (1/2017),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan, jossa kielletään orjuus ja pakkotyö,

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2017 julkaistun Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailmanpankin ja Maailman kauppajärjestön (WTO) toimintapoliittisen asiakirjan ”Making trade an engine of growth for all: the case for trade and for policies to facilitate adjustment”,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2017 julkaistun, globalisaation keskeisiä kysymyksiä tarkastelevan OECD:n asiakirjan ”Making globalisation work: better lives for all”(10),

–  ottaa huomioon vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi ja vuonna 1995 tehdyn Unidroit’n yleissopimuksen varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä,

–  ottaa huomioon komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029),

–  ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2018 voimaan tulleen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen(11),

–  ottaa huomioon vuonna 2010 annetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10 ja 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167, 207, 208 ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A8-0319/2018),

A.  toteaa, että globalisaatio on jatkuva prosessi, joka on nopean teknologisen kehityksen takia synnyttänyt uusia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia tulevaisuuden haasteita, ja että muutoksia tapahtuu lähes kaikilla aloilla; huomauttaa, että sääntely- ja lainsäädäntökehys on jäänyt jälkeen tästä kehityksestä, mikä vaarantaa merkittävät sosiaaliset saavutukset;

B.  ottaa huomioon, että tuloerot ovat pysyneet ennätyksellisen korkeina, mutta äärimmäisessä köyhyydessä elävän väestön osuus on vähentynyt maailmanlaajuisesti 44 prosentista vuonna 1980 aina 10 prosenttiin vuonna 2015; yhtyy näin ollen komission näkemykseen, että globalisaatio asettaa haasteita myös siksi, että sen hyödyt jakautuvat epätasaisesti ihmisten ja alueiden välillä, ja jollei aktiivisia toimia toteuteta, vaarana on, että globalisaatio kärjistää teknologisen kehityksen vaikutusta ja äskettäistä talouskriisiä ja pahentaa entisestään eriarvoisuutta ja yhteiskunnan kahtiajakoa;

C.  katsoo, että globaalin kaupan avoimuudella ja globalisaatiolla on ollut myönteisiä vaikutuksia, sillä ne ovat nostaneet miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä, ja siten ne voivat edistää maiden talouskasvua, vaurautta ja kilpailukykyä; huomauttaa, että globalisaatio asettaa myös haasteita ja sen hyödyt jakautuvat epätasaisesti ihmisten ja alueiden välillä; katsoo, että globalisaatio ei saisi tapahtua ympäristön kustannuksella; toteaa EU:n kansalaisten vaativan yhä äänekkäämmin, että unionin kauppapolitiikalla varmistetaan, että EU:n markkinoille saapuvat tavarat on tuotettu ihmisarvoisissa ja kestävissä olosuhteissa ja että EU edistää arvoihin perustuvaa kaupan agendaa muuttuvassa globaalissa tilanteessa;

D.  katsoo, että arvoihin perustuva ”avoin ja reilu kauppa” ja investointipolitiikka edellyttävät monia tehokkaita liitännäistoimia kaupan vapauttamisesta EU:lle ja kolmansien maiden väestölle ja talouksille koituvien hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi; toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteilla pyritään poistamaan köyhyys ja saavuttamaan sosiaalista ja ympäristöön liittyvää edistystä ja niiden täytäntöönpanosta olisi tultava vertailuarvo, jolla arvioidaan unionin kauppapolitiikan menestystä;

E.  katsoo, että protektionismi on yksinkertaistava ja ponneton vastaus globalisaation haasteisiin; huomauttaa, että protektionistisella politiikalla, jota ei toteuteta WTO:n sääntöjen mukaisesti, on dominovaikutus kaikkiin ja se aiheuttaa haittaa maahantuojille, vientiyrityksille ja kuluttajille; katsoo, että reiluista ja eettisistä kauppasuhteista olisi tultava sääntö kansainvälisissä kauppasuhteissa;

F.  toteaa, että ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen laajuus ylittää IPCC:n pessimistisimmätkin ennusteet ja se kiihdyttää biologisen monimuotoisuuden tuhoutumista ja pahentaa erityisesti hiilivetyjen hyödyntämiseen liittyvää saastumista, joka uhkaa keskipitkällä aikavälillä ekosysteemien, erityisesti meriekosysteemien, säilymistä;

G.  toteaa, että EU:lla on oikeus toteuttaa kulttuuri- ja audiovisuaalisten palvelujen kauppaa koskevia toimia, joiden tarkoituksena on suojella ja edistää kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta samoin kuin kulttuuriperintöä ja auttaa osaltaan laadukasta koulutusta koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 4 saavuttamisessa; toteaa, että näihin muihin määräyksiin kuuluu yhteinen kauppapolitiikka SEUT-sopimuksen 207 artiklan mukaisesti;

H.  toteaa, että SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan EU:n on kunnioitettava kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehdittava Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä;

I.  toteaa, että Euroopan perinteiden kirjo on runsas ja sen kulttuuriteollisuus ja luovat toimialat, pk-yritykset ja julkisten mediaorganisaatioiden ja julkisen elokuvarahoituksen eri järjestelmät ovat vahvoja; toteaa, että EU:n kansainvälisen kaupan lähestymistavan mukaisesti kulttuurin monimuotoisuuden edistämistä, kulttuurin saatavuutta ja demokraattista vuoropuhelua on jatkossakin pidettävä ohjaavana periaatteena;

J.  toteaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat luovat osaltaan ihmisarvoisia työpaikkoja ja edistävät taloudellista vaurautta ja niiden osuus EU:n BKT:stä on noin 2,6 prosenttia, minkä lisäksi nämä alat kasvavat muuta taloutta nopeammin ja lukeutuvat talouskriisistä parhaiten selviytyneisiin aloihin; toteaa, että kulttuuriteollisuuden ja luovien toimialojen tuotteiden ja palvelujen kaupan kehityksellä on merkittävä asema kestävän talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen edistäjänä Euroopassa;

K.  toteaa, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetään henkilötietojen käsittelylle tiukat vaatimukset, joissa edellytetään jakelualustoilta ja suoratoistopalveluilta tietyn tasoista vastuuta kansainvälisen kaupan sääntelyssä;

L.  toteaa, että globalisaation hallinta kulttuurihyödykkeiden kauppaa koskevien näkökohtien osalta merkitsee kaikkien kulttuuriperinnön suojelua koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja erityisesti vuoden 1954 Haagin yleissopimuksen, vuoden 1970 Unescon yleissopimuksen ja vuoden 1995 Unidroit’n yleissopimuksen määräysten tiukkaa noudattamista;

M.  toteaa, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu edistää kunnioitusta ja keskinäistä ymmärrystä ja kannustaa oikeudenmukaisempaan sosiaaliseen ja taloudelliseen vaihtoon, kaupankäynti mukaan lukien, ja auttaa siten kehittämään kaikkien osapuolten etuja tasapuolisesti kunnioittavia käytäntöjä ja torjumaan kohtuuttomien sopimusehtojen ja yksipuolisten ehtojen kaltaisia epäoikeudenmukaisia käytäntöjä;

Globalisaation hallinta

1.  panee tyytyväisenä merkille komission pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta ja sen, että siinä keskitytään globalisaation myönteisten vaikutusten hyödyntämisen helpottamiseen mutta huomautetaan myös, että kielteisiä vaikutuksia on torjuttava;

2.  painottaa, että kansainvälinen kauppa on ratkaisevassa asemassa maiden talouskehityksen ja yhteistyön kannalta globalisoituneessa taloudessa ja lisäksi sillä on perustava vaikutus rauhaan, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kasvuun, työllisyyteen, köyhyyden ja heikon ruokaturvan poistamiseen, ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan; toteaa näin ollen, että EU:lla on kasvava vastuu siitä, että se auttaa löytämään vastauksia näihin haasteisiin globaaleissa kauppa- ja ulkosuhteissaan;

3.  huomauttaa, että on tarpeen vahvistaa tehokkaasti kaksikäyttötuotteiden kaupan valvontaa, ja kehottaakin panemaan täytäntöön kansainvälisen asekauppasopimuksen mukaiset unionin velvoitteet;

Tilannekatsaus

4.  toteaa, että globalisaation myötä maat ja taloudet ovat yhä enemmän sidoksissa toisiinsa; huomauttaa, että tämä on johtanut kansainvälisten arvoketjujen syntyyn, ja korostaa, että nämä arvoketjut muuttavat kansainvälisen työnjaon ja valtioiden keskinäisen riippuvuuden luonnetta; muistuttaa, että niiden äärimmäisen monimutkainen luonne, avoimuuden puute ja vastuiden heikentyminen voivat kasvattaa ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkausten riskiä sekä lisätä tosiasiallista rankaisemattomuutta ympäristörikoksista ja laajamittaista veronkiertoa ja veropetoksia; muistuttaa yhteisiin sääntöihin ja arvoihin perustuvan EU:n kauppapolitiikan hyödyistä esimerkiksi ihmisoikeuksia, työehtoja ja ympäristönsuojelua koskevissa kysymyksissä;

5.  toteaa, että globalisaation hyödyt jakautuvat epätasaisesti alueiden välillä ja yhteiskuntien sisällä, sillä jotkin alueet ja alat hyötyvät siitä suuresti, kun taas toiset kärsivät rakennemuutoksesta ja pahenevasta työttömyydestä; huomauttaa, että yhdessä automatisoinnin ja digitalisoinnin kaltaisten teknologian muutosten kanssa tämä on syynä siihen, että tietyt yhteiskunnan osat suhtautuvat globalisaatioon yhä epäluuloisemmin tai torjuvat sen; panee merkille, että finanssi- ja talouskriisit vaikuttivat tulonjakoon ja pahensivat köyhyysongelmaa; huomauttaa, että kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja kuvaava keskimääräinen Gini-kerroin saavutti vuonna 2014 korkeimman mitatun arvonsa 30 vuoteen, mutta suuntaus oli erityisen negatiivinen pieni- ja keskituloisten ryhmässä; toteaa, että keskiluokka on supistunut monissa EU:n jäsenvaltioissa ja sen osuus kokonaistuloista on vastaavasti vähentynyt; katsoo, että keskiluokan supistuminen, kansalaisten pelko sosiaalisen ja taloudellisen asemansa menettämisestä ja globalisaatioon kohdistuva epäluulo voivat yhdessä johtaa protektionismiin, joka on yksinkertaistava vastaus yhteisiin pelkoihin; toteaa, että kansallismieliset ja protektionistiset politiikat tai nykyistä kehitystä jatkavat politiikat eivät tässä yhteydessä ole oikea ratkaisu;

6.  huomauttaa, että kestävät ja kukoistavat kotimaiset tulevaisuudennäkymät helpottavat EU:hun suuntautuvan laittoman muuttoliikkeen hallintaa ja tukevat sen vähentämistä;

7.  toteaa, että talouden pettäessä myös demokratia joutuu vaikeuksiin; panee merkille, että demokratia on nyt taantumassa lähes kaikkialla; korostaa, että kansalaisilla on enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin koskaan, mutta monista tuntuu, että demokratia ei enää edistä heidän asiaansa; huomauttaa, että tämän suuntauksen seurauksena autokraattiset ja epädemokraattiset valtiot aseistavat menestyksellisesti yhteiskuntiamme ja hyödyntävät väestön keskuudessa suosiota saavuttanutta globalisaation vastustusta;

8.  panee merkille, että Kiinan ja muiden Kaakkois-Aasian maiden taloudellinen merkitys on selvässä kasvussa; painottaa tämän alueen kasvavia kauppa- ja investointivirtoja; huomauttaa, että tämä suuntaus jatkuu tulevina vuosina; toteaa tämän johtavan siihen, että maailman nykyiset talouskeskittymät Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa menettävät suhteellista merkitystään, ja aiheuttavan arvoihin perustuvan kansainvälisen kauppapolitiikan turvaamiseen liittyviä uusia haasteita; painottaa, että on tärkeää mukautua näihin uusiin taloudellisiin haasteisiin; muistuttaakin, että on tarpeen vahvistaa entisestään sääntöihin ja arvoihin perustuvaa monenkeskistä järjestelmää; korostaa, että tämä kehitys on omiaan vaarantamaan unionin strategiset edut;

9.  toteaa, että globalisaatio on nopeuttanut ja lisännyt teknologian ja innovoinnin leviämistä ja että teknologia voi olla kaupan keskeinen mahdollistaja; korostaa, että EU ei ole vielä pannut täytäntöön sähköisen kaupankäynnin strategiaa tai tarkastellut hyötyjä, joita internet ja digitaalisen tilikirjan teknologia voivat tuoda kansainväliselle kaupalle;

10.  toteaa, että Kiinan talous kasvaa nopeasti ja lisää markkinaosuuttaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan kustannuksella; huomauttaa, että Kiinan Uusi silkkitie -aloite on sen yritys nousta maailmanlaajuiseen johtoasemaan talouden alalla; korostaa, että Kiinan vaikutusvalta, joka ei ole vain taloudellista vaan johon liittyy myös strateginen ja turvallisuutta koskeva osatekijä, on leviämässä Eurooppaan; pitää Amerikka ensin -politiikkaa yrityksenä torjua laskusuhdannetta Yhdysvalloissa ja vaikutuksiltaan tuhoisana sääntöihin perustuvalle maailman talousjärjestykselle;

11.  huomauttaa, että transatlanttinen akseli on viime vuosikymmeninä ollut aina arvoihin perustuvan vapaan maailmankaupan tae ja sillä voi olla tällainen merkitys myös tulevaisuudessa; toteaa, että transatlanttinen sopimus voisi tässä yhteydessä antaa uusia virikkeitä;

12.  panee merkille, että maailman monenkeskinen talousjärjestys, jonka ytimessä on WTO, on vaikeuksissa pyrkiessään sisällyttämään nämä perusteelliset muutokset ja maiden muuttuneet intressit kansainvälisiin sopimuksiin; toteaa, että protektionismin lisääntyminen Yhdysvalloissa ja muualla sekä kehitysmaiden tarpeiden ja odotusten laiminlyönti kansainvälisissä sopimuksissa heikentävät WTO:ta; katsoo, että WTO:n pysyvä valituselin on erityisen tärkeä kauppakiistojen sovittelussa, ja on hyvin huolestunut siitä, että Yhdysvallat jarruttaa jäsenten nimittämistä elimeen, mikä horjuttaa WTO:n toimintaa; kehottaa komissiota suhtautumaan joustavasti valituselimen uudistukseen mutta pitämään kiinni kaksivaiheisesta riitojenratkaisumekanismista; pitää valitettavana, ettei kestävän kehityksen tavoitteita ole sisällytetty maailmankaupan agendaan eikä muutenkaan otettu riittävästi huomioon; katsoo, että kehitysmaiden tarpeet ja odotukset olisi otettava entistä paremmin huomioon kansainvälisissä sopimuksissa ja Dohan kehityskierroksella;

EU:n politiikka

13.  toteaa, että EU:n haasteena on varmistaa menestyksellinen toiminta tässä muuttuvassa globaalissa talousympäristössä, mikä tarkoittaa, että sen on varmistettava kilpailukykynsä säilyttäen samalla sosiaaliset ja ympäristönormit, lisättävä yhteistyötään Kaakkois-Aasian nousevien talouksien sekä Intian, Kiinan ja Latinalaisen Amerikan kanssa ja puututtava Yhdysvaltojen yhä mielivaltaisempaan protektionismiin; huomauttaa, että on tärkeää uudistaa maailman talousjärjestyksen rakennetta ja ottaa huomioon kehitysmaiden sekä näiden maiden taloudellisesti ja sosiaalisesti vähäosaisten ihmisten tarpeet; korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien tavoitteiden on tarjottava yleiset puitteet tälle pyrkimykselle ja että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on tässä erittäin tärkeää; korostaa, että julkinen rahoitus, virallinen kehitysapu ja kotimaisten resurssien käyttöönotto ovat välttämättömiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi;

14.  korostaa liitännäistoimien merkitystä tuettaessa globalisaation myönteisiä vaikutuksia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia; painottaa jäsenneltyjen ja tasapainoisten vapaakauppasopimusten tarvetta; tukee edelleen komission kauppapolitiikkaa ja kauppapolitiikan välineiden edistämistä globalisaation haasteiden sääntelyssä ja ratkaisemisessa;

15.  katsoo, että EU tarjoaa asianmukaisen tukikehyksen, jossa voidaan laatia edistyksellisiä kauppa- ja investointisääntöjä, kannustaa taloudelliseen yhteistyöhön, edistää kansojen välistä solidaarisuutta ja torjua ilmastonmuutosta; kannustaa unionia kehittämään edelleen aloitteitaan, jotta globalisaatiota voidaan säännellä paremmin tehokkaiden tukitoimien avulla;

16.  toteaa, että jäsenvaltioilla on vaikeuksia puuttua yksin rajatylittäviin haasteisiin, kuten muuttovirtoihin, finanssikriiseihin, verovilppiin, terrorismiin tai ilmastonmuutokseen; korostaa alueiden ja kaupunkien yhteistä vastuuta ja roolia globalisaation hallinnassa; toteaa, että unionin toimien vaikuttavuus on riippuvainen jäsenvaltioiden toimista;

17.  huomauttaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen väliset kiistat tuovat EU:lle uusia haasteita mutta luovat myös mahdollisuuksia löytää uusia tapoja hallita globalisaatiota, ohjata sitä ja ottaa siitä vastuu;

EU:n sisäiset toimet

18.  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n strategian menestys edellyttää kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamista siten, että samalla taataan korkeatasoiset sosiaaliset ja ympäristönormit; on tyytyväinen EU:n sisämarkkinoiden vahvistamiseen entisestään sekä talousunionin vakiinnuttamiseen yhdenmukaistamalla sosiaaliturvaa, palkkoja ja elintasoa koskevia vaatimuksia; pitää tällaista yhdenmukaistamista erittäin tärkeänä, sillä vakaat sisämarkkinat ovat edellytyksenä kansainvälisten strategioiden onnistuneelle täytäntöönpanolle;

19.  toteaa, että kansainvälinen kilpailukyky on vahvasti sidoksissa automatisoinnin ja digitalisoinnin onnistuneeseen toteutukseen sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisella tavalla siten, että samalla taataan EU:n kansalaisten yksityiselämän suoja; toteaa, että uusi teknologia, erityisesti lohkoketjuteknologia, muuttaa kansainvälisen kaupan luonnetta; toteaa, että on tärkeää saavuttaa ilmastopolitiikan tavoitteet ja että siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on toteutettava mahdollisimman pian; katsoo, että EU:n on pikaisesti kehitettävä todellinen ja vaikuttava teollisuusstrategia, jotta vähennetään ulkoista haavoittuvuutta ja edistetään samalla siirtymistä vähähiiliseen talouteen; katsoo, että globalisaation mahdollisuuksiin ja haasteisiin ja joidenkin kolmansien maiden viimeaikaisiin toimiin olisi vastattava EU:n kauppapolitiikalla, jolla suositaan läpinäkyviin sääntöihin perustuvaa avointa ja reilua kauppaa sekä lujaa monenkeskistä järjestelmää WTO:n kehyksessä;

20.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 12 artiklassa määrätään, että kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset on otettava huomioon unionin muita politiikkoja ja muuta toimintaa määriteltäessä ja toteutettaessa, ja huomauttaa, että sen mukaisesti kuluttajansuojaa koskevalla erillisellä luvulla voitaisiin osaltaan saavuttaa korkea kuluttajansuojan taso oikeudellisilla suojatoimilla, jotka koskevat esimerkiksi sääntelyoikeutta ja varovaisuusperiaatetta, mutta myös tuottaa konkreettista hyötyä kuluttajille ja edistää heidän luottamustaan, myös verkkopalveluissa, edistää kestävää kulutusta, ottaa kuluttajan edut huomioon kauppasopimusten täytäntöönpanossa ja parantaa kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa, myös rajatylittävissä tilanteissa;

21.  huomauttaa, että pk-yrityksille on taattava entistä tasapuolisemmat toimintaolosuhteet; pyytää komissiota luomaan EU:n kauppastrategian pk-yrityksiä varten, jotta pk-yritykset voivat osallistua kansainvälisiin arvoketjuihin ja ylittää kaupan esteet, kuten tullien ulkopuoliset esteet; korostaa, että tiedonsaanti on yksi suurimmista pk-yritysten markkinoillepääsyn esteistä, minkä vuoksi on lisättävä avoimuutta ja tukea; vaatii komissiota kehittämään tässä yhteydessä välineitä, jotka helpottavat alkuperäsääntöjen käsittelyä ja etuuskohtelun käyttöä pk-yrityksissä; korostaa käyttämättä jääneen etuuskohtelun suuria mahdollisuuksia ja vaatii komissiota asettamaan käyttöasteen lisäämistä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita; korostaa pk-yritysten merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa sisällyttämään kauppasopimuksiin erillisiä lukuja, jotka koskevat pk-yritysten tarpeita ja etuja etenkin markkinoillepääsyn helpottamisessa;

22.  katsoo, että tarvitaan vaikuttavia kaupan suojakeinoja, ja suhtautuu myönteisesti äskettäiseen kaupan suojakeinojen uudistukseen, joka on pantava vaikuttavasti ja oikeasuhteisesti täytäntöön, jotta voidaan suojata teollisuudenaloja ja työpaikkoja polkumyynnillä tapahtuvalta ja epäreilusti tuetulta tuonnilta; toteaa, että kaupan suojakeinoja ei saisi käyttää protektionistisiin tarkoituksiin; tukee toimia, joita komissio on toteuttanut Yhdysvaltojen otettua käyttöön teräs- ja alumiinitullit; huomauttaa, että sijoitusten seurantaa koskevat säännöt on otettava käyttöön mahdollisimman pian, jotta voidaan estää ulkomaiset investoinnit, joiden taustalla on pelkästään teollisuuspoliittisia intressejä ja joilla pyritään hankkimaan eurooppalaista teknologiaa; muistuttaa, että tarvitaan vahva kansainvälisten julkisten hankintojen väline; suhtautuu myönteisesti rohkeisiin toimiin, joita on toteutettu sosiaalista ja ympäristöalan polkumyyntiä koskevan ulottuvuuden sisällyttämiseksi näihin välineisiin, ja kehottaa komissiota edelleen kehittämään vakaita menetelmiä, jotta nämä ulottuvuudet voidaan ottaa täysin huomioon, myös suhteessa viejämaissa sovellettaviin sosiaali- ja ympäristönormeihin;

23.  toteaa, että jäsenvaltioiden on lujitettava työmarkkinapolitiikkaansa ja koulutustarjontaansa, jotta voidaan vastata globalisaatiosta aiheutuviin työpaikkojen menetyksiin; huomauttaa kuitenkin, että Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) on tarpeen uudistaa, jotta voidaan vastata globalisaation uusiin haasteisiin, ja myös tuensaannin ehtoja on uudistettava; painottaa, että EGR:stä on tultava ennakoivampi väline, jolla työntekijöitä ja yrityksiä autetaan varautumaan globalisaation kielteisiin vaikutuksiin; katsoo, että pienemmillä yrityksillä on oltava oikeus saada EGR:n rahoitusta; huomauttaa, että EGR:n soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan muut toimintapolitiikasta johtuvat mukautukset ja että se tarvitsee riittävän talousarvion sekä asianmukaisen seuranta- ja arviointimekanismin;

24.  antaa tunnustusta komissiolle sen myönteisistä toimista vapaakauppasopimusten avoimuuden lisäämiseksi; kehottaa komissiota vastaamaan globalisaatioon kohdistuvaan epäluuloon tehostamalla entisestään kauppasopimusten avoimuutta, parantamalla EU:n sääntöjen ja lainsäädännön seurantaa ja lisäämällä osallisuutta kansalaisten kannalta; kehottaa komissiota käymään neuvotteluja täysin avoimesti Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän jatkuvan vuoropuhelun välityksellä; kehottaa neuvostoa tiedottamaan kansallisille parlamenteille ja kansalaisyhteiskunnalle ja ottamaan ne mukaan ennen neuvotteluvaltuuksien hyväksymistä ja neuvottelujen aikana; pitää valitettavana, että neuvosto päätti 22. toukokuuta antamissaan päätelmissä säilyttää vallitsevan asiaintilan, kun se päätti julkistaa EU:n vapaakauppasopimusten neuvotteluohjeet tapauskohtaisesti; kehottaa neuvostoa julkistamaan kaikki neuvotteluvaltuudet;

25.  painottaa tarvetta lisätä globaalihallintaa ja globaaleja sääntöjä globalisaation hallinnan parantamiseksi; korostaa, että EU:n kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi on tärkeää harjoittaa tätä tukevia sisäisiä politiikkoja;

26.  huomauttaa, että EU:n elintarvikkeet täyttävät maailman tiukimmat vaatimukset; pyytää komissiota varmistamaan, että maatalouden tuontituotteet täyttävät EU:n vaatimukset, ja vahvistamaan tuotujen maatalouselintarvikkeiden tarkastuksia alkuperäpaikassa sekä niiden saavuttua EU:hun;

27.  muistuttaa tehtyjen kauppasopimusten tehokkaan täytäntöönpanon tärkeydestä sen varmistamisessa, että EU:n viljelijät saavat täyden hyödyn sopimusten, kuten EU:n ja Kanadan laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen, tuomista vientimahdollisuuksista;

28.  korostaa tarvetta kehittää maailmanlaajuisesti uusia kaupan alan sääntöjä ja määräyksiä, jotka selkeyttäisivät ja yhdenmukaistaisivat tuotanto-, sosiaali- ja ympäristövaatimuksia maatalous- ja elintarvikealalla;

29.  pitää myönteisenä, että EU on tehnyt kauppasopimuksen Japanin, EU:n neljänneksi suurimman maataloustuotteiden vientimarkkina-alueen, kanssa ja että sopimus tarjoaa hyvät vientimahdollisuudet useille EU:n maataloustuotteille, kuten maitotuotteille;

30.  korostaa, että on tärkeää yhtäältä sisällyttää tehokkaita ja nopeasti sovellettavissa olevia kahdenvälisiä suojalausekkeita, joiden avulla suosituimmuuskohtelun soveltamista voidaan väliaikaisesti lykätä, jos kauppasopimuksen voimaantulon seurauksena tuonnin kasvu aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa vakavaa haittaa herkille aloille, ja toisaalta tarkistaa asetuksessa (EU) N:o 1308/2013(12) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) vahvistettuja monenvälisiä suojamekanismeja, joiden olisi toimittava ennalta ehkäisevässä roolissa herkkien alojen kannalta viitteellisten volyymirajojen ja hintarajojen perusteella, jotta suojamekanismit voidaan ottaa käyttöön automaattisesti ja lykkäävällä vaikutuksella, jos raja-arvot saavutetaan;

31.  korostaa, että elintarvikeomavaraisuuden säilyttämisellä korkealla tasolla on EU:lle strateginen merkitys; katsoo, että kaupan globaalistuminen ei saisi vaarantaa EU:n maatalous- ja elintarviketuottajien elinkelpoisuutta, sillä tämä voisi johtaa pitkällä aikavälillä samanlaiseen ulkoiseen riippuvuuteen kuin energia-alalla;

32.  toteaa, että komission pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta on ensimmäinen tällainen asiakirja, jossa mainitaan, että on tärkeää edistää eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia EU:n kauppa- ja investointistrategian kautta; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on halukas lisäämään globaalihallintaa alalla; kehottaa komissiota sisällyttämään nimenomaisesti eläinten hyvinvoinnin sen seuraavaan kauppapoliittiseen strategiaan ja käyttämään nykyisten vapaakauppasopimusten uudelleentarkastelulausekkeita kohentaakseen eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä entisestään; kehottaa komissiota varmistamaan, että kauppaetuudet edellyttävät eläinten hyvinvointia koskevien EU:n vaatimusten noudattamista, millä taataan tasapuolisemmat toimintaolosuhteet ja kunnioitetaan lähes kaikkien EU:n kansalaisten toiveita; kehottaa komissiota tunnustamaan, että eläinten hyvinvointia koskevilla tiukemmilla vaatimuksilla voi olla tärkeä rooli monien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti terveyden osalta mikrobilääkeresistenssin yhteydessä ja ilmastonmuutoksen osalta;

33.  korostaa, että kulttuuri ja koulutus, elinikäinen oppiminen mukaan lukien, ovat julkisia hyödykkeitä, niiden saatavuus on ihmisoikeus eikä niitä siksi voida ajatella tai hallinnoida samalla tavalla kuin muita tavaroita tai palveluja vaan pikemminkin kuin suojeltavaa ja jatkuvasti kehitettävää yhteisomaisuutta; katsoo siksi, että kulttuuri-, audiovisuaaliset ja koulutuspalvelut, myös verkossa tarjottavat palvelut, on nimenomaisesti jätettävä pois unionin ja kolmansien maiden välisistä kauppasopimuksista, kuten transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta Yhdysvaltojen kanssa;

34.  korostaakin kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen keskeistä merkitystä kansainvälisille kauppasopimuksille, joissa on otettava huomioon sen asiaankuuluvat määräykset ja kunnioitettava niitä;

35.  katsoo, että kauppaneuvotteluissa on olennaisen tärkeää löytää tekijänoikeuksien kannalta tasapaino, jotta varmistetaan, ettei niiden osalta päädytä pienimpään yhteiseen nimittäjään vaan varmistetaan mahdollisimman hyvät säännöt, jotka suojelevat kulttuuriperintöä, edistävät kulttuurista monimuotoisuutta, turvaavat kulttuurin ja median parissa työskentelevien toimeentulon sekä edistävät ja parantavat luovuutta, tiedon ja sisällön levittämistä ja käyttäjien oikeuksia digiaikana ja jotka toimivat perustana avoimelle, sääntöihin perustuvalle kaupankäyntiympäristölle, joka on keskeisen tärkeä EU:n kulttuurialan ja luovien toimialojen menestymiselle;

36.  toistaa kehotuksensa, että EU:n olisi käytettävä oikeuttaan hyväksyä tai pitää voimassa kolmansien maiden kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa (erityisesti sääntelyyn ja/tai talouteen liittyviä) toimia, kuten oikeudellisesti sitova yleislauseke, jotka suojelevat ja edistävät kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, kulttuuriperintöä, sananvapautta sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja vapautta riippumatta käytetystä tekniikasta tai jakelualustasta;

37.  toteaa, että tietosuoja on EU:ssa perusoikeus; vaatii tietosuojan hyvän tason varmistamista kauppasopimuksissa siten, että EU ja EU:n ulkopuoliset maat tekevät vastavuoroisen päätöksen tietosuojan tason riittävyydestä;

38.  painottaa, että on tärkeää edistää edelleen Euroopan unionin maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden järjestelmiä ja jatkaa asiaa koskevien kahdenvälisten sopimusten tekemistä kolmansien maiden kanssa;

39.  panee tyytyväisenä merkille neuvoston hiljattain komissiolle antaman valtuutuksen neuvotella Euroopan unionin puolesta yleissopimus investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi, jotta puututaan nykyisen sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisujärjestelmän puutteisiin; toteaa, että monenvälinen investointituomioistuin toimii pysyvänä elimenä investointiriitojen ratkaisemisessa ja on entistä läpinäkyvämpi, johdonmukaisempi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä, joka hyödyttää suuresti sijoittajia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä myös sitä, että neuvosto on lisäksi päättänyt asettaa neuvotteluohjeet julkisesti saataville, kuten parlamentti on jo pitkään pyytänyt pyrkiessään lisäämään kansainvälisten neuvottelujen avoimuutta;

EU:n ulkoiset toimet

40.  kehottaa komissiota asettamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimuksen EU:n kauppapolitiikkaa ohjaaviksi periaatteiksi; toteaa, että ”Kaikkien kauppa” -strategiassa mainitut uudistukset eivät riitä tähän; kehottaa komissiota ottamaan kestävyyden kaikkien kauppasopimusten pääperiaatteeksi, esimerkiksi kirjaamalla kaikkiin lukuihin kestävyyteen liittyviä velvoitteita, ja sisällyttämään sopimuksiin erillisen luvun, jolla tuetaan ja edistetään sosiaalisia oikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia sekä monenvälisiä ympäristösopimuksia; toteaa, että näiden velvoittavien ja täytäntöönpanokelpoisten määräysten soveltamista on seurattava asianmukaisesti, jotta voidaan käynnistää hallitusten kuulemismenettelyjä ja tarvittaessa erityisiä riitojenratkaisumekanismeja, joista määrätään kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa; kehottaa neuvostoa ja komissiota toimimaan kunnianhimoisemmin käydessään kumppaneina olevien teollisuusmaiden kanssa neuvotteluja ILO:n yleissopimuksista, joihin sopimuksessa on tarkoitus viitata;

41.  kehottaa komissiota sisällyttämään vapaakauppasopimuksiin kestävää kehitystä koskevia tehokkaita ja kattavia lukuja, jotta tuetaan kansainvälistä kauppaa; suhtautuu myönteisesti komission 15 kohdan suunnitelmaan, jolla lisätään EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen vaikuttavuutta;

42.  toteaa, että tasapainoisella ja edistyksellisellä kauppapolitiikalla on suuri merkitys torjuttaessa globalisaation haasteita tasapainoisten vapaakauppasopimusten avulla, jollaisia on jo tehty tai joista käydään vielä neuvotteluja, esimerkiksi Kanadan, Japanin, Singaporen, Australian, Uuden-Seelannin, Vietnamin ja Meksikon kanssa;

43.  pyytää komissiota harjoittamaan kunnianhimoista kauppapolitiikkaa ja ylläpitämään avointa investointiympäristöä; lisää, että jo tehdyt ja allekirjoitetut kauppasopimukset olisi ratifioitava pikaisesti, jotta voidaan lunastaa kumppaneille tehdyt sitoumukset;

44.  kehottaa komissiota sisällyttämään EU:n vapaakauppasopimuksiin sähköisen kaupankäynnin sääntöjä, myös rajatylittävien tietovirtojen yhteydessä, jotta osoitetaan, että digitaalisten tavaroiden ja palvelujen kauppa voi tuoda todellista hyötyä yrityksille ja kuluttajille;

45.  on ilahtunut komission päätöksestä perustaa EU:n reilun ja eettisen kaupan kaupunki -palkinto;

46.  kehottaa komissiota arvioimaan, miten hajautetun tilikirjan teknologiaa ja lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää kansainvälisen kaupan edistämiseksi, ja tarkastelemaan avoimuuden ja joustavuuden kaltaisia kysymyksiä ja torjumaan väärennöksiä;

47.  korostaa, että YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja Pariisin ilmastosopimuksessa määritellään vertailuarvot, joilla voidaan mitata EU:n kauppapolitiikan vaikutusta sovittujen maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen; toteaa, että ennen neuvottelujen aloittamista tehtävissä vaikutustenarvioinneissa on otettava huomioon kestävyyttä koskevien tavoitteiden saavuttaminen; toteaa, että yhdeksi vaikutustenarviointien keskeisistä kohdista on otettava kansalliset kestävän kehityksen strategiat ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosuunnitelmat; huomauttaa, että kauppasopimusten ja niiden mahdollisten vaikutusten olisi vastattava kestävän kehityksen tavoitteiden vaatimuksia; kehottaa komissiota esittämään vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevissa tulevissa kertomuksissa arvioinnin ja tietoja siitä, miten ne vaikuttavat kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen toteutumiseen; toteaa, että mukautuksia on tehtävä, jos sopimuksen tietyt osat estävät kestävän kehityksen tavoitteiden tai Pariisin sopimuksen toteutumisen;

48.  toteaa, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden toteuttamista koskevan komission järjestelmän olisi vastattava kestävän kehityksen tavoitetta 17; huomauttaa, että kauppa-, maatalous-, ulko-, kalastus-, ympäristö- ja veropolitiikan sekä muiden politiikanalojen vastavuoroisia vaikutuksia on arvioitava johdonmukaisesti kansalaisyhteiskunnan, komission ja kansallisten parlamenttien välillä; toteaa, että kestävyyttä koskevien määräysten rikkomiseen on vastattava korjaavilla toimenpiteillä; vaatii arvioimaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta kauppaan liittyviä lainsäädäntöehdotuksia koskevien Lissabonin sopimuksen määräysten mukaisesti; toteaa, että vastuullinen liiketoiminta ja globaalien arvoketjujen vastuullinen hallinta ovat välttämättömiä kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030:n toteutumiseksi, ja painottaa, että on kiireellisesti laadittava vastuullista liiketoimintaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma, jolla edistettäisiin politiikan johdonmukaisuutta ja yhtenevyyttä EU:n tasolla;

49.  toteaa, että ILO:n keskeisten työnormien ratifioinnin ja täytäntöönpanon on oltava etusijalla vapaakauppasopimusten täytäntöönpanossa; katsoo, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet olisi otettava mukaan sopimusten valmisteluvaiheeseen, täytäntöönpanovaiheeseen ja täytäntöönpanon jälkeiseen seurantavaiheeseen kahdenvälisissä tapaamisissa neuvottelukumppanien kanssa; toteaa, että olisi otettava käyttöön tehokas ja toimiva riitojenratkaisumekanismi samoin kuin tehokkaita seurantaelimiä, joiden toimintaan kansalaisyhteiskunta osallistuu;

50.  huomauttaa, että EU sääntelee puutavaran, kalan ja konfliktimineraalien toimitusketjuja ja että useat jäsenvaltiot ovat kehittäneet due diligence -kehyksiä eri aloille, mikä osoittaa, että on tarpeen laatia laaja kehys tasavertaisten toimintaedellytysten varmistamiseksi; kehottaakin komissiota vastaamaan arvoketjujen kasvavaan monimutkaisuuteen ja tuottajien lisääntyvään keskinäiseen riippuvuuteen selkeillä avoimuus- ja due diligence -velvoitteilla koko toimitusketjussa, sillä voimassa olevan työlainsäädännön ja työturvallisuusvaatimusten täytäntöönpanon vähäinen valvonta hankintamaissa on yhä pakottava ongelma; kehottaa komissiota perustamaan toimensa voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön konfliktimineraalien ja puutavaran alalla ja äskettäin julkistettuun vastuullista liiketoimintaa koskevaan OECD:n due diligence -oppaaseen; toteaa, että globaalit arvoketjut ovat myös johtaneet siihen, että eräät toimittajayritykset kiertävät työlainsäädäntöä, siirtävät toimintojaan EU:n ulkopuolelle ja pakottavat työntekijöitä toimimaan vaarallisissa ja sietämättömissä olosuhteissa; muistuttaa, että tällaiset käytännöt aiheuttavat epäreilua kilpailua toimittajille, jotka noudattavat työlainsäädäntöä ja kansainvälisiä vaatimuksia, sekä hallituksille, jotka haluavat nostaa palkkoja ja elintasoa; painottaa, että kohtuullinen palkka ja asianmukaiset työturvallisuusvaatimukset ovat tärkeitä kestävässä globaalissa kauppajärjestelmässä ja uusissa globaaleissa tuotantoketjuissa; kehottaa komissiota tutkimaan globaalien arvoketjujen syntymisen vaikutusta ja esittämään konkreettisia ehdotuksia niissä vallitsevien olojen parantamiseksi sekä tavoittelemaan yritysten vastuuvelvollisuuden ja vastuullisen liiketoiminnan alalla monenvälistä ja oikeudellisesti velvoittavaa kehystä, jota sovelletaan ihmisarvoiseen työhön, ympäristön kestävyyteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tiiviissä yhteistyössä ILO:n ja OECD:n kanssa; toteaa, että EU:n on suotavampaa tavoitella tällaista sitovaa kehystä monenvälisissä neuvotteluissa kuin asettaa yksipuolisesti kattavia sääntöjä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman ja sitoutumaan vahvemmin YK:ssa käytäviin neuvotteluihin yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevan sitovan sopimuksen tekemiseksi; kehottaa komissiota sitoutumaan ILO:n ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman neljän strategisen tavoitteen mukaisesti noudattamaan, edistämään ja panemaan täytäntöön kansainvälisiä työnormeja sekä työhön liittyviä perusperiaatteita ja työntekijöiden oikeuksia;

51.  huomauttaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on toteutettava aktiivisia toimia, joilla lisätään naisten mahdollisuuksia hyötyä vapaakauppasopimusten tuomista mahdollisuuksista; kehottaa sisällyttämään kauppasopimuksiin kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevan luvun, jossa määrätään toimenpiteistä, joilla muun muassa parannetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saantia, edistetään naisten johtamien yritysten (erityisesti mikro- ja pk-yritysten) osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin ja tuetaan naisten johtamien yritysten kansainvälistymistä ja heidän osallistumistaan moodi 4 -mahdollisuuksiin;

52.  toteaa, että maailman monenkeskistä talousjärjestystä vastaan hyökätään, mutta tämän järjestyksen säilyttäminen on erittäin tärkeää, koska kaikenlainen luisuminen protektionismiin olisi vahingollista ja johtaisi kauppasotaan; katsoo, että monenkeskistä järjestystä voidaan ylläpitää ainoastaan uudistamalla sitä; katsoo, että tämän järjestyksen säilyttämiseksi siihen olisi sisällytettävä entistä paremmin YK:n Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimus; kehottaa komissiota poistamaan aktiivisesti WTO:n pysyvän valituselimen toiminnan esteitä ja pyytää komissiota edistämään kansainvälistä yhteistyötä epäreilun kilpailun ja protektionismin torjumiseksi, sillä ne ovat haitaksi niin yrityksille kuin kuluttajillekin; toteaa, että EU:n ensisijaisena tavoitteena olisi oltava avoin ja reilu kauppa, joka täyttää kestävän kehityksen tavoitteet ja jossa otetaan huomioon kehitysmaiden tarpeet ”Kaikkien kauppa” -strategian mukaisesti; toteaa, että koska monenkeskisten aloitteiden menestyminen on nykyään harvinaista, EU:n olisi pyrittävä tekemään sellaisia kahden- ja monenvälisiä sopimuksia, joissa reilu kauppa on yksi ohjaavista periaatteista, mutta katsoo, että EU:lla on nykyisessä tilanteessa tilaisuus osoittaa vahvaa johtajuutta, kun monenkeskistä kauppajärjestystä uudistetaan kestävästi ja elinkelpoisesti;

53.  katsoo, että avoin, reilu ja kestävä kauppa on taloudellisesti toivottavaa ja siitä on tärkeitä poliittisia seurauksia; huomauttaa, että Amerikka ensin -strategian ja Uusi silkkitie -strategian valossa EU:n on strategiselta kannalta ensiarvoisen tärkeää käyttää kauppaa välineenä, jolla edistetään demokraattista ja kestävää kehitystä, sekä lujittaa vuoropuhelua ja teknistä apua, etenkin itäisen kumppanuuden valtioissa sekä Afrikan kumppanimaissa; huomauttaa, että kaupan ja investointien on kumppanimaissa oltava yhteydessä kestävän kehityksen strategioihin; kehottaa komissiota edistämään assosiaatiosopimusten johdonmukaista täytäntöönpanoa itäisen kumppanuuden valtioiden kanssa; kehottaa komissiota laatimaan keskipitkällä aikavälillä strategian vakaiden suhteiden luomiseksi Itsenäisten valtioiden yhteisöön (IVY); toteaa, että Afrikan alueiden ja maiden kanssa tehtyjen talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanossa kauppa ei ole ainoa tärkeä näkökohta vaan on olennaista nivoa sopimukset yhteen Afrikan valtioiden kestävää kehitystä koskevien vaatimusten kanssa; pyytää komissiota toimimaan hallitusten valmiuksien lisäämiseksi, jotta ne sisällyttävät kestävää ja osallistavaa talouskehitystä koskevat näkökohdat kansallisiin kauppastrategioihin ja -ohjelmiin; toteaa, että EU:n on tärkeää syventää yhteistyötään kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, ILO:n, OECD:n ja Maailmanpankin, kanssa kauppaa koskevissa asioissa globalisaation haasteiden valossa; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että unioni ja useimmat jäsenvaltiot eivät ole saavuttaneet kehitysyhteistyön rahoitustavoitetta, joka on 0,7 prosenttia BKTL:stä;

54.  korostaa, että maailmankaupan hallinnan olisi mahdollistettava kaupan yhdentyminen siten, että sen avulla luodaan todellisia mahdollisuuksia kestävälle kehitykselle; huomauttaa tältä osin, että nykyinen erityis- ja erilliskohtelujärjestelmä WTO:ssa ei ole tuottanut toivottuja tuloksia; korostaa, että erityis- ja erilliskohtelua koskevista määräyksistä on tehtävä tuloksellisempia ja toimivampia kehitysmaille;

55.  korostaa, että kauppasopimuksilla voi olla kielteinen vaikutus kehitysmaiden elintarviketurvaan; kehottaa EU:ta puolustamaan paikallista ruoantuotantoa ja suojaamaan väestöä halpatuonnin mahdollisilta haittavaikutuksilta, myös talouskumppanuussopimuksissa;

56.  pitää valitettavana, että vähintään 218:aa miljoonaa lasta käytetään lapsityövoimana, millä pyritään pääasiassa kustannusten vähentämiseen; kehottaa EU:ta varmistamaan, että EU:ssa eettisten sertifiointijärjestelmien nojalla liikkeellä olevien tavaroiden valmistamisessa ei ole käytetty pakkotyövoimaa eikä lapsityövoimaa, jotta taataan sanojen ”reilu” ja ”eettinen” luotettava käyttö ja autetaan kuluttajia tekemään tietoon perustuvia valintoja;

57.  panee merkille, että tähän mennessä on tehty ainoastaan yksi kattava talouskumppanuussopimus; kehottaa siksi EU:ta tunnustamaan kehitysmaiden kohtaamat vaikeudet, jotka liittyvät talouskumppanuussopimuksiin Cotonoun sopimuksen jälkeisessä prosessissa; korostaa erityisesti, että on suoritettava syväluotaava analyysi niiden vaikutuksista Afrikan maiden talouksiin ja niiden työmarkkinoihin sekä Afrikan alueiden sisäisen kaupan edistämiseen;

58.  pitää valitettavana, että Afrikasta virtaa pois vuosittain laittomina rahavirtoina niin paljon varoja, että summa ylittää virallisen kehitysavun vuotuisen kokonaismäärän; korostaa verovilpin haitallista vaikutusta kehitysmaihin, sillä ne menettävät tätä kautta huomattavia määriä julkisia varoja, jotka voitaisiin käyttää esimerkiksi talouskasvun, ympäristönsuojelun ja julkisten palvelujen parantamiseksi sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi; kehottaa komissiota priorisoimaan kauppasopimusneuvotteluissa tämän vakavan ongelman torjuntaa hyödyntäen kaikkia käytettävissään olevia välineitä; vaatii sisällyttämään EU:n vapaakauppasopimuksiin ja etuuskohtelukauppaa koskeviin järjestelmiin tiukkoja määräyksiä verovilpin ja veronkierron torjumiseksi;

59.  pyytää uudelleen luomaan tehokkaita työkaluja verovilpin ja veronkierron torjumiseksi maailmanlaajuisesti ja veroihin liittyvän yhteistyön tehostamiseksi kehitysmaiden kanssa, mukaan lukien kotimaisten resurssien hyödyntäminen;

60.  palauttaa mieliin tarpeen perustaa YK:n alainen hallitustenvälinen elin, jonka tehtävänä on sitouttaa kehitysmaat tasavertaisesti maailmanlaajuisten verosääntöjen uudistamiseen;

61.  tukee voimakkaasti digitaaliteknologian ja -palvelujen valtavirtaistamista edelleen EU:n kehityspolitiikassa; kehottaa komissiota lisäämään sijoituksia digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen kehitysmaissa;

62.  suhtautuu myönteisesti EU:n ulkoiseen investointiohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää kestävää kasvua, investointeja ja työpaikkojen luomista kehitysmaissa; kehottaa laajentamaan EIP:n nykyistä ulkoista lainanantovaltuutta, jotta tehostetaan sen roolia kestävän kehityksen saavuttamisessa – yhdistämällä rahoituslähteitä ja myöntämällä hankkeisiin ja paikallisen yksityissektorin kehittämiseen yhteisrahoitusta – ja painottamaan tässä yhteydessä vähiten kehittyneitä maita ja hauraita valtioita;

63.  suhtautuu myönteisesti komission vuonna 2017 ajan tasalle saattamaan kauppaa tukevan kehitysavun strategiaan, jonka tavoitteena on EU:n kehitysmaille antaman tuen vahvistaminen ja nykyaikaistaminen; kehottaa ryhtymään lisätoimiin ja lisäämään EU:n rahoitustukea kauppaa tukevan kehitysavun aloitteille, jotta kehitysmaita ja erityisesti vähiten kehittyneitä maita voidaan auttaa vaurastumaan kaupan ja investointien avulla ja jotta voidaan tukea niiden pyrkimyksiä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet;

°

°  °

64.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0230.

(2)

EUVL C 101, 16.3.2018, s. 30.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0488.

(4)

EUVL C 337, 20.9.2018, s. 33.

(5)

EUVL L 338, 19.12.2017, s. 1.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0090.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0369.

(8)

EUVL C 99E, 3.4.2012, s. 31.

(9)

EUVL C 99E, 3.4.2012, s. 94.

(10)

OECD, C/MIN(2017)2.

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(12)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.9.2018)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

globalisaation hallinnasta: kauppaa koskevat näkökohdat

(2018/2005(INI))

Valmistelija: Cristian Dan Preda

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että virallinen kehitysapu on ainutlaatuinen ja arvokas voimavara maailmanlaajuisessa taistelussa köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vastaan; korostaa, että vaikka kaikki rahoituslähteet ovat tärkeitä kestävän kehityksen kannalta, kehitysavun avulla voidaan saavuttaa asioita, jotka eivät ole mahdollisia muita lähteitä käytettäessä; korostaa, että on varmistettava, että kaupasta tulee tehokas väline kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja että yksityisen sektorin toiminnalla, jos se mukautetaan kansainvälisesti sovittuihin avun tuloksellisuutta koskeviin periaatteisiin, voi olla rooli osallistavan ja kestävän kehityksen toteuttamisessa ja Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanossa; korostaa, että kauppa- ja sijoituslainsäädäntö on tasapainotettava uudelleen ihmisoikeuslainsäädännön kanssa erityisesti maailmanlaajuisten toimitusketjujen osalta;

2.   korostaa, että kun toimitaan kehityksen parissa, yksityisen sektorin olisi tehtävä osansa Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi ja noudatettava yhteisiä periaatteita ja arvoja, kuten kansainvälisesti sovittuja avun tuloksellisuutta koskevia periaatteita, eli omavastuuta, avun yhdenmukaistamista ja vastuuvelvollisuutta, ja kehitystavoitteiden on oltava etusijalla; palauttaa mieliin yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien YK:n periaatteiden ja monikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n toimintaohjeiden nojalla yksityissektorille asetetut avoimuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat sitoumukset; kannustaa siksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita laatimaan niiden kokemusten perusteella, joita on saatu aiemmista EU:n lainsäädäntöaloitteista, johdonmukaisen sääntelykehyksen toimitusketjuja koskevista sitovista due diligence -ihmisoikeusmenettelyistä;

3.  kehottaa EU:ta varmistamaan, että sen toimet kehitysmaiden kanssa sekä kehityksen että kaupan alalla perustuvat yhdenvertaisten kumppanien väliseen tasapainoiseen kehykseen, sopivat yhteen SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaisen kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatteen kanssa ja edistävät ja kunnioittavat ihmisoikeuksia; kannustaa vahvasti EU:ta jatkamaan työtään oikeusperustaisen lähestymistavan käyttöön ottamiseksi kaikessa kehitystoiminnassa;

4.  varoittaa menemästä investointi- ja kauppasopimuksissa siihen, että yritysten oikeuksia ja velvoitteita mitataan kahdella eri mittapuulla; toteaa, että due diligence -vaatimusten edistäminen vapaaehtoisilla toimenpiteillä ei saata riittää, ja katsoo, että sijoittajien oikeuksiin on yhdistettävä vastaavanlaiset velvollisuudet noudattaa ihmisoikeuksia, työelämän normeja ja ympäristölainsäädäntöä; korostaa, että komissio on ehdottanut monenvälisen tuomioistuimen perustamista pysyväksi elimeksi sijoittajien oikeuksien täytäntöönpanon valvontaa varten, ja korostaa siksi tämän epätasapainon korjaamisen merkitystä ja kehottaa unionia osallistumaan aktiivisesti rakentaviin neuvotteluihin liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta YK:n sitovasta välineestä ihmisoikeuksien ensisijaisuuden vaalimiseksi;

5.  toteaa jälleen kerran, että EU:n jäsenvaltioiden ekstraterritoriaaliset ihmisoikeusvelvoitteet on pantava kaikilta osin täytäntöön Maastrichtin periaatteiden mukaisesti ja että perustana on käytettävä Euroopan neuvoston eri välineitä, etenkin yleissopimusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi;

6.  korostaa, että kauppa ei ole päämäärä sinänsä, mutta jos osallistava, sääntöihin perustuva, vapaa ja oikeudenmukainen kauppapolitiikka mukautetaan kestävän kehityksen tavoitteisiin, se voi osaltaan auttaa köyhyyden kitkemisessä, joka on EU:n kehitysyhteistyön ensisijainen tavoite, vähentämään eriarvoisuutta ja luomaan ihmisarvoa kunnioittavia työpaikkoja; kehottaa varmistamaan kestävät kulutus- ja tuotantotavat; korostaa, että EU:n kauppakumppanien kehitysmaissa on varmistettava hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen;

7.  korostaa, että maailmankaupan hallinnoinnin olisi mahdollistettava kaupan yhdentyminen siten, että sen avulla luodaan todellisia mahdollisuuksia kestävälle kehitykselle; huomauttaa tähän liittyen, että nykyinen erityis- ja erilliskohtelun rakenne WTO:ssa ei ole tuottanut odotettuja tuloksia; korostaa, että erityis- ja erilliskohtelua koskevista määräyksistä on tehtävä tuloksellisempia ja toimivampia kehitysmaille;

8.  muistuttaa, että kehitykseen vaikuttavien toimien johdonmukaisuuden periaatetta on vahvistettava, ja edellyttää, että kehitysyhteistyön tavoitteet otetaan huomioon politiikkatoimissa, jotka todennäköisesti vaikuttavat kehitysmaihin; kehottaa EU:ta arvioimaan järjestelmällisesti kauppa- ja veropoliitikoidensa vaikutusta kehitysmaihin ja varmistamaan, että kaikki sen investointi- ja kauppasopimukset sisältävät määräyksiä, jotka koskevat riippumattomia ihmisoikeusvaikutusten ennakko- ja jälkiarviointeja, täytäntöönpanokelpoisia due diligence -vaatimuksia ja tehokkaita vastuujärjestelmiä;

9.  korostaa, että kauppasopimuksilla voi olla kielteinen vaikutus kehitysmaiden elintarviketurvaan; kehottaa EU:ta puolustamaan paikallista ruoantuotantoa ja suojaamaan väestöä halpatuonnin mahdollisilta haittavaikutuksilta, myös talouskumppanuussopimuksissa;

10.  toteaa jälleen, että kauppapolitiikan ympäristöseuraukset ovat jakautuneet eriarvoisesti; kehottaa siksi EU:ta valtavirtaistamaan ympäristön kestävyyden, luonnonvarojen kestävän hallinnan, maanomistusoikeudet ja paikallisten ja alkuperäisväestön yhteisöjen tehokkaan huomioon ottamisen EU:n kauppapolitiikkaan;

11.  panee merkille, että kahdenvälisiin ja alueellisiin vapaakauppasopimuksiin voi sisältyä määräyksiä, jotka ovat WTO:ssa hyväksyttyjä määräyksiä rajoittavampia ja että tällaisissa määräyksissä saatetaan asettaa huomattavia rajoituksia kansallisille hallituksille; panee huolestuneena merkille erityisesti, että alueellisissa ja kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa, mukaan lukien talouskumppanuussopimukset AKT-maiden kanssa, ei oteta riittävällä tavalla huomioon kehitysmaiden tarpeita harjoittaa politiikkaa, joka on välttämätöntä niiden elintarviketurvan ja maaseudun kehittämisen edistämiseksi, ja että kehitysmaita estetään usein hyödyntämästä WTO:n sopimuksiin sisältyvää joustavuutta;

12.  pitää valitettavana, että vähintään 218 miljoonaa lasta käytetään lapsityövoimana, millä pyritään pääasiassa kustannusten vähentämiseen; kehottaa EU:ta varmistamaan, että EU:ssa eettisten sertifiointijärjestelmien nojalla liikkeellä olevien tavaroiden valmistamisessa ei ole käytetty pakkotyövoimaa eikä lapsityövoimaa, jotta taataan sanojen ”reilu” ja ”eettinen” luotettava käyttö ja autetaan kuluttajia tekemään tietoon perustuvia valintoja;

13.  korostaa, että kahdenvälisten ja alueellisten vapaakauppasopimusten lisääntyminen aiheuttaa huolta maailmankaupan hallinnoinnin johdonmukaisuudesta ja heikentää WTO:n keskeistä roolia maailmanlaajuisten sääntöjen määrittelyssä; toteaa tätä taustaa vasten jälleen kerran, että monenvälinen sääntöihin perustuva järjestys, jossa kaikki maat ovat edustettuina tasaveroisesti, on ensiarvoisen tärkeä, koska se on tehokkain tapa saada aikaan osallistava maailmanlaajuinen kaupankäyntijärjestelmä; korostaa, että on tärkeää sisällyttää kauppasopimuksiin täytäntöönpanokelpoisia määräyksiä sosiaalisista normeista sekä työ- ja ympäristönormeista, ja pitää myönteisenä komission sitoumusta sisällyttää sopimuksiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia sitovia lukuja; korostaa, että näiden määräysten täytäntöönpanoa olisi valvottava tehokkailla seurantamekanismeilla, joiden avulla henkilöt voivat hakea muutosta; kehottaa panemaan täytäntöön liitännäistoimia, mukaan lukien rahoitustuki, kehitysmaiden kanssa tehtyjen kauppasopimusten puitteissa, jotta voidaan tukea kehitysmaiden ponnisteluja kansainvälisesti sovittujen sosiaali- ja ympäristönormien noudattamisessa ja täytäntöönpanossa; kehottaa jälleen lisäämään avoimuutta luonnonvaroilla käytävässä kaupassa;

14.  palauttaa mieliin, että Afrikka on yhä marginalisoitu maailmanlaajuisella tasolla, ja kehottaa unionia tukemaan Afrikan tavoitetta aitojen afrikkalaisten sisämarkkinoiden luomisesta ja pidättäytymään toimista, jotka saattaisivat haitata tätä; korostaa tähän liittyen tarvetta maksimoida kehitys ja muuttoliikkeen ja liikkuvuuden myönteinen vaikutus;

15.  kehottaa EU:ta ottamaan huomioon kehitysmaiden eritasoisen kehityksen ja eritasoiset valmiudet ja tukemaan Afrikan maita niiden tuotanto- ja jalostuskapasiteetin vahvistamisessa, jotta voidaan vähentää niiden riippuvuutta raaka-aineista ja yksinkertaisista jalostustuotteista, parantaa niiden kilpailukykyä ja osallistumista maailmanlaajuisille markkinoille ja auttaa luomaan laadukkaita työpaikkoja myös ja erityisesti vahvistamalla naisten asemaa virallisessa ja epävirallisessa taloudessa; korostaa, että tarvitaan kehitysmaiden välinen kauppasopimus tarjoamaan riittävän epäsymmetrisiä vapauttamisen aikatauluja, kehittymässä olevien teollisuudenalojen suojelua, kehitystä tukevia alkuperäsääntöjä ja tehokkaita suojalausekkeita;

16.  kannattaa maanosan laajuisen vapaakauppa-alueen perustamista Afrikkaan; painottaa, että talouskumppanuussopimukset, jos niihin liittyy asianmukaisia rakennetoimia ja jos niitä valvotaan asianmukaisella tavalla, voisivat olla tärkeä työkalu alueellisen yhdentymisen ja kestävän kehityksen edistämisessä; painottaa, että ihmisoikeuksien edistämisen ja Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamisen on oltava niiden ytimessä; korostaa, että yhteistoiminta kumppanimaiden kanssa on tärkeää omavastuullisuuden luomiseksi hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan tasoilla; painottaa siksi, että kuten kestävän kehityksen tavoitteessa 17.15 todetaan, on ensiarvoisen tärkeää kunnioittaa kumppanivaltion oikeutta säännellä ja tehdä asianmukaisia päätöksiä omassa kansallisessa kehyksessään ja vastata kansalaistensa pyyntöihin ja on tärkeää, että nämä valtiot täyttävät ihmisoikeusvelvoitteensa ja muut kansainväliset sitoumuksensa; korostaa, että AKT-maiden ja EU:n välisten suhteiden on jatkossa perustuttava yhdenvertaisten kumppanien väliseen tasapainoiseen kehykseen;

17.  panee merkille, että tähän mennessä on tehty ainoastaan yksi kattava talouskumppanuussopimus; kehottaa siksi EU:ta tunnustamaan kehitysmaiden kohtaamat vaikeudet, jotka liittyvät talouskumppanuussopimuksiin Cotonoun sopimuksen jälkeisessä prosessissa; korostaa erityisesti, että on suoritettava syväluotaava analyysi niiden vaikutuksista Afrikan maiden talouksiin ja niiden työmarkkinoihin sekä Afrikan alueiden sisäisen kaupan edistämiseen;

18.  pitää valitettavana, että Afrikasta virtaa pois vuosittain laittomina rahavirtoina niin paljon varoja, että summa ylittää kehitysavun vuotuisen kokonaismäärän; korostaa verovilpin haitallista vaikutusta kehitysmaihin, sillä ne menettävät tätä kautta huomattavia määriä julkisia varoja, jotka voitaisiin käyttää esimerkiksi talouskasvun, ympäristönsuojelun ja julkisten palvelujen parantamiseksi sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi; kehottaa komissiota priorisoimaan kauppasopimusneuvotteluissa tämän vakavan ongelman torjuntaa hyödyntäen kaikkia käytettävissään olevia välineitä; vaatii sisällyttämään EU:n vapaakauppasopimuksiin ja etuuskohtelukauppaa koskeviin järjestelmiin tiukkoja määräyksiä veropetosten ja veronkierron torjumiseksi;

19.  pyytää uudelleen luomaan tehokkaita työkaluja verovilpin ja veronkierron torjumiseksi maailmanlaajuisesti ja veroihin liittyvän yhteistyön tehostamiseksi kehitysmaiden kanssa, mukaan lukien kotimaisten resurssien hyödyntäminen;

20.  palauttaa mieliin tarpeen perustaa YK:n alainen hallitustenvälinen elin, jonka tehtävänä on sitouttaa kehitysmaat tasavertaisesti maailmanlaajuisten verosääntöjen uudistamiseen;

21.  palauttaa mieliin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) vaikutukset kehitysmaihin; kehottaa siksi EU:ta varmistamaan, että tulevassa YMP:ssä voitetaan ongelmat, joita liittyy nykyiseen vientiin suuntautuneeseen maatalousmalliin, vahvistamalla EU:n sisämarkkinoita ja elintarvikkeiden lyhyitä toimitusketjuja kestävällä tavalla, jotta ei vaaranneta kehitysmaiden kehitystä ja jotta varmistetaan ulkoisten häiriöiden kestokyky;

22.  korostaa, että on tärkeää mukauttaa kauppapolitiikkaa siten, että se tukee ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviä kansallisia pyrkimyksiä Pariisin sopimuksen noudattamiseksi;

23.  palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen 8 artiklassa todetaan seuraavaa: ”unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa”; panee huolestuneena merkille, että kaupan ja sukupuolen välisen suhteen arviointiin liittyy yhä monia vaikeuksia monesta syystä, kuten tietojen puutteen vuoksi; painottaa, että on tarpeen ymmärtää paremmin kauppasopimuksiin liittyvää sukupuolten välistä dynamiikkaa; vaatii, että kaikissa EU:n kauppasopimuksissa on edistettävä sukupuolten tasa-arvoa ja pyrittävä vähentämään eriarvoisuutta;

24.  vaatii kauppasopimuksiin liittyvää avoimuutta ja kyseessä olevien kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan täysimääräistä osallistamista tulevien kauppasopimusten neuvotteluihin ja täytäntöönpanoon;

25.  tukee voimakkaasti digitaaliteknologian ja -palvelujen valtavirtaistamista edelleen EU:n kehityspolitiikassa; kehottaa komissiota lisäämään sijoituksia digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen kehitysmaissa;

26.  suhtautuu myönteisesti EU:n ulkoiseen investointiohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää kestävää kasvua, investointeja ja työpaikkojen luomista kehitysmaissa; kehottaa laajentamaan EIP:n nykyistä ulkoista lainanantovaltuutta, jotta tehostetaan sen roolia kestävän kehityksen saavuttamisessa – yhdistämällä rahoituslähteitä ja myöntämällä hankkeisiin ja paikallisen yksityissektorin kehittämiseen yhteisrahoitusta – ja painottamaan tässä yhteydessä vähiten kehittyneitä maita ja hauraita valtioita;

27.  korostaa, että avoimuudessa ja jäljitettävyydessä on huomattavia puutteita, mikä herättää vakavia kysymyksiä toimitusketjujen monien eettisten tarkastus- ja sertifiointijärjestelmien lahjomattomuudesta;

28.  suhtautuu myönteisesti komission vuonna 2017 ajan tasalle saattamaan kauppaa tukevan kehitysavun strategiaan, jonka tavoitteena on EU:n kehitysmaille antaman tuen vahvistaminen ja nykyaikaistaminen; kehottaa ryhtymään lisäponnisteluihin ja lisäämään EU:n rahoitustukea kaupan alan apua koskeville aloitteille, jotta kehitysmaita ja erityisesti vähiten kehittyneitä maita voidaan auttaa vaurastumaan kaupan ja investointien avulla ja jotta voidaan tukea niiden pyrkimyksiä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.8.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Lola Sánchez Caldentey, Jean-Luc Schaffhauser, Elly Schlein, Mirja Vehkaperä, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Frank Engel, Ádám Kósa, Cécile Kashetu Kyenge, Paul Rübig, Kathleen Van Brempt

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Mirja Vehkaperä

EFDD

Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano

GUE/NGL

Stelios Kouloglou, Lola Sánchez Caldentey

PPE

Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Ádám Kósa, Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta, Joachim Zeller, Željana Zovko

S&D

Cécile Kashetu Kyenge, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Elly Schlein, Kathleen Van Brempt

VERTS/ALE

Heidi Hautala, Maria Heubuch

1

-

ENF

Jean-Luc Schaffhauser

2

0

PPE

Frank Engel, Anna Záborská

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.6.2018)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

globalisaation hallinnasta: kauppaa koskevat näkökohdat

(2018/2005(INI))

Valmistelija: Karin Kadenbach

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille komission tiedonannon globalisaation hallinnasta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla(1) mutta toivoo, että siinä pyrittäisiin tehokkaammin suojelemaan EU:n viljelijöitä; on huolissaan siitä, ettei tiedonannossa kiinnitetä riittävästi huomiota globalisaation epäoikeudenmukaisiin vaikutuksiin muun muassa maatalousalalla, joka kärsii epätasapainoisesta kilpailutilanteesta sekä EU:n että sen ulkopuolisilla markkinoilla, kun monet maailmanlaajuiset toimijat ovat kehittäneet tehotuotantoa harjoittavia, vientiin suuntautuneita ja erittäin kilpailukykyisiä viljelyjärjestelmiä eikä tasapuolisia toimintaedellytyksiä maatalousalalla voida taata maailmanlaajuisesti;

2.  toteaa, että EU on suurin yksittäinen maatalous- ja elintarviketuotteiden viejä; panee tässä yhteydessä merkille sen kahtalaisen ilmiön, että toisaalta on tarpeen säilyttää EU:n markkinasuuntautuneisuus ja noudattaa edelleen WTO:n sääntöjä, kun taas toisaalta tietyt maatalouden alat eivät voi selviytyä kaupan täydestä vapauttamisesta ja esteettömästä kilpailusta tuontituotteiden kanssa;

3.  huomauttaa, että kaupan globaalistumisesta on hyötyä, sillä se muun muassa edistää kasvua, parantaa elintasoa ja luo taloudellisia mahdollisuuksia, mutta hyöty ei aina jakaudu tasaisesti maiden välillä tai sisällä;

4.  muistuttaa, että EU:n maatalousalalla on huomattavaa vientipotentiaalia, jota olisi tuettava kolmansien maiden kanssa tehtävillä tasapainoisilla kauppasopimuksilla;

5.  muistuttaa, että EU:n kauppapolitiikassa ei ole kyse vain hyödystä vaan myös arvoista;

6.  korostaa, että kauppa- ja maatalouspolitiikat ovat sidoksissa toisiinsa ja että EU:n kauppapolitiikka on väline, jolla edistetään EU:n maatalouden etuja, ja sen vuoksi se voi osaltaan auttaa saavuttamaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteita;

7.  korostaa, että kauppa- ja maatalouspolitiikat ovat keskeisiä pyrittäessä panemaan täytäntöön kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma ja saavuttamaan sen kestävän kehityksen tavoitteet; korostaa, että keskittymällä osallistavaan, vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kauppapolitiikkaan sekä muokkaamalla kauppaa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti voidaan merkittävästi edistää köyhyyden ja nälän poistamista kaikkialla maailmassa;

8.  kehottaa EU:ta arvioimaan järjestelmällisesti, miten sen kauppapolitiikka vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja perustamaan arviointimekanismin kaikkien EU:n strategioiden ja politiikkojen johdonmukaisuuden varmistamiseksi;

9.  toteaa tässä yhteydessä, että Maailman kauppajärjestö (WTO) on kaupan alan sääntöjä asettava neuvottelufoorumi ja jäsenmaat päättävät itse, miten pitkälle ne haluavat edetä kaupan esteiden ja vääristymien poistamisessa; muistuttaa, että EU voi kahdenvälisissä sopimuksissaan asettaa WTO:n turvaverkkoa tiukempia kaupan ehtoja;

10.  painottaa, että globalisaation hallinnassa olisi sekä parannettava maailmanlaajuista kuria maatalouden alan epäreilun kilpailun ja kaupan vääristymien torjumiseksi että vältettävä EU:n herkkien maatalousalojen altistuminen kilpailulle sellaisia tuontituotteita vastaan, joiden tuotannossa eivät päde yhtäläiset vaatimukset, kustannukset ja rajoitukset laatuvaatimuksissa ja elintarviketurvallisuudessa; painottaa, että EU edistää muun muassa eläinten hyvinvointia, ympäristönsuojelua, työntekijöiden perusoikeuksia, sosiaalisia oikeuksia, elintarviketurvallisuutta ja kuluttajansuojaa koskevia tiukkoja vaatimuksia; muistuttaa, että kaikessa EU:hun suuntautuvassa tuonnissa olisi noudatettava elintarviketurvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin liittyviä EU:n vaatimuksia eurooppalaisen ”maatilalta ruokapöytään” -mallin mukaisesti;

11.  korostaa, että on välttämätöntä perustaa uusi väline, joka mahdollistaisi tasapuolisempien kilpailuedellytysten palauttamisen ja toimenpiteet sellaisia maita ja yrityksiä vastaan, jotka harjoittavat epäreilua kilpailua; katsoo, että EU:n sääntöjen tarkempi noudattaminen takaisi myös sen, että kaikkia EU:hun sijoittautuneita tai siellä toimivia sääntöjä rikkovia yrityksiä rangaistaan tehokkaasti;

12.  palauttaa mieliin, että EU:n elintarvikkeet täyttävät maailman tiukimmat vaatimukset; pyytää komissiota varmistamaan, että maatalouden tuontituotteet täyttävät EU:n vaatimukset, ja vahvistamaan tuotujen maatalouselintarvikkeiden tarkastuksia alkuperäpaikassa sekä niiden saavuttua EU:hun;

13.  kehottaa ottamaan käyttöön yhteisiä tuotetieto- ja merkintätoimenpiteitä sekä pakollisen järjestelmän alkuperämaan merkintää varten;

14.  korostaa, että kauppasopimusten on oltava tasapainoisia ja niillä on turvattava EU:n herkät maatalouden sektorit, edistettävä oikeudenmukaista kilpailua, suojeltava EU:n maantieteellisiä merkintöjä ja varmistettava ympäristönsuojelua, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen vaatimusten noudattaminen;

15.  kehottaa sisällyttämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa tarkoitetun ennalta varautumisen periaatteen kaikkiin neuvoteltavina oleviin ja tuleviin kauppasopimuksiin, jotta ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvan vaaran uhatessa voidaan tarvittaessa varmistaa korkeampi suojelun taso ennalta ehkäisevän päätöksenteon avulla ilman, että kauppakumppanit tai WTO voivat asettaa rajoituksia;

16.  muistuttaa, ettei WTO-sopimuksessa vahvistettu ennalta varautumisen periaate vastaa EU:ssa noudatettavaa ennalta varautumisen periaatetta; pyytää näin ollen, että WTO:n voimassa olevia määräysten vastaisesti varotoimenpiteitä (esimerkiksi kaupankäyntiä rajoittavia toimenpiteitä, kuten tuonnin kieltäminen tai markkinoille saattamista koskevan luvan hylkääminen) saisi käyttää, jos kyseessä on perusteltu epäily ilman tieteellistä näyttöä; kehottaa näin ollen siirtämään tieteelliseen näyttöön perustuvan todistustaakan ihmisen terveydelle haitallisina tai ympäristölle vaarallisina pidettyjen aineiden tai tuotteiden edustajille, kehittäjille, valmistajille tai maahantuojille, erityisesti alhaisempien terveys- ja kasvinsuojelustandardien, lihantuotantolaitosten hygieniaongelmien ja mahdollisten torjunta-ainejäämien tapauksessa;

17.  huomauttaa, että kauppasopimukset ovat ratkaiseva väline ja voisivat tarjota mahdollisuuksia edistää EU:n etuja jalostettujen ja jalostamattomien elintarvikkeiden alalla; toteaa lisäksi, että on kiinnitettävä erityistä huomiota kauppasopimusneuvottelujen avoimuuden lisäämiseen ja että niihin liittyy merkittäviä riskejä myös niille EU:n herkille maatalousaloille, jotka ovat jo kriisissä tai erityisen alttiita hintojen epävakaudelle ja joiden on näin ollen saatava erityiskohtelua, mikä tarkoittaa, että kyseiset tuotteet tarvittaessa jätetään sopimuksen ulkopuolelle ja WTO:n sääntöjen mukaisia välineitä käytetään siten, että viljelijöille EU:ssa ja kolmansissa maissa taataan tasapuoliset toimintaedellytykset;

18.  kehottaa äärimmäiseen huolellisuuteen kaikissa haavoittuvaisia maatalousaloja koskevissa markkinoille pääsyn vapauttamiseen liittyvissä asioissa; kehottaa komissiota laatimaan järjestelmälliset vaikutustenarvioinnit ennen neuvottelujen aloittamista, jotta nämä herkkyydet voidaan ottaa huomioon ja tarjota erityisstrategioita ja siten varmistaa, että mikään maatalouden ala ei joudu kärsimään; kiinnittää huomiota siihen, että ulkoiset olosuhteet ja keinottelu vaikuttavat entistä enemmän maatalouselintarvikkeiden maailmanmarkkinoihin; toteaa, että joillakin maatalousaloilla hinta- ja tuotantorakenteelle vahinkoa aiheuttavat useiden eri sopimusten kumulatiiviset vaikutukset eikä niinkään mikään yksittäinen vapaakauppasopimus; kehottaa komissiota siksi säännöllisesti päivittämään tietojaan lisääntyneen kilpailun mahdollisista vaikutuksista herkkiin maatalousaloihin, kuten naudanlihan tuotannon kaltaisiin aloihin, joilla tulot ovat pienet ja jotka kestävät kilpailua heikosti;

19.  katsoo kauppasopimusten yhteydessä, että haavoittuvaisten maatalousalojen EU-markkinoiden avautumisella edelleen voisi olla tuhoisia seurauksia EU:n tuottajille; huomauttaa siksi komissiolle, että kauppasopimuksiin pyrittäessä ei ole hyväksyttävää uhrata EU:n maatalouden ja sen haavoittuvaisten alojen etuja;

20.  muistuttaa tehtyjen kauppasopimusten tehokkaan täytäntöönpanon tärkeydestä sen varmistamisessa, että EU:n viljelijät saavat täyden hyödyn sopimusten, kuten EU:n ja Kanadan kattavan talous- ja kauppasopimuksen, tuomista vientimahdollisuuksista;

21.  korostaa tarvetta kehittää maailmanlaajuisesti uusia kaupan alan sääntöjä ja määräyksiä, jotka selkeyttäisivät ja yhdenmukaistaisivat tuotanto-, sosiaali- ja ympäristövaatimuksia maatalouselintarvikealalla;

22.  korostaa yhteistä vastuutamme kehittyviä maita kohtaan; kehottaa laatimaan indikaattoreita, jotka edistävät reilua ja kestävää kauppaa köyhien yhteisöjen kanssa eivätkä kaupankäyntiä vain sen itsensä vuoksi; muistuttaa, että elinkeinojen vahinkoriskien välttämiseksi kestävän kehityksen tavoitteet on sisällytettävä kauppapolitiikkaan kaikilla tasoilla siten, että kehittyville maille annetaan todellisia mahdollisuuksia, ja varmistetaan, että kehitysyhteistyötä, jolla pyritään myös vahvistamaan maiden maataloustuotantoa, ei vaaranneta kauppasopimuksilla;

23.  on vakavasti huolissaan Mercosurin kanssa käynnissä olevien vapaakauppaneuvottelujen saamasta suunnasta, joka ei julkisuuteen vuotaneiden tietojen perusteella ole pyrkimys reiluun ja tasapainoiseen sopimukseen; toteaa, että komissio aikoo vauhdittaa kaikkia käynnissä olevia neuvotteluja; on kuitenkin sitä mieltä, että neuvottelujen päätavoitteena olisi oltava kaikille maatalouden aloille tasapuolinen tulos eikä niiden nopea loppuun saattaminen; on huolissaan siitä, että neuvottelujen lopputulos saattaisi johtaa suuriin myönnytyksiin aloilla, kuten naudanlihan, sokerin, siipikarjan, appelsiinimehun, riisin ja biopolttoaineiden tuotanto, haastaa paikallisen tuotannon kannattavuuden monilla epäsuotuisassa asemassa olevilla EU:n alueilla sekä luoda suoraa hintojen alentamispainetta EU:n tuottajahintoihin; muistuttaa, että komission vuoden 2016 tiedonannossa tulevien kauppasopimusten kumulatiivisista talousvaikutuksista EU:n maatalouteen on ennustettu jyrkkää laskua naudanlihan hintoihin ja laskua voin ja lampaanlihan hintoihin viime aikoina tehtyjen ja käynnissä olevien neuvottelujen seurauksena;

24.  muistuttaa, että komissio on poistanut 20 brasilialaista laitosta luettelosta, jossa ovat ne liha- ja siipikarjatuotteiden tuotantolaitokset, joista tuonti on tällä hetkellä sallittua, ja että syynä tähän olivat Brasilian valvontajärjestelmässä havaitut puutteet ja sen terveysasioihin, tunnistamiseen ja jäljitettävyyteen liittyvät räikeät sääntöjenvastaisuudet, jotka paljastuivat eri skandaalien yhteydessä maaliskuussa 2017 naudan- ja vasikanliha-alalla ja maaliskuussa 2018 siipikarjanliha-alalla; kehottaa komissiota jättämään siipikarjan-, naudan- ja vasikanlihan Mercosurin kanssa käynnissä olevien vapaakauppaneuvotteluiden ulkopuolelle siihen asti, että Brasilian lihaskandaali on tutkittu perinpohjaisesti ja voidaan täysin varmasti taata, että maassa noudatetaan sääntöjä, jotka koskevat lihantuontia Etelä-Amerikasta EU:n alueelle;

25.  huomauttaa, että WTO:n kriisin ja USA:n kasvavan protektionismin edessä EU:lla on mahdollisuus ja tarve tulla maailmanlaajuisten ratkaisujen tekijäksi kansainvälisessä kaupassa, mikä johtuu mm. sen laajasta kokemuksesta standardien yhdenmukaistamisesta yhteismarkkinoita rakennettaessa ja liitettäessä entisen itäblokin maat näille markkinoille;

26.  pitää myönteisenä, että EU on tehnyt kauppasopimuksen Japanin, EU:n neljänneksi suurimman maataloustuotteiden vientimarkkina-alueen, kanssa ja että sopimus tarjoaa hyvät vientimahdollisuudet useille EU:n maataloustuotteille, kuten maitotuotteille;

27.   palauttaa mieliin huolenaiheet, jotka se nosti esiin kahdessa 26. lokakuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa neuvotteluvaltuuksista Australian ja Uuden-Seelannin kanssa käytäviin kauppaneuvotteluihin(2) ja parlamentin asettamaa painotusta, jonka mukaan ”kunnioitetaan sitä, että on olemassa herkkiä maataloustuotteita, joita olisi kohdeltava asianmukaisesti esimerkiksi tariffikiintiöillä tai kohdennetuilla riittävillä siirtymäajoilla siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon kauppasopimusten vaikutus maatalouteen ja mahdollisesti jätetään herkimmät alat neuvottelujen ulkopuolelle”; toteaa, että komissio aikoo saattaa neuvottelut Australian ja Uuden-Seelannin kanssa päätökseen maaliskuuhun 2019 mennessä ja toteuttaa ne tavallista nopeammassa tahdissa, mutta korostaa, että neuvottelujen ripeä päätökseen saattaminen ei saa tapahtua minkään alan – eikä etenkään EU:n maatalousalan – kustannuksella;

28.  kiinnittää huomiota 3. toukokuuta 2018 antamaansa päätöslauselmaan EU:n lammas- ja vuohialan nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä ja etenkin sen 62 kohtaan, jossa komissiota vaaditaan noudattamaan varovaisuutta uuden vapaakauppasopimuksen neuvottelemisessa Uuden-Seelannin ja Australian kanssa sillä välin, kun odotetaan vaikutustenarviointia brexitistä lammas- ja vuohialalle aiheutuvista vaikutuksista, etenkin kun on kyse EU:n Uudelle-Seelannille lampaanliha-alalla myöntämästä 287 000 tonnin teuraspainoekvivalentin kiintiöstä; muistuttaa, että Uusi-Seelanti ja Australia ovat viime vuosina lisänneet tuoreen ja jäähdytetyn lihan kuljetuksia ja vähentäneet perinteistä pakastetun lihan vientiä, mikä lisää maiden vaikutusta EU:n tuoreen lihan markkinoihin ja aiheuttaa eurooppalaisille tuottajille maksettavien hintojen laskua; katsoo, että meneillään olevia kauppaneuvotteluja olisi käytettävä tilaisuutena erottaa nämä tuote-erät erillisiin kiintiöihin;

29.  korostaa, että on tärkeää yhtäältä sisällyttää tehokkaita ja nopeasti sovellettavissa olevia kahdenvälisiä suojalausekkeita, joiden avulla suosituimmuuskohtelun soveltamista voidaan väliaikaisesti lykätä, jos kauppasopimuksen voimaantulon seurauksena tuonnin kasvu aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa vakavaa haittaa herkille aloille, ja toisaalta tarkistaa asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus)(3) vahvistettuja monenvälisiä suojamekanismeja, joiden olisi toimittava ennalta ehkäisevässä roolissa herkkien alojen kannalta viitteellisten volyymirajojen ja hintarajojen perusteella, jotta suojamekanismit voidaan ottaa käyttöön automaattisesti ja lykkäävällä vaikutuksella, jos raja-arvot saavutetaan;

30.  muistuttaa, että maatilojen määrä EU:n alueella on vähentynyt 26 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2013; palauttaa mieliin, että joissakin jäsenvaltioissa maataloustuotanto tapahtuu nykyisin yhä harvalukuisemmilla, suuremmilla ja pääomavaltaisemmilla maatiloilla ja että tämän sukupolvenvaihdoksiin jo vaikuttaneen tilojen yhdistymisprosessin odotetaan jatkuvan ja siten vaikuttavan niihin edelleen etenkin maan saatavuuden ja maatilojen elinkelpoisuuden kannalta;

31.   korostaa, että EU:n markkinoihin, erityisesti viljelys- ja metsäalueisiin, kohdistuvien suorien ulkomaisten investointien seurannassa tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua ja jäsenvaltioiden välistä tiivistä koordinointia; kiinnittää huomiota siihen, että on vältettävä viljelysmaan ja metsien liiallista keskittymistä ulkomaiseen omistukseen; palauttaa tässä yhteydessä mieliin 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman viljelysmaiden keskittymistä koskevasta tilanteesta EU:ssa(4) ja pyytää komissiota selkeyttämään sen syksyllä 2017 julkaisemia ohjeita jäsenvaltioiden oikeudellisista rajoista maan ostamisen sääntelyyn liittyvissä toimissa ja täydentämään niitä ottamalla käyttöön lisää hyviä käytäntöjä, joiden avulla maananastuksesta tulee vaikeampaa; uskoo, että komissio ei ole vielä tehnyt kaikkea voitavaansa vähentääkseen tehokkaasti maananastusta EU:ssa; korostaa, että kauppasopimusten olisi myös tarpeen mukaan oltava maanomistuksen, kalastuksen ja metsien vastuullista hallintaa koskevien YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vapaaehtoisten suuntaviivojen mukaisia;

32.  korostaa, että elintarvikeomavaraisuuden säilyttämisellä korkealla tasolla on EU:lle strateginen merkitys; katsoo, että kaupan globaalistuminen ei saisi vaarantaa EU:n maatalous- ja elintarviketuottajien elinkelpoisuutta, sillä tämä voisi johtaa pitkällä aikavälillä samanlaiseen ulkoiseen riippuvuuteen kuin energia-alalla;

33.   kehottaa komissiota reagoimaan voimakkaasti siihen, että Yhdysvallat on hyökännyt WTO:n sääntöjen mukaisia yhteisen maatalouspolitiikan mekanismeja vastaan ottamalla käyttöön perusteettomia kaupan suojatoimia ja puolustamaan tätä EU:n viljelijöiden ja maaseutualueiden kannalta keskeistä politiikkaa; mainitsee tässä yhteydessä 15. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman Yhdysvaltojen hyökkäyksestä EU:n yhteisen maatalouspolitikan mukaista tukea kohtaan (Espanjan oliivit)(5); painottaa, että Yhdysvaltain päätös asettaa kyseenalaiseksi yhteisen maatalouspolitiikkamme legitiimiyden ja on hyökkäys niitä toimia vastaan, joita EU:n viljelijät ovat vuosikymmeniä toteuttaneet kansainvälisiin sääntöihin mukautuakseen; on huolissaan tällaisten hyökkäysten mahdollisesta leviämisestä muita EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen tuen saajia kohtaan; toteaa, että WTO:ta tarvitaan maailmankaupan sujumisen takaamiseksi nyt, kun protektionismi valtaa alaa;

34.   kiinnittää huomiota siihen, että ulkoisten olosuhteiden vaikutus EU:n maatalouselintarvikealan tilanteeseen on kasvanut ja kaupan esteet rajoittavat maataloustuotteiden vientiä ja aiheuttavat siten haasteita EU:n viljelijöille, ja muistuttaa, että pitkällä aikavälillä vientimarkkinoiden tuonti- ja tuotantorakenne tulee muuttumaan; huomauttaa, että EU:n maataloustuotteet on edelleen suljettu pois Venäjän markkinoilta;

35.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisia kauppaa vääristäviä maataloustukia Yhdysvalloissa, kuten esimerkiksi mantelialan tukia;

36.  kehottaa EU:ta tekemään WTO:ssa ehdotuksia, joilla edistetään teollisuustukien avoimuutta ja rajoitetaan haitallisten tukien käyttöä maatalousalalla;

37.  on huolissaan siitä, että Kambodžasta peräisin olevan indica-riisin tuonti on kasvanut 40 prosenttia vuodesta 2009 tullivapaata tuontia koskevan ”kaikkea paitsi aseita” -järjestelmän seurauksena ja että Mercosur-maiden japonica-riisin tuottajille on myönnetty 45 000 tonnin kiintiö osana alueen kanssa parhaillaan neuvoteltavaa vapaakauppasopimusta; katsoo, että komission olisi laadittava tutkimus siitä, miten kaikki olemassa olevat ja neuvotteluvaiheessa olevat kaupan myönnytykset, joiden tarkoituksena on edistää näiden tuotteiden tuontia EU:hun, vaikuttavat EU:n riisialaan, joka tietyillä alueilla näyttää jo romahduksen merkkejä;

38.  pitää myönteisenä komission aloitetta luoda EU:n kauppaneuvotteluja käsittelevä neuvoa-antava ryhmä, joka koostuu laaja-alaisesti ja tasapainotetusti valituista sidosryhmien edustajista; painottaa, että tällaiseen ryhmään tarvitaan vahva edustus EU:n maatalousalan organisaatioilta, mukaan lukien pienet ja keskisuuret tilat ja omavaraisviljelijät, koska neuvottelujen suurimmat vaikutukset kohdistuvat nimenomaan maatalousalaan;

39.  on huolissaan brexitin vaikutuksista maatalousalaan ja kehottaa komissiota ottamaan intensiivisen kauppaohjelmansa toteutuksessa huomioon käynnissä olevat brexit-neuvottelut ja brexitin vaikutukset EU:n maatalousalaan;

40.  varoittaa, että kauppasopimuksista saattaa tulla maatalousalalla hyvin epätasapuolisia EU:n vahingoksi, ja varoittaa myös suuntauksesta käyttää maataloutta pelinappulana kolmansien maiden markkinoiden avaamiseksi laajemmin teollisuustuotteille ja palveluille; varoittaa siitä, että maatalousala itse saa hyvin vähän tietoja neuvotteluista ennen sopimusten tekemistä; panee merkille komission ehdotuksen vastatoimenpiteistä sille, että Yhdysvallat otti käyttöön EU:n terästä ja alumiinia koskevat tullimaksut; toteaa, ettei näillä toimenpiteillä saisi olla kielteisiä vaikutuksia EU:n viljelijöihin;

41.  kehottaa komissiota pitämään julkista rekisteriä kaikista tapaamisista sidosryhmien ja edunvalvojien kanssa vapaakauppasopimusten yhteydessä;

42.  pyytää komissiota varmistamaan, että neuvoa-antavan ryhmän suositukset ovat velvoittavia ja täytäntöönpanokelpoisia;

43.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio julkaisee tästä lähin suosituksensa kauppasopimuksia koskeviksi neuvotteluohjeiksi, välittää ne automaattisesti kansallisille parlamenteille ja toimittaa ne myös yleisesti saataville.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

2

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Richard Ashworth, José Bové, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Karine Gloanec Maurin, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Zbigniew Kuźmiuk, Norbert Lins, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Giulia Moi, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marijana Petir, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Maria Gabriela Zoană, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Franc Bogovič, Karin Kadenbach, Elsi Katainen, Anthea McIntyre, Momchil Nekov, Miguel Viegas

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Krzysztof Hetman

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

33

+

ECR

Jørn Dohrmann, Beata Gosiewska, Zbigniew Kuźmiuk, Anthea McIntyre

EFDD

Marco Zullo

ENF

Philippe Loiseau

GUE/NGL

Matt Carthy, Luke Ming Flanagan, Miguel Viegas

NI

Dianne Dodds

PPE

Richard Ashworth, Franc Bogovič, Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Krzysztof Hetman, Peter Jahr, Norbert Lins, Mairead McGuinness, Marijana Petir, Czesław Adam Siekierski

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Nicola Caputo, Paolo De Castro, Karine Gloanec Maurin, Karin Kadenbach, Momchil Nekov, Maria Noichl, Marc Tarabella, Maria Gabriela Zoană

2

-

EFDD

John Stuart Agnew

GUE/NGL

Maria Lidia Senra Rodríguez

9

0

ALDE

Jan Huitema, Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Ulrike Müller

EFDD

Giulia Moi

PPE

Herbert Dorfmann

VERTS/ALE

José Bové, Martin Häusling, Bronis Ropė

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

COM(2017)0492.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0419 ja P8_TA(2017)0420.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0197.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0091.


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.6.2018)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

globalisaation hallinnasta: kauppaa koskevat näkökohdat

(2018/2005(INI))

Valmistelija: Francis Zammit Dimech

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 ja 207 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn YK:n yleissopimuksen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta 10. toukokuuta 2007 annetun komission tiedonannon (COM(2007)0242) ja Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” (COM(2012)0537),

–  ottaa huomioon vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi ja vuonna 1995 tehdyn Unidroit’n yleissopimuksen varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 27 artiklan oikeudesta osallistua kulttuurielämään,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/28/EU orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista(2),

–  ottaa huomioon kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevasta EU:n strategiasta annetun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029),

–  ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2018 voimaan tulleen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan (2010) 10 ja 11 artiklan,

A.  toteaa, että EU:lla on oikeus toteuttaa kulttuuri- ja audiovisuaalisten palvelujen kauppaa koskevia toimia, joiden tarkoituksena on suojella ja edistää kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta samoin kuin kulttuuriperintöä ja auttaa osaltaan laadukasta koulutusta koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 4 saavuttamisessa; toteaa, että näihin muihin määräyksiin kuuluu yhteinen kauppapolitiikka SEUT-sopimuksen 207 artiklan mukaisesti;

B.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan EU:n on kunnioitettava kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehdittava Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä;

C.  toteaa, että YK:n yleissopimuksessa kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä kehotetaan kahdenväliseen, alueelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun kannustamiseksi tavoitteena rakentaa siltoja kansojen välille;

D.  toteaa, että EU:n on otettava vastuu kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevan Euroopan toimintasuunnitelman uudistamisesta, mihin sisältyy mediapalveluiden tarkka määrittely ja selkeiden puitteiden antaminen Euroopan julkisten liikelaitosten ja yksityisten yritysten viestimille;

E.  toteaa, että vapaa tiedonkulku, mukaan lukien eurooppalaisten uutiskanavien saatavuus, voi parantaa hallintoa kehitysmaissa;

F.  toteaa, että EU:n on jatkettava teollis- ja tekijänoikeuksien kehittämistä niin, että niissä otetaan huomioon myös orpoteosten laillinen käyttö museoissa, arkistoissa, kirjastoissa ja muissa kulttuuriperintöä vaalivissa tutkimuslaitoksissa;

G.  toteaa, että Euroopan perinteiden kirjo on runsas ja sen kulttuuriteollisuus ja luovat toimialat, pk-yritykset ja julkisten mediaorganisaatioiden ja julkisen elokuvarahoituksen eri järjestelmät ovat vahvoja; toteaa, että EU:n kansainvälisen kaupan lähestymistavan mukaisesti kulttuurin monimuotoisuuden edistämistä, kulttuurin saatavuutta ja demokraattista vuoropuhelua on jatkossakin pidettävä ohjaavana periaatteena;

H.  toteaa, että globalisaation ja kansainvälisen yhteistyön ja vaihdon yhteydessä on tarpeen määritellä kulttuurin käsite laajasti ja sisällyttää siihen kulttuuri-ilmaisun uudet hybridimuodot ja aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, mukaan lukien alkuperäiskansojen taidekäytännöt ja perinteiset taidekäytännöt, jotta kulttuurin käsite vastaisi kulttuurin muuttuvaa ja kehittyvää luonnetta;

I.  toteaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat luovat osaltaan kunnollisia työpaikkoja, edistävät taloudellista vaurautta ja niiden osuus EU:n BKT:stä on noin 2,6 prosenttia, minkä lisäksi nämä alat kasvavat muuta taloutta nopeammin ja lukeutuvat talouskriisistä parhaiten selviytyviin aloihin; toteaa, että kulttuuriteollisuuden ja luovien toimialojen tuotteiden ja palveluiden kaupan kehityksellä on merkittävä asema kestävän talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen edistäjänä Euroopassa;

J.  toteaa, että tietosuoja-asetuksessa säädetään henkilötietojen käsittelylle tiukat vaatimukset, joissa edellytetään jakelualustoilta ja suoratoistopalveluilta tietyn tasoista vastuuta kansainvälisen kaupan sääntelyssä;

K.  toteaa, että EU:n kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen kauppa muun maailman kanssa on ylijäämäistä;

L.  toteaa, että EU:n audiovisuaalisten ja niihin liittyvien palvelujen kauppa muun maailman kanssa on alijäämäistä;

M.  toteaa, että kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus on yksi EU:n keskeisistä arvoista ja osa sen kulttuuridiplomatiaa;

N.  toteaa, että innovaatioita ja luovuutta tarvitaan kaupunkien, alueiden ja kokonaisten yhteiskuntien entistä kestävämmän kehityksen varmistamiseksi ja ne ovat tärkeitä myös tämän päivän yhteiskunnallisiin haasteisiin tarjoamiensa ratkaisujen vuoksi;

O.  toteaa, että henkilötietojen suoja ja yksityisyyden suoja ovat perusoikeuksia eikä niistä näin ollen neuvotella missään kauppasopimuksessa;

P.  toteaa, että kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen 2018 sisältyy myös sitoumus torjua kulttuuriesineiden laitonta kauppaa;

Q.  toteaa, että kulttuuri luo uusia elintapoja ja kestävän kehityksen malleja ja on siten innovaatioiden ja käyttäytymisen muutoksen veturi; toteaa, että kulttuuri mahdollistaa yhteisölähtöiset ja ruohonjuuritason lähestymistavat, joita tarvitaan, jotta globalisaatiota ja kestävää kehitystä voidaan ymmärtää paikallisesti, ja että kulttuuri siten osaltaan edistää ja helpottaa monien nykyisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

R.  toteaa, että kulttuurihyödykkeiden kannalta globalisaation hallinta kaupankäynnin näkökulmasta merkitsee kaikkien kulttuuriperinnön suojelua koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja erityisesti vuoden 1954 Haagin yleissopimuksen, vuoden 1970 Unescon yleissopimuksen ja vuoden 1995 Unidroit’n yleissopimuksen määräysten tiukkaa noudattamista;

S.  toteaa, että käsiteollisuus ja taideteosten tuotanto ovat paikallisen kehityksen kannalta erityisen tärkeitä;

T.  toteaa, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu edistää kunnioitusta ja keskinäistä ymmärrystä ja kannustaa oikeudenmukaisempaan sosiaaliseen ja taloudelliseen vaihtoon, kaupankäynti mukaan lukien, ja auttaa siten kehittämään kaikkien osapuolten etuja tasapuolisesti kunnioittavia käytäntöjä ja torjumaan kohtuuttomien sopimusehtojen ja yksipuolisten ehtojen kaltaisia epäoikeudenmukaisia käytäntöjä;

1.  korostaa, että kulttuuri ja koulutus, elinikäinen oppiminen mukaan lukien, ovat julkisia hyödykkeitä, niiden saatavuus on ihmisoikeus eikä niitä siksi voida ajatella tai hallinnoida samalla tavalla kuin muita tavaroita tai palveluja vaan pikemminkin kuin suojeltavaa ja jatkuvasti kehitettävää yhteisomaisuutta; katsoo siksi, että kulttuuri-, audiovisuaaliset ja koulutuspalvelut, myös verkossa tarjottavat palvelut, on nimenomaisesti jätettävä pois unionin ja kolmansien maiden välisistä sopimuksista, kuten transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta;

2.  korostaa tämän vuoksi kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan Unescon vuoden 2005 yleissopimuksen keskeistä merkitystä kansainvälisille kauppasopimuksille, joissa on otettava huomioon sen asiaankuuluvat määräykset ja kunnioitettava niitä;

3.  korostaa, että globalisaatio merkitsee mahdollisuuksia EU:n kulttuuriteollisuudelle ja luoville toimialoille, sillä se tuo eurooppalaisen kulttuurin paremmin muun maailman saataville ja tuo yhteen osaajia kaikkialta maailmasta;

4.  katsoo, että kauppaneuvotteluissa on olennaisen tärkeää löytää tekijänoikeuksien tasapaino, jotta varmistetaan, ettei niiden osalta päädytä pienimpään yhteiseen nimittäjään vaan varmistetaan mahdollisimman hyvät säännöt, jotka suojelevat kulttuuriperintöä, edistävät kulttuurista monimuotoisuutta, turvaavat kulttuurin ja median parissa työskentelevien toimeentulon sekä edistävät ja parantavat luovuutta, tiedon ja sisällön levittämistä ja käyttäjien oikeuksia digiaikana ja jotka toimivat perustana avoimelle, sääntöihin perustuvalle kaupankäyntiympäristölle, joka on keskeisen tärkeä EU:n kulttuurialan ja luovien toimialojen menestymisen kannalta;

5.  toistaa kehotuksensa, että EU:n olisi käytettävä oikeuttaan hyväksyä tai pitää voimassa kolmansien maiden kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa mitä tahansa (erityisesti sääntelyyn ja/tai talouteen liittyviä) toimia, kuten oikeudellisesti sitova yleislauseke, jotka suojelevat ja edistävät kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, kulttuuriperintöä, sananvapautta sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja vapautta riippumatta käytetystä tekniikasta tai jakelualustasta;

6.  kehottaa komissiota edistämään eurooppalaisten tietopalvelujen saatavuutta tulevissa kauppaneuvotteluissa;

7.  katsoo, että EU:n ja sen kumppaneiden välinen kulttuuri- ja koulutusvaihto edistää molemminpuolista kestävää kehitystä, kasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, demokratiaa, taloudellista vaurautta ja kunnollisten työpaikkojen luomista ihmisarvoista työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön ohjelman mukaisesti, myös osuuskunta-alalla;

8.  katsoo, että globalisoituneessa maailmassa mediapalvelujen ja verkkoalustojen toimituksellisen vastuun olisi oltava keskeinen väline valeuutisten ja vihapuheen torjunnassa ja että kansainvälisillä kauppasopimuksilla on saavutettava reilu kilpailu mainonnassa;

9.  muistuttaa, että demokraattisiin ja yhteisiin arvoihin ja kulttuuriperinnön saatavuuteen perustuva kulttuuri- ja koulutuspolitiikka on avainasemassa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, yhteisvastuun, kansalaisten aktiivisen osallistumisen, selviytymiskyvyn, varallisuuden oikeudenmukaisen jakautumisen ja kilpailukyvyn takaamisessa ja voivat antaa kansalaisille osaamista ja sosiaalisia ja monialaisia taitoja, joita globalisaatio heiltä edellyttää, esimerkiksi monikulttuurisia taitoja, yrittäjähenkisyyttä, ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja kriittistä ajattelua; kannustaa vahvistamaan yliopistojen, koulujen ja museoiden laatuverkostoja, jotka edistävät molemminpuolista oppimista, akateemisten tutkintojen vastavuoroista tunnustamista ja maailmanlaajuista ja kattavaa kansalaisuutta;

10.  kehottaa valtavirtaistamaan kestävää kehitystä, oikeudenmukaista kauppaa ja ekologista kansalaisuutta painottavan koulutuksen kaikkiin oppiaineisiin, erityisesti yrittäjyyskoulutukseen, mukaan lukien sosiaalinen yrittäjyys, digitaalinen lukutaito ja tietotekniset taidot;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja kehittämään räätälöityjä, kokonaisvaltaisia ja korkealaatuisia liikkuvuus-, koulutus-, kulttuuri- ja kielivaihto- ja tiedeyhteistyöohjelmia, joilla mahdollistetaan kansainvälinen yhteistyö ja tietämyksen vaihto, ja laajentamaan samalla STEM-aineita STEAM-aineiksi eli sisällyttämään niihin myös taiteet; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan jatkokoulutusta ja työharjoittelua sekä rahoittamaan tutkimusta, sillä niiden avulla voidaan tehostaa globalisaation toimintaa ja ne ovat paras keino poistaa esteitä;

12.  muistuttaa kulttuurin erityisestä merkityksestä ulkosuhteissa ja kehityspolitiikassa, erityisesti konfliktinestossa ja -ratkaisussa, rauhanrakentamisessa ja paikallisväestöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä; katsoo näin ollen, että tarvitaan kunnianhimoista ja vankkaa kulttuuristrategiaa, johon sisältyy kulttuuridiplomatia, jotta voidaan päästä uuteen yhteisymmärrykseen kehityspolitiikasta;

13.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään olemassa olevia EU:n rakenteita tulevissa kulttuuridiplomatian toimissa ja viemään eteenpäin yhteisvastuun ja kestävyyden periaatteiden mukaisia konkreettisia EU:n aloitteita ja olemassa olevia ohjelmia, joilla pyritään vähentämään köyhyyttä ja edistämään kansainvälistä kehitystä;

14.  muistuttaa, että urheilu on paitsi erittäin kansainvälistä taloudellista toimintaa myös osallisuutta, voimaantumista ja yksilön ja yhteiskunnan kehitystä edistävä sosiaalinen väline; muistuttaa siksi, että on tarpeen varmistaa, että urheilualalla kansainvälisen kaupan ja taloudellisen toiminnan hallinnossa noudatetaan tiukkoja eettisiä ja avoimuutta koskevia vaatimuksia;

15.  muistuttaa, että on varmistettava avoimuus ja demokratian toteutuminen kauppasopimuksissa ja päätöksentekoprosesseissa, ja kehottaa ottamaan päätöksentekoprosesseihin osallisiksi kansalaisia, joiden työolosuhteisiin, ympäristöön, terveyteen ja hyvinvointiin päätöksillä on vaikutusta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Angel Dzhambazki, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Rupert Matthews, Stefano Maullu, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marlene Mizzi, Liliana Rodrigues, Algirdas Saudargas, Remo Sernagiotto, Francis Zammit Dimech

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

25

+

ALDE

María Teresa Giménez Barbat, Yana Toom

ECR

Angel Dzhambazki, Rupert Matthews, Remo Sernagiotto

ENF

Dominique Bilde

GUE/NGL

Curzio Maltese

PPE

Andrea Bocskor, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Algirdas Saudargas, Michaela Šojdrová, Bogdan Brunon Wenta, Francis Zammit Dimech, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

S&D

Silvia Costa, Petra Kammerevert, Krystyna Łybacka, Marlene Mizzi, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Liliana Rodrigues, Julie Ward

VERTS/ALE

Jill Evans

0

-

 

 

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.

(2)

EUVL L 299, 27.10.2012, s. 5.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.9.2018)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

globalisaation hallinnasta: kauppaa koskevat näkökohdat

(2018/2005(INI))

Valmistelija: Gilles Lebreton

SUGGESTIONS

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille tausta-asiakirjan globalisaation hallinnasta ja sen, että siinä keskitytään globalisaation myönteisten vaikutusten hyödyntämisen helpottamiseen mutta huomautetaan myös, että kielteisiä vaikutuksia on torjuttava;

2.  katsoo, että globalisaatioon liittyy monia etuja yrityksille ja kansalaisille; toteaa samalla, että globalisaatio aiheuttaa myös huolenaiheita, joihin unionin on puututtava;

3.  toteaa, että EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen ja talousunionin vakiinnuttaminen oikeudenmukaisella ja yhtenäisellä tavalla on ratkaisevan tärkeää, koska kansainvälisten strategioiden onnistunut täytäntöönpano edellyttää vakaita sisämarkkinoita; huomauttaa tässä yhteydessä, että kaikkien unionin toimielinten olisi varmistettava kauppapolitiikan ja unionin muiden sisäisten ja ulkoisten politiikkojen suurempi johdonmukaisuus, jotta voidaan varmistaa, että EU:n kauppapolitiikka ohjautuu kohti sen yleisten taloudellisten ja poliittisten tavoitteiden ja erityisesti kestävän kehityksen saavuttamista;

4.  korostaa, että kansainvälisellä kaupalla on suuri merkitys sille, miten globalisaatio kehittyy; katsoo, että lainsäätäjän olisi tässä yhteydessä kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa seuraaviin oikeudenkäytön aloihin, jotka kuuluvat kansainvälisten kauppasopimusten piiriin: immateriaalioikeudet, mukaan lukien tekijänoikeudet, tavaramerkit ja patentit, tietosuojaa ja parempaa avoimuutta koskevat velvoitteet, elintarviketurvallisuuden vaatimukset ja ympäristönormit;

5.  palauttaa mieliin ja panee tyytyväisenä merkille, että EU on sitoutunut noudattamaan avointa ja vastuullista kauppapolitiikkaa, jossa hyödynnetään globalisaation myönteisiä puolia, taataan kaupan etujen oikeudenmukainen jakautuminen EU:n solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti ja tarjotaan nykytalouden realiteetteihin sopivia moderneja ratkaisuja yhä teknisemmässä maailmassa siten, että kaikki ihmiset ja yritykset ja erityisesti pk-yritykset voivat hyötyä globalisaation eduista;

6.  toteaa, että tietosuoja on EU:ssa perusoikeus; vaatii tietosuojan hyvän tason varmistamista kauppasopimuksissa siten, että EU ja EU:n ulkopuoliset maat tekevät vastavuoroisen päätöksen tietosuojan tason riittävyydestä;

7.  korostaa, että unionin toimielinten on vastattava tehokkaasti ja jatkuvasti yksityisyydensuojaan, tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen liittyviin haasteisiin, jotta ne voivat suojella kansalaisia tehokkaammin laajamittaiselta globalisaatiolta;

8.  painottaa, että on tärkeää edistää edelleen Euroopan unionin maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden järjestelmää ja jatkaa asiaa koskevien kahdenvälisten sopimusten tekemistä kolmansien maiden kanssa;

9.  palauttaa mieliin Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 2/15 Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimivallan jaosta Euroopan unionin ja Singaporen välisen vapaakauppasopimuksen osalta ja toteaa, että lausunnon mukaan Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta kaikissa kauppaan liittyvissä asioissa lukuun ottamatta epäsuoria ulkomaisia sijoituksia, sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua kaikentyyppisten investointien tapauksessa sekä liitännäismääräyksiä, jotka koskevat epäsuoria ulkomaisia sijoituksia; suhtautuu myönteisesti tuomioistuimen lausuntoon, koska se tuo oikeudellista selkeyttä kaikkiin EU:n ja kolmansien maiden välisiin tuleviin sopimuksiin, mukaan luettuina Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen EU-eron jälkeen tehtävät sopimukset;

10.  panee tyytyväisenä merkille neuvoston hiljattain komissiolle antaman valtuutuksen neuvotella Euroopan unionin puolesta yleissopimus monenvälisen tuomioistuimen perustamisesta investointiriitojen ratkaisemista varten, jotta puututaan sijoittajan ja valtion välisten riitojen nykyisen ratkaisujärjestelmän puutteisiin; toteaa, että monenvälinen investointituomioistuin toimii pysyvänä elimenä investointiriitojen ratkaisemisessa ja on entistä läpinäkyvämpi, johdonmukaisempi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä, joka hyödyttää suuresti sijoittajia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä myös sitä, että neuvosto on lisäksi päättänyt tuoda neuvotteluohjeet julkisesti saataville, kuten Euroopan parlamentti on jo pitkään pyytänyt pyrkiessään lisäämään kansainvälisten neuvottelujen avoimuutta;

11.  suhtautuu myönteisesti EU:n aloitteisiin, joilla pyritään saattamaan tasapainoon vääristymätön kilpailu ja suojatoimenpiteet, kuten kolmansien maiden tuontia koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet;

12.  painottaa, että sosiaaliturvan, työehtojen, ympäristönsuojelun, kuluttajansuojan ja perusoikeuksien kunnioittamisen tiukat eurooppalaiset standardit ovat EU:n hyvinvoinnin perusta ja niitä on edistettävä ottamalla käyttöön kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia kauppapoliittisia välineitä; toteaa tässä yhteydessä, että EU:n on huolehdittava siitä, että kansainväliset sopimukset perustuvat edellä mainittuihin standardeihin, jotta voidaan varmistaa, että globalisaatio hyödyttää kaikkia eurooppalaisia ja että sen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset hyödyttävät yksilöitä ja yrityksiä sekä Euroopassa että sen ulkopuolella;

13.  korostaa edellä esitetyn valossa tarvetta vahvistaa globaalia hallintaa ja maailmanlaajuisia sääntöjä, jotta vältetään kauppasodat;

14.  kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota eräiden EU:n kumppaneiden hyväksymiin sisäpoliittisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa sääntöihin perustuvan monenvälisen kauppajärjestelmän, ja ryhtymään tarvittaviin vastatoimiin;

15.  toteaa, että 45 prosenttia eurooppalaisista pitää globalisaatiota uhkana, ja kehottaa siksi komissiota käynnistämään globalisaation myönteisiä puolia esiin tuovan kampanjan, varsinkin alueilla, joilla sen vaikutukset ovat pääasiassa kielteisiä; kehottaa komissiota myös yksilöimään ja toteuttamaan mahdollisimman tehokkaita toimenpiteitä, joilla tuetaan pk-yrityksiä, jotka kärsivät edelleen sekä talouskriisin että globalisaation vaikutuksista;

16.  katsoo, että vapaa, oikeudenmukainen ja kestävä kauppa on taloudellisesti toivottavaa ja että sillä on tärkeitä poliittisia vaikutuksia; pitää lisäksi tärkeänä, että Eurooppa käyttää kauppaa demokratian ja kestävän kehityksen edistämisen välineenä kaikkialla maailmassa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

11

6

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Mady Delvaux, Rosa Estaràs Ferragut, Laura Ferrara, Gilles Lebreton, Emil Radev, Julia Reda, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Luis de Grandes Pascual, Pascal Durand, Angel Dzhambazki, Jytte Guteland, Jiří Maštálka, Angelika Niebler, Răzvan Popa

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

11

+

ECR

Angel Dzhambazki

EFDD

Laura Ferrara

ENF

Marie-Christine Boutonnet, Gilles Lebreton

PPE

Rosa Estaràs Ferragut, Luis de Grandes Pascual, Angelika Niebler, Emil Radev, Pavel Svoboda, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

6

-

GUE/NGL

Jiří Maštálka

S&D

Mady Delvaux, Jytte Guteland, Răzvan Popa, Evelyn Regner

VERTS/ALE

Julia Reda

2

0

ALDE

Jean-Marie Cavada

VERTS/ALE

Pascal Durand

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

27.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

0

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Karoline Graswander-Hainz, Christophe Hansen, Nadja Hirsch, France Jamet, Jude Kirton-Darling, Danilo Oscar Lancini, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Adam Szejnfeld, William (The Earl of) Dartmouth, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Reimer Böge, Klaus Buchner, Dita Charanzová, Fernando Ruas, Pedro Silva Pereira, Ramon Tremosa i Balcells

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pascal Durand, Angel Dzhambazki, Czesław Hoc, Martin Schirdewan


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

29

+

ALDE

Dita Charanzová, Nadja Hirsch, Marietje Schaake, Ramon Tremosa i Balcells

ECR

Angel Dzhambazki, Czesław Hoc, Emma McClarkin

EFDD

William (The Earl of) Dartmouth

NI

David Borrelli

PPE

Laima Liucija Andrikienė, Reimer Böge, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Christophe Hansen, Sorin Moisă, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Fernando Ruas, Tokia Saïfi, Adam Szejnfeld, Iuliu Winkler

S&D

Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, David Martin, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster, Pedro Silva Pereira

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Pascal Durand

0

-

 

 

9

0

EFDD

Tiziana Beghin

ENF

France Jamet, Danilo Oscar Lancini

GUE/NGL

Anne-Marie Mineur, Martin Schirdewan, Helmut Scholz

S&D

Maria Arena, Karoline Graswander-Hainz, Emmanuel Maurel

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 22. lokakuuta 2018Oikeudellinen huomautus