Menettely : 2018/0091M(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0367/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0367/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 14
CRE 11/12/2018 - 14

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 12.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0505

MIETINTÖ     
PDF 381kWORD 58k
9.11.2018
PE 627.606v02-00 A8-0367/2018

johon sisältyy päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä

(07964/2018 – C8-0382/2018 – 2018/0091M(NLE))

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijä: Pedro Silva Pereira

OIKAISUT/LISÄYKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS, JOKA EI LIITY LAINSÄÄDÄNTÖÖN
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS, JOKA EI LIITY LAINSÄÄDÄNTÖÖN

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä

(07964/2018 – C8-0382/2018 – 2018/0091M(NLE))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07964/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (07965/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan sekä 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0328/2018),

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2018 pidetyssä EU:n ja Japanin 25. huippukokouksessa annetun yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2018 allekirjoitetun EU:n ja Japanin strategisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon neuvoston 29. marraskuuta 2012 antamat Japanin kanssa tehtävää vapaakauppasopimusta koskevat neuvotteluohjeet, jotka neuvosto julkaisi 14. syyskuuta 2017,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n ja Japanin kauppaneuvotteluista(1),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin(2) ja 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa”(3),

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2016 julkaistun EU:n ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin loppuraportin sekä komission kauppapolitiikan pääosaston kesäkuussa 2018 julkaiseman analyysin EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen taloudellisista vaikutuksista,

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2018 pidetyssä EU:n ja Japanin parlamenttien välisessä 38. kokouksessa annetun yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa syyskuussa 2015,

–  ottaa huomioon komission lokakuussa 2015 julkaiseman tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2018 julkaistun komission yksiköiden epävirallisen asiakirjan palautteesta ja edistymisestä EU:n vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamiseksi (Feedback and way forward on improving the implementation and enforcement of Trade and Sustainable Development chapters in EU Free Trade Agreements),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. lokakuuta 2014 antaman lausunnon aiheesta ”Kansalaisyhteiskunnan rooli EU:n ja Japanin välisessä vapaakauppasopimuksessa” ja 14. helmikuuta 2018 antaman lausunnon aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa”,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2018 hyväksytyn komission 15 kohdan suunnitelman, jolla lisätään EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen vaikuttavuutta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 218 artiklan 11 kohdan mukaisesti 16. toukokuuta 2017 antaman lausunnon 2/15, jota komissio oli pyytänyt 10. heinäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimukseen lisätyn pöytäkirjan N:o 26 yleistä etua koskevista palveluista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 21 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 168–191 artiklan ja erityisesti SEUT-sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan sekä 218 artiklan ja erityisesti sen 10 kohdan,

–  ottaa huomioon... antamansa päätöslauselman(4) esityksestä neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0367/2018),

A.  ottaa huomioon, että unionilla ja Japanilla on yhteisiä perusarvoja, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittaminen, ja ne ovat sitoutuneet vahvasti kestävään kehitykseen ja sääntöihin perustuvaan Maailman kauppajärjestön (WTO) järjestelmään;

B.  ottaa huomioon, että EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksella on strateginen ulottuvuus ja se on tärkein unionin koskaan tekemä kahdenvälinen kauppasopimus, sillä se kattaa lähes kolmanneksen maailman BKT:stä, lähes 40 prosenttia maailmankaupasta ja yli 600 miljoonaa ihmistä;

C.  ottaa huomioon, että Japani on maailman kolmanneksi suurin kuluttajamarkkina-alue, mutta unionille vain kuudenneksi suurin vientimarkkina, mikä kertoo kahdenvälisen kaupan hyödyntämättömästä potentiaalista;

D.  toteaa, että useista EU:n ja unionin välistä sopimusta koskevista ennakkotutkimuksista ja vaikutustenarvioinneista käy ilmi, että sopimus voi vaikuttaa myönteisesti BKT:n kasvuun, tuloihin, kaupankäyntiin, tuottavuuteen ja työllisyyteen ja että se on ”älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun” tavoitteen mukainen; katsoo, että sopimus saattaa hyödyttää myös kuluttajia alentamalla hintoja ja lisäämällä kuluttajien valinnanvaraa tavaroiden ja palvelujen suhteen; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi parannettava nykyisiä välineitä, joilla autetaan työntekijöitä ja yrityksiä mukautumaan uusiin mahdollisuuksiin ja globalisaation ja kauppasopimusten mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin; katsoo, että kauppasopimuksen menestystä olisi arvioitava myös sen perusteella, miten se vaikuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä;

E.  ottaa huomioon, että parlamentti on seurannut näitä neuvotteluja alusta alkaen ja vaatinut neuvottelijoita muun muassa ottamaan huomioon kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten edut ja avoimuuden, mikä on johtanut asiakirjojen parempaan saatavuuteen, säännölliseen raportointiin neuvotteluista ja parempaan viestintään; ottaa huomioon, että kauppasopimusmenettelyyn voitaisiin tulevaisuudessa tehdä lisäparannuksia, erityisesti tiedottamalla EU:n ehdotuksista ja varmistamalla, että neuvosto julkistaa järjestelmällisesti neuvotteluohjeet ennen neuvotteluja;

F.  pitää ratkaisevan tärkeänä, että sopimuksen tarjoamat kauppaetuudet ja mahdollisuudet asetetaan saataville ja että niitä hyödynnetään täysimääräisesti;

1.  katsoo, että sopimus on kahdenvälisesti ja maailmanlaajuisesti strategisen tärkeä ja että se antaa oikea-aikaisen signaalin avoimen, oikeudenmukaisen ja arvoihin ja sääntöihin perustuvan kaupan tueksi ja samalla edistää tiukkoja normeja erityisesti ympäristöä, elintarviketurvallisuutta, kuluttajansuojaa sekä työntekijöiden oikeuksia koskevissa kysymyksissä nyt, kun kansainväliseen järjestykseen kohdistuu vakavia protektionistisia haasteita; varoittaa, että tällainen protektionismi ei ole vaihtoehto ja että kauppapolitiikan nykyisen tilanteen jatkuminen ei ole enää perusteltavissa;

2.  suhtautuu myönteisesti siihen, että talouskumppanuussopimus on luonteeltaan kunnianhimoinen ja kattava ja vastaa parlamentin EU:n ja Japanin kauppaneuvotteluista 25. lokakuuta 2012 antamassa päätöslauselmassa esitettyjä painopisteitä;

3.  panee erityisesti merkille tullivapautusten korkean tason talouskumppanuussopimuksessa, sillä sen jälkeen kun se on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön 99 prosenttia EU:n tullinimikkeistä ja 97 prosenttia Japanin tullinimikkeistä vapautetaan tulleista, mukaan lukien teollisuustuotteet aloilla, joilla EU on erittäin kilpailukykyinen; toteaa, että tämä on yhdistetty toimenpiteisiin, joilla suojellaan kaikkein herkimpiä tuotteita tullittomien kiintiöiden, alennettujen tullien tai porrastusjaksojen avulla; korostaa, että talouskumppanuussopimukseen sisältyy petostentorjuntaa koskeva lauseke, jonka ansiosta EU voi peruuttaa kaupan etuuskohtelun petoksia ja tulliyhteistyöstä kieltäytymistä koskevissa tapauksissa ja että samalla siinä varmistetaan, että tämä ei vaikuta haitallisesti laillisiin kaupan alan toimijoihin;

4.  huomauttaa, että EU:n autotulleista luovutaan asteittain seitsemän vuoden aikana; pyytää, että komissio seuraa tämän ajan valppaana autojen kauppavirtojen kehittymistä, jotta eurooppalaisten markkinoiden joutuminen epätasapainoon voidaan ennustaa ja puuttua tällaisiin tilanteisiin; korostaa kuitenkin, että merkittävä määrä EU:ssa myytävistä japanilaisista ajoneuvoista valmistetaan EU:ssa;

5.  panee merkille, että Japani on puuttunut tarpeettomiin tullien ulkopuolisiin toimenpiteisiin eri aloilla, kuten ajoneuvoissa, elintarvikelisäaineissa, terveys- ja kasvinsuojeluasetuksissa, elintarvikkeiden merkinnöissä ja kosmetiikassa, mikä vähentää sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja luo paremmin ennakoitavissa olevan sääntelykehyksen; muistuttaa maiden oikeudesta asettaa kansallisia normeja kansainvälisiä normeja korkeammalle tasolle, kun se on perusteltua terveyden, turvallisuuden tai kuluttajien suojelun kannalta; ottaa huomioon myös sen, että Japani on sitoutunut saattamaan autoteollisuutensa standardit myös EU:n autonvalmistajien käyttämien YK:n Euroopan talouskomission UNECE:n kansainvälisten standardien mukaisiksi;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että Japani antaa EU:n tavarantoimittajille syrjimättömän mahdollisuuden päästä 54 keskeisen kaupungin, joiden määrää saatetaan vielä lisätä, hankintamarkkinoille, poistaa toimintaturvallisuutta koskevan lausekkeen, joka on käytännössä estänyt EU:n rautatiealan toimittajia pääsemästä Japanin markkinoille, ja pyrkii mahdollisimman suureen avoimuuteen julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti tämän kohdan täytäntöönpanoa julkisten hankintojen avoimuutta ja tasapuolista markkinoille pääsyä koskevien sitoumusten noudattamisen varmistamiseksi; korostaa, että julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tehtäessä olisi otettava huomioon myös sosiaaliset ja ympäristöä koskevat perusteet; painottaa, että niin unionissa kuin Japanissakin julkisilla hankinnoilla on edelleen edistettävä kansalaisten etua;

7.  katsoo, että Japani on erittäin arvokas vientimarkkina EU:n viljelijöille ja elintarviketuottajille, ja toteaa, että noin 85 prosentille maatalouselintarvikkeista taataan tulliton pääsy Japanin markkinoille; huomauttaa, että myös jalostetuille maataloustuotteille taataan tulliton pääsy Japanin markkinoille siirtymäkauden jälkeen; panee tyytyväisenä merkille, että sopimus tarjoaa merkittäviä vientimahdollisuuksia EU:n maataloustuotteille ja elintarvikkeille, kuten viinille, naudanlihalle, sianlihalle ja juustolle, ja että se suojaa 205:tä eurooppalaista maantieteellistä merkintää, joiden määrää on mahdollista lisätä, mikä on lisäparannus edellisiin kauppasopimuksiin verrattuna ja erityisen tärkeää elintarvikealan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kannalta; kehottaa jatkamaan neuvotteluja kolmen vuoden kuluttua, jotta voidaan arvioida vaihtoehtoja suojattujen maantieteellisten merkintöjen luettelon laajentamiseksi, ja edellyttää, että molemmat osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota kestävään maatalouteen, pienimuotoinen elintarviketuotanto ja maaseudun kehittäminen mukaan luettuina;

8.  korostaa, että sopimuksessa edistetään parhaita käytäntöjä turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja tuotteiden tarjoamiseksi kuluttajille; painottaa, että mikään sopimuksessa ei estä soveltamasta unionissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettua ennalta varautumisen periaatetta; suhtautuu myönteisesti siihen, että sopimuksessa viitataan selkeästi ennalta varautumisen periaatteeseen; painottaa, että sopimuksella ei pidä missään oloissa vaarantaa täsmällisiä, ymmärrettäviä ja EU:n sääntöjen mukaisia elintarvikemerkintöjä; kehottaa molempia osapuolia korostamaan sopimuksen täytäntöönpanossa kuluttajansuojaa, kuluttajien hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta ja kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkiin tuleviin EU:n kauppasopimuksiin erityisiä ja tiukkoja kuluttajansuojamääräyksiä;

9.  korostaa, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneet turvaamaan korkean ympäristön- ja työsuojelun tason ja että näitä korkeatasoisia normeja ei tulisi pitää kaupan esteinä, ja toteaa samalla, että sopimuksessa myös ilmaistaan selvästi, että työ- ja ympäristönormeja ei saa alentaa tai väljentää kaupan ja sijoitusten edistämiseksi; palauttaa mieliin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteen 5; pitää myönteisenä, että sekä Japani että EU ovat liittyneet kauppaa ja naisten taloudellista voimaannuttamista koskevaan Buenos Airesin julkilausumaan, ja kehottaa molempia osapuolia vahvistamaan voimakkaasti tämän sopimuksen yhteydessä sitoumuksia, jotka koskevat sukupuolta ja kauppaa, myös oikeutta samaan palkkaan; odottaa, että EU ja Japani toteuttavat kaikki tarvittavat toimet kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöön panemiseksi kaikissa toimissaan, myös tämän sopimuksen avulla; pyytää komissiota tekemään jälkiarvioinnin sopimuksen täytäntöönpanon kestävään kehitykseen kohdistuvista vaikutuksista;

10.  panee tyytyväisenä merkille sitoutumisen ilmastonmuutoksen torjumisesta tehdyn Pariisin sopimuksen ja muiden monenvälisten ympäristösopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon sekä sitoutumisen kestävään metsänhoitoon (myös laittoman puunkorjuun torjumiseen) ja kalastukseen (laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjunta); korostaa, että EU:n lainsäädäntöä ja standardeja sovelletaan edelleen EU:n markkinoille tuotaviin tuotteisiin ja että erityisesti EU:n puutavara-asetuksessa (asetus (EU) N:o 995/2010) kielletään laittoman puutavaran saattaminen EU:n markkinoille ja säädetään pakollisesta due diligence -järjestelmästä; kehottaa molempia osapuolia tekemään tiivistä yhteistyötä kestävän kehityksen luvun puitteissa, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja tehostaa lainsäädännön täytäntöönpanoa näissä asioissa myös siltä osin, kun on kyse tehokkaimmista keinoista laittoman puunkorjuun torjumiseksi ja erityisen huomion kiinnittämisestä laittomasti hakatun puun EU:sta Japaniin viennin estämiseen;

11.  korostaa, että sopimukseen kuuluu selkeä sitoumus jatkaa ILO:n keskeisten yleissopimusten ratifiointia; korostaa, että Japani ei ole vielä ratifioinut kahta ILO:n keskeistä yleissopimusta (jotka koskevat syrjintää ja pakkotyön poistamista), ja odottaa Japanilta konkreettista edistymistä kohtuullisessa ajassa näiden yleissopimusten ratifioinnissa ja täytäntöönpanossa EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksessa vahvistettujen määräysten mukaisesti;

12.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Japani on perustanut ministeriöiden välisen kehyksen tarkastelemaan kestävän kehityksen sitoumusten täytäntöönpanoa, kuten ILO:n keskeisten yleissopimusten ratifiointia, ja että sopimuksen mukaisen kaupan ja kestävän kehityksen komitean tehtäväksi on annettu vuorovaikutus kansalaisyhteiskunnan kanssa kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanosta;

13.  muistuttaa, että unionin tuomioistuin totesi EU:n ja Singaporen välisestä vapaakauppasopimuksesta antamansa lausunnon 2/15 161 kohdassa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut vaikuttavat suoraan ja välittömästi kauppaan ja että kestävää kehitystä koskevien määräysten rikkominen mahdollistaa sen, että toinen osapuoli lakkauttaa tai keskeyttää tämän sopimuksen muissa määräyksissä määrätyn kaupan vapauttamisen; panee tyytyväisenä merkille, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun on sisällytetty tarkastelulauseke, ja kehottaa molempia osapuolia hyödyntämään tätä lauseketta oikea-aikaisesti sitoumusten noudattamiseksi ja työ- ja ympäristömääräysten täytäntöönpanon ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja harkitsemaan erilaisten täytäntöönpanon valvontamenetelmien joukossa viimeisenä keinona seuraamuksiin perustuvaa menettelyä; kehottaa molempia osapuolia olemaan odottamatta tarkastelulausekkeen käyttöönottoa ryhtyäkseen vaikuttavaa täytäntöönpanoa edistäviin toimiin, jotta varmistetaan, että tämä talouskumppanuussopimus on etupainotteinen sopimus, jossa annetaan mahdollisimman korkeatasoinen suoja; kehottaa komissiota seuraamaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa tehtyjä sitoumuksia ja tekemään yhteistyötä Japanin kanssa niiden täytäntöönpanossa komission kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15-kohtaisen epävirallisen asiakirjan pohjalta;

14.  korostaa, että talouskumppanuussopimuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden viranomaisten täysi oikeus määritellä, tarjota ja säännellä julkisia palveluja paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla ja että sopimuksessa esitetty negatiivinen luettelo ei estä hallituksia tuomasta yksityistettyjä palveluja takaisin julkiselle sektorille tai kehittämästä vapaasti uusia yleishyödyllisiä palveluja; katsoo, että positiiviseen luetteloon perustuvan lähestymistavan käyttö, kuten WTO:n palvelukaupan yleissopimuksessa (GATS), on periaatteessa aina parempi vaihtoehto; panee merkille, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneet talouskumppanuussopimuksessa suojelemaan julkista vesihuoltoa osana yleistä julkista palvelua koskevaa poikkeusta;

15.  katsoo, että rajat ylittävien palvelujen, kuten sähköisen kaupan, meriliikenteen, postipalvelujen, energian ja televiestinnän, markkinoille pääsyä koskevat sitoumukset voivat antaa huomattavan piristysruiskeen palvelujen kaupalle; katsoo, että sopimuksen ansiosta EU:n yritysten on helpompi tarjota palveluja Japanin markkinoilla, sillä siinä varmistetaan tasapuolisempi kohtelu; muistuttaa, että yleistä etua koskevat tavoitteet on turvattava, myös kyberturvallisuuden alalla, ja että poliittinen liikkumavara on säilytettävä, jotta voidaan vastata tuleviin sääntelyhaasteisiin;

16.  huomauttaa, että talouskumppanuussopimuksessa määrätään tilapäisestä ammatillisesta liikkuvuudesta yli rajojen (”neljäs toimitusmuoto”) ja sitoutetaan molemmat osapuolet yritysten sisäisiin siirtoihin noin 40 alalla ja itsenäisten ammatinharjoittajien osalta noin 20 alalla, millä helpotetaan suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien EU:n ja Japanin välisten yhteyksien luomista;

17.  korostaa, että sopimuksessa säilytetään valtioiden oikeus säännellä rahoitus- ja pankkialaa vakautta ja valvontaa koskevien syiden vuoksi; kehottaa molempia osapuolia käyttämään rahoitusalan sääntelyfoorumia maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän parantamiseksi;

18.  pitää tervetulleina keskeisiä innovatiivisia elementtejä, kuten erityisiä lukuja tai määräyksiä Pariisin sopimuksesta, pk-yrityksistä sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä, jolla pyritään edistämään yritysten yhteiskuntavastuuta G20-ryhmän ja OECD:n periaatteiden pohjalta; kehottaa molempia osapuolia toimimaan aktiivisesti yritysten yhteiskuntavastuun puolesta ja liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien sitovan sopimuksen tekemiseksi;

19.  korostaa, että sääntely-yhteistyö on vapaaehtoista ja että se ei missään tapauksessa rajoita oikeutta säännellä; muistuttaa, että vastaavat säännökset on pantava täytäntöön lainsäädäntövallan käyttäjien oikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen; on tyytyväinen siihen, että sääntely-yhteistyötä koskevassa luvussa selvästi todetaan, että SEUT-sopimuksessa vahvistettuja periaatteita, kuten ennalta varautumisen periaatetta, on noudatettava täysimääräisesti;

20.  vaatii avoimuutta sääntely-yhteistyökomitean toimintaan ja kaikkien sidosryhmien, erityisesti ammattiyhdistysten ja kansalaisjärjestöjen, riittävää osallistumista, mitä olisi pidettävä ennakkoedellytyksenä, jotta voidaan edelleen lisätä yleisön luottamusta sopimusta ja sen vaikutuksia kohtaan; painottaa, että parlamentille olisi tiedotettava säännöllisesti päätöksistä, joita tehdään sääntely-yhteistyökomiteassa;

21.  panee merkille, että neuvottelut erillisestä investointisopimuksesta jatkuvat, mitä parlamentti aikoo seurata tiiviisti; panee merkille, että komissio on ottanut käyttöön investointituomioistuinjärjestelmän muiden kumppaneiden kanssa tehdyissä sopimuksissa monenvälisen investointituomioistuimen perustamista odotettaessa; toistaa, että vanha, yksityisen sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumekanismi ei ole hyväksyttävissä ja että siihen palaamiseen ei ole annettu valtuuksia;

22.  panee tyytyväisenä merkille, että EU ja Japani saivat päätöstä tietosuojan tason vastavuoroisesta riittävyydestä koskevat keskustelunsa menestyksekkäästi päätökseen 17. heinäkuuta 2018 ja sopivat tunnustavansa toistensa tietosuojajärjestelmät ”samanarvoisiksi”, mikä mahdollistaa datan turvallisemman liikkumisen EU:n ja Japanin välillä; korostaa, että tietosuojaviranomaisilla on tärkeä rooli riittävän tietosuojan varmistamisessa; toteaa, että sopimukseen sisältyy uudelleenarviointilauseke rajat ylittävää tietojen siirtoa koskevien kysymysten arvioimiseksi kolmen vuoden kuluessa, ja tunnustaa digitaalitalouden lisääntyvän merkityksen kasvun ja työpaikkojen kannalta; muistuttaa, että kaikissa kauppasopimuksissa on noudatettava täysimääräisesti tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevaa EU:n säännöstöä, myös yleistä tietosuoja-asetusta (asetus (EU) 2016/679), ja korostaa, että kaikille tuleville tuloksille on saatava parlamentin hyväksyntä ja niissä on turvattava EU:n kansalaisten perusoikeudet;

23.  kehottaa komissiota lisäämään yhteistyötä ja koordinointia Japanin kanssa monenvälisissä kysymyksissä tiiviissä yhteistyössä muiden strategisten kumppanien kanssa, jotta voidaan puolustaa ja kehittää edelleen kansainvälisiä normeja ja avointa, reilua sekä lujaa monenkeskistä kauppajärjestelmää, joka perustuu Maailman kauppajärjestön sääntöjen ja muiden kansainvälisten normien noudattamiseen;

24.  korostaa, että 78 prosenttia Japaniin vientiä harjoittavista EU:n yrityksistä on pieniä yrityksiä, ja pitää myönteisenä, että talouskumppanuussopimuksessa on pk-yrityksiä koskeva erillinen luku, jotta ne voivat hyötyä mahdollisimman paljon sopimuksesta, erityisesti lausekkeista, joilla osapuolet sitoutuvat noudattamaan avoimuutta markkinoille pääsyn suhteen ja jakamaan asiaa koskevia tietoja; kehottaa perustamaan pikaisesti pk-yritysten yhteyspisteitä ja verkkosivuston, jotta varmistetaan, että pienyritykset saavat tarvittavat tiedot markkinoille pääsystä;

25.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti tullien ulkopuolisten toimenpiteiden (NTM) sovitun poistamisen asianmukaista täytäntöönpanoa sekä maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hallinnointia ja raportoimaan asiasta parlamentille;

26.  kehottaa molempia kumppaneita varmistamaan, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta ovat aktiivisesti mukana, erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja sisäisen neuvoa-antavan ryhmän kanssa käytävän yhteisen vuoropuhelun avulla; kehottaa komissiota aktiivisesti kehittämään ja vaihtamaan Japanin kanssa parhaita käytäntöjä, jotka koskevat sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimintaa ja yhteistä vuoropuhelua; kehottaa molempia osapuolia varmistamaan, että perustetaan nopeasti asianmukaisesti toimivia, vaikuttavia ja tasapainoisia sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä, jotka noudattavat asianmukaisia käytännesääntöjä, ja varmistamaan, että niiden kannat otetaan huomioon avoimesti sopimuksessa tarkoitetuissa hallitusten välisissä kuulemisissa;

27.  kehottaa komissiota ottamaan Euroopan unionin Japanin-edustuston mukaan sopimuksen täytäntöönpanoprosessiin alusta loppuun asti; muistuttaa, että EU:n edustustot mahdollistavat nopean ja välittömän toiminnan kaupan alan määräysten moitteettoman toimeenpanon varmistamiseksi ja ongelmien ja esteiden nopean havaitsemisen ja tehokkaan käsittelyn;

28.  odottaa täyttä avoimuutta sopimuksen mukaisesti perustettavien alakohtaisten komiteoiden toiminnasta sekä suhteessa parlamenttiin että suureen yleisöön;

29.  sitoutuu seuraamaan tiiviisti sopimuksen täytäntöönpanoa läheisessä yhteistyössä komission, sidosryhmien ja japanilaisten kumppaneiden kanssa;

30.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Japanin hallitukselle ja parlamentille.

(1)

EUVL C 72 E, 11.3.2014, s. 16.

(2)

EUVL C 35, 31.1.2018, s. 21.

(3)

EUVL C 369, 11.10.2018, s. 22.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(0000)0000.


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Neuvoston päätös Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä

Viiteasiakirjat

2018/0091M(NLE)

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

6.6.2018

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

INTA

13.9.2018

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

13.9.2018

TRAN

13.9.2018

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

TRAN

14.5.2018

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Pedro Silva Pereira

16.5.2018

 

 

 

Valiokuntakäsittely

29.8.2018

27.9.2018

 

 

Hyväksytty (pvä)

5.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

9

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Karoline Graswander-Hainz, Christophe Hansen, Heidi Hautala, Nadja Hirsch, Yannick Jadot, France Jamet, Jude Kirton-Darling, Patricia Lalonde, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Adam Szejnfeld, William (The Earl of) Dartmouth, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Syed Kamall, Sajjad Karim, Sander Loones, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Ramon Tremosa i Balcells, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Georges Bach, John Flack, Norbert Lins

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

9.11.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

26

+

ALDE

Nadja Hirsch, Patricia Lalonde, Ramon Tremosa i Balcells

ECR

John Flack, Syed Kamall, Sajjad Karim, Sander Loones

EFDD

Tiziana Beghin

NI

David Borrelli

PPE

Georges Bach, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Christophe Hansen, Norbert Lins, Sorin Moisă, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Adam Szejnfeld, Jarosław Wałęsa, Iuliu Winkler

S&D

Bernd Lange, David Martin, Alessia Maria Mosca, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández

9

-

ENF

France Jamet

GUE/NGL

Eleonora Forenza, Anne-Marie Mineur, Helmut Scholz

NI

Emmanuel Maurel

S&D

Maria Arena, Karoline Graswander-Hainz

VERTS/ALE

Heidi Hautala, Yannick Jadot

2

0

S&D

Jude Kirton-Darling, Joachim Schuster

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 29. marraskuuta 2018Oikeudellinen huomautus