Menettely : 2018/2156(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0372/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0372/2018

Keskustelut :

PV 10/12/2018 - 18
CRE 10/12/2018 - 18

Äänestykset :

PV 11/12/2018 - 5.17
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0498

MIETINTÖ     
PDF 491kWORD 66k
21.11.2018
PE 625.206v02-00 A8-0372/2018

sotilaallisesta liikkuvuudesta

(2018/2156(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Tunne Kelam

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sotilaallisesta liikkuvuudesta

(2018/2156(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän asiakirjan ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2013, 26. kesäkuuta 2015, 15. joulukuuta 2016, 9. maaliskuuta 2017, 22. kesäkuuta 2017, 20. marraskuuta 2017, 14. joulukuuta 2017 ja 28. kesäkuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2017 ja 25. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät turvallisuudesta ja puolustuksesta unionin globaalistrategian yhteydessä,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Pohdinta-asiakirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta” (COM(2017)0315),

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2017 annetun komission sekä komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteisen tiedonannon sotilaallisen liikkuvuuden parantamisesta Euroopan unionissa (JOIN(2017)0041),

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2018 annetun komission sekä komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteisen tiedonannon sotilaallista liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta (JOIN(2018)0005),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelon vahvistamisesta (YUTP) 2017/2315(1),

–  ottaa huomioon 6. maaliskuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen etenemissuunnitelmasta pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) täytäntöönpanoa varten(2),

–  ottaa huomioon 6. maaliskuuta 2018 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/340 PRY-yhteistyössä kehitettävien hankkeiden luettelosta(3),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2016 ja 10. heinäkuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajien sekä Naton pääsihteerin yhteiset julkilausumat, 6. joulukuuta 2016 ja 5. joulukuuta 2017 annetut EU:n ja Naton neuvostojen tukemat yhteiset ehdotukset yhteisten julkilausumien täytäntöönpanemiseksi sekä 14. kesäkuuta ja 5. joulukuuta 2017 ja 6. kesäkuuta 2018 niiden täytäntöönpanosta annetut edistymiskertomukset, mukaan luettuina asiaa koskevat neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 5. joulukuuta 2017 ja 25. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät yhteisten julkilausumien täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2018 annetun Brysselin julistuksen transatlanttisesta turvallisuudesta ja solidaarisuudesta sekä Naton Brysselin huippukokouksen julistuksen,

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan puolustusunionista(4) ja 13. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Naton välisistä suhteista(5),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) täytäntöönpanosta(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0372/2018),

A.  ottaa huomioon, että perusarvoihin, joiden varaan EU rakentuu – demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate sekä sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä ja Euroopan yhtenäisyys – kohdistuu yhä enemmän haasteita geopoliittisen epävakauden vallitessa ja strategisen ympäristön heiketessä;

B.  ottaa huomioon, että uskottava pelote sekä kriisien johdosta toteutettavien toimien ja Manner-Euroopan puolustuksen suunnittelu riippuvat kyvystä panna joukot nopeasti ja tehokkaasti liikekannalle ja tuoda myös ulkopuolisia liittolaisten joukkoja;

C.  toteaa, että vuoden 1989 jälkeisen ”rauhanosingon” myötä puolustustarpeet vähenivät vaiheittain infrastruktuurin ja joukkojen siirtämisen osalta kaikkialla Euroopassa;

D.  ottaa huomioon, että EU on täysimääräisessä yhteistyössä Naton kanssa globaali turvallisuuden takaaja, joka edistää rauhan ja vakauden ylläpitämistä sekä sisäisesti että ulkoisesti ja takaa kansalaistensa ja alueensa turvallisuuden käytettävissään olevalla ainutlaatuisen laajalla valikoimalla toimintapolitiikkoja, instrumentteja ja välineitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

E.  ottaa huomioon, että globaalistrategian tavoitteiden mukaisesti EU kasvattaa vastuutaan omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan sekä rooliaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kumppanina varsinkin naapurustossaan mutta myös sen ulkopuolella sekä strategista autonomiaansa, joka pohjautuu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoon;

F.  katsoo, että EU:n on kehitettävä omaa strategista autonomiaansa tehokkaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan välityksellä, jotta ylläpidetään rauhaa, torjutaan konflikteja ja vahvistetaan kansainvälistä turvallisuutta niin, että samalla taataan sen omien kansalaisten ja YTPP-operaatioihin liittyvien henkilöiden turvallisuus, suojataan unionin etuja ja puolustetaan sen perusarvoja edistäen todellista monenvälisyyttä;

G.  katsoo, että EU:n on pystyttävä tekemään päätöksiä ja toteuttamaan toimia kolmansien osapuolten valmiuksista riippumatta, jotta se voi parantaa omaa kestävyyttään ja vahvistaa strategista autonomiaansa puolustuksen, terrorismin torjunnan ja kyberturvallisuuden aloilla;

H.  katsoo, että infrastruktuureihin ja hankintoihin liittyvä standardointi ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä edellytyksiä, jotta saavutetaan strateginen autonomia, puolustusunioni ja tehokas sotilaallinen liikkuvuus;

I.  toteaa, että tehokas sotilaallinen liikkuvuus voidaan saavuttaa vain, kun kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ja sitoutuvat siihen tehden tehokasta yhteistyötä Naton kanssa ja kun otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion käytettävissä olevat resurssit, tarpeet ja alueelliset erityispiirteet tavalla, joka vastaa asiaan liittyviä unionin tason aloitteita, jotta luodaan tehokas unionin infrastruktuuri turvallisuustarpeiden täyttämiseksi yhdenmukaisten ja täydentävien hankkeiden avulla;

J.  toteaa, että sotilaallinen liikkuvuus on sotilaallisen toiminnan strateginen ja operatiivinen väline, jonka avulla tuetaan unionin strategista autonomiaa ja edistetään unionin jäsenvaltioiden joukkojen sijoittamista, uudelleensijoittamista ja tukemista unionin sotilaallisen tavoitetason saavuttamiseksi;

K.  ottaa huomioon, että Euroopan unioniin kohdistuu hybridihaasteita ja monesta suunnasta tulevia haasteita, joita tulee erityisesti pohjoisimmilta alueilta, idästä, Balkanilta ja etelästä / Välimeren alueelta; katsoo, että näillä akseleilla (pohjoinen–etelä, länsi–itä) varojen ja tavaroiden nopeampi ja sujuvampi käyttöönotto voisi olla ratkaisevassa asemassa, jotta haasteisiin voidaan vastata uskottavasti;

L.  ottaa huomioon, että liittoutuneiden johtajat sopivat Varsovassa vuonna 2016 pidetyssä Naton huippukokouksessa liittoutuman pelotevaikutusta ja puolustusasemaa koskevan selvityksen vahvistamisesta ja että ne ovat lisänneet nopean toiminnan joukkojen valmiutta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettujen Enhanced Forward Presence- ja Tailored Forward Presence -läsnäolojen alullepanon jälkeen;

M.  ottaa huomioon, että sotilaallinen liikkuvuus on käytännön toimintaa, jolla vastataan unionin omiin turvallisuus- ja puolustustarpeisiin ja joka muodostaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) osan; ottaa huomioon, että unionin jäsenvaltioiden kollektiivinen turvallisuus ja puolustus sekä niiden kyky puuttua ulkomailla ilmeneviin kriiseihin riippuvat pohjimmiltaan kyvystä siirtää joukkoja ja siviilikriisinhallinnan henkilöstöä, kalustoa ja välineitä toistensa alueiden halki ja unionin rajojen ulkopuolella nopeasti ja vapaasti; ottaa huomioon, että 22 unionin jäsenvaltiota on myös Naton jäseniä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen puolustukseen, ja niillä on yksi yhteinen asevoima- ja kuljetusinfrastruktuuri; ottaa huomioon, että suunnitellut investoinnit liikenneinfrastruktuuriin on sovitettava entistä paremmin turvallisuutta ja puolustusta koskeviin tarpeisiin;

N.  ottaa huomioon, että huomattavan monet fyysiset, oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät esteet vaikeuttavat usein tätä liikkumista aiheuttamalla merkittäviä viivytyksiä, mikä uhkaa vesittää niiden tarkoituksen erityisesti kriisitilanteissa; ottaa huomioon, että eurooppalaisten joukkojen harjoitukset Naton puitteissa ovat viime vuosina osoittaneet, miten valtava merkitys asianmukaisella liikenneinfrastruktuurilla on sotilaallisten tavoitteiden saavuttamiselle;

O.  ottaa huomioon, että unionilla on käytettävissään merkittäviä toimintapolitiikkoja ja välineitä, joilla se voi auttaa jäsenvaltioita täyttämään sotilaallista liikkuvuutta koskevat tarpeensa ja kansainväliset sitoumuksensa;

P.  ottaa huomioon, että komissio ja varapuheenjohtaja / korkea edustaja julkistivat 28. maaliskuuta 2018 sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman, jossa esitetään aikataulu toimenpiteille, joita unionin ja sen jäsenvaltioiden on suoritettava; toteaa, että täytäntöönpano on alkanut sillä, että on yksilöity unionin sisäistä ja ulkoista sotilaallista liikkuvuutta koskevat yhteiset sotilaalliset vaatimukset ja esitetty ehdotus sotilaallisen liikkuvuuden rahoittamisesta Verkkojen Eurooppa -välineestä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä siviili- ja sotilaskäyttöön liittyviä liikenneinfrastruktuurin kaksikäyttöhankkeiden rahoittamiseksi;

Q.  ottaa huomioon, että 25. kesäkuuta 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään kansallisen tason toimiin sotilaallisen liikkuvuuden tehostamiseksi ja yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan asiaankuuluvia sääntöjä ja menettelyjä toimintasuunnitelmaan ja sotilaalliseen liikkuvuuteen unionissa ja sen ulkopuolella sovellettavien vaatimusten mukaisesti, jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä noudattaen mahdollisimman nopeasti vuoteen 2024 mennessä;

R.  ottaa huomioon, että on käynnistetty sotilaallista liikkuvuutta koskeva PRY-hanke täydentämään komission ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan toimia; katsoo, että tätä olisi täydennettävä uudella PRY-hankkeella, joka koskee Euroopan logistiikkakeskusten verkostoa ja operaatioiden tukemista; toteaa, että infrastruktuurin kaksikäyttöisyyden mahdollistaminen on erittäin tärkeää näiden logististen tarpeiden kannalta; toteaa, että jäsenvaltiot ovat lisäksi antaneet sotilaallista liikkuvuutta koskevia sitoumuksia osana PRY-pöytäkirjassa edellytettyjä velvoittavampia sitoumuksia; toteaa, että PRY-hankkeita olisi kehitettävä koordinoidusti Naton kanssa; ottaa huomioon tarpeen luoda PRY-hanke, jossa tarkastellaan liikkuvuuden haastetta SEU-sopimuksen 43 artiklan 1 kohdan mukaisten sotilaallisten tehtävien ja erityisesti ilma- ja merikuljetusten yhteydessä;

S.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) on yhteinen, keskitetysti hallinnoitu rahoitusohjelma, jonka tarkoituksena on edistää suorituskykyisen, kestävän ja yhteenliitetyn Euroopan laajuisen siviilialan verkon (TEN) kehittämistä liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen aloilla ja jolla keskitytään helpottamaan rajat ylittäviä yhteyksiä, poistamaan pullonkauloja ja saamaan aikaan selvää unionin tason lisäarvoa helpottamalla rajat ylittävää yhteistyötä ja koordinointia; toteaa, että vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen luonnos sisältää sotilaallisen liikkuvuuden tukemiseen tarkoitetut uudet määrärahat Verkkojen Eurooppa -välineen liikenteen alan budjettikohdassa; katsoo, että on erittäin toivottavaa säilyttää Verkkojen Eurooppa -välineen tehokkuus ja parantaa sitä edelleen;

T.  ottaa huomioon, että Euroopan puolustusvirastolla on meneillään useita hankkeita, jotka koskevat sotilaallista liikkuvuutta, diplomaattisia selvityksiä sekä unionin multimodaalisia kuljetuskeskuksia, sekä äskettäin käynnistettyjä ad hoc -ohjelmia, jotka koskevat rajatylittäville siirroille myönnettäviin lupiin liittyviä menettelyjä sekä tulliin liittyvien sotilaallisten vaatimusten yhdenmukaistamista: ottaa huomioon, että Euroopan puolustusviraston ja komission työtä on koordinoitava selkeästi ja johdonmukaisesti, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa toimintasuunnitelman tiettyjen osien toteutuksessa; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden sotilaalliset tarpeet, painopistealueet ja vaatimukset huomioidaan kuulemisprosessissa;

U.  ottaa huomioon, että sotilaallinen liikkuvuus on äskettäin yksilöity unionin ja Naton yhteistyön painopistealueeksi yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa koskevissa yhteisissä ehdotuksissa ja se on vahvistettu painopisteeksi uudessa yhteisessä julistuksessa sekä transatlanttista turvallisuutta ja solidaarisuutta koskevassa Brysselin julistuksessa; ottaa huomioon, että Nato on välittänyt unionille sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät standardinsa, mukaan luettuina kuljetusinfrastruktuuria koskevat Naton yleiset parametrit;

V.  ottaa huomioon, että Nato keskittyy myös parantamaan omia logistiikkavalmiuksiaan Nato-joukkojen Euroopan komentajan vastuualuetta koskevalla suunnitelmalla erityisesti mukauttamalla lainsäädäntöä ja menettelyjä, parantamalla komento- ja valvontajärjestelmää, lisäämällä kuljetusvalmiuksia ja päivittämällä infrastruktuuria; panee tässä yhteydessä merkille, että on perustettu kaksi uutta johtoporrasta, Norfolkin merellinen johtoporras ja Ulmin logistiikkaan keskittyvä johtoporras;

W.  ottaa huomioon, että kolme neljästä kehysvaltiosta, jotka sijoittavat joukkoja Naton Enhanced Presence on the Eastern Flank -hankkeeseen vuodesta 2019 alkaen, on muita kuin EU:n jäsenvaltioita; katsoo, että Yhdysvaltojen, Kanadan ja Yhdistyneen kuningaskunnan joukkojen pysyvä läsnäolo maanosassa ja lisäjoukkojen siirrot näistä maista ovat ratkaisevia Euroopan turvallisuuden kannalta;

X.  ottaa huomioon, että lisäämällä asevoimien logistisia valmiusvarastoja, kuten ammus- ja polttoainevarastoja, autetaan vähentämään joitakin liikkuvuuteen kohdistuvia paineita;

Y.  toteaa, että kaikista näistä institutionaalisista toimenpiteistä huolimatta sotilaallista liikkuvuutta on lisättävä ensisijaisesti unionin jäsenvaltioiden avulla, joiden on mukautettava kansallista infrastruktuuriaan ja sääntely-ympäristöään; katsoo, että tämä edellyttää koko hallinnon laajuista lähestymistapaa, koska ratkaistavat kysymykset ovat laaja-alaisia; toteaa, että nämä yhteiset toimet on toteutettava kunnioittaen täysin unionin jäsenvaltioiden kansallisia päätöksentekomenettelyjä ja perustuslain vaatimuksia ja samalla on otettava huomioon myös EU:n ja Naton välisessä yhteistyössä yksilöidyt sotilaallista liikkuvuutta koskevat vaatimukset;

Z.  ottaa huomioon, että sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman ja puheenjohtajavaltio Viron vuonna 2017 aloittaman Euroopan laajuisen liikenneverkon Pohjanmeri–Itämeri-käytävän maita koskevan kokeiluanalyysin mukaan ilmeni, että monien maantiesiltojen suurin alikulkukorkeus ja painotoleranssi eivät riitä sotilasajoneuvoille eikä lastauskapasiteettia ole riittävästi tavallista suurempien puolustustarvikkeiden rautatiekuljetuksia varten;

1.  korostaa, että sotilaallinen liikkuvuus on keskeinen strateginen väline, joka antaa unionille mahdollisuuden valvoa turvallisuus- ja puolustusetujaan tehokkaasti ja täydentävästi muiden organisaatioiden ja esimerkiksi Naton kanssa, eikä sen pitäisi rajoittua ainoastaan fyysisten, oikeudellisten ja infrastruktuuriin liittyvien esteiden poistamiseen; korostaa tarvetta parantaa Naton nopean toiminnan valmiuksien sotilaallista liikkuvuutta, mikä parantaisi kollektiivista turvallisuuttamme ja mahdollisesti lisäisi unionin panosta kansainväliseen turvallisuuteen ja vakauteen; pitää tervetulleena sitä, että kaikki kyseiset toimijat ovat viime aikoina kiinnittäneet merkittävästi huomiota sotilaalliseen liikkuvuuteen; toteaa, että se parantaa unionin valmistautumista ja puolustusta mahdollisten vastustajien ja kriisitilanteiden varalta sekä auttaa samalla saavuttamaan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tavoitetason, mukaan luettuna poliittinen, operationaalinen ja teollinen strateginen autonomia;

2.  korostaa, sotilaallista liikkuvuutta unionissa koskevan toimintasuunnitelman laatiminen on osa liikkuvuuden parantamista EU:ssa koskevaa tärkeää tavoitetta; toteaa, että samalla se vastaa logistiikkaa ja liikkuvuutta koskeviin haasteisiin, jotka vahvistetaan Euroopan unionin yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa (YTPP); toteaa, että sen vuoksi on tärkeää yhdenmukaistaa rajatylittäviä ja tulliasioita koskevia normeja ja säännöksiä sekä hallinto- ja lainsäädäntömenettelyjä; korostaa, että EU:n yhteisyrityksillä on tärkeä rooli hallinto- ja lainsäädäntömenettelyjen yhdenmukaistamisessa sekä Verkkojen Eurooppa -välinettä että sotilaallista liikkuvuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa varten; toivoo, että kaksikäyttöinen liikkuvuus vaikuttaa myönteisesti Verkkojen Eurooppa -välineen kehittämiseen muun muassa talousarvion osalta ja vastaamalla uusiin ja tuleviin tarpeisiin;

3.  korostaa, että Euroopan puolustusunionin edistämisen ja vahvennetun strategisen autonomian ja itsenäisen selviytymisen ei pitäisi lisätä jännitteitä EU:n suhteissa strategisesti merkityksellisiin alueellisiin toimijoihin;

4.  korostaa, että sotilaallisen liikkuvuuden saavuttaminen Euroopassa on hanke, joka perustuu ensi sijassa jäsenvaltioiden osoittamaan sitoutumiseen ja poliittiseen tahtoon, kun taas unionin olisi osallistuttava ohjaamalla tätä prosessia siten, että asetetaan vaatimuskehys, tarjotaan varoja, laaditaan pöytäkirjoja, jotta helpotetaan teknisten laitteiden ja henkilöresurssien tehokasta liikkuvuutta, edistetään yhteistyötä ja tarjotaan foorumeja parhaiden käytäntöjen, tiedon ja kokemusten vaihdolle, johon osallistuvat sekä siviili- että sotilasviranomaiset; korostaa, että tehokas sotilaallinen liikkuvuus hyödyttää kaikkia jäsenvaltioita parantamalla niiden yhteenliitettävyyttä sekä sotilas- että siviilialoilla; korostaa, että kunkin jäsenvaltion kansallisia päätöksentekomenettelyjä ja perustuslaillisia tehtäviä on kunnioitettava;

5.  korostaa, että on tärkeää edistää jäsenvaltioiden välillä monialaista yhteistyötä (synergioita), jotta voidaan kehittää tehokasta, yhteentoimivaa, turvallista, multimodaalista, älykästä ja kestävää kahtalaista liikkuvuutta, jolla vastataan uusiin haasteisiin liikenteen digitalisoinnin alalla (autoteollisuus ja yhteenliitettävyys), ja jotta EU voi hoitaa asianmukaisesti kahtalaista (siviili- ja puolustustarkoituksessa tapahtuvaa) logistiikkaa koskevat velvollisuutensa maailmanlaajuisena toimijana;

6.  tukee voimakkaasti neuvoston kehotusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on laadittava sotilaallista liikkuvuutta koskevat kansalliset suunnitelmat vuoden 2019 loppuun mennessä ja asetettava niiden täytäntöönpano etusijalle; On tyytyväinen muihin toimenpiteisiin, joista sovittiin neuvoston päätelmissä 25. kesäkuuta 2018 esitetyn EU:n globaalistrategian yhteydessä, ja kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan siinä asetettuja määräaikoja; korostaa, että onnistuneet pyrkimykset sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen antaisivat jäsenvaltioille mahdollisuuden toteuttaa tehokkaasti sekä kansallista että kollektiivista eurooppalaista puolustuksen suunnittelua ja tehokasta osallistumista yhteisiin harjoituksiin, koulutukseen ja YTPP-operaatioihin;

7.  pitää erityisen tärkeänä kriisitilanneliikkuvuutta eli nopeuden ja tehokkuuden tarvetta lähetettäessä voimavaroja operaatioihin ja toimiin, jotta voidaan varmistaa, että unioni säilyttää maineensa luotettavana globaalina turvallisuustekijänä ja rauhantoimijana ja pystyy käsittelemään tehokkaasti luonnonkatastrofeja, humanitaarisia kriisejä ja toteuttamaan SEU-sopimuksen 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sotilaallisia tehtäviä, joita havainnollistavat esimerkkiskenaariot, ja panemaan täytäntöön vastavuoroista apua ja yhteisvastuuta koskevia lausekkeita;

8.  katsoo, että tehokkaalla sotilaallisen liikkuvuuden politiikalla vahvistetaan EU:n YTPP‑operaatioita, kun otetaan huomioon niiden kansainvälinen ulottuvuus ja rauhanturvaa koskeva tavoite, lisäämällä puolustustarpeiden välisiä synergiavaikutuksia, ja vahvistetaan EU:n kapasiteettia toimia hätätilanteissa; katsoo, että sotilaallisen liikkuvuuden lisäämisen on tuettava myös humanitaarisia tehtäviä ja toimia luonnonkatastrofien yhteydessä unionissa; panee merkille, että operaatiot, jotka hyötyisivät eniten sotilaallisen liikkuvuuden parantamisesta unionissa ja sen ulkopuolella, liittyvät kollektiiviseen puolustukseen ja kansallisen tai unionin tason kriisinhallintatehtäviin ja -operaatioihin; korostaa tässä yhteydessä, että tällä alalla saavutettava edistys auttaa Natoon kuuluvia jäsenvaltioita myös täyttämään 5 artiklan mukaiset sitoumuksensa; korostaa puolueettomien jäsenvaltioiden erityistä roolia; toteaa kuitenkin, että SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdassa määrätään, että jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on yksiselitteinen velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Nato-sitoumusten mukaisesti;

9.  toteaa, että on tärkeää analysoida perusteellisesti, mitkä EU:n tai jäsenvaltioiden osat ovat eniten sotilaalliseen liikkuvuuteen tehtävien investointien tarpeessa ja alttiimpia ulkoisten turvallisuusuhkien riskille;

10.  panee merkille, että kyseessä on luonteeltaan monimutkainen haaste, johon liittyy muiden seikkojen ohella infrastruktuurien rakentamiseen, yhteisiin normeihin, kuljetussäännöksiin, tulleihin, veroihin ja siirtolupiin liittyviä kysymyksiä ja johon osallistuvat kaikki hallinnon tasot kunnallisesta hallinnosta kansainvälisiin organisaatioihin; vaatii näin ollen kehyksiä, joiden avulla saatetaan yhteen kaikkien tasojen, myös Naton ja Naton kumppanien, sotilas- ja siviilitoimijat keskustelemaan merkityksellisistä kysymyksistä ja turvataan siten lisäarvo sekä tehokas koordinointi ja täytäntöönpano; toteaa, että optimaalisen tuloksen aikaansaamiseksi jäsenvaltioiden on investoitava hallinnollisten ja eri elimissä toimivan henkilöstön yhteiseen koulutukseen; suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on sitoutunut tarkastelemaan vaihtoehtoja tullimenettelyjen yhtenäistämiseksi ja yksinkertaistamiseksi vuoden 2018 loppuun mennessä; korostaa, että EU:n lainsäädännön yhdenmukaistaminen edellyttää jäsenvaltioiden toimielinten, elinten ja asianomaisten viranomaisten välistä yhteistyötä; korostaa, että on toteutettava erityistä koordinointia ja kokemusten vaihtoa, jos infrastruktuuria käytetään kaksikäyttötarkoituksiin ja myös vaarallisten tavaroiden kuljettamiseen, jotta voidaan ehkäistä onnettomuusriski ja samalla optimoida koko verkon turvallisuus;

11.  panee merkille saatavilla olevan liikkuvan kaluston merkittävän vähenemisen, joka koskee erityisesti niin sanottuja flatbed railcar -vaunuja, joilla voidaan siirtää raskaita laitteita ja ajoneuvoja lyhyellä varoitusajalla;

12.  toteaa, että tällaisessa monimutkaisessa ympäristössä toimiminen aiheuttaa lukuisia vaikeuksia, jotka liittyvät päällekkäisyyksiin ja koordinointiin sekä näihin liittyviin kuluihin ja jotka voisivat pohjimmiltaan uhata koko hanketta, jos niitä ei hallinnoida asianmukaisesti; toteaa, että EU on jo saanut kokemusta tällaisesta liikennealan kahtalaisesta yhteistyöstä esimerkiksi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan hankkeen yhteydessä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota takaamaan yhteistyölle tehokkaat puitteet; korostaa, että sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden täytäntöönpano edellyttää jäsenvaltioiden yhteistyön lisäämistä ja on tarpeen kannustaa siviili- ja sotilasalan väliseen yhteistyöhön; korostaa tarvetta toteuttaa koordinointitoimia sellaisten sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden kanssa, jotka on valmisteltu pysyvän rakenteellisen yhteistyön kehyksessä, samoin kuin niiden hankkeiden kanssa, jotka pannaan täytäntöön Euroopan puolustusrahaston yhteydessä;

13.  korostaa siksi, että yhteisen strategisen tavoitteen ymmärtäminen, yhteisen suunnitelman kehittäminen ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ovat menestyksen kannalta ehdottoman tärkeitä; korostaa, että johdonmukainen sotilaallinen suunnittelu on ehdottoman tärkeää, jotta taataan tehokas strateginen autonomia, perustuen välineiden ja aseiden standardointiin ja yhteentoimivuuteen sekä strategiseen doktriiniin ja komento- ja valvontaprosesseihin; pitää tässä yhteydessä tervetulleena sotilaallista liikkuvuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa, jossa hahmotellaan käytännön toimenpiteitä eri institutionaalisille toimijoille ja unionin jäsenvaltioille ja jossa tunnustetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon strateginen asema; on tyytyväinen jäsenvaltioiden antamiin sitoumuksiin;

14.  pitää valitettavana, että toimintasuunnitelmassa kuvataan pohjimmiltaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, joka sisältää vain rajallisen strategisen näkemyksen konkreettisista puolustustavoitteista, jotka unioni pyrkii saavuttamaan toimintasuunnitelmassa kuvatuilla eri toimilla; pitää tässä mielessä valitettavana, että edelleenkään ei ole julkaistu puolustusta koskevaa EU:n valkoista kirjaa, joka olisi voinut tarjota tämän yleisen päämäärän; uskoo kuitenkin, että nykyisellä lähestymistavalla on huomattavia ansioita ja se palvelee kaikkien unionin jäsenvaltioiden etuja riippumatta siitä, ovatko ne puolueettomia vai Nato-liittolaisia;

15.  korostaa, että sekä unionin toimielinten että jäsenvaltioiden olisi noudatettava toimintasuunnitelman kunnianhimoista aikataulua, jotta varmistetaan, että nykyiset liikkuvuuden aukot paikataan mahdollisimman pian ja että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitetasot saavutetaan; suhtautuu myönteisesti toimintasuunnitelmassa esitettyihin kehotukseen parantaa sotilaallista liikkuvuutta ottamalla huomioon erityisesti liikenneinfrastruktuuria ja kriittistä infrastruktuuria koskevat hybridiuhat ja kehotukseen parantaa liikenneinfrastruktuurin sietokykyä hybridiuhkiin nähden;

16.  panee merkille, että unionissa ja sen ulkopuolella tapahtuvaan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien sotilaallisten vaatimusten kehittämisessä on edistytty erityisesti kaksikäyttöisen infrastruktuurin osalta, ja pitää myönteisenä jäsenvaltioiden tiivistä osallistumista kaikissa prosessin vaiheissa, tapaa, jolla Alankomaat johti PRY-hanketta, sekä Naton antamaa panosta;

17.  pitää myönteisenä komission ehdotusta Verkkojen Eurooppa -hankkeen käytöstä sekä merkittäviä varoja, joita on kaavailtu sotilaallisen liikkuvuuden kaksikäyttöhankkeisiin sen varmistamiseksi, että infrastruktuuria mukautetaan kaksikäyttöisyyteen liittyvät tarpeet huomioon ottaen; katsoo, että infrastruktuurin kaksikäyttöisyys on välttämätön edellytys sille, että siviililiikenneverkko hyötyisi toimintasuunnitelmasta ja sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoista; katsoo, että toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ansiosta siviililiikenneverkko voi hyötyä lisääntyneestä verkon kapasiteetista ja multimodaalisia yhteyksiä kehitetään; pitää myönteisinä kehotuksia arvioida ja mukauttaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa niin, että se kattaa yksilöidyt sotilaalliset vaatimukset, joita sovelletaan myös uusiin siviilialan liikennehankkeisiin ja erityisesti lentokenttiin, satamiin, moottoriteihin ja rautateihin keskeisten liikennekäytävien intermodaalisina solmukohtina; muistuttaa siksi tarpeesta laatia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa luettelo infrastruktuureista ja kansallisista käytävistä ottaen huomioon jäsenvaltioiden sotilaalliset erityispiirteet; toteaa, että kaksikäyttöisten hankkeiden kehittämisen on oltava kestävää ja vastattava ympäristönormeja;

18.  katsoo, että EU:n varojen mahdollisimman tehokas käyttö edellyttää, että kaikkien Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettujen yhteistä etua koskevien liikennehankkeiden suunnitteluvaiheeseen on sisällytettävä tarvittaessa sotilaallisen liikkuvuuden vaatimukset, jotta vältyttäisiin tarpeettomilta infrastruktuurin parannuksilta myöhemmässä vaiheessa ja siten epätaloudelliselta varojen käytöltä; katsoo, että kaikissa Verkkojen Eurooppa -välineen sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoihin perustuvissa rahoitusosuuksissa on mahdollisuuksien mukaan asetettava etusijalle multimodaaliset hankkeet, koska ne luovat eniten mahdollisuuksia kaksikäytölle, sekä rajat ylittävät hankkeet, sillä niiden avulla voidaan vastata puuttuviin yhteyksiin ja pullonkauloihin, jotka ovat suurimmat tämänhetkiset fyysiset esteet sekä siviiliväestön että siirrettävien sotilasjoukkojen ja raskaan sotilaskaluston nopealle ja saumattomalle liikkuvuudelle; korostaa, että TEN-T-verkon sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien osuuksien yksilöimisessä on ehdoitta maksimoitava siviili- ja sotilasalojen välinen synergia ja noudatettava kaksikäytön periaatetta; katsoo, että verkon varrella tehtävät lisäinvestoinnit voisivat tuottaa merkittäviä etuja sotilaalliselle liikkuvuudelle ja niiden avulla voitaisiin saada valmiiksi TEN-T-verkon ydinosuudet vuoteen 2030 mennessä ja kattava verkko vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että rahoitusta olisi voitava käyttää sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoista liikenneinfrastruktuurin mukauttamiseen niin TEN-T-verkon ydinosuuksilla kuin kattavilla osuuksilla;

19.  tukee päätöstä asettaa sotilaallisen liikkuvuuden määrärahat Verkkojen Eurooppa ‑välineen keskitetyn hallinnoinnin piiriin kaksikäyttöistä liikkuvuutta koskevaa tavoitetta varten; panee merkille toimintasuunnitelmassa määritellyt alustavat toimet; kehottaa komissiota hyväksymään 31. joulukuuta 2019 mennessä delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään edelleen sotilaallisia vaatimuksia, luetteloidaan TEN‑T‑verkon sotilaskuljetuksiin soveltuvat osat ja ensisijaiset kaksikäyttöiset infrastruktuurihankkeet sekä käynnistämään arviointimenettelyt, jotka koskevat sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien toimien tukikelpoisuutta ja myöntämisperusteita;

20.  muistuttaa, että monia puolustusalalla käytettyjä teknologioita on onnistuneesti muunnettu siviilialan käyttöön; korostaa, että telemaattisiin sovellusjärjestelmiin, kuten ERTMS:ään ja SESARiin, perustuvien älykkäiden liikennejärjestelmien ja Galileoon/EGNOsiin/GOVSATCOMiin liittyvien teknologioiden käyttöönotto on yksi suurimmista tulevaisuuden haasteista siviililiikenteen alalla; katsoo tämän vuoksi, että toimintasuunnitelman tulevissa tarkastuksissa on viime kädessä selvitettävä, voidaanko siviililiikenteessä hyödyntää sotilasalalla toteutettuja toimia näihin haasteisiin vastaamiseksi esimerkiksi kyberturvallisuuden ja turvallisen viestinnän aloilla; kehottaa toteuttamaan lisätoimia, joilla lisätään yhteistyötä ja luottamusta kyberturvallisuuden ja puolustusalan toimijoiden välillä sekä yhteistyötä osana PRY-hanketta; painottaa tarvetta jatkaa hybridiuhkien torjuntaverkon kehittämistä, jotta varmistetaan sellaisten infrastruktuurien sietokyky, joilla on strateginen merkitys, kun pyritään parantamaan sotilaallista liikkuvuutta EU:ssa; pitää tärkeinä EU:n toimielinten jatkuvia toimia kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan sääntelyn pitämiseksi ajan tasalla;

21.  pitää tärkeinä mahdollisia ehdotuksia, jotka koskevat vaarallisten tuotteiden sotilaallista käyttöä varten tapahtuvien kuljetusten sääntelyä, unionin tullikoodeksin päivittämistä ja ALV-sääntöjen mukauttamista;

22.  pitää tässä yhteydessä myönteisenä sotilas- ja siviilitoimijoiden tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja korostaa tarvetta tehdä yhteistyötä, jotta voidaan laatia yhteinen perusta vaarallisten tuotteiden sotilaallista käyttöä varten tapahtuvien kuljetusten sääntelylle;

23.  panee merkille, että toimintasuunnitelmassa yksilöidään huomattava määrä tehtäviä, jotka on suoritettava jäsenvaltioiden tasolla, ja Euroopan puolustusviraston ja komission on tarkoitus antaa tähän liittyen tukea ja ohjeistusta nopean ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi; muistuttaa, että tarvitaan tulleja ja verotusta koskeva sääntelykehys etenkin arvonlisäveron yhteydessä; korostaa erityisesti, että on tärkeää saada aikaan yhdenmukaistetut säännöt, jotka koskevat rajat ylittäville siirroille annettavia lupia, koska ne ovat nopean liikkuvuuden merkittävä este; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä maksimoidakseen rajat ylittävän kaksikäyttöisyyden tehokkuus ja vähentääkseen hallinnollisia kustannuksia; tukee tältä osin pyrkimyksiä nopeuttaa rajojen ylittämistä vuoteen 2019 mennessä ja tukee sen vuoksi viiden päivän kuluessa myönnettäviä liikkumiseen maalla, merellä ja ilmassa oikeuttavia diplomaattisia lupia; kehottaa lyhentämään tätä määräaikaa edelleen nopean toiminnan yksiköiden osalta;

24.  tukee pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden päätöstä sisällyttää sotilaallinen liikkuvuus niiden 17 painopistealan alustavaan luetteloon, joita kehitetään PRY:n kehyksessä; korostaa tässä yhteydessä, että sotilaallista liikkuvuutta koskeva PRY-hanke voisi olla hyödyllinen väline koordinoitaessa toimintasuunnitelmassa hahmoteltuja jäsenvaltioiden ponnisteluja sekä muita toimia, jotka ovat unionin välittömän toimivallan ulkopuolella; uskoo, että tämä työnjako ja siihen liittyvä asianmukainen koordinointi ovat keskeisellä sijalla, jos PRY-hankkeesta on tarkoitus saada lisäarvoa; pitää myönteisenä myös PRY-yhteistyötä koskevassa ilmoituksessa esitettyjä velvoittavampia sitoumuksia, jotka liittyvät rajatylittävien sotilaskuljetusten helpottamiseen; kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti sotilaallista liikkuvuutta koskevaan PRY-hankkeeseen;

25.  painottaa, että on tärkeää antaa paikallisyhteisöille asianmukaista tietoa merkittävän sotilaallisen liikkuvuuden infrastruktuurin suunnittelusta ja vaikutuksesta sekä ottaa paikallisyhteisöt mukaan toimintaan;

26.  korostaa, että viime kädessä unioni voi ainoastaan täydentää jäsenvaltioiden toimia; korostaa, että onnistuminen riippuu olennaisesti siitä, että jäsenvaltiot hyväksyvät koko hallinnon laajuisen lähestymistavan asiaa koskevien kysymysten käsittelyssä ja pystyvät panemaan sen täytäntöön; pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot sitoutuvat poliittisesti toteuttamaan tehokkaan sotilaallisen liikkuvuuden unionissa ja sen ulkopuolella; painottaa, että sen onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja koordinointia kaikkien Naton liittolaisten kanssa;

27.  pitää myönteisenä uutta yhteistä julistusta unionin ja Naton yhteistyöstä sekä Brysselin julistusta transatlanttisesta turvallisuudesta ja solidaarisuudesta sekä sitä, että molemmissa korostetaan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä; pitää myönteisenä myös Naton uusia aloitteita ja erityisesti Nato-joukkojen Euroopan komentajan vastuualuetta koskevaa suunnitelmaa; suhtautuu myönteisesti Naton toimiin sotilaallisen liikkuvuuden varmistamiseksi tässä yhteydessä ja kehottaa sekä unionia että Natoa estämään toimien tarpeettoman päällekkäisyyden; korostaa satamien merkitystä unionin yhteyspisteinä Nato-liittolaisiinsa ja Euroopan sisäisten yhteyksien ja lyhyiden meriyhteyksien kannalta; painottaa läpinäkyvyyden ja viestinnän merkitystä EU:n puolustusaloitteiden, kuten PRY:n, alalla suhteessa Yhdysvaltoihin ja muihin Naton liittolaisiin, jotta vältetään kaikenlaiset väärinkäsitykset, ja suhtautuu myönteisesti EU:n puolustusaloitteisiin, jotka koskevat eurooppalaisen pilarin vahvistamista Nato-liittouman kehyksessä;

28.  kehottaa siksi sekä unionia että Natoa tehostamaan yhteistyötään ja koordinointiaan muun muassa kohdentamalla varoja yhteisiin hankkeisiin, lisäämällä poliittista joustavuutta, virallistamalla EU:n ja Naton suhteet, laajentamalla yhteistyötä ja jakamaan tietoa laajemmin, kun se on unionin edun mukaista, varmistaakseen synergiavaikutusten aikaansaamisen; toivoo, että saadaan mahdollisimman pian poistettua esteet, jotka rajoittavat salaisiksi luokiteltujen tietojen jakamista näiden kahden elimen välillä tämän tiiviimmän yhteistyön mahdollistamiseksi;

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, puolustuksen alalla toimiville EU:n virastoille, Naton pääsihteerille ja sekä EU:n että Naton jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 331, 14.12.2017, s. 57.

(2)

EUVL C 88, 8.3.2018, s. 1.

(3)

EUVL L 65, 8.3.2018, s. 24.

(4)

EUVL C 224, 27.6.2018, s. 18.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0257.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0492.


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

Vähemmistöön jäänyt mielipide sotilaallista liikkuvuutta koskevasta mietinnöstä

Ulkoasiainvaliokunta – Esittelijä: Tunne Kelam

GUE/NGL-ryhmän jäsenten Sabine Lösingin, Miguel Urban Crespon ja Takis Hadjigeorgioun käsiteltäväksi jättämä vähemmistöön jäänyt mielipide

Mietinnössä käsitellään sotilaallisen Schengen-alueen perustamista, jolla on tarkoitus edistää avoimia rajoja joukkojen ja sotilaallisen kaluston vapaata liikkumista varten. Mietinnön mukaan sotilaallinen liikkuvuus on keskeinen strateginen väline, jonka avulla edistetään turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä unionin etuja ja varmistetaan kyky puuttua kriiseihin ulkomailla. Lisäksi mietinnössä vaaditaan unionia ja Natoa tehostamaan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvää yhteistyötään. Siinä pidetään myönteisenä merkittäviä varoja, joita komissio suunnittelee antavansa sotilaallista liikkuvuutta varten (vähintään 6,5 miljardia euroa vuosina 2021–2027) siviilialan Verkkojen Eurooppa -välineestä.

Vastustamme mietintöä, koska

–  se merkitsee rahoituksen leikkauksia hyvin tärkeiltä siviilialan infrastruktuurihankkeilta, kun etusijalle asetetaan sotilaalliset toimet;

–  se vahvistaa siviili- ja sotilasalan välistä yhteistyötä ja Euroopan unionin militarisointia;

–  siinä pidetään sotilaallista liikkuvuutta unionin keskeisenä osana, josta tulee nopean toiminnan joukot ulkomailla ja unionin alueella;

–  se edistää kärjistymistä unionin naapurustossa turvallisuuden ja vakauden edistämisen asemesta;

–  saa aikaan EU:n ja Naton yhdistymisen;

–  siinä ei oteta huomioon näin rikottavaa SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohtaa, joka kieltää sotilaallisten toimien rahoituksen unionin talousarviosta.

Vaadimme

–  diplomaattista konfliktien ratkaisua ja kaikenlaisen sotilaallisen asioihin puuttumisen hylkäämistä;

–  ettei mitään sotilasmenoja rahoiteta EU:n talousarviosta ja SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohtaa tulkitaan tiukasti

–  Naton sekä EU:n kaikkien sotilaallisten ohjelmien lakkauttamista.


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.10.2018)

ulkoasiainvaliokunnalle

sotilaallisesta liikkuvuudesta

(2018/2156(INI))

Valmistelija: Pavel Telička

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) on yhteinen, keskitetysti hallinnoitu rahoitusohjelma, jonka tarkoituksena on edistää suorituskykyisen, kestävän ja yhteenliitetyn Euroopan laajuisen verkon (TEN) kehittämistä liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen aloilla;

B.  ottaa huomioon, että Verkkojen Eurooppa -välineessä keskitytään helpottamaan rajat ylittäviä yhteyksiä ja poistamaan pullonkauloja ja että sillä luodaan selvää EU-tason lisäarvoa helpottamalla valtioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia;

C.  toteaa, että vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen luonnos sisältää sotilaallisen liikkuvuuden tukemiseen tarkoitetut uudet määrärahat Verkkojen Eurooppa -välineen liikenteen alan budjettikohdassa;

D.  katsoo, että on erittäin toivottavaa säilyttää Verkkojen Eurooppa -välineen tehokkuus ja parantaa sitä edelleen;

1.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisessä tiedonannossa sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta tunnustetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) strateginen merkitys unionin infrastruktuurin yhdistämisessä tiukat turvallisuusvaatimukset ja -tason täyttävän nopean ja saumattoman liikkuvuuden edistämiseksi koko mantereella ja siten sisämarkkinoiden edelleen kehittämiseksi;

2.  katsoo, että tehokas ja vaikuttava sotilaallinen liikkuvuus vahvistaa unionin valmiuksia reagoida nopeasti hätätilanteisiin, kuten humanitaarisiin kriiseihin, luonnonkatastrofeihin tai siviilivalmiustarpeisiin;

3.  tukee voimakkaasti päätöstä asettaa sotilaallisen liikkuvuuden määrärahat Verkkojen Eurooppa -välineen keskitetyn hallinnoinnin piiriin kaksikäyttöistä liikkuvuutta koskevaa tavoitetta varten, ja katsoo, että se lisää tehokkuutta; panee merkille sotilaallisen liikkuvuuden täytäntöönpanoa edeltävät toimintasuunnitelman alustavat toimet ja toteaa, että täytäntöönpano perustuu sotilaallisten vaatimusten määrittämiseen ja niistä sopimiseen ja joita seuraa TEN-T-verkon myös sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien tieosuuksien kartoittaminen ja luettelon laatiminen ensisijaisista hankkeista sekä TEN-T-verkkoon sovellettavien teknisten vaatimusten mahdollinen päivittäminen näiden yhteydessä;

4.  painottaa, että on tarpeen lisätä näiden toimien selkeyttä; kehottaa komissiota siksi hyväksymään 31. joulukuuta 2019 mennessä delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään edelleen sotilaallisia vaatimuksia, luetteloidaan TEN-T-verkon sotilaskuljetuksiin soveltuvat osat ja ensisijaiset kaksikäyttöiset infrastruktuurihankkeet sekä arviointimenettelyt, jotka koskevat sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien toimien tukikelpoisuutta ja myöntämisperusteita;

5.  korostaa, että infrastruktuurin ominaisuuksilla, esimerkiksi painorajoituksilla ja vapailla alikulkukorkeuksilla, on merkittävä vaikutus liikkuvuuden nopeuteen; huomauttaa, että saumaton liikkuvuus ja logistiikka ovat välttämättömiä sotilaalliselle toiminnalle samoin kuin henkilö- ja tavaraliikenteelle; katsoo, että toimintasuunnitelman täytäntöönpano mahdollistaa siviililiikenneverkon hyötymisen lisääntyneestä verkon kapasiteetista ja multimodaalisten yhteyksien edistämisen;

6.  huomauttaa, että sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoista rahoitettavien puolustusalan hankkeiden on noudatettava tiukasti Verkkojen Eurooppa -välineestä annetussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, edellytyksiä ja menettelyjä ollakseen tukikelpoisia; korostaa, että TEN-T-verkon sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien osuuksien määrittämisessä on ehdoitta maksimoitava siviili- ja sotilasalojen välinen synergia ja noudatettava kaksikäytön periaatetta; korostaa, että rahoitusta olisi voitava käyttää sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoista liikenneinfrastruktuurin mukauttamiseen niin TEN-T-verkon ydinosuuksilla kuin kattavilla osuuksilla;

7.  korostaa, että sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden täytäntöönpano edellyttää jäsenvaltioiden yhteistyön lisäämistä; tähdentää, että yhteistyöhön on kannustettava niin siviili- kuin sotilasalalla;

8.  katsoo, että lentoasemia ja satamia lukuun ottamatta infrastruktuurin kaksikäyttö mukaan lukien tapaukset, joissa on kyse yhteyksistä puolustusteollisuudelle tärkeille teollisuusalueille, on välttämätön ennakkoedellytys, jotta siviililiikenneverkko hyötyisi toimintasuunnitelmasta ja sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoista; on näin ollen vakaasti sitä mieltä, että Verkkojen Eurooppa -välineen sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoista rahoitettujen hankkeiden olisi oltava tukikelpoisia vain, jos ne parantavat jo olemassa olevaa siviili-infrastruktuuria ja TEN-T-verkon hankkeita ja jos ne mahdollistavat infrastruktuurin kaksikäytön, jotta Verkkojen Eurooppa -välineessä voitaisiin keskittyä edelleen siviiliväestön tarpeisiin, kuten älykkään liikenteen kehittämisen edistämiseen TENT-T-verkon varrella tai turvallisuus- ja pelastuspalvelutoimintaa koskevan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseen;

9.  edellyttää, että on sovittava erityisestä koordinoinnista ja vaihdettava kokemuksia sekä mukautettava nykyisiä yhdenmukaistettuja siviilialan sääntöjä, jos infrastruktuuria käytetään myös vaarallisten tavaroiden kuljettamiseen, jotta voidaan ehkäistä onnettomuusriski ja optimoida siten koko verkon turvallisuus;

10.  katsoo, että jotta EU:n varojen käyttö olisi mahdollisimman tehokasta, on kaikkien Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettujen yhteistä etua koskevien liikennehankkeiden suunnitteluvaiheeseen sisällytettävä tarvittaessa sotilaallisen liikkuvuuden tekniset vaatimukset, jotta vältyttäisiin tarpeettomilta vain sotilaallisia tarkoituksia varten tehdyiltä infrastruktuurin parannuksilta myöhemmässä vaiheessa ja siten epätaloudelliselta varojen käytöltä;

11.  toteaa, että TEN-T-verkon suunnittelussa on toistaiseksi otettu huomioon ainoastaan siviilitoimintaan liittyviä tavoitteita, ja katsoo, että lisäinvestoinnit verkon varrella, esimerkiksi rajat ylittäviin hankkeisiin tai kriittiseen infrastruktuuriin, voisivat tuottaa merkittäviä etuja sotilaalliselle liikkuvuudelle ja edistää TEN-T-verkon ydinosuuksien saamista valmiiksi vuoteen 2030 mennessä ja kattavan verkon saamista valmiiksi vuoteen 2050 mennessä;

12.  katsoo, että kaikissa Verkkojen Eurooppa -välineen sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoihin perustuvissa rahoitusosuuksissa on mahdollisuuksien mukaan asetettava etusijalle multimodaaliset hankkeet, koska vuonna 2017 toteutetun pilottianalyysin mukaan ne luovat eniten mahdollisuuksia kaksikäytölle, sekä rajat ylittävät hankkeet, sillä niiden avulla voidaan vastata puuttuviin yhteyksiin ja pullonkauloihin, jotka ovat suurimmat tämänhetkiset fyysiset esteet sekä siviiliväestön että siirrettävien sotilasjoukkojen ja raskaan sotilaskaluston nopealle ja saumattomalle liikkuvuudelle; painottaakin, että verkon jatkuvuudella ja kunnolla sekä sen yhteentoimivuudella ja intermodaalisuudella on keskeisen tärkeä merkitys;

13.  muistuttaa, että useita puolustusalalla käytettyjä teknologioita, kuten internetiä, on onnistuneesti muunnettu siviilialan käyttöön; korostaa, että telemaattisiin sovellusjärjestelmiin, kuten ERTMS:ään ja SESARiin, perustuvien älykkäiden liikennejärjestelmien ja Galileoon/EGNOsiin/GOVSATCOMiin liittyvien teknologioiden käyttöönotto on yksi suurimmista tulevaisuuden haasteista siviililiikenteen alalla; katsoo tämän vuoksi, että toimintasuunnitelman tulevissa tarkastuksissa on viime kädessä selvitettävä, voidaanko siviililiikenteessä hyödyntää sotilasalalla toteutettuja toimia näihin haasteisiin vastaamiseksi esimerkiksi kyberturvallisuuden ja suojatun tietoliikenneyhteyden aloilla;

14.  korostaa satamien merkitystä unionin yhteyspisteinä Nato-liittolaisiinsa ja Euroopan sisäisten yhteyksien tai lyhyiden meriyhteyksien kannalta; korostaa, että on myös luotava tai kohennettava infrastruktuuria, jotta voidaan ottaa vastaan ja tankata sotilasaluksia;

15.  muistuttaa, että etenkin hätätapauksissa tarvitaan yhtenäistä ja asianmukaista tullaus- ja verosääntelyä, etenkin arvonlisäveron yhteydessä, jossa sotilasmateriaalin ja vastaavien tavaroiden kuljettamiseen sovelletaan nopeutettua ja yksinkertaistettua menettelyä;

16.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä maksimoidakseen rajat ylittävän maantieliikenteen kaksikäytön tehokkuus ja vähentääkseen hallinnollisia kustannuksia.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

9.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

7

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Isabella De Monte, Andor Deli, Ismail Ertug, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Innocenzo Leontini, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Keith Taylor, Pavel Telička, Marie-Pierre Vieu, Kosma Złotowski, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp, Claudia Țapardel

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Stefan Gehrold, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, Ryszard Antoni Legutko, Henna Virkkunen, Patricija Šulin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Angel Dzhambazki

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

28

+

ALDE

Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner, Dominique Riquet, Pavel Telička

ECR

Angel Dzhambazki, Ryszard Antoni Legutko, Kosma Złotowski

ENF

Georg Mayer

PPE

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Stefan Gehrold, Dieter‑Lebrecht Koch, Innocenzo Leontini, Marian‑Jean Marinescu, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Henna Virkkunen, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp, Patricija Šulin

S&D

Inés Ayala Sender, Isabella De Monte, Maria Grapini, Karoline Graswander‑Hainz, Gabriele Preuß, Marc Tarabella

7

-

EFDD

Jill Seymour

GUE/NGL

Tania González Peñas, Merja Kyllönen, Marie‑Pierre Vieu

S&D

Ismail Ertug

VERTS/ALE

Michael Cramer, Keith Taylor

2

0

ECR

Peter Lundgren

EFDD

Daniela Aiuto

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

13

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Petras Auštrevičius, Bas Belder, Elmar Brok, James Carver, Lorenzo Cesa, Aymeric Chauprade, Javier Couso Permuy, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Tunne Kelam, Wajid Khan, Eduard Kukan, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tonino Picula, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Michel Reimon, Jean-Luc Schaffhauser, Anders Sellström, Alyn Smith, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, Jaromír Štětina, Charles Tannock, Miguel Urbán Crespo, Ivo Vajgl

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrea Bocskor, Igor Gräzin, Rebecca Harms, Marek Jurek, Juan Fernando López Aguilar, Antonio López-Istúriz White, Urmas Paet, Bodil Valero, Mirja Vehkaperä, Marie-Christine Vergiat

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Inés Ayala Sender, Eleonora Evi, Rupert Matthews, Miroslav Mikolášik, Liliana Rodrigues, Flavio Zanonato


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

39

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Igor Gräzin, Urmas Paet, Jozo Radoš, Ivo Vajgl, Mirja Vehkaperä

ECR

Marek Jurek

EFDD

Aymeric Chauprade, Eleonora Evi

PPE

Michèle Alliot-Marie, Andrea Bocskor, Elmar Brok, Lorenzo Cesa, Arnaud Danjean, Michael Gahler, Tunne Kelam, Eduard Kukan, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Miroslav Mikolášik, Francisco José Millán Mon, Alojz Peterle, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Anders Sellström, Jaromír Štětina

S&D

Inés Ayala Sender, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Wajid Khan, Arne Lietz, Juan Fernando López Aguilar, Andrejs Mamikins, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Liliana Rodrigues, Flavio Zanonato

13

-

ENF

Jean-Luc Schaffhauser

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Miguel Urbán Crespo, Marie-Christine Vergiat

NI

James Carver, Georgios Epitideios, Dobromir Sośnierz

VERTS/ALE

Barbara Lochbihler, Michel Reimon, Alyn Smith, Jordi Solé, Bodil Valero

4

0

ECR

Bas Belder, Rupert Matthews, Charles Tannock

VERTS/ALE

Rebecca Harms

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 5. joulukuuta 2018Oikeudellinen huomautus