Menettely : 2018/2098(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0373/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0373/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 17
CRE 11/12/2018 - 17

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 12.17
CRE 12/12/2018 - 12.17
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0515

MIETINTÖ     
PDF 1001kWORD 123k
21.11.2018
PE 623.832v02-00 A8-0373/2018

vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla

(2018/2098(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Petras Auštrevičius

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LIITE 1: INDIVIDUAL CASES RAISED BY THE EUROPEAN PARLIAMENT
 LIITE II: LIST OF RESOLUTIONS
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla

(2018/2098(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet ja erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS‑sopimus), jotka molemmat hyväksyttiin joulukuussa 1966 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 8, 21 ja 23 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman 2015–2019, jonka neuvosto hyväksyi 20. heinäkuuta 2015, ja sen kesäkuussa 2017 tehdyn väliarvioinnin,

–  ottaa huomioon YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja Agenda 2030 -toimintaohjelman,

–  ottaa huomioon liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon vuonna 1976 hyväksytyt ja vuonna 2011 tarkistetut OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille,

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus), jonka EU allekirjoitti 13. kesäkuuta 2017,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (CEDAW),

–  ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 hyväksytyn komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen valmisteluasiakirjan ”Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvaltaa edistävät toimenpiteet: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)” (SWD(2015)0182),

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1325 (2000), 1820 (2008), 1888 (2009) 1889 (2009), 1960 (2010), 2106 (2013), 2122 (2013) ja 2242 (2015) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 2250 (2015) ja 2419 (2018) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1820 (2008) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta, jossa tarkastellaan seksuaalista väkivaltaa sotarikoksena,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian, sekä vuonna 2017 annetun ensimmäisen kertomuksen sen täytäntöönpanosta ”From Shared Vision to Common Action: Implementing the EU Global Strategy”,

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät alkuperäiskansoista,

–  ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2011 Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja yhteisen kannan 2003/444/YUTP kumoamisesta annetun neuvoston päätöksen 2011/168/YUTP(1),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista sekä päätösasiakirjan 25. syyskuuta 2014 pidetystä YK:n yleiskokouksen korkean tason täysistunnosta, joka tunnetaan nimellä alkuperäiskansojen maailmankonferenssi,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 19. syyskuuta 2016 antaman New Yorkin julkilausuman pakolaisista ja muuttajista,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2014 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman nro 69/167, jossa muistutetaan kaikkien siirtolaisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelun ja edistämisen tarpeesta siirtolaisuusasemasta riippumatta, sekä siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksista vuonna 1990 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 67/139 ikääntymistä tarkastelevan avoimen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä on tarkastella ehdotuksia kansainväliseksi säädökseksi, jolla edistetään ja suojataan ikääntyvien ihmisten oikeuksia ja ihmisarvoa,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvostolle sen 33. istunnossa 8. heinäkuuta 2016 esitetyn YK:n riippumattoman asiantuntijan kertomuksen ikääntyneiden ihmisten kaikkien ihmisoikeuksien edistämisestä ja suojaamisesta,(2)

–  ottaa huomioon YK:n ikääntymistä tarkastelevan avoimen työryhmän kertomuksen sen 28. heinäkuuta 2017 pidetystä kahdeksannesta työkokouksesta,(3)

–  ottaa huomioon Lissabonissa vuonna 2017 pidetyn ministerikokouksen julistuksen ”A Sustainable Society for All Ages: Realizing the potential of living longer”, jossa tarkastellaan kestävää yhteiskuntaa ja eliniän pitenemiseen liittyvää potentiaalia ja joka hyväksyttiin 22. syyskuuta 2017 pidetyssä ikääntymistä käsitelleessä YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) ministerikokouksessa,

–  ottaa huomioon 13. toukokuuta 2015 hyväksytyn Euroopan muuttoliikeagendan (COM(2015)0240) ja 7. kesäkuuta 2016 annetun tiedonannon ”Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa” (COM(2016)0385),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n aihekohtaiset suuntaviivat, kuten ihmisoikeuksien puolustajia koskevat suuntaviivat,

–  ottaa huomioon sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi vuonna 2014,

–  ottaa huomioon vuonna 2005 hyväksytyt ja vuonna 2009 tarkistetut kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämistä koskevat EU:n suuntaviivat(4),

–  ottaa huomioon liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon vuonna 2007 annetut ja 2017 tarkistetut EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi sekä EU:n ja Unicefin lapsen oikeuksien työkalupakin: lasten oikeuksien sisällyttäminen kehitysyhteistyöhön,

–  ottaa huomioon neuvoston vuonna 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat homo- ja biseksuaalien, transihmisten sekä intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2006 hyväksytyt Yogyakartan periaatteet, jotka koskevat seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja seksuaalisiin ominaisuuksiin liittyvän kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön soveltamista koskevia periaatteita ja valtioiden sitoumuksia, ja 10. marraskuuta 2017 hyväksytyt kymmenen lisäperiaatetta,

–  ottaa huomioon neuvoston vuonna 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon neuvoston, parlamentin ja komission 7. kesäkuuta 2017 hyväksymän neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman ”Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus – meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”,

–  ottaa huomioon neuvoston vuonna 2013 hyväksymät kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon vuonna 2001 hyväksytyt ja vuonna 2012 tarkistetut EU:n politiikan suuntaviivat suhteissa kolmansiin maihin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rangaistukseen liittyvissä kysymyksissä,

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti varhais- ja pakkoavioliittojen vastaista EU:n ulkoista strategiaa – seuraavat askeleet”(5),

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2017 annetun komission tiedonannon ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian jatkotoimista (COM(2017)0728),

–  ottaa huomioon 3. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä(6),

–  ottaa huomioon joulukuussa 1998 annetun YK:n julistuksen yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia (julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista),

–  ottaa huomioon unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/821(7),

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 1989 hyväksytyn itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman aseviennistä: neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP täytäntöönpano(8),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman kastijärjestelmään perustuvasta syrjinnästä(9) sekä vähemmistökysymyksiä käsittelevän YK:n erityisraportoijan 28. tammikuuta 2016 antaman raportin vähemmistöistä ja kastijärjestelmään perustuvasta syrjinnästä sekä YK:n syntyperään perustuvaa syrjintää koskevan ohjausvälineen,

–  ottaa huomioon EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(10) sekä aiemmat päätöslauselmansa aiheesta,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksista vuonna 2017 antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon mielipiteenvapauden Saharov-palkintonsa, jonka sai vuonna 2017 Venezuelan demokraattinen oppositio: kansalliskokous (Julio Borges) ja kaikki Foro Penal Venezolanon laatimassa luettelossa mainitut poliittiset vangit, edustajinaan Leopoldo López, Antonio Ledezma, Daniel Ceballos, Yon Goicoechea, Lorent Saleh, Alfredo Ramos ja Andrea González,

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(11) (yleinen tietosuoja-asetus),

–  ottaa huomioon terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/541(12); ottaa huomioon Euroopan parlamentin 6. heinäkuuta 2017 päättämän ja 14. syyskuuta 2017 perustetun terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan (TERR) toiminnan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0373/2018),

A.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien kunnioitus, edistäminen, jakamattomuus ja yleismaailmallisuuden turvaaminen sekä demokraattisten periaatteiden ja arvojen, myös oikeusvaltioperiaatteen, edistäminen, ihmisarvon kunnioittaminen sekä yhdenvertaisuus- ja solidaarisuusperiaatteen noudattaminen ovat EU:n eettisen ja oikeudellisen säännöstön ja sen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja unionin kaiken ulkoisen toiminnan kulmakiviä; ottaa huomioon, että EU:n pitäisi pyrkiä edelleen johtavaan asemaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa edistämisessä ja suojelussa myös monenvälisellä tasolla, erityisesti YK:n eri elinten aktiivisten ja rakentavien tehtävien avulla sekä YK:n peruskirjan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan, kansainvälisen oikeuden ja vuoteen 2030 ulottuvassa kestävän kehityksen ohjelmassa hyväksyttyjen sitoumusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli demokratian rakentamisessa ja vahvistamisessa, valtiovallan seurannassa sekä hyvän hallintotavan, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden edistämisessä; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on keskeinen tehtävä, sillä ne ovat yhteiskunnan elämänlanka; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan heikentyminen, poliittisen toimintatilan ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksien kaventuminen, korruption lisääntyminen, sosiaalinen ja sukupuolten välinen eriarvoisuus, heikko inhimillinen ja sosioekonominen kehitys sekä epävakaus ja sosiaaliset konfliktit ovat yhteydessä toisiinsa; toteaa, että asianmukaisten resurssien on oltava saatavilla ja niitä on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti, jotta ihmisoikeuksia ja demokratiaa voidaan edistää kolmansissa maissa, ja katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintaa ei saisi tukahduttaa säätämällä rajoittavia lakeja, rajoittamalla rahoitusta, soveltamalla rajoittavia toimilupamenettelyjä ja määräämällä toimintaa rajoittavia veroja;

C.  ottaa huomioon, että monissa maailman maissa esiintyy rankaisemattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta ja että tehokkaan hoidon saaminen, uhrien tukipalvelut ja terrorismin uhrien taloudellinen tuki ovat puutteellisia, erityisesti sellaisissa maissa, joissa suuri osa kansalaisista on joutunut kohtaamaan terrorismia;

D.  toteaa, että vuonna 2017 suuri joukko kansalaisyhteiskunnan toimijoita, kuten lakimiehiä, älymystön edustajia, toimittajia ja uskonnollisia johtajia ja ihmisoikeuksien puolustajia, myös ympäristöaktivisteja, havaitsi kaikkialla maailmassa kansalaisyhteiskunnan elintilan kaventumisen ja joutui entistä useammin hyökkäysten, vainon, häirinnän, mielivaltaisten pidätysten ja vangitsemisten kohteiksi, ja jotkut heistä jopa tapettiin; ottaa huomioon, että EU:n ihmisoikeuksien puolustajien mekanismina toimivan ProtectDefenders.eu-sivuston välityksellä on tarjottu tehokasta apua sadoille aktivisteille, mutta apua tarvitaan jatkuvasti enemmän; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi osoitettava enemmän resursseja, joilla turvataan kansalaisyhteiskunnan aiempaa aktiivisempi osallistuminen, ja lisättävä ponnistelujaan vaarassa olevien ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseksi ja tukemiseksi;

E.  katsoo, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa tukevat toimintapolitiikat on integroitava osaksi EU:n kaikkia muita politiikkoja, joilla on ulkoinen ulottuvuus, kuten kehitysyhteistyötä, muuttoliikettä, turvallisuutta, terrorismin torjuntaa, naisten oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, laajentumista ja kaupankäyntiä koskevia politiikkoja erityisesti soveltamalla ihmisoikeuksiin liittyviä ehtoja; katsoo, että unionin sisäisten ja ulkoisten toimien välisen sekä ulkoisten toimien keskinäisen johdonmukaisuuden lisääminen on oleellisen tärkeää, jotta unioni voi toteuttaa menestyksellistä ja vaikuttavaa ihmisoikeuspolitiikkaa;

F.  toteaa, että alueen tai sen osan laiton miehitys on kansainvälisen oikeuden vastainen teko ja edellyttää, että miehitysvalta kantaa vastuunsa siviiliväestöä kohtaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti;

Yleiset näkökohdat

1.  ilmaisee syvän huolensa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen maailmanlaajuisesta taantumisesta vuonna 2017 ja kehottaa painokkaasti EU:ta ja sen jäsenvaltioita tinkimättä pyrkimään aktiivisesti valtavirtaistamaan ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota, demokratiaa ja vähemmistöjen oikeuksia koskevat eurooppalaiset ja kansainväliset normit, jotka niitä velvoittavat, varmistaen unionin sisäisen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan välisen yhtenäisyyden ja jäsenvaltioiden ulkoisten politiikkojen paremman koordinoinnin esimerkiksi maahanmuuton, terrorismin torjunnan ja kaupan aloilla, sillä EU:n vaikutus uskottavana ja legitiiminä kansainvälisenä toimijana perustuu pitkälti sen kykyyn kunnioittaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä sisäisesti että ulkoisesti;

2.  vahvistaa, että valtioilla on viime kädessä vastuu kaikkien ihmisoikeuksien turvaamisesta tekemällä ja noudattamalla kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, seuraamalla ihmisoikeusrikkomuksia ja varmistamalla tehokkaat oikeussuojakeinot uhreille; huomauttaa, että rauha, turvallisuus ja kehitys vahvistavat toisiaan ja ovat riippuvaisia valmiuksista puuttua väärinkäytöksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, sotarikoksiin ja kansanmurhaan; varoittaa rajoittamasta vapaata liikkuvuutta, kokoontumisvapautta ja sananvapautta;

3.  muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu naisten ja miesten välinen tasa-arvo on EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeisiä periaatteita ja sen edistäminen valtavirtaistamalla sukupuolten tasa-arvo, myös muissa maailman maissa EU:n ulkoisen toiminnan kautta, kuuluu EU:n tärkeimpiin tavoitteisiin;

4.  painottaa, että EU on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kaikissa toimissaan, mikä on perussopimuksissa määrätty velvoite, jotta sukupuolten tasa-arvosta tulisi yksi tärkeimmistä painopisteistä kaikissa EU:n suuntaviivoissa, työsuhteissa, politiikoissa ja toimissa, mukaan lukien ulkoiset toimet; tukee asiaan liittyviä koordinoituja toimia EU:n edustustojen, esimerkiksi vaalitarkkailuvaltuuskuntien, monenvälisessä vuoropuhelussa ja toiminnassa; korostaa, että on vahvistettava EUH:n tasa‑arvokysymysten pääneuvonantajan kolmansissa maissa tekemää työtä rauhan, turvallisuuden ja perusvapauksien edistämiseksi varmistamalla erityiset määrärahat hänen toimivaltaansa kuuluvia asioita varten;

5.  katsoo, että aidosti riippumaton, moniarvoinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta tukee kehitystä ja vakautta, varmistaa demokratian juurtumisen, myös vallanjaon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioituksen, ja edistää avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja hyvää hallintoa erityisesti korruptiota ja ääriajattelua torjuvien toimenpiteiden avulla; korostaa ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisjärjestöjen erittäin tärkeää tehtävää edistää ja tukea keskeisissä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa vahvistettujen oikeuksien soveltamista, mm. järjestämällä koulutusohjelmia ja laajentamalla tietoisuutta kansainvälisten järjestöjen toiminnasta; painottaa, että on tärkeää, että ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat pannaan täytäntöön ja että EU:lla on valmius jatkaa ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisjärjestöjen asianmukaista tukemista demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen avulla tilanteissa, joissa he ovat eniten vaarassa, erityisesti varmistamalla, että ProtectDefenders.eu -mekanismin valmiuksia vahvistetaan;

6.  toteaa, että on tärkeää antaa hätäapua ihmisoikeuksien puolustajille ja että kaikkien vankien kohtelussa on noudatettava kansainvälisiä normeja; korostaa olevansa huolissaan ihmisoikeuksien puolustajien turvallisuudesta ja että rikoksiin syyllistyneet on saatettava oikeuden eteen; pitää myönteisinä eurooppalaisen demokratiarahaston johdonmukaisia pyrkimyksiä demokratian sekä perusoikeuksien ja -vapauksien parempaan kunnioittamiseen EU:n itäisissä ja eteläisissä naapurimaissa; panee merkille ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat riskit, mukaan luettuina ihmisoikeuksia puolustavat naiset, jotka kohtaavat sukupuolensa vuoksi erityisiä riskejä ja uhkia, ja ympäristöaktivistit, ja kehottaa EUH:ta ja jäsenvaltioita kiinnittämään heihin erityistä huomiota ihmisoikeuksien puolustajia koskevissa EU:n suuntaviivoissa; korostaa, että on voimistettava EU:n toimien koordinointia ihmisoikeuksien puolustajia ja kansalaisyhteiskuntaa koskevassa yhteydenpidossa, ja antaa kiitosta jäsenvaltioille niiden käynnistämistä yksittäisistä, EU:n toimia täydentävistä aloitteista;

7.  pitää myönteisenä EU:n aktiivista osallistumista YK:n ihmisoikeusneuvostoon, jossa se on teettänyt yksin ja muiden kanssa päätöslauselmia, antanut lausuntoja, osallistunut interaktiivisiin vuoropuheluihin ja keskusteluihin sekä vaatinut ihmisoikeustilannetta koskevia erityisiä istuntoja; panee merkille EU:n sitoumukset keskittyä maiden tilanteeseen YK:n ihmisoikeusneuvostossa; korostaa, että on tärkeää, että EU osallistuu ihmisoikeuksia koskeviin vuoropuheluihin ja yhteistyöhön monenvälisellä tasolla; tukee täysin YK:n ihmisoikeusneuvoston toimia ja sitoumusta ihmisoikeuksien puolustamisessa maailmanlaajuisesti; antaa tunnustusta YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston Zeid al-Husseinin johdolla toteuttamille toimille; odottaa innokkaasti tiivistä vuoropuhelua ja aktiivista yhteistyötä vastanimitetyn korkean edustajan Michelle Bachelet’n kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään niiden tukea YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston toiminnalle ja erityismenettelyille;

8.  ilmaisee arvostuksensa komission ihmisoikeusyksikön ja EUH:n työlle päätoimipaikoissa ja EU:n edustustoissa sekä ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan, Stavros Lambrinidisin, työlle tehokkuuden, koheesion ja ihmisoikeuksien näkyvyyden lisäämisessä EU:n ulkopolitiikassa ja muistuttaa sen pyynnöstä muuttaa kyseinen toimeksianto pysyväksi ja lisätä sitä koskevaa vastuuvelvollisuutta; pitää myönteisenä viimeaikaista lähestymistapaa, jonka yhtenä esimerkkinä on EU:n hyvien ihmisoikeuskertomusten aloite, jossa keskitytään eri maiden parhaisiin käytäntöihin; kehottaa jälleen tarkistamaan toimeksiantoa siten, että Euroopan unionin erityisedustajalle annetaan aloiteoikeus, riittävästi resursseja ja oikeus esiintyä julkisuudessa, jotta voidaan raportoida kolmansiin maihin tehtyjen vierailujen tuloksista ja viestiä EU:n kannoista ihmisoikeuksia koskevissa asioissa;

9.  pitää myönteisenä EU:n vuosikertomusta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja huomauttaa, että se hyväksyttiin tänä vuonna paljon aikaisemmin edellisissä kertomuksissa julkituotujen parlamentin kehotusten mukaisesti; pyytää neuvostoa jatkamaan pyrkimyksiään saada nämä vuosikertomukset valmiiksi aikaisemmin; kannustaa neuvostoa varmistamaan, että seuraavan vuosikertomuksen hyväksyntä perustuu riittävään kuulemisprosessiin; katsoo, että vuosikertomus on välttämätön väline, jonka avulla voidaan seurata EU:n toimintaa maailman ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä sekä viestiä ja keskustella siitä, ja pyytää tuomaan sitä esille julkisesti ympäri maailman;

10.  toteaa kertomuksen menetelmän ja muodon osalta saavutetun edistymisen mutta odottaa neuvoston ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan ottavan huomioon vielä paremmin parlamentin asiaankuuluvissa päätöslauselmissa ja/tai suosituksissa esitetyt kannat, jotta voidaan varmistaa syvempi ja tehokkaampi vuorovaikutus EU:n toimielinten välillä ihmisoikeuskysymyksissä;

11.  muistuttaa jälleen keskeisiä myönteisiä ja kielteisiä suuntauksia koskevan yleiskatsauksen tärkeydestä EU:n toimien tehokkuuden arviointia varten; katsoo, että perusteellisempi julkinen raportointi, joka soveltuvilta osin perustuu erityisesti muun muassa EU:n maakohtaisissa ihmisoikeusstrategioissa määriteltyihin painopisteisiin ja indikaattoreihin, auttaisi toteuttamaan ihmisoikeuksia koskevaan ehdollisuuteen liittyviä lausekkeita ja arvioimaan ja mukauttamaan EU:n politiikan ihmisoikeusvaikutuksia johdonmukaisemmin; painottaa tarvetta seurata EU:n nykyisiä suuntaviivoja ja panna ne kaikilta osin täytäntöön;

12.  toteaa, että EU:n ihmisoikeusvuoropuhelut muodostavat arvokkaan diplomatian välineen ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi kahdenvälisissä suhteissa kolmansien maiden kanssa; huomauttaa kuitenkin, että konkreettisten tulosten saavuttamiselle ihmisoikeusvuoropuheluilla on sitkeitä esteitä, kuten kaksinaismoralismin yleisyys, ja kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita yhtenäistämään kantojaan; kehottaa komissiota ja EUH:ta etsimään tapoja, joilla ihmisoikeusvuoropuhelujen vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä voidaan lisätä, ja reagoimaan nopeasti ja täydentämään niitä, jos ne eivät ole rakentavia, hyödyntämällä poliittista vuoropuhelua tai julkista diplomatiaa; kannustaa komissiota ja EUH:ta lisäämään vuoropuhelujen avoimuutta, myös laajentamalla kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumista, ja käyttämään selkeitä vertailuarvoja kunkin vuoropuhelun menestyksen arviointiin; painottaa, että on tärkeää, että EU ottaa ihmisoikeusvuoropuhelujen yhteydessä esiin vaarassa olevia yksittäisiä ihmisoikeuksien puolustajia koskevia tapauksia ja painostaa vapauttamaan vangittuina olevat puolustajat sekä suojelemaan uhattuina olevia; neuvoo lisäksi EU:n toimielimiä tarjoamaan riittävästi resursseja ja koulutusta ihmisoikeusasioista ja demokratiasta EU:n edustustojen virkamiehille ja henkilöstölle;

13.  muistuttaa jälleen, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman 2015–2019 ja sen väliarvioinnin 2017 on oltava ihmisoikeustoimintaa ohjaavia välineitä, ja korostaa tässä yhteydessä tarvetta suunnitella riittävät resurssit ja asiantuntemus, jotta EU:n ensisijaiset tavoitteet voidaan panna täytäntöön kunnolla; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita varmistamaan, että nykyinen toimintasuunnitelma pannaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti täytäntöön myös aidolla yhteistoiminnalla kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa;

14.  pyytää EU:ta vahvistamaan institutionaaliseen kehitykseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä välineitään ja politiikkojaan ja sisällyttämään malleja vastuuseen saattamisen varmistamisesta sekä ehkäisemään ihmisoikeusrikkomuksiin liittyvää rankaisemattomuutta; kehottaa ottamaan tehokkaasti käyttöön asianmukaiset resurssit ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi entistä tehokkaammin;

15.  muistuttaa tältä osin, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline on tarjonnut erittäin tärkeää tukea ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategisen kehyksen ja toimintasuunnitelman ja sen ihmisoikeuksia koskevien suuntaviivojen ja maakohtaisten strategioiden täytäntöönpanolle, mikä on mahdollistanut EU:n strategisemman toiminnan tällä alalla ja varmistanut vastuuvelvollisuuden, näkyvyyden ja tehokkuuden; vaatii painokkaasti, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline sisällytetään erillisenä ja riippumattoman välineenä monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 rakenteeseen, jotta sen selkeä monimuotoisuus ei laimenisi laajemman ulkoisen toiminnan rahaston muotoon; kannustaa voimakkaasti edistämään EU:n ulkoisten rahoitusvälineiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja havaita mahdollisia rahoitusvajeita ja -tarpeita;

16.  muistuttaa, että laajentumis- ja naapuruuspolitiikkojen puitteissa demokratisoitumisesta saadut kokemukset ja opit voisivat auttaa määrittelemään parhaita käytäntöjä, joilla voitaisiin tukea ja lujittaa maailman muita demokratisoitumisprosesseja; on vakuuttunut siitä, että tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan avulla olisi tuettava taloudellisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia uudistuksia, suojeltava ihmisoikeuksia ja autettava vakiinnuttamaan oikeusvaltio huolehtien samalla siitä, että EU pitää kiinni kumppaneilleen antamistaan sitoumuksista; muistuttaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen on niin kumppanimaiden kuin EU:n etujen mukaista; korostaa, että unionin ja sen kumppanimaiden parlamenttien välisiä suhteita on kehitettävä keskinäiselle ymmärrykselle ja luottamukselle perustuvalla rehellisellä vuoropuhelulla, jonka tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia tehokkaasti;

17.  korostaa ihmisoikeuksien alivaliokunnan tekemää työtä ja sen ylläpitämiä tiiviitä työsuhteita muihin EU:n toimielimiin, EU:n erityisedustajaan, EUH:oon, kansalaisyhteiskuntaan, muun muassa kansalaisjärjestöihin, ja monenvälisiin ihmisoikeusinstituutioihin; huomauttaa, että vuonna 2017 ihmisoikeuksien alivaliokunta laati kolme mietintöä, jotka hyväksyttiin päätöslauselmina täysistunnossa, aiheista kansalaisuudettomuus Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa(13), sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtävien rikosten yhteydessä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset, mukaan luettuna kansanmurha(14), sekä korruptio ja ihmisoikeudet kolmansissa maissa(15);

18.  ehdottaa, että vuoden 2019 ensimmäisellä kolmanneksella perustetaan sisäinen työryhmä, joka tarkastelee ihmisoikeuksien edistämistä ja valtavirtaistamista sen valiokunnissa ulkoisen toimeksiannon turvin ja sen valtuuskunnissa, jotka vastaavat suhteista kolmansiin maihin toimikaudella 2014-2019; aikoo laatia tähän tarkasteluun perustuvia suosituksia parlamentin toimien lisäämiseksi ihmisoikeuksien alalla parlamentin seuraavalla toimikaudella, myös liittyen EUH:n ja komission toiminnan valvontaan, sisäiseen toimielinrakenteeseen ja ihmisoikeuksien valtavirtaistamiseen sen elimissä;

19.  katsoo, että työjärjestyksen 135 artiklaan perustuvien kiireellisten päätöslauselmien roolia voidaan kehittää, jotta vahvistetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa lisäämällä oikea-aikaista tarkastelua, kohdentamista ja tehokkuutta;

Ihmisoikeuksia koskevat erityiset haasteet

20.  ilmaisee vakavan huolensa kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumisesta vuonna 2017 ja pitää valitettavana, että ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat ja kansalaisjärjestöt ovat liian usein häirinnän, pelottelun ja väkivallan, myös murhien, kohteena; on huolestunut matkustuskieltojen jatkuvasta asettamisesta ihmisoikeusaktivisteille, jotka haluavat osallistua Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvoston ja muiden kansainvälisten toimielinten istuntoihin, ja tuomitsee nämä kiellot jyrkästi ja kehottaa kyseisiä hallituksia poistamaan ne; ei pidä hyväksyttävänä, että kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden edustajia estetään osallistumasta kansainvälisten elinten työhön, ja vaatii kunnioittamaan kansalaisyhteiskunnan edustajien perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia; on huolissaan siitä, että jotkut ihmisoikeusaktivistit on pidätetty heidän palattuaan kotimaahansa sen jälkeen, kun heitä on kuultu kansainvälisissä instituutioissa;

21.  pitää valitettavana, että maailmanlaajuisesti laajeneva kansalaisyhteiskunnan tilan kaventamisilmiö voi esiintyä myös vakiintuneissa demokratioissa sekä keskitason ja korkean tulotason maissa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä; pitää tuomittavana lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa esimerkiksi lopettamalla kansalaisjärjestöjä tai jäädyttämällä niiden varoja; kehottaa kumoamaan lait, joilla asetetaan mielivaltaisia tai rajoittavia vaatimuksia kansalaisjärjestöjen toiminnalle, ulkomaista rahoitusta rajoittavat säännökset mukaan luettuina; suhtautuu kielteisesti sellaisen julkisen propagandan levittämiseen, jossa pyritään entistä enemmän horjuttamaan kansalaisjärjestöjen roolia; kehottaa EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden diplomaattiedustustoja seuraamaan ja nostamaan jatkuvasti keskusteluun tapauksia, joissa loukataan kokoontumis- ja yhdistymisvapautta muun muassa asettamalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja niiden toiminnalle erilaisia kieltoja ja rajoituksia tai edistämällä eräiden hallitusten tukemien valekansalaisjärjestöjen toimintaa; kannustaa niitä tukemaan jatkossakin aktiivisesti ihmisoikeuksien puolustajia, erityisesti seuraamalla järjestelmällisesti oikeudenkäyntejä, vierailemalla heidän luonaan vankilassa ja antamalla tarvittaessa julkilausumia yksittäisistä tapauksista;

22.  pitää tuomittavana, että tiedotusvälineiden vapaus on ollut hyvin uhattuna vuonna 2017 ja että Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosikertomuksen mukaan toimittajia vastaan tehdyt hyökkäykset nousivat vuonna 2017 ennätystasolle; korostaa tarvetta ylläpitää mielipiteen- ja ilmaisunvapauden periaatteita sellaisena kuin ne on määritetty ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklassa; muistuttaa, että sananvapaus on tärkeää sekä verkossa että sen ulkopuolella demokraattisten yhteiskuntien asianmukaisen toimivuuden olennaisena tekijänä, sillä se edistää moniarvoisuutta, joka antaa kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisille mahdollisuuden vaatia hallituksiltaan ja päätöksentekijöiltään vastuullisuutta, ja lujittaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista; tuomitsee jyrkästi toimittajiin, riippumattomiin tiedotusvälineisiin, blogikirjoittajiin ja väärinkäytösten paljastajiin kohdistuvan uhkailun, pelottelun ja iskut sekä vihapuheen, kunnianloukkauslait ja väkivaltaan yllyttämisen, sillä ne uhkaavat oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksiin sisältyviä arvoja; korostaa, että vuonna 2017 pidätettiin satoja rauhallisia mielenosoittajia ja toimittajia, joista monia kohdeltiin huonosti ja pidätettiin mielivaltaisesti ja joiden on pitänyt maksaa tuntuvia sakkoja menettelyissä, joissa vähimmäismenettelyvaatimuksista ei ole takeita; kehottaa painokkaasti EU:ta lisäämään toimia ilmaisun- ja mielipiteenvapautta koskevan oikeuden suojelemiseksi sen kaikissa suhteissa kolmansiin maihin; pitää erittäin tärkeänä, että EU:n suuntaviivat sananvapaudesta verkossa ja verkon ulkopuolella pannaan tehokkaasti ja järjestelmällisesti täytäntöön ja että niiden vaikutuksia seurataan säännöllisesti;

23.  painottaa akateemisen vapauden perustavaa merkitystä kansainvälisillä sopimuksilla suojattuna ihmisoikeutena; tuomitsee painokkaasti kaikki akateemiseen vapauteen kohdistuvat hyökkäykset, kuten surmat, tahdonvastaiset katoamiset, väkivallan, vangitsemisen, työpaikkojen menetykset, maineen tuhoamiset ja virheellisin perustein tapahtuvat syytteeseen asettamiset; korostaa kaikkien akateemisen vapauden vastaisten hyökkäysten vakavuutta, sillä akateeminen vapaus on keskeisessä asemassa luotaessa moniarvoista ja demokraattista yhteiskuntaa;

24.  tuomitsee ankarasti sen, että niin monet ihmisoikeuksien puolustajat kohtasivat vuonna 2017 digitaalisia uhkia, joihin kuului myös tietojen vaarantuminen laitteiden takavarikoinnin, etävalvonnan ja tietovuotojen vuoksi; tuomitsee verkkovalvonnan ja hakkeroinnin sellaisten tietojen hankkimiseksi, joita voidaan käyttää oikeustapauksissa tai parjauskampanjoissa; ilmaisee syvän huolensa jatkuvasti lisääntyvästä tiettyjen kaksikäyttöteknologioiden verkkovalvontakäytöstä poliitikkoja, aktivisteja, blogikirjoittajia ja toimittajia vastaan; kehottaa tämän osalta painokkaasti EU:n toimielimiä päivittämään kiireellisesti ja perusteellisesti kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa koskevan asetuksen;

25.  muistuttaa, että oikeuslaitoksen riippumattomuus ja sellaisen oikeuslaitosjärjestelmän avoimuus, johon liittyvien edellytysten mukaan kaikkien toimijoiden on toimittava tehtävässään riippumattomasti ja rehellisesti, ovat demokraattisen valtion ja ihmisoikeuksien oikeudellisen suojelun olennaisia edellytyksiä; tuomitsee voimakkaasti kaikki pyrkimykset rajoittaa tuomarien, yleisten syyttäjien ja asianajajien vapautta sekä kaikki heitä vastaan kohdistetun suoran ja epäsuoran väkivallan muodot; kehottaa EU:ta kiinnittämään kyseisiin seikkoihin mahdollisimman paljon huomiota diplomaattisuhteissaan kolmansiin maihin;

26.  toteaa, että avoin internet ja teknologinen kehitys ovat mahdollistaneet sen, että ihmisoikeusloukkauksista raportoidaan nopeammin; pitää valitettavana joidenkin hallitusten pyrkimyksiä kontrolloida joukkoviestintävälineitä, kuten internetiä; on huolestunut valtiollisten toimijoiden sekä valtiosta riippumattomien toimijoiden vuonna 2017 tuottaman disinformaation ja valeuutisten yleisyydestä, mikä on vaikuttanut ihmisoikeuksien vastaisten tarinoiden leviämiseen, vapaiden, täsmällisten ja puolueettomien tietojen rajalliseen saatavuuteen, väkivaltaan yllyttämiseen, tiettyihin ryhmiin tai yksilöihin kohdistuvaan vihaan tai syrjintään sekä vaalien tuloksiin, horjuttaen demokratioita; painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää, että EU:ssa kehitetään ihmisoikeuksia koskevia vaikuttavampia myönteisiä tarinoita, torjutaan vakaasti väärää tietoa sponsoroivia tai ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden kyseenalaistavia hallituksia, ja lisätään toimia vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukemiseksi kaikkialla maailmassa; tähdentää koulutuksen, sivistyksen, tietämyksen ja kriittisyyden keskeistä merkitystä valeuutisten ja niiden leviämisen torjumisessa;

27.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa nimittämään EU:n kyberlähettilään, joka koordinoisi EU:n diplomaattisia toimia, joilla edistetään ulkopolitiikan alalla avointa, yhteentoimivaa, suojattua ja luotettavaa internetiä ihmisoikeuksia kunnioittaen ja valtion vastuullisia toimintatapoja verkossa koskevia vaatimuksia edistäen;

28.  muistuttaa, että ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus, mukaan lukien vapaus uskoa tai olla uskomatta tai harjoittaa tai olla harjoittamatta valitsemaansa uskontoa, ja vapaus hylätä uskonto tai vaihtaa uskontoa sekä oikeus luopua vakaumuksesta ja oikeus ateistiseen näkemykseen on taattava ja että tätä vapautta ja oikeutta on lisättävä ehdoitta uskontojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla; tuomitsee mielipiteeseen, omaantuntoon, uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän sekä kaikki etnisten ja uskonnollisten ryhmien vainoamistapaukset ja niihin vuonna 2017 kohdistuneet iskut; kehottaa välttämään uskonnon välineellistämistä poliittisia tarkoitusperiä varten; pitää valitettavana valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden pyrkimyksiä rajoittaa mielipiteen, omantunnon ja uskonnon- ja vakaumuksenvapautta, kokoontumisvapautta ja ilmaisunvapautta muun muassa hyväksymällä jumalanpilkkalakeja ja panemalla niitä täytäntöön; vaatii lisätoimia uskonnollisten vähemmistöjen, uskonnottomien ihmisten ja ateistien sekä jumalanpilkkalakien uhrien suojelemiseksi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään poliittista vuoropuhelua tällaisten lakien kumoamiseksi ja tehostamaan toimiaan, joiden tavoitteena on lisätä ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapautta, ja edistämään kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua suhteissaan kolmansiin maihin; kehottaa komissiota ja EUH:ta toimimaan aktiivisesti auttaakseen henkilöitä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan uskonnon tai vakaumuksen perusteella tapahtuvan vainon vuoksi, palaamaan vapaaehtoispohjalta turvallisesti asuinseuduilleen; pyytää toteuttamaan konkreettisia toimia uskonnon- tai vakaumuksenvapauden edistämistä ja suojelemista koskevien EU:n suuntaviivojen tosiasialliseksi täytäntöön panemiseksi; tukee EU:n käytäntöä, jossa se ottaa johtavan roolin ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapautta koskevissa temaattisissa päätöslauselmissa YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja YK:n yleiskokouksessa; tukee uskonnon- tai vakaumuksenvapauden edistämisestä EU:n ulkopuolella vastaavan EU:n erityislähettilään Ján Figelin työtä;

29.  pitää erittäin valitettavana, että kidutusta, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua ja kuolemanrangaistuksia jatketaan monissa maissa ympäri maailmaa; kehottaa EU:ta tehostamaan pyrkimyksiään näiden käytäntöjen lopettamiseksi; katsoo, että monissa maissa pidätysolot, hoivan ja lääkkeiden saanti mukaan luettuna, ja vankiloiden kunto ovat vakava huolenaihe; pitää myönteisenä Alliance for Torture-Free Trade -liittouman virallista käynnistämistä 18. syyskuuta 2017 ja EU:n kidutuksen vastaisen koordinointiryhmän perustamista, jonka tehtävänä on seurata sen toteutusta; on tämän osalta tyytyväinen sellaisten tiettyjen tavaroiden kauppaa koskevan EU:n lainsäädännön päivitykseen, joita voitaisiin käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muihin epäinhimillisen kohtelun tai rangaistuksen muotoihin; huomauttaa, että vuonna 2017 täytäntöönpantujen kuolemanrangaistusten määrä laski maailmanlaajuisesti 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna; kehottaa maita, jotka eivät ole vielä tehneet sitä, keskeyttämään välittömästi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon, joka on askel kohti sen lakkauttamista; pitää tärkeänä torjua pidätettyjen kaikenlaista kidutusta ja julmaa kohtelua, myös henkistä kidutusta, ja tehostaa pyrkimyksiä varmistaa asiaa koskevien kansainvälisen oikeuden säännösten noudattaminen ja varmistaa korvausten suorittaminen uhreille;

30.  tuomitsee jyrkästi kaikki hirvittävät rikokset ja ihmisoikeusloukkaukset, joihin valtiolliset toimijat sekä valtiosta riippumattomat toimijat syyllistyvät myös ihmisoikeuksiaan rauhanomaisesti käyttäviä kansalaisia vastaan; on syvästi järkyttynyt tehtyjen rikosten laajasta joukosta, joka kattaa murhat, kidutuksen, raiskaukset, orjuuttamisen ja seksiorjuuden, lapsisotilaiden värväämisen, uskonnollisen pakkokäännytyksen ja uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien järjestelmälliset surmat; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita torjumaan kansanmurhia, ihmisyyttä vastaan tehtäviä rikoksia ja sotarikoksia ja varmistamaan, että niiden tekijät saatetaan oikeuden eteen; kehottaa EU:ta tukemaan järjestöjä ja YK:n tutkintaryhmiä, jotka keräävät, säilyttävät ja suojaavat digitaalisesti tai muilla tavoin todisteita kaikkien näiden konfliktien osapuolien tekemistä rikoksista niiden kansainvälisen syytteeseenpanon helpottamiseksi; panee merkille, että internet-alustat ovat poistaneet mahdollisiin sotarikoksiin liittyviä videotodisteita osana toimiaan terroristisen sisällön ja propagandan poistamiseksi;

31.  tukee kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) keskeistä tehtävää tapauksissa, joissa asiaankuuluvat valtiot ovat haluttomia tai kykenemättömiä käyttämään toimivaltaansa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita antamaan diplomaattista ja taloudellista tukea ICC:lle; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kannustamaan kaikkia YK:n jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön ICC:n Rooman perussäännön ja pitää tyrmistyttävinä tapauksia, joissa perussäännöstä on irrottauduttu tai irrottautumisella on uhattu; kehottaa myös kaikkia Rooman perussäännön allekirjoittajia toimimaan koordinoidusti ja yhteistyössä ICC:n kanssa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan hyökkäysrikosta koskevat Kampalan tarkistukset ja lisäämään ’julmuudet’ luetteloon rikoksista, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan; muistuttaa muiden keskeisten mekanismien merkityksestä, joiden tarkoituksena on lopettaa rankaisemattomuus, mukaan lukien tuomioistuimen yleistoimivallan käyttö, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita hyväksymään tarvittavaa sääntelyä; muistuttaa tässä yhteydessä, että uhrien oikeudet on sijoitettava kaikkien toimien ytimeen; kehottaa jälleen komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa nimittämään kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja kansainvälistä oikeutta käsittelevän EU:n erityisedustajan, jonka tehtävänä on edistää, valtavirtaistaa ja edustaa EU:n sitoutumista rankaisemattomuuden torjuntaan;

32.  on tyytyväinen EU:n toimiin YK:n vakavien rikosten tutkimista varten Syyriaan perustaman kansainvälisen, puolueettoman ja riippumattoman mekanismin (IIIM) tukemiseksi; korostaa, että muihin maihin on perustettava vastaava riippumaton mekanismi; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä tukeneet IIIM:ää taloudellisesti, tekemään niin;

33.  muistuttaa, että valtiot voivat saattaa muita valtioita Kansainväliseen tuomioistuimeen, mikäli ne ovat rikkoneet kansainvälisiä sopimuksia, kuten kidutuksen vastaista YK:n yleissopimusta, jotta voidaan vahvistaa valtion vastuu epäsuorana keinona tehdä myöhemmässä vaiheessa oikeusteitse ratkaisu henkilökohtaisesta rikosoikeudellisesta vastuusta;

34.  pitää erittäin valitettavana, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta ei kunnioiteta, ja tuomitsee jyrkästi kuolemaan johtaneet hyökkäykset, joita tehtiin hälyttävän usein sairaaloita, kouluja ja muita siviilikohteita vastaan aseellisissa konflikteissa maailmanlaajuisesti vuonna 2017; katsoo, että iskujen kansainvälistä tuomitsemista on tuettava riippumattomilla tutkimuksilla ja todellisella vastuuseen saattamisella; kiittää humanitaarista apua toimittaneiden avustustyöntekijöiden tekemästä työstä; kehottaa jäsenvaltioita, EU:n toimielimiä ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen liittyviä EU:n politiikkoja ja toimia kehitetään johdonmukaisesti ja tehokkaasti, ja hyödyntämään kaikkia niiden käytettävissä olevia välineitä asian käsittelyyn; toteaa, että saataville olisi pitänyt asettaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden yksityiskohtaisempia kertomuksia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämistä tietyissä konfliktitilanteissa koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanosta, myös ja etenkin EU:n vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta; kehottaa kansainvälistä yhteisöä perustamaan välineitä, joilla voidaan minimoida varoituksen ja reagoinnin välinen aika väkivaltaisen konfliktin syntymisen, uudelleen puhkeamisen tai kärjistymisen estämiseksi EU:n varhaisvaroitusjärjestelmän tarjoaman mallin mukaisesti; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään humanitaariseen apuun ja kehitysapuun tarkoitettua rahoitusta; panee merkille, että virallinen kehitysapu väheni 2,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017 ja että se jää tavoitteesta, joka on 0,7 prosenttia BKTL:sta;

35.  muistuttaa 27. helmikuuta 2014 antamastaan päätöslauselmasta aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä(16); ilmaisee vakavan huolensa aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käyttämisestä kansainvälisen oikeudellisen kehyksen ulkopuolella; kehottaa jälleen EU:ta kehittämään pikaisesti aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käyttöä koskevan oikeudellisesti sitovan kehyksen sen varmistamiseksi, että oikeudellisten velvoitteidensa mukaisesti jäsenvaltiot eivät suorita laittomia kohdistettuja teloituksia tai avusta tällaisissa muiden valtioiden suorittamissa teloituksissa; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille asianmukaisesti unionin varojen käytöstä kaikkiin miehittämättömien ilma-alusten rakentamiseen liittyviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin; kehottaa laatimaan tällaisten ilma-alusten uusista kehityshankkeista ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit;

36.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja EU:n jäsenvaltioita laajentamaan EU:n rajoittavien toimien järjestelmää siten, että siihen sisällytetään ihmisoikeuksia koskeva EU:n seuraamusjärjestelmä, jonka mukaisesti YUTP:n mukaisia seuraamuksia koskevia päätöksiä voidaan tehdä vakavien ihmisoikeusrikkomusten perusteella Magnitski-lain tavoin;

37.  kehottaa painokkaasti varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita pyrkimään sellaisten asejärjestelmien kansainväliseen kieltoon, joissa ihminen ei valvo voimankäyttöä, kuten parlamentti on toistuvasti pyytänyt, laatimaan ja hyväksymään yhteisen kannan autonomisista asejärjestelmistä asiaa käsitteleviä YK:n tason kokouksia varten, puhumaan yhdellä äänellä asiaankuuluvilla foorumeilla ja toimimaan sen mukaisesti;

38.  korostaa, että korruptio heikentää oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja talouksien kilpailukykyä ja uhkaa ihmisoikeuksia; korostaa, että korruptiota vastustavia ihmisoikeuksien puolustajia ja väärinkäytösten paljastajia on tuettava; kehottaa parantamaan korruption vastaisia mekanismeja ja käytäntöjä, kuten seuraamusten määräämistä yksilöille ja maille, jotka syyllistyvät vakaviin korruptiorikoksiin; kehottaa EUH:ta ja komissiota tekemään ihmisoikeuksia ja korruption torjuntaa koskevaa yhteistä ohjelmasuunnittelua, erityisesti aloitteita avoimuuden parantamiseksi, rankaisemattomuuden torjumiseksi ja korruptiontorjuntavirastojen vahvistamiseksi sekä EU:n varojen käytön avoimuuden ja jäljitettävyyden lisäämiseksi; kehottaa komissiota neuvottelemaan korruptionvastaiset määräykset kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin; muistuttaa korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa 13. syyskuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa(17) esitetyistä suosituksista, jotka koskevat korruptiota ja ihmisoikeuksia, ja kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita toteuttamaan jatkotoimia;

39.  on huolestunut kulttuuriperintökohteiden tuhoamisesta, laittomasta ryöstelystä ja vahingoittamisesta ja tukee painokkaasti tiedonetsintää sekä perinnön suojelua ja pelastamista koskevia aloitteita;

40.  painottaa vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien merkitystä demokraattisten prosessien kannalta ja on huolestunut laittomien vaalien määrän kasvusta kaikkialla maailmassa; palauttaa mieliin, että riippumattomat tiedotusvälineet ja mielipiteiden moniarvoisuus ovat välttämättömiä vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien takaamiseksi; kehottaa EU:ta olemaan tunnustamatta manipuloituja tai väärennettyjä vaalituloksia ja käyttämään kaikkia saatavilla olevia diplomaattisia, taloudellisia ja poliittisia välineitä ylläpitääkseen vaalien uskottavuutta kaikkialla maailmassa ja pakottaakseen valtiot täyttämään vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja koskevat vaatimukset; katsoo, että EU:n tarjoama tuki vaaliprosesseja ja demokratiaa varten maailmanlaajuisesti, kuten sen vaalioperaatiot ja niiden jälkiseuranta, vaaliapu ja erityisesti parlamentin aktiivinen asema siltä osin, on äärimmäisen tärkeää; korostaa vaalitarkkailun tärkeyttä rauhanomaiseen demokratiaan siirtymisessä, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa, poliittisen moniarvoisuuden yhteydessä, naisten vaaliprosesseihin osallistumisen edistämisessä, avoimuuden yhteydessä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa; muistuttaa, että on tärkeää ottaa paikalliset kansalaisjärjestöt mukaan vaalitarkkailuprosessiin ja vaalitarkkailuvaltuuskuntien antamien suositusten täytäntöönpanoon; katsoo, että sekaantuminen muiden valtioiden vaaleihin kyberhyökkäysten välityksellä loukkaa ihmisten oikeutta valita vapaasti edustajansa;

41.  pitää myönteisenä, että EU on allekirjoittanut Istanbulin sopimuksen, ja korostaa tarvetta ehkäistä ja torjua kaikin keinoin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, myös perheväkivaltaa; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä sitä tehneet, ratifioimaan tämän sopimuksen ja panemaan sen täytäntöön mahdollisimman pian; tukee tältä osin EU:n ja YK:n yhteistä Spotlight-aloitetta; kehottaa maita tehostamaan lainsäädäntöään sukupuoleen perustuvan väkivallan, naisten sukuelinten silpomisen ja seksuaalisen väkivallan torjumiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa; muistuttaa, että naisiin kohdistuvan väkivallan syyt ovat syvällä sukupuolten eriarvoisuudessa, minkä vuoksi niitä on torjuttava kattavasti, ja korostaa tässä yhteydessä sosiaalipalvelujen ja suojelun tärkeyttä; painottaa, että kaikentyyppisen naisiin kohdistuvan väkivallan esiintymistä, syitä ja seurauksia koskevat luotettavat tilastot ovat olennaisen tärkeitä, jotta kehitetään vaikuttavia säädöksiä ja strategioita sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi; kehottaa siksi EU:ta auttamaan valtioita parantamaan tiedonkeruuta tällä alalla ja täyttämään kansainväliset oikeudelliset velvoitteet; pyytää EU:ta tekemään yhteistyötä muiden valtioiden kanssa, jotta lisätään rahoitusta ja ohjelmasuunnittelua seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja toimien toteuttamiseksi sen johdosta kaikkialla maailmassa; tuomitsee kaikenlaisen fyysisen, seksuaalisen ja psykologisen väkivallan ja hyväksikäytön, joukkoraiskaukset, ihmiskaupan sekä naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien loukkaamisen; painottaa, että kaikille naisille olisi taattava asianmukainen ja kohtuuhintainen terveydenhuolto sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien yleismaailmallinen kunnioittaminen ja mahdollisuus niiden toteuttamiseen sekä koulutukseen ja että kaikilla naisilla olisi oltava mahdollisuus päättää vapaasti ja vastuullisesti omasta terveydestään, kehostaan ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksistaan; huomauttaa, että koulutus on keskeinen keino torjua syrjintää sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa; tuomitsee jyrkästi niin kutsutun suukapulasäännön käyttöön palauttamisen;

42.  painottaa, että EU:n on pidettävä edelleen kiinni siitä, että CEDAW-sopimuksessa, Pekingin toimintaohjelmassa ja kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelmassa määritetyt naisten oikeuksiin liittyvät velvoitteet ja sitoumukset sekä asiaan liittyvien tarkistuskonferenssien tulokset pannaan täysin täytäntöön;

43.  muistuttaa toisen sukupuolten tasa-arvoa edistävän toimintaohjelman 2016–2020 (GAP II) ensimmäisen vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen 2016 julkistamisesta elokuussa 2017 ja että siinä korostettiin myönteisiä suuntauksia, jotka liittyvät naisten ja tyttöjen elämän muuttumiseen sen myötä, että on varmistettu naisten ja tyttöjen fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus, edistetty taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ja vahvistettu naisten ja tyttöjen ääntä ja osallistumista; katsoo, että EU:n olisi jatkossakin sisällytettävä naisten tukeminen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin, konfliktien estämiseen ja konfliktien jälkeiseen jälleenrakennukseen; korostaa jälleen kerran YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” merkitystä; korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin entistä suurempi osallistuminen on keskeistä naisten oikeuksien ja heidän julkisten ja yksityisten instituutioiden toimintaan, poliittiseen päätöksentekoon, taloudelliseen elämään ja rauhanprosesseihin osallistumisensa edistämiseksi; korostaa, että liiketoiminnalla on tärkeä merkitys naisten oikeuksien vahvistamisessa; kehottaa komissiota asettumaan johtoasemaan torjuttaessa seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalisia väärinkäytöksiä humanitaarisen avun ja kehitysavun aloilla, koska niillä tehtävässä työssä olisi noudatettava korkeimpia vastuu- ja tilintekovelvollisuuksia; korostaa, että on tärkeää tarkistaa ja vahvistaa suojamenettelyjä ja voimankäyttösääntöjä;

44.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) varmistamaan, että YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) 62. istunnon tulokset sisällytetään sen toimintatapoihin ja että ne antavat uutta pontta sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle sekä maaseudun naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien parantamiselle;

45.  korostaa, että naisilla ja tytöillä on oltava mahdollisuus saada opetusta STEM-aineissa samoin kuin humanistisissa aineissa ja erityisesti heidän osaamistaan ja ammattitaitojaan on kehitettävä ja heidän osallistumistaan STEM-aloilla on lisättävä;

46.  kehottaa komissiota tutkimaan tapoja ja keinoja, joilla EU voi liittyä yksipuolisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, kun otetaan huomioon, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen ja että EU:n primääri- ja sekundäärilainsäädäntö sisältää olennaisia säännöksiä lasten oikeuksien suojelusta; kehottaa maita, jotka eivät vielä ole ratifioineet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta, tekemään niin kiireellisesti; toteaa tyytyväisenä, että EU on hyväksynyt tarkistetut suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi, ja korostaa tarvetta varmistaa, että toimet saavuttavat kaikki lapset, myös kaikkein syrjäytyneimmät ja haavoittuvassa asemassa olevat; painottaa, että lapset altistuvat usein erityiselle väärinkäytölle, kuten lapsiavioliitoille, lapsiprostituutiolle, lapsisotilaiden käytölle, sukuelinten silpomiselle, lapsityövoiman käytölle ja lapsikaupalle erityisesti humanitaaristen kriisien ja aseellisten konfliktien yhteydessä, joten heidän suojeluaan on vahvistettava; kehottaa EU:ta tekemään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa varhais-, lapsi- ja pakkoavioliittojen lopettamiseksi asettamalla 18 vuoden iän avioliiton lailliseksi vähimmäisiäksi ja edellyttämällä molempien puolisoiden iän sekä täysimääräisen ja vapaan suostumuksen tarkistamista, avioliittojen pakollista kirjaamista ja sen varmistamista, että näitä sääntöjä noudatetaan; korostaa, että on vahvistettava EU:n sitoumusta lastensuojelussa, erityisesti ilman huoltajaa olevien alaikäisten kohdalla, ja kiinnittää erityistä huomiota koulutukseen ja psykososiaaliseen tukeen; kehottaa panemaan asianmukaisesti täytäntöön suuntaviivat, jotka koskevat koulujen ja yliopistojen suojaamista sotilaskäytöltä aseellisten selkkausten yhteydessä; vaatii ratkaisemaan kiireellisesti kansalaisuudettomia lapsia, erityisesti lapsia, jotka ovat syntyneet muualla kuin vanhempiensa alkuperämaassa, sekä maahantulijalapsia koskevan ongelman niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laatimaan toimintasuunnitelman, jolla lopetetaan lasten pidättäminen heidän maahanmuuttaja-asemansa perusteella pakolaisista ja muuttajista annetun New Yorkin julkilausuman mukaisesti; muistuttaa erityisestä oikeudesta suojeluun lapsen ensisijaisen edun perusteella;

47.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita julkistamaan täysin avoimesti kolmansille maille muuttoliikettä koskevaa yhteistyötä varten myönnetyt varat ja seuraamaan niitä sen varmistamiseksi, ettei tällainen yhteistyö hyödytä suoraan tai välillisesti turvallisuus-, poliisi- tai oikeusjärjestelmiä, jotka osallistuvat tässä yhteydessä tehtyihin ihmisoikeusloukkauksiin; korostaa mahdollisuutta erottaa toisistaan kehitysyhteistyö ja takaisinottosopimusten tai muuttovirtojen hallintaan liittyvä yhteistyö; on huolestunut EU:n ulkopolitiikan käytöstä ”muuttoliikkeen hallinnan välineenä” ja korostaa, että pyrkimysten toimia kolmansien maiden, alkuperä- ja kauttakulkumaat mukaan luettuina, kanssa muuttoliikeasioissa on käytävä käsi kädessä ihmisoikeusolojen parantamisen kanssa näissä maissa sekä ihmisoikeuksia ja pakolaisia koskevan kansainvälisen oikeuden kanssa; ilmaisee syvän huolensa ja myötätuntonsa sen johdosta, että suuri määrä pakolaisia, siirtolaisia ja maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä joutuu törkeiden ihmisoikeusrikkomusten kohteiksi konfliktien, vainon, epäonnistuneen hallinnon ja laittoman muuttoliikkeen, ihmiskaupan ja salakuljetusverkostojen vuoksi; korostaa, että muuttovirtojen perimmäisiin syihin on puututtava kiireellisesti ja että siksi muuttoliikeilmiön ulkoinen ulottuvuus on otettava huomioon muun muassa hakemalla kestäviä ratkaisuja EU:n naapurialueilla ja muualla maailmassa esiintyviin konflikteihin ja kyseisten alueiden taloudelliseen alikehittyneisyyteen siten, että kehitetään yhteistyötä ja kumppanuuksia niiden kolmansien maiden kanssa, joissa noudatetaan kansainvälistä oikeutta, varmistetaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja pidetään yllä EU:n uskottavuutta niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita antamaan humanitaarista apua koulutuksen, asumisen ja terveydenhuollon aloilla ja muilla aloilla, joilla maahanmuuttajat ja pakolaiset tarvitsevat tukea, ja kehottaa panemaan palauttamista koskevat toimintapolitiikat asianmukaisesti täytäntöön; huomauttaa, että EU:n on kannustettava asianomaisia maita allekirjoittamaan maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvan maahanmuuttajien salakuljetuksen kieltämisestä annettu pöytäkirja; panee merkille, että YK:n kirjaamien tietojen mukaan noin 258 miljoonaa ihmistä eli vuonna 2017 muussa kuin synnyinmaassaan; kehottaa komissiota pitämään siirtolaisten ja pakolaisten oikeuksien suojelun ja edistämisen politiikkansa painopistealueena; korostaa, että on tarpeen kehittää maahanmuuttajien ja pakolaisten suojelukehyksiä erityisesti luomalla turvallisia ja laillisia muuttoreittejä ja myöntämällä humanitaarisia viisumeja ja parantaa niiden täytäntöönpanoa; kehottaa antamaan parlamentille mahdollisuuden valvoa muuttoliikesopimuksia; pitää valitettavina kaikkia pyrkimyksiä rajoittaa, tahrata taikka kriminalisoida humanitaarista apua ja painottaa tarvetta lisätä valmiuksia merellä ja maissa hätään joutuneiden ihmisten etsimiseksi ja pelastamiseksi, jotta täytämme kansainvälisen oikeuden mukaiset ensisijaiset oikeudelliset velvoitteemme; korostaa, että EU:n jäsenvaltioissa asuvien henkilöiden määrä, joilla on jonkin muun kuin EU:n jäsenvaltion kansalaisuus, oli 21,6 miljoonaa 1. tammikuuta 2017 eli 4,2 prosenttia EU28:n väestöstä; kehottaa jäsenvaltioita käymään vakavaa vuoropuhelua, jotta saavutetaan yhteinen ja osallistava näkemys ja määritetään muuttoliikettä koskevat yhteiset vastuut ja yhtenäiset tavoitteet; suhtautuu myönteisesti muuttoliikettä koskevaan YK:n Global Compact -aloitteeseen ja pakolaisia koskevaan UNHCR:n Global Compact -aloitteeseen sekä ihmisoikeuksien asettamiseen ratkaisevaan asemaan näissä aloitteissa;

48.  pitää valitettavana, että ihmiskauppaa esiintyy edelleen; korostaa, että ihmiskauppa tekee ihmisistä kauppatavaran ja että se on yksi pahimmista ihmisoikeusrikkomusten muodoista; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää noudattaa kaikilla tasoilla yhdenmukaista lähestymistapaa ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n politiikan sisäisiin ja ulkoisiin ulottuvuuksiin; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta tutkitaan kaikkia ihmiskaupan vaiheita ja ihmisten, erityisesti naisten ja lasten kaikenlaista hyväksikäyttöä, kuten elinkauppaa, pakkotyötä ja seksuaalista hyväksikäyttöä, ja tekemään yhteistyötä YK:n ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tällä alalla; kehottaa ottamaan käyttöön selkeitä periaatteita ja oikeudellisia välineitä, joilla torjutaan sijaissynnytyksiin liittyviä ihmisoikeusloukkauksia; ilmaisee syvän huolensa maahanmuuttajien ja pakolaisten, erityisesti naisten ja lasten, äärimmäisestä haavoittuvuudesta hyväksikäytön, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan osalta myös muuttoliikkeen hotspot-alueilla; korostaa tarvetta edistää uhreihin keskittyviä politiikkoja, ehkäistä ja vähentää tällaista rikollisuutta sekä ryhtyä toimiin ihmiskaupasta saatavien voittojen kitkemiseksi;

49.  kehottaa kaikkia valtioita, myös jäsenvaltioita ja EU:ta, aloittamaan neuvottelut monikansallisia yhtiöitä ja muita yrityksiä varten tarkoitetun oikeudellisesti sitovan kansainvälisen ihmisoikeusvälineen hyväksymiseksi, toimimalla aktiivisesti YK:n tasolla luodussa avoimessa hallitusten välisessä työryhmässä; korostaa jälleen kerran tarvetta yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden pikaiselle täytäntöönpanolle erityisesti, kun kyse on oikeussuojakeinojen saatavuutta koskevasta kolmannesta pilarista; toteaa YK:n Global Compact -aloitteen ja yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien tärkeyden; pitää tärkeänä yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa ja kehottaa komissiota nopeuttamaan kehitystyötään, jotta yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevat YK:n ohjaavat periaatteet pannaan täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa yrityksiä, myös EU:hun sijoittautuneita yrityksiä, noudattamaan asianmukaista huolellisuutta ja pitää tärkeänä, että edistetään yritysten yhteiskuntavastuuta ja että eurooppalaiset yritykset näyttävät esimerkkiä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten normien edistämisessä; kehottaa kaikkia maita panemaan vaikuttavasti ja nopeasti täytäntöön yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevat YK:n ohjaavat periaatteet ja takaamaan, että niiden lainkäyttöalueilla yritykset noudattavat ihmisoikeuksia ja sosiaalisia työelämän normeja; kehottaa kaikkia maita torjumaan yrityksiä, jotka käyttävät konfliktialueilta peräisin olevia raaka-aineita tai muita hyödykkeitä; kehottaa jälleen sisällyttämään EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevia sääntöjä; korostaa, että yrityksiin liittyvien ihmisoikeusrikkomusten uhreille pitäisi taata oikeussuojakeinojen asianmukainen ja tehokas saatavuus; muistuttaa, että on välttämätöntä puuttua yritysten aiheuttamiin ihmisoikeusrikkomuksiin ja korruptioon sekä varmistaa, että ne voidaan asettaa vastuuseen; pitää valitettavana, että komissio ei noudattanut kehotuksia, jotka sisältyvät parlamentin 25. lokakuuta 2016 antamaan päätöslauselmaan yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista(18); peräänkuuluttaa teollisuuteen kohdistuvia pakottavia toimia lapsityövoiman käytön lopettamiseksi ja ihmisoikeusloukkauksien ehkäisemiseksi; kehottaa komissiota perustamaan yrityksiä ja ihmisoikeuksia käsittelevän toimielinten välisen työryhmän ja selvittämään EU:n tason varmistamisvelvollisuusaloitteen perustamista;

50.  muistuttaa, että EU on sitoutunut asettamaan ihmisoikeudet ja demokratian keskeiselle sijalle suhteissaan kolmansien maiden kanssa; korostaa siksi, että ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden edistämistä, myös panemalla täytäntöön kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvät ihmisoikeuslausekkeet, on tuettava kaikilla EU:n ulkoisen ulottuvuuden toimilla, myös kauppapolitiikalla; korostaa kauppasuhteiden mahdollista roolia kasvun edistämisessä kehitysmaissa ja niiden paikallisten markkinoiden säilyttämisessä; huomauttaa, että tuen demokraattisille järjestelmille ja kansojen vapauspyrkimyksille olisi edelleen toimittava EU:n taloudellisia etuja ohjaavana suuntaviivana; palauttaa mieliin kehityspolitiikan yhdenmukaisuutta koskevan velvollisuuden ja korostaa sen merkitystä, että ihmisoikeudet sisällytetään osaksi kauppa- ja kehityspolitiikkoja niiden kaikissa vaiheissa; kehottaa EU:ta varmistamaan, että EU:ssa eettisten sertifiointijärjestelmien mukaisesti levitettyjen tavaroiden valmistamisessa ei ole käytetty pakkotyövoimaa eikä lapsityövoimaa; kehottaa luomaan nimenomaisen mekanismin, jonka avulla voidaan seurata ja vahvistaa tasa-arvopolitiikkaa kauppasopimuksissa; pitää myönteisinä EU:n ohjelmia, hankkeita ja rahoitusta kolmansissa maissa ja korostaa tarvetta arvioida ja ehkäistä mahdolliset loukkaukset luomalla valitusmenettelyn yksityishenkilöitä ja ryhmiä varten;

51.  katsoo GSP+-kauppajärjestelmien olevan yksi EU:n kauppapolitiikan keskeisistä välineistä, joilla edistetään demokratiaa, ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja kolmansien maiden ympäristönormeja; kehottaa komissiota tarkistamaan GSP+‑järjestelmät ja parantamaan niiden valvontaa, jotta varmistetaan, että edunsaajamaat noudattavat ihmisoikeusnormeja; korostaa, että komission olisi pyrittävä tarkistetun GSP+-järjestelmän puitteissa lisäämään tämän mekanismin avoimuutta ja vastuullisuutta luomalla selkeät menettelyt kansalaisyhteiskunnan järjestöjen mielekkäälle ja tehokkaammalle osallistumiselle ja suorittamalla vaikuttavia ihmisoikeusvaikutusten arviointeja ennen kauppaetujen myöntämistä ja täytäntöönpanon aikana; kehottaa tarkastelemaan mahdollisuutta sisällyttää kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman peruskirja GSP+-asemaan vaadittavien yleissopimusten luetteloon; kehottaa komissiota rahoittamaan edelleen kansalaisyhteiskunnan aloitteita, jotka seuraavat tämän järjestelmän toteutusta; korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön yhteistyön muotoja, joilla edesautetaan kolmansien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ottaen erityisesti huomioon väestön tarpeet;

52.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan tinkimättä EU:n käytännesääntöjä aseiden viennistä ja erityisesti estämään kaikkien sellaisten aseiden ja valvonta- ja tiedustelulaitteiden ja -materiaalien siirrot, joita hallitukset voisivat käyttää meneillään olevissa ihmisoikeuksien rajoittamistoimissaan ja siviileihin kohdistettavissa hyökkäyksissä; huomauttaa, että maailmanlaajuinen aseiden ja sotatarvikkeiden kauppa myötävaikuttaa niiden käyttöön useissa konflikteissa kolmansissa maissa; korostaa, että EU:n jäsenvaltiot kuuluvat maailman suurimpiin aseidenviejämaihin, ja pitää välttämättömänä varmistaa aseiden myyntiä koskevien kansainvälisten normien noudattaminen ja vahvistaa niitä;

53.  tuomitsee jyrkästi kaikki syrjinnän muodot, mukaan luettuna rotuun, uskontoon, kastijärjestelmään ja vastaaviin perimysjärjestelmiin, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, vammaisuuteen tai muuhun seikkaan perustuva syrjintä; pitää huolestuttavana rasismin, muukalaisvihan ja muun suvaitsemattomuuden monia esiintymiä ja sitä, että heikoimmassa asemassa olevilla ryhmillä, kuten etnisillä, uskonnollisilla ja kielivähemmistöillä, vammaisilla, hlbti-yhteisöillä sekä naisilla ja lapsilla, ei ole poliittista edustusta; kehottaa EU:ta tehostamaan pyrkimyksiään poistaa kaikki syrjinnän muodot, lisätä tietoisuutta, suvaitsevaisuuden ja osallistavuuden kulttuuria ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien erityistä suojelua ihmisoikeuksien ja poliittisten vuoropuhelujen, EU:n edustustojen työn ja julkisen diplomatian avulla; kehottaa kaikkia maita varmistamaan, että niiden asiaankuuluvat toimielimet tarjoavat tehokasta oikeudellista suojaa oikeudenkäyttöalueillaan; korostaa, että on tärkeää kehittää koulujen koulutusstrategioita, jotta lapsille tiedotetaan kaikenlaisesta syrjinnästä ja heille annetaan tarvitsemansa välineet sen havaitsemiseksi;

54.  korostaa tarvetta valtavirtaistaa uskottavasti yleisen esteettömyyden periaate ja vammaisten henkilöiden oikeudet kaikissa EU:n asiaankuuluvissa politiikkatoimissa, myös kehitysyhteistyössä, ja painottaa asian ohjailevaa ja horisontaalista luonnetta; kehottaa EU:ta sisällyttämään vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän torjumisen sen ulkosuhde- ja kehitysapupolitiikkaan; vaatii kolmansien maiden hallituksia tarkistamaan kaiken lainsäädännön sen yhdenmukaistamiseksi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen kanssa; kehottaa kaikkia maita ratifioimaan vammaisyleissopimuksen ja palauttaa mieliin sen tehokkaan täytäntöönpanon tärkeyden;

55.  pitää myönteisenä EU:n ja sen jäsenvaltioiden osallistumista ikääntymistä tarkastelevan YK:n avoimen työryhmän kahdeksanteen istuntoon ja erityisesti EU:n yhteisten panosten esittämistä sekä EU:n yhteisten julistusten antamista tasa-arvosta, syrjimättömyydestä, väkivallasta, väärinkäytöksistä ja ikääntyneiden laiminlyönnistä; on edelleen huolestunut ikäsyrjinnän esiintymisestä sekä ikääntyneiden henkilöiden ihmisoikeuksien toteutukselle aiheutuvista rajoituksista; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tukemaan täysimääräisesti työryhmän toimintaa myös tarjoamalla riittäviä varoja tämän ryhmän toimintaan tai tukemalla varojen tarjontaa, ja kehottaa niitä myös vastaamaan tuleviin näkemysten esittämistä koskeviin pyyntöihin ja kuulemaan ikääntyneitä henkilöitä sekä ottamaan heitä mukaan niiden valmisteluun sekä ottamaan ikääntyneitä henkilöitä mukaan valtuuskuntiinsa;

56.  pitää myönteisenä EU:n aktiivista osallistumista ikääntymistä koskevan Madridin kansainvälisen toimintaohjelman (MIPAA) Lissabonissa vuonna 2017 suoritettuun Euroopan alueellisen täytäntöönpanostrategian uudelleentarkasteluun; korostaa, että MIPAAlla voidaan tehokkaasti edistää kääntyneiden henkilöiden oikeuksien parempaa toteutumista;

57.  tuomitsee hlbti-henkilöiden mielivaltaiset pidätykset, kidutuksen, vainoamisen ja teloitukset; toteaa, että seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti voivat lisätä syrjinnän, väkivallan ja vainon riskiä; huomauttaa, että monissa maissa ympäri maailmaa hlbti-henkilöihin kohdistuu vieläkin vainoa ja väkivaltaa heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella; tuomitsee naisiin ja vähemmistöryhmiin kohdistetut loukkaukset, joilla rikotaan perusoikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen ja identiteettiin, kuten naisten ja interseksuaalisten henkilöiden sukuelinten silpominen; huomauttaa, että samaa sukupuolta olevien henkilöiden suhteet ovat edelleen rikos 72 maassa, joista 13:ssa siitä voi saada jopa kuolemantuomion; kehottaa näitä valtioita muuttamaan lainsäädäntöään välittömästi; pitää myönteisenä EU:n pyrkimyksiä parantaa hlbti-henkilöiden oikeuksia ja oikeudellista suojelua; kehottaa EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n hlbti-henkilöitä koskevat suuntaviivat; kehottaa komissiota laatimaan vuosikertomuksia neuvoston päätelmien täytäntöönpanosta tältä osin; toteaa, että vuosille 2016–2020 hyväksytyn toisen tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman ensimmäisen toteuttamisvuoden arvioinnin perusteella kolmannes edustustoista edisti hlbti-ihmisten ihmisoikeuksia;

58.  tuomitsee kastihierarkiasta ja kastiin perustuvasta syrjinnästä, erottelusta ja kastiin perustuvista rajoista kärsiviin ihmisiin edelleen kohdistuvat ihmisoikeusrikkomukset, mukaan luettuina työn, oikeusturvan ja muiden perusihmisoikeuksien epääminen; on hyvin huolestunut tästä seuraavasta syrjinnän institutionalisoitumisesta ja kastiin perustuvien väkivallantekojen hälyttävästä määrästä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tehostamaan niiden toimia ja tukemaan aloitteita YK:n tasolla ja delegaatioiden tasolla kastijärjestelmään perustuvan syrjinnän poistamiseksi;

59.  pitää tärkeänä sellaisen tasa-arvopolitiikan harjoittamista, joka tarjoaa kaikille kansallisille, etnisille, uskonnollisille ja kielellisille vähemmistöille sekä alkuperäisväestölle mahdollisuuden nauttia perusoikeuksistaan; pitää myönteisenä, että alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmassa 71/178 vuosi 2019 julistettiin kansainväliseksi alkuperäiskielien vuodeksi; muistuttaa, että alkuperäisväestöjen oikeuksien erityisraportoijan mukaan viime vuosina alkuperäiskansoihin kohdistuneet syrjintätapaukset, hyökkäykset, uhkailut sekä maitaan, alueitaan ja luonnonvarojaan suojelevien henkilöiden, erityisesti naisten, kriminalisointi ja heihin kohdistuneet surmat ovat lisääntyneet huolestuttavalla tavalla; painottaa, että EU:n on varmistettava näiden puolustajien suojelu ja huolehdittava, että kaikki rikokset tutkitaan ja niihin syyllistyneet saatetaan vastuuseen; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita välittömästi tunnustamaan täysimääräisesti alkuperäisväestöjen oikeudet sekä suojelemaan ja edistämään niitä; kehottaa maita ratifioimaan alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILOn yleissopimuksen nro 169 määräykset;

60.  panee merkille internetin tarjoamat monet edut; on kuitenkin huolissaan siitä, että suuret kaupalliset toimijat, ilman että käyttäjät ovat täysin tietoisia asiasta ja/tai antaneet suostumuksensa, keräävät markkinointia varten massoittain käyttäjien henkilötietoja, joita voitaisiin käyttää mahdollisesti haitallisilla tavoilla, kuten ihmisoikeuksien puolustajien sortamiseen ja heidän ilmaisuvapautensa heikentämiseen sekä vaalien tuloksiin ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen; kehottaa tietoyrityksiä suorittamaan ihmisoikeusarviointeja; pitää valitettavana liiketoimintamalleja, jotka perustuvat ihmisoikeusloukkauksiin, ja kehottaa keräämään henkilötietoja tietosuojasääntöjen mukaisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen; kehottaa kansainvälistä yhteisöä, EU ja sen jäsenvaltiot mukaan luettuina, edistämään tämän alan vaikuttavaa lainsäädäntöä ja panemaan sen pikaisesti täytäntöön;

61.  toteaa, että terrorismi ja radikalisoituminen aiheuttavat akuutin uhan demokratialle ja ihmisoikeuksille ja vahingoittavat siten yhteiskuntia, ja pitää valitettavana, että vuonna 2017 tehdyt iskut usein kohdistuivat juuri niihin yksilöihin tai ryhmiin, jotka edustavat näitä arvoja; tuomitsee jyrkästi sen, että maailmassa tehtiin vuonna 2017 yli 1 000 terrori-iskua ja että ne johtivat arviolta 6 123 kuolemantapaukseen; tukee EU:n terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy- ja torjuntapyrkimyksiä sekä EU:n laajuisia aloitteita ja verkostoja, kuten radikalisoitumisen torjunnan verkostoa, mutta muistuttaa, että kaikissa pyrkimyksissä pitää noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeuslakeja; muistuttaa koulutuksen olevan paras väline radikalisoitumisen torjunnassa; korostaa, että terrorismin uhreille on annettava erityistä huomiota ja tukea, myös psykologista tukea, kunkin uhrin yksilöllistä arviointia, oikeudellista tukea, oikeussuojan saatavuutta, käännös- ja tulkkauspalveluja ja tehokkaita yleisiä uhrien tukipalveluja; painottaa, että terrorismin torjuntastrategioissa on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja varmistettava ihmisoikeuksien kunnioittaminen; suosittaa, että kolmansien maiden kanssa tehtävään terrorismin torjuntaa koskevaan yhteistyöhön sisältyy perusteellinen arviointi perusvapauksiin ja ihmisoikeuksiin kohdistuvista riskeistä ja suojatoimenpiteitä rikkomusten varalta; kehottaa komissiota kehittämään tiedonvaihtoa ja tiedon koordinointia kanaviensa ja virastojensa kautta terroristiuhkien nopeaa estämistä ja tunnistamista varten ja terroritekoihin syyllistyneiden saattamiseksi oikeuden eteen;

62.  muistuttaa, että pakotteet ovat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeä väline; kehottaa neuvostoa hyväksymään EU:n lainsäädännössä säädettyjä pakotteita, jos ne katsotaan tarpeellisiksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti ihmisoikeuksien suojelun sekä demokratiakehityksen lujittamisen ja tukemisen kannalta samalla kun varmistetaan, että ne eivät vaikuta siviiliväestöön; pyytää, että nämä pakotteet kohdennetaan virkamiehiin, joiden on todettu olevan vastuussa ihmisoikeusloukkauksista, jotta heitä voidaan rankaista rikoksista ja väärinkäytöksistä;

63.  katsoo, että urheilulla voi olla myönteinen vaikutus ihmisoikeuksien edistämiseen; pitää kuitenkin valitettavana tiettyä korrelaatiota tiettyjen ihmisoikeusrikkomusten ja suurten urheilutapahtumien isäntämaiden tai kyseisten tapahtumien isäntäehdokasmaiden välillä; palauttaa mieliin, että tällaisia rikkomuksia ovat esimerkiksi häädöt, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien puolustajien vaientaminen ja työntekijöiden hyväksikäyttö suurten urheilutilojen rakentamisessa; kehottaa EU:ta luomaan urheilua ja ihmisoikeuksia koskevan unionin tason poliittisen kehyksen ja tarkastelemaan yksityiskohtaisia sääntöjä kansallisten urheiluliittojen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa niiden osallistumisesta tällaisiin tapahtumiin; kehottaa kansainvälisiä ja kansallisia urheiluelimiä ja -järjestöjä sekä suurten tapahtumien isäntämaita sitoutumaan hyvään hallintotapaan ja ihmisoikeuksien suojeluun, työoikeudet, tiedotusvälineiden vapaus ja ympäristönsuojelu mukaan luettuina, toteuttamaan korruption vastaisia toimia tärkeiden urheilutapahtumien valmistelussa ja niiden aikana sekä tarjoamaan suojakeinoja kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille; pitää myönteisenä Kansainvälisen työjärjestön marraskuussa 2017 tekemää päätöstä lopettaa käsittely asiassa, joka koskee Qataria ja sen siirtotyöläisten kohtelua vuoden 2022 FIFA:n maailmanmestaruuskisojen valmistelussa; panee merkille sopimuksen uudistuksista, joiden tehokas täytäntöönpano antaa työntekijöille paremman suojan;

64.  vaatii EU:ta toteuttamaan vaikuttavaa ja kestävää politiikkaa maailman ilmastonmuutoksen torjumiseksi; korostaa, että ilmastonmuutos on yksi sisäisten siirtymisten ja pakkomuuton lisääntymisen pääsyistä; kehottaa kansainvälistä yhteisöä kehittämään toimenpiteitä ilmiön torjumiseksi ja sen vaikutuspiiriin joutuneiden henkilöiden suojelemiseksi; toteaa, että EU:n ulkopolitiikassa olisi kehitettävä ilmastonmuutokseen liittyvien riskien seurantaa koskevia valmiuksia, myös kriisien ehkäisemistä ja konfliktiherkkyyttä; katsoo, että johdonmukaisilla ja nopeilla ilmastotoimilla edistetään olennaisesti sosiaalisten ja taloudellisten riskien mutta myös turvallisuusriskien torjuntaa, konfliktien ja epävakauden ehkäisyä ja että niillä viime kädessä ehkäistään merkittäviä poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia; painottaa näin ollen, että on tärkeää valtavirtaistaa ilmastodiplomatia EU:n konfliktien ehkäisemistä koskevaan politiikkaan laajentamalla ja mukauttamalla EU:n operaatioiden ja ohjelmien soveltamisalaa kolmansissa maissa ja konfliktialueilla; korostaa näin ollen tarvetta panna kiireesti täytäntöön toimintapolitiikkoja, joiden avulla lievennetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pariisin sopimuksen mukaisesti;

°

°  °

65.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen 70. istunnon puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä EU:n edustustojen päälliköille.

(1)

EUVL L 76, 22.3.2011, s. 56.

(2)

A/HRC/33/44.

(3)

A/AC.278/2017/2.

(4)

EUVL C 303, 15.12.2009, s. 12.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0292.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0201.

(7)

EUVL L 130, 19.5.2017, s 1.

(8)

EUVL C 75, 26.2.2016, s. 111.

(9)

EUVL C 181, 19.5.2016, s. 69.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0494.

(11)

EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

(12)

EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6.

(13)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0247.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0288.

(15)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0346.

(16)

EUVL C 285, 29.8.2017, s. 110.

(17)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0346.

(18)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0405.


PERUSTELUT

Esittelijä keskittyy tässä mietinnössä parlamentin tehtävään valvoa täytäntöönpanoelintä. Parlamentin valvontatehtävään pitää suhtautua vakavasti, ja valiokunnat kehittävät ja vahvistavat toimintojaan yhä enemmän, jotta parlamentti voi valvoa muita toimielimiä, seurata EU:n talousarvion asianmukaista käyttöä ja varmistaa EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon. Tässä mietinnössä keskitytään ihmisoikeuksien valtavirtaistamiseen EU:n ulkopolitiikassa ja sen toteutumisasteeseen vuonna 2017 osana parlamentin suorittamaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan valvontaa.

Mietinnön tavoitteena on

–  valvoa ja kommentoida EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa ja toimia vuonna 2017 neuvoston 28. toukokuuta 2018 hyväksymän vuosikertomuksen ja sitä tukevien asiakirjojen eli ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategisen kehyksen (2012–2022) ja nykyisen toimintasuunnitelman (2015–2019) perusteella,

–  antaa yleiskuva Euroopan parlamentin toimista ihmisoikeuksien alalla, mukaan luettuna vuoden 2017 Saharov-palkinnon myöntäminen ja hyväksytyt kiireelliset päätöslauselmat.

Euroopan unionin ulkoinen toiminta ja ihmisoikeudet

Euroopan unioni perustuu lujaan sitoumukseen edistää ja suojella ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kaikkialla maailmassa. Kestävää rauhaa, kehitystä ja vaurautta ei voida saavuttaa ilman ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä sitoumus tukee kaikkea Euroopan unionin sisä- ja ulkopolitiikkaa. Euroopan unioni edistää ja puolustaa aktiivisesti yleismaailmallisia ihmisoikeuksia rajojensa sisällä ja suhteissaan EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Vuosien mittaan EU on hyväksynyt tärkeitä viiteasiakirjoja ihmisoikeuksien edistämisestä ja suojelusta ja kehittänyt diplomatia- ja yhteistyövälineitä tukemaan ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä.

Lissabonin sopimuksen mukaan ihmisoikeudet ja demokratia ovat Euroopan unionin ulkosuhteiden keskiössä, sillä siinä todetaan, että

unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistämään muualla maailmassa: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen. Unionin pitää pyrkiä kehittämään suhteita ja luomaan kumppanuuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten, alueellisten tai maailmanlaajuisten järjestöjen kanssa, jotka jakavat ensimmäisessä alakohdassa mainitut periaatteet. Sen pitää edistää monenvälisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa. (SEU:n 21 artiklan 1 kohta)

Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien EU:n ulkosuhteita on pääasiassa muotoillut ja pannut täytäntöön unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka toimii samanaikaisesti komission varapuheenjohtajana. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) avustaa häntä.

Kesäkuussa 2012 neuvosto hyväksyi ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategisen kehyksen. Kehyksessä esitetään EU:n yleiset ihmisoikeustavoitteet. Kehyksessä määritellään periaatteet, tavoitteet ja painopisteet, joiden avulla voidaan parantaa unionin politiikan tehokkuutta ja johdonmukaisuutta kymmenen vuoden aikana (2012–2021). Näihin periaatteisiin kuuluu ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen kaikkiin EU:n politiikkoihin.

Kehys on otettu käyttöön kausittaisella toimintasuunnitelmalla, joka täydentää kehystä. Tässä toimintasuunnitelmassa asetetaan määräaikoihin liittyviä konkreettisia tavoitteita ja nimitetään asiaankuuluvia sidosryhmiä. Ensimmäisen vuosien 2012–2014 toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen laadittiin toinen toimintasuunnitelma vuosille 2015–2019. Se perustuu nykyiseen EU:n ihmisoikeuselimeen ja demokratian tukipolitiikkoihin ulkoisen toiminnan alalla, etenkin EU:n suuntaviivoihin, välineisiin ja muihin sovittuihin kantoihin sekä erilaisiin ulkoisiin rahoitusvälineisiin. Nykyinen toimintasuunnitelma sisältää 34 toimintatyyppiä, jotka vastaavat seuraavia laajempia tavoitteita: paikallisten toimijoiden omistajuuden tehostaminen, ihmisoikeushaasteiden käsittely, kattavan ihmisoikeuksia koskevan lähestymistavan varmistaminen konflikteissa ja kriiseissä, yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden lisääminen ja EU:n ihmisoikeuksien ja demokratian tukipolitiikan tehostaminen. Toimintasuunnitelman väliarviointi hyväksyttiin vuonna 2017.


LIITE 1: INDIVIDUAL CASES RAISED BY THE EUROPEAN PARLIAMENT

(JANUARY - DECEMBER 2017)

COUNTRY

Individual

BACKGROUND

ACTION TAKEN BY THE PARLIAMENT

AZERBAIJAN

Afgan Mukhtarli

On May 29, 2017, Afgan Mukhtarli, an Azerbaijani exiled journalist, was abducted in Tbilisi.

He fled to Georgia from Azerbaijan in 2014. Prior to his departure, Mukhtarli had received threats in relation to his investigative reporting on alleged corruption in the Azerbaijani Defense Ministry and was investigating the assets of the first family of Azerbaijan in Georgia.

On 12 January 2017 he was sentenced to 6 year imprisonment for illegally crossing the border with 10,000 of undeclared euros and assaulting a border guard. He denies all the charges.

 

In its resolution of 15 June 2017, the European Parliament:

- Strongly condemns the abduction of Afgan Mukhtarli in Tbilisi and his subsequent arbitrary detention in Baku;

- Calls on the Azerbaijani authorities to immediately and unconditionally drop all charges against and release Afgan Mukhtarli, as well as all those incarcerated as a result of the exercise of their fundamental rights, including freedom of expression;

- Reiterates its urgent call on the Azerbaijani authorities to end the practices of selective criminal prosecution and imprisonment of journalists, human rights defenders and others who criticise the government, and to ensure that all persons detained, including journalists and political and civil society activists, enjoy full due process rights and are covered by fair trial norms;

BAHRAIN

Mohamed Ramadan

Ali Moosa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nabeel Rajab

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Abdulhadi al-Khawaja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Khalil Al Halwachi

Mohammed Ramadan, a 32-year-old airport security guard, was arrested by the Bahraini authorities for allegedly taking part in a bombing in Al Dair on 14 February 2014, together with Ali Moosa, that killed a security officer and wounded several others.

A Bahraini court sentenced Ramadan and Moosa to death. However, both retracted their confession, claiming that they confessed after being tortured in the custody of the Criminal Investigations Directorate (CID). This sentence was upheld by the Court of Cassation, Bahrain’s highest court of appeal, in late 2015. A final date for the execution is still to be cleared.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nabeel Rajab is a prominent Bahraini human rights defender who was sentenced to two years in prison for discussing Bahrain’s restrictions on freedom of expression and for addressing Bahrain’s poor human rights record in TV interviews. On 21st February 2018 he has been sentenced to additional 5 years in prison on charges of “spreading false rumors in time of war” “insulting public authorities”, and “insulting a foreign country”. Poor prison conditions have brought him to hospital in numerous occasions.

 

 

Abdulhadi Al-Khawaja is a Bahraini/Danish human rights activist who was heavily involved in the 2011 pro-democratic uprisings. He was arrested by the authorities along with other 13 activists (known as the Bahrain 13). In June 2011 he was sentenced to life in prison for politically motivated charges, notably his peaceful role in the protests.

 

Khalil al-Halwachi is a 57-year-old Bahraini scholar, former political activist held in the kingdom’s Jau Prison. He was convicted to 10 years in prison in an unfair, politically motivated trial. He has been subjected to ill treatment, including denial of medical care, by detaining authorities.

In its resolution of 16 February 2017, the European Parliament:

- Deeply deplores the decision of Kuwait and Bahrain to return to the practice of capital punishment; reiterates its condemnation of the use of the death penalty, and strongly supports the introduction of a moratorium on the death penalty as a step towards its abolition;

- Calls on His Majesty Sheikh Hamad bin Isa Al Khalifa of Bahrain to halt the executions of Mohamed Ramadan and Hussein Moosa, and on the Bahraini authorities to ensure a re-trial in compliance with international standards; recalls that all allegations of human rights violations committed during the proceedings must be duly investigated;

- Recalls that the EU opposes capital punishment and considers it to be a cruel and inhuman punishment which fails to act as a deterrent to criminal behaviour and is irreversible in the event of error;

 

- Urges the EEAS and the Member States to intervene with the Bahraini Government in order to appeal for the release of Nabeel Rajab and of all those held solely on the basis of their peaceful exercise of freedom of expression and assembly, and to urge the Bahraini Government to stop the excessive use of force against demonstrators or the practice of arbitrary revocation of citizenship;

 

 

 

 

 

- Calls for the release of Abdulhadi al-Khawaja and Khalil Al Halwachi;

BELARUS

Mikalay Statkevich

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sergei Kulinich

Sergei Kuntsevich

Uladzimir Nyaklyayev

Pavel Seviarynets

Vitali Rymashevski

Anatol Liabedzka

Yuri Hubarevich

March Ales Lahvinets

 

 

 

 

 

Oleg Volchek

Anatoli Poplavni

Leonid Sudalenka

Mikalay Statkevich, prominent Belarusian opposition leader and former presidential candidate, was expected to lead the demonstration in Minsk on 15 November 2017 against a so-called “social parasites tax” on the under-employed. He was arrested and kept in a KGB detention centre for three days, with no information as to his whereabouts. He has been detained several times since January 2017, and has spent about 35 days in jail in the same year.

On 5th November, 2017, he has been released from jail after serving a five-day term following a court ruling that he took part in an unsanctioned rally.

After his release Statkevich told journalists that police warned him of unspecified consequences if he continues “violating the law on public gatherings.”

 

On 25 March 2017, police in Belarus have arrested hundreds of people during the above-mentioned protests. Thousands defied a ban to protest, taking to the streets of Minsk and other cities. Demonstrators tried to march down one of the major streets in Minsk, but were blocked by police who began arresting them, along with journalists covering the protest. The authorities had already jailed more than 100 opposition supporters for terms of between three and 15 days in the lead-up to the demonstration, reports said.

 

On the same day, police raided the offices of human rights group Vesna preventatively arresting at least 57 persons involved in the monitoring of ongoing peaceful protests. Prior to this, other human rights defenders, such as Oleg Volchek, Anatoli Poplavn and Leonid Sudalenka were detained and sentenced to short terms of imprisonment.

In its resolution, adopted on 6 April 2017, the European Parliament:

- Condemns the undue restrictions on the right of peaceful assembly, freedom of expression and freedom of association, including on those expressing opinions about social and other public issues, and, most particularly, the harassment and detention of independent journalists, opposition members, human rights activists and other protesters;

 

 

 

 

 

 

 

- Condemns the crackdown on peaceful protesters and the repressions in the run-up to and during the demonstrations of 25 March 2017; stresses that despite the international community’s calls for restraint, the response by the security services was indiscriminate and inappropriate; expresses its concern over the latest developments in Belarus and highlights a clear need for a broader democratisation process in the country;

 

 

- Calls on the Belarusian authorities to immediately and unconditionally release and drop all judicial charges against all peaceful protesters, journalists, human rights defenders, civil society activists and opposition members who have been detained in connection with the current wave of demonstrations; considers the practice of preventive arrests totally unacceptable; urges the authorities to immediately disclose information about all those arrested to their families and the wider public;

 

CAMBODIA

Khem Sokha

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sam Rainsy

Um Sam An

Hong Sok Hour

Tep Vanny

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

CNRP

Khem Sokha is a Cambodian former politician and activist who most recently served as the President of the Cambodia National Rescue Party (CNRP). In September 2017, the Phnom Penh Municipal Court charged Sokha with “treason and espionage”, and for allegedly orchestrating the 2014 Veng Sreng street protests. He was arrested at his home on September 3, 2017. Hun Sen and other Cambodian government officials alleged that Sokha was conspiring with unnamed foreigners.

 

 

 

 

 

 

 

Opposition leader Sam Rainsy remains in self-imposed exile and faces trial in absentia after 2 arrest warrant were issued against him. Other activist and opposition leaders, including Um Sam An, Hong Sok Hour and Tep Vanny were convicted and imprisoned.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

On 17 November 2017, the Supreme Court ruled to dissolve the Cambodia National Rescue Party, removing the only existing electoral threat to Prime Minister Hun Sen. The case relied on the narrative that the CNRP was attempting to overthrow the government through a so-called “colour revolution” aided by the United States.

In its resolution of 14 September 2017, the European Parliament:

- Strongly condemns the arrest of CNRP President Kem Sokha on a number of charges that appear to be politically motivated; calls for the immediate and unconditional release of Kem Sokha, for all charges against him to be dropped, and for an end to threats of arrest against other opposition lawmakers;

- Expresses its deep concerns about the worsening climate for opposition politicians and human rights activists in Cambodia, and condemns all acts of violence, politically motivated charges, arbitrary detention, questioning, sentences and convictions in respect of these individuals;

 

 

- Urges the Cambodian authorities to revoke the arrest warrant for, and drop all charges against, opposition leader and lawmaker Sam Rainsy, and to release and drop charges against other opposition officials and human rights defenders who have been convicted, charged, and imprisoned, notably National Assembly Member Um Sam An, Senator Hong Sok Hour and land rights activist Tep Vanny;

- Urges the Cambodian Government to ensure due process in all measures taken, including the right to appeal, and to respect the rights to freedom of association and expression;

 

 

 

In its resolution of 14 December 2017, the European Parliament:

- Expresses its serious concerns at the dissolution of the CNRP; deeply regrets the prohibition of the party, which is evidence of further autocratic action by Prime Minister Hun Sen; urges the government to reverse the decision to dissolve the CNRP, to restore the elected members of the national parliament and commune council to their positions, to allow the full participation of opposition parties in public life and to ensure free space for action for media and civil society organisations and to put an end to the climate of fear and intimidation, as these are all preconditions for free, inclusive and transparent elections;

- Expresses grave concerns about the conduct of credible and transparent elections in Cambodia in 2018 following the decision by the Supreme Court to dissolve the CNRP; stresses that an electoral process from which the main opposition party has been arbitrarily excluded is not legitimate, and that a transparent and competitive election is a key instrument in guaranteeing peace and stability in the country and the entire region;

CHINA

Liu Xiaobo

Lee Ming-che

Liu Xiaobo, the prominent Chinese writer and human rights activist has been formally detained in prison four times over the course of the last 30 years; whereas Liu Xiaobo was jailed for 11 years in 2009 for ‘inciting subversion of state power’ after he helped to write a manifesto known as ‘Charter 08’; whereas the formal procedures followed in Liu Xiaobo’s prosecution have not allowed for him to be represented or be present himself at formal proceedings, and diplomats from over a dozen states, including several Member States, were denied access to the court for the duration of the trial;

Liu Xiaobo’s wife, Liu Xia, although never charged with any offence, has been under house arrest since he was awarded the Peace Prize in 2010, and has, since then, been denied almost all human contact, except with close family and a few friends;

In its resolution of 6 July 2017, the European Parliament:

- Calls on the Chinese Government to release, immediately and unconditionally, the 2010 Nobel Peace Prize winner Liu Xiaobo and his wife Liu Xia from house arrest and allow him to obtain medical treatment wherever they wish;

- Urges the Chinese authorities to allow Lui Xiaobo unrestricted access to family, friends, and legal counsel;

- Calls on the Chinese authorities to release Lee Ming-che immediately, as no credible evidence related to his case has been provided, to disclose information about his exact whereabouts, and to ensure, in the meantime, that Lee Ming-che is protected from torture and other ill-treatment, and that he is allowed access to his family, a lawyer of his choice and adequate medical care;

ERITREA

Abune Antonios

Dawit Isaak

 

Abune Antonios, the Patriarch of the Eritrean Orthodox Church, the nation’s largest religious community, has been in detention since 2007, having refused to excommunicate 3 000 parishioners who opposed the government; whereas since then, he has been held in an unknown location where he has been denied medical care;

Dawit Isaak, a dual citizen of Eritrea and Sweden, was arrested on 23 September 2001, after the Eritrean Government outlawed privately owned media; whereas he was last heard from in 2005; whereas Dawit Isaak’s incarceration has become an international symbol for the struggle for freedom of the press in Eritrea, most recently acknowledged by an independent international jury of media professionals awarding him the UNESCO/Guillermo Cano World Press Freedom Prize 2017 in recognition of his courage, resistance and commitment to freedom of expression;

In the September 2001 crackdown, 11 politicians – all former members of the Central Council of the ruling People’s Front for Democracy and Justice (PFDJ), including former Foreign Minister Petros Solomon – were arrested after they published an open letter to the government and President Isaias Afwerki calling for reform and ‘democratic dialogue’; whereas 10 journalists, including Isaak, were arrested over the following week;

In its resolution of 9 July 2017, the European Parliament:

- Condemns in the strongest terms Eritrea’s systematic, widespread and gross human rights violations; calls on the Eritrean Government to put an end to detention of the opposition, journalists, religious leaders and innocent civilians; demands that all prisoners of conscience in Eritrea be immediately and unconditionally released, notably Dawit Isaak and the other journalists detained since September 2001, and Abune Antonios; demands that the Eritrean Government provide detailed information on the fate and whereabouts of all those deprived of physical liberty;

- Recalls the decision of the African Commission on Human and Peoples’ Rights of May 2017, and demands that Eritrea immediately confirm the well-being of Dawit Isaak, release him, let him meet family and legal representatives and award him the necessary compensation for his years of imprisonment; further calls on Eritrea to lift the ban on independent media, as also ruled by the African Commission;

- Calls on the Eritrean Government to release Abune Antonios, allow him to return to his position as Patriarch, and cease its interference in peaceful religious practices in the country; recalls that freedom of religion is a fundamental right, and strongly condemns any violence or discrimination on grounds of religion;

ETHIOPIA

Dr Merera Gudina

Dr Fikru Maru

Berhanu Nega

Jawar Mohammed

On 30 November 2016, Ethiopian security forces arrested Dr Merera Gudina, the Chairman of the Ethiopian Oromo Federalist Congress opposition party in Addis Ababa, following his visit to the European Parliament on 9 November 2016, where he shared a panel with other opposition leaders and allegedly violated the law implementing the state of emergency by ‘creating pressure against the government’, ‘threatening society through the means of violence’ and attempting to ‘disrupt constitutional order’; whereas his bail request has been denied and he is still being held in custody awaiting the verdict; whereas on 24 February 2017, Dr Gudina and two co-defendants, Berhanu Nega and Jawar Mohammed were charged with four separate counts of non-compliance with the Ethiopian criminal code;

In its resolution of 18 May 2017, the European Parliament:

- Calls on the Ethiopian Government to immediately release on bail and drop all charges against Dr Merera Gudina, Dr Fikru Maru and all other political prisoners, and drop the cases against Berhanu Nega and Jawar Mohammed, who were charged in absentia and are currently in exile; stresses that for any dialogue with the opposition to be seen as credible, leading opposition politicians, such as Dr Merera Gudina, have to be released; calls on the EU High Representative to mobilise EU Member States to urgently pursue the establishment of a UN-led international inquiry for a credible, transparent and independent investigation into the killings of protesters and to put pressure on the Ethiopian government to grant its consent;

GUATEMALA

Laura Leonor Vásquez Pineda

Sebastián Alonzo Juan

Victor Valdés Cardona

Diego Esteban Gaspar

Roberto Salazar Barahona

Winston Leonardo Túnchez Cano

Fourteen murders and seven attempted murders of human rights defenders in Guatemala were registered between January and November 2016 by the Unit for the Protection of Human Rights Defenders of Guatemala (UDEFEGUA); whereas, according to the same sources, in 2016 there were 223 aggressions overall against human rights defenders, including 68 new legal cases launched against human rights defenders; whereas environmental and land rights defenders and those working on justice and impunity were the most frequently targeted categories of human rights defenders;

2017 has already seen the killing of human rights defenders Laura Leonor Vásquez Pineda and Sebastián Alonzo Juan, in addition to the journalists reported to have been killed in 2016 – Victor Valdés Cardona, Diego Esteban Gaspar, Roberto Salazar Barahona and Winston Leonardo Túnchez Cano;

In its resolution of 16 February 2017, the European Parliament:

- Condemns in the strongest terms the recent murders of Laura Leonor Vásquez Pineda, Sebastian Alonzo Juan and the journalists Victor Valdés Cardona, Diego Esteban Gaspar, Roberto Salazar Barahona and Winston Leonardo Túnchez Cano, as well as each of the 14 assassinations of other human rights defenders in Guatemala carried out in 2016; extends its sincere condolences to the families and friends of all of those human rights defenders;

- Calls for the urgent and mandatory implementation of the precautionary measures recommended by the IACHR and calls on the authorities to reverse the decision that unilaterally removes national precautionary measures benefitting human rights defenders;

 

INDONESIA

Hosea Yeimo

Ismael Alua

On 19 December 2016 Hosea Yeimo and Ismael Alua, two Papuan political activists, were detained and charged with ‘rebellion’ under the Indonesian Criminal Code, following peaceful political activities; whereas Hosea Yeimo and Ismael Alua were released on bail on 11 January 2017; whereas legal proceedings of the case continue; whereas, if convicted, they can face up to life imprisonment;

In its resolution of 19 January 2017, the European Parliament:

- Welcomes the release on bail of Hosea Yeimo and Ismael Alua on 11 January 2017; notes that the legal proceedings of the case will continue; calls on the Delegation of the EU to Indonesia to follow these legal proceedings;

- Asks the Indonesian authorities to consider dropping the charges against Hosea Yeimo, Ismael Alua and other prisoners of conscience against whom charges have been brought for peacefully exercising their right of freedom of expression;

LAOS

Somphone Phimmasone

Soukane Chaithad

Lod Thammavong,

March 2017 three Lao workers, Mr Somphone Phimmasone, Mr Soukane Chaithad and Ms Lod Thammavong, were sentenced to prison terms of between 12 and 20 years and the equivalent of tens of thousands of euros in fines for criticising the government on social media in relation to alleged corruption, deforestation, and human rights violations, while working in Thailand; whereas the three also stood accused of participating in an anti-government demonstration outside the Lao Embassy in Thailand in December 2015;

In its resolution of 14 September 2017, the European Parliament:

- Strongly condemns the prison sentences against Somphone Phimmasone, Soukane Chaithad and Lod Thammavong, and calls for their immediate release;

- Calls on the Vice-President of the Commission / High Representative of the Union for Foreign Affairs and Security Policy to urgently raise the case of Somphone Phimmasone, Lod Thammavong and Soukane Chaithad with the Government of Laos; calls on the EU Delegation to Laos to closely monitor the human rights situation in the country and, specifically, to be present at any proceedings held against Phimmasone, Thammavong and Chaithad, and to continue to raise the cases of jailed and missing individuals with the Lao authorities;

NICARAGUA

Francisca Ramirez

Francisca Ramirez, Coordinator of the National Council for the Defence of Land, Lake and Sovereignty, presented a formal complaint in December 2016 regarding acts of repression and aggressions experienced in Nueva Guinea; whereas Francisca Ramirez has been intimidated and arbitrarily detained and her family members have been violently attacked in retaliation to her activism;

Journalists in Nicaragua face harassment, intimidation and detention, and have received death threats;

In its resolution of 16 February 2017, the European Parliament:

- Urges the government to refrain from harassing and using acts of reprisal against Francisca Ramirez and other human rights defenders for carrying out their legitimate work; calls on the Nicaraguan authorities to end the impunity of perpetrators of crimes against human rights defenders; supports the right of environmental and human rights defenders to express their protest without retaliation; calls on Nicaragua to effectively launch an independent environmental impact assessment before engaging in further steps and to make the whole process public;

PAKISTAN

Asia Bibi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Shahbaz Bhatti

Salmaan Taseer

 

 

 

 

 

 

Taimoor Raza

The case of Aasiya Noreen, better known as Asia Bibi, continues to be a matter of grave importance for human rights concerns in Pakistan; whereas Asia Bibi, a Pakistani Christian woman, was convicted of blasphemy by a Pakistani court and sentenced to death by hanging in 2010; whereas should the sentence be carried out Asia Bibi would be the first woman to be lawfully executed in Pakistan for blasphemy; whereas various international petitions have called for her release on the grounds that she was being persecuted for her religion;

Christian minority minister Shahbaz Bhatti and Muslim politician Salmaan Taseer were murdered by vigilantes for advocating on her behalf and speaking out against the ‘blasphemy laws’; whereas, despite the temporary suspension of Asia Bibi’s death sentence, she remains incarcerated to the present day and her family remains in hiding;

On 10 June 2017 a Pakistani counter-terrorism court sentenced Taimoor Raza to death for allegedly committing ‘blasphemy’ on Facebook; whereas the activist Baba Jan and 12 other demonstrators have been sentenced to life imprisonment, the most severe sentence ever to have been handed down for demonstrating;

In its resolution of 15 June 2017, the European Parliament:

- Calls on the Pakistani Government to take urgent action to protect the lives and rights of journalists and bloggers; expresses its concern at the request made by the Pakistani authorities to Twitter and Facebook to disclose information about their users in order to identify individuals suspected of ‘blasphemy’; calls on the Government and Parliament of Pakistan to amend the Prevention of Electronic Crimes Act 2016 and to remove the overly wide-ranging provisions for monitoring and retaining data and shutting down websites on the basis of vague criteria; calls also for all death sentences handed down on charges of ‘blasphemy’ or political dissent to be commuted, including the sentence against Taimoor Raza; calls in this context on the President of Pakistan to make use of his power of clemency;

- Urges the Government of Pakistan to resolve, in as positive and swift a manner as possible, the ongoing case of Asia Bibi; recommends that steps be taken to ensure the safety of Ms Bibi and her family in the light of the historic treatment of victims of blasphemy allegations by vigilantes and non-judicial actors;

PHILIPPINES

Leila M. De Lima

Senator De Lima is a human rights advocate and the highest profile critic of Philippine President Rodrigo Duterte’s anti-drug campaign;

On 23 February 2017, an arrest warrant was issued against Senator Leila M. De Lima of the Philippines from the opposition Liberal Party on charges of alleged drug-related offences; she was arrested and detained; if convicted, she could face a sentence from 12 years up to life in prison and be expelled from the Senate; there are numerous claims of torture in places of detention that are not giving rise to inquiries;

Senator De Lima led the investigation into the alleged extrajudicial killings of an estimated 1 000 or more drug suspects in Davao, while President Duterte was mayor of the city; whereas following the hearings, Senator De Lima was exposed to a torrent of harassment and intimidation from the authorities, and these attacks have intensified over the last eight months;

Human rights defenders face regular threats, harassment, intimidation and cyber bullying; whereas those violating the rights of these groups are not being held to account owing to the fact that proper investigations are not being conducted;

In its resolution of 15 March 2017, the European Parliament:

- Calls for the immediate release of Senator Leila M. De Lima and for her to be provided with adequate security whilst in detention; calls on the authorities of the Philippines to ensure a fair trial, recalling the right to the presumption of innocence, to drop all politically motivated charges against her and to end any further acts of harassment against her;

- Strongly condemns the high number of extrajudicial killings by the armed forces and vigilante groups related to the anti-drug campaign; expresses its condolences to the families of the victims; expresses grave concern over credible reports to the effect that the Philippine police force is falsifying evidence to justify extrajudicial killings, and that overwhelmingly the urban poor are those being targeted; calls on the authorities of the Philippines to immediately carry out impartial and meaningful investigations into these extrajudicial killings and to prosecute and bring all perpetrators to justice; calls on the EU to support such investigations; calls on the authorities of the Philippines to adopt all necessary measures to prevent further killings;

- Calls for the EU to closely monitor the case against Senator De Lima;

RUSSIA

Alexei Navalny and other protestors

Following the protests across Russia 26 March 2017, opposition politician Alexei Navalny was detained and fined USD 350 for organising banned protests and sentenced to 15 days in jail;

The verdict of the Leninsky Court in Kirov (8 February 2017) against Russian opposition politician Alexei Navalny on charges of embezzlement attempts served to silence yet another independent political voice in the Russian Federation; whereas the European Court of Human Rights has ruled that Navalny was denied the right to a fair trial in his prosecution in 2013 on the same charges;

whereas the Russian Government has opened a criminal investigation against unidentified people who called on internet for a demonstration in Moscow on 2 April 2017 demanding the resignation of Prime Minister Dmitry Medvedev, an end to Russian military operations in Ukraine and Syria, the release of Navalny and payment of compensation to activists detained during a Moscow protest on 26 March; whereas on 2 April at least 31 people were arrested during opposition protests in Moscow and thereafter detained for ‘breaches of public order’;

In its resolution of 6 April 2017, the European Parliament:

- Condemns the police operations in the Russian Federation attempting to prevent and disperse peaceful anti-corruption demonstrations, and detaining hundreds of citizens, including Alexei Navalny, whose organisation initiated the demonstrations;

- Expresses strong concern that the detaining of Alexei Navalny demonstrates a case of the Russian authorities using the law on public assemblies to fast-track peaceful protesters to prison and commit subsequent systemic abuse;

- Condemns the constant efforts to silence Alexey Navalny, and expresses support for his organisation’s efforts to raise awareness of, and combat, corruption in public institutions and among political representatives and public office holders; regards with deep concern the Court decision of February 2017, which effectively excludes Alexey Navalny from the political arena, further constrains political pluralism in Russia and raises serious questions as to the fairness of democratic processes in Russia;

UKRAINE

The cases of Crimean Tatars

Ilmi Umerov, Crimean Tatar Leader and Deputy Chair of the Mejlis, was sentenced to a period of two years in prison for voicing dissent against the illegal annexation of the Crimean peninsula under Article 280.1 of the Russian criminal code on ‘public calls to action aimed at violating Russia’s territorial integrity’;

Akhtem Chiygoz, Deputy Chair of the Mejlis, was sentenced to eight years of imprisonment for ‘organising mass disturbances’ on 26 February 2014;

Journalist Mykola Semena received a suspended prison sentence for a period of two-and-a-half years and a three-year ban on conducting journalistic work on the basis of Article 280.1 of the Russian criminal code on ‘public calls to action aimed at violating Russia’s territorial integrity’;

In its resolution of 5 October 2017, the European Parliament:

- Condemns the sentencing of Ilmi Umerov, Crimean Tatar Leader and Deputy Chair of the Mejlis, Akhtem Chiygoz, Deputy Chair of the Mejlis, and journalist Mykola Semena; demands that these convictions be reversed and that Mr Umerov and Mr Chiygoz are immediately and unconditionally released and all charges against Mr Semena are immediately and unconditionally dropped;

- Condemns the discriminatory policies imposed by the so-called authorities against, in particular, the indigenous Crimean Tatar community, the infringement of their property rights, the increasing intimidation in political, social and economic life of this community and of all those who oppose the Russian annexation;

SUDAN

Mohamed Zine al-Abidine

The Sudanese National Intelligence and Security Service (NISS) filed charges against Mohamed Zine al-Abidine and his editor-in-chief, Osman Mirgani;

23 October 2017 a Sudanese court sentenced Mohamed Zine al-Abidine to a suspended jail term with a five-year probation period on charges of having violated the journalism code of ethics;

The editor-in-chief of Al-Tayar, Osman Mirgani, was sentenced to pay a fine of 10 000 Sudanese pounds or serve a six-month prison sentence on the same charges, and was released after the fine was paid by the Sudanese Journalists Union;

The lawyer representing both Mohamed Zine al-Abidine and Osman Mirgani has stated his intention to appeal the verdict against them;

It has been reported that the NISS questions and detains journalists and has filed multiple lawsuits against Sudanese journalists and arbitrarily confiscated entire issues of newspapers.

In 2016 there were at least 44 cases of confiscated publications affecting 12 newspapers, including five issues of Al-Jareeda in a single week;

In its resolution of 16 November 2017, the European Parliament:

- Expresses its deep concern at the sentencing of Mohamed Zine al-Abidine by the Press Court in Khartoum on 23 October 2017 to a suspended jail term with a five-year probation period, and calls on the Sudanese authorities to immediately review all charges against him;

- Urges the Sudanese authorities to put an immediate end to all forms of harassment, intimidation and attacks against journalists and defenders of freedom of online and offline expression, and to undertake democratic reforms as a means to ensure the protection and promotion of human rights in the country, including freedom of expression, in accordance with its obligations under the Interim National Constitution of Sudan and its international commitments, including the Cotonou Agreement;

Calls for the EU and its Member States to provide support to civil society organisations by means of technical assistance and capacity-building programmes, so as to improve their human rights advocacy and rule-of-law capabilities and enable them to contribute more effectively to the improvement of human rights in Sudan;

VIETNAM

Nguyen Van Hoa

22-year-old videographer and blogger Nguyen Van Hoa was initially arrested under Article 258 of the Vietnamese Penal Code and charged with ‘abusing democratic freedoms to infringe upon the interests of the state’;

April 2017, these charges were upgraded to a violation of Article 88; whereas Article 88 of the Penal Code has been widely used against human rights defenders (HRDs) who have highlighted abuses in Vietnam.

On 27 November 2017, Nguyen Van Hoa was sentenced to seven years’ imprisonment for having disseminated online information, including videos, on the environmental disaster in Ha Tinh Province that took place in April 2016, when Formosa Ha Tinh, a Taiwanese steel company, caused an illegal discharge of toxic industrial waste into the ocean, which had devastating environmental effects along 200 km of coastline, killing marine life and making people ill;

In its resolution of 14 December 2017, the European Parliament:

- Condemns the sentencing of Nguyen Van Hoa to seven years in prison; underlines that Nguyen Van Hoa has exercised his right to freedom of expression; urges the Vietnamese authorities to release Nguyen Van Hoa immediately and unconditionally;

- Calls on the Vietnamese authorities to release all citizens detained for peacefully exercising their freedom of expression;

- Calls on the Vietnamese authorities to address the environmental disaster in the Ha Tinh Province, which caused mass fish deaths in the region and affected the lives of thousands of people, through legislative measures aimed at restoring and rehabilitating the local economy;

 

ZAMBIA

Hakainde Hichilema

11 May 2017 marked one month since the incarceration of the UPND leader Hakainde Hichilema, who was arrested together with five of his employees by heavily armed police officers in a raid on his house on 11 April;

Hichilema was accused of endangering the President’s life by allegedly obstructing the presidential motorcade in Mongu on 9 April 2017, and was immediately charged with treason, a non-bailable offence in Zambia, as well as with disobeying statutory duty, disobeying lawful orders and using insulting language; whereas he rejected all these allegations;

Hichilema’s lawyers called the case baseless and requested that the Lusaka Magistrate Court drop the charges; whereas the Court upheld the charges on the ground that only the High Court was competent for treason cases;

Hichilema is currently held at the Lusaka Central Correctional Facility, where access to private media, lawyers, supporters and friends is limited; whereas acts of degrading treatment under detention have been reported by Hichilema and his lawyers;

In its resolution of 18 May 2017, the European Parliament:

- Expresses its concern at the arrest and incarceration of Hakainde Hichilema and insists on the need to ensure fairness, diligence and transparency at all times in the application of the law and all along the justice process; notes with concern reports of political motivation in relation to the charges, and therefore reminds the Zambian Government of its obligation to guarantee fundamental rights and the rule of law, including access to justice and the right to a fair trial, as provided for in the African Charter and in other international and regional human rights instruments;

- Calls on the Zambian authorities to conduct a prompt, impartial and thorough investigation into the alleged ill-treatment suffered by Hichilema during his detention and to hold those responsible to account;

ZIMBABWE

Pastor Evan Mawarire and other cases of restriction of freedom of expression

On 1 February 2017 Pastor Evan Mawarire was arrested at Harare airport on his return to Zimbabwe; whereas he was initially charged with ‘subverting a constitutional government’ under Section 22 of the Criminal Procedure Act, an offence which is punishable with imprisonment for up to 20 years; whereas on 2 February 2017 another charge was added, that of insulting the flag under Section 6 of the Flag of Zimbabwe Act; whereas Pastor Mawarire was only released on bail after having spent nine days in custody;

In a public statement, the Zimbabwean Human Rights Commission expressed deep concern about the brutality and violent conduct of the police, stating that the fundamental rights of demonstrators were violated, and called on the Zimbabwean authorities to investigate and bring the perpetrators to justice;

Itai Dzamara, a journalist and political activist, was abducted on 9 March 2015 by five unidentified men at a barbershop in Harare; whereas the High Court ordered the government to search for Dzamara and report on progress to the Court every fortnight until his whereabouts had been determined; whereas the fate of Mr Dzamara remains unknown;

In its resolution of 18 March 2017, the European Parliament:

- Deplores the arrest of Pastor Evan Mawarire; stresses that his release on bail is not sufficient and that the politically motivated charges against him must be completely withdrawn;

- Calls on the Zimbabwean authorities to ensure that the criminal justice system is not misused to target, harass or intimidate human rights defenders such as Pastor Evan Mawarire;

- Calls on the Zimbabwean authorities to ascertain Mr Dzamara’s whereabouts and to ensure that those who are responsible for his abduction face justice; notes that expressing opinion in a non-violent way is a constitutional right for all Zimbabwean citizens and it is the obligation of the authorities to protect the rights of all citizens;


LIITE II: LIST OF RESOLUTIONS

List of resolutions adopted by the European Parliament during the year 2017 and relating directly or indirectly to human rights violations in the world

Country

Date of adoption in plenary

Title

Africa

Central African Republic +

19.01.2017

Central African Republic

Burundi +

19.01.2017

Situation in Burundi

DCR and Gabon *

02.02.2017

Rule of law crisis in the Democratic Republic of the Congo and in Gabon

Zimbabwe +

16.03.2017

Zimbabwe, the case of Pastor Evan Mawarire

South Sudan +

18.05.2017

South Sudan

Zambia +

18.05.2017

Zambia, particularly the case of Hakainde Hichilema

Ethiopia +

18.05.2017

Ethiopia, notably the case of Dr Merera Gudina

Kenya *

18.05 2017

Dadaab refugee camp

DRC *

14.06.2017

Situation in the Democratic Republic of the Congo

Eritrea +

06.07.2017

Eritrea, notably the cases of Abune Antonios and Dawit Isaak

Burundi +

06.07.2017

Burundi

Gabon +

14.09.2017

Gabon, repression of the opposition

Malawi +

5.10.2017

Situation of people with albinism in Malawi and other African countries

Madagascar +

16.11.2017

Madagascar

Sudan +

16.11.2017

Freedom of expression in Sudan, notably the case of Mohamed Zine al -Abidine

Somalia +

16.11.2017

Terrorist attacks in Somalia

Americas

Nicaragua +

16.02.2017

Situation of human rights and democracy in Nicaragua, the case of Francisca Ramirez

Guatemala +

16.02.2017

Guatemala, notably the situation of human rights defenders

Venezuela *

27.04.2017

Situation in Venezuela

El Salvador +

14.12.2017

The cases of women prosecuted for miscarriage

Asia

Indonesia +

19.01.2017

Indonesia, notably the cases of Hosea Yeimo, Ismael Alua and the Governor of Jakarta

Philippines +

16.03.2017

Philippines – the case of Senator Leila M. De Lima

Bangladesh +

06.04.2017

Bangladesh, including child marriages

South and South East Asia *

13.06.2017

Statelessness in South and South East Asia

Azerbaijan +

15.06.2017

The case of Afgan Mukhtarli and situation of media in Azerbaijan

Pakistan +

15.06.2017

Pakistan, notably the situation of human rights defenders and the death penalty

Indonesia +

15.06.2017

Human rights situation in Indonesia

China / Taiwan +

06.07.2017

The cases of Nobel laureate Liu Xiaobo and Lee Ming-che

Cambodia +

14.09.2017

Cambodia, notably the case of Kem Sokha

Laos +

14.09.2017

Laos, notably the cases of Somphone Phimmasone, Lod Thammavong and Soukane Chaithad

Myanmar +

14.09.2017

Myanmar, in particular the situation of Rohingyas

Maldives +

5.10.2017

Situation in Maldives

Vietnam +

14.12.2017

Freedom of expression in Vietnam, notably the case of Nguyen Van Hoa

Cambodia +

14.12.2017

Cambodia: notably the dissolution of CNRP Party

Afghanistan *

14.12.2017

Situation in Afghanistan

Myanmar *

14.12.2017

Situation of the Rohingya people

Europe

Ukraine +

16.03.2017

Ukrainian prisoners in Russia and the situation in Crimea

Russia +

06.04.2017

Russia, the arrest of Alexei Navalny and other protestors

Belarus +

06.04.2017

Belarus

Ukraine +

5.10.2017

The cases of Crimean Tatar leaders Akhtem Chiygoz, Ilmi Umerov and the journalist Mykola Semena

Middle East

Kuwait and Bahrain +

16.02.2017

Executions in Kuwait and Bahrain

Middle East *

18.05.2017

Achieving the two-state solution in the Middle East

Syria *

18.05.2017

EU Strategy on Syria

Yemen *

15.06.2017

Humanitarian situation in Yemen

Yemen *

30.11.2017

Situation in Yemen

Cross-cutting issues

UNHRC sessions *

16.03.2017

EU priorities for the UN Human Rights Council sessions in 2017

Gender equality *

14.03.2017

Equality between women and men in the EU in 2014-2015

Gender equality *

14.03.2017

Equal treatment between men and women in the access to and supply of goods and services

Gender equality *

14.03.2017

EU funds for gender equality

Women *

04.04.2017

Women and their roles in rural areas

Migration *

05.04.2017

Addressing refugee and migrant movements: the role of EU external action

Business and human rights *

27.04.2017

EU flagship initiative on the garment sector

Vulnerable adults *

01.06.2017

Protection of vulnerable adults

Anti-Semitism *

01.06.2017

Combating anti-semitism

War crimes *

04.07.2017

Addressing human rights violations in the context of war crimes, and crimes against humanity, including genocide

Women *

12.09.2017

EU accession to the Council of Europe Convention on preventing and combating violence against women and domestic violence

Corruption and human rights *

13.09.2017

Corruption and human rights in third countries

Women *

3.10.2017

Women’s economic empowerment in the private and public sectors in the EU

Civil society *

3.10.2017

Addressing shrinking civil society space in developing countries

Child marriage

4.10.2017

Ending child marriage

Prison systems and conditions *

5.10.2017

Prison systems and conditions

Roma *

25.10.2017

Fundamental rights aspects in Roma integration in the EU: fighting anti-Gypsyism

Women

26.10.2017

Combating sexual harassment and abuse in the EU

Children *

14.12.2017

Implementation of the directive on combating the sexual abuse and sexual exploitation of children and child pornography

___________________________

+ - urgency resolution according to rule 135, EP RoP

* - resolutions with human rights-related issues


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.11.2018)

ulkoasiainvaliokunnalle

vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla

(2018/2098(INI))

Valmistelija: José Inácio Faria

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 8 artiklan nojalla EU on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kaikissa toimissaan ja politiikoissaan; toteaa, että EU:n naisten ja miesten tasa‑arvostrategian mukaan sukupuolten tasa-arvo on sisällytettävä EU:n kauppa- ja ulkosuhdepolitiikkaan;

B.  toteaa, että naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yleisimpiä ihmisoikeusloukkauksia maailmassa ja että se vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin tasoihin iästä, koulutuksesta, tuloista, sosiaalisesta asemasta ja alkuperä- tai asuinmaasta riippumatta ja on suuri este naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamiselle; toteaa, että aseellisissa konflikteissa naiset ja lapset, myös pakolaisnaiset ja -lapset, ovat yhteiskunnan haavoittuvimpia ryhmiä;

C.  toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet pohjautuvat perusihmisoikeuksiin ja ovat olennainen osa ihmisarvoa; huomauttaa lisäksi, että näitä oikeuksia ei ole vielä turvattu kaikkialla maailmassa eikä myöskään kaikkialla EU:ssa;

1.  korostaa, että EU:n on kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030 liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden, kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman 2016–2020 (GAP II) mukaisesti sitouduttava edelleen kehittämään yhteiskuntia, joissa ei esiinny minkäänlaista syrjintää eikä väkivaltaa, ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja turvallista, vaurasta ja kestävää maailmaa;

2.  muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu naisten ja miesten välinen tasa-arvo on EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeisiä periaatteita ja sen edistäminen valtavirtaistamalla sukupuolten tasa-arvo, myös muissa maailman maissa EU:n ulkoisen toiminnan kautta, kuuluu EU:n tärkeimpiin tavoitteisiin;

3.  muistuttaa, että GAP II on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla EU voi parantaa sukupuolten tasa-arvoa kolmansissa maissa; kehottaa komissiota ottamaan huomioon parlamentin 8. lokakuuta 2015 antaman päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä kehitysyhteistyössä koskevan Euroopan unionin toimintasuunnitelman uudistamisesta(1) ja parlamentin 31. toukokuuta 2018 antaman päätöslauselman yhteisen valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0182) täytäntöönpanosta – Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvaltaa edistävät toimenpiteet: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)(2),

4.  painottaa, että EU:n on pidettävä edelleen kiinni siitä, että kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa (CEDAW), Pekingin toimintaohjelmassa ja kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelmassa määritetyt naisten oikeuksiin liittyvät velvoitteet ja sitoumukset pannaan täysin täytäntöön ja että asiaan liittyvien tarkistuskonferenssien tuloksia noudatetaan;

5.  korostaa tarvetta taata mielipiteen-, vakaumuksen- ja uskonnonvapaus, etenkin uskoville naisille, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa;

6.  toteaa, että itse asiassa uusliberalistinen politiikka vahingoittaa kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia, myös naisten oikeuksia, jotka kuuluvat ihmisoikeuksiin;

7.  painottaa, että sukupuolten tasa-arvo on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, ja korostaa YK:n pääsihteerin António Guterresin todenneen, että on runsaasti näyttöä siitä, että panostaminen naisiin on tehokkain tapa edistää yhteisöjä, yrityksiä ja maita, koska naisten osallistuminen lujittaa rauhansopimuksia, tekee yhteiskunnista sopeutumiskykyisempiä ja talouksista elinvoimaisempia;

8.  on kuitenkin huolissaan naisten oikeuksia ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevia oikeuksia vastaan kohdistetuista hyökkäyksistä sekä perustavaa laatua olevasta lainsäädännöstä, jolla näitä oikeuksia rajoitetaan eri puolilla maailmaa;

9.  painottaa, että olisi turvattava kattavien, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen yleinen saanti, mukaan lukien monipuoliset tiedot seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, sukupuoli- ja parisuhdekasvatus, perhesuunnitteluneuvonta, nykyaikaiset ehkäisymenetelmät, turvalliset ja lailliset raskaudenkeskeytykset sekä suositeltu äitiyshuolto, jotta voidaan ehkäistä lapsi- ja äitiyskuolleisuutta; painottaa, että sukupuolten tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen on asetettu selvästi keskeiselle sijalle kaikissa kestävän kehityksen tavoitteissa ja että olisi entistä ponnekkaammin pyrittävä toteuttamaan naisten oikeudet täysimääräisesti ja panemaan tehokkaasti täytäntöön politiikkoja, joilla edistetään naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja osallistumista päätöksentekoon;

10.  korostaa, että terveydenhuollon saantia on pidettävä ihmisoikeutena; korostaa, että olisi turvattava seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saanti sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeudet, myös toimenpiteet, joilla varmistetaan, että naiset voivat vapaasti määrätä kehostaan ja elämästään sekä saada perhesuunnitteluneuvontaa, asianmukaisia naisten hygieniatuotteita ja suositellun äitiyshuollon, jotta voidaan ehkäistä lapsi- ja äitiyskuolleisuutta; korostaa, että turvalliset raskaudenkeskeytyspalvelut ovat tärkeitä tekijöitä pyrittäessä pelastamaan naisten henkiä, ja että ne auttavat välttämään riskialttiita synnytyksiä ja vähentämään imeväis- ja lapsikuolleisuutta, painottaa, että on tärkeää turvata asianmukaisten sukupuolisensitiivisten mielenterveyspalvelujen saanti, etenkin konfliktien aikana ja niiden jälkeen;

11.  tuomitsee jyrkästi niin kutsutun suukapulasäännön käyttöön palauttamisen ja laajentamisen ja sen vaikutuksen naisten ja tyttöjen terveyteen ja oikeuksiin maailmassa; kehottaa jälleen kerran EU:ta ja sen jäsenvaltioita paikkaamaan Yhdysvaltojen toimien kyseisellä alalla jättämän rahoitusvajeen ja käyttämään tähän sekä kansallisia että EU:n kehitysrahoitusta;

12.  pitää paheksuttavana, että naisten ja tyttöjen kehot ja erityisesti heidän seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat oikeutensa muodostavat vielä nykyäänkin ideologisen taistelutantereen; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tunnustamaan naisten ja tyttöjen luovuttamattoman oikeuden ruumiilliseen koskemattomuuteen ja itsenäiseen päätöksentekoon ja pitää tuomittavana, että naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia loukataan usein muun muassa kieltämällä heiltä perhesuunnittelupalvelujen, kohtuuhintaisten ehkäisyvälineiden sekä turvallisten ja laillisten raskaudenkeskeytyspalvelujen saanti;

13.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan tyttöjen ja naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa sekä kestävän kehityksen tavoitteen 5 ja ILO:n vuonna 2018 käynnistämän Women at Work -aloitteen puitteissa toteutettavia toimia, joissa keskitytään antamaan naisille ja tytöille yhdenvertaiset mahdollisuudet saada perus- ja korkea-asteen koulutusta, opetusta, elinikäisen oppimisen palveluja, ihmisarvoista työtä ja sama palkka sekä yhtäläiset mahdollisuudet käyttää rahoituspalveluja ja olla edustettuina taloudellisissa ja poliittisissa päätöksentekoprosesseissa;

14.  panee merkille, että juuri naisten oikeuksia puolustavat järjestöt ja aktivistit joutuvat maalitauluiksi ja kärsivät erityisesti kansalaistoimintaan rajoittamisesta; painottaa, että EU:n olisi annettava poliittista tukea riippumattomille kansalaisyhteiskunnan järjestöille, jotka edistävät naisten ja tyttöjen oikeuksia kaikilla aloilla, suojeltava niitä paremmin ja lisättävä niiden määrärahoja; korostaa, että on tarpeen varmistaa suojelu naispuolisille ihmisoikeusaktivisteille, jotka joutuvat yhä useammin kokemaan uhkailua ja väkivaltaa, ja toteaa, että heitä on jopa murhattu toimintansa välittömänä seurauksena; vaatii EU:ta ottamaan huomioon naispuolisten ihmisoikeusaktivistien erityisen suojelun tarpeen ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan ihmisoikeuksien puolustajia koskevaa YK:n julistusta;

15.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) varmistamaan, että YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) 62. istunnon tulokset sisällytetään sen toimintatapoihin ja että ne antavat uutta pontta sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle sekä maaseudun naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien parantamiselle;

16.  korostaa, että naisilla ja tytöillä on oltava mahdollisuus saada opetusta STEM-aineissa samoin kuin humanistisissa aineissa ja erityisesti heidän digitaalisia taitojaan ja osallistumistaan STEM-aloilla on lisättävä;

17.  muistuttaa, että olisi kehitettävä asianmukaisia koulutusalan toimenpiteitä sellaisten koulutusohjelmien tukemiseksi, joissa ei ole stereotypioita ja jotka kattavat kansalaisosallistumisen, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvon sekä muiden kulttuurien tuntemuksen ja ymmärtämisen edistämisen, jotta opiskelijoita voidaan paremmin valmentaa kansalaisuuteen;

18.  tuomitsee vakavina ihmisoikeusloukkauksina kaikki väkivallan muodot, kuten perheväkivallan, häirinnän, seksuaalisen hyväksikäytön, ihmiskaupan sekä lapsi- ja pakkoavioliitot, joiden kohteeksi naiset ja tytöt Euroopassa ja maailmassa joutuvat;

19.  suhtautuu myönteisesti EU:n ja YK:n yhteisiin ponnistuksiin ja investointeihin, joilla käynnistetään Spotlight-aloite, jonka tavoitteena on kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuminen; korostaa samalla, että naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yksi kaikkein yleisimmistä, syvälle juurtuneimmista ja tuhoisimmista ihmisoikeuksien loukkauksista; toteaa, että naiset ja tytöt kaikkialla maailmassa joutuvat eniten kärsimään sukupuoleen perustuvasta ja seksuaalisesta väkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja riistosta, joihin sisältyy myös poliittinen ja taloudellinen syrjintä, perheväkivalta, kiusaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, kunniarikokset, ihmiskauppa, lapsi- ja pakkoavioliitot, naisten sukuelinten silvonta ja raiskaus sodan aseena; tuomitsee siksi kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan; kehottaa lisäksi EU:ta ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan naisten sukuelinten silpomisen estämiseksi kaikkialla maailmassa ja EU:ssa ottaen huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) arvion mukaan vuonna 2017 EU:ssa asuvista naisista vähintään 500 000 oli joutunut sukuelinten silpomisen kohteeksi ja 180 000 tyttöä ja naista on vaarassa kokea saman;

20.  pitää hyvin valitettavana, että GAP II -toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta tehdyn Euroopan parlamentin selvityksen mukaan nykyisessä ohjelmasuunnittelussa sivuutetaan sukupuoliulottuvuus kriisitilanteissa tai vaikeissa konflikteissa; pitää valitettavana, että muiden vaikutusten lisäksi tämä on tarkoittanut, että sodan aseena käytetyn raiskauksen uhreiksi joutuneilla tytöillä ja naisilla ei ole pääsyä syrjimättömään hoitoon, erityisesti kokonaisvaltaiseen lääketieteelliseen hoitoon, johon kuuluu raskaudenkeskeytys, huolimatta siitä, että GAP II -toimintasuunnitelmalla pyritään vahvistamaan naisten mahdollisuuksia päättää seksuaalielämästään ja lasten hankkimisesta;

21.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan ihmiskauppaan vaikuttavasti ja tehokkaasti; huomauttaa, että kuten useat tutkimukset ovat osoittaneet, ihmiskaupan uhriksi joutuvat pääasiassa naiset ja tytöt, jotka Euroopan rannikolle päästyään pakotetaan prostituoiduiksi jäsenvaltioissa;

22.  kehottaa komissiota ja EUH:ta kiinnittämään erityistä huomiota naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kaikissa kauppa- ja kumppanuussopimuksissa kolmansien maiden kanssa;

23.  tähdentää, että kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä työpaikalla ovat myös ihmisoikeusloukkauksia;

24.  kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet Istanbulin yleissopimusta, ja EU:ta, vauhdittamaan sen ratifiointia ja täytäntöönpanoa, sillä se on ensimmäinen oikeudellisesti sitova, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kaikkialla ehkäisemään ja torjumaan pyrkivä kansainvälinen sopimus, jotta voidaan varmistaa EU:n tällä alalla toteuttamien sisäisten ja ulkoisten toimien yhtenäisyys; kehottaa noudattamaan Istanbulin yleissopimusta kaikilta osin; korostaa, että syrjintää tai minkäänlaista väkivaltaa ei voida perustella uskontoon, kulttuuriin tai perinteisiin liittyvillä eroilla tai millään muilla olosuhteilla;

25.  toteaa, että moninkertaisesta syrjinnästä, joka voi perustua esimerkiksi sukupuoli-identiteettiin, rotuun, yhteiskuntaluokkaan, vammaisuuteen, osaamistasoon tai maahanmuuttajastatukseen, kärsivien naisten erityiseen tilanteeseen on löydettävä ratkaisuja; kehottaa EUH:ta ja jäsenvaltioita kehittämään ja arvioimaan ulkoisia toimia sekä sukupuolisensitiivisestä että moniperusteisesta näkökulmasta;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ponnistelemaan kaksin verroin enemmän, jotta voidaan tehdä loppu kaikenlaisesta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, myös lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitoista, sukupuoleen perustuvista murhista, pakkosteriloinneista ja aviopuolison raiskaamisesta;

27.  painottaa, että EU on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kaikissa toimissaan, mikä on perussopimuksissa määrätty velvoite, jotta sukupuolten tasa-arvosta tulisi yksi tärkeimmistä painopisteistä kaikissa EU:n suuntaviivoissa, työsuhteissa, politiikoissa ja toimissa, mukaan lukien ulkoiset toimet; tukee asiaan liittyviä koordinoituja toimia EU:n edustustojen, esimerkiksi vaalitarkkailuvaltuuskuntien, monenvälisessä vuoropuhelussa ja toiminnassa; korostaa tarvetta vahvistaa EUH:n tasa-arvokysymysten pääneuvonantajan kolmansissa maissa tekemää työtä rauhan, turvallisuuden ja perusvapauksien edistämiseksi varmistamalla erityiset määrärahat hänen toimivaltaansa kuuluvia asioita varten;

28.  kehottaa komissiota sisällyttämään kolmansien maiden kanssa tehtäviin vapaakauppasopimuksiin sukupuolinäkökohtia koskevan luvun ja lausekkeita, joissa kyseiset maat velvoitetaan ratifioimaan ja panemaan täytäntöön 27 kansainvälistä yleissopimusta – ihmisoikeuksista, työntekijöiden oikeuksista, ympäristönsuojelusta ja hyvästä hallinnosta – jotka on lueteltu yleisessä tullietuusjärjestelmässä (GSP) ja GSP+‑järjestelmässä; korostaa, että on ratkaisevan tärkeää valvoa niiden täytäntöönpanoa, toteuttaa tarvittaessa toimia ja kiinnittää erityishuomiota sukupuolten tasa-arvoon; tähdentää, että CEDAW-sopimus on yksi näistä tärkeistä yleissopimuksista GSP+-järjestelmässä;

29.  pitää valitettavana, että vuoden 2016 tilastojen mukaan vain 21,9 prosenttia EU:n edustustojen päälliköistä on naisia(3); pitää myös valitettavana, että vain yksi kahdeksasta EU:n erityisedustajasta on nainen; pitää valitettavana, että naisten osuus yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) siviilioperaatioiden henkilöstöstä on vain 25 prosenttia; pitää valitettavana, ettei naisten osallistumisesta YTPP:n sotilasoperaatioihin ole kattavia tilastoja;

30.  huomauttaa, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ulkosuhteissa on osoitettava riittävästi rahoitusta, jotta voidaan tukea poliittista sitoumusta tämän tavoitteen saavuttamiseksi; painottaa, että nykyinen rahoitus tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista lisääviin toimiin on riittämätöntä, ja vaatii korjaamaan tilanteen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

31.  panee tyytyväisenä merkille lähestymistavan, jossa tasa-arvonäkökohdat sisällytetään EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, ja korostaa, että on tärkeää tarjota terveydenhuollon ammattilaisille ja humanitaarisen avun työntekijöille, myös hätäavun työntekijöille, riittävää tasa-arvokoulutusta;

32.  korostaa, että naiset, nuoret ja hlbtqi-henkilöt on otettava mukaan rauhanprosessiin ja sovinnon rakentamiseen, ja katsoo, että taide ja kulttuurien välinen vuoropuhelu voivat olla tässä merkittävässä asemassa, kuten komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisessä tiedonannossa ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” todetaan (JOIN(2016)0029);

33.  painottaa, että on tärkeää huolehtia kaikenikäisten leskien erityistarpeista konfliktialueilla ja entisillä konfliktialueilla ja etenkin antaa heille taloudellista ja psykologista tukea; korostaa, että heille olisi annettava merkittävä rooli rauhanprosessissa ja sovinnon rakentamisessa;

34.  korostaa, että syrjintää tai minkäänlaista väkivaltaa ei voida missään tapauksessa perustella uskontoon, kulttuuriin ja perinteisiin liittyvillä eroilla; tukee EU:n aloitetta ”Väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäiseminen: sukupuolinäkökohdat huomioon ottava toimintamalli” ja pitää tärkeänä, että edistetään sukupuolisensitiivisiä hankkeita, joilla vahvistetaan naisten ja tyttöjen roolia rauhan rakentamisessa, konfliktien ja terrorismin ehkäisemisessä ja humanitaarisessa avussa;

35.  vaatii EUH:ta edistämään naisten roolia terrorismin ehkäisemisessä; toteaa, että kuten useat tutkimukset ovat osoittaneet, naisilla on äiteinä mahdollisuus jatkuvan dialogin ja niiden vahvojen tunnesiteiden ansiosta, jotka heillä on lapsiinsa, varjella näitä mahdollisesti uhkaavalta radikalisoitumiselta ja ääriryhmien harjoittamalta aivopesulta; korostaa, että koska naiset hoitavat yhteisön ja perheen välisiä yhteyksiä, juuri he voivat toimia ”portinvartijoina” ja antaa ratkaisevan tärkeää tietoa, joka mahdollistaa väkivallattomat toimet terroristitekojen ehkäisemiseksi;

36.  kehottaa EU:ta torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kolmansissa maissa ja jäsenvaltioissaan harjoitettavissa toimissa parhaan kykynsä mukaan ja hyödyntäen kaikkia käytettävissä olevia välineitä;

37.  tuomitsee siirtymään joutuneisiin ihmisiin, kuten pakolaisiin, maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin, erityisesti naisiin ja tyttöihin, kohdistetut julmuudet; tuomitsee sen, että joissain maissa homoseksuaalisuus on yhä rikos; tuomitsee kaikenlaisen hlbtqi‑henkilöihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan; tuomitsee nykytilanteen, jossa naisten ja hlbtqi-henkilöiden on voidakseen hakea turvapaikkaa EU:sta asetettava itsensä suureen vaaraan joutua muuttoreittien varrella ja vastaanottokeskuksissa seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi; korostaa, että naisten, tyttöjen ja hlbtqi-henkilöiden, joiden pelko sukupuoleen perustuvasta vainosta on perusteltua, on voitava hakea turvallisesti viisumia humanitaarisin perustein; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet naispuolisten maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelun varmistamiseksi muun muassa tarjoamalla heille oikeudellista neuvontaa, pääsyn terveydenhuoltoon sekä naisille ja lapsille turvallisia tiloja ja takaamalla heille seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ja ‑oikeudet, turvallinen raskaudenkeskeytys mukaan lukien;

38.  korostaa, että sukupuoleen perustuvat väkivallan ja syrjinnän eri muodot, muun muassa raiskaus, seksuaalinen väkivalta, naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot, perheväkivalta, niin sanotut kunniarikokset ja valtion hyväksymä sukupuoleen perustuva syrjintä, ovat vainoa ja niiden olisi oltava pätevä syy hakea turvapaikkaa tai humanitaarista suojelua, minkä vuoksi ne olisi otettava huomioon uudessa välineessä; kehottaa siksi komissiota pitämään sukupuoleen perustuvaa vainoamista pätevänä syynä kansainvälisen suojelun hakemiseen ja varmistamaan, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon turvapaikkamenettelyn kaikissa vaiheissa noudattamalla YK:n pakolaisvaltuutetun toimiston vuonna 2012 antamia suuntaviivoja kansainvälisestä suojelusta ja sukupuoleen liittyvästä vainosta;

39.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lujittamaan sukupuolisensitiivisten lähestymistapojen käyttämistä, kun huolehditaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien naisten ja tyttöjen erityistarpeista, ja keskittymään erityisesti lähtömaissa ja muuttoreittien varrella sukupuoleen perustuvan väkivallan uhriksi joutuneiden tyttöjen ja naisten auttamiseen;

40.  tuomitsee kaikenlaisen hlbtqi-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan; kehottaa EUH:ta lisäämään maailmanlaajuisesti EU:n ulkoisen toiminnan kautta tietoisuutta hlbtqi-henkilöiden oikeuksista, jotta voidaan tehdä loppu heidän päivittäin kohtaamastaan syrjinnästä, kuten sen suuntaviivoissa hlbtqi-henkilöiden kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi edellytetään;

41.  tuomitsee sen, että joissain maissa naiset voivat yhä vain rajoitetusti osallistua päätöksentekoprosesseihin ja heiltä näin evätään perustavia kansalaisen oikeuksia.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Beatriz Becerra Basterrechea, Heinz K. Becker, Vilija Blinkevičiūtė, Arne Gericke, Anna Hedh, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Florent Marcellesi, Barbara Matera, Angelika Mlinar, Maria Noichl, Marijana Petir, Pina Picierno, João Pimenta Lopes, Liliana Rodrigues, Ernest Urtasun, Ángela Vallina, Anna Záborská, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

José Inácio Faria, Eleonora Forenza, Jordi Solé, Julie Ward

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

18

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Angelika Mlinar

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Eleonora Forenza, Ángela Vallina

PPE

José Inácio Faria, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Barbara Matera

S&D

Maria Arena, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Hedh, Maria Noichl, Pina Picierno, Liliana Rodrigues, Julie Ward

VERTS/ALE

Florent Marcellesi, Jordi Solé, Ernest Urtasun

5

-

ECR

Arne Gericke, Jana Žitňanská

PPE

Heinz K. Becker, Marijana Petir, Anna Záborská

1

0

GUE/NGL

João Pimenta Lopes

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 349, 17.10.2017, s. 50.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0239.

(3)

”EEAS Human Resources Report 2017”, julkaistu 16. toukokuuta 2018.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

6

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Petras Auštrevičius, Bas Belder, James Carver, Lorenzo Cesa, Aymeric Chauprade, Javier Couso Permuy, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Tunne Kelam, Wajid Khan, Eduard Kukan, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tonino Picula, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Michel Reimon, Jean-Luc Schaffhauser, Anders Sellström, Alyn Smith, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, Jaromír Štětina, Charles Tannock, Miguel Urbán Crespo, Ivo Vajgl

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrea Bocskor, Neena Gill, Rebecca Harms, Marek Jurek, Juan Fernando López Aguilar, Antonio López-Istúriz White, Urmas Paet, Bodil Valero, Mirja Vehkaperä, Marie-Christine Vergiat

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eleonora Evi, Rupert Matthews, Miroslav Mikolášik, Liliana Rodrigues, Flavio Zanonato


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

41

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Urmas Paet, Jozo Radoš, Ivo Vajgl, Mirja Vehkaperä

EFDD

Aymeric Chauprade, Eleonora Evi

PPE

Michèle Alliot-Marie, Lorenzo Cesa, Arnaud Danjean, Michael Gahler, Tunne Kelam, Eduard Kukan, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Ramona Nicole Mănescu, Francisco José Millán Mon, Alojz Peterle, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Anders Sellström, Jaromír Štětina

S&D

Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Neena Gill, Wajid Khan, Arne Lietz, Juan Fernando López Aguilar, Andrejs Mamikins, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Liliana Rodrigues, Flavio Zanonato

VERTS/ALE

Rebecca Harms, Barbara Lochbihler, Michel Reimon, Alyn Smith, Jordi Solé, Bodil Valero

6

-

ECR

Bas Belder, Marek Jurek

ENF

Jean-Luc Schaffhauser

NI

James Carver, Georgios Epitideios, Dobromir Sośnierz

8

0

ECR

Rupert Matthews, Charles Tannock

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Miguel Urbán Crespo, Marie-Christine Vergiat

PPE

Andrea Bocskor, Miroslav Mikolášik

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 6. joulukuuta 2018Oikeudellinen huomautus