Menettely : 2018/2086(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0378/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0378/2018

Keskustelut :

PV 14/01/2019 - 20
CRE 14/01/2019 - 20

Äänestykset :

PV 15/01/2019 - 8.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0012

MIETINTÖ     
PDF 360kWORD 54k
22.11.2018
PE 623.760v02-00 A8-0378/2018

arviosta EU:n talousarvion käytöstä julkisen sektorin uudistamisessa

(2018/2086(INI))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Brian Hayes

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

arviosta EU:n talousarvion käytöstä julkisen sektorin uudistamisessa

(2018/2086(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen julkisen sektorin uudistamisesta ja siitä, millä tavoin EU:n talousarviota käytetään uudistuksen edistämiseen(1),

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian,

–  ottaa huomioon EU:n nykyisen rahoituskauden (2014–2020) ja komission ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (2021–2018),

–  ottaa huomioon lainsäädäntövallan käyttäjien heinäkuussa 2018 saavuttaman sopimuksen rakenneuudistusten tukiohjelman määrärahojen lisäämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 197 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0378/2018),

A.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden julkishallinto on erittäin tärkeä unionin talousarvion toteuttamisen kannalta, ja katsoo, että tehokkaasti toimiva julkishallinto voi auttaa luomaan uudenaikaisia järjestelmiä, jotka lisäävät vaurautta ja hyvinvointia EU:ssa;

B.  toteaa, että uuteen monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen ei sellaisenaan sisälly julkishallintoa koskevaa tavoitetta;

1.  toteaa, että julkishallintoon liittyvät tehtävät ovat jakautuneet komission eri yksiköille ja että tämä hankaloittaa toimivaltaisten yksiköiden sekä EU:n rahoittamien ohjelmien ja aloitteiden tehokasta koordinointia; toivoo kaikkien teknisen avun ohjelmien parempaa koordinointia, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja varmistaa, etteivät toimet jää tehottomiksi ja mitätöi komission pyrkimyksiä edistää varojen yhdistämistä synergiaetujen hyödyntämiseksi; kehottaa komissiota parantamaan hyvien käytäntöjen vaihtoa koskevia järjestelmiään, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa ottamaan käyttöön hyviä käytäntöjä turvautumatta kuitenkaan palkanalennuksiin ja sosiaalisesti kestämättömiin uudistuksiin tähtääviä politiikkatoimia;

2.  kehottaa seuraavaa komission puheenjohtajaa antamaan yhdelle komission jäsenelle vastuun asioista, jotka liittyvät julkishallinnon parantamiseen;

3.  katsoo, että tehokas julkisen sektorin uudistus on olennaisen tärkeä, kun jäsenvaltioita autetaan mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin, parantamaan sietokykyä tulevien kriisien ehkäisemiseksi, laajentamaan sähköistä hallintoa ja parantamaan palvelujen tarjoamista unionissa erityisesti uuden teknologian ja tietoteknisten järjestelmien osalta, ja katsoo, että uudistus auttaisi vähentämään merkittävästi unionin varojen tuhlausta, menettämistä tai vilpillistä käyttöä; vaatii sen vuoksi, että myös tulevassa ohjelmasuunnittelussa suunnataan rahoitusta sähköistä hallintoa edistäviin toimiin sähköistä hallintoa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa vahvistettujen periaatteiden ja painopisteiden mukaisesti;

4.  toteaa jälleen, että erityisesti kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla on usein vaikeuksia saada tai käyttää rahoitusta, mikä johtuu byrokratiasta, hallinnollisiin valmiuksiin liittyvistä syistä tai säännönvastaisuuksista; toivoo tämän vuoksi, että jäsenvaltioiden sisällä edistettäisiin konkreettisempia uudistuksia, joissa sovelletaan hyvän hallinnon periaatetta ja nopeutetaan oikeudenkäyntejä;

5.  toteaa, että EU:n talousarvio tarjoaa EU:n jäsenvaltioille noin 9 miljardia euroa tukea julkishallinnon uudistamiseksi; kehottaa komissiota yhdistämään tämän taloudellisen tuen kohdennettuun tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen jäsenvaltioiden kesken;

6.  kehottaa komissiota vauhdittamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta jälkeen jääneitä alueita tuettaisiin sekä niiden valmiuksia ja hallinnollista ohjausta parannettaisiin;

7.  kehottaa toteuttamaan toimia, joilla kannustetaan henkilöresursseja koskevien strategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa edistävien ohjelmien täytäntöönpanoa esimerkiksi vaihtamalla parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä, ja ottamalla mukaan myös johtajat ja muut kokeneet toimijat;

8.  korostaa, että erityisten toimenpideohjelmien ja muiden EU:n rahoituslähteiden välillä on usein havaittu lukuisia päällekkäisyyksiä, ja kehottaa tekemään asiassa ehdotuksia; toivoo siksi, että tukitoimien koordinointia, keskinäistä täydentävyyttä ja yksinkertaistamista parannetaan;

9.  pitää tärkeänä varmistaa, että toimenpideohjelmat toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti; pitää olennaisen tärkeänä, etteivät jäsenvaltiot lisää sääntöjä, jotka vaikeuttavat tuensaajan varojen käyttöä;

10.  toteaa, että komissiolla ei ole julkishallintoa koskevaa standardoitua ja yhteistä arviointijärjestelmää eikä systemaattista tiedonkeruumenetelmää; panee huolestuneena merkille, että näiden välineiden puutteen vuoksi komissio on tehnyt epätäydellisiä analyysejä erinäisistä asioista eri jäsenvaltioissa; ehdottaa, että vuotuiseen kasvuselvitykseen otetaan uudelleen julkishallintoa koskeva luku;

11.  kehottaa komissiota arvioimaan etukäteen kehitysyhteistyöpolitiikan täytäntöönpanosta vastaavien rakenteiden hallinnollisia valmiuksia ja edistämään strategisesti erityisen tärkeissä hankkeissa sellaisten kansallisten elinten ja virastojen käyttöä, jotka kykenevät määrittelemään ohjelmia ja yksittäisiä toimenpiteitä sekä nopeuttamaan niiden toteuttamista;

12.  katsoo, että monivuotista rahoituskehystä olisi käytettävä kannustamaan sellaisten ohjelmien laatimiseen, jotka parantavat julkishallintoa, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita erityisesti laskusuhdanteen aikana, ja toteaa, että tällaisissa tilanteissa julkishallinnon järjestelmien alalla toteutetut uudistukset voivat auttaa asianomaisia jäsenvaltioita;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on esitetty ehdotuksia, joiden tarkoituksena on välttää ohjelmien päällekkäisyydet ja edistää yksinkertaistamista;

14.  kannustaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehittämään erityisen arviointikehyksen, jossa otetaan huomioon korkeatasoisen julkishallinnon määrälliset ja laadulliset näkökohdat, ja kehittämään omia analyyttisiä valmiuksiaan; korostaa tarvetta arvioida kunkin jäsenvaltion ongelmia ja edistää käytössä olevien resurssien puitteissa toimenpiteitä, joilla vähennetään näitä vaikeuksia vahvistamalla ennakkoehtoja koskevia perusteita ja asettamalla tavoitteita;

15.  ehdottaa, että komissio lisää jäsenvaltioiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua varmistamalla erityisen foorumin perustamisen;

16.  ehdottaa, että parlamentin istuntokalenterissa varataan aikaa jäsenneltyyn vuoropuheluun kansallisten parlamenttien kanssa julkishallinnon parantamiseen EU:ssa liittyvistä kysymyksistä; kehottaa EU:ta parantamaan temaattisen tavoitteen 11 mukaisten ERI-rahastojen seurantaa ja arviointia ottamalla käyttöön erityisiä indikaattoreita, joilla arvioidaan edistymistä julkishallinnon uudistamista koskevien EU:n tavoitteiden ja ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa;

17.  on tyytyväinen sellaisen vertailuarvon kehittämiseen, jolla arvioidaan EU:n ehdokasmaiden julkishallinnon valmiuksia ottaa EU-jäsenyydestä aiheutuva vastuu kantaakseen; toivoo, että jäsenvaltioiden sisällä edistettäisiin entistä konkreettisempia uudistuksia, joissa sovelletaan hyvän hallinnon periaatetta;

18.  panee merkille, että komissio ja eräät jäsenvaltiot rahoittavat Euroopan julkisen sektorin palkintoa (EPSA), joka kokoaa yhteen eurooppalaisen julkisen sektorin kaikkein parhaimmat, innovatiivisimmat ja tehokkaimmat toimijat; katsoo, että komission olisi varmistettava entistä kattavampi oppiminen ja tiedonvaihto ja pyrittävä laajempaan kattavuuteen koko Euroopassa;

19.  pitää tarpeellisena lisätä julkishallintojen sisällä innovatiivisia menettelyjä, jotka edistävät yhteyksien parantamista, digitalisointia ja korkealaatuisia digitaalisia palveluja kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille, samalla kun pysytellään kyseisten alojen nopean teknisen kehityksen tahdissa; pitää ilahduttavana, että uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tuleville edunsaajille annetaan tarpeelliset tiedot järjestelmän mahdollisimman nopeaa käyttöä varten;

20.  toteaa, että paikallishallinnon sitoutuminen on edellytys EU:n tason tavoitteiden saavuttamiselle tällä alalla; kiinnittää huomiota Tallinnan julistukseen ehdotuksesta, jonka aiheena on yhteisten hallintorakenteiden parantaminen paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa kansallisella tasolla(2);

21.  suhtautuu myönteisesti olemassa oleviin verkostoihin(3), jotka kokoavat yhteen jäsenvaltioiden edustajia – etenkin niitä, jotka saavat EU-rahoitusta – jotta voidaan parantaa julkishallintoa jakamalla parhaita käytäntöjä ja hyödyntämällä vastavuoroista oppimista;

22.  katsoo, että nykyiset verkostot voisivat parantaa tuloksellisuuttaan merkittävästi asettamalla kunnianhimoisemmat tavoitteet ja kehittämällä proaktiivisempia lähestymistapoja, kuten vertailuoppimista, ja yhdistämällä näin jäsenvaltioiden itsearvioinnin tehostettuun vertaisarviointijärjestelmään;

23.  uskoo, että korkeatasoinen julkishallinto on olennainen edellytys sille, että monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset ja muut EU:n politiikan tavoitteet voidaan saavuttaa; korostaa hyvän viestinnän ja poliittisen tietoisuuden merkitystä luottamuksen rakentamisessa ja myönteisiin uudistustoimiin ja -ohjelmiin kannustamisessa;

24.  katsoo, että on tarpeen arvioida jatkuvasti, onko koheesiopolitiikan täydentävyysperiaatetta noudatettu tavanomaisilla varoilla rahoitetuissa toimissa myös sen estämiseksi, ettei koheesiopolitiikan toimilla korvata tavanomaista kansallista rahoitusta;

25.  toteaa, että vaikka ERI-rahastojen varoja on osoitettu alueelliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan määrällisesti enemmän viime ohjelmakauden aikana, seurantaa voisi parantaa, jotta tämän alueelliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan osoitetun rahoituksen vaikutusta voitaisiin arvioida;

26.  kehottaa jatkamaan jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia avustavien komission työryhmien työtä, jotta koheesiopolitiikan resursseja voidaan käyttää paremmin jäsenvaltioissa, jotka ovat jääneet jälkeen ERI-rahastojen varojen käytön suhteen;

27.  korostaa rakenneuudistusten tukiohjelman merkitystä ja toivoo, että sitä tehostetaan tulevalla ohjelmakaudella määrittelemällä selvästi sen tehtävä mahdollistajana, ei niinkään teknisen tuen lähteenä, ja parannetaan myös sen vaikuttavuutta ja tehokkuutta vähentämättä koheesiomäärärahoja komission monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 tekemän ehdotuksen mukaisesti;

28.  panee merkille, että EU:lla ei ole välitöntä oikeudellista toimivaltaa julkishallinnon alalla mutta sillä on myönteinen vaikutus jäsenvaltioiden julkishallintoihin ja erityisesti sillä on välillinen rooli hallinnollisten normien vahvistamisessa yhteisön säännöstössä, parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa kaikkien jäsenvaltioiden välillä ja sellaisten talousarviovälineiden tarjoamisessa, joilla voidaan tukea ja edistää julkishallinnon uudistamista vahvistamalla hallinnollisia valmiuksia, tehostamalla hallintoelimiä ja kannustamalla innovointia julkisella sektorilla;

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Tutkimus – ”Public Sector Reform: How the EU budget is used to encourage it”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, talousarvioasioista vastaava politiikkayksikkö D, 2016.

(2)

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/ministerial-declaration-egovernment-tallinn-declaration

(3)

Julkishallintojen eurooppalainen verkko (EUPAN); julkishallintoa koskeva temaattinen verkosto ja muut foorumit ja verkostot, jotka keskittyvät erityisesti oikeuslaitokseen, korruption torjuntaan, digitalisaatioon, julkisiin hankintoihin jne.


PERUSTELUT

Mietintö on lähtöisin elokuussa 2016 julkaistusta sisäasioiden pääosaston julkisen sektorin uudistusta koskevasta tutkimuksesta "Public Sector Reform: How the EU budget is used to encourage it”, ja siitä keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnassa julkisen kuulemisen yhteydessä.

Tutkimuksessa korostettiin, että EU:n talousarvion roolia hallinnollisten uudistusten tukena on vahvistettu vuodesta 2007 lähtien. EU:n aloitteet ja talousarviovälineet, joiden tarkoituksena on kehittää julkishallinnon uudistusta ja parantaa sitä, ovat kuitenkin olleet hajanaisia ja epäyhtenäisiä.

Tutkimus osoittaa, että vaikka EU:n talousarviolla on ollut myönteinen vaikutus eri jäsenvaltioiden julkishallinnon uudistuksiin, EU:n talousarvion käyttöä tällä alalla voidaan hyödyntää tehokkaammin. Tutkimus osoittaa, että sähköisen hallinnon ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet voisivat olla keskeisessä asemassa EU:n tukemissa julkishallinnon uudistuksissa, sillä niiden avulla kansalaiset voivat käyttää helpommin julkisia palveluja.

Periaatteisiin pohjautuvassa lähestymistavassa julkishallinnon uudistuksiin on useita puutteita. Maakohtaisissa suosituksissa ei johdonmukaisesti määritetä huonosti toimivia hallintorakenteita tai erityisen ongelmallisia hallinnon heikkouksia, ja tätä voitaisiin parantaa.

Tutkimuksen muita suosituksia ovat:

–  paremmat rakennerahastojen arviointi- ja tulosindikaattorit

–  EU:n oikeusalan ohjelman mukauttaminen maakohtaisiin suosituksiin

–  sähköisen hallinnon ja teknisen tuen synergian ja täydentävyyden kehittäminen

–  julkishallinnon uudistuksia koskevan vertaisvaihdon edistäminen

–  komission rakenneuudistusten tukipalvelun potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen

Tämä on 114-sivuinen Euroopan parlamentin tilaama tutkimus, jonka CONT-valiokunta on pyytänyt. On aivan oikein, että talousarvion valvontavaliokunta seuraa tätä tutkimusta ja esittää valiokunta-aloitteisessa mietinnössä omia poliittisia suosituksiaan.

Tämä ehdotus ei millään tavalla liity julkisten palvelujen yksityistämiseen. Kyse on jäsenvaltioiden julkishallinnon tehostamisesta ja EU:n talousarvion käyttämisestä tähän tarkoitukseen. Jäsenvaltioilla on paljon enemmän mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja EU:lla on hyvät mahdollisuudet koordinoida julkishallinnon uudistuksia.


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.10.2018)

talousarvion valvontavaliokunnalle

arviosta EU:n talousarvion käytöstä julkisen sektorin uudistamisessa

(2018/2086(INI))

Valmistelija: Raffaele Fitto

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että EU:lla ei ole välitöntä oikeudellista toimivaltaa julkishallinnon alalla mutta sillä on myönteinen vaikutus jäsenvaltioiden julkishallintoihin ja erityisesti sillä on välillinen rooli hallinnollisten normien vahvistamisessa yhteisön säännöstöön, parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa kaikkien jäsenvaltioiden välillä ja talousarviovälineiden yhteydessä, joilla voidaan tukea ja edistää julkishallinnon uudistamista vahvistamalla hallinnollisia valmiuksia, tehostamalla hallintoelimiä ja kannustamalla innovointia julkisella sektorilla;

2.  toteaa, että vaikka ERI-rahoituksesta on osoitettu alueelliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan määrällisesti enemmän varoja viime ohjelmakauden aikana, seurantaa voisi parantaa, jotta tämän alueelliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan osoitetun rahoituksen vaikutuksia voitaisiin arvioida;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on esitetty ehdotuksia, joiden tarkoituksena on välttää ohjelmien päällekkäisyydet ja edistää yksinkertaistamista;

4.  korostaa, että erityisten toimenpideohjelmien ja muiden EU:n rahoituslähteiden välillä on usein havaittu lukuisia päällekkäisyyksiä, ja kehottaa tekemään asiassa ehdotuksia; toivoo siksi, että tukitoimien koordinointia, keskinäistä täydentävyyttä ja yksinkertaistamista parannetaan;

5.  pitää tärkeänä varmistaa, että toimenpideohjelmat toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti; pitää olennaisen tärkeänä, etteivät jäsenvaltiot lisää sääntöjä, jotka vaikeuttavat tuensaajan varojen käyttöä;

6.  katsoo, että on tarpeen arvioida jatkuvasti, onko koheesiopolitiikan täydentävyysperiaatetta noudatettu tavanomaisilla varoilla rahoitetuissa toimissa myös sen estämiseksi, ettei koheesiopolitiikan toimilla korvata tavanomaista kansallista rahoitusta;

7.  toivoo kaikkien teknisen avun ohjelmien parempaa koordinointia, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja varmistaa, että toimet ovat tehokkaampia kaikkien komission ponnistelujen mukaisesti, joilla pyritään edistämään varojen yhdistämistä synergiaetujen hyödyntämiseksi;

8.  korostaa tarvetta arvioida kunkin jäsenvaltion ongelmia ja edistää käytössä olevien resurssien puitteissa toimenpiteitä, joilla tuetaan ongelmien ratkaisemisesta vastuussa olevia viranomaisia parantamalla ennakkoehtoja ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista koskevia perusteita;

9.  kehottaa komissiota arvioimaan etukäteen kehityspolitiikan täytäntöönpanosta vastaavien rakenteiden hallinnollisia valmiuksia ja kannustamaan strategisesti erityisen tärkeiden hankkeiden osalta sellaisten kansallisten elinten ja viraston käyttöä, joilla on valmiudet tehostaa ja nopeuttaa ohjelmien ja yksittäisten toimenpiteiden toteuttamista;

10.  toteaa jälleen, että erityisesti kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla on vaikeuksia saada ja käyttää rahoitusta, mikä johtuu byrokratiasta, hallinnollisiin valmiuksiin liittyvistä syistä tai säännönvastaisuuksista; toivoo tämän vuoksi, että jäsenvaltioiden sisällä edistettäisiin konkreettisempia uudistuksia, joissa sovelletaan hyvän hallinnon periaatetta ja nopeutetaan oikeudenkäyntejä;

11.  kehottaa komissiota vauhdittamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta jälkeen jääneitä alueita tuettaisiin sekä niiden valmiuksia ja hallinnollista ohjausta parannettaisiin;

12.  pitää tarpeellisena lisätä julkishallintojen sisällä innovatiivisia menettelyjä, jotka edistävät yhteyksien parantamista, digitalisointia ja korkealaatuisia digitaalisia palveluja kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille, samalla kun pysytellään kyseisten alojen nopean teknisen kehityksen tahdissa; pitää ilahduttavana, että uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetään tulevaa ohjelmasuunnittelua koskevasta rahoituksesta sähköistä hallintoa edistäville toimille sähköistä hallintoa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa vahvistettujen periaatteiden ja painopisteiden mukaisesti ja annetaan samalla tuleville edunsaajille tarpeelliset tiedot järjestelmän mahdollisimman nopeaa käyttöä varten;

13.  kehottaa toteuttamaan toimia, joilla kannustetaan henkilöresursseja koskevien strategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa edistävien ohjelmien täytäntöönpanoa esimerkiksi vaihtamalla parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä ja ottamalla mukaan myös johtajat ja muut kokeneet toimijat;

14.  kehottaa jatkamaan jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia avustavien komission työryhmien työtä, jotta koheesiopolitiikan resursseja voidaan käyttää paremmin jäsenvaltioissa, jotka ovat jääneet jälkeen ERI-rahastojen käytön suhteen;

15.  korostaa rakenneuudistusten tukiohjelman merkitystä ja toivoo, että sitä tehostetaan tulevalla ohjelmakaudella määrittelemällä selvästi sen tehtävä mahdollistajana, ei niinkään teknisen tuen antajana, ja parannetaan myös sen vaikuttavuutta ja tehokkuutta ilman, että koheesiomäärärahoja vähennetään määrällä, jota komissio tällä hetkellä ehdottaa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, Aleksander Gabelic, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Ángela Vallina, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Raffaele Fitto, Elsi Katainen, Ivana Maletić, Bronis Ropė, Milan Zver

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg

ECR

Raffaele Fitto, Mirosław Piotrowski, Ruža Tomašić

EFDD

Rosa D’Amato

GUE/NGL

Martina Michels, Younous Omarjee, Ángela Vallina

PPE

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Daniel Buda, Tamás Deutsch, Marc Joulaud, Ivana Maletić, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Fernando Ruas, Ramón Luis Valcárcel Siso, Milan Zver, Lambert van Nistelrooij

S&D

Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Aleksander Gabelic, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Liliana Rodrigues, Monika Smolková, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

1

-

NI

Konstantinos Papadakis

2

0

VERTS/ALE

Bronis Ropė, Monika Vana

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Tamás Deutsch, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Wolf Klinz, Bogusław Liberadzki, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Bart Staes, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Richard Ashworth, Caterina Chinnici, Julia Pitera, Miroslav Poche

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Howarth, Tiemo Wölken


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

16

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Wolf Klinz

PPE

Richard Ashworth, Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Julia Pitera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Tomáš Zdechovský

S&D

Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Caterina Chinnici, John Howarth, Bogusław Liberadzki, Miroslav Poche, Tiemo Wölken

VERTS/ALE

Bart Staes

0

-

 

 

1

0

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  pidättyy äänestämästä

Päivitetty viimeksi: 8. tammikuuta 2019Oikeudellinen huomautus