Menettely : 2018/2084(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0379/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0379/2018

Keskustelut :

PV 28/11/2018 - 20
CRE 28/11/2018 - 20

Äänestykset :

PV 29/11/2018 - 8.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0477

MIETINTÖ     
PDF 345kWORD 69k
22.11.2018
PE 626.768v02-00 A8-0379/2018

WTO:sta: tie eteenpäin

(2018/2084(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijät: Bernd Lange, Paul Rübig

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

WTO:sta: tie eteenpäin

(2018/2084(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen,

–  ottaa huomioon WTO:n Dohan ministerikokouksen 14. marraskuuta 2001 antaman julkilausuman(1),

–  ottaa huomioon aiemmat WTO:ta koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman ”Kohti uudistettua Maailman kauppajärjestöä”(2) ja 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”WTO:n 11. ministerikokousta edeltävät monenväliset neuvottelut”(3),

–  ottaa huomioon WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin Buenos Airesissa pidetyn vuosikokouksen yhteydessä 10. joulukuuta 2017 yksimielisesti hyväksytyn päätösasiakirjan(4),

–  ottaa huomioon Buenos Airesissa joulukuussa 2017 pidetyn 11. ministerikokouksen tulokset, joihin kuuluu joukko ministeripäätöksiä mutta ei ministerien yhteistä julkilausumaa(5), koska sitä ei kokouksessa voitu hyväksyä,

–  ottaa huomioon Genevessä 11.–13. heinäkuuta 2017 järjestetyn kuudennen kauppaa tukevan avun yleisen tarkastelukonferenssin(6),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet(7),

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen, joka on ollut voimassa marraskuusta 2016 alkaen;

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2018 julkaistun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportin, joka osoittaa, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 C:seen on edelleen mahdollista, jos maat lisäävät kansallisesti päätettyjä panoksiaan vuoteen 2020 mennessä;

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2018 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien(8) 16 kohdan,

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2018 hyväksytyn Yhdysvaltojen ja Japanin kauppaministerien ja Euroopan unionin kolmenvälisen kokouksen yhteisen julkilausuman(9),

–  ottaa huomioon 20. EU–Kiina-huippukokouksen yhteisen julkilausuman(10), jolla perustetaan WTO:n uudistamista käsittelevä yhteinen työryhmä, jolla on varaministeritason puheenjohtaja,

–  ottaa huomioon komission 18. syyskuuta 2018 päivätyn tausta-asiakirjan WTO:n nykyaikaistamisesta,(11)

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0379/2018),

A.  ottaa huomioon, että WTO:lla on sen perustamisesta lähtien ollut keskeinen rooli monenvälisyyden vahvistamisessa, osallistavan maailmantalouden edistämisessä sekä avoimen, sääntöihin perustuvan ja syrjimättömän monenvälisen kauppajärjestelmän tukemisessa; toteaa, että kehitysmaiden osuus maailmankaupasta on nykyään noin puolet, kun se oli 33 prosenttia vuonna 2000, ja että äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on puolittunut vuodesta 1990 vähän alle miljardiin ihmiseen; toteaa, että WTO perustuu oikeuksien ja velvollisuuksien järjestelmään, joka velvoittaa jäsenet avaamaan omat markkinansa ja olemaan harjoittamatta syrjintää;

B.  toteaa, että WTO:n olisi edelleen oltava hallitusten ja yritysten tärkein kiinnekohta sääntöjen laatimisen ja kauppakiistojen osalta;

C.  ottaa huomioon, että EU on johdonmukaisesti kannattanut vahvaa, monenvälistä, sääntöihin perustuvaa kaupankäyntiä, koska EU:n talous ja työntekijät ja kuluttajat EU:n ja sen kumppaneiden alueella ovat yhä suuremmassa määrin yhdentyneitä globaaleihin arvoketjuihin ja riippuvaisia ennakoitavissa olevista kehityskuluista kansainvälisessä kaupassa, niin tuonnissa kuin viennissä, sekä sosiaalisista ja ympäristöolosuhteista;

D.  toteaa, että Buenos Airesissa joulukuussa 2017 pidetyn WTO:n 11. ministerikokouksen tulokset tuottivat pettymyksen ja osoittivat selvästi, että järjestön neuvottelujärjestelmä on lamaantunut;

E.  ottaa huomioon, että sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä on syvimmässä WTO:n perustamisen jälkeisessä kriisissään ja että uhattuina ovat järjestön perustoiminnot, erityisesti olennaisten sääntöjen laatiminen ja rakenteiden luominen kansainväliselle kaupalle sekä tehokkaimman ja kehittyneimmän monenvälisen järjestön riitojenratkaisumenettelyn tarjoaminen;

F.  toteaa, että kaupan helpottamissopimuksen kaltaisista merkittävistä poikkeuksista huolimatta WTO:n kauppauudistus on viivästynyt 2000-luvulta lähtien;

G.  ottaa huomioon, että valituselin on WTO:n ”kruununjalokivi”, mikä johtuu sen päätösten sitovuudesta ja siitä, että se toimii riippumattomana ja puolueettomana muutoksenhakuelimenä; ottaa huomioon, että WTO:n valituselimen tuomareita on tuomari Shree Baboo Chekitan Servansingin toimikauden päätyttyä enää toiminnan edellyttämä vähimmäismäärä eli nimitettyjä tuomareita on vain kolme; toteaa, että tämä Yhdysvaltojen hallinnosta johtuva umpikuja voisi johtaa siihen, että kaikkien WTO:n jäsenten välisten kiistojen ratkaisemiseen tarvittava järjestelmä romahtaa;

1.  toteaa jälleen sitoutuneensa kaikilta osin monenvälisyyden kestävään arvoon ja kehottaa laatimaan kauppaohjelman, joka perustuu kaikkia hyödyttävään reiluun ja sääntöihin perustuvaan kauppaan ja jolla edistetään rauhaa, turvallisuutta ja kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ottamalla mukaan ja edistämällä sosiaalisia oikeuksia sekä ympäristö- ja ihmisoikeuksia ja varmistamalla, että monenvälisesti hyväksyttyjä ja yhdenmukaistettuja sääntöjä sovelletaan kaikkiin tasavertaisesti ja todellakin noudatetaan; korostaa, että WTO:n on myös osaltaan edistettävä reilua kauppaa ja torjuttava epäterveitä käytäntöjä; korostaa, että kauppa ei ole päämäärä sinänsä vaan väline maailmanlaajuisesti määriteltyjen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi;

2.  katsoo, että WTO:ta on nykyaikaistettava kiireellisesti viimeisimmän kehityksen valossa ja myös sen vuoksi, että Dohan kehitysohjelman toteuttamisessa ei ole edistytty pitkään aikaan, ja toteaa, että useita WTO:n toiminnan näkökohtia on tarkasteltava perusteellisesti uudelleen sen tehokkuuden ja legitimiteetin lisäämiseksi; pitää tässä yhteydessä äärimmäisen tärkeänä, että WTO:n sihteeristö antaa kaikille WTO:n jäsenille tilaisuuden osallistua keskusteluun alusta alkaen; kehottaa komissiota ja WTO:n jäseninä olevia EU:n jäsenvaltioita sopimaan yhteisistä kannoista muiden WTO:n jäsenten, erityisesti EU:n tärkeimpien kauppakumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Kanadan, Brasilian ja Intian kanssa; pitää rohkaisevina ensimmäisiä lausuntoja, joita on annettu WTO:n uudistamista käsitelleen EU:n ja Kiinan huippukokouksen yhteydessä;

3.  panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Eurooppa-neuvoston komissiolle 28. ja 29. kesäkuuta 2018 antaman toimeksiannon ja panee merkille päätelmissä sekä WTO:n nykyaikaistamista koskevassa 18. syyskuuta 2018 päivätyssä komission tausta-asiakirjassa ja Kanadan WTO:n nykyaikaistamisesta 25. syyskuuta 2018 tekemissä ehdotuksissa esitetyn lähestymistavan; odottaa mielenkiinnolla, että julkaistaan lisää ehdotuksia, joita ovat laatineet erityisesti kehitysmaat sekä WTO:n jäsenvaltioiden välillä jo toimivat työryhmät;

4.  ilmaisee syvän huolensa siitä, että valituselimen toimista on täytetty vain kolme, mikä heikentää vakavasti riitojenratkaisumenettelyn nykyistä ja asianmukaista toimintaa, sekä kehottaa Yhdysvaltoja ratkaisemaan tämän tilanteen tavalla, joka mahdollistaa sen, että valituselimen avoimet toimet täytetään nopeasti; pitää myönteisinä komission WTO:n nykyaikaistamista koskevassa tausta-asiakirjassaan alun perin esittämiä ehdotuksia siitä, miten umpikuja ratkaistaan puuttumalla joihinkin esiin tulleisiin huolenaiheisiin, muun muassa poistuvia jäseniä koskeviin siirtymäsääntöihin tai muutoksiin, jotka koskevat toimikausien kestoa valituselimessä tai määräaikaa, johon mennessä raportti on viimeistään julkaistava, sekä valituselimen vahvistamaa uutta oikeuskäytäntöä; panee merkille, että Yhdysvaltojen WTO:n valituselimeen liittyvät huolenaiheet ulottuvat menettelymuutoksia pidemmälle ja merkitsevät merkittäviä uudistuksia elimen tuomareiden päätöksiin;

5.  katsoo, ettei Yhdysvaltojen 31. toukokuuta 2018 tekemä päätös asettaa tulleja teräs- ja alumiinituotteille ”kansallisen turvallisuuden” perusteella vuonna 1962 annetun kaupanlaajennuslain 232 §:n nojalla ole oikeutettu, sillä ei puututa maailmanmarkkinoilla olevan teräksen liiallisen määrän muodostamaan ongelmaan eikä se ole WTO:n sääntöjen mukainen; kannustaa painokkaasti komissiota tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa kauppaan liittyvien erimielisyyksien käsittelemiseksi ja kaupan esteiden poistamiseksi sääntöihin perustuvien WTO:n riitojenratkaisumenettelyjen puitteissa;

6.  katsoo, että nykyisen kriisin perimmäisten syiden poistamiseksi on tarpeen, että WTO mukautuu muuttuvaan maailmaan ja ratkaisee samalla joitakin Dohan kehitysohjelmaan liittyviä ratkaisemattomia ongelmia, erityisesti elintarviketurvan osalta; katsoo, että tämän vuoksi on tarpeen

a)  puuttua sääntöjen nykyisiin aukkoihin ja pyrkiä tasoittamaan toimintaedellytyksiä markkinavääristymiä aiheuttavien tukien ja valtionyritysten osalta ja pitää teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja investointimarkkinoille pääsy ajan tasalla; puuttua myös suojelua ja pakollisen lähdekoodin julkistamista koskeviin kysymyksiin ja muihin valtiojohtoisiin toimiin, jotka johtavat ylikapasiteettiin, ja teknologiasiirtoja sisältävien palveluiden ja investointien sääntelyllisiin esteisiin sekä , yhteisyrityksiä ja kotimaisuusastetta koskeviin vaatimuksiin; seurata olemassa olevien sopimusten täytäntöönpanoa, hallintoa ja toimintaa;

b)  luoda tarvittava sääntelykehys, jotta voidaan vastata teknologian kehitykseen ja kattaa sähköinen kaupankäynti, globaalit arvoketjut, julkiset hankinnat, palveluiden ajantasaistettu kotimainen sääntely ja sekä mikro- ja pk-yritykset;

c)  saada hallintaan kaikkein kiireellisimmät maailmanlaajuiset ympäristö- ja sosiaaliset haasteet varmistamalla kauppa-, työ- ja ympäristöalan ohjelmien systeemisen johdonmukaisuuden;

d)  suhtautuu tältä osin myönteisesti Buenos Airesissa hyväksyttyihin yhteisiin julkilausumiin, jotka koskevat sähköistä kaupankäyntiä, kansallista sääntelyä, investointien helpottamista ja naisten taloudellista voimaannuttamista, sekä sittemmin näiden kysymysten osalta tehtyyn työhön;

7.  korostaa, että Euroopan unionin olisi tuotava esiin yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevia sääntöjään, jotta niitä edistetään kansainvälisesti ja niistä tulee esikuva kansainvälisten ja monenvälisten standardien kehittämiselle;

8.  muistuttaa, että julkisten hankintojen markkinoille pääsy on yksi Euroopan unionin prioriteeteista kauppaneuvotteluissa ja että tässä mielessä odotetaan vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen edun hengessä, että WTO:n jäsenet täyttävät sitoumuksensa ja liittyvät julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA) ja että kyseisen sopimuksen toimintaa parannetaan ja sen määräyksiä noudatetaan; panee merkille, että valtiontukijärjestelmään mahdollisesti tehtävien parannusten kattava vaikuttavuus ja julkisten yritysten rooli riippuvat osittain edistymisestä tällä alalla; kehottaa komissiota työskentelemään niiden jäsenten kanssa, jotka ovat liittymässä GPA-sopimukseen, jotta vauhditetaan niiden ponnisteluja hankintojen vapauttamisesta koituvien hyötyjen levittämiseksi WTO:n jäsenten keskuudessa;

9.  on vakuuttunut siitä, että nykyinen erottelu kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden välillä ei kuvasta taloudellista todellisuutta eikä tosiasiallista tilannetta WTO:ssa ja että tämä on ollut este Dohan kierroksen edistämiselle, mistä on haittaa kaikkein eniten apua tarvitseville maille; kehottaa edistyneitä kehitysmaita kantamaan osansa vastuusta ja panostamaan toimintaan kehitystasonsa ja (alakohtaisen) kilpailukykynsä mukaisesti; panee merkille komission tausta-asiakirjassa esitetyt kehotukset laatia sääntöjä, joita sovelletaan, kun kehitysmaat rikastuessaan nousevat alhaisen tulotason asemastaan; katsoo, että erityis- ja erilliskohtelun mekanismia olisi tarkasteltava uudelleen, jotta ne vastaisivat paremmin inhimillisen kehityksen indeksejä ja toimisivat toimintapoliittisena välineenä, jonka avulla kehitysmaat voivat yhdistää monenvälisten sopimusten täytäntöönpanon avun saamiseen rikkaammilta mailta ja avustusjärjestöiltä;

10.  on erittäin tyytyväinen siihen, että helmikuussa 2017 kaksi kolmasosaa WTO:n jäsenistä oli ratifioinut kaupan helpottamissopimuksen; on vakuuttunut siitä, että kaupan helpottamissopimus on merkittävä esimerkki ja että se voisi tarjota mallin tulevia WTO-sopimuksia varten ottaen huomioon erot WTO:n jäsenten kehitystasossa ja -tarpeissa; kannustaa WTO:n jäseniä kantamaan vastuunsa ja pitäytymään sitoumuksissaan todellisen taloudellisen valtansa ja valmiuksiensa mukaan; katsoo, että tulevia haasteita ovat sopimuksen täysimittainen ratifiointi, erityisesti Afrikan jäsenmaissa, joiden ennakoidaan hyötyvän sopimuksesta eniten, kaupan helpottamissopimuksen tosiasiallinen täytäntöönpano ja sopimuksen mukaisesta kehitysavusta ilmoittaminen;

11.  toteaa, että kaiken kaikkiaan Kiinan liittyminen WTO:hon vuonna 2001 on lisännyt pääsyä sen kotimarkkinoille, mikä on hyödyttänyt maailmantaloutta; ilmaisee huolensa siitä, että Kiina ei sovella WTO:n henkeä ja periaatteita sen kansallista kohtelua koskevien periaatteiden osalta;

12.  katsoo, että neuvotteluprosessin toimintaa on tarpeen tarkistaa joustavoittamalla prosessia enemmän kuin on tällä hetkellä tehty konsensussääntöä noudattaen, samalla kun tunnustetaan, että yhtenäissitoumuksen periaate on rajoittanut monenvälisen kaupan hallinnoinnin tehokkuutta; ilmaisee tukensa joustavalle monenvälisyydelle, jossa WTO:n jäsenten, jotka ovat kiinnostuneita ajamaan jotakin tiettyä asiaa, josta täysi yksimielisyys ei ole vielä mahdollista, olisi voitava edistää ja tehdä useammankeskisiä sopimuksia joko WTO-sopimuksen liitteeseen 4 sisällytettävien sopimusten perusteella Marrakeshin sopimuksen II artiklan 3 kohdan, III artiklan 1 kohdan ja X artiklan 9 kohdan mukaisesti tai sellaisten ”kriittisen massan” sopimusten perusteella, joissa neuvotellut myönnytykset ulotetaan koskemaan WTO:n jäseniä suosituimmuuskohtelun pohjalta; kannustaa komissiota olemaan käyttämättä näitä artikloja vaihtoehtona rakentavalle vuoropuhelulle kaikkien WTO:n jäsenten kanssa kaupan esteiden poistamiseksi ja WTO:n ja sen toimintojen uudistamiseksi; katsoo tässä yhteydessä, että WTO:n jäsenten olisi edistettävä WTO:n valmiuksien kehittämistä sen varmistamiseksi, että sillä on entistä suurempia tarpeitaan vastaavat taloudelliset ja inhimilliset resurssit, jotta työn laatu pysyy samana; katsoo, että yleisesti ottaen uusien jäsenten rahoitusosuuksien pitäisi kasvattaa WTO:n talousarviota eikä johtaa nykyisten jäsenten jäsenmaksujen pienenemiseen;

13.  toteaa, että sääntöihin perustuva monenvälisyys on edelleen keskeinen osa WTO:n rakennetta, joten valtiot voivat halutessaan syventää ja joustavoittaa useammankeskistä yhteistyötään aloilla, joilla on osoittautunut vaikeaksi päästä yhteisymmärrykseen; panee merkille, että tällaisten sopimusten on täydennettävä monenvälistä ohjelmaa eikä niitä saa käyttää kaupan esteiden raivaamisen vaihtoehtoisina foorumeina vaan pikemminkin ponnahduslautana kohti edistymistä monenvälisellä tasolla; kehottaa käynnistämään uudelleen useammankeskiset neuvottelut, erityisesti ympäristöhyödykesopimuksesta (EGA) ja palvelukauppasopimuksesta (TiSA), ja pyytää erityisiä sääntöjä pk-yrityksille useammankeskisissä ja monenvälisissä sopimuksissa; korostaa WTO:n merkitystä sen jatkaessa ja syventäessä työtään kansainvälisessä yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa, ja painottaa, että tämä ei rajoitu ainoastaan YK:n, OECD:n, Maailman tullijärjestön ja ILOn kanssa tehtävään yhteistyöhön;

14.  korostaa roolia, joka kaupalla voi olla ja joka sillä on oltava vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimukseen liittyvien sitoumusten kehittämisessä ja saavuttamisessa ilmastonmuutoksen torjunnassa; pitää valitettavana ympäristöhyödykesopimuksen jäädyttämistä vuonna 2016 ja muistuttaa, että sen avulla on mahdollista parantaa vihreän teknologian saatavuutta ja auttaa toteuttamaan edellä mainitut sitoumukset; korostaa, että kalastustukia koskevien neuvottelujen lisäksi WTO:n on nyt määriteltävä konkreettisemmat toimet, jotka on toteutettava merien eliöstön suojelemiseksi; palauttaa mieliin, että WTO:n tuotantoprosessien ja valmistusmenetelmien käsite tarjoaa mahdollisuuden tehdä eron niin sanottujen ”samankaltaisten tuotteiden” välillä niiden ympäristövaikutusten perusteella; kehottaa elvyttämään WTO:n kauppa- ja ympäristökomitean (CTE) ja antamaan sen tehtäväksi kehittää kriteerejä, jotka koskevat vapaamatkustajuuden torjumista ympäristöasioissa, sekä luoda tiiviimpiä yhteyksiä UNFCCC:n sihteeristöön;

15.  vahvistaa sukupuolten tasa-arvon ja osallistavan kehityksen väliset yhteydet, jotka on ilmaistu myös kestävän kehityksen tavoitteessa 5, ja korostaa, että naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on keskeisellä sijalla köyhyyden poistamisessa; toteaa, että talouskehityksen kannalta on tärkeää poistaa esteet, jotka estävät naisia osallistumasta kauppaan; panee tyytyväisenä merkille, että WTO:n toiminnassa keskitytään yhä enemmän kauppaan ja sukupuoleen liittyviin kysymyksiin, ja kannustaa kaikkia Buenos Airesissa vuonna 2017 annetun, kauppaa ja naisten taloudellista voimaannuttamista koskevan yhteisen julkilausuman 121:tä allekirjoittajaa täyttämään sitoumuksensa; korostaa tarvetta ottaa käyttöön järjestelmällisesti sukupuoleen perustuva lähestymistapa kaikilla WTO:n sääntöjen laadinnan aloilla sukupuolikohtaisten vaikutustenarviointien muodossa; toteaa, että sellaiset aloitteet kuten SheTrades ovat tärkeitä, jotta voidaan korostaa naisten myönteistä roolia kaupassa ja kannustaa naisia osallistumaan enemmän kansainväliseen kauppaan kaikkialla maailmassa;

16.  kehottaa kiinnittämään huomiota Genevessä heinäkuussa 2017 järjestetyn kuudennen kauppaa tukevan avun yleisen tarkastelukonferenssin päätelmiin, joiden otsikkona on ”Promoting trade, Inclusiveness and Connectivity for Sustainable Development”; tukee näkemystä, jonka mukaan tältä pohjalta olisi toteutettava konkreettisia toimia, jotta helpotetaan sähköistä kaupankäyntiä ja muutetaan digitaaliset mahdollisuudet, kuten lohkoketjut, todelliseksi kaupaksi, myös kehitysmaissa; panee tässä yhteydessä merkille, että keskeisenä haasteena ovat edelleen sekä fyysiseen että digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävät investoinnit, jotka ovat ratkaisevia alalla edistymisen kannalta; kehottaa siksi WTO:n jäseniä edistämään sekä fyysiseen että digitaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja ja kannustamaan muiden aloitteiden ohella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia;

17.  kehottaa jälleen EU:ta varmistamaan, että sen toimet kehitysmaiden kanssa sekä kehityksen että kaupan alalla perustuvat yhdenvertaisten kumppanien väliseen tasapainoiseen kehykseen, sopivat yhteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklassa vahvistetun, kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen kanssa ja että niillä pyritään ihmisoikeuksien edistämiseen ja kunnioittamiseen;

18.  pitää valitettavana, ettei WTO:n 11. ministerikokouksessa edistytty kehitysmaiden kannalta olennaisen tärkeissä asioissa; pitää kuitenkin myönteisenä WTO:ssa jo aiemmin varmistettua vähiten kehittyneiden maiden tehostettua etuuskohtelua, johon sisältyvät myös etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäsäännöt ja palveluntarjoajien etuuskohtelu, ja painottaa tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin valmiuksien kehittämiseksi, jotta vähiten kehittyneiden maiden toimittajat hyötyisivät niille tarkoitetusta palvelupoikkeusluvasta;

19.  korostaa, että avoimuus on keskeinen tekijä varmistettaessa vakaa ja ennakoitavissa oleva kauppa- ja investointiympäristö; katsoo, että on tärkeää lisätä valvontamenettelyjen avoimuutta lisäämällä WTO:n jäsenten kannustimia noudattaa ilmoitusvaatimuksia vähentämällä niiden monimutkaisuutta ja niistä aiheutuvaa rasitetta sekä kehittämällä valmiuksia samalla kun estetään ja vastustetaan tahallista noudattamatta jättämistä;

20.  korostaa, että WTO:n sihteeristön rooli alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan helpottamisessa ja turvaamisessa kaikkien jäsenten aktiivisen osallistumisen edistämiseksi on erittäin tärkeä ja että sitä olisi vahvistettava ja joustavoitettava edelleen erilaisten neuvotteluprosessien tueksi sekä täytäntöönpano- ja valvontatehtävissä; pitää tarpeellisena lisätä WTO:n sihteeristön käytössä olevia taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja ja kehottaa WTO:n jäseniä vastavuoroisesti täyttämään velvoitteensa tältä osin; on sitä mieltä, että myös WTO:n komiteoiden säännöllistä toimintaa olisi elvytettävä antamalla puheenjohtajille aktiivisemman roolin ratkaisujen ja kompromissien kehittämisessä ja ehdottamisessa sen sijaan, että he vain toimivat puheenjohtajina jäsenten neuvotellessa, ja katsoo, että sihteeristön olisi toimittava tämän laajennetun tehtävän tukena;

21.  kehottaa WTO:n jäseniä varmistamaan demokraattisen legitiimiyden ja avoimuuden vahvistamalla WTO:n parlamentaarista ulottuvuutta ja tukemaan yhteisymmärryspöytäkirjaa, jolla luodaan virallinen työsuhde WTO:ta käsittelevään parlamentaariseen konferenssiin; painottaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa, että parlamentin jäsenet voivat osallistua täysimittaisesti kauppaneuvotteluihin, että heidät otetaan mukaan WTO:n päätösten laadintaan ja täytäntöönpanoon ja että kauppapolitiikkaa valvotaan asianmukaisesti kansalaisten eduksi;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä WTO:n pääjohtajalle.

(1)

Dohan ministerikokouksen 14. marraskuuta 2001 antama julkilausuma – https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/min01_e/mindecl_e.htm

(2)

EUVL C 259E, 29.10.2009, s. 77.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0439.

(4)

http://www.europarl.europa.eu/pcwto/en/sessions/2017.html

(5)

https://www.wto.org/english/news_e/news17_e/mc11_10dec17_e.htm

(6)

https://www.wto.org/english/tratop_e/devel_e/a4t_e/gr17_e/gr17programme_e.htm

(7)

https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015

(8)

http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/29/20180628-euco-conclusions-final/

(9)

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/may/tradoc_156906.pdf

(10)

https://www.consilium.europa.eu/media/36165/final-eu-cn-joint-statement-consolidated-text-with-climate-change-clean-energy-annex.pdf

(11)

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/september/tradoc_157331.pdf


PERUSTELUT

Maailman kauppajärjestö (WTO) perustettiin vuonna 1994, ja Euroopan parlamentti on siitä lähtien aina vankkumattomasti puolustanut monenvälistä kauppajärjestelmää, jonka ytimenä on WTO. Euroopan parlamentti on seurannut tiiviisti työtä WTO:ssa ja tukenut aktiivisesti parlamentaarisen ulottuvuuden luomista yhdessä Parlamenttienvälisen liiton kanssa WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin yhteisen aloitteen kautta. Euroopan parlamentin jäsenet ovat osallistuneet WTO:n ministerikokouksiin sellaisilla päätöslauselmilla annetulla valtuutuksella, joissa parlamentin kanta on määritelty ennen valtuuskuntien lähettämistä.

Euroopan parlamentti hyväksyi jo vuonna 2008 päätöslauselman, jossa kannatettiin WTO:n toiminnan uudelleentarkastelua, koska neuvottelut Dohan kehitysohjelmasta olivat pysähdyksissä. Buenos Airesissa joulukuussa 2017 järjestetyssä WTO:n viimeisessä ministerikokouksessa kävi ilmeiseksi, että organisaation neuvottelujärjestelmä oli lamaantunut, ja tämän jälkeen uudelleentarkastelusta on tullut vielä kiireellisempi tehtävä.

Sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä elää itse asiassa tähän mennessä syvintä kriisiään, ja sekä sen neuvottelujärjestelmä että sen riitojenratkaisumekanismi ovat uhattuina.

Kriisi saattaa pahentua entisestään lähikuukausien aikana, jos uhkauksia yksipuolisista toimenpiteistä tulee lisää ja niitä pannaan täytäntöön ja jos samalla valituselimen uusien jäsenten nimitykset estetään, mikä voi vaarantaa koko riitojenratkaisumenettelyn.

WTO tarvitsee nykytilanteessa nykyaikaistamista, jotta voidaan vastata globaaliin kauppajärjestelmään kohdistuviin haasteisiin ja varmistaa, että se pysyy elinvoimaisena, merkityksellisenä ja tehokkaana. Tämä tarkoittaa, että sekä WTO:n sääntöjä että prosesseja on tarkasteltava uudelleen, jotta varmistetaan, että se vastaa 2000-luvun kaupan realiteeteista johtuviin haasteisiin. Järjestelmän on oltava riittävän joustava, jotta sen jäsenten erilaiset tavoitteet voidaan ottaa huomioon, sääntöjen täytäntöönpanoa on valvottava tehokkaasti ja vaikuttavasti, ja käytössä olisi oltava keskinäisen valvonnan järjestelmä sen varmistamiseksi, että WTO:n jäsenet pyrkivät saavuttamaan markkinoiden avoimuuden ja syrjimättömyyden tavoitteet.

WTO:n muokkaaminen merkityksellisemmäksi ja mukautuvammaksi muuttuvaan maailmaan

Useiden vuosien ajan WTO:n neuvotteluissa ei ole ollut mahdollista edistyä, kaupan helpottamista ja maatalouden vientitukia koskevaa sopimusta lukuun ottamatta. Tämä on osittain johtunut järjestelmän joustavuuden puutteesta, joka voi turhauttaa samanmielisiä jäseniä, jotka haluaisivat edetä ryhmänä sääntöjen laatimisessa WTO:ssa.

Buenos Airesissa käynnistetyt aloitteet, joihin liittyy sellaisten suurten jäsenryhmien yhteisiä julkilausumia, jotka sitoutuvat tarkastelemaan tiettyjä aloja koskevia neuvotteluja, kuten sähköistä kaupankäyntiä, kansallista sääntelyä ja investointien helpottamista koskevat julkilausumat, ovat tervetullut askel neuvottelujen joustavoittamisen suuntaan.

Näitä useammankeskisiä prosesseja olisi edistettävä, mutta prosessin on oltava avoin kaikille WTO:n jäsenille.

Olemme myös sitä mieltä, että on erittäin tärkeää, että WTO osallistuu aktiivisemmin siihen, miten kauppa voi auttaa saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet, kalastustukia koskevien neuvottelujen kaltaisen merkittävän panoksen lisäksi. Olemme tyytyväisiä kauppaan ja sukupuoleen liittyviin myönteisiin toimiin ja haluamme varmistaa, että näitä toimia jatketaan.

Toinen WTO:n neuvottelujärjestelmän umpikujaan ajanut tekijä on kehitystä koskeva kysymys sekä erityis- ja erilliskohtelu. WTO:n perustamisen jälkeen kehitysmaiden talouden nopea kasvu on johtanut siihen, että talouskehityksessä on ilmennyt merkittäviä eroja. EU myöntää, että erityisiä kehitystarpeita varten saatetaan tarvita erityissääntöjä, mutta on aiheellista tutkia uudelleen sitä, millä tavoin kehityksen joustot toimivat ja kuka voi hyötyä niistä, jotta voidaan varmistaa asianmukainen kohdennettu apu ja kunnianhimoiset säännöt.

Samaan aikaan nykyisen kriisin perimmäiset syyt ovat myös löydettävissä sääntöjen aukoista, jotka johtavat vääristymiin, joista monet liittyvät suurissa kauppamahdeissa harjoitettaviin muihin kuin markkinaehtoisiin menettelytapoihin ja käytäntöihin, joihin WTO ei näytä pystyvän riittävällä tavalla puuttumaan.

WTO:n toiminnan tehostaminen

WTO:n riitojenratkaisutehtävä on vakavassa vaarassa, ja sen säilyttämiseksi tarvitaan EU:n nopeita toimia. Sen vuoksi olisi annettava kattava ehdotus valituselimen nimitykset estävän WTO:n jäsenen esiin tuomien huolenaiheiden poistamiseksi siltä osin kuin ne ovat oikeutettuja, ja samalla on säilytettävä ja vahvistettava edelleen WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän keskeiset piirteet ja periaatteet.

Avoimuus on keskeinen tekijä vakaan ja ennakoitavissa olevan kauppa- ja investointiympäristön varmistamisessa, mutta myös sääntöjen noudattamisen valvonnassa. Ilmoitusvaatimusten noudattamisessa on kuitenkin usein puutteita, eikä WTO:n sääntömääräisten komiteoiden valvontatyötä suoriteta parhaalla mahdollisella tavalla. EU:n olisi pyrittävä

•  parantamaan avoimuutta lisäämällä jäsenten kannustimia noudattaa ilmoitusvaatimuksia ja vastustamalla tahallista noudattamatta jättämistä ja

•  käyttämään sääntömääräisiä komiteoita paremmin kauppaan liittyviin kysymyksiin puuttumisessa valtuuttamalla WTO:n sihteeristön.


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2018)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

aiheesta WTO: tie eteenpäin

(2018/2084(INI))

Valmistelija: Lola Sánchez Caldentey

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että kaupan vapauttamisella voi olla myönteinen vaikutus köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta, jos sitä tuetaan asianmukaisilla politiikoilla ja instituutioilla, jotka maksimoivat kaupan ja talouskasvun hyödyt ja jakavat ne paremmin, mutta se ei sellaisenaan riitä edistämään kestävää kehitystä; muistuttaa, että kilpailukyky ja talouskasvu eivät ole tavoitteita sinänsä, vaan ihmisten hyödyksi käytettäviä keinoja; korostaa tässä yhteydessä, että kaupan olisi säilyttävä kestävän kehityksen toteuttamisen välineenä; panee tyytyväisenä merkille, että kehitysmaiden osuus maailmankaupasta on nykyään noin puolet, kun se oli 33 prosenttia vuonna 2000, ja että äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on puolittunut vuodesta 1990 vähän alle miljardiin ihmiseen;

2.  toteaa jälleen, että on tärkeää edistää monenvälisen kauppajärjestelmän poliittisia uudistuksia, joilla tuetaan kehitykseen liittyviä tavoitteita, erityisesti kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n avulla; korostaa WTO:n mahdollisuuksia tehokkaana sääntöihin perustuvana monenvälisten neuvottelujen foorumina, joka tarjoaa alustan avoimelle keskustelulle maailmanlaajuiseen kauppaan liittyvistä kysymyksistä; vaatii, että EU:n olisi jatkettava WTO:n uudistamisen ja demokratiakehityksen edistämistä, jotta voidaan varmistaa, että kaikki maat ovat edustettuina tasaveroisesti;

3.  muistuttaa, että jos ihmisoikeusnormeja ja -standardeja ei sisällytetä kauppaa ja investointeja koskeviin kansainvälisiin sääntöihin, yrityksiä on vaikea pitää vastuuvelvollisina; korostaa, että kauppa- ja sijoituslainsäädäntö on tasapainotettava uudelleen ihmisoikeuslainsäädännön kanssa erityisesti maailmanlaajuisten toimitusketjujen osalta; kehottaa siksi EU:ta tekemään aloitteita WTO:ssa tiettyjen maailmanlaajuisten toimitusketjujen sääntelyn osalta ja ensi alkuun etenkin vaatetusalalla; muistuttaa lisäksi, että on tärkeää, että EU osallistuu aktiivisesti avoimeen hallitustenväliseen työryhmään (OEIGWG), joka käsittelee monikansallisia yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä ihmisoikeuksien kannalta, ja vaalii ihmisoikeuksien ensisijaisuutta kaupallisiin etuihin nähden;

4.  kehottaa noudattamaan maailmankaupan agendaa, joka perustuu kaikkia hyödyttävään reilun kaupan periaatteeseen ja asettaa kehityksen sekä yhteiskunnan, ympäristön ja ihmisoikeudet prosessin keskiöön ja keskittyy erityisesti alhaisen tulotason kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden tarpeisiin; korostaa tämän osalta, että kauppasopimuksissa on tarpeen edistää kattavia, sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia määräyksiä sosiaalisista normeista sekä työ- ja ympäristönormeista;

5.  painottaa, että ihmisoikeuksia on suojeltava aidosti ja on perustettava tehokkaita ja yksityishenkilöiden saatavilla olevia oikeussuojakeinoja ihmisoikeusrikkomuksia koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi; muistuttaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen merkityksestä kaikissa kauppapolitiikoissa, myös WTO:n säännöissä;

6.  toteaa, että sen jälkeen, kun Dohan kierros käynnistettiin vuonna 2001, maailma on muuttunut merkittävästi talouden, politiikan ja teknologian osalta; kannustaakin WTO:ta siksi ottamaan paremmin huomioon kestävän kehityksen tavoitteet Dohan kehitysohjelmassa, jotta se voisi vastata asianmukaisesti uusiin haasteisiin, kuten sähköiseen ja digitaaliseen kaupankäyntiin, investointien avoimuuteen, tukiin ja liikakapasiteettiin, globaaleihin arvoketjuihin, julkisiin hankintoihin ja palveluiden kotimaiseen sääntelyyn sekä mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin; korostaa tarvetta uudistaa WTO:ta ja riitojenratkaisumekanismia, jotta voitaisiin varmistaa oikeudenmukainen ja tasapainoinen monenvälinen kauppajärjestelmä; korostaa, että on tärkeää, että WTO:n jäseniin kuuluvat kehitysmaat täyttävät velvoitteensa ja päättävät kaupan vapauttamisen aikataulun ja jaksottamisen omien kehitystasojensa mukaisesti;

7.  vaatii lisää tukea kauppaa tukevan kehitysavun hankkeisiin kehitysavun puitteissa, jotta kehitysmaiden digitaaliset mahdollisuudet voitaisiin muuttaa todelliseksi kaupaksi;

8.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon kehitysmaiden kohtaamat vaikeudet WTO:n sopimusten mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanossa; toteaa, että näitä ongelmia ovat muun muassa a) investointitoimia ja -avustuksia koskeva kielto, joka vaikeuttaa kotimaisen tuotannonalan tukemista, b) maataloustuonnin vapauttaminen, joka uhkaa sellaisten pienviljelijöiden elinkelpoisuutta ja toimeentuloa, joiden tuotteet kilpailevat halvempien tuontielintarvikkeiden kanssa, c) korkeatasoisen immateriaalioikeuksien järjestelmän kielteinen vaikutus lääkkeiden saatavuuteen ja teknologioiden siirtoon, ja d) kehitysmaihin kohdistuvat kasvavat paineet, jotka koskevat niiden palvelualojen avaamista ja jotka saattavat heikentää paikallisten palveluntarjoajien elinkelpoisuutta;

9.  kehottaa jälleen EU:ta varmistamaan, että sen toimet kehitysmaiden kanssa sekä kehityksen että kaupan alalla perustuvat yhdenvertaisten kumppanien väliseen tasapainoiseen kehykseen, sopivat yhteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklassa vahvistetun, kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen kanssa sekä edistävät ja kunnioittavat ihmisoikeuksia;

10.  suhtautuu myönteisesti kaupan helpottamista koskevan WTO:n sopimuksen voimaantuloon 22. helmikuuta 2017 ja toteaa, että tästä sopimuksesta pitäisi olla huomattavaa etua erityisesti kehitysmaille; muistuttaa, että on tärkeää, että WTO:n jäsenenä oleville kehitysmaille ja erityisesti vähiten kehittyneille maille tarjotaan kohdennettua ja kestävää teknistä, taloudellista ja valmiuksien kehittämistä koskevaa tukea, jotta ne voivat panna sopimuksen täytäntöön ja sopeutua uudistusprosessiin;

11.  katsoo, että WTO:n sääntöjen ja muiden monenvälisten kauppasopimusten on laajennettava erityis- ja erilliskohtelun soveltamisalaa, jotta alkuvaiheessa olevia toimialoja voitaisiin edistää aktiivisemmin; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita turvaamaan erityis- ja erilliskohtelun periaatteen kaikille WTO:n jäsenmaille, jotka Maailmanpankki on luokitellut kehitysmaiksi;

12.  korostaa, että kauppasopimuksilla voi olla kielteinen vaikutus kehitysmaiden elintarviketurvaan; pitää valitettavana, että kehitysmaiden WTO-neuvotteluissa ehdottamaa kahta välinettä, eli erityistuotteita ja erityissuojamekanismia, joiden tarkoituksena on edistää pienviljelijöiden elinkeinoa, elintarviketurvaa ja maaseudun kehittämistä, ei ole perustettu; kehottaa EU:ta tukemaan kehitysmaiden vaatimuksia saada suojella elintarviketuotantojärjestelmiään ja väestöjään halpatuonnin mahdollisilta haittavaikutuksilta ja sisällyttämään tätä koskevia määräyksiä talouskumppanuussopimuksiin;

13.  pitää valitettavana, ettei WTO:n 11. ministerikokouksessa edistytty kehitysmaiden kannalta olennaisen tärkeissä asioissa; pitää kuitenkin myönteisenä WTO:ssa jo aiemmin varmistettua vähiten kehittyneiden maiden tehostettua etuuskohtelua, johon sisältyvät myös etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäsäännöt ja palveluntarjoajien etuuskohtelu, ja painottaa tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin valmiuksien kehittämiseksi, jotta vähiten kehittyneiden maiden tavarantoimittajat hyötyisivät palvelupoikkeusluvasta;

14.  korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteen olisi oltava WTO:n työtä ohjaava periaate ja että sen säännöt ja toiminta olisi laadittava asianmukaisesti ja sovitettava yhteen Agenda 2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, joita on käytettävä vertailukohtana lisäsitoumuksille; korostaa lisäksi, että on tärkeää varmistaa globaalien arvoketjujen vakaus ja yhdenmukaisuus ihmisoikeusnormien sekä sosiaali- ja ympäristönormien kanssa;

15.  korostaa korkealaatuisten elintarvikkeiden ja puhtaan veden riittävän saannin ja uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamisen merkitystä, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet 2 ja 6; kiinnittää lisäksi huomiota energiaköyhyyden laajuuteen ja seurauksiin kehitysmaissa ja vaatii lisätoimenpiteitä energiaköyhyyden vähentämiseksi kestävän kehityksen tavoitteen 7 mukaisesti etenkin syrjäisillä maaseutualueilla ja energiaverkon ulkopuolisilla alueilla;

16.  korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn WTO:n sopimuksen (TRIPS) olisi keskityttävä enemmän kehitysasioihin; palauttaa mieliin, että lääkkeiden saatavuuden varmistaminen kaikille on erittäin tärkeää, ja kannustaa siksi käyttämään kattavammin Dohan julistuksessa vahvistettuja TRIPS-sopimuksen joustomahdollisuuksia; on huolissaan nykyisistä siementen yksityistämisen suuntauksista, jotka heikentävät ihmisten oikeutta ravintoon; kehottaa komissiota tutkimaan edelleen biopiratismia ja toteuttamaan toimia sen torjumiseksi;

17.  ilmaisee tukensa hiilen rajaverojärjestelyjen mekanismille ja pitää sitä tärkeänä keinona taata tasapuolinen kilpailu yrityksille, jotka ryhtyvät toimiin vähentääkseen ilmastovaikutustaan;

18.  pitää valitettavana, että terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn WTO:n sopimuksen (SPS-sopimus) velvoitteissa ei tunnusteta jäsenvaltioiden oikeutta ottaa käyttöön sääntelyä ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan tämän periaatteen täysimääräisen tunnustamisen WTO:n velvoitteissa;

19.  on huolissaan, että edellä kuvatussa tilanteessa kahdenvälisten ja monenvälisten kauppasopimusten määrän kasvu voisi johtaa kansainvälisen kauppapolitiikan hajanaisuuteen ja siten heikentää WTO:n roolia; muistuttaa, että kehitysmaat tarvitsevat eniten monenvälistä järjestelmää omien etujensa puolustamiseksi; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita näin ollen lisätoimiin, jotta WTO löytäisi jälleen paikkansa maailmanlaajuisen kaupan sääntelyn keskiössä, ja pidättäytymään pyytämästä kehitysmailta WTO+-sitoumuksiin liittyviä määräyksiä monenvälisissä ja kahdenvälisissä sopimuksissa ja siten horjuttamaan WTO:n joustomekanismeja, joiden tarkoitus on suojella niiden etuja;

20.  on erittäin huolissaan, että useat avoinna olevat paikat WTO:n valituselimessä ovat edelleen täyttämättä, ja katsoo, että nämä olosuhteet ovat esteenä riitojenratkaisumekanismin moitteettomalle toiminnalle; kehottaa komissiota siksi esittämään konkreettisia ehdotuksia tämän valitettavan lukkiutuneen tilanteen ratkaisemiseksi;

21.  kehottaa EU:ta lisäämään jatkossakin WTO:n parlamentaarisen ulottuvuuden merkitystä osoittamalla erityisesti asiasta vastaavalle sihteeristölle taloudellista ja henkilöresursseihin liittyvää lisätukea; kehottaa WTO:n jäseniä varmistamaan demokraattisen legitiimiyden ja avoimuuden vahvistamalla WTO:n parlamentaarista ulottuvuutta; painottaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa, että parlamentin jäsenet voivat osallistua paremmin kauppaneuvotteluihin, heidät otetaan mukaan WTO:n päätösten laadintaan ja täytäntöönpanoon ja että kauppapolitiikkaa valvotaan asianmukaisesti kansalaisten eduksi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

9.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

2

10

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Nirj Deva, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Lola Sánchez Caldentey, Eleni Theocharous, Mirja Vehkaperä, Bogdan Brunon Wenta, Joachim Zeller, Željana Zovko, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Thierry Cornillet, Cécile Kashetu Kyenge, Ádám Kósa, Florent Marcellesi, Paul Rübig, Kathleen Van Brempt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Krzysztof Hetman, Kati Piri

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

14

+

ALDE

Mirja Vehkaperä

EFDD

Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano

GUE/NGL

Stelios Kouloglou, Lola Sánchez Caldentey

S&D

Enrique Guerrero Salom, Cécile Kashetu Kyenge, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Kati Piri, Kathleen Van Brempt

VERTS/ALE

Maria Heubuch, Florent Marcellesi

2

-

PPE

Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Paul Rübig

10

0

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Thierry Cornillet

ECR

Nirj Deva, Eleni Theocharous

PPE

Krzysztof Hetman, Ádám Kósa, Bogdan Brunon Wenta, Joachim Zeller, Željana Zovko, Anna Záborská

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

3

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Christophe Hansen, Nadja Hirsch, Yannick Jadot, France Jamet, Elsi Katainen, Jude Kirton-Darling, Danilo Oscar Lancini, Bernd Lange, David Martin, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, William (The Earl of) Dartmouth, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nicola Danti, Paul Rübig, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Karin Kadenbach, Rupert Matthews


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

31

+

ALDE

Nadja Hirsch, Elsi Katainen, Marietje Schaake

ECR

David Campbell Bannerman, Emma McClarkin, Rupert Matthews, Joachim Starbatty

EFDD

William (The Earl of) Dartmouth

GUE/NGL

Helmut Scholz

NI

David Borrelli

PPE

Laima Liucija Andrikienė, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Christophe Hansen, Sorin Moisă, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Paul Rübig, Adam Szejnfeld, Jarosław Wałęsa, Iuliu Winkler

S&D

Maria Arena, Nicola Danti, Karin Kadenbach, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, David Martin, Alessia Maria Mosca, Joachim Schuster

3

-

ENF

France Jamet, Danilo Oscar Lancini

GUE/NGL

Anne-Marie Mineur

3

0

EFDD

Tiziana Beghin

GUE/NGL

Eleonora Forenza

VERTS/ALE

Yannick Jadot

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 27. marraskuuta 2018Oikeudellinen huomautus