Menettely : 2018/2091(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0388/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0388/2018

Keskustelut :

PV 10/12/2018 - 20
CRE 10/12/2018 - 20

Äänestykset :

PV 11/12/2018 - 5.18
CRE 11/12/2018 - 5.18
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0499

MIETINTÖ     
PDF 384kWORD 63k
23.11.2018
PE 625.477v02-00 A8-0388/2018

Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta

(2018/2091(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Giorgos Grammatikakis

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta

(2018/2091(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Göteborgissa 17. marraskuuta 2017 pidetyn oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsittelevän sosiaalialan huippukokouksen, koulutusta ja kulttuuria koskevan EU-johtajien asialistan ja 14. joulukuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät unionin sosiaalisesta ulottuvuudesta, koulutuksesta ja kulttuurista,

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta(1),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman luovien toimialojen ja kulttuurialan edistämisestä talouskasvun ja työpaikkojen luojina(2),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuutta ja luovaa alaa koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta(3),

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuuriteollisuudesta(4),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden sosiaalisesta asemasta(5),

–  ottaa huomioon EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman(6),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”(7),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä(8),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU-asioiden oppimisesta koulussa(9),

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta(10),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman kulttuuripalvelujen saatavuuden rakenteellisista ja taloudellisista esteistä(11),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 täytäntöönpanosta(12),

–  ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan neuvoston puitesopimuksen kulttuuriperinnön arvosta yhteiskunnalle (Faron yleissopimus),

–  ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013(13),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta(14),

–  ottaa huomioon 23. joulukuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta (2015–2018)(15),

–  ottaa huomioon EU:n kulttuurialan työsuunnitelman vuosiksi 2015–2018,

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät kulttuuri- ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä(16),

–  ottaa huomioon komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 8. kesäkuuta 2016 antaman yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta (COM(2010)0390),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2010 annetun komission vihreän kirjan ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” (COM(2010)0183),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018) (COM(2016)0543),

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” (COM(2012)0537),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789),

–  ottaa huomioon komission 26. syyskuuta 2012 antaman tiedonannon ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” (COM(2014)0477),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan työryhmän vuonna 2012 antaman kertomuksen kulttuuripalvelujen saatavuudesta,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon veroesteiden poistamisesta unionin kansalaisten rajatylittävältä toiminnalta (COM(2010)0769),

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Kaksinkertainen verotus sisämarkkinoilla" (COM(2011)0712),

–  ottaa huomioon komission asiantuntijaryhmän unionissa rajojen yli aktiivisesti toimivien yksilöiden kohtaamien verotusongelmien poistamisesta vuonna 2015 laatiman kertomuksen ”Ways to tackle cross-border tax obstacles facing individuals within the EU”,

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan työryhmän kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta avoimen koordinointimenetelmän kehyksessä vuonna 2017 antaman kertomuksen ”How culture and the arts can promote intercultural dialogue in the context of the migratory and refugee crisis”,

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2017 annetun Rooman julistuksen, jossa EU:n 27 jäsenvaltion johtajat ja EU:n toimielimet ilmaisevat haluavansa kunnianhimoisen unionin, joka ”tarjoaa kansalaisilleen uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja talouskasvuun”, unionin, joka ”säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta”,

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2018 annetun Davosin julistuksen ”Towards a high-quality Baukultur for Europe”, jossa Euroopan kulttuuriministerit korostivat, että on kiireesti kehitettävä uusia lähestymistapoja Euroopan rakennetun ympäristön kulttuuriarvojen suojelemiseen ja edistämiseen sekä ”kokonaisvaltainen ja kulttuurikeskeinen lähestymistapa rakennettuun ympäristöön”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8–0388/2018),

A.  suhtautuu myönteisesti uuden kulttuuriohjelman painopistealoihin ja alakohtaiseen lähestymistapaan; katsoo, että alakohtaisiin haasteisiin keskittyvää tasavertaista, räätälöityä tukea olisi myönnettävä kaikille kulttuurialoille ja luoville aloille ja että kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua olisi ylläpidettävä monialaisina painopistealoina; ottaa huomioon, että kulttuuri on julkinen hyödyke, ja katsoo, että uudella kulttuuriohjelmalla olisi pyrittävä säilyttämään, laajentamaan ja levittämään elävää ja monipuolista kulttuuripohjaa, joka takaa pääsyn kaikille ja edistää osallistumista;

B.  katsoo, että uuden kulttuuriohjelman olisi tarjottava joustava kehys kulttuuriekosysteemien muuttamiseksi ja eri alojen välisten synergioiden edistämiseksi;

C.  ottaa huomioon, että EU on elpymässä vakavasta talouskriisistä, jonka aikana kansallisten ja alueellisten määrärahojen leikkaaminen aloitettiin valitettavasti usein kulttuurialan määrärahoista;

D.  ottaa huomioon, että EU:ssa on havaittavissa entistä enemmän yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja nuorisotyöttömyyttä, populismia ja radikalisoitumista ja että sen väestö on entistä monimuotoisempaa; ottaa huomioon, että kulttuuri on siksi tärkeämpää kuin koskaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun aikaansaamisen, kansalaisten vapauden ja mielipiteiden moninaisuuden, viestinnän ja luomisen sekä ihmisten välisten yhteyksien luomisen kannalta;

E.  ottaa huomioon, että EU:n luovat alat ja kulttuuriala ovat sen suurimpia voimavaroja; ottaa huomioon, että niiden osuus on 4,2 prosenttia EU:n bkt:stä, ne ovat luoneet 8,4 miljoonaa työpaikkaa, mikä vastaa 3,7:ää prosenttia EU:n kaikista työpaikoista ja että ne ovat taloudellisesti selviytymiskykyisiä, jopa kriisiaikoina; ottaa huomioon, että näillä aloilla kannustetaan luovuutta, joka ruokkii kaikkia toiminnan aloja, ja että nuorten ja naisten työllisyysaste on korkeampi kuin muilla aloilla;

F.  toteaa, että EU:n musiikkiala on hyvin dynaaminen, se on luonut miljoona työpaikkaa ja sen liikevaihto on 25 miljardia euroa; toteaa, että se on kuitenkin edelleen erittäin alirahoitettu, erityisesti kun otetaan huomioon uudet verkkojakelumallit; ottaa huomioon, että Luova Eurooppa -ohjelmalle myönnetyistä 1,46 miljardin euron suuruisista kokonaisvaroista musiikkihankkeisiin ja lähinnä klassiseen musiikkiin oli osoitettu heinäkuussa 2018 ainoastaan 51 miljoonaa euroa; katsoo, että tämä ei ilmennä Euroopan musiikkialan monimuotoisuutta eikä sen taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista panosta;

G.  toteaa, että kulttuuri on tärkeässä asemassa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja integroinnin kannalta ja erityisesti, kun vähemmistöt, heikommassa asemassa olevat ryhmät, syrjäytyneet yhteisöt, muuttajat ja pakolaiset osallistuvat kulttuurielämään ja yhteiskunnalliseen elämään, ja katsoo, että muuttajien kotouttamista koskeva erityinen ehdotuspyyntö Luova Eurooppa -ohjelmassa on osoittautunut tehokkaaksi mutta liian halutuksi ja alirahoitetuksi;

H.  toteaa, että taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset joutuvat usein epävarmoihin ja epävakaisiin tilanteisiin, joissa sosiaaliturva on heikko tai olematon eivätkä tulot ole ennakoitavissa;

I.  ottaa huomioon, että kulttuuritietoisuus ja kulttuurin ilmaisumuodot on tunnustettu EU:ssa elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevassa tarkistetussa suosituksessa; ottaa huomioon, että taiteet ja humanistiset tieteet olisi sisällytettävä täysimääräisesti koulutusjärjestelmiin, jotta voidaan vaikuttaa siihen, että Eurooppa perustuisi yhteistyöhön ja luovuuteen ja sen avulla edistettäisiin kestävää kehitystä, yhdentymistä ja kansalaisten yhteenkuuluvuutta;

J.  ottaa huomioon, että kulttuuriverkostot ovat tehokas väline henkilöiden välisten siteiden ja pitkäkestoisten rauhanomaisten yhteyksien ja vuoropuhelun juurruttamisessa kansallisten rajojen yli ja siten maailmanlaajuisten säännösten ja eurooppalaisen kulttuurialueen syntymisen ytimessä olevien kansainvälisten kulttuurisuhteiden edistämisessä;

Yleisiä huomioita

1.  suhtautuu myönteisesti uuteen kulttuuriohjelmaan ja painottaa, että se on mahtava tilaisuus ottaa Euroopan tasolla käyttöön kattava ja yhdenmukainen kulttuuripolitiikka, jonka unionin kansalaiset tunnustavat ja joka tunnetaan unionin ulkopuolella; korostaa kuitenkin, että se voi onnistua vain, jos sitä tuetaan merkittävästi Luova Eurooppa -ohjelman määrärahojen lisäämisellä ja kehittämällä synergioita ja vuorovaikutusta muiden EU:n rahoittamien ohjelmien kanssa kokonaisvaltaisen ja monialaisen kulttuuria koskevan lähestymistavan luomiseksi;

2.  toteaa uudelleen kulttuurin sekä kulttuurialan ja luovien alojen roolin liikkeellepanevana voimana pyrittäessä saavuttamaan koheesiopolitiikan ja sosiaalisen osallisuuden tavoitteita koko unionissa, ja kehottaa ottamaan tämän huomioon rakenne- ja koheesiorahoituksen jakamisessa;

3.  katsoo, että kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 on tilaisuus lisätä tietoisuutta EU:n kulttuurin ja kulttuuriperinnön ainutlaatuisesta vahvuudesta ja monimuotoisuudesta sekä itseisarvosta ja niiden tärkeästä roolista yhteiskunnissa ja talouksissa sikäli, että ne luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, edistävät aktiivista kansalaisuutta ja määrittävät identiteettimme sekä vapauteen, moninaisuuteen, tasavertaisuuteen, solidaarisuuteen ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät perusarvot;

4.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen esittää kulttuuriperintöä koskeva toimintasuunnitelma ja korostaa tarvetta keskittyä sekä EU:n kulttuuriperinnön aineellisiin että sen aineettomiin näkökulmiin ja yhteyksiin, joita kulttuuriperinnöllä on nykytaiteen ja luovan alan hankkeisiin ja ilmaisuun; korostaa lisäksi tarvetta käydä jatkuvaa jäsenneltyä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, jotta voidaan kerätä tietoa, kehittää valmiuksia ja koordinoida Euroopan kulttuuriperinnön edistämistä keinona vahvistaa kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden pitkän aikavälin perintö ja avustaa toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa; korostaa, että jäsennellyn vuoropuhelun olisi katettava kaikki kulttuurialan, luovien alojen ja kulttuuriperinnön alat; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita laatimaan täydentäviä toimintasuunnitelmia kansallisella tasolla ja katsoo, että toimintasuunnitelma tarjoaa tilaisuuden käsitellä kaikkia niitä kysymyksiä, jotka on otettu esiin kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 jälkeisissä kymmenessä unionin aloitteessa, ja tuo esiin kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 yhteydessä annetut suositukset;

5.  kehottaa komissiota varmistamaan, että tarve vastata uusiin ennakoimattomiin tilanteisiin ei estä kulttuurialalla jo sovittujen tavoitteiden saavuttamista; muistuttaa, että uusia aloitteita olisi rahoitettava uusista lähteistä saatavilla uusilla määrärahoilla eikä jakamalla olemassa olevia varoja uudelleen;

6.  kehottaa komissiota perustamaan yhden ainoan kulttuuriperinnölle omistetun EU:n portaalin, johon kootaan yhteen tiedot kaikista EU:n kulttuuriperintöä rahoittavista ohjelmista, ja joka rakentuu seuraavista kolmesta keskeisestä osasta: kulttuuriperinnön rahoitusmahdollisuudet, tietokanta, jossa on esimerkkejä parhaista käytännöistä ja asiantuntemuksesta kulttuuriperinnön alalta sekä asiaankuuluvia viitetietoja, ja uutiset ja linkit, jotka koskevat kulttuuriperintöön liittyvien politiikanalojen kehitystä, toimia ja tapahtumia;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään uusia lähestymistapoja järjestelmälliseen tiedonkeruuseen kaikilla kulttuurialoilla ja luovilla aloilla ja varmistamaan tehokkaiden tilastokoodien ja laatupainotteisempien indikaattorien käytön, jotta voidaan kuroa umpeen kuilu yhä useammin puutteellisten tietojen varassa olevan julkisen sektorin ja niiden tietovaltaisten digitaalialan toimijoiden välillä, jotka käyttävät näitä tietoja hankkiakseen markkinaosuutta ja horjuttaakseen markkinatoimijoiden toimintaa;

8.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön EU:n tulostauluja, joilla mitataan kulttuurista ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, kehittämään indikaattoreita ja seuraamaan taiteellisen ilmaisun vapautta unionin tasolla ja luovien teosten luomisen, jakelun ja tarjonnan monimuotoisuutta;

9.  suhtautuu myönteisesti Musiikki liikuttaa Eurooppaa -hankkeen alullepanoon tärkeänä ensiaskeleena, jolla kannustetaan luovuutta, monimuotoisuutta ja innovointia EU:n musiikkialalla ja musiikkia koskevissa alakohtaisissa toimissa Luova Eurooppa -ohjelmassa; kehottaa komissiota keskittymään taiteilijoiden ja ohjelmiston liikkuvuuteen EU:ssa ja sen ulkopuolella, jakeluun, pk-yrityksille myönnettävään rahoitukseen, digitaalisten alustojen avoimuuteen ja vastuuseen taiteilijoihin nähden, suoratoistopalvelujen monimuotoisuuteen, tiedon saatavuuteen verkossa ja alan kartoittamiseen, kun kehitetään EU:n musiikkialalla toteuttamia toimia;

10.  suhtautuu myönteisesti eurooppalaisten elokuvien verkkoluettelon luomiseen ja EU:n ensimmäisen elokuvaviikon käynnistämiseen ja kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä taiteilijoiden ja luovien alojen kanssa lisäämään eurooppalaisen elokuvan näkyvyyttä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti eritoten parantamalla eurooppalaisten elokuvien saatavuutta ja kehittämällä osaltaan EU:n alustoja, joilla asetetaan saataville lisensoituja eurooppalaisia elokuvia ja samalla varmistetaan taiteilijoiden ja oikeudenhaltijoiden asianmukaiset korvaukset ja kunnioitetaan alueellisuuden periaatetta; korostaa lisäksi LUX-elokuvapalkinnon myönteisiä kokemuksia eurooppalaisten elokuvien edistämisessä ja niiden jakelun helpottamisessa;

11.  kehottaa komissiota tunnustamaan kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman merkityksen ja kannustamaan muiden sidosryhmien ohella jäsenvaltioiden ja kaupunkien välistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää kasvua, asuinkelpoisuutta ja innovointia Euroopan kaupungeissa sekä tunnistaa ja torjua menestyksekkäästi sosiaalisia haasteita;

12.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön taideteosten liikkuvuuteen kohdennetun toimen, mahdollisesti kiertueavustuksen muodossa, koska tämä pidentäisi monien Luova Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden elinkaarta;

Kulttuuriulottuvuus ja taiteellinen ulottuvuus

13.  tunnustaa vapaan kulttuuri-ilmaisun sekä taiteellisen ja luovan ilmaisun sekä mahdollisimman laajan kulttuurin yleisen saatavuuden itseisarvon, myös kohdennettujen toimenpiteiden avulla;

14.  kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalaiset festivaalit saavat tukea, koska ne ovat olennainen osa kansalaisten yhteensaattamista eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella, ja samalla vahvistamaan niiden välisiä yhteyksiä; korostaa, että festivaalit ovat yhdistävä voima, joka vaikuttaa yhteiskuntaan, kansalaisuuteen, talouteen, kulttuuriperintöön ja ulkoiseen kehitykseen;

15.  kehottaa komissiota harkitsemaan, että nimetään vuoden eurooppalainen kulttuuripersoona tapahtumassa, johon sisältyisi joukko eri puolilla Eurooppaa toteutettavia toimia ja hankkeita, joilla kunnioitettaisiin kyseisen henkilön elämää ja työtä ja joilla korostettaisiin hänen vaikutustaan eurooppalaisten arvojen ja identiteetin edistämiseen;

16.  kehottaa käyttämään taiteilijoiden, tekijöiden, kulttuurialan toimijoiden, copywriterien ja audiovisuaalialan toimijoiden ammattitaitoa erittäin tärkeänä tukena eurooppalaisen kulttuuriulottuvuuden, kulttuurien välisen vuoropuhelun, kulttuurisen ja taiteellisen innovoinnin, alueellisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallisuuden kehittämisessä;

17.  kehottaa komissiota tunnustamaan kulttuurin ”pehmeäksi voimaksi”, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden ja kyvyn johtaa yhteiskuntaa rehellisesti, innostuneesti ja empaattisesti;

18.  kehottaa komissiota mahdollistamaan sen, että Euroopassa on vastuullisia kansalaisia, jotka rakentavat suhteita omien kulttuuriensa ulkopuolelle, kyseenalaistavat ajattelua ja edistävät innovointia, kehittävät muita ja saavat heidät osallistumaan aktiivisesti;

19.  kehottaa komissiota edistämään kulttuurista monimuotoisuutta, muuttajien kotoutumista ja kansalaisuuden laatua;

20.  kehottaa komissiota edistämään kulttuurialan ammattilaisten, opettajien, aktiivisten kansalaisten ja liiketoiminnan ammattilaisten välistä yhteistyötä, jotta edistetään uudelleen herännyttä yleistä kiinnostusta kulttuuria kohtaan;

21.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kulttuuriverkostoja tuetaan kollektiivisena tietona, kokemuksena ja muistina tarjoamalla epävirallista tietojenvaihtoa, edistämällä keskustelua ja kulttuurin kehittymistä liikkuvuuden ja yhteistyömahdollisuuksien lisäämiseksi ja integroidun eurooppalaisen kulttuurialueen edistämiseksi;

Sosiaalinen ulottuvuus

22.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen sisällyttää erityisesti liikkuvuutta koskevia toimia Luova Eurooppa -ohjelmaan, mutta korostaa, että tämä edellyttää asianmukaista talousarviota ja yksinkertaistettuja hallinnollisia menettelyjä, jotta torjutaan esteitä, kuten erityisesti kolmansien maiden viisumeihin liittyviä esteitä; korostaa, että tarvitaan erityistoimia, jotta voidaan puuttua esteisiin, jotka johtavat taiteilijoiden kohtuuttomaan tai kaksinkertaiseen verotukseen;

23.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön yhtenäisen portaalin, jossa annetaan tietoa kaikista saatavilla olevista residenssiohjelmista ja liikkuvuusmahdollisuuksista;

24.  kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan OECD:n malliverosopimuksen 17 artiklan poistamista EU:n jäsenvaltioiden välisistä kahdenvälisistä verosopimuksista; kehottaa komissiota laatimaan välivaiheen ratkaisuna lähdeverotusta koskevat alakohtaiset käytännesäännöt, joissa esitetään yksityiskohtaisesti vaihtoehdot kustannusten alentamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi esittelemällä parhaita käytäntöjä ja mahdollisia poikkeuksia;

25.  pyytää, että taataan luovien alan ja taidealan työntekijöiden oikeus oikeudenmukaisiin korvauksiin, sopimusehtoihin ja työoloihin; viittaa kulttuurityöntekijöiden hankeperusteisiin, epävarmoihin ja epätyypillisiin työsuhteisiin Euroopassa; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään tämän vuoksi kattavia toimia, joiden avulla harmaata aluetta pienennetään yhdenmukaistuksella ja parannetaan taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden sopimusehtoja kaikkialla EU:ssa ja Euroopassa työntekijöiden edustuksen, sosiaaliturvan sekä välittömän ja välillisen verotuksen alalla; kehottaa ottamaan turvajärjestelmissä kaikkialla unionissa huomioon epätyypillisten työllisyysmuotojen erityispiirteet;

26.  korostaa, että kulttuuriperinnöllä ja kulttuuripaikoilla on tärkeä rooli kaupunkien elvyttämisessä ja asukkaiden välisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä; kannustaa tästä syystä komissiota ja sen yhteistä tutkimuskeskusta, jonka työ antaa kaupunkien tarinoille tarkoituksen ja suunnan, kehittämään edelleen kulttuurialan ja luovien alojen toimintaa kaupungeissa mittaavan seurantavälineen kehittämistä ja kehottaa kaupunkeja ja kuntia hyödyntämään sitä paremmin;

27.  toteaa, että naapuruuteen perustuvat kulttuuritoimet tuottavat lisäarvoa tarjoamalla sosiaalisia, taloudellisia ja terveyteen liittyviä hyötyjä erityisesti matalan tulotason ja syrjäytyneille alueille, kuten reuna-alueille ja maaseutualueille; kehottaa siksi jäsenvaltioita, kaupunkeja ja kuntia tukemaan tätä toimintaa konkreettisin toimenpitein, joita ovat esimerkiksi räätälöidyt kaavoitussäännöt, rahoitusaloitteet ja hylättyjen tilojen uudelleenkäyttö;

28.  korostaa, että kulttuurilla on osoitettu olevan vaikutusta sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen ja ihmisten elämäänsä tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen ja että kulttuuri on siksi ratkaisevassa asemassa, kun pyritään vähentämään Euroopan painetta isännöidä yhä kulttuurisesti monimuotoisempaa väestöä; korostaa roolia, joka kulttuurilla ja kulttuurien välisellä vuoropuhelulla voi olla muuttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä ja heidän kotouttamisensa helpottamisessa;

29.  pitää valitettavana, että vuonna 2017 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 36 prosenttia eurooppalaisista ei ollut osallistunut minkäänlaiseen kulttuuritoimintaan edellisvuoden aikana; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan kulttuurin, taiteen, luomisen, koulutuksen, innovoinnin ja taiteen alan tutkimuksen välisiä yhteyksiä; kehottaa niitä lisäksi investoimaan yleisön osallisuuteen, yhteisöjen osallistumiseen ja kulttuurivalmiuksiin ja panemaan täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, joiden avulla taataan, että erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien saatavilla on kulttuuria ja että ne voivat osallistua kulttuurielämään;

30.  kehottaa tiivistämään kulttuurialan ja koulutuksen välistä synergiaa esimerkiksi kannustamalla koulun ulkopuolista toimintaa tai taiteilijoiden osallistumista kouluissa; muistuttaa tässä yhteydessä tarpeesta tarjota riittävästi julkista rahoitustukea taiteilijoille, johtajille, opettajille, edistäjille, sosiaalityöntekijöille ja muille alan ammattilaisille;

31.  painottaa tehokkaiden toimenpiteiden merkitystä lasten älyllisen ja kulttuurisen kehityksen edistämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään toimivaltansa puitteissa riittävästi rahoitusta lapsille tarkoitettujen kulttuurituotantohankkeiden tukemiseen;

32.  painottaa taideaineiden, musiikin ja humanististen aineiden lisäarvoa koulujen opetusohjelmissa, koska ne lisäävät luovuutta ja herättävät kiinnostusta kulttuuria kohtaan ja edistävät kriittistä ajattelua; painottaa, että digitaalisessa toimintaympäristössä tarvitaan entistä enemmän kulttuurisia ja luovia taitoja, ja kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita luopumaan oppiaineiden tiukasta jaosta ja siirtymään STEM-aineista (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) STEAM-aineisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideaineet ja matematiikka) sekä virallisessa että epävirallisessa koulutuksessa sekä omaksumaan kulttuurialan, luovien alojen ja audiovisuaalialan toimijoihin elinikäiseen oppimiseen perustuvan lähestymistavan; toteaa, että musiikilla ja taideaineilla on tärkeä rooli koulujen opetusohjelmissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan oppikirjan laatimista Euroopan kulttuurihistoriasta;

33.  painottaa, että kulttuurin menestyksen kannalta on olennaista varmistaa turvallinen ja asianmukainen oppimisympäristö opiskelijoille ja opetushenkilöstölle; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita tekemään tehokkaita investointeja julkisten tilojen ja erityisesti koulujen ylläpitämiseen, jotta voidaan tarvittaessa parantaa seismistä turvallisuutta ja poistaa arkkitehtoniset esteet;

34.  toteaa, että teknologisten muutosten tahdin vuoksi on välttämätöntä omaksua elinikäisen oppimisen lähestymistapa, joka on kulttuurialan toimijoiden saatavilla, ja vahvistaa kulttuurin ja koulutuksen välistä synergiaa virallisissa ja epävirallisissa aloilla;

35.  panee merkille luovien keskusten potentiaalin kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten yhteistyöskentelytiloina; korostaa kuitenkin, että alat tarvitsevat ensi sijassa valmiuksien kehittämistä digitaalisten ja johtamistaitojen osalta sen sijaan, että keskitytään pelkästään uusiin digitaalisiin innovaatioihin;

36.  toteaa, että demokratian periaatteet ja eurooppalaiset arvot, kuten ilmaisunvapaus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate, demokratia ja solidaarisuus kohtaavat yhä enemmän haasteita, jotka johtuvat kasvavasta kahtiajaosta sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään strategisen lähestymistavan, jolla suojataan kulttuurisia oikeuksia, taiteellisen ilmaisun vapautta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta sekä oikeutta osallistua vapaasti kulttuurielämään, myös kehittämällä indikaattoreita ja seurantajärjestelmiä unionin tasolla;

37.  on samaa mieltä siitä, että kulttuurinen osallistuminen ja jokapäiväinen luovuus edistävät suuresti kulttuurien välistä vuoropuhelua ja terveiden yhteiskuntien rakentamista; korostaa kuitenkin tarvetta taata EU:n rahoitusvälineille riittävä liikkumavara, jotta voidaan ottaa huomioon taiteilijoiden työn itseisarvo ja ainutlaatuinen arvo;

38.  toteaa, että on edistettävä naisten pääsyä kaikkiin taiteellisiin, kulttuurisiin ja luoviin ammatteihin, ja kannustaa jäsenvaltioita poistamaan esteet, jotka estävät naisia pääsemästä johtotehtäviin kulttuurilaitoksissa ja -säätiöissä, akatemioissa ja yliopistoissa;

Taloudellinen ulottuvuus

39.  korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä kulttuurijärjestöjen kehitystä tarjoamalla vakaata, luotettavaa ja jatkuvaa taloudellista tukea; pitää valitettavana, että kulttuurialan investointeihin liittyvästä EU:n lisäarvosta huolimatta Luova Eurooppa -ohjelman osuus on vain 0,15 prosenttia EU:n kokonaistalousarviosta ja että ainoastaan 31 prosenttia on varattu kulttuuria varten; toteaa, että Luova Eurooppa -ohjelman toiminta-alueita laajennetaan; panee merkille uuden monivuotisen rahoituskehyksen ehdotuksen ja suhtautuu myönteisesti määrärahojen ehdotettuun lisäykseen hyvänä ensimmäisenä askeleena, mutta kehottaa kaksinkertaistamaan talousarvion uuden Luova Eurooppa -ohjelman osalta ja lisäämään sen saatavuutta pienemmille järjestöille;

40.  painottaa, että Luova Eurooppa -ohjelman suosio, sen rahoituksen riittämättömyys ja hallinnollinen monimutkaisuus johtivat siihen, että onnistumisaste oli vain 16,2 prosenttia ja että hankerahoituksessa ilmeni merkittävä alueellinen ja maantieteellinen epätasapaino; huomauttaa, että tämä ja hallinnon monimutkaisuus toimivat varoittavana tekijänä saamalla toimijat turhautumaan ohjelmaan ja EU:n kulttuuritoimintaan ja estävät monia kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita hakemasta tukea; kehottaa siksi arvioimaan valintaprosessin uudelleen väliarviointikertomuksessa havaittujen puutteiden perusteella;

41.  korostaa, että on tärkeää helpottaa ja virtaviivaistaa pienten kulttuurialan toimijoiden ja pk-yritysten pääsyä Luova Eurooppa -ohjelmaan; korostaa tässä yhteydessä, että näille toimijoille ja yrityksille on otettava käyttöön erityinen toimintalinja erityisesti luonnonkatastrofeista kärsineillä alueilla;

42.  pitää valitettavana, että monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa ei mainita kulttuuria ja taidetta suurimmassa osassa politiikanaloista, joihin ne vaikuttavat, ja kehottaa tämän vuoksi komissiota suunnittelemaan yhteistyössä kulttuurialan ja luovien alojen kanssa kokonaisvaltaisia ja koordinoituja strategioita kulttuurin ja taiteen valtavirtaistamiseksi muilla politiikanaloilla kohdistamalla erityistä huomiota pienempien järjestöjen rahoituksen saantiin;

43.  korostaa kulttuurin monialaista vaikutusta ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita raportoimaan siitä, minkä verran kulttuurille myönnetään rahoitusta kaikissa rahoitusohjelmissa, sekä varmistamaan, että määrä vastaa suuruudeltaan vähintään yhtä prosenttia seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä; kehottaa EU:n alueita määrittämään kulttuurin, kulttuuriperinnön ja kulttuurialan ja luovat alat rakennerahastojen painopistealaksi ja kannustamaan jäsenvaltioita sisällyttämään kulttuuriulottuvuuden toimenpideohjelmiensa strategisiin tavoitteisiin;

44.  kehottaa komissiota kehittämään keskitettynä asiointipisteenä toimivan portaalin, jossa kaikki EU:n rahoitusvälineet luetellaan käyttäjäystävällisellä, kattavalla, innovatiivisella ja tehokkaalla tavalla ja jossa annetaan selkeät soveltamisohjeet ja tukea;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan, että EU:n rahoitusvälineistä myönnetään riittävästi varoja taiteellisille ja luoville hankkeille ominaiseen arvoon perustuen;

46.  kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota sellaisiin kulttuurialoihin, jotka ovat uhanalaisia rahoituksen tai huomion puutteen vuoksi, ja toteaa, että yksi tällainen alue on runous;

47.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään kullekin alalle räätälöidyn lähestymistavan; panee merkille, että avustukset ovat elintärkeitä ajateltaessa kulttuuriekosysteemiä kokonaisuutena, arvostettaessa aineettomat hyödykkeet asianmukaisesti ja tuettaessa innovatiivisia taide- ja kulttuurikäytäntöjä; huomauttaa, että vaikka rahoitusvälineet, kuten takaukset, lainat ja omat varat, soveltuvat voittoa tuottaviin hankkeisiin, avustusten olisi edelleen oltava ensisijainen rahoituslähde erityisesti pienemmille yhteisöille;

48.  kehottaa komissiota esittämään kertomuksen kulttuurialan ja luovien alojen rahoitusvakuusvälineen täytäntöönpanosta; pitää valitettavana sen rajallista maantieteellistä kattavuutta ja ehdottaa, että hyvin pienille toimijoille olisi myönnettävä mikrorahoitusta ottaen huomioon, että kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden ylivoimainen enemmistö on pk-yrityksiä, joista 95 prosenttia on mikroyrityksiä; painottaa tarvetta varmistaa, että pankit antavat enemmän arvoa tekijänoikeuksille ja aineettomille hyödykkeille;

49.  kannustaa jatkamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevan aloitteen ja kestävän kulttuurimatkailun kehittämistä perintökohteiden nimeämiseksi yhteistyössä kulttuurialojen, yhteisöjen ja kansalaisten sekä Unescon kanssa ja kehittämällä kulttuurireittejä Euroopan neuvoston kanssa; kehottaa edistämään EU:n alueita eurooppalaisina matkailun huippukohteina (EDEN-aloite);

Digital4Culture

50.  toteaa, että digitaalinen vallankumous on mullistanut perinpohjaisesti tapaa, jolla taidetta ja kulttuuria tuotetaan ja jaetaan ja jolla niistä nautitaan, lisäten mahdollisuuksia mutta asettaen samalla suuria haasteita taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden jo ennestään vaikeille työoloille ja uhaten heidän taloudellista toimeentuloaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tämän vuoksi edistämään oikeudenmukaisia korvauksia, kunnollisia työolosuhteita ja sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamista kulttuurialaa ja luovia aloja ajatellen sekä tunnustamaan taiteilijoiden aseman;

51.  toteaa, että digitaaliteknologia edesauttaa ja laajentaa myönteisellä tavalla kulttuurin, taiteen sekä luovan ja audiovisuaalisen sisällön säilymistä ja saatavuutta esimerkiksi laajennetun ja virtuaalisen todellisuuden ja käyttöliittymien avulla sekä myös opetuskäyttöön tarkoitettujen ja narratiivisten videopelien tuotantoa ja kulttuuriperintöpilven luomista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan tältä osin synergian luomista tällä alalla ja erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ja Euroopan Horisontti -ohjelmissa;

52.  katsoo, että tekijänoikeuksien suojelu on keskeisessä asemassa kulttuurialan ja luovien alojen tulojen kannalta, ja suhtautuu myönteisesti uuteen ehdotukseen tekijänoikeusdirektiiviksi ja siihen sisältyviin toimenpiteisiin, joilla suojataan uutisia julkaisevia toimijoita, poistetaan luovien alojen ja digitaalisten alustojen välinen arvokuilu, lisätään avoimuutta ja tasapainoa tekijöiden ja esittäjien sopimussuhteissa ja suojaudutaan teollis- ja tekijänoikeuksien anastuksilta; korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää luoda oikeudenmukaiset digitaaliset markkinat, joilla tekijöille maksetaan asianmukaisia korvauksia;

53.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että digitaalisilla alustoilla, joilla on aktiivinen rooli tekijänoikeussuojatun sisällön jakelussa, edistämisessä ja rahaksi muuttamisessa, on selkeä velvoite hankkia lisenssi oikeudenhaltijoilta ja maksaa asianmukaisia korvauksia taiteilijoille, tekijöille, uutisia julkaiseville toimijoille, tuottajille, toimittajille ja luovan työn tekijöille heidän työnsä digitaalisesta käytöstä;

54.  korostaa tarvetta säilyttää yhteys Euroopan kulttuuriohjelman ja Euroopan digitaalistrategian välillä, jotta voidaan tehostaa olemassa olevia synergioita;

55.  palauttaa mieliin, että on tärkeää edistää erityisesti alaikäisten kohdalla tietosuojaa sekä digitaalista ja medialukutaitoa, koska tämä on tehokkain ratkaisu puuttua muun muassa verkossa tapahtuvaan manipulointiin ja mikrokohdentamiseen;

56.  painottaa, että on ratkaisevan tärkeää tarjota kulttuurialan työntekijöille asianmukaiset digitaaliset taidot ja osaamista, jotta voidaan edistää kulttuuriperinnön edistämistä ja menestymistä;

Ulkoinen ulottuvuus

57.  pitää valitettavana, että kulttuurin vaalimista ja edistämistä ei asetettu kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteeksi; korostaa, että kulttuuri on kestävän kehityksen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun moottori ja että synergioita voitaisiin hyödyntää Luova Eurooppa -ohjelman naapuruus- ja kansainvälisen ulottuvuuden avulla;

58.  kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille säännöllisesti kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan strategian täytäntöönpanosta ja lisäämään EU:n edustustojen resursseja kulttuuria edistäviin aloitteisiin ja hankkeisiin myös yhteistyössä Euroopan unionin kansallisten kulttuuri-instituuttien (EUNIC) kanssa;

59.  tukee neuvoston aloitetta kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan kattavan lähestymistavan kehittämisestä ja kehottaa perustamaan kulttuurialan yhteyspisteitä kaikkiin EU:n edustustoihin, antamaan virkailijoille asianmukaista koulutusta ja osallistamaan paikalliset ja ruohonjuuritason toimijat, kansalaisyhteiskunnan ja kansainväliset kulttuuriverkostot myös eurooppalaisen kulttuurin talojen valmistelutoimiin; pyytää uudelleen komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa esittämään kahden vuoden välein kertomuksen kansainvälisten kulttuurisuhteiden täytäntöönpanon edistymisestä;

°

°  °

60.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)

EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 142.

(2)

EUVL C 93, 9.3.2016, s. 95.

(3)

EUVL C 238, 6.7.2018, s. 28.

(4)

EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 25.

(5)

EUVL C 125 E, 22.5.2008, s. 223.

(6)

EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 135.

(7)

EUVL C 316, 22.9.2017, s. 88.

(8)

8 EUVL C 11, 12.1.2018, s. 16.

(9)

EUVL C 58, 15.2.2018, s. 57.

(10)

EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 32.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0262.

(12)

EUVL C 263, 25.7.2018, s. 19.

(13)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.

(14)

EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.

(15)

EUVL C 463, 23.12.2014, s. 4.

(16)

EUVL C 172, 27.5.2015, s. 13.


PERUSTELUT

EU:hun kohdistuu lukuisia haasteita, kuten kasvava yhteiskunnallinen eriarvoisuus, väestön monimuotoisuus, populismi, radikalisoituminen ja turvallisuusuhat, jotka horjuttavat Euroopan yhdentymisen perustaa ja asettavat jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden kyseenalaiseksi. Näinä vaikeina aikoina on tärkeää löytää uudelleen tekijät, jotka yhdistävät meitä kaikkia. Tässä tarkoituksessa kulttuuri on keskeisessä asemassa, koska se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, edistää aktiivista kansalaisuutta ja määrittää perusarvoja ja identiteettiä.

EU:n kulttuuriala ja luovat alat eivät kuitenkaan ole pelkästään pehmeän vallan käyttäjiä vaan itse asiassa sen suurimpia voimavaroja. Ne ovat taloudellisesti selviytymiskykyisiä, myös kriisiaikoina, ja ne työllistävät nuoria prosentuaalisesti enemmän kuin suurin osa muista aloista. Kulttuuriala ja luovat alat ovat itse asiassa EU:n kolmanneksi suurin työnantaja rakennusalan ja elintarvike- ja juomateollisuuden jälkeen, ja niiden tuottama kaupan ylijäämä on huomattava.

Kulttuurin vaalimisen ja edistämisen alalla EU:ssa nykyään havaittava ennennäkemätön dynamiikka, joka tuotiin julki Rooman julistuksessa ja Göteborgin huippukokouksessa, tarjoaa yhdessä kulttuuriperinnön teemavuoden 2018 kanssa ainutlaatuisen mahdollisuuden laatia yhdenmukaista, kattavaa ja kestävää EU:n kulttuuripolitiikkaa. Tätä tilaisuutta ei ole varaa menettää, jos unionin on tarkoitus jatkossakin olla aidosti ”moninaisuudessaan yhtenäinen”.

Tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön tavoitteena ei ole ainoastaan edistää kulttuuripolitiikan laatimista ja arvioida edellisen kulttuuriohjelman tuloksia. Tarkoituksena on myös varmistaa asianmukaisen tasapainon saavuttaminen sosiaali-, talous- ja kulttuuripolitiikkojen välillä ja uuden kulttuuriohjelman ja muiden ohjelmien, kuten Luova Eurooppa- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien, välinen yhtenevyys.

Esittelijä suhtautuu myönteisesti päätökseen, jolla jäsennetään uuden kulttuuriohjelman painopistealat kolmen ulottuvuuden ympärille, joita ovat sosiaalinen, taloudellinen ja ulkoinen ulottuvuus, ja sisällytetään alakohtainen lähestymistapa. Esittelijä painottaa, että tukea olisi myönnettävä kaikille kulttuurialoille ja luoville aloille ja että kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua olisi ylläpidettävä monialaisina painopistealoina.

On osoittautunut, että kulttuuri vaikuttaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, osallistavuuden, vuoropuhelun ja keskinäisen yhteisymmärryksen edistämiseen sekä yhteenkuuluvuuden tunteen luomiseen. Kulttuurin merkitystä ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä kulttuurisen osallistumisen ja luomisen välityksellä ei pidä aliarvioida. Tämä on erityisen tärkeää ja koskee kaikkia sosioekonomisia ryhmiä ja ikäryhmiä, kuten vähemmistöt, maahanmuuttajat, nuoret ja ikääntyneet ihmiset, vammaiset ja epäedullisessa asemassa olevat. Euroopan kulttuurin suurin voimavara on sen visioiden, äänten ja ilmaisujen monimuotoisuus, ja tätä on vaalittava, lisättävä ja edistettävä.

Taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden liikkuvuudella on ratkaiseva vaikutus EU:n kulttuurialan kukoistukseen. Se on kulttuurisen monimuotoisuuden ja yhteistyön ennakkoedellytys. Tästä syystä esittelijä suhtautuu myönteisesti aikomukseen tarkastella taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuusjärjestelmää ja kehottaa poistamaan jäljellä olevat esteet, kuten viisumit ja kaksinkertaisen verotuksen riskin.

Koulutuksen ja kulttuurin välisen yhteisvaikutuksen lisääminen on myös uuden kulttuuriohjelman painopisteala. On tärkeää tunnustaa kulttuuri- ja taideopetuksen arvo siten, että noudatetaan koulutuksen alalla lähestymistapaa, jolla siirrytään STEM-aineista (luonnontieteet, matematiikka, tietotekniikka ja teknologia) STEAM-aineisiin (luonnontieteet, matematiikka, tietotekniikka, teknologia ja taide).

Uuden kulttuuriohjelman menestyminen edellyttää kuitenkin sen tavoitteellisuuttakin enemmän, että kulttuuriin myönnetään kestävää ja korotettua taloudellista tukea. Esittelijä painottaa, että Luova Eurooppa -ohjelman suosio ja sen dramaattinen alirahoitus riittivät nostamaan sen menestymisasteen ainoastaan 16,2 prosenttiin vuosina 2014–2017 ja 14 prosenttiin yhteistyöhankkeiden osalta. Tämä tarkoittaa, että tukea vaille jää lähes 85 prosenttia hankkeista, mukaan lukien monet korkealaatuiset hankkeet, jotka joutuvat käymään läpi raskaan byrokraattisen hakumenettelyn. Tämä varoittava tekijä estää monia kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita edes jättämästä hakemusta rahoitusmahdollisuuksien vähyydestä huolimatta.

Tämän vuoksi esittelijä kehottaa kaksinkertaistamaan Luova Eurooppa -ohjelman määrärahat ja kehittämään kokonaisvaltaisen ja koordinoidun strategian kulttuurin valtavirtaistamiseksi muilla politiikanaloilla. Hän kehottaa tässä tarkoituksessa komissiota ja jäsenvaltioita raportoimaan siitä, minkä verran kulttuurille myönnetään nykyään rahoitusta kaikissa rahoitusohjelmissa, sekä varmistamaan, että määrä vastaa suuruudeltaan vähintään yhtä prosenttia seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Lisäksi esittelijä kehottaa komissiota kehittämään keskitettynä asiointipisteenä toimivan verkkosivuston tai portaalin, jossa kaikki EU:n nykyiset rahoitusvälineet on lueteltu käyttäjäystävällisellä, kattavalla ja tehokkaalla tavalla.

Musiikki liikuttaa Eurooppaa

EU:n musiikkiala on hyvin dynaaminen, sillä se on luonut miljoona työpaikkaa ja sen liikevaihto on 25 miljardia euroa. Jotkin maailmanlaajuisesti tunnetuista taiteilijoista, säveltäjistä, tuotemerkeistä, tapahtumapaikoista, festivaaleista ja musiikin suoratoistoalustoista ovat lähtöisin Euroopasta. Musiikkialan rahoitus on kuitenkin edelleen täysin riittämätöntä: sille on tähän mennessä myönnetty ainoastaan kolme prosenttia Luova Eurooppa -ohjelman kokonaisvaroista, osuus, joka ei millään tavalla ilmennä musiikkialan taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista panosta. Esittelijä kannattaa painokkaasti parlamentin Musiikki liikuttaa Eurooppaa -valmistelutoimea tärkeänä ensiaskeleena, jolla kannustetaan luovuutta, monimuotoisuutta ja innovointia EU:n musiikkialalla, ja suhtautuu myönteisesti komission toteuttamiin musiikkia koskeviin alakohtaisiin toimiin Luova Eurooppa -ohjelmassa. Hän painottaa, että pienempiin toimijoihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, koska musiikkiäänitteiden alalla 99 prosenttia levymerkeistä on pk-yrityksiä, joiden osuus uusista julkaistuista levyistä on 80 prosenttia.

¨Ulkoinen ulottuvuus

Kulttuurivaihdot voivat muodostaa vahvan sillan etniseltä, uskonnolliselta ja yhteiskunnalliselta taustaltaan eroavien ihmisten välille vahvistamalla kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja keskinäistä yhteisymmärrystä. Kulttuurisuhteet ovat EU:n koko historian aikana edistäneet merkittävästi sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kestävää kehitystä. Ne ovat keskeisessä asemassa, koska ne vahvistavat kansalaisyhteiskunnan valmiuksia ja ihmisten välisiä yhteyksiä, torjuvat radikalisoitumista, jotta voidaan suojella kulttuuriperintöä, ja edistävät konfliktien ennaltaehkäisyä, ratkaisua ja niistä selviytymistä. Tämän vuoksi kulttuurista olisi tultava keskeinen osa kolmansien maiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua, ja kulttuuri on sisällytettävä järjestelmällisesti ulkoisen toiminnan hankkeisiin ja ohjelmiin. Esittelijä kehottaa panemaan ulkoisten kulttuurisuhteiden strategian täytäntöön kiinnittäen asianmukaista huomiota paikallisiin ruohonjuuritason kulttuurijärjestöihin ja -toimijoihin. Tavoitteena ei ole eurooppalainen kulttuurivienti vaan yhteyksien luominen sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja rauhanomaisten suhteiden edistäminen.

Esittelijä tunnustaa edellä mainittujen seikkojen merkityksen mutta painottaa, että niitä on aina pyrittävä tasapainottamaan ja että kulttuurin itseisarvo on kulttuuripolitiikkojen päätavoite. Esittelijä painottaa, että olisi myönnettävä riittävästi varoja taiteellisten ja luovien hankkeiden ominaisen arvon perusteella ja että tarvetta vastata uusiin ennakoimattomiin tilanteisiin, kuten pakolaisten integrointiin, olisi tuettava myöntämällä uusia varoja heikentämättä jo sovittuja kulttuurialan tavoitteita ja ohjelmia.

Esittelijä suhtautuu myönteisesti Digital4culture-strategiaan, koska digitaalinen vallankumous on mullistanut perinpohjaisesti tapaa, jolla taidetta ja kulttuuria tuotetaan ja jaetaan ja jolla niistä nautitaan, lisäten mahdollisuuksia laajentaa sisällön levittämistä mutta asettaen samalla suuria haasteita taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden jo ennestään vaikeille työoloille ja uhaten heidän taloudellista toimeentuloaan. Esittelijä painottaa, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suojelu on keskeisessä asemassa kulttuurialan ja luovien toimialojen tulonmuodostuksen kannalta.

Koska taidetta ei ole ilman taiteilijoita, esittelijä painottaa tarvetta suojella luovan työn tekijöitä digitaalisessa toimintaympäristössä ja suhtautuu myönteisesti tekijänoikeusdirektiiviä koskevaan ehdotukseen. Hän kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että digitaalisilla alustoilla, jotka ovat aktiivisessa roolissa tekijänoikeussuojatun sisällön jakelussa, edistämisessä ja rahaksi muuttamisessa, on selkeä velvoite hankkia lisenssi oikeudenhaltijoilta ja maksaa asianmukaisia korvauksia taiteilijoille, tekijöille, uutisia julkaiseville toimijoille, tuottajille, toimittajille ja luovan työn tekijöille heidän työnsä digitaalisesta käytöstä. On tärkeää selventää, että vastuuta koskevia poikkeuksia voidaan soveltaa vain aidosti neutraaleihin ja passiivisiin verkkopalveluntarjoajiin, sellaisina kuin ne määritellään sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä.

Kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen osallistui lukuisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja julkisia elimiä kaikkialla EU:ssa, mikä osoitti, että kulttuuria voitaisiin valtavirtaistaa ja se olisi valtavirtaistettava kaikilla politiikanaloilla. On korkea aika varmistaa aloitteen kestävä perintö sekä sisällön että organisaation tasolla, jotta toimet eivät valu hukkaan. Esittelijä painottaa tarvetta ottaa huomioon sekä kulttuuriperinnön aineelliset että sen aineettomat osatekijät ja tarkastella niiden yhteyttä nykyajan kulttuuriin ja luomiseen.

Esittelijä korostaa, että on kiireellisesti kehitettävä uusia lähestymistapoja tiedonkeruuseen kaikilla kulttuurialoilla ja luovilla aloilla ja käytettävä laatupainotteisempia indikaattoreita kulttuuripolitiikkojen laatimisen parantamiseksi ja niiden vaikutuksen mittaamiseksi. Tietoyhteiskunnassa on nykyään merkittävä kuilu yhä useammin puutteellisten tietojen varassa olevan julkisen sektorin ja tietovaltaisten digitaalialan toimijoiden välillä. Lopuksi, koska eurooppalaisen taiteen digitaalinen levittäminen on erittäin tärkeää, esittelijä suosittelee myös luomaan EU:n digitaalisen alustan, jotta asetetaan saataville lisensoituja eurooppalaisia elokuvia.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, María Teresa Giménez Barbat, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Rupert Matthews, Luigi Morgano, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Norbert Erdős, Santiago Fisas Ayxelà, Dietmar Köster, Emma McClarkin, Michel Reimon

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Nicola Danti, Tomáš Zdechovský


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ALDE

Mircea Diaconu, María Teresa Giménez Barbat

EFDD

Isabella Adinolfi

PPE

Norbert Erdős, Santiago Fisas Ayxelà, Svetoslav Hristov Malinov, Sabine Verheyen, Theodoros Zagorakis, Tomáš Zdechovský, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

S&D

Silvia Costa, Nicola Danti, Damian Drăghici, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Dietmar Köster, Luigi Morgano, Julie Ward

VERTS/ALE

Michel Reimon, Helga Trüpel

4

-

ECR

Angel Dzhambazki, Emma McClarkin, Rupert Matthews

ENF

Dominique Bilde

2

0

ALDE

Yana Toom

GUE/NGL

Nikolaos Chountis

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjiä

Päivitetty viimeksi: 10. joulukuuta 2018Oikeudellinen huomautus