Menettely : 2018/0106(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0398/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0398/2018

Keskustelut :

PV 15/04/2019 - 14
CRE 15/04/2019 - 14

Äänestykset :

PV 16/04/2019 - 8.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0366

MIETINTÖ     ***I
PDF 3369kWORD 621k
26.11.2018
PE 623.965v02-00 A8-0398/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta

(COM(2018)0218 – C8-0159/2018 – 2018/0106(COD))

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Virginie Rozière

Valmistelijat (*):

Miguel Viegas, talous- ja raha-asioiden valiokunta

Maite Pagazaurtundúa Ruiz, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

      (*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

OIKAISUT/LISÄYKSET
TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA
 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta

(COM(2018)0218 – C8-0159/2018 – 2018/0106(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0218),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 16, 33, 43 ja 50 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 62, 91, 100, 103, 109, 114, 168, 169, 192 ja 207 artiklan sekä 325 artiklan 4 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen 31 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0159/2018),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2018 annetun tilintarkastustuomioistuimen lausunnon(1),

–  ottaa huomioon 18. lokakuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0398/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 viite

Komission teksti

Tarkistus

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 16, 33, 43 ja 50 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 62, 91, 100, 103, 109, 114, 168, 169, 192 ja 207 artiklan ja 325 artiklan 4 kohdan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 16, 33, 43 ja 50 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 62, 91, 100, 103, 109, 114 artiklan, 153 artiklan 1 kohdan a, b ja e alakohdan, 157 artiklan 3 kohdan, 168, 169, 192 ja 207 artiklan ja 325 artiklan 4 kohdan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Henkilöt, jotka työskentelevät jossakin organisaatiossa tai ovat yhteydessä siihen työnsä vuoksi, havaitsevat yleensä ensimmäisinä sen aiheuttaman yleiseen etuun kohdistuvan uhkan tai haitan. Paljastaessaan tällaisia väärinkäytöksiä he edistävät merkittävällä tavalla lainsäädännön rikkomisten paljastamista ja ehkäisemistä ja osallistuvat siten yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseen. Usein väärinkäytöksiin liittyvistä huolenaiheista tai epäilyistä ei kuitenkaan uskalleta ilmoittaa vastatoimien pelossa.

(1)  Henkilöt, jotka työskentelevät jossakin julkisessa tai yksityisessä organisaatiossa tai ovat yhteydessä siihen työnsä vuoksi, havaitsevat yleensä ensimmäisinä sen aiheuttaman yleiseen etuun kohdistuvan uhkan tai haitan. Paljastaessaan tällaisia väärinkäytöksiä he edistävät merkittävällä tavalla yleistä etua vahingoittavien lainsäädännön rikkomisten paljastamista ja ehkäisemistä ja osallistuvat siten yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseen. Usein väärinkäytöksiin liittyvistä huolenaiheista tai epäilyistä ei kuitenkaan uskalleta ilmoittaa vastatoimien pelossa. Tästä syystä väärinkäytösten paljastajien tasapuolisen ja tehokkaan suojelun merkitys tunnustetaan enenevässä määrin sekä unionissa että kansainvälisellä tasolla. Tämän direktiivin tarkoituksena onkin saada aikaan luottamuksen ilmapiiri, jotta väärinkäytösten paljastajat voivat ilmoittaa havaituista tai epäillyistä oikeuden rikkomisista ja yleiseen etuun kohdistuvista uhkista, sekä lisätä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetun sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden käyttöä. On tärkeää korostaa, että nämä vapaudet muodostavat perustan tutkivalle journalismille ja tietolähteiden luottamuksellisuuden periaatteelle.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Unionin tasolla väärinkäytösten paljastajat ovat osa toimintaa, jossa unionin oikeuden täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia pyritään ehkäisemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä he antavat täytäntöönpanon valvonnasta vastaaville kansallisille ja unionin järjestelmille tietoja, joiden ansiosta voidaan tuloksellisesti paljastaa ja tutkia unionin oikeuteen kohdistuvia rikkomisia ja nostaa niiden perusteella syytteitä.

(2)  Unionin tasolla väärinkäytösten paljastajat ja tutkivat journalistit ovat tietoja julkistaessaan osa toimintaa, jossa unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia pyritään ehkäisemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä he antavat täytäntöönpanon valvonnasta vastaaville kansallisille ja unionin järjestelmille tietoja, joiden ansiosta voidaan usein tuloksellisesti paljastaa ja tutkia unionin oikeuteen kohdistuvia rikkomisia ja nostaa niiden perusteella syytteitä ja näin lisätä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a)  Kaikkien niiden merkittävien skandaalien, jotka ovat tulleet yleisön tietoon vuoden 2014 jälkeen, paljastuminen on ollut väärinkäytösten paljastajien ansiota. Näitä ovat olleet esimerkiksi LuxLeaks ja Panaman paperit.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Unionin oikeuden rikkominen voi tietyillä aloilla aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa, jos siitä seuraa huomattavia riskejä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Kun tällaisilla aloilla havaitaan puutteita täytäntöönpanossa ja kun väärinkäytösten paljastajat ovat etulyöntiasemassa rikkomisten ilmi saattamisessa, täytäntöönpanoa on tarpeen tehostaa varmistamalla, että väärinkäytösten paljastajia suojellaan tehokkaasti vastatoimilta, ja ottamalla käyttöön tehokkaita ilmoituskanavia.

(3)  Unionin oikeuden rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa haittaa, jos siitä seuraa huomattavia riskejä yhteiskunnan hyvinvoinnille, sekä heikentää kansalaisten luottamusta unionin toimintaa kohtaan. Koska väärinkäytösten paljastajat ovat yleensä etulyöntiasemassa tällaisten rikkomisten ilmi saattamisessa ja heillä on rohkeutta tehdä ilmoitus tai julkistaa tietoja yleisen edun puolustamiseksi mahdollisista henkilökohtaisista ja ammatillisista riskeistä huolimatta, unionin oikeuden täytäntöönpanoa on tarpeen tehostaa varmistamalla, että väärinkäytösten paljastajia suojellaan tehokkaasti vastatoimilta, ja ottamalla käyttöön tehokkaita, riippumattomia, luottamuksellisia ja turvallisia ilmoituskanavia.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu on nykyään Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa hajanaista ja eri politiikanaloilla epäyhtenäistä. Väärinkäytösten paljastajien havaitsemat unionin oikeuden rikkomistapaukset, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, ovat osoitus siitä, että suojelun riittämättömyys jossakin jäsenvaltiossa ei pelkästään häiritse EU:n politiikkojen toteuttamista kyseisessä jäsenvaltiossa, vaan saattaa myös aiheuttaa heijastusvaikutuksia muissa jäsenvaltioissa ja koko unionissa.

(4)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu on nykyään Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa sekä unionin toimielimissä, elimissä tai laitoksissa hajanaista ja eri politiikanaloilla myös epäyhtenäistä. Väärinkäytösten paljastajien havaitsemat unionin oikeuden rikkomistapaukset, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, ovat osoitus siitä, että suojelun riittämättömyys jossakin jäsenvaltiossa ei pelkästään häiritse EU:n politiikkojen toteuttamista kyseisessä jäsenvaltiossa, vaan saattaa myös aiheuttaa heijastusvaikutuksia muissa jäsenvaltioissa ja koko unionissa.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sopimuspuolina korruption vastaisessa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa, jonka 33 artiklassa määrätään selvästi, että tarvitaan asianmukaisia oikeudellisia toimenpiteitä, joilla suojellaan epäoikeutetulta kohtelulta henkilöä, joka ilmoittaa vilpittömässä mielessä ja perustellusti toimivaltaisille viranomaisille kyseisen yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi määrättyjä rikoksia koskevista seikoista.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b)   Tietojen julkistamisen helpottamiseksi ja avoimen ilmoituskulttuurin vakiinnuttamiseksi julkistamisedellytysten olisi vastattava väärinkäytösten paljastajien suojelemisesta annettua Euroopan neuvoston suositusta CM/Rec(2014)7. Tiedotusvälineitä ei saisi millään tavalla estää paljastamasta mitään väärinkäytöksiä ja täyttämästä näin demokraattista tehtäväänsä.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Tämän vuoksi yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, joilla taataan väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu, olisi sovellettava tiettyihin säädöksiin ja tietyillä politiikanaloilla, joiden osalta i) täytäntöönpanoa on tarpeen lujittaa; ii) se, että väärinkäytöksistä ei ilmoiteta riittävästi, heikentää täytäntöönpanoa olennaisella tavalla, ja iii) unionin oikeuden rikkominen aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa.

(5)  Tämän vuoksi yhteisiä oikeudellisia vähimmäisvaatimuksia, joilla taataan väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu yleisellä ja kattavalla tavalla, olisi sovellettava kaikissa unionin ja kansallisissa säädöksissä ja politiikanaloilla, joiden osalta i) täytäntöönpanoa on tarpeen lujittaa, ii) se, että väärinkäytöksistä ei ilmoiteta riittävästi, heikentää täytäntöönpanoa olennaisella tavalla, ja iii) unionin tai kansallisen oikeuden rikkominen aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Väärinkäytösten paljastajien suojelua olisi lujitettava, jotta voidaan edistää tiedonvälityksen ja tiedotusvälineiden vapauden kannalta suotuisaa ilmapiiriä. Tämä edellyttää ensinnäkin, että toimittajia ja heidän lähteitään, myös väärinkäytösten paljastajia, suojellaan tehokkaasti mahdollisilta heidän turvallisuuteensa ja psyykkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteensa kohdistuvilta rikkomisilta ja estetään mahdolliset yritykset pelotella heitä tai heikentää heidän riippumattomuuttaan.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu on välttämätöntä, jotta voidaan parantaa julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden täytäntöönpanoa. Sen lisäksi, että on tarpeen ehkäistä ja paljastaa EU:n talousarvion täytäntöönpanoon muun muassa julkisten hankintojen yhteydessä liittyviä petoksia ja korruptiota, on puututtava siihen, että jäsenvaltioiden viranomaiset ja tietyt yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat eivät riittävän tiukasti noudata julkisia hankintoja koskevia sääntöjä tavaroiden, urakoiden ja palvelujen hankinnan yhteydessä. Kyseisten sääntöjen rikkominen aiheuttaa kilpailun vääristymistä ja ylimääräisiä liiketoimintakustannuksia, loukkaa sijoittajien ja osakkeenomistajien etuja ja yleensäkin heikentää investointien houkuttelevuutta ja yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikkialla Euroopassa, mikä häiritsee sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

(6)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu on välttämätöntä, jotta voidaan parantaa julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden täytäntöönpanoa. Sen lisäksi, että on tarpeen ehkäistä ja paljastaa EU:n talousarvion täytäntöönpanoon muun muassa julkisten hankintojen yhteydessä liittyviä petoksia ja korruptiota, on puututtava siihen, että jäsenvaltioiden viranomaiset ja tietyt yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat eivät riittävän tiukasti noudata julkisia hankintoja koskevia sääntöjä tavaroiden, urakoiden ja palvelujen hankinnan yhteydessä. Kyseisten sääntöjen rikkominen aiheuttaa kilpailun vääristymistä ja ylimääräisiä liiketoimintakustannuksia, loukkaa sijoittajien ja osakkeenomistajien etuja ja yleensäkin heikentää investointien houkuttelevuutta ja yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikkialla Euroopassa, mikä häiritsee sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Useimmissa tapauksissa tällaiset rikkomiset uhkaavat vakavasti kansalaisten luottamusta julkisiin instituutioihin ja vaarantavat näin demokratian asianmukaisen toiminnan. Olisi tehtävä kaikki mahdollinen niiden henkilöiden suojelemiseksi, jotka ilmoittavat unionin talousarviota ja unionin toimielimiä koskevasta väärinkäytöstä tai väärinkäytöksestä.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva järjestely ei poista tarvetta lujittaa kunkin jäsenvaltion valvontakeinoja ja niiden julkisia rakenteita, joiden olisi yhä enenevässä määrin pystyttävä torjumaan veropetoksia ja rahanpesua, eikä tarvetta osallistua kansainväliseen yhteistyöhön näillä aloilla.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Unionin lainsäätäjä on jo tunnustanut väärinkäytösten paljastajien suojelusta saatavan lisäarvon rahoituspalvelujen alalla. Finanssikriisin jälkeen, kun rahoituspalveluja koskevien sääntöjen täytäntöönpanossa oli havaittu vakavia puutteita, monissa tämän alan säädöksissä otettiin käyttöön toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi34. Erityisesti luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin sovellettavien vakavaraisuusvaatimusten yhteydessä direktiivissä 2013/36/EU35 säädetään väärinkäytösten paljastajien suojelusta, joka koskee myös luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annettua asetusta (EU) N:o 575/2013.

(7)  Unionin lainsäätäjä on jo tunnustanut väärinkäytösten paljastajien alakohtaisesta suojelusta saatavan lisäarvon rahoituspalvelujen alalla. Finanssikriisin jälkeen, kun rahoituspalveluja koskevien sääntöjen täytäntöönpanossa oli havaittu vakavia puutteita, monissa tämän alan säädöksissä otettiin käyttöön toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi34. Erityisesti luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin sovellettavien vakavaraisuusvaatimusten yhteydessä direktiivissä 2013/36/EU35 säädetään väärinkäytösten paljastajien suojelusta, joka koskee myös luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annettua asetusta (EU) N:o 575/2013. Eräät korkean profiilin tapaukset, joissa on ollut osallisina eurooppalaisia rahoituslaitoksia, ovat kuitenkin osoittaneet, että väärinkäytösten paljastajien suojelu tällaisissa rahoituslaitoksissa ei edelleenkään ole tyydyttävää ja että pelko niin työnantajien kuin myös viranomaisten kostotoimista estää yhä väärinkäytösten paljastajia ilmoittamasta oikeuden rikkomisia koskevia tietoja.

_________________

_________________

34 Komission tiedonanto Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla, 8.12.2010.

34 Komission tiedonanto Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla, 8.12.2010.

35 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

35 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Suojelemalla väärinkäytösten paljastajia voidaan myös ehkäistä sellaista unionin liikenneturvallisuussääntöjen rikkomista, joka voisi johtaa ihmishenkien vaarantumiseen. Tämä on jo tunnustettu lentoliikenteen38 ja meriliikenteen39 turvallisuutta koskevissa unionin säädöksissä, joissa otetaan käyttöön räätälöityjä toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi sekä otetaan käyttöön erityisiä ilmoituskanavia. Kyseisissä säädöksissä säädetään myös niiden työntekijöiden suojelusta, jotka ilmoittavat omista vilpittömistä erehdyksistään (nk. oikeudenmukainen turvallisuuskulttuuri). Näillä kahdella alalla väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi käyttöön otettuja toimenpiteitä on täydennettävä, minkä lisäksi on parannettava turvallisuusvaatimuksia myös muiden liikennemuotojen osalta säätämällä vastaavista toimenpiteistä tie- ja rautatieliikenteen alalla.

(9)  Suojelemalla väärinkäytösten paljastajia voidaan myös ehkäistä sellaista unionin liikenneturvallisuussääntöjen rikkomista, joka voisi johtaa ihmishenkien vaarantumiseen. Tämä on jo tunnustettu lentoliikenteen38 ja meriliikenteen39 turvallisuutta koskevissa unionin säädöksissä, joissa otetaan käyttöön räätälöityjä toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi sekä otetaan käyttöön erityisiä ilmoituskanavia. Kyseisissä säädöksissä säädetään myös niiden työntekijöiden suojelusta, jotka ilmoittavat omista vilpittömistä erehdyksistään (nk. oikeudenmukainen turvallisuuskulttuuri). Näillä kahdella alalla väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi käyttöön otettuja toimenpiteitä on muun muassa täydennettävä ja laajennettava, minkä lisäksi on parannettava välittömästi turvallisuusvaatimusten noudattamisen valvontaa myös muiden liikennemuotojen osalta säätämällä vastaavista toimenpiteistä erityis-, sisävesi-, tie- ja rautatieliikenteen alalla.

_________________

_________________

38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla (EUVL L 122, s. 18).

38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla (EUVL L 122, s. 18).

39 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/54/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen noudattamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä tietyistä lippuvaltion velvollisuuksista (EUVL L 329, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, s. 57).

39 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/54/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen noudattamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä tietyistä lippuvaltion velvollisuuksista (EUVL L 329, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, s. 57).

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Todisteiden kerääminen ympäristörikoksista ja ympäristönsuojeluvaatimusten laittomasta rikkomisesta sekä tällaisten toimien paljastaminen ja niihin puuttuminen on edelleen haasteellista, minkä vuoksi sitä olisi pyrittävä tehostamaan, kuten 18 päivänä tammikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi40 todetaan. Väärinkäytösten paljastajien suojelusta säädetään toistaiseksi vain yhdessä ympäristönsuojelua koskevassa alakohtaisessa säädöksessä41. Tällaisesta suojelusta olisi kuitenkin säädettävä laajemmin, jotta voidaan varmistaa unionin ympäristölainsäädännön tuloksellinen täytäntöönpano, koska sen rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa, jonka vaikutukset saattavat levitä yli jäsenvaltioiden rajojen. Tämä pätee myös tapauksiin, joissa vaaralliset tuotteet voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja.

(10)  Todisteiden kerääminen ympäristörikoksista ja ympäristönsuojeluvaatimusten laittomasta rikkomisesta tai laiminlyönneistä ja mahdollisista rikkomisista sekä tällaisten toimien ehkäiseminen, paljastaminen ja niihin puuttuminen on valitettavasti edelleen haasteellista, minkä vuoksi sitä olisi pyrittävä tehostamaan, kuten 18 päivänä tammikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi40 todetaan. Väärinkäytösten paljastajien suojelusta säädetään toistaiseksi vain yhdessä ympäristönsuojelua koskevassa alakohtaisessa säädöksessä41. Tällaisesta suojelusta olisi kuitenkin säädettävä laajemmin, jotta voidaan varmistaa unionin ympäristölainsäädännön tuloksellinen täytäntöönpano, koska sen rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa haittaa, jonka vaikutukset saattavat levitä yli jäsenvaltioiden rajojen. Tämä pätee myös tapauksiin, joissa vaaralliset tuotteet voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja.

_________________

_________________

40 COM(2018) 10 final.

40 COM(2018)0010.

41 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/30/EU, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta (EUVL L 178, s. 66).

41 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/30/EU, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta (EUVL L 178, s. 66).

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Vastaavista syistä on tarpeen ottaa käyttöön väärinkäytösten paljastajien suojelu myös elintarvikeketjun ja erityisesti elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin alalla, jotta voidaan kehittää nykyisiä säännöksiä ja estää unionin sääntöjen rikkominen. Näillä aloilla annetut unionin säännöt ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Asetuksessa (EY) N:o 178/200242 esitetään yleiset periaatteet ja vaatimukset, joihin kaikki elintarvikkeita ja rehuja koskevat unionin ja jäsenvaltioiden toimenpiteet perustuvat. Niissä korostetaan erityisesti elintarvikkeiden turvallisuutta, jotta voidaan taata ihmisten terveyden ja kuluttajien etujen korkeatasoinen suojelu elintarvikkeiden suhteen sekä sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Asetuksessa säädetään muun muassa, että elintarvike- ja rehualan toimijat eivät saa estää työntekijöitään ja muita tekemästä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa silloin, kun yhteistyöllä saatetaan ehkäistä tai vähentää elintarvikkeesta aiheutuvaa riskiä tai poistaa se. Unionin lainsäätäjä on noudattanut samaa menettelytapaa eläinten terveyden suhteen vahvistamalla asetuksessa (EU) 2016/429 säännöt, jotka koskevat eläimestä toiseen tai eläimestä ihmiseen tarttuvien eläintautien ehkäisemistä ja torjuntaa43.

(11)  Vastaavista syistä on tarpeen ottaa käyttöön väärinkäytösten paljastajien suojelu myös elintarvikeketjun ja erityisesti elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden sekä eläinten terveyden, suojelun ja hyvinvoinnin alalla, jotta voidaan kehittää nykyisiä säännöksiä ja estää unionin sääntöjen rikkominen. Näillä aloilla annetut unionin säännöt ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Asetuksessa (EY) N:o 178/200242 esitetään yleiset periaatteet ja vaatimukset, joihin kaikki elintarvikkeita ja rehuja koskevat unionin ja jäsenvaltioiden toimenpiteet perustuvat. Niissä korostetaan erityisesti elintarvikkeiden turvallisuutta, jotta voidaan taata ihmisten terveyden ja kuluttajien etujen korkeatasoinen suojelu elintarvikkeiden suhteen sekä sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Asetuksessa säädetään muun muassa, että elintarvike- ja rehualan toimijat eivät saa estää työntekijöitään ja muita tekemästä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa silloin, kun yhteistyöllä saatetaan ehkäistä tai vähentää elintarvikkeesta aiheutuvaa riskiä tai poistaa se. Unionin lainsäätäjä on noudattanut samaa menettelytapaa eläinten terveyden suhteen vahvistamalla asetuksessa (EU) 2016/429 säännöt, jotka koskevat eläimestä toiseen tai eläimestä ihmiseen tarttuvien eläintautien ehkäisemistä ja torjuntaa43. Neuvoston direktiivissä 98/58/EY43 a ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/63/EU43 b sekä neuvoston asetuksissa (EU) N:o 1/200543 c ja (EY) N:o 1099/200943 d vahvistetaan säännöt eläinten suojelulle ja hyvinvoinnille eläintuotannossa, kuljetuksen aikana, lopetuksen yhteydessä ja eläinkokeissa.

__________________

__________________

42 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

42 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

43 EUVL L 84, s. 1.

43 EUVL L 84, s. 1.

 

43 a Neuvoston direktiivi 98/58/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, tuotantoeläinten suojelusta (EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23).

 

43 b Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33).

 

43c Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta (EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1).

 

43 d Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009, annettu 24 päivänä syyskuuta 2009, eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä (EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1).

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Parantamalla väärinkäytösten paljastajien suojelua voitaisiin ehkäistä myös niiden Euratom-sopimukseen sisältyvien sääntöjen rikkomista, jotka koskevat ydinturvallisuutta ja säteilysuojelua sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa, ja lujittaa tehokasta ydinturvallisuuskulttuuria koskevan tarkistetun direktiivin44 voimassa olevien säännösten täytäntöönpanoa. Direktiivin 8 b artiklan 2 kohdan a alakohdassa vaaditaan toimivaltaisia sääntelyviranomaisia varmistamaan erityisesti, että käytössä on johtamisjärjestelmät, joissa ydinturvallisuus on asianmukaisesti etusijalla ja joissa edistetään kaikilla tasoilla henkilöstön ja johdon kykyä kyseenalaistaa asiaankuuluvien turvallisuusperiaatteiden ja käytäntöjen tehokas toteutuminen sekä kykyä raportoida ajoissa turvallisuuskysymyksistä.

(12)  Parantamalla väärinkäytösten paljastajien suojelua voitaisiin ehkäistä myös niiden Euratom-sopimukseen sisältyvien sääntöjen rikkomista, jotka koskevat ydinturvallisuutta ja säteilysuojelua sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa, ja lujittaa tehokasta ydinturvallisuuskulttuuria koskevan tarkistetun direktiivin44 voimassa olevien säännösten täytäntöönpanoa. Direktiivin 8 b artiklan 2 kohdan a alakohdassa vaaditaan toimivaltaisia sääntelyviranomaisia varmistamaan erityisesti, että käytössä on johtamisjärjestelmät, joissa ydinturvallisuus on asianmukaisesti etusijalla ja joissa edistetään kaikilla tasoilla henkilöstön ja johdon kykyä kyseenalaistaa asiaankuuluvien turvallisuusperiaatteiden ja käytäntöjen tehokas toteutuminen sekä kykyä raportoida ajoissa turvallisuuskysymyksistä.

_________________

_________________

44 Neuvoston direktiivi 2014/87/Euratom, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2014, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta annetun direktiivin 2009/71/Euratom muuttamisesta (EUVL L 219, 25.7.2014, s. 42–52).

44 Neuvoston direktiivi 2014/87/Euratom, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2014, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta annetun direktiivin 2009/71/Euratom muuttamisesta (EUVL L 219, 25.7.2014, s. 42).

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu voi edistää merkittävästi myös sellaisten unionin sääntöjen rikkomisesta johtuvien, kansanterveyteen ja kuluttajansuojaan kohdistuvien riskien havaitsemista, ehkäisemistä, vähentämistä ja poistamista, jotka muutoin saattaisivat jäädä huomaamatta. Erityisesti kuluttajansuojaan liittyy usein tapauksia, joissa vaaralliset tuotteet voivat aiheuttaa kuluttajille merkittävää vahinkoa. Siksi väärinkäytösten paljastajien suojelusta olisi säädettävä myös tätä alaa koskevissa unionin säännöissä, jotka on hyväksytty SEUT-sopimuksen 114, 168 ja 169 artiklan nojalla.

(13)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu voi edistää merkittävästi myös sellaisten unionin sääntöjen rikkomisesta johtuvien, kansanterveyteen ja kuluttajansuojaan kohdistuvien riskien havaitsemista, ehkäisemistä, vähentämistä ja poistamista, jotka muutoin saattaisivat jäädä huomaamatta. Erityisesti kuluttajansuojaan liittyy usein tapauksia, joissa vaaralliset tuotteet voivat aiheuttaa kuluttajille vahinkoa. Siksi väärinkäytösten paljastajien suojelusta olisi säädettävä myös tätä alaa koskevissa unionin säännöissä, jotka on hyväksytty SEUT-sopimuksen 114, 168 ja 169 artiklan nojalla.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Myös yksityisyyden ja henkilötietojen suojelu on ala, jolla väärinkäytösten paljastajilla on keskeinen asema sellaisten unionin oikeuteen kohdistuvien rikkomisten ilmi saattamisessa, jotka voivat aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa. Sama koskee verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettua direktiiviä45, jossa säädetään (myös muiden kuin henkilötietojen turvallisuuteen vaikuttavien) poikkeamien ilmoittamisesta ja vahvistetaan turvallisuusvaatimukset, joita sovelletaan eri alojen (mm. energia-, terveydenhuolto-, liikenne- ja pankkialan) keskeisten palvelujen tarjoajiin sekä digitaalisten palvelujen (mm. pilvipalvelujen) tarjoajiin. Väärinkäytösten paljastajien ilmoitukset ovat tällä alalla erityisen arvokkaita, koska niiden avulla voidaan estää turvapoikkeamat, jotka voisivat vaikuttaa talouden ja yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin ja yleisesti käytettäviin digitaalisiin palveluihin. Näin voidaan osaltaan varmistaa sisämarkkinoiden toiminnan ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta olennaisten palvelujen jatkuvuus.

(14)  Myös yksityisyyden ja henkilötietojen suojelu, joka on vahvistettu perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa, on ala, jolla väärinkäytösten paljastajat voivat auttaa sellaisten unionin oikeuteen kohdistuvien rikkomisten ilmi saattamisessa, jotka voivat aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa haittaa. Sama koskee verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettua direktiiviä45, jossa säädetään (myös muiden kuin henkilötietojen turvallisuuteen vaikuttavien) poikkeamien ilmoittamisesta ja vahvistetaan turvallisuusvaatimukset, joita sovelletaan eri alojen (mm. energia-, matkailu-, terveydenhuolto-, liikenne-, pankki- ja rakennusalan) keskeisten palvelujen tarjoajiin sekä keskeisten digitaalisten palvelujen (mm. pilvipalvelujen) ja elämälle välttämättömien perushyödykkeiden (vesi, sähkö, kaasu yms.) tarjoajiin. Väärinkäytösten paljastajien ilmoitukset ovat tällä alalla erityisen arvokkaita, koska niiden avulla voidaan estää turvapoikkeamat, jotka voisivat vaikuttaa talouden ja yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin ja yleisesti käytettäviin digitaalisiin palveluihin, sekä estää mahdollinen unionin tietosuojalainsäädännön noudattamatta jättäminen. Näin voidaan osaltaan varmistaa yhteiskunnan kannalta olennaisten palvelujen jatkuvuus.

_________________

_________________

45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa.

45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Unionin taloudellisten etujen suojaamisella tarkoitetaan petosten, korruption ja muun sellaisen laittoman toiminnan torjuntaa, joka liittyy unionin menojen toteuttamiseen tai unionin tulojen ja varojen keräämiseen. Kyseessä on olennaisen tärkeä tehtävä, jonka osalta unionin oikeuden täytäntöönpanoa on lujitettava. Unionin taloudellisten etujen suojaamisen lujittaminen käsittää myös Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen perustuvia menoja koskevien unionin talousarvion määrärahojen täytäntöönpanon. Jos unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia sääntöjä ei panna täytäntöön tuloksellisesti esimerkiksi kansallisella tasolla ilmenevien petosten ja korruption osalta, seurauksena on unionin tulojen supistuminen ja sen varojen väärinkäyttö, mikä voi vääristää julkisia investointeja ja kasvua ja murentaa kansalaisten luottamusta unionin toimintaan. Väärinkäytösten paljastajia on suojeltava myös, jotta voidaan helpottaa tällaisten petosten ja laittoman toiminnan paljastamista ja ehkäisemistä ja niistä johtuvien seuraamusten määräämistä.

(16)  Unionin taloudellisten etujen suojaamisella tarkoitetaan petosten, korruption, oikeudellisten velvoitteiden noudattamatta jättämisen, vallan väärinkäytön ja muun sellaisen laittoman toiminnan torjuntaa, joka liittyy unionin menojen toteuttamiseen tai unionin tulojen ja varojen keräämiseen. Kyseessä on olennaisen tärkeä tehtävä, jonka osalta unionin oikeuden täytäntöönpanoa on lujitettava. Unionin taloudellisten etujen suojaamisen lujittaminen käsittää myös Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen perustuvia menoja koskevien unionin talousarvion määrärahojen täytäntöönpanon. Jos unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia sääntöjä ei panna täytäntöön tuloksellisesti esimerkiksi kansallisella tasolla ilmenevien petosten ja korruption osalta, seurauksena on unionin tulojen supistuminen ja sen varojen väärinkäyttö, mikä voi vääristää julkisia investointeja ja kasvua ja murentaa kansalaisten luottamusta unionin toimintaan. Myös tutkivat journalistit ovat ratkaisevassa asemassa kaikkiin näihin aloihin liittyvien väärinkäytösten paljastamisessa. He ovat erittäin alttiissa asemassa oleva ammattiryhmä, ja merkittävien väärinkäytösten ja korruptiovyyhtien paljastaminen maksaa heille usein heidän työpaikkansa, vapautensa tai jopa henkensä. Väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi annettavaan laaja-alaiseen lainsäädäntöehdotukseen olisi sisällytettävä erityisiä toimenpiteitä tutkivien journalistien suojelemiseksi. Tutkivaa journalismia ja väärinkäytösten paljastajia tarvitaan myös, jotta voidaan helpottaa tällaisten petosten ja laittoman toiminnan paljastamista ja ehkäisemistä ja niistä johtuvien seuraamusten määräämistä.

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Tietyt, erityisesti rahoituspalveluja koskevat unionin säädökset, kuten markkinoiden väärinkäytöstä annettu asetus (EU) N:o 596/201449 ja sen pohjalta annettu komission täytäntöönpanodirektiivi 2015/239250, sisältävät jo yksityiskohtaisia sääntöjä väärinkäytösten paljastajien suojelusta. Tätä voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, joka mainitaan muun muassa liitteen II osassa olevassa luettelossa, olisi täydennettävä tällä direktiivillä, jotta nämä säädökset olisivat täysin yhdenmukaiset tässä direktiivissä vahvistettujen vähimmäisvaatimusten kanssa, samalla kun säilytetään niissä vahvistetut kutakin alaa koskevat erityispiirteet. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan täsmentää, mitä oikeushenkilöitä rahoituspalvelujen alalla sekä rahanpesun ja terrorismin ehkäisemisen alalla velvollisuus ottaa käyttöön sisäiset ilmoituskanavat nykyään koskee.

(18)  Tietyt, erityisesti rahoituspalveluja koskevat unionin säädökset, kuten markkinoiden väärinkäytöstä annettu asetus (EU) N:o 596/201449 ja sen pohjalta annettu komission täytäntöönpanodirektiivi 2015/239250, sisältävät jo yksityiskohtaisia sääntöjä väärinkäytösten paljastajien suojelusta. Tätä voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, joka mainitaan muun muassa liitteen II osassa olevassa luettelossa, olisi täydennettävä tällä direktiivillä, jotta nämä säädökset olisivat täysin yhdenmukaiset tässä direktiivissä vahvistettujen vähimmäisvaatimusten kanssa, samalla kun säilytetään niissä vahvistetut kutakin alaa koskevat erityispiirteet. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan täsmentää, mitä oikeushenkilöitä rahoituspalvelujen alalla sekä rahanpesun ehkäisemisen ja torjunnan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU50 a asianmukaisen täytäntöönpanon ja terrorismin rahoituksen ja kyberrikollisuuden ehkäisemisen ja torjunnan alalla velvollisuus ottaa käyttöön sisäiset ilmoituskanavat nykyään koskee. Koska näihin tapauksiin liittyy usein hyvin monimutkaisia kansainvälisiä yritys- ja rahoitusjärjestelyjä, jotka todennäköisesti kuuluvat eri oikeudenkäyttöalueiden toimivaltaan, olisi hyväksyttävä säännöksiä väärinkäytösten paljastajien yhteisestä yhteyspisteestä.

_________________

_________________

49 EUVL L 173, s. 1.

49 EUVL L 173, s. 1.

50 Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2015/2392, annettu 17 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 täytäntöönpanemisesta siltä osin kuin on kyse toimivaltaisille viranomaisille mainitun asetuksen tosiasiallisesta tai mahdollisesta rikkomisesta tehtävistä ilmoituksista (EUVL L 332, s. 126).

50 Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2015/2392, annettu 17 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 täytäntöönpanemisesta siltä osin kuin on kyse toimivaltaisille viranomaisille mainitun asetuksen tosiasiallisesta tai mahdollisesta rikkomisesta tehtävistä ilmoituksista (EUVL L 332, s. 126).

 

50 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta (EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1).

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a)  Unioni perustuu yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin. Se takaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (jäljempänä ’perusoikeuskirja’) vahvistettujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen. Koska kyseessä ovat unionin perustana olevat oikeudet ja periaatteet, niiden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja henkilöillä, jotka paljastavat näiden oikeuksien ja periaatteiden loukkauksia, olisi oltava oikeus tämän direktiivin mukaiseen suojeluun.

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Aina kun hyväksytään sellainen uusi unionin säädös, jossa on sen täytäntöönpanon tehostamiseksi asianmukaista säätää väärinkäytösten paljastajien suojelusta, olisi harkittava, pitäisikö tämän direktiivin liitettä muuttaa sisällyttämällä kyseinen säädös sen soveltamisalaan.

(19)  Aina kun hyväksytään uusi unionin säädös, jossa voi olla sen täytäntöönpanon tehostamisen kannalta vaikutukseltaan merkittävää säätää väärinkäytösten paljastajien suojelusta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat tämän direktiivin muuttamista päivittämällä liitettä, jotta kyseinen säädös voidaan sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa1 a vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

 

___________________

 

1 a EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a)  Tietyissä tilanteissa työntekijöiden suojelua, työllisyyttä ja työoloja, sosiaalisia, yksilöllisiä ja kollektiivisia työntekijöiden oikeuksia koskevan unionin oikeuden rikkomistapauksissa on mahdollista hakea muutosta tehokkailla yksilöllisillä oikeussuojakeinoilla. Kun nämä rikkomiset ovat järjestelmällisiä, ne aiheuttavat yleiseen etuun kohdistuvaa haittaa, ja sen vuoksi olisi säädettävä tämäntyyppisistä rikkomisista ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Tietyillä aloilla on havaittu unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia, esimerkiksi epävarmojen työsuhteiden väärinkäyttöön liittyen. Unionin oikeus on pantava tehokkaasti täytäntöön, ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvien väärinkäytösten paljastajien suojelun parantaminen tehostaisi oikeuden soveltamista ja varmistaisi korkeatasoisen työntekijöiden suojelun sisämarkkinoilla, samalla kun varmistettaisiin talouden toimijoiden tasapuolinen kilpailu.

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa suojelua, joka on myönnetty unionin työlainsäädännön rikkomisesta ilmoittaville työntekijöille. Erityisesti työterveys- ja työturvallisuuden osalta jäsenvaltioilla on jo puitedirektiivin 89/391/ETY 11 artiklan nojalla velvollisuus varmistaa, että työntekijöille ja heidän edustajilleen ei saa koitua haittaa siitä, että he pyytävät työnantajalta asianmukaisia toimenpiteitä ja tekevät ehdotuksia työntekijöihin kohdistuvien vaarojen vähentämiseksi ja/tai vaarojen aiheuttajien poistamiseksi. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus saattaa asia toimivaltaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi, jos he katsovat, että työnantajan toteuttamat toimenpiteet ja käyttämät keinot eivät ole riittäviä työturvallisuuden ja -terveyden takaamiseksi.

(20)  Tällä direktiivillä on määrä täydentää suojelua, joka on myönnetty unionin työlainsäädännön rikkomisesta ilmoittaville työntekijöille. Erityisesti työterveys- ja työturvallisuuden osalta jäsenvaltioilla on jo puitedirektiivin 89/391/ETY 11 artiklan nojalla velvollisuus varmistaa, että työntekijöille ja heidän edustajilleen ei saa koitua haittaa siitä, että he pyytävät työnantajalta asianmukaisia toimenpiteitä ja tekevät ehdotuksia työntekijöihin kohdistuvien vaarojen vähentämiseksi ja/tai vaarojen aiheuttajien poistamiseksi. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus saattaa asia toimivaltaisten kansallisten tai unionin viranomaisten käsiteltäväksi, jos he katsovat, että työnantajan toteuttamat toimenpiteet ja käyttämät keinot eivät ole riittäviä työturvallisuuden ja -terveyden takaamiseksi.

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa sellaisten kansallista turvallisuutta koskevien ja muiden turvallisuusluokiteltujen tietojen suojelua, joita on unionin lainsäädännön tai jäsenvaltioiden voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla turvallisuussyistä suojattava luvattomalta pääsyltä. Tämän direktiivin säännösten ei pitäisi vaikuttaa etenkään velvollisuuksiin, jotka perustuvat EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annettuun komission päätökseen (EU, Euratom) 2015/444 tai turvallisuussäännöistä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi 23 päivänä syyskuuta 2013 annettuun neuvoston päätökseen.

(21)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa sellaisten kansallista turvallisuutta koskevien ja muiden turvallisuusluokiteltujen tietojen suojelua, joita on unionin lainsäädännön tai jäsenvaltioiden voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla turvallisuussyistä suojattava luvattomalta pääsyltä. Tämän direktiivin säännösten ei pitäisi vaikuttaa velvollisuuksiin, jotka perustuvat EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annettuun komission päätökseen (EU, Euratom) 2015/444 tai turvallisuussäännöistä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi 23 päivänä syyskuuta 2013 annettuun neuvoston päätökseen.

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)  Henkilöt, jotka ilmoittavat työnsä yhteydessä saamistaan tiedoista, jotka koskevat yleiseen etuun kohdistuvia uhkia tai haittoja, käyttävät oikeuttaan sananvapauteen. Oikeus sananvapauteen vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 11 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa. Siihen sisältyy myös tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus.

(22)  Henkilöt, jotka ilmoittavat yleiseen etuun kohdistuvia uhkia tai haittoja koskevista tiedoista, toimivat sananvapautta ja tiedonvälitystä koskevan oikeuden perusteella, joka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 11 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa ja johon sisältyy myös oikeus vastaanottaa ja levittää tietoja sekä tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus.

Tarkistus    28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)  Suojelun tulisi kattaa ensinnäkin henkilöt, jotka ovat SEUT-sopimuksen 45 artiklassa tarkoitettuja ’työntekijöitä’, siinä merkityksessä kuin Euroopan unionin tuomioistuin on tätä käsitettä tulkinnut52, eli henkilöitä, jotka suorittavat määrätyn ajanjakson aikana toisen hyväksi ja tämän valvonnan alaisena tehtäviä, joista heille suoritetaan vastike. Suojelua olisi näin ollen myönnettävä myös työntekijöille, joilla on muu kuin tavanomainen työsuhde, eli muun muassa osa-aikaisille ja määräaikaisille työntekijöille sekä henkilöille, joilla on työsopimus tai työsuhde työvoiman vuokrausyrityksen kanssa, koska tämäntyyppisissä työsuhteissa on usein vaikea soveltaa epäoikeudenmukaista kohtelua koskevaa tavanomaista suojelua.

(26)  Suojelun tulisi kattaa ensinnäkin henkilöt, jotka ovat SEUT-sopimuksen 45 artiklassa tarkoitettuja ’työntekijöitä’, siinä merkityksessä kuin Euroopan unionin tuomioistuin on tätä käsitettä tulkinnut52, eli henkilöitä, jotka suorittavat määrätyn ajanjakson aikana toisen hyväksi ja tämän valvonnan alaisena tehtäviä, joista heille suoritetaan vastike. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan työntekijän käsitettä olisi tulkittava laajasti, eli siten, että se kattaa myös julkishallinnon toimihenkilöt. Suojelua olisi näin ollen myönnettävä myös työntekijöille, joilla on muu työsuhde, eli muun muassa osa-aikaisille ja määräaikaisille työntekijöille, työharjoittelijoille, palkallisille ja palkattomille harjoittelijoille sekä henkilöille, joilla on työsopimus tai työsuhde työvoiman vuokrausyrityksen kanssa, ja epävarmassa työsuhteessa oleville henkilöille tai rajatylittäville työntekijöille, koska tämäntyyppisissä työsuhteissa on usein vaikea soveltaa epäoikeudenmukaista kohtelua koskevaa tavanomaista suojelua. Suojelua olisi myönnettävä myös henkilöille, joiden työsopimus on päättynyt.

_________________

_________________

52 Asia 66/85, Lawrie-Blum, tuomio 3.7.1986; asia C-428/09, Union syndicale Solidaires Isère, tuomio 14.10.2010; asia C-229/14, Balkaya, tuomio 9.7.2015; asia C-413/13, FNV Kunsten, tuomio 4.12.2014; ja asia C-216/15, Ruhrlandklinik, tuomio 17.11.2016.

52 Unionin tuomioistuimen tuomio 3.7.1986, Lawrie-Blum v Land Baden-Württemberg, C-66/85,ECLI:EU:C:1986:284; unionin tuomioistuimen tuomio 14.10.2010, Union Syndicale Solidaires Isère, C-428/09, ECLI:EU:C:2010:612; unionin tuomioistuimen tuomio 9.7.2015, Balkaya, C-229/14, ECLI:EU:C:2015:455; unionin tuomioistuimen tuomio 4.12.2014, FNV Kunsten, Informatie en MediaC-413/13, ECLI:EU:C:2014:2411; unionin tuomioistuimen tuomio 17.11.2016, Betriebsrat der Ruhrlandklinik, C-216/15, ECLI:EU:C:2016:883.

Tarkistus    29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27)  Suojelun tulisi kattaa myös muut luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmät, joilla voi olla keskeinen asema lainsäädännön rikkomista koskevien tietojen paljastamisessa ja jotka voivat olla työnsä vuoksi taloudellisesti haavoittuvassa asemassa, vaikka eivät olekaan SEUT-sopimuksen 45 artiklassa tarkoitettuja työntekijöitä. Esimerkiksi tuoteturvallisuuden alalla tavarantoimittajilla voi olla hyvät edellytykset saada tietoa vaarallisten tuotteiden valmistusta, tuontia tai jakelua koskevista mahdollisista epäreiluista tai laittomista käytännöistä, ja vastaavasti unionin varojen täytäntöönpanoon liittyviä palveluja tarjoavilla konsulteilla on erityisasemansa vuoksi mahdollisuus tuoda ilmi havaitsemansa rikkomiset. Tällaiset henkilöryhmät, mukaan lukien palveluja tarjoavat itsenäiset ammatinharjoittajat, freelance-työntekijät, toimeksisaajat, alihankkijat ja tavarantoimittajat, joutuvat tyypillisesti kärsimään vastatoimista, joita voivat olla esimerkiksi palvelusopimuksen tai käyttöluvan tai muun luvan ennenaikainen irtisanominen tai peruuttaminen, liiketoimintamahdollisuuksien ja tulojen menettäminen, pakottaminen, pelottelu tai ahdistelu, mustalle listalle asettaminen / boikotointi tai maineen vahingoittaminen. Myös osakkeenomistajat ja hallintoelinten jäsenet voivat joutua kärsimään esimerkiksi taloudellisista vastatoimista tai pelottelusta tai ahdistelusta, mustalle listalle asettamisesta tai maineen vahingoittamisesta. Suojelun tulisi kattaa myös henkilöt, jotka hakevat työtä sellaisesta organisaatiosta tai neuvottelevat palvelujensa tarjoamisesta sellaiselle organisaatiolle, jonka toimintaan liittyvästä oikeuden rikkomisesta he saavat tietää palvelukseenottomenettelyn tai muiden sopimusta edeltävien neuvottelujen aikana, ja jotka voivat joutua kärsimään vastatoimista esimerkiksi kielteisen suosituksen tai mustalle listalle asettamisen / boikotoinnin muodossa.

(27)  Suojelun tulisi kattaa myös muut luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmät, joilla voi olla keskeinen asema lainsäädännön rikkomista koskevien tietojen paljastamisessa ja jotka voivat olla työnsä vuoksi taloudellisesti haavoittuvassa asemassa, vaikka eivät olekaan kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettuja tai SEUT-sopimuksen 45 artiklan mukaisia työntekijöitä. Esimerkiksi tuoteturvallisuuden alalla tavarantoimittajilla voi olla hyvät edellytykset saada tietoa vaarallisten tuotteiden valmistusta, tuontia tai jakelua koskevista mahdollisista epäreiluista tai laittomista käytännöistä, ja vastaavasti unionin varojen täytäntöönpanoon liittyviä palveluja tarjoavilla konsulteilla on erityisasemansa vuoksi mahdollisuus tuoda ilmi havaitsemansa rikkomiset. Tällaiset henkilöryhmät, mukaan lukien palveluja tarjoavat itsenäiset ammatinharjoittajat, freelance-työntekijät, toimeksisaajat, alihankkijat ja tavarantoimittajat, joutuvat tyypillisesti kärsimään vastatoimista, joita voivat olla esimerkiksi palvelusopimuksen tai käyttöluvan tai muun luvan ennenaikainen irtisanominen tai peruuttaminen, liiketoimintamahdollisuuksien ja tulojen menettäminen, pakottaminen, pelottelu tai ahdistelu, mustalle listalle asettaminen / boikotointi tai maineen vahingoittaminen. Myös osakkeenomistajat ja hallintoelinten jäsenet voivat joutua kärsimään esimerkiksi taloudellisista vastatoimista tai pelottelusta tai ahdistelusta, mustalle listalle asettamisesta tai maineen vahingoittamisesta. Suojelun tulisi kattaa myös henkilöt, jotka hakevat työtä sellaisesta organisaatiosta tai neuvottelevat palvelujensa tarjoamisesta sellaiselle organisaatiolle, jonka toimintaan liittyvästä oikeuden rikkomisesta he saavat tietää palvelukseenottomenettelyn tai muiden sopimusta edeltävien neuvottelujen aikana, ja jotka voivat joutua kärsimään vastatoimista esimerkiksi kielteisen suosituksen tai mustalle listalle asettamisen / boikotoinnin muodossa.

Perustelu

Direktiivissä tulisi ottaa huomioon, että työntekijän käsite määritetään joissakin jäsenvaltioissa kansallisessa lainsäädännössä.

Tarkistus    30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 a)  Neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/681 a säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 22 a, 22 b ja 22 c artiklan ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 11 artiklan mukaisesti kaikki unionin toimielimet ovat velvollisia antamaan ja panemaan täytäntöön sisäisiä sääntöjä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi.

 

_______________

 

1 a EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

Tarkistus    31

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)  Väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu edellyttää myös sellaisten muiden henkilöryhmien suojelua, jotka voivat joutua kärsimään rikkomisten paljastamisesta johtuvista vastatoimista, vaikka he eivät olisi työstään taloudellisesti riippuvaisia. Vapaaehtoistyöntekijöihin ja palkattomiin harjoittelijoihin voidaan kohdistaa vastatoimia esimerkiksi siten, että heidän palvelujaan ei enää käytetä, tai antamalla heille huono työtodistus seuraavaa työnhakua varten tai vahingoittamalla heidän mainettaan muulla tavoin.

(28)  Väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu edellyttää myös sellaisten muiden henkilöryhmien suojelua, jotka voivat joutua kärsimään rikkomisten paljastamisesta tai väärinkäytösten paljastajien tekemien ilmoitusten suorasta tai välillisestä tukemisesta johtuvista vastatoimista, vaikka he eivät olisi työstään taloudellisesti riippuvaisia. Vapaaehtoistyöntekijöihin ja palkallisiin tai palkattomiin harjoittelijoihin voidaan kohdistaa vastatoimia esimerkiksi siten, että heidän palvelujaan ei enää käytetä, tai antamalla heille huono työtodistus seuraavaa työnhakua varten tai vahingoittamalla heidän mainettaan tai uranäkymiään muulla tavoin.

Tarkistus    32

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 a)  Samoin on tärkeää varmistaa myös niiden henkilöiden, esimerkiksi työtovereiden, suojelu, jotka avustavat väärinkäytösten paljastajaa työpaikalla esimerkiksi antamalla neuvoja siitä, miten on meneteltävä, mitkä ovat soveltuvat ilmoituskanavat, millaista suojelua on tarjolla tai miten tiedot on ilmaistava. Nämä henkilöt voivat saada tietoonsa paljastettuja tietoja ja voivat näin ollen myös joutua vastatoimien kohteeksi. Heillä olisi tämän vuoksi oltava oikeus tämän direktiivin mukaiseen suojeluun. Tutkivilla journalisteilla on keskeinen asema unionin oikeuden rikkomisten paljastamisessa, ja he saattavat joutua kärsimään vastatoimista, esimerkiksi herjaus- tai kunnianloukkaussyytteiden perusteella käynnistetyistä strategisista oikeudenkäynneistä. Siksi heillä tulisi olla oikeus tämän direktiivin mukaiseen suojeluun, jotta voidaan taata sananvapaus, siltä osin kuin kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä tehokkaammasta suojelusta.

Tarkistus    33

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 28 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 b)  Väärinkäytösten paljastajien tehokkaan suojelun tulisi kattaa myös kaikki sellaiset henkilöt, joilla on todisteita tällaisista toimista julkisella tai yksityisellä sektorilla mutta eivät välttämättä ole olleet näkemässä niitä omin silmin.

Tarkistus    34

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 28 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 c)  Tehokas suojelu edellyttää riittävää koulutusta ja tietopalvelukeskusta, josta väärinkäytösten paljastajat saavat tietoa oikeuksistaan, julkistamisvaihtoehdoista ja suojelun rajoituksista, jotta he ovat tietoisia oikeuksistaan ja vastuustaan. Tämän ei pitäisi katsoa korvaavan mahdollisuutta käyttää riippumatonta oikeudellista neuvontaa, jota myös olisi oltava saatavilla.

Tarkistus    35

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29)  Yleiseen etuun kohdistuvan vakavan haitan tuloksellinen paljastaminen ja ehkäiseminen edellyttää, että suojelun perusteena olevat ilmoitukset voivat koskea paitsi laitonta toimintaa myös lain väärinkäyttöä eli sellaisia tekoja tai laiminlyöntejä, jotka eivät muodollisesti ole lainvastaisia, mutta jotka ovat lain tavoitteen tai tarkoituksen vastaisia.

(29)  Yleiseen etuun kohdistuvan haitan tuloksellinen paljastaminen ja ehkäiseminen edellyttää, että suojelun perusteena olevat ilmoitukset voivat koskea paitsi laitonta toimintaa myös lain väärinkäyttöä eli sellaisia tekoja tai laiminlyöntejä, jotka eivät muodollisesti vaikuta lainvastaisilta mutta jotka ovat lain tavoitteen tai tarkoituksen vastaisia tai aiheuttavat yleiseen etuun kohdistuvan vaaran tai mahdollisen uhkan.

Tarkistus    36

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30)  Unionin oikeuden rikkomisen tehokas ehkäiseminen edellyttää, että suojelua myönnetään myös henkilöille, jotka ilmoittavat mahdollisista rikkomisista, jotka eivät ole vielä toteutuneet mutta joiden toteutuminen on todennäköistä. Samasta syystä suojelua olisi myönnettävä myös henkilöille, jotka ilmoittavat perustelluista huolenaiheista tai epäilyksistä, vaikka eivät voikaan toimittaa asiasta konkreettista näyttöä. Toisaalta suojelua ei pitäisi myöntää silloin kun ilmoitus koskee tietoja, jotka on jo julkistettu, tai perusteettomia huhuja ja kuulopuheita.

(30)  Unionin oikeuden rikkomisen tehokas ehkäiseminen edellyttää, että suojelua myönnetään myös henkilöille, jotka ilmoittavat rikkomisista, joiden toteutuminen on erittäin todennäköistä. Samasta syystä suojelua olisi myönnettävä myös henkilöille, jotka ilmoittavat perustelluista huolenaiheista tai epäilyksistä, vaikka eivät voikaan toimittaa asiasta konkreettista näyttöä, sekä henkilöille, jotka täydentävät jo julkistettuja tietoja. Toisaalta suojelua ei pitäisi myöntää silloin kun ilmoitus koskee perusteettomia huhuja ja kuulopuheita.

Tarkistus    37

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 a)  Perusteettoman maineenmenetyksen estämiseksi on kuitenkin erotettava selkeästi toisistaan tahalliset väärät syytökset, joilla on tarkoitus aiheuttaa vahinkoa asianomaiselle henkilölle tai oikeushenkilölle, ja sellaisten tietojen ilmoittaminen, jotka ilmoituksen tekijä voi perustellusti uskoa todeksi. Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa vääriin syytöksiin, esimerkiksi kunnianloukkauksiin, sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä.

Tarkistus    38

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31)  Vastatoimet ovat osoitus ilmoituksen ja ilmoittajaan kohdistettujen suorien tai välillisten vastatoimien välisestä tiiviistä syy–seuraussuhteesta, jonka perusteella hänellä on oikeus oikeussuojaan. Jotta väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden tehokas suojelu edistäisi unionin lainsäädännön täytäntöönpanon parantamista, vastatoimet on määriteltävä laajasti niin, että ne kattavat kaikenlaiset työn yhteydessä ilmenevät teot ja laiminlyönnit, joista aiheutuu haittaa väärinkäytösten paljastajille.

(31)  Vastatoimet ovat osoitus ilmoituksen ja ilmoittavaan henkilöön tai ilmoittamista harkitseviin henkilöihin tai ilmoittavaa henkilöä ilmoituksen tekemisessä avustaviin henkilöihin kohdistettujen suorien tai välillisten vastatoimien välisestä syy–seuraussuhteesta, jonka perusteella heillä on oikeus oikeussuojaan. Jotta väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden tai ilmoittamista harkitsevien henkilöiden tai ilmoittavaa henkilöä ilmoituksen tekemisessä avustavien henkilöiden tehokas suojelu edistäisi unionin lainsäädännön täytäntöönpanon parantamista, vastatoimet on määriteltävä laajasti niin, että ne kattavat kaikenlaiset työn yhteydessä ilmenevät teot ja laiminlyönnit, joista aiheutuu haittaa väärinkäytösten paljastajille, sillä erilaisille vastatoimille on rajana vain mielikuvitus.

Tarkistus    39

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 33 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(33)  Väärinkäytösten paljastajat ovat erityisen tärkeitä tietolähteitä tutkivien toimittajien kannalta. Väärinkäytösten paljastajien tehokas suojeleminen vastatoimilta parantaa oikeusvarmuutta niiden henkilöiden näkökulmasta, jotka vasta harkitsevat tietojensa paljastamista, mikä kannustaa heitä ilmoittamaan tietojaan myös tiedotusvälineille, ja tekee siitä helpompaa. Tältä osin on olennaisen tärkeää suojella väärinkäytösten paljastajia toimittajien tietolähteenä, jotta voidaan turvata tutkivan journalismin asema demokraattisten yhteiskuntien vartijana.

(33)  Väärinkäytösten paljastajat ovat erityisen tärkeitä tietolähteitä tutkivien toimittajien kannalta. Väärinkäytösten paljastajien sekä tutkivien journalistien tehokas suojeleminen vastatoimilta ja kaikenlaiselta häirinnältä parantaa oikeusvarmuutta niiden henkilöiden näkökulmasta, jotka vasta harkitsevat tietojensa paljastamista, mikä kannustaa heitä ilmoittamaan tietojaan myös tiedotusvälineille, ja tekee siitä helpompaa, kun se on perusteltua. Tältä osin on olennaisen tärkeää suojella väärinkäytösten paljastajia toimittajien tietolähteenä, jotta voidaan turvata tutkivan journalismin asema demokraattisten yhteiskuntien vartijana. Tässä yhteydessä myös tutkiville journalisteille, jotka käyttävät lähteinään väärinkäytösten paljastajia, olisi annettava sama suoja kuin heidän lähteilleen. Lisäksi väärinkäytösten paljastajia ja toimittajia vastaan nostetaan usein perusteettomia kanteita, joita nostavat kunnianloukkauksia ja kiristystä kaihtamattomat lakiasiantoimistot pelotellakseen ilmoittavia henkilöitä ja pakottaakseen nämä turvautumaan kalliiseen puolustukseen. Tällaiset käytännöt olisi ehdottomasti tuomittava, ja siksi niiden olisi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan.

Tarkistus    40

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(34)  Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on toimivalta ottaa vastaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat rikkomisia koskevat ilmoitukset ja toteuttaa niiden perusteella tarvittavat jatkotoimet. Nämä voivat olla asianomaisen alan sääntely- tai valvontaviranomaisia, lainvalvontaviranomaisia, korruptiontorjuntaviranomaisia ja oikeusasiamiehiä. Toimivaltaisiksi nimetyillä viranomaisilla on oltava tarvittavat valmiudet ja valtuudet arvioida ilmoituksessa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä ja puuttua ilmoitettuihin rikkomisiin, muun muassa käynnistämällä tutkinta- tai syytetoimet tai varojen takaisinperintä tai muut asianmukaiset korjaavat toimet toimivaltuuksiensa mukaisesti.

(34)  Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on toimivalta ottaa vastaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat rikkomisia koskevat ilmoitukset ja toteuttaa niiden perusteella tarvittavat jatkotoimet ja joiden olisi oltava mahdollisimman riippumattomia ja puolueettomia. Nämä voivat olla oikeusviranomaisia, asianomaisen alan sääntely- tai valvontaviranomaisia, lainvalvontaviranomaisia, korruptiontorjuntaviranomaisia ja oikeusasiamiehiä. Toimivaltaisiksi nimettyjen viranomaisten olisi oltava riippumattomia, ja niillä olisi oltava tarvittavat valmiudet ja valtuudet arvioida puolueettomasti ja objektiivisesti ilmoituksessa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä ja puuttua ilmoitettuihin rikkomisiin, muun muassa käynnistämällä tutkinta- tai syytetoimet tai varojen takaisinperintä tai muut asianmukaiset korjaavat toimet tai vaatimalla niiden käynnistämistä toimivaltuuksiensa mukaisesti. Kyseisissä elimissä työskentelevällä henkilöstöllä olisi oltava erityistä asiantuntemusta ja asianmukainen koulutus.

Tarkistus    41

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(35)  Sisäisten ja ulkoisten ilmoituskanavien käyttöönotosta säädetään jo tiettyjä aloja, kuten markkinoiden väärinkäyttöä53, siviili-ilmailua54 tai merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporauksen turvallisuutta55 koskevassa unionin lainsäädännössä. Tässä direktiivissä vahvistettujen, tällaisten kanavien käyttöönottoa koskevien velvollisuuksien olisi mahdollisuuksien mukaan oltava yhdenmukaisia unionin säädöksillä jo perustettuja kanavia koskevien velvollisuuksien kanssa.

(35)  Sisäisten ja ulkoisten ilmoituskanavien käyttöönotosta säädetään jo tiettyjä aloja, kuten markkinoiden väärinkäyttöä53, siviili-ilmailua54 tai merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporauksen turvallisuutta55 koskevassa unionin lainsäädännössä. Tässä direktiivissä vahvistettujen, tällaisten kanavien käyttöönottoa koskevien velvollisuuksien olisi mahdollisuuksien mukaan oltava yhdenmukaisia unionin säädöksillä jo perustettuja kanavia koskevien velvollisuuksien kanssa. Jos tällaisia säännöksiä ei ole ja jos tässä direktiivissä vahvistetut säännöt tarjoavat paremman suojan, olisi sovellettava näitä sääntöjä.

__________________

__________________

53 Ks. edellä.

53 Ks. edellä.

54 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014 , poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla (EUVL L 122, s. 18).

54 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY, komission asetusten (EY) N:o 1321/2007 ja (EY) N:o 1330/2007 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 18).

55 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/30/EU, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta.

55 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/30/EU, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta (EUVL L 178, 28.6.2013, s. 66).

Tarkistus    42

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(35 a)  Korkean tason korruptiotapauksissa tarvitaan lisätakeita sen varmistamiseksi, että ilmoituksen kohteena olevat henkilöt, joita ilmoittavan henkilön hallussa olevat tiedot koskevat, eivät estä ilmoittavia henkilöitä saamasta suojelua.

Tarkistus    43

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 35 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(35 b)  Korkean tason korruptiotapauksiin liittyviä tietoja hallussaan pitäville ja niistä ilmoittaville henkilöille olisi annettava mahdollisuus kääntyä sellaisen lainkäyttöelimen puoleen, joka on riippumaton muista hallinnon osista ja jolla on valtuudet antaa ilmoittaville henkilöille tosiasiallista suojelua ja puuttua heidän paljastamaansa rikkomiseen.

Tarkistus    44

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 37 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(37)  Jotta unionin oikeuteen kohdistuvia rikkomisia voitaisiin paljastaa ja ehkäistä tuloksellisesti, on olennaisen tärkeää, että niitä koskevat tiedot päätyvät nopeasti niille, jotka ovat lähimpänä ongelman lähdettä ja joilla on parhaat edellytykset tutkia niitä ja valtuudet toteuttaa korjaavia toimia mahdollisuuksien mukaan. Tämä edellyttää, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön asianmukaiset sisäiset menettelyt ilmoitusten vastaanottamista ja jatkotoimien toteuttamista varten.

(37)  Jotta unionin oikeuteen kohdistuvia rikkomisia voitaisiin paljastaa ja ehkäistä tuloksellisesti, on olennaisen tärkeää, että niitä koskevat tiedot päätyvät nopeasti niille, jotka ovat lähimpänä ongelman lähdettä ja joilla on parhaat edellytykset tutkia niitä ja valtuudet toteuttaa korjaavia toimia mahdollisuuksien mukaan. Tämä edellyttää, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön asianmukaiset ja oikeasuhteiset sisäiset menettelyt, jotka noudattavat puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevia periaatteita, ilmoitusten vastaanottamista, analysointia ja jatkotoimien toteuttamista varten. Näiden sisäisten menettelyjen mukaisesti toteutetuilla toimilla olisi tarjottava asianmukaiset riippumattomuutta, luottamuksellisuutta, tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevat takeet.

Tarkistus    45

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 38 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(38)  Yksityisen sektorin oikeushenkilöiden osalta velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava määräytyy niiden koon ja sen mukaan, millainen yleiseen etuun kohdistuva riski niiden toiminnasta aiheutuu. Tätä velvollisuutta olisi sovellettava kaikkiin keskisuuriin ja suuriin oikeushenkilöihin niiden toiminnan luonteesta riippumatta, niiden arvonlisäverovelvollisuuden perusteella. Pienet ja mikroyritykset, jotka määritellään 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen liitteen 2 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna56, olisi pääsääntöisesti vapautettava velvollisuudesta perustaa sisäinen ilmoituskanava. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tarvittavan riskinarvioinnin perusteella vaatia myös pieniä yrityksiä ottamaan käyttöön sisäiset ilmoituskanavat tietyissä tapauksissa (esimerkiksi kun niiden toiminnasta aiheutuva riski on merkittävä).

(38)  Yksityisen sektorin oikeushenkilöiden osalta velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava määräytyy niiden koon ja sen mukaan, millainen yleiseen etuun kohdistuva riski niiden toiminnasta aiheutuu. Tätä velvollisuutta olisi sovellettava kaikkiin keskisuuriin ja suuriin oikeushenkilöihin niiden toiminnan luonteesta riippumatta, niiden arvonlisäverovelvollisuuden perusteella. Tästä poiketen jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava vapauttaa keskisuuret oikeushenkilöt, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen liitteen 2 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna, tästä velvollisuudesta. Pienet ja mikroyritykset, jotka määritellään 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen liitteen 2 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna56, olisi pääsääntöisesti vapautettava velvollisuudesta perustaa sisäinen ilmoituskanava. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tarvittavan riskinarvioinnin perusteella vaatia myös pieniä yrityksiä ottamaan käyttöön sisäiset ilmoituskanavat tietyissä tapauksissa (esimerkiksi kun niiden toiminnasta aiheutuva riski on merkittävä).

_________________

_________________

56 Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

56 Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

Tarkistus    46

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 39 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(39)  Pieniin yrityksiin ja mikroyrityksiin sovellettavaa vapautusta sisäisten ilmoituskanavien perustamista koskevasta velvollisuudesta ei pitäisi soveltaa rahoituspalvelujen alalla toimiviin yksityisiin yrityksiin. Tällaisilla yrityksillä olisi oltava velvollisuus perustaa sisäiset ilmoituskanavat rahoituspalveluja koskevaan voimassa olevaan unionin säännöstöön perustuvien velvoitteiden mukaisesti.

(39)  Pieniin yrityksiin ja mikroyrityksiin sovellettavaa vapautusta sisäisten ilmoituskanavien perustamista koskevasta velvollisuudesta ei pitäisi soveltaa rahoituspalvelujen alalla toimiviin tai niihin tiiviissä yhteydessä oleviin yksityisiin yrityksiin. Tällaisilla yrityksillä olisi oltava velvollisuus perustaa sisäiset ilmoituskanavat rahoituspalveluja koskevaan voimassa olevaan unionin säännöstöön perustuvien velvoitteiden mukaisesti.

Tarkistus    47

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 44 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(44 a)  Vaikka tässä direktiivissä ei ole tarkoitus määrittää yksityiskohtaisia sääntöjä nimettömälle ilmoittamiselle tai nimettömälle julkistamiselle, tällaiset ilmoitukset ovat aivan täysin mahdollisia. Tämän vuoksi sisäisten kanavien kautta saatujen nimettömien ilmoitusten perusteella olisi toteutettava jatkotoimia. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava jättää ulkoisten kanavien kautta saadut ilmoitukset huomiotta kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos ilmoittavien henkilöiden henkilöllisyys paljastuu, heillä olisi oltava oikeus tämän direktiivin mukaiseen suojeluun.

Tarkistus    48

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 44 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(44 b)  On osoitettu, että ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden luottamuksellisena pitäminen on tärkeää, jotta vältetään pidäkkeet ja itsesensuuri. Tästä syystä on asianmukaista säätää, että luottamuksellisena pitämistä koskevasta velvollisuudesta voidaan poiketa ainoastaan niihin poikkeustapauksiin rajatuissa olosuhteissa, joissa ilmoittavan henkilön henkilöllisyyttä koskevien tietojen julkistaminen on tarpeellinen ja oikeasuhteinen velvollisuus, joka on asetettu unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä silloin, kun on kyse tutkimuksista tai niitä seuraavista oikeudenkäynneistä tai kun on tarpeen suojata muiden vapauksia, myös ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeutta puolustukseen, ja johon sovelletaan kussakin tapauksessa kyseiseen lainsäädäntöön sisältyviä asianmukaisia takeita. Ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden luottamuksellisena pitämistä koskevan velvollisuuden noudattamatta jättämisestä olisi säädettävä asianmukaisia seuraamuksia.

Tarkistus    49

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 44 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(44 c)  On olennaisen tärkeää, että ilmoittavan henkilön ja kenen tahansa muun osallisen henkilöllisyys pidetään luottamuksellisena, jotta ilmoituksen tekeminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja esteetöntä ja jotta vältetään itsesensuuri. Henkilötietojen suojan tärkeydestä säädetään unionin ja kansallisessa lainsäädännössä, ja näiden tietojen suoja on erityisen tärkeää taata ilmoitusten yhteydessä.

Tarkistus    50

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 45 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(45)  Se, ketkä henkilöt tai mitkä yksiköt yksityisessä oikeushenkilössä soveltuvat parhaiten toimivaltaisiksi vastaanottamaan ilmoituksia ja toteuttamaan niiden perusteella jatkotoimia, riippuu näiden oikeushenkilöiden rakenteesta, mutta tätä tehtävää hoidettaessa olisi joka tapauksessa varmistettava riippumattomuus ja se, ettei eturistiriitoja synny. Pienemmissä oikeushenkilöissä tätä tehtävää voisi hoitaa muun toimensa ohella sellainen työntekijä, jolla on asemansa puolesta edellytykset raportoida suoraan organisaation johdolle, kuten vaatimustenmukaisuudesta, henkilöstöasioista, oikeusasioista, yksityisyydensuojasta tai sisäisestä tarkastuksesta vastaava johtaja, talousjohtaja tai hallituksen jäsen.

(45)  Se, ketkä henkilöt tai mitkä yksiköt yksityisessä oikeushenkilössä soveltuvat parhaiten toimivaltaisiksi vastaanottamaan ilmoituksia ja toteuttamaan niiden perusteella jatkotoimia, riippuu näiden oikeushenkilöiden rakenteesta, mutta tätä tehtävää hoidettaessa olisi joka tapauksessa varmistettava asianmukainen taitotieto, riippumattomuus ja se, ettei eturistiriitoja synny. Pienemmissä oikeushenkilöissä tätä tehtävää voisi hoitaa muun toimensa ohella sellainen työntekijä, jolla on asemansa puolesta edellytykset raportoida suoraan organisaation johdolle, kuten vaatimustenmukaisuudesta, henkilöstöasioista, oikeusasioista, yksityisyydensuojasta tai sisäisestä tarkastuksesta vastaava johtaja, talousjohtaja tai hallituksen jäsen.

Tarkistus    51

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 46 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(46)  Sisäisen ilmoittamisen yhteydessä ilmoituksen perusteella toteutetuista jatkotoimista on erittäin tärkeää tiedottaa perusteellisesti ja avoimesti, koska näin voidaan lujittaa luottamusta väärinkäytösten paljastajien suojelujärjestelmän toimivuuteen yleensä ja vähentää todennäköisyyttä, että samasta aiheesta tehdään useampia ilmoituksia tai julkisia paljastuksia. Ilmoittavalle henkilölle olisi kohtuullisen ajan kuluessa kerrottava, mitä toimia ilmoituksen perusteella on toteutettu tai tarkoitus toteuttaa (esimerkiksi käsittelyn lopettaminen siksi, ettei asiasta löydy riittäviä todisteita tai muista syistä, sisäisen tutkinnan käynnistäminen ja mahdollisesti sen tulokset ja/tai toimenpiteet, joilla esiin tuotuun ongelmaan on puututtu, asian siirtäminen toimivaltaiselle viranomaiselle lisätutkimuksia varten), kunhan tästä ei aiheudu haittaa selvitys- ja tutkintatoimille tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksille. Tämä kohtuullinen aika saisi olla enintään kolme kuukautta. Jos asianmukaisia jatkotoimia vasta suunnitellaan, ilmoittavalle henkilölle olisi kerrottava tästä ja annettava myös muuta palautetta, jota hän todennäköisesti odottaa.

(46)  Sisäisen ilmoittamisen yhteydessä ilmoituksen perusteella toteutetuista jatkotoimista on erittäin tärkeää tiedottaa perusteellisesti ja avoimesti, koska näin voidaan lujittaa luottamusta väärinkäytösten paljastajien suojelujärjestelmän toimivuuteen yleensä ja vähentää todennäköisyyttä, että samasta aiheesta tehdään useampia ilmoituksia tai julkisia paljastuksia. Ilmoittavalle henkilölle olisi kohtuullisen ajan kuluessa kerrottava, mitä toimia ilmoituksen perusteella on toteutettu tai tarkoitus toteuttaa (esimerkiksi käsittelyn lopettaminen siksi, ettei asiasta löydy riittäviä todisteita tai muista syistä, sisäisen tutkinnan käynnistäminen ja mahdollisesti sen tulokset ja/tai toimenpiteet, joilla esiin tuotuun ongelmaan on puututtu, asian siirtäminen toimivaltaiselle viranomaiselle lisätutkimuksia varten), kunhan tästä ei aiheudu haittaa selvitys- ja tutkintatoimille tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksille. Tämä kohtuullinen aika saisi olla enintään neljä kuukautta. Jos asianmukaisia jatkotoimia vasta suunnitellaan, ilmoittavalle henkilölle olisi kerrottava tästä ja annettava myös muuta palautetta, jota hän todennäköisesti odottaa. Ilmoittavalle henkilölle olisi aina kerrottava tutkinnan etenemisestä ja tuloksista. Hänelle olisi annettava tutkinnan aikana mahdollisuus tulla kuulluksi ja hänen olisi voitava esittää huomautuksia, mutta hänellä ei ole tähän velvoitetta. Ilmoitusten jatkotoimista vastaavan henkilön tai yksikön olisi otettava huomioon merkityksellisiksi katsomansa huomautukset.

Tarkistus    52

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 47 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(47 a)  Muun muassa seuraavien olisi kuuluttava julkistettujen tietojen vastaanottajiin työpaikalla: lähimmät esimiehet, muut esimiehet tai organisaation edustajat, henkilöstövastaavat, ammattietiikasta vastaavat sekä työpaikkaneuvostot tai muut elimet, jotka vastaavat sovittelusta työpaikan konflikteissa ja eturistiriidoissa, organisaation sisäisestä finanssivalvonnasta vastaavat elimet, organisaation kurinpitoelimet.

Tarkistus    53

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 49 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(49)  Yksi tärkeimmistä syistä jättää ilmoittamatta väärinkäytöksistä on se, ettei ilmoituksen uskota johtavan toivottuihin tuloksiin. Toimivaltaiset viranomaiset on sen vuoksi selkeästi velvoitettava toteuttamaan saamiensa ilmoitusten perusteella jatkotoimia ja antamaan ilmoittaville henkilöille kohtuullisessa ajassa palautetta siitä, mitä toimia ilmoituksen perusteella on toteutettu tai tarkoitus toteuttaa (esimerkiksi käsittelyn lopettaminen siksi, ettei asiasta löydy riittäviä todisteita tai muista syistä, tutkinnan käynnistäminen ja mahdollisesti sen tulokset ja/tai toimenpiteet, joilla esiin tuotuun ongelmaan on puututtu, asian siirtäminen toiselle viranomaiselle lisätutkimuksia varten), kunhan tästä ei aiheudu haittaa tutkintatoimille tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksille.

(49)  Hyvin todellisen ja erittäin perustellun vastatoimien pelon ohella yksi tärkeimmistä syistä jättää ilmoittamatta väärinkäytöksistä on se, ettei ilmoituksen uskota johtavan vaikuttaviin tuloksiin. Toimivaltaiset viranomaiset on sen vuoksi selkeästi velvoitettava toteuttamaan saamiensa ilmoitusten perusteella jatkotoimia ja antamaan ilmoittaville henkilöille kohtuullisessa ajassa palautetta siitä, mitä toimia ilmoituksen perusteella on toteutettu tai tarkoitus toteuttaa (esimerkiksi käsittelyn lopettaminen siksi, ettei asiasta löydy riittäviä todisteita tai muista syistä, tutkinnan käynnistäminen ja mahdollisesti sen tulokset ja/tai toimenpiteet, joilla esiin tuotuun ongelmaan on puututtu, asian siirtäminen toiselle viranomaiselle lisätutkimuksia varten), kunhan tästä ei aiheudu haittaa tutkintatoimille tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksille.

Tarkistus    54

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 50 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(50)  Jatkotoimet olisi toteutettava ja palaute olisi annettava kohtuullisessa ajassa. Tämä on tarpeen, jotta ilmoituksen kohteena olevaan mahdolliseen ongelmaan voidaan puuttua viipymättä ja jotta voidaan välttää asian tarpeeton julkistaminen. Tämä kohtuullinen aika ei saisi olla enempää kuin kolme kuukautta, mutta sitä voitaisiin pidentää kuuteen kuukauteen, jos se on tarpeen asiaan liittyvien olosuhteiden vuoksi ja etenkin, jos ilmoituksen kohteena oleva asia voi luonteensa ja monimutkaisuutensa vuoksi edellyttää pitkällistä tutkintaa.

(50)  Jatkotoimet olisi toteutettava ja palaute olisi annettava kohtuullisessa ajassa. Tämä on tarpeen, jotta ilmoituksen kohteena olevaan mahdolliseen ongelmaan voidaan puuttua viipymättä ja jotta voidaan välttää asian tarpeeton julkistaminen. Tämä kohtuullinen aika ei saisi olla enempää kuin kaksi kuukautta, mutta sitä voitaisiin pidentää neljään kuukauteen, jos se on tarpeen asiaan liittyvien olosuhteiden vuoksi ja etenkin, jos ilmoituksen kohteena oleva asia voi luonteensa ja monimutkaisuutensa vuoksi edellyttää pitkällistä tutkintaa.

Tarkistus    55

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 52 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(52)  Jotta yhteydenpito rikkomista koskevien ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenten kanssa olisi tehokasta, toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava ja niiden olisi käytettävä tässä yhteydenpidossa yleisön käyttöön tarkoitetuista valituskanavista erillisiä käyttäjäystävällisiä viestintäkanavia, jotka mahdollistavat kirjallisen ja suullisen viestinnän sekä sähköisen ja muun kuin sähköisen viestinnän.

(52)  Jotta yhteydenpito rikkomista koskevien ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenten kanssa olisi tehokasta, toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava ja niiden olisi käytettävä tässä yhteydenpidossa yleisön käyttöön tarkoitetuista valituskanavista erillisiä käyttäjäystävällisiä ja luottamuksellisia viestintäkanavia, jotka mahdollistavat kirjallisen ja suullisen viestinnän sekä sähköisen ja muun kuin sähköisen viestinnän.

Tarkistus    56

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 53 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(53)  Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava rikkomista koskevien ilmoitusten käsittelystä vastaavia henkilöstön jäseniä, jotka ovat saaneet myös sovellettavat tietosuojasäännöt kattavan asianmukaisen ammatillisen koulutuksen, jotta viranomaiset voisivat käsitellä ilmoituksia, varmistaa yhteydenpidon ilmoituksen tehneeseen henkilöön ja toteuttaa soveltuvia jatkotoimia ilmoituksen perusteella.

(53)  Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava rikkomista koskevien ilmoitusten käsittelystä vastaavia henkilöstön jäseniä, jotka ovat saaneet säännöllisesti myös sovellettavat tietosuojasäännöt kattavaa ammatillista koulutusta, jotta viranomaiset voisivat vastaanottaa ja käsitellä ilmoituksia, varmistaa yhteydenpidon ilmoituksen tehneeseen henkilöön, toteuttaa soveltuvia jatkotoimia ilmoituksen perusteella ja antaa tietoja ja neuvontaa kaikille halukkaille.

Tarkistus    57

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 54 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(54)  Ilmoituksen tekemistä harkitsevien henkilöiden olisi voitava tehdä tietoon perustuva päätös siitä, tekevätkö he ilmoituksen ja miten ja milloin he sen tekevät. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi julkistettava ja asetettava helposti saataville tietoa käytettävissä olevista ilmoituskanavistaan, sovellettavista menettelyistä sekä niistä henkilöstönsä jäsenistä, joiden tehtävänä on ilmoitusten käsittely. Kaikkien ilmoituksia koskevien tietojen olisi oltava läpinäkyviä, helposti ymmärrettäviä ja luotettavia, jotta ilmoittamista voitaisiin tukea ja jotta sitä ei ehkäistäisi.

(54)  Ilmoituksen tekemistä harkitsevien henkilöiden olisi voitava tehdä tietoon perustuva päätös siitä, tekevätkö he ilmoituksen ja miten ja milloin he sen tekevät. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi julkistettava ja asetettava helposti saataville tietoa käytettävissä olevista ilmoituskanavistaan ja tapauksissa, joissa ulkoinen ilmoittaminen on mahdollista, sovellettavista menettelyistä sekä niistä henkilöstönsä jäsenistä, joiden tehtävänä on ilmoitusten käsittely. Kaikkien ilmoituksia koskevien tietojen olisi oltava läpinäkyviä, helposti ymmärrettäviä ja luotettavia, jotta ilmoittamista voitaisiin tukea ja jotta sitä ei ehkäistäisi.

Tarkistus    58

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 57 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(57)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki rikkomista koskevat ilmoitukset säilytetään asianmukaisesti, että jokainen ilmoitus on noudettavissa toimivaltaisen viranomaisen järjestelmistä ja että ilmoitettuja tietoja voidaan tarvittaessa käyttää todisteina täytäntöönpanotoimien yhteydessä.

(57)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki rikkomista koskevat ilmoitukset säilytetään asianmukaisesti, että jokainen ilmoitus on noudettavissa toimivaltaisen viranomaisen järjestelmistä ja että ilmoitettuja tietoja voidaan tarvittaessa käyttää todisteina täytäntöönpanotoimien yhteydessä siten, että mahdollisuuksien mukaan suojellaan ilmoittavan henkilön henkilöllisyyttä ja yksityisyyttä, ja että tiedot asetetaan tarvittaessa muiden jäsenvaltioiden tai unionin asiaankuuluvien viranomaisten saataville kunnioittaen mahdollisuuksien mukaan ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden luottamuksellisuutta. Sekä tietoja siirtävien että niitä vastaanottavien viranomaisten tehtävänä on varmistaa väärinkäytösten paljastajien henkilöllisyyden täysimääräinen suojelu sekä taata mahdollisuuksien mukaan hänen yksityisyytensä.

Tarkistus    59

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 58 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(58)  Ilmoittavan ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilötietojen suojaaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan välttää epäoikeudenmukainen kohtelu ja maineen vahingoittuminen henkilötietojen, etenkin henkilöllisyyttä koskevien tietojen, paljastumisen seurauksena. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tämän vuoksi otettava käyttöön luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetussa asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) vahvistettujen vaatimusten mukaisesti asianmukaiset tietosuojamenettelyt, joiden erityistarkoituksena on ilmoittavan ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön sekä ilmoituksessa mahdollisesti mainitun kolmannen henkilön suojaaminen. Tällaisten tietosuojamenettelyjen olisi sisällettävä toimivaltaisen viranomaisen sisäinen turvallinen järjestelmä, jota voivat käyttää ainoastaan siihen valtuutetut henkilöstön jäsenet.

(58)  Ilmoittavan ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilötietojen suojaaminen sekä tietojen luottamuksellisuus ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan välttää epäoikeudenmukainen kohtelu, mahdollinen häirintä tai pelottelu ja maineen vahingoittuminen henkilötietojen, etenkin henkilöllisyyttä koskevien tietojen, paljastumisen seurauksena. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tämän vuoksi otettava käyttöön luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetussa asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) vahvistettujen vaatimusten mukaisesti asianmukaiset tietosuojamenettelyt, joiden erityistarkoituksena on ilmoittavan ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön sekä ilmoituksessa mahdollisesti mainitun kolmannen henkilön suojaaminen. Tällaisten tietosuojamenettelyjen olisi sisällettävä toimivaltaisen viranomaisen sisäinen turvallinen järjestelmä, jota voivat käyttää ainoastaan siihen valtuutetut henkilöstön jäsenet.

Tarkistus    60

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 60 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(60)  Jotta ilmoittava henkilö voi saada suojelua, hänellä olisi oltava perusteltu syy uskoa asiaan liittyvien olosuhteiden ja hänen saatavillaan ilmoitusajankohtana olevien tietojen perusteella, että hänen ilmoittamansa asiat ovat paikkansapitäviä. Näiden perusteltujen syiden olisi oletettava olevan olemassa, paitsi jos tai kunnes toisin todistetaan. Tämä on keskeinen tae ilkivaltaisia ja perusteettomia tai perättömiä ilmoituksia vastaan, sillä sen avulla varmistetaan, että ne, jotka tahallaan ja tietoisesti ilmoittavat vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, eivät ole oikeutettuja suojeluun. Toisaalta sen avulla varmistetaan, että ilmoittava henkilö ei menetä suojelua siinä tapauksessa, että hän on tehnyt aiheettoman ilmoituksen vilpittömässä mielessä. Ilmoittavalla henkilöllä olisi vastaavasti oltava oikeus tämän direktiivin mukaiseen suojeluun, jos hänellä on perusteltu syy uskoa, että ilmoitetut tiedot kuuluvat direktiivin soveltamisalaan.

(60)  Ilmoittavilla henkilöillä olisi oltava oikeus tämän direktiivin mukaiseen suojeluun riippumatta siitä, ottavatko he yhteyttä sisäiseen vai ulkoiseen ilmoituskanavaan vai käyttävätkö he molempia, ilman erityisiä ehtoja tai etusijajärjestystä. Ilmoittavilla henkilöillä, jotka käyttävät tietojen julkistamista koskevaa oikeuttaan, olisi niin ikään oltava oikeus tämän direktiivin mukaiseen suojeluun. Tämän suojelun olisi kestettävä koko ilmoitusmenettelyn ajan ja jatkuttava vielä ilmoitusmenettelyn päätyttyä, ellei voida osoittaa, että vastatoimista ei ole vaaraa. Jotta ilmoittava henkilö voi saada suojelua, hänen olisi oltava vilpittömässä mielessä eli hänellä olisi oltava perusteltu syy uskoa asiaan liittyvien olosuhteiden ja hänen saatavillaan ilmoitusajankohtana olevien tietojen perusteella, että hänen ilmoittamansa asiat ovat paikkansapitäviä. Näiden perusteltujen syiden olisi oletettava olevan olemassa, paitsi jos tai kunnes toisin todistetaan. Tämä on keskeinen tae ilkivaltaisia ja perusteettomia tai perättömiä ilmoituksia vastaan, sillä sen avulla varmistetaan, että ne, jotka tahallaan ja tietoisesti ilmoittavat vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, eivät ole oikeutettuja suojeluun vaan voidaan saattaa vastuuseen jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen nojalla. Toisaalta sen avulla varmistetaan, että ilmoittava henkilö ei menetä suojelua siinä tapauksessa, että hän on tehnyt aiheettoman ilmoituksen vilpittömässä mielessä. Ilmoittavalla henkilöllä olisi vastaavasti oltava oikeus tämän direktiivin mukaiseen suojeluun, jos hänellä on perusteltu syy uskoa, että ilmoitetut tiedot kuuluvat direktiivin soveltamisalaan.

Tarkistus    61

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 61 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(61)  Vaatimus ilmoituskanavien porrasteisesta käytöstä on pääsääntöisesti tarpeen sen varmistamiseksi, että tiedot päätyvät niille henkilöille, jotka voivat varhaisessa vaiheessa ja tuloksellisesti edistää yleiseen etuun kohdistuvien riskien ratkaisemista ja ehkäistä maineen aiheettoman vahingoittumisen tietojen julkistamisen seurauksena. Toisaalta tämän periaatteen soveltamisesta on tarpeen poiketa joissain tapauksissa, jotta ilmoittava henkilö voi valita asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella soveltuvimman ilmoittamiskanavan. Lisäksi on tarpeen suojata tietojen julkistamista ottaen huomioon sellaiset demokraattiset periaatteet kuin läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus sekä perusoikeudet, kuten oikeus sananvapauteen ja tiedotusvälineiden vapauteen, samalla kun otetaan tasapuolisesti huomioon yhtäältä työnantajien tarve hallinnoida organisaatiotaan ja siihen liittyvien etujen suojelu ja toisaalta suuren yleisön edut, jotka liittyvät vahingoilta suojeluun, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössään57 esittämien perusteiden mukaisesti.

(61)  On varmistettava, että kaikki ilmoituskanavat, sekä sisäiset että ulkoiset, ovat ilmoittavan henkilön käytettävissä ja että ilmoittava henkilö voi valita asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella soveltuvimman ilmoituskanavan, jotta voidaan varmistaa, että tiedot päätyvät niille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka voivat varhaisessa vaiheessa ja tuloksellisesti edistää yleiseen etuun kohdistuvien riskien ratkaisemista. Lisäksi on tarpeen suojata tietojen julkistamista ottaen huomioon sellaiset demokraattiset periaatteet kuin läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus sekä perusoikeudet, kuten oikeus sananvapauteen ja tiedotusvälineiden vapauteen sekä tiedonsaantiin, samalla kun otetaan tasapuolisesti huomioon yhtäältä työnantajien oikeutettu tarve hallinnoida organisaatiotaan, sen maineen ja siihen liittyvien etujen suojelu ja toisaalta suuren yleisön edut, jotka liittyvät vahingoilta suojeluun, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössään57 esittämien perusteiden mukaisesti.

__________________

__________________

57 Yksi peruste sen määrittämiseksi, onko tiedot julkisuuteen saattaneisiin väärinkäytösten paljastajiin kohdistetuilla vastatoimilla puututtu sananvapauteen tavalla, joka ei ole demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön, on se, onko paljastuksen tehneillä henkilöillä ollut käytössään vaihtoehtoisia ilmoituskanavia: ks. esim. Guja v. Moldova [GC], kantelu 14277/04, EIT 2008.

57 Yksi peruste sen määrittämiseksi, onko tiedot julkisuuteen saattaneisiin väärinkäytösten paljastajiin kohdistetuilla vastatoimilla puututtu sananvapauteen tavalla, joka ei ole demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön, on se, onko paljastuksen tehneillä henkilöillä ollut käytössään vaihtoehtoisia ilmoituskanavia: ks. esim. Guja v. Moldova [GC], kantelu 14277/04, EIT 2008.

Tarkistus    62

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 62 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(62)  Ilmoittavien henkilöiden olisi pääsääntöisesti kerrottava tietonsa käytettävissä olevien sisäisten kanavien kautta ensin työnantajalleen. Sisäisiä kanavia ei kuitenkaan välttämättä ole käytettävissä (jos kyseessä on oikeushenkilö, joka ei tämän direktiivin tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla ole velvollinen ottamaan sellaista käyttöön) tai niiden käyttö ei ole pakollista (jos ilmoittavalla henkilöllä ei ole työsuhdetta kyseisessä oikeushenkilössä), tai vaikka niitä olisi käytetty, ne eivät ole toimineet kunnolla (ilmoitusta ei esimerkiksi käsitelty huolellisesti tai kohtuullisessa ajassa tai rikkomisen korjaamiseksi ei toteutettu toimenpiteitä, vaikka tutkinnan tulokset osoittivat sen tapahtuneen).

(62)  Ilmoittavien henkilöiden olisi pääsääntöisesti kerrottava tietonsa käytettävissä olevien sisäisten tai ulkoisten kanavien kautta ensin työnantajalleen tai toimivaltaiselle viranomaiselle. Suojelu myönnetään myös silloin, kun ilmoittavalla henkilöllä on unionin oikeuden nojalla oikeus tehdä ilmoitus suoraan unionin elimille, toimistoille tai virastoille, esimerkiksi kun kyseessä on unionin talousarviota koskeva petos, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen ja paljastaminen tai rahoituspalvelujen alaan liittyvä asia.

Tarkistus    63

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 63 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(63)  Lisäksi on muita tilanteita, joissa sisäisten ilmoituskanavien ei voida kohtuudella odottaa toimivan kunnolla, esimerkiksi jos ilmoittavilla henkilöillä on pätevä syy uskoa, että he joutuisivat ilmoittamisen vuoksi vastatoimien kohteeksi; että heidän toimintansa luottamuksellisuutta ei suojattaisi; että työhön liittyvässä tilanteessa viime kädessä vastuussa oleva henkilö on osallisena rikkomisessa; että rikkominen voitaisiin kätkeä; että todisteita voitaisiin kätkeä tai hävittää; että toimivaltaisten viranomaisten tutkintatoimien tuloksellisuus voisi vaarantua tai että tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä (esimerkiksi siksi, että on olemassa ihmisten henkeen, terveyteen tai turvallisuuteen taikka ympäristöön kohdistuvan huomattavan ja määritettävissä olevan vaaran välitön riski). Tällaisissa tapauksissa henkilöillä, jotka tekevät ulkoisen ilmoituksen toimivaltaisille viranomaisille ja tarvittaessa unionin elimille, toimistoille tai virastoille, on oikeus suojeluun. Suojelu myönnetään myös silloin, kun ilmoittavalla henkilöllä on unionin oikeuden nojalla oikeus tehdä ilmoitus suoraan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tai unionin elimille, toimistoille tai virastoille, esimerkiksi kun kyseessä on unionin talousarvioon kohdistuva petos, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen ja paljastaminen tai rahoituspalvelujen alaan liittyvä asia.

Poistetaan.

Tarkistus    64

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 64 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(64)  Henkilöillä, jotka tekevät suoraan julkisen paljastuksen, olisi oltava oikeus suojeluun myös silloin kun rikkomiseen ei puututa (sitä ei esimerkiksi arvioida tai tutkita kunnolla tai mitään korjaavia toimia ei toteuteta) siitä huolimatta, että siitä on ilmoitettu sisäisesti ja/tai ulkoisesti käyttäen saatavilla olevia kanavia porrastetusti; tai silloin kun ilmoittavalla henkilöllä on pätevä syy uskoa, että rikkomiseen syyllistynyt henkilö ja toimivaltainen viranomainen toimivat yhteistyössä, että todisteita voidaan kätkeä tai hävittää tai että toimivaltaisten viranomaisten tutkintatoimien tuloksellisuus saattaa vaarantua; tai kun kyseessä on yleiseen etuun kohdistuva välitön ja ilmeinen vaara tai peruuttamattoman vahingon, kuten ruumiillisen koskemattomuuden loukkaamisen, vaara.

(64)  Henkilöillä, jotka tekevät suoraan julkisen paljastuksen, olisi oltava oikeus suojeluun myös silloin kun rikkomiseen ei puututa (sitä ei esimerkiksi arvioida tai tutkita kunnolla tai mitään korjaavia toimia ei toteuteta) siitä huolimatta, että siitä on ilmoitettu sisäisesti tai ulkoisesti tai käyttäen molempia kanavia; tai silloin kun ilmoittavalla henkilöllä on perusteltu syy uskoa, että rikkomiseen syyllistynyt henkilö ja toimivaltainen viranomainen toimivat yhteistyössä tai että asiaankuuluvat ulkopuoliset viranomaiset ovat suoraan tai välillisesti osallistuneet väitettyyn väärään toimintaan, että todisteita voidaan kätkeä tai hävittää tai että toimivaltaisten viranomaisten tutkintatoimien tuloksellisuus saattaa vaarantua, ; tai kun kyseessä on yleiseen etuun kohdistuva välitön ja ilmeinen vaara tai haitta tai peruuttamattoman vahingon, kuten ruumiillisen koskemattomuuden loukkaamisen, vaara tai hätätilanteessa.

Tarkistus    65

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 64 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(64 a)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu mahdollistaa yleiseen etuun kohdistuvien haittojen ehkäisemisen ja korjaamisen. Vaikka on tärkeää luoda johdonmukainen ja vankka järjestelmä väärinkäytösten ilmoittamiseksi tämän direktiivin mukaisesti, järjestelmän ytimen olisi perustuttava asianomaisen organisaation, toimivaltaisten viranomaisten tai yleisön tietoon saatettujen tietojen merkityksellisyyteen ja hyödyllisyyteen. Siksi on ehdottoman tärkeää varmistaa, että tämän direktiivin tarjoamaa suojelua myönnetään kaikille henkilöille, jotka tekevät ilmoituksen tai julkistavat tietoja tämän direktiivin mukaisesti, ja että heiltä ei voida evätä suojelua minkään seikan perusteella.

Tarkistus    66

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 65 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(65)  Ilmoittavia henkilöitä olisi suojeltava kaikenlaisilta sekä suorilta että välillisiltä vastatoimilta, joita voivat toteuttaa heidän työnantajansa tai sen palveluja käyttävä asiakas/vastaanottaja tai näiden lukuun työskentelevät tai näiden puolesta toimivat henkilöt, mukaan lukien kollegat ja johtajat, jotka työskentelevät samassa organisaatiossa tai toisissa organisaatioissa, joihin ilmoittava henkilö on yhteydessä työnsä vuoksi, kun ilmoituksen kohteena oleva henkilö suosittaa tällaisia vastatoimia tai sallii niiden toteuttamisen. Suojelun tulisi kattaa vastatoimet paitsi silloin kun ne kohdistuvat ilmoittavaan henkilöön itseensä, myös silloin kun ne kohdistuvat hänen edustamaansa oikeushenkilöön, esimerkiksi siten, että sille kieltäydytään toimittamasta palveluja tai se asetetaan mustalle listalle tai boikottiin. Välillisiin vastatoimiin kuuluvat myös toimet, jotka kohdistuvat ilmoittavan henkilön sukulaisiin, jotka ovat niin ikään työnsä vuoksi yhteydessä viimeksi mainitun työnantajaan tai tämän palvelujen asiakkaita/vastaanottajia, tai työntekijöiden edustajiin, jotka ovat antaneet tukea ilmoittavalle henkilölle.

(65)  Ilmoittavia henkilöitä olisi suojeltava kaikenlaisilta sekä suorilta että välillisiltä vastatoimilta, joita voivat toteuttaa heidän työnantajansa tai sen palveluja käyttävä asiakas/vastaanottaja tai näiden lukuun työskentelevät tai näiden puolesta toimivat henkilöt, mukaan lukien kollegat ja johtajat, jotka työskentelevät samassa organisaatiossa tai toisissa organisaatioissa, joihin ilmoittava henkilö on yhteydessä työnsä vuoksi, kun ilmoituksen kohteena oleva henkilö suosittaa tällaisia vastatoimia tai sallii niiden toteuttamisen. Suojelun tulisi kattaa vastatoimet paitsi silloin kun ne kohdistuvat ilmoittavaan henkilöön itseensä, myös silloin kun ne kohdistuvat hänen edustamaansa oikeushenkilöön, esimerkiksi siten, että sille kieltäydytään toimittamasta palveluja tai se asetetaan mustalle listalle tai boikottiin. Välillisiin vastatoimiin kuuluvat myös toimet, jotka kohdistuvat avustaviin henkilöihin ja ilmoittavan henkilön sukulaisiin, jotka ovat niin ikään työnsä vuoksi yhteydessä viimeksi mainitun työnantajaan tai tämän palvelujen asiakkaita/vastaanottajia, tai työntekijöiden edustajiin, jotka ovat antaneet tukea ilmoittavalle henkilölle.

Tarkistus    67

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 66 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(66)  Jos vastatoimia toteutetaan pidäkkeettä ja ilman seuraamuksia, niillä on lamaannuttava vaikutus potentiaalisiin väärinkäytösten paljastajiin. Vastatoimien selkeällä kieltämisellä lainsäädännössä on merkittävä varoittava vaikutus, jota vahvistetaan säännöksillä vastatoimiin syyllistyvien henkilökohtaisesta vastuusta ja heille määrättävistä seuraamuksista.

(66)  Jos vastatoimia toteutetaan pidäkkeettä ja ilman seuraamuksia, niillä on lamaannuttava vaikutus potentiaalisiin väärinkäytösten paljastajiin. Vastatoimien selkeällä kieltämisellä lainsäädännössä on merkittävä varoittava vaikutus, ja sitä olisi vahvistettava säännöksillä vastatoimiin syyllistyvien ja niiden johtotehtävissä toimivien henkilöiden, jotka helpottavat tällaisia vastatoimia tai jättävät ne huomiotta, henkilökohtaisesta vastuusta ja heille määrättävistä seuraamuksista.

Tarkistus    68

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 67 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(67)  Potentiaaliset väärinkäytösten paljastajat saattavat jättää ilmoituksen tekemättä, jos he eivät ole varmoja siitä, miten ilmoitus pitäisi tehdä, tai siitä, saavatko he lopulta suojelua. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tästä annetaan tietoa käyttäjäystävällisellä tavalla ja että tieto on helposti suuren yleisön saatavilla. Saatavilla olisi oltava maksutonta opastusta eli yksilöllistä, puolueetonta ja luottamuksellista neuvontaa esimerkiksi siitä, kuuluvatko kyseiset tiedot väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevien sääntöjen soveltamisalaan, mitä ilmoituskanavaa olisi paras käyttää ja mitä muita vaihtoehtoisia menettelyjä on tarjolla, jos tiedot eivät kuulu sovellettavien sääntöjen soveltamisalaan. Tällaisen neuvonnan avulla voidaan edistää sitä, että ilmoitukset tehdään asianmukaisten kanavien kautta vastuullisesti ja että rikkomiset ja väärinkäytökset paljastetaan hyvissä ajoin tai voidaan jopa estää.

(67)  Potentiaaliset väärinkäytösten paljastajat saattavat jättää ilmoituksen tekemättä, jos he eivät ole varmoja siitä, miten ilmoitus pitäisi tehdä, tai siitä, saavatko he lopulta suojelua. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tästä annetaan tietoa helposti ymmärrettävällä tavalla ja että tieto on helposti suuren yleisön saatavilla. Saatavilla olisi oltava maksutonta opastusta eli yksilöllistä, puolueetonta ja luottamuksellista neuvontaa esimerkiksi siitä, kuuluvatko kyseiset tiedot väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevien sääntöjen soveltamisalaan, mitä ilmoituskanavaa olisi paras käyttää ja mitä muita vaihtoehtoisia menettelyjä on tarjolla, jos tiedot eivät kuulu sovellettavien sääntöjen soveltamisalaan. Tällaisen erityisesti toimivaltaisten viranomaisten antaman neuvonnan avulla voidaan edistää sitä, että ilmoitukset tehdään asianmukaisten kanavien kautta vastuullisesti ja että rikkomiset ja väärinkäytökset paljastetaan hyvissä ajoin tai voidaan jopa estää.

Tarkistus    69

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 67 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(67 a)  Jäsenvaltioissa, joissa ilmoittavien henkilöiden suojelu on laajaa, on erilaisia järjestelyjä ilmoittavien henkilöiden avustamiseksi ja tukemiseksi. Nykyiset parhaat käytännöt ja erilaiset kansalliset olosuhteet huomioon ottaen yhteisen riippumattoman ja selkeästi yksilöidyn viranomaisen tai jäsenvaltion perustaman tietopalvelukeskuksen olisi voitava antaa yksilöllistä neuvontaa ja tarkkaa tietoa, edellyttäen että annetaan riittävät takeet. Neuvontaa ja tietoja olisi tarjottava kaikille niitä pyytäville henkilöille. Tiedot ja neuvonta voivat koskea esimerkiksi suojelutoimenpiteitä, ilmoittamiskanavien soveltuvuutta tai direktiivin soveltamisalaa.

Tarkistus    70

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 69 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(69)  Tällä direktiivillä vahvistetuista oikeuksista ja velvollisuuksista ei pitäisi voida luopua sopimusteitse. Henkilöitä ei voida estää tekemästä ilmoituksia tai evätä heiltä suojelua tai rangaista heitä ilmoituksen tekemisestä vetoamalla yksilöiden oikeudellisiin tai sopimukseen perustuviin velvoitteisiin, kuten sopimuksiin sisältyviin lojaliteettilausekkeisiin tai luottamuksellisuutta/salassapitoa koskeviin sopimuksiin. Toisaalta tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen oikeudellisten ja muiden ammattisalassapitovelvollisuuksien suojeluun.

(69)  Tällä direktiivillä vahvistetuista oikeuksista ja velvollisuuksista ei pitäisi voida luopua sopimusteitse. Henkilöitä ei voida estää tekemästä ilmoituksia tai evätä heiltä suojelua tai rangaista heitä ilmoituksen tekemisestä vetoamalla yksilöiden oikeudellisiin tai sopimukseen perustuviin velvoitteisiin, kuten sopimuksiin sisältyviin lojaliteettilausekkeisiin tai luottamuksellisuutta/salassapitoa koskeviin sopimuksiin. Toisaalta tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen oikeudellisten ja muiden ammattisalassapitovelvollisuuksien suojeluun, kuten terveydentilaa koskevien tietojen salassapitovelvollisuuteen tai asianajajan ja asiakkaan väliseen luottamussuhteeseen, eikä kansallisen turvallisuuden suojelemisen edellyttämään luottamuksellisuuteen, jos siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

Tarkistus    71

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 70 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(70)  Vastatoimien väitetään todennäköisesti perustuvan muihin syihin kuin ilmoituksen tekemiseen, ja ilmoittavan henkilön saattaa olla vaikea todistaa näiden välistä yhteyttä, sillä vastatoimiin syyllistyvillä voi olla enemmän valtaa ja resursseja dokumentoida toteutetut toimet ja niiden perustelut. Sen jälkeen kun ilmoittava henkilö osoittaa prima facie, että hän on tehnyt tässä direktiivissä tarkoitetun ilmoituksen tai paljastuksen ja että hänelle on sen jälkeen aiheutunut haittaa, todistustaakan olisi tästä syystä siirryttävä haitallisen toimen toteuttaneelle henkilölle, jonka olisi osoitettava, että toteutettu toimenpide ei liittynyt ilmoitukseen tai paljastukseen millään tavalla.

(70)  Vastatoimien väitetään todennäköisesti perustuvan muihin syihin kuin ilmoituksen tekemiseen tai tietojen julkistamiseen, ja ilmoittavan henkilön saattaa olla vaikea todistaa näiden välistä yhteyttä, sillä vastatoimiin syyllistyvillä voi olla enemmän valtaa ja resursseja dokumentoida toteutetut toimet ja niiden perustelut. Sen jälkeen kun ilmoittava henkilö osoittaa prima facie, että hän on tehnyt tässä direktiivissä tarkoitetun ilmoituksen tai paljastuksen ja että hänelle on sen jälkeen aiheutunut haittaa, todistustaakan olisi tästä syystä siirryttävä haitallisen toimen toteuttaneelle henkilölle, jonka olisi osoitettava, että toteutettu toimenpide ei liittynyt ilmoitukseen tai paljastukseen millään tavalla.

Tarkistus    72

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 71 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(71)  Sen lisäksi, että vastatoimet on nimenomaisesti kiellettävä lainsäädännössä, on ratkaisevan tärkeää, että vastatoimien kohteeksi joutuneilla ilmoittavilla henkilöillä on käytössään oikeussuojakeinot. Kussakin tapauksessa asianmukaiset oikeussuojakeinot määräytyvät sen mukaan, millaisista vastatoimista on kyse. Näitä voivat olla esimerkiksi tilanteen palauttaminen ennalleen (jos henkilö on irtisanottu tai siirretty muualle tai alempiin työtehtäviin tai jos häneltä on evätty pääsy koulutukseen tai ylennys) tai peruutetun käyttöluvan, muun luvan tai sopimuksen palauttaminen; korvaus toteutuneista ja tulevista taloudellisista menetyksistä (aiempien tai tulevien palkkatulojen menetys tai työpaikan vaihdosta aiheutuvat kustannukset); korvaus muista taloudellisista vahingoista, kuten oikeuskuluista ja lääketieteellisestä hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekä aineettomista vahingoista (kipu ja kärsimys).

(71)  Sen lisäksi, että vastatoimet on nimenomaisesti kiellettävä lainsäädännössä, on ratkaisevan tärkeää, että vastatoimien kohteeksi joutuneilla ilmoittavilla henkilöillä on käytössään oikeussuoja- ja vahingonkorvauskeinot. Kussakin tapauksessa asianmukaiset oikeussuojakeinot määräytyvät sen mukaan, millaisista vastatoimista on kyse, ja vahinko olisi korvattava täysimääräisesti. Näitä voivat olla esimerkiksi tilanteen palauttaminen ennalleen (jos henkilö on irtisanottu tai siirretty muualle tai alempiin työtehtäviin tai jos häneltä on evätty pääsy koulutukseen tai ylennys) tai peruutetun käyttöluvan, muun luvan tai sopimuksen palauttaminen; korvaus toteutuneista ja tulevista taloudellisista menetyksistä (aiempien tai tulevien palkkatulojen menetys tai työpaikan vaihdosta aiheutuvat kustannukset); korvaus muista taloudellisista vahingoista, kuten oikeuskuluista ja lääketieteellisestä ja psykologisesta hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekä aineettomista vahingoista (kipu ja kärsimys).

Tarkistus    73

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 72 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(72)  Oikeudellisten toimien tyyppi voi vaihdella eri oikeusjärjestelmissä, mutta niillä tulisi varmistaa mahdollisimman täydelliset ja tehokkaat oikeussuojakeinot. Oikeussuojakeinojen ei pitäisi johtaa siihen, että potentiaaliset väärinkäytösten paljastajat luopuvat ilmoituksen tekemisestä. Jos esimerkiksi sallittaisiin se, että irtisanotulle työntekijälle voidaan maksaa korvaus sen sijaan, että hänet otetaan takaisin yrityksen palvelukseen, erityisesti suuremmat organisaatiot saattaisivat turvautua järjestelmällisesti korvauksen maksamiseen, millä olisi varoittava vaikutus tuleviin väärinkäytösten paljastajiin.

(72)  Oikeudellisten toimien tyyppi voi vaihdella eri oikeusjärjestelmissä, mutta niillä tulisi varmistaa, että vahinko korvataan täysimääräisesti.

Tarkistus    74

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 73 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(73)  Erityisen tärkeitä ilmoittavien henkilöiden kannalta ovat välitoimet odotettaessa mahdollisesti pitkittyvien oikeudenkäyntimenettelyjen tulosta. Välitoimet voivat olla tarpeen erityisesti, jotta voidaan lopettaa vastatoimia koskevat uhkaukset tai niiden yritykset tai jatkuvat vastatoimet, kuten häirintä työpaikalla, tai estää tietynlaiset vastatoimet, kuten irtisanominen, joita voi olla vaikea peruuttaa enää pitkän ajan kuluttua ja jotka voivat aiheuttaa ilmoittavalle henkilölle taloudellisen romahduksen, mikä on omiaan vakavasti lannistamaan tulevia väärinkäytösten paljastajia.

(73)  Erityisen tärkeitä ilmoittavien henkilöiden kannalta ovat välitoimet odotettaessa mahdollisesti pitkittyvien oikeudenkäyntimenettelyjen tulosta. Välitoimet voivat olla tarpeen erityisesti, jotta voidaan lopettaa vastatoimia koskevat uhkaukset tai niiden yritykset tai jatkuvat vastatoimet, kuten häirintä työpaikan ulkopuolella ja työpaikalla, tai estää tietynlaiset vastatoimet, kuten sanallinen häirintä tai fyysinen väkivalta, tai irtisanominen, joita voi olla vaikea peruuttaa enää pitkän ajan kuluttua ja jotka voivat aiheuttaa ilmoittavalle henkilölle taloudellisen romahduksen, mikä on omiaan vakavasti lannistamaan tulevia väärinkäytösten paljastajia.

Tarkistus    75

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 74 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(74)  Vakavan pelotteen väärinkäytösten paljastamiselle voivat muodostaa myös toimet, joita toteutetaan ilmoittavia henkilöitä vastaan muutoin kuin työn yhteydessä ja jotka voivat koskea esimerkiksi kunnianloukkausta, tekijänoikeuksien loukkaamista, liikesalaisuuksien paljastamista tai luottamuksellisuuden ja henkilötietojen suojan loukkaamista. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943 nojalla ilmoittaviin henkilöihin ei sovelleta direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä, menettelyjä tai oikeussuojakeinoja, jos liikesalaisuuden väitetty hankinta, käyttö tai ilmaiseminen on tapahtunut väärinkäytöksen taikka väärän tai laittoman toiminnan paljastamiseksi edellyttäen, että vastaaja toimi tarkoituksenaan suojata yleistä etua. Ilmoittavien henkilöiden olisi voitava myös muissa menettelyissä vedota puolustuksessaan siihen, että he ovat tehneet ilmoituksen tai paljastuksen tämän direktiivin mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa olisi menettelyn aloittavan henkilön tehtävä näyttää toteen, että ilmoittavan henkilön tarkoituksena oli lain rikkominen.

(74)  Vakavan pelotteen väärinkäytösten paljastamiselle voivat muodostaa myös toimet, joita toteutetaan ilmoittavia henkilöitä vastaan muutoin kuin työn yhteydessä ja jotka voivat koskea esimerkiksi kunnianloukkausta, tekijänoikeuksien loukkaamista, liikesalaisuuksien paljastamista tai luottamuksellisuuden ja henkilötietojen suojan loukkaamista. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943 nojalla ilmoittaviin henkilöihin ei sovelleta direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä, menettelyjä tai oikeussuojakeinoja, jos liikesalaisuuden väitetty hankinta, käyttö tai ilmaiseminen on tapahtunut väärinkäytöksen taikka väärän tai laittoman toiminnan paljastamiseksi edellyttäen, että vastaaja toimi tarkoituksenaan suojata yleistä etua. Tämä direktiivi ei siksi saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943 säännösten soveltamiseen, ja säädökset olisi katsottava toisiaan täydentäviksi. Tässä direktiivissä säädettyjä suojelua, menettelyjä ja ehtoja olisi sovellettava tapauksissa, jotka kuuluvat direktiivin aineelliseen soveltamisalaan, vaikka ilmoitettuja tietoja voitaisiin pitää liikesalaisuutena. Muissa tapauksissa olisi sovellettava direktiiviä (EU) 2016/943. Ilmoittavien henkilöiden olisi voitava myös muissa menettelyissä vedota puolustuksessaan siihen, että he ovat tehneet ilmoituksen tai paljastuksen tämän direktiivin mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa olisi menettelyn aloittavan henkilön tehtävä näyttää toteen, että ilmoittavan henkilön tarkoituksena oli lain rikkominen.

_________________

_________________

58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/943, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta (EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1).

58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/943, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta (EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1).

Tarkistus    76

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 75 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(75)  Ilmoittaville henkilöille voi aiheutua huomattavat kustannukset oikeudenkäyntimaksuista, kun he kiistävät heitä vastaan toteutetut vastatoimet oikeudenkäyntimenettelyssä. Vaikka nämä kustannukset korvattaisiin heille menettelyn päättyessä, he eivät välttämättä pysty maksamaan niitä etukäteen, varsinkaan jos ovat menettäneet työpaikkansa ja joutuneet mustalle listalle. Erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/191959 säännösten mukainen oikeusapu rikosoikeudellisissa menettelyissä ja yleensä tuki vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville henkilöille voisi tietyissä tapauksissa olla tällaisilla henkilöillä olevan suojelua koskevan oikeuden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta olennaisen tärkeää.

(75)  Ilmoittaville henkilöille voi aiheutua huomattavat kustannukset oikeudenkäyntimaksuista, kun he kiistävät heitä vastaan toteutetut vastatoimet oikeudenkäyntimenettelyssä. Vaikka nämä kustannukset korvattaisiin heille menettelyn päättyessä, he eivät välttämättä pysty maksamaan niitä etukäteen, varsinkaan jos ovat menettäneet työpaikkansa ja joutuneet mustalle listalle. Erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/191959 säännösten mukainen oikeusapu rikosoikeudellisissa menettelyissä ja yleensä tuki vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville henkilöille on tällaisilla henkilöillä olevan suojelua koskevan oikeuden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta olennaisen tärkeää. Väärinkäytösten paljastajien olisi myös voitava vaatia korvauksia häirinnästä tai nykyisen tai tulevan toimeentulonsa menetyksestä, jos haitta johtui vastatoimista.

_________________

_________________

59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1919, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille (EUVL L 297, 4.11.2016, s. 1).

59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1919, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille (EUVL L 297, 4.11.2016, s. 1).

Tarkistus    77

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 76 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(76)  Ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksia olisi suojattava maineelle aiheutuvien vahinkojen tai muiden kielteisten seurausten ehkäisemiseksi. Lisäksi ilmoituksen perusteella aloitetun menettelyn kaikissa vaiheissa olisi noudatettava täysimääräisesti ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeutta puolustukseen ja oikeussuojakeinoihin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ilmoituksen kohteena olevalla henkilöllä on tutkinnan ja sitä seuraavan oikeudenkäynnin yhteydessä oikeus puolustukseen, mukaan lukien oikeus tutustua asiakirjoihin, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus hakea muutosta itseään koskevaan päätökseen kansallisen lainsäädännön mukaisia menettelyjä noudattaen.

(76)  Ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksia olisi suojattava maineelle aiheutuvien vahinkojen tai muiden kielteisten seurausten ehkäisemiseksi. Lisäksi ilmoituksen perusteella aloitetun menettelyn kaikissa vaiheissa olisi noudatettava täysimääräisesti ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeutta puolustukseen ja oikeussuojakeinoihin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi suojeltava ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyyden luottamuksellisuutta ja varmistettava, että hänellä on tutkinnan ja sitä seuraavan oikeudenkäynnin yhteydessä oikeus puolustukseen, mukaan lukien oikeus tutustua asiakirjoihin, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus hakea muutosta itseään koskevaan päätökseen kansallisen lainsäädännön mukaisia menettelyjä noudattaen. Tämän varmistamiseksi olisi toteutettava soveltuvia toimenpiteitä, jotta voidaan lisätä ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta näistä oikeuksista.

Tarkistus    78

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 77 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(77)  Kaikilla henkilöillä, joille aiheutuu suoraa tai välillistä vahinkoa perättömän tai harhaanjohtavan tiedon ilmoittamisesta tai paljastamisesta, olisi oltava oikeus yleisten sääntöjen mukaiseen suojeluun ja oikeussuojakeinoihin. Jos tällainen perätön tai harhaanjohtava ilmoitus tai paljastus on tehty tahallisesti ja tietoisesti, sen kohteena olevalla henkilöllä olisi oltava oikeus korvaukseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(77)  Kaikilla henkilöillä, joille aiheutuu suoraa tai välillistä vahinkoa perättömän tai harhaanjohtavan tiedon ilmoittamisesta tai paljastamisesta, olisi oltava oikeus yleisten sääntöjen mukaiseen suojeluun ja oikeussuojakeinoihin. Jos tällainen perätön tai harhaanjohtava ilmoitus tai paljastus on tehty tahallisesti ja tietoisesti, ilmoittavalla henkilöllä ei saisi olla oikeutta suojeluun ja ilmoituksen kohteena olevalla henkilöllä olisi oltava oikeus korvaukseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Tarkistus    79

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 78 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(78)  Seuraamukset ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevien sääntöjen tuloksellisuus. Seuraamusten määrääminen niille, jotka toteuttavat ilmoittavia henkilöitä vastaan vastatoimia tai muita epäsuotuisia toimia, voi ehkäistä tällaisten toimien toteuttamista. On tarpeen määrätä seuraamuksia henkilöille, joiden tekemien ilmoitusten tai paljastusten osoitetaan olevan tahallisen vääriä, jotta voidaan ehkäistä ilkivaltaisten ilmoitusten tekemistä ja pitää yllä järjestelmän uskottavuutta. Tällaisten seuraamusten oikeasuhteisuuden avulla olisi varmistettava, että niillä ei ole varoittavaa vaikutusta potentiaalisiin väärinkäytösten paljastajiin.

(78)  Seuraamukset ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevien sääntöjen tuloksellisuus. Seuraamusten määrääminen niille, jotka toteuttavat ilmoittavia henkilöitä vastaan vastatoimia tai muita epäsuotuisia toimia, voi ehkäistä tällaisten toimien toteuttamista. Lisäksi on tarpeen määrätä seuraamuksia henkilöille, joiden tekemien ilmoitusten tai paljastusten osoitetaan olevan tahallisen vääriä, jotta voidaan ehkäistä ilkivaltaisten ilmoitusten tekemistä ja pitää yllä järjestelmän uskottavuutta. Jos jäsenvaltiot määräävät seuraamuksia kunnianloukkauksen tai väärien tietojen levittämisen kaltaisissa tapauksissa, näitä seuraamuksia voitaisiin soveltaa myös tahallisen vääriksi osoitettuihin ilmoituksiin ja paljastuksiin. Tällaisten seuraamusten oikeasuhteisuuden avulla olisi varmistettava, että niillä ei ole varoittavaa vaikutusta potentiaalisiin väärinkäytösten paljastajiin.

Tarkistus    80

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 80 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(80)  Tällä direktiivillä otetaan käyttöön vähimmäisvaatimukset, ja jäsenvaltioilla olisi oltava valtuudet ottaa käyttöön tai pitää voimassa ilmoittavan henkilön kannalta suotuisampia säännöksiä edellyttäen, että kyseiset säännökset eivät haittaa ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden suojelua koskevia toimenpiteitä.

(80)  Tällä direktiivillä otetaan käyttöön vähimmäisvaatimukset, ja jäsenvaltioilla olisi oltava valtuudet ottaa käyttöön tai pitää voimassa ilmoittavan henkilön kannalta suotuisampia säännöksiä ja niitä olisi kannustettava tähän. Tämän direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei ole missään olosuhteissa pätevä peruste alentaa ilmoittaville henkilöille kansallisen lainsäädännön mukaisesti jo myönnettyä suojan yleistä tasoa direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

Tarkistus    81

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 82 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(82)  Tämän direktiivin aineellinen soveltamisala perustuu sellaisten alojen määrittämiseen, joilla väärinkäytösten paljastajien suojelun käyttöönotto vaikuttaa olevan tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella perusteltua ja tarpeellista. Tätä aineellista soveltamisalaa voidaan laajentaa kattamaan muita aloja tai muita unionin säädöksiä, jos se osoittautuu myöhemmin esiin tulevan näytön tai tämän direktiivin toimintaa koskevan arvion perusteella tarpeelliseksi kyseisiin aloihin tai säädöksiin liittyvän täytäntöönpanon lujittamista varten.

(82)  Tämän direktiivin aineellinen soveltamisala perustuu sellaisten alojen määrittämiseen, joilla väärinkäytösten paljastajien suojelun käyttöönotto vaikuttaa olevan tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella perusteltua ja tarpeellista. Tätä aineellista soveltamisalaa voidaan laajentaa kattamaan muita aloja tai muita unionin säädöksiä, jos se osoittautuu myöhemmin esiin tulevan näytön, jonka keräämistä komission olisi jatkettava, tai tämän direktiivin toimintaa koskevan arvion perusteella tarpeelliseksi kyseisiin aloihin tai säädöksiin liittyvän täytäntöönpanon lujittamista varten.

Tarkistus    82

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 84 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(84)  Jäsenvaltiot eivät voi yksin tai ilman koordinointia riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on täytäntöönpanon lujittaminen tietyillä politiikanaloilla ja tiettyjen säädösten osalta, joihin kohdistuva unionin oikeuden rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa, ottamalla käyttöön väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla vahvistamalla väärinkäytösten paljastajien suojelun yhdenmukaistamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Vain unionin toimilla voidaan luoda yhdenmukaisuutta ja varmistaa, että väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat voimassa olevat unionin säännöt ovat keskenään yhdenmukaisia. Unioni voi sen vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(84)  Jäsenvaltiot eivät voi yksin tai ilman koordinointia riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on täytäntöönpanon lujittaminen tietyillä politiikanaloilla ja tiettyjen säädösten osalta, joihin kohdistuva unionin oikeuden rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa haittaa, ottamalla käyttöön väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla vahvistamalla väärinkäytösten paljastajien suojelun yhdenmukaistamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Vain unionin toimilla voidaan luoda yhdenmukaisuutta ja varmistaa, että väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat voimassa olevat unionin säännöt ovat keskenään yhdenmukaisia. Unioni voi sen vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

Tarkistus    83

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 85 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(85)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Sen vuoksi tämä direktiivi on pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti. Tällä direktiivillä pyritään varmistamaan erityisesti, että sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, oikeutta henkilötietojen suojaan, elinkeinovapautta, oikeutta korkeatasoiseen kuluttajansuojaan, oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeutta puolustukseen noudatetaan täysimääräisesti.

(85)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet ja erityisesti perusoikeuskirjan 11 artikla. Sen vuoksi tämä direktiivi on pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti varmistamalla, että muun muassa sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, oikeutta henkilötietojen suojaan, elinkeinovapautta, oikeutta korkeatasoiseen kuluttajansuojaan, oikeutta oikeudenmukaisiin ja kohtuullisiin työoloihin, oikeutta ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun, oikeutta korkeatasoiseen ympäristönsuojeluun, oikeutta hyvään hallintoon, oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeutta puolustukseen noudatetaan täysimääräisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja erityisesti sen 10 artiklaan.

Tarkistus    84

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 85 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(85 a)  Tällä direktiivillä ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden vapautta ottaa käyttöön samat tai samanlaiset kansallisen lainsäädännön rikkomiseen sovellettavat säännöt ja luoda siten yhtenäinen ja kattava suojelukehys rikkomisista ilmoittaville henkilöille.

Tarkistus    85

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 85 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(85 b)   Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä 14 päivänä helmikuuta 2017 annettuun Euroopan parlamentin päätöslauselmaan väärinkäytösten paljastajien merkityksestä EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa ja 24 päivänä lokakuuta 2017 annettuun Euroopan parlamentin päätöslauselmaan legitiimeistä toimista yleisen edun hyväksi toimivien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi heidän paljastaessaan luottamuksellisia tietoja yrityksistä ja julkisista elimistä.

Tarkistus    86

Ehdotus direktiiviksi

-1 artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1 artikla

 

Tarkoitus

 

Tämän direktiivin tavoitteena on parantaa unionin oikeuden rikkomisista ilmoittavien henkilöiden suojelua ja lujittaa unionin oikeuden täytäntöönpanoa, jotta voidaan turvata yleinen etu, vahvistamalla yhteisiä vähimmäisvaatimuksia sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ilmoittavat laittomista toimista tai lain väärinkäytöstä 1 artiklassa määritellyillä aloilla.

Tarkistus    87

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1 artikla

1 artikla

Aineellinen soveltamisala

Aineellinen soveltamisala

1.  Jotta voitaisiin vahvistaa unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanoa tietyillä aloilla, tässä direktiivissä vahvistetaan yhteiset vähimmäisvaatimukset sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ilmoittavat seuraavista laittomista toimista tai lain väärinkäytöstä:

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteiset vähimmäisvaatimukset sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ilmoittavat seuraavista laittomista toimista tai lain väärinkäytöstä:

a)  rikkomiset, jotka kuuluvat liitteessä (I ja II osa) mainittujen unionin säädösten soveltamisalaan seuraavilla aloilla:

a)  rikkomiset, jotka koskevat unionin säädöksiä, esimerkiksi liitteessä (I ja II osa) vahvistettuja unionin säädöksiä ja niiden täytäntöönpanosäädöksiä, seuraavilla aloilla:

i)  julkiset hankinnat;

i)  julkiset hankinnat;

ii)  rahoituspalvelut, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen;

ii)  rahoituspalvelut, verovilppi, veropetokset, veron välttely, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen;1

iii)  tuoteturvallisuus;

iii)  tuoteturvallisuus;

iv)  liikenneturvallisuus;

iv)  liikenneturvallisuus;

v)  ympäristönsuojelu;

v)  ympäristönsuojelu;

vi)  ydinturvallisuus;

vi)  ydinturvallisuus;

vii)  elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi;

vii)  elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi;

viii)  kansanterveys;

viii)  kansanterveys;

ix)  kuluttajansuoja;

ix)  kuluttajansuoja;

x)  yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus;

x)  yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus; sekä

 

x a)  työ, työolot, työntekijöiden oikeudet sekä naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua työpaikalla koskeva periaate.

b)  rikkomiset, jotka kohdistuvat SEUT-sopimuksen 101, 102, 106, 107 ja 108 artiklaan tai jotka kuuluvat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1589 soveltamisalaan;

b)  rikkomiset, jotka kohdistuvat SEUT-sopimuksen 101, 102, 106, 107 ja 108 artiklaan tai jotka kuuluvat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1589 soveltamisalaan;

c)  rikkomiset, jotka vaikuttavat unionin taloudellisiin etuihin sellaisina kuin ne määritellään SEUT-sopimuksen 325 artiklassa ja täsmennetään erityisesti direktiivissä (EU) 2017/1371 ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013;

c)  rikkomiset, jotka vaikuttavat unionin taloudellisiin etuihin sellaisina kuin ne määritellään SEUT-sopimuksen 325 artiklassa ja täsmennetään erityisesti direktiivissä (EU) 2017/1371 ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013;

d)  rikkomiset, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sisämarkkinoihin ja joissa on kyse teoista, joilla rikotaan yhteisöverosääntöjä, tai järjestelyistä, joiden tarkoituksena on saada sovellettavan yhteisöverolainsäädännön tavoitteen tai tarkoituksen vastaista veroetua.

d)  rikkomiset, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sisämarkkinoihin ja joissa on kyse teoista, joilla rikotaan yhteisöverosääntöjä, tai järjestelyistä, joiden tarkoituksena on saada sovellettavan yhteisöverolainsäädännön tavoitteen tai tarkoituksen vastaista veroetua.

2.  Silloin kun liitteen II osassa mainituissa alakohtaisissa unionin säädöksissä on vahvistettu rikkomisista ilmoittamista varten erityiset säännöt, sovelletaan kyseisiä sääntöjä. Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan kaikkiin sellaisiin ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeviin asioihin, joita ei säännellä kyseisissä alakohtaisissa unionin säädöksissä.

2.  Silloin kun liitteen II osassa mainituissa alakohtaisissa unionin säädöksissä on vahvistettu rikkomisista ilmoittamista varten erityiset säännöt, sovelletaan kyseisiä sääntöjä. Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan kaikkiin sellaisiin ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeviin asioihin, joita ei säännellä kyseisissä alakohtaisissa unionin säädöksissä.

________________

______________

1 ECON- ja LIBE-valiokuntien yksinomainen toimivalta

Tarkistus    88

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

2 artikla

2 artikla

Henkilöllinen soveltamisala

Henkilöllinen soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan yksityisellä tai julkisella sektorilla työskenteleviin ilmoittaviin henkilöihin, jotka ovat saaneet tietoa rikkomisista työn yhteydessä ja joita ovat ainakin seuraavat:

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan yksityisellä tai julkisella sektorilla työskenteleviin vilpittömässä mielessä toimiviin ilmoittaviin henkilöihin ja avustaviin henkilöihin, jotka ovat saaneet tietoa rikkomisista työn yhteydessä ja joita ovat ainakin seuraavat:

a)  henkilöt, jotka ovat SEUT-sopimuksen 45 artiklassa tarkoitettuja työntekijöitä;

a)  henkilöt, jotka ovat kansallisessa lainsäädännössä ja kansallisissa käytännöissä tarkoitettuja tai SEUT-sopimuksen 45 artiklan mukaisia työntekijöitä, virkamiehet mukaan luettuina;

b)  henkilöt, jotka ovat SEUT-sopimuksen 49 artiklassa tarkoitettuja itsenäisiä ammatinharjoittajia;

b)  henkilöt, jotka ovat SEUT-sopimuksen 49 artiklassa tarkoitettuja itsenäisiä ammatinharjoittajia;

c)  osakkeenomistajat ja henkilöt, jotka kuuluvat yrityksen hallintoelimeen, mukaan lukien muut kuin liikkeenjohtoon osallistuvat henkilöt, sekä vapaaehtoistyöntekijät ja palkattomat harjoittelijat;

c)  osakkeenomistajat ja henkilöt, jotka kuuluvat yrityksen hallintoelimeen, mukaan lukien muut kuin liikkeenjohtoon osallistuvat henkilöt, sekä vapaaehtoistyöntekijät ja palkalliset tai palkattomat harjoittelijat;

d)  henkilöt, jotka työskentelevät toimeksisaajien, alihankkijoiden ja tavarantoimittajien valvonnassa ja niiden johdolla.

d)  henkilöt, jotka työskentelevät toimeksisaajien, alihankkijoiden, palveluntarjoajien ja tavarantoimittajien valvonnassa ja niiden johdolla.

2.  Tätä direktiiviä sovelletaan myös sellaisiin ilmoittaviin henkilöihin, joiden työsuhde ei ole vielä alkanut, silloin kun rikkomista koskeva tieto on saatu palvelukseenottomenettelyn tai muun sopimusta edeltävän neuvottelun aikana.

2.  Tätä direktiiviä sovelletaan myös sellaisiin vilpittömässä mielessä toimiviin ilmoittaviin henkilöihin, joiden työsuhde ei ole vielä alkanut, silloin kun rikkomista koskeva tieto on saatu palvelukseenottomenettelyn tai muun sopimusta edeltävän neuvottelun aikana, sekä ilmoittaviin henkilöihin, joiden työsuhde on päättynyt.

 

 

Tarkistus    89

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla

Komission teksti

Tarkistus

3 artikla

3 artikla

Määritelmät

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)  ’rikkomisella’ tosiasiallista tai mahdollista laitonta toimintaa tai lain väärinkäyttöä, joka liittyy 1 artiklassa ja liitteessä tarkoitettuun soveltamisalaan kuuluviin unionin säädöksiin ja aloihin;

1)  ’rikkomisella’ tosiasiallista tai mahdollista laitonta toimintaa tai lain väärinkäyttöä, joka liittyy 1 artiklassa ja liitteessä tarkoitettuun soveltamisalaan kuuluviin unionin säädöksiin ja aloihin;

2)  ’laittomalla toiminnalla’ unionin oikeuden vastaisia tekoja tai laiminlyöntejä;

2)  ’laittomalla toiminnalla’ unionin oikeuden vastaisia tekoja tai laiminlyöntejä;

3)  ’lain väärinkäytöllä’ sellaisia unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvia tekoja tai laiminlyöntejä, jotka eivät muodollisesti vaikuta lainvastaisilta mutta jotka ovat sovellettavien sääntöjen tavoitteiden tai tarkoitusten vastaisia;

3)  ’lain väärinkäytöllä’ sellaisia unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvia tekoja tai laiminlyöntejä, jotka eivät muodollisesti vaikuta lainvastaisilta mutta jotka ovat sovellettavien sääntöjen tavoitteiden tai tarkoitusten vastaisia;

4)  ’rikkomista koskevalla tiedolla’ näyttöä tosiasiallisista rikkomisista sekä perusteltua epäilyä mahdollisista rikkomisista, jotka eivät ole vielä toteutuneet;

4)  ’rikkomista koskevalla tiedolla’ näyttöä tosiasiallisista rikkomisista sekä perusteltua epäilyä mahdollisista rikkomisista, jotka eivät ole vielä toteutuneet;

5)  ’ilmoittamisella’ sellaista rikkomista koskevan tiedon toimittamista, joka on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu organisaatiossa, jossa ilmoittava henkilö työskentelee tai jossa hän on työskennellyt, tai toisessa organisaatiossa, johon hän on tai on ollut yhteydessä työnsä kautta;

5)  ’ilmoittamisella’ sellaista rikkomista koskevan tiedon toimittamista, joka on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu organisaatiossa, jossa ilmoittava henkilö työskentelee tai jossa hän on työskennellyt, tai toisessa organisaatiossa, johon hän on tai on ollut yhteydessä työnsä kautta;

6)  ’sisäisellä ilmoittamisella’ rikkomista koskevan tiedon toimittamista julkisen tai yksityisen oikeushenkilön sisällä;

6)  ’sisäisellä ilmoittamisella’ rikkomista koskevan tiedon toimittamista julkisen tai yksityisen oikeushenkilön sisällä;

7)  ’ulkoisella ilmoittamisella’ rikkomista koskevan tiedon toimittamista toimivaltaisille viranomaisille;

7)  ’ulkoisella ilmoittamisella’ rikkomista koskevan tiedon toimittamista toimivaltaisille viranomaisille;

8)  ’julkistamisella’ työn yhteydessä saadun rikkomista koskevan tiedon saattamista julkisuuteen;

8)  ’julkistamisella’ työn yhteydessä saadun rikkomista koskevan tiedon saattamista julkisuuteen;

9)  ’ilmoittavalla henkilöllä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka ilmoittaa tai julkistaa työnsä yhteydessä saamiaan rikkomista koskevia tietoja;

9)  ’ilmoittavalla henkilöllä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka ilmoittaa tai julkistaa työnsä yhteydessä saamiaan rikkomista koskevia tietoja;

 

9 a)  ’avustavalla henkilöllä’ luonnollista henkilöä, joka avustaa tai auttaa ilmoittavaa henkilöä ilmoittamisessa työnsä yhteydessä;

10)  ilmaisulla ’työn yhteydessä’ tilannetta, jossa henkilö on nykyisten tai aiempien julkisen tai yksityisen sektorin työtehtäviensä yhteydessä niiden luonteesta riippumatta voinut saada tietoa rikkomisista ja jossa hän voi joutua kärsimään vastatoimista, jos hän ilmoittaa rikkomisista;

10)  ilmaisulla ’työn yhteydessä’ tilannetta, jossa henkilö on nykyisten tai aiempien julkisen tai yksityisen sektorin työtehtäviensä yhteydessä niiden luonteesta riippumatta voinut saada tietoa rikkomisista ja jossa hän voi joutua kärsimään vastatoimista, jos hän ilmoittaa rikkomisista;

11)  ’ilmoituksen kohteena olevalla henkilöllä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka mainitaan ilmoittamisen tai julkistamisen yhteydessä henkilönä, joka on toteuttanut rikkomisen tai johon se liittyy;

11)  ’ilmoituksen kohteena olevalla henkilöllä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka mainitaan ilmoittamisen tai julkistamisen yhteydessä henkilönä, joka on toteuttanut rikkomisen tai johon se liittyy;

12)  ’vastatoimilla’ mitä tahansa työn yhteydessä uhkauksena esitettyä tai tosiasiallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka johtuu sisäisestä tai ulkoisesta ilmoittamisesta ja joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa ilmoittavalle henkilölle perusteetonta haittaa;

12)  ’vastatoimilla’ mitä tahansa työn yhteydessä uhkauksena esitettyä tai tosiasiallista tekoa tai laiminlyöntiä, suoraa tai välillistä, joka johtuu sisäisestä tai ulkoisesta ilmoittamisesta tai tietojen julkistamisesta ja joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa ilmoittavalle henkilölle perusteetonta haittaa;

13)  ’jatkotoimilla’ mitä tahansa toimenpidettä, jonka sisäisen tai ulkoisen ilmoituksen vastaanottaja toteuttaa arvioidakseen ilmoituksessa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä ja tarvittaessa puuttuakseen ilmoitettuun rikkomiseen, mukaan lukien sisäinen tutkinta, tutkimus, syytteeseenpano, varojen takaisinperintä ja asian käsittelyn lopettaminen;

13)  ’jatkotoimilla’ mitä tahansa toimenpidettä, jonka sisäisen tai ulkoisen ilmoituksen vastaanottaja toteuttaa arvioidakseen ilmoituksessa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä ja tarvittaessa puuttuakseen ilmoitettuun rikkomiseen, mukaan lukien sisäinen tutkinta, tutkimus, syytteeseenpano, varojen takaisinperintä ja asian käsittelyn lopettaminen;

14)  ’toimivaltaisella viranomaisella’ mitä tahansa kansallista viranomaista, jolla on valtuudet ottaa vastaan ilmoituksia III luvun mukaisesti ja joiden tehtävänä on hoitaa niille tässä direktiivissä asetetut tehtävät ja erityisesti toteuttaa ilmoituksiin perustuvat jatkotoimet.

14)  ’toimivaltaisella viranomaisella’ mitä tahansa kansallista viranomaista, jolla on valtuudet ottaa vastaan ilmoituksia III luvun mukaisesti ja joiden tehtävänä on hoitaa niille tässä direktiivissä asetetut tehtävät ja erityisesti toteuttaa ilmoituksiin perustuvat jatkotoimet.

 

14 a)  ilmaisulla ’vilpittömässä mielessä’ ilmoittavan henkilön perusteltua syytä uskoa asiaan liittyvien olosuhteiden ja hänen saatavillaan ilmoitusajankohtana olevien tietojen perusteella, että kyseisen henkilön ilmoittama tieto on paikkansapitävä ja että kyseinen tieto kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan.

Tarkistus    90

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

4 artikla

4 artikla

Velvollisuus ottaa käyttöön sisäinen ilmoituskanava ja menettelyt ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia varten

Velvollisuus ottaa käyttöön sisäinen ilmoituskanava ja menettelyt ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia varten

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön sisäiset ilmoituskanavat ja menettelyt ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia varten, tarvittaessa työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisten käytäntöjensä mukaisesti, että työnantajat ja muut yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön sisäiset ilmoituskanavat ja menettelyt ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia varten, työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen ja yhteisymmärryksessä niiden kanssa.

2.  Tällaisten kanavien ja menettelyjen tarkoituksena on antaa oikeushenkilön työntekijöille mahdollisuus tehdä ilmoituksia. Niiden avulla voivat tehdä ilmoituksia myös muut henkilöt, jotka ovat yhteydessä oikeushenkilöön työnsä vuoksi 2 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetulla tavalla, mutta sisäisten ilmoituskanavien käyttö ei ole näille henkilöryhmille pakollista.

2.  Tällaisten kanavien ja menettelyjen tarkoituksena on antaa oikeushenkilön työntekijöille mahdollisuus tehdä ilmoituksia. Niiden avulla voivat tehdä ilmoituksia myös muut henkilöt, jotka ovat yhteydessä oikeushenkilöön työnsä vuoksi 2 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Ilmoituskanavien on oltava oikeushenkilön selkeästi määrittelemiä ja helposti käytettävissä sekä oikeushenkilön sisältä että sen ulkopuolelta käsin.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja yksityisen sektorin oikeushenkilöitä ovat seuraavat:

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja yksityisen sektorin oikeushenkilöitä ovat seuraavat:

a)  yksityiset oikeushenkilöt, joissa on vähintään 50 työntekijää;

a)  yksityiset oikeushenkilöt, joissa on vähintään 50 työntekijää;

b)  yksityiset oikeushenkilöt, joiden vuotuinen liikevaihto tai ryhmittymän vuotuinen tase on vähintään 10 miljoonaa euroa;

b)  yksityiset oikeushenkilöt, joiden vuotuinen liikevaihto tai ryhmittymän vuotuinen tase on vähintään 10 miljoonaa euroa;

c)  yksityiset oikeushenkilöt koosta riippumatta, jos ne toimivat rahoituspalvelujen alalla tai ovat alttiina rahanpesulle tai terrorismin rahoitukselle, sellaisina kuin niistä säädetään liitteessä mainituissa unionin säädöksissä.

c)  yksityiset oikeushenkilöt koosta riippumatta, jos ne toimivat rahoituspalvelujen alalla tai ovat alttiina rahanpesulle tai terrorismin rahoitukselle, sellaisina kuin niistä säädetään liitteessä mainituissa unionin säädöksissä.

 

3 a.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sulkea 1 kohdassa tarkoitettujen yksityisen sektorin oikeushenkilöiden ulkopuolelle seuraavat yksityiset oikeushenkilöt:

 

a)  yksityiset oikeushenkilöt, joissa on alle 250 työntekijää;

 

b)  yksityiset oikeushenkilöt, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa ja/tai joiden ryhmittymän vuotuinen tase on enintään 43 miljoonaa euroa.

4.  Tehtyään asianmukaisen riskiarvion, jossa otetaan huomioon oikeushenkilöiden toiminnan luonne ja siitä johtuva riskitaso, jäsenvaltiot voivat vaatia, että 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yksityisten oikeushenkilöiden lisäksi myös muut 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa62 määritellyt pienet yksityiset oikeushenkilöt ottavat käyttöön sisäiset ilmoituskanavat ja menettelyt.

4.  Tehtyään asianmukaisen riskiarvion, jossa otetaan huomioon oikeushenkilöiden toiminnan luonne ja siitä johtuva riskitaso erityisesti ympäristölle ja kansanterveydelle, jäsenvaltiot voivat vaatia, että 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yksityisten oikeushenkilöiden lisäksi myös muut 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa62 määritellyt pienet yksityiset oikeushenkilöt ottavat käyttöön sisäiset ilmoituskanavat ja menettelyt.

5.  Jäsenvaltion on ilmoitettava 4 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä komissiolle ja liitettävä päätökseen perustelut ja riskiarviossa käytetyt arviointikriteerit. Komissio ilmoittaa kyseisestä päätöksestä muille jäsenvaltioille.

5.  Jäsenvaltion on ilmoitettava 4 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä komissiolle ja liitettävä päätökseen perustelut ja riskiarviossa käytetyt arviointikriteerit. Komissio ilmoittaa kyseisestä päätöksestä muille jäsenvaltioille.

6.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja julkisen sektorin oikeushenkilöitä ovat seuraavat:

6.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja julkisen sektorin oikeushenkilöitä ovat seuraavat:

a)  valtionhallinto;

a)  valtionhallinto;

b)  alue- ja maakuntahallinto;

b)  alue- ja maakuntahallinto;

c)  yli 10 000 asukkaan kunnat;

c)  yli 10 000 asukkaan kunnat;

d)  muut julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

d)  muut julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

_________________

_______________

62 Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

62 Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

Perustelu

Sisäisiä ilmoituskanavia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen olisi kuuluttava edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan, jos niillä on asiasta vankat säännöt kansallisessa lainsäädännössään.

Tarkistus    91

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

5 artikla

5 artikla

Sisäistä ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia koskevat menettelyt

Sisäistä ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia koskevat menettelyt

1.  Edellä 4 artiklassa tarkoitettujen ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia koskevien menettelyjen tulee käsittää seuraavat:

1.  Edellä 4 artiklassa tarkoitettujen ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia koskevien menettelyjen tulee käsittää seuraavat:

a)  ilmoitusten vastaanottamiseen tarkoitetut kanavat, jotka on suunniteltu ja toteutettu ja joita käytetään siten, että voidaan varmistaa ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden luottamuksellisuus ja estää muiden kuin valtuutettujen henkilöstön jäsenten pääsy tietoihin;

a)  ilmoitusten vastaanottamiseen tarkoitetut kanavat, jotka on suunniteltu ja toteutettu ja joita käytetään turvallisesti siten, että voidaan varmistaa ilmoittavan henkilön sekä avustavien henkilöiden ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyyden luottamuksellisuus ja estää muiden kuin valtuutettujen henkilöstön jäsenten pääsy tietoihin;

 

a a)  luottamuksellinen ilmoituksen vastaanottoilmoitus ilmoittavalle henkilölle seitsemän päivän kuluessa vastaanottamisesta;

b)  ilmoitusten jatkotoimista vastaavan henkilön tai yksikön nimeäminen;

b)  ilmoitusten jatkotoimista vastaavan puolueettoman henkilön tai riippumattoman yksikön nimeäminen;

c)  jatkotoimet, jotka nimetty henkilö tai yksikkö toteuttaa huolellisesti ilmoituksen perusteella;

c)  jatkotoimet, jotka nimetty henkilö tai yksikkö toteuttaa huolellisesti ilmoituksen perusteella, ja tarvittaessa asianmukaisten ja oikea-aikaisten toimien toteuttaminen;

 

c a)  jatkotoimet nimettömän ilmoituksen perusteella;

d)  kohtuullinen aika, enintään kolme kuukautta ilmoituksesta, jonka kuluessa ilmoittavalle henkilölle annetaan palautetta ilmoituksen perusteella toteutetuista jatkotoimista;

d)  kohtuullinen aika, enintään kaksi kuukautta ilmoituksen vastaanottoilmoituksesta, jonka kuluessa ilmoittavalle henkilölle annetaan palautetta ilmoituksen perusteella toteutetuista jatkotoimista. Kyseistä aikaa voidaan pidentää neljään kuukauteen, jos se on tarpeen asiaan liittyvien olosuhteiden vuoksi ja etenkin, jos ilmoituksen kohteena oleva asia voi luonteensa ja monimutkaisuutensa vuoksi edellyttää pitkällistä tutkintaa;

 

d a)  ilmoittavalle henkilölle annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ja esittää huomautuksia tutkinnan aikana ja b alakohdassa tarkoitetun henkilön tai yksikön mahdollisuus ottaa huomioon merkityksellisiksi katsomansa huomautukset; sekä

e)  selkeät ja helposti saatavilla olevat tiedot menettelyistä ja siitä, miten ja millä edellytyksin on mahdollista tehdä ulkoinen ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille 13 artiklan 2 kohdan nojalla ja tarvittaessa unionin elimille, toimistoille ja virastoille.

e)  selkeät ja helposti saatavilla olevat tiedot menettelyistä ja siitä, miten ja millä edellytyksin on mahdollista tehdä ulkoinen ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille 13 artiklan 2 kohdan nojalla ja tarvittaessa unionin elimille, toimistoille ja virastoille.

2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kanavien kautta on voitava tehdä ilmoitus kaikilla seuraavilla tavoilla:

2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kanavien kautta on voitava tehdä ilmoitus jollakin seuraavista tavoista:

a)  sähköisesti tai paperilla tehty kirjallinen ilmoitus ja/tai puhelimitse tehty suullinen ilmoitus, joka on voitu nauhoittaa tai jättää nauhoittamatta;

a)  sähköisesti tai paperilla tehty kirjallinen ilmoitus ja/tai puhelimitse tai muulla ääniviestijärjestelmällä tehty suullinen ilmoitus, joka on voitu nauhoittaa ilmoittavan henkilön etukäteissuostumuksella tai jättää nauhoittamatta;

b)  henkilökohtainen tapaaminen ilmoitusten vastaanottajaksi nimetyn henkilön tai yksikön kanssa.

b)  henkilökohtainen tapaaminen ilmoitusten vastaanottajaksi nimetyn henkilön tai yksikön kanssa.

Ilmoituskanavien toiminnasta vastaa joko sisäisesti tätä varten nimetty henkilö tai yksikkö tai ulkoinen kolmas osapuoli edellyttäen, että noudatetaan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja takeita ja vaatimuksia.

 

3.  Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu henkilö tai yksikkö voi olla sama, jolla on valtuudet ottaa vastaan ilmoituksia. Lisäksi voidaan nimetä muita henkilöitä ”luottohenkilöiksi”, joilta ilmoittavat henkilöt ja ilmoittamista harkitsevat voivat saada luottamuksellista neuvontaa.

3.  Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu henkilö tai yksikkö voi olla sama, jolla on valtuudet ottaa vastaan ilmoituksia sillä ehdolla, että 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja puolueettomuuden ja luottamuksellisuuden takeita noudatetaan. Lisäksi voidaan nimetä muita henkilöitä ”luottohenkilöiksi”, joilta ilmoittavat henkilöt ja ilmoittamista harkitsevat voivat saada luottamuksellista neuvontaa.

 

3 a.  Edellä 4 artiklassa tarkoitetuilla menettelyillä ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia varten on varmistettava, että ilmoittavalla henkilöllä tai ilmoittamista harkitsevalla henkilöllä on oikeus ottaa menettelyn kaikkiin vaiheisiin, myös tässä artiklassa säädettyihin fyysisiin tapaamisiin, mukaan työntekijöiden edustaja.

Tarkistus    92

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

6 artikla

6 artikla

Velvollisuus ottaa käyttöön ulkoinen ilmoituskanava ja toteuttaa ilmoitusten perusteella jatkotoimia

Velvollisuus ottaa käyttöön ulkoinen ilmoituskanava ja toteuttaa ilmoitusten perusteella jatkotoimia

1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on valtuudet ottaa vastaan ja käsitellä ilmoituksia.

1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on valtuudet ottaa vastaan ja käsitellä ilmoituksia.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset

a)  ottavat ilmoittavan henkilön toimittamien tietojen vastaanottamista ja käsittelyä varten käyttöön riippumattomat ja erilliset ulkoiset ilmoituskanavat, jotka ovat turvallisia ja joilla varmistetaan luottamuksellisuus;

a)  ottavat ilmoittavan henkilön toimittamien tietojen vastaanottamista ja käsittelyä varten käyttöön riippumattomat ja erilliset ulkoiset ilmoituskanavat, jotka ovat turvallisia ja joilla varmistetaan luottamuksellisuus;

b)  antavat ilmoittavalle henkilölle palautetta ilmoituksen perusteella toteutetuista jatkotoimista kohtuullisen ajan kuluessa, joka saa olla enintään kolme kuukautta tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kuusi kuukautta;

 

c)  välittävät ilmoituksen sisältämät tiedot tarvittaessa toimivaltaisille unionin elimille, toimistoille ja virastoille lisätutkimuksia varten, jos kansallisessa tai unionin lainsäädännössä niin säädetään.

c)  välittävät ilmoituksen sisältämät tiedot tarvittaessa toimivaltaisille unionin elimille, toimistoille ja virastoille lisätutkimuksia varten, jos kansallisessa tai unionin lainsäädännössä niin säädetään.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat ilmoitusten perusteella tarvittavat jatkotoimet ja tutkivat ilmoitusten sisällön asianmukaisella tavalla. Toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava ilmoittavalle henkilölle tutkimusten lopullinen tulos.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat ilmoitusten perusteella tarvittavat jatkotoimet ja tutkivat ilmoitusten sisällön asianmukaisella tavalla ja ne voivat toteuttaa tarvittaessa asianmukaisia korjaavia toimia. Toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava ilmoittavalle henkilölle tutkimusten lopullinen tulos.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mikä tahansa viranomainen, joka on saanut ilmoituksen mutta jolla ei ole valtuuksia puuttua ilmoitettuun rikkomiseen, toimittaa ilmoituksen edelleen toimivaltaiselle viranomaiselle ja että asiasta tiedotetaan ilmoittavalle henkilölle.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mikä tahansa viranomainen, joka on saanut ilmoituksen mutta jolla ei ole valtuuksia puuttua ilmoitettuun rikkomiseen, toimittaa ilmoituksen edelleen toimivaltaiselle viranomaiselle kohtuullisessa ajassa, turvallisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon asiaankuuluvat tietosuojaa ja luottamuksellisuutta koskevat lait ja säännöt. Ilmoittavalle henkilölle on tiedotettava viipymättä ilmoituksen toimittamisesta edelleen.

Tarkistus    93

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

7 artikla

7 artikla

Ulkoisia ilmoituskanavia koskevat vaatimukset

Ulkoisia ilmoituskanavia koskevat vaatimukset

1.  Erityisiä ulkoisia ilmoituskanavia on pidettävä riippumattomina ja erillisinä, jos ne täyttävät kaikki seuraavat kriteerit:

1.  Erityisiä ulkoisia ilmoituskanavia on pidettävä riippumattomina ja erillisinä, jos ne täyttävät kaikki seuraavat kriteerit:

a)  ne on erotettu toimivaltaisen viranomaisen yleisistä viestintäkanavista, myös niistä, joiden avulla toimivaltainen viranomainen viestii sisäisesti ja kolmansien osapuolten kanssa tavanomaisessa toiminnassaan;

a)  ne on erotettu toimivaltaisen viranomaisen yleisistä viestintäkanavista, myös niistä, joiden avulla toimivaltainen viranomainen viestii sisäisesti ja kolmansien osapuolten kanssa tavanomaisessa toiminnassaan;

b)  ne on suunniteltu ja toteutettu ja niitä käytetään siten, että varmistetaan tietojen täydellisyys, eheys ja luottamuksellisuus sekä estetään muiden kuin toimivaltaisen viranomaisen valtuutettujen henkilöstön jäsenten pääsy tietoihin;

b)  ne on suunniteltu ja toteutettu ja niitä käytetään siten, että varmistetaan tietojen, mukaan lukien ilmoittavan henkilön ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyys, täydellisyys, eheys ja luottamuksellisuus sekä estetään muiden kuin toimivaltaisen viranomaisen valtuutettujen henkilöstön jäsenten pääsy tietoihin;

c)  ne mahdollistavat tiedon tallentamisen pysyvällä välineellä jatkotutkimuksia varten 11 artiklan mukaisesti.

c)  ne mahdollistavat tiedon tallentamisen pysyvällä välineellä jatkotutkimuksia varten 11 artiklan mukaisesti.

2.  Erityisten ilmoituskanavien on mahdollistettava ilmoittaminen vähintään kaikilla seuraavilla tavoilla:

2.  Erityisten ilmoituskanavien on mahdollistettava ilmoittaminen vähintään kaikilla seuraavilla tavoilla:

a)  sähköisesti tai paperilla tehty kirjallinen ilmoitus;

a)  sähköisesti tai paperilla tehty kirjallinen ilmoitus;

b)  puhelimitse tehty suullinen ilmoitus, joka on voitu nauhoittaa tai jättää nauhoittamatta;

b)  puhelimitse tehty suullinen ilmoitus, joka on voitu nauhoittaa tai jättää nauhoittamatta;

c)  fyysinen tapaaminen ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenten kanssa.

c)  fyysinen tapaaminen ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenten kanssa ja ilmoittavan henkilön sitä pyytäessä työntekijöiden edustajan kanssa.

3.  Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että ilmoitus, joka on saatu muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen erityisten ilmoituskanavien kautta, toimitetaan viipymättä alkuperäisessä muodossaan ilmoitusten käsittelystä vastaaville toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenille käyttäen erityisiä viestintäkanavia.

3.  Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että ilmoitus, joka on saatu muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen erityisten ilmoituskanavien kautta, toimitetaan viipymättä alkuperäisessä muodossaan ilmoitusten käsittelystä vastaaville toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenille käyttäen erityisiä viestintäkanavia.

4.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että jos ilmoitus on alun perin osoitettu henkilölle, jota ei ole nimetty toimivaltaiseksi käsittelemään ilmoituksia, kyseistä henkilöä kielletään paljastamasta tietoja, jotka saattaisivat paljastaa joko ilmoittavan henkilön tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyyden.

4.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että jos ilmoitus on alun perin osoitettu henkilölle, jota ei ole nimetty toimivaltaiseksi käsittelemään ilmoituksia, kyseistä henkilöä kielletään paljastamasta tietoja, jotka saattaisivat paljastaa joko ilmoittavan henkilön tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyyden.

Tarkistus    94

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla

Komission teksti

Tarkistus

8 artikla

8 artikla

Ilmoitusten käsittelystä vastaavat henkilöstön jäsenet

Ilmoitusten käsittelystä vastaavat henkilöstön jäsenet

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on henkilöstöä, jolle on annettu tehtäväksi ilmoitusten käsittely. Ilmoitusten käsittelystä vastaavat henkilöstön jäsenet on koulutettava käsittelemään ilmoituksia.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävä määrä pätevää henkilöstöä, jolle on annettu tehtäväksi ilmoitusten käsittely. Ilmoitusten käsittelystä vastaavat henkilöstön jäsenet on koulutettava käsittelemään ilmoituksia, ja heidän on noudatettava tässä direktiivissä säädettyjä luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia.

2.  Ilmoitusten käsittelystä vastaavat henkilöstön jäsenet hoitavat seuraavia tehtäviä:

2.  Ilmoitusten käsittelystä vastaavat henkilöstön jäsenet hoitavat seuraavia tehtäviä:

a)  he antavat kaikille asianomaisille henkilöille tietoja ilmoitusten tekemisessä noudatettavista menettelyistä;

a)  he antavat kaikille asianomaisille henkilöille tietoja ilmoitusten tekemisessä noudatettavista menettelyistä;

b)  he vastaanottavat ilmoituksia ja toteuttavat niihin liittyviä jatkotoimia;

b)  he vastaanottavat ilmoituksia ja toteuttavat niihin liittyviä jatkotoimia. He määrittävät, kuuluuko ilmoitus tämän direktiivin soveltamisalaan;

c)  he huolehtivat yhteydenpidosta ilmoittavaan henkilöön tiedottaakseen hänelle tutkinnan etenemisestä ja sen tuloksesta.

c)  he huolehtivat yhteydenpidosta ilmoittavaan henkilöön tiedottaakseen hänelle tutkinnan etenemisestä ja sen tuloksesta.

Tarkistus    95

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla

Komission teksti

Tarkistus

9 artikla

9 artikla

Ulkoista ilmoittamista koskevat menettelyt

Ulkoista ilmoittamista koskevat menettelyt

1.  Ulkoista ilmoittamista koskevissa menettelyissä on määritettävä seuraavat:

1.  Ulkoista ilmoittamista koskevissa menettelyissä on määritettävä seuraavat:

a)  se, millä tavoin toimivaltainen viranomainen voi vaatia ilmoittavaa henkilöä selventämään ilmoittamiaan tietoja tai antamaan saatavillaan olevia lisätietoja;

a)  se, millä tavoin toimivaltainen viranomainen voi vaatia ilmoittavaa henkilöä selventämään ilmoittamiaan tietoja tai antamaan saatavillaan olevia lisätietoja;

 

a a)  luottamuksellinen ilmoituksen vastaanottoilmoitus ilmoittavalle henkilölle seitsemän päivän kuluessa vastaanottamisesta;

b)  kohtuullinen aika, joka saa olla enintään kolme kuukautta tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kuusi kuukautta, jonka kuluessa ilmoittavalle henkilölle annetaan ilmoituksen perusteella palautetta, sekä tämän palautteen tyyppi ja sisältö;

b)  kohtuullinen aika, joka saa olla enintään kaksi kuukautta ilmoituksen vastaanottoilmoituksesta ja jonka kuluessa toteutetaan jatkotoimia ilmoituksen perusteella, mukaan lukien tarvittaessa asianmukaisten toimien toteuttaminen sekä tutkinnan suorittaminen ilmoituksen aiheesta ja jonka kuluessa ilmoittavalle henkilölle annetaan ilmoituksen perusteella palautetta, sekä tämän palautteen tyyppi ja sisältö. Kyseistä aikaa voidaan pidentää neljään kuukauteen asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa;

 

b a)  nimettömän ilmoituksen perusteella toteutettavat jatkotoimet kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti vahvistettujen tätä koskevien säännösten mukaisesti;

c)  ilmoituksiin sovellettavat luottamuksellisuutta koskevat järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtainen kuvaus olosuhteista, joissa ilmoittavan henkilön luottamukselliset tiedot voidaan julkistaa.

c)  ilmoituksiin sovellettavat luottamuksellisuutta koskevat järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtainen kuvaus olosuhteista, joissa ilmoittavan henkilön ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön luottamukselliset tiedot voidaan julkistaa.

 

c a)  ilmoittavalle henkilölle annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ja esittää huomautuksia tutkinnan aikana ja toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuus ottaa huomioon merkityksellisiksi katsomansa huomautukset;

2.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa yksityiskohtaisessa kuvauksessa on mainittava myös poikkeustapaukset, joissa tietojen luottamuksellisuutta ei välttämättä voida taata; tällaisia ovat muun muassa tilanteet, joissa tietojen julkistaminen on tarpeellinen ja oikeasuhteinen velvollisuus, joka on asetettu unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä silloin, kun on kyse tutkimuksista tai niitä seuraavista oikeudenkäynneistä tai kun on tarpeen suojata muiden vapauksia, myös ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeutta puolustukseen, ja johon sovelletaan kussakin tapauksessa kyseiseen lainsäädäntöön sisältyviä asianmukaisia takeita.

2.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa yksityiskohtaisessa kuvauksessa on mainittava myös poikkeustapaukset, joissa tietojen luottamuksellisuutta ei välttämättä voida taata; tällaisia ovat muun muassa tilanteet, joissa tietojen julkistaminen on tarpeellinen ja oikeasuhteinen velvollisuus, joka on asetettu unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä silloin, kun on kyse tutkimuksista tai niitä seuraavista oikeudenkäynneistä tai kun on tarpeen suojata muiden vapauksia, myös ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeutta puolustukseen, ja johon sovelletaan kussakin tapauksessa kyseiseen lainsäädäntöön sisältyviä asianmukaisia takeita.

3.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu yksityiskohtainen kuvaus on laadittava selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä, ja sen on oltava ilmoittaville henkilöille helposti saatavilla.

3.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu yksityiskohtainen kuvaus on laadittava selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä, ja sen on oltava ilmoittaville henkilöille helposti saatavilla.

Tarkistus    96

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla

Komission teksti

Tarkistus

10 artikla

10 artikla

Ilmoitusten vastaanottamista ja jatkotoimia koskevat tiedot

Ilmoitusten vastaanottamista ja jatkotoimia koskevat tiedot

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset julkaisevat verkkosivustoillaan erillisessä, helposti tunnistettavassa ja käytettävissä olevassa osiossa ainakin seuraavat tiedot:

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset julkaisevat verkkosivustoillaan erillisessä, helposti tunnistettavassa ja käytettävissä olevassa osiossa ainakin seuraavat tiedot:

a)  edellytykset, joiden täyttyessä ilmoittavat henkilöt voivat saada tämän direktiivin mukaista suojelua;

a)  edellytykset, joiden täyttyessä ilmoittavat henkilöt voivat saada tämän direktiivin mukaista suojelua;

b)  tiedot viestintäkanavista, joita käytetään ilmoitusten vastaanottamisessa ja jatkotoimissa;

b)  tiedot viestintäkanavista, joita käytetään ilmoitusten vastaanottamisessa ja jatkotoimissa;

i)  puhelinnumerot ja ilmoitus siitä, tallennetaanko puhelinkeskustelut numeroon soitettaessa;

i)  puhelinnumerot ja ilmoitus siitä, tallennetaanko puhelinkeskustelut numeroon soitettaessa;

ii)  turvalliset ja luottamuksellisuuden takaavat erityiset sähköiset osoitteet ja postiosoitteet, joita käytetään otettaessa yhteyttä ilmoitusten käsittelystä vastaaviin henkilöstön jäseniin;

ii)  turvalliset ja luottamuksellisuuden takaavat erityiset sähköiset osoitteet ja postiosoitteet, joita käytetään otettaessa yhteyttä ilmoitusten käsittelystä vastaaviin henkilöstön jäseniin;

c)  9 artiklassa tarkoitetut ilmoituksiin sovellettavat menettelyt;

c)  9 artiklassa tarkoitetut ilmoituksiin sovellettavat menettelyt;

d)  ilmoituksiin sovellettavat luottamuksellisuutta koskevat järjestelyt, mukaan lukien tiedot henkilötietojen käsittelystä tilanteen mukaan asetuksen (EU) 2016/679 13 artiklan, direktiivin (EU) 2016/680 13 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 11 artiklan mukaisesti.

d)  ilmoituksiin sovellettavat luottamuksellisuutta koskevat järjestelyt, mukaan lukien tiedot henkilötietojen käsittelystä tilanteen mukaan asetuksen (EU) 2016/679 5 ja 13 artiklan, direktiivin (EU) 2016/680 13 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 11 artiklan mukaisesti.

e)  ilmoitusten perusteella toteutettavien jatkotoimien luonne;

e)  ilmoitusten perusteella toteutettavien jatkotoimien luonne;

f)  ilmoittavien henkilöiden saatavilla olevat oikeussuojakeinot ja menettelyt, joilla heitä suojataan vastatoimilta, ja ilmoituksen tekemistä harkitsevien henkilöiden mahdollisuudet saada luottamuksellista neuvontaa;

f)  ilmoittavien henkilöiden saatavilla olevat oikeussuojakeinot ja menettelyt, joilla heitä suojataan vastatoimilta, ja ilmoituksen tekemistä harkitsevien henkilöiden mahdollisuudet saada luottamuksellista neuvontaa;

g)  selkeä huomautus siitä, että henkilöiden, jotka antavat toimivaltaiselle viranomaiselle tietoja tämän direktiivin mukaisesti, ei katsota rikkovan mitään tietojen ilmaisemista koskevaa rajoitusta, joka on asetettu sopimuksella taikka lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä, eikä heitä aseteta minkäänlaiseen vastuuseen tällaisen ilmaisemisen osalta.

g)  selkeä huomautus siitä, että henkilöiden, jotka antavat toimivaltaiselle viranomaiselle tietoja tämän direktiivin mukaisesti, ei katsota rikkovan mitään tietojen ilmaisemista koskevaa rajoitusta, joka on asetettu sopimuksella taikka lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä, eikä heitä aseteta minkäänlaiseen vastuuseen tällaisen ilmaisemisen osalta.

 

g a)   vuotuinen kertomus saaduista ilmoituksista ja niiden käsittelystä noudattaen käynnissä olevien tutkintojen luottamuksellisuutta;

 

g b)  jäljempänä 14 a artiklassa säädetyn yhteisen riippumattoman hallintoviranomaisen yhteystiedot.

Tarkistus    97

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla

Komission teksti

Tarkistus

11 artikla

11 artikla

Vastaanotettujen ilmoitusten säilyttäminen

Vastaanotettujen ilmoitusten säilyttäminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset säilyttävät kaikki vastaanottamansa ilmoitukset.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset säilyttävät kaikki vastaanottamansa ilmoitukset noudattamalla tässä direktiivissä säädettyjä luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia. Ilmoituksia säilytetään ainoastaan ilmoitusmenettelyn kannalta tarpeelliseksi ja oikeasuhteiseksi katsotun ajan ja ne poistetaan heti, kun ilmoitusmenettely on päättynyt. Kyseisiin ilmoituksiin sisältyviä henkilötietoja käsitellään unionin tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava kirjallisen ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoittavan henkilön antamaan postiosoitteeseen tai sähköiseen osoitteeseen, ellei ilmoittava henkilö ole nimenomaisesti pyytänyt toisin tai ellei toimivaltainen viranomainen perustellusti usko, että kirjallista ilmoitusta koskevan vastaanottoilmoituksen antaminen vaarantaisi ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden suojan.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten tai yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden on viipymättä ilmoitettava kirjallisen ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoittavan henkilön antamaan postiosoitteeseen tai sähköiseen osoitteeseen, ellei ilmoittava henkilö ole nimenomaisesti pyytänyt toisin tai ellei toimivaltaisella viranomaisella ollut perusteltua syytä uskoa, että kirjallista ilmoitusta koskevan vastaanottoilmoituksen antaminen vaarantaisi ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden suojan.

3.  Jos ilmoittamiseen käytetään nauhoittavaa puhelinlinjaa, toimivaltaisella viranomaisella on ilmoittavan henkilön suostumuksella oikeus dokumentoida suullinen ilmoitus seuraavissa muodoissa:

3.  Jos ilmoittamiseen käytetään nauhoittavaa puhelinlinjaa, toimivaltaisten viranomaisten ja yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden on ilmoittavan henkilön suostumuksella ja edellyttäen, että noudatetaan tässä direktiivissä säädettyjä luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia, dokumentoitava suullinen ilmoitus seuraavissa muodoissa:

a)  tallenne keskustelusta pysyvällä välineellä uudelleen kuunneltavassa muodossa;

a)  tallenne keskustelusta pysyvällä välineellä uudelleen kuunneltavassa muodossa;

b)  ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenten laatima täydellinen ja tarkka selostus keskustelusta.

b)  ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenten laatima täydellinen ja tarkka selostus keskustelusta.

Toimivaltaisen viranomaisen on annettava ilmoittavalle henkilölle mahdollisuus tarkistaa, korjata ja hyväksyä allekirjoituksellaan puhelinkeskustelusta laadittu selostus.

Toimivaltaisten viranomaisten ja yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden on annettava ilmoittavalle henkilölle mahdollisuus tarkistaa, korjata ja hyväksyä allekirjoituksellaan puhelinkeskustelusta laadittu selostus.

4.  Jos ilmoittamiseen käytetään puhelinlinjaa, joka ei nauhoita keskustelua, toimivaltaisella viranomaisella on oikeus dokumentoida suullinen ilmoitus käyttäen ilmoitusten käsittelystä vastaavien henkilöstön jäsentensä keskustelusta laatimaa tarkkaa pöytäkirjaa. Toimivaltaisen viranomaisen on annettava ilmoittavalle henkilölle mahdollisuus tarkistaa, korjata ja hyväksyä allekirjoituksellaan puhelinkeskustelusta laadittu pöytäkirja.

4.  Jos ilmoittamiseen käytetään puhelinlinjaa, joka ei nauhoita keskustelua, toimivaltaisten viranomaisten ja yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden on dokumentoitava suullinen ilmoitus käyttäen ilmoitusten käsittelystä vastaavien henkilöstön jäsentensä keskustelusta laatimaa tarkkaa pöytäkirjaa. Toimivaltaisten viranomaisten ja yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden on annettava ilmoittavalle henkilölle mahdollisuus tarkistaa, korjata ja hyväksyä allekirjoituksellaan puhelinkeskustelusta laadittu selostus.

5.  Kun henkilö pyytää tapaamista ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenten kanssa tehdäkseen ilmoituksen 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tapaamisesta laaditaan täydellinen ja tarkka pöytäkirja, joka on pysyvällä välineellä uudelleen luettavassa muodossa. Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus laatia tapaamisesta pöytäkirja jollakin seuraavista tavoista:

5.  Kun henkilö pyytää tapaamista ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten tai yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden henkilöstön jäsenten kanssa tehdäkseen ilmoituksen 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten tai yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden on varmistettava, että tapaamisesta laaditaan täydellinen ja tarkka pöytäkirja, joka on pysyvällä välineellä uudelleen luettavassa muodossa. Toimivaltaisten viranomaisten ja yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden on laadittava tapaamisesta pöytäkirja jollakin seuraavista tavoista:

a)  tallenne keskustelusta pysyvällä välineellä uudelleen kuunneltavassa muodossa;

a)  tallenne keskustelusta pysyvällä välineellä uudelleen kuunneltavassa muodossa;

b)  ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenten laatima tarkka pöytäkirja.

b)  ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen ja yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden henkilöstön jäsenten laatima tarkka pöytäkirja.

Toimivaltaisen viranomaisen on annettava ilmoittavalle henkilölle mahdollisuus tarkistaa, korjata ja hyväksyä allekirjoituksellaan puhelinkeskustelusta laadittu pöytäkirja.

Toimivaltaisten viranomaisten ja yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden on annettava ilmoittavalle henkilölle mahdollisuus tarkistaa, korjata ja hyväksyä allekirjoituksellaan tapaamisesta laadittu selostus.

 

5 a.  Edellä 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa luottamuksellisten tietojen julkistamista koskevissa tapauksissa toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava siitä ilmoittavalle henkilölle ja lähetettävä ilmoittavalle henkilölle kirjallisessa muodossa perustelu siitä, miksi luottamukselliset tiedot olisi julkistettava. Ilmoittavalle henkilölle on annettava mahdollisuus tarkistaa perustelu ja oikaista sitä sekä vahvistaa, että nämä olosuhteet toteutuvat.

 

Tarkistus    98

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla

Komission teksti

Tarkistus

13 artikla

13 artikla

Edellytykset ilmoittavien henkilöiden suojaamiseksi

Edellytykset ilmoittavien henkilöiden suojaamiseksi

1.  Ilmoittava henkilö voi saada tämän direktiivin mukaista suojelua, jos hänellä on perusteltu syy uskoa, että ilmoitettu tieto piti paikkansa ilmoittamishetkellä ja että kyseinen tieto kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan.

1.  Sisäisen ja/tai ulkoisen ilmoituksen tekevä henkilö voi saada tämän direktiivin mukaista suojelua, jos hänellä on perusteltu syy uskoa, että ilmoitettu tieto piti paikkansa ilmoittamishetkellä ja että kyseinen tieto kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan.

2.  Ulkoisen ilmoituksen tekevä henkilö voi saada tämän direktiivin mukaista suojelua, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

 

a)  hän on tehnyt ensin sisäisen ilmoituksen, mutta sen perusteella ei ole toteutettu asianmukaisia toimia 5 artiklassa tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa;

 

b)  ilmoittavalla henkilöllä ei ollut käytössään sisäisiä ilmoituskanavia tai hänen ei voida kohtuudella olettaa tienneen tällaisista kanavista;

 

c)  sisäisten ilmoituskanavien käyttö ei ollut ilmoittavalle henkilölle pakollista 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

 

d)  hänen ei voitu kohtuudella odottaa käyttävän sisäisiä ilmoituskanavia ilmoituksen sisällön vuoksi;

 

e)  hänellä oli perusteltu syy uskoa, että sisäisen ilmoituskanavan käyttö voisi vaarantaa toimivaltaisten viranomaisten tutkintatoimien tuloksellisuuden;

 

f)   hänellä oli unionin lainsäädännön nojalla oikeus tehdä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle suoraan ulkoisten ilmoituskanavien kautta.

 

3.  Henkilöllä, joka ilmoittaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista rikkomisista asianomaisille unionin elimille, toimistoille tai virastoille, on oikeus saada tämän direktiivin mukaista suojelua samoin edellytyksin kuin henkilöllä, joka on tehnyt ulkoisen ilmoituksen 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

3.  Henkilöllä, joka ilmoittaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista rikkomisista asianomaisille unionin elimille, toimistoille tai virastoille, on oikeus saada tämän direktiivin mukaista suojelua samoin edellytyksin kuin henkilöllä, joka on tehnyt ilmoituksen kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

4.  Henkilöllä, joka julkistaa tietoja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista rikkomisista, on oikeus saada tämän direktiivin mukaista suojelua silloin kun

4.  Henkilöllä, joka julkistaa tietoja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista rikkomisista, on oikeus saada tämän direktiivin mukaista suojelua silloin kun

a)  hän on tehnyt ensin sisäisen ja/tai ulkoisen ilmoituksen II ja III luvun ja tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, mutta sen perusteella ei ole toteutettu asianmukaisia toimia 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa; tai

a)  hän on tehnyt ensin sisäisen ja/tai ulkoisen ilmoituksen II ja III luvun ja tämän artiklan kohdan mukaisesti, mutta sen perusteella ei ole toteutettu asianmukaisia toimia artiklan kohdan alakohdassa ja 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa; tai

b)   hänen ei voitu kohtuudella odottaa käyttävän sisäisiä ja/tai ulkoisia ilmoituskanavia yleiseen etuun kohdistuvan välittömän tai ilmeisen vaaran tai asiaan liittyvien erityisten olosuhteiden tai peruuttamattoman vahingon riskin vuoksi.

b)   hänellä on perusteltu syy uskoa, että hänen ei voitu kohtuudella odottaa käyttävän sisäisiä ja/tai ulkoisia ilmoituskanavia esimerkiksi yleiseen etuun kohdistuvan välittömän ja ilmeisen vaaran tai haitan tai asiaan liittyvien erityisten olosuhteiden vuoksi, esimerkiksi kun ilmoittavilla henkilöillä on perusteltu syy uskoa, että rikkomiseen syyllistynyt henkilö ja toimivaltainen viranomainen toimivat yhteistyössä tai että asiaankuuluvat ulkopuoliset viranomaiset ovat suoraan tai välillisesti osallistuneet väitettyyn väärään toimintaan tai että todisteita voidaan kätkeä tai hävittää tai hätätilanteessa tai peruuttamattoman vahingon riskin vuoksi.

 

4 a.  Nimettömän ilmoituksen tekijällä, jonka henkilöllisyys paljastuu myöhemmin, on oikeus saada tämän direktiivin mukaista suojelua samoin edellytyksin kuin ilmoittavilla henkilöillä, joiden henkilöllisyys oli tiedossa ilmoituksen tekemisestä tai tietojen julkistamisesta lähtien.

Tarkistus    99

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla

Komission teksti

Tarkistus

14 artikla

14 artikla

Ilmoittaviin henkilöihin kohdistuvien vastatoimien kielto

Ilmoittaviin henkilöihin kohdistuvien vastatoimien kielto

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan estää kaikenlaiset suorat tai epäsuorat vastatoimet, jotka kohdistuvat 13 artiklassa säädetyt edellytykset täyttäviin ilmoittaviin henkilöihin ja joita voivat olla erityisesti seuraavat:

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan estää kaikenlaiset suorat tai epäsuorat vastatoimet, jotka kohdistuvat 13 artiklassa säädetyt edellytykset täyttäviin ilmoittaviin henkilöihin, jotka aikovat tehdä ilmoituksen, tai avustaviin henkilöihin ja joita voivat olla erityisesti seuraavat:

a)  erottaminen virasta määräajaksi, pakkolomautus, irtisanominen tai muut vastaavat toimenpiteet;

a)  erottaminen virasta määräajaksi, pakkolomautus, irtisanominen tai muut vastaavat toimenpiteet;

b)  siirtäminen alempiin tehtäviin tai ylennyksen lykkääminen;

b)  siirtäminen alempiin tehtäviin tai ylennyksen lykkääminen;

c)  työtehtävien vaihtaminen, työpaikan siirtäminen, palkanalennus, työajan muuttaminen;

c)  työtehtävien vaihtaminen, työpaikan siirtäminen, palkanalennus, työajan muuttaminen;

d)  koulutukseen pääsyn estäminen;

d)  koulutukseen pääsyn estäminen;

e)  kielteinen työsuorituksen arviointi tai työtodistus;

e)  kielteinen työsuorituksen arviointi tai työtodistus;

f)  minkä tahansa kurinpitotoimen, varoituksen tai muun seuraamuksen, kuten taloudellisen seuraamuksen, määrääminen tai toteuttaminen;

f)  minkä tahansa kurinpitotoimen, varoituksen tai muun seuraamuksen, kuten taloudellisen seuraamuksen, määrääminen tai toteuttaminen;

g)  pakottaminen, pelottelu, ahdistelu tai hyljeksintä työpaikalla;

g)  pakottaminen, pelottelu, ahdistelu tai hyljeksintä;

h)  syrjintä tai epäedullinen tai epäoikeudenmukainen kohtelu;

h)  syrjintä tai epäedullinen tai epäoikeudenmukainen kohtelu;

i)  kieltäytyminen tilapäisen työsuhteen vakinaistamisesta;

i)  kieltäytyminen tilapäisen työsuhteen vakinaistamisesta;

j)  kieltäytyminen tilapäisen työsuhteen uudistamisesta tai sen ennenaikainen päättäminen;

j)  kieltäytyminen tilapäisen työsuhteen uudistamisesta tai sen ennenaikainen päättäminen;

k)  vahingon aiheuttaminen esimerkiksi henkilön maineelle, tai taloudellisen vahingon, kuten liiketoimintamahdollisuuksien ja tulojen menettämisen, aiheuttaminen;

k)  vahingon aiheuttaminen esimerkiksi henkilön maineelle, erityisesti sosiaalisessa mediassa, tai taloudellisen vahingon, kuten liiketoimintamahdollisuuksien ja tulojen menettämisen, aiheuttaminen;

l)  mustalle listalle asettaminen sektorin tai toimialan kattavan epävirallisen tai virallisen sopimuksen perusteella niin, että henkilö ei myöhemmin enää saa työtä kyseiseltä sektorilta tai toimialalta;

l)  mustalle listalle asettaminen sektorin tai toimialan kattavan epävirallisen tai virallisen sopimuksen perusteella niin, että henkilö ei myöhemmin enää saa työtä kyseiseltä sektorilta tai toimialalta;

m)  tavaroiden tai palveluiden toimittamista koskevien sopimusten ennenaikainen irtisanominen tai peruuttaminen;

m)  tavaroiden tai palveluiden toimittamista koskevien sopimusten ennenaikainen irtisanominen tai peruuttaminen tämän direktiivin mukaisen ilmoituksen vuoksi;

n)  käyttöluvan tai muun luvan peruuttaminen

n)  käyttöluvan tai muun luvan peruuttaminen;

 

n a)  pakollinen psykiatrinen tai lääketieteellinen hoitoonohjaus;

 

n b)  turvallisuusluokituksen keskeytys tai peruminen.

Tarkistus    100

Ehdotus direktiiviksi

14 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

14 a artikla

 

Riippumattoman kolmannen osapuolen antama tuki ilmoittavalle henkilölle

 

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että ilmoittavalle tai ilmoittamista tai tietojen julkistamista harkitsevalle henkilölle annetaan tähän tukea. Tällaisessa tuessa on varmistettava, että tässä kohdassa tarkoitettujen henkilöiden henkilöllisyys pysyy luottamuksellisena, ja sitä voidaan erityisesti antaa seuraavissa muodoissa:

 

a)  puolueeton, luottamuksellinen ja maksuton neuvonta, jota annetaan etenkin tämän direktiivin soveltamisalasta, ilmoituskanavista ja ilmoittavalle henkilölle myönnettävästä suojelusta sekä ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksista;

 

b)  oikeusapu rikosoikeudellisissa menettelyissä 15 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

 

c)  psykologinen tuki 15 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

 

2.  Tämän tuen antaja voi olla tietopalvelukeskus tai yhteinen riippumaton ja selkeästi yksilöity hallintoviranomainen.

Tarkistus    101

Ehdotus direktiiviksi

14 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

14 b artikla

 

Velvollisuus pitää ilmoittavien henkilöiden henkilöllisyys luottamuksellisena

 

1. Ilmoittavan henkilön henkilöllisyyttä ei saa paljastaa ilman ilmoittavan henkilön nimenomaista suostumusta. Tätä luottamuksellisuutta koskevaa vaatimusta sovelletaan myös tietoihin, joita voidaan käyttää ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden selvittämiseen.

 

2. Henkilön, joka saa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, on suojeltava näitä tietoja.

 

3. Ilmoituksen kohteena oleva henkilö ei saa missään olosuhteissa saada tietoa ilmoittavan henkilön henkilöllisyydestä.

 

4. Olosuhteet, joissa ilmoittavan henkilön luottamukselliset tiedot voidaan paljastaa, rajoittuvat ainoastaan tapauksiin, joissa tietojen julkistaminen on tarpeellinen ja oikeasuhteinen velvollisuus, joka on asetettu unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä silloin, kun on kyse tutkimuksista tai niitä seuraavista oikeudenkäynneistä tai kun on tarpeen suojata muiden vapauksia, myös ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeutta puolustukseen, ja johon sovelletaan kussakin tapauksessa kyseiseen lainsäädäntöön sisältyviä asianmukaisia takeita.

 

5. Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa henkilön, joka on nimetty vastaanottamaan ilmoituksia ja toteuttamaan niiden perusteella jatkotoimia, on ennen ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden paljastamista ilmoitettava tälle asiasta.

 

6. Sisäiset ja ulkoiset ilmoituskanavat on suunniteltava ja toteutettava ja niitä on käytettävä siten, että voidaan varmistaa, että ilmoittavan henkilön henkilöllisyys pysyy luottamuksellisena, ja estää muiden kuin valtuutettujen henkilöiden pääsy tietoihin.

Tarkistus    102

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla

Komission teksti

Tarkistus

15 artikla

15 artikla

Toimenpiteet ilmoittavien henkilöiden suojaamiseksi vastatoimilta

Toimenpiteet ilmoittavien henkilöiden ja avustavien henkilöiden suojaamiseksi vastatoimilta

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 13 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttäviä ilmoittavia henkilöitä suojellaan vastatoimilta. Tällaisten toimenpiteiden tulee sisältää erityisesti 2–8 kohdassa esitetyt toimenpiteet.

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 13 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttäviä ilmoittavia henkilöitä suojellaan vastatoimilta. Tällaisten toimenpiteiden tulee sisältää erityisesti 2–8 kohdassa esitetyt toimenpiteet.

2.   Yleisön saatavilla on oltava helposti ja maksutta kattavaa tietoa ja neuvontaa tarjolla olevista oikeussuojakeinoista ja menettelyistä, joilla heitä suojataan vastatoimilta.

2.   Yleisön saatavilla on oltava helposti ja maksutta kattavaa tietoa ja neuvontaa tarjolla olevista oikeussuojakeinoista ja menettelyistä, joilla heitä suojataan vastatoimilta.

3.  Ilmoittavien henkilöiden saatavilla on oltava toimivaltaisten viranomaisten tarjoamaa tehokasta apua, jota nämä antavat ilmoittavien henkilöiden vastatoimilta suojaamiseen osallistuvan viranomaisen suorittaman käsittelyn yhteydessä, muun muassa todistamalla, että ilmoittavalla henkilöllä on oikeus saada tämän direktiivin mukaista suojelua, jos tämä on kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista.

3.  Ilmoittavien henkilöiden ja avustavien henkilöiden saatavilla on oltava toimivaltaisten viranomaisten tarjoamaa tehokasta apua, jota nämä antavat ilmoittavien henkilöiden vastatoimilta suojaamiseen osallistuvan viranomaisen suorittaman käsittelyn yhteydessä, muun muassa todistamalla, että ilmoittavalla henkilöllä on oikeus saada tämän direktiivin mukaista suojelua, jos tämä on kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista.

4.  Kun henkilö tekee ulkoisen ilmoituksen toimivaltaisille viranomaisille tai julkistaa tietoja tämän direktiivin mukaisesti, hänen ei katsota rikkovan mitään tietojen ilmaisemista koskevaa rajoitusta, joka on asetettu sopimuksella tai lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä, eikä heitä aseteta minkäänlaiseen vastuuseen tällaisen ilmaisemisen vuoksi.

4.  Kun henkilö tekee ulkoisen ilmoituksen toimivaltaisille viranomaisille tai julkistaa tietoja tämän direktiivin mukaisesti, hänen ei katsota rikkovan mitään tietojen ilmaisemista koskevaa rajoitusta, joka on asetettu sopimuksella tai lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä, eikä heitä aseteta minkäänlaiseen vastuuseen tällaisen ilmaisemisen vuoksi.

5.  Oikeudenkäyntimenettelyssä, joka koskee ilmoittavan henkilön kärsimää haittaa ja jossa tämä on esittänyt perustellun syyn uskoa, että haitta johtui ilmoituksen tai tietojen ilmaisemisen vuoksi toteutetusta vastatoimesta, on vastatoimen toteuttajan velvollisuus todistaa, että haitta ei johtunut ilmoituksesta vaan perustui yksinomaan asianmukaisesti perusteltuun syyhyn.

5.  Oikeudenkäyntimenettelyssä, joka koskee ilmoittavan henkilön kärsimää haittaa ja jossa tämä on esittänyt perustellun syyn uskoa, että haitta johtui ilmoituksen tai tietojen ilmaisemisen vuoksi toteutetusta vastatoimesta, on vastatoimen toteuttajan velvollisuus todistaa, että haitta ei johtunut ilmoituksesta tai tietojen julkistamisesta vaan perustui yksinomaan asianmukaisesti perusteltuun syyhyn.

6.  Ilmoittavien henkilöiden saatavilla on oltava tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä vastatoimia vastaan, mukaan lukien välitoimet oikeudellisen menettelyn tulosta odotettaessa, kansallisen kehyksen mukaisesti.

6.  Ilmoittavien henkilöiden ja avustavien henkilöiden saatavilla on oltava tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä vastatoimia vastaan, mukaan lukien välitoimet oikeudellisen menettelyn tulosta odotettaessa, kansallisen kehyksen mukaisesti.

7.   Sen lisäksi, että ilmoittaviin henkilöihin ei sovelleta direktiivissä (EU) 2016/943 säädettyjä toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja, heillä on oltava oikeudenkäynnissä, myös silloin kun se koskee kunnianloukkausta, tekijänoikeuden tai salassapitovelvollisuuden rikkomista tai yksityis- tai julkisoikeudellista tai työehtosopimusoikeuteen liittyvää korvausvaatimusta, oikeus vaatia tällaisten vaatimusten hylkäämistä vetoamalla siihen, että he ovat tehneet ilmoituksen tai ilmaisseet tietoja tämän direktiivin mukaisesti.

7.   Sen lisäksi, että ilmoittaviin henkilöihin ei sovelleta direktiivissä (EU) 2016/943 säädettyjä toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja, heillä on oltava oikeudenkäynnissä, myös silloin kun se koskee kunnianloukkausta, tekijänoikeuden tai salassapitovelvollisuuden rikkomista tai yksityis- tai julkisoikeudellista tai työehtosopimusoikeuteen liittyvää korvausvaatimusta, oikeus vaatia tällaisten vaatimusten hylkäämistä vetoamalla siihen, että he ovat tehneet ilmoituksen tai ilmaisseet tietoja tämän direktiivin mukaisesti. Jäsenvaltioiden on myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet laajentaakseen oikeus vaatia syytteiden hylkäämistä koskemaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yksittäisiä jäseniä, kun nämä liittyvät ilmoituksen tekemiseen.

8.  Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden on myönnettävä ilmoittaville henkilöille maksutonta oikeusapua rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rajatylittävissä riita-asioissa direktiivin (EU) 2016/1919 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/52/EY63 sekä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jäsenvaltiot voivat säätää muista oikeudellisista ja taloudellisista tukitoimenpiteistä, jotka on tarkoitettu ilmoittavien henkilöiden avustamiseksi oikeudellisissa menettelyissä.

8.  Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden on myönnettävä ilmoittaville henkilöille maksutonta oikeusapua rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rajatylittävissä riita-asioissa direktiivin (EU) 2016/1919 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/52/EY63 sekä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jäsenvaltiot voivat säätää muista oikeudellisista ja taloudellisista tukitoimenpiteistä, myös psykologisesta tuesta, jotka on tarkoitettu ilmoittavien henkilöiden avustamiseksi oikeudellisissa menettelyissä.

________________

________________

63 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 136, 24.5.2008, s. 3).

63 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 136, 24.5.2008, s. 3).

Tarkistus    103

Ehdotus direktiiviksi

15 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Korjaavat toimenpiteet

 

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 13 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttäville ilmoittaville henkilöille taataan täysimääräiset oikeussuojakeinot ja korvaukset heille aiheutuneiden vahinkojen johdosta. Tällaiset korjaavat toimenpiteet voivat olla seuraavanlaisia:

 

a) tilanteen palauttaminen ennalleen;

 

b) peruutetun käyttöluvan, muun luvan tai sopimuksen palauttaminen;

 

c) korvaus toteutuneista ja tulevista taloudellisista menetyksistä;

 

d) korvaus muista taloudellisista vahingoista tai aineettomista vahingoista.

Tarkistus    104

Ehdotus direktiiviksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyys ei ole julkisesti tiedossa, toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että hänen henkilöllisyytensä suojataan niin kauan kuin tutkinta on kesken.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden henkilöllisyys suojataan niin kauan kuin tutkinta on kesken mutta ei missään tapauksessa enää rikosoikeudenkäynnin alettua.

Tarkistus    105

Ehdotus direktiiviksi

16 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

16 a artikla

 

Osallisina olevien henkilöiden oikeudet

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten ilmoitusten tai tietojen julkistamisten johdosta tehdyn arvioinnin tai tutkimuksen tulokset tai niiden perusteella laaditut raportit eivät perusteettomasti vahingoita ketään suoraan tai välillisesti. Myös oikeutta oikeudenmukaiseen kuulemiseen tai oikeudenkäyntiin on kunnioitettava täysimääräisesti.

Tarkistus    106

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla

Komission teksti

Tarkistus

17 artikla

17 artikla

Seuraamukset

Seuraamukset

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan luonnollisiin ja oikeushenkilöihin, jotka

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan luonnollisiin ja oikeushenkilöihin, jotka

a)  estävät tai yrittävät estää ilmoittamisen;

a)  estävät tai yrittävät estää ilmoittamisen;

b)  toteuttavat vastatoimia ilmoittavia henkilöitä vastaan;

b)  toteuttavat vastatoimia ilmoittavia henkilöitä ja avustavia henkilöitä vastaan;

c)  aloittavat ilmoittavia henkilöitä vastaan menettelyjä haitantekotarkoituksessa;

c)  aloittavat ilmoittavia henkilöitä vastaan menettelyjä haitantekotarkoituksessa;

d)  rikkovat velvollisuutta pitää ilmoittavan henkilön henkilöllisyys luottamuksellisena.

d)  rikkovat velvollisuutta pitää ilmoittavan henkilön ja ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden henkilöllisyys luottamuksellisena.

2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan ilkivaltaisia tai perättömiä ilmoituksia tekeviin henkilöihin, mukaan lukien toimenpiteet korvauksen suorittamiseksi henkilöille, joille on aiheutunut vahinkoa ilkivaltaisten tai perättömien ilmoitusten tai ilmaisujen vuoksi.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tahallisen vääriksi osoitettuja ilmoituksia tekeviin henkilöihin sovelletaan tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia ja että käytössä on toimenpiteitä korvauksen suorittamiseksi henkilöille, joille on aiheutunut vahinkoa ilkivaltaisten tai perättömien ilmoitusten tai ilmaisujen vuoksi.

Tarkistus    107

Ehdotus direktiiviksi

17 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

17 a artikla

 

Luovuttamattomat oikeudet ja oikeussuojakeinot

 

Tässä direktiivissä säädetyistä oikeuksista ja oikeussuojakeinoista ei voida luopua eikä niitä voida rajoittaa millään sopimuksilla, politiikalla tai työsuhteen muodoilla tai ehdoilla eikä myöskään välimiesmenettelyllä tehdyllä sopimuksella. Kaikki yritykset luopua näistä oikeuksista ja oikeussuojakeinoista tai rajoittaa niitä on katsottava pätemättömiksi ja täytäntöönpanokelvottomiksi, ja niistä voidaan määrätä seuraamuksia.

Tarkistus    108

Ehdotus direktiiviksi

17 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

17 b artikla

 

Yhteistyövelvoite

 

1. Jäsenvaltioiden viranomaisten, joiden tietoon saatetaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva unionin oikeuden rikkominen, on ilmoitettava asiasta pikaisesti kaikkien muiden asiaankuuluvien jäsenvaltioiden viranomaisille ja/tai unionin toimistoille ja virastoille ja tehtävä niiden kanssa vilpitöntä, tehokasta ja nopeaa yhteistyötä.

 

2. Jäsenvaltioiden viranomaisten, joille muiden jäsenvaltioiden viranomaiset antavat tiedoksi mahdollisen tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan unionin oikeuden rikkomisen, on annettava perusteltu vastaus kyseisen tiedoksiannon yhteydessä toteutetuista toimista sekä annettava virallinen vastaanottoilmoitus ja ilmoitettava yhteyspiste myöhempää yhteistyötä varten.

 

3. Jäsenvaltioiden viranomaisten on turvattava vastaanotetut luottamukselliset tiedot, erityisesti ilmoittavien henkilöiden henkilöllisyys ja muut henkilötiedot.

 

4. Jäsenvaltioiden viranomaisten on tarjottava luottamuksellinen pääsy ilmoittavilta henkilöiltä saatuihin tietoihin ja helpotettava pyyntöjä lisätietojen saamiseksi hyvissä ajoin.

 

5. Jäsenvaltioiden viranomaisten on jaettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikki asiaankuuluvat tiedot unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön rikkomisesta kansainvälisissä tapauksissa ja tehtävä näin hyvissä ajoin.

Tarkistus    109

Ehdotus direktiiviksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tämän direktiivin nojalla suoritettava henkilötietojen käsittely, kuten toimivaltaisten viranomaisten välinen henkilötietojen vaihto tai siirto, on toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin (EU) 2016/680 mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten välinen tietojenvaihto tai tietojensiirto unionin tasolla on toteutettava asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti. Henkilötiedot, joilla ei ole merkitystä tietyn tapauksen käsittelyn kannalta, on poistettava välittömästi.

Tämän direktiivin nojalla suoritettava henkilötietojen käsittely, kuten toimivaltaisten viranomaisten välinen henkilötietojen vaihto tai siirto, on toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin (EU) 2016/680 mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten välinen tietojenvaihto tai tietojensiirto unionin tasolla on toteutettava asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti. Henkilötietoja, joilla ei ole merkitystä tietyn tapauksen käsittelyn kannalta, ei kerätä, tai jos niitä kerätään vahingossa, ne on poistettava välittömästi.

Tarkistus    110

Ehdotus direktiiviksi

19 artikla

Komission teksti

Tarkistus

19 artikla

19 artikla

Suotuisampi kohtelu

Suotuisampi kohtelu ja heikentämiskieltoa koskeva lauseke

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat ilmoittavien henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi suotuisampia kuin tämän direktiivin säännökset, 16 artiklan ja 17 artiklan 2 kohdan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.

1.  Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat ilmoittavien henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi suotuisampia kuin tämän direktiivin säännökset, 16 artiklan ja 17 artiklan 2 kohdan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.

 

1 a.  Tämän direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei ole pätevä peruste alentaa ilmoittaville henkilöille kansallisen lainsäädännön mukaisesti jo myönnettyä suojan yleistä tasoa direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

Tarkistus    111

Ehdotus direktiiviksi

19 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

19 a artikla

 

Työmarkkinaosapuolten riippumattomuuden kunnioittaminen

 

Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta työmarkkinaosapuolten riippumattomuuteen ja niiden oikeuteen tehdä yleisiä työehtosopimuksia kansallisen lainsäädännön, perinteiden ja käytäntöjen mukaisesti perussopimuksen määräyksiä noudattaen.

Perustelu

On tärkeää noudattaa kansallisia työmarkkinamalleja työmarkkinaosapuolten riippumattomuuden kunnioittamisen osalta.

Tarkistus    112

Ehdotus direktiiviksi

20 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Saattaessaan tätä direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään jäsenvaltiot voivat harkita väärinkäytösten paljastajien suojelusta vastaavan riippumattoman viranomaisen perustamista.

Tarkistus    113

Ehdotus direktiiviksi

21 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Komissio antaa toimitettujen tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja soveltamisesta viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2023.

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Komissio antaa toimitettujen tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja soveltamisesta viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2023. Kertomukseen sisältyy myös ensimmäinen arvio siitä, onko tämän direktiivin soveltamisalaa aiheellista laajentaa kattamaan muita unionin aloja tai unionin säädöksiä.

Tarkistus    114

Ehdotus direktiiviksi

21 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)  ilmoittaviin henkilöihin kohdistuneiden vastatoimien varmistettu lukumäärä.

Tarkistus    115

Ehdotus direktiiviksi

21 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Komissio antaa viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2027 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tämän direktiivin kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön vaikutuksia ja jossa otetaan huomioon 1 kohdan nojalla annettu komission kertomus ja 2 kohdan nojalla toimitetut jäsenvaltioiden tilastot. Kertomuksessa arvioidaan tämän direktiivin toimintaa ja pohditaan, onko tarpeen toteuttaa lisätoimenpiteitä, kuten esimerkiksi muutoksia, joilla tämän direktiivin soveltamisalaa laajennetaan kattamaan uusia aloja tai unionin säädöksiä.

3.  Komissio antaa viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2025 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tämän direktiivin kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön vaikutuksia ja jossa otetaan huomioon 1 kohdan nojalla annettu komission kertomus ja 2 kohdan nojalla toimitetut jäsenvaltioiden tilastot. Kertomuksessa arvioidaan tämän direktiivin toimintaa ja mahdollista vaikutusta perusoikeuksiin, kuten yksityisyyteen, syyttömyysolettamaa koskevaan oikeuteen ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, ja pohditaan, onko tarpeen toteuttaa lisätoimenpiteitä, kuten esimerkiksi muutoksia, joilla tämän direktiivin soveltamisalaa laajennetaan kattamaan uusia aloja tai unionin säädöksiä.

Tarkistus    116

Ehdotus direktiiviksi

21 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Kertomukset on julkistettava, ja niiden on oltava helposti saatavilla.

Tarkistus    117

Ehdotus direktiiviksi

21 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

21 a artikla

 

Liitteiden saattaminen ajan tasalle

 

Siirretään komissiolle valta antaa 21 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla saatetaan tämän direktiivin liite ajan tasalle, jos uusi unionin säädös kuuluu 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai 1 artiklan 2 kohdassa vahvistettuun aineelliseen soveltamisalaan.

Tarkistus    118

Ehdotus direktiiviksi

21 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

21 b artikla

 

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

 

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

 

2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [EUVL: lisätään tämän direktiivin voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 21 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

 

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 21 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

 

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

 

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

6.  Edellä olevan 21 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

Tarkistus    119

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – B kohta – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

B  1 artiklan a alakohdan ii luetelmakohta – Rahoituspalvelut, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen:

B  1 artiklan a alakohdan ii luetelmakohta – Rahoituspalvelut, verovilppi, veropetokset, veron välttely, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen:1 a

 

_________________

 

1 a ECON- ja LIBE-valiokuntien yksinomainen toimivalta

Tarkistus    120

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – B a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

B a.   1 artiklan a kohdan ii alakohdan b alakohta – Sosiaalinormit, työterveys ja -turvallisuus

 

1.   Euroopan unionin sosiaalinormit, joista säädetään muun muassa seuraavissa:

 

i)   Neuvoston direktiivi 79/7/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1978, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä (EYVL L 6, 10.1.1979, s. 24);

 

ii)   Neuvoston direktiivi 91/533/ETY, annettu 14 päivänä lokakuuta 1991, työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista (EYVL L 288, 18.10.1991, s. 32);

 

iii)   Neuvoston direktiivi 91/383/ETY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1991, määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen edistämistä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä (EYVL L 206, 29.7.1991, s. 19);

 

iv)   Neuvoston direktiivi 94/33/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1994, nuorten työntekijöiden suojelusta (EYVL L 216, 20.8.1994, s. 12);

 

v)   Neuvoston direktiivi 98/59/EY työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16);

 

vi)   Neuvoston direktiivi 98/49/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1998, yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta (EYVL L 209, 25.7.1998, s. 46);

 

vii)   Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16);

 

viii)   Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22);

 

ix)   Neuvoston direktiivi 2000/79/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, Euroopan lentoyhtiöiden liiton (AEA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF), Euroopan ohjaamomiehistöyhdistyksen (ECA), Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistyksen (ERA) ja Kansainvälisen tilauslentoyhtiöiden järjestön (IACA) tekemän, siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskevan eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta (EYVL L 302, 1.12.2000, s. 57);

 

x)   Neuvoston direktiivi 2001/23/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16);

 

xi)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/15/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä (EYVL L 80, 23.3.2002 s. 35–39) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1);

 

xii)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/41/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10);

 

xiii)   Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37);

 

xiv)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista (EUVL L 299, 18.11.2003, s. 9);

 

xv)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23);

 

xvi)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/94/EY, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa (EUVL L 283, 28.10.2008, s. 36);

 

xvii)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1);

 

xviii)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/54/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa työntekijöille myönnettyjen oikeuksien käyttämistä helpottavista toimenpiteistä (EUVL L 128, 30.4.2014, s. 8);

 

xix)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11);

 

xx)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/50/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden liikkuvuuden edistämistä lisäeläkeoikeuksien hankkimista ja säilyttämistä parantamalla koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 128, 30.4.2014, s. 1);

 

xxi)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 450/2003, annettu 27 päivänä helmikuuta 2003, työvoimakustannusindeksistä (EUVL L 69, 13.3.2003, s. 1);

 

xxii)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51);

 

xxiii)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1);

 

xxiv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1);

 

xxv)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 223/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1);

 

xxvi)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 19);

 

2.   Työterveys- ja turvallisuusnormit, joista säädetään muun muassa seuraavissa:

 

i)   Kaikki direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut erityisdirektiivit;

 

ii)  Neuvoston direktiivi 92/29/ETY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 1992, terveydelle ja turvallisuudelle asetettavista vähimmäisvaatimuksista aluksilla tapahtuvan sairaanhoidon parantamiseksi (EYVL L 113, 30.4.1992, s. 19);

 

iii)   Direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4);

 

iv)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24);

 

v)   Komission direktiivi 2006/15/EY, annettu 7 päivänä helmikuuta 2006, toisen työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen luettelon laatimisesta neuvoston direktiivin 98/24/EY panemiseksi täytäntöön ja direktiivien 91/322/ETY ja 2000/39/EY muuttamisesta (EUVL L 38, 9.2.2006, s. 36);

 

vi)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13);

 

vii)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/104/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 260, 3.10.2009, s. 5);

 

viii)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/148/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä (EUVL L 330, 16.12.2009, s. 28);

 

ix)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1338/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 70).

Tarkistus    121

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

E   1 artiklan a alakohdan v luetelmakohta – Ympäristönsuojelu:

E  1 artiklan a alakohdan v luetelmakohta – Ympäristönsuojelu, kestävä kehitys, jätehuolto, meren ja ilman saastuminen sekä meluhaitat, veden ja maaperän suojelu, vesihuolto ja maaperän hoito, luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelu sekä ilmastonmuutoksen torjunta:

Tarkistus    122

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – 1 alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1.   Ympäristövastuuseen liittyvät säännökset, muun muassa:

(Huom. tämä alakohta on sijoitettava ennen liitteessä I olevan I osan E kohdan i alakohtaa.)

Tarkistus    123

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23);

Poistetaan.

Tarkistus    124

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/123/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista annetun direktiivin 2005/35/EY muuttamisesta (EUVL L 280, 27.10.2009, s. 52).

Poistetaan.

Tarkistus    125

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – v alakohta

Komission teksti

Tarkistus

v)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/757, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 55);

Poistetaan.

Tarkistus    126

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – vi alakohta

Komission teksti

Tarkistus

vi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1);

Poistetaan.

Tarkistus    127

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – vii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

xvii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 649/2012, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2012, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 60);

Poistetaan.

Tarkistus    128

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – viii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

viii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

Poistetaan.

Tarkistus    129

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – ix alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2193, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (EUVL L 313, 28.11.2015, s. 1).

Poistetaan.

Tarkistus    130

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.    Ympäristötietojen saantiin liittyvät säännökset:

 

i)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26);

 

ii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43);

 

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13);

 

iv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1);

 

v)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/35/EY, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta (EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17).

 

(Huom. tämä alakohta on sijoitettava E kohdan ii alakohdan jälkeen.)

Tarkistus    131

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – 1 B alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.   Ympäristöön ja ilmastoon liittyvät säännökset, muun muassa:

 

i)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185);

 

ii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16);

 

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 63) ja kaikki näihin liittyvät asetukset;

 

iv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 421/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta, jotta voidaan ottaa huomioon yksittäisen maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen soveltamisesta kansainvälisen ilmailun päästöihin tehtävän kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpano vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 129, 30.4.2014, s. 1);

 

v)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114);

 

vi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13);

 

vii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 195);

 

viii)  Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51);

 

ix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

Tarkistus    132

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – 1 C alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 c.   Kestävään kehitykseen ja jätehuoltoon liittyvät säännökset, muun muassa:

 

i)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3);

 

ii)  Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1);

 

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1);

 

iv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10);

 

v)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/720, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, direktiivin 94/62/EY muuttamisesta kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämisen osalta (EUVL L 115, 6.3.2015, s. 11);

 

vi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38);

 

vii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1);

 

viii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 88);

 

ix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34);

 

x)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/64/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä niiden uudelleenkäytettävyyden, kierrätettävyyden ja hyödynnettävyyden osalta sekä neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta (EUVL L 310, 25.11.2005, s. 10);

 

xi)  Neuvoston direktiivi 96/59/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 1996, polykloorattujen bifenyylien ja polykloorattujen terfenyylien käsittelystä (PCB/PCT) (EYVL L 243, 24.9.1996, s. 31);

 

xii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 88);

 

xiii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30);

 

xiv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1);

 

xv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1);

 

xvi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 649/2012, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2012, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 60);

 

xvii)  Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1493/93, annettu 8 päivänä kesäkuuta 1993, radioaktiivisten aineiden siirroista jäsenvaltioiden välillä (EYVL L 148, 19.6.1993, s. 1).

Tarkistus    133

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – 1 d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 d.   Meren ja ilman saastumiseen ja meluhaittoihin liittyvät säännökset, muun muassa:

 

i)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1);

 

ii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/107/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (EUVL L 23, 26.1.2005, s. 3);

 

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä ja direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 7);

 

iv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, otsonikerrosta heikentävistä aineista (EUVL L 286, 31.10.2009, s. 1);

 

v)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/81/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista (EYVL L 309, 27.11.2001, s. 22);

 

vi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/63/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, bensiinin varastoinnista ja sen jakelusta varastoalueilta huoltoasemille aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen torjunnasta (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 24);

 

vii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/126/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, bensiinihöyryn talteenotto-ohjelman toisesta vaiheesta, joka koskee moottoriajoneuvojen polttoainetäydennyksen yhteydessä huoltoasemilla tapahtuvaa talteenottoa (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 36);

 

viii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1);

 

ix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 595/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta sekä direktiivien 80/1269/ETY, 2005/55/EY ja 2005/78/EY kumoamisesta (EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1);

 

x)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1);

 

xi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1);

 

xii)  Direktiivi 1999/94/EY kuluttajien mahdollisuudesta saada uusien henkilöautojen markkinoinnin yhteydessä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevia tietoja (EYVL L 12, 18.1.2000, s. 16);

 

xiii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1);

 

xiv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/40/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöistä ja neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta (EUVL L 161, 14.6.2006, s. 12);

 

xv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 12);

 

xvi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1628, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, asetusten (EU) N:o 1024/2012 ja (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 53);

 

xvii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17);

 

xviii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2193, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (EUVL L 313, 28.11.2015, s. 1);

 

xix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/101/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta ilmailutoiminnan sisällyttämiseksi yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään (EUVL L 8, 13.1.2009, s. 3);

 

xx)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1);

 

xxi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/38/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 8);

 

xxii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/84/EY, annettu 5 päivänä marraskuuta 2002, meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä koskevien direktiivien muuttamisesta (EYVL L 324, 29.11.2002, s. 53);

 

xxiii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 546/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen edistämiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 718/1999 muuttamisesta (EUVL L 163, 29.5.2014, s. 15);

 

xxiv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/30/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn laatuvaatimusten osalta sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisen osalta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden laatuvaatimusten osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 88);

 

xxv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/123/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista annetun direktiivin 2005/35/EY muuttamisesta (EUVL L 280, 27.10.2009, s. 52);

 

xxvi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/757, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 55);

 

xxvii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 782/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, orgaanisten tinayhdisteiden kieltämisestä aluksissa (EUVL L 115, 9.5.2003, s. 1);

 

xxviii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12);

 

xxix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/14/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 162, 3.7.2000, s. 1);

 

xxx)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).

Tarkistus    134

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – 1 e alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 e.   Veden ja maaperän suojeluun ja vesihuoltoon ja maaperän hoitoon liittyvät säännökset, muun muassa:

 

i)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1);

 

ii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.11.2008, s. 84);

 

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19);

 

iv)  Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40);

 

v)  Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32);

 

vi)  Komission direktiivi 2003/40/EY, annettu 16 päivänä toukokuuta 2003, luontaisten kivennäisvesien ainesosien luettelon, enimmäispitoisuuksien ja pakkausmerkintöjen antamisesta sekä luontaisten kivennäisvesien ja lähdevesien otsonilla rikastetulla ilmalla tapahtuvaa käsittelyä koskevista edellytyksistä (EUVL L 126, 22.5.2003, s. 34);

 

vii)  Komission asetus (EU) N:o 115/2010, annettu 9 päivänä helmikuuta 2010, aktivoidun alumiinioksidin käyttöedellytyksistä fluorin poistossa luontaisista kivennäisvesistä ja lähdevesistä (EUVL L 37, 10.2.2010, s. 13);

 

viii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37);

 

ix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19);

 

x)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, pesuaineista (EUVL L 104, 8.4.2004, s. 1);

 

xi)  Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1);

 

xii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19);

 

xiii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27);

 

xiv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/52/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1).

Tarkistus    135

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – 1 f alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 f.   Luonnonsuojeluun ja biologiseen monimuotoisuuden suojeluun liittyvät säännökset:

 

i)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7);

 

ii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7);

 

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35);

 

iv)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1936/2001, annettu 27 päivänä syyskuuta 2001, eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen pyyntiin sovellettavien valvontatoimenpiteiden vahvistamisesta (EYVL L 263, 3.10.2001, s. 1);

 

v)  Neuvoston asetus (EY) N:o 708/2007, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2007, tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä (EUVL L 168, 28.6.2007, s. 1);

 

vi)  Neuvoston direktiivi 83/129/ETY, annettu 28 päivänä maaliskuuta 1983, eräiden hylkeiden kuuttien nahkojen ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonnista jäsenvaltioihin (EYVL L 91, 9.4.1983, s. 30);

 

vii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1007/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, hyljetuotteiden kaupasta (EUVL L 286, 31.10.2009, s. 36);

 

viii)  Neuvoston asetus (EY) N:o 734/2008, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2008, aavan meren haavoittuvien meriekosysteemien suojelusta pohjakalastuksessa käytettävien pyydysten haittavaikutuksilta (EUVL L 201, 30.7.2008, s. 8);

 

ix)  Neuvoston asetus (EY) N:o 812/2004, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004, kalastuksen tahattomia valassaaliita koskevista toimenpiteistä sekä asetuksen (EY) N:o 88/98 muuttamisesta (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 12);

 

x)  Neuvoston asetus (EY) N:o 338/97, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä (EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1);

 

xi)  Komission asetus (EY) N:o 865/2006, annettu 4 päivänä toukokuuta 2006, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 166, 19.6.2006, s. 1);

 

xii)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 792/2012, annettu 23 päivänä elokuuta 2012, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 338/97 säädettyjen lupien, todistusten ja muiden asiakirjojen mallia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 muuttamisesta (EUVL L 242, 7.9.2012, s. 13);

 

xiii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1523/2007, annettu 11 päivänä joulukuuta 2007, kiellosta saattaa markkinoille sekä tuoda yhteisöön ja viedä yhteisöstä kissan ja koiran turkista ja tällaista turkista sisältäviä tuotteita (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 1);

 

xiv)  Neuvoston direktiivi 1999/22/EY, annettu 29 päivänä maaliskuuta 1999, luonnonvaraisten eläinten pitämisestä eläintarhassa (EYVL L 94, 9.4.1999, s. 24);

 

xv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23);

 

xvi)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2173/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1);

 

xvii)  Komission asetus (EU) N:o 1307/2014, annettu 8 päivänä joulukuuta 2014, biologisesti erityisen monimuotoisia ruohoalueita koskevien kriteerien ja maantieteellisten alueiden määrittämisestä bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY 7 b artiklan 3 kohdan c alakohdan sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 17 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamiseksi (EUVL L 351, 9.12.2014, s. 3).

Tarkistus    136

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – 1 g alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 g.   Kemikaaleihin liittyvät säännökset, muun muassa:

 

i)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

Tarkistus    137

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – E kohta – 1 h alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 h.   Luonnonmukaisesti tuotettuihin tuotteisiin liittyvät säännökset, muun muassa:

 

i)  Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta (EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1).

Tarkistus    138

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – F kohta – 1 alakohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

 

ia) Neuvoston direktiivi 2014/87/Euratom, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2014, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta annetun direktiivin 2009/71/Euratom muuttamisesta (EUVL L 219, 25.7.2014, s. 42);

Tarkistus    139

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – G kohta – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

G  1 artiklan a alakohdan vii luetelmakohta – Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi:

G  1 artiklan a alakohdan vii luetelmakohta – Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus:

Tarkistus    140

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – G kohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Muut elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen liittyvät säädökset, erityisesti seuraavat:

 

i)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1);

 

ii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/41/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, geneettisesti muunnettujen mikro-organismien suljetusta käytöstä (EUVL L 125, 21.5.2009, s. 75);

 

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1830/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24);

 

iv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1946/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista (EUVL L 287, 5.11.2003, s. 1);

 

v)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1);

 

vi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2003/2003, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, lannoitteista (EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1);

 

vii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1);

 

viii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 91/414/ETY ja 79/117/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1);

 

ix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71);

 

x)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1);

 

xi)  Neuvoston asetus (Euratom) 2016/52, annettu 15 päivänä tammikuuta 2016, elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilyhätätilanteen jälkeen ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 3954/87 sekä komission asetusten (Euratom) N:o 944/89 ja (Euratom) N:o 770/90 kumoamisesta (EUVL L 13, 20.1.2016, s. 2);

 

xii)  Neuvoston asetus (Euratom) 2016/52, annettu 15 päivänä tammikuuta 2016, elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilyhätätilanteen jälkeen ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 3954/87 sekä komission asetusten (Euratom) N:o 944/89 ja (Euratom) N:o 770/90 kumoamisesta (EUVL L 13, 20.1.2016, s. 2);

 

xiii)  Neuvoston asetus (Euratom) 2016/52, annettu 15 päivänä tammikuuta 2016, elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilyhätätilanteen jälkeen ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 3954/87 sekä komission asetusten (Euratom) N:o 944/89 ja (Euratom) N:o 770/90 kumoamisesta (EUVL L 13, 20.1.2016, s. 2);

 

xiv)  Neuvoston päätös 2002/628/EY, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002, Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 48);

 

xv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1);

 

xvi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 470/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön menettelyistä farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläimistä saatavissa elintarvikkeissa, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta (EUVL L 152, 16.6.2009, s. 11);

 

xvii)  Neuvoston direktiivi 96/23/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10);

 

xviii)  Neuvoston direktiivi 96/22/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 3);

 

xix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55);

 

xx)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206);

 

xxi)  Neuvoston direktiivi 2002/99/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä (EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11);

 

xxii)  Komission asetus (EY) N:o 2073/2005, annettu 15 päivänä marraskuuta 2005, elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 1);

 

xxiii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1);

 

xxiv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/99/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta, neuvoston päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 92/117/ETY kumoamisesta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 31);

 

xxv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1331/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1);

 

xxvi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1332/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvike-entsyymeistä sekä neuvoston direktiivin 83/417/ETY, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999, direktiivin 2000/13/EY, neuvoston direktiivin 2001/112/EY ja asetuksen (EY) N:o 258/97 muuttamisesta (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 7);

 

xxvii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1333/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16);

 

xxviii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1334/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91, asetusten (EY) N:o 2232/96 ja (EY) N:o 110/2008 sekä direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 34);

 

xxix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2065/2003, annettu 10 päivänä marraskuuta 2003, elintarvikkeissa käytettävistä tai käytettäviksi tarkoitetuista savuaromeista (EUVL L 309, 26.11.2003, s. 1);

 

xxx)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/32/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien valmistamisessa käytettäviä uuttoliuottimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 141, 6.6.2009, s. 3);

 

xxxi)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 315/93, annettu 8 päivänä helmikuuta 1993, elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä (EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1);

 

xxxii)  Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5);

 

xxxiii) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/2/EY, annettu 22 päivänä helmikuuta 1999, ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita ja elintarvikkeiden ainesosia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 66, 13.3.1999, s. 16);

 

xxxiv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1935/2004, annettu 27 päivänä lokakuuta 2004, elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista ja direktiivien 80/590/ETY ja 89/109/ETY kumoamisesta (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4);

 

xxxv)  Neuvoston direktiivi 82/711/ETY, annettu 18 päivänä lokakuuta 1982, elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien muovisten tarvikkeiden sisältämien ainesosien siirtymisen tarkastamiseksi tarvittavista perussäännöksistä (EYVL L 297, 23.10.1982, s. 26);

 

xxxvi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18);

 

xxxvii) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 609/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista ja neuvoston direktiivin 92/52/ETY, komission direktiivien 96/8/EY, 1999/21/EY, 2006/125/EY ja 2006/141/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/39/EY sekä komission asetusten (EY) N:o 41/2009 ja (EY) N:o 953/2009 kumoamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 35);

 

xxxiii)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 1);

 

xxxix) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487);

 

xxxx) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 354, 20.12.2013, s. 22);

 

xxxxi) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671);

 

xxxxii) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1831/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29);

 

xxxxiii) Neuvoston direktiivi 90/167/ETY, annettu 26 päivänä maaliskuuta 1990, lääkkeitä sisältävien rehujen valmistusta, markkinoille saattamista ja käyttöä koskevista vaatimuksista yhteisössä (EYVL L 92, 7.4.1990, s. 42);

 

xxxxiv) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1);

 

xxxxv) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/32/EY, annettu 7 päivänä toukokuuta 2002, haitallisista aineista eläinten rehuissa (EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10);

 

xxxxvi) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta (EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1);

 

xxxxii) Komission direktiivi 2008/38/EY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008, erityisravinnoksi tarkoitettujen rehujen käyttötarkoitusten luettelosta (EUVL L 62, 6.3.2008, s. 9);

 

xxxxiii) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 183/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista (EUVL L 35, 8.2.2005, s. 1).

Tarkistus    141

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – 4 kohta – johdanto-osa

Komission teksti

Tarkistus

4.  Eläinten hyvinvoinnin suojelu, sellaisena kuin siitä säädetään seuraavissa:

G a.  1 artiklan a kohdan vii luetelmakohdan a alakohta – Eläinten suojelu, terveys ja hyvinvointi

 

Eläinten suojelua, terveyttä ja hyvinvointia koskevat säännökset ja normit, joista säädetään muun muassa seuraavissa:

Tarkistus    142

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – G a kohta – iv alakohta – xxv (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

iv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33);

 

v)  Neuvoston direktiivi 90/425/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa (EUVL L 224, 18.8.1990, s. 29);

 

vi)  Neuvoston direktiivi 91/496/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkärintarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista ja direktiivien 89/662/ETY, 90/425/ETY ja 90/675/ETY muuttamisesta (EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56);

 

vii)  Neuvoston direktiivi 89/662/ETY, annettu 11 päivänä joulukuuta 1989, eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten (EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13);

 

viii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, kosmeettisista valmisteista (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59);

 

ix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (’eläinjalostusasetus’) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66);

 

x)  Neuvoston direktiivi 2008/73/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2008, tietojen kirjaamiseen ja julkaisemiseen eläinlääkinnän ja kotieläinjalostuksen aloilla sovellettavien menettelyjen yksinkertaistamisesta ja direktiivien 64/432/ETY, 77/504/ETY, 88/407/ETY, 88/661/ETY, 89/361/ETY, 89/556/ETY, 90/426/ETY, 90/427/ETY, 90/428/ETY, 90/429/ETY, 90/539/ETY, 91/68/ETY, 91/496/ETY, 92/35/ETY, 92/65/ETY, 92/66/ETY, 92/119/ETY, 94/28/EY ja 2000/75/EY, päätöksen 2000/258/EY sekä direktiivien 2001/89/EY, 2002/60/EY ja 2005/94/EY muuttamisesta (EUVL L 219, 14.8.2008, s. 40);

 

xi)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1255/97, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1997, pysähdyspaikkoja koskevista yhteisön vaatimuksista ja direktiivin 91/628/ETY liitteessä tarkoitetun reittisuunnitelman mukauttamisesta (EYVL L 174, 2.7.1997, s. 1);

 

xii)  Neuvoston direktiivi 96/93/EY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1996, eläimiä ja eläintuotteita koskevien todistusten laadinnasta (EYVL L 13, 16.1.1997, s. 28);

 

xiii)  Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8);

 

xiv)  Komission päätös 2006/968/EY, tehty 15 päivänä joulukuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 täytäntöönpanosta lammas- ja vuohieläinten elektroniseen tunnistamiseen liittyvien ohjeiden ja menettelyiden osalta (EUVL L 401, 30.12.2006, s. 41);

 

xv)  Neuvoston päätös 1999/879/EY, tehty 17 päivänä joulukuuta 1999, naudan somatotropiinin (BST) markkinoille saattamisesta ja antamisesta sekä päätöksen 90/218/ETY kumoamisesta (EYVL L 331, 23.12.1999, s. 71);

 

xvi)  Neuvoston direktiivi 1999/74/EY, annettu 19 päivänä heinäkuuta 1999, munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (EYVL L 203, 3.8.1999, s. 53);

 

xvii)  Neuvoston direktiivi 2007/43/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 182, 12.7.2007, s. 19);

 

xiii)  Neuvoston direktiivi 2008/119/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 10, 11.1.2009, s. 7);

 

xix)  Neuvoston direktiivi 2008/120/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 47, 18.2.2009, s. 5);

 

xx)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 3254/91, annettu 4 päivänä marraskuuta 1991, ansarautojen käytön yhteisössä sekä yhteisöön tapahtuvan, turkisten ja sellaisten maiden alkuperää olevien tietyistä villielämistä valmistettujen tuotteiden tuonnin kieltämisestä, joissa käytetään pyynnissä ansarautoja tai kansainvälisten, kivutonta ansastusta koskevien standardien vastaisia menetelmiä (EYVL L 308, 9.11.1991, s. 1);

 

xxi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/31/EU, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta koirien, kissojen ja frettien unionin sisäisessä kaupassa ja unioniin tuonnissa sovellettavien eläinten terveyttä koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 178, 28.6.2013, p. 107);

 

xxii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 576/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, lemmikkieläinten muista kuin kaupallisista siirroista ja asetuksen (EY) N:o 998/2003 kumoamisesta (EUVL L 178, 28.6.2013, s. 1);

 

xxiii)  Neuvoston direktiivi 2009/156/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta (EUVL L 192, 23.7.2010, s. 1);

 

xxiv)  Neuvoston direktiivi 92/35/ETY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1992, afrikkalaisen hevosruton valvontasäännöistä ja torjuntatoimenpiteistä (EYVL L 157, 10.6.1992, s. 19).

Tarkistus    143

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – H kohta – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

H  1 artiklan a alakohdan viii luetelmakohta – Kansanterveys:

H  1 artiklan a alakohdan viii luetelmakohta – Kansanterveys ja terveysturvallisuus:

Tarkistus    144

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – H kohta – 1 alakohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ia)  Komission direktiivi (EU) 2016/1214, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2016, direktiivin 2005/62/EY muuttamisesta veripalvelulaitosten laatujärjestelmää koskevien standardien ja spesifikaatioiden osalta (EUVL L 199, 26.7.2016, p. 14);

Tarkistus    145

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – H kohta – 1 alakohta – i b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ib)  Komission direktiivi 2005/61/EY, annettu 30 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/98/EY täytäntöönpanosta jäljitettävyysvaatimusten ja vakavista epätoivotuista vaikutuksista ja vaaratilanteista ilmoittamisen osalta (EUVL L 256, 1.10.2005, s. 32);

Tarkistus    146

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – H kohta – 1 alakohta – i c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ic)   Komission direktiivi 2004/33/EY, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/98/EY täytäntöönpanosta veren ja sen komponenttien tiettyjen teknisten vaatimusten osalta (EUVL L 91, 30.3.2004, s. 25);

Tarkistus    147

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – H kohta – 1 alakohta – i c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

id)   Komission direktiivi 2005/62/EY, annettu 30 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/98/EY täytäntöönpanosta veripalvelulaitosten laatujärjestelmää koskevien yhteisön standardien ja spesifikaatioiden osalta (EUVL L 256, 1.10.2005, s. 41);

Tarkistus    148

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – H kohta – 1 alakohta – iii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

iiia)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/53/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 14).

Tarkistus    149

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – H kohta – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti, sellaisena kuin niistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/40/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 1).

5.  Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti, sellaisena kuin niistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/40/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 1), ja tupakkatuotteiden mainonta ja sponsorointi, sellaisena kuin niistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/33/EY, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, mainontaa ja sponsorointia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EUVL L 152, 20.6.2003, s. 16).

Tarkistus    150

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – H kohta – 5 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.  Alkoholin haittavaikutusten torjunta ja eurooppalaisella strategialla vahvistetut painopisteet, joilla unionin jäsenvaltioita autetaan vähentämään alkoholiin liittyviä haittoja.

Tarkistus    151

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – H kohta – 5 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 b.  Muut kansanterveyteen liittyvät säädökset, erityisesti seuraavat:

 

i) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, in vitro ‑diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176);

 

ii) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, kosmeettisista valmisteista (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59).

Tarkistus    152

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – I osa – J a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

J a.  1 artiklan a kohdan x a alakohta – Työ, työolot, työntekijöiden oikeudet sekä naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua työpaikalla koskeva periaate.

 

1.  Euroopan unionin työlainsäädäntö, sellaisena kuin siitä säädetään erityisesti seuraavissa:

 

i)  Neuvoston direktiivi 91/533/ETY, annettu 14 päivänä lokakuuta 1991, työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista (EYVL L 288, 18.10.1991, s. 32);

 

ii)  Neuvoston direktiivi 91/383/ETY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1991, määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen edistämistä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä (EYVL L 206, 29.7.1991, s. 19);

 

iii)  Neuvoston direktiivi 94/33/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1994, nuorten työntekijöiden suojelusta (EYVL L 216, 20.8.1994, s. 12);

 

iv)  Neuvoston direktiivi 98/59/EY työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16);

 

v)  Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista, EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16);

 

vi)  Neuvoston direktiivi 2001/23/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16);

 

vii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä - Luonnos työntekijöiden edustusta koskevaksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiseksi julistukseksi (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29–34);

 

viii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista (EUVL L 299, 18.11.2003, s. 9);

 

ix)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23);

 

x)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/94/EY, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa (EUVL L 283, 28.10.2008, s. 36);

 

xi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9–14);

 

xii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28–44);

 

xiii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1);

 

xiv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11);

 

xv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 450/2003, annettu 27 päivänä helmikuuta 2003, työvoimakustannusindeksistä (EUVL L 69, 13.3.2003, s. 1);

 

xvi)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 19).

 

2.  Työolot, sellaisina kuin niistä säädetään erityisesti seuraavissa:

 

i)  Kaikki direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut erityisdirektiivit;

 

ii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/104/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 260, 3.10.2009, s. 5);

 

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/148/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä (EUVL L 330, 16.12.2009, s. 28);

 

iv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1338/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 70).

Tarkistus    153

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – II osa – A kohta – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

A  1 artiklan a alakohdan ii luetelmakohta – Rahoituspalvelut, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen:

A  1 artiklan a alakohdan ii luetelmakohta – Rahoituspalvelut, verovilpin, veropetosten, veron välttelyn, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen:

Tarkistus    154

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – II osa – C a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

C a Unionin taloudellisten etujen suojaaminen:

 

i)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1023/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta.

(1)

EUVL C 405, 9.11.2018, s. 1.

(2)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


PERUSTELUT

Väärinkäytösten paljastajien suojelu: keskeinen väline yleisen edun puolustamiseen

Väärinkäytösten paljastajien suojelusta käytävässä keskustelussa on edistytty merkittävästi viime vuosikymmeninä Euroopassa. Useat tutkimukset ja saadut kokemukset osoittavat nykyään selvästi, että väärinkäytösten paljastajilla on myönteinen vaikutus yleiseen etuun kohdistuvien haittojen ehkäisemiseen ja korjaamiseen. Mahdollisuuksia väärinkäytöksistä ilmoittamiseen ei kuitenkaan hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla, koska monet, jotka havaitsevat ammattitoimintansa yhteydessä yleiseen etuun kohdistuvan haitan, eivät edelleenkään ilmoita siitä järjestelmällisesti. Syyt tähän ovat moninaiset ja vaihtelevat ilmoitusmahdollisuuksia koskevan tiedon puutteesta pelkoon vastatoimista siinä tapauksessa, että asia otetaan esille. Tällä on haittavaikutuksia koko yhteiskuntaan, koska edelleen esiintyy paljon erilaisia yleiseen etuun kohdistuvia haittoja, jotka voivat liittyä ympäristökysymyksiin, veronkierron tai korruption torjuntaan tai kansanterveyteen, mikä heikentää kansalaisten tiedonsaantioikeutta.

Jäsenvaltioissa väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeva lainsäädäntö on usein kehittynyt suurten skandaalien tai katastrofien seurauksena. Euroopan neuvoston vuonna 2014 hyväksymät suositukset ovat kuitenkin merkittävä askel sellaisten normien vahvistamisessa, jotka jäsenvaltioiden olisi saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Tarkasteltavana oleva ehdotus perustuu osittain näihin normeihin ja sananvapautta koskevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Esittelijänä panee erittäin tyytyväisenä merkille komission päätöksen perustaa direktiiviehdotus näihin suosituksiin ja ottaa samalla huomioon Euroopan parlamentin 24. lokakuuta 2017 antama päätöslauselma.

Soveltamisala: ehdotetun välineen tehokkuuden varmistaminen

Esittelijä pitää laajan ja monialaisen soveltamisalan valintaa myönteisenä siksi, että näin voidaan kattaa monia aloja unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ydinturvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun, kansanterveyteen ja veronkierron torjuntaan. Henkilö katsotaan väärinkäytösten paljastajaksi, kun hän ilmoittaa unionin säädöksen rikkomisesta näillä aloilla, jotka on mainittu ehdotuksen liitteessä, tai paljastaa tällaisen rikkomisen. On kuitenkin mahdollista, että jotakin toimintaa ei pidetä direktiivissä tarkoitettuna rikkomuksena. Sen vuoksi esittelijä ehdottaa, että kaikki näihin aloihin liittyvät väärinkäytökset katettaisiin direktiivillä. Esittelijä katsoo, että näin yleisen edun suojaaminen, joka on tämän ehdotuksen ydin, otettaisiin paremmin huomioon.

Koska Euroopan unioni perustuu yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin, jotka takaavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, esittelijä pitää tärkeänä, että nämä perusoikeudet sisällytetään direktiivin soveltamisalaan.

Euroopan unionin virkamiehet ja muu henkilöstö voivat saada ammattitoimintansa yhteydessä haltuunsa tietoja, joista voitaisiin tehdä tämän direktiiviehdotuksen mukainen ilmoitus, ja voivat joutua vastatoimien kohteeksi. Siksi on tärkeää myöntää heille sama suojelu kuin muille työntekijöille. On myös tärkeää taata suojelu niille, jotka avustavat ilmoittavaa henkilöä ilmoituksen tekemisessä, tutkivat toimittajat mukaan lukien.

Ilmoituskanavat: väärinkäytösten paljastajien edun mukainen toiminta

Tarkasteltavana olevan tekstin mukaiset ilmoituskanavat takaavat esittelijän mukaan riittävän varmuuden ja riippumattomuuden. Niitä voitaisiin kuitenkin parantaa säätämällä ilmoituksen vastaanottamisen tiedoksi antamisesta. Lisäksi komission ehdottamat käsittelyajat vaikuttavat liian pitkiltä ja voivat vaarantaa ilmoituksen tekemisen, joten esittelijä ehdottaa niiden lyhentämistä. Hän katsoo myös, että ammattiliittojen edustajien olisi osallistuttava täysipainoisesti sisäisten kanavien suunnitteluun ja voitava antaa neuvoja ja apua niille, jotka sitä haluavat. Työntekijöiden edustajat ovat läsnä suoraan paikan päällä ja pystyvät parhaiten tukemaan mahdollista väärinkäytösten paljastajaa ilmoituksen tekemisessä, antamaan tietoa sisäisistä ilmoituskanavista sekä ilmoittavan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. On siis tärkeää antaa heille tällaisia tehtäviä tässä direktiivissä.

Lisäksi on erittäin tärkeää varmistaa ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden korkeatasoinen luottamuksellisuus. Henkilöt, jotka havaitsevat väärinkäytöksiä, ovat usein taipuvaisia asettamaan itselleen pidäkkeitä tai harjoittamaan itsesensuuria, koska he pelkäävät henkilöllisyytensä paljastuvan. On osoitettu, että henkilöllisyyden luottamuksellisena pitäminen lisää vastaanotettujen ilmoitusten määrää. Tarkasteltavana olevan direktiiviehdotuksen säännöksiä olisi sen vuoksi lujitettava tältä osin säätämällä tiukasta luottamuksellisuuden periaatteesta, josta voidaan poiketa ainoastaan rajatuissa poikkeustapauksissa.

Väärinkäytösten paljastamisen tehokkuuden varmistaminen ja tiedonsaantioikeus

Tarkasteltavana olevassa tekstissä ilmoituskanavien käyttö perustuu suhteellisen tiukkaan järjestykseen, johon liittyy poikkeuksia. Mahdollisen väärinkäytösten paljastajan olisi siis pääsääntöisesti otettava asia esiin ensin työnantajansa kanssa ja odotettava ilmoituksen käsittelyä, johon voi kulua jopa kolme kuukautta. Jos vastaus on epätyydyttävä, hänen olisi tämän jälkeen otettava asia esiin ulkoisen viranomaisen kanssa ja odotettava mahdollisesti vielä kuusi kuukautta. Tämä voi vaarantaa suuresti itse ilmoituksen mutta se voi ennen kaikkea saattaa väärinkäytösten paljastajan välittömästi vaikeuksiin työnantajansa kanssa. Lisäksi tällainen toimintatapa edellyttää, että väärinkäytösten paljastaja osoittaa, että hän on valinnut parhaiten sopivan ilmoituskanavan siinä tapauksessa, että tekstissä säädettyä järjestystä ei noudateta. Kun voimasuhteet ovat jo epätasapainossa, tämä voi vahingoittaa ilmoittavaa henkilöä. Tässä lähestymistavassa ei myöskään oteta riittävällä tavalla huomioon kansalaisten tiedonsaantioikeutta, kun on kyse yleiseen etuun kohdistuvasta haitasta. Näistä syistä esittelijä ehdottaa, että ilmoituskanavien käytöstä tehdään joustavampaa, jotta ilmoittava henkilö voi valita parhaiten sopivan ilmoituskanavan.

Vaikka on aivan myönteistä, että tarkasteltavana olevassa tekstissä myönnetään suojelu henkilöille, joilla on perusteltu syy uskoa, että tiedot ovat paikkansapitäviä ilmoittamisen ajankohtana, esittelijä katsoo, että tätä säännöstä olisi täsmennettävä edelleen, jotta voidaan sulkea pois mahdollisuus evätä suojelu syistä, jotka liittyvät väärinkäytösten paljastajan tarkoitusperiin. Tekstissä olisi keskityttävä ennen kaikkea siihen, miten merkityksellisiä tiedot ovat yleisen edun kannalta, ennen kuin selvitetään syyt niiden paljastamiseen.

Väärinkäytösten paljastajien tehokkaan ja kattavan suojelun varmistaminen

Direktiiviehdotukseen sisältyy sellaisten vastatoimien yleinen kielto, jotka mainitaan luettelossa. Luetteloa ei voida missään tapauksessa pitää kaikenkattavana, sillä käytettyjen vastatoimien rajana on ainoastaan mielikuvitus. Sen vuoksi on aiheellista selventää, että kyseiset vastatoimet ovat vain esimerkkejä.

Jotkin suojeluun liittyvät toimenpiteet ovat erityisen hyödyllisiä. Käänteisen todistustaakan soveltaminen on yksi näistä toimenpiteistä, ja direktiiviehdotuksen sanamuotoa on vahvistettu, jotta kyseisen säännöksen koko potentiaali voidaan hyödyntää.

Nimettömiä ilmoituksia on jo tehty ja tehdään edelleen. Esittelijä haluaa siksi lisätä säännöksen, jolla katetaan direktiivissä sellainen henkilö, jonka henkilöllisyys paljastuu, vaikka hän haluaa pysyä nimettömänä.

Tietyissä jäsenvaltioissa on erilaisia järjestelyjä niiden henkilöiden avustamiseen ja tukemiseen, jotka tekevät ilmoituksen tai paljastuksen. Viranomaiset, ammattiliitot tai kansalaisjärjestöt voivat antaa luottamuksellisia tietoja väärinkäytöksistä ilmoittamista koskevista järjestelmistä. Esittelijä katsoo, että nämä järjestelmät ovat olennaisen tärkeitä, jotta väärinkäytösten paljastajia voidaan auttaa ilmoituksen tekemisessä, ja ehdottaa siksi, että direktiivissä voidaan säätää niiden käyttöönotosta eri jäsenvaltioissa kansalliset olosuhteet huomioon ottaen. Esittelijä haluaa lisäksi, että säädetään psykologisen tuen antamisesta väärinkäytösten paljastajille oikeudellisen ja taloudellisen tuen ohella.

Riittävän oikeusvarmuuden tarjoaminen asioiden tuomiseksi esiin

Tietyt kohdat tässä ehdotuksessa saattavat estää halukkaita henkilöitä tekemästä ilmoitusta. Tämä koskee erityisesti vakavuuden astetta, jota yksittäisen henkilön voi olla vaikea arvioida ja jota voidaan käyttää perusteena hänen tekemänsä ilmoituksen hylkäämiseen. Suojelu olisi taattava riippumatta siitä, kuinka vakavia paljastetut tiedot ovat, kunhan ne koskevat yleiseen etuun kohdistuvaa haittaa.

Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan niin ikään säädettäväksi seuraamuksista, joiden tarkoituksena on estää ilkivaltaisia ja perättömiä ilmoituksia. Tämä säännös vaikuttaa turhalta, koska kansallisessa lainsäädännössä on jo annettu säännökset, joilla rangaistaan herjaustapauksista tai maineen vahingoittamisesta. Lisäseuraamuksien säätäminen tarkasteltavana olevassa tekstissä saattaa vaikuttaa lamaannuttavasti oikeutettujen ilmoitusten tekemiseen tai jopa estää sen. Esittelijä ehdottaa näin ollen tämän kohdan poistamista tekstistä.

Esittelijän mielestä tarkasteltavana oleva teksti on ensimmäinen askel mutta herättää tärkeitä kysymyksiä sen soveltamisalan laajentamisesta. Hän katsoo näin ollen, että direktiiviä olisi nopeasti arvioitava ja tarvittaessa tarkasteltava uudelleen, jotta voidaan parantaa sen monialaisuutta ja tehdä siitä kansalaisten kannalta helpommin ymmärrettävä.


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA

Pavel Svoboda

Puheenjohtaja

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Bryssel

Asia:  Lausunto ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta oikeusperustasta (COM(2018)0218 – C8-0159/2018 – 2018/0106(COD))

Arvoisa puheenjohtaja

Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti omasta aloitteestaan 24. syyskuuta 2018 työjärjestyksen 39 artiklan 5 kohdan mukaisesti antaa lausunnon valiokunnassa esitetyissä tarkistuksissa ehdotettujen lisäoikeusperustojen asianmukaisuudesta. Tarkistuksilla lisättäisiin ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta, jäljempänä ’ehdotus’, alkuperäiseen oikeusperustaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräyksiä.

Komissio otti ehdotuksensa perustaksi useita alakohtaisia oikeusperustoja. Oikeusperusta on ilmaistu seuraavasti:

”ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 16, 33, 43 ja 50 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 62, 91, 100, 103, 109, 114, 168, 169, 192 ja 207 artiklan ja 325 artiklan 4 kohdan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,”

Valiokunnassa esitettiin viisi tarkistusta, joissa ehdotettiin SEUT-sopimuksen 19 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan, 78 ja 79 artiklan, 83 artiklan 1 kohdan, 153, 154, 157 ja 352 artiklan lisäämistä. SEUT-sopimuksen 153 artiklan osalta kahdessa tarkistuksessa ehdotetaan koko artiklan lisäämistä, kun taas yhdessä ehdotetaan ainoastaan kyseisen artiklan 1 kohdan a, b ja e alakohdan lisäämistä ja toisessa ainoastaan 153 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan lisäämistä.

Oikeusperustaa koskeviin ehdotettuihin tarkistuksiin liittyvät vastaavat tarkistukset, jotka koskevat direktiiviehdotuksen soveltamisalaa. Näin ollen lopullinen arvio siitä, pitäisikö ehdotukseen lisätä lisäoikeusperustoja, on aineellisoikeudellisesta näkökulmasta tehtävä sen perusteella, hyväksytäänkö soveltamisalaa muuttavia tarkistuksia, ja ottaen huomioon hyväksyttävän ehdotuksen tarkoitus ja sisältö. Tässä lausunnossa oikeusperustasta keskitytään enemmän lisättäväksi ehdotettujen oikeusperustojen menettelylliseen yhteensopivuuteen sekä niiden yhteensopivuuteen suhteessa valittavaan toimenpiteeseen eli direktiiviin.

I – Tausta

Euroopan parlamentti kehotti 24. lokakuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa Legitiimeistä toimista yleisen edun hyväksi toimivien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi heidän paljastaessaan luottamuksellisia tietoja yrityksistä ja julkisista elimistä ja 20. tammikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa Väärinkäytösten paljastajien merkityksestä EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa(1) komissiota esittämään laaja-alaisen lainsäädäntöehdotuksen, jolla taataan väärinkäytösten paljastajien korkeatasoinen suojelu EU:ssa julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä kansallisissa ja unionin toimielimissä.

Väärinkäytösten paljastajia koskevia sääntöjä on tällä hetkellä käytössä joillakin unionin lainsäädännön aloilla, nimittäin henkilöstösäännöissä ja tietyissä rahanpesuun ja rahoitusmarkkinoihin liittyvissä säädöksissä.

Tarkasteltavana olevassa direktiiviehdotuksessa noudatetaan alakohtaista lähestymistapaa siinä mielessä, että siinä säädetään väärinkäytösten paljastajia koskevista säännöistä, joita voidaan soveltaa unionin oikeuden rikkomiseen aloilla, jotka on määritetty soveltamisalassa ja liitteessä, jossa luetellaan olennaiset unionin säädökset, jotka ilmoitetaan suoraan tai viitteinä.

II – Asiaa koskevat perussopimuksen artiklat

SEUT-sopimuksen 19 artikla kuuluu seuraavasti:

19 artikla

1. Neuvosto voi perussopimuksissa unionille uskotun toimivallan rajoissa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten muiden määräysten soveltamista.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyä perusperiaatteet, jotka koskevat unionin edistämistoimenpiteitä, jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien tai asetusten yhdenmukaistamista, tukeakseen jäsenvaltioiden toimia, joilla pyritään myötävaikuttamaan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen.

SEUT-sopimuksen 77 artikla kuuluu seuraavasti:

77 artikla

1. Unioni kehittää politiikan, jonka tarkoituksena on:

a) varmistaa, ettei sisärajoja ylittäviä henkilöitä tarkasteta, heidän kansalaisuudestaan riippumatta;

b) varmistaa henkilöiden tarkastukset ja tehokas valvonta ulkorajojen ylittämisen yhteydessä;

c) ottaa vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat:

a) viisumeita ja muita lyhytaikaisia oleskelulupia koskevaa yhteistä politiikkaa;

b) tarkastuksia, joita tehdään ulkorajoja ylittäville henkilöille;

c) edellytyksiä, joiden mukaisesti kolmansien maiden kansalaiset voivat vapaasti liikkua unionin alueella lyhyen ajan;

d) kaikkia tarvittavia toimenpiteitä, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä;

e) sisärajoja ylittäville henkilöille tehtävien tarkastusten poistamista heidän kansalaisuudestaan riippumatta.

3. Jos osoittautuu, että unionin toimintaa tarvitaan helpottamaan mahdollisuutta käyttää 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua oikeutta, eikä perussopimuksissa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto voi antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen säännöksiä, jotka koskevat passeja, henkilötodistuksia, oleskelulupia tai muita niihin rinnastettavia asiakirjoja. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.

4. Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan, joka koskee niiden rajojen maantieteellistä määrittelyä kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

SEUT-sopimuksen 78 artikla kuuluu seuraavasti:

78 artikla

1. Unioni kehittää turvapaikka-asioita sekä toissijaista ja tilapäistä suojelua koskevan yhteisen politiikan, jonka tarkoituksena on antaa asianmukainen asema kaikille kansainvälistä suojelua tarvitseville kolmansien maiden kansalaisille ja varmistaa palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen. Tämän politiikan on oltava pakolaisten oikeusasemasta 28. heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja 31. tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan sekä muiden asiaan liittyvien sopimusten mukaista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, johon sisältyvät:

a) koko unionissa voimassa oleva yhdenmukainen turvapaikka-asema kolmansien maiden kansalaisille;

b) yhdenmukainen toissijaisen suojelun asema kolmansien maiden kansalaisille, jotka eivät saa turvapaikkaa unionissa mutta jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua;

c) yhteinen järjestelmä tilapäisen suojelun antamiseksi kotimaastaan siirtymään joutuneille joukoittaisen maahantulon yhteydessä;

d) yhteiset menettelyt turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan yhdenmukaisen aseman myöntämisessä ja peruuttamisessa;

e) perusteet ja menettelyt turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion ratkaisemiseksi;

f) turvapaikkaa tai toissijaista suojelua hakevien vastaanotto-olosuhteita koskevat vaatimukset;

g) kumppanuus ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa turvapaikkaa taikka toissijaista tai tilapäistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallinnoimiseksi.

3. Jos kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa hätätilanteen, neuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion hyväksi. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.

SEUT-sopimuksen 79 artikla kuuluu seuraavasti:

79 artikla

1. Unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja tehostettu torjunta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteitä seuraavilla aloilla:

a) maahantuloa ja maassa oleskelua koskevat edellytykset sekä vaatimukset pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämiseksi jäsenvaltioissa, myös perheenyhdistämistä varten;

b) jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien määrittely, mukaan lukien liikkumis- ja oleskeluvapautta muissa jäsenvaltioissa koskevat edellytykset;

c) laiton maahanmuutto ja luvaton oleskelu, laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistaminen ja palauttaminen mukaan luettuna;

d) ihmiskaupan, erityisesti nais- ja lapsikaupan torjunta.

3. Unioni voi tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia sellaisten kolmansien maiden kansalaisten takaisinotosta alkuperä- tai lähtömaahan, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä jäsenvaltion alueelle pääsyn, kyseisellä alueella oleskelun tai asumisen edellytyksiä.

4. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa niiden alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi ja jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

5. Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen päättää siitä, kuinka paljon kolmansista maista tulevia kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle hakemaan työtä palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana.

SEUT-sopimuksen 83 artikla kuuluu seuraavasti:

83 artikla

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla direktiiveillä säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää joko rikosten luonteen tai vaikutusten johdosta tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen.

Nämä rikollisuuden alat ovat terrorismi, ihmiskauppa sekä naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton huumausainekauppa, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, maksuvälineiden väärentäminen, tietokonerikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus.

Rikollisuudessa tapahtuneen kehityksen perusteella neuvosto voi tehdä päätöksen, jolla määritellään muita rikollisuuden aloja, jotka täyttävät tässä kohdassa tarkoitetut edellytykset. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

2. Kun jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentäminen rikosoikeuden alalla osoittautuu välttämättömäksi jonkin unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi alalla, jolla on toteutettu yhdenmukaistamistoimenpiteitä, tällä alalla voidaan direktiivein säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä. Nämä direktiivit annetaan kyseisten yhdenmukaistamistoimenpiteiden hyväksymisessä noudatetun tavallisen tai erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 76 artiklan soveltamista.

3. Jos neuvoston jäsen katsoo, että ehdotus 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuksi direktiiviksi vaikuttaisi jäsenen rikosoikeusjärjestelmän perusteisiin, se voi pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa ehdotuksen neljän kuukauden kuluessa keskeyttämisestä neuvostolle, mikä lopettaa tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn keskeyttämisen.

Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen direktiiviehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 329 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan.

SEUT-sopimuksen153 artikla kuuluu seuraavasti:

153 artikla

1. Edellä 151 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa seuraavilla aloilla:

a) erityisesti työympäristön parantaminen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi;

b) työehdot;

c) työntekijöiden sosiaaliturva ja sosiaalinen suojeleminen;

d) työtekijöiden suojelu työsopimuksen päättymisen yhteydessä;

e) tiedottaminen työntekijöille ja työntekijöiden kuuleminen;

f) työntekijöiden ja työnantajien edustaminen ja heidän etujensa kollektiivinen turvaaminen, mukaan lukien yhteistoiminta työpaikalla, jollei 5 kohdasta muuta johdu;

g) sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehdot, jotka oleskelevat laillisesti unionin alueella;

h) työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden integroiminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 166 artiklan määräyksiä;

i) miesten ja naisten välinen tasa-arvo asioissa, jotka koskevat heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla sekä heidän kohteluaan työssä;

j) sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen;

k) sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta c alakohdan soveltamista.

2. Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat:

a) toteuttaa toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi aloittein, joilla pyritään parantamaan tiedon saantia, kehittämään tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, edistämään innovatiivisia lähestymistapoja ja arvioimaan kokemuksia ja jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista;

b) antaa 1 kohdan a–i alakohdassa tarkoitetuilla aloilla direktiivein säännöksiä vähimmäisvaatimuksista, jotka pannaan täytäntöön asteittain ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion edellytykset ja kussakin jäsenvaltiossa voimassa oleva tekninen sääntely. Näissä direktiiveissä vältetään säätämästä sellaisia hallinnollisia, taloudellisia tai oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät ratkaisunsa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan.

Edellä 1 kohdan c, d, f ja g alakohdassa tarkoitetuilla aloilla neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä Euroopan parlamenttia ja mainittuja komiteoita kuultuaan.

Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan päättää tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisesta 1 kohdan d, f ja g alakohtiin.

3. Jäsenvaltio voi antaa 2 kohdan soveltamiseksi annettujen direktiivien täytäntöönpanon tai tarvittaessa 155 artiklan mukaisesti tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanon työmarkkinaosapuolten tehtäväksi niiden yhteisestä pyynnöstä.

Tällöin jäsenvaltio varmistaa, että viimeistään sinä päivänä, jona direktiivi tai päätös on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä tai pantava täytäntöön, työmarkkinaosapuolet ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet sopimuksin, ja jäsenvaltio, jota asia koskee, on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta se voi milloin tahansa varmistaa kyseisessä direktiivissä tai päätöksessä asetettujen tulosten saavuttamisen.

4. Tämän artiklan nojalla annetut säännökset:

– eivät rajoita jäsenvaltioille tunnustettua oikeutta määritellä sosiaaliturvajärjestelmiensä perusperiaatteet, eivätkä ne saa vaikuttaa olennaisesti näiden järjestelmien rahoituksen tasapainoon,

– eivät voi estää jäsenvaltiota pitämästä voimassa tai toteuttamasta tiukempia suojatoimenpiteitä, jos ne ovat sopusoinnussa perussopimusten kanssa.

5. Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta palkkoihin, järjestäytymisoikeuteen, lakko-oikeuteen eikä oikeuteen määrätä työsulusta.

SEUT-sopimuksen 154 artikla kuuluu seuraavasti:

154 artikla

1. Komission tehtävänä on edistää työmarkkinaosapuolten kuulemista unionin tasolla ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden osapuolten vuoropuhelun helpottamiseksi varmistamalla molemmille osapuolille tasapuolinen tuki.

2. Tätä varten komissio kuulee työmarkkinaosapuolia unionin toiminnan mahdollisista suuntaviivoista, ennen kuin se tekee ehdotuksia sosiaalipolitiikan alalla.

3. Jos komissio kuultuaan työmarkkinaosapuolia pitää unionin toimintaa tarkoituksenmukaisena, se kuulee työmarkkinaosapuolia suunnitellun ehdotuksen sisällöstä. Työmarkkinaosapuolet antavat komissiolle lausunnon ehdotuksesta tai tarvittaessa sitä koskevan suosituksen.

4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen kuulemisten yhteydessä työmarkkinaosapuolet voivat ilmoittaa komissiolle halustaan aloittaa 155 artiklassa tarkoitettu menettely. Menettely ei saa kestää pitempään kuin yhdeksän kuukautta, jollei pidentämisestä sovita yhteisesti kyseisten työmarkkinaosapuolten ja komission kanssa.

SEUT-sopimuksen 157 artikla kuuluu seuraavasti:

157 artikla

1. Jokainen jäsenvaltio huolehtii sen periaatteen noudattamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka.

2. Tässä artiklassa palkalla tarkoitetaan tavallista perus- tai vähimmäispalkkaa ja muuta korvausta, jonka työntekijä suoraan tai välillisesti saa työnantajaltaan työstä tai tehtävästä rahana tai luontoisetuna.

Samalla palkalla ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää tarkoitetaan, että:

a) palkka, joka maksetaan työn tuloksen perusteella, lasketaan saman mittayksikön mukaan;

b) palkka, joka maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, on sama samasta tehtävästä.

3. Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan toimenpiteet, joilla varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä, mukaan lukien samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaate.

4. Jotta miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo toteutuisi työelämässä, tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.

SEUT-sopimuksen 352 artikla kuuluu seuraavasti:

352 artikla

1. Jos jokin unionin toimi osoittautuu perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tarpeelliseksi perussopimuksissa määritellyillä politiikan aloilla eikä niissä ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto antaa aiheelliset säännökset yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Kun neuvosto antaa kyseiset säännökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, se tekee ratkaisunsa samoin yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Kun neuvosto antaa kyseiset säännökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, se tekee ratkaisunsa samoin yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

2. Komissio tiedottaa tähän artiklaan perustuvista ehdotuksista kansallisille parlamenteille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen valvontaa koskevan menettelyn yhteydessä.

3. Tähän artiklaan perustuvat toimenpiteet eivät voi käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista niissä tapauksissa, joissa se ei perussopimusten mukaan ole mahdollista.

4. Tätä artiklaa ei voida käyttää perustana yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvan tavoitteen saavuttamiseksi, ja tämän artiklan soveltamisessa noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 40 artiklan toisessa kohdassa asetettuja rajoja.

III - Oikeudellisen perustan valintaa koskeva yleisperiaate

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”yhteisön toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö”(2). Säädös voidaan näin ollen kumota sillä perusteella, että sille on valittu väärä oikeusperusta.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on ratkaistava,

1.  pyritäänkö ehdotuksella useaan tavoitteeseen tai onko siinä useita osatekijöitä, joista yhtä voidaan pitää pääasiallisena tai määräävänä tarkoituksena tai osatekijänä ja muita toissijaisina; vai

2.  pyritäänkö ehdotuksella useaan tavoitteeseen tai onko siinä useita osatekijöitä, jotka liittyvät erottamattomasti toisiinsa ilman, että jokin niistä on toissijainen ja välillinen suhteessa muihin.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ensimmäisessä tapauksessa säädöksessä on käytettävä yhtä oikeusperustaa, toisin sanoen sitä, jota pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää, ja toisessa tapauksessa säädöksessä on käytettävä useaa eri oikeusperustaa.(3)

Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan useiden oikeusperustojen yhdistäminen on mahdollista, jos ne liittyvät erottamattomasti toisiinsa ilman, että jokin niistä on toissijainen ja välillinen suhteessa muihin, mutta ainoastaan, jos ne eivät sisällä keskenään yhteensopimattomia päätöksentekomenettelyjä.(4) Lisättäväksi ehdotetut oikeusperustat on arvioitava tämän perusteella, eli sen, noudatetaanko niiden nojalla tavallista lainsäätämisjärjestystä tai ovatko ne muuten yhteensopivia komission ehdottamien oikeusperustojen kanssa.

IV – Ehdotuksen tarkoitus ja sisältö

Komissio on muodostanut ehdotuksensa oikeusperustan siten, että kukin mainittu säännös vastaa asiaankuuluvia osia soveltamisalassa ja ehdotuksen liitteessä. Koska soveltamisalaan ja vastaavasti liitteeseen on lisätty tiettyjä muita aloja, olisi asianmukaista yhdenmukaistaa oikeusperusta lisäämällä direktiivin oikeusperustaan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vastaavat artiklat.

V - Asianmukaisen oikeusperustan arviointi ja määrittäminen

SEUT-sopimuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaan EU:n lainsäätäjät voivat – tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen – ”hyväksyä perusperiaatteet, jotka koskevat unionin edistämistoimenpiteitä” tukeakseen jäsenvaltioiden toimia syrjinnän torjumisen alalla.

Näihin toimenpiteisiin ei kuitenkaan voi kuulua ”jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista”. Tältä osin on pantava merkille, että ehdotuksen 19 artiklassa säädetään vähimmäistason yhdenmukaistamisesta: ”Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat ilmoittavien henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi suotuisampia kuin tämän direktiivin säännökset [...].” Siksi SEUT-sopimuksen 19 artiklan 2 kohdan lisääminen oikeusperustaksi ei ole suositeltavaa.

SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan mukaan EU:n lainsäätäjät voivat säätää tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen rajavalvonnan alalla ”toimenpiteistä”, jotka liittyvät viisumeihin ja lyhytaikaisiin oleskelulupiin, ulkorajoilla tehtäviin tarkastuksiin, kolmansien maiden kansalaisten matkustusvapauteen, ulkorajojen yhdennettyyn valvontajärjestelmään ja tarkastusten poistamiseen sisärajoilta.

Tämä uusi oikeusperusta näyttäisi menettelyllisestä näkökulmasta olevan yhteensopiva ehdotuksen kanssa.

SEUT-sopimuksen 78 artiklan 1 kohta on yleinen viittaus turvapaikkapolitiikkaan. Artiklan 3 kohta koskee väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa hätätilanteissa, joissa edellytetään ainoastaan Euroopan parlamentin kuulemista.

Artiklan 2 kohdan nojalla voidaan säätää tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ”toimenpiteistä”, jotka koskevat yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tietyillä aloilla, joita ovat esimerkiksi yhdenmukainen turvapaikka-asema ja toissijaisen suojelun asema, tilapäisen suojelun antaminen kotimaastaan siirtymään joutuneille, yhteiset menettelyt kansainvälisen suojelun yhteydessä, vastaanotto-olosuhteita koskevat vaatimukset sekä kumppanuus ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa.

Näin ollen on tarpeetonta lisätä SEUT-sopimuksen 78 artiklan 1 kohtaa oikeusperustaksi, koska SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohta ei ole ehdotukselle asianmukainen oikeusperusta. SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohdan lisääminen näyttäisi menettelyllisestä näkökulmasta olevan yhdenmukaista ehdotuksen kanssa.

SEUT-sopimuksen 79 artikla koskee yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. On tärkeää panna merkille, että 1 ja 5 kohdat eivät ole oikeusperustoja. Artiklan 3 kohdassa säädetään takaisinottosopimusten tekemisestä, joten se ei voi olla ehdotetun direktiivin oikeusperusta. Artiklan 4 kohta koskee laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista, mutta siinä suljetaan pois jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistaminen.

Artiklan 2 kohdassa sallitaan ”toimenpiteiden” säätäminen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, kun toimenpiteet koskevat muun muassa maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia edellytyksiä, laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia, laitonta maahanmuuttoa ja luvatonta oleskelua sekä ihmiskaupan torjuntaa.

Näin ollen ainoastaan SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan sisällyttäminen direktiiviin näyttäisi menettelyllisestä näkökulmasta mahdolliselta.

SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa säädetään tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä, mutta 3 kohta sisältää ”hätäjarrusäännöksen”, jonka mukaan yksi jäsenvaltio voi pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely keskeytetään.

Tästä syystä kyseisen säännöksen yhdistäminen ehdotuksen muihin oikeusperustoihin ei ole mahdollista.

Merkille pantavaa on, että SEUT-sopimuksen 77, 78, 79 ja 83 artiklaan perustuvia toimenpiteitä sovelletaan Irlantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan vain, jos kyseiset jäsenvaltiot osallistuvat pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti, ja että pöytäkirjan N:o 22 mukaan tällaiset toimenpiteet eivät koske Tanskaa. Näiden artiklojen lisääminen oikeusperustaan ei vaikuttaisi lainsäätämisjärjestykseen parlamentissa, mutta se saattaa johtaa ehdotuksen mahdolliseen jakamiseen neuvostossa noudatettavan menettelyn takia, koska niiden jäsenvaltioiden määrä, joihin direktiivin eri osia sovelletaan, olisi erilainen.

SEUT-sopimuksen 153 artikla lisättiin tarkistuksilla 66, 67, 68 ja 69. Tarkistuksissa 67 ja 69 lisätään vain osia kyseisestä artiklasta, nimittäin a, b ja e alakohdat. Tässä artiklassa luetellaan sosiaalipolitiikan erityisaloja, joilla EU:n toiminta voi tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa.

Joidenkin tähän luetteloon kuuluvien ryhmien kohdalla käytettävä menettely ei ole yhteensopiva ehdotuksen kanssa, koska se edellyttää yksimielisyyttä. Tarkistusten kattamat jäljelle jäävät alat, joilla tavallista lainsäätämisjärjestystä sovelletaan ilman yksimielisyysvaatimusta, ovat SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan a, b ja e alakohdat.

SEUT-sopimuksen 154 artikla ei ole oikeusperusta Euroopan parlamentin säädökselle. Se sisältää menettelysääntöjä, joita sovelletaan yksinomaan komissioon. Näin ollen sen lisäämistä ei pitäisi harkita.

Samapalkkaisuuden periaatetta koskevan SEUT-sopimuksen 157 artiklan 3 kohdassa säädetään tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisista toimenpiteistä, joilla ”varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä, mukaan lukien samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaate”.

Näin ollen SEUT-sopimuksen 157 artiklan 3 kohta näyttäisi olevan yhteensopiva ehdotuksen kanssa.

SEUT-sopimuksen 352 artiklassa annetaan Euroopan unionille, ja erityisesti neuvostolle, mahdollisuus toimia, jos ”jokin unionin toimi osoittautuu perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tarpeelliseksi perussopimuksissa määritellyillä politiikan aloilla eikä niissä ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista”.

Ehdotuksessa yhdistetään useita alakohtaisia oikeusperustoja rakennelmaksi, joka saattaa vaikuttaa monialaiselta välineeltä mutta on itse asiassa yhdistelmä alakohtaisia toimenpiteitä. SEUT-sopimuksen 352 artiklaa voidaan käyttää vain tapauksissa, joiden osalta perussopimuksissa ei ole määräyksiä tarvittavista valtuuksista. Koska unionin oikeudessa on jo useita toimenpiteitä, jotka koskevat väärinkäytösten paljastajia koskevia sääntöjä, tämän ei voida katsoa pätevän tässä tapauksessa. Näin ollen SEUT-sopimuksen 352 artiklan sisällyttäminen direktiiviin on sinänsä yhteensopimatonta komission ehdotuksessa valitun lähestymistavan kanssa.

Lisäksi päätös sisällyttää direktiiviin SEUT-sopimuksen 352 artikla on menettelyllisesti yhteensopimatonta muiden oikeusperustojen kanssa, koska se edellyttää yksimielisyyttä neuvostossa ja parlamentin hyväksyntää. Sen vuoksi SEUT-sopimuksen 352 artikla ei ole asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle.

VI – Päätelmä ja suositus

Seuraavien SEUT-sopimuksen säännösten nojalla noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä tavalla, joka on yhteensopiva komission ehdottaman nykyisen oikeusperustan kanssa: SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohta, 78 artiklan 2 kohta, 79 artiklan 2 kohta, 153 artiklan 1 kohdan a, b ja e alakohta ja 157 artiklan 3 kohta.

SEUT-sopimuksen 77, 78 ja 79 artiklan osalta on pantava merkille, että vaikka niiden lisääminen ei olisi yhteensopimatonta parlamentissa noudatettavan menettelyn kanssa, niiden sisällyttäminen oikeusperustaan saattaa johtaa ehdotuksen mahdolliseen jakamiseen neuvostossa noudatettavan menettelyn takia.

SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohta ja 352 artikla eivät ole yhteensopivia sovellettavan tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kanssa, eikä niitä pitäisi lisätä uusina oikeusperustoina. Lisäksi 352 artikla, jota voidaan käyttää ainoastaan tapauksissa, joissa perussopimuksissa ei ole määräyksiä tarvittavista valtuuksista, on sinänsä yhteensopimaton komission ehdotuksessa valitun lähestymistavan kanssa.

SEUT-sopimuksen 154 artiklan osalta voidaan todeta, että se viittaa komissioon sovellettaviin sääntöihin eikä sovellu Euroopan parlamentin ja neuvoston säädöksen oikeusperustaksi. Näin ollen sitä ei voida lisätä oikeusperustaan.

Lopuksi voidaan todeta, että SEUT-sopimuksen 19 artiklan 2 kohdan lisääminen ei ole suositeltavaa, koska tässä säännöksessä ei sallita yhdenmukaistamista.

Niiden oikeusperustojen lopullisen valinnan, jotka on määritetty mahdollisiksi lisäyksiksi komission ehdottamaan oikeusperustaan, pitäisi kuitenkin riippua niiden olennaisten tarkistusten hyväksymisestä, joilla sisällytetään tiettyjä politiikanaloja ehdotetun direktiivin soveltamisalaan.

Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti vastaavasti 22. lokakuuta 2018 pitämässään kokouksessa yksimielisesti(5), äänin 18 puolesta, suositella asiasta vastaavalle valiokunnalle edellä esitettyjen päätelmien ottamista huomioon arvioitaessa direktiivin soveltamisalaan tehtäviä muutoksia.

Kunnioittavasti

Pavel Svoboda

(1)

2016/2224(INI) http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2017-0402+0+DOC+XML+V0//FI ja (2016/2055(INI) http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+REPORT+A8-2017-0004+0+DOC+XML+V0//FI

(2)

Asia C-45/86, komissio v. neuvosto (Yleiset tullietuuskohtelut), tuomio 26.3.1987, Kok., s. 1439, 5 kohta; asia C-440/05, komissio v. neuvosto, tuomio 23.10.2007, Kok. s. I-9097; asia C-411/06, komissio v. parlamentti ja neuvosto, tuomio 8.9.2009, Kok. s. I-7585.

(3)

Ks. edellä mainittu asia C-411/06, 46–47 kohta.

(4)

  Asia C-155/07, parlamentti v. neuvosto, tuomio 6.11.2008, EU:C:2008:605, 37 kohta; ja asia C-166/07, parlamentti v. neuvosto, tuomio 3.9.2009, EU:C:2009:499, 68 ja 69 kohta.

(5)

Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Pavel Svoboda (puheenjohtaja), Mady Delvaux (varapuheenjohtaja) Axel Voss (lausunnon esittelijä), Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Geoffroy Didier, Pascal Durand, Angel Dzhambazki, Heidi Hautala, Mary Honeyball, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, Evelyn Regner, Tiemo Wölken, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka, Olle Ludvigsson (Enrico Gasbarran puolesta, työjärjestyksen 200 artiklan 2 kohdan mukaisesti).


TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.9.2018)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta

(COM(2018)0218 – C8‑0159/2018 – 2018/0106(COD))

Valmistelija: Miguel Viegas

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) valmistelija on erittäin ilahtunut tästä EU:n laajuista väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevasta komission ehdotuksesta, sillä parlamentti on jo pitkään vaatinut sitä esimerkiksi rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkintavaliokunnan (PANA) mietinnössä ja oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) aiemmassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, jonka laatimiseen ECON-valiokunta osallistui.

Ehdotus perustuu myös väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeviin alakohtaisiin toimenpiteisiin, joita ECON-valiokunta esitti aiempaan lainsäädäntöön, kuten viidenteen rahanpesunvastaiseen direktiiviin ja markkinoiden väärinkäyttöasetukseen.

Tarkistuksillaan ECON-valiokunnan valmistelija haluaa

•  parantaa määritelmää (3 artikla)

•  laajentaa työntekijöiden oikeuksien soveltamisalaa (1 artikla)

•  varmistaa aineellisen tuen (15 artikla)

•  poistaa johdanto-osan 21 kappaleen

•  lisätä säädökseen, että väärinkäytösten paljastaja ei voi korvata valtion valvontaviranomaisten operatiivista kapasiteettia

•  ottaa oikeusvarmuuden takia käyttöön väärinkäytösten paljastajan aseman myöntämistä koskevan selkeän mekanismin

•  ottaa käyttöön anonyymiuden mahdollisuuden

•  helpottaa ulkoisten ilmoituskanavien käyttöä, jotta ei tarvitse turvautua sisäisiin kanaviin.

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Henkilöt, jotka työskentelevät jossakin organisaatiossa tai ovat yhteydessä siihen työnsä vuoksi, havaitsevat yleensä ensimmäisinä sen aiheuttaman yleiseen etuun kohdistuvan uhkan tai haitan. Paljastaessaan tällaisia väärinkäytöksiä he edistävät merkittävällä tavalla lainsäädännön rikkomisten paljastamista ja ehkäisemistä ja osallistuvat siten yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseen. Usein väärinkäytöksiin liittyvistä huolenaiheista tai epäilyistä ei kuitenkaan uskalleta ilmoittaa vastatoimien pelossa.

(1)  Henkilöt, jotka työskentelevät jossakin organisaatiossa tai ovat yhteydessä siihen työnsä vuoksi, havaitsevat yleensä ensimmäisinä sen aiheuttaman yleiseen etuun kohdistuvan uhkan tai haitan. Tämän direktiivin tarkoituksena on saada aikaan luottamuksen ilmapiiri, jotta väärinkäytösten paljastajat voivat ilmoittaa havaituista tai epäillyistä oikeuden rikkomisista, väärinkäytöksistä ja yleiseen etuun kohdistuvista uhkista. Paljastaessaan tällaisia väärinkäytöksiä he edistävät merkittävällä tavalla lainsäädännön rikkomisten paljastamista ja ehkäisemistä ja osallistuvat siten yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseen. Usein väärinkäytöksiin liittyvistä huolenaiheista tai epäilyistä ei kuitenkaan uskalleta ilmoittaa vastatoimien tai oikeudellisten seurausten pelossa tai siksi, ettei ilmoituksen uskota johtavan toivottuihin tuloksiin.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Unionin tasolla väärinkäytösten paljastajat ovat osa toimintaa, jossa unionin oikeuden täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia pyritään ehkäisemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä he antavat täytäntöönpanon valvonnasta vastaaville kansallisille ja unionin järjestelmille tietoja, joiden ansiosta voidaan tuloksellisesti paljastaa ja tutkia unionin oikeuteen kohdistuvia rikkomisia ja nostaa niiden perusteella syytteitä.

(2)  Unionin tasolla väärinkäytösten paljastajat ovat osa toimintaa, jossa unionin oikeuden täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia pyritään ehkäisemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä he antavat täytäntöönpanon valvonnasta vastaaville kansallisille ja unionin järjestelmille tietoja, joiden ansiosta voidaan usein tuloksellisesti paljastaa ja tutkia unionin oikeuteen kohdistuvia rikkomisia ja nostaa niiden perusteella syytteitä.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Unionin oikeuden rikkominen voi tietyillä aloilla aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa, jos siitä seuraa huomattavia riskejä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Kun tällaisilla aloilla havaitaan puutteita täytäntöönpanossa ja kun väärinkäytösten paljastajat ovat etulyöntiasemassa rikkomisten ilmi saattamisessa, täytäntöönpanoa on tarpeen tehostaa varmistamalla, että väärinkäytösten paljastajia suojellaan tehokkaasti vastatoimilta, ja ottamalla käyttöön tehokkaita ilmoituskanavia.

(3)  Unionin oikeuden rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa, jos siitä seuraa huomattavia riskejä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Kun havaitaan puutteita täytäntöönpanossa ja kun väärinkäytösten paljastajat ovat etulyöntiasemassa tällaisten rikkomisten ilmi saattamisessa, täytäntöönpanoa on tarpeen tehostaa varmistamalla, että väärinkäytösten paljastajia suojellaan tehokkaasti vastatoimilta, ja on tarpeen varmistaa, että on olemassa tehokkaita ilmoituskanavia.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Tämän vuoksi yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, joilla taataan väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu, olisi sovellettava tiettyihin säädöksiin ja tietyillä politiikanaloilla, joiden osalta i) täytäntöönpanoa on tarpeen lujittaa; ii) se, että väärinkäytöksistä ei ilmoiteta riittävästi, heikentää täytäntöönpanoa olennaisella tavalla, ja iii) unionin oikeuden rikkominen aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa.

(5)  Tämän vuoksi yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, joilla taataan väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu, olisi sovellettava vain tiettyihin säädöksiin, tietyillä politiikanaloilla ja tietyissä jäsenvaltioissa, joiden osalta on näyttöä siitä, että i) täytäntöönpanoa on tarpeen lujittaa; ii) se, että väärinkäytöksistä ei ilmoiteta riittävästi, heikentää täytäntöönpanoa olennaisella tavalla, ja iii) unionin oikeuden rikkominen aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu on välttämätöntä, jotta voidaan parantaa julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden täytäntöönpanoa. Sen lisäksi, että on tarpeen ehkäistä ja paljastaa EU:n talousarvion täytäntöönpanoon muun muassa julkisten hankintojen yhteydessä liittyviä petoksia ja korruptiota, on puututtava siihen, että jäsenvaltioiden viranomaiset ja tietyt yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat eivät riittävän tiukasti noudata julkisia hankintoja koskevia sääntöjä tavaroiden, urakoiden ja palvelujen hankinnan yhteydessä. Kyseisten sääntöjen rikkominen aiheuttaa kilpailun vääristymistä ja ylimääräisiä liiketoimintakustannuksia, loukkaa sijoittajien ja osakkeenomistajien etuja ja yleensäkin heikentää investointien houkuttelevuutta ja yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikkialla Euroopassa, mikä häiritsee sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

(6)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu on välttämätöntä, jotta voidaan parantaa julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden täytäntöönpanoa. Sen lisäksi, että on tarpeen ehkäistä ja paljastaa EU:n talousarvion täytäntöönpanoon muun muassa julkisten hankintojen yhteydessä liittyviä petoksia ja korruptiota, on puututtava siihen, että jäsenvaltioiden viranomaiset ja tietyt yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat eivät riittävän tiukasti noudata julkisia hankintoja koskevia sääntöjä tavaroiden, urakoiden ja palvelujen hankinnan yhteydessä. Kyseisten sääntöjen rikkominen aiheuttaa kilpailun vääristymistä ja ylimääräisiä liiketoimintakustannuksia, loukkaa sijoittajien ja osakkeenomistajien etuja ja yleensäkin heikentää investointien houkuttelevuutta ja yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikkialla Euroopassa, mikä häiritsee sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. On myös kiinnitettävä huomiota niiden henkilöiden suojeluun, jotka ilmoittavat EU:n talousarviota ja EU:n toimielimiä koskevasta väärinkäytöstä tai väärinkäytöksestä.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva järjestely ei korvaa tarvetta lujittaa kunkin jäsenvaltion valvontakeinoja ja niiden julkisia rakenteita, joiden on yhä enenevässä määrin pystyttävä torjumaan veropetoksia ja rahanpesua, eikä tarvetta osallistua kansainväliseen yhteistyöhön näillä aloilla.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Unionin lainsäätäjä on jo tunnustanut väärinkäytösten paljastajien suojelusta saatavan lisäarvon rahoituspalvelujen alalla. Finanssikriisin jälkeen, kun rahoituspalveluja koskevien sääntöjen täytäntöönpanossa oli havaittu vakavia puutteita, monissa tämän alan säädöksissä otettiin käyttöön toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi.34 Erityisesti luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin sovellettavien vakavaraisuusvaatimusten yhteydessä direktiivissä 2013/36/EU35 säädetään väärinkäytösten paljastajien suojelusta, joka koskee myös luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annettua asetusta (EU) N:o 575/2013.

(7)  Unionin lainsäätäjä on jo tunnustanut väärinkäytösten paljastajien alakohtaisesta suojelusta saatavan lisäarvon rahoituspalvelujen alalla. Finanssikriisin jälkeen, kun rahoituspalveluja koskevien sääntöjen täytäntöönpanossa oli havaittu vakavia puutteita, monissa tämän alan säädöksissä otettiin käyttöön toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi.34 Erityisesti luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin sovellettavien vakavaraisuusvaatimusten yhteydessä direktiivissä 2013/36/EU35 säädetään väärinkäytösten paljastajien suojelusta, joka koskee myös luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annettua asetusta (EU) N:o 575/2013. Eräät korkean profiilin tapaukset, joihin on liittynyt eurooppalaisia rahoituslaitoksia, ovat kuitenkin osoittaneet, että väärinkäytösten paljastajien suojelu kaikissa rahoituslaitoksissa ei edelleenkään ole tyydyttävää ja että pelko niin työnantajien kuin myös viranomaisten kostotoimista estää yhä väärinkäytösten paljastajia paljastamasta oikeuden rikkomista koskevia tietoja.

_________________

_________________

34 Komission tiedonanto Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla, 8.12.2010.

34 Komission tiedonanto Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla, 8.12.2010.

35 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

35 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Suojelemalla väärinkäytösten paljastajia voidaan myös ehkäistä sellaista unionin liikenneturvallisuussääntöjen rikkomista, joka voisi johtaa ihmishenkien vaarantumiseen. Tämä on jo tunnustettu lentoliikenteen38 ja meriliikenteen39 turvallisuutta koskevissa unionin säädöksissä, joissa otetaan käyttöön räätälöityjä toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi sekä otetaan käyttöön erityisiä ilmoituskanavia. Kyseisissä säädöksissä säädetään myös niiden työntekijöiden suojelusta, jotka ilmoittavat omista vilpittömistä erehdyksistään (nk. oikeudenmukainen turvallisuuskulttuuri). Näillä kahdella alalla väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi käyttöön otettuja toimenpiteitä on täydennettävä, minkä lisäksi on parannettava turvallisuusvaatimuksia myös muiden liikennemuotojen osalta säätämällä vastaavista toimenpiteistä tie- ja rautatieliikenteen alalla.

(9)  Suojelemalla väärinkäytösten paljastajia voidaan myös ehkäistä sellaista unionin liikenneturvallisuussääntöjen rikkomista, joka voisi johtaa ihmishenkien vaarantumiseen. Tämä on jo tunnustettu lentoliikenteen38 ja meriliikenteen39 turvallisuutta koskevissa unionin säädöksissä, joissa otetaan käyttöön räätälöityjä toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi sekä otetaan käyttöön erityisiä ilmoituskanavia. Kyseisissä säädöksissä säädetään myös niiden työntekijöiden suojelusta, jotka ilmoittavat omista vilpittömistä erehdyksistään (nk. oikeudenmukainen turvallisuuskulttuuri). Näillä kahdella alalla väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi käyttöön otettuja toimenpiteitä on täydennettävä, minkä lisäksi on välittömästi parannettava turvallisuusvaatimuksia myös muiden liikennemuotojen osalta säätämällä vastaavista toimenpiteistä tie- ja rautatieliikenteen alalla.

_________________

_________________

38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla (EUVL L 122, s. 18).

38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla (EUVL L 122, s. 18).

39 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/54/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen noudattamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä tietyistä lippuvaltion velvollisuuksista (EUVL L 329, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, s. 57).

39 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/54/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen noudattamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä tietyistä lippuvaltion velvollisuuksista (EUVL L 329, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, s. 57).

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Todisteiden kerääminen ympäristörikoksista ja ympäristönsuojeluvaatimusten laittomasta rikkomisesta sekä tällaisten toimien paljastaminen ja niihin puuttuminen on edelleen haasteellista, minkä vuoksi sitä olisi pyrittävä tehostamaan, kuten 18 päivänä tammikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi40 todetaan. Väärinkäytösten paljastajien suojelusta säädetään toistaiseksi vain yhdessä ympäristönsuojelua koskevassa alakohtaisessa säädöksessä41. Tällaisesta suojelusta olisi kuitenkin säädettävä laajemmin, jotta voidaan varmistaa unionin ympäristölainsäädännön tuloksellinen täytäntöönpano, koska sen rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa, jonka vaikutukset saattavat levitä yli jäsenvaltioiden rajojen. Tämä pätee myös tapauksiin, joissa vaaralliset tuotteet voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja.

(10)  Todisteiden kerääminen ympäristörikoksista ja ympäristönsuojeluvaatimusten laittomasta rikkomisesta sekä tällaisten toimien paljastaminen ja niihin puuttuminen on valitettavasti edelleen haasteellista, minkä vuoksi sitä olisi pyrittävä tehostamaan, kuten 18 päivänä tammikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi40 todetaan. Väärinkäytösten paljastajien suojelusta säädetään toistaiseksi vain yhdessä ympäristönsuojelua koskevassa alakohtaisessa säädöksessä41. Tällaisesta suojelusta olisi kuitenkin säädettävä laajemmin, jotta voidaan varmistaa unionin ympäristölainsäädännön tuloksellinen täytäntöönpano, koska sen rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa, jonka vaikutukset saattavat levitä yli jäsenvaltioiden rajojen. Tämä pätee myös tapauksiin, joissa vaaralliset tuotteet voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja.

_________________

_________________

40 COM(2018) 10 final.

40 COM(2018) 10 final.

41 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/30/EU, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta (EUVL L 178, s. 66).

41 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/30/EU, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta (EUVL L 178, s. 66).

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Myös yksityisyyden ja henkilötietojen suojelu on ala, jolla väärinkäytösten paljastajilla on keskeinen asema sellaisten unionin oikeuteen kohdistuvien rikkomisten ilmi saattamisessa, jotka voivat aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa. Sama koskee verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettua direktiiviä45, jossa säädetään (myös muiden kuin henkilötietojen turvallisuuteen vaikuttavien) poikkeamien ilmoittamisesta ja vahvistetaan turvallisuusvaatimukset, joita sovelletaan eri alojen (mm. energia-, terveydenhuolto-, liikenne- ja pankkialan) keskeisten palvelujen tarjoajiin sekä digitaalisten palvelujen (mm. pilvipalvelujen) tarjoajiin. Väärinkäytösten paljastajien ilmoitukset ovat tällä alalla erityisen arvokkaita, koska niiden avulla voidaan estää turvapoikkeamat, jotka voisivat vaikuttaa talouden ja yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin ja yleisesti käytettäviin digitaalisiin palveluihin. Näin voidaan osaltaan varmistaa sisämarkkinoiden toiminnan ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta olennaisten palvelujen jatkuvuus.

(14)  Myös yksityisyyden ja henkilötietojen suojelu on ala, jolla väärinkäytösten paljastajilla on keskeinen asema sellaisten unionin oikeuteen kohdistuvien rikkomisten ilmi saattamisessa, jotka voivat aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa. Sama koskee verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettua direktiiviä45, jossa säädetään (myös muiden kuin henkilötietojen turvallisuuteen vaikuttavien) poikkeamien ilmoittamisesta ja vahvistetaan turvallisuusvaatimukset, joita sovelletaan eri alojen (mm. energia-, terveydenhuolto-, liikenne- ja pankkialan) keskeisten palvelujen tarjoajiin sekä digitaalisten palvelujen (mm. pilvipalvelujen) tarjoajiin. Väärinkäytösten paljastajien ilmoitukset ovat tällä alalla erityisen arvokkaita, jotta voidaan estää turvapoikkeamat, jotka voisivat vaikuttaa talouden ja yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin ja yleisesti käytettäviin digitaalisiin palveluihin. Näin voidaan osaltaan varmistaa sisämarkkinoiden toiminnan ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta olennaisten palvelujen jatkuvuus.

_________________

_________________

45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa.

45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Tietyt, erityisesti rahoituspalveluja koskevat unionin säädökset, kuten markkinoiden väärinkäytöstä annettu asetus (EU) N:o 596/201449 ja sen pohjalta annettu komission täytäntöönpanodirektiivi 2015/239250, sisältävät jo yksityiskohtaisia sääntöjä väärinkäytösten paljastajien suojelusta. Tätä voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, joka mainitaan muun muassa liitteen II osassa olevassa luettelossa, olisi täydennettävä tällä direktiivillä, jotta nämä säädökset olisivat täysin yhdenmukaiset tässä direktiivissä vahvistettujen vähimmäisvaatimusten kanssa, samalla kun säilytetään niissä vahvistetut kutakin alaa koskevat erityispiirteet. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan täsmentää, mitä oikeushenkilöitä rahoituspalvelujen alalla sekä rahanpesun ja terrorismin ehkäisemisen alalla velvollisuus ottaa käyttöön sisäiset ilmoituskanavat nykyään koskee.

(18)  Tietyt, erityisesti rahoituspalveluja koskevat unionin säädökset, kuten markkinoiden väärinkäytöstä annettu asetus (EU) N:o 596/201449 ja sen pohjalta annettu komission täytäntöönpanodirektiivi 2015/239250, sisältävät jo yksityiskohtaisia sääntöjä väärinkäytösten paljastajien suojelusta. Tätä voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, joka mainitaan muun muassa liitteen II osassa olevassa luettelossa, olisi täydennettävä tällä direktiivillä, jotta nämä säädökset olisivat täysin yhdenmukaiset tässä direktiivissä vahvistettujen vähimmäisvaatimusten kanssa, samalla kun säilytetään niissä vahvistetut kutakin alaa koskevat erityispiirteet. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan täsmentää, mitä oikeushenkilöitä rahoituspalvelujen alalla sekä rahanpesun, maksuviivästysdirektiivin 2011/7/EU asianmukaisen täytäntöönpanon ja terrorismin ja kyberrikollisuuden ehkäisemisen alalla velvollisuus ottaa käyttöön sisäiset ilmoituskanavat nykyään koskee. Koska näihin tapauksiin liittyy usein hyvin monimutkaisia kansainvälisiä yritys- ja rahoitusrakenteita, jotka todennäköisesti kuuluvat eri oikeudenkäyttöalueiden toimivaltaan, olisi hyväksyttävä säännöksiä väärinkäytösten paljastajien yhteisestä yhteyspisteestä.

_________________

_________________

49 EUVL L 173, s. 1.

49 EUVL L 173, s. 1.

50 Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2015/2392, annettu 17 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 täytäntöönpanemisesta siltä osin kuin on kyse toimivaltaisille viranomaisille mainitun asetuksen tosiasiallisesta tai mahdollisesta rikkomisesta tehtävistä ilmoituksista (EUVL L 332, s. 126).

50 Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2015/2392, annettu 17 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 täytäntöönpanemisesta siltä osin kuin on kyse toimivaltaisille viranomaisille mainitun asetuksen tosiasiallisesta tai mahdollisesta rikkomisesta tehtävistä ilmoituksista (EUVL L 332, s. 126).

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Aina kun hyväksytään sellainen uusi unionin säädös, jossa on sen täytäntöönpanon tehostamiseksi asianmukaista säätää väärinkäytösten paljastajien suojelusta, olisi harkittava, pitäisikö tämän direktiivin liitettä muuttaa sisällyttämällä kyseinen säädös sen soveltamisalaan.

(19)  Aina kun hyväksytään sellainen uusi unionin säädös, jossa on sen täytäntöönpanon tehostamiseksi asianmukaista säätää väärinkäytösten paljastajien suojelusta, tämän direktiivin liitettä olisi muutettava sisällyttämällä kyseinen säädös sen soveltamisalaan.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa suojelua, joka on myönnetty unionin työlainsäädännön rikkomisesta ilmoittaville työntekijöille. Erityisesti työterveys- ja työturvallisuuden osalta jäsenvaltioilla on jo puitedirektiivin 89/391/ETY 11 artiklan nojalla velvollisuus varmistaa, että työntekijöille ja heidän edustajilleen ei saa koitua haittaa siitä, että he pyytävät työnantajalta asianmukaisia toimenpiteitä ja tekevät ehdotuksia työntekijöihin kohdistuvien vaarojen vähentämiseksi ja/tai vaarojen aiheuttajien poistamiseksi. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus saattaa asia toimivaltaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi, jos he katsovat, että työnantajan toteuttamat toimenpiteet ja käyttämät keinot eivät ole riittäviä työturvallisuuden ja -terveyden takaamiseksi.

(20)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa suojelua, joka on myönnetty unionin työlainsäädännön rikkomisesta ilmoittaville työntekijöille. Erityisesti työterveys- ja työturvallisuuden osalta jäsenvaltioilla on jo puitedirektiivin 89/391/ETY 11 artiklan nojalla velvollisuus varmistaa, että työntekijöille ja heidän edustajilleen ei saa koitua haittaa siitä, että he pyytävät työnantajalta asianmukaisia toimenpiteitä ja tekevät ehdotuksia työntekijöihin kohdistuvien vaarojen vähentämiseksi ja/tai vaarojen aiheuttajien poistamiseksi. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus saattaa asia toimivaltaisten kansallisten tai Euroopan unionin viranomaisten käsiteltäväksi, jos he katsovat, että työnantajan toteuttamat toimenpiteet ja käyttämät keinot eivät ole riittäviä työturvallisuuden ja -terveyden takaamiseksi.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa sellaisten kansallista turvallisuutta koskevien ja muiden turvallisuusluokiteltujen tietojen suojelua, joita on unionin lainsäädännön tai jäsenvaltioiden voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla turvallisuussyistä suojattava luvattomalta pääsyltä. Tämän direktiivin säännösten ei pitäisi vaikuttaa etenkään velvollisuuksiin, jotka perustuvat EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annettuun komission päätökseen (EU, Euratom) 2015/444 tai turvallisuussäännöistä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi 23 päivänä syyskuuta 2013 annettuun neuvoston päätökseen.

(21)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa sellaisten kansallista turvallisuutta koskevien ja muiden turvallisuusluokiteltujen tietojen suojelua, joita on unionin lainsäädännön tai jäsenvaltioiden voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla turvallisuussyistä suojattava luvattomalta pääsyltä. Tämän direktiivin säännösten ei pitäisi vaikuttaa velvollisuuksiin, jotka perustuvat EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annettuun komission päätökseen (EU, Euratom) 2015/444 tai turvallisuussäännöistä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi 23 päivänä syyskuuta 2013 annettuun neuvoston päätökseen.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)  Suojelun tulisi kattaa ensinnäkin henkilöt, jotka ovat SEUT-sopimuksen 45 artiklassa tarkoitettuja ’työntekijöitä’, siinä merkityksessä kuin Euroopan unionin tuomioistuin on tätä käsitettä tulkinnut52, eli henkilöitä, jotka suorittavat määrätyn ajanjakson aikana toisen hyväksi ja tämän valvonnan alaisena tehtäviä, joista heille suoritetaan vastike. Suojelua olisi näin ollen myönnettävä myös työntekijöille, joilla on muu kuin tavanomainen työsuhde, eli muun muassa osa-aikaisille ja määräaikaisille työntekijöille sekä henkilöille, joilla on työsopimus tai työsuhde työvoiman vuokrausyrityksen kanssa, koska tämäntyyppisissä työsuhteissa on usein vaikea soveltaa epäoikeudenmukaista kohtelua koskevaa tavanomaista suojelua.

(26)  Suojelun tulisi kattaa ensinnäkin henkilöt, jotka ovat SEUT-sopimuksen 45 artiklassa tarkoitettuja ’työntekijöitä’, siinä merkityksessä kuin Euroopan unionin tuomioistuin on tätä käsitettä tulkinnut52, eli henkilöitä, jotka suorittavat määrätyn ajanjakson aikana toisen hyväksi ja tämän valvonnan alaisena tehtäviä, joista heille suoritetaan vastike. Suojelua olisi näin ollen myönnettävä myös työntekijöille, joilla on muu kuin tavanomainen työsuhde, eli muun muassa osa-aikaisille ja määräaikaisille työntekijöille sekä henkilöille, joilla on työsopimus tai työsuhde työvoiman vuokrausyrityksen kanssa, koska tämäntyyppisissä työsuhteissa on usein vaikea soveltaa epäoikeudenmukaista kohtelua koskevaa tavanomaista suojelua. Kun otetaan huomioon Transparency Internationalin kesällä 2018 julkaisema raportti, jossa painotetaan tarvetta suojella väärinkäytösten paljastajia myös EU:n toimielimissä, suojelun olisi katettava vastaavasti EU:n henkilöstö.

_________________

_________________

52 Asia 66/85, Deborah Lawrie-Blum, tuomio 3.7.1986; asia C-428/09, Union syndicale Solidaires Isère, tuomio 14.10.2010; asia C-229/14, Balkaya, tuomio 9.7.2015; asia C-413/13, FNV Kunsten, tuomio 4.12.2014; ja asia C-216/15, Ruhrlandklinik, tuomio 17.11.2016.

52 Asia 66/85, Deborah Lawrie-Blum, tuomio 3.7.1986; asia C-428/09, Union syndicale Solidaires Isère, tuomio 14.10.2010; asia C-229/14, Balkaya, tuomio 9.7.2015; asia C-413/13, FNV Kunsten, tuomio 4.12.2014; ja asia C-216/15, Ruhrlandklinik, tuomio 17.11.2016.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)  Väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu edellyttää myös sellaisten muiden henkilöryhmien suojelua, jotka voivat joutua kärsimään rikkomisten paljastamisesta johtuvista vastatoimista, vaikka he eivät olisi työstään taloudellisesti riippuvaisia. Vapaaehtoistyöntekijöihin ja palkattomiin harjoittelijoihin voidaan kohdistaa vastatoimia esimerkiksi siten, että heidän palvelujaan ei enää käytetä, tai antamalla heille huono työtodistus seuraavaa työnhakua varten tai vahingoittamalla heidän mainettaan muulla tavoin.

(28)  Väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu edellyttää myös sellaisten muiden henkilöryhmien suojelua, jotka voivat joutua kärsimään rikkomisten paljastamisesta johtuvista vastatoimista, vaikka he eivät olisi työstään taloudellisesti riippuvaisia. Vapaaehtoistyöntekijöihin ja palkattomiin harjoittelijoihin voidaan kohdistaa vastatoimia esimerkiksi siten, että heidän palvelujaan ei enää käytetä, tai antamalla heille huono työtodistus seuraavaa työnhakua varten tai vahingoittamalla heidän mainettaan tai uranäkymiään muulla tavoin.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 a)  Suojelua olisi annettava paitsi unionissa sijaitsevissa toimielimissä työskenteleville henkilöille myös unionin alueen ulkopuolella sijaitsevissa eurooppalaisissa yhteisöissä työskenteleville henkilöille. Sen pitäisi koskea myös unionin toimielimissä, virastoissa ja elimissä työskenteleviä virkamiehiä sekä muita toimihenkilöitä ja harjoittelijoita.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(34)  Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on toimivalta ottaa vastaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat rikkomisia koskevat ilmoitukset ja toteuttaa niiden perusteella tarvittavat jatkotoimet. Nämä voivat olla asianomaisen alan sääntely- tai valvontaviranomaisia, lainvalvontaviranomaisia, korruptiontorjuntaviranomaisia ja oikeusasiamiehiä. Toimivaltaisiksi nimetyillä viranomaisilla on oltava tarvittavat valmiudet ja valtuudet arvioida ilmoituksessa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä ja puuttua ilmoitettuihin rikkomisiin, muun muassa käynnistämällä tutkinta- tai syytetoimet tai varojen takaisinperintä tai muut asianmukaiset korjaavat toimet toimivaltuuksiensa mukaisesti.

(34)  Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on toimivalta ottaa vastaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat rikkomisia koskevat ilmoitukset ja toteuttaa niiden perusteella tarvittavat jatkotoimet, jotta voidaan varmistaa asianmukainen täytäntöönpano sekä toimivaltaisten viranomaisten välinen täysimääräinen, vilpitön ja nopea yhteistyö niin jäsenvaltion sisällä kuin myös muiden jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa. Nämä voivat olla asianomaisen alan sääntely- tai valvontaviranomaisia, lainvalvontaviranomaisia, korruptiontorjuntaviranomaisia ja oikeusasiamiehiä. Toimivaltaisiksi nimetyillä viranomaisilla on oltava tarvittavien valmiuksien ja valtuuksien lisäksi riittävän pätevää henkilöstöä, jotta voidaan arvioida ilmoituksessa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä ja puuttua ilmoitettuihin rikkomisiin, muun muassa käynnistämällä tutkinta- tai syytetoimet tai varojen takaisinperintä tai muut asianmukaiset korjaavat toimet toimivaltuuksiensa mukaisesti.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 37 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(37)  Jotta unionin oikeuteen kohdistuvia rikkomisia voitaisiin paljastaa ja ehkäistä tuloksellisesti, on olennaisen tärkeää, että niitä koskevat tiedot päätyvät nopeasti niille, jotka ovat lähimpänä ongelman lähdettä ja joilla on parhaat edellytykset tutkia niitä ja valtuudet toteuttaa korjaavia toimia mahdollisuuksien mukaan. Tämä edellyttää, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön asianmukaiset sisäiset menettelyt ilmoitusten vastaanottamista ja jatkotoimien toteuttamista varten.

(37)  Jotta unionin oikeuteen kohdistuvia rikkomisia voitaisiin paljastaa ja ehkäistä tuloksellisesti, on olennaisen tärkeää, että niitä koskevat tiedot päätyvät nopeasti niille, jotka ovat lähimpänä ongelman lähdettä ja joilla on parhaat edellytykset tutkia niitä ja valtuudet toteuttaa korjaavia toimia mahdollisuuksien mukaan. Tämä edellyttää, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön asianmukaiset sisäiset menettelyt ilmoitusten vastaanottamista, analysoimista ja jatkotoimien toteuttamista varten.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 39 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(39)  Pieniin yrityksiin ja mikroyrityksiin sovellettavaa vapautusta sisäisten ilmoituskanavien perustamista koskevasta velvollisuudesta ei pitäisi soveltaa rahoituspalvelujen alalla toimiviin yksityisiin yrityksiin. Tällaisilla yrityksillä olisi oltava velvollisuus perustaa sisäiset ilmoituskanavat rahoituspalveluja koskevaan voimassa olevaan unionin säännöstöön perustuvien velvoitteiden mukaisesti.

(39)  Pieniin yrityksiin ja mikroyrityksiin sovellettavaa vapautusta sisäisten ilmoituskanavien perustamista koskevasta velvollisuudesta ei pitäisi soveltaa rahoituspalvelujen alalla toimiviin tai niihin läheisessä yhteydessä oleviin yksityisiin yrityksiin. Tällaisilla yrityksillä olisi oltava velvollisuus perustaa sisäiset ilmoituskanavat rahoituspalveluja koskevaan voimassa olevaan unionin säännöstöön perustuvien velvoitteiden mukaisesti.

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 57 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(57)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki rikkomista koskevat ilmoitukset säilytetään asianmukaisesti, että jokainen ilmoitus on noudettavissa toimivaltaisen viranomaisen järjestelmistä ja että ilmoitettuja tietoja voidaan tarvittaessa käyttää todisteina täytäntöönpanotoimien yhteydessä.

(57)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki rikkomista koskevat ilmoitukset säilytetään asianmukaisesti, että jokainen ilmoitus on noudettavissa toimivaltaisen viranomaisen järjestelmistä ja että ilmoitettuja tietoja voidaan tarvittaessa käyttää todisteina täytäntöönpanotoimien yhteydessä ja tapauksen mukaan asettaa muiden jäsenvaltioiden tai Euroopan unionin viranomaisten saataville. Sekä tietoja siirtävien että niitä vastaanottavien viranomaisten tehtävänä on varmistaa väärinkäytösten paljastajien täysimääräinen suojelu sekä taata täysimääräinen, vilpitön ja nopea yhteistyö.

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 62 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(62)  Ilmoittavien henkilöiden olisi pääsääntöisesti kerrottava tietonsa käytettävissä olevien sisäisten kanavien kautta ensin työnantajalleen. Sisäisiä kanavia ei kuitenkaan välttämättä ole käytettävissä (jos kyseessä on oikeushenkilö, joka ei tämän direktiivin tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla ole velvollinen ottamaan sellaista käyttöön) tai niiden käyttö ei ole pakollista (jos ilmoittavalla henkilöllä ei ole työsuhdetta kyseisessä oikeushenkilössä), tai vaikka niitä olisi käytetty, ne eivät ole toimineet kunnolla (ilmoitusta ei esimerkiksi käsitelty huolellisesti tai kohtuullisessa ajassa tai rikkomisen korjaamiseksi ei toteutettu toimenpiteitä, vaikka tutkinnan tulokset osoittivat sen tapahtuneen).

(62)  Ilmoittavien henkilöiden olisi kerrottava tietonsa käytettävissä olevien sisäisten kanavien kautta ensin työnantajalleen. Sisäisiä kanavia ei kuitenkaan välttämättä ole käytettävissä (jos kyseessä on oikeushenkilö, joka ei tämän direktiivin tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla ole velvollinen ottamaan sellaista käyttöön) tai niiden käyttö ei ole pakollista (jos ilmoittavalla henkilöllä ei ole työsuhdetta kyseisessä oikeushenkilössä), tai vaikka niitä olisi käytetty, ne eivät ole toimineet kunnolla (ilmoitusta ei esimerkiksi käsitelty huolellisesti tai kohtuullisessa ajassa tai rikkomisen korjaamiseksi ei toteutettu toimenpiteitä, vaikka tutkinnan tulokset osoittivat sen tapahtuneen).

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 80 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(80)  Tällä direktiivillä otetaan käyttöön vähimmäisvaatimukset, ja jäsenvaltioilla olisi oltava valtuudet ottaa käyttöön tai pitää voimassa ilmoittavan henkilön kannalta suotuisampia säännöksiä edellyttäen, että kyseiset säännökset eivät haittaa ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden suojelua koskevia toimenpiteitä.

(80)  Tällä direktiivillä otetaan käyttöön vähimmäisvaatimukset, ja jäsenvaltioilla olisi oltava valtuudet ottaa käyttöön tai pitää voimassa ilmoittavan henkilön kannalta suotuisampia säännöksiä ja niitä olisi kannustettava tähän edellyttäen, että kyseiset säännökset eivät haittaa ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden suojelua koskevia toimenpiteitä.

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 84 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(84)  Jäsenvaltiot eivät voi yksin tai ilman koordinointia riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on täytäntöönpanon lujittaminen tietyillä politiikanaloilla ja tiettyjen säädösten osalta, joihin kohdistuva unionin oikeuden rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa, ottamalla käyttöön väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla vahvistamalla väärinkäytösten paljastajien suojelun yhdenmukaistamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Vain unionin toimilla voidaan luoda yhdenmukaisuutta ja varmistaa, että väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat voimassa olevat unionin säännöt ovat keskenään yhdenmukaisia. Unioni voi sen vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(84)  Jäsenvaltiot eivät voi yksin tai ilman koordinointia riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on täytäntöönpanon lujittaminen tietyillä politiikanaloilla ja tiettyjen säädösten osalta, joihin kohdistuva unionin oikeuden rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa haittaa, ottamalla käyttöön väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla vahvistamalla väärinkäytösten paljastajien suojelun yhdenmukaistamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Vain unionin toimilla voidaan luoda yhdenmukaisuutta ja varmistaa, että väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat voimassa olevat unionin säännöt ovat keskenään yhdenmukaisia. Unioni voi sen vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jotta voitaisiin vahvistaa unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanoa tietyillä aloilla, tässä direktiivissä vahvistetaan yhteiset vähimmäisvaatimukset sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ilmoittavat seuraavista laittomista toimista tai lain väärinkäytöstä:

1.  Jotta voitaisiin vahvistaa unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanoa tietyillä aloilla, tässä direktiivissä vahvistetaan yhteiset vähimmäisvaatimukset sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ilmoittavat laittomista toimista, lain väärinkäytöstä tai yleiseen etuun kohdistuvista uhkista, joihin sisältyvät

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

a)  rikkomiset, jotka kuuluvat liitteessä (I ja II osa) mainittujen unionin säädösten soveltamisalaan seuraavilla aloilla:

a)  rikkomiset, jotka kuuluvat unionin säädösten soveltamisalaan seuraavilla aloilla:

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)  rahoituspalvelut, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen;

ii)  rahoituspalvelut, verovilpin, veropetosten, veron välttelyn, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen, kyberterrorismin ja kyberrikollisuuden sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen;

Tarkistus    28

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  rikkomiset, jotka kohdistuvat SEUT-sopimuksen 101, 102, 106, 107 ja 108 artiklaan tai jotka kuuluvat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1589 soveltamisalaan;

b)  kilpailuoikeus, erityisesti rikkomiset, jotka kohdistuvat SEUT-sopimuksen 101, 102, 106, 107 ja 108 artiklaan tai jotka kuuluvat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1589 soveltamisalaan;

Tarkistus    29

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  rikkomiset, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sisämarkkinoihin ja joissa on kyse teoista, joilla rikotaan yhteisöverosääntöjä, tai järjestelyistä, joiden tarkoituksena on saada sovellettavan yhteisöverolainsäädännön tavoitteen tai tarkoituksen vastaista veroetua.

d)  rikkomiset, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sisämarkkinoihin ja joissa on erityisesti kyse teoista, joilla rikotaan yhteisöverosääntöjä, tai järjestelyistä, joiden tarkoituksena on saada sovellettavan yhteisöverolainsäädännön tavoitteen tai tarkoituksen vastaista veroetua.

Tarkistus    30

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Silloin kun liitteen II osassa mainituissa alakohtaisissa unionin säädöksissä on vahvistettu rikkomisista ilmoittamista varten erityiset säännöt, sovelletaan kyseisiä sääntöjä. Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan kaikkiin sellaisiin ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeviin asioihin, joita ei säännellä kyseisissä alakohtaisissa unionin säädöksissä.

2.  Silloin kun liitteen II osassa mainituissa alakohtaisissa unionin säädöksissä on vahvistettu rikkomisista ilmoittamista varten korkeatasoisempaa suojelua koskevat säännöt, sovelletaan kyseisiä sääntöjä. Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan kaikkiin sellaisiin ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeviin asioihin, joita ei säännellä kyseisissä alakohtaisissa unionin säädöksissä.

Tarkistus    31

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan yksityisellä tai julkisella sektorilla työskenteleviin ilmoittaviin henkilöihin, jotka ovat saaneet tietoa rikkomisista työn yhteydessä ja joita ovat ainakin seuraavat:

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan yksityisellä tai julkisella sektorilla ilmoittaviin henkilöihin ja ilmoittamista helpottaviin henkilöihin, jotka ovat saaneet tietoa rikkomisista ja joita ovat ainakin seuraavat:

Tarkistus    32

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  henkilöt, jotka ovat SEUT-sopimuksen 45 artiklassa tarkoitettuja työntekijöitä;

a)  henkilöt, jotka ovat SEUT-sopimuksen 45 artiklassa tarkoitettuja työntekijöitä, mukaan lukien osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät, sekä henkilöt, jotka ovat virkamiehiä;

Tarkistus    33

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  henkilöt, jotka työskentelevät toimeksisaajien, alihankkijoiden ja tavarantoimittajien valvonnassa ja niiden johdolla.

d)  henkilöt, jotka työskentelevät toimeksisaajien, alihankkijoiden, palveluntarjoajien ja tavarantoimittajien valvonnassa ja niiden johdolla.

Tarkistus    34

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

d a)  ilmoittamista helpottavat henkilöt, kuten välikädet tai toimittajat.

Tarkistus    35

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tätä direktiiviä sovelletaan myös sellaisiin ilmoittaviin henkilöihin, joiden työsuhde ei ole vielä alkanut, silloin kun rikkomista koskeva tieto on saatu palvelukseenottomenettelyn tai muun sopimusta edeltävän neuvottelun aikana.

2.  Tätä direktiiviä sovelletaan myös sellaisiin ilmoittaviin henkilöihin, joiden työsuhde ei ole vielä alkanut, silloin kun rikkomista koskeva tieto on saatu palvelukseenottomenettelyn tai muun sopimusta edeltävän neuvottelun aikana, sekä jo päättyneisiin työsuhteisiin.

Tarkistus    36

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Tätä direktiiviä sovelletaan myös Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön virkamiehiin ja muihin henkilöstön jäseniin, jotka ilmoittavat mitä tahansa 1 artiklassa tarkoitettua rikkomista koskevista tiedoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen N:o 31/ETY, 11/Euratom, 22 a, 22 b ja 22 c artiklan soveltamista.

Tarkistus    37

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1)  ’rikkomisella’ tosiasiallista tai mahdollista laitonta toimintaa tai lain väärinkäyttöä, joka liittyy 1 artiklassa ja liitteessä tarkoitettuun soveltamisalaan kuuluviin unionin säädöksiin ja aloihin;

1)  ’rikkomisella’ tosiasiallista tai mahdollista laitonta toimintaa, laiminlyöntiä tai lain väärinkäyttöä, joka liittyy unionin säädöksiin, 1 artiklassa tarkoitettuun soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

Tarkistus    38

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3)  ’lain väärinkäytöllä’ sellaisia unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvia tekoja tai laiminlyöntejä, jotka eivät muodollisesti vaikuta lainvastaisilta mutta jotka ovat sovellettavien sääntöjen tavoitteiden tai tarkoitusten vastaisia;

3)  ’lain väärinkäytöllä’ sellaisia unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvia tekoja tai laiminlyöntejä, jotka eivät muodollisesti vaikuta lainvastaisilta mutta jotka ovat sovellettavien sääntöjen tavoitteiden tai tarkoitusten vastaisia tai muodostavat vaaran yleiselle edulle;

Tarkistus    39

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4)  ’rikkomista koskevalla tiedolla’ näyttöä tosiasiallisista rikkomisista sekä perusteltua epäilyä mahdollisista rikkomisista, jotka eivät ole vielä toteutuneet;

4)  ’rikkomista koskevalla tiedolla’ näyttöä tosiasiallisista rikkomisista sekä epäilyä mahdollisista rikkomisista, jotka eivät ole vielä toteutuneet;

Tarkistus    40

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

5)  ’ilmoittamisella’ sellaista rikkomista koskevan tiedon toimittamista, joka on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu organisaatiossa, jossa ilmoittava henkilö työskentelee tai jossa hän on työskennellyt, tai toisessa organisaatiossa, johon hän on tai on ollut yhteydessä työnsä kautta;

5)  ’ilmoittamisella’ sellaista rikkomista koskevan tiedon toimittamista, joka on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu, kun kyseessä on vakava ja välitön uhka tai kun on olemassa peruuttamattoman vahingon riski;

Tarkistus    41

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 8 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

8)  ’julkistamisella’ työn yhteydessä saadun rikkomista koskevan tiedon saattamista julkisuuteen;

8)  ’julkistamisella’ rikkomista koskevan tiedon saattamista julkisuuteen;

Tarkistus    42

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 9 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

9)  ’ilmoittavalla henkilöllä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka ilmoittaa tai julkistaa työnsä yhteydessä saamiaan rikkomista koskevia tietoja;

9)  ’ilmoittavalla henkilöllä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka ilmoittaa tai julkistaa rikkomista koskevia tietoja tai joihin kohdistuu kostotoimien riski; tähän sisältyvät henkilöt, jotka ovat perinteisen työnantajan ja työntekijän välisen suhteen ulkopuolella, kuten konsultit, alihankkijat, harjoittelijat, vapaaehtoistyöntekijät, työssäkäyvät opiskelijat, määräaikaiset työntekijät ja entiset työntekijät;

Tarkistus    43

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 12 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

12)  ’vastatoimilla’ mitä tahansa työn yhteydessä uhkauksena esitettyä tai tosiasiallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka johtuu sisäisestä tai ulkoisesta ilmoittamisesta ja joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa ilmoittavalle henkilölle perusteetonta haittaa;

12)  ’vastatoimilla’ mitä tahansa uhkauksena esitettyä tai tosiasiallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka johtuu sisäisestä tai ulkoisesta ilmoittamisesta tai julkistamisesta ja joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa ilmoittavalle henkilölle, epäillylle ilmoittavalle henkilölle tai näiden perheenjäsenille, sukulaisille ja ilmoittamista helpottaville henkilöille perusteetonta haittaa;

Tarkistus    44

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 13 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

13)  ’jatkotoimilla’ mitä tahansa toimenpidettä, jonka sisäisen tai ulkoisen ilmoituksen vastaanottaja toteuttaa arvioidakseen ilmoituksessa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä ja tarvittaessa puuttuakseen ilmoitettuun rikkomiseen, mukaan lukien sisäinen tutkinta, tutkimus, syytteeseenpano, varojen takaisinperintä ja asian käsittelyn lopettaminen;

13)  ’jatkotoimilla’ mitä tahansa toimenpidettä, jonka sisäisen tai ulkoisen ilmoituksen vastaanottaja toteuttaa arvioidakseen ilmoituksessa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä ja tarvittaessa puuttuakseen ilmoitettuun rikkomiseen, mukaan lukien sisäinen tutkinta, tutkimus, syytteeseenpano, varojen takaisinperintä ja asian käsittelyn lopettaminen sekä muut asianmukaiset korjaavat tai lieventävät toimenpiteet;

Tarkistus    45

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 14 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

14)  ’toimivaltaisella viranomaisella’ mitä tahansa kansallista viranomaista, jolla on valtuudet ottaa vastaan ilmoituksia III luvun mukaisesti ja joiden tehtävänä on hoitaa niille tässä direktiivissä asetetut tehtävät ja erityisesti toteuttaa ilmoituksiin perustuvat jatkotoimet.

14)  ’toimivaltaisella viranomaisella’ mitä tahansa oikeudellisesti vastuussa olevaa unionin tai jäsenvaltion viranomaista, jolla on valtuudet ottaa vastaan ilmoituksia III luvun mukaisesti ja joiden tehtävänä on hoitaa niille tässä direktiivissä asetetut tehtävät ja erityisesti toteuttaa ilmoituksiin perustuvat jatkotoimet.

Tarkistus    46

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön sisäiset ilmoituskanavat ja menettelyt ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia varten, tarvittaessa työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön sisäiset ilmoituskanavat ja menettelyt ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia varten työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen.

Tarkistus    47

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tällaisten kanavien ja menettelyjen tarkoituksena on antaa oikeushenkilön työntekijöille mahdollisuus tehdä ilmoituksia. Niiden avulla voivat tehdä ilmoituksia myös muut henkilöt, jotka ovat yhteydessä oikeushenkilöön työnsä vuoksi 2 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetulla tavalla, mutta sisäisten ilmoituskanavien käyttö ei ole näille henkilöryhmille pakollista.

2.  Tällaisten kanavien ja menettelyjen tarkoituksena on antaa oikeushenkilön työntekijöille mahdollisuus tehdä ilmoituksia. Niiden on annettava tällainen mahdollisuus tehdä ilmoituksia myös muille henkilöille, jotka ovat yhteydessä oikeushenkilöön työnsä vuoksi 2 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetulla tavalla, mutta sisäisten ilmoituskanavien käyttö ei ole näille henkilöryhmille pakollista.

Tarkistus    48

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

yksityiset oikeushenkilöt, joiden vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase on vähintään 10 miljoonaa euroa;

yksityiset oikeushenkilöt, joiden vuotuinen yrityskohtainen tai konsernin liikevaihto tai vuotuinen tase on vähintään 10 miljoonaa euroa;

Tarkistus    49

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 3 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  yksityiset oikeushenkilöt koosta riippumatta, jos ne toimivat rahoituspalvelujen alalla tai ovat alttiina rahanpesulle tai terrorismin rahoitukselle, sellaisina kuin niistä säädetään liitteessä mainituissa unionin säädöksissä.

c)  yksityiset oikeushenkilöt koosta riippumatta, jos ne toimivat rahoituspalvelujen alalla tai ovat alttiina rahanpesulle, terrorismin rahoitukselle tai kyberrikollisuudelle, sellaisina kuin niistä säädetään liitteessä mainituissa unionin säädöksissä.

Tarkistus    50

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 6 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

d a)  Euroopan unionin toimielimet, virastot ja elimet;

Tarkistus    51

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ilmoitusten vastaanottamiseen tarkoitetut kanavat, jotka on suunniteltu ja toteutettu ja joita käytetään siten, että voidaan varmistaa ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden luottamuksellisuus ja estää muiden kuin valtuutettujen henkilöstön jäsenten pääsy tietoihin;

a)  ilmoitusten vastaanottamiseen tarkoitetut kanavat, jotka on suunniteltu ja toteutettu ja joita käytetään siten, että voidaan varmistaa ilmoituksen vastaanottoilmoitus ja ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden luottamuksellisuus tai nimettömyys ja estää muiden kuin valtuutettujen henkilöstön jäsenten pääsy tietoihin;

Tarkistus    52

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  kohtuullinen aika, enintään kolme kuukautta ilmoituksesta, jonka kuluessa ilmoittavalle henkilölle annetaan palautetta ilmoituksen perusteella toteutetuista jatkotoimista;

d)  kohtuullinen aika, enintään kolme kuukautta ilmoituksesta, jonka kuluessa ilmoittavalle henkilölle annetaan perusteltua palautetta ilmoituksen perusteella toteutetuista jatkotoimista;

Tarkistus    53

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  sähköisesti tai paperilla tehty kirjallinen ilmoitus ja/tai puhelimitse tehty suullinen ilmoitus, joka on voitu nauhoittaa tai jättää nauhoittamatta;

a)  sähköisesti tai paperilla tehty kirjallinen ilmoitus ja/tai puhelimitse tehty suullinen ilmoitus, joka on voitu nauhoittaa tai jättää nauhoittamatta; jos puhelinkeskustelu nauhoitetaan, tarvitaan ilmoittavan henkilön ennakkosuostumus;

Tarkistus    54

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  henkilökohtainen tapaaminen ilmoitusten vastaanottajaksi nimetyn henkilön tai yksikön kanssa.

b)  henkilökohtainen tapaaminen ilmoitusten vastaanottajaksi nimetyn henkilön tai yksikön kanssa ja ilmoittavan henkilön sitä pyytäessä ammattiliiton edustajan tai hänen oikeudellisen edustajansa kanssa;

Tarkistus    55

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ottavat ilmoittavan henkilön toimittamien tietojen vastaanottamista ja käsittelyä varten käyttöön riippumattomat ja erilliset ulkoiset ilmoituskanavat, jotka ovat turvallisia ja joilla varmistetaan luottamuksellisuus;

a)  ottavat ilmoittavan henkilön toimittamien tietojen vastaanottamista ja käsittelyä varten käyttöön riippumattomat ja erilliset ulkoiset ilmoituskanavat, jotka ovat turvallisia ja joilla varmistetaan luottamuksellisuus, jotka antavat mahdollisuuden tehdä nimettömiä ilmoituksia ja jotka turvaavat väärinkäytösten paljastajien henkilötiedot;

Tarkistus    56

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)  edistävät maksutonta ja riippumatonta neuvontaa ja oikeudellista tukea ilmoittaville henkilöille ja välikäsille;

Tarkistus    57

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  antavat ilmoittavalle henkilölle palautetta ilmoituksen perusteella toteutetuista jatkotoimista kohtuullisen ajan kuluessa, joka saa olla enintään kolme kuukautta tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kuusi kuukautta;

b)  antavat ilmoituksesta vastaanottoilmoituksen ja antavat ilmoittavalle henkilölle palautetta ilmoituksen perusteella toteutetuista jatkotoimista kohtuullisen ajan kuluessa, joka saa olla enintään kolme kuukautta tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kuusi kuukautta;

Tarkistus    58

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  välittävät ilmoituksen sisältämät tiedot tarvittaessa toimivaltaisille unionin elimille, toimistoille ja virastoille lisätutkimuksia varten, jos kansallisessa tai unionin lainsäädännössä niin säädetään.

c)  välittävät ilmoituksen sisältämät tiedot tarvittaessa toimivaltaisille unionin elimille, toimistoille ja virastoille tai muille jäsenvaltioille lisätutkimuksia varten.

Tarkistus    59

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)  tekevät täysimääräistä, vilpitöntä ja nopeaa yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden ja unionin viranomaisten kanssa.

Tarkistus    60

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat ilmoitusten perusteella tarvittavat jatkotoimet ja tutkivat ilmoitusten sisällön asianmukaisella tavalla. Toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava ilmoittavalle henkilölle tutkimusten lopullinen tulos.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat ilmoitusten perusteella tarvittavat jatkotoimet ja tutkivat ilmoitusten sisällön asianmukaisella tavalla. Toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava ilmoittavalle henkilölle ja kaikille asiaankuuluville muille jäsenvaltioille sekä toimivaltaisille unionin viranomaisille, toimistoille ja virastoille tutkimusten lopullinen tulos.

Tarkistus    61

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mikä tahansa viranomainen, joka on saanut ilmoituksen mutta jolla ei ole valtuuksia puuttua ilmoitettuun rikkomiseen, toimittaa ilmoituksen edelleen toimivaltaiselle viranomaiselle ja että asiasta tiedotetaan ilmoittavalle henkilölle.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mikä tahansa viranomainen, joka on saanut ilmoituksen mutta jolla ei ole valtuuksia puuttua ilmoitettuun rikkomiseen, toimittaa ilmoituksen edelleen toimivaltaiselle viranomaiselle ja että asiasta tiedotetaan ilmoittavalle henkilölle. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla, jotka saavat ilmoituksia, joihin niillä ei ole valtuuksia puuttua, on selkeitä menettelyjä kaikkien julkistettujen tietojen käsittelemiseksi turvallisesti ja luottamuksellisesti.

Tarkistus    62

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)  ne edistävät maksutonta ja riippumatonta neuvontaa ja oikeudellista tukea ilmoittaville henkilöille ja välikäsille;

Tarkistus    63

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  fyysinen tapaaminen ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenten kanssa.

c)  fyysinen tapaaminen ilmoitusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenten kanssa ja ilmoittavan henkilön sitä pyytäessä ammattiliiton edustajan tai hänen oikeudellisen edustajansa kanssa varmistaen, että luottamuksellisuutta ja nimettömyyttä kunnioitetaan.

Tarkistus    64

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on henkilöstöä, jolle on annettu tehtäväksi ilmoitusten käsittely. Ilmoitusten käsittelystä vastaavat henkilöstön jäsenet on koulutettava käsittelemään ilmoituksia.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävä määrä pätevää henkilöstöä, jolle on annettu tehtäväksi ilmoitusten käsittely. Ilmoitusten käsittelystä vastaavat henkilöstön jäsenet on koulutettava käsittelemään ilmoituksia.

Tarkistus    65

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  he huolehtivat yhteydenpidosta ilmoittavaan henkilöön tiedottaakseen hänelle tutkinnan etenemisestä ja sen tuloksesta.

c)  he huolehtivat luottamuksellisesta yhteydenpidosta ilmoittavaan henkilöön tiedottaakseen hänelle tutkinnan etenemisestä ja sen tuloksesta.

Tarkistus    66

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  kohtuullinen aika, joka saa olla enintään kolme kuukautta tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kuusi kuukautta, jonka kuluessa ilmoittavalle henkilölle annetaan ilmoituksen perusteella palautetta, sekä tämän palautteen tyyppi ja sisältö;

b)  kohtuullinen aika, joka saa olla enintään kolme kuukautta tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kuusi kuukautta, jonka kuluessa ilmoittavalle henkilölle annetaan ilmoituksen perusteella perusteltua palautetta, sekä tämän palautteen tyyppi ja sisältö.

Tarkistus    67

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

g a)  niiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhteystiedot, joilta saa maksutonta oikeudellista neuvontaa.

Tarkistus    68

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ilmoittava henkilö voi saada tämän direktiivin mukaista suojelua, jos hänellä on perusteltu syy uskoa, että ilmoitettu tieto piti paikkansa ilmoittamishetkellä ja että kyseinen tieto kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan.

1.  Ilmoittava henkilö voi saada tämän direktiivin mukaista suojelua ja hänelle voidaan myöntää tämän direktiivin mukainen ilmoittavan henkilön asema, jos hänellä on perusteltu syy uskoa, että ilmoitettu tieto piti paikkansa ilmoittamishetkellä ja että kyseinen tieto kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan, valitusta ilmoituskanavasta riippumatta. Suojelu kattaa henkilöt, jotka tekevät aiheettoman paljastuksen vilpittömässä mielessä, ja ilmoittavalle henkilölle tarjottavan suojelun olisi oltava voimassa niin kauan kuin paljastuksen aiheellisuutta arvioidaan.

Tarkistus    69

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Henkilö, joka on nimettömänä julkistanut tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia tietoja ja jonka henkilöllisyys on paljastunut, voi myös saada tämän direktiivin mukaista suojelua.

Tarkistus    70

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava selkeitä kriteerejä tässä direktiivissä säädettyjen oikeuksien ja suojelun myöntämiseksi ilmoittaville henkilöille ilmoittamishetkestä.

Tarkistus    71

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Ulkoisen ilmoituksen tekevä henkilö voi saada tämän direktiivin mukaista suojelua, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

Poistetaan.

a)  hän on tehnyt ensin sisäisen ilmoituksen, mutta sen perusteella ei ole toteutettu asianmukaisia toimia 5 artiklassa tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa;

 

b)  ilmoittavalla henkilöllä ei ollut käytössään sisäisiä ilmoituskanavia tai hänen ei voida kohtuudella olettaa tienneen tällaisista kanavista;

 

c)  sisäisten ilmoituskanavien käyttö ei ollut ilmoittavalle henkilölle pakollista 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

 

d)  hänen ei voitu kohtuudella odottaa käyttävän sisäisiä ilmoituskanavia ilmoituksen sisällön vuoksi;

 

e)  hänellä oli perusteltu syy uskoa, että sisäisen ilmoituskanavan käyttö voisi vaarantaa toimivaltaisten viranomaisten tutkintatoimien tuloksellisuuden;

 

f)  hänellä oli unionin lainsäädännön nojalla oikeus tehdä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle suoraan ulkoisten ilmoituskanavien kautta.

 

Tarkistus    72

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Henkilöllä, joka julkistaa tietoja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista rikkomisista, on oikeus saada tämän direktiivin mukaista suojelua silloin kun

Poistetaan.

a) hän on tehnyt ensin sisäisen ja/tai ulkoisen ilmoituksen II ja III luvun ja tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, mutta sen perusteella ei ole toteutettu asianmukaisia toimia 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa; tai

 

b) hänen ei voitu kohtuudella odottaa käyttävän sisäisiä ja/tai ulkoisia ilmoituskanavia yleiseen etuun kohdistuvan välittömän tai ilmeisen vaaran tai asiaan liittyvien erityisten olosuhteiden tai peruuttamattoman vahingon riskin vuoksi.

 

Tarkistus    73

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)  pakottaminen, pelottelu, ahdistelu tai hyljeksintä työpaikalla;

g)  pakottaminen, pelottelu, ahdistelu tai hyljeksintä;

Tarkistus    74

Ehdotus direktiiviksi

14 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

14 a artikla

 

Riippumattoman kolmannen osapuolen antama tuki yhdelle tai useammalle ilmoittavalle henkilölle

 

1. Jäsenvaltiot voivat säätää, että ilmoittavalle tai ilmoituksen tekemistä tai tietojen julkistamista harkitsevalle henkilölle annetaan tähän tukea. Tällaisessa tuessa on varmistettava, että tässä kohdassa tarkoitettujen henkilöiden henkilöllisyys pysyy luottamuksellisena, ja sitä voidaan erityisesti antaa seuraavissa muodoissa:

 

a) maksuton, puolueeton ja luottamuksellinen neuvonta, joka koskee erityisesti tämän direktiivin soveltamisalaa, ilmoituskanavia ja ilmoittavalle henkilölle myönnettävää suojelua sekä ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksia;

 

b) oikeudellinen neuvonta riita-asioissa;

 

c) psykologinen tuki.

 

2. Tällaista tukea voi antaa riippumaton hallintoviranomainen, ammattiliitto tai muu työntekijöitä edustava organisaatio taikka jäsenvaltion nimeämä akkreditoitu elin, edellyttäen, että se täyttää seuraavat kriteerit:

 

a) se on asianmukaisesti perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti;

 

b) on sen oikeutetun edun mukaista varmistaa, että tämän direktiivin säännöksiä noudatetaan; ja

 

c) se on voittoa tavoittelematon yhteisö.

Tarkistus    75

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.  Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden on myönnettävä ilmoittaville henkilöille maksutonta oikeusapua rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rajatylittävissä riita-asioissa direktiivin (EU) 2016/1919 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/52/EY63 sekä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jäsenvaltiot voivat säätää muista oikeudellisista ja taloudellisista tukitoimenpiteistä, jotka on tarkoitettu ilmoittavien henkilöiden avustamiseksi oikeudellisissa menettelyissä.

8.  Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden on myönnettävä ilmoittaville henkilöille maksutonta oikeusapua rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rajatylittävissä riita-asioissa direktiivin (EU) 2016/1919 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/52/EY63 sekä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jäsenvaltiot voivat päättää säätää muista oikeudellisista ja taloudellisista tukitoimenpiteistä, jotka on tarkoitettu ilmoittavien henkilöiden avustamiseksi oikeudellisissa menettelyissä, sekä taloudellisesta tuesta tilapäistä ansionmenetystä varten.

__________________

__________________

63 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 136, 24.5.2008, s. 3).

63 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 136, 24.5.2008, s. 3).

Tarkistus    76

Ehdotus direktiiviksi

15 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Velvollisuus pitää ilmoittavan henkilön henkilöllisyys luottamuksellisena

 

1. Yhden tai useamman ilmoittavan henkilön henkilöllisyyttä ei saa paljastaa ilman tämän nimenomaista suostumusta. Tämä luottamuksellisena pitämistä koskeva velvollisuus käsittää myös tiedot, joita voidaan käyttää ilmoittavan henkilön tunnistamiseen.

 

2. Henkilöllä, jolla on hallussaan tai joka saa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, on velvollisuus olla paljastamatta niitä.

 

3. Olosuhteet, joissa ilmoittavan henkilön henkilöllisyyttä koskevia tietoja voidaan 2 kohdasta poiketen paljastaa, on rajattava poikkeustapauksiin, joissa tällaisten tietojen paljastaminen on tarpeellinen ja oikeasuhteinen velvollisuus, joka on asetettu unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä silloin, kun on kyse tutkimuksista tai niitä seuraavista oikeudenkäynneistä tai kun on tarpeen suojata muiden vapauksia, myös ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeutta puolustukseen, ja johon sovelletaan kussakin tapauksessa kyseiseen lainsäädäntöön sisältyviä asianmukaisia takeita. Tällaisissa tapauksissa on toteutettava asianmukaisia ja tehokkaita toimia yhden tai useamman ilmoittavan henkilön turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.

 

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoituksen vastaanottajaksi nimetyn henkilön on ennen ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden paljastamista ilmoitettava tälle hyvissä ajoin asiasta ja kuultava tätä mahdollisista vaihtoehtoisista toimista.

 

5. Sisäiset ja ulkoiset ilmoituskanavat on suunniteltava siten, että voidaan varmistaa, että ilmoittavan henkilön henkilöllisyys pysyy luottamuksellisena, ja estää muiden kuin valtuutettujen henkilöiden pääsy tietoihin. Tiedot siitä, ketkä henkilöstön jäsenet ovat päässeet luottamuksellisiin tietoihin, mukaan lukien tällaisen pääsyn päivämäärä ja kellonaika, on säilytettävä.

Tarkistus    77

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  rikkovat velvollisuutta pitää ilmoittavan henkilön henkilöllisyys luottamuksellisena.

d)  rikkovat velvollisuutta pitää ilmoittavan henkilön henkilöllisyys luottamuksellisena tai nimettömänä.

Tarkistus    78

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

d a)  toistavat ilmoittavan henkilön ilmoittaman rikkomisen sen jälkeen, kun tapauksen käsittely on päätetty.

Tarkistus    79

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan ilkivaltaisia tai perättömiä ilmoituksia tekeviin henkilöihin, mukaan lukien toimenpiteet korvauksen suorittamiseksi henkilöille, joille on aiheutunut vahinkoa ilkivaltaisten tai perättömien ilmoitusten tai ilmaisujen vuoksi.

2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan ilkivaltaisia tai perättömiä ilmoituksia tekeviin henkilöihin.

Tarkistus    80

Ehdotus direktiiviksi

17 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

17 a artikla

 

Yhteistyövelvoite

 

1. Jäsenvaltioiden viranomaisten, joiden tietoon saatetaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva unionin oikeuden rikkominen, on ilmoitettava asiasta pikaisesti kaikkien muiden asiaankuuluvien jäsenvaltioiden viranomaisille ja/tai unionin toimistoille ja virastoille ja tehtävä niiden kanssa vilpitöntä, tehokasta ja nopeaa yhteistyötä.

 

2. Jäsenvaltioiden viranomaisten, joille muiden jäsenvaltioiden viranomaiset antavat tiedoksi mahdollisen tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan unionin oikeuden rikkomisen, on annettava perusteltu vastaus kyseisen tiedoksiannon yhteydessä toteutetuista toimista sekä annettava virallinen vastaanottoilmoitus ja yhteyspiste myöhempää yhteistyötä varten.

 

3. Jäsenvaltioiden viranomaisten on turvattava vastaanotetut luottamukselliset tiedot, erityisesti ilmoittavien henkilöiden henkilöllisyys ja muut henkilötiedot.

 

4. Jäsenvaltioiden viranomaisten on tarjottava luottamuksellinen pääsy ilmoittavilta henkilöiltä saatuihin tietoihin ja helpotettava pyyntöjä lisätietojen saamiseksi hyvissä ajoin.

 

5. Jäsenvaltioiden viranomaisten on jaettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikki asiaankuuluvat tiedot unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön rikkomisesta kansainvälisissä tapauksissa ja tehtävä näin hyvissä ajoin.

Tarkistus    81

Ehdotus direktiiviksi

17 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

17 b artikla

 

Oikeuksien ja oikeussuojakeinojen luovuttamattomuus

 

Tässä direktiivissä säädetyistä oikeuksista ja oikeussuojakeinoista ei voida luopua eikä niitä voida rajoittaa sopimuksella, toimintaperiaatteella taikka työsuhteen muodolla tai ehdolla, riita-asiaa edeltävä välityssopimus mukaan lukien. Kaikki pyrkimykset luopua näistä oikeuksista ja oikeussuojakeinoista tai rajoittaa niitä katsotaan mitättömiksi ja täytäntöönpanokelvottomiksi.

Tarkistus    82

Ehdotus direktiiviksi

20 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Jäsenvaltiot voivat harkita väärinkäytösten paljastajien suojelusta vastaavan riippumattoman viranomaisen perustamista saattaessaan tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Tarkistus    83

Ehdotus direktiiviksi

22 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

22 a artikla

 

Liitteiden saattaminen ajan tasalle

 

Kun uusi unionin säädös kuuluu 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai 2 kohdassa säädettyyn aineelliseen soveltamisalaan, komissio saattaa liitteet ajan tasalle delegoidulla säädöksellä. 

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelu

Viiteasiakirjat

COM(2018)0218 – C8-0159/2018 – 2018/0106(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

28.5.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

28.5.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Miguel Viegas

31.5.2018

Valiokuntakäsittely

29.8.2018

24.9.2018

 

 

Hyväksytty (pvä)

24.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

15

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pervenche Berès, Markus Ferber, Jonás Fernández, Giuseppe Ferrandino, Sven Giegold, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Barbara Kappel, Philippe Lamberts, Werner Langen, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Marisa Matias, Gabriel Mato, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Pirkko Ruohonen-Lerner, Anne Sander, Martin Schirdewan, Pedro Silva Pereira, Ernest Urtasun, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Miguel Viegas, Steven Woolfe, Marco Zanni, Esther de Lange

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Doru-Claudian Frunzulică, Ramón Jáuregui Atondo, Rina Ronja Kari, Jeppe Kofod, Marcus Pretzell, Michel Reimon, Romana Tomc, Lieve Wierinck, Roberts Zīle, Sophia in ‘t Veld

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Edouard Martin, Julia Pitera, Virginie Rozière, Sabine Verheyen, Anna Záborská

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24

+

ECR

Pirkko Ruohonen‑Lerner

EFDD

Bernard Monot, Marco Valli

GUE/NGL

Rina Ronja Kari, Marisa Matias, Martin Schirdewan, Miguel Viegas

PPE

Anne Sander, Tom Vandenkendelaere

S&D

Pervenche Berès, Jonás Fernández, Giuseppe Ferrandino, Doru‑Claudian Frunzulică, Roberto Gualtieri, Ramón Jáuregui Atondo, Jeppe Kofod, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Virginie Rozière, Pedro Silva Pereira

Verts/ALE

Sven Giegold, Philippe Lamberts, Michel Reimon, Ernest Urtasun

15

-

ECR

Sander Loones

ENF

Barbara Kappel, Marcus Pretzell

NI

Steven Woolfe

PPE

Markus Ferber, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Werner Langen, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Julia Pitera, Romana Tomc, Sabine Verheyen, Anna Záborská

7

0

ALDE

Lieve Wierinck, Sophia in 't Veld

ECR

Bernd Lucke, Stanisław Ożóg, Roberts Zīle

ENF

Marco Zanni

PPE

Esther de Lange

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.11.2018)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta

(COM(2018)0218 – C8‑0159/2018 – 2018/0106(COD))

Valmistelija (*): Maite Pagazaurtundúa Ruiz

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

TARKISTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 viite

Komission teksti

Tarkistus

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 16, 33, 43 ja 50 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 62, 91, 100, 103, 109, 114, 168, 169, 192 ja 207 artiklan ja 325 artiklan 4 kohdan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 9, 10, 11, 12, 15, 16, 33, 43 ja 50 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 62, 91, 100, 103, 109, 114, 168, 169, 192 ja 207 artiklan, 325 artiklan 4 kohdan ja 352 artiklan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 b viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon väärinkäytösten paljastajien merkityksestä EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa 14 päivänä helmikuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman,

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 c viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon legitiimeistä toimista yleisen edun hyväksi toimivien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi heidän paljastaessaan luottamuksellisia tietoja yrityksistä ja julkisista elimistä 24 päivänä lokakuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman,

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 d viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen,

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Henkilöt, jotka työskentelevät jossakin organisaatiossa tai ovat yhteydessä siihen työnsä vuoksi, havaitsevat yleensä ensimmäisinä sen aiheuttaman yleiseen etuun kohdistuvan uhkan tai haitan. Paljastaessaan tällaisia väärinkäytöksiä he edistävät merkittävällä tavalla lainsäädännön rikkomisten paljastamista ja ehkäisemistä ja osallistuvat siten yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseen. Usein väärinkäytöksiin liittyvistä huolenaiheista tai epäilyistä ei kuitenkaan uskalleta ilmoittaa vastatoimien pelossa.

(1)  Henkilöt, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet jossakin organisaatiossa tai ovat tai olivat yhteydessä siihen, havaitsevat yleensä ensimmäisinä sen aiheuttaman yleiseen etuun kohdistuvan uhkan, rikollisen tai laittoman toiminnan tai haitan. Paljastaessaan tällaisia väärinkäytöksiä he edistävät merkittävällä tavalla lainsäädännön rikkomisten paljastamista ja ehkäisemistä ja osallistuvat siten yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseen ja perusoikeuden, myös sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskevan perusoikeuden, suojelemiseen. Väärinkäytösten paljastajat ovat ratkaisevassa asemassa yleisen edun vastaisten väärinkäytösten tai epäeettisten ja epärehellisten toimien paljastamisessa. Tosiseikkojen laillisuuden arviointi on heille usein vaikeaa, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan laillisuuden arviointi ei ole väärinkäytösten paljastajien tehtävä. Riittää, että he toimivat vilpittömästi ja tosiseikat pitävät paikkansa. Usein väärinkäytöksiin liittyvistä huolenaiheista tai epäilyistä ei kuitenkaan uskalleta ilmoittaa vastatoimien pelossa, jos paljastukset koskevat unionin alueella toimivien julkisten ja yksityisten elinten toimintaan liittyviä väärinkäytöksiä, huonoa hallintoa, varojen väärinkäyttöä, hallinnollisia epäkohtia tai mahdollista korruptiota; henkilöitä ei aidosti suojella, eivätkä he koe saavansa suojaa.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Unionin tasolla väärinkäytösten paljastajat ovat osa toimintaa, jossa unionin oikeuden täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia pyritään ehkäisemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä he antavat täytäntöönpanon valvonnasta vastaaville kansallisille ja unionin järjestelmille tietoja, joiden ansiosta voidaan tuloksellisesti paljastaa ja tutkia unionin oikeuteen kohdistuvia rikkomisia ja nostaa niiden perusteella syytteitä.

(2)  Unionin tasolla väärinkäytösten paljastajat ja tutkivat journalistit ovat osa toimintaa, jossa unionin oikeuden täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia pyritään ehkäisemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä he antavat täytäntöönpanon valvonnasta vastaaville kansallisille ja unionin järjestelmille tietoja, joiden ansiosta voidaan tuloksellisesti paljastaa ja tutkia unionin oikeuteen kohdistuvia rikkomisia ja nostaa niiden perusteella syytteitä.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Unionin oikeuden rikkominen voi tietyillä aloilla aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa, jos siitä seuraa huomattavia riskejä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Kun tällaisilla aloilla havaitaan puutteita täytäntöönpanossa ja kun väärinkäytösten paljastajat ovat etulyöntiasemassa rikkomisten ilmi saattamisessa, täytäntöönpanoa on tarpeen tehostaa varmistamalla, että väärinkäytösten paljastajia suojellaan tehokkaasti vastatoimilta, ja ottamalla käyttöön tehokkaita ilmoituskanavia.

(3)  Unionin oikeuden rikkominen voi aiheuttaa vakavaa haittaa yleiselle edulle ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien käyttämiselle. On varmistettava väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu vastatoimilta ja otettava käyttöön tehokkaita ja luottamuksellisia ilmoituskanavia.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu on nykyään Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa hajanaista ja eri politiikanaloilla epäyhtenäistä. Väärinkäytösten paljastajien havaitsemat unionin oikeuden rikkomistapaukset, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, ovat osoitus siitä, että suojelun riittämättömyys jossakin jäsenvaltiossa ei pelkästään häiritse EU:n politiikkojen toteuttamista kyseisessä jäsenvaltiossa, vaan saattaa myös aiheuttaa heijastusvaikutuksia muissa jäsenvaltioissa ja koko unionissa.

(4)  Väärinkäytösten paljastajien suojelu on nykyään Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa hajanaista ja eri politiikanaloilla epäyhtenäistä. Väärinkäytösten paljastajia on suojeltava, jos he paljastavat oikeuden rikkomistapauksia tai väärinkäytöksiä tai väärää toimintaa yleisen edun nimissä. Suojelun riittämättömyys jossakin jäsenvaltiossa ei pelkästään häiritse EU:n politiikkojen toteuttamista kyseisessä jäsenvaltiossa, vaan saattaa myös aiheuttaa heijastusvaikutuksia muissa jäsenvaltioissa ja koko unionissa.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Tämän vuoksi yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, joilla taataan väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu, olisi sovellettava tiettyihin säädöksiin ja tietyillä politiikanaloilla, joiden osalta i) täytäntöönpanoa on tarpeen lujittaa; ii) se, että väärinkäytöksistä ei ilmoiteta riittävästi, heikentää täytäntöönpanoa olennaisella tavalla, ja iii) unionin oikeuden rikkominen aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa.

(5)  Tämän vuoksi yhteisiä oikeudellisia vähimmäisvaatimuksia, joilla taataan väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu yleisellä ja kattavalla tavalla, olisi sovellettava kaikissa unionin ja kansallisissa säädöksissä ja politiikanaloilla, joiden osalta i) täytäntöönpanoa on tarpeen lujittaa; ii)se, että väärinkäytöksistä ei ilmoiteta riittävästi, vaikuttaa täytäntöönpanoon olennaisella tavalla, ja iii) unionin tai kansallisen oikeuden rikkominen aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Suojelemalla väärinkäytösten paljastajia voidaan myös ehkäistä sellaista unionin liikenneturvallisuussääntöjen rikkomista, joka voisi johtaa ihmishenkien vaarantumiseen. Tämä on jo tunnustettu lentoliikenteen38 ja meriliikenteen39 turvallisuutta koskevissa unionin säädöksissä, joissa otetaan käyttöön räätälöityjä toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi sekä otetaan käyttöön erityisiä ilmoituskanavia. Kyseisissä säädöksissä säädetään myös niiden työntekijöiden suojelusta, jotka ilmoittavat omista vilpittömistä erehdyksistään (nk. oikeudenmukainen turvallisuuskulttuuri). Näillä kahdella alalla väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi käyttöön otettuja toimenpiteitä on täydennettävä, minkä lisäksi on parannettava turvallisuusvaatimuksia myös muiden liikennemuotojen osalta säätämällä vastaavista toimenpiteistä tie- ja rautatieliikenteen alalla.

(9)  Suojelemalla väärinkäytösten paljastajia voidaan myös ehkäistä sellaista unionin liikenneturvallisuussääntöjen rikkomista, joka voisi johtaa ihmishenkien vaarantumiseen. Tämä on jo tunnustettu lentoliikenteen38 ja meriliikenteen39 turvallisuutta koskevissa unionin säädöksissä, joissa otetaan käyttöön räätälöityjä toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi sekä otetaan käyttöön erityisiä ilmoituskanavia. Kyseisissä säädöksissä säädetään myös niiden työntekijöiden suojelusta, jotka ilmoittavat omista vilpittömistä erehdyksistään (nk. oikeudenmukainen turvallisuuskulttuuri). Muun muassa näillä kahdella alalla väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi käyttöön otettuja toimenpiteitä on täydennettävä, minkä lisäksi on parannettava turvallisuusvaatimuksia myös muiden liikennemuotojen osalta säätämällä vastaavista toimenpiteistä tie- ja rautatieliikenteen alalla.

_________________

_________________

38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla (EUVL L 122, s. 18).

38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla (EUVL L 122, s. 18).

39 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/54/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen noudattamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä tietyistä lippuvaltion velvollisuuksista (EUVL L 329, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, s. 57).

39 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/54/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen noudattamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä tietyistä lippuvaltion velvollisuuksista (EUVL L 329, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, s. 57).

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Myös yksityisyyden ja henkilötietojen suojelu on ala, jolla väärinkäytösten paljastajilla on keskeinen asema sellaisten unionin oikeuteen kohdistuvien rikkomisten ilmi saattamisessa, jotka voivat aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa. Sama koskee verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettua direktiiviä45, jossa säädetään (myös muiden kuin henkilötietojen turvallisuuteen vaikuttavien) poikkeamien ilmoittamisesta ja vahvistetaan turvallisuusvaatimukset, joita sovelletaan eri alojen (mm. energia-, terveydenhuolto-, liikenne- ja pankkialan) keskeisten palvelujen tarjoajiin sekä digitaalisten palvelujen (mm. pilvipalvelujen) tarjoajiin. Väärinkäytösten paljastajien ilmoitukset ovat tällä alalla erityisen arvokkaita, koska niiden avulla voidaan estää turvapoikkeamat, jotka voisivat vaikuttaa talouden ja yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin ja yleisesti käytettäviin digitaalisiin palveluihin. Näin voidaan osaltaan varmistaa sisämarkkinoiden toiminnan ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta olennaisten palvelujen jatkuvuus.

(14)  Myös yksityisyyden ja henkilötietojen suojelu, joka on vahvistettu perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa, on ala, jolla väärinkäytösten paljastajilla on keskeinen asema sellaisten unionin oikeuteen kohdistuvien rikkomisten ilmi saattamisessa, jotka voivat aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa haittaa. Sama koskee verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettua direktiiviä45, jossa säädetään (myös muiden kuin henkilötietojen turvallisuuteen vaikuttavien) poikkeamien ilmoittamisesta ja vahvistetaan turvallisuusvaatimukset, joita sovelletaan eri alojen (mm. energia-, terveydenhuolto-, liikenne- ja pankkialan) keskeisten palvelujen tarjoajiin sekä digitaalisten palvelujen tarjoajiin. Väärinkäytösten paljastajien ilmoitukset ovat tällä alalla erityisen arvokkaita, koska niiden avulla voidaan estää turvapoikkeamat, jotka voisivat vaikuttaa talouden ja yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin ja yleisesti käytettäviin digitaalisiin palveluihin, sekä estää kaikki unionin tietosuojalainsäädännön rikkomukset. Näin voidaan osaltaan varmistaa yhteiskunnan kannalta olennaisten palvelujen jatkuvuus.

__________________

__________________

45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa.

45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Unionin taloudellisten etujen suojaamisella tarkoitetaan petosten, korruption ja muun sellaisen laittoman toiminnan torjuntaa, joka liittyy unionin menojen toteuttamiseen tai unionin tulojen ja varojen keräämiseen. Kyseessä on olennaisen tärkeä tehtävä, jonka osalta unionin oikeuden täytäntöönpanoa on lujitettava. Unionin taloudellisten etujen suojaamisen lujittaminen käsittää myös Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen perustuvia menoja koskevien unionin talousarvion määrärahojen täytäntöönpanon. Jos unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia sääntöjä ei panna täytäntöön tuloksellisesti esimerkiksi kansallisella tasolla ilmenevien petosten ja korruption osalta, seurauksena on unionin tulojen supistuminen ja sen varojen väärinkäyttö, mikä voi vääristää julkisia investointeja ja kasvua ja murentaa kansalaisten luottamusta unionin toimintaan. Väärinkäytösten paljastajia on suojeltava myös, jotta voidaan helpottaa tällaisten petosten ja laittoman toiminnan paljastamista ja ehkäisemistä ja niistä johtuvien seuraamusten määräämistä.

(16)  Unionin taloudellisten etujen suojaamisella tarkoitetaan petosten, korruption ja muun sellaisen laittoman toiminnan torjuntaa, joka liittyy unionin menojen toteuttamiseen tai unionin tulojen ja varojen keräämiseen. Kyseessä on olennaisen tärkeä tehtävä, jonka osalta unionin oikeuden täytäntöönpanoa on lujitettava. Unionin taloudellisten etujen suojaamisen lujittaminen käsittää myös Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen perustuvia menoja koskevien unionin talousarvion määrärahojen täytäntöönpanon. Jos unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia sääntöjä ei panna täytäntöön tuloksellisesti esimerkiksi kansallisella tasolla ilmenevien petosten ja korruption osalta, seurauksena on unionin tulojen supistuminen ja sen varojen väärinkäyttö, mikä voi vääristää julkisia investointeja ja kasvua ja murentaa kansalaisten luottamusta unionin toimintaan.

Myös tutkivat journalistit ovat ratkaisevassa asemassa kaikkiin näihin aloihin liittyvien väärinkäytösten paljastamisessa; he ovat joukko erittäin alttiissa asemassa olevia ammattilaisia, joille merkittävien väärinkäytösten ja korruptiovyyhtien paljastaminen maksaa usein heidän työpaikkansa, vapautensa ja jopa henkensä; tämän takia olisi sisällytettävä erityisiä toimenpiteitä tutkivien toimittajien suojelemiseksi väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi annettavaan laaja-alaiseen lainsäädäntöehdotukseen. Tutkivan journalismin ja väärinkäytösten paljastajien suojelu on tarpeen myös, jotta voidaan helpottaa tällaisten petosten ja laittoman toiminnan paljastamista ja ehkäisemistä ja niistä johtuvien seuraamusten määräämistä.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a)  Väärinkäytösten paljastajat, jotka ilmoittavat väärinkäytöksistä ja työ- ja sosiaalilainsäädännön rikkomuksista, ovat keskeisessä asemassa työpaikkojen turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamisessa. Jos tietyssä organisaatiossa työskentelevä tai työskennellyt tai siihen yhteydessä ollut henkilö ilmoittaa sääntöjen rikkomuksista kyseisessä organisaatiossa, hänelle on taattava täydellinen suojelu tämän säädöksen nojalla.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Aina kun hyväksytään sellainen uusi unionin säädös, jossa on sen täytäntöönpanon tehostamiseksi asianmukaista säätää väärinkäytösten paljastajien suojelusta, olisi harkittava, pitäisikö tämän direktiivin liitettä muuttaa sisällyttämällä kyseinen säädös sen soveltamisalaan.

(19)  Aina kun hyväksytään sellainen uusi unionin säädös, jossa on sen täytäntöönpanon tehostamiseksi asianmukaista säätää väärinkäytösten paljastajien suojelusta, se olisi lisättävä tämän direktiivin liitteeseen niin, että kyseinen säädös sisällytetään sen soveltamisalaan.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa suojelua, joka on myönnetty unionin työlainsäädännön rikkomisesta ilmoittaville työntekijöille. Erityisesti työterveys- ja työturvallisuuden osalta jäsenvaltioilla on jo puitedirektiivin 89/391/ETY 11 artiklan nojalla velvollisuus varmistaa, että työntekijöille ja heidän edustajilleen ei saa koitua haittaa siitä, että he pyytävät työnantajalta asianmukaisia toimenpiteitä ja tekevät ehdotuksia työntekijöihin kohdistuvien vaarojen vähentämiseksi ja/tai vaarojen aiheuttajien poistamiseksi. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus saattaa asia toimivaltaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi, jos he katsovat, että työnantajan toteuttamat toimenpiteet ja käyttämät keinot eivät ole riittäviä työturvallisuuden ja -terveyden takaamiseksi.

(20)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa suojelua, joka on myönnetty väärinkäytöksistä taikka unionin tai kansallisen lainsäädännön rikkomisesta ilmoittaville työntekijöille. Erityisesti työterveys- ja työturvallisuuden osalta jäsenvaltioilla on jo puitedirektiivin 89/391/ETY 11 artiklan nojalla velvollisuus varmistaa, että työntekijöille ja heidän edustajilleen ei saa koitua haittaa siitä, että he pyytävät työnantajalta asianmukaisia toimenpiteitä ja tekevät ehdotuksia työntekijöihin kohdistuvien vaarojen vähentämiseksi ja/tai vaarojen aiheuttajien poistamiseksi. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus saattaa asia toimivaltaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi, jos he katsovat, että työnantajan toteuttamat toimenpiteet ja käyttämät keinot eivät ole riittäviä työturvallisuuden ja -terveyden takaamiseksi.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa sellaisten kansallista turvallisuutta koskevien ja muiden turvallisuusluokiteltujen tietojen suojelua, joita on unionin lainsäädännön tai jäsenvaltioiden voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla turvallisuussyistä suojattava luvattomalta pääsyltä. Tämän direktiivin säännösten ei pitäisi vaikuttaa etenkään velvollisuuksiin, jotka perustuvat EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annettuun komission päätökseen (EU, Euratom) 2015/444 tai turvallisuussäännöistä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi 23 päivänä syyskuuta 2013 annettuun neuvoston päätökseen.

(21)  Tällä direktiivillä ei pitäisi rajoittaa sellaisten kansallista turvallisuutta koskevien ja muiden turvallisuusluokiteltujen tietojen suojelua, joita on unionin lainsäädännön tai jäsenvaltioiden voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla turvallisuussyistä suojattava luvattomalta pääsyltä. Kansallista turvallisuutta koskevien tietojen käyttöä koskevien rajoitusten olisi oltava rajallisia ja selvästi määriteltyjä. Tämän direktiivin säännösten ei pitäisi vaikuttaa velvollisuuksiin, jotka perustuvat EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annettuun komission päätökseen (EU, Euratom) 2015/444 tai turvallisuussäännöistä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi 23 päivänä syyskuuta 2013 annettuun neuvoston päätökseen.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)  Henkilöt, jotka ilmoittavat työnsä yhteydessä saamistaan tiedoista, jotka koskevat yleiseen etuun kohdistuvia uhkia tai haittoja, käyttävät oikeuttaan sananvapauteen. Oikeus sananvapauteen vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 11 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa. Siihen sisältyy myös tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus.

(22)  Henkilöt, jotka ilmoittavat tiedoista, jotka koskevat yleiseen etuun kohdistuvia uhkia tai haittoja, käyttävät oikeuttaan sananvapauteen. Demokraattiseen yhteiskuntaan olennaisesti kuuluva sananvapaus vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 11 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa. Siihen sisältyy myös tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)  Sen vuoksi tämä direktiivi perustuu sananvapautta koskevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja periaatteisiin, jotka Euroopan neuvosto on sen pohjalta esittänyt väärinkäytösten paljastajien suojelusta vuonna 2014 antamassaan suosituksessa51.

(23)  Sen vuoksi tämä direktiivi perustuu sananvapautta koskevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja erityisesti sen 12 päivänä helmikuuta 2018 antamaan tuomioon asiassa Guja v. Moldova ja periaatteisiin, jotka Euroopan neuvosto on sen pohjalta esittänyt väärinkäytösten paljastajien suojelusta vuonna 2014 antamassaan suosituksessa51.

__________________

__________________

51 CM/Rec(2014)7.

51 CM/Rec(2014)7.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)  Väärinkäytösten paljastajat tarvitsevat erityistä oikeussuojaa, kun he ovat saaneet ilmoittamansa tiedot työnsä yhteydessä, minkä vuoksi he ovat vaarassa joutua vastatoimien kohteeksi työnsä yhteydessä (esimerkiksi salassapitovelvollisuutta tai lojaliteettia koskevan velvollisuuden rikkomisen perusteella). Suojelun perusteena on se, että väärinkäytösten paljastaja on taloudellisesti haavoittuvassa asemassa suhteessa henkilöön, josta heidän työsuhteensa käytännössä riippuu. Kun tällaista työhön liittyvää voimasuhteiden epätasapainoa ei