Menettely : 2018/0228(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0409/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0409/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 21
CRE 11/12/2018 - 21

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 19.2
CRE 12/12/2018 - 19.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
PV 17/04/2019 - 16.13

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0517
P8_TA(2019)0420

MIETINTÖ     ***I
PDF 1592kWORD 238k
28.11.2018
PE 625.415v02-00 A8-0409/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(COM(2018)0438 – C8-0255/2018– 2018/0228(COD))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Henna Virkkunen, Marian-Jean Marinescu, Pavel Telička

(Valiokuntien yhteiskokoukset – työjärjestyksen 55 artikla)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(COM(2018)0438 – C8-0255/2018 – 2018/0228(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0438),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 172 ja 194 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0255/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ... antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0409/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(1)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EU .../...,

annettu ... päivänä ...kuuta ...,

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 ja 194 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi sekä hiilestä irtautumista koskevien pitkän aikavälin sitoumusten noudattamiseksi unioni tarvitsee ajanmukaisen, multimodaalisen ja tehokkaan infrastruktuurin, joka edistää unionin ja sen eri alueiden, myös syrjäisten ja syrjäisimpien alueiden, saarialueiden, syrjäseutualueiden ja vuoristoalueiden, välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä liikenne- ja energia-aloilla ja digitaalitaloudessa. Näillä yhteyksillä on määrä helpottaa henkilöiden, myös liikuntarajoitteisten henkilöiden, sekä tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Euroopan laajuisilla verkoilla olisi helpotettava rajatylittäviä yhteyksiä, lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistettävä kilpailukykyisemmän ja kestävämmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

(2)  Verkkojen Eurooppa -välineen, jäljempänä ’ohjelma’, tavoitteena on nopeuttaa investointeja Euroopan laajuisten verkkojen alalla ja luoda vipuvaikutusta rahoituksen hankkimiseksi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta samalla, kun parannetaan oikeusvarmuutta ja noudatetaan teknologianeutraaliuden periaatetta. Ohjelman pitäisi auttaa hyödyntämään täysin liikenne- ja energia-alojen ja digitaalitalouden välinen synergia, mikä tehostaisi unionin toimia ja mahdollistaisi käyttöönottokustannusten optimoinnin.

(2 a)  Ohjelmalla olisi edistettävä alueellista saavutettavuutta ja yhteyksiä kaikilla unionin alueilla, mukaan lukien syrjäiset ja syrjäisimmät alueet, saarialueet, syrjäseutualueet, vuoristoalueet ja raja-alueet sekä väestökatoalueet ja harvaan asutut alueet.

(3)  Ohjelmalla olisi myös edistettävä EU:n ilmastonmuutoksen vastaisia toimia sekä tuettava ympäristön kannalta kestäviä sekä sosiaalisesti kestäviä hankkeita ja tarvittaessa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Erityisesti olisi vahvistettava ohjelman osuutta Pariisin sopimuksen tavoitteiden, ehdotettujen vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä hiilestä irtautumista koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen.

(4)  Koska Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja seitsemääntoista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteeseen liittyvien unionin sitoumusten vuoksi on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, ilmastotoimet olisi valtavirtaistettava tässä asetuksessa siten, että voidaan saavuttaa yleistavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarvion menoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen(4). Ohjelmasta rahoitettavilta toimilta odotetaan, että 60 prosentilla ohjelman määrärahoista edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, muun muassa ▌ Rion tunnusmerkkien perusteella. ▌ Menojen ▌, jotka liittyvät rautatie- ja vesiliikenneinfrastruktuuriin, latausinfrastruktuuriin, vaihtoehtoisiin ja kestäviin polttoaineisiin kaikissa liikennemuodoissa, energiatehokkuuteen, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, sähkön siirtoon ja varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, hiilidioksidin siirtoon, uusiutuvaan energiaan, sisävesiliikenteeseen, multimodaalikuljetuksiin ja kaasuinfrastruktuuriin, olisi oltava ilmastotavoitteiden mukaisia. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa. Jotta voidaan ehkäistä infrastruktuurin haavoittuvuus mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille ja varmistaa, että hankkeesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästökustannukset otetaan mukaan hankkeen taloudelliseen arviointiin, ohjelmasta tuettavien hankkeiden ilmastokestävyys olisi tarvittaessa varmistettava niiden ohjeiden mukaisesti, joita komission olisi laadittava tarvittaessa yhdenmukaisesti muita unionin ohjelmia koskevien ohjeiden kanssa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä koskevien unionin tavoitteiden ja sitoumusten mukaisesti ohjelmalla kannustetaan liikennemuotosiirtymää kohti kestävämpiä liikennemuotoja, kuten rautateitä, puhdasta kaupunkiliikennettä, meriliikennettä ja sisävesiväyliä.

(5)  Jotta voidaan noudattaa tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2016/2284/EU 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjä raportointivaatimuksia, jotka koskevat unionin varojen käyttöönottoa tukemaan direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettuja toimenpiteitä, tämän direktiivin mukaisten päästöjen tai ilman epäpuhtauksien vähennysten kustannuksia seurataan.

(6)  Yksi tämän ohjelman tärkeistä tavoitteista on lisätä synergiaa ja täydentävyyttä liikenteen, energian ja digitaalitalouden välillä. Tätä varten työohjelmilla voidaan puuttua tehokkaasti tiettyihin tukitoimien aloihin, joita ovat esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus tai kestävät vaihtoehtoiset polttoaineet, mukaan lukien asiaankuuluva infrastruktuuri kaikille liikennemuodoille tai yhteinen rajatylittävä infrastruktuuri, ja niillä olisi lisättävä joustavuutta näiden alojen taloudellisen tuen yhdistämiseksi. Digitaalisen viestinnän mahdollistaminen voisi olla olennainen osa yhteistä etua koskevaa hanketta energian ja liikenteen aloilla. Kullakin alalla olisi ohjelman mukaisesti voitava pitää avustuskelpoisina synergiatekijöitä toiselta alalta, jos tällainen lähestymistapa parantaa investoinnin sosioekonomista hyötyä. Alojen väliseen synergiaan olisi kannustettava toimien valinnan myöntämisperusteissa sekä lisäämällä yhteisrahoitusta.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013(5) vahvistetuissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoissa, jäljempänä ’TEN-T-suuntaviivat’, yksilöidään TEN-T-verkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä. Näiden suuntaviivojen mukaisesti ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä siten, että luodaan uutta infrastruktuuria ja parannetaan merkittävästi olemassa olevan infrastruktuurin tasoa ja palautetaan sitä ennalleen.

(7 a)   Ohjelmasta rahoitettavien toimien, jotka edistävät yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä liikennealalla, olisi perustuttava kaikkien liikennemuotojen täydentävyyteen, jotta voidaan tarjota tehokkaita, yhteenliitettyjä ja multimodaalisia verkkoja, joilla taataan yhteydet kaikkialla unionissa.

(8)  TEN-T-suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen tukea ensi sijassa käynnissä olevien TEN-T-hankkeiden sekä rajatylittävien yhteyksien, pullonkaulojen, horisontaalisten painopisteiden, puuttuvien yhteyksien ja kaupunkisolmukohtien toteuttamista sekä varmistaa tarvittaessa, että tuetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaisesti laadittujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien kanssa ja vastaavat verkon yleistä kehittämistä toimintavarmuuden ja yhteentoimivuuden osalta.

(8 a)  Joissain tapauksissa yhden jäsenvaltion alueella toteutetuilla hankkeilla on merkittävä rajatylittävä vaikutus ja ne luovat kansalliset rajat ylittävää arvoa parantamalla rajatylittäviä yhteyksiä rannikolla tai parantamalla laajemmin yhteyksiä sisämaan talouteen yli kansallisten rajojen. Hankkeet, joilla osoitetaan olevan tällainen vaikutus, olisi tämän vuoksi katsottava rajatylittäviksi.

(8 b)  Jotta voidaan ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamiseen liittyvät poikkeukselliset olosuhteet, olisi varmistettava Irlannin yhteydet manner-Eurooppaan muuttamalla TEN-T-käytävien reittiä ja koostumusta siten, että niihin sisällytetään Irlannin ja mantereen ydinverkon ja kattavan verkon satamien väliset meriyhteydet.

(9)  Jotta voidaan ottaa huomioon lisääntyvät liikennevirrat ja verkon kehittyminen, ydinverkon käytävien suuntausta, ennalta yksilöityjä osuuksia ja niiden kapasiteettia olisi mukautettava. Tällaiset ydinverkon mukautukset eivät saisi haitata sen valmistumista vuoteen 2030 mennessä, niiden olisi parannettava käytävien kattavuutta EU:n alueella, ja niiden olisi oltava oikeasuhteisia, jotta voidaan säilyttää käytävien kehittämisen ja koordinoinnin johdonmukaisuus ja tehokkuus. Sen vuoksi ydinverkon käytävien pituutta ei pitäisi lisätä yli 15 prosentilla. Kattavan verkon kehittymistä täytyy seurata ja arvioida, jotta voidaan taata osuuksien merkittävyys.

(10)  On tarpeen edistää julkisia ja yksityisiä investointeja älykkääseen, yhteentoimivaan, kestävään, multimodaaliseen, osallistavaan, liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta esteettömään, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen kaikkialla unionissa ja kaikkien liikennemuotojen osalta. Komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon ”Eurooppa liikkeellä”(6). Siinä esitettiin laaja valikoima aloitteita, joiden tavoitteena oli tehdä liikenteestä turvallisempaa, kannustaa ottamaan käyttöön älykkäitä tiemaksujärjestelmiä, vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkumista sekä turvata työntekijöille asianmukaiset olosuhteet ja lepoajat. Näihin aloitteisiin olisi varattava unionin rahoitustukea, tarvittaessa myös tämän ohjelman kautta, esimerkiksi älykkäiden ajopiirtureiden käyttöönoton ja niiden jälkiasennusten vauhdittamiseksi.

(11)  TEN-T-suuntaviivoissa edellytetään uusien teknologioiden ja innovoinnin osalta, että TEN-T mahdollistaa hiilestä irtautumisen kaikissa liikennemuodoissa edistämällä energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä noudattaen teknologianeutraaliuden periaatetta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU(7) luodaan yhteinen toimenpidekehys vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle unionissa kaikkien liikennemuotojen osalta, jotta voidaan vähentää mahdollisimman paljon liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lieventää liikenteen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Lisäksi kyseisessä direktiivissä jäsenvaltioiden edellytetään varmistavan, että julkisia lataus- ja tankkauspisteitä on saatavilla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Marraskuussa 2017 annettujen komission ehdotusten(8) mukaan tarvitaan laaja joukko toimenpiteitä, joilla edistetään vähäpäästöistä liikkuvuutta, mukaan lukien rahoitustuki, jos markkinaolosuhteet eivät tarjoa riittävästi kannustimia.

(12)  Antamassaan tiedonannossa ”Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne”(9) komissio korosti, että ajoneuvojen automatisoinnin ja edistyneiden yhteyksien ansiosta ajoneuvoista tulee turvallisempia ja paremmin yhteiskäyttöön soveltuvia, minkä vuoksi ne tulevat olemaan myös paremmin kaikkien saatavilla, mukaan lukien esimerkiksi vanhukset ja liikuntarajoitteiset henkilöt, jotka nykyisin voivat olla liikkuvuuspalvelujen saavuttamattomissa. Samassa yhteydessä komissio esitti tieliikenneturvallisuutta koskevan EU:n strategisen toimintasuunnitelman ja ehdotti tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY tarkistamista. Samaan tapaan myös muut säädökset, kuten Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista annettu direktiivi 2004/54/EY, täytyy mukauttaa uusiin liikennealan turvallisuutta ja digitalisointia koskeviin standardeihin. Turvallisuuden parantamisen pitää olla etusijalla myös rautatiealalla. Erityisen tärkeitä ovat investoinnit rautatieristeysten turvallisuuteen (eli merkkivalolaitteisiin ja infrastruktuurin parantamiseen). Vuonna 2012 EU:n 114 000 tasoristeyksessä tapahtui 573 merkittävää onnettomuutta, joissa kuoli 369 henkilöä ja loukkaantui vakavasti 339 henkilöä (Euroopan rautatievirasto, raportti vuodelta 2014). Siksi olisi yksilöitävä EU:n laajuisesti tasoristeykset, joista aiheutuu huomattava turvallisuusriski, jotta voidaan investoida infrastruktuurin parantamiseen. Pitkällä aikavälillä tällainen infrastruktuuri olisi korvattava silloilla ja alikulkutunneleilla.

(13)  Jotta voidaan tehostaa liikennehankkeiden toteuttamista verkon vähemmän kehittyneissä osissa, ohjelmaan olisi siirrettävä koheesiorahastosta varoja liikennehankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinta olisi alkuvaiheessa ▌ toteutettava noudattaen koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Alkuvaiheen lopussa ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, olisi jaettava kilpailun pohjalta etupäässä rajatylittäville ja puuttuvien yhteyksien rakentamista koskeville hankkeille jäsenvaltioissa, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta. Komission olisi tuettava koheesiorahastosta saatavaan rahoitukseen oikeutettuja jäsenvaltioita niiden pyrkiessä laatimaan asianmukaisia hankejatkumoita, erityisesti parantamalla asianomaisten julkishallintojen institutionaalisia valmiuksia.

(14)  Siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden parantamisesta Euroopan unionissa marraskuussa 2017 annetun yhteisen tiedonannon(10) jälkeen komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja hyväksyivät 28 päivänä maaliskuuta 2018 sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman(11), jossa korostettiin, että liikenneinfrastruktuuripolitiikka tarjoaa hyvän tilaisuuden parantaa synergioita puolustustarpeiden ja TEN-T-verkon välillä siten, että yleistavoitteena on parantaa liikkuvuutta kaikkialla unionia. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että neuvostoa pyydetään käsittelemään ja hyväksymään liikenneinfrastruktuuriin liittyvät sotilaalliset vaatimukset vuoden 2018 puoliväliin mennessä ja että vuoteen 2019 mennessä komission yksiköt määrittelevät myös infrastruktuurin (siviili- ja puolustusalan) kaksikäyttöön soveltuvat Euroopan laajuisen liikenneverkon osat, mukaan lukien sellaiset osat, joissa nykyistä infrastruktuuria on mahdollista parantaa. Infrastruktuuri on aina kaksikäyttöistä. Unionin rahoitus kaksikäyttöhankkeiden täytäntöönpanoon olisi toteutettava tämän ohjelman kautta työohjelmilla sellaisten mitattavissa olevien toimien avulla, jotka täyttävät sovellettavat vaatimukset siten kuin työohjelman yhteydessä määritellään.

(14 a)  Siviili- ja puolustusalan liikkuvuutta unionissa koskevan toimintasuunnitelman laatiminen on osa liikkuvuuden parantamista EU:ssa koskevaa yleistä tavoitetta. Samalla se vastaa logistiikkaa ja liikkuvuutta koskeviin haasteisiin, jotka esitetään unionin yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa (YTPP). Tässä tarkoituksessa on tärkeää yhdenmukaistaa rajatylittävät standardit ja tullimääräykset sekä hallinto- ja lainsäädäntömenettelyt. EU:n yhteisyrityksillä on tärkeä rooli muun muassa sekä Verkkojen Eurooppa -välinettä että siviili- ja puolustusalan liikkuvuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa koskevien hallinto- ja lainsäädäntömenettelyjen yhdenmukaistamisessa. Siviili- ja puolustusalan liikkuvuus edistää Verkkojen Eurooppa -välineen kehittämistä, erityisesti talousarvioon liittyvien seikkojen ja uusiin ja tuleviin tarpeisiin vastaamiseksi toteutettavien toimenpiteiden osalta.

(15)  Tiedonannossaan ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”(12) komissio toi esiin syrjäisimpien alueiden erityisiä liikenteeseen, energiaan ja digitaalitalouteen liittyviä tarpeita ja korosti, että näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan asianmukaista unionin rahoitusta, myös tästä ohjelmasta, siten, että sovelletaan enintään 85 prosentin yhteisrahoitusosuuksia.

(16)  Ottaen huomioon merkittävät investoinnit, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan edetä kohti koko TEN-T-ydinverkon toteuttamista vuoteen 2030 mennessä (arviolta 350 miljardia euroa vuosina 2021–2027) ja kattavan TEN-T-verkon toteuttamista vuoteen 2050 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen, digitalisaation ja kaupunkiliikenteen vaatimat investoinnit (arviolta 700 miljardia euroa vuosina 2021–2027) on syytä säilyttää liikennealan määrärahat asianmukaisella tasolla, joka vastaa ohjelmakauden 2014–2020 alussa varattuja määrärahoja, ja varmistaa unionin rahoitusohjelmien ja -välineiden mahdollisimman tehokas käyttö ja siten maksimoida unionin tukemien investointien lisäarvo. Tämä olisi saavutettavissa virtaviivaistamalla investointiprosessi ja mahdollistamalla näkyvyys liikenteen hankejatkumossa sekä johdonmukaisuus asiaankuuluvissa unionin ohjelmissa, erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineessä, Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR), koheesiorahastossa ja InvestEU-rahastossa. Tarvittaessa olisi erityisesti otettava huomioon mahdollistavat edellytykset, jotka luetellaan [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä] annetun asetuksen (EU) XXX liitteessä IV.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 347/2013(13) yksilöidään Euroopan laajuiset ensisijaiset energiainfrastruktuurit, joiden toteuttaminen on olennaisen tärkeää unionin energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, yksilöidään yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka ovat tarpeen näiden ensisijaisten infrastruktuurien toteuttamiseksi, sekä säädetään lupien myöntämistä, julkisen sektorin osallistumista ja sääntelyä koskevista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja/tai helpottaa tällaisten hankkeiden toteuttamista, mukaan lukien perusteet, joilla määritetään näiden hankkeiden kelpoisuus saada unionin rahoitustukea. Luetteloa yhteistä etua koskevista hankkeista ja TEN-E-suuntaviivoja olisi tarkistettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon Pariisin sopimuksen tavoitteet sekä vuotta 2030 ja sen jälkeistä aikaa koskevat unionin ilmasto- ja energiatavoitteet.

(18)  Direktiivissä [uudelleen laadittu uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi] painotetaan tarvetta luoda puitteet, jotka mahdollistavat unionin varojen tehostetun käytön. Erityisesti mainitaan toimet uusiutuvaa energiaa koskevan yhteistyön tukemiseksi yli rajojen.

(19)  Verkkoinfrastruktuurin täydentäminen on edelleen keskeinen tekijä uusiutuvaa energiaa koskevassa kehitystyössä, ja uusiutuvaa energiaa koskevan rajatylittävän yhteistyön mukaan ottaminen ja älykkään ja tehokkaan energiajärjestelmän kehittäminen, mukaan lukien varastointia ja kysynnänohjausta koskevat ratkaisut, jotka auttavat tasapainottamaan verkkoa, vastaavat Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -aloitteen yhteydessä omaksuttua lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on yhteisvastuullisesti saavuttaa uusiutuvan energian tavoite vuoteen 2030 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen pitkän aikavälin tavoitteiden myötä muuttunutta toimintapoliittista ympäristöä, jolla varmistetaan oikeudenmukainen ja asianmukainen sosiaalinen siirtymä.

(20)  Innovatiivinen infrastruktuuriteknologia, joka mahdollistaa siirtymisen vähäpäästöisiin energia- ja liikkuvuusjärjestelmiin ja auttaa parantamaan toimitusvarmuutta siten, että pyritään lisäämään unionin energiaomavaraisuutta, on välttämätön unionin hiilestä irtautumisen tavoitteiden kannalta. Komissio painotti 23 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta(14) erityisesti, että sähkön roolin vahvistuminen, jossa uusiutuvat energialähteet muodostavat puolet sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, edistää entistä enemmän hiilestä irtautumista tähän asti fossiilisten polttoaineiden hallitsemilla aloilla, kuten liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä ja jäähdytyksessä, ja että Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin politiikassa pitää keskittyä sähkön yhteenliitäntöihin, sähkön varastointiin, älykkäitä verkkoja koskeviin hankkeisiin ja kaasuinfrastruktuuriin tehtäviin investointeihin. Unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden, sisämarkkinoiden yhdentymisen ja toimitusvarmuuden tukemiseksi olisi harkittava vakavasti ja käsiteltävä tärkeysjärjestyksessä ensisijaisina sellaisia teknologioita ja hankkeita, joilla edistetään siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen. Komission tavoitteena on lisätä ohjelmasta tuettavia hankkeita, jotka koskevat älykkäitä verkkoja, innovatiivista varastointia ja hiilidioksidin siirtoa.

(20 a)  On tarpeen tukea älykkäitä verkkoja koskevia hankkeita, joihin on integroitu sähkön tuotanto, jakelu tai kulutus siten, että käytetään reaaliaikaista järjestelmänhallintaa ja vaikutetaan rajatylittäviin energiavirtoihin. Energiahankkeissa olisi otettava paremmin huomioon älyverkkojen keskeinen merkitys energiakäänteessä, ja ohjelmasta annettavalla tuella olisi autettava poistamaan rahoitusvajeet, joka nyt jarruttavat investointeja älyverkkoteknologian laajamittaiseen käyttöön.

(20 b)  Sähkön yhteenliitäntöjen osalta [energiaunionin hallinnosta annetussa] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/... vahvistetaan jäsenvaltioiden sähköverkkojen yhteenliitäntää varten 15 prosentin tavoite vuodeksi 2030. Tämän ohjelman olisi edistettävä kyseisen tavoitteen saavuttamista.

(21)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen tarvitaan digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria. Euroopan teollisuuden digitalisaatio sekä liikenteen, energian, terveydenhuollon ja julkishallinnon kaltaisten alojen uudenaikaistaminen edellyttävät luotettavien ja edullisten suuren ja erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteyksien saatavuutta. Digitaalisista yhteyksistä on tullut yksi ratkaisevista tekijöistä, joilla voidaan edistää taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen kaventamista sekä tukea paikallistalouksien uudenaikaistamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista. Ohjelman tuki digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria koskeville toimille olisi suhteutettava tällaisen infrastruktuurin kasvavaan tärkeyteen talouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Sen vuoksi on tarpeen säätää yhteistä etua koskevista digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeista, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja kumota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014(15).

(22)  Tiedonannossa ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa”(16) (gigabittiyhteiskuntastrategia) esitetään vuoteen 2025 ulottuvat strategiset tavoitteet digitaaliyhteyksien infrastruktuurin optimoimiseksi. Direktiivin (EU) 2018/XXX [eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö] tavoitteena on muun muassa luoda sääntely-ympäristö, joka luo kannustimia yksityisille investoinneille digitaalisten yhteyksien verkkoihin. On kuitenkin selvää, että verkkojen käyttöönotto vaatii pikaisesti enemmän huomiota, koska sen kustannustehokkuus on rajallinen eri puolilla unionia. Syitä tähän ovat esimerkiksi kaukainen sijainti ja alueelliset tai maantieteelliset erityispiirteet, alhainen väestötiheys ja monet erilaiset sosioekonomiset tekijät. Sen vuoksi ohjelmalla olisi pyrittävä myös tasoittamaan maaseutu- ja kaupunkialueiden välisiä eroja näiden gigabittiyhteiskuntastrategiassa esitettyjen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi täydentämällä tukea, jota myönnetään erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon muista ohjelmista, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (EAKR) ja InvestEU-rahastosta.

(23)  Kaikki internetiin yhteydessä olevat digitaalisten yhteyksien verkot ovat pääasiassa niiden mahdollistamien sovellusten ja palvelujen toiminnan vuoksi lähtökohtaisesti Euroopan laajuisia. Ohjelman tuen osalta etusijalle olisi kuitenkin asetettava toimet, joilla odotetaan olevan eniten vaikutusta digitaalisiin sisämarkkinoihin – esimerkiksi gigabittiyhteiskuntastrategiaa koskevan tiedonannon tavoitteiden osalta – sekä talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitykseen, ottaen huomioon todetut markkinoiden toimintapuutteet ja täytäntöönpanon esteet.

(24)  Muun muassa koulut, yliopistot, kirjastot ja paikalliset, alueelliset ja kansalliset hallintoelimet, keskeiset julkisten palvelujen tarjoajat, sairaalat ja terveyskeskukset, tärkeät liikenteen keskukset ja laajasti digitalisoituneet yritykset ovat tahoja ja paikkoja, jotka voivat edistää merkittävää sosioekonomista kehitystä alueellaan, mukaan lukien maaseutualueet ja harvan asutut alueet. Tällaisten sosioekonomisten vaikuttajien on tarpeen olla gigabittiyhteyksien eturintamassa, jotta unionin kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille voidaan turvata parhaat mahdolliset palvelut ja sovellukset. Ohjelmasta olisi tuettava gigabittiyhteyksien ja nopeiden yhteyksien, myös kehittyneiden mobiiliyhteyksien, saatavuutta näille sosioekonomisille vaikuttajille, jotta voidaan maksimoida positiiviset heijastusvaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan laajemminkin, myös tuottamalla lisää kysyntää yhteyksille ja palveluille.

(25)  WiFi4EU-aloitteen hyvien tulosten pohjalta ohjelmasta olisi jatkettava tukea maksuttomien, turvattujen ja laadukkaiden paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamiseen paikallisissa julkisen elämän keskuksissa, mukaan lukien julkisen palvelun tehtävää suorittavat yhteisöt, kuten viranomaiset ja julkisten palvelujen tarjoajat, sekä julkiset yleisölle avoimet ulkotilat. Näin voidaan edistää unionin digitaalista näkyvyyttä paikallisyhteisöissä.

(25 a)  Digitaalinen infrastruktuuri on innovoinnin tärkeä perusta. Jotta voitaisiin maksimoida ohjelman vaikutus, sen olisi keskityttävä tällaisen infrastruktuurin rahoittamiseen. Yksittäiset digitaaliset palvelut ja sovellukset, kuten ne, joissa käytetään erilaisia hajautetun tilikirjan teknologioita tai tekoälyä, olisi sen vuoksi jätettävä ohjelman soveltamisalan ulkopuolelle ja niitä olisi sen sijaan käsiteltävä tarvittaessa muissa välineissä, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa. On myös tärkeää maksimoida eri ohjelmien väliset synergiat.

(26)  Nyt ennakoidaan jo seuraavan sukupolven digitaalisia palveluja, kuten esineiden internetin palvelut ja sovellukset, joiden odotetaan tuottavan merkittäviä hyötyjä monille eri aloille ja koko yhteiskunnalle. Niiden elinkelpoisuus vaatii 5G-verkkojen keskeytymätöntä rajatylittävää kattavuutta erityisesti, jotta käyttäjät ja esineet voivat säilyttää yhteydet myös liikkuessaan paikasta toiseen. 5G:n käyttöönoton kustannusten jakamista eri alojen välillä ei ole kuitenkaan vielä selkiytetty, ja kaupalliseen käyttöönottoon liittyy joillakin keskeisillä aloilla hyvin suuria riskejä. Maantieliikennekäytävien ja junayhteyksien odotetaan olevan merkitykseltään keskeisiä verkotetun liikkuvuuden uusien sovellusten ensimmäisessä vaiheessa. Sen vuoksi niitä pidetään tämän ohjelman rahoituksen kannalta olennaisen tärkeinä hankkeina.

(27)  Ilman yhteyksiä olevat alueet kaikkialla unionissa, myös sen keskeisillä alueilla, muodostavat pullonkauloja ja tarkoittavat digitaalisille sisämarkkinoille hyödyntämättä jäävää potentiaalia. Korkealaatuiset internetyhteydet voivat useilla maaseutu- ja syrjäisillä alueilla olla tärkeässä asemassa, kun pyritään estämään digitaalisen kuilun syntymistä, eristyneisyyttä ja väestökatoa, sillä yhteyksien avulla voidaan vähentää sekä tavaroiden että palvelujen jakelukustannuksia ja jossain määrin kompensoida etäisyyttä. Korkealaatuiset internetyhteydet ovat välttämättömiä uusille taloudellisille mahdollisuuksille, jollaisia ovat esimerkiksi täsmäviljely tai biotalouden kehittäminen maaseutualueilla. Ohjelmalla olisi edistettävä erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden tai langattomien yhteyksien saamista kaikille Euroopan kotitalouksille sekä maaseudulla että kaupungeissa ja keskityttävä sellaisiin yhteyksiin, joiden osalta on havaittu markkinoiden toimintapuutteita, joita voidaan käsitellä matalan intensiteetin avustuksilla. Tässä yhteydessä ohjelmalla olisi tavoiteltava kattavuutta kaikkien kotitalouksien ja alueiden osalta, sillä puuttuminen jo katetun alueen katveisiin myöhemmin ei ole taloudellisesti järkevää.

(28)  Sähköisen viestinnän runkoverkkojen käyttöönotto – myös merenalaisilla kaapeleilla, jotka yhdistävät Euroopan alueet kolmansiin maihin toisilla mantereilla taikka Euroopan saaret tai merentakaiset alueet mantereeseen – on tarpeen, jotta voidaan turvata tämän elintärkeän infrastruktuurin vikasietoisuus ja lisätä unionin digitaalisten verkkojen kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Usein tällaiset hankkeet eivät kuitenkaan ole kaupallisesti kannattavia ilman julkista tukea.

(29)  Yhteistä etua koskevissa digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeissa olisi hyödynnettävä parasta käytettävissä olevaa ja sopivaa teknologiaa ja tarjottava paras mahdollinen huipputeknologioiden välinen tasapaino tiedonsiirtokapasiteetin, siirron turvallisuuden, verkon häiriönsietokyvyn, kyberturvallisuuden ja kustannustehokkuuden suhteen, ja niiden tärkeysjärjestyksestä olisi päätettävä työohjelmilla, joissa otetaan huomioon tässä asetuksessa säädetyt perusteet. Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon voi sisältyä passiivista infrastruktuuria sosioekonomisten ja ympäristöhyötyjen maksimoimiseksi. Toimien tärkeysjärjestyksessä olisi otettava huomioon myös yhteyksien positiiviset heijastusvaikutukset, esimerkiksi jos hanke toteutuessaan voi luoda toimintamallin kattavuuden laajentamiselle alueille tai väestönosiin alueilla, joilla yhteyksiä ei aikaisemmin ole ollut.

(30)  Unioni on kehittänyt omaa satelliittiperusteista paikannus-, navigointi- ja ajanmääritysteknologiaansa (EGNOS/Galileo) ja myös oman maanhavainnointijärjestelmänsä (Copernicus). Sekä EGNOS/Galileo että Copernicus tarjoavat kehittyneitä palveluja, jotka tuottavat merkittäviä taloudellisia hyötyjä julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjille. Sen vuoksi kaikkien ohjelmasta rahoitettavien liikenteen, energian tai digitaalitalouden infrastruktuurien, joissa käytetään paikannus-, navigointi- ja ajanmääritys- tai maanhavainnointipalveluja, olisi oltava teknisesti yhteensopivia EGNOS/Galileo- ja Copernicus-järjestelmien kanssa.

(31)  Myönteiset tulokset ensimmäisestä nykyisen ohjelman vuonna 2017 käynnistetystä ehdotuspyynnöstä, jossa oli kyse rahoituksen yhdistämisestä, osoittivat olevan hyödyllistä ja lisäarvoa tuottavaa yhdistää EU:n avustuksia rahoitukseen Euroopan investointipankista, kansallisista kehityspankeista tai muista kehitysrahoituslaitoksista tai julkisista rahoituslaitoksista sekä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista ja yksityisen sektorin sijoittajilta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien. Rahoituksen yhdistämisen pitäisi houkutella yksityisiä investointeja ja tuottaa vipuvaikutusta julkisen sektorin kokonaisrahoitusosuuden käytölle Invest EU -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Sen vuoksi ohjelmasta olisi edelleenkin tuettava toimia, jotka mahdollistavat EU:n avustusten yhdistämisen muihin rahoituslähteisiin. Liikennealalla rahoitusta yhdistävien toimien osuus saa olla enintään 10 prosenttia tähän tarkoitukseen varatuista määrärahoista.

(31 a)  Liikennealalla rahoitusta yhdistävien toimien olisi ensisijaisesti koskettava hankkeita, joiden tavoitteena on alan digitalisointi, erityisesti SESAR ja ERTMS, joilta odotetaan taloudellista tuottavuutta.

(32)  Tämän ohjelman toimintatavoitteisiin pyrittäessä hyödynnetään myös rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita InvestEU-rahaston investointi-ikkunan/-ikkunoiden [...] mukaisesti. Ohjelman toimilla olisi edistettävä investointeja käsittelemällä markkinoiden toimintapuutteita tai epäoptimaalisia investointitilanteita oikeasuhteisesti ja asianmukaisesti, ne eivät saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä, ja niiden olisi tarjottava selkeää eurooppalaista lisäarvoa.

(33)  Innovaatiosyklin integroidun kehittämisen edistämiseksi on tarpeen varmistaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien yhteydessä kehitettyjen innovatiivisten ratkaisujen ja Verkkojen Eurooppa -välineen tuella toteutettujen innovatiivisten ratkaisujen välinen täydentävyys. Tätä varten synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa varmistetaan, että a) liikenne-, energia- ja digitaalialan tutkimus- ja innovointitarpeet EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan Euroopan horisontti -ohjelman strategisessa suunnitteluprosessissa; b) Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan horisontti -ohjelman kanssa innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen – erityisesti Euroopan horisontti -ohjelman avulla saavutettujen teknologioiden ja ratkaisujen – laajamittaista käyttöönottoa ja yleistymistä liikenteen, energian ja digitaalitalouden infrastruktuurin aloilla ja näiden alojen välisissä synergioissa; c) helpotetaan tietojen ja datan vaihtamista Euroopan horisontti -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen välillä esimerkiksi yksilöimällä Euroopan horisontti -ohjelman avulla toteutettuja markkinavalmiita teknologioita, joiden käyttöönottoa Verkkojen Eurooppa -välineen avulla voidaan edistää.

(34)  Tässä asetuksessa vahvistetaan koko ohjelmakauden 2021–2027 rahoituspuitteet, joita pidetään ensisijaisena rahoitusohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viite täydennettävä uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen31 17 kohdan mukaisesti]. Rahoituspuitteet olisi säilytettävä ohjelman koko keston ajan, eikä määrärahoja saisi vähentää tai kohdentaa uudelleen muihin ohjelmiin, jotta säilytetään paitsi alkuperäinen tasapaino myös kompromissit ja temaattiset ja alueelliset jakautumat koko ohjelmakauden ajan.

(35)  Unionin tasolla talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on kehys, jonka puitteissa voidaan yksilöidä tärkeimmät kansalliset uudistustarpeet ja seurata uudistustavoitteiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa näiden uudistustavoitteiden tukemiseksi. Nämä strategiat olisi esitettävä kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä, jotta voidaan hahmotella ja koordinoida kansallisella ja/tai unionin rahoituksella tuettavia ensisijaisia investointihankkeita. Niiden olisi myös autettava käyttämään unionin rahoitusta johdonmukaisesti ja maksimoimaan tapauksen mukaan erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston, Euroopan investointien vakautusjärjestelyn, InvestEU:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitustuesta saatava lisäarvo. Rahoitustukea olisi myös käytettävä tavalla, joka on tarvittaessa yhdenmukainen unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään erityisesti menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös

a)  unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle, kuten säädetään asetuksessa XXXXX unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, ja

b)  toimenpiteitä, joilla rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan, kuten säädetään asetuksessa XXXXX Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä.

(37)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Olisi myös harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

(38)  Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat kolmannet maat voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksen mukaisen yhteistyön puitteissa. Sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jolla annetaan toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja oikeus käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(39)  Avustusten myöntämistä koskevat säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa. Jotta voidaan ottaa huomioon ohjelmasta tuettavien toimien erityisluonne ja varmistaa yhdenmukainen toteutus ohjelman kattamilla eri aloilla, on tarpeen säätää avustuskelpoisuutta ja myöntämisperusteita koskevista lisätiedoista. Komissiolla ja/tai ohjelman toteuttamisesta vastaavilla toimeenpanovirastoilla ei ole valtuuksia luoda toimien valintaa ja rahoittamista koskevia lisävelvoitteita, joista ei säädetä tässä asetuksessa. Varainhoitoasetuksesta poikkeamatta työohjelmissa voidaan ottaa käyttöön yksinkertaistettuja menettelyjä tietyissä tapauksissa, joissa ehdotuspyyntöjen tavoitteilla ei ole strategisia vaikutuksia.

(39 a)  Varainhoitoasetuksen mukaisesti valinta- ja myöntämisperusteet määritellään työohjelmissa. Liikennealalla hankkeen laatua ja merkityksellisyyttä olisi arvioitava myös ottaen huomioon sen odotettu vaikutus yhteenliitettävyyteen unionissa, esteettömyysvaatimusten mukaisuus ja tulevia kunnossapitotarpeita koskeva strategia.

(40)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(17), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(18), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(19) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193(20) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(21) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(40 a)  Ohjelman täytäntöönpanon onnistuminen on hyvin vahvasti riippuvainen yhteiseen hankkeeseen osallistuvien yhteisöjen yhteistyön tasosta. Näin ollen yhteisyritykseen perustuvan rakenteen perustamiseen olisi kannustettava muun muassa suuremmalla yhteisrahoitusosuudella.

(41)  [Viittaus päivitettävä tarvittaessa merentakaisia maita ja alueita koskevan uuden päätöksen mukaisesti: Neuvoston päätöksen 2013/755/EU(22) 94 artiklan] nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(42)  Unionin olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen ja synergiaan unionin ulkoisia politiikkoja koskevien ohjelmien kanssa, mukaan lukien tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille”(23) mukaisesti annettuihin sitoumuksiin perustuva liittymistä valmisteleva tuki.

(43)  Kun kolmannet maat tai kolmansiin maihin sijoittautuneet yhteisöt osallistuvat yhteistä etua koskevia hankkeita tai uusiutuvaa energiaa koskevia rajatylittäviä hankkeita edistäviin toimiin, rahoitustukea olisi oltava saatavilla vain, jos se on välttämätöntä näiden hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(43 a)  Direktiivin 2014/25/EU 85 artiklan mukaisesti ja kun kyse on kolmansista maista, joiden kanssa unioni ei ole tehnyt monenkeskistä tai kahdenvälistä sopimusta, jolla varmistetaan unionin yrityksille vastaava ja tosiasiallinen pääsy kyseisten kolmansien maiden markkinoille, Verkkojen Eurooppa -välineestä yhteisrahoitetun hankkeen yhteydessä hankintasopimuksen tekemiseksi jätetty tarjous voidaan hylätä, jos kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuus ylittää 50 prosenttia tarjouksen muodostavien tuotteiden kokonaisarvosta.

(44)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(24) 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on tarpeen arvioida esimerkiksi ilmastokestävyyden varmistamista koskevia erityisiä seurantavaatimuksia soveltamalla kerättyjen tietojen pohjalta välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Komission olisi tehtävä arviointeja ja tiedotettava niiden tuloksista Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle arvioidakseen rahoituksen tehokkuutta ja toimivuutta ja sen vaikutusta ohjelman yleistavoitteisiin sekä tehtävä tarpeen mukaan mukautuksia.

(45)  Olisi toteutettava avoimia, vastuuvelvollisuuteen perustuvia ja asianmukaisia seuranta- ja raportointitoimenpiteitä, joihin sisältyy mitattavissa olevia indikaattoreita ja joiden avulla voidaan arvioida ohjelman edistymistä tässä asetuksessa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa ja raportoida siitä sekä edistää ohjelmalla saavutettavia tuloksia. Tällä tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot soveltuvat aikaansaadun edistymisen ja ydinverkon käytävillä kohdattujen ongelmien perusteelliseen analysointiin ja että nämä tiedot ja tulokset kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. On tarpeen asettaa unionin varojen saajille oikeasuhteiset raportointivaatimukset ohjelmaa koskevien merkityksellisten tietojen keräämiseksi.

(45 a)  Ohjelma olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Komission olisi laadittava maaliskuun 2021 loppuun mennessä puiteohjelma, joka sisältää työohjelmien ennakoidun aikataulun, ehdotuspyynnöt, niiden aiheet, niille myönnetyn rahoituksen ja muut tarvittavat yksityiskohtaiset tiedot avoimuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseksi koko ohjelman keston ajan sekä hankkeiden laadun parantamiseksi.

(45 a)  Olisi suoritettava ohjelman kattava arviointi, jotta taataan ohjelman investointiprioriteettien johdonmukaisuus unionin ilmastonmuutossitoumusten kanssa.

(46)  ▌ Tämän asetuksen täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat työohjelmien ja puiteohjelman hyväksymistä. ▌

(47)  Jotta voidaan tarvittaessa mukauttaa ohjelman seurannassa käytettäviä indikaattoreita ▌ ja ydinverkon liikennekäytävien määrittelyä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä olevien I, II ja III osan sekä sotilaallisten vaatimusten muuttamista, sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien Euroopan laajuisen liikenneverkon osien luettelon laatimista tai muuttamista, ensisijaisten kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeiden luettelon laatimista tai muuttamista sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien toimien avustuskelpoisuutta koskevan arviointimenettelyn vahvistamista tai muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(48)  Asetukset (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 olisi selvyyden vuoksi kumottava. Asetuksen (EU) N:o 1316/2013 29 artiklan, jolla muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010(25) liitettä tavaraliikennekäytävien luettelon osalta, vaikutukset olisi kuitenkin pidettävä voimassa.

(49)  Jotta tässä asetuksessa säädetyt delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset voidaan hyväksyä hyvissä ajoin, sen on tarpeen tulla voimaan heti, kun se on julkaistu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artiklaKohde

Tällä asetuksella perustetaan Verkkojen Eurooppa -väline, jäljempänä ’ohjelma’.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artiklaMääritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’toimella’ mitä tahansa rahoituksellisesti ja teknisesti riippumattomaksi määriteltyä, ajallisesti rajattua toimintaa, joka on tarpeen hankkeen toteuttamiseksi;

b)  ’vaihtoehtoisilla polttoaineilla’ direktiivin 2014/94/EU 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita kaikissa liikennemuodoissa;

c)  ’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on osapuolena sellaisessa unionin kanssa tehdyssä sopimuksessa, joka mahdollistaa sen osallistumisen ohjelmaan 5 artiklan mukaisesti;

c a)  ’tuensaajalla’ yhteisöä, joka on valittu saamaan unionin rahoitustukea tämän asetuksen 11 artiklassa vahvistettujen osallistumiskelpoisuusperusteiden ja varainhoitoasetuksen [197] artiklan mukaisesti;

d)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa asetuksen (EU, Euratom) 2018/XXX, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [2 artiklan 6 alakohdassa] tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä ja/tai talousarviotakuita että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

d a)  ’pullonkaulalla’ fyysistä, teknistä tai toiminnallista estettä, josta aiheutuva järjestelmäkatkos vaikuttaa kaukoliikennevirtojen tai rajatylittävien virtojen sujuvuuteen ja joka voidaan poistaa ottamalla käyttöön uutta infrastruktuuria tai parantamalla merkittävästi olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä voisi synnyttää huomattavia parannuksia, jotka ratkaisevat pullonkaulojen aiheuttamat rajoitukset;

e)  ’kattavalla verkolla’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti yksilöityä liikenneinfrastruktuuria;

f)  ’ydinverkolla’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti yksilöityä liikenneinfrastruktuuria;

g)  ’ydinverkkokäytävillä’ välinettä, joka helpottaa sen ydinverkon koordinoitua täytäntöönpanoa, josta säädetään asetuksen (EU) N:o 1315/2013 IV luvussa ja joka esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa III osassa esitetyssä luettelossa;

g a)  ’rajatylittävällä yhteydellä’ liikenneinfrastruktuurin alalla hankkeita, jotka kattavat jäsenvaltioiden tai jonkin jäsenvaltion ja kolmannen maan välisen rautatie-, maantie-, sisävesi- tai meriosuuden, tai yhdessä jäsenvaltiossa toteutettuja mitä tahansa liikennemuotoa koskevia hankkeita, joilla osoitetaan olevan merkittävä rajatylittävä vaikutus, koska ne tehostavat rajatylittäviä liikennevirtoja kahden jäsenvaltion välillä;

h)  ’rajatylittävällä hankkeella uusiutuvan energian alalla’ uusiutuvaa energiaa koskevaan suunnitteluun tai käyttöönottoon liittyvää hanketta, joka on valittu tai voi tulla valituksi jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen yhteistyösopimuksen tai muun järjestelyn mukaisesti, siten kuin ne määritellään [Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/...1](26)+ ▌ 9 tai 11 artiklassa], tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa vahvistettuja perusteita noudattaen;

h a)   ’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ sitä, että kaikessa energiaa koskevassa suunnittelussa, politiikassa ja investointipäätöksissä otetaan mahdollisimman tarkkaan huomioon vaihtoehtoiset kustannustehokkaat energiatehokkuustoimenpiteet, joilla tehostetaan energian kysyntää ja tarjontaa erityisesti kustannustehokkaiden energian loppukäyttöä koskevien säästöjen, joustotehoa koskevien aloitteiden sekä energian tehokkaamman muuntamisen, siirtämisen ja jakelun avulla siten, että kuitenkin saavutetaan niitä koskevien päätösten tavoitteet;

i)  ’digitaalisella yhteenliitettävyysinfrastruktuurilla’ erittäin suuren kapasiteetin verkkoja, 5G-järjestelmiä, erittäin korkealaatuisia paikallisia langattomia yhteyksiä, runkoverkkoja sekä liikenne- ja energiainfrastruktuuriin suoraan yhteydessä olevia operatiivisia digitaalisia alustoja;

j)  ’5G-järjestelmillä’ joukkoa digitaalisen infrastruktuurin osatekijöitä, jotka perustuvat matkaviestinnän ja langattoman viestinnän maailmanlaajuisesti sovittujen standardien mukaiseen teknologiaan, jota käytetään sellaisissa yhteenliitettävyys- ja lisäarvopalveluissa, joihin liittyy edistyneitä suorituskykyominaisuuksia – kuten hyvin suuret datanopeudet ja kapasiteetti, lyhyt vasteaika ja korkea luotettavuusaste – taikka tukemaan suurta määrää verkkoon liitettyjä laitteita;

k)  ’5G-käytävällä’ liikenneväylää, tietä, rautatietä tai sisävesiväylää, joka on kokonaan digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin ja erityisesti 5G-järjestelmien kattama ja mahdollistaa keskeytymättömät digitaaliset synergiapalvelut, kuten verkotettu ja automatisoitu liikkuminen, vastaavat älykkäät liikkuvuuspalvelut rautateillä tai digitaalinen yhteenliitettävyys sisävesiväylillä;

k a)  ’puuttuvalla yhteydellä’ TEN-T-käytävän kaikkia liikennemuotoja koskevaa osuutta taikka ydinverkot tai kattavat verkot TEN-T-käytäviin yhdistävää liikenneosuutta, joka puuttuu tai johon sisältyy yksi tai useampi pullonkaula, joka vaikuttaa TEN-T-käytävän jatkuvuuteen;

l)  ’liikenne- ja energiainfrastruktuuriin suoraan yhteydessä olevilla operatiivisilla digitaalisilla alustoilla’ viestintäinfrastruktuurin päällä käytettäviä fyysisen ja virtuaalisen tieto- ja viestintäteknologian resursseja, jotka tukevat liikenne- ja/tai energiainfrastruktuureja koskevan datan virtaamista, säilyttämistä, käsittelyä ja analysointia;

m)  ’yhteistä etua koskevalla hankkeella’ hanketta, joka yksilöidään asetuksessa (EU) N:o 1315/2013, asetuksessa (EU) N:o 347/2013 tai tämän asetuksen 8 artiklassa;

n)  ’tutkimuksilla’ hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, kuten valmistelevat tutkimukset, kartoitukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit, testit ja validointitutkimukset, mukaan lukien ohjelmistojen muodossa olevat tutkimukset, sekä muut tekniset tukitoimenpiteet, kuten ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen suunnittelussa ja kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi asianomaisten kohteiden tutkiminen ja rahoitusjärjestelyn valmistelu;

o)  ’sosioekonomisilla vaikuttajilla’ yhteisöjä, jotka voivat tehtävänsä, luonteensa tai sijaintinsa vuoksi tuottaa suoraan tai välillisesti merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille lähialueellaan tai vaikutusalueellaan;

p)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio;

q)  ’erittäin suuren kapasiteetin verkolla’ direktiivin (EU) 2018/XXX [eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö] [2 artiklan 2 alakohdassa] määriteltyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoa;

r)  ’töillä’ osien, järjestelmien ja palvelujen, mukaan lukien ohjelmistot, ostoa, toimittamista ja käyttöönottoa sekä hankkeeseen liittyvien kehitys-, rakennus- ja asennustöiden toteuttamista, laitteistojen vastaanottoa ja hankkeen käynnistämistä;

r a)  ’siviili- ja puolustusalan kaksikäyttöinfrastruktuurilla’ infrastruktuuria, jota käytetään pääasiassa siviilitarkoituksiin mutta joka on myös strategisesti tärkeä puolustus- ja kriisinhallintatarkoituksiin ja joka voitaisiin mukauttaa siviili- ja sotilasalan kaksikäyttötarpeisiin.

3 artiklaTavoitteet

1.  Ohjelman yleinen tavoite on rakentaa, kehittää ja uudenaikaistaa Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, jotta autetaan parantamaan Euroopan kilpailukykyä ja pääsyä sisämarkkinoille, edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja vahvistetaan alueellista, sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta, edistäen hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin sitoumuksia ja painottaen täysimääräisesti synergiaa liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välillä.

2.  Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)  liikennealalla:

i)  edistää tehokkaisiin, yhteenliitettyihin, yhteentoimiviin ja multimodaalisiin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, kestävän, osallistavan, esteettömän, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden sekä Euroopan liikennealueen toteuttamiseksi;

ii)  sopeuttaa Euroopan laajuisen liikenneverkon sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvat osat siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimuksiin;

b)  energia-alalla edistää sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka liittyvät tehokkaiden ja kilpailukykyisten energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottavat talouden hiilestä irtautumista sekä mahdollistavat toimitusvarmuuden ja EU:n energiaomavaraisuuden turvaamisen, sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä energian, mukaan lukien uusiutuvan energian, alalla ja edistää energiatehokkuutta;

c)  digitaalitalouden alalla edistää sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka edistävät turvallisten ja turvattujen erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen ja 5G-järjestelmien käyttöönottoa ja runkoverkkojen parempaa häiriönsietokykyä ja kapasiteettia EU:n eri alueilla yhdistämällä niitä naapurialueisiin sekä liikenne- ja energiaverkkojen digitalisaatiota.

4 artiklaTalousarvio

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 43 850 768 000 euroa kiinteinä hintoina (XXX euroa käypinä hintoina).

2.  Tämä määrä jakautuu seuraavasti:

a)  ▌ 33 513 524 000 euroa kiinteinä hintoina (XXX euroa käypinä hintoina) 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta:

i)  17 746 000 000 euroa kiinteinä hintoina (XXX euroa käypinä hintoina) Euroopan strategisten investointien klusterista;

ii)  10 000 000 000 euroa kiinteinä hintoina (11 285 493 000 euroa käypinä hintoina) siirretään koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen;

iii)   5 767 524 000 euroa kiinteinä hintoina (6 500 000 000 euroa käypinä hintoina) otsakkeesta Turvallisuus ja puolustus 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

b)  ▌ 7 675 244 000 euroa kiinteinä hintoina (8 650 000 000euroa käypinä hintoina) 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta enintään 15 prosenttia rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla;

c)  ▌ 2 662 000 000 euroa kiinteinä hintoina (3 000 000 000 euroa käypinä hintoina) 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.

3.  Komissio ei saa poiketa 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa mainitusta määrästä.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä enintään 3 prosenttia voidaan käyttää myös ohjelman toteuttamista ja alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät. Tätä määrää voidaan käyttää myös hankkeiden valmistelua tukevien liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen.

5.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

6.  Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

7.  Koheesiorahastosta siirrettävä määrä on käytettävä tämän asetuksen mukaisesti, ellei 8 kohdasta muuta johdu ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamista.

8.  Koheesiorahastosta siirrettävien määrien osalta rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2022 asti noudatettava ▌ koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen kilpailun pohjalta kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

9.  Jäsenvaltiolle yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan sen pyynnöstä ja yhteisymmärryksessä asianomaisen hallintoviranomaisen kanssa siirtää ohjelman käyttöön, jotta varoja voidaan käyttää osana rahoitusta yhdistävää toimea tai kyseisen jäsenvaltion toimittamaan ehdotukseen sisältyvää muiden unionin ohjelmien kanssa synergioita tarjoavaa toimea, jonka komissio on ilmoittanut avustuskelpoiseksi työohjelmaa koskevassa menettelyssä. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. ▌

5 artiklaOhjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.  Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  liittyvät maat, ehdokkaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  muut kolmannet maat sellaisessa erityissopimuksessa määrätyin edellytyksin, joka kattaa kolmannen maan osallistumisen unionin ohjelmiin, jos sopimuksella

–  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvien kolmansien maiden maksamien rahoitusosuuksien ja niille koituvien hyötyjen välillä;

–  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Nämä rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja;

–  ei anneta kolmannelle maalle päätösvaltaa ohjelmassa;

–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan;

  tarjotaan vastavuoroinen mahdollisuus osallistua samankaltaisiin ohjelmiin kolmannessa maassa, erityisesti julkisiin hankintoihin.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kolmannet maat ja kyseisiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit eivät voi saada tämän asetuksen mukaista rahoitustukea, paitsi jos se on välttämätöntä tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ainoastaan 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa esitettyjen edellytysten ja asetuksen (EU) N:o 1315/2013 8 artiklan säännösten mukaisesti.

6 artiklaEU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta ▌ varainhoitoasetuksessa vahvistetussa avustusten ja hankintojen muodossa. ▌ Ohjelmasta myönnettyä rahoitusta voidaan käyttää rahoitusta yhdistävissä toimissa, myös [InvestEU-asetuksen] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisten varojen kanssa. Liikennealalla rahoitusta yhdistävien toimien osuus ei saa olla yli 10 prosenttia tähän tarkoitukseen varatuista määrärahoista ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti liitteen III osassa olevassa -1 kohdassa lueteltuihin horisontaalisiin painopisteisiin. Tämän ohjelman mukaisesti päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan InvestEU-asetuksen ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

3.  Komissio voi varainhoitoasetuksen 69 artiklan mukaisesti siirtää toimeenpanovirastoille valtuudet toteuttaa osa ohjelmasta, jotta ohjelman hallinnointi olisi mahdollisimman tehokasta ja voidaan ottaa huomioon tehokkuusvaatimukset liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla.

4.  Keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavat maksut voivat kattaa riskit, jotka liittyvät varojen takaisinperintään vastaanottajilta, ja niitä on pidettävä riittävänä takeena varainhoitoasetuksen mukaisesti. Asetuksen XXX [takuurahastoa koskevan asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

6 a artikla

TEN-T-verkkojen mukauttaminen siviili- ja puolustusalan kaksikäyttöön

1.  Yhteistä etua koskevilla hankkeilla on edistettävä TEN-T-verkkojen mukauttamista asetuksen (EU) N:o 1315/2013 määritelmän mukaisesti, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimusten mukaisesti sekä tämän artiklan 2 kohdassa yksilöidyt ensisijaiset kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeet.

2.  Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimukset, luetellaan sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvat Euroopan laajuisen liikenneverkon osat, luetellaan ensisijaiset kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeet sekä vahvistetaan siviili- ja puolustusalan kaksikäyttöinfrastruktuuriin liittyvien toimien avustuskelpoisuutta koskeva arviointimenettely. Ensisijaisten hankkeiden määrittelyssä on otettava huomioon unionin itä. ja eteläosassa sijaitsevien jäsenvaltioiden tilanne.

3.  Tutkimuksiin, joiden tavoitteena on kehittää ja yksilöidä sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien Euroopan laajuisen liikenneverkon osien yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka perustuvat aina olemassa oleviin TEN-T-verkon toteuttamiskelpoisuutta koskeviin tutkimuksiin, hankkeisiin ja niiden täytäntöönpanoon, on sisällytettävä myös tarvittavat toimet neuvoston hyväksymien siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimusten täyttämiseksi sekä ensisijaiset siviili- ja puolustusalan kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeet.

Kaikkiin ehdotettuihin hankkeisiin on sisällyttävä mitattavissa olevia toimia neuvoston hyväksymien siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimusten integroimiseksi.

Ehdotukset, jotka sisältävät ainoastaan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviä toimia, ovat avustuskelpoisia vain, jos niillä laajennetaan olemassa olevaa siviili-infrastruktuuria.

Kaikki siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimusten täyttämiseen liittyvät toimet rahoitetaan 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisista varoista, ja niiden on mahdollistettava infrastruktuurin siviili- ja puolustusalan kaksikäyttö.

4.   Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä arvioinnin, joka koskee 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdassa esitetystä määrästä jo käytettyä osaa sekä kyseisen määrän käyttöön liittyviä suunnitelmia. Tämän arvioinnin tuloksen perusteella komissio voi päättää siirtää varat, joita ei ole sidottu, 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdasta i alakohtaan.

6 b artiklaRajatylittävät hankkeet liikennealalla

1.  Rajatylittävään liikennehankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot, alueviranomaiset tai muut yhteisöt voivat perustaa yhteiselimen (keskitetyn asiointipisteen) hankkeen hallinnointia varten. Näillä yhteiselimillä on oltava laajat koordinointivaltuudet, niiden on noudatettava ensisijaisesti EU:n sääntöjä, ja niiden tehtävänä on helpottaa kaikkien ympäristövaikutusten arviointien sekä aluesuunnittelu- ja rakennuslupien hallinnointia.

2.  Jotta voidaan ratkaista rajatylittävien TEN-T-infrastruktuurihankkeiden lupamenettelyjen koordinointiin liittyvät ongelmat, eurooppalaisten koordinaattoreiden on valvottava hankkeiden koordinointia ja ehdotettava menettelyjä niiden synkronoinnin ja loppuun saattamisen helpottamiseksi.

3.  Koska on tarpeen varmistaa nimetyn yhteisen toimivaltaisen viranomaisen välityksellä tapahtuva jäsenvaltioiden välinen koordinointi ja yhteistyö ja sekä vahvistaa yhteiset määräajat rajatylittävien lupien myöntämistä ja yhteisiä rajatylittäviä hankkeita koskevien julkisten hankintojen käynnistämistä varten, tarvittavien toimenpiteiden on oltava Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (COM(2018)0277) mukaisia.

7 artiklaRajatylittävät hankkeet uusiutuvan energian alalla

1.   Rajatylittävien hankkeiden uusiutuvan energian alalla on edistettävä hiilestä irtautumista, energian sisämarkkinoiden loppuun saattamista ja toimitusvarmuuden parantamista, niihin on osallistuttava vähintään kaksi jäsenvaltiota, ja ne on sisällytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/...1](27)+ 9 tai 11 artiklan mukaiseen jäsenvaltioiden väliseen, tarvittaessa myös aluetasolla, tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyösopimukseen tai muuhun järjestelyyn. Nämä hankkeet on yksilöitävä tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa esitettyjen yleisten perusteiden ja prosessien mukaisesti.

2.  Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä tämän asetuksen 23 artiklan d alakohdan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa täsmennetään, rajoittamatta 13 artiklassa säädettyjä myöntämisperusteita, erityisiä valintaperusteita ja säädetään hankkeiden valintamenettelyn yksityiskohdista, sekä julkaisee menetelmät, joilla arvioidaan hankkeen osuutta suhteessa yleisiin perusteisiin sekä sen kustannus-hyötyanalyysia liitteessä olevan IV osan mukaisesti

3.   Tutkimukset, joiden tarkoituksena on kehittää ja yksilöidä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla, ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaiseen rahoitukseen.

4.  Rajatylittävät hankkeet uusiutuvan energian alalla ovat oikeutettuja töitä varten myönnettävään unionin rahoitukseen, jos seuraavat lisäperusteet täyttyvät:

a)  liitteessä olevan IV osan 3 kohdan mukaisen hankekohtaisen kustannus-hyötyanalyysin on oltava pakollinen kaikille tuetuille hankkeille, se on toteutettava avoimesti ja kattavasti, sen on oltava täydellinen, ja sen on annettava näyttöä merkittävistä kustannussäästöistä ja/tai hyödyistä kestävyyden, järjestelmäintegroinnin, toimitusvarmuuden tai innovoinnin suhteen;

b)  hakija osoittaa, että hanketta ei voitaisi toteuttaa ilman avustusta tai että hanke ei voisi olla kaupallisesti kannattava ilman avustusta. Analyysissa on otettava huomioon kaikki tukijärjestelmistä mahdollisesti saatavat tulot.

5.  Töitä varten myönnettävän avustuksen määrän on oltava oikeassa suhteessa liitteessä olevan IV osan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin kustannussäästöihin ja/tai hyötyihin, se ei saa ylittää määrää, joka on tarpeen sen varmistamiseksi, että hanke toteutuu tai siitä tulee kaupallisesti kannattava, ja sen on noudatettava 14 artiklan 3 kohdan säännöksiä.

8 artiklaYhteistä etua koskevat hankkeet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla

1.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla toteutettavat yhteistä etua koskevat hankkeet ovat hankkeita, jotka edistävät merkittävästi

a)  Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista

b)  unionin strategisia yhteenliitettävyystavoitteita ja

c)  talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitystä tukevan perusverkkoinfrastruktuurin luomista.

1 a.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla toteutettavien yhteistä etua koskevien hankkeiden on oltava seuraavien perusteiden mukaisia:

a)  hanke edistää 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetyn erityistavoitteen saavuttamista;

b)  hankkeessa käytetään parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja tarjotaan paras mahdollinen tasapaino tiedonsiirtokapasiteetin, siirron turvallisuuden, verkon häiriönsietokyvyn ja kustannustehokkuuden suhteen.

2.  Tutkimukset, joiden tarkoituksena on kehittää ja yksilöidä yhteisen edun mukaisia hankkeita digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla, ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaiseen rahoitukseen.

3.  Rajoittamatta 13 artiklassa säädettyjen myöntämisperusteiden soveltamista rahoituksen ensisijaisuudesta on päätettävä ottaen huomioon seuraavat perusteet:

a)  toimet, joilla edistetään sosioekonomisten vaikuttajien pääsyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin, jotka kykenevät tarjoamaan gigabittiyhteyksiä, mukaan lukien 5G-yhteydet tai muut kehittyneet mobiiliyhteydet, on asetettava etusijalle. Unionin maailmanlaajuinen kilpailukyky ja investointien hyödyntämiskapasiteetti otetaan huomioon seuraavien lisäksi: sosioekonomiset vaikuttajat, yhteyksien mahdollistamien digitaalisten palvelujen ja sovellusten merkittävyys sekä mahdolliset sosioekonomiset hyödyt kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille, mukaan lukien mahdolliset positiiviset heijastusvaikutukset yhteyksien laajenemiseen, liitteessä olevan V osan mukaisesti;

b)  toimet, joilla edistetään erittäin korkealaatuisten paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä, liitteessä olevassa V osan mukaisesti;

c)  5G-järjestelmien käyttöönottoa edistävien toimien osalta etusija on annettava 5G-käytävien käyttöönotolle keskeisten maaliikenneväylien varrella, mukaan lukien Euroopan laajuiset liikenneverkot, sekä sosioekonomisille keskuksille. Lisäksi on otettava huomioon, missä määrin toimi edistää kattavuutta keskeisillä liikenneväylillä ja mahdollistaa digitaalisten synergiapalvelujen keskeytymättömän tarjoamisen sekä maksimoi mahdolliset positiiviset heijastusvaikutukset alueisiin ja väestöön hankkeen lähiympäristössä. Suuntaa-antava luettelo mahdollisesti avustuskelpoisista hankkeista on liitteessä olevassa V osassa;

d)  hankkeet, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön rajatylittäviä erittäin suuren kapasiteetin verkkoja ja runkoverkkoja unionin yhdistämiseksi kolmansiin maihin ja yhteyksien lujittamiseksi unionin alueella, myös merenalaisten kaapelien avulla, on asetettava etusijalle sen mukaan, missä määrin ne edistävät merkittävällä tavalla sähköisen viestinnän verkkojen häiriönsietokykyä ja kapasiteettia unionin alueella;

e)  erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattavuuden osalta etusija on annettava toimille, joilla laajennetaan alue- ja väestöpeittoa käänteisessä suhteessa hankkeen toteutuksen edellyttämään avustustuen intensiteettiin ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt yhteisrahoituksen enimmäismäärät. Lisäksi on otettava huomioon, missä määrin toimi edistää laajaa alue- ja väestöpeittoa tietyllä hankkeen käyttöönottoalueella sekä maksimoi mahdolliset positiiviset heijastusvaikutukset alueisiin ja väestöön hankkeen lähiympäristössä;

f)  operatiivisten digitaalisten alustojen käyttöönottoa koskevien hankkeiden osalta etusija on annettava toimille, jotka perustuvat huipputeknologiaan, ottaen huomioon sellaiset seikat kuin yhteentoimivuus, kyberturvallisuus, tietosuoja ja uudelleenkäyttö.

g)   ▌8 a artikla

Julkisten hankintojen tekeminen

1.  Tehdessään julkisia hankintoja ohjelman tuella tuensaajat eivät saisi käyttää hankintasopimuksen tekoperusteena yksinomaan kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta, vaan niiden olisi otettava huomioon myös kustannustehokkuusmalli siten, että keskitytään laadullisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin tietoihin.

2.  Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun direktiivin 2014/25/EU 85 artiklan mukaisesti tuensaajat voivat hylätä tavarahankintasopimuksen tekemiseksi jätetyn tarjouksen, jos kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuus ylittää 50 prosenttia tarjouksen muodostavien tuotteiden kokonaisarvosta, edellyttäen, että unioni ei ole tehnyt sopimusta, jolla varmistetaan unionin yrityksille vastaava ja tosiasiallinen pääsy kyseisten maiden hankintamenettelyihin.

II LUKU

AVUSTUSKELPOISUUS

9 artiklaAvustuskelpoiset toimet

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla edistetään 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista ja joiden ilmastokestävyys on varmistettu. Tällaisia toimia ovat erityisesti tutkimukset, työt ja muut liitännäistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman ja alakohtaisten suuntaviivojen hallinnoimiseksi ja toteuttamiseksi. Tutkimukset ovat avustuskelpoisia ainoastaan, jos ne liittyvät tämän ohjelman mukaisesti avustuskelpoisiin hankkeisiin ja ne on sisällytetty ehdotuspyyntöön työohjelmissa. Tämän asetuksen mukaiseen toimien valintaan ja rahoitukseen ei saa liittyä mitään muita velvoitteita, joista ei ole säädetty tässä asetuksessa.

2.  Liikennealalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)  tehokkaisiin, yhteenliitettyihin, yhteentoimiviin ja multimodaalisiin verkkoihin liittyvät toimet:

i)  ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä ydinverkon kaupunkisolmukohtia, rautateiden yhteentoimivuutta, multimodaalisia logistiikkakeskuksia, lentoasemia, meri- ja sisävesisatamia, sisävesiväylien navigoitavuutta, sisämaasatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet, pääasiassa tämän asetuksen liitteessä olevan III osan 1 kohdassa luetellut toimet, sekä verkkojen yhteenliittämistä koskevat toimet. Ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin voi sisältyä niihin liittyviä osatekijöitä kattavassa verkossa, jos se on tarpeen investointien optimoimiseksi ja tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa täsmennettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

ii)  toimet kattavan verkon rajatylittävien hankkeiden toteuttamiseksi ja edistämiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti ja erityisesti tämän asetuksen liitteessä olevan III osan 2 kohdassa tarkoitettujen osuuksien toteuttamiseksi;

ii a)   toimenpiteet, joilla tuetaan rajatylittävien standardien ja tullimääräysten sekä hallinto- ja lainsäädäntömenettelyjen yhdenmukaistamista (jotta voidaan kehittää koko EU:ta koskeva siviili- ja puolustusalan liikkuvuutta koskeva sääntelykehys);

ii a)  toimet hylättyjen tai purettujen puuttuvien alueellisten rajatylittävien rautatieyhteyksien palauttamiseksi;

iii)  syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, lentoasemia, multimodaalisia logistiikkakeskuksia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet

iv)  yhteistä etua koskevia hankkeita tukevat toimet Euroopan laajuisen verkon yhdistämiseksi naapurimaiden infrastruktuuriverkkoihin asetuksen (EU) N:o 315/2013 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)  älykkääseen, yhteentoimivaan, kestävään, multimodaaliseen, osallistavaan, esteettömään, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet:

i)  toimet merten moottoriteiden tukemiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 21 artiklan mukaisesti painopisteenä rajatylittävä lähimerenkulku.

ii)  toimet telemaattisten sovellusten, kuten ERTMS- ja SESAR-hankkeiden, tukemiseksi, myös turvallisuustarkoituksiin, asetuksen (EU) N:o 315/2013 31 artiklan mukaisesti;

iii)  toimet tavaraliikennepalvelujen tukemiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 32 artiklan mukaisesti;

iv)  toimet uuden teknologian ja innovaatioiden tukemiseksi, mukaan lukien automaatio, tehostetut liikennepalvelut, liikennemuotojen integrointi ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri kaikissa liikennemuodoissa sekä liikennealan hiilestä irtautuminen, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 33 artiklan mukaisesti;

v)  toimet yhteentoimivuuden esteiden poistamiseksi erityisesti asetuksen (EU) N:o 1315/2013 30 artiklassa määritellyissä kaupunkisolmukohdissa ja erityisesti käytävä-/verkkovaikutusten aikaan saamiseksi;

vi)  toimet turvallisen ja turvatun infrastruktuurin ja liikkumisen varmistamiseksi, liikenneturvallisuus mukaan lukien, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 34 artiklan mukaisesti;

vii)  toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin kykyä sietää ilmastonmuutosta ja luonnonkatastrofeja;

viii)  toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikkien liikennemuotojen sekä kaikkien käyttäjien ja erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 37 artiklan mukaisesti;

ix)  toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta ja saatavuutta turvallisuus- ja pelastuspalvelutarkoituksiin;

ix a)  toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi;

c)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi ja 6 a artiklan mukaisesti:

i)  ▌ toimiin sisältyvät erityistoiminnot sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien Euroopan laajuisen liikenneverkon uusien tai olemassa olevien osien tukemiseksi ▌ sen sopeuttamiseksi siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimuksiin, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö;

i a)  toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta ja saatavuutta turvallisuus- ja pelastuspalvelutarkoituksiin;

i b)  toimet, joilla parannetaan kyberturvallisuusuhkien sietokykyä.

3.  Energia-alalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)  asetuksen (EU) N:o 347/2013 14 artiklan mukaiset yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvät toimet;

b)  toimet, joilla tuetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa määriteltyjä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla – niiden suunnittelu mukaan lukien – edellyttäen, että tämän asetuksen 7 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

4.  Digitaalitalouden alalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)  sosioekonomisten vaikuttajien gigabitti- ja 5G-yhteyksiä tukevat toimet;

b)  toimet, joilla tuetaan erittäin korkealaatuisten paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä maksutta ja ilman syrjiviä ehtoja;

c)  toimet, joilla tuetaan 5G-järjestelmien keskeytymättömän kattavuuden toteuttamista kaikilla keskeisillä maaliikenneväylillä, mukaan lukien Euroopan laajuiset liikenneverkot;

d)  toimet, joilla tuetaan uusien tai olemassa olevien runkoverkkojen käyttöönottoa ja integrointia, myös merenalaisten kaapelien avulla, kaikissa jäsenvaltioissa sekä unionin ja kolmansien maiden välillä;

e)  toimet, joilla tuetaan eurooppalaisten kotitalouksien pääsyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin ja EU:n strategisten yhteenliitettävyystavoitteiden toteuttamista;

f)  toimet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin vaatimusten toteuttamiseksi rajatylittävien hankkeiden yhteydessä liikenteen tai energian aloilla ja/tai liikenne- tai energiainfrastruktuureihin suoraan liittyvien operatiivisten digitaalisten alustojen tukemiseksi.

Suuntaa-antava luettelo mahdollisesti avustuskelpoisista hankkeista digitaalialalla on liitteessä olevassa V osassa.

10 artiklaSynergiat

liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välillä

1.  Toimet, joilla edistetään samanaikaisesti yhden tai useamman tavoitteen toteutumista vähintään kahdella 3 artiklan 2 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä aloista, ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea ja suuremman yhteisrahoitusosuuden 14 artiklan mukaisesti. Tällaiset toimet on toteutettava ▌ työohjelmilla, joissa käsitellään vähintään kahta alaa, jotka sisältävät erityiset myöntämisperusteet ja joita rahoitetaan asianomaisten alojen talousarvion rahoitusosuuksilla.

2.  Edellä olevan 9 artiklan mukaisesti avustuskelpoisiin toimiin liikenteen, energian tai digitaalitalouden aloilla voi sisältyä mihin tahansa muista aloista liittyviä synergiaelementtejä, jotka eivät ▌ liity 9 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa säädettyihin avustuskelpoisiin toimiin, jos ne täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

a)  näiden synergiaelementtien kustannukset eivät ole yli 20 prosenttia toimen avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista; ja

b)  nämä synergiaelementit liittyvät liikenteen, energian tai digitaalitalouden alaan; ja

c)  näillä synergiaelementeillä voidaan merkittävästi parantaa toimen sosioekonomisia taikka ilmastoon tai ympäristöön liittyviä hyötyjä.

11 artiklaOsallistumiskelpoiset yhteisöt

1.  Varainhoitoasetuksen [197] artiklassa säädettyjen perusteiden lisäksi sovelletaan tässä artiklassa vahvistettuja osallistumiskelpoisuusperusteita.

2.  Osallistumiskelpoisia ovat seuraavat yhteisöt:

a)  jäsenvaltioon sijoittautuneet oikeussubjektit, myös yhteisyritykset;

b)  ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit;

c)  unionin oikeuden mukaisesti perustetut oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot, jos työohjelmissa niin määrätään.

3.  Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

4.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa oikeutettuja tukeen ohjelmasta, jos se on välttämätöntä tietyn liikenteen, energian ja digitaalitalouden alalla toteutettavan yhteistä etua koskevan hankkeen tai uusiutuvan energian alalla toteutettavan rajatylittävän hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

5.  Jäljempänä 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa voidaan määrätä, että avustuskelpoisia ovat ainoastaan sellaiset ehdotukset, joita ovat esittäneet yksi tai useampi jäsenvaltio tai yhteisyritykset tai, asianomaisia jäsenvaltioita kuullen, alue- tai paikallisviranomaiset tai kansainväliset järjestöt ▌ tai julkiset tai yksityiset yritykset tai elimet.

III LUKU

AVUSTUKSET

12 artiklaAvustukset

Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen [VIII] osaston säännöksiä.

13 artiklaMyöntämisperusteet

1.  Myöntämisperusteet on määriteltävä 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä, ja niihin on sisällyttävä mahdollisuuksien mukaan ▌ seuraavat osatekijät:

a)  taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (hyödyt ja kustannukset), mukaan lukien analyysin luotettavuus, kattavuus ja avoimuus;

a a)  direktiivin 2014/25/EU 82 ja 85 artiklan säännösten noudattaminen;

b)  innovaatiot, turvallisuus, digitalisaatio, yhteentoimivuus ja saavutettavuus;

c)  rajatylittävä ulottuvuus ja yhteenliitettävyysulottuvuus;

c a)  yhteydet ja alueellinen saavutettavuus, myös syrjäisimpien alueiden ja saarten osalta;

c b)  eurooppalainen lisäarvo;

d)  synergiat liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välillä;

e)  toimen toteuttamisvalmius hankkeen suunnitteluvaiheessa;

e a)  hankkeiden elinkaari ja valmista hanketta varten ehdotetun kunnossapitostrategian mielekkyys;

f)  ehdotetun toteutussuunnitelman mielekkyys;

g)  unionin rahoitustuen katalyyttinen vaikutus investointeihin;

h)  tarve ratkaista taloudellisia ongelmia kuten riittämätön kaupallinen kannattavuus, suuret alkuvaiheen kustannukset tai markkinarahoituksen puute;

h a)  siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimusten integroimisen edistäminen;

h b)  esteettömyys liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta;

i)  ▌ unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien edistäminen;

i a)  hankkeella saavutettu hiilestä irtautuminen;

i b)   energiatehokkuus etusijalle -periaatteen edistäminen.

2.  Kun ehdotuksia arvioidaan myöntämisperusteiden pohjalta, ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten sietokyky on tarvittaessa otettava huomioon ilmastohaavoittuvuus- ja riskiarvioinnilla, johon sisältyy tarvittavia mukautustoimenpiteitä.

3.  Kun ehdotuksia arvioidaan myöntämisperusteiden pohjalta, on varmistettava, että jos työohjelmiin sisältyy ohjelmasta tuettavia toimia, joissa on mukana paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluteknologiaa, ne ovat teknisesti yhteensopivia EGNOS/Galileon ja Copernicus-ohjelman kanssa.

4.  Arvioitaessa liikennealan ehdotuksia 1 kohdassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden pohjalta on tarvittaessa varmistettava, että ehdotetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklassa säädettyjen käytävän työsuunnitelmien ja täytäntöönpanosäädösten kanssa, sekä otettava huomioon kyseisen asetuksen 45 artiklan 8 kohdan mukaisen käytävästä vastaavan eurooppalaisen koordinaattorin lausunto. Arvioinnissa on myös selvitettävä, uhkaako Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavien toimien täytäntöönpano häiritä tavara- ja matkustajavirtoja hankkeeseen kuuluvalla osuudella, ja viime kädessä tarjottava ratkaisuja.

5.  Kun on kyse toimista, jotka koskevat rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla, työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä määritellyissä myöntämisperusteissa on otettava huomioon 7 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset.

6.  Kun kyseessä ovat yhteistä etua koskeviin digitaalisiin yhteenliitettävyyden hankkeisiin liittyvät toimet, työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä määritellyissä myöntämisperusteissa on otettava huomioon 8 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

14 artiklaYhteisrahoitusosuudet

1.   Tutkimusten osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 40 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Koheesiorahastosta siirrettävillä määrillä rahoitettavien tutkimusten osalta yhteisrahoitusosuuksiin sovelletaan samoja enimmäismääriä kuin koheesiorahastoon 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Liikennealan töiden osalta sovelletaan seuraavia yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääriä:

a)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 50 prosenttiin seuraavissa tapauksissa: toimet, jotka liittyvät minkä tahansa liikennemuodon rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyillä edellytyksillä; toimet, joilla tuetaan telemaattisten sovellusten järjestelmiä; toimet, joilla tuetaan sisävesiväyliä, rautateitä tai merten moottoriteitä; toimet, joilla tuetaan uutta teknologiaa ja innovaatioita; toimet, joilla tuetaan infrastruktuurin turvallisuuden parantamista asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; ▌ toimet syrjäisimmillä alueilla; sekä toimet, joilla tuetaan alueiden saavutettavuuden ja yhteyksien parantamista. Syrjäisimmillä alueilla toteutettavien töiden yhteisrahoitusosuudet saavat olla enintään 85 prosenttia;

b)  koheesiorahastosta siirrettävien määrien osalta yhteisrahoitusosuuksiin sovelletaan samoja enimmäismääriä kuin koheesiorahastoon siten kuin tarkoitetaan asetuksessa (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]. Nämä yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 85 prosenttiin sellaisten toimien osalta, jotka liittyvät rajatylittäviin ja puuttuviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyin edellytyksin, ja sellaisten toimien osalta, jotka liittyvät alueiden yhteyksien ja saavutettavuuden parantamiseen;

c)  kun kyseessä ovat rajatylittäviin yhteyksiin liittyvät toimet, a ja b alakohdan mukaisesti korotettuja yhteisrahoituksen enimmäisosuuksia saa soveltaa ainoastaan toimiin, joiden toteutukseen ja suunnitteluun on osoitettu hyvin suuressa määrin sisältyvän 13 artiklan 1 kohdan c tai c a alakohdassa tarkoitetun myöntämisperusteen tavoite; tämä voi erityisesti tarkoittaa yhden hankeyrityksen perustamista, yhteistä hallintorakennetta ja kahdenvälistä puitesopimusta tai täytäntöönpanosäädöstä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaisesti tai asianomaisten jäsenvaltioiden tai alueviranomaisten välistä kirjallista sopimusta; lisäksi 11 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisiin yhteisyrityksen toteuttamiin hankkeisiin sovellettavaa yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 10 prosentilla; yhteisrahoitusosuus ei saa olla yli 90 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista;

c a)  kun kyseessä ovat 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut toimet, nämä yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 85 prosenttiin sellaisten toimien osalta, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyin edellytyksin.

3.  Energia-alan töiden osalta sovelletaan seuraavia yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääriä:

a)  3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 50 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista; syrjäisimmillä alueilla toteutettavien töiden yhteisrahoitusosuudet saavat olla enintään 85 prosenttia;

b)  rahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 75 prosenttiin sellaisissa yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä koskevissa toimissa, joilla on merkittävä hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus tai jotka asetuksen (EU) N:o 347/2013 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun näytön perusteella tarjoavat merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävät yhteenkuuluvuutta unionissa tai sisältävät huomattavan innovatiivisia ratkaisuja.

4.  Digitaalitalouden alan töiden osalta sovelletaan seuraavia yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääriä: 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Syrjäisimmillä alueilla toteutettavien töiden yhteisrahoitusosuudet saavat olla enintään 85 prosenttia. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa 50 prosenttiin saakka sellaisten toimien osalta, joissa on vahva rajatylittävä ulottuvuus, esimerkiksi 5G-järjestelmien keskeytymätön kattavuus kaikilla keskeisillä liikenneväylillä tai runkoverkkojen käyttöönotto jäsenvaltioiden ja unionin ja kolmansien maiden välillä, sekä 75 prosenttiin toimissa, jotka koskevat sosioekonomisten vaikuttajien gigabittiyhteyksien toteuttamista. Paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä koskevia toimia rahoitetaan unionin rahoitustuella, joka voi kattaa enintään 100 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoituksen periaatteen noudattamista.

5.  Edellä 10 artiklassa tarkoitettuihin ▌ toimiin sovellettava yhteisrahoituksen enimmäisosuus on korkein kyseisiin aloihin sovellettava yhteisrahoitusosuus. Näihin toimiin sovellettavaa yhteisrahoitusosuutta voidaan myös korottaa 10 prosentilla; yhteisrahoitusosuus ei saa olla yli 90 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista.

5 a.   Komissio toimittaa yhteisrahoitusosuutta koskevan päätöksen tekemisen jälkeen avustuksen myöntämisen yhteydessä hankkeen toteuttajille luettelon kaikista mahdollisuuksista ja keinoista, joiden avulla nämä voivat aikanaan saada rahoitustuen loppuosan.

15 artiklaAvustuskelpoiset kustannukset

Varainhoitoasetuksen [186] artiklassa säädettyjen edellytysten lisäksi sovelletaan seuraavia avustuskelpoisuusperusteita:

a)  avustuskelpoisia voivat olla ainoastaan jäsenvaltioissa aiheutuneet menot, paitsi jos yhteistä etua koskeva hanke tai rajatylittävä uusiutuvan energian hanke liittyy yhden tai useamman tämän asetuksen 5 artiklassa tai 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan alueeseen tai kansainvälisiin vesialueisiin ja toimi on välttämätön asianomaisen hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)  laite-, varuste- ja infrastruktuurikustannukset, joita pidetään tuensaajan pääomamenoina, voivat olla kokonaisuudessaan avustuskelpoisia;

c)  maan ostoon liittyvät menot eivät ole avustuskelpoisia kustannuksia;

d)  avustuskelpoisiin kustannuksiin ei sisälly arvonlisäveroa;

d a)   sotilaallisiin vaatimuksiin liittyvät menot ovat avustuskelpoisia toimen avustuskelpoisuusajan alkamispäivästä lähtien riippumatta 6 artiklan a kohdan 3 alakohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten voimaantulopäivästä.

16 artiklaAvustusten yhdistäminen muihin rahoituslähteisiin

1.  Avustuksia voi käyttää yhdistettyinä rahoitukseen Euroopan investointipankista, kansallisista kehityspankeista tai muista kehitysrahoituslaitoksista tai julkisista rahoituslaitoksista sekä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista ja yksityisen sektorin sijoittajilta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu avustusten käyttäminen voidaan toteuttaa kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä.

17 artiklaAvustusten määrän pienentäminen tai avustusten lopettaminen

1.  Varainhoitoasetuksen [131 artiklan 4 kohdassa] mainittujen perusteiden lisäksi avustuksen määrää voidaan asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta pienentää seuraavin perustein:

a)  toimi ei ole käynnistynyt yhden vuoden kuluessa avustussopimuksessa mainitusta alkamispäivästä, jos on kyse tutkimuksesta, ja kahden vuoden kuluessa alkamispäivästä, jos on kyse jostakin muusta tämän asetuksen nojalla rahoitustukeen oikeutetusta toimesta;

b)  toimen etenemistä koskevan arvioinnin perusteella todetaan, että toimen toteutuksessa on ylitetty [asetuksen XXX – SmartTEN-T] 6 artiklassa säädetyt peräkkäisten vaiheiden määräajat tai siinä on esiintynyt merkittäviä viiveitä, joiden takia toimen tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta.

2.  Avustussopimus voidaan 1 kohdassa mainittujen perusteiden nojalla purkaa.

2 a.  Edellä olevan 1 tai 2 kohdan soveltamisen seurauksena vapautuva määrä jaetaan 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vastaavien rahoituspuitteiden mukaisesti ehdotettuihin muihin työohjelmiin.

18 artikla▌

Synergiat muiden unionin ohjelmien kanssa

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta – myös yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista – edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. ▌ Täytäntöönpanossa on noudatettava varainhoitoasetuksen [xxx] artiklan sääntöjä. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja unionin eri ohjelmien tuki voidaan laskea suhteutetusti tukiedellytyksiä koskevien asiakirjojen mukaan.

2.  Toimet, jotka täyttävät kaikki seuraavat kumulatiiviset ▌ edellytykset:

a)  ne on arvioitu ohjelman mukaisessa ehdotuspyynnössä;

b)  ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;

c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa talousarviorajoitteiden vuoksi,

voivat saada tukea ilman lisäarviointia Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta asetuksen (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67 artiklan 5 kohdan] mukaisesti edellyttäen, että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Sovelletaan sen rahaston sääntöjä, josta tuki myönnetään.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

19 artiklaTyöohjelmat

1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. ▌.

1 a.  Komissio laatii vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä puiteohjelman, joka sisältää työohjelmien ja ehdotuspyyntöjen aikataulun, niiden aiheet, niille myönnetyn rahoituksen ja muut tarvittavat yksityiskohtaiset tiedot avoimuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseksi koko ohjelman keston ajan sekä hankkeiden laadun parantamiseksi. Puiteohjelma hyväksytään 24 artiklan mukaisesti delegoidulla säädöksellä.

1 b.  Työohjelman julkaisemisen yhteydessä komissio julkaisee ilmoituksen työohjelmassa esitetyistä ehdotuspyynnöistä; ilmoituksen on sisällettävä varainhoitoasetuksen 194 artiklan mukaisesti vähintään seuraavat tiedot kustakin luetteloidusta ehdotuspyynnöstä:

a)  painopisteet;

b)  alustava aloitusajankohta;

c)  alustava päätösajankohta;

d)  arvioitu talousarvio.

2.  Komissio hyväksyy työohjelmat delegoidulla säädöksellä tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti.

2 a.  Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 200 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikissa ehdotuspyynnöissä on oltava kaksivaiheinen valintamenettely ja ne on toteutettava seuraavasti:

a)  Hakijat jättävät yksinkertaistetun asiakirjan, jossa esitetään melko lyhyesti tiedot, joiden avulla voidaan suorittaa hankkeiden kelpoisuutta koskeva ennakkovalinta.

b)  Ensimmäisestä vaiheesta jatkoon päässeet hakijat toimittavat täydellisen asiakirjan ensimmäisen vaiheen päätyttyä.

c)  Komissio julkaisee ehdotuspyynnöt vähintään kolme kuukautta ennen menettelyn aloittamista.

20 artiklaSeuranta ja raportointi

-1.  Komissio määrittelee menetelmän sellaisten laadullisten indikaattoreiden vahvistamiseksi, joiden avulla voidaan arvioida tarkasti hankekohtaista edistymistä TEN-T-verkossa ja 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelman ajan. Tämän menetelmän perusteella komissio täydentää liitteessä olevan I osan delegoidulla säädöksellä viimeistään 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä 24 artiklan mukaisesti.

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä olevassa I osassa.

2.  Jotta voidaan arvioida ohjelman toteuttamisen edistymistä suhteessa tavoitteisiin, komissiolle siirretään valta antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä olevaa I osaa indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos sitä pidetään tarpeellisena, ja joilla täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointipuitteiden vahvistamista koskevilla säännöksillä.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot soveltuvat aikaansaadun edistymisen ja ydinverkon käytävillä kohdattujen ongelmien perusteelliseen analysointiin ja ne kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3 a.   Komissio perustaa tätä varten verkkosivuston, jolla julkaistaan reaaliaikainen kartta toteutusvaiheessa olevista hankkeista ja niitä koskevat tiedot (vaikutustenarvioinnit, arvo, tuensaaja, täytäntöönpanosta vastaava yhteisö, tilanne).

21 artiklaArviointi

ja uudelleentarkastelu

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

1 a.  Arvioinneissa arvioidaan ohjelman täytäntöönpanoa sen 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja alakohtaisten tavoitteiden mukaisesti ja selvitetään, onko eri aloilla edetty suunnitellusti, onko talousarviositoumusten kokonaismäärä myönnetyn kokonaismäärän mukainen, ovatko käynnissä olevat hankkeet riittävän lähellä loppuun saattamista, ovatko ne edelleen toteuttamiskelpoisia ja onko niiden toteuttaminen edelleen suotavaa.

2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa 20 artiklan mukaisesti toteutetun seurannan perusteella, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. Siihen on myös sisällyttävä kattava arviointi siitä, soveltuvatko menettelyt, tavoitteet ja osallistumiskelpoisuusperusteet 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja alakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän väliarvioinnin tulosten perusteella ehdotetaan ohjelman uudelleentarkastelua koskevia suosituksia.

3.  Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

22 artiklaKomiteamenettely

1.  Komissiota avustaa Verkkojen Eurooppa -koordinointikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

23 artiklaDelegoidut säädökset

Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)  muutetaan liitteessä olevaa I osaa, joka koskee indikaattoreita, sekä vahvistetaan seuranta- ja arviointipuitteet;

▌c)  muutetaan liitteessä olevaa III osaa, joka koskee liikennealan ydinverkon käytävien ja ennalta yksilöityjen osuuksien sekä kattavan verkon ennalta yksilöityjen osuuksien määrittelyä;

d)  muutetaan liitteessä olevaa IV osaa, joka koskee rajatylittävien hankkeiden yksilöintiä uusiutuvan energian alalla;

e)  muutetaan liitteessä olevaa V osaa, joka koskee yhteistä etua koskevien digitaalisen yhteenliitettävyyden hankkeiden määrittelyä;

e a)  hyväksytään työohjelma;

e b)  hyväksytään puiteohjelma;

e c)  täsmennetään tai muutetaan sotilaallisia vaatimuksia, laaditaan sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien Euroopan laajuisen liikenneverkon osien luettelo tai muutetaan sitä, laaditaan ensisijaisten kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeiden luettelo tai muutetaan sitä sekä vahvistetaan 6 a artiklan mukaisten sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien toimien avustuskelpoisuutta koskeva arviointimenettely tai muutetaan sitä;

e d)  määritellään menetelmä sellaisten laadullisten indikaattoreiden vahvistamiseksi, joiden avulla voidaan arvioida tarkasti hankekohtaista edistymistä TEN-T-verkossa koko ohjelman ajan.

24 artiklaSiirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 23 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 23 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 23 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

25 artiklaTiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

26 artiklaUnionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen mukaisella päätöksellä tai jonkin muun oikeudellisen välineen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta näihin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetyt paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti.

VI LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

27 artiklaKumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.  Kumotaan asetukset (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014.

2.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1316/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja sen edeltäjän, asetuksen (EU) N:o 1316/2013 mukaisen Verkkojen Eurooppa -välineen, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

4.  Talousarvioon voidaan tämän asetuksen 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

28 artiklaVoimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

LIITE

I OSA – INDIKAATTORIT

Ohjelmaa seurataan tarkasti sellaisten indikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, sekä hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten minimoimiseksi. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista.

 

Alat

Erityistavoitteet

Indikaattorit

Liikenne

Tehokkaat ja yhteenliitetyt verkot ja infrastruktuuri älykkäälle, yhteentoimivalle, kestävälle, multimodaaliselle, osallistavalle, turvalliselle ja turvatulle liikkuvuudelle.

Verkkojen Eurooppa -välineen tuella käsiteltyjen rajatylittävien ja puuttuvien yhteyksien lukumäärä (mukaan lukien TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, alueellisia rajatylittäviä rautatieyhteyksiä, merisatamia, sisävesisatamia, lentoasemia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet)

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen liikenteen digitalisaatiota edistävien toimien (ERTMS, SESAR) lukumäärä

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineen tuella rakennettujen tai uudistettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelupisteiden lukumäärä

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen liikenteen turvallisuutta edistävien toimien lukumäärä

 

 

Liikenteen esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta edistävien Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen rautateiden tavaraliikenteen melua vähentävien toimien lukumäärä

 

Sopeuttaminen siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimuksiin

Niiden liikenneinfrastruktuurin osatekijöiden lukumäärä, joita on mukautettu siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden tarpeisiin vastaamiseksi

Energia

Yhteenliitettävyyden ja markkinaintegraation edistäminen

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään hankkeita jäsenvaltioiden verkkojen yhteenliittämiseksi ja sisäisten rajoitteiden poistamiseksi

 

Energian toimitusvarmuus

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään hankkeita häiriönsietokykyisen kaasuverkon turvaamiseksi

 

 

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään verkkojen digitalisaatiota ja muuttamista älyverkoiksi sekä energian varastointikapasiteetin lisäämistä

 

Kestävä kehitys mahdollistamalla irtautuminen hiilestä

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä tuotetun energian määrän lisäämistä energiajärjestelmissä

 

 

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla

Digitaaliala

Digitaaliyhteyksien infrastruktuurin käyttöönoton edistäminen kaikkialla Euroopassa

Uudet yhteydet erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin sosioekonomisille vaikuttajille ja erittäin korkealaatuiset langattomat yhteydet paikallisyhteisöille

 

 

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään 5G-yhteyksiä liikenneväylillä

 

 

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, jotka mahdollistavat uudet yhteydet kotitalouksien liittämiseksi erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen energia- ja liikennealojen digitalisaatiota edistävien toimien lukumäärä

II OSA: OHJEELLISET PROSENTTIOSUUDET LIIKENTEEN ALALLA

Talousarviovarat, joita tarkoitetaan 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa, jaetaan siten, että varmistetaan tasapaino 9 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa lueteltujen toimien välillä.

▌▌ Talousarviovarat, joista rahoitetaan 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltuja toimia, jaetaan seuraavasti: 75 prosenttia ▌ olisi osoitettava toimiin ydinverkon käytävissä, 10 prosenttia toimiin ydinverkossa ydinverkon käytävien ulkopuolella ja 15 prosenttia toimiin kattavassa verkossa.

III OSA: HORISONTAALISET PAINOPISTEET, LIIKENTEEN YDINVERKKOKÄYTÄVÄT JA ENNALTA YKSILÖIDYT OSUUDET; ENNALTA YKSILÖIDYT OSUUDET KATTAVASSA VERKOSSA

-1.  Horisontaaliset painopisteet

SESAR, ERTMS, ITS, RIS, VTMIS, älykkään teknologian laitteet

1.  Ydinverkon käytävät ja ennalta yksilöidyt osuudet

Ydinverkon käytävä ”Atlantti”

Suuntaus

Gijón – León – Valladolid

 

A Coruña – Vigo – Orense – León–

 

Zaragoza – Pamplona/Logroño – Bilbao

 

Bordeaux – Toulouse

 

Teneriffa/Gran Canaria – Huelva/Sanlúcar de Barrameda – Sevilla – Córdoba

 

Algeciras – Bobadilla – Madrid

 

Madeira/Sines – Ermidas/Lissabon – Madrid – Valladolid

 

Lissabon – Aveiro – Leixões/Porto – Dourojoki/Vigo

 

Aveiro – Valladolid – Vitoria-Gasteiz – Bergara – Bilbao/Bordeaux – La Rochelle – Tours – Pariisi – Le Havre/Metz – Mannheim/Strasbourg

 

Shannon Foynes – Dublin – Rosselare – Waterford – Cork – Brest – Roscoff – Cherbourg – Caen – Le Havre – Rouen - Pariisi

 

Dublin/Cork — Brest – Roscoff — Saint Nazaire – Nantes – Tours — Dijon

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat-ylittävät

Evora – Merida

Rautatiet

 

 

Vitoria-Gasteiz – San Sebastián – Bayonne – Bordeaux

 

 

 

Aveiro – Salamanca

 

 

 

Dourojoki (Navegável do Douron kautta)

Sisävesiväylät

 

Puuttuva yhteys

Pariisi (yhteys Orly – Versailles ja Orly – Ch. De Gaullen lentoasema)

Multimodaali

Ydinverkon käytävä ”Itämeri – Adrianmeri”

Suuntaus

Gdynia – Gdańsk – Katowice/Sławków

 

Gdańsk – Varsova – Katowice

 

Katowice – Ostrava – Brno – Wien

 

Szczecin/Świnoujście – Poznań – Wrocław – Ostrava

 

Katowice – Žilina – Bratislava – Wien

 

Wien – Graz– Villach – Udine – Trieste

 

Udine – Venetsia – Padova – Bologna – Ravenna – Ancona – Foggia

 

Graz – Maribor –Ljubljana – Koper/Trieste

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Katowice – Ostrava

Rautatiet

 

Katowice – Žilina

 

 

Opole – Ostrava

 

 

Bratislava – Wien

 

 

Graz – Maribor

 

 

Trieste – Divaca

 

 

Katowice – Žilina

Maantiet

 

Brno – Wien

 

 

Puuttuva yhteys

Gloggnitz – Mürzzuschlag:

Rautatiet

 

Semmeringin tunneli

 

 

Graz – Klagenfurt: Koralmin rautatie ja tunneli

 

 

Koper – Divača

 

Ydinverkon käytävä ”Välimeri”

Suuntaus

Algeciras – Bobadilla –Madrid – Zaragoza – Tarragona

 

Zaragoza — Teruel — Valencia/Sagunto

 

Sagunto — Valencia — Madrid

 

Sevilla – Bobadilla – Murcia

 

Cartagena – Murcia – Valencia – Tarragona/Palma de Mallorca – Barcelona

 

Tarragona – Barcelona – Perpignan – Marseille – Genova/Lyon – La Spezia – Torino – Novara – Milano – Bologna/Verona – Padova – Venetsia – Ravenna/Trieste/Koper – Ljubljana – Budapest

 

Toulouse – Narbonne

 

Ljubljana/Rijeka – Zagreb – Budapest – Ukrainan raja

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Lyon – Torino: tunneli ja liityntäyhteydet

Rautatiet

 

 

Barcelona – Perpignan

 

 

 

Nizza – Ventimiglia

 

 

 

Trieste – Divača

 

 

 

Ljubljana – Zagreb

 

 

 

Zagreb – Budapest

 

 

 

Budapest – Miskolc – Ukrainan raja

 

 

 

Lendava – Letenye

Maantiet

 

 

Vásárosnamény – Ukrainan raja

 

 

Puuttuva yhteys

Perpignan – Montpellier

Rautatiet

 

 

Madrid — Zaragoza — Barcelona

 

 

 

Koper – Divača

 

 

 

Rijeka – Zagreb

 

 

 

Milano – Cremona – Mantova – Ferrara – Porto Levante/Venetsia – Trieste/Ravenna – Porto Garibaldi

Sisävesiväylät

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Itämeri”

Suuntaus

Luulaja – Helsinki – Tallinna – Riika

 

Ventspils – Riika

 

Riika – Kaunas

 

Klaipeda – Kaunas – Vilna

 

Kaunas – Varsova

 

Valko-Venäjän raja – Varsova – Łódź/Poznań – Frankfurt/Oder – Berliini – Hampuri – Kiel

 

Łódź – Katowice/Wrocław

 

Ukrainan/Puolan raja – Rzeszów – Katowice – Wrocław – Falkenberg – Magdeburg

 

Szczecin/Świnoujście – Berliini – Magdeburg – Braunschweig – Hannover

 

Hannover – Bremen – Bremerhaven/Wilhelmshaven

 

Hannover – Osnabrück — / Kleve – Nijmegen / – Hengelo — Almelo – Deventer – Utrecht

 

Utrecht – Amsterdam

 

Utrecht – Rotterdam – Antwerpen

 

Hannover – Köln – Antwerpen

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Tallinna – Riika – Kaunas/Vilna – Varsova: Rail Baltican uusi täysin yhteentoimiva UIC-raideleveyden rata

Rautatiet

 

 

Antwerpen – Duisburg

Rautatiet

 

 

Świnoujście/Szczecin / Karninin silta – Berliini

Rautatiet/sisävesiväylät

 

 

Via Baltica -käytävä EE-LV-LT-PL

Maantiet

 

Puuttuva yhteys

Rautatiet

 

 

Varsova/Idzikowice – Poznań/Wrocław, mukaan lukien yhteydet suunniteltuun liikenteen keskukseen

 

 

 

Kielin kanava

Sisävesiväylät

 

 

Berliini – Magdeburg – Hannover; Mittellandkanal; läntisen Saksan kanavat

 

 

 

Rein, Waal

 

 

 

Noordzeekanaal, IJssel, Twentekanaal

 

 

Osuuden parantaminen (kaksiraiteinen rata)

Ruhrin alue – Münster – Osnabrück – Hampuri

Rautatiet

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Välimeri”

Suuntaus

 

DerrySligoGalway – Shannon Foynes/Cork

 

 

 

Baile Átha Cliath/Dublin/Corcaigh/Cork – Zeebrugge/Antwerpen/Rotterdam

 

Dublin – Cork – Calais – Dunkerque – Zeebrugge – Antwerpen – Rotterdam

 

Yhdistyneen kuningaskunnan raja – Lille – Bryssel

 

Lontoo – Lille – rajatylittävä rautatieyhteys Bryssel–Quiévrain–Valenciennes – Bryssel

 

Amsterdam – Rotterdam – Antwerpen – Bryssel – Luxemburg

 

Luxemburg – Metz – Dijon – Macon – Lyon – Marseille

 

Luxemburg – Metz – Strasbourg – Basel

 

Antwerpen/Zeebrugge – Gent – Dunkerque/Lille – Pariisi

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Bryssel – Luxemburg – Strasbourg

Rautatiet

 

 

 

Terneuzen – Gent

Sisävesiväylät

 

 

Seine – Escaut’n verkosto ja siihen liittyvät Seine-, Escaut- ja Meus-jokien vesistöalueet

 

 

 

Rein–Scheldt -käytävä

 

 

Puuttuva yhteys

Albertkanaal / Bocholt-Herentals-kanava

Sisävesiväylät

 

Dunkerque – Lille

Ydinverkon käytävä ”Itäinen Välimeri”

Suuntaus

Hampuri – Berliini

 

Rostock – Berliini – Dresden

 

Bremerhaven/Wilhelmshaven – Magdeburg – Dresden

 

Dresden – Ústí nad Labem – Melnik/Praha – Lysá nad Labem/Poříčany – Kolin

 

Kolin – Pardubice – Brno – Wien/Bratislava – Budapest – Arad – Timişoara – Craiova – Calafat – Vidin – Sofia

 

Sofia – Plovdiv – Burgas

 

Plovdiv – Turkin raja – Alexandropouli – Kavala – Thessaloniki – Ioannina – Kakavia/Igoumenitsa

 

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian raja – Thessaloniki

 

Sofia – Thessaloniki – Ateena – Piraeus/Ikonio – Heraklion – Lemesos (Vasiliko) – Lefkosia

 

Ateena – Patras/Igoumenitsa

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Dresden – Praha

Rautatiet

 

 

Wien/Bratislava – Budapest

 

 

 

Békéscsaba – Arad

 

 

 

Calafat – Vidin – Sofia – Thessaloniki

 

 

 

Turkin raja – Alexandropouli

 

 

 

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian raja – Thessaloniki

 

 

 

Ioannina – Kakavia (Albanian raja)

Maantiet

 

 

Craiova – Vidin

 

 

 

Hampuri – Dresden – Praha – Pardubice

Sisävesiväylät

 

Puuttuva yhteys

Thessaloniki – Kavala

Rautatiet

 

 

Budapest KelenföldFerencváros

 

 

 

Szolnokin rautatieasema

 

Ydinverkon käytävä ”Rein–Alpit”

Suuntaus

Genova – Milano – Lugano – Basel

 

Genova – Novara – Brig – Bern – Basel – rajatylittävän rautatiesillan Freiburg (Breisgau)–Colmar uudelleen rakentaminenrajatylittävä yhteys Rastatt–Haguenau – Karlsruhe – Mannheim – Mainz – Koblenz – Köln

 

Milano – Verona – Trento – Bozen – Innsbruck – München, mukaan lukien Brennerin käytävä

 

Köln – Düsseldorf – Duisburg – Nijmegen/Arnhem – Utrecht – Amsterdam

 

Nijmegen – Rotterdam – Vlissingen

 

Köln – Liège – Bryssel – Gent

 

Liège – Antwerpen – Gent – Zeebrugge

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Zevenaar – Emmerich – Oberhausen

Rautatiet

 

 

Karlsruhe – Basel

 

 

 

Milano/Novara – Sveitsin raja

 

 

 

Antwerpen – Duisburg

 

 

 

Basel – Antwerpen/Rotterdam – Amsterdam

Sisävesiväylät

 

Puuttuva yhteys

Genova – Tortona/Novi Ligure

Rautatiet

Ydinverkon käytävä ”Rein–Tonava”

Suuntaus

Pariisi – Strasbourg – Stuttgart – Augsburg – München – Salzburg – Wels/Linz

 

Strasbourg – Mannheim – Frankfurt – Würzburg – Nürnberg – Regensburg – Passau – Wels/Linz

 

München/Nürnberg – Praha – Ostrava/Přerov – Žilina – Košice – Ukrainan raja

 

Wels/Linz – Wien – Bratislava – Budapest – Vukovar

 

Wien/Bratislava – Budapest – Arad – Brašov/Craiova – Bukarest – FocșaniAlbita (Moldovan raja) / Constanța – Sulina

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

München – Praha

Rautatiet

 

 

Nürnberg – Plzen

 

 

 

München – Mühldorf – Freilassing - Salzburg

 

 

 

Strasbourg – Kehl Appenweier

 

 

 

Hranice – Žilina

 

 

 

Wien – Bratislava/Budapest

 

 

 

Bratislava – Budapest

 

 

 

Békéscsaba – Arad

 

 

 

Tonava (Kehlheim – Constanța/Midia/Sulina) ja siihen liittyvät Sava- ja Tiszajokien vesistöalueet

Sisävesiväylät

 

 

Zlín – Žilina

Maantiet

 

Puuttuva yhteys

Stuttgart – Ulm

Rautatiet

 

 

Salzburg – Linz

 

 

 

Arad – Craiova

 

 

 

Bukarest – Constanța

 

 

 

Arad – Brasov

Rautatiet

 

 

Brasov – Predeal

Rautatiet

 

 

Bukarest – Craiova

Rautatiet

Ydinverkon käytävä ”Skandinavia–Välimeri”

Suuntaus

Venäjän raja – Hamina/Kotka – Helsinki – Turku/Naantali – Tukholma – Örebro – Malmö

 

Narvik/Oulu – Luulaja – Uumaja – Tukholma

 

Oslo – Göteborg – Malmö – Trelleborg

 

Malmö – Kööpenhamina – Fredericia – Århus – Aalborg – Hirtshals/Frederikshavn

 

Kööpenhamina – Kolding/Lyypekki – Hampuri – Hannover

 

Bremerhaven – Bremen – Hannover – Nürnberg

 

Rostock – Berliini – Halle/Leipzig – Erfurt/Weimar – München

 

Nürnberg – München – Innsbruck – Verona – Bologna – Ancona/Firenze

 

Livorno/La Spezia – Firenze – Rooma – Napoli – Bari – Taranto – Valletta

 

Napoli – Cagliari /Gioia Tauro – Palermo/Augusta – Valletta – Marsaxlokk

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Venäjän raja – Helsinki

Rautatiet

 

 

Kööpenhamina – Hampuri: Fehmarninsalmen kiinteän yhteyden liityntäyhteydet

 

 

 

München – Wörgl – Innsbruck – Fortezza – Bolzano – Trento – Verona: Brennerin tunneli ja liityntäyhteydet

 

 

 

Trelleborg – Malmö – Göteborg – Norjan raja (rajatylittävä, rautatie)

 

 

 

Göteborg – Oslo

 

 

 

Helsingborg – Helsingør

 

 

 

Kööpenhamina – Malmö

 

 

 

Kööpenhamina – Hampuri: Fehmarninsalmen kiinteän yhteyden liityntäyhteydet

Rautatiet/maantiet

2.  Ennalta yksilöidyt osuudet kattavassa verkossa

Tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin liittyviin osatekijöihin kattavassa verkossa ja 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin rajatylittäviin yhteyksiin kattavassa verkossa sisältyvät erityisesti seuraavat osuudet:

Dublin – Strabane – Letterkenny

Maantiet

DerrySligoGalway

Rautatiet

Pau – Huesca

Rautatiet

Lyon – Sveitsin raja

Rautatiet

Athus – Mont-Saint-Martin

Rautatiet

Rautatiet

Mons – Valenciennes

Rautatiet

Gent – Terneuzen

Rautatiet

Heerlen – Aachen

Rautatiet

Groningen – Bremen

Rautatiet

Stuttgart – Sveitsin raja

Rautatiet

Berliini – Rzepin/Horka – Wrocław

Rautatiet

Praha – Linz

Rautatiet

Villach – Ljubljana

Rautatiet

Ancona – Foggia

Rautatiet/maantiet

Pivka – Rijeka

Rautatiet

Plzeň – České Budějovice – Wien

Rautatiet

Wien – Gyor

Rautatiet

Graz – Celldömölk – Gyor

Rautatiet

Neumarkt – Kalham – Mühldorf

Rautatiet

Meripihkakäytävä PL-SK-HU

Rautatiet

Via Karpatia -käytävä Valko-Venäjän/Ukrainan raja-PL-SK-HU-RO

Maantiet

Budpaest – Osijek – Svilaj (Bosnia ja Hertsegovinan raja)

Maantiet

TimișoaraMoravița

Maantiet

Faro – Huelva

Rautatiet

Porto – Vigo

Rautatiet

Bukarest – Giurgiu – Varna/Bourgas

Rautatiet

Svilengrad – Pithio

Rautatiet

SiretSuceava

Maantiet

FocșaniAlbița

Maantiet

München – Salzburg – Laibach

Rautatiet

Gallarate/Sesto C. – Laveno/Luino

Rautatiet

LIITE - IV OSA: Rajatylittävien hankkeiden yksilöinti uusiutuvan energian alalla

1. Uusiutuvaa energiaa koskevien rajatylittävien hankkeiden tavoite

Rajatylittävillä hankkeilla uusiutuvan energian alalla on edistettävä jäsenvaltioiden rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvia energialähteitä koskevan suunnittelun ja kehittämisen sekä niiden kustannustehokkaan hyödyntämisen alalla, millä edistetään hiilestä irtautumiseen liittyviä unionin pitkän aikavälin tavoitteita.

Yleiset perusteet

Jotta hanketta voidaan pitää rajatylittävänä hankkeena uusiutuvan energian alalla, sen on täytettävä kaikki seuraavat yleiset perusteet:

a)  sen on sisällyttävä direktiivin 2009/28/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklan mukaiseen jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyösopimukseen tai muuhun järjestelyyn;

b)  siitä on oltava seurauksena kustannussäästöjä uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa ja/tai hyötyjä järjestelmäintegraation, toimitusvarmuuden tai innovoinnin kannalta verrattuna yhden osallistuvan jäsenvaltion yksin toteuttamaan vaihtoehtoiseen rajatylittävään energiahankkeeseen tai uusiutuvaa energiaa koskevaan hankkeeseen;

c)  yhteistyön mahdolliset yleiset hyödyt ylittävät sen kustannukset, myös pitkällä aikavälillä, siten kuin on arvioitu 3 kohdassa tarkoitetun kustannus-hyötyanalyysin pohjalta ja soveltaen [7] artiklassa tarkoitettuja menetelmiä.

Kustannus-hyötyanalyysi

Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon kunkin osallistuvan jäsenvaltion tai kolmannen maan osalta muun muassa vaikutus seuraaviin:

a)  energiantuotannon kustannukset;

b)  järjestelmäintegraation kustannukset;

c)  tukikustannukset;

d)  kasvihuonekaasupäästöt;

e)  toimitusvarmuus;

f)  ilmansaasteet ja muu paikallinen saastuminen tai vaikutukset paikalliseen luontoon ja ympäristöön;

g)   innovaatiot.

4.  Menettely

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/...1](28)+ ▌ 9 tai 11 artiklan mukaisen jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen uusiutuvan energian alaan liittyvän yhteistyösopimuksen tai muun järjestelyn mukaiseksi rajatylittäväksi hankkeeksi uusiutuvan energian alalla mahdollisesti kelpuutettavan hankkeen toteuttajien, jäsenvaltiot mukaan lukien, jotka hakevat uusiutuvan energian alaa koskevan rajatylittävän hankkeen asemaa, on tehtävä komissiolle hakemus, joka koskee valintaa rajatylittäväksi hankkeeksi uusiutuvan energian alalla. Hakemukseen on sisällyttävä tiedot, joiden perusteella komissio voi arvioida hankkeen suhteessa 2 ja 3 kohdassa esitettyihin perusteisiin 7 artiklassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti.

Komissio varmistaa, että hankkeiden toteuttajilla on mahdollisuus hakea uusiutuvan energian alaa koskevan rajatylittävän hankkeen asemaa vähintään kerran vuodessa.

Komissio toteuttaa asiaankuuluvat kuulemiset niiden hankkeiden luettelosta, joita on esitetty rajatylittäviksi hankkeiksi uusiutuvan energian alalla.

Komissio arvioi hakemukset suhteessa 2 ja 3 kohdassa esitettyihin perusteisiin.

Valittaessa rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla komissio pyrkii hallittavissa olevaan kokonaismäärään. Komissio pyrkii varmistamaan asianmukaisen maantieteellisen tasapainon yksilöitäessä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla. Hankkeiden yksilöinnissä voi käyttää alueellisia ryhmittymiä.

Hanketta ei pidä valita rajatylittäväksi hankkeeksi uusituvan energian alalla tai siltä on peruutettava tällaisen hankkeen asema, jos arviointi on ratkaisevilta osin perustunut vääriin tietoihin tai jos hanke ei ole unionin lainsäädännön mukainen.

Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon hankkeista, jotka on valittu rajatylittäviksi hankkeiksi uusiutuvan energian alalla.

V OSA – YHTEISTÄ ETUA KOSKEVAT HANKKEET DIGITAALISEN YHTEENLIITETTÄVYYSINFRASTRUKTUURIN ALALLA

1. Gigabitti- ja 5G-yhteydet tai muut kehittyneet mobiiliyhteydet sosioekonomisille vaikuttajille

Etusijalle on asetettava toimet, joissa otetaan huomioon sosioekonomisten vaikuttajien tehtävät, yhteyksien mahdollistamien digitaalisten palvelujen ja sovellusten merkittävyys sekä mahdolliset sosioekonomiset hyödyt kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille, mukaan lukien mahdolliset yhteyksiin liittyvät heijastusvaikutukset. Saatavilla olevat varat on jaettava maantieteellisesti tasapainoisesti jäsenvaltioiden kesken.

Etusijalle on asetettava toimet, joilla edistetään seuraavia:

•  gigabittiyhteydet sairaaloille ja terveyskeskuksille terveydenhuoltojärjestelmän digitalisaation tavoitteen mukaisesti ja jotta voidaan parantaa EU:n kansalaisten hyvinvointia ja muuttaa sitä, miten potilaat saavat terveys- ja hoitopalveluja(29);

•  koulutus- ja tutkimuskeskusten gigabittiyhteydet muun muassa suurteholaskennan, pilvisovellusten ja massadatan käytön helpottamista ja digitaalisen kuilun kaventamista koskevan tavoitteen mukaisesti ja koulutusjärjestelmien innovoimiseksi, oppimistulosten parantamiseksi sekä tasavertaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi(30).

•  5G-yhteydet tai erittäin suuren kapasiteetin langattomat laajakaistayhteydet koulutus- ja tutkimuskeskuksille, sairaaloille ja terveyskeskuksille langattomien 5G-laajakaistayhteyksien keskeytymättömän kattavuuden laajentamista kaikkiin kaupunkikeskuksiin vuoteen 2025 mennessä koskevan tavoitteen mukaisesti.

2. Langattomat yhteydet paikallisyhteisöissä

Toimien, joiden tavoitteena on paikallisten langattomien yhteyksien tarjoaminen maksutta ja syrjimättömin ehdoin paikallisissa julkisen elämän keskuksissa, mukaan lukien julkiset yleisölle avoimet ulkotilat, joilla on suuri merkitys paikallisyhteisöjen julkisessa elämässä, on täytettävä seuraavat edellytykset, jotta niille voidaan myöntää rahoitusta:

•  niiden toteuttaja on jäljempänä tarkoitettu julkisen sektorin elin, joka kykenee suunnittelemaan ja valvomaan paikallisten langattomien liityntäpisteiden asennuksen julkisiin sisä- tai ulkotiloihin sekä varmistamaan toimintakustannusten rahoittamisen vähintään kolmen vuoden ajan;

•  niiden on perustuttava erittäin suuren kapasiteetin digitaalisiin verkkoihin, jotka mahdollistavat käyttäjille erittäin laadukkaat internetyhteydet, jotka:

•  ovat maksuttomia ja perustuvat syrjimättömyyteen, ovat helposti saatavilla ja turvallisia sekä perustuvat uusimpiin ja parhaiten saatavilla oleviin laitteisiin, joilla voidaan tarjota käyttäjille nopeita yhteyksiä; ja

•  tukevat innovatiivisten digitaalisten palvelujen yhdenvertaista saatavuutta;

•  niissä käytetään komission tarjoamaa useilla kielillä saatavilla olevaa yhteistä visuaalista identiteettiä ja yhteyksiä tähän liittyviin verkkovälineisiin;

•  niissä sitoudutaan hankkimaan tarvittavat välineet ja/tai asennuspalvelut sovellettavan lainsäädännön mukaisesti siten, että hankkeet eivät kohtuuttomasti vääristä kilpailua.

Rahoitustukea myönnetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102(31) 3 artiklan 1 kohdassa määritellyille julkisen sektorin elimille, jotka osallistuvat kansallisen lainsäädännön mukaisesti maksuttomien ja käyttöehdoiltaan syrjimättömien paikallisten langattomien internetyhteyksien tarjoamiseen asennuttamalla paikallisia langattomia liityntäpisteitä.

Rahoitetut toimet eivät saa olla päällekkäisiä jo olemassa olevien samanlaisia piirteitä – myös laadun osalta – sisältävien yksityisten tai julkisten tarjousten kanssa samassa julkisessa tilassa.

Saatavilla olevat varat on jaettava maantieteellisesti tasapainoisesti jäsenvaltioiden kesken.

3. Alustava luettelo rahoituskelpoisista 5G-käytävistä ja rajatylittävistä yhteyksistä

Yhdenmukaisesti niiden komission asettamien gigabittiyhteiskuntatavoitteiden kanssa, joiden mukaan tärkeimmillä maaliikenneväylillä olisi oltava keskeytymättömät 5G-yhteydet vuoteen 2025 mennessä(32), 9 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisiin 5G-järjestelmien keskeytymätöntä kattavuutta koskeviin toimiin on ensimmäisessä vaiheessa sisällyttävä VAL-kokeilujen(33) rajatylittäviä osuuksia koskevia toimia ja toisessa vaiheessa laajempia osuuksia koskevia toimia VAL:n toteuttamiseksi laajemmassa mittakaavassa käytävillä, kuten esitetään alla olevassa taulukossa (alustava luettelo). Tässä yhteydessä perustana käytetään TEN-T-käytäviä, mutta 5G:n käyttöönotto ei välttämättä rajoitu niihin(34).

Ydinverkon käytävä ”Atlantti”

 

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Porto – Vigo ja Merida – Evora

 

Azorit/Madeira – Lissabon – Pariisi – Amsterdam – Frankfurt

 

Aveiro – Salamanca

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Metz – Pariisi – Bordeaux – Bilbao – Vigo – Porto – Lissabon

 

– Bilbao – Madrid – Lissabon

Ydinverkon käytävä ”Itämeri – Adrianmeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

-

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Gdansk – Varsova – Brno – Wien – Graz – Ljubljana – Trieste

 

Ydinverkon käytävä ”Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

– Merenalaiset kaapeliverkot Lissabon – Marseille – Milano

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Budapest – Zagreb – Ljubljana / Rijeka / Split

 

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Itämeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Itämeren käytävä (täsmennetään)

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Tallinna – Kaunas

 

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Metz – Merzig – Luxemburg

 

Rotterdam – Antwerpen – Eindhoven

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Amsterdam – Rotterdam – Breda – Lille – Pariisi

 

Bryssel – Metz – Basel

 

Mulhouse – Lyon – Marseille

 

Ydinverkon käytävä ”Itäinen Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Sofia – Thessaloniki – Belgrad

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Berliini – Praha – Brno – Bratislava

 

Timisoara – Sofia – Turkin raja

 

– Sofia – Thessaloniki – Ateena

 

Ydinverkon käytävä ”Rein–Alpit”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Bologna – Innsbrück – München (Brennerin käytävä)

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Rotterdam – Oberhausen – Frankfurt (M)

 

Basel – Milano – Genova

 

Ydinverkon käytävä ”Rein–Tonava”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

München – Salzburg

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Frankfurt (M) – Passau – Wien – Budapest – Bukarest – Iași/Constanta

 

Karlsruhe – München – Salzburg – Wels

 

Frankfurt (M) – Strasbourg

 

Ydinverkon käytävä ”Skandinavia–Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Oulu – Tromssa

 

Oslo – Tukholma – Helsinki

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Turku – Helsinki –Venäjän raja

 

Tukholma / Oslo – Malmö

 

Malmö – Kööpenhamina – Hampuri – Würzburg

 

Nürnberg – München – Verona

 

Rosenheim – Bologna – Napoli – Catania – Palermo

 

Napoli – Bari – Taranto

(1)

*   Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(2)

  EUVL C, s..

(3)

  EUVL C, s..

(4)

  COM(2018)0321, s 13.

(5)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(6)

  Komission tiedonanto ”Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla” (COM(2017)0283).

(7)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).

(8)

  Komission tiedonanto ”Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä” (COM(2017)0675).

(9)

  COM (2018)0293.

(10)

  JOIN(2017)0041.

(11)

  JOIN(2018)0005.

(12)

  COM(2017)0623.

(13)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39).

(14)

  COM(2017)0718.

(15)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14).

(16)

  COM(2016)0587.

(17)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(18)

  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(19)

  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(20)

  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(21)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(22)

  EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.

(23)

  COM(2018)0065.

(24)

  Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(25)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22).

(26)

+   Virallinen lehti: Lisätään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 55/18 (2016/0375(COD)) olevan asetuksen numero ja lisätään alaviitteeseen kyseisen asetuksen numero, antopäivä, nimi ja EUVL-julkaisuviite.

[1]   EUVL ...

+   Virallinen lehti: Lisätään nimi, numero ja julkaisuviite menettelyn COD 2016/0382 (uusiutuva energia) asiakirjasta.

(27)

+   Virallinen lehti: Lisätään nimi, numero ja julkaisuviite menettelyn COD 2016/0382 (uusiutuva energia) asiakirjasta.

(28)

+   Virallinen lehti: Lisätään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 55/18 (2016/0375(COD)) olevan asetuksen numero ja lisätään alaviitteeseen kyseisen asetuksen numero, antopäivä, nimi ja EUVL-julkaisuviite.

[1]   EUVL ...

+   Virallinen lehti: Lisätään nimi, numero ja julkaisuviite menettelyn COD 2016/0382 (uusiutuva energia) asiakirjasta.

(29)

  Ks. myös COM(2018)0233 final – Komission tiedonanto terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskunnan rakentaminen.

(30)

  Ks. myös COM(2018)0022 final – Komission tiedonanto digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta.

(31)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).

(32)

  Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa – COM(2016)0587.

(33)

  Verkotettu ja automatisoitu liikkuminen.

(34)

  Kursivoidut osuudet sijaitsevat TEN-T-ydinverkon käytävien ulkopuolella, mutta sisältyvät 5G-käytäviin.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.10.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ja liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(COM(2018)0438 – C8‑0255/2018 – 2018/0228(COD))

Valmistelija: Fabio Massimo Castaldo

LYHYET PERUSTELUT

Sotilaallisen liikkuvuuden ulottuvuus Verkkojen Eurooppa -välineessä voisi olla tärkeä innovaatio Euroopan unionin turvallisuuden kannalta tulevina vuosina. Verkkojen Eurooppa -välineen päätavoitteena on entistä tiiviimpi, kestävämpi, turvallisempi, vähäpäästöisempi ja älykkäämpi Euroopan unioni, ja se on myös EU:n sotilaallista liikkuvuutta koskevan lähestymistavan keskeinen osa. Siksi on tarpeen lähestyä tätä kysymystä kattavasti ja tulevaisuuden haasteiden kautta niin, että nykyisiin tarpeisiin vastataan ilman, että edessämme olevia haasteita laiminlyödään.

Euroopan tulevien yhteyksien kehittämisessä ei voida aliarvioida turvallisuusulottuvuutta. Siihen liittyy useita näkökohtia, jotka on esitetty seuraavassa:

–  Kaksikäyttömalli: kattavaa sotilaallista liikkuvuutta voidaan kehittää ainoastaan tiiviissä synergiassa siviilialan kanssa. Toisin sanoen tarvitaan kokonaisvaltainen ja yhdennetty kaksikäyttölähestymistapa (sotilaallinen ja siviiliala), jolla voidaan mukauttaa tai parantaa tiettyjä siviili-infrastruktuureja (esim. rautateitä, moottoriteitä, satamia, lentoasemia ja intermodaalisia palveluja) nykyisten sotilaallisten tarpeiden ja vaatimusten täyttämiseksi. Nämä infrastruktuurit palvelevat lähinnä siviilitarkoituksia, mutta niillä on myös riittävästi kapasiteettia tukea sotilaallisen välineistön ja voimavarojen kuljetusta: tästä on lopulta hyötyä sekä infrastruktuurin turvallisuuden että loppukäyttäjien kannalta.

–  Skenaario: Euroopan unionin nykyiset turvallisuushaasteet ovat moniulotteisia, ja ne tulevat useista eri suunnista: arktinen alue, idän suunta, Balkan ja Välimeri. Kullakin toimintalinjalla on erilaisia haasteita, mutta ne ovat kaikki herkkiä aloja, ja tulevaisuudessa osa varoista voi olla tarpeen sijoittaa kohteisiin lyhyellä varoitusajalla. Tällä hetkellä keskitytään tiettyihin aloihin, mutta se ei saisi vetää huomiotamme pois tulevista haasteista: tehokkaan sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisessä olisi noudatettava maantieteellisesti tasapainoista ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka mahdollistaa välineistön ja voimavarojen nopean käyttöönoton pohjoinen–etelä-akselilla ja itä–länsi-akselilla. Sotilaallista liikkuvuutta koskevan tehokkaan lähestymistavan olisi katettava myös nämä tulevat haasteet yhdessä Naton kanssa sekä pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja tulevan Euroopan puolustusrahaston puitteissa;

–  Sotilaallinen liikkuvuus mahdollistavana tekijänä: infrastruktuuri-investointeja, joilla kyetään mahdollistamaan sotilaallisen välineistön ja voimavarojen kuljetus, ei tulisi tarkoittaa käytettäväksi ainoastaan voiman osoittamisen välineenä. Sotilaallisten voimavarojen sujuvampi ja nopeampi kuljettaminen koko Euroopan alueella helpottaa myös asevoimien välisiä yhteisiä harjoituksia, koulutusta, ylläpitoa ja nopeaa reagointia siviilitilanteissa. Keskustelussa olisi otettava huomioon myös muut sotilaalliset liikkuvuuden mahdollistavat tekijät, kuten alv-kysymykset, tullit, rajojen ylittämistä koskevat luvat, turvallisuus ja diplomaattisten esteiden purkaminen, vaikka ne eivät kuuluisikaan Verkkojen Eurooppa -välineen soveltamisalaan.

–  Sotilaallisen liikkuvuuden vaikutus ja sen kestävyys: jotta voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti sotilaallisen liikkuvuuden mahdollisuuksia ja edistää Verkkojen Eurooppa -välineen keskeisten tavoitteiden saavuttamista, on olennaisen tärkeää, että sotilaallisia liikkuvuushankkeita kehitetään kestävillä ja kaikkein edistyneimpien ympäristönormien mukaisilla toimilla. Koska infrastruktuurihankkeet vaikuttavat paikallisyhteisöihin, on tärkeää edistää osallistavia prosesseja, joissa paikallisväestö ja kansalaisyhteiskunta otetaan mukaan toimintaan sekä tarjotaan niille kattavasti ja avoimesti tietoja kaksikäyttöinfrastruktuurin kehittämisestä.

TARKISTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavia teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ja liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi unioni tarvitsee ajanmukaisen ja tehokkaan infrastruktuurin, joka edistää unionin ja sen eri alueiden välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Näillä yhteyksillä on määrä helpottaa henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Euroopan laajuisilla verkoilla olisi helpotettava rajatylittäviä yhteyksiä, lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistettävä kilpailukykyisemmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

(1)  Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi, työpaikkojen luomisen edistämiseksi sekä rauhan edistämistä ja unionin kansalaisten ja alueen turvallisuutta ja puolustusta koskevien yhteisten etujen ja painopisteiden saavuttamiseksi unioni tarvitsee ajanmukaisen, multimodaalisen, tehokkaan, joustavan, kestävän ja turvallisemman infrastruktuurin, joka edistää unionin ja sen eri alueiden välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Näillä yhteyksillä on määrä helpottaa henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Kun lisäksi otetaan huomioon nykyinen epävakaa geopoliittinen tilanne ja lukuisat unionin turvallisuuteen kohdistuvat uhat, näillä yhteyksillä on määrä helpottaa asevoimien ja sotilaallisten voimavarojen liikkuvuutta unionissa ja sen ulkopuolella, jolloin jäsenvaltiot ja Nato-liittolaiset voivat reagoida kattavasti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti sisäisiin ja ulkoisiin kriisitilanteisiin. Euroopan laajuisilla verkoilla olisi helpotettava rajatylittäviä yhteyksiä siviili- ja puolustustarkoituksiin, lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistettävä kilpailukykyisemmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Verkkojen Eurooppa -välineen, jäljempänä ’ohjelma’, tavoitteena on nopeuttaa investointeja Euroopan laajuisten verkkojen alalla ja luoda vipuvaikutusta rahoituksen hankkimiseksi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta samalla, kun parannetaan oikeusvarmuutta ja noudatetaan teknologianeutraaliuden periaatetta. Ohjelman pitäisi auttaa hyödyntämään täysin liikenne- ja energia-alojen ja digitaalitalouden välinen synergia, mikä tehostaisi unionin toimia ja mahdollistaisi käyttöönottokustannusten optimoinnin.

(2)  Verkkojen Eurooppa -välineen, jäljempänä ’ohjelma’, tavoitteena on nopeuttaa investointeja Euroopan laajuisten verkkojen alalla ja luoda vipuvaikutusta rahoituksen hankkimiseksi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta samalla, kun parannetaan oikeusvarmuutta ja noudatetaan teknologianeutraaliuden periaatetta. Ohjelmalla on määrä hyödyntää täysin liikennealan (mukaan lukien kaksikäyttöinfrastruktuuri ja sotilaallinen liikkuvuus), energia-alan ja digitaalitalouden välistä synergiaa, mikä tehostaisi unionin toimia ja mahdollistaisi käyttöönottokustannusten optimoinnin.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Yksi tämän ohjelman tärkeistä tavoitteista on lisätä synergiaa liikenteen, energian ja digitaalitalouden välillä. Tätä varten ohjelmassa olisi hyväksyttävä monialaisia työohjelmia, joilla voidaan puuttua tiettyihin tukitoimien aloihin, joita ovat esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus tai vaihtoehtoiset polttoaineet. Lisäksi kullakin alalla olisi ohjelman mukaisesti voitava pitää avustuskelpoisina lisätekijöitä toiselta alalta, jos tällainen lähestymistapa parantaa investoinnin sosioekonomista hyötyä. Alojen väliseen synergiaan olisi kannustettava toimien valinnan myöntämisperusteissa.

(6)  Yksi tämän ohjelman tärkeistä tavoitteista on lisätä synergiaa (siviili- ja sotilasalan) liikenteen, energian ja digitaalitalouden välillä. Tätä varten ohjelmassa olisi hyväksyttävä monialaisia työohjelmia, joilla voidaan puuttua tiettyihin tukitoimien aloihin, joita ovat esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus tai vaihtoehtoiset polttoaineet. Energialähteiden, toimitusreittien ja niihin liittyvän strategisen infrastruktuurin ja liitäntäverkkojen kehittämisen monipuolistaminen edistää osaltaan unionin ulkoisen energiariippuvuuden vähentämistä. Lisäksi kullakin alalla olisi ohjelman mukaisesti voitava pitää avustuskelpoisina lisätekijöitä toiselta alalta, jos tällainen lähestymistapa parantaa investoinnin sosioekonomista hyötyä. Alojen väliseen synergiaan olisi kannustettava toimien valinnan myöntämisperusteissa.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/20134 vahvistetuissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoissa, jäljempänä ’TEN-T-suuntaviivat’, yksilöidään TEN-T-verkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä. Näiden suuntaviivojen mukaisesti ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä siten, että luodaan uutta infrastruktuuria ja parannetaan merkittävästi olemassa olevan infrastruktuurin tasoa ja palautetaan sitä ennalleen.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/20134 vahvistetuissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoissa, jäljempänä ’TEN-T-suuntaviivat’, yksilöidään TEN-T-verkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä. Näiden suuntaviivojen mukaisesti ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä siten, että luodaan uutta infrastruktuuria ja parannetaan merkittävästi olemassa olevan infrastruktuurin tasoa ja palautetaan sitä ennalleen. Tässä prosessissa olisi myös otettava huomioon sotilaallista liikkuvuutta koskevat vaatimukset ja kuultava asianmukaisesti Natoa.

__________________

__________________

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  TEN-T-suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen tukea ensi sijassa rajatylittävien ja puuttuvien yhteyksien toteuttamista sekä varmistaa tarvittaessa, että tuetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaisesti laadittujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien kanssa ja vastaavat verkon yleistä kehittämistä toimintavarmuuden ja yhteentoimivuuden osalta.

(8)  TEN-T-suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen tukea ensi sijassa rajatylittävien ja puuttuvien yhteyksien toteuttamista sekä varmistaa tarvittaessa, että tuetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaisesti laadittujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien kanssa ja vastaavat verkon yleistä kehittämistä toimintavarmuuden ja yhteentoimivuuden osalta sekä mahdollistavat infrastruktuurin kaksikäytön siten, että sotilaallisen liikkuvuuden vaatimukset otetaan huomioon TEN-T-verkoissa.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Jotta voidaan ottaa huomioon lisääntyvät liikennevirrat ja verkon kehittyminen, ydinverkon käytävien suuntausta ja ennalta yksilöityjä osuuksia olisi mukautettava. Mukautusten olisi oltava oikeasuhteisia, jotta voidaan säilyttää käytävien kehittämisen ja koordinoinnin johdonmukaisuus ja tehokkuus. Sen vuoksi ydinverkon käytävien pituutta ei pitäisi lisätä yli 15 prosentilla.

(9)  Jotta voidaan ottaa huomioon lisääntyvät liikennevirrat, verkon kehittyminen ja muuttuva turvallisuusympäristö, ydinverkon käytävien suuntausta sekä maantieteellistä tasapainoa ja ennalta yksilöityjä osuuksia olisi mukautettava. Mukautusten olisi oltava oikeasuhteisia, jotta voidaan säilyttää käytävien kehittämisen ja koordinoinnin johdonmukaisuus ja tehokkuus. Sen vuoksi ydinverkon käytävien pituutta ei pitäisi lisätä yli 15 prosentilla.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  On tarpeen edistää investointeja älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen kaikkialla unionissa. Komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon ”Eurooppa liikkeellä”5. Siinä esitettiin laaja valikoima aloitteita, joiden tavoitteena oli tehdä liikenteestä turvallisempaa, kannustaa ottamaan käyttöön älykkäitä tiemaksujärjestelmiä, vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkumista sekä turvata työntekijöille asianmukaiset olosuhteet ja lepoajat. Näihin aloitteisiin olisi varattava unionin rahoitustukea, tarvittaessa myös tämän ohjelman kautta.

(10)  On tarpeen edistää investointeja älykkääseen, yhteentoimivaan, kestävään, multimodaaliseen, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen kaikkialla unionissa. Komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon ”Eurooppa liikkeellä”5. Siinä esitettiin laaja valikoima aloitteita, joiden tavoitteena oli tehdä liikenteestä turvallisempaa, kannustaa ottamaan käyttöön älykkäitä tiemaksujärjestelmiä, vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkumista sekä turvata työntekijöille asianmukaiset olosuhteet ja lepoajat. Siinä olisi myös otettava huomioon sotilaallista liikkuvuutta koskevat vaatimukset. Näihin aloitteisiin olisi varattava unionin rahoitustukea, tarvittaessa myös tämän ohjelman kautta.

__________________

__________________

5 Komission tiedonanto ”Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (COM(2017) 283).

5 Komission tiedonanto ”Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (COM(2017) 283).

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)  Jotta voidaan tehostaa yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen yhteentoimivuutta ja lujittaa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa samalla, kun taataan kaksikäyttöä koskevien vaatimusten täytäntöönpano, tämän asetuksen liitteen III osassa määritellyt ERTMS:n ja SESARin käyttöönottoa koskevat horisontaaliset painopisteet olisi toteutettava, jotta käyttöönotto saatettaisiin päätökseen TEN-T-ydinverkkokäytävillä. Näihin hankkeisiin olisi osoitettava riittävä rahoitus tässä asetuksessa tarkoitetusta ohjelmasta annettavalla osuudella. Rahoitusta olisi annettava infrastruktuuriin ja ajoneuvolaitteisiin.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Sotilaallisen liikkuvuuden parantamisesta Euroopan unionissa marraskuussa 2017 annetun yhteisen tiedonannon9 jälkeen komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja hyväksyivät 28 päivänä maaliskuuta 2018 sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman10, jossa korostettiin, että liikenneinfrastruktuuripolitiikka tarjoaa hyvän tilaisuuden parantaa synergioita puolustustarpeiden ja TEN-T-verkon välillä. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että neuvostoa pyydetään käsittelemään ja hyväksymään liikenneinfrastruktuuriin liittyvät sotilaalliset vaatimukset vuoden 2018 puoliväliin mennessä ja että vuoteen 2019 mennessä komission yksiköt määrittelevät sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvat Euroopan laajuisen liikenneverkon osat, mukaan lukien nykyiseen infrastruktuuriin tarvittavat parannukset. Unionin rahoitus kaksikäyttöhankkeiden täytäntöönpanoon olisi toteutettava tämän ohjelman kautta erityisillä työohjelmilla, joissa täsmennetään sovellettavat vaatimukset siten kuin työohjelman yhteydessä määritellään.

(14)  Sotilaallisen liikkuvuuden parantamisesta Euroopan unionissa marraskuussa 2017 annetun yhteisen tiedonannon9 jälkeen komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja hyväksyivät 28 päivänä maaliskuuta 2018 sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman10, jossa korostettiin, että liikenneinfrastruktuuripolitiikka tarjoaa hyvän tilaisuuden parantaa synergioita puolustustarpeiden ja TEN-T-verkon välillä. Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavissa sotilaallista liikkuvuutta koskevissa hankkeissa olisi erityisesti pyrittävä antamaan jäsenvaltioille mahdollisuus suorittaa kaikki SEU:n 43 artiklassa tarkoitetut yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tehtävät, helpottamaan nykyisiä ja tulevia unionin operaatioita sekä tukemaan esimerkkiskenaarioissa kuvattuja operaatioita sekä keskinäistä apua ja yhteisvastuuta koskevien lausekkeiden täytäntöönpanoa. Sotilaallista liikkuvuutta koskevissa hankkeissa olisi pyrittävä lisäämään unionin puolustusta ja pelotevaikutusta ja näin parantamaan unionin kansalaisten turvallisuutta sekä reagoimaan pikaisesti kriisitilanteisiin. Unionin olisi pyrittävä helpottamaan sotilaallista liikkuvuutta toteuttamalla konkreettisia toimenpiteitä useilla aloilla täydentäen kattavasti alan toimijoita, kuten Natoa, sekä yhteistoiminnassa pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja Euroopan puolustusrahaston puitteissa toteutettavien toimien kanssa. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että neuvostoa pyydetään vuoden 2018 puoliväliin mennessä käsittelemään ja hyväksymään unionin ja sen jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuuritarpeita vastaavat sotilaalliset vaatimukset, jotka liittyvät maalla, ilmassa ja merellä tapahtuvan sotilaallisen liikkuvuuden hallintaan. Komission yksiköt kartoittavat vuoteen 2019 mennessä tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa ne Euroopan laajuisen liikenneverkon osat, jotka soveltuvat kaksikäyttökuljetuksiin (siviili- ja puolustusalat), mukaan luettuna olemassa olevan infrastruktuurin parantaminen ja yhteyden luominen olemassa oleviin, mutta ei vielä rakennettuihin infrastruktuurihankkeisiin. Unionin rahoitus kaksikäyttöhankkeiden täytäntöönpanoon olisi toteutettava tämän ohjelman kautta erityisillä työohjelmilla, joissa täsmennetään sovellettavat vaatimukset siten kuin työohjelman yhteydessä määritellään. Sotilaallista liikkuvuutta koskevien hankkeiden kehittämisen helpottamiseksi on tärkeää yhdenmukaistaa rajatylittävät määräykset ja tullimääräykset sekä hallinnolliset ja lainsäädännölliset menettelyt.

__________________

__________________

9 JOIN(2017) 41

9 JOIN(2017) 41

10 JOIN(2018) 5

10 JOIN(2018) 5

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen tarvitaan digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria. Euroopan teollisuuden digitalisaatio sekä liikenteen, energian, terveydenhuollon ja julkishallinnon kaltaisten alojen uudenaikaistaminen riippuvat luotettavien ja edullisten suuren ja erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteyksien saatavuudesta. Digitaalisista yhteyksistä on tullut yksi ratkaisevista tekijöistä, joilla voidaan edistää taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen kaventamista sekä tukea paikallistalouksien uudenaikaistamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista. Ohjelman tuki digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria koskeville toimille olisi suhteutettava tällaisen infrastruktuurin kasvavaan tärkeyteen talouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Sen vuoksi on tarpeen säätää yhteistä etua koskevista digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeista, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja kumota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/201414

(21)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen tarvitaan digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria. Euroopan teollisuuden digitalisaatio sekä liikenteen, energian, terveydenhuollon, turvallisuuden, puolustuksen ja julkishallinnon kaltaisten alojen uudenaikaistaminen riippuvat luotettavien, edullisten ja joustavien suuren ja erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteyksien saatavuudesta. Digitaalisista yhteyksistä on tullut yksi ratkaisevista tekijöistä, joilla voidaan edistää taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen kaventamista sekä tukea paikallistalouksien uudenaikaistamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista. Ohjelman tuki digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria koskeville toimille olisi suhteutettava tällaisen infrastruktuurin kasvavaan tärkeyteen talouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Tämä on mahdollista vain, kun otetaan huomioon digitaalialan keskeiset näkökohdat, kuten yksityisyyden suoja ja kyberturvallisuus, jotka ovat liikkeelle panevia voimia tällä alalla. Sen vuoksi on tarpeen säätää yhteistä etua koskevista digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeista, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja kumota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/201414.

__________________

__________________

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14).

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14).

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(33)  Innovaatiosyklin integroidun kehittämisen edistämiseksi on tarpeen varmistaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien yhteydessä kehitettyjen innovatiivisten ratkaisujen ja Verkkojen Eurooppa -välineen tuella toteutettujen innovatiivisten ratkaisujen välinen täydentävyys. Tätä varten synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa varmistetaan, että a)liikenne-, energia- ja digitaalialan tutkimus- ja innovointitarpeet EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan Euroopan horisontti -ohjelman strategisessa suunnitteluprosessissa; b) Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen – erityisesti Euroopan horisontti -ohjelman avulla saavutettujen ratkaisujen –laajamittaista käyttöönottoa ja yleistymistä liikenteen, energian ja digitaalitalouden infrastruktuurin aloilla; c) helpotetaan tietojen ja datan vaihtamista Euroopan horisontti -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen välillä esimerkiksi yksilöimällä Euroopan horisontti -ohjelman avulla toteutettuja markkinavalmiita teknologioita, joiden käyttöönottoa Verkkojen Eurooppa -välineen avulla voidaan edistää.

(33)  Innovaatiosyklin integroidun kehittämisen edistämiseksi on tarpeen varmistaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien yhteydessä kehitettyjen innovatiivisten ratkaisujen ja Verkkojen Eurooppa -välineen tuella toteutettujen innovatiivisten ratkaisujen välinen täydentävyys. Tätä varten synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa varmistetaan, että a) liikenne-, energia- ja digitaalialan tutkimus- ja innovointitarpeet unionissa yksilöidään ja vahvistetaan Euroopan horisontti -ohjelman strategisessa suunnitteluprosessissa; b) Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen – erityisesti Euroopan horisontti -ohjelman avulla saavutettujen ratkaisujen –laajamittaista käyttöönottoa ja yleistymistä liikenteen, energian ja digitaalitalouden infrastruktuurin aloilla; c) helpotetaan tietojen ja datan vaihtamista Euroopan horisontti -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen välillä esimerkiksi yksilöimällä Euroopan horisontti -ohjelman avulla toteutettuja markkinavalmiita teknologioita, joiden käyttöönottoa Verkkojen Eurooppa -välineen avulla voidaan edistää ja d) otetaan kaksikäyttöinfrastruktuurin kehittämisessä huomioon sotilaallisen liikkuvuuden tulevat tarpeet.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 42 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(42)  Unionin olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen ja synergiaan unionin ulkoisia politiikkoja koskevien ohjelmien kanssa, mukaan lukien tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille”23 mukaisesti annettuihin sitoumuksiin perustuva liittymistä valmisteleva tuki.

(42)  Unionin olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen ja synergiaan unionin ulkoisia politiikkoja koskevien ohjelmien kanssa, mukaan lukien tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille”23 mukaisesti annettuihin sitoumuksiin perustuva liittymistä valmisteleva tuki sekä kaikki muut ulkopolitiikan välineet ja Euroopan puolustusrahasto.

__________________

__________________

23 COM(2018) 65.

23 COM(2018)0065.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman yleinen tavoite on kehittää ja uudenaikaistaa Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, ottaen huomioon hiilestä irtautumista koskevat pitkän aikavälin sitoumukset ja painottaen synergiaa edellä mainittujen alojen välillä.

1.  Ohjelman yleinen tavoite on kehittää ja uudenaikaistaa Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla, mukaan luettuna kaksikäyttöinfrastruktuurin kehittäminen, sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, ottaen huomioon hiilestä irtautumista koskevat pitkän aikavälin sitoumukset ja painottaen synergiaa edellä mainittujen alojen välillä.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  edistää tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, kestävän, osallistavan, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi;

i)  edistää tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, yhteentoimivan, multimodaalisen, kestävän, osallistavan, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi;

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)  sopeuttaa TEN-T-verkko sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin;

ii)  sopeuttaa TEN-T-verkko kaksikäyttöisyyden (siviili- ja sotilasala) vaatimuksiin, erityisesti jotta jäsenvaltiot voivat suorittaa kaikki SEU:n 43 artiklassa tarkoitetut yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tehtävät, helpottaa nykyisiä ja tulevia unionin operaatioita sekä tukea esimerkkiskenaarioissa kuvattuja operaatioita sekä keskinäistä apua ja yhteisvastuuta koskevien lausekkeiden täytäntöönpanoa. Lisäksi sen on autettava jäsenvaltioita noudattamaan kansallisia ja monikansallisia vaatimuksia, jotka koskevat operaatioita, harjoituksia ja rutiinitoimintoja kaikkialla unionissa ja sen naapurimaissa ja yhteistyössä Naton kanssa tavoitteena mahdollistaa nopea ja kattava toiminta. Sotilaallista liikkuvuutta koskevien hankkeiden kehittämisessä on noudatettava ympäristönormeja ja kestävän kehityksen tavoitteita.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.  Koheesiorahastosta siirrettävistä määristä 30 prosenttia annetaan välittömästi kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti ja siten, että etusijalla ovat rajatylittävät ja vielä puuttuvat yhteydet. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava siirrettävien varojen 70 prosentin osuuden osalta koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

8.  Koheesiorahastosta siirrettävistä määristä 50 prosenttia annetaan välittömästi kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti ja siten, että etusijalla ovat rajatylittävät ja vielä puuttuvat yhteydet. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava siirrettävien varojen 50 prosentin osuuden osalta koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – d alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

d)  muut kolmannet maat sellaisessa erityissopimuksessa määrätyin edellytyksin, joka kattaa kolmannen maan osallistumisen unionin ohjelmiin, jos sopimuksella

d)  muut kolmannet maat, mukaan lukien strategiset sotilaskumppanit, sellaisessa erityissopimuksessa määrätyin edellytyksin, joka kattaa kolmannen maan osallistumisen unionin ohjelmiin, jos sopimuksella

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

6 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a artikla

 

Sotilaallisen liikkuvuuden vaatimusten ottaminen huomioon TEN-T-verkossa

 

Ehdotukset, jotka sisältävät ainoastaan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviä toimia, ovat avustuskelpoisia, jos niillä täydennetään olemassa olevaa siviili-infrastruktuuria ja luodaan yhteyksiä olemassa oleviin mutta vielä täytäntöön panemattomiin infrastruktuurihankkeisiin.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tutkimukset, joiden tarkoituksena on kehittää ja yksilöidä rajatylittäviä hankkeita digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla, ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaiseen rahoitukseen.

2.  Tutkimukset, joiden tarkoituksena on kehittää ja yksilöidä yhteistä etua, myös sotilaallista etua, koskevia hankkeita digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla, ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaiseen rahoitukseen.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä ydinverkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet. Ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin voi sisältyä niihin liittyviä osatekijöitä kattavassa verkossa, jos se on tarpeen investointien optimoimiseksi ja tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa täsmennettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

i)  ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä ydinverkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia, lentoasemia, multimodaalisia logistiikkakeskuksia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet. Ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin voi sisältyä niihin liittyviä osatekijöitä kattavassa verkossa, jos se on tarpeen investointien optimoimiseksi ja tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa täsmennettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)  toimet kattavan verkon rajatylittävien yhteyksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti ja erityisesti tämän asetuksen liitteessä olevassa III osassa tarkoitettujen osuuksien toteuttamiseksi;

ii)  toimet kattavan verkon rajatylittävien yhteyksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti ja erityisesti tämän asetuksen liitteessä olevassa III osassa tarkoitettujen osuuksien, muun muassa ERTMS- ja SESAR-hankkeiden, toteuttamiseksi;

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ii a)  toimet rajatylittävien määräysten ja tullimääräysten sekä hallinnollisten ja lainsäädännöllisten menettelyjen yhdenmukaistamisen tukemiseksi, jotta voidaan kehittää sotilaallista liikkuvuutta koskevaa unionin sääntelykehystä;

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii)  syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet;

iii)  syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia, lentoasemia, multimodaalisia logistiikkakeskuksia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet;

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta – iii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

iii a)  toimet kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi tarvittaessa 9 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjen toimien täydentämiseksi, jotta saavutetaan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut tavoitteet;

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  Älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet:

b)  Älykkääseen, yhteentoimivaan, multimodaaliseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet:

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – b alakohta – vi a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

vi a)  toimet hankkeiden ”elinkaaren” tukemiseksi ja näin ollen tilanteen seuraamiseksi ja liikenneinfrastruktuurin ylläpitämiseksi;

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi: toimet tai toimiin sisältyvät erityistoiminnot liikenneinfrastruktuurin tukemiseksi TEN-T-verkossa sen sopeuttamiseksi sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö.

c)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi: toimet tai toimiin sisältyvät erityistoiminnot uuden ja nykyisen liikenneinfrastruktuurin tukemiseksi TEN-T-verkossa sen mukauttamiseksi kaksikäyttöisen liikkuvuuden (siviili- ja sotilasala) vaatimuksiin, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö. Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään sotilaalliset vaatimukset, ensisijaisten hankkeiden luettelo sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien toimien avustuskelpoisuutta koskeva arviointimenettely varmistamalla samalla tasapuolisen maantieteellisen jakauman (suunnassa pohjoinen–etelä- ja itä–länsi) kaikkialla unionissa.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  unionin oikeuden mukaisesti perustetut oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot, jos työohjelmissa niin määrätään.

c)  unionin oikeuden mukaisesti perustetut yhteiset oikeussubjektit (toisin sanoen unionin tason yhteisyritykset) ja kansainväliset organisaatiot, jos työohjelmissa niin määrätään.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (hyödyt ja kustannukset);

a)  taloudelliset, sosiaaliset ja turvallisuuteen, puolustukseen ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (hyödyt ja kustannukset);

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)  hankkeiden ”elinkaari” ja näin ollen tilanteen seuraaminen ja liikenneinfrastruktuurin ylläpitäminen;

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  innovaatiot, turvallisuus, yhteentoimivuus ja saavutettavuus;

c)  innovaatiot, turvallisuus, yhteentoimivuus, kaksikäyttöisyys ja saavutettavuus;

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 50 prosenttiin seuraavissa tapauksissa: toimet, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyillä edellytyksillä; toimet, joilla tuetaan telemaattisten sovellusten järjestelmiä; toimet, joilla tuetaan uutta teknologiaa ja innovaatioita; toimet, joilla tuetaan infrastruktuurin turvallisuuden parantamista asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; sekä toimet syrjäisimmillä alueilla;

a)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 65 prosenttiin seuraavissa tapauksissa: toimet, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyillä edellytyksillä; toimet, joilla tuetaan telemaattisten sovellusten järjestelmiä; toimet, joilla tuetaan uutta teknologiaa ja innovaatioita; toimet, joilla tuetaan infrastruktuurin turvallisuuden parantamista asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; sekä toimet syrjäisimmillä alueilla; yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 65 prosenttiin 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta varten, kun kyseessä ovat jäsenvaltiot, joiden hyväksi on tehty siirto koheesiorahastosta;

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Avustussopimus voidaan 1 kohdassa mainittujen perusteiden nojalla purkaa.

2.  Avustussopimus voidaan 1 kohdassa mainittujen perusteiden nojalla purkaa. Tällaisessa tapauksessa komissio asettaa käyttämättä jääneet varat viipymättä saataville muita hankkeita varten.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

LIITE – I osa – Liikenne – Mukauttaminen sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin

 

Komission teksti

Liikenne

Sopeuttaminen sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin

Niiden liikenneinfrastruktuurin osatekijöiden lukumäärä, joita on mukautettu sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin vastaamiseksi

 

Tarkistus

Liikenne

Mukauttaminen sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin

Niiden liikenneinfrastruktuurin osatekijöiden lukumäärä ja tyyppi, joita on mukautettu sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin vastaamiseksi

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettavien kaksikäyttötoimien lukumäärä

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettavien rajat ylittävien kaksikäyttötoimien lukumäärä

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  40 prosenttia 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa lueteltuihin toimiin: ”Älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet”.

–  40 prosenttia 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa lueteltuihin toimiin: ”Älykkääseen, yhteentoimivaan, kestävään, multimodaaliseen, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet”.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

Liite I – VI osa (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

VI OSA – HORISONTAALISET PAINOPISTEET

 

  Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila – SESAR-järjestelmä

 

  Rautatieliikenteen telemaattiset sovellusjärjestelmät – ERTMS

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Verkkojen Eurooppa -välineen perustaminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0438 – C8-0255/2018 – 2018/0228(COD)

Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

14.6.2018

TRAN

14.6.2018

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

14.6.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Fabio Massimo Castaldo

11.7.2018

55 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

       

5.7.2018

Valiokuntakäsittely

6.9.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

27.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

6

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Goffredo Maria Bettini, Victor Boştinaru, Elmar Brok, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Aymeric Chauprade, Andi Cristea, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule-Pēterse, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Barbara Lochbihler, Andrejs Mamikins, David McAllister, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Tonino Picula, Kati Piri, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Alyn Smith, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, László Tőkés, Ivo Vajgl, Geoffrey Van Orden, Boris Zala, Dubravka Šuica

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Asim Ademov, Miroslav Poche, Janusz Zemke, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Damiano Zoffoli

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

41

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Iveta Grigule-Pēterse, Ilhan Kyuchyuk, Javier Nart, Jozo Radoš, Ivo Vajgl

EFDD

Fabio Massimo Castaldo, Aymeric Chauprade

PPE

Asim Ademov, Michèle Alliot-Marie, Elmar Brok, Lorenzo Cesa, Arnaud Danjean, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Dubravka Šuica, László Tőkés, Željana Zovko

S&D

Lucy Anderson, Francisco Assis, Inés Ayala Sender, Goffredo Maria Bettini, Victor Boştinaru, Andi Cristea, Eugen Freund, Andrejs Mamikins, Pier Antonio Panzeri, Tonino Picula, Kati Piri, Miroslav Poche, Boris Zala, Janusz Zemke, Damiano Zoffoli

6

NI

Georgios Epitideios, Dobromir Sośnierz

VERTS/ALE

Barbara Lochbihler, Tamás Meszerics, Alyn Smith, Jordi Solé

2

0

ECR

Ryszard Antoni Legutko, Geoffrey Van Orden

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

–  :  vastaan

0  :  tyhjää


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(COM(2018)0438 – C8‑0255/2018 – 2018/0228(COD))

Valmistelija: Inese Vaidere

LYHYET PERUSTELUT

Eurooppalaista lisäarvoa voidaan saada liikenneinfrastruktuurihankkeissa ainoastaan, jos EU:lla on valmiudet sisällyttää seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseensä sääntelykehys ja rahoitus, joka on oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin nähden. Kriittistä liikenneinfrastruktuuria olisi pidettävä Euroopan unionin strategisen edun mukaisena. Liikenteen infrastruktuurit muodostavat sisämarkkinoiden selkärangan ja kasvun ja työpaikkojen luomisen perustan ja ovat ratkaisevan tärkeitä neljän perusvapauden eli henkilöiden, pääoman, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden kannalta. Verkkojen Eurooppa -välineellä lisätään investointeja rajatylittäviin hankkeisiin ja Euroopan laajuisiin järjestelmiin ja palveluihin. Näiden hankkeiden osalta on olennaista varmistaa rahoituksen jatkuvuus vuoden 2020 jälkeen, mihin kuuluu myös TEN-T-runkoverkon suunniteltu valmistuminen vuoteen 2030 mennessä.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavia teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sekä liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Koska Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten vuoksi on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, ilmastotoimet olisi valtavirtaistettava tässä asetuksessa siten, että voidaan saavuttaa yleistavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarvion menoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen18. Ohjelmasta rahoitettavilta toimilta odotetaan, että 60 prosentilla ohjelman määrärahoista edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, muun muassa seuraavien Rion tunnusmerkkien perusteella: i) 100 prosenttia niiden menojen osalta, jotka liittyvät rautatieinfrastruktuuriin, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, sähkön siirtoon ja varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, hiilidioksidin siirtoon ja uusiutuvaan energiaan; ii) 40 prosenttia sisävesiliikenteen, multimodaalikuljetusten ja kaasuinfrastruktuurin osalta – jos se mahdollistaa uusiutuvan vedyn tai biometaanin käytön lisäämisen. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa. Jotta voidaan ehkäistä infrastruktuurin haavoittuvuus mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille ja varmistaa, että hankkeesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästökustannukset otetaan mukaan hankkeen taloudelliseen arviointiin, ohjelmasta tuettavien hankkeiden ilmastokestävyys olisi tarvittaessa varmistettava niiden ohjeiden mukaisesti, joita komission olisi laadittava yhdenmukaisesti muita unionin ohjelmia koskevien ohjeiden kanssa.

(4)  Koska Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten vuoksi on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, ilmastotoimet olisi valtavirtaistettava tässä asetuksessa siten, että voidaan saavuttaa nopeasti yleistavoite, jonka mukaan 30 prosenttia EU:n talousarvion menoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen18. Ohjelmasta rahoitettavilta toimilta odotetaan, että 60 prosentilla ohjelman määrärahoista edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, muun muassa seuraavien Rion tunnusmerkkien perusteella: i) 100 prosenttia niiden menojen osalta, jotka liittyvät rautatieinfrastruktuuriin, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, sähkön siirtoon ja varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, hiilidioksidin siirtoon ja uusiutuvaan energiaan; ii) 40 prosenttia sisävesiliikenteen, multimodaalikuljetusten ja kaasuinfrastruktuurin osalta – jos se mahdollistaa uusiutuvan vedyn tai biometaanin käytön lisäämisen. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa. Jotta voidaan ehkäistä infrastruktuurin haavoittuvuus mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille ja varmistaa, että hankkeesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästökustannukset otetaan mukaan hankkeen taloudelliseen arviointiin, ohjelmasta tuettavien hankkeiden ilmastokestävyys olisi tarvittaessa varmistettava niiden ohjeiden mukaisesti, joita komission olisi laadittava yhdenmukaisesti muita unionin ohjelmia koskevien ohjeiden kanssa.

_________________

_________________

COM(2018) 321, s. 13.

COM(2018) 321, s. 13.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)  sopeuttaa TEN-T-verkko sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin;

ii)  sopeuttaa TEN-T-verkko sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin korjaamalla infrastruktuurin puutteet, muun muassa parantamalla olemassa olevaa infrastruktuuria tai rakentamalla siviili- ja sotilasalan kaksikäyttöä varten uutta liikenneinfrastruktuuria;

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi: toimet tai toimiin sisältyvät erityistoiminnot liikenneinfrastruktuurin tukemiseksi TEN-T-verkossa sen sopeuttamiseksi sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö.

c)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi: toimet tai toimiin sisältyvät erityistoiminnot uuden ja olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin tukemiseksi TEN-T-verkossa sen sopeuttamiseksi sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Avustussopimus voidaan 1 kohdassa mainittujen perusteiden nojalla purkaa.

2.  Avustussopimus voidaan 1 kohdassa mainittujen perusteiden nojalla purkaa. Tällöin komissio asettaa käyttämättä jääneet varat muiden hankkeiden käyttöön viipymättä.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 42 265 493 000 euroa käypinä hintoina.

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 37 487 281 000 euroa vuoden 2018 hintoina (42 265 493 000 euroa käypinä hintoina).

Perustelu

Rahoituspuitteita ehdotetaan muutettavaksi seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä 14. maaliskuuta ja 30. toukokuuta annettujen Euroopan parlamentin päätöslauselmien mukaisesti ja noudattaen ohjelmakohtaista ohjeellista teknistä jakoa, johon saatetaan vielä tehdä mukautuksia, ja noudattaen kyseisissä päätöslauselmissa esitettyä Euroopan parlamentin yleistä kantaa sekä yleistä tasoa, joka on 1,3 prosenttia 27 jäsenvaltion BKTL:stä. Lukua voidaan tarkistaa myöhemmässä vaiheessa Euroopan parlamentin kehotuksen mukaisesti, jotta investointeja voitaisiin lisätä merkittävästi Verkkojen Eurooppa -välineen kautta.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

a)  enintään 30 615 493 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta:

a)  27 150 760 000 euroa vuoden 2018 hintoina (30 615 493 000 euroa käypinä hintoina) 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta:

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  12 830 000 000 euroa Euroopan strategisten investointien klusterista;

i)  11 383 618 000 euroa vuoden 2018 hintoina (12 830 000 000 euroa käypinä hintoina) Euroopan strategisten investointien klusterista;

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)  11 285 493 000 euroa siirretään koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen;

ii)  10 000 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (11 285 493 000 euroa käypinä hintoina) siirretään koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen;

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii)  6 500 000 000 euroa puolustuksen klusterista 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

iii)  5 767 142 000 euroa vuoden 2018 hintoina (6 500 000 000 euroa käypinä hintoina) 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  enintään 8 650 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta enintään 10 prosenttia rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla;

b)  7 674 808 000 euroa vuoden 2018 hintoina (8 650 000 000 euroa käypinä hintoina) 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta enintään 10 prosenttia rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla;

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  enintään 3 000 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.

c)  2 661 713 000 euroa kiinteinä hintoina (3 000 000 000 euroa käypinä hintoina) 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Verkkojen Eurooppa -välineen perustaminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0438 – C8-0255/2018 – 2018/0228(COD)

Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

14.6.2018

TRAN

14.6.2018

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

14.6.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Inese Vaidere

28.6.2018

55 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

       

5.7.2018

Valiokuntakäsittely

13.9.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

9.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Iris Hoffmann, Monika Hohlmeier, John Howarth, Zbigniew Kuźmiuk, Bernd Kölmel, Vladimír Maňka, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Răzvan Popa, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Jordi Solé, Eleftherios Synadinos, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Monika Vana, Daniele Viotti, Tiemo Wölken, Manuel dos Santos

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrey Novakov

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eleonora Evi, Auke Zijlstra

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Gérard Deprez

ECR

Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk

PPE

Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Inese Vaidere

S&D

Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Iris Hoffmann, John Howarth, Vladimír Maňka, Răzvan Popa, Manuel dos Santos, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Tiemo Wölken

VERTS/ALE

Jordi Solé, Monika Vana

3

-

ENF

Auke Zijlstra

GUE/NGL

Younous Omarjee

NI

Eleftherios Synadinos

1

0

EFDD

Eleonora Evi

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA (17.9.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(COM(2018)0438 – C8-0255/2018 – 2018/0228(COD))

Valmistelija: Adina‑Ioana Vălean

TARKISTUS

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavia teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sekä liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi unioni tarvitsee ajanmukaisen ja tehokkaan infrastruktuurin, joka edistää unionin ja sen eri alueiden välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Näillä yhteyksillä on määrä helpottaa henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Euroopan laajuisilla verkoilla olisi helpotettava rajatylittäviä yhteyksiä, lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistettävä kilpailukykyisemmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

(1)  Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi, vuotta 2030 ja sen jälkeistä aikaa koskevien unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi unioni tarvitsee ajanmukaisen ja tehokkaan infrastruktuurin, joka edistää unionin ja sen eri alueiden välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Näillä yhteyksillä on määrä helpottaa henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Euroopan laajuisilla verkoilla olisi helpotettava rajatylittäviä yhteyksiä, lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistettävä kilpailukykyisemmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Ohjelmalla olisi pyrittävä tukemaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta kestäviä sekä sosiaalisesti kestäviä hankkeita ja tarvittaessa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Erityisesti olisi vahvistettava ohjelman osuutta Pariisin sopimuksen tavoitteiden, vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä hiilestä irtautumista koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Koska Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten vuoksi on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, ilmastotoimet olisi valtavirtaistettava tässä asetuksessa siten, että voidaan saavuttaa yleistavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarvion menoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen18. Ohjelmasta rahoitettavilta toimilta odotetaan, että 60 prosentilla ohjelman määrärahoista edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, muun muassa seuraavien Rion tunnusmerkkien perusteella: i) 100 prosenttia niiden menojen osalta, jotka liittyvät rautatieinfrastruktuuriin, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, sähkön siirtoon ja varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, hiilidioksidin siirtoon ja uusiutuvaan energiaan; ii) 40 prosenttia sisävesiliikenteen, multimodaalikuljetusten ja kaasuinfrastruktuurin osalta – jos se mahdollistaa uusiutuvan vedyn tai biometaanin käytön lisäämisen. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa. Jotta voidaan ehkäistä infrastruktuurin haavoittuvuus mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille ja varmistaa, että hankkeesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästökustannukset otetaan mukaan hankkeen taloudelliseen arviointiin, ohjelmasta tuettavien hankkeiden ilmastokestävyys olisi tarvittaessa varmistettava niiden ohjeiden mukaisesti, joita komission olisi laadittava yhdenmukaisesti muita unionin ohjelmia koskevien ohjeiden kanssa.

(4)  Koska Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten vuoksi on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, ilmastotoimet olisi valtavirtaistettava tässä asetuksessa siten, että voidaan saavuttaa yleistavoite, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia EU:n talousarvion menoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen18. Ohjelmasta rahoitettavilta toimilta odotetaan, että 100 prosentilla ohjelman määrärahoista edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, muun muassa seuraavien Rion tunnusmerkkien perusteella: i) 100 prosenttia niiden menojen osalta, jotka liittyvät rautatieinfrastruktuuriin, päästöttömään liikkuvuuteen, hiilettömään kaupunkiliikenteeseen, sähkön siirtoon ja varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, hiilidioksidin siirtoon, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan; ii) 40 prosenttia kestävien navigointikelpoisten sisävesiliikennereittien ja multimodaalikuljetusten osalta. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten huomioon ottamiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamis- ja ilmastokestävyyden varmistamismekanismeissa olisi tehtävä ero hillitsemisen ja sopeutumisen välillä ja niitä olisi toteutettava ennakkoon kaikissa ohjelmointi- ja suunnitteluprosesseissa eikä vain jälkikäteen raportoidessa. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa. Jotta voidaan ehkäistä infrastruktuurin haavoittuvuus mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille ja varmistaa, että hankkeesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästökustannukset otetaan mukaan hankkeen taloudelliseen arviointiin, ohjelmasta tuettavien hankkeiden ilmastokestävyys olisi tarvittaessa varmistettava niiden ohjeiden mukaisesti, joita komission olisi laadittava yhdenmukaisesti muita unionin ohjelmia koskevien ohjeiden kanssa.

_________________

_________________

18 COM(2018) 321, s. 13.

18 COM(2018) 321, s. 13.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Yksi tämän ohjelman tärkeistä tavoitteista on lisätä synergiaa liikenteen, energian ja digitaalitalouden välillä. Tätä varten ohjelmassa olisi hyväksyttävä monialaisia työohjelmia, joilla voidaan puuttua tiettyihin tukitoimien aloihin, joita ovat esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus tai vaihtoehtoiset polttoaineet. Lisäksi kullakin alalla olisi ohjelman mukaisesti voitava pitää avustuskelpoisina lisätekijöitä toiselta alalta, jos tällainen lähestymistapa parantaa investoinnin sosioekonomista hyötyä. Alojen väliseen synergiaan olisi kannustettava toimien valinnan myöntämisperusteissa.

(6)  Yksi tämän ohjelman tärkeistä tavoitteista on lisätä synergiaa liikenteen, energian ja digitaalitalouden välillä. Tätä varten ohjelmassa olisi hyväksyttävä monialaisia työohjelmia, joilla voidaan puuttua tiettyihin tukitoimien aloihin, joita ovat esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus tai päästöttömät teknologiat ja liikenneinfrastruktuuri. Lisäksi kullakin alalla olisi ohjelman mukaisesti voitava pitää avustuskelpoisina lisätekijöitä toiselta alalta, jos tällainen lähestymistapa parantaa investoinnin sosioekonomista hyötyä. Alojen väliseen synergiaan olisi kannustettava toimien valinnan myöntämisperusteissa.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  On tarpeen edistää investointeja älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen kaikkialla unionissa. Komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon ”Eurooppa liikkeellä” 20. Siinä esitettiin laaja valikoima aloitteita, joiden tavoitteena oli tehdä liikenteestä turvallisempaa, kannustaa ottamaan käyttöön älykkäitä tiemaksujärjestelmiä, vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkumista sekä turvata työntekijöille asianmukaiset olosuhteet ja lepoajat. Näihin aloitteisiin olisi varattava unionin rahoitustukea, tarvittaessa myös tämän ohjelman kautta.

(10)  On tarpeen edistää investointeja älykkääseen, päästöttömään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen kaikkialla unionissa. Komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon ”Eurooppa liikkeellä”20. Siinä esitettiin laaja valikoima aloitteita, joiden tavoitteena oli tehdä liikenteestä turvallisempaa, kannustaa ottamaan käyttöön älykkäitä tiemaksujärjestelmiä, vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkumista sekä turvata työntekijöille asianmukaiset olosuhteet ja lepoajat. Näihin aloitteisiin olisi varattava unionin rahoitustukea, tarvittaessa myös tämän ohjelman kautta.

_________________

_________________

20 Komission tiedonanto ”Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (COM(2017) 283).

20 Komission tiedonanto ”Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (COM(2017) 283).

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  TEN-T-suuntaviivoissa edellytetään uusien teknologioiden ja innovoinnin osalta, että TEN-T mahdollistaa hiilestä irtautumisen kaikissa liikennemuodoissa edistämällä energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU21 luodaan yhteinen toimenpidekehys vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle unionissa, jotta voidaan minimoida liikenteen riippuvuus öljystä ja lieventää liikenteen ympäristövaikutuksia. Lisäksi kyseisen direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisia lataus- ja tankkauspisteitä on saatavilla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Marraskuussa 2017 annettujen komission ehdotusten22 mukaan tarvitaan laaja joukko toimenpiteitä, joilla edistetään vähäpäästöistä liikkuvuutta, mukaan lukien rahoitustuki, jos markkinaolosuhteet eivät tarjoa riittävästi kannustimia.

(11)  TEN-T-suuntaviivoissa edellytetään uusien teknologioiden ja innovoinnin osalta, että TEN-T mahdollistaa hiilestä irtautumisen kaikissa liikennemuodoissa edistämällä energiatehokkuutta ja kaikkien fossiilipohjaisten polttoaineiden vaihtoehtojen käyttöä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU21 luodaan yhteinen toimenpidekehys päästöttömän liikkuvuuden kehittämiseen soveltuvan infrastruktuurin käyttöönotolle unionissa, jotta voidaan minimoida liikenteen riippuvuus öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista ja lieventää liikenteen ympäristövaikutuksia. Lisäksi kyseisen direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisia lataus- ja tankkauspisteitä on saatavilla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Marraskuussa 2017 annettujen komission ehdotusten22 mukaan tarvitaan laaja joukko toimenpiteitä, joilla edistetään päästötöntä liikkuvuutta, mukaan lukien rahoitustuki, jos markkinaolosuhteet eivät tarjoa riittävästi kannustimia.

_________________

_________________

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).

22 Komission tiedonanto Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä (COM(2017) 675).

22 Komission tiedonanto Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä (COM(2017) 675).

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Jotta voidaan tehostaa liikennehankkeiden toteuttamista verkon vähemmän kehittyneissä osissa, ohjelmaan olisi siirrettävä koheesiorahastosta varoja liikennehankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinta olisi alkuvaiheessa ja siirrettävän määrärahan 70 prosentin rajoissa toteutettava noudattaen koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Jäljelle jäävä 30 prosenttia siirrettävästä määrärahasta olisi jaettava kilpailun pohjalta etupäässä rajatylittäville ja puuttuvien yhteyksien rakentamista koskeville hankkeille jäsenvaltioissa, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta. Komission olisi tuettava koheesiorahastosta saatavaan rahoitukseen oikeutettuja jäsenvaltioita niiden pyrkiessä laatimaan asianmukaisia hankesuunnitelmia, erityisesti parantamalla asianomaisten julkishallintojen institutionaalisia valmiuksia.

(13)  Jotta voidaan tehostaa liikennehankkeiden toteuttamista verkon vähemmän kehittyneissä osissa, ohjelmaan olisi siirrettävä koheesiorahastosta varoja päästöttömien hankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinta olisi alkuvaiheessa ja siirrettävän määrärahan 70 prosentin rajoissa toteutettava noudattaen koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Jäljelle jäävä 30 prosenttia siirrettävästä määrärahasta olisi jaettava kilpailun pohjalta etupäässä rajatylittäville ja puuttuvien yhteyksien rakentamista koskeville hankkeille jäsenvaltioissa, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta. Komission olisi tuettava koheesiorahastosta saatavaan rahoitukseen oikeutettuja jäsenvaltioita niiden pyrkiessä laatimaan asianmukaisia hankesuunnitelmia, erityisesti parantamalla asianomaisten julkishallintojen institutionaalisia valmiuksia.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 347/201327 yksilöidään Euroopan laajuiset ensisijaiset energiainfrastruktuurit, joiden toteuttaminen on olennaisen tärkeää unionin energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, yksilöidään yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka ovat tarpeen näiden ensisijaisten infrastruktuurien toteuttamiseksi, sekä säädetään lupien myöntämistä, julkisen sektorin osallistumista ja sääntelyä koskevista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja/tai helpottaa tällaisten hankkeiden toteuttamista, mukaan lukien perusteet, joilla määritetään näiden hankkeiden kelpoisuus saada unionin rahoitustukea.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 347/201327 yksilöidään Euroopan laajuiset ensisijaiset energiainfrastruktuurit, joiden toteuttaminen on olennaisen tärkeää unionin energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, yksilöidään yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka ovat tarpeen näiden ensisijaisten infrastruktuurien toteuttamiseksi, sekä säädetään lupien myöntämistä, julkisen sektorin osallistumista ja sääntelyä koskevista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja/tai helpottaa tällaisten hankkeiden toteuttamista, mukaan lukien perusteet, joilla määritetään näiden hankkeiden kelpoisuus saada unionin rahoitustukea. Luetteloa yhteistä etua koskevista hankkeista ja kelpoisuusperusteista olisi tarkistettava, jotta siinä otettaisiin kaikin puolin huomioon Pariisin sopimuksen päämäärät ja tavoitteet sekä vuotta 2030 ja sen jälkeistä aikaa koskevat unionin ilmasto- ja energiatavoitteet.

_________________

_________________

27 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39).

27 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39).

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Verkkoinfrastruktuurin täydentäminen on edelleen keskeinen tekijä uusiutuvaa energiaa koskevassa kehitystyössä, ja uusiutuvaa energiaa koskevan rajatylittävän yhteistyön mukaan ottaminen vastaa Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -aloitteen yhteydessä omaksuttua lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on yhteisvastuullisesti saavuttaa uusiutuvan energian tavoite vuoteen 2030 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen pitkän aikavälin tavoitteiden myötä muuttunutta toimintapoliittista ympäristöä.

(19)  Verkkoinfrastruktuurin täydentäminen on edelleen keskeinen tekijä uusiutuvaa energiaa koskevassa kehitystyössä, ja uusiutuvaa energiaa koskevan rajatylittävän yhteistyön mukaan ottaminen vastaa Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -aloitteen yhteydessä omaksuttua lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on yhteisvastuullisesti saavuttaa uusiutuvan energian vähintään 32 prosentin osuus vuoteen 2030 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen pitkän aikavälin tavoitteiden myötä muuttunutta toimintapoliittista ympäristöä.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Innovatiivinen infrastruktuuriteknologia, joka mahdollistaa siirtymisen vähähiilisiin energia- ja liikkuvuusjärjestelmiin ja auttaa parantamaan toimitusvarmuutta, on välttämätön unionin hiilestä irtautumisen tavoitteiden kannalta. Komissio painotti 23 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta”28 erityisesti, että sähkön roolin vahvistuminen, jossa uusiutuvat energialähteet muodostavat puolet sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, edistää entistä enemmän hiilestä irtautumista tähän asti fossiilisten polttoaineiden hallitsemilla aloilla, kuten liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä ja jäähdytyksessä, ja että Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin politiikassa keskitytään yhä enemmän sähkön yhteenliitäntöihin, sähkön varastointiin ja älykkäitä verkkoja koskeviin hankkeisiin. Unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden tukemiseksi olisi harkittava vakavasti ja käsiteltävä tärkeysjärjestyksessä ensisijaisina sellaisia teknologioita ja hankkeita, joilla edistetään siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Komission tavoitteena on lisätä ohjelmasta tuettavia hankkeita, jotka koskevat älykkäitä verkkoja, innovatiivista varastointia ja hiilidioksidin siirtoa.

(20)  Innovatiivinen infrastruktuuriteknologia, joka mahdollistaa siirtymisen hiilettömiin energia- ja liikkuvuusjärjestelmiin ja auttaa parantamaan toimitusvarmuutta, on välttämätön unionin hiilestä irtautumisen tavoitteiden kannalta. Komissio painotti 23 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta28 erityisesti, että sähkön roolin vahvistuminen, jossa uusiutuvat energialähteet muodostavat puolet sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, edistää entistä enemmän hiilestä irtautumista tähän asti fossiilisten polttoaineiden hallitsemilla aloilla, kuten liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä ja jäähdytyksessä, ja että Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin politiikassa keskitytään yhä enemmän sähkön yhteenliitäntöihin, sähkön varastointiin ja älykkäitä verkkoja koskeviin hankkeisiin. Unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden tukemiseksi olisi harkittava vakavasti ja käsiteltävä tärkeysjärjestyksessä ensisijaisina sellaisia teknologioita ja hankkeita, joilla edistetään siirtymistä hiilettömään talouteen. Komission tavoitteena on lisätä ohjelmasta tuettavia hankkeita, jotka koskevat älykkäitä verkkoja, innovatiivista varastointia ja hiilidioksidin siirtoa.

_________________

_________________

28 KOM(2017) 718

28 COM(2017)0718.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(32 a)  Olisi varmistettava unionin talousarvioon liittyvien innovatiivisten rahoitusvälineiden ja -järjestelyjen mahdollisimman suuri avoimuus, vastuuvelvollisuus ja demokraattinen valvonta etenkin siltä osin, mikä on niiden odotettu ja toteutunut vaikutus unionin tavoitteiden saavuttamiseen.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(35)  Unionin tasolla talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on kehys, jonka puitteissa voidaan yksilöidä tärkeimmät kansalliset uudistustarpeet ja seurata niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa näiden uudistustavoitteiden tukemiseksi. Nämä strategiat olisi esitettävä kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä, jotta voidaan hahmotella ja koordinoida kansallisella ja/tai unionin rahoituksella tuettavia ensisijaisia investointihankkeita. Niiden olisi myös autettava käyttämään unionin rahoitusta johdonmukaisesti ja maksimoimaan tapauksen mukaan erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston, Euroopan investointien vakautusjärjestelyn, InvestEU:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitustuesta saatava lisäarvo. Rahoitustukea olisi myös käytettävä tavalla, joka on yhdenmukainen unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

(35)  Unionin tasolla talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on kehys, jonka puitteissa voidaan yksilöidä tärkeimmät kansalliset uudistustarpeet ja seurata niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa näiden uudistustavoitteiden tukemiseksi. Nämä strategiat olisi esitettävä kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä, jotta voidaan hahmotella ja koordinoida kansallisella ja/tai unionin rahoituksella tuettavia ensisijaisia investointihankkeita ja välttää ristiriidat unionin painopisteiden kanssa, myös Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten kanssa. Niiden olisi myös autettava käyttämään unionin rahoitusta johdonmukaisesti ja maksimoimaan tapauksen mukaan erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston, Euroopan investointien vakautusjärjestelyn, InvestEU:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitustuesta saatava lisäarvo. Rahoitustukea olisi myös käytettävä tavalla, joka on yhdenmukainen unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  ’vaihtoehtoisilla polttoaineilla’ direktiivin 2014/94/EU 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita;

Poistetaan.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – n alakohta

Komission teksti

Tarkistus

n)  ’tutkimuksilla’ hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, kuten valmistelevat tutkimukset, kartoitukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit, testit ja validointitutkimukset, mukaan lukien ohjelmistojen muodossa olevat tutkimukset, sekä muut tekniset tukitoimenpiteet, kuten ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen kokonaissuunnittelussa ja -kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi asianomaisten kohteiden tutkiminen ja rahoitusjärjestelyn valmistelu;

n)  ’tutkimuksilla’ hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, kuten valmistelevat tutkimukset, kartoitukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit, testit ja validointitutkimukset, mukaan lukien ohjelmistojen muodossa olevat tutkimukset, sekä muut tekniset tukitoimenpiteet, kuten ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen kokonaissuunnittelussa ja -kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi asianomaisten kohteiden tutkiminen, rahoitusjärjestelyn valmistelu sekä ympäristövaikutusten arvioinnit ja strategiset ympäristöarvioinnit;

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman yleinen tavoite on kehittää ja uudenaikaistaa Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, ottaen huomioon hiilestä irtautumista koskevat pitkän aikavälin sitoumukset ja painottaen synergiaa edellä mainittujen alojen välillä.

1.  Ohjelman yleinen tavoite on kehittää ja uudenaikaistaa Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, ottaen huomioon hiilestä irtautumista koskevat pitkän aikavälin sitoumukset ja painottaen synergiaa edellä mainittujen alojen välillä. Ohjelmalla tuetaan erityisesti infrastruktuurihankkeita, jotka auttavat minimoimaan ulkoiset kustannukset turvallisuuden, ympäristön ja ilmaston aloilla.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  edistää tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, kestävän, osallistavan, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi;

i)  edistää kestäviin, tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, päästöttömän, osallistavan, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi;

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  energia-alalla edistää sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottavat hiilestä irtautumista ja toimitusvarmuuden turvaamista sekä rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla;

b)  energia-alalla edistää sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen, energiatehokkuuteen tehtäviin investointeihin, uusiutuvaan energiaan ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottavat hiilestä irtautumista ja varmistavat energiaomavaraisuuden sekä helpottavat rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla;

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista ja alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät. Tätä määrää voidaan käyttää myös hankkeiden valmistelua tukevien liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista ja alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät. Tätä määrää voidaan käyttää myös hankkeiden valmistelua tukevien liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen, ympäristövaikutusten arvioinnit ja strategiset ympäristöarvioinnit mukaan luettuina.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.  Koheesiorahastosta siirrettävistä määristä 30 prosenttia annetaan välittömästi kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti ja siten, että etusijalla ovat rajatylittävät ja vielä puuttuvat yhteydet. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava siirrettävien varojen 70 prosentin osuuden osalta koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

8.  Koheesiorahastosta siirrettävistä määristä 30 prosenttia annetaan välittömästi kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen kestävien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti ja siten, että etusijalla ovat rajatylittävät ja vielä puuttuvat yhteydet. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava siirrettävien varojen 70 prosentin osuuden osalta koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen kestävään infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen kestävien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.  Unionin talousarvioon liittyvien innovatiivisten rahoitusvälineiden ja -järjestelyjen avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja demokraattista valvontaa on pidettävä äärimmäisen tärkeänä, etenkin siltä osin, mikä on niiden odotettu ja toteutunut vaikutus tässä asetuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla edistetään 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista. Tällaisia toimia ovat erityisesti tutkimukset, työt ja muut liitännäistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman ja alakohtaisten suuntaviivojen hallinnoimiseksi ja toteuttamiseksi.

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla edistetään 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista. Tällaisia toimia ovat erityisesti tutkimukset, työt ja muut liitännäistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman ja alakohtaisten suuntaviivojen hallinnoimiseksi ja toteuttamiseksi, ympäristövaikutusten arvioinnit ja strategiset ympäristöarvioinnit mukaan luettuina.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

a)  Tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin liittyvät toimet:

a)  Kestäviin, tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin liittyvät toimet:

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

b)  Älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet:

b)  Älykkääseen, päästöttömään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet:

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv)  toimet uuden teknologian ja innovaatioiden tukemiseksi, mukaan lukien automaatio, tehostetut liikennepalvelut, liikennemuotojen integrointi ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 33 artiklan mukaisesti;

iv)  toimet uuden teknologian ja innovaatioiden tukemiseksi, mukaan lukien automaatio, tehostetut liikennepalvelut, liikennemuotojen integrointi ja päästöttömän liikkuvuuden toteuttamiseen soveltuva infrastruktuuri, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 33 artiklan mukaisesti;

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  yhdenmukaisuus unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

i)  yhdenmukaisuus asetuksessa (EU) .../... [hallintoasetus] tarkoitettujen unionin ja kansallisten pitkän aikavälin strategioiden kanssa Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Kun ehdotuksia arvioidaan myöntämisperusteiden pohjalta, ilmastonmuutoksen vaikutusten sietokyky on tarvittaessa otettava huomioon ilmastohaavoittuvuus- ja riskiarvioinnilla, johon sisältyy tarvittavia mukautustoimenpiteitä.

2.  Kun ehdotuksia arvioidaan myöntämisperusteiden pohjalta, ilmastonmuutoksen vaikutusten sietokyky on otettava huomioon ilmastohaavoittuvuus- ja riskiarvioinnilla, johon sisältyy tarvittavia mukautustoimenpiteitä.

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksellä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.  Komissio hyväksyy työohjelmat delegoiduilla säädöksillä tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-a)  täydennetään tätä asetusta hyväksymällä 19 artiklassa tarkoitetut työohjelmat;

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Liite I – IV osa – 3 kohta – 1 alakohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)  ilmansaasteet ja muu paikallinen saastuminen;

f)  ilma, maaperä ja vedenlaatu sekä muu paikallinen saastuminen;

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

Liite I – IV osa – 3 kohta – 1 alakohta – g a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

g a)  terveys;

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Liite I – IV osa – 4 kohta – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Valittaessa rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla komissio pyrkii hallittavissa olevaan kokonaismäärään. Komissio pyrkii varmistamaan asianmukaisen maantieteellisen tasapainon yksilöitäessä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla. Hankkeiden yksilöinnissä voi käyttää alueellisia ryhmittymiä.

Valittaessa rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla komissio pyrkii hallittavissa olevaan kokonaismäärään. Komissio pyrkii varmistamaan asianmukaisen maantieteellisen tasapainon yksilöitäessä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla. Hankkeiden yksilöinnissä voi käyttää alueellisia ryhmittymiä sekä asetuksen (EU) .../... [hallintoasetus] 11 artiklassa säädettyjä alueellisen yhteistyön mekanismeja.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Verkkojen Eurooppa -väline

Viiteasiakirjat

COM(2018)0438 – C8-0255/2018 – 2018/0228(COD)

Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

14.6.2018

TRAN

14.6.2018

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

14.6.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Adina-Ioana Vălean

21.6.2018

55 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

       

5.7.2018

Hyväksytty (pvä)

13.9.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

1

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Catherine Bearder, Simona Bonafè, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, José Inácio Faria, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Jytte Guteland, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Lukas Mandl, Jiří Maštálka, Rory Palmer, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, John Procter, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Linnéa Engström, Elena Gentile, Rebecca Harms, Carolina Punset, Bart Staes, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Santiago Fisas Ayxelà, Tonino Picula, Lieve Wierinck

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Catherine Bearder, Carolina Punset, Nils Torvalds, Lieve Wierinck

PPE

Birgit Collin Langen, José Inácio Faria, Santiago Fisas Ayxelà, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Giovanni La Via, Lukas Mandl, Annie Schreijer Pierik, Adina Ioana Vălean

S&D

Simona Bonafè, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Elena Gentile, Jytte Guteland, Jo Leinen, Rory Palmer, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Tonino Picula, Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli

Verts/ALE

Marco Affronte, Margrete Auken, Linnéa Engström, Rebecca Harms, Davor Škrlec, Bart Staes

1

-

GUE/NGL

Jiří Maštálka

4

0

ECR

Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, John Procter

ENF

Sylvie Goddyn

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.11.2018)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(COM(2018)0438 – C8‑0255/2018 – 2018/0228(COD))

Valmistelija: Mirosław Piotrowski

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta on tarkoitus luoda oikeusperusta Verkkojen Eurooppa -välineelle vuosiksi 2021–2027. Verkkojen Eurooppa -välineen päätarkoituksena on tukea EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa liikenne-, energia- ja digitaalialoilla kehittämällä Euroopan laajuisia verkkoja. Ehdotuksessa tuodaan esille myös ajatus siitä, että välineellä edistettäisiin rajat ylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian tuottamisessa.

Oletuksena on lisäksi, että Euroopassa pyritään pääsemään kokonaan eroon liikennekuolemista, saavuttamaan päästötön ja paperiton liikkuvuus ja että Eurooppa nousee edelläkävijäksi digitaalitalouden alalla. Nykyaikainen, puhdas, älykäs, kestävä, osallistava, turvallinen ja varma infrastruktuuri tarjoaa konkreettisia etuja unionin kansalaisille ja yrityksille, ja sen ansiosta matkustaminen, tavaroiden kuljetus sekä energian ja laadukkaiden digitaalipalvelujen käyttö on tehokasta.

Välineellä pyritään myös tukemaan kestävää kasvua, joka vuorostaan edistää yhteiskunnallista integraatiota uudenaikaisten ja erittäin tehokkaiden Euroopan laajuisten verkkojen avulla. Tämä aloite hyödyttää koko Euroopan unionia. Se tarkoittaa sekä kilpailukyvyn paranemista, taloudellisen, yhteiskunnallisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääntymistä että kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä, parempaa ilmanlaatua, vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämistä ja uusiutuvien energialähteiden edelleen kehittämisen tukemista.

Näitä tavoitteita ei kuitenkaan voida saavuttaa kiinnittämättä huomiota energiaturvallisuuteen. Tämän vuoksi on tarpeen kehittää toimia, joiden avulla päästään eroon riippuvuudesta EU:n ulkopuolelta peräisin olevista fossiilista polttoaineista. Osana päästöttömyyteen pyrkimistä on tuettava puhdasta hiiliteknologiaa – hiilen muuttamista kaasuksi, jotta siitä saadaan vetyä, joka on 2000-luvun polttoaine. Tämä edistää myös EU:n ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa ja mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen.

On tärkeää edistää sisävesireittien kehittämistä ja erityisesti itä-länsi- ja pohjoinen-etelä-yhteyksiä. TEN-T-ydinverkon käytäviä olisi laajennettava uusilla sisävesireiteillä. Vesireittien rahoitusta on lisättävä, sillä vesiliikenne on ympäristöystävällinen kuljetusmuoto.

Jäsenvaltioiden oikeutta varainhoidon valvontaan olisi painotettava. Asetuksessa olisi säädettävä, että jäsenvaltioiden olisi ensin hyväksyttävä EU:n rahoitusta koskevat hakemukset. Komission olisi hallinnoitava ohjelmaa läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa selkeästi määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Jotta Verkkojen Eurooppa -väline täyttää tarkoituksensa, siinä on otettava huomioon jäsenvaltioiden kansalliset investointistrategiat. Jäsenvaltioiden koordinointi on tarpeen hakuprosessissa, jotta varmistetaan käytettävissä olevien varojen optimaalinen käyttö, erityisesti koska osa varoista siirretään koheesiorahastosta ja hankkeita on määrä rahoittaa eri budjettikohdista ja eri ehdotuspyyntöjen perusteella. Jäsenvaltioiden tehtävä ja velvollisuudet olisi määritettävä tässä asetuksessa, jotta varmistetaan selkeä, täsmällinen ja yhdenmukainen hallinnointijärjestelmä koko ohjelmakauden ajaksi. Se olisi selkeä oikeusperusta kaikille osapuolille.

Etusija olisi annettava rajatylittävien osuuksien ja EU:n raja-alueiden rahoittamiselle.

Rajatylittävä osuus olisi määriteltävä selkeästi. Edelliseen asetukseen verrattuna se on poistettu tästä ehdotuksesta. Tämä on tärkeää, koska rajatylittävät hankkeet ovat yksi rahoituksen keskeisistä painopisteistä.

Asetusehdotuksessa määritelty liikennealan erityistavoite on sopeuttaa TEN-T-verkko sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin, ja sen mukaisesti erityistapauksissa olisi oltava mahdollista rahoittaa liikenneinfrastruktuuria, jota TEN-T-verkko ei kata, jos se sijaitsee sellaisen reitin varrella, joka on samansuuntainen kuin sotilaallisen liikkuvuuden kannalta keskeisen tärkeä reitti.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi unioni tarvitsee ajanmukaisen ja tehokkaan infrastruktuurin, joka edistää unionin ja sen eri alueiden välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Näillä yhteyksillä on määrä helpottaa henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Euroopan laajuisilla verkoilla olisi helpotettava rajatylittäviä yhteyksiä, lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistettävä kilpailukykyisemmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

(1)  Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi ja uusien työpaikkojen luomisen edistämiseksi unioni tarvitsee ajanmukaisen ja tehokkaan infrastruktuurin, jonka on edistettävä unionin ja sen eri alueiden välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Näillä yhteyksillä on helpotettava henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Euroopan laajuisilla verkoilla on helpotettava rajatylittäviä yhteyksiä ottamalla huomioon talouskehitys ja palvelualan suuntaukset, lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistettävä kilpailukykyisemmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Ohjelmalla olisi pyrittävä tukemaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta kestäviä sekä sosiaalisesti kestäviä hankkeita ja tarvittaessa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Erityisesti olisi vahvistettava ohjelman osuutta Pariisin sopimuksen tavoitteiden, vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä hiilestä irtautumista koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen.

(3)  Ohjelmalla on pyrittävä tukemaan ilmastonmuutokseen liittyviä ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä hankkeita ja keskittymään ohjelmiin, joilla ehkäistään ja torjutaan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopivien keinojen löytämiseksi siihen sopeutumiseen. Erityisesti olisi vahvistettava ohjelman osuutta Pariisin sopimuksen tavoitteiden, vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä hiilestä irtautumista koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Koska Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten vuoksi on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, ilmastotoimet olisi valtavirtaistettava tässä asetuksessa siten, että voidaan saavuttaa yleistavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarvion menoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen18. Ohjelmasta rahoitettavilta toimilta odotetaan, että 60 prosentilla ohjelman määrärahoista edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, muun muassa seuraavien Rion tunnusmerkkien perusteella: i) 100 prosenttia niiden menojen osalta, jotka liittyvät rautatieinfrastruktuuriin, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, sähkön siirtoon ja varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, hiilidioksidin siirtoon ja uusiutuvaan energiaan; 40 prosenttia sisävesiliikenteen, multimodaalikuljetusten ja kaasuinfrastruktuurin osalta – jos se mahdollistaa uusiutuvan vedyn tai biometaanin käytön lisäämisen. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa. Jotta voidaan ehkäistä infrastruktuurin haavoittuvuus mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille ja varmistaa, että hankkeesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästökustannukset otetaan mukaan hankkeen taloudelliseen arviointiin, ohjelmasta tuettavien hankkeiden ilmastokestävyys olisi tarvittaessa varmistettava niiden ohjeiden mukaisesti, joita komission olisi laadittava yhdenmukaisesti muita unionin ohjelmia koskevien ohjeiden kanssa.

(4)  Koska Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten vuoksi on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, ilmastotoimet olisi valtavirtaistettava tässä asetuksessa siten, että voidaan saavuttaa yleistavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarvion menoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen18. Ohjelmasta rahoitettavilta toimilta odotetaan, että 60 prosentilla ohjelman määrärahoista edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, muun muassa seuraavien Rion tunnusmerkkien perusteella: i) 100 prosenttia niiden menojen osalta, jotka liittyvät rautatieinfrastruktuuriin, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, sähkön siirtoon ja varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, hiilidioksidin siirtoon ja uusiutuvaan energiaan; 40 prosenttia sisävesiliikenteen, multimodaalikuljetusten ja kaasuinfrastruktuurin osalta – jos se mahdollistaa uusiutuvan vedyn tai biometaanin käytön lisäämisen. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa. Jotta voidaan ehkäistä infrastruktuurin haavoittuvuus mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille ja varmistaa, että hankkeesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästökustannukset otetaan mukaan hankkeen taloudelliseen arviointiin, ohjelmasta tuettavien hankkeiden pitkäaikainen ilmastokestävyys olisi tarvittaessa varmistettava niiden ohjeiden mukaisesti, joita komission olisi laadittava johdonmukaisesti muita unionin ohjelmia koskevien ohjeiden kanssa.

_________________

_________________

18 COM(2018) 321, s 13.

18 COM(2018) 321, s. 13

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Yksi tämän ohjelman tärkeistä tavoitteista on lisätä synergiaa liikenteen, energian ja digitaalitalouden välillä. Tätä varten ohjelmassa olisi hyväksyttävä monialaisia työohjelmia, joilla voidaan puuttua tiettyihin tukitoimien aloihin, joita ovat esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus tai vaihtoehtoiset polttoaineet. Lisäksi kullakin alalla olisi ohjelman mukaisesti voitava pitää avustuskelpoisina lisätekijöitä toiselta alalta, jos tällainen lähestymistapa parantaa investoinnin sosioekonomista hyötyä. Alojen väliseen synergiaan olisi kannustettava toimien valinnan myöntämisperusteissa.

(6)  Yksi tämän ohjelman tärkeistä tavoitteista on lisätä synergiaa ja täydentävyyttä liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välillä ottamalla huomioon uusien teknologioiden nopea kehitys näillä aloilla. Tätä varten ohjelmassa olisi hyväksyttävä monialaisia työohjelmia, joilla voidaan puuttua tiettyihin tukitoimien aloihin, joita ovat esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus tarvittavine digitaalisine infrastruktuureineen tai vaihtoehtoiset polttoaineet. Lisäksi kullakin edellä mainitulla alalla olisi ohjelman mukaisesti voitava katsoa tukikelpoisiksi joitakin lisätekijöitä toiselta alalta, jos tällainen lähestymistapa parantaa investoinnin sosioekonomista hyötyä. Edellä mainittuun alojen väliseen synergiaan olisi kannustettava toimien valinnan myöntämisperusteissa, ja lisäksi olisi pyrittävä täydentävyyteen muiden unionin välineiden kanssa.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201319 vahvistetuissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoissa, jäljempänä ’TEN-T-suuntaviivat’, yksilöidään TEN-T-verkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä. Näiden suuntaviivojen mukaisesti ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä siten, että luodaan uutta infrastruktuuria ja parannetaan merkittävästi olemassa olevan infrastruktuurin tasoa ja palautetaan sitä ennalleen.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201319 vahvistetuissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoissa, jäljempänä ’TEN-T-suuntaviivat’, yksilöidään TEN-T-verkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä. Näiden suuntaviivojen mukaisesti ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä siten, että luodaan uutta infrastruktuuria ja uusia rajat ylittäviä yhteyksiä ja parannetaan merkittävästi olemassa olevan infrastruktuurin tasoa ja palautetaan sitä ennalleen. Samaan aikaan ydinverkon valmiiksi saattamisen kanssa olisi edistettävä ensisijaisesti julkisen liikenteen ympäristöystävällistä liittämistä TEN-T:n solmukohtiin.

_________________

_________________

19 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

19 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  TEN-T-suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen tukea ensi sijassa rajatylittävien ja puuttuvien yhteyksien toteuttamista sekä varmistaa tarvittaessa, että tuetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaisesti laadittujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien kanssa ja vastaavat verkon yleistä kehittämistä toimintavarmuuden ja yhteentoimivuuden osalta.

(8)  TEN-T-suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen tukea ensi sijassa rajatylittävien yhteyksien, puuttuvien yhteyksien, liikenteen pullonkaulojen ja kaupunkisolmukohtien toteuttamista sekä varmistaa tarvittaessa, että tuetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaisesti laadittujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien kanssa ja vastaavat verkon yleistä kehittämistä toimintavarmuuden ja yhteentoimivuuden osalta.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Jotta voidaan ottaa huomioon lisääntyvät liikennevirrat ja verkon kehittyminen, ydinverkon käytävien suuntausta ja ennalta yksilöityjä osuuksia olisi mukautettava. Mukautusten olisi oltava oikeasuhteisia, jotta voidaan säilyttää käytävien kehittämisen ja koordinoinnin johdonmukaisuus ja tehokkuus. Sen vuoksi ydinverkon käytävien pituutta ei pitäisi lisätä yli 15 prosentilla.

(9)  Jotta voidaan ottaa huomioon lisääntyvät liikennevirrat ja verkon kehittyminen, ydinverkon käytävien suuntausta, kaupunkisolmukohtia ja ennalta yksilöityjä osuuksia olisi mukautettava. Mukautusten olisi oltava oikeasuhteisia, jotta voidaan säilyttää käytävien kehittämisen ja koordinoinnin välinen tasapaino, johdonmukaisuus ja tehokkuus. Sen vuoksi ydinverkon käytävien pituutta ei pitäisi lisätä yli 15 prosentilla.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  On tarpeen edistää investointeja älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen kaikkialla unionissa. Komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon ”Eurooppa liikkeellä”20. Siinä esitettiin laaja valikoima aloitteita, joiden tavoitteena oli tehdä liikenteestä turvallisempaa, kannustaa ottamaan käyttöön älykkäitä tiemaksujärjestelmiä, vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkumista sekä turvata työntekijöille asianmukaiset olosuhteet ja lepoajat. Näihin aloitteisiin olisi varattava unionin rahoitustukea, tarvittaessa myös tämän ohjelman kautta.

(10)  On tarpeen edistää investointeja älykkääseen, tasapainoiseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen paikallisen ja alueellisen kehityksen tarpeisiin sopeutettuna kaikkialla unionissa. Komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon ”Eurooppa liikkeellä”. Siinä esitettiin laaja valikoima aloitteita, joiden tavoitteena oli tehdä liikenteestä turvallisempaa, kannustaa ottamaan käyttöön älykkäitä tiemaksujärjestelmiä, vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkumista sekä turvata työntekijöille asianmukaiset olosuhteet ja lepoajat. Näihin aloitteisiin olisi varattava unionin rahoitustukea, tarvittaessa myös tämän ohjelman kautta.

_________________

_________________

20 Komission tiedonanto ”Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (COM(2017) 283).

20 Komission tiedonanto ”Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (COM(2017) 283).

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  TEN-T-suuntaviivoissa edellytetään uusien teknologioiden ja innovoinnin osalta, että TEN-T mahdollistaa hiilestä irtautumisen kaikissa liikennemuodoissa edistämällä energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU21 luodaan yhteinen toimenpidekehys vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle unionissa, jotta voidaan minimoida liikenteen riippuvuus öljystä ja lieventää liikenteen ympäristövaikutuksia. Lisäksi kyseisen direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisia lataus- ja tankkauspisteitä on saatavilla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Marraskuussa 2017 annettujen komission ehdotusten22 mukaan tarvitaan laaja joukko toimenpiteitä, joilla edistetään vähäpäästöistä liikkuvuutta, mukaan lukien rahoitustuki, jos markkinaolosuhteet eivät tarjoa riittävästi kannustimia.

(11)  TEN-T-suuntaviivoissa edellytetään uusien teknologioiden ja innovoinnin osalta, että TEN-T mahdollistaa hiilestä irtautumisen kaikissa liikennemuodoissa edistämällä energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU21 luodaan yhteinen toimenpidekehys vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle unionissa, jotta voidaan minimoida liikenteen riippuvuus öljystä ja lieventää liikenteen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Lisäksi kyseisen direktiivin mukaan jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten on investoitava asianmukaiseen infrastruktuuriin ja varmistettava, että julkisia lataus- ja tankkauspisteitä on saatavilla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Marraskuussa 2017 annettujen komission ehdotusten22 mukaan tarvitaan laaja joukko toimenpiteitä, joilla edistetään vähäpäästöistä liikkuvuutta, mukaan lukien rahoitustuki, jos markkinaolosuhteet eivät tarjoa riittävästi kannustimia.

_________________

_________________

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).

22 Komission tiedonanto Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä (COM(2017) 675).

22 Komission tiedonanto Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä (COM(2017) 675).

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Jotta voidaan tehostaa liikennehankkeiden toteuttamista verkon vähemmän kehittyneissä osissa, ohjelmaan olisi siirrettävä koheesiorahastosta varoja liikennehankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinta olisi alkuvaiheessa ja siirrettävän määrärahan 70 prosentin rajoissa toteutettava noudattaen koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Jäljelle jäävä 30 prosenttia siirrettävästä määrärahasta olisi jaettava kilpailun pohjalta etupäässä rajatylittäville ja puuttuvien yhteyksien rakentamista koskeville hankkeille jäsenvaltioissa, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta. Komission olisi tuettava koheesiorahastosta saatavaan rahoitukseen oikeutettuja jäsenvaltioita niiden pyrkiessä laatimaan asianmukaisia hankesuunnitelmia, erityisesti parantamalla asianomaisten julkishallintojen institutionaalisia valmiuksia.

(13)  Jotta voidaan tehostaa puuttuvien yhteyksien valmiiksi saattamista tai mahdollistaa nykyisten pois käytöstä olevien yhteyksien uusi käyttöönotto rajatylittävien liikennehankkeiden osalta verkon vähemmän kehittyneissä osissa, koheesiorahastosta voitaisiin suunnitella varojen osoittamista asetuksessa (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liikennehankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. Siirtoon sovellettavista ehdoista päätetään edellä mainitussa asetuksessa vastaaviin kansallisiin määrärahoihin vuosina 2014–2020 sovellettavan menettelyn mukaisesti. Komission olisi annettava mahdollisimman suurta tukea koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuille jäsenvaltioille. Etusijalle olisi asetettava olemassa olevien rajatylittävien yhteyksien parantaminen, investoinnit alueille, joilla on paljon liikennettä, ja puuttuvien yhteyksien luominen liikenteen pullonkauloista poistamiseksi. Komission olisi tuettava jäsenvaltioita niiden pyrkiessä laatimaan asianmukaisia hankesuunnitelmia, erityisesti parantamalla asianomaisten julkishallintojen institutionaalisia valmiuksia.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Tiedonannossaan ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”26 komissio toi esiin syrjäisimpien alueiden erityisiä liikennetarpeita ja korosti, että näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan unionin rahoitusta, myös tästä ohjelmasta.

(15)  Tiedonannossaan ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” komissio toi esiin syrjäisimpien alueiden erityisiä liikennetarpeita ja korosti, että näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan unionin rahoitusta, myös tästä ohjelmasta. Kesäkuussa 2017 laaditussa syrjäisimpiä alueita koskevassa pöytäkirjassa painotetaan, että on tärkeää luoda liikenneverkko, jossa on otettu huomioon syrjäisimpien alueiden tilanne ja johon sisältyy SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisesti syrjäisimpiä alueita varten mukautettuja toimenpiteitä maantie-, meri- ja lentoliikenteessä, mukaan lukien kannustimet intermodaalisen liikenteen kehittämistä varten.

_________________

_________________

26 COM (2017)623.

26 COM (2017)623.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Direktiivissä [uudelleen laadittu uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi] painotetaan tarvetta luoda puitteet, jotka mahdollistavat unionin varojen tehostetun käytön. Erityisesti mainitaan toimet uusiutuvaa energiaa koskevan yhteistyön tukemiseksi yli rajojen.

(18)  Direktiivissä [uudelleen laadittu uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi] painotetaan tarvetta luoda puitteet, jotka mahdollistavat unionin varojen tehostetun käytön. Erityisesti mainitaan toimet uusiutuvaa energiaa ja kiertotaloutta koskevien yhteistyöhankkeiden täytäntöönpanon tukemiseksi yli rajojen.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Verkkoinfrastruktuurin täydentäminen on edelleen keskeinen tekijä uusiutuvaa energiaa koskevassa kehitystyössä, ja uusiutuvaa energiaa koskevan rajatylittävän yhteistyön mukaan ottaminen vastaa Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -aloitteen yhteydessä omaksuttua lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on yhteisvastuullisesti saavuttaa uusiutuvan energian tavoite vuoteen 2030 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen pitkän aikavälin tavoitteiden myötä muuttunutta toimintapoliittista ympäristöä.

(19)  Verkkoinfrastruktuurin täydentäminen on edelleen keskeinen tekijä uusiutuvaa energiaa koskevassa kehitystyössä, ja uusiutuvaa energiaa ja kiertotaloutta koskevan rajatylittävän yhteistyön mukaan ottaminen vastaa Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -aloitteen yhteydessä omaksuttua lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on yhteisvastuullisesti saavuttaa uusiutuvan energian tavoite vuoteen 2030 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen pitkän aikavälin tavoitteiden myötä muuttunutta toimintapoliittista ympäristöä.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen tarvitaan digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria. Euroopan teollisuuden digitalisaatio sekä liikenteen, energian, terveydenhuollon ja julkishallinnon kaltaisten alojen uudenaikaistaminen riippuvat luotettavien ja edullisten suuren ja erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteyksien saatavuudesta. Digitaalisista yhteyksistä on tullut yksi ratkaisevista tekijöistä, joilla voidaan edistää taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen kaventamista sekä tukea paikallistalouksien uudenaikaistamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista. Ohjelman tuki digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria koskeville toimille olisi suhteutettava tällaisen infrastruktuurin kasvavaan tärkeyteen talouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Sen vuoksi on tarpeen säätää yhteistä etua koskevista digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeista, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja kumota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/201429.

(21)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen tarvitaan digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria. Euroopan teollisuuden digitalisaatio sekä liikenteen, energian, terveydenhuollon ja julkishallinnon kaltaisten alojen uudenaikaistaminen riippuvat luotettavien ja edullisten suuren ja erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteyksien saatavuudesta. Digitaalisista yhteyksistä on tullut yksi ratkaisevista tekijöistä, joilla voidaan edistää taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen kaventamista sekä tukea paikallistalouksien ja alueellisten talouksien uudenaikaistamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista. Automatisoitua autoilua ajatellen digitalisoituminen on tehokkaimpia keinoja maaseutualueiden rakenteellisten heikkouksien korjaamiseksi, ja sen vuoksi sitä olisi tuettava yhä tarmokkaammin. Ohjelman tuki digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria koskeville toimille olisi suhteutettava tällaisen infrastruktuurin kasvavaan tärkeyteen talouden ja koko yhteiskunnan kannalta, ja kansalaisten digitaaliteknologioiden saatavuutta olisi parannettava. Sen vuoksi on tarpeen säätää yhteistä etua koskevista rajatylittävistä ja muista digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeista, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja kumota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/201429.

_________________

_________________

29 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14).

29 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14).

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)  Muun muassa koulut, yliopistot, kirjastot ja paikalliset, alueelliset ja kansalliset hallintoelimet, keskeiset julkisten palvelujen tarjoajat, sairaalat ja terveyskeskukset, tärkeät liikenteen keskukset ja laajasti digitalisoituneet yritykset ovat tahoja ja paikkoja, jotka voivat edistää merkittävää sosioekonomista kehitystä alueellaan. Tällaisten sosioekonomisten vaikuttajien on tarpeen olla gigabittiyhteyksien eturintamassa, jotta Euroopan kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille voidaan turvata parhaat mahdolliset palvelut ja sovellukset. Ohjelmasta olisi tuettava gigabittiyhteyksien saatavuutta näille sosioekonomisille vaikuttajille, jotta voidaan maksimoida positiiviset laajentumisvaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan laajemminkin, myös tuottamalla lisää kysyntää yhteyksille ja palveluille.

(24)  Muun muassa koulut, yliopistot, kirjastot ja paikalliset, alueelliset ja kansalliset hallintoelimet, keskeiset julkisten palvelujen tarjoajat, sairaalat ja terveyskeskukset, tärkeät liikenteen keskukset ja laajasti digitalisoituneet yritykset ovat tahoja ja paikkoja, jotka voivat edistää merkittävää sosioekonomista kehitystä alueellaan. Tällaisten sosioekonomisten vaikuttajien on tarpeen olla gigabittiyhteyksien eturintamassa, jotta Euroopan kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille voidaan turvata parhaat mahdolliset palvelut ja sovellukset ja jotta uusien palveluiden ja sovellusten kehittäminen on mahdollista uusien teknologioiden nopean ja jatkuvan kehityksen huomioon ottaen. Ohjelmasta olisi tuettava gigabittiyhteyksien helppoa saatavuutta näille sosioekonomisille vaikuttajille, jotta voidaan maksimoida positiiviset laajentumisvaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan laajemminkin, myös tuottamalla lisää kysyntää yhteyksille ja palveluille. Internetyhteydet ovat syrjässä Euroopan mantereesta sijaitseville syrjäisimmille alueille erittäin tärkeässä asemassa alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisen, työpaikkojen luomisen ja ihmisten elinolojen parantamisen osalta.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)  Nyt ennakoidaan jo seuraavan sukupolven digitaalisia palveluja, kuten esineiden internetin palvelut ja sovellukset, joiden odotetaan tuottavan merkittäviä hyötyjä monille eri aloille ja koko yhteiskunnalle. Niiden elinkelpoisuus vaatii 5G-verkkojen keskeytymätöntä rajatylittävää kattavuutta erityisesti, jotta käyttäjät ja esineet voivat säilyttää yhteydet myös liikkuessaan paikasta toiseen. 5G:n käyttöönoton kustannusten jakamista eri alojen välillä ei ole kuitenkaan vielä selkiytetty, ja kaupalliseen käyttöönottoon liittyy joillakin keskeisillä aloilla hyvin suuria riskejä. Maantieliikennekäytävien ja junayhteyksien odotetaan olevan merkitykseltään keskeisiä verkotetun liikkuvuuden uusien sovellusten ensimmäisessä vaiheessa. Sen vuoksi niitä pidetään tämän ohjelman rahoituksen kannalta olennaisen tärkeinä hankkeina.

(26)  Nyt ennakoidaan jo seuraavan sukupolven digitaalisia palveluja, kuten esineiden internetin palvelut ja sovellukset, joiden odotetaan tuottavan merkittäviä hyötyjä monille eri aloille ja koko yhteiskunnalle. Niiden elinkelpoisuus vaatii 5G-verkkojen keskeytymätöntä rajatylittävää kattavuutta erityisesti, jotta käyttäjät ja esineet voivat säilyttää yhteydet myös liikkuessaan paikasta toiseen. 5G:n käyttöönoton kustannusten jakamista eri alojen välillä ei ole kuitenkaan vielä selkiytetty, ja kaupalliseen käyttöönottoon liittyy joillakin keskeisillä aloilla hyvin suuria riskejä, kuten käyttäjien tietoturva ja tietosuoja. Maantieliikennekäytävien ja junayhteyksien odotetaan olevan merkitykseltään keskeisiä verkotetun liikkuvuuden uusien sovellusten ensimmäisessä vaiheessa. Sen vuoksi niitä pidetään tämän ohjelman rahoituksen kannalta olennaisen tärkeinä hankkeina.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27)  Ilman yhteyksiä olevat alueet kaikkialla unionissa, myös sen keskeisillä alueilla, muodostavat pullonkauloja ja tarkoittavat digitaalisille sisämarkkinoille hyödyntämättä jäävää potentiaalia. Korkealaatuiset internetyhteydet voivat useilla maaseutu- ja syrjäisillä alueilla olla tärkeässä asemassa, kun pyritään estämään digitaalisen kuilun syntymistä, eristyneisyyttä ja väestökatoa, sillä yhteyksien avulla voidaan vähentää sekä tavaroiden että palvelujen jakelukustannuksia ja jossain määrin kompensoida etäisyyttä. Korkealaatuiset internetyhteydet ovat välttämättömiä uusille taloudellisille mahdollisuuksille, jollaisia ovat esimerkiksi täsmäviljely tai biotalouden kehittäminen maaseutualueilla. Ohjelmalla olisi edistettävä erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden tai langattomien yhteyksien saamista kaikille Euroopan kotitalouksille sekä maaseudulla että kaupungeissa ja keskityttävä sellaisiin yhteyksiin, joiden osalta on havaittu markkinoiden toimintapuutteita, joita voidaan käsitellä matalan intensiteetin avustuksilla. Tässä yhteydessä ohjelmalla olisi tavoiteltava kattavuutta kaikkien kotitalouksien ja alueiden osalta , sillä puuttuminen jo katetun alueen katveisiin myöhemmin ei ole taloudellisesti järkevää.

(27)  Ilman yhteyksiä olevat alueet kaikkialla unionissa, myös sen keskeisillä alueilla, muodostavat pullonkauloja ja tarkoittavat digitaalisille sisämarkkinoille hyödyntämättä jäävää potentiaalia. Korkealaatuiset internetyhteydet voivat useilla maaseutu- ja syrjäisillä alueilla sekä syrjäisimmillä alueilla olla tärkeässä asemassa, kun pyritään estämään digitaalisen kuilun syntymistä ja eristyneisyyttä, kehitetään uusia palveluja ja vähennetään väestökadon riskiä sekä piristetään taloutta vähentämällä sekä tavaroiden että palvelujen jakelukustannuksia ja jossain määrin kompensoimalla etäisyyttä. Korkealaatuiset internetyhteydet ovat välttämättömiä uusille taloudellisille mahdollisuuksille, jollaisia ovat esimerkiksi täsmäviljely tai biotalouden kehittäminen maaseutualueilla sekä toimenpiteet, joilla nuoria houkutellaan maaseudulle. SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisuus voitaisiin myös saavuttaa tekemällä syrjäisimmistä alueista etuoikeutettuja alueita 5G-verkon kattavuuden toteuttamisessa pilottihankkeita käynnistämällä. Ohjelmalla olisi edistettävä erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden tai langattomien yhteyksien saamista kaikille Euroopan kotitalouksille sekä maaseudulla että kaupungeissa ja keskityttävä sellaisiin yhteyksiin, joiden osalta on havaittu markkinoiden toimintapuutteita, joita voidaan käsitellä matalan intensiteetin avustuksilla. Tässä yhteydessä ohjelmalla olisi tavoiteltava kattavuutta kaikkien kotitalouksien ja alueiden osalta , sillä puuttuminen jo katetun alueen katveisiin myöhemmin ei ole taloudellisesti järkevää.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)  Sähköisen viestinnän runkoverkkojen käyttöönotto – myös merenalaisilla kaapeleilla, jotka yhdistävät Euroopan alueet kolmansiin maihin toisilla mantereilla taikka Euroopan saaret tai merentakaiset alueet mantereeseen – on tarpeen, jotta voidaan turvata tämän elintärkeän infrastruktuurin vikasietoisuus ja lisätä unionin digitaalisten verkkojen kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Usein tällaiset hankkeet eivät kuitenkaan ole kaupallisesti kannattavia ilman julkista tukea.

(28)  Sähköisen viestinnän runkoverkkojen käyttöönotto – myös merenalaisilla kaapeleilla, jotka yhdistävät Euroopan alueet kolmansiin maihin toisilla mantereilla taikka Euroopan saaret, syrjäisimmät alueet tai merentakaiset alueet mantereeseen – on tarpeen, jotta voidaan turvata tämän elintärkeän infrastruktuurin vikasietoisuus ja lisätä unionin digitaalisten verkkojen kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Usein tällaiset hankkeet ovat kuitenkin tappiollisia eivätkä ne ole kaupallisesti kannattavia ilman julkista tukea. Tässä mielessä voitaisiin harkita myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittämistä.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(35)  Unionin tasolla talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on kehys, jonka puitteissa voidaan yksilöidä tärkeimmät kansalliset uudistustarpeet ja seurata niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa näiden uudistustavoitteiden tukemiseksi. Nämä strategiat olisi esitettävä kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä, jotta voidaan hahmotella ja koordinoida kansallisella ja/tai unionin rahoituksella tuettavia ensisijaisia investointihankkeita. Niiden olisi myös autettava käyttämään unionin rahoitusta johdonmukaisesti ja maksimoimaan tapauksen mukaan erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston, Euroopan investointien vakautusjärjestelyn, InvestEU:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitustuesta saatava lisäarvo. Rahoitustukea olisi myös käytettävä tavalla, joka on yhdenmukainen unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

Poistetaan.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 43 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(43)  Kun kolmannet maat tai kolmansiin maihin sijoittautuneet yhteisöt osallistuvat yhteistä etua koskevia hankkeita tai uusiutuvaa energiaa koskevia rajatylittäviä hankkeita edistäviin toimiin, rahoitustukea olisi oltava saatavilla vain, jos se on välttämätöntä näiden hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(43)  Kun kolmannet maat tai kolmansiin maihin sijoittautuneet yhteisöt osallistuvat yhteistä etua koskevia hankkeita tai uusiutuvaa energiaa koskevia rajatylittäviä hankkeita edistäviin toimiin, rahoitustukea olisi oltava saatavilla vain, jos se on välttämätöntä näiden hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Näille hankkeille on laadittava selkeät kriteerit.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 45 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(45)  Olisi toteutettava asianmukaisia seuranta- ja raportointitoimenpiteitä, joihin sisältyy indikaattoreita ja joiden avulla voidaan raportoida ohjelman edistymisestä tässä asetuksessa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tällä tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. On tarpeen asettaa unionin varojen saajille oikeasuhteiset raportointivaatimukset ohjelmaa koskevien merkityksellisten tietojen keräämiseksi.

(45)  Olisi toteutettava indikaattoreihin perustuvia, riittäviä seuranta- ja raportointitoimenpiteitä, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä tässä asetuksessa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tällä tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti kaikissa ohjelmaan osallistuvissa valtioissa sekä EU:n ulkopuolisissa maissa. On tarpeen asettaa unionin varojen saajille oikeasuhteiset raportointivaatimukset ohjelmaa koskevien merkityksellisten tietojen keräämiseksi.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – p a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

p a)  Koska Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n tulevista suhteista ei vielä ole sovittu, ohjelmassa on valmisteltava hillitseviä toimia, joiden avulla varmistetaan EU27:n yhteenliitettävyys.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman yleinen tavoite on kehittää ja uudenaikaistaa Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, ottaen huomioon hiilestä irtautumista koskevat pitkän aikavälin sitoumukset ja painottaen synergiaa edellä mainittujen alojen välillä.

1.  Ohjelman yleinen tavoite on kehittää ja uudenaikaistaa Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä ja yhteyksiä uusiutuvan energian alalla, ottaen vakavasti huomioon hiilestä irtautumista ja vähäisiä päästöjä koskevat pitkän aikavälin sitoumukset ja painottaen synergiaa ja täydentävyyttä edellä mainittujen alojen välillä, mikä edistää osaltaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  edistää tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, kestävän, osallistavan, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi;

i)  edistää tehokkaisiin, yhteenliitettyihin ja multimodaalisiin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä sosioekonomista sekä rajatylittävää etua koskevien hankkeiden kehittämistä ja maaseutualueiden yhdistämistä TENT-T-ydinverkkoihin tarvittaessa, jotta luodaan turvallinen ja turvattu liikkuvuus ja yhtenäinen älykäs, kestävä ja osallistava Euroopan liikennealue myös vammaisille henkilöille;

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  energia-alalla edistää sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottavat hiilestä irtautumista ja toimitusvarmuuden turvaamista sekä rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla;

b)  energia-alalla edistää sellaisten yhteistä sosiaalista ja taloudellista etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottavat hiilestä irtautumista muun muassa puhtaan ja innovatiivisen teknologian avulla ja toimitusvarmuuden turvaamista sekä rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla;

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  digitaalitalouden alalla edistää erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen ja 5G-järjestelmien käyttöönottoa ja runkoverkkojen parempaa häiriönsietokykyä ja kapasiteettia EU:n eri alueilla yhdistämällä niitä naapurialueisiin sekä liikenne- ja energiaverkkojen digitalisaatiota.

c)  digitaalitalouden alalla edistää sellaisten yhteistä sosiaalista ja taloudellista etua koskevien hankkeiden kehittämistä, joilla helpotetaan erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen ja 5G-järjestelmien käyttöönottoa ja runkoverkkojen parempaa häiriönsietokykyä ja kapasiteettia EU:n eri alueilla yhdistämällä niitä naapurialueisiin sekä liikenne- ja energiaverkkojen digitalisaatiota autonomisten, ympäristöystävällisten liikennejärjestelmien käyttöönoton nopeuttamiseksi.

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

a)  enintään 30 615 493 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta:

a)  vähintään 30 615 493 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta:

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)  11 285 493 000 euroa siirretään koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen;

ii)  XXX euroa siirretään koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen, kuten asetuksen (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 104 artiklan 4 kohdassa säädetään;

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  enintään 8 650 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta enintään 10 prosenttia rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla;

b)  enintään 8 650 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta vähintään 10 prosenttia rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla;

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista ja alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät. Tätä määrää voidaan käyttää myös hankkeiden valmistelua tukevien liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös ohjelman toteuttamista ja alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät. Tätä määrää voidaan käyttää myös hankkeiden valmistelua tukevien liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.  Koheesiorahastosta siirrettävistä määristä 30 prosenttia annetaan välittömästi kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti ja siten, että etusijalla ovat rajatylittävät ja vielä puuttuvat yhteydet. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava siirrettävien varojen 70 prosentin osuuden osalta koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

8.  Koheesiorahastosta siirrettävien määrien osoittamisehdoista on säädettävä asetuksessa (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vastaaviin kansallisiin määrärahoihin vuosina 2014–2020 sovellettavan menettelyn mukaisesti, ja ne pannaan täytäntöön tämän asetuksen mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamista. Niillä on rahoitettava kestäviä liikenneinfrastruktuurihankkeita tämän asetuksen mukaisesti, ja etusijalle on asetettava rajatylittävät, vilkasliikenteiset liikenteen pullonkaulat ja puuttuvat yhteydet sekä syrjäisimmät alueet.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 8 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a.  Koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa, joilla saattaa olla vaikeuksia suunnitella toteuttamisvalmiudeltaan riittäviä ja/tai laadukkaita ja unionin tason lisäarvoa tuottavia hankkeita, enimmäismäärä tukea osoitetaan ohjelman tukitoimiin, joilla on tarkoitus vahvistaa julkishallinnon institutionaalisia valmiuksia ja tehokkuutta hankkeiden kehittämisen ja täytäntöönpanon osalta.

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 9 kohta

Komission teksti

Tarkistus

9.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

9.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tällaisia siirtoja on käytettävä yksinomaan asianomaisessa jäsenvaltiossa.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – d alakohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  turvataan unionin oikeudet varmistaa moitteeton varainhoito ja unionin taloudellisten etujen suojelu.

–  turvataan unionin oikeudet varmistaa moitteeton varainhoito, ohjelman seuranta ja unionin taloudellisten etujen suojelu.

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla on osallistuttava vähintään kaksi jäsenvaltiota, ja ne on sisällytettävä direktiivin 2009/28/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklan mukaiseen jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyösopimukseen tai muuhun järjestelyyn. Nämä hankkeet on yksilöitävä tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa esitettyjen perusteiden ja menettelyjen mukaisesti.

1.  Rajatylittäviin ja syrjäisimpiä alueita koskeviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla on osallistuttava vähintään kaksi jäsenvaltiota, ja ne on sisällytettävä direktiivin 2009/28/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklan mukaiseen jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyösopimukseen tai muuhun järjestelyyn. Nämä hankkeet on yksilöitävä tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa esitettyjen perusteiden ja menettelyjen mukaisesti.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Tutkimukset, joiden tarkoituksena on kehittää ja yksilöidä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla, ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaiseen rahoitukseen.

3.  Tutkimukset, joiden tarkoituksena on kehittää ja yksilöidä rajatylittäviä ja syrjäisimpiä alueita koskevia hankkeita uusiutuvan energian alalla, ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaiseen rahoitukseen.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

4.  Rajatylittävät hankkeet uusiutuvan energian alalla ovat oikeutettuja töitä varten myönnettävään unionin rahoitukseen, jos seuraavat lisäperusteet täyttyvät:

4.  Rajatylittävät ja syrjäisimpiä alueita koskevat hankkeet uusiutuvan energian alalla ovat oikeutettuja töitä varten myönnettävään unionin rahoitukseen, jos seuraavat lisäperusteet täyttyvät:

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  hakija osoittaa, että hanketta ei voitaisi toteuttaa ilman avustusta tai että hanke ei voisi olla kaupallisesti kannattava ilman avustusta. Analyysissa on otettava huomioon kaikki tukijärjestelmistä mahdollisesti saatavat tulot.

Poistetaan.

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  5G-järjestelmien käyttöönottoa edistävien toimien osalta etusija on annettava 5G-käytävien käyttöönotolle keskeisten maaliikenneväylien varrella, mukaan lukien Euroopan laajuiset liikenneverkot. Lisäksi on otettava huomioon, missä määrin toimi edistää kattavuutta keskeisillä liikenneväylillä ja mahdollistaa digitaalisten synergiapalvelujen keskeytymättömän tarjoamisen sekä maksimoi mahdolliset positiiviset laajentumisvaikutukset alueisiin ja väestöön hankkeen lähiympäristössä. Suuntaa-antava luettelo mahdollisesti avustuskelpoisista hankkeista on liitteessä olevassa V osassa;

c)  5G-järjestelmien käyttöönottoa edistävien toimien osalta etusija on annettava 5G-käytävien käyttöönotolle keskeisten maaliikenneväylien varrella, mukaan lukien Euroopan laajuiset liikenneverkot. Lisäksi on otettava huomioon, missä määrin toimi edistää vastaavaa kattavuutta keskeisillä liikenneväylillä ja mahdollistaa digitaalisten synergiapalvelujen keskeytymättömän tarjoamisen sekä maksimoi mahdolliset positiiviset laajentumisvaikutukset alueisiin ja väestöön hankkeen lähiympäristössä. Suuntaa-antava luettelo mahdollisesti avustuskelpoisista hankkeista on liitteessä olevassa V osassa;

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä ydinverkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet. Ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin voi sisältyä niihin liittyviä osatekijöitä kattavassa verkossa, jos se on tarpeen investointien optimoimiseksi ja tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa täsmennettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

i)  ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä ydinverkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia, lentoasemia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet. Ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin voi sisältyä niihin liittyviä osatekijöitä kattavassa verkossa, jos se on tarpeen investointien optimoimiseksi ja tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa täsmennettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)  toimet kattavan verkon rajatylittävien yhteyksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti ja erityisesti tämän asetuksen liitteessä olevassa III osassa tarkoitettujen osuuksien toteuttamiseksi;

ii)  toimet kattavan verkon rajatylittävien yhteyksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti ja erityisesti tämän asetuksen liitteessä olevassa III osassa tarkoitettujen osuuksien ja rajatylittävän liikenteen pullonkauloja koskevien osuuksien toteuttamiseksi;

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii)  syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet;

iii)  EU:n raja- ja syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia, lentoasemia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet;

Perustelu

Suuren etäisyyden sekä SEUT-sopimuksen 349 artiklassa esitettyjen olosuhteiden vuoksi lentoasemat ovat välttämättömiä syrjäisimpien alueiden kehitykselle ja keino integroida ne unionin liikenneverkkoihin.

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

iv a)  kattavaa verkkoa koskevat tutkimushankkeet;

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv)  toimet uuden teknologian ja innovaatioiden tukemiseksi, mukaan lukien automaatio, tehostetut liikennepalvelut, liikennemuotojen integrointi ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 33 artiklan mukaisesti;

iv)  toimet uuden teknologian ja innovaatioiden tukemiseksi, mukaan lukien automaatio, tehostetut liikennepalvelut, liikennemuotojen integrointi ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 33 artiklan mukaisesti, vähähiilisen liikenteen edistämiseksi;

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – b alakohta – viii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

viii)  toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta kaikkien käyttäjien kannalta, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 37 artiklan mukaisesti;

viii)  toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta kaikkien käyttäjien kannalta, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 37 artiklan mukaisesti;

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi: toimet tai toimiin sisältyvät erityistoiminnot liikenneinfrastruktuurin tukemiseksi TEN-T-verkossa sen sopeuttamiseksi sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö.

c)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi: toimet tai toimiin sisältyvät erityistoiminnot uuden ja olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin tukemiseksi TEN-T-verkossa sen sopeuttamiseksi sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  toimet, joilla tuetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa määriteltyjä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla – niiden suunnittelu mukaan lukien – edellyttäen, että tämän asetuksen 7 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

b)  toimet, joilla tuetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa määriteltyjä rajatylittäviä hankkeita ja syrjäisimpiä alueita koskevia hankkeita uusiutuvan energian alalla – niiden suunnittelu mukaan lukien – edellyttäen, että tämän asetuksen 7 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  energiatehokkuuteen liittyvien hankkeiden tukemiseksi toteutettavat toimet.

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 4 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)  toimet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin vaatimusten toteuttamiseksi rajatylittävien hankkeiden yhteydessä liikenteen tai energian aloilla ja/tai liikenne- tai energiainfrastruktuureihin suoraan liittyvien operatiivisten digitaalisten alustojen tukemiseksi.

f)  toimet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin vaatimusten toteuttamiseksi rajatylittävien hankkeiden ja syrjäisimpiä alueita, sekä vuoristo-, saari- ja syrjäisiä alueita koskevien hankkeiden yhteydessä liikenteen tai energian aloilla ja/tai liikenne- tai energiainfrastruktuureihin suoraan liittyvien operatiivisten digitaalisten alustojen tukemiseksi.

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit;

b)  ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit toimenpiteissä, joissa kyse on kyseiseen kolmanteen maahan liittyvästä hankkeesta;

Perustelu

Unionin ulkopuoliset yritykset eivät saisi hyötyä Verkkojen Eurooppa -välineestä, kun kyse on toimenpiteistä unionin alueella.

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (hyödyt ja kustannukset);

a)  taloudelliset, sosiaaliset, ilmastoon ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (hyödyt ja kustannukset);

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  innovaatiot, turvallisuus, yhteentoimivuus ja saavutettavuus;

b)  innovaatiot, turvallisuus, yhteentoimivuus ja saavutettavuus erityisesti vammaisille henkilöille;

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  rajatylittävä ulottuvuus;

c)  rajatylittävä ulottuvuus ja tasapainoisen alueellisen kehityksen edistäminen;

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)   unionin rahoitustuen katalyyttinen vaikutus investointeihin;

g)  unionin rahoitustuen katalyyttinen vaikutus investointeihin ja EU:n tason lisäarvo;

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

g a)  unionin lähentymisen vahvistamisen edistäminen;

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  yhdenmukaisuus unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

i)  yhdenmukaisuus unionin ja kansallisten ja tarvittaessa alueellisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa ja niiden edistäminen.

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

i a)  maaseutualueiden liittäminen tarvittaessa TEN-T-verkkoon.

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.  Kun ehdotuksia arvioidaan myöntämisperusteiden pohjalta, on varmistettava, että hyväksytyksi ei tule ehdotus, jolla luodaan tai ylläpidetään infrastruktuuria, joka ei ole kaikille, myöskään vammaisille henkilöille, esteetön.

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tutkimusten osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 50 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Koheesiorahastosta siirrettävillä määrillä rahoitettavien tutkimusten osalta yhteisrahoitusosuuksiin sovelletaan samoja enimmäismääriä kuin koheesiorahastoon 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

1.  Tutkimusten osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 40 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Koheesiorahastosta siirrettävillä määrillä rahoitettavien tutkimusten osalta yhteisrahoitusosuuksiin sovelletaan samoja enimmäismääriä kuin koheesiorahastoon 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 50 prosenttiin seuraavissa tapauksissa: toimet, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyillä edellytyksillä; toimet, joilla tuetaan telemaattisten sovellusten järjestelmiä; toimet, joilla tuetaan uutta teknologiaa ja innovaatioita; toimet, joilla tuetaan infrastruktuurin turvallisuuden parantamista asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; sekä toimet syrjäisimmillä alueilla;

a)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 65 prosenttiin seuraavissa tapauksissa: toimet, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyillä edellytyksillä; toimet, joilla tuetaan telemaattisten sovellusten järjestelmiä; toimet, joilla tuetaan uutta teknologiaa ja innovaatioita; toimet, joilla tuetaan infrastruktuurin turvallisuuden parantamista asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; sekä toimet maaseutualueilla ja syrjäisimmillä alueilla;

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  koheesiorahastosta siirrettävien määrien osalta yhteisrahoitusosuuksiin sovelletaan samoja enimmäismääriä kuin koheesiorahastoon siten kuin tarkoitetaan asetuksessa (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]. Nämä yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 85 prosenttiin sellaisten toimien osalta, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyin edellytyksin;

b)  koheesiorahastosta siirrettävien määrien osalta yhteisrahoitusosuuksiin sovelletaan samoja enimmäismääriä kuin koheesiorahastoon siten kuin tarkoitetaan asetuksessa (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]. Näitä yhteisrahoitusosuuksia voidaan korottaa enintään 15 prosenttia sellaisten toimien osalta, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyin edellytyksin;

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  maan ostoon liittyvät menot eivät ole avustuskelpoisia kustannuksia;

c)  maan ostoon liittyvät menot ovat avustuskelpoisia kustannuksia;

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  avustuskelpoisiin kustannuksiin ei sisälly arvonlisäveroa.

d)  avustuskelpoisiin kustannuksiin sisältyy arvolisävero asetuksen (EY, Euratom) N:o 966/2012 126 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

d a)  koheesiorahastosta siirretyn määrän osalta ajanjaksolla 2014–2016 aloitetut hankkeet, joita ei ole saatettu päätökseen, ja joiden osalta ei ole suoritettu maksuja kyseiseltä ajanjaksolta, katsotaan tukikelpoisiksi menoiksi;

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

d b)  koheesiorahastosta siirrettyjen määrien osalta menot ovat oikeutettuja rahoitukseen, jos ne on aiheuttanut edunsaaja tai yksityinen kumppani ja maksettu 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana toteutettuihin toimiin liittyen.

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Avustussopimus voidaan 1 kohdassa mainittujen perusteiden nojalla purkaa.

2.  Avustussopimus voidaan 1 kohdassa mainittujen perusteiden nojalla purkaa asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta. Purkamisen yhteydessä komissio asettaa käyttämättä jääneet varat viipymättä saataville muita hankkeita varten.

Tarkistus    67

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Toimet, jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset ja vertailtavissa olevat edellytykset:

2.   Toimet, jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset ja vertailtavissa olevat edellytykset:

a)   ne on arvioitu ohjelman mukaisessa ehdotuspyynnössä;

a)   ne on arvioitu ohjelman mukaisessa ehdotuspyynnössä;

b)   ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;

b)   ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;

c)   niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa talousarviorajoitteiden vuoksi,

c)   niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa talousarviorajoitteiden vuoksi,

voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta asetuksen (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67 artiklan 5 kohdan mukaisesti] edellyttäen, että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Sovelletaan sen rahaston sääntöjä, josta tuki myönnetään.

 

Tarkistus    68

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys EU:n säännösten mukaisesti (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

Tarkistus    69

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

  60 prosenttia 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltuihin toimiin: ”Tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin liittyvät toimet”

Poistetaan.

Tarkistus    70

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

  40 prosenttia 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa lueteltuihin toimiin: ”Älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet”.

Poistetaan.

Tarkistus    71

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Lisätään ydinverkon käytävään ”Itäinen välimeri”

 

Rajanylitys

 

  Craiova–Vidin (tieliikenne)

 

  Belgrad–Resita–Deva–Petrosani (tieliikenne ja rautatiet)

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Verkkojen Eurooppa -välineen perustaminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0438 – C8-0255/2018 – 2018/0228(COD)

Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

14.6.2018

TRAN

14.6.2018

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

14.6.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Mirosław Piotrowski

20.6.2018

55 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

       

5.7.2018

Valiokuntakäsittely

3.9.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

15.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

12

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, Raymond Finch, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Sławomir Kłosowski, Constanze Krehl, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Martina Anderson, Daniel Buda, Ivana Maletić, Tonino Picula, Bronis Ropė, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Mircea Diaconu, David Martin

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

25

+

ALDE

Mircea Diaconu

PPE

Pascal Arimont, Daniel Buda, Tamás Deutsch, Krzysztof Hetman, Ivana Maletić, Lambert van Nistelrooij, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Fernando Ruas, Ramón Luis Valcárcel Siso, Joachim Zeller, Milan Zver

S&D

Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Constanze Krehl, David Martin, Tonino Picula, Liliana Rodrigues, Monika Smolková, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

12

-

ALDE

Ivan Jakovčić, Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg

EFDD

Rosa D'Amato, Raymond Finch

ENF

Steeve Briois

GUE/NGL

Martina Anderson, Martina Michels, Younous Omarjee

NI

Konstantinos Papadakis

VERTS/ALE

Bronis Ropė, Monika Vana

3

0

ECR

Sławomir Kłosowski, Mirosław Piotrowski, Ruža Tomašić

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Verkkojen Eurooppa -väline

Viiteasiakirjat

COM(2018)0438 – C8-0255/2018 – 2018/0228(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

7.6.2018

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

14.6.2018

TRAN

14.6.2018

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

14.6.2018

BUDG

14.6.2018

ENVI

14.6.2018

REGI

14.6.2018

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Henna Virkkunen

18.6.2018

Marian-Jean Marinescu

18.6.2018

Pavel Telička

18.6.2018

 

55 artikla – Valiokuntien yhteiskokoukset

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

       

5.7.2018

Valiokuntakäsittely

29.8.2018

9.10.2018

 

 

Hyväksytty (pvä)

22.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

71

19

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Zigmantas Balčytis, Izaskun Bilbao Barandica, José Blanco López, Jonathan Bullock, Jerzy Buzek, Deirdre Clune, Michael Cramer, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Christian Ehler, Ismail Ertug, Fredrick Federley, Jacqueline Foster, Igor Gräzin, Theresa Griffin, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Innocenzo Leontini, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Peter Lundgren, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Edouard Martin, Gesine Meissner, Tilly Metz, Angelika Mlinar, Nadine Morano, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Carolina Punset, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Paul Rübig, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Algirdas Saudargas, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, Evžen Tošenovský, István Ujhelyi, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pilar Ayuso, Mark Demesmaeker, Michael Gahler, Francesc Gambús, Benedek Jávor, Werner Langen, Olle Ludvigsson, Clare Moody, Bolesław G. Piecha, Franck Proust, Anders Sellström, Davor Škrlec, Theodor Dumitru Stolojan, Pavel Svoboda

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Nedzhmi Ali, Ignazio Corrao, Siegfried Mureşan, Martin Sonneborn, Indrek Tarand

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

28.11.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

71

+

ALDE

ECR

EPP

 

 

S&D

 

Nedzhmi Ali, Izaskun Bilbao Barandica, Fredrick Federley, Gesine Meissner, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Pavel Telička, Lieve Wierinck

Edward Czesak, Mark Demesmaeker, Hans-Olaf Henkel, Zdzisław Krasnodębski, Bolesław G. Piecha, Evžen Tošenovský, Roberts Zīle

Pilar Ayuso, Georges Bach, Jerzy Buzek, Deirdre Clune, Andor Deli, Christian Ehler, Michael Gahler, Francesc Gambús, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Werner Langen, Innocenzo Leontini, Janusz Lewandowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Nadine Morano, Siegfried Mureşan, Angelika Niebler, Markus Pieper, Franck Proust, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Anders Sellström, Theodor Dumitru Stolojan, Pavel Svoboda, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Anna Záborská, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp

Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Theresa Griffin, Eva Kaili, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Clare Moody, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, David-Maria Sassoli, Claudia Țapardel, István Ujhelyi, Marita Ulvskog, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Flavio Zanonato, Janusz Zemke, Carlos Zorrinho

19

-

ALDE

EFDD

ENF

GUE/NGL

NI

VERTS/ALE

Igor Gräzin

Daniela Aiuto, Jonathan Bullock, Ignazio Corrao, Dario Tamburrano,

Marie-Christine Arnautu, Christelle Lechevalier,

Jaromír Kohlíček, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis

Martin Sonneborn

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Karima Delli, Benedek Jávor, Tilly Metz, Davor Škrlec, Indrek Tarand, Keith Taylor

3

0

ECR

Peter van Dalen, Jacqueline Foster, Peter Lundgren

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 7. joulukuuta 2018Oikeudellinen huomautus