Menettely : 2018/0225(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0410/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0410/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 23
CRE 11/12/2018 - 23
PV 16/04/2019 - 19
CRE 16/04/2019 - 20

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 12.12
CRE 12/12/2018 - 12.12
Äänestysselitykset
PV 17/04/2019 - 8.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0510
P8_TA(2019)0396

MIETINTÖ     ***I
PDF 2995kWORD 516k
28.11.2018
PE 625.306v02-00 A8-0410/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta

(COM(2018)0436 – C8–0253/2018 – 2018/0225(COD))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Christian Ehler

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta

(COM(2018)0436 – C8–0253/2018 – 2018/0225(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0436),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan ja 182 artiklan 4 kohdan artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8–0253/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0410/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 a viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottaa huomioon Euroopan parlamentin mietinnön Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella (2016/2147(INI)),

Tarkistus    2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Jotta voidaan varmistaa erityisohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä työohjelmia erityisohjelman täytäntöön panemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/20114 mukaisesti.

(3)  Jotta voidaan varmistaa erityisohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä valtuudet hyväksyä tutkimusta ja innovaatiota koskevat strategiset suunnitelmat sekä täytäntöönpanovalta hyväksyä kattavassa ohjelmassa suunniteltuja työohjelmia erityisohjelman täytäntöön panemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/20114 mukaisesti.

__________________

__________________

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

Tarkistus    3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.

(5)  Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että vähintään 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita ja sitoumuksia tarpeen mukaan. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä valvotaan ja niistä raportoidaan sekä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.

Tarkistus    4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Erityisohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla välttäen päällekkäisyyksiä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja niistä olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.

(6)  Erityisohjelman toimia olisi käytettävä jatkamaan Euroopan tieteellisen ja teknologisen pohjan kehittämistä huippuunsa sekä vahvistamaan ja laajentamaan sitä, ratkaisemaan keskeisiä globaaleja haasteita, lujittamaan unionin teollisuuden johtoasemaa, parantamaan elämänlaatua unionissa sekä lisäämään investointeja, puuttumaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin vivuttamalla lisärahoitusta ennemmin kuin syrjäyttämällä yksityinen rahoitus.

Tarkistus    5

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Sukupuolten tasa-arvo on EU:n poliittinen painopisteala ja merkittävä yhteiskunnallinen haaste (kestävän kehityksen tavoite 5). Lisäksi sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa koskeva tavoite on muiden kestävän kehityksen tavoitteiden edellyttämien yhteiskunnallisten ja teollisten muutosten ratkaiseva tekijä. Sukupuolinäkökulmat olisi kuitenkin integroitava asianmukaisesti koko ohjelman ajan, ja olisi vaadittava myös erityistä sukupuolentutkimusta paremman EU:n tasa-arvopolitiikan täytäntöönpanon ja suunnittelun tukemiseksi.

Tarkistus    6

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 b)  Erityisohjelma olisi pantava täytäntöön avoimella, osallistavalla ja strategisella tavalla, jolla pyritään osallistamaan sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta. Sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien olisi koostuttava tasapainoisesti erilaisista taustoista tulevista henkilöistä.

Tarkistus    7

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan osoittamalla 10 miljardia euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” vuosiksi 2021–2027.

(7)  Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, jotta niitä voitaisiin kehittää kestävämmiksi ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan tätä tarkoitusta varten omistetulla klusterilla ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous” vuosiksi 2021–2027.

Tarkistus    8

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Kulttuuriala ja luovat alat rakentavat sillan taiteen, kulttuurin, liike-elämän ja teknologian välille. Kulttuuriperintö on olennainen osa unionin yhteenkuuluvuutta ja se tukee yhteyttä perinteiden ja innovaation välillä. Kulttuuriperinnön suojeleminen ja luovien ratkaisujen kehittäminen erityisesti digitalisaation alalla asetetaan ohjelman painopisteeksi.

Tarkistus    9

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja. Euroopan horisontti -puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä lisäämällä merkittävästi rahoitusta keskeisille digitaalitalouden ja -teknologian tutkimus- ja innovointitoimille tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020”6 verrattuna. Tällä on määrä varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.

(8)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja. Euroopan horisontti -puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä aiheeseen omistetulla klusterilla, jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.

__________________

 

6 Komission tiedonanto ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” mukaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” kuuluvien keskeisten digitaalisten toimien rahoitus oli 13 miljardia euroa (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ALL/?uri=CELEX%3A52018DC0098).

 

Tarkistus    10

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a)  Koska on tärkeää, että EU:n toimien lisäarvosta ja vaikutuksesta tiedotetaan paremmin ja suuremmalle yleisölle, komission olisi tehtävä enemmän töitä Euroopan horisontti -puiteohjelman näkyvyyden edistämiseksi. Yhtälailla edunsaajien olisi varmistettava EU:n rahoituksella toteutettujen saavutustensa näkyvyys.

Tarkistus    11

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Tämän päätöksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat valitaan sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu sääntöjen noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta tähän sisältyy kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä koskeva harkinta.

Poistetaan.

Tarkistus    12

Ehdotus päätökseksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

2 artikla

2 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

Toiminnalliset tavoitteet

1.   Erityisohjelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o ... 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamista.

1.   Erityisohjelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o ... 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamista.

2.   Erityisohjelman toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

2.   Erityisohjelman toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

a)  huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;

a)  Euroopan tieteellisen ja teknologisen perustan lujittaminen ja laajentaminen ja huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;

b)   sektorien ja tieteenalojen välisen yhteistyön lisääminen;

b)   sektorien ja tieteenalojen välisen yhteistyön lisääminen;

c)  tutkimusinfrastruktuurien yhdistäminen ja kehittäminen eurooppalaisella tutkimusalueella;

c)  tutkimusinfrastruktuurien yhdistäminen, kehittäminen ja niiden laajan saatavuuden ja myös virtuaalisen saatavuuden mahdollistaminen eurooppalaisella tutkimusalueella;

d)  kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen;

d)  kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen tieteen ja teknologian alalla unionin huippuosaamisen tukemiseksi;

e)  tutkijoiden ja innovoijien houkutteleminen eurooppalaiselle tutkimusalueelle, heidän kouluttamisensa sekä heidän jäämisensä varmistaminen, mukaan lukien tutkijaliikkuvuuden hyödyntäminen tätä varten;

e)  eurooppalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden ja innovoijien houkutteleminen, heidän kouluttamisensa sekä heidän jäämisensä varmistaminen, mukaan lukien tutkijaliikkuvuuden hyödyntäminen tätä varten, tavoitteena eurooppalaisen tutkimusalueen kehittäminen maailman ensiluokkaisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi alueeksi;

f)  avoimen tieteen edistäminen, yleisönäkyvyyden varmistaminen ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen;

f)  avoimen tieteen edistäminen ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen;

g)   tulosten aktiivinen levittäminen ja hyödyntäminen erityisesti toimintapolitiikan kehittämistä varten;

g)   tulosten aktiivinen levittäminen ja hyödyntäminen erityisesti toimintapolitiikan kehittämistä varten;

h)  unionin politiikan painopisteiden toteutuksen tukeminen;

h)  unionin politiikan tavoitteiden ja painopisteiden toteutuksen tukeminen;

i)  tutkimuksen ja innovoinnin ja muiden politiikkojen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet, välisen yhteyden lujittaminen;

i)  tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen sekä muiden politiikkojen välisen yhteyden lujittaminen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimus;

j)   kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen asetetun määräajan puitteissa tutkimus- ja innovointimissioiden avulla;

j)   kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen asetetun määräajan puitteissa tutkimus- ja innovointimissioiden avulla;

k)  kansalaisten ja loppukäyttäjien ottaminen mukaan yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;

k)  asianmukaisten tutkimus- ja innovaatiosidosryhmien, mukaan lukien kansalaisten, akatemian, tutkimusjärjestöjen ja teollisuuden mukaan ottaminen yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;

l)   tiedeviestinnän parantaminen;

l)   tiedeviestinnän parantaminen;

m)teollisuuden muutoksen nopeuttaminen;

m)  EU:n teollisuuden muutoksen edistäminen Euroopan strategisten sektorien, esimerkiksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden, potentiaalin vapauttamiseksi;

n)  taitojen kehittäminen innovoinnin edistämiseksi;

n)  taitojen kehittäminen tukemalla koulutusta ja luovuutta tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi;

o)  innovatiivisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;

o)  innovatiivisten yritysten, erityisesti startup- ja pk-yritysten, perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;

p)  riskirahoituksen saatavuuden parantaminen, erityisesti jos markkinat eivät tarjoa varteenotettavia rahoitusvaihtoehtoja.

p)  riskirahoituksen saatavuuden parantaminen myös toimimalla synergisesti InvestEU:n kanssa, erityisesti jos markkinat eivät tarjoa varteenotettavia rahoitusvaihtoehtoja;

 

p a)  sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen vahvistaminen ja sukupuolinäkökohtien sisällyttäminen tutkimukseen ja innovointiin;

 

p b)  tieteellisen, teknologisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikutuksen maksimointi.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tavoitteissa voidaan ottaa huomioon erityisohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa esimerkiksi uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien sekä uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimenpiteet.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tavoitteissa voidaan ottaa huomioon erityisohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa esimerkiksi uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien sekä uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimenpiteet.

Tarkistus    13

Ehdotus päätökseksi

3 artikla

Komission teksti

Tarkistus

3 artikla

3 artikla

Rakenne

Rakenne

1.   Asetuksen (EU) N:o ... 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelmaan kuuluvat seuraavat osat:

1.  Asetuksen (EU) N:o ... 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelmaan kuuluvat seuraavat osat:

1.  Pilari I ”Avoin tiede”, joka käsittää seuraavat komponentit:

1.  Pilari I ”Ensiluokkainen ja avoin tiede”, joka käsittää seuraavat komponentit:

a)   Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa;

a)   Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa;

b)   Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA), sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 2 kohdassa;

b)   Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA), sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 2 kohdassa;

c)   tutkimusinfrastruktuurit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 3 kohdassa.

c)   tutkimusinfrastruktuurit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 3 kohdassa.

2.  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”, joka käsittää seuraavat komponentit:

2.  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, mukaan lukien yhden edunsaajan, avustuksiin perustuvan pk-yrityksille kohdennetun väline, sellaisena kuin se on kuvattu asetuksen 43 a artiklassa ja erityisohjelman liitteessä I.

a)   klusteri ”Terveys”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 1 kohdassa;

a)   klusteri ”Terveys”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 1 kohdassa;

b)  klusteri ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 2 kohdassa;

b)  klusteri ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 2 kohdassa;

 

(b a)  klusteri ”Turvallinen yhteiskunta”;

c)  klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 3 kohdassa;

c)  klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 3 kohdassa;

d)   klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 4 kohdassa;

d)   klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 4 kohdassa;

e)  klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;

e)  klusteri ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;

f)   Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinvoimaan liittyvät suorat toimet, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 6 kohdassa.

f)   Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinvoimaan liittyvät suorat toimet, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 6 kohdassa.

3)  Pilari III ”Avoin innovointi”, joka käsittää seuraavat komponentit:

3)  Pilari III ”Innovatiivinen Eurooppa”, joka käsittää seuraavat komponentit:

a)   Euroopan innovaationeuvosto (EIC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa;

a)   Euroopan innovaationeuvosto (EIC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa; mukaan lukien eurooppalaiset innovaatioekosysteemit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 2 kohdassa;

b)   eurooppalaiset innovaatioekosysteemit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 2 kohdassa;

Poistetaan.

c)   Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 3 kohdassa.

b)   Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 3 kohdassa;

4.   Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat komponentit:

4.  Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat komponentit:

a)huippuosaamisen jakaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 1 kohdassa;

a)  huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 1 kohdassa;

b)   eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 2 kohdassa.

b)  eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 2 kohdassa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin osiin sisältyvät toteutettavat toimet vahvistetaan liitteessä I.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin osiin sisältyvät toteutettavat toimet vahvistetaan liitteessä I.

Tarkistus    14

Ehdotus päätökseksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

4 artikla

4 artikla

Talousarvio

Talousarvio

1.  Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 94 100 000 000 euroa nykyhintoina.

1.  Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 120 000 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen komponenttien kesken. Sovelletaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 3–8 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä.

2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen komponenttien kesken. Sovelletaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 3–8 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä.

Tarkistus    15

Ehdotus päätökseksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

5 artikla

5 artikla

Missiot

Missiot

1.  Kutakin missiota varten voidaan perustaa missiolautakunta. Se koostuu noin 15:stä korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajia. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:

1.  Kutakin missiota varten perustetaan missiolautakunta yhteistä suunnittelua ja täytäntöönpanon ohjausta varten. Se koostuu noin 15-20:stä riippumattomasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu monien alojen ja tutkimuksen ja innovaation edustajia, akatemian, tutkimus- ja teknologiajärjestöjen edustajia, kaiken kokoisten teollisuuksien, kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. Komissio nimittää missiolautakunnan jäsenet riippumattomassa ja avoimessa menettelyssä, joka sisältää avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:

a)  työohjelmien sisältö ja niiden tarkistaminen tarpeen mukaan mission tavoitteiden saavuttamiseksi; suunnittelu toteutetaan yhdessä sidosryhmien ja soveltuvin osin yleisön kanssa;

a)  työohjelmien asianmukainen sisältö ja niiden tarkistaminen tarpeen mukaan mission tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)   missioiden mukauttaminen tai, jos se on tarpeen, päättäminen mission toteutusta koskevien arviointien perusteella;

b)  missioiden mukauttaminen tai, jos se on tarpeen, päättäminen mission toteutusta koskevien arviointien perusteella;

c)  asiantuntija-arvioijien valinta ja perehdyttäminen sekä arviointiperusteet ja niiden painotukset;

c)  asiantuntija-arvioijien valinta, asiantuntija-arvioijien välisten eturistiriitojen torjuminen, perehdyttäminen sekä arviointiperusteet lisänä tavanomaiselle arviointiperusteelle ”ensiluokkaisuus, vaikutus, ja täytäntöönpanon laatu ja tehokkuus.

d)  toimintapuitteet, jotka auttavat mission tavoitteiden saavuttamisessa.

d)  toimintapuitteet, jotka auttavat mission tavoitteiden saavuttamisessa unionin painopisteiden mukaisesti;

e)   viestintä.

e)  viestintä.

 

e a)  mission selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja mahdolliset tulokset;

 

e b)  mission sosiaalisen vaikutuksen ja liiketoimintamahdollisuuksien arviointi;

2.  Erityismääräyksiä, jotka mahdollistavat tehokkaan ja joustavan portfoliolähestymistavan, voidaan vahvistaa 11 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.

2.  Erityismääräykset, jotka mahdollistavat tehokkaan ja joustavan portfoliolähestymistavan, vahvistetaan 11 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.

 

2 a.  Missioiden sisältö ja täytäntöönpanon yksityiskohdat, mukaan lukien soveltamisala, indikaattorit, mitattavat tavoitteet ja välitavoitteet, talousarvio, synergiat muiden unionin rahastojen kanssa ja yhteydet eurooppalaisiin kumppanuuksiin, määritellään strategisissa tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmissa tämän päätöksen liitteessä I esitetyn mukaisesti.

 

2 b.  Missioiden täytäntöönpano tapahtuu asian kannalta olennaisten klusterien työohjelmien sisäisten avointen hakujen kautta hanke-ehdotuspyyntöinä, jotka liittyvät mission alaan ja toimivat yhdellä tai useammalla klusterien toiminta-alalla.

Tarkistus    16

Ehdotus päätökseksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

6 artikla

6 artikla

Euroopan tutkimusneuvosto

Euroopan tutkimusneuvosto

1.  Komissio perustaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön ERC:hen liittyvät pilarin I ”Avoin tiede” toimet. ERC korvaa päätöksellä C(2013) 18957 perustetun Euroopan tutkimusneuvoston.

1.  Komissio perustaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön ERC:hen liittyvät pilarin I ”Ensiluokkainen ja avoin tiede” toimet. ERC korvaa päätöksellä C(2013) 18957 perustetun Euroopan tutkimusneuvoston.

2.   ERC koostuu 7 artiklassa tarkoitetusta riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja 8 artiklassa tarkoitetusta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta.

2.  ERC koostuu 7 artiklassa tarkoitetusta riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja 8 artiklassa tarkoitetusta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta.

3.   ERC:llä on puheenjohtaja, joka valitaan johtavien ja kansainvälisesti arvostettujen tieteenharjoittajien joukosta.

3.  ERC:llä on puheenjohtaja, joka valitaan johtavien ja kansainvälisesti arvostettujen tieteenharjoittajien joukosta.

Puheenjohtajan valitsee komissio avoimella rekrytointiprosessilla, johon osallistuu erityinen riippumaton hakukomitea, neljän vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Rekrytointiprosessille ja valitulle ehdokkaalle on saatava tieteellisen neuvoston hyväksyntä.

Puheenjohtajan valitsee komissio avoimella rekrytointiprosessilla, johon osallistuu erityinen riippumaton hakukomitea, neljän vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Rekrytointiprosessille ja valitulle ehdokkaalle on saatava tieteellisen neuvoston hyväksyntä.

ERC:n puheenjohtaja toimii tieteellisen neuvoston puheenjohtajana, varmistaa sen johtavan aseman ja suhteet erityiseen täytäntöönpanorakenteeseen ja edustaa sitä maailman tiedefoorumeilla.

ERC:n puheenjohtaja toimii tieteellisen neuvoston puheenjohtajana, varmistaa sen johtavan aseman ja suhteet erityiseen täytäntöönpanorakenteeseen ja edustaa sitä maailman tiedefoorumeilla.

4.   ERC noudattaa toiminnassaan tieteellisen huippuosaamisen, riippumattomuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita. Se varmistaa päätöksen .../EY nojalla toteutettujen ERC:n toimien jatkuvuuden.

4.  ERC noudattaa toiminnassaan tieteellisen huippuosaamisen, riippumattomuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita. Se varmistaa päätöksen .../EY nojalla toteutettujen ERC:n toimien jatkuvuuden.

5.  ERC:n toimilla tuetaan Euroopassa keskenään kilpailevien yksittäisten ja ylikansallisten ryhmien tutkimustyötä kaikilla aloilla.

5.  ERC:n toimilla tuetaan Euroopassa keskenään kilpailevien yksittäisten ja ylikansallisten ryhmien tutkimustyötä kaikilla aloilla. Tuen innovaatiolle esimerkiksi Proof of Concept -järjestelmän kautta olisi jatkuttava, jotta voidaan kannustaa uusien löytöjen nopeampaan muuntamiseen kaupallisiksi tai yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuotteiksi, prosesseiksi ja palveluiksi. Tämän edistämiseksi ensiluokkaiset ERC:n rahoituksen hakijat, jotka ovat ylittäneet kynnysarvon, mutta eivät saaneet rahoitusta resurssien puutteen vuoksi, ovat valintakelpoisia proof of concept -avustuksen saajiksi.

 

5 a.  ERC Proof of Concept -avustuksen saajalle myönnetään huippuosaamismerkki, jos ehdotus on hyväksyttävä ja on läpäissyt sovellettavat kynnykset eikä sitä voitaisi rahoittaa.

6.  Komissio toimii ERC:n riippumattomuden ja integriteetin takaajana ja varmistaa sille uskottujen tehtävien asianmukaisen suorittamisen.

6.  Komissio toimii ERC:n riippumattomuden ja integriteetin takaajana ja varmistaa sille uskottujen tehtävien asianmukaisen suorittamisen.

Komissio varmistaa, että ERC:n toimet toteutetaan tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjä periaatteita ja 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tieteellisen neuvoston vahvistamaa ERC:n kokonaisstrategiaa noudattaen.

Komissio varmistaa, että ERC:n toimet toteutetaan tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjä periaatteita ja 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tieteellisen neuvoston vahvistamaa ERC:n kokonaisstrategiaa noudattaen.

__________________

__________________

7 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 23.

7 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 23.

Tarkistus    17

Ehdotus päätökseksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

7 artikla

7 artikla

ERC:n tieteellinen neuvosto

ERC:n tieteellinen neuvosto

1.  Tieteellisen neuvoston muodostavat molempia sukupuolia, eri ikäryhmiä ja laajasti eri tutkimusaloja edustavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinöörit ja akateemisen maailman edustajat, joilla on asianmukainen asiantuntemus ja jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja.

1.  Tieteellisen neuvoston muodostavat laajasti eri tutkimusaloja edustavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinöörit ja akateemisen maailman edustajat, joilla on asianmukainen asiantuntemus ja jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja.

Komissio nimittää tieteellisen neuvoston jäsenet sen jälkeen, kun heidät on valittu tieteellisen neuvoston kanssa sovitulla riippumattomalla ja avoimella menettelyllä, johon sisältyy tiedeyhteisön kuuleminen sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettava selvitys.

Komissio nimittää tieteellisen neuvoston jäsenet sen jälkeen, kun heidät on valittu tieteellisen neuvoston kanssa sovitulla riippumattomalla ja avoimella menettelyllä, johon sisältyy tiedeyhteisön kuuleminen sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettava selvitys.

Jäsenten toimikausi on rajoitettu neljään vuoteen, joka voidaan uusia kerran, ja nimittämisessä sovelletaan juoksevaa järjestelmää, jolla varmistetaan tieteellisen neuvoston työn jatkuvuus.

Jäsenten toimikausi on rajoitettu neljään vuoteen, joka voidaan uusia kerran, ja nimittämisessä sovelletaan juoksevaa järjestelmää, jolla varmistetaan tieteellisen neuvoston työn jatkuvuus.

2.  Tieteellinen neuvosto vahvistaa

2.  Tieteellinen neuvosto vahvistaa

a)  ERC:n kokonaisstrategian,

a)  ERC:n kokonaisstrategian,

b)  työohjelman ERC:n toimien toteuttamista varten,

b)  työohjelman ERC:n toimien toteuttamista varten,

c)   vertaisarvioinnin ja ehdotusten arvioinnin menetelmät ja menettelyt, joiden perusteella rahoitettavat ehdotukset valitaan,

c)  vertaisarvioinnin ja ehdotusten arvioinnin menetelmät ja menettelyt, joiden perusteella rahoitettavat ehdotukset valitaan,

d)   kantansa mihin tahansa asiaan, joka voi tieteen näkökulmasta parantaa ERC:n saavutuksia ja vaikutuksia sekä suoritettavan tutkimuksen laatua,

d)  kantansa mihin tahansa asiaan, joka voi tieteen näkökulmasta parantaa ERC:n saavutuksia ja vaikutuksia sekä suoritettavan tutkimuksen laatua,

e)   käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä.

 

Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston ensimmäisen alakohdan a, c, d ja e alakohdan mukaisesti vahvistamista kannoista ainoastaan jos se katsoo, ettei tämän päätöksen säännöksiä ole noudatettu. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteitä erityisohjelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja vahvistaa poikkeamat tieteellisen neuvoston kannoista perustellen ne asianmukaisella tavalla.

Komissio laatii käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä, ja se poikkeaa tieteellisen neuvoston ensimmäisen alakohdan a, c ja d alakohdan mukaisesti vahvistamista kannoista ainoastaan jos se katsoo, ettei tämän päätöksen säännöksiä ole noudatettu. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteitä erityisohjelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja vahvistaa poikkeamat tieteellisen neuvoston kannoista perustellen ne asianmukaisella tavalla.

3.   Tieteellinen neuvosto toimii liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.

3.  Tieteellinen neuvosto toimii liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.

4.  Tieteellinen neuvosto edistää toiminnallaan ainoastaan ERC:n tavoitteiden saavuttamista 6 artiklassa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja mahdollisimman avoimesti.

4.  Tieteellinen neuvosto edistää toiminnallaan ainoastaan ERC:n tavoitteiden saavuttamista 6 artiklassa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Sen on toimittava täysin riippumattomasti, puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja mahdollisimman avoimesti ja siten maksimoitava ERC:n osuus EU:n tutkimus- ja innovointipolitiikan ja erityisesti Euroopan horisontti -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

Tarkistus    18

Ehdotus päätökseksi

9 artikla

Komission teksti

Tarkistus

9 artikla

9 artikla

Euroopan innovaationeuvosto

Euroopan innovaationeuvosto

1.  Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön EIC:hen liittyvät pilarin III ”Avoin innovointi” toimet. EIC noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita: läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin keskittyminen, riippumattomuus, riskinottokyky, tehokkuus, vaikuttavuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus.

1.  Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC) asetuksen 7 a artiklan mukaisesti.

 

1 a.  EIC rakentuu kahdelle välineelle, jotka ovat Pathfinder ja Accelerator, sellaisina kuin ne on kuvattu tämän päätöksen liitteessä I. EIC-välineitä on arvioitava jatkuvasti innovaation tukemiseksi järjestelmällisellä tavalla.

 

1 b.  EIC:n tavoitteet ja toimet on tarvittaessa kytkettävä ohjelman muihin osiin sekä muihin kansallisiin ja unionin rahastoihin, erityisesti EIT:hen ja InvestEU:hun.

2.   EIC:hen kuuluu 10 artiklassa tarkoitettu korkean tason johtokunta, jäljempänä ’EIC:n johtokunta’.

2.  EIC:hen kuuluu 10 artiklassa tarkoitettu korkean tason johtokunta, jäljempänä ’EIC:n johtokunta’.

3.   Komission on varmistettava, että EIC toimii

3.  Komission on varmistettava, että EIC toimii

a)   tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita noudattaen ja ottaen asianmukaisesti huomioon EIC:n johtokunnan lausunnon 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta EIC:n kokonaisstrategiasta; sekä

a)  tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita noudattaen ja ottaen asianmukaisesti huomioon EIC:n johtokunnan lausunnon 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta EIC:n kokonaisstrategiasta; sekä

b)   vääristämättä kilpailua vastoin yhteistä etua.

b)  vääristämättä kilpailua vastoin yhteistä etua.

4.   Komissio hallinnoi EIC:n sekarahoitusta välillisen hallinnoinnin avulla tai, jos tämä ei ole mahdollista, komissio voi perustaa hallinnointia varten erillisyhtiön. Komissio pyrkii varmistamaan muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien osallistumisen. Jos tämä ei ole mahdollista alkuperäisen toimintamallin avulla, erillisyhtiön rakenne laaditaan siten, että se voi houkutella mukaan muita julkisia tai yksityisiä sijoittajia unionin rahoitusosuuden vipuvaikutuksen voimistamiseksi.

4.  Komissio hallinnoi EIC:n sekarahoitusta välillisen hallinnoinnin avulla tai, jos tämä ei ole mahdollista, komissio voi perustaa hallinnointia varten erillisyhtiön. Komissio pyrkii varmistamaan muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien osallistumisen. Jos tämä ei ole mahdollista alkuperäisen toimintamallin avulla, erillisyhtiön rakenne laaditaan siten, että se voi houkutella mukaan muita julkisia tai yksityisiä sijoittajia unionin rahoitusosuuden vipuvaikutuksen voimistamiseksi.

 

4 a.  Komissio varmistaa EIC:n ja EIT:n välisen yhteistyön erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta.

Tarkistus    19

Ehdotus päätökseksi

10 artikla

Komission teksti

Tarkistus

10 artikla

10 artikla

EIC:n johtokunta

EIC:n johtokunta

1.   EIC:n johtokunta neuvoo komissiota seuraavissa asioissa:

1.  EIC:n johtokunta neuvoo komissiota seuraavissa asioissa:

a)  pilariin III ”Avoin innovointi” kuuluvaa EIC-komponenttia koskeva kokonaisstrategia;

a)  pilariin III ”Innovatiivinen Eurooppa” kuuluvaa EIC-komponenttia koskeva kokonaisstrategia;

b)   työohjelma EIC:n toimien toteuttamista varten;

b)  työohjelma EIC:n toimien toteuttamista varten,

c)   arviointiperusteet ehdotusten innovatiivisuuden ja riskiprofiilin sekä tarkoituksenmukaisen tasapainon määrittämiseksi avustuksien, pääoman ja muiden EIC:n Accelerator-välineen rahoitusmuotojen välillä;

c)  arviointiperusteet ehdotusten innovatiivisuuden ja riskiprofiilin sekä tarkoituksenmukaisen tasapainon määrittämiseksi avustuksien, pääoman ja muiden EIC:n Accelerator-välineen rahoitusmuotojen välillä;

d)   strategisten hankeportfolioiden määrittäminen;

d)  strategisten hankeportfolioiden määrittäminen;

e)   ohjelman hallinnoijien profiili.

e)  ohjelman hallinnoijien profiili.

 

e a)  EIC:n toimien järjestelmällinen ja jatkuva arviointiprosessi;

2.   EIC:n johtokunta voi pyynnöstä antaa komissiolle suosituksia

2.   EIC:n johtokunta voi pyynnöstä ja aina kun se on aiheellista yhdessä EIT:n johtokunnan kanssa antaa komissiolle suosituksia

a)   mistä tahansa asiasta, joka voi innovoinnin näkökulmasta parantaa ja edistää innovointiekosysteemejä kaikkialla Euroopassa, EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista ja niiden vaikutuksia sekä innovatiivisten yritysten kapasiteettia saada ratkaisunsa laajempaan käyttöön;

a)  mistä tahansa asiasta, joka voi innovoinnin näkökulmasta parantaa ja edistää innovointiekosysteemejä kaikkialla Euroopassa, EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista ja niiden vaikutuksia sekä innovatiivisten yritysten kapasiteettia saada ratkaisunsa laajempaan käyttöön;

b)  yrittäjien mahdollisesti kohtaamien sääntelystä aiheutuvien esteiden määrittämisestä yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden kanssa; tämä koskee erityisesti yrityksiä, joille on myönnetty tukea EIC-komponentista;

b)  yrittäjien mahdollisesti kohtaamien sääntelystä aiheutuvien esteiden määrittämisestä yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden ja EIT:n kanssa; tämä koskee erityisesti yrityksiä, joille on myönnetty tukea EIC-komponentista;

c)   EIC:n portfolioon liittyvistä kehitteillä olevien teknologioiden kehityssuuntauksista, jotta ne voidaan ottaa huomioon muiden erityisohjelman osien ohjelmasuunnittelussa;

c)  EIC:n portfolioon liittyvistä kehitteillä olevien teknologioiden kehityssuuntauksista, jotta ne voidaan ottaa huomioon muiden erityisohjelman osien ohjelmasuunnittelussa;

d)   sellaisten erityiskysymysten määrittämisestä, joiden osalta tarvitaan neuvoja EIC:n johtokunnalta.

d) sellaisten erityiskysymysten määrittämisestä, joiden osalta tarvitaan neuvoja EIC:n johtokunnalta.

EIC:n johtokunnan on edistettävä toiminnallaan EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja avoimesti.

EIC:n johtokunnan on edistettävä toiminnallaan EIC:n tavoitteiden saavuttamista unionin teollisuusstrategia, kilpailukyky ja globaalit haasteet huomioon ottaen. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja avoimesti ja välttäen sisämarkkinoiden kilpailun vääristymistä.

EIC:n johtokunta toimii liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.

EIC:n johtokunta toimii liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.

3.   EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä eurooppalaisten innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä, yritysjohtajia, sijoittajia ja tutkijoita. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.

3.   EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä riippumattomasta eurooppalaisten tutkimus- ja innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä kaiken kokoisista yrityksistä, taloustieteilijöitä, sijoittajia, tutkijoita ja korkeakouluja edustavia innovaatiopolitiikan asiantuntijoita. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.

Komissio nimittää EIC:n johtokunnan jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella sen mukaan, kumpaa komissio pitää sopivampana, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta.

Komissio nimittää EIC:n johtokunnan jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella sen mukaan, kumpaa komissio pitää sopivampana, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta.

Jäsenten toimikauden pituus on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kahdesti; nimitykset tehdään juoksevasti (jäseniä nimitetään kahden vuoden välein).

Jäsenten toimikauden pituus on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran; nimitykset tehdään juoksevasti (puolet jäsenistä vaihdetaan kahden vuoden välein).

4.  EIC:n johtokunnalla on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka tunnetaan innovoinnin alalla.

4.  EIC:n johtokunnalla on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka on todistettavasti ansioitunut innovoinnin alalla.

Puheenjohtaja nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

Puheenjohtaja nimitetään kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

Puheenjohtaja johtaa EIC:n johtokuntaa, valmistelee sen kokoukset, jakaa tehtäviä johtokunnan jäsenille ja voi perustaa erityisiä alaryhmiä erityisesti EIC:n portfolioon liittyvien kehitteillä olevien teknologioiden luotaamiseksi. Puheenjohtajan on edistettävä EIC:n etua, toimittava yhteistahona komission suuntaan ja edustettava EIC:tä innovoinnin alalla. Komissio voi tarjota puheenjohtajalle hallinnollista tukea tämän tehtävien suorittamista varten.

Puheenjohtaja johtaa EIC:n johtokuntaa, valmistelee sen kokoukset, jakaa tehtäviä johtokunnan jäsenille ja voi perustaa erityisiä alaryhmiä erityisesti EIC:n portfolioon liittyvien kehitteillä olevien teknologioiden luotaamiseksi. Puheenjohtajan on edistettävä EIC:n etua ja sen roolia ohjelman ja EU:n tutkimus- ja innovointitavoitteiden saavuttamisessa, toimittava yhteistahona komission suuntaan ja edustettava EIC:tä tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Komissio tarjoaa puheenjohtajalle hallinnollista tukea tämän tehtävien suorittamista varten.

5.  Komissio vahvistaa käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä. EIC:n johtokunnan jäsenten odotetaan hyväksyvän käytännesäännöt tehtäviensä vastaanottamisen yhteydessä.

5.  Komissio vahvistaa käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä. EIC:n johtokunnan jäsenten on hyväksyttävä käytännesäännöt tehtäviensä vastaanottamisen yhteydessä.

Tarkistus    20

Ehdotus päätökseksi

11 artikla

Komission teksti

Tarkistus

11 artikla

11 artikla

Työohjelmat

Strateginen suunnittelu ja työohjelmat

 

-1.  Erityisohjelman täytäntöönpanon tulee perustua erityisiin tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmiin, jotka määritellään joka toinen vuosi asetuksen 6 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ja joita laadittaessa noudatetaan tutkimus- ja innovointitoiminnan avointa, osallistavaa ja strategista monivuotista suunnitteluprosessia, erityisesti pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” osalta. Pakolliset useiden sidosryhmien kuulemiset kansallisten viranomaisten, Euroopan parlamentin ja t&k&i-sidosryhmien edustajien, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnat, kanssa, painopistealueista ja soveltuvista erityyppisistä toimista ja täytäntöönpanon muodoista, mukaan lukien missioalueet ja eurooppalaiset kumppanuudet, takaavat välttämättömät monitieteiset ja monialaiset näkymät ja vastaavuuden muiden asian kannalta olennaisten, jo olemassa olevien, EU:n, kansallisen ja alueellisen tason hankkeiden kanssa. Tämä edistää yksityisen ja julkisen lisärahoituksen vipuvaikutusta ja siten vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) tämän päätöksen liitteessä I kuvatun mukaisesti.

1.  Erityisohjelma pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Ne laaditaan strategisen suunnitteluprosessin perusteella tämän päätöksen liitteessä I kuvatun mukaisesti.

1.  Erityisohjelma pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla strategista tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmaa noudattaen.

Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

2.   Komissio hyväksyy erilliset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:

2.  Komissio hyväksyy erilliset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:

a)   ERC-komponentti, jonka osalta työohjelman vahvistaa tieteellinen neuvosto 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston vahvistamasta työohjelmasta ainoastaan, jos se katsoo, ettei työohjelma ole tämän päätöksen säännösten mukainen. Tällaisessa tapauksessa komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio perustelee tämän toimenpiteen asianmukaisella tavalla;

a)  ERC-komponentti, jonka osalta työohjelman vahvistaa tieteellinen neuvosto 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston vahvistamasta työohjelmasta ainoastaan, jos se katsoo, ettei työohjelma ole tämän päätöksen säännösten mukainen. Tällaisessa tapauksessa komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio perustelee tämän toimenpiteen asianmukaisella tavalla;

b)  kaikki pilariin ”Globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat klusterit, Marie Skłodowska-Curie -toimet, tutkimusinfrastruktuurit, tuki innovaatioekosysteemeille, huippuosaamisen jakaminen ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;

b)  kaikki pilariin ”Globaalit haasteet ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat klusterit, Marie Skłodowska-Curie -toimet, tutkimusinfrastruktuurit, tuki eurooppalaisille innovaatioekosysteemeille, huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;

c)   EIC-komponentti, jonka osalta työohjelma laaditaan 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen EIC:n johtokunnan annettua neuvonsa 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;

c)  EIC-komponentti, jonka osalta työohjelma laaditaan 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen EIC:n johtokunnan annettua neuvonsa 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;

d)   JRC-komponentti, jonka osalta monivuotisessa työohjelmassa on otettava huomioon päätöksessä 96/282/Euratom tarkoitettu JRC:n johtokunnan lausunto.

d)  JRC-komponentti, jonka osalta monivuotisessa työohjelmassa on otettava huomioon päätöksessä 96/282/Euratom tarkoitettu JRC:n johtokunnan lausunto.

3.   Varainhoitoasetuksen 110 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin työohjelmiin on soveltuvin osin kuuluttava

3.  Varainhoitoasetuksen 110 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin työohjelmiin on soveltuvin osin kuuluttava

a)  maininta kuhunkin toimeen ja missioon osoitetusta määrästä ja alustavasta toteutusaikataulusta;

a)  maininta kuhunkin toimeen, missioon ja eurooppalaiseen kumppanuuteen osoitetusta määrästä ja ohjelmaan liittyvästä talousarvion osuudesta ja alustavasta toteutusaikataulusta;

b)   avustusten osalta painopisteet, valinta- ja myöntämisperusteet ja eri myöntämisperusteiden suhteellinen painoarvo sekä kaikkien avustuskelpoisten kustannusten rahoituksen enimmäismäärä;

b)  avustusten osalta painopisteet, valinta- ja myöntämisperusteet ja eri myöntämisperusteiden suhteellinen painoarvo sekä kaikkien avustuskelpoisten kustannusten rahoituksen enimmäismäärä;

c)   asetuksen (EU) N:o ... 41–43 artiklan mukaisesti sekarahoitukseen myönnetyt määrät;

c) asetuksen (EU) N; o ... 41–43 artiklan mukaisesti sekarahoitukseen myönnetyt määrät;

d)   asetuksen (EU) N:o ... 35 ja 37 artiklan mukaiset rahoituksen saajien mahdolliset lisävelvoitteet.

d)  asetuksen (EU) N:o ... 35 ja 37 artiklan mukaiset rahoituksen saajien mahdolliset lisävelvoitteet.

Tarkistus    21

Ehdotus päätökseksi

12 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

12 a artikla

 

Terveysalan johtoryhmä

 

1. Komissio perustaa terveysalan johtoryhmän, jolla täydennetään terveyteen liittyvän pilarin II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky” toimia.

 

2. Terveysalan johtoryhmään kuuluu 15-20 johtavassa asemassa olevaa henkilöä, jotka toimivat eri tieteenaloilla ja tehtävissä tutkimuksen, innovaation, kansanterveyden ja hyvinvoinnin aloilla.

 

3. Terveysalan johtoryhmä keskittyy tarkastelemaan seuraavia periaatteita: Koordinaatio ja synergiat EU:n ja kansallisten terveysohjelmien kanssa sekä terveysklusterin ja Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien kanssa, mukaan lukien missiot ja kumppanuudet. Johtoryhmä edistää potilaiden ja yhteiskunnan osallistumista ja tarjoaa tieteellistä neuvontaa ja suosituksia. Toimilla olisi edistettävä arvoihin suuntautunutta terveysalan tutkimusta ja parempia terveysalan ratkaisuja sekä vähennettävä terveyteen liittyvää eriarvoisuutta.

 

4. Terveysalan johtoryhmä osallistuu seuraavien edistämiseen:

 

a) ”Terveys”-klusterin strategia

 

b) malli, jonka pohjalta ohjataan terveysohjelmien ja asiaan liittyvien pilarien, kuten EIC:n ja ERC:n, välillä sekä strategisten kumppanuuksien ja EU:n rakennerahastojen kehyksessä toteutettavia koordinointi- ja yhteistyötoimia. Mallin avulla lisätään terveysalan tutkimukseen liittyvien nykyisten rahoitusmekanismien näkyvyyttä ja koordinointia, ohjataan koordinointia ja yhteistyötä ja kehitetään terveysalan työohjelmia ja missioita

 

c) menetelmät ja menettelyt, joita sovelletaan terveysalan missioiden suunnitteluun, valintaan ja täytäntöönpanoon

 

d) mahdollistaa kansalaisten osallistumisen ja sitoutumisen alhaalta ylöspäin suuntautuvaan päätöksentekoprosessiin

 

e) edistää kestävyyttä rahoitusstrategioissa ja -mekanismeissa pitkän aikavälin hankkeiden ja kunnianhimoisten missioiden toteuttamiseksi

 

f) varmistaa tuloksellisen kansainvälisen tutkimusalan yhteistyön, jolla maksimoidaan EU:n mahdollisuudet ja siirretään tulokset terveydenhuoltojärjestelmiin

 

g) lisää monitieteisen tutkimuksen käyttöä sellaisten sairauksien yhteydessä, joissa havaitaan yhtenevyyksiä, millä vähennetään päällekkäisyyksiä ja erillisiä tutkimuksia

 

h) lisää Euroopan horisontti -puiteohjelman näkyvyyttä ja sen EU:n kansalaisille tuottamaa hyötyä, tarkastelee tiede- ja tutkimusalan vastuun sirpaloitumista EU:n hallintoelimissä ja virtaviivaistaa nykyisiä rahoitusmekanismeja.

 

5. Terveysalan johtoryhmän on laadittava kattava tutkimusstrategia ja ohjattava terveydenhuoltoon liittyvien työohjelmien ja missioiden kehittämistä yhdessä erityisen missioryhmän kanssa.

 

6. Terveysalan johtoryhmä on riippumaton tieteellinen sidosryhmäfoorumi, johon kuuluu biolääketieteen tutkimusta ja innovointia edustavia sekä muiden merkityksellisten tutkimus- ja teollisuudenalojen toimijoita ja johon potilaiden edustajat ja kansalaiset osallistuvat merkittävällä panoksella.

 

7. Komissio nimittää terveysalan johtoryhmän jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella tarpeen mukaan, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta. Jäsenten toimikauden pituus on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kahdesti; nimitykset tehdään juoksevasti (jäseniä nimitetään kahden vuoden välein).

 

8. Terveysalan johtoryhmällä on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka tunnetaan terveyden tutkimuksen alalla.

 

9. Johtokunnan toimintaa ja tuloksia valvotaan ja niistä raportoidaan ohjelman väliarvioinnissa, jossa yksilöidään toimenpiteet, joilla ryhmän toimintaa jatketaan tai muutetaan tai se lakkautetaan tarkastuksen mukaisesti.

Tarkistus    22

Ehdotus päätökseksi

Liite I – Ohjelmaan sisältyvät toimet

Komission teksti

Tarkistus

OHJELMAAN SISÄLTYVÄT TOIMET

OHJELMAAN SISÄLTYVÄT TOIMET

Ohjelman toteutuksessa sovelletaan seuraavaa:

Ohjelman toteutuksessa sovelletaan seuraavaa:

Strateginen suunnittelu

Strateginen suunnittelu

Euroopan horisontti -puiteohjelman ohjelmatason tavoitteiden toteuttaminen integroidusti varmistetaan monivuotisella strategisella suunnittelulla. Suunnittelussa keskitytään ohjelman kokonaisvaikutukseen ja sen eri pilarien keskinäiseen yhtenäisyyteen sekä synergiaan muiden EU-ohjelmien kanssa ja EU:n muista politiikoista saatavaan ja niille annettavaan tukeen.

Euroopan horisontti -puiteohjelman täytäntöönpanoa ohjataan ohjelmasta rahoitettavien tutkimus- ja innovointitoimien osallistavan ja avoimen strategisen suunnitteluprosessin avulla. Strateginen suunnitteluprosessi johtaa Euroopan horisontti -puiteohjelman ohjelmatason tavoitteiden täytäntöönpanoon määrittelemällä rahoituksen painopisteet. Siinä keskitytään ohjelman vaikutukseen ja sen eri pilarien keskinäiseen yhtenäisyyteen sekä synergiaan muiden EU-ohjelmien kanssa ja EU:n muille politiikoille annettavaan tukeen.

 

Strateginen suunnitteluprosessi sekä strategisen tutkimus- ja innovaatiosuunnitelman hyväksyminen delegoidulla säädöksellä lisäävät suuren yleisön omaksi kokemista ja ymmärrystä ohjelman merkityksestä, ja ne antavat lainsäätäjille, sidosryhmille ja jäsenvaltioille mahdollisuuden olla täysin tietoisia suunnitelluista aloitteista. Strateginen suunnitteluprosessi auttaa kehittämään ja panemaan täytäntöön toimintapolitiikkaa sen piiriin kuuluvilla aloilla unionin tasolla sekä jäsenvaltioiden toimintapolitiikkoja täydentäen ja varmistaen samalla, että Euroopan politiikkatavoitteita tuetaan ja Euroopan horisontti -ohjelmalla asianmukaisilla resursseilla. Se mahdollistaa rahoitustilanteen yksinkertaistamisen, auttaa yksityistä ja julkista lisärahoitusta hankittaessa välttämään eri rahoitusmahdollisuuksien päällekkäisyydet ja edistää tutkimus- ja innovointitulosten nopeampaa levittämistä ja käyttöönottoa.

 

Systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimuksen ja innovoinnin alalla varmistaa, että voidaan vastata yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin, luoda tietoa ja mahdollisesti samanaikaisesti uusia kilpailukykyisiä ja kestäviä yrityksiä ja toimialoja, edistää sosiaalista ja teknologista innovointia, edistäen kilpailua ja lisäten yksityisiä investointeja sekä säilyttäen tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.

Strategisella suunnittelulla edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista kaikkiin tutkimuksen ja innovoinnin vaiheisiin, tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimus- ja innovointisisältöihin. Niin ikään sillä varmistetaan tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään sitä.

Strategisella suunnitteluprosessilla edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista tutkimukseen ja innovointiin, tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimukseen ja innovointiin. Niin ikään sillä varmistetaan tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään sitä.

Strategisen suunnittelun puitteissa toteutetaan jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin (siltä osin kuin se on tarpeen) sekä eri sidosryhmien kanssa laajoja kuulemisia ja keskusteluja pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” painopisteistä ja missioista sekä sopivista toimityypeistä ja erityisesti eurooppalaisista kumppanuuksista.

Näihin tavoitteisiin vastaamiseksi komissio käynnistää avoimen kuulemisen vaiheen jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin sekä eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien muun muassa tieteellinen yhteisö, tutkimus- ja teknologiajärjestöt, teollisuus ja kansalaisjärjestöt. Kuulemisissa käsitellään ohjelman strategisia painopisteitä, mukaan lukien ”maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” -pilarin alaisia missioita ja sopivia välineitä, erityisesti eurooppalaisia kumppanuuksia. Kuulemisen tulokset julkaistaan sille omistetulla verkkosivulla, jolla olisi julkaistava myös yksityiskohdat strategisen suunnittelun sisällöstä ja sen määrittelyä koskevasta prosessista.

 

Eurooppalaisten kumppanuuksien osalta strategisessa tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmassa hahmotellaan ja perustellaan eurooppalaisten kumppanuuksien luominen, yhteensulauttaminen ja päättäminen. Myönteisesti arvioidut yhteiset teknologia-aloitteet ja julkisen ja yksityisen sektorin sopimusperusteiset kumppanuudet olisi otettava huomioon jatkossa vuoden 2020 jälkeen, koska ne tuovat lisäarvoa edistämällä sosiaalista ja taloudellista vaikutusta ja lisäämällä yksityisiä investointeja ja edistämällä rahastojen välisiä synergioita.

 

Toiminnassa olevat ja uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt (KIC) määritellään lainsäädäntöehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EIT:n strategisesta innovaatio-ohjelmasta strategisen tutkimus- ja innovaatiosuunnitelman mukaisesti. Uusien KIC-yhteisöjen perustamiseksi on kuitenkin hankittava riittävästi rahoitusta, jotta toiminnassa olevat KIC-yhteisöt voivat kehittää ekosysteemejä, rakentaa kumppanuuksia sekä tehokkaasti edistää ja panna täytäntöön kunnianhimoisia tavoitteitaan.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia ”FET-lippulaivahankkeita” tuetaan myös tässä ohjelmassa. Koska niillä on merkittäviä yhtäläisyyksiä missioiden kanssa, muita ”FET-lippulaivahankkeita” voidaan tukea tässä puiteohjelmassa missioina, joiden kohteena ovat tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat. Missioiden olisi vahvistettava ohjelman yhteistyönäkökulmia ja täydennettävä nykyisiä eurooppalaisia kumppanuuksia, jotka voisivat toimia missioiden täytäntöönpanoa tukevina pilareina. Missioihin sisältyy teknologinen ja yhteiskunnallinen elementti, ja ne myös määritellään tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaan liittyvien pääosastojen kanssa. Strateginen suunnitteluprosessi määrittää missiot asetuksen 7 artiklan mukaisesti ja tämän päätöksen 5 artiklan mukaisesti.

Tällaisten laajojen kuulemisten pohjalta strategisessa suunnittelussa määritellään yhteiset tavoitteet ja yhteiset toiminta-alat, kuten kumppanuuksien alat (ehdotetussa oikeusperustassa säädetään vain välineistä ja niiden käyttöä ohjaavista kriteereistä) ja missioiden alat.

 

Strateginen suunnittelu auttaa kehittämään ja toteuttamaan politiikkaa ohjelman kattamilla aloilla EU:n tasolla ja täydentää politiikkaa ja politiikan lähestymistapoja jäsenvaltioissa. EU:n politiikan painopistealueet otetaan huomioon strategisen suunnitteluprosessin aikana siten, että voidaan lisätä tutkimuksen ja innovoinnin panosta politiikan toteuttamisessa. Lisäksi otetaan huomioon kehitystä ennakoivat toimet, selvitykset ja muu tieteellinen näyttö sekä EU:n tasolla ja kansallisella tasolla käynnissä olevat olennaiset aloitteet.

 

Strateginen suunnittelu edistää synergian aikaansaamista Euroopan horisontti -ohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, Euratom-ohjelma mukaan lukien. Samalla se muodostaa tutkimuksen ja innovoinnin viitekehyksen kaikille siihen yhteydessä oleville EU:n talousarvion puitteissa toteutettaville ohjelmille sekä muille kuin rahoitusta tarjoaville välineille. Tämä edistää myös tutkimus- ja innovointitulosten nopeampaa levittämistä ja käyttöönottoa, ja sen avulla vältetään eri rahoitusmahdollisuuksien päällekkäisyydet. Strateginen suunnittelu luo kehyksen yhteisen tutkimuskeskuksen suorien tutkimustoimien ja puiteohjelmasta tuettujen muiden toimien välisille yhteyksille, mukaan lukien tutkimustulosten käyttö politiikan laadinnan tukena.

Strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään olemassa olevat yhteydet Euroopan horisontti -puiteohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, ja tarjotaan mahdollisuuksia synergioihin EU:n rahastojen välillä. Euroopan horisontti -puiteohjelmasta muodostuu tutkimuksen ja innovoinnin viitekehys kaikille siihen yhteydessä EU:n talousarvion puitteissa toteutettaville ohjelmille, mikä osaltaan tukee EU:n poliittisten painopisteiden ja tavoitteiden toteutumista. Se luo myös kehyksen yhteisen tutkimuskeskuksen suorien tutkimustoimien ja puiteohjelmasta tuettujen muiden toimien välisille yhteyksille, mukaan lukien tutkimustulosten käyttö politiikan laadinnan tukena.

Laadittavassa strategisessa suunnitelmassa esitetään monivuotinen strategia työohjelman sisällön toteuttamiseksi (11 artiklan mukaisesti). Samalla säilytetään kuitenkin riittävä joustavuus, jotta ennakoimattomiin mahdollisuuksiin ja kriiseihin voidaan reagoida nopeasti. Koska Euroopan horisontti -puiteohjelman kesto on seitsemän vuotta, sen taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen toimintaympäristö voi muuttua huomattavasti sen voimassaolon aikana. Euroopan horisontti -puiteohjelman on pystyttävä mukautumaan nopeasti näihin muutoksiin. Näin ollen tukea voidaan myöntää muillekin kuin jäljempänä esitetyille toimille silloin, kun se on perusteltua merkittävien kehityssuuntausten tai odottamattomien tapahtumien, toimintapolitiikan tarpeiden tai kriisitilanteiden johdosta – esimerkiksi siinä tapauksessa, että joudutaan reagoimaan jonkin epidemian aiheuttamiin vakaviin terveysuhkiin.

 

Euroopan horisontti -puiteohjelman toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sen varmistamiseen, että tutkimuksessa ja innovoinnissa noudatetaan tasapainoista ja laajaa lähestymistapaa, joka ei rajoitu pelkästään uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseen tieteellisen ja teknologisen tietämyksen ja läpimurtojen avulla, vaan johon kuuluu muutakin: esimerkiksi olemassa olevien teknologioiden käyttö uusissa sovelluksissa, jatkuva parannuksiin tähtäävä kehittäminen ja ei-teknologinen ja sosiaalinen innovointi. Systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimukseen liittyvässä innovoinnissa varmistaa, että voidaan vastata haasteisiin ja luoda samanaikaisesti uusia kilpailukykyisiä yrityksiä ja toimialoja, edistää kilpailua ja yksityisiä investointeja sekä säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.

 

Pilareissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” ja ”Avoin innovointi” täydennetään tutkimusta ja innovointia sellaisilla toimilla, joissa toimitaan lähellä loppukäyttäjiä ja markkinoita. Tällaisia ovat esimerkiksi demonstrointi, pilottitoimet ja konseptin toimivuuden osoittaminen. Toimiin eivät kuitenkaan sisälly kaupallistamistoimet, jotka ulottuvat tutkimus- ja innovointivaiheen ulkopuolelle. Mukaan kuuluu sen sijaan kysyntäpuolen toimien tukeminen, jotta erilaisten innovaatioiden levittämistä ja käyttöönottoa voitaisiin nopeuttaa. Tässä yhteydessä tullaan käyttämään ensisijaisesti ohjeellisia (ei-preskriptiivisiä) ehdotuspyyntöjä.

 

Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” integroidaan Horisontti 2020 -ohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet täysimittaisesti kaikkiin klustereihin, myös erityis- ja kohdennettujen toimien osalta. Lisäksi meren ja merenkulun tutkimukseen ja alan innovointiin liittyviä toimia toteutetaan strategisesti ja integroidusti linjassa EU:n yhdennetyn meripolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan ja kansainvälisten sitoumusten kanssa.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia ”FET-lippulaivahankkeita” tuetaan myös uudessa ohjelmassa. Koska niillä on merkittäviä yhtäläisyyksiä missioiden kanssa, muita mahdollisia FET-lippulaivahankkeita tuetaan tässä puiteohjelmassa missioina, joiden kohteena ovat tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat.

 

Tiede- ja teknologiayhteistyöhön liittyvä vuoropuhelu EU:n kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja politiikkavuoropuhelu maailman tärkeimpien alueiden kanssa edistävät merkittävästi systemaattista yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista. Yhdistettynä maa- ja aluekohtaiseen eriyttämiseen ne tukevat painopisteiden määrittämistä.

 

Vaikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toiminnan keskittyminen innovaatioekosysteemeihin kytkee EIT:n luontevasti Euroopan horisontti -puiteohjelman ”Avoin innovointi” -pilariin, EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (KIC) suunnittelutyö sovitetaan strategisen suunnitteluprosessin kautta yhteen pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kanssa.

 

 

Nopeutettu tutkimus ja innovointi

 

Euroopan horisontti -ohjelma tarjoaa edunsaajille mahdollisuuden hakea rahoitusta nopeammin, kaikkien klustereiden työohjelmien, EIC:n ja ”huippuosaamisen levittämistä” koskevan osan mukaisesti, kattaen tutkimus- ja innovointitoimet. Horisontti 2020 -ohjelman nopeutetun innovoinnin välineestä saatujen hyvien kokemusten pohjalta tämä malli on logiikaltaan alhaalta ylöspäin suuntautuva ja perustuu jatkuvasti avoimiin kiinnostuksenilmaisupyyntöihin ja korkeintaan kuuden kuukauden kuluessa myönnettävään avustukseen. ”Huippuosaamisen levittämistä” koskevassa osassa tämä malli auttaa vähemmän kehittyneitä EU-maita saamaan varoja nopeammin ja alhaalta ylöspäin. Tätä mallia sovelletaan vähintään 15 prosenttiin ohjelman talousarviosta.

Levittäminen ja viestintä

Levittäminen ja viestintä

Euroopan horisontti -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja -dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä.

Euroopan horisontti -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja -dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä.

Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).

Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).

Komissio toteuttaa niin ikään Euroopan horisontti -puiteohjelmaan liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joissa viestitään siitä, että tulokset on saatu EU:n rahoituksen tuella. Toimilla pyritään myös lisäämään yleisön tietoisuutta tutkimuksen ja innovoinnin tärkeydestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia EU:n rahoittamilla tutkimus- ja innovointitoimilla on ja mikä on niiden laajempi merkitys. Tiedotuskanavina voidaan käyttää julkaisuja, tiedotusvälineitä, erilaisia tapahtumia, tietovarastoja, tietokantoja, monikanavaisia alustoja, verkkosivustoja tai (kohdennetusti) sosiaalista mediaa. Lisäksi Euroopan horisontti -puiteohjelmassa annetaan tukea avustusten saajille, jotta nämä voivat tiedottaa työstään ja sen vaikutuksista koko yhteiskunnan kannalta.

Komissio toteuttaa niin ikään Euroopan horisontti -puiteohjelmaan liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joissa viestitään siitä, että tulokset on saatu EU:n rahoituksen tuella. Toimilla pyritään myös lisäämään yleisön tietoisuutta tutkimuksen ja innovoinnin tärkeydestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia EU:n rahoittamilla tutkimus- ja innovointitoimilla on ja mikä on niiden laajempi merkitys. Tiedotuskanavina voidaan käyttää julkaisuja, tiedotusvälineitä, erilaisia tapahtumia, tietovarastoja, tietokantoja, monikanavaisia alustoja, verkkosivustoja tai (kohdennetusti) sosiaalista mediaa. Lisäksi Euroopan horisontti -puiteohjelmassa annetaan tukea avustusten saajille, jotta nämä voivat tiedottaa työstään ja sen vaikutuksista koko yhteiskunnan kannalta.

Hyödyntäminen ja markkinoille saattaminen

Hyödyntäminen ja markkinoille saattaminen

Komissio ottaa käyttöön laaja-alaisia toimenpiteitä, joilla edistetään Euroopan horisontti -puiteohjelman tulosten ja tuotetun tietämyksen hyödyntämistä. Tämä nopeuttaa markkinoille saattamiseen tähtäävää hyödyntämistä ja tehostaa ohjelman vaikutusta.

Komissio ottaa käyttöön laaja-alaisia toimenpiteitä, joilla edistetään Euroopan horisontti -puiteohjelman tulosten ja tuotetun tietämyksen hyödyntämistä, mihin sisältyy myös standardisoinnin edistäminen. Tämä nopeuttaa markkinoille saattamiseen tähtäävää hyödyntämistä ja tehostaa ohjelman vaikutusta.

Komissio yksilöi ja tallentaa järjestelmällisesti ohjelman yhteydessä saadut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset sekä siirtää tai levittää saatuja tuloksia ja tietämystä tasapuolisesti teollisuudelle, kaikenkokoisille yrityksille, julkishallinnoille, akatemialle, kansalaisjärjestöille ja poliittisille päättäjille niin, että voidaan maksimoida ohjelmasta Euroopan tasolla saatava lisäarvo.

Komissio yksilöi ja tallentaa järjestelmällisesti ohjelman yhteydessä saadut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset sekä siirtää tai levittää saatuja tuloksia ja tietämystä tasapuolisesti teollisuudelle, kaikenkokoisille yrityksille, julkishallinnoille, tiedeyhteisölle, kansalaisjärjestöille ja poliittisille päättäjille niin, että voidaan maksimoida ohjelmasta Euroopan tasolla saatava lisäarvo. Uutta Euroopan innovaationeuvostoa varten pannaan täytäntöön erityinen valvontamenettely.

Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälinen yhteistyö

Vaikuttavuutta kasvatetaan sovittamalla toimet yhteen maailman muiden valtioiden ja alueiden toimien kanssa ja laajentamalla kansainvälistä yhteistyötä aiempaakin mittavammaksi. Yhteistyökumppaneille eri puolilta maailmaa tarjotaan molemminpuolisen edun nimissä mahdollisuus osallistua EU:n toimiin, jotka ovat erottamaton osa kestävään kehitykseen, tutkimuksen ja innovoinnin tehostamiseen, huippuosaamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä EU:n aloitteita.

Vaikuttavuutta kasvatetaan sovittamalla toimet yhteen maailman muiden valtioiden ja alueiden toimien kanssa ja laajentamalla kansainvälistä yhteistyötä aiempaakin mittavammaksi. Yhteistyökumppaneille eri puolilta maailmaa, mukaan luettuna tiedeyhteisö, teollisuus, kansalaisjärjestöt, hallitukset ja valtiosta riippumattomat järjestöt, tarjotaan molemminpuolisen edun nimissä mahdollisuus osallistua EU:n toimiin, jotka ovat erottamaton osa kestävään kehitykseen, tutkimuksen ja innovoinnin tehostamiseen, huippuosaamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä EU:n aloitteita. Tietämyksen siirtäminen ja valmiuksien ja infrastruktuurin jakaminen kumppaneiden välillä kansainvälisesti edistää yhteisiä lähestymistapoja ja sääntelyä, mikä tuo synergistä kauppaa kaikille osapuolille.

Toimimalla yhdessä kansainvälisesti varmistetaan, että maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin voidaan tarttua tehokkaasti, että käyttöön saadaan maailman paras osaaminen ja asiantuntemus ja parhaat resurssit ja että voidaan lisätä sekä innovatiivisten ratkaisujen tarjontaa että kysyntää.

Toimimalla yhdessä kansainvälisesti varmistetaan, että maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin voidaan tarttua tehokkaasti, että käyttöön saadaan maailman paras osaaminen ja asiantuntemus ja parhaat resurssit ja että voidaan lisätä sekä innovatiivisten ratkaisujen tarjontaa että kysyntää. Kansainvälinen yhteistyö suunnitellaan yhteisten tavoitteiden pohjalta. Se auttaa eurooppalaisia tutkijoita saamaan mukaan alan parhaat tutkijat.

Arviointimenettelyt

Arviointimenettelyt

Korkeatasoisten ja riippumattomien asiantuntijoiden käyttö arviointiprosessissa on edellytyksenä sille, että kaikki sidosryhmät, yhteisöt ja intressitahot ottavat ohjelman omakseen. Samoin se on edellytys sille, että rahoitettavat toimet ovat kautta linjan korkealaatuisia ja merkityksellisiä.

Korkeatasoisten ja riippumattomien asiantuntijoiden käyttö arviointiprosessissa on edellytyksenä sille, että kaikki sidosryhmät, yhteisöt ja intressitahot ottavat ohjelman omakseen. Samoin se on edellytys sille, että rahoitettavat toimet ovat kautta linjan korkealaatuisia ja merkityksellisiä.

Komissio tai rahoituselin varmistaa prosessin puolueettomuuden ja eturistiriitojen välttämisen varainhoitoasetuksen 61 artiklan mukaisesti.

Komissio tai rahoituselin varmistaa prosessin puolueettomuuden ja eturistiriitojen välttämisen varainhoitoasetuksen 61 artiklan mukaisesti.

Arviointikomiteaa avustavat tai arviointikomitean jäseninä toimivat riippumattomat asiantuntijat voivat poikkeustapauksissa arvioida myös sellaisia yksittäisiä ehdotuksia, joiden osalta he ovat ilmoittaneet mahdollisesta intressiyhteydestä, jos tämä on perusteltua parhaan mahdollisen asiantuntemuksen saamiseksi käyttöön ja/tai siitä syystä, että päteviä asiantuntijoita on vain pieni määrä. Tällöin komissio tai rahoituselin toteuttaa kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet varmistaakseen arviointiprosessin moitteettomuuden. Arviointiprosessia hallinnoidaan vaadittavalla tavalla ja siihen sisällytetään vaihe, jossa eri asiantuntijat toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Arviointikomitea ottaa huomioon erityiset olosuhteet valitessaan rahoitettavia ehdotuksia.

Arviointikomiteaa avustavat tai arviointikomitean jäseninä toimivat riippumattomat asiantuntijat voivat arvioida myös sellaisia yksittäisiä ehdotuksia, joiden osalta he ovat ilmoittaneet mahdollisesta intressiyhteydestä, jos tämä on perusteltua parhaan mahdollisen asiantuntemuksen saamiseksi käyttöön ja/tai siitä syystä, että päteviä asiantuntijoita on vain pieni määrä Tällöin komissio tai rahoituselin toteuttaa kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet varmistaakseen arviointiprosessin moitteettomuuden, mukaan lukien eturistiriitoihin liittyvissä asioissa. Arviointiprosessia hallinnoidaan vaadittavalla tavalla ja siihen sisällytetään vaihe, jossa eri asiantuntijat toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Tämän prosessin käytöstä raportoidaan ohjelman vuosittaisessa seurantakertomuksessa. Arviointikomitea ottaa huomioon erityiset olosuhteet valitessaan rahoitettavia ehdotuksia.

Tarkistus    23

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa

Komission teksti

Tarkistus

I  AVOIN TIEDE

I  ENSILUOKKAINEN JA AVOIN TIEDE

Kaiken taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen ytimessä ovat seuraavat tekijät: pyrkimys läpimurtoihin ymmärryksessä ja tietämyksen hankkiminen, korkealuokkaiset puitteet läpimurtojen saavuttamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin fyysiset ja tietämysinfrastruktuurit ja keinot levittää ja jakaa tietoa avoimesti, sekä huippututkijoiden riittävä määrä. Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen.

Kaiken taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen ytimessä ovat seuraavat tekijät: pyrkimys läpimurtoihin ymmärryksessä ja tietämyksen hankkiminen, korkealuokkaiset puitteet läpimurtojen saavuttamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin fyysiset ja e-infrastruktuurit ja keinot levittää ja jakaa tietoa avoimesti, sekä huippututkijoiden ja innovoijien riittävä määrä. Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen.

Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen. Tieteellisten ja teknologisten paradigmamuutosten on todettu olevan tuottavuuden kasvun, kilpailukyvyn, hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisiä vaikuttavia tekijöitä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat usein lähteneet liikkeelle julkisen sektorin tiedeperustasta ennen kuin ne ovat luoneet pohjan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille.

Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen. Tieteellisten ja teknologisten paradigmamuutosten on todettu olevan kestävän ja osallistavan tuottavuuden kasvun ja kehityksen, kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisiä vaikuttavia tekijöitä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat usein lähteneet liikkeelle julkisen sektorin tiedeperustasta ennen kuin ne ovat luoneet pohjan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille.

Julkiset investoinnit tutkimukseen ja erityisesti yliopistojen ja julkisten tutkimusinstituutioiden ja -laitosten kautta tehtävät investoinnit kohdistuvat usein pidemmällä aikavälillä tehtävään ja riskialttiimpaan tutkimukseen ja täydentävät yksityisen sektorin toimia. Tämän lisäksi julkisilla investoinneilla luodaan osaamista, taitotietoa ja kokemusta, uusia tieteellisiä välineitä ja menetelmiä sekä verkostoja, jotka välittävät uusinta tietämystä.

Julkiset investoinnit tutkimukseen ja erityisesti yliopistojen ja julkisten tutkimusinstituutioiden ja -laitosten kautta tehtävät investoinnit kohdistuvat usein pidemmällä aikavälillä tehtävään ja riskialttiimpaan tutkimukseen ja täydentävät yksityisen sektorin toimia. Tämän lisäksi julkisilla investoinneilla luodaan erittäin osaavaa henkilöstöä, taitotietoa ja kokemusta, uusia tieteellisiä välineitä ja menetelmiä sekä verkostoja, jotka välittävät uusinta tietämystä.

Eurooppalainen tiede ja eurooppalaiset tutkijat ovat olleet ja ovat edelleen eturintamassa monilla aloilla. Tätä asemaa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä. On runsaasti todisteita siitä, että tutkimuksen kehittyessä kiihtyvällä vauhdilla myös kärkisijasta kamppailevien maiden määrä kasvaa. Perinteisesti Euroopan kovimpina haastajina ovat olleet Yhdysvaltojen kaltaiset maat, mutta nyt kilpailijoiksi ovat ilmaantuneet myös Kiinan ja Intian kaltaiset talouden jättiläiset erityisesti maailman äskettäin teollistuneista osista ja ylipäätään sellaiset maat, joissa hallitukset ovat ymmärtäneet, että tutkimukseen tehdyistä investoinneista on saatavissa moninkertaisia ja runsaita tuottoja.

Eurooppalainen tiede ja eurooppalaiset tutkijat ovat olleet ja ovat edelleen eturintamassa monilla aloilla. Tätä asemaa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä. On runsaasti todisteita siitä, että tutkimuksen kehittyessä kiihtyvällä vauhdilla myös kärkisijasta kamppailevien maiden määrä kasvaa. Perinteisesti Euroopan kovimpina haastajina ovat olleet Yhdysvaltojen kaltaiset maat, mutta nyt kilpailijoiksi ovat ilmaantuneet myös Kiinan ja Intian kaltaiset talouden jättiläiset erityisesti maailman äskettäin teollistuneista osista ja ylipäätään sellaiset maat, joissa hallitukset ovat ymmärtäneet, että tutkimukseen tehdyistä investoinneista on saatavissa moninkertaisia ja runsaita tuottoja.

Tarkistus    24

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa – 1 alakohta – 1.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.1.   Periaatteet

1.1.   Periaatteet

Vaikka EU on edelleen suurin tieteellisten julkaisujen tuottaja maailmassa, se on lähinnä tietämyksen ”massatuottaja”, jolla on kokoonsa nähden verrattain vähän maailmanlaajuisesti merkittäviä osaamiskeskuksia. Lisäksi EU:ssa on laajoja alueita, jotka suoriutuvat tässä suhteessa keskimääräistä heikommin. Verrattuna Yhdysvaltoihin ja – joiltakin osin – nykyiseen Kiinaan EU:ssa pyritään edelleen noudattamaan ”hajautetun huippuosaamisen mallia”, jossa resurssit levitetään suurelle tutkijoiden ja tutkimuslaitosten joukolle. Toisena haasteena on, että monissa EU-maissa julkinen ja yksityinen sektori eivät vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Yhdessä nämä tekijät heikentävät Euroopan kiinnostavuutta tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa.

EU on edelleen suurin tieteellisten julkaisujen tuottaja maailmassa. Verrattuna Yhdysvaltoihin ja – joiltakin osin – nykyiseen Kiinaan EU:ssa noudatetaan ”hajautetun huippuosaamisen mallia”, jossa resurssit levitetään suurelle tutkijoiden ja tutkimuslaitosten joukolle Toisena haasteena on, että monissa EU-maissa julkisen sektorin investointi tutkimukseen on hyväksyttävien kynnysarvojen alapuolella eikä voi sen vuoksi vieläkään tarjota parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Yhdessä nämä tekijät heikentävät Euroopan kiinnostavuutta tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa.

Tutkimuksen maailmanlaajuinen toimintaympäristö kehittyy dramaattisesti ja muuttuu yhä moninapaisemmaksi, kun kasvava määrä kehittyviä maita, erityisesti Kiina, laajentaa tiedetuotantoaan. Kun EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu osuus maailman tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista oli vielä vuonna 2000 lähes kaksi kolmannesta, vuoteen 2013 mennessä se oli laskenut alle puoleen.

Tutkimuksen maailmanlaajuinen toimintaympäristö kehittyy dramaattisesti ja muuttuu yhä moninapaisemmaksi, kun kasvava määrä kehittyviä maita, erityisesti Kiina, laajentaa tiedetuotantoaan. Kun EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu osuus maailman tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista oli vielä vuonna 2000 lähes kaksi kolmannesta, vuoteen 2013 mennessä se oli laskenut alle puoleen. Lisäksi Euroopan innovaatioiden tulostaulu 2018 vahvisti, että julkisen ja yksityisen tutkimuksen ja kehityksen menot EU:ssa pysyvät vuoden 2010 tasojen alapuolella eivätkä saavuta pitkäaikaista tavoitetta kohdistaa 3 prosenttia BKT:stä tutkimus- ja kehitystoimiin.

ERC tukee parhaita tutkijoita joustavalla ja pitkäaikaisella rahoituksella, jotta he voivat jatkaa uraauurtavaa tutkimustaan, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä. ERC toimii itsenäisesti riippumattoman tieteellisen neuvoston johdolla. Tieteellisen neuvoston muodostavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinööritieteiden edustajat ja tutkijat, joilla on vaadittava asiantuntemus ja jotka edustavat monipuolisesti eri tutkimusaloja. ERC:llä on käytettävissään laajempi osaamis- ja ideareservi kuin millään kansallisella järjestelmällä. Huippuosaaminen kehittyy, kun parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään.

ERC tukee parhaita tutkijoita, nuoret tutkijat mukaan lukien, joustavalla ja pitkäaikaisella rahoituksella, jotta he voivat jatkaa uraauurtavaa tutkimustaan, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä. ERC toimii itsenäisesti sukupuolten ja tieteenalojen kannalta tasapainoisen, riippumattoman tieteellisen neuvoston johdolla. Tieteellisen neuvoston muodostavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinööritieteiden edustajat ja tutkijat, joilla on vaadittava asiantuntemus ja jotka edustavat monipuolisesti eri tutkimusaloja. ERC:llä on käytettävissään laajempi osaamis- ja ideareservi kuin millään kansallisella järjestelmällä. Ensiluokkainen tutkimus kaikilla tieteen aloilla kehittyy, kun parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään.

ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella on huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille ja teknologisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Tämä puolestaan synnyttää radikaalisti uudenlaisia ideoita, jotka tuottavat innovaatioita ja kekseliästä liiketoimintaa ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. ERC:llä on myös merkittävä rakenteellinen vaikutus, koska se parantaa Euroopan tutkimusjärjestelmän laatua paitsi suoraa rahoitusta saavien tutkijoiden ja toimien kautta myös laajemmin. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat toimivat inspiroivana esikuvana tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa ja nostavat Euroopan profiilia ja tekevät siitä koko maailman parhaiden tutkijoiden silmissä houkuttelevamman työskentelypaikan ja yhteistyökumppanin. ERC:n avustusten saajien isännöimisen tuoma arvostus saa eurooppalaiset yliopistot ja tutkimusorganisaatiot kilpailemaan siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet huippututkijoille. Lisäksi ERC:n toiminta voi epäsuorasti auttaa niitä arvioimaan suhteellisia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja toteuttamaan uudistuksia.

ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella on huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille, teknologisille ja yhteiskunnallisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Tämä puolestaan synnyttää radikaalisti uudenlaisia ideoita, jotka tuottavat innovaatioita ja kekseliästä liiketoimintaa ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. ERC:llä on myös merkittävä rakenteellinen vaikutus, koska se parantaa Euroopan tutkimusjärjestelmän laatua paitsi suoraa rahoitusta saavien tutkijoiden ja toimien kautta myös laajemmin. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat toimivat inspiroivana esikuvana tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa ja nostavat Euroopan profiilia ja tekevät siitä koko maailman parhaiden tutkijoiden silmissä houkuttelevamman työskentelypaikan ja yhteistyökumppanin. ERC:n avustusten saajien isännöimisen tuoma arvostus saa eurooppalaiset yliopistot ja tutkimusorganisaatiot kilpailemaan siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet huippututkijoille. Lisäksi ERC:n toiminta voi epäsuorasti auttaa niitä arvioimaan suhteellisia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja toteuttamaan uudistuksia.

Yhdysvaltojen ja EU-maiden tutkimustulosten välinen kuilu on kaventunut niiden kymmenen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet ERC:n perustamisesta. ERC rahoittaa suhteellisen pientä prosentuaalista osuutta kaikesta eurooppalaisesta tutkimuksesta, mutta sen tieteellinen vaikutus on huomattavasti tätä osuutta suurempi. ERC:n tukeman tutkimustoiminnan vaikutus viittausmäärinä tarkasteltuna on keskimäärin verrattavissa maailman parhaiden tutkimusyliopistojen lukuihin. ERC:n toiminta tutkimuksen osalta on myös erittäin tuloksellista verrattuna maailman suurimpiin tutkimusrahoittajiin. ERC rahoittaa paljon eturintaman tutkimusta monilla sellaisilla tutkimusaloilla, joilla viittausmäärät ovat suurimpia, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat. Lisäksi vaikka ERC:n rahoitus on kohdistettu eturintaman tutkimukseen, se on johtanut myös huomattavaan määrään patentteja.

Yhdysvaltojen ja EU-maiden tutkimustulosten välinen kuilu on kaventunut niiden kymmenen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet ERC:n perustamisesta. ERC rahoittaa suhteellisen pientä prosentuaalista osuutta kaikesta eurooppalaisesta tutkimuksesta, mutta sen tieteellinen vaikutus on huomattavasti tätä osuutta suurempi. ERC:n tukeman tutkimustoiminnan vaikutus viittausmäärinä tarkasteltuna on keskimäärin verrattavissa maailman parhaiden tutkimusyliopistojen lukuihin. ERC:n toiminta tutkimuksen osalta on myös erittäin tuloksellista verrattuna maailman suurimpiin tutkimusrahoittajiin. ERC rahoittaa paljon eturintaman tutkimusta monilla sellaisilla tutkimusaloilla, joilla viittausmäärät ovat suurimpia, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat. Lisäksi vaikka ERC:n rahoitus on kohdistettu eturintaman tutkimukseen, se on johtanut myös huomattavaan määrään patentteja.

On siis olemassa selvää näyttöä siitä, että ehdotuspyyntöjensä kautta ERC vetää puoleensa ja rahoittaa erinomaisia​tutkijoita ja että ERC:n toimet tuottavat kehittyvillä tutkimusaloilla huomattavan osan maailmanlaajuisesti kaikkein merkittävimmistä ja vaikutuksiltaan suurimmista tutkimustuloksista, jotka johtavat läpimurtoihin ja merkittäviin edistysaskeliin. ERC:n avustusten saajien työ on lisäksi hyvin pitkälle monitieteistä, ja avustusten saajat tekevät yhteistyötä kansainvälisesti ja julkaisevat tuloksia avoimesti kaikilla tutkimusaloilla, myös yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä.

On siis olemassa selvää näyttöä siitä, että ehdotuspyyntöjensä kautta ERC vetää puoleensa ja rahoittaa erinomaisia​tutkijoita ja että ERC:n toimet tuottavat kehittyvillä tutkimusaloilla huomattavan osan maailmanlaajuisesti kaikkein merkittävimmistä ja vaikutuksiltaan suurimmista tutkimustuloksista, jotka johtavat läpimurtoihin ja merkittäviin edistysaskeliin. ERC:n avustusten saajien työn odotetaan lisäksi muuttuvan kasvavissa määrin monitieteiseksi, ja avustusten saajat tekevät yhteistyötä kansainvälisesti ja julkaisevat tuloksia avoimesti kaikilla tutkimusaloilla, myös yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä

Niin ikään on jo olemassa näyttöä ERC:n apurahojen pidemmälle ulottuvista vaikutuksista tutkijoiden uraan, osaavien post-doc-tutkijoiden ja tohtoriopiskelijoiden kouluttamiseen, eurooppalaisen tutkimuksen maailmanlaajuisen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseen sekä kansallisiin tutkimusjärjestelmiin ERC:n vahvan benchmarking-roolin ansiosta. Tämä vaikutus on erityisen arvokas EU:n noudattamassa hajautetun huippuosaamisen mallissa, koska status ERC:n rahoituksen saajana voi olla tarkempi tutkimuksen laadun indikaattori kuin laitosten statukseen perustuva laatutunnustus. Tämä antaa kunnianhimoisille yksilöille, laitoksille, alueille ja maille mahdollisuuden laajentaa oma-aloitteisesti tutkimusprofiileja, joissa ne ovat erityisen vahvoja.

Niin ikään on olemassa näyttöä ERC:n apurahojen pidemmälle ulottuvista vaikutuksista tutkijoiden uraan, osaavien tutkijoiden ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden kouluttamiseen, eurooppalaisen tutkimuksen maailmanlaajuisen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseen sekä kansallisiin tutkimusjärjestelmiin ERC:n vahvan benchmarking-roolin ansiosta. Tämä vaikutus on erityisen arvokas EU:n noudattamassa hajautetun huippuosaamisen mallissa, koska status ERC:n rahoituksen saajana voi olla luotettava tutkimuksen laadun indikaattori kuin laitosten statukseen perustuva laatutunnustus. Tämä antaa kunnianhimoisille yksilöille, laitoksille, alueille ja maille mahdollisuuden laajentaa oma-aloitteisesti tutkimusprofiileja, joissa ne ovat erityisen vahvoja.

Tarkistus    25

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.2.   Toiminta-alat

1.2.   Toiminta-alat

1.2.1.   Eturintaman tutkimus

1.2.1.   Eturintaman tutkimus

ERC:n rahoittaman tutkimuksen odotetaan johtavan tietämyksen eturintamassa tapahtuvaan edistykseen, korkealuokkaisiin tieteellisiin julkaisuihin sekä suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikutuspotentiaalin omaaviin tutkimustuloksiin. ERC asettaa selkeän ja inspiroivan tavoitteen eturintaman tutkimukselle EU:ssa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Jotta EU:sta saataisiin tehtyä houkuttelevampi ympäristö maailman parhaille tutkijoille, ERC pyrkii erityisesti kasvattamaan merkittävästi unionin osuutta julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattujen yhden prosentin joukkoon. Samoin tavoitteena on lisätä merkittävästi ERC:n rahoittamien Euroopan ulkopuolelta tulevien huipputason tutkijoiden määrää. ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin -periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja.

ERC:n rahoittaman tutkimuksen odotetaan johtavan tietämyksen eturintamassa tapahtuvaan edistykseen, korkealuokkaisiin tieteellisiin julkaisuihin sekä suuren yhteiskunnallisen, taloudellisen ja ympäristöllisen vaikutuspotentiaalin omaaviin tutkimustuloksiin. ERC asettaa selkeän ja inspiroivan tavoitteen eturintaman tutkimukselle EU:ssa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Jotta EU:sta saataisiin tehtyä houkuttelevampi ympäristö maailman parhaille tutkijoille, ERC pyrkii erityisesti kasvattamaan merkittävästi unionin osuutta julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattujen yhden prosentin joukkoon. Samoin tavoitteena on lisätä merkittävästi ERC:n rahoittamien Euroopan ulkopuolelta tulevien huipputason tutkijoiden määrää. ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin -periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja.

Päälinjat

Päälinjat

–   Pitkäaikainen rahoitus, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkimusryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä;

–   Pitkäaikainen rahoitus, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkimusryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä;

–   Sellaisten aloittelevien tutkijoiden tukeminen, joilla on erinomaisia ideoita; tarkoituksena on, että nämä tutkijat voivat saavuttaa riippumattoman aseman ja vakiinnuttaa samalla oman tutkijaryhmänsä tai tutkimusohjelmansa;

–   Sellaisten aloittelevien tutkijoiden tukeminen, joilla on erinomaisia ideoita; tarkoituksena on, että nämä tutkijat voivat saavuttaa riippumattoman aseman ja vakiinnuttaa samalla oman tutkijaryhmänsä tai tutkimusohjelmansa;

–   Uudet tiedemaailman työskentelytavat, joiden avulla on mahdollista saada aikaan läpimurtoihin johtavia tuloksia ja jotka voivat lisätä rahoitetun tutkimuksen kaupallista ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyvää potentiaalia;

–   Uudet tiedemaailman työskentelytavat, joiden avulla on mahdollista saada aikaan läpimurtoihin johtavia tuloksia ja jotka voivat lisätä rahoitetun tutkimuksen kaupallista ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyvää potentiaalia;

–  Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen alueellisten ja kansallisten tutkimusrahoittajien kanssa huippututkijoiden tukemisen edistämiseksi;

–  Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen alueellisten ja kansallisten tutkimusrahoittajien sekä muiden unionin elinten kanssa huippututkijoiden tukemisen edistämiseksi;

–   ERC:n ohjelmien näkyvyyden lisääminen.

–   ERC:n ohjelmien näkyvyyden lisääminen.

Tarkistus    26

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa – 1 alakohta – 1.3 alakohta – 1.3.1 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  tarkastelee ja arvioi ERC:n saavutuksia ja ERC:n rahoittaman tutkimuksen laatua ja vaikutuksia sekä esittää suosituksia korjaavista toimenpiteistä tai tulevista toimista;

–  toimittaa määräajoin ulkoisen tarkistuksen ja arvioinnin ERC:n saavutuksista ja ERC:n rahoittaman tutkimuksen laadusta ja vaikutuksista sekä vastaavasti hyväksyy suosituksia ja laatii ohjeita korjaavista toimenpiteistä tai tulevista toimista;

Tarkistus    27

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.1.   Periaatteet

2.1.   Periaatteet

Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia varten erittäin ammattitaitoista ja muutoskykyistä työvoimaa, joka pystyy helposti sopeutumaan tulevaisuuden haasteisiin, kuten merkittäviin väestörakenteen muutoksiin Euroopassa, ja löytämään niihin kestäviä ratkaisuja. Huippuosaaminen edellyttää tutkijoilta valmiutta liikkua, tehdä yhteistyötä sekä levittää tietämystä muihin maihin, muille sektoreille ja muille tieteenaloille. Tarvitaan oikeanlaista tietämyksen ja osaamisen yhdistelmää, jotta kyetään ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita ja tukemaan innovointia.

Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia varten erittäin ammattitaitoista ja muutoskykyistä henkilöstöä, joka pystyy helposti sopeutumaan nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin, kuten merkittäviin väestörakenteen muutoksiin Euroopassa, ja löytämään niihin kestäviä ratkaisuja. Huippuosaaminen edellyttää tutkijoilta pääsyä huippuluokan infrastruktuuriin monilla aloilla, valmiutta liikkua, tehdä yhteistyötä sekä levittää tietämystä muihin maihin, muille sektoreille ja muille tieteenaloille. Tarvitaan oikeanlaista tietämyksen ja osaamisen yhdistelmää, jotta kyetään ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita ja tukemaan innovointia.

Eurooppa on tieteen voimatekijä, jolla on noin 1,8 miljoonaa tutkijaa tuhansissa yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja maailman johtavissa yrityksissä. On kuitenkin arvioitu, että EU:n on koulutettava ja työllistettävä vähintään miljoona uutta tutkijaa vuoteen 2027 mennessä saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiselle. Tilanne on erityisen haastava tiedemaailman ulkopuolisilla aloilla. EU:n onkin tehostettava toimiaan, jotta nykyistä useammat nuoret naiset ja miehet saataisiin lähtemään tutkijan uralle, jotta EU:n ulkopuolisista maista saataisiin houkuteltua tutkijoita ja jotta omat tutkijat kyettäisiin pitämään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella työskentelevät eurooppalaiset tutkijat saataisiin takaisin Eurooppaan. Lisäksi, jotta huippuosaamista kyettäisiin levittämään nykyistä laajemmin, tutkijoiden työskentelyn edellytyksiä on parannettava koko eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) laajuisesti. Tätä varten on lujitettava yhteyksiä erityisesti eurooppalaiseen koulutusalueeseen, Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoon (ESR+).

Eurooppa on tieteen voimatekijä, jolla on noin 1,8 miljoonaa tutkijaa tuhansissa yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja maailman johtavissa yrityksissä. On kuitenkin arvioitu, että EU:n on koulutettava ja työllistettävä vähintään miljoona uutta tutkijaa vuoteen 2027 mennessä saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiselle. Tilanne on erityisen haastava tiedemaailman ulkopuolisilla aloilla.

 

EU:n onkin tehostettava toimiaan, jotta nykyistä useammat nuoret naiset ja miehet saataisiin lähtemään tutkijan uralle, jotta EU:n ulkopuolisista maista saataisiin houkuteltua tutkijoita ja jotta omat tutkijat kyettäisiin pitämään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella työskentelevät eurooppalaiset tutkijat saataisiin takaisin Eurooppaan.

 

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi kiinnitettävä huomiota järjestelyihin, jotka lisäävät joustavuutta molempia sukupuolia edustaville tutkijoille työ- ja yksityiselämän tasapainon takaamiseksi.

 

Liikkuvuusohjelmilla olisi varmistettava tehokkaat ja yhtäläiset mahdollisuudet ja niihin olisi sisällyttävä erityistoimia erityisesti naispuolisten tutkijoiden liikkuvuuden esteiden poistamiseksi.

 

Lisäksi, jotta varmistetaan synergiat ja jotta huippuosaamista kyettäisiin levittämään nykyistä laajemmin, huippuosaamismerkkiä sovelletaan jatkossakin Marie Skłodowska-Curie -toimien mukaisiin ehdotuspyyntöihin ja tutkijoiden työskentelyn edellytyksiä on parannettava koko eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) laajuisesti. Tätä varten on lujitettava yhteyksiä erityisesti eurooppalaiseen koulutusalueeseen, Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoon (ESR+).

Näihin haasteisiin voidaan niiden systeemisen luonteen ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavien maiden rajat ylittävien toimien takia vastata parhaiten EU:n tasolla.

Näihin haasteisiin voidaan niiden systeemisen luonteen ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavien maiden rajat ylittävien toimien takia vastata parhaiten EU:n tasolla.

Marie Skłodowska-Curie -toimissa keskitytään huippututkimukseen, ja ne toteutetaan kokonaan alhaalta ylöspäin -periaatetta noudattaen. Toimet ovat avoinna kaikille tutkimuksen ja innovoinnin aloille ja kattavat kaikki vaiheet perustutkimuksesta markkinoille saattamiseen ja innovaatiopalveluihin. Tähän sisältyvät myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tutkimusalat. Jos esille nousee erityisiä tarpeita ja käyttöön saadaan uusia rahoituslähteitä, Marie Skłodowska-Curie -toimia voidaan kohdentaa tiettyihin toimiin, jotka liittyvät yksittäisiin haasteisiin (mukaan lukien määritetyt missiot), tietyntyyppisiin tutkimus- ja innovointilaitoksiin tai tiettyihin maantieteellisiin paikkoihin. Näin voidaan reagoida osaamista, tutkijakoulutusta, urakehitystä ja tietämyksen jakamista koskevien vaatimusten kehittymiseen Euroopassa.

Marie Skłodowska-Curie -toimissa keskitytään huippututkimukseen, ja ne toteutetaan kokonaan alhaalta ylöspäin -periaatetta noudattaen. Toimet ovat avoinna kaikille tutkimuksen ja innovoinnin aloille ja kattavat kaikki vaiheet perustutkimuksesta markkinoille saattamiseen ja innovaatiopalveluihin. Tähän sisältyvät myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tutkimusalat. Jos esille nousee erityisiä tarpeita ja käyttöön saadaan uusia rahoituslähteitä, Marie Skłodowska-Curie -toimia voidaan kohdentaa tietyntyyppisiin toimiin, jotka liittyvät yksittäisiin haasteisiin (mukaan lukien määritetyt missiot), tietyntyyppisiin tutkimus- ja innovointilaitoksiin tai tiettyihin maantieteellisiin paikkoihin. Näin voidaan reagoida osaamista, tutkijakoulutusta, urakehitystä ja tietämyksen jakamista koskevien vaatimusten kehittymiseen Euroopassa.

Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat tärkein EU-tason väline, jonka avulla tutkijoita houkutellaan Euroopan ulkopuolisista maista Eurooppaan. Toimilla edistetään merkittävästi maailmanlaajuista tutkimus- ja innovointiyhteistyötä. On olemassa näyttöä siitä, että yksilö-, organisaatio- ja järjestelmätason myönteisten vaikutusten lisäksi Marie Skłodowska-Curie –toimet tuottavat vaikutuksiltaan merkittäviä ja läpimurtoihin johtavia tutkimustuloksia ja edistävät samalla merkittävästi yhteiskunnallisten ja strategisten haasteiden ratkaisemista. Pitkän aikavälin vaikutuksiin tähtäävä investoiminen ihmisiin kannattaa. Tämän osoittaa muun muassa niiden Nobel-palkinnon saajien määrä, jotka ovat aiemmin toimineet tutkijoina tai ohjaajina Marie Skłodowska-Curie -toimissa.

Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat yhdessä ERC:n kanssa tärkeimpiä EU-tason välineitä, jonka avulla tutkijoita houkutellaan Euroopan ulkopuolisista maista Eurooppaan. Toimilla edistetään merkittävästi maailmanlaajuista tutkimus- ja innovointiyhteistyötä. On olemassa näyttöä siitä, että yksilö-, organisaatio- ja järjestelmätason myönteisten vaikutusten lisäksi Marie Skłodowska-Curie –toimet tuottavat vaikutuksiltaan merkittäviä ja läpimurtoihin johtavia tutkimustuloksia ja edistävät samalla merkittävästi yhteiskunnallisten ja strategisten haasteiden ratkaisemista. Pitkän aikavälin vaikutuksiin tähtäävä investoiminen ihmisiin kannattaa. Tämän osoittaa muun muassa niiden Nobel-palkinnon saajien määrä, jotka ovat aiemmin toimineet tutkijoina tai ohjaajina Marie Skłodowska-Curie -toimissa.

Marie Skłodowska-Curie -toimiin osallistuvat tutkijat, tiedeorganisaatiot ja tieteen ulkopuoliset organisaatiot kilpailevat toistensa kanssa maailmanlaajuisesti, ja toimissa luodaan ja jaetaan korkealaatuista tietämystä eri maissa, eri sektoreilla ja eri tieteenaloilla. Tämän ansiosta toimet tukevat erityisesti työllisyyttä, kasvua ja investointia edistävän sisämarkkinaohjelman ja EU:n globaalistrategian päämäärien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Marie Skłodowska-Curie -toimiin osallistuvat tutkijat, tiedeorganisaatiot ja tieteen ulkopuoliset organisaatiot kilpailevat toistensa kanssa maailmanlaajuisesti, ja toimissa luodaan ja jaetaan korkealaatuista tietämystä eri maissa, eri sektoreilla ja eri tieteenaloilla. Tämän ansiosta toimet tukevat erityisesti työllisyyttä, kasvua ja investointia edistävän sisämarkkinaohjelman ja EU:n globaalistrategian päämäärien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Marie Skłodowska-Curie –toimet edesauttavat eurooppalaisen tutkimusalueen muuttamista maailmanlaajuisesti tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi. Tähän pyritään keskittymällä erittäin ammattitaitoisten tutkijoiden uuteen sukupolveen ja antamalla tukea uusille kyvyille eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella. Niin ikään edistetään uuden tietämyksen ja uusien ideoiden levittämistä ja niiden soveltamista eurooppalaisiin politiikkoihin, talouteen ja yhteiskuntaan muun muassa parantamalla tiedeviestintää ja julkisuustyötä sekä helpottamalla tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välistä yhteistyötä. Marie Skłodowska-Curie –toimilla voi olla myös vahva rakenteellinen vaikutus eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, ja niillä voidaan edistää avoimia työmarkkinoita sekä asettaa standardeja laadukkaalle koulutukselle, houkutteleville työolosuhteille ja kaikkia tutkijoita koskevalle avoimelle rekrytoinnille.

Marie Skłodowska-Curie –toimet edesauttavat eurooppalaisen tutkimusalueen muuttamista maailmanlaajuisesti tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi. Tähän pyritään keskittymällä erittäin ammattitaitoisten tutkijoiden uuteen sukupolveen ja antamalla tukea uusille kyvyille eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella. Niin ikään edistetään uuden tietämyksen ja uusien ideoiden levittämistä ja niiden soveltamista eurooppalaisiin politiikkoihin, talouteen ja yhteiskuntaan muun muassa parantamalla tiedeviestintää ja julkisuustyötä sekä helpottamalla tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välistä yhteistyötä. Marie Skłodowska-Curie –toimilla voi olla myös vahva rakenteellinen vaikutus eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, ja niillä voidaan edistää avoimia työmarkkinoita sekä asettaa standardeja laadukkaalle koulutukselle, houkutteleville työolosuhteille ja kaikkia tutkijoita koskevalle avoimelle rekrytoinnille.

Tarkistus    28

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2.2.2 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tarkistus EU tarvitsee vahvaa, muutoskykyistä ja luovaa työvoimaa, jolla on oikeanlainen yhdistelmä taitoja, jotta kyetään vastaamaan työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin, innovoimaan ja muuntamaan tietämys ja ideat taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tämä voidaan saavuttaa kouluttamalla tutkijoita ja kehittämällä edelleen heidän tutkimusydinkompetenssejaan sekä parantamalla nk. siirrettäviä taitoja, kuten luovaa ja yrittäjähenkistä ajattelutapaa. Näin tutkijat pystyvät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin globaaleihin haasteisiin ja parantamaan uranäkymiään ja innovointipotentiaaliaan.

Tarkistus EU tarvitsee vahvaa, muutoskykyistä ja luovaa työvoimaa, jolla on oikeanlainen yhdistelmä taitoja, jotta kyetään vastaamaan työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin, innovoimaan ja muuntamaan tietämys ja ideat tieteellistä, taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tämä voidaan saavuttaa kouluttamalla tutkijoita ja kehittämällä edelleen heidän tutkimusydinkompetenssejaan, parantamalla nk. siirrettäviä taitoja, kuten luovaa ja yrittäjähenkistä ajattelutapaa, mukaan luettuna sen hyödyn ymmärtäminen, että standardit tuovat markkinoille uusia tuotteita ja palveluita. Näin tutkijat pystyvät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin globaaleihin haasteisiin ja parantamaan uranäkymiään ja innovointipotentiaaliaan. Tämä voidaan saavuttaa tarvittaessa yhdessä EIT:n koulutustoiminnan kanssa.

Tarkistus    29

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2.2.3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.2.3.  Inhimillisen pääoman ja taitojen kehittämisen tukeminen koko eurooppalaisella tutkimusalueella

2.2.3.  Henkilöstön ja taitojen kehittämisen tukeminen koko eurooppalaisella tutkimusalueella

Jotta voidaan edistää huippuosaamista, tehostaa yhteistyötä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välillä ja saada aikaan myönteisiä rakenteellisia vaikutuksia Euroopan tutkimusalueella, tarvitaan nykyistä kattavammin korkealuokkaisia koulutusstandardeja, laadukkaita työolosuhteita ja tutkijoiden toimivia urakehitysmahdollisuuksia. Niiden avulla voidaan nykyaikaistaa ja parantaa tutkijakoulutusohjelmia ja -järjestelmiä sekä lisätä tutkimuslaitosten maailmanlaajuista houkuttelevuutta.

Jotta voidaan edistää huippuosaamista, tehostaa yhteistyötä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välillä ja saada aikaan myönteisiä rakenteellisia vaikutuksia Euroopan tutkimusalueella, tarvitaan nykyistä kattavammin korkealuokkaisia koulutusstandardeja, laadukkaita työolosuhteita ja tutkijoiden toimivia urakehitysmahdollisuuksia. Niiden avulla voidaan nykyaikaistaa ja parantaa tutkijakoulutusohjelmia ja -järjestelmiä sekä lisätä tutkimuslaitosten maailmanlaajuista houkuttelevuutta, joka on kehitetty yhteistyössä Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien kanssa.

Päälinjat

Päälinjat

–   Koulutusohjelmat, joilla edistetään huippuosaamista ja levitetään parhaita käytäntöjä instituutioiden ja tutkimus- ja innovointijärjestelmien välillä;

–   Koulutusohjelmat, joilla edistetään huippuosaamista ja levitetään parhaita käytäntöjä instituutioiden ja tutkimus- ja innovointijärjestelmien välillä;

–   Yhteistyö sekä tietämyksen tuottaminen ja levittäminen EU:ssa ja yhdessä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

–   Yhteistyö sekä tietämyksen tuottaminen ja levittäminen EU:ssa ja yhdessä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tarkistus    30

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2.2.5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.2.5.   Julkisuustyön edistäminen

2.2.5.   Julkisuustyön edistäminen

Tietoa ohjelman toimista on lisättävä ja tutkijoiden julkista arvostusta on parannettava kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta voidaan nostaa Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti, luoda selkeämpi kuva siitä, miten tutkijoiden työ vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään, ja kannustaa nuoria lähtemään tutkijan uralle. Tähän voidaan päästä levittämällä ja hyödyntämällä tietämystä ja käytäntöjä paremmin.

Tietoa ohjelman toimista on lisättävä ja tutkijoiden julkista arvostusta on parannettava kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta voidaan nostaa Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti, luoda selkeämpi kuva siitä, miten tutkijoiden työ vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään, ja kannustaa nuoria, erityisesti naisia, lähtemään tutkijan uralle. Tähän voidaan päästä levittämällä ja hyödyntämällä tietämystä ja käytäntöjä paremmin.

Päälinjat

Päälinjat

–   Julkisuustyöhön liittyvät aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä kiinnostusta tutkijan uraa kohtaan erityisesti nuorten keskuudessa;

–   Julkisuustyöhön liittyvät aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä kiinnostusta tutkijan uraa kohtaan erityisesti nuorten keskuudessa;

–   Edistämistoimet, joilla nostetaan Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti ja lisätään toimien näkyvyyttä ja ihmisten tietoisuutta niistä;

–   Edistämistoimet, joilla nostetaan Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti ja lisätään toimien näkyvyyttä ja ihmisten tietoisuutta niistä;

–  Tietämyksen levittäminen ja koonti eri hankkeiden välisen yhteistyön ja muiden verkostoitumistoimien, kuten alumnipalvelujen, avulla.

–  Tietämyksen levittäminen ja koonti eri hankkeiden välisen yhteistyön ja muiden verkostoitumistoimien, kuten alumnipalvelujen ja kansallisten yhteyspisteiden avulla.

Tarkistus    31

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa – 3 alakohta – 3.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3.1.   Periaatteet

3.1.   Periaatteet

Modernit tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat keskeisen tärkeitä palveluja tutkimus- ja innovointiyhteisöille, ja niillä on sen vuoksi keskeinen rooli tietämyksen rajojen laajentamisessa. Tukemalla tutkimusinfrastruktuureja EU:n tasolla voidaan saada parannusta tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa todellisuutta ovat toisistaan irralliset kansalliset tutkimusinfrastruktuurit ja tieteellisen huippuosaamisen ”taskut”, ja lisätä (tällä hetkellä vähäistä) tietämyksen liikkumista siilojen välillä.

Modernit tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat keskeisen tärkeitä palveluja tutkimus- ja innovointiyhteisöille, ja niillä on sen vuoksi keskeinen rooli tietämyksen rajojen laajentamisessa. Tukemalla kaiken tyyppisiä tutkimusinfrastruktuureja EU:n tasolla, mukaan luettuna pienet ja keskisuuret sekä erityisesti EAKR:stä rahoitusta saavat infrastruktuurit, voidaan saada parannusta tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa todellisuutta ovat toisistaan irralliset kansalliset ja alueelliset tutkimusinfrastruktuurit ja tieteellisen huippuosaamisen ”taskujen” täydentäminen ja parantaminen, ja lisätä tietämyksen liikkumista siilojen välillä.

Yleistavoitteena on saada Euroopalle kestävät maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat avoimesti kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä ja joiden potentiaali saada aikaan tieteellisiä edistysaskeleita ja innovaatioita käytetään täysimääräisesti hyväksi. Keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja innovointiekosysteemin hajanaisuuden vähentäminen, toiminnan päällekkäisyyksien välttäminen ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen ja käytön parempi koordinointi. On olennaisen tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden vapaata pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin ja – eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta – digitaalisiin tutkimusresursseihin. Tämä edellyttää erityisesti puuttumista siihen, että avoimen tieteen ja avoimen datan periaatteita ei tällä hetkellä sovelleta optimaalisesti käytännössä. EU:n on myös reagoitava lahjakkuuksista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun nopeaan kovenemiseen houkuttelemalla EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoita työskentelemään korkealuokkaisissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa. Tärkeänä tavoitteena on myös Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen tukemalla tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttäjien kannalta olennaisia avainteknologioita ja -palveluja ja parantamalla näin edellytyksiä tuottaa innovatiivisia ratkaisuja.

Yleistavoitteena on saada Euroopalle kestävät maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat avoimesti kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden ja innovoijien käytettävissä ja joiden potentiaali saada aikaan tieteellisiä edistysaskeleita ja innovaatioita käytetään täysimääräisesti hyväksi. Keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja innovointiekosysteemin hajanaisuuden vähentäminen, jatkuvan uudistamisen varmistaminen, toiminnan päällekkäisyyksien välttäminen sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen, käytön ja saatavuuden parempi koordinointi.

 

On myös olennaisen tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden vapaata pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin ja – eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta – digitaalisiin tutkimusresursseihin. Tämä edellyttää erityisesti puuttumista siihen, että avoimen tieteen ja avoimen datan periaatteita ei tällä hetkellä sovelleta optimaalisesti käytännössä. EU:n on myös reagoitava lahjakkuuksista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun nopeaan kovenemiseen houkuttelemalla EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoita työskentelemään korkealuokkaisissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa. Tärkeänä tavoitteena on myös Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen tukemalla tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttäjien kannalta olennaisia avainteknologioita ja -palveluja ja parantamalla näin edellytyksiä tuottaa ja hyödyntää innovatiivisia ratkaisuja.

Aiemmat puiteohjelmat ovat edistäneet huomattavasti kansallisten infrastruktuurien tehokkaampaa ja tuloksellisempaa käyttöä. Lisäksi niiden puitteissa on kehitetty yhdessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) kanssa johdonmukainen ja strategialähtöinen lähestymistapa yleiseurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevaa päätöksentekoa varten. Tämä strateginen lähestymistapa on tuottanut selkeitä hyötyjä: on muun muassa kyetty vähentämään toimien päällekkäisyyksiä resurssien tehokkaamman kokonaiskäytön kautta sekä standardoimaan prosesseja ja menettelyjä.

Aiemmat puiteohjelmat ovat edistäneet huomattavasti kansallisten infrastruktuurien tehokkaampaa ja tuloksellisempaa käyttöä ja auttaneet poistamaan esteitä rajatylittävän saatavuuden mahdollistamiseksi. Lisäksi niiden puitteissa on kehitetty yhdessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) kanssa johdonmukainen ja strategialähtöinen lähestymistapa yleiseurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevaa päätöksentekoa varten. Tämä strateginen lähestymistapa on tuottanut selkeitä hyötyjä: on muun muassa kyetty vähentämään toimien päällekkäisyyksiä resurssien tehokkaamman kokonaiskäytön kautta sekä standardoimaan ja yhdenmukaistamaan prosesseja ja menettelyjä. Olemassa olevien ensiluokkaisten tutkimus- ja innovaatioverkostojen vahvistaminen ja avaaminen sekä tarpeen mukaan uusien luominen on yksi tämän otsikon alla olevista painopisteistä.

EU:n tukema toiminta tuottaa lisäarvoa seuraavilla tavoilla: yhdistämällä ja optimoimalla nykyisiä tutkimusinfrastruktuureja sen lisäksi, että kehitetään uusia; perustamalla eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut (EOSC), jotka toimivat tehokkaana, skaalattavissa olevana ja kestävänä ympäristönä datalähtöiselle tutkimukselle; liittämällä yhteen kansallisia ja alueellisia tutkimus- ja koulutusverkostoja; parantamalla suurikapasiteettista verkkoinfrastruktuuria, jota voidaan käyttää suurten datamäärien käsittelyyn ja jonka kautta voidaan hyödyntää digitaalisia resursseja yli valtioiden ja tutkimusalojen rajojen, ja turvaamalla tällaisen infrastruktuurin toiminta; poistamalla esteitä, jotka estävät parhaiden tutkimusryhmien pääsyn EU:n parhaisiin tutkimusinfrastruktuuripalveluihin; parantamalla tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalia keskittyen ennen kaikkea teknologian kehittämiseen ja yhteistyössä toteutettavaan innovointiin sekä tutkimusinfrastruktuurien käytön lisäämiseen teollisuudessa.

EU:n tukema toiminta tuottaa lisäarvoa seuraavilla tavoilla: yhdistämällä ja optimoimalla nykyisiä tutkimusinfrastruktuureja, e-infrastruktuuri mukaan lukien, sen lisäksi, että kehitetään uusia; perustamalla eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut (EOSC), jotka toimivat tehokkaana, skaalattavissa olevana ja kestävänä ympäristönä datalähtöiselle tutkimukselle; liittämällä yhteen kansallisia ja alueellisia tutkimus- ja koulutusverkostoja; parantamalla suurikapasiteettista verkkoinfrastruktuuria, jota voidaan käyttää suurten datamäärien käsittelyyn ja jonka kautta voidaan hyödyntää digitaalisia resursseja yli valtioiden ja tutkimusalojen rajojen, ja turvaamalla tällaisen infrastruktuurin toiminta; poistamalla esteitä, jotka estävät parhaiden tutkimusryhmien pääsyn EU:n parhaisiin tutkimusinfrastruktuuripalveluihin; parantamalla tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalia keskittyen ennen kaikkea teknologian kehittämiseen ja yhteistyössä toteutettavaan innovointiin sekä tutkimusinfrastruktuurien käytön lisäämiseen teollisuudessa.

Lisäksi EU:n tutkimusinfrastruktuurien kansainvälistä ulottuvuutta on vahvistettava tiivistämällä yhteistyötä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kanssa ja edistämällä kansainvälistä osallistumista eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin niin, että tästä saadaan molemminpuolista hyötyä.

Lisäksi EU:n tutkimusinfrastruktuurien kansainvälistä ulottuvuutta on vahvistettava tiivistämällä yhteistyötä sekä edistämällä saatavuutta ja yhteyksiä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kanssa ja edistämällä kansainvälistä osallistumista eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin niin, että tästä saadaan molemminpuolista hyötyä.

Toimet tukevat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa seuraavien tavoitteiden osalta: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja tavoite 7 – kohtuuhintainen ja puhdas energia; tavoite 9 – teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri; tavoite 13 – ilmastotoimet.

Toimet tukevat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa seuraavien tavoitteiden osalta: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja tavoite 7 – kohtuuhintainen ja puhdas energia; tavoite 9 – teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri; tavoite 13 – ilmastotoimet.

Tarkistus    32

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3.2.1.   Euroopan tutkimusinfrastruktuuriympäristön parantaminen

3.2.1.   Euroopan tutkimusinfrastruktuuriympäristön parantaminen

ESFRI:n yksilöimien tutkimusinfrastruktuurien perustaminen, toiminta ja pitkän aikavälin kestävyys ovat olennaisen tärkeitä, jotta EU voisi säilyttää johtavan aseman tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa, tietämyksen luomisessa ja käytössä sekä teollisuuden kilpailukyvyssä.

Mukaan lukien ESFRI:n yksilöimien tutkimusinfrastruktuurien perustaminen, toiminta ja pitkän aikavälin kestävyys sekä niiden osallistumisen maksimointi huipputason Euroopan horisontti -hankkeisiin ovat olennaisen tärkeitä, jotta EU voisi säilyttää johtavan aseman tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa, tietämyksen luomisessa ja käytössä sekä teollisuuden kilpailukyvyssä.

Eurooppalaisista avoimen tieteen pilvipalveluista olisi kehitettävä tehokas ja kattava jakelukanava tutkimusinfrastruktuuripalveluille, ja niiden olisi tarjottava Euroopan tutkimusyhteisöille seuraavan sukupolven datapalvelut tutkimusalan massadatan (big data) haravointia, tallentamista, käsittelyä (esimerkiksi analyysit, simulointi, visualisointipalvelut) ja jakamista varten. Avoimen tieteen pilvipalvelujen olisi myös tarjottava Euroopan tutkijoille pääsy valtaosaan tutkimusinfrastruktuurien luomasta ja keräämästä datasta sekä mahdollisuudet käyttää Euroopan datainfrastruktuurin (EDI)13 puitteissa käyttöön otettuja suurteholaskentaresursseja ja eksa-luokan resursseja.

Eurooppalaisista avoimen tieteen pilvipalveluista olisi kehitettävä tehokas ja kattava jakelukanava tutkimusinfrastruktuuripalveluille, ja niiden olisi annettava Euroopan tutkimusyhteisöjen kehittää seuraavan sukupolven datapalvelut tutkimusalan massadatan (big data) haravointia, tallentamista, käsittelyä (esimerkiksi analyysit, simulointi, visualisointipalvelut) ja jakamista varten. Avoimen tieteen pilvipalvelujen olisi myös tarjottava Euroopan tutkijoille palveluja, jotka kannustavat säilyttämään ja käsittelemään valtaosaa tutkimusinfrastruktuureissa ja niiden ulkopuolella toimivien tutkijoiden luomasta ja keräämästä laatutarkastetusta datasta, sekä annettava mahdollisuus käyttää Euroopan datainfrastruktuurin (EDI)13 puitteissa käyttöön otettuja suurteholaskentaresursseja ja eksa-luokan resursseja.

Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko yhdistää toisiinsa tutkimusinfrastruktuureja ja -resursseja ja tarjoaa etäyhteydet niihin mahdollistamalla yhteenliitettävyyden yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen välillä EU:n tasolla. Lisäksi se mahdollistaa kansainväliset yhteydet kumppaniverkostojen kanssa maailmanlaajuisesti.

Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko yhdistää toisiinsa tutkimusinfrastruktuureja ja -resursseja ja tarjoaa etäyhteydet niihin mahdollistamalla yhteenliitettävyyden yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen välillä EU:n tasolla. Lisäksi se mahdollistaa kansainväliset yhteydet kumppaniverkostojen kanssa maailmanlaajuisesti.

Päälinjat

Päälinjat

–   Yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, niiden elinkaari ja uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu; tutkimusinfrastruktuurien valmistelu- ja käyttöönottovaihe, varhaisvaiheen toiminta; täydentävyys suhteessa muihin rahoituslähteisiin sekä tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin parantaminen ja optimointi seuraamalla ESFRI:n Landmark-tavoitteiden toteutumista ja edistämällä yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien palvelusopimusten käyttöönottoa sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, fuusioita tai käytöstä poistamista;

–   Yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, niiden elinkaari ja uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu; tutkimusinfrastruktuurien valmistelu- ja käyttöönottovaihe, varhaisvaiheen toiminta; täydentävyys suhteessa muihin rahoituslähteisiin sekä tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin parantaminen ja optimointi seuraamalla ESFRI:n Landmark-tavoitteiden toteutumista ja edistämällä yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien palvelusopimusten käyttöönottoa sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, fuusioita tai käytöstä poistamista;

–   Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut. Tähän sisältyvät: käyttökanavan skaalattavuus ja kestävyys; Euroopan, kansallisten, alueellisten ja eri instituutioiden resurssien tuloksekas yhteenliittyminen; pilvipalvelun kehittäminen teknisesti ja toimintapolitiikan kannalta siten, että voidaan vastata uusiin tutkimustarpeisiin ja -vaatimuksiin (esimerkiksi arkaluontoisten datajoukkojen käyttö ja sisäänrakennettu yksityisyyden suoja); datayhteentoimivuus ja FAIR-periaatteiden noudattaminen; laaja käyttäjäkunta;

–   Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut. Tähän sisältyvät: käyttökanavan skaalattavuus ja kestävyys; Euroopan, kansallisten, alueellisten ja eri instituutioiden resurssien tuloksekas yhteenliittyminen; pilvipalvelun kehittäminen teknisesti ja toimintapolitiikan kannalta siten, että voidaan vastata uusiin tutkimustarpeisiin ja -vaatimuksiin (esimerkiksi arkaluontoisten datajoukkojen käyttö ja sisäänrakennettu yksityisyyden suoja); datayhteentoimivuus ja FAIR-periaatteiden noudattaminen; laaja käyttäjäkunta;

–   Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko, joka tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja ja Euroopan datainfrastruktuuria ja mahdollistaa suurteholaskennan palvelut/datapalvelut pilvipohjaisessa ympäristössä, joka kykenee suoriutumaan erittäin suurista datajoukoista ja mittavista laskentaprosesseista.

–   Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko, joka tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja ja Euroopan datainfrastruktuuria ja mahdollistaa suurteholaskennan palvelut/datapalvelut pilvipohjaisessa ympäristössä, joka kykenee suoriutumaan erittäin suurista datajoukoista ja mittavista laskentaprosesseista.

__________________

__________________

13 Euroopan datainfrastruktuuri tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja tarjoamalla korkealuokkaiset suurteholaskentavalmiudet, nopeat yhteydet ja huippuluokan data- ja ohjelmistopalvelut.

13 Euroopan datainfrastruktuuri tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja tarjoamalla korkealuokkaiset suurteholaskentavalmiudet, nopeat yhteydet ja huippuluokan data- ja ohjelmistopalvelut.

Tarkistus    33

Ehdotus päätökseksi

Liite I – I osa – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3.2.2.   Tutkimusinfrastruktuurien avaaminen, yhdentäminen ja yhteenliittäminen

3.2.2.   Tutkimusinfrastruktuurien avaaminen, yhdentäminen ja yhteenliittäminen

Tutkimuksen toimintaympäristöä voidaan parantaa merkittävästi varmistamalla, että kaikilla EU:n tutkijoilla on avoin pääsy keskeisiin kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin tutkimusinfrastruktuureihin, ja yhdentämällä tarvittaessa infrastruktuurien palveluja niin, että yhdenmukaistetaan käyttöehtoja, parannetaan ja laajennetaan palvelujen tarjontaa ja pyritään saamaan aikaan yhteinen kehittämisstrategia korkean teknologian komponenttien ja kehittyneiden palvelujen kehittämiseksi innovointitoimien avulla.

Tutkimuksen toimintaympäristöä voidaan parantaa merkittävästi varmistamalla, että kaikilla EU:n tutkijoilla ja innovoijilla on avoin pääsy keskeisiin kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin tutkimusinfrastruktuureihin, ja yhdentämällä tarvittaessa infrastruktuurien palveluja niin, että yhdenmukaistetaan käyttöehtoja, parannetaan ja laajennetaan palvelujen tarjontaa ja pyritään saamaan aikaan yhteinen kehittämisstrategia korkean teknologian komponenttien ja kehittyneiden palvelujen kehittämiseksi innovointitoimien avulla.

Päälinjat

Päälinjat

–   Verkostot, jotka saattavat yhteen tutkimusinfrastruktuurien kansallisia ja alueellisia rahoittajia, jotta nämä voisivat rahoittaa yhdessä tutkijoiden pääsyä muiden maiden infrastruktuureihin;

–   Verkostot, jotka saattavat yhteen tutkimusinfrastruktuurien kansallisia ja alueellisia rahoittajia, jotta nämä voisivat rahoittaa yhdessä tutkijoiden pääsyä muiden maiden infrastruktuureihin;

–  Tutkimusinfrastruktuurien yleiseurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset verkostot, joiden avulla voidaan vastata globaaleihin haasteisiin, jotka liittyvät infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tarjoamiseen tutkijoille sekä infrastruktuuripalvelujen yhdenmukaistamiseen ja parantamiseen;

–  Tutkimusinfrastruktuurien yleiseurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset, myös pienet ja keskisuuret verkostot, jotka liittyvät infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tarjoamiseen tutkijoille sekä infrastruktuuripalvelujen yhdenmukaistamiseen ja parantamiseen;

–   Yhdennetyt tutkimusinfrastruktuuriverkostot, joiden avulla kehitetään ja toteutetaan yhteistä teknologian kehittämisen strategiaa/etenemissuunnitelmaa palvelujen parantamiseksi teollisuuden kanssa solmittavien kumppanuuksien avulla; korkean teknologian komponenttien kehittäminen esimerkiksi tieteellisiä instrumentteja varten; ja tutkimusinfrastruktuurien käytön edistäminen teollisuudessa esimerkiksi kokeellisten testauslaitosten muodossa.

–   Yhdennetyt tutkimusinfrastruktuuriverkostot, joiden avulla kehitetään ja toteutetaan yhteistä teknologian kehittämisen strategiaa/etenemissuunnitelmaa palvelujen parantamiseksi teollisuuden kanssa solmittavien kumppanuuksien avulla; korkean teknologian komponenttien kehittäminen esimerkiksi tieteellisiä instrumentteja varten; ja tutkimusinfrastruktuurien käytön edistäminen teollisuudessa esimerkiksi kokeellisten testauslaitosten muodossa.

Tarkistus    34

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II

Komission teksti

Tarkistus

II GLOBAALIT HAASTEET JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY

II GLOBAALIT HAASTEET JA EUROOPAN TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY

Monet EU:n kohtaamista haasteista ovat myös globaaleja haasteita. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi rahaa, resursseja ja toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhdessä älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti EU:n kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.

Verkostoituneessa maailmassa useat EU:n kohtaamista haasteista ovat myös globaaleja. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi rahoituksellisia resursseja, henkilöstöä ja toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhdessä älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti EU:n kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.

Yhdenmukaistamalla toimet muiden maiden ja alueiden kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen viitoittaman ennennäkemättömän kansainvälisen yhteistyön puitteissa saadaan suurempia vaikutuksia. Molemminpuoliseen etuun perustuen eri puolilla maailmaa sijaitsevia yhteistyökumppaneita kehotetaan liittymään EU:n toimintaan erottamattomana osana kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta ja innovointia.

Yhdenmukaistamalla toimet muiden maiden ja alueiden kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen osoittaman ennennäkemättömän kansainvälisen yhteistyön puitteissa saadaan suurempia vaikutuksia. Molemminpuoliseen etuun perustuen eri puolilla maailmaa sijaitsevia yhteistyökumppaneita kehotetaan liittymään EU:n toimintaan erottamattomana osana kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta ja innovointia.

Tutkimus ja innovointi ovat kestävän talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ongelmiin ja kääntämään taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten ongelmien nykyisen yhteennivoutumisen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus, muuttamalla sen uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.

Tutkimus ja innovointi ovat kestävän kehityksen, mukaan lukien talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ongelmiin ja kääntämään taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten ongelmien nykyisen yhteennivoutumisen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus, muuttamalla sen työpaikoiksi ja uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi sekä taloudelliseksi, yhteiskunnalliseksi ja ympäristölliseksi kehitykseksi.

EU hyötyy teknologian ja teollisuuden käyttäjänä ja tuottajana, kun se näyttää miten nykyaikainen teollistunut, kestävä, osallistava, avoin ja demokraattinen yhteiskunta ja talous voivat toimia ja kehittyä. Lisääntyviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia esimerkkejä tulevaisuuden kestävästä teollisesta taloudesta edistetään ja vahvistetaan seuraavilta osin: terveys ja hyvinvointi kaikille; kestävät, osallistavat ja turvalliset yhteiskunnat; saatavilla oleva puhdas energia ja liikkuvuus; digitalisoitunut talous ja yhteiskunta; monitieteinen ja luova teollisuus; avaruus-, meri- tai maapohjaiset ratkaisut; elintarvike- ja ravitsemusratkaisut; luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nämä kaikki tuottavat vaurautta Eurooppaan ja tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja. Teollisuuden muutos on ratkaisevan tärkeää.

EU hyötyy tietämyksen, teknologian ja teollisuuden käyttäjänä ja tuottajana. Se voi näyttää miten nykyaikainen teollistunut, kestävä, osallistava, avoin ja demokraattinen yhteiskunta ja talous voivat toimia ja kehittyä. Lisääntyviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia esimerkkejä tulevaisuuden kestävästä teollisesta taloudesta edistetään ja vahvistetaan seuraavilta osin: terveys ja hyvinvointi kaikille; osallistavat ja luovat yhteiskunnat; turvalliset yhteiskunnat; saatavilla oleva puhdas energia ja liikkuvuus; digitalisoitunut talous ja yhteiskunta; monitieteinen ja tehokas teollisuus; avaruus-, meri- tai maapohjaiset ratkaisut; elintarvike- ja ravitsemusratkaisut; luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutoksen hillintä. Nämä kaikki tuottavat vaurautta Eurooppaan ja tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja. Teollisuuden muutos on ratkaisevan tärkeää.

Tutkimus ja innovointi ryhmitellään tässä Euroopan horisontti -ohjelman pilarissa yhdennettyihin toimintakokonaisuuksiin. Aloihin keskittymisen sijasta investoinneilla pyritään järjestelmämuutoksiin yhteiskunnassamme ja taloudessamme kestävyyden näkökulmasta. Tämä edellyttää sitä, että kaikki toimijat, sekä yksityiset että julkiset, osallistuvat yhteistyössä tutkimuksen ja innovoinnin suunnitteluun ja luomiseen niin, että yhdistetään loppukäyttäjät, tutkijat, teknologiat, tuottajat, innovaattorit, yritykset, opettajat, kansalaiset ja kansalaisjärjestöt. Siksi mitään aihekohtaisista klustereista ei ole tarkoitettu vain yhdelle toimijaryhmälle.

Tutkimus ja innovointi ryhmitellään tässä Euroopan horisontti -ohjelman pilarissa yhdennettyihin toimintakokonaisuuksiin. Aloihin keskittymisen sijasta investoinneilla pyritään järjestelmämuutoksiin yhteiskunnassamme ja taloudessamme osallistavuuden ja kestävyyden näkökulmasta. Tämä edellyttää sitä, että kaikki toimijat, sekä yksityiset että julkiset, osallistuvat yhteistyössä tutkimuksen ja innovoinnin suunnitteluun ja luomiseen niin, että yhdistetään loppukäyttäjät, tutkijat, teknologiat, suunnittelijat, tuottajat, innovaattorit, yritykset, opettajat, kansalaiset ja kansalaisjärjestöt. Siksi mitään aihekohtaisista klustereista ei ole tarkoitettu vain yhdelle toimijaryhmälle.

 

Klusterit tukevat tiedon luomista sen kaikissa kehitysvaiheissa, mukaan luettuna varhaisvaiheen tutkimustoiminta, jota täydennetään monialaisella tuella kunnianhimoisille, pitkäaikaisille, laaja-alaisille tutkimusaloitteille, jotka kohdistetaan tuleviin ja uusiin teknologioihin (FET-lippulaivahankkeet), jotka on aloitettu edellisen puitekehysohjelman alaisena: Ihmisaivoprojekti, Graphene, kvanttiteknologiat ja tulevaisuuden akkuteknologiat.

Klusterit kehittävät ja soveltavat digitaalisia, keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita ja uusia teknologioita osana yhteistä strategiaa EU:n teollisuuden johtoaseman edistämiseksi. Tarvittaessa tähän käytetään EU:n avaruuspohjaisia tietoja ja palveluita.

Klusterit myös kehittävät ja soveltavat digitaalisia, keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita ja tulevia uusia teknologioita osana yhteistä strategiaa EU:n teollisuuden johtoaseman edistämiseksi. Tarvittaessa tähän käytetään EU:n avaruuspohjaisia tietoja ja palveluita.

Teknologian siirtämistä laboratoriosta markkinoille ja sovellusten kehittämistä tuetaan, esimerkiksi pilottituotantolinjoja ja demonstrointitoimia sekä toimenpiteitä, joilla edistetään markkinoille saattamista ja tehostetaan yksityisen sektorin sitoutumista. Synergia muiden ohjelmien kanssa maksimoidaan.

Teknologian siirtämistä laboratoriosta markkinoille ja sovellusten kehittämistä tuetaan, esimerkiksi pilottituotantolinjoja ja demonstrointitoimia sekä toimenpiteitä, joilla edistetään markkinoille saattamista ja tehostetaan yksityisen sektorin sitoutumista. Synergia Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien ja erityisesti EIT:n sekä muiden ohjelmien kanssa maksimoidaan.

Klusterit edistävät täysin uusien innovaatioiden nopeaa käyttöönottoa EU:ssa monenlaisilla sisäänrakennetuilla toimilla, kuten viestintä, levittäminen ja hyödyntäminen, sekä standardoinnilla ja tukemalla muita kuin teknisiä innovaatioita ja innovatiivisella toteutuksella. Näin edistetään innovointia tukevia yhteiskunnallisia ja sääntelyyn liittyviä olosuhteita sekä markkinaolosuhteita, kuten innovaatiosopimuksia. Tutkimus- ja innovointitoimista peräisin olevista innovatiivisista ratkaisuista pyritään aikaansaamaan julkisille ja yksityisille sijoittajille sekä muihin asiaa koskeviin EU:n ja kansallisiin ohjelmiin soveltuvia jatkumoja.

Klusterit edistävät täysin uusien innovaatioiden nopeaa käyttöönottoa EU:ssa, samalla kun tutkitaan sen vaikutusta yhteiskuntaan, monenlaisilla sisäänrakennetuilla toimilla, kuten viestintä, levittäminen ja hyödyntäminen, sekä standardoinnilla ja tukemalla muita kuin teknisiä innovaatioita ja innovatiivisella toteutuksella. Näin edistetään innovointia tukevia yhteiskunnallisia ja sääntelyyn liittyviä olosuhteita sekä markkinaolosuhteita, kuten innovaatiosopimuksia. Tutkimus- ja innovointitoimista peräisin olevista innovatiivisista ratkaisuista pyritään lisäämään julkisia ja yksityisiä sijoittajia ja aikaansaamaan julkisille ja yksityisille sijoittajille sekä muihin asiaa koskeviin EU:n ja kansallisiin ohjelmiin soveltuvia jatkumoja.

 

Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten tukemiseen pilarin 2 yhteistyöosissa ja yhden edunsaajan, avustusperusteisen pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta. Kaikkien klustereiden on osoitettava asianmukainen määrä pk-yrityksille kohdennettuun välineeseen, joka on täysin alhaalta ylöspäin suuntautuva ja jossa noudatetaan jatkuvia avoimia hakuja ja määrättyjä aikarajoja ja joka on omistettu yksinomaan asteittaiseen innovaatioon. Vain pk-yritykset saavat hakea rahoitusta ja tukea myös yhteistyön tai alihankinnan kautta. Hankkeilla on oltava selkeä eurooppalainen ulottuvuus ja niiden on tuotava eurooppalaista lisäarvoa.

 

Pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta saatava tuki annetaan kolmessa vaiheessa, Euroopan horisontti-mallin mukaisesti:

 

– Vaihe 1: Konsepti ja toteutettavuuden arviointi:

 

Pk-yritykset saavat rahoitusta tieteellisen ja teknisen toteutettavuuden ja uuden idean kaupallistamismahdollisuuksien tutkimiseen (konseptin toimivuuden osoittaminen) innovaatioprojektin kehittämiseksi. Jos tämän arvioinnin tulos, jossa on keskeistä, että hankkeen aihe vastaa mahdollisen käyttäjän/ostajan tarpeita, on myönteinen, rahoitusta voidaan myöntää seuraavaan/seuraaviin vaiheeseen/vaiheisiin.

 

– Vaihe 2: Tutkimus ja teknologian kehittäminen, demonstrointi, markkinareplikointi:

 

Innovaatiosetelijärjestelmä asianmukaisesti huomioon ottaen tukea annetaan tutkimukselle ja kehittämiselle, ja erityisesti keskitytään demonstrointitoimiin (testaaminen, prototyypit, tuotantomittakaavaa koskevat tutkimukset, suunnittelu, innovointiprosessien pilottihankkeet, tuotteet ja palvelut, validointi, suorituskykyverifiointi jne.) ja markkinareplikointiin kannustaen loppukäyttäjien tai mahdollisten asiakkaiden osallistumiseen. Innovaatiosetelijärjestelmä edistää nuorten yrittäjien osallistumista.

 

– Vaihe 3: Kaupallistaminen:

 

Tässä vaiheessa ei anneta tukitoimien lisäksi suoraa rahoitusta, mutta siinä pyritään helpottamaan yksityisen pääoman saatavuutta ja pääsyä innovoinnin mahdollistaviin ympäristöihin. Yhteydet EIC:n ja InvestEU:n välillä ennakoidaan. Pk-yrityksiin sovelletaan myös esimerkiksi verkottumista, koulutusta, valmennusta ja neuvontaa koskevia tukitoimenpiteitä. Lisäksi tämä vaihe voi liittyä toimenpiteisiin, joilla edistetään esikaupallista hankintaa ja innovatiivisten ratkaisujen hankintaa.

Tarkistus    35

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.1.   Periaatteet

1.1.   Periaatteet

EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä korostaa EU:n sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään takaamaan vuoteen 2030 mennessä yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto kaikenikäisille niin, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle ja ennalta ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset voidaan välttää.

EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä korostaa EU:n sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään takaamaan vuoteen 2030 mennessä yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto kaikenikäisille niin, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle ja ennalta ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset voidaan välttää.

Terveellinen väestö on elintärkeä vakaalle, kestävälle ja osallistavalle yhteiskunnalle, ja terveydenhuollon parantaminen on ratkaisevan tärkeää köyhyyden vähentämisessä, yhteiskunnallisen edistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä talouskasvun lisäämisessä. OECD:n mukaan elinajanodotteen noustessa 10 prosentilla myös talous kasvaa 0,3–0,4 prosenttia vuodessa. Elinajanodote EU:ssa on kasvanut 12 vuodella EU:n perustamisesta lähtien, koska ihmisten elämänlaatu, koulutus ja terveydenhuolto ovat parantuneet merkittävästi. Vuonna 2015 keskimääräinen elinajanodote syntyessä oli EU:ssa 80,6 vuotta verrattuna globaaliin elinajanodotteeseen, joka on 71,4 vuotta. Viime vuosina elinajanodote on EU:ssa kasvanut keskimäärin kolmella kuukaudella joka vuosi.

Terveellinen väestö on elintärkeä vakaalle, kestävälle ja osallistavalle yhteiskunnalle, ja terveydenhuollon parantaminen on ratkaisevan tärkeää köyhyyden vähentämisessä, yhteiskunnallisen edistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä talouskasvun lisäämisessä. OECD:n mukaan elinajanodotteen noustessa 10 prosentilla myös talous kasvaa 0,3–0,4 prosenttia vuodessa. Elinajanodote EU:ssa on kasvanut 12 vuodella EU:n perustamisesta lähtien, koska elämänlaatu, mukaan lukien koulutus ja terveys ovat parantuneet merkittävästi Vuonna 2015 keskimääräinen elinajanodote syntyessä oli EU:ssa 80,6 vuotta verrattuna globaaliin elinajanodotteeseen, joka on 71,4 vuotta. Viime vuosina elinajanodote on EU:ssa kasvanut keskimäärin kolmella kuukaudella joka vuosi.

Terveyden tutkimus ja innovaatiotutkimus sekä innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ​​ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; yksilöllisen lääketieteen progressiivinen käyttöönotto ja terveys- ja hoitoalan digitalisointi sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden.

Terveyden tutkimus ja innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa sekä tietopohjan muodostamisessa terveemmille ihmisille ja paremmalle hoidolle. Terveystutkimukseen liittyy ainutlaatuisia piirteitä, jotka ovat tiiviissä yhteydessä ja vuorovaikutuksessa innovoinnin, potilaiden hoidon ja väestön terveyden kanssa, ja sen toimintaympäristö on monialainen monimutkaisine säännöksineen.

 

EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ​​ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: lisääntyneet syöpätapaukset; tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien varhainen havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; terveiden elinvuosien määrän lisääminen; joidenkin innovatiivisten terveysalan sovellusten ja terveysteknologioiden korkea hinta loppukäyttäjille; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; täsmälääketieteen progressiivinen käyttöönotto, mukaan luettuna asiaa koskeva tutkimus, ja terveys- ja hoitoalan digitalisointi sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden.

 

Digitaaliset terveysratkaisut ovat luoneet paljon mahdollisuuksia ratkaista hoitopalveluiden ongelmia ja vastata muihin ikääntyvän yhteiskunnan ongelmiin. Haasteisiin sisältyy myös terveys- ja hoitoalan digitalisoinnin tarjoamien mahdollisuuksien progressiivisen käyttöönoton täysimääräinen hyödyntäminen vaarantamatta yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa. Diagnosointia sekä tautien ja kroonisten sairauksien hoitoa ja omahoitoa varten on kehitetty digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja. Digitaaliteknologiaa käytetään yhä enemmän myös lääketieteellisessä koulutuksessa sekä potilaiden ja muiden terveydenhuollon asiakkaiden terveystietoon pääsyyn, sen jakamiseen ja kehittämiseen.

Nämä terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, monialaista ​ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimus- ja innovointitoimilla luodaan läheiset yhteydet keksimiseen liittyvän, kliinisen, epidemiologisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä yhdistetään korkeakoulujen ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuoltojärjestelmissä. Toimilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan mittakaava-, tuotevariointi- ja nopeusetujen luomiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi.

Nykyiset terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, monialaista​, translationaalista ja kansainvälistä yhteistyötä, myös matalan ja keskitulotason maiden kanssa. Tutkimuksella ja innovoinnilla luodaan läheiset yhteydet kliinisen, epidemiologisen, eettisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä yhdistetään korkeakoulujen ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuoltojärjestelmissä. Toimilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan mittakaava-, tuotevariointi- ja nopeusetujen luomiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi. Tähän klusteriin kuuluvissa tutkimuksissa on otettava huomioon sukupuolinäkökulma ja -erot.

Tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointitoimilla kehitetään tietopohjaa, kasvatetaan tutkimus- ja innovointikapasiteettia ja kehitetään ratkaisuja, joita tarvitaan tehokkaampaan terveyden edistämiseen ja tautien ehkäisemiseen, hoitoon ja parantamiseen. Terveydenhuollon tulosten parantaminen puolestaan lisää elinajanodotetta, terveellistä ja aktiivista elämää, työikäisten tuottavuutta sekä terveys- ja hoitoalan järjestelmien kestävyyttä.

Tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointitoimilla kehitetään inhimillisiä voimavaroja ja tietopohjaa, kasvatetaan tutkimus- ja innovointikapasiteettia ja kehitetään ratkaisuja, joita tarvitaan tehokkaampaan terveyden edistämiseen ja tautien ehkäisemiseen, hoitoon ja parantamiseen. Terveydenhuollon tulosten parantaminen puolestaan lisää elinajanodotetta, yleisesti terveellistä ja aktiivista elämää, työikäisten tuottavuutta sekä terveys- ja hoitoalan järjestelmien kestävyyttä. Nopean diagnosoinnin teknologioiden alan ja uusien antibioottien innovaatioilla voidaan estää mikrobilääkeresistenssin kehitystä, ja niitä on edistettävä.

Tärkeimpiin terveyshaasteisiin vastaaminen edistää EU:n poliittisia tavoitteita ja strategioita, joista voidaan mainita erityisesti EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari, EU:n digitaaliset sisämarkkinat, EU:n direktiivi rajatylittävästä terveydenhuollosta sekä eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Lisäksi tällä edistetään asiaan liittyvien EU:n sääntelykehysten täytäntöönpanoa ja tuetaan EU:n sitoutumista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja muihin YK:n järjestöjen ja kansainvälisiin aloitteisiin, mukaan lukien Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuiset strategiat ja toimintasuunnitelmat.

Tärkeimpiin terveyshaasteisiin vastaaminen edistää EU:n poliittisia tavoitteita ja strategioita, joista voidaan mainita erityisesti EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari, EU:n digitaaliset sisämarkkinat, EU:n direktiivi rajatylittävästä terveydenhuollosta sekä eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Lisäksi tällä edistetään asiaan liittyvien EU:n sääntelykehysten täytäntöönpanoa ja tuetaan EU:n sitoutumista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja muihin YK:n järjestöjen ja kansainvälisiin aloitteisiin, mukaan lukien Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuiset strategiat ja toimintasuunnitelmat.

 

Korkean tason ryhmä eli terveysalan johtoryhmä tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Se varmistaa koordinaation muiden EU:n ja kansallisten tutkimusohjelmien kanssa sekä synergiat terveysklusterin ja Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien kanssa, mukaan lukien missiot ja kumppanuudet. Se on tiedejohtoinen ja siihen kuuluu kaikkien sidosryhmien edustajia. Yhteiskunta, kansalaiset ja potilaat osallistuvat siihen aktiivisesti. Sen tehtävänä on tarjota ohjausta ja neuvontaa terveyttä koskevan työohjelman ja missioiden laatimisessa.

Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja SDG 13 – Ilmastotoimet.

Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja SDG 13 – Ilmastotoimet; sekä epäsuorasti kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Ei köyhyyttä; SDG 5 – Sukupuolten tasa-arvo; SDG 6 – Puhdas vesi ja sanitaatio; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen.

Tarkistus    36

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.2.1.   Terveyttä koko elinkaaren ajan

1.2.1.   Terveyttä koko elinkaaren ajan

Ihmisillä, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa (syntymä, varhaislapsuus, lapsuus, murrosikä, raskaus, kypsä ja myöhäinen aikuisuus), mukaan lukien vammaiset tai loukkaantuneet, on erityisiä terveystarpeita, jotka edellyttävät parempaa ymmärtämistä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Näin niihin liittyviä terveyseroja voidaan vähentää ja terveydenhuollon tuloksia parantaa aktiivisena ja terveenä ikääntymisen mahdollistamiseksi koko eliniän ajan. Erityisesti terve alku elämälle vähentää henkisten ja fyysisten sairauksien riskiä myöhemmissä elämänvaiheissa.

Ihmisillä, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa (syntymä, varhaislapsuus, lapsuus, murrosikä, raskaus, kypsä ja myöhäinen aikuisuus), mukaan lukien vammaiset, erityistarpeiset tai loukkaantuneet, on erityisiä terveystarpeita, jotka edellyttävät parempaa ymmärtämistä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Näin niihin liittyviä terveyseroja voidaan vähentää ja terveydenhuollon tuloksia parantaa aktiivisena ja terveenä ikääntymisen mahdollistamiseksi koko eliniän ajan. Erityisesti terve alku elämälle vähentää henkisten ja fyysisten sairauksien riskiä myöhemmissä elämänvaiheissa.

Päälinjat

Päälinjat

–  Varhainen kehitys ja ikääntyminen koko elinkaaren ajan;

–  Ikään liittyvät sairaudet ja ikääntyminen koko elinkaaren ajan;

–  Äidin, isän ja lasten terveys sekä vanhempien rooli;

–  Äidin, isän ja lasten terveys, lasten ja äitien eloonjääminen mukaan lukien, sekä vanhempien rooli;

 

  Erityisesti lasten korkeaan kuolleisuuteen ja pitkän aikavälin sairastuvuuteen liittyvät terveystarpeet ja pitkän aikavälin seuraukset;

–  Nuorten terveydenhuoltotarpeet;

–  Nuorten terveydenhuoltotarpeet, psyykkinen hyvinvointi mukaan lukien;

–  Vammaisuuden ja vammojen terveysvaikutukset;

–  Vammojen etiologia sekä vammaisuuden ja vammojen terveysvaikutukset;

–   Itsenäinen ja aktiivinen elämä vanhuksille ja/tai vammaisille;

–   Itsenäinen ja aktiivinen elämä vanhuksille ja/tai vammaisille;

–   Terveyskasvatus ja digitaalinen terveysosaaminen.

–   Terveyskasvatus ja digitaalinen terveysosaaminen;

 

  Ikääntyneiden tai vaurioituneiden elinten ja kudosten uusiutuminen;

 

  Angiogeneesi, arteriaalinen patologia, myokardiaalinen iskemia sekä sydämen rakenteellinen patologia ja biomarkkerit sekä sydän- ja verisuonisairauksien genetiikka;

 

  Kroonisten sairauksien hoito.

Tarkistus    37

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.2.1.   Terveyteen vaikuttavat ympäristölliset ja sosiaaliset tekijät

1.2.2.   Terveyteen vaikuttavat ympäristölliset ja sosiaaliset tekijät

Kun ihmisten jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyvät sosiaalisen, taloudellisen ja fyysisen ympäristön määrittämät terveyttä edistävät tekijät ja riskitekijät tunnetaan paremmin (myös digitalisaation, saastumisen, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien terveysvaikutukset), on helpompi tunnistaa ja lieventää terveysriskejä ja -uhkia, vähentää kemikaaleille ja ympäristön pilaantumiselle altistumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia, tukea ympäristöystävällisiä, terveellisiä, elinvoimaisia ja kestäviä elin- ja työympäristöjä, edistää terveitä elämäntapoja ja kulutuskäyttäytymistä sekä kehittää oikeudenmukaista, osallistavaa ja luotettavaa yhteiskuntaa.

Kun ihmisten jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyvät sosiaalisen, taloudellisen ja fyysisen ympäristön määrittämät terveyttä edistävät tekijät ja riskitekijät tunnetaan paremmin (myös digitalisaation, saastumisen, nopean kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja muiden kansallisten ja ylikansallisten ympäristöongelmien terveysvaikutukset), on helpompi tunnistaa, ehkäistä ja lieventää terveysriskejä ja -uhkia, tunnistaa ja vähentää kemikaaleille ja ympäristön pilaantumiselle altistumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia, tukea turvallisia, ympäristöystävällisiä, terveellisiä, elinvoimaisia ja kestäviä elin- ja työympäristöjä, edistää terveitä elämäntapoja ja kulutuskäyttäytymistä sekä kehittää oikeudenmukaista, osallistavaa ja luotettavaa yhteiskuntaa.

Päälinjat

Päälinjat

–  Teknologiat, joita käytetään kemikaalien, epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen, mukaan luettuina ilmastoon ja ympäristöön liittyvät stressitekijät sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;

–  Turvalliset ja tehokkaat teknologiat ja menetelmät, joita käytetään kemikaalien, epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen, mukaan luettuina ilmastoon ja ympäristöön liittyvät stressitekijät sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;

–  Ympäristöön, ammattiin, yhteiskuntaan ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja näiden tekijöiden vuorovaikutus erityisesti haavoittuvien ja heikossa asemassa olevien ihmisten kannalta;

–  Ympäristöön, mukaan lukien rakennettuun ympäristöön (suunnittelu ja rakennus), ammattiin, talouteen, politiikkaan, yhteiskuntaan ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja näiden tekijöiden vuorovaikutus erityisesti haavoittuvien ja heikossa asemassa olevien ihmisten, myös vammaisten, kannalta;

–  Riskien arviointi, hallinta ja viestintä, joita tukevat parannetut välineet näyttöön perustuvien päätösten tekemiseksi, mukaan lukien vaihtoehdot eläinkokeille;

–  Riskien arviointi, hallinta ja viestintä, myös tiedon jakaminen, joita tukevat parannetut välineet näyttöön perustuvien päätösten tekemiseksi, mukaan lukien vaihtoehdot eläinkokeille;

–   Kapasiteetti ja infrastruktuuri kaikki terveyteen vaikuttavat tekijät kattavien tietojen keräämiseen, jakamiseen ja yhdistämiseen, mukaan lukien altistuminen, terveys ja taudit EU:n ja kansainvälisellä tasolla;

–   Kapasiteetti ja infrastruktuuri kaikki terveyteen vaikuttavat tekijät kattavien tietojen keräämiseen, jakamiseen ja yhdistämiseen, mukaan lukien altistuminen, terveys ja taudit EU:n ja kansainvälisellä tasolla;

–   Terveyden edistäminen ja ensisijaiset ennaltaehkäisytoimet.

–   Terveyden edistäminen ja ensisijaiset ennaltaehkäisytoimet.

Tarkistus    38

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3.2.1.   Ei-tarttuvat ja harvinaiset ​​taudit

1.2.3.   Ei-tarttuvat ja harvinaiset ​​taudit

Ei-tarttuvat taudit, harvinaiset taudit mukaan lukien, aiheuttavat vakavan haasteen terveydelle ja yhteiskunnalle. Niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja parantamiseen tarvitaan nykyistä tehokkaampia lähestymistapoja, mukaan lukien yksilölliset lääketieteelliset lähestymistavat.

Ei-tarttuvat taudit, harvinaiset taudit mukaan lukien, aiheuttavat vakavan haasteen terveydelle ja yhteiskunnalle. Niiden ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin, hoitoon ja parantamiseen tarvitaan nykyistä tehokkaampia lähestymistapoja, mukaan lukien täsmälääketieteen lähestymistavat.

Päälinjat

Päälinjat

–  Diagnostiikka varhaisemman ja tarkemman diagnoosin ja potilaskohtaisen hoidon mahdollistamiseksi;

–  Diagnostiikka varhaisemman ja tarkemman diagnoosin ja oikea-aikaisen potilaskohtaisen hoidon mahdollistamiseksi;

 

  Infrastruktuuri ja valmiudet genomihoidon edistymisen potentiaalin hyödyntämiseksi yleisissä kliinisissä käytännöissä;

–   Ennaltaehkäisy- ja seulontaohjelmat;

–   Ennaltaehkäisy- ja seulontaohjelmat;

–   Integroidut ratkaisut oman terveyden tarkkailuun, terveyden edistämiseen, tautien ennaltaehkäisyyn ja kroonisten tautien ja monisairauksien hallintaan;

–   Integroidut ratkaisut oman terveyden tarkkailuun, terveyden edistämiseen, tautien ennaltaehkäisyyn ja kroonisten tautien ja monisairauksien hallintaan;

–  Hoidot tai parannuskeinot, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot;

Turvalliset, tehokkaat ja helposti saatavilla olevat hoidot, parannuskeinot tai muut hoitostrategiat, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot;

–   Palliatiivinen hoito;

–   Palliatiivinen hoito;

 

  Yhteistyö molekyyli-, rakenne- ja solubiologian tutkimuksessa, kokeellinen hoito, ihmisen syövän genetiikka, genomiikka ja ympäristöön liittyvät perustekijät;

 

  Genomiikan raja-alueet, epidemiologia, bioinformatiikka, patologia ja täsmälääketieteen haasteet harvinaisissa sairauksissa, neurodegeneratiivisissa sairauksissa ja onkologiassa;

 

  Huomattavat täyttämättömät kliiniset tarpeet, kuten harvinaiset syövät, mukaan luettuina lasten syöpätaudit;

–   Toimien ja ratkaisujen suhteellisen tehon arviointi;

–   Toimien ja ratkaisujen suhteellisen tehon arviointi;

–   Toteuttamistutkimus terveydenhuollon toimien laajentamiseksi ja niiden käyttöönoton tukemiseksi terveydenhuoltoalan politiikoissa ja järjestelmissä.

–   Toteuttamistutkimus terveydenhuollon toimien laajentamiseksi ja niiden käyttöönoton tukemiseksi terveydenhuoltoalan politiikoissa ja järjestelmissä.

Tarkistus    39

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4.2.1.   Tartuntataudit

1.2.4.   Tartuntataudit

Ihmisten suojeleminen rajat ylittäviltä terveysuhkilta ​on suuri kansanterveydellinen haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy tartuntatautien ennaltaehkäisy, valmius toimia, varhainen havaitseminen, hoito ja parantaminen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti.

Ihmisten suojeleminen tartuntataudeilta ja rajat ylittäviltä terveysuhkilta ​on suuri kansanterveydellinen haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy tartuntatautien ennaltaehkäisy, valmius toimia, varhainen havaitseminen, hoito ja parantaminen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti. Mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien, superbakteerit mukaan lukien, jatkuvalla leviämisellä on niinikään merkittäviä haitallisia vaikutuksia talouteen ja ympäristöön. Niiden kehittymisen ja leviämisen ehkäisy on myös yksi tämän toiminta-alan painopisteistä. Myös Maailman terveysjärjestö on laatinut luettelon laiminlyödyistä taudeista, joita koskevaan tutkimukseen ja innovointiin ei tehdä riittävästi yksityisiä investointeja vähäisten kaupallisten kannustimien vuoksi. Tällaisten köyhyyteen liittyvien ja laiminlyötyjen tautien torjumiseksi tarvitaan enemmän julkisia investointeja.

Päälinjat

Päälinjat

–  Tartuntatautien puhkeamisen tai torjuttujen tautien uudelleen puhkeamisen ja niiden leviämisen kiihdyttäjät, mukaan lukien tautien siirtyminen ihmisiin eläimistä (zoonoosit) tai muusta ympäristöstä (vesi, maa, kasvit, ruoka-aineet);

–  Tartuntatautien puhkeamisen tai torjuttujen tautien uudelleen puhkeamisen ja niiden leviämisen kiihdyttäjät, mukaan lukien tautien siirtyminen ihmisiin eläimistä (zoonoosit) tai muusta ympäristöstä (vesi, maa, kasvit, ruoka-aineet), sekä empiiristen ehkäisevien ratkaisujen täytäntöönpano siirtymisen minimoimiseksi;

–   Tartuntatautien ennakointi, varhainen havaitseminen ja seuranta, mukaan lukien mikrobilääkkeille vastustuskykyiset patogeenit, terveydenhoitoon liittyvät infektiot ja ympäristöön liittyvät tekijät;

–   Tartuntatautien ennakointi, varhainen havaitseminen ja seuranta, mukaan lukien mikrobilääkkeille vastustuskykyiset patogeenit, terveydenhoitoon liittyvät infektiot ja ympäristöön liittyvät tekijät;

–  Rokotteet, diagnostiikat, hoitomuodot ja parannuskeinot tartuntataudeille, mukaan lukien samanaikaisesti esiintyvät taudit ja infektiot;

  Soveltuvat, turvalliset ja tehokkaat diagnostiikat, lääketieteelliset teknologiat, hoitomuodot ja rokotteet tartuntatautien ehkäisemiseksi ja estämiseksi, myös uusien rokotteiden tutkimus ja keksiminen, immunisaatioteknologian ja sääntelytieteen edistäminen;

–   Tehokkaat, yhteisöä osallistavat toimenpiteet ja strategiat terveyteen liittyviin hätätilanteisiin varautumiseen, reagointiin ja niiden jälkihoitoon;

–   Tehokkaat, yhteisöä osallistavat toimenpiteet ja strategiat terveyteen liittyviin hätätilanteisiin varautumiseen, reagointiin ja niiden jälkihoitoon;

–   Lääketieteellisten toimenpiteiden toteutuksen ja käyttöönoton esteet kliinisessä käytännössä ja terveydenhuoltojärjestelmässä;

–   Lääketieteellisten toimenpiteiden toteutuksen ja käyttöönoton esteet kliinisessä käytännössä ja terveydenhuoltojärjestelmässä;

–  Tartuntatautien rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alemman keskitulotason maissa (LMIC), esimerkiksi trooppiset taudit.

–  Tartuntatautien rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alhaisen ja keskitulotason maissa (LMIC), esimerkiksi laiminlyödyt trooppiset taudit, AIDS, tuberkuloosi ja malaria. Uusien hoitomenetelmien kehittäminen tartuntatauteihin mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.

Tarkistus    40

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

5.2.1.   Terveys- ja hoitoalan työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut

1.2.5.   Terveys- ja hoitoalan työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut

Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa ja toteuttaa sopivia, luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa tekoäly ja muut digitaaliset teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Euroopan terveysalan teollisuus on yksi kriittisistä talouden aloista EU:ssa. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä.

Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa ja toteuttaa sopivia, luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat, tekoäly, robotiikka, massadata, kvanttiteknologia ja muut digitaaliset välineet ja teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Euroopan terveysalan teollisuus on yksi kriittisistä talouden aloista EU:ssa. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä.

Päälinjat

Päälinjat

–  Työkalut ja teknologiat koko terveysalalla sovellettavia sovelluksia varten ja mahdolliset lääketieteelliset indikaatiot (myös toimintahäiriöt);

–  Työkalut ja teknologiat koko terveysalalla, terveysalan teknologioiden tuotanto mukaan lukien, sovellettavia sovelluksia varten ja mahdolliset lääketieteelliset indikaatiot (myös toimintahäiriöt);

 

  Tekoäly ja robotiikka terveysteknologiaa ja -välineitä varten;

–   Integroidut työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhoitoon (myös mobiili- ja etäterveydenhoito);

–   Integroidut työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhoitoon (myös mobiili- ja etäterveydenhoito);

 

  Yksilölliset digitaaliset terveysalan toimintamallit, jotka perustuvat digitaalisiin kaksosiin, täsmälliset datavetoiset tietokonemallit ihmiskehon keskeisistä biologisista prosesseista henkilöä kohden parhaan hoidon määrittelyn mahdollistamiseksi, ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja ylläpitotoimenpiteet;

–   Terveys- ja hoitoalan teknologioiden ja -välineiden pilotointi, laajamittainen käyttöönotto, optimointi ja innovaatioiden hankinta käytännön ympäristössä (myös kliiniset tutkimukset ja toteutustutkimus);

–   Terveys- ja hoitoalan teknologioiden ja -välineiden pilotointi, laajamittainen käyttöönotto, optimointi ja innovaatioiden hankinta käytännön ympäristössä (myös kliiniset tutkimukset ja toteutustutkimus);

–  Innovatiiviset prosessit ja palvelut terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden kehittämiseen, valmistukseen ja nopeaan toimittamiseen;

–  Innovatiiviset prosessit ja palvelut hoitovälineiden, teknologioiden, lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen, valmistukseen ja nopeaan toimittamiseen;

–   Terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden turvallisuus, tehokkuus ja laatu sekä niiden eettisoikeudelliset ja sosiaaliset vaikutukset;

–   Terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden turvallisuus, tehokkuus ja laatu sekä niiden eettisoikeudelliset ja sosiaaliset vaikutukset;

–   Terveydenhuollon teknologioiden ja työkalujen sääntelytiede.

–   Terveydenhuollon teknologioiden ja työkalujen sääntelytiede.

 

  Välineet, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut lääketieteellisten päätösten turvallisuuden lisäämiseksi.

Tarkistus    41

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

6.2.1.   Terveydenhuoltojärjestelmät

1.2.6.   Terveydenhuoltojärjestelmät

Terveydenhuoltojärjestelmät ovat EU:n sosiaalijärjestelmien keskeinen voimavara. Vuonna 2017 terveydenhuoltojärjestelmissä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla 24 miljoonaa työntekijää. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa terveydenhuoltojärjestelmien saatavuus, kustannustehokkuus, häiriönsietokyky, kestävyys ja luotettavuus sekä eriarvoisuuden vähentäminen muun muassa hyödyntämällä tietoon perustuvien ja digitaalisten innovaatioiden koko potentiaali terveyden ja ihmisläheisen hoidon kehittämiseksi avoimien eurooppalaisten tietoinfrastruktuurien pohjalta. Tämä edistää terveys- ja hoitoalan digitalisaatiokehitystä.

Terveydenhuoltojärjestelmät ovat EU:n sosiaalijärjestelmien keskeinen voimavara. Vuonna 2017 terveydenhuoltojärjestelmissä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla 24 miljoonaa työntekijää. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa terveydenhuoltojärjestelmien saatavuus, kustannustehokkuus, häiriönsietokyky, kestävyys ja luotettavuus sekä eriarvoisuuden vähentäminen muun muassa hyödyntämällä tietoon perustuvien ja digitaalisten innovaatioiden koko potentiaali terveyden ja ihmisläheisen hoidon kehittämiseksi avoimien eurooppalaisten tietoinfrastruktuurien pohjalta. Tämä edistää terveys- ja hoitoalan digitalisaatiokehitystä. Tulevan infrastruktuurin olisi perustuttava suojattuun säilytykseen, kuten 5G:n käyttöönottoon, esineiden internetin kehittämisedellytyksiin sekä terveydenhuollon suurteholaskentakeskuksiin.

Päälinjat

Päälinjat

–   Kansanterveysjärjestelmien ja -politiikkojen uudistukset Euroopassa ja sen ulkopuolella;

–   Kansanterveysjärjestelmien ja -politiikkojen uudistukset Euroopassa ja sen ulkopuolella;

–   Uudet mallit ja lähestymistavat terveydenhuoltoon ja -hoitoon ja niiden siirrettävyys tai mukautettavuus maasta/alueelta toiseen;

–   Uudet mallit ja lähestymistavat terveydenhuoltoon ja -hoitoon ja niiden siirrettävyys tai mukautettavuus maasta/alueelta toiseen;

–   Terveysteknologian arvioinnin parantaminen;

–   Terveysteknologian arvioinnin parantaminen;

–   Terveyden eriarvoisuuden kehitys ja tehokas toimintapoliittinen vastine;

–   Terveyden eriarvoisuuden kehitys ja tehokas toimintapoliittinen vastine;

–   Tuleva terveysalan työvoima ja sen tarpeet;

–   Tuleva terveysalan työvoima ja sen tarpeet;

 

  Terveydenhuollon ammattilaisten erityiskoulutusjärjestelmien kehittäminen sekä teknisen taitotiedon ja sellaisten uusien työtapojen opettaminen ja kehittäminen, jotka vastaavat sähköisen terveydenhuollon innovointia;

–  Oikea-aikaisen terveystiedon ja terveysdatan käytön parantaminen, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys;

–  Terveystiedon oikea-aikaisuuden ja laadun sekä terveysdatan tehokkaaseen keruuseen ja käyttöön tarvittavan infrastruktuurin parantaminen, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys; Terveystieto ja terveysdatan käyttö, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, luottamuksellisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys;

–   Terveysjärjestelmien häiriönsietokyky kriiseissä ja läpimurtoinnovaatioiden käyttöönotossa;

–   Terveysjärjestelmien häiriönsietokyky kriiseissä ja läpimurtoinnovaatioiden käyttöönotossa;

–   Ratkaisuja kansalaisten ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, oman terveyden tarkkailuun ja terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, integroidumman hoidon ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan edistämiseksi;

–   Ratkaisuja kansalaisten ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, oman terveyden tarkkailuun ja terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, integroidumman hoidon ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan edistämiseksi;

–   Terveydenhuoltojärjestelmien tutkimuksesta saadut tiedot, tietämys, osaaminen ja parhaat käytännöt EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti.

–   Terveydenhuoltojärjestelmien tutkimuksesta saadut tiedot, tietämys, osaaminen ja parhaat käytännöt EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti.

Tarkistus    42

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2.  ”OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ JA TURVALLINEN YHTEISKUNTA” -KLUSTERI

2.  ”OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ JA LUOVA YHTEISKUNTA” -KLUSTERI

Tarkistus    43

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.1.   Periaatteet

2.1.   Periaatteet

EU yhdistää ainutlaatuisella tavalla talouskasvun ja sosiaalipolitiikan: sosiaalinen osallisuus on korkea ja yhteisiin arvoihin kuuluvat demokratia, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuuden tuoma rikkaus. Tämä malli kehittyy jatkuvasti, ja sen on vastattava – muiden haasteiden lisäksi – globalisaation ja teknologisten uudistusten tuomiin haasteisiin. Euroopan on myös vastattava jatkuviin turvallisuusuhkiin liittyviin haasteisiin. Terrori-iskut ja radikalisoituminen sekä kyberhyökkäykset ja hybridiuhkat aiheuttavat merkittäviä turvallisuusongelmia ja erityistä rasitusta yhteiskunnille.

EU yhdistää ainutlaatuisella tavalla hyvinvoinnin, talouskasvun ja kestävän kehityksen sekä sosiaalipolitiikan: sosiaalinen osallisuus on korkea ja yhteisiin arvoihin kuuluvat demokratia, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuuden tuoma rikkaus. Tämä malli kehittyy jatkuvasti, ja sen on vastattava – muiden haasteiden lisäksi – digitalisaation, globalisaation ja teknologisen kehityksen tuomiin haasteisiin.

EU:n on edistettävä osallistavan ja kestävän kasvun mallia niin, että samalla hyödynnetään teknologisen kehityksen edut, lisätään luottamusta demokraattisen hallinnon innovaatioihin ja edistetään niitä, torjutaan epätasa-arvoa, työttömyyttä, syrjäytymistä, syrjintää ja radikalisoitumista sekä taataan ihmisoikeudet, edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja eurooppalaista kulttuuriperintöä ja lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisten innovaatioiden avulla. Myös muuttoliikkeen hallinta ja maahanmuuttajien kotouttaminen ovat yhä ensisijaisia ​​kysymyksiä. Yhteiskuntatieteellisellä ja humanistisella tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen rooli näihin haasteisiin vastaamisessa ja EU:n tavoitteiden saavuttamisessa.

EU:n on edistettävä osallistavan ja kestävän kasvun mallia niin, että samalla hyödynnetään teknologisen kehityksen edut, lisätään luottamusta demokraattisen hallinnon innovaatioihin ja edistetään niitä, torjutaan epätasa-arvoa, työttömyyttä, syrjäytymistä, syrjintää ja radikalisoitumista sekä taataan ihmisoikeudet, edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja eurooppalaista kulttuuriperintöä ja lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisten innovaatioiden avulla. Myös muuttoliikkeen hallinta ja maahanmuuttajien kotouttaminen ovat yhä ensisijaisia ​​kysymyksiä.

 

Yhteiskuntatieteellisellä ja humanistisella sekä kulttuurialalla ja luovilla aloilla tehtävällä tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen rooli näihin haasteisiin vastaamisessa ja EU:n tavoitteiden saavuttamisessa. Laajakirjoisuutensa, kokonsa ja nykyiseen digitalisaatioon kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi kyseiset alat antavat huomattavan panoksen talouteen. Koska sosiaalisen ja teknologisen innovoinnin väliset yhteydet ovat monimutkaisia ja harvoin suoraviivaisia, tarvitaan lisää tutkimusta, myös monialaista ja monitieteistä tutkimusta, kaikkien innovointityyppien kehittämisestä samoin kuin toimien rahoittamista, jotta edistettäisiin sen tosiasiallista kehittymistä tulevaisuudessa.

Euroopan kansalaisia, valtioelimiä ja taloutta on suojeltava järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamilta jatkuvilta uhkilta, joihin kuuluvat muun muassa ampuma-ase-, huume- ja ihmiskauppa. Suojelun ja turvallisuuden vahvistaminen rajaturvallisuuden parantamisen avulla on myös keskeisessä asemassa. Kyberrikollisuus on kasvussa, ja siihen liittyvät riskit moninaistuvat talouden ja yhteiskunnan digitalisoinnin vanavedessä. Euroopan on jatkettava pyrkimyksiään parantaa kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjuttava väärän ja haitallisen tiedon levittämistä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Lopuksi tarvitaan lisäponnisteluja, jotta ilmastonmuutoksen myötä voimistuvien äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta ihmisten elämään ja toimeentuloon voidaan vähentää. Näitä ovat esimerkiksi tulvat, myrskyt tai metsäpaloja synnyttävä kuivuus, maaperän köyhtyminen ja muut luonnonkatastrofit kuten maanjäristykset. Luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat vaarantaa merkittävät yhteiskunnalliset toiminnot, kuten terveydenhuollon, energiahuollon ja hallinnon.

 

Haasteiden laajuus, monimutkaisuus ja rajat ylittävä luonne edellyttävät monitasoisia EU:n toimia. Tällaisten kriittisten sosiaalisten, poliittisten, kulttuuristen ja taloudellisten kysymysten sekä turvallisuushaasteiden käsitteleminen vain kansallisella tasolla sisältää riskin resurssien tehottomasta käytöstä, hajanaisista lähestymistavoista sekä tietämykseen ja valmiuksiin sovellettavista erilaisista tasovaatimuksista.

 

Turvallisuustutkimus on osa laajempia kattavia EU:n toimia turvallisuusuhkiin vastaamiseksi. Se edesauttaa valmiuksien kehittämisprosessia mahdollistamalla sen, että tulevaisuudessa on saatavilla teknologioita ja sovelluksia, joilla poliittisten päätöksentekijöiden ja alan toimijoiden tunnistamat puutteet valmiuksissa voidaan korjata. Jo nyt EU:n puiteohjelman kautta myönnetyn tutkimusrahoituksen osuus on noin 50 prosenttia turvallisuutta koskevan tutkimuksen julkisesta rahoituksesta EU:ssa. Käytettävissä olevia välineitä, kuten Euroopan avaruusohjelmaa (Galileo ja EGNOS, Copernicus, avaruustilannetietoisuus ja valtiollinen satelliittiviestintä), hyödynnetään täysimääräisesti. Synergioita etsitään EU:n rahoittaman puolustustutkimuksen tukemilla toimilla ja rahoituksen päällekkäisyydet pyritään välttämään. Rajat ylittävä yhteistyö edistää EU:n itsenäisyyden pohjana olevien Euroopan yhtenäisten turvallisuusmarkkinoiden kehittämistä ja teollisuuden suorituskyvyn parantamista.

 

Tätä maailmanlaajuista haastetta koskeva tutkimus ja innovointi on yleisesti ottaen linjassa demokraattista muutosta koskevien komission painopisteiden kanssa, joita ovat työllisyys, kasvu ja investoinnit, oikeusasiat ja perusoikeudet, muuttoliike, syvempi ja oikeudenmukaisempi Euroopan rahaliitto sekä digitaaliset sisämarkkinat. Se vastaa Rooman agendan mukaista sitoumusta pyrkiä kohti ”sosiaalista Eurooppaa” ja ”unionia, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta”. Tutkimus ja innovointi tukee myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista muuttoliikettä koskevaa Global Compact -aloitetta. Turvallisuustutkimus vastaa Rooman agendan sitoumusta pyrkiä kohti ”turvallista ja vakaata Eurooppaa” toimivan ja todellisen turvallisuusunionin edistämiseksi. Toimia oikeussuojan saatavuuden, uhrien oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden, tietosuojan ja Euroopan kansalaisuuden edistämisen aloilla tukevan oikeusalan sekä oikeus- ja arvo-ohjelman kanssa pyritään löytämään synergioita.

Tätä maailmanlaajuista haastetta koskeva tutkimus ja innovointi on yleisesti ottaen linjassa demokraattista muutosta koskevien komission painopisteiden kanssa, joita ovat työllisyys, kasvu ja investoinnit, oikeusasiat ja perusoikeudet, muuttoliike, syvempi ja oikeudenmukaisempi Euroopan rahaliitto sekä digitaaliset sisämarkkinat. Se vastaa Rooman agendan mukaista sitoumusta pyrkiä kohti ”sosiaalista Eurooppaa” ja ”unionia, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta”. Tutkimus ja innovointi tukee myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria.

Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Köyhyyden poistaminen; SDG 4 – Laadukas koulutus; SDG – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 16 – Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot.

Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Köyhyyden poistaminen; SDG 4 – Laadukas koulutus; SDG 5 – Sukupuolten tasa-arvo; SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 16 – Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot; SDG 17 – Kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus    44

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.1 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Päälinjat

Päälinjat

–  Demokratioiden historia, kehitys ja tehokkuus eri tasoilla ja eri muodoissa, digitointiin liittyvät näkökohdat ja sosiaalisissa verkostoissa käytävän viestinnän vaikutukset sekä koulutus- ja nuorisopolitiikan merkitys demokraattisen kansalaisuuden kulmakivenä;

–  Demokratioiden historia, kehitys ja tehokkuus eri tasoilla ja eri muodoissa, kuten kulttuurienvälistä vuoropuhelua koskevat liikkeet, kansakuntien välinen yhteistyö ja uskontojen välinen rauha, digitointiin liittyvät näkökohdat, mukaan lukien tiedotusvälineet ja digitaalinen lukutaito, ja sosiaalisissa verkostoissa käytävän viestinnän vaikutukset sekä koulutus- ja nuorisopolitiikan sekä kulttuurisen osallistumisen merkitys demokraattisen kansalaisuuden kulmakivenä;

–  Innovatiiviset lähestymistavat, joilla tuetaan demokraattisen hallintotavan avoimuutta, reagointikykyä, vastuuvelvollisuutta, tehokkuutta ja legitiimiyttä, samalla kun perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan täysimääräisesti;

–  Innovatiiviset lähestymistavat, joilla tuetaan demokraattisen hallintotavan avoimuutta, reagointikykyä, vastuuvelvollisuutta, tehokkuutta ja legitiimiyttä, mukaan lukien korruption torjunta, samalla kun perus- ja ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan täysimääräisesti;

 

  Teknologian vaikutus yksilöiden elämäntapoihin ja käyttäytymiseen;

–  Strategiat populismin, ääriliikkeiden, radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi sekä tyytymättömien ja syrjäytyneiden kansalaisten osallistaminen;

–  Strategiat populismin, ääriliikkeiden, radikalisoitumisen, syrjinnän, vihapuheen ja terrorismin torjumiseksi sekä tyytymättömien, haavoittuvien ja syrjäytyneiden kansalaisten aktiivinen osallistaminen ja voimaannuttaminen;

 

  Uudet lähestymistavat muuttoliikkeen ja muukalaisvastaisuuden välisen yhteyden sekä muuttoliikkeen syiden tarkastelemiseksi;

–   Journalististen standardien ja käyttäjien tuottaman sisällön roolin parempi ymmärtäminen tiiviisti verkottuneessa yhteiskunnassa ja disinformaation torjumiseen käytettävien välineiden kehittäminen;

–   Journalististen standardien ja käyttäjien tuottaman sisällön roolin parempi ymmärtäminen tiiviisti verkottuneessa yhteiskunnassa ja disinformaation torjumiseen käytettävien välineiden kehittäminen;

–   Monikulttuurisen kansalaisuuden ja identiteettien rooli suhteessa demokraattiseen kansalaisuuteen ja poliittiseen sitoutumiseen;

–   Monikulttuurisen kansalaisuuden ja identiteettien rooli suhteessa demokraattiseen kansalaisuuteen ja poliittiseen sitoutumiseen;

–   Teknologisten ja tieteellisten edistysaskelten, esimerkiksi massadatan, sähköisten sosiaalisten verkostojen ja tekoälyn, vaikutus demokratiaan;

–   Teknologisten ja tieteellisten edistysaskelten, esimerkiksi massadatan, sähköisten sosiaalisten verkostojen ja tekoälyn, vaikutus demokratiaan;

–   Neuvotteleva ja osallistava demokratia sekä aktiivinen ja osallistava kansalaisuus, digitaalinen ulottuvuus mukaan lukien;

–   Neuvotteleva ja osallistava demokratia sekä aktiivinen ja osallistava kansalaisuus, digitaalinen ulottuvuus mukaan lukien;

–   Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutus poliittiseen osallistumiseen ja demokratiaan ja sen osoittaminen, kuinka eriarvoistumisen pysäyttäminen ja kaikenlaisen syrjinnän (mm. sukupuoleen perustuva syrjintä) torjuminen voivat tukea demokratiaa.

–   Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutus poliittiseen osallistumiseen ja demokratiaan ja sen osoittaminen, kuinka eriarvoistumisen pysäyttäminen ja kaikenlaisen syrjinnän (mm. sukupuoleen perustuva syrjintä) torjuminen voivat tukea demokratiaa.

 

  Uudet tiedediplomatiaa koskevat lähestymistavat.

Tarkistus    45

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2.2.2.  Kulttuuriperintö

2.2.2.  Kulttuuri ja luovuus

Tarkistus    46

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.2.2.   Kulttuuriperintö

2.2.2.   Kulttuuriperintö

 

Euroopan kulttuuriala ja luovat alat rakentavat sillan taiteen, kulttuurin, liike-elämän ja teknologian välille. Lisäksi kulttuurialalla ja luovilla aloilla on erityisesti digitalisaation alalla keskeinen asema Euroopan uudelleenteollistamisessa, ne ovat kasvun liikkeellepaneva voima ja niillä on strategiset mahdollisuudet saada aikaan innovatiivisia ulkoisvaikutuksia muille elinkeinoelämän aloille, kuten matkailuun, vähittäiskauppaan, mediaan ja digitaaliseen teknologiaan ja tekniikkaan. Euroopan horisontti -puiteohjelmassa luovuus ja suunnittelu ovat monialainen kysymys, joka integroidaan hankkeisiin kaikkialla ohjelmassa, jotta voidaan tukea uusia teknologioita, liiketoimintamalleja ja pätevyyksiä sekä muuntaa luovat ja monialaiset ratkaisut taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuloksiksi.

Elämämme rakentuu kulttuuriperinnön ympärille. Se on merkityksellinen yhteisöille, ryhmille ja yhteiskunnille ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on silta yhteiskuntiemme menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Se on paikallisia talouksia ylläpitävä voima ja ehtymätön inspiraation lähde luoville ja kulttuuripainotteisille toimialoille. Kulttuuriperinnön täyden potentiaalin käyttöönotto, säilyttäminen, suojeleminen ja kunnossapito, tulkinta ja hyödyntäminen ovat ratkaisevia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Kulttuuriperintö on taiteen, perinteisen käsityötaidon, kulttuurialan, yrittäjäpainotteisten ja luovien alojen keskeinen lähtökohta ja inspiraationlähde, ja nämä alat vauhdittavat kestävää talouskasvua, uusien työpaikkojen luomista ja ulkomaankauppaa.

Kulttuuriperintö on erottamaton osa kulttuurialaa ja luovia aloja. Kulttuuriperintö edustaa jälkiä ja ilmaisuja menneestä. Se antaa yhteisöille, ryhmille ja yhteiskunnille lisättyä merkitystä, jota ne käyttävät, ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on silta yhteiskuntiemme menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Se on paikallisia talouksia ylläpitävä voima ja ehtymätön inspiraation lähde kulttuurialalle ja luoville aloille. Kulttuuriperinnön täyden potentiaalin käyttöönotto, säilyttäminen, suojeleminen ja kunnossapito, tulkinta ja hyödyntäminen ovat ratkaisevia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Kulttuuriperintö on taiteen, perinteisen käsityötaidon, kulttuurialan, luovien ja yrittäjäpainotteisten alojen keskeinen lähtökohta ja inspiraationlähde, ja nämä alat vauhdittavat kestävää talouskasvua, uusien työpaikkojen luomista ja ulkomaankauppaa.

Päälinjat

Päälinjat

–   Kulttuuriperintöä koskevat opinnot ja tieteet, joissa käytetään uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;

–   Kulttuuriperintöä koskevat opinnot ja tieteet, joissa käytetään uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;

–  Kulttuuriperinnön saatavuus ja jakaminen käyttäen innovatiivisia malleja ja käyttötapoja sekä osallistavia hallintomalleja;

–  Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvien tietojen saatavuus ja jakaminen käyttäen innovatiivisia malleja ja käyttötapoja sekä osallistavia hallintomalleja;

–   Kulttuuriperinnön yhdistäminen nouseviin luoviin aloihin;

–   Kulttuuriperinnön yhdistäminen nouseviin luoviin aloihin;

–  Kulttuuriperintöön liittyvät toimet kestävän kehityksen edistämisessä: kulttuurimaisemien säilyttäminen, suojeleminen ja elvyttäminen sekä EU:n rooli kulttuuriperintöön pohjaavien innovaatioiden ja kulttuurimatkailun laboratoriona;

–  Kulttuuriperintöön liittyvät toimet kestävän kehityksen edistämisessä: kulttuurimaisemien säilyttäminen, suojeleminen, kehittäminen ja elvyttäminen sekä EU:n rooli kulttuuriperintöön pohjaavien innovaatioiden ja kulttuurimatkailun laboratoriona;

–  Kulttuuriperinnön ja kielten säilyttäminen, suojeleminen, vaaliminen ja palauttaminen käyttämällä uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;

–  Kulttuuriperinnön, kielten ja perinteisten taitojen ja ammattien säilyttäminen, suojeleminen, vaaliminen ja palauttaminen käyttämällä uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;

–  Perinteiden, käyttäytymismallien, käsitysten ja uskomusten vaikutus arvoihin ja yhteenkuuluvuudentunteeseen.

Moniarvoisten ja monimuotoisten perinteiden, tapojen, käsitysten ja uskomusten merkitys arvoille yhteisöjen kehityksessä;

 

  ”Eurooppalaisen kulttuuriperintöpilven” perustaminen: tutkimuksen ja innovoinnin yhteistyötila, jolla mahdollistetaan kulttuuriperinnön saavutettavuus uusien teknologioiden avulla sekä kannustetaan ja helpotetaan taitotiedon ja osaamisen välittämistä, tarjotaan mahdollisuus yksittäisten työryhmien ja hankerakenteiden perustamiseen sekä kaupallinen pilvipalvelujen vastapuoli Euroopan kulttuurin alalla. Ennen tätä on tehtävä vaikutustenarviointi.

Tarkistus    47

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3.2.2.  Sosiaaliset ja taloudelliset muutokset

2.2.3.  Sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset muutokset

Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat syvässä sosioekonomisessa muutostilassa, joka johtuu erityisesti globalisaatiosta ja teknologisista innovaatioista. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet useimmissa Euroopan maissa14. Tulevaisuutta ennakoivia suuntaviivoja tarvitaan, jotta voidaan edistää osallistavaa kasvua ja pysäyttää epätasa-arvon lisääntyminen, lisätä tuottavuutta (mukaan lukien sen mittaamisen kehittäminen) ja inhimillistä pääomaa, vastata maahanmuuton ja kotouttamisen haasteisiin sekä tukea sukupolvien välistä solidaarisuutta ja sosiaalista liikkuvuutta. Oikeudenmukaisemman ja vauraamman tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan koulutusjärjestelmiä.

Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat syvässä sosioekonomisessa ja kulttuurisessa muutostilassa, joka johtuu erityisesti globalisaatiosta ja teknologisista innovaatioista. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet useimmissa Euroopan maissa14. Tulevaisuutta ennakoivia suuntaviivoja tarvitaan, jotta voidaan edistää osallistavaa kasvua ja pysäyttää epätasa-arvon lisääntyminen, lisätä tuottavuutta (mukaan lukien sen mittaamisen kehittäminen) ja inhimillistä pääomaa, parantaa kansalaisten elin- ja työoloja, vastata maahanmuuton ja kotouttamisen haasteisiin sekä tukea sukupolvien välistä solidaarisuutta ja sosiaalista liikkuvuutta sekä kulttuurista integraatiota. Oikeudenmukaisemman ja vauraamman tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan esteettömiä, osallistavia, innovatiivisia ja korkealaatuisia koulutusjärjestelmiä.

Päälinjat

Päälinjat

–   Tietopohja investointeja ja politiikkoja (erityisesti koulutusta), korkean lisäarvon osaamista, tuottavuutta, sosiaalista liikkuvuutta, kasvua, sosiaalisia innovaatioita ja työpaikkojen luomista koskevaa neuvontaa varten. Koulutuksen rooli eriarvoisuuden torjunnassa;

–   Tietopohja investointeja ja politiikkoja (erityisesti koulutusta), korkean lisäarvon osaamista, tuottavuutta, sosiaalista liikkuvuutta, kasvua, sosiaalisia innovaatioita ja työpaikkojen luomista koskevaa neuvontaa varten. Koulutuksen rooli eriarvoisuuden torjunnassa;

 

  Monitieteinen tutkimus, jossa yhdistyvät teknologisen muutoksen taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset;

–  Sosiaalinen kestävyys, jossa otetaan BKT-indikaattorin lisäksi huomioon erityisesti uudet talous- ja liiketoimintamallit ja uudet rahoitusteknologiat;

–  Sosiaalinen kestävyys, jossa otetaan BKT-indikaattorin lisäksi huomioon erityisesti uudet talous- ja liiketoimintamallit, kuten yhteisötalous, ja uudet rahoitusteknologiat;

–  Tilastolliset ja muut taloudelliset välineet, jotta kasvua ja innovointia voitaisiin ymmärtää paremmin heikentyneen tuottavuuden yhteydessä;

–  Tilastolliset ja muut taloudelliset ja kvantitatiiviset välineet, jotta kasvua ja innovointia voitaisiin ymmärtää paremmin heikentyneen tuottavuuden yhteydessä;

–   Uudentyyppiset työt, työn rooli, työmarkkinoilla ja tuloissa nyky-yhteiskunnissa esiintyvät trendit ja muutokset sekä niiden vaikutukset tulonjakoon, syrjimättömyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen;

–   Uudentyyppiset työt, työn rooli, työmarkkinoilla ja tuloissa nyky-yhteiskunnissa esiintyvät trendit ja muutokset sekä niiden vaikutukset tulonjakoon, syrjimättömyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen;

–  Verotus- ja etuusjärjestelmät sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalisia investointeja koskevat politiikat, joilla pyritään pysäyttämään epätasa-arvon lisääntyminen ja puuttumaan teknologian, väestönkehityksen ja monimuotoisuuden kielteisiin vaikutuksiin;

–  Verotus- ja etuusjärjestelmät sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalisia investointeja sekä veroparatiiseja ja vero-oikeutta koskevat politiikat, joilla pyritään pysäyttämään epätasa-arvon lisääntyminen ja puuttumaan teknologian, väestönkehityksen ja monimuotoisuuden kielteisiin vaikutuksiin;

 

  Strategiat väestörakenteen muutokseen vastaamiseksi, kaupungistuminen suhteessa poismuuttoon maaseutualueilta, sosioekonomisen syrjäytymisen torjuminen ja elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla myös uusimman teknologian ja digitaalisten ratkaisujen avulla;

–   Ihmisten liikkuvuus maailmanlaajuisesti ja paikallisesti muuttoliikkeen hallinnan sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten integroitumisen parantamiseksi; kansainvälisten sitoumusten ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen; laajempialainen, tehokkaampi pääsy korkealaatuiseen koulutukseen, harjoitteluun, tukipalveluihin, aktiiviseen ja osallistavaan kansalaisuuteen etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta;

–   Ihmisten liikkuvuus maailmanlaajuisesti ja paikallisesti muuttoliikkeen hallinnan sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten integroitumisen parantamiseksi; kansainvälisten sitoumusten ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen; laajempialainen, tehokkaampi pääsy korkealaatuiseen koulutukseen, harjoitteluun, tukipalveluihin, aktiiviseen ja osallistavaan kansalaisuuteen etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta;

–   Koulutusjärjestelmät, joilla edistetään ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa tapahtuvaa digitalisaatiokehitystä ja myös hallitaan maailmanlaajuisesta verkostoitumisesta ja teknologisista innovaatioista aiheutuvia riskejä, erityisesti internetiin liittyviä uusia riskejä, eettisiä kysymyksiä, sosioekonomista eriarvoisuutta ja markkinoiden perustavanlaatuisia muutoksia;

–   Koulutusjärjestelmät, joilla edistetään ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa tapahtuvaa digitalisaatiokehitystä ja myös hallitaan maailmanlaajuisesta verkostoitumisesta ja teknologisista innovaatioista aiheutuvia riskejä, erityisesti internetiin liittyviä uusia riskejä, eettisiä kysymyksiä, sosioekonomista eriarvoisuutta ja markkinoiden perustavanlaatuisia muutoksia;

–  Julkisten viranomaisten nykyaikaistaminen vastaamaan kansalaisten odotuksia suhteessa palvelujen tarjoamiseen, läpinäkyvyyteen, saatavuuteen, avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja käyttäjäkeskeisyyteen.

–  Julkisten viranomaisten nykyaikaistaminen vastaamaan kansalaisten odotuksia ja tarpeita suhteessa palvelujen tarjoamiseen, läpinäkyvyyteen, saatavuuteen, avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja käyttäjäkeskeisyyteen;

–  Oikeusjärjestelmien tehokkuus ja oikeussuojan saatavuuden parantaminen oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusvaltioperiaatteiden pohjalta oikeudenmukaisin, tehokkain ja avoimin menettelytavoin sekä siviili- että rikosoikeudellisissa asioissa.

–  Oikeusjärjestelmien tehokkuus ja oikeussuojan saatavuuden parantaminen oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusvaltioperiaatteiden pohjalta oikeudenmukaisin, tehokkain, esteettömin ja avoimin menettelytavoin sekä siviili- että rikosoikeudellisissa asioissa.

 

  Nykyisten ja uusien sukupuolten välisten erojen ja maailmanlaajuisiin muutoksiin liittyvien tarpeiden määrittely sekä innovatiivisten menetelmien kehittäminen sukupuolistereotypioiden ja sukupuolittumisen käsittelemiseksi.

__________________

__________________

14 OECD: Understanding The Socio-Economic Divide in Europe, 26. tammikuuta 2017.

14 OECD: Understanding The Socio-Economic Divide in Europe, 26. tammikuuta 2017.

Tarkistus    48

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4.2.2.  Katastrofinkestävät yhteiskunnat

2.2.4.  Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet

Katastrofeilla on moninaisia niin ihmisestä kuin luonnosta johtuvia syitä. Niitä voivat olla terrori-iskut, ilmastosyyt tai muut ääri-ilmiöt (esimerkiksi merenpinnan noususta aiheutuvat), metsäpalot, lämpöaallot, tulvat, maanjäristykset, tsunamit ja tulivuorenpurkaukset, vesikriisit, avaruussään ilmiöt, teollisuus- ja liikennekatastrofit taikka kemialliset, biologiset, säteily- ja ydintapahtumat (CBRN) sekä niiden jälkitilanteista aiheutuvat vaarat. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ihmishenkien menetyksiä, terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja, katastrofien taloudellisia ja aineellisia vahinkoja, varmistaa elintarviketurva, parantaa katastrofiriskien ymmärtämistä ja vähentämistä sekä katastrofeista oppimista.

 

 

Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimus sisällytetään kaikkiin Euroopan horisontti -ohjelman painopistealueisiin, mikä mahdollistaa erityisesti vankan tietopohjan tarjoamisen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tämän sisällyttämisen lisäksi erityistä tukea annetaan seuraavilla päälinjoilla, mikä tukee myös päätöksentekoa.

Päälinjat

Päälinjat

  Ensimmäisiin pelastustoimiin osallistuvien käyttöön tarkoitetut teknologiat ja valmiudet kriisi- ja katastrofitilanteissa;

 

  Yhteiskunnan paremmat valmiudet hallita ja vähentää katastrofiriskiä, ​​myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi;

 

  Kaluston ja menettelyjen yhteentoimivuus rajatylittävän operatiivisen yhteistyön ja yhtenäisten EU:n markkinoiden toimivuuden helpottamiseksi.

 

 

  Sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen osallisuuden analysointi ja kehittäminen sekä kulttuurien välinen dynamiikka Euroopassa ja kansainvälisten kumppanien kanssa;

 

  Parempi ymmärtämys Euroopan yhteiskunnallisista muutoksista ja niiden vaikutuksista;

 

  Sosiaalisen koheesion, maahanmuuton, kotoutumisen, demografisen muutoksen, ikääntymisen, vammaisuuden, koulutuksen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen eurooppalaisiin malleihin liittyvien merkittävien haasteiden tarkastelu;

 

  Tuki tutkimukselle identiteetin ja eri yhteisöihin, alueisiin ja kansoihin kuulumisen ymmärtämiseksi.

Tarkistus    49

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.2.5.  Suojelu ja turvallisuus

Poistetaan.

Kansalaisia on tarpeen suojella rikollisesta toiminnasta syntyviltä turvallisuusuhkilta, muun muassa terroristien toiminnalta ja hybridiuhkilta, sekä vastata näihin. Ihmisiä, julkisia tiloja ja kriittistä infrastruktuuria on suojeltava sekä fyysisiltä (CBRN-E mukaan luettuna) että kyberhyökkäyksiltä. Terrorismia ja radikalisoitumista on torjuttava (mukaan lukien terrorististen ajatusten ja vakaumusten ymmärtäminen ja torjunta), vakavaa rikollisuutta estettävä ja torjuttava (mukaan lukien kyberrikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus), uhreja on tuettava, rikollisista lähteistä peräsin olevia rahavirtoja on jäljitettävä, lainvalvonnassa tarvittavien tietojen käyttöä on tuettava ja varmistettava henkilötietojen suoja lainvalvontatoimissa, EU:n rajaturvallisuutta ilma-, maa- ja merirajoilla muuttoliikkeen ja tavaravirtojen osalta on tuettava. Joustavuuden säilyttäminen on olennaisen tärkeää, jotta uusiin turvallisuushaasteisiin voidaan puuttua nopeasti.

 

Päälinjat

 

  Innovatiivisia lähestymistapoja ja teknologioita turvallisuusalan toimijoille (mm. poliisivoimat, raja- ja rannikkovartiolaitos ja tullitoimipaikat), kansanterveysalan toimijoille, infrastruktuuria ylläpitäville toiminnanharjoittajille ja julkisten tilojen ylläpitäjille;

 

  Rikollisuuden ja väkivaltaisen radikalisoitumisen inhimilliset ja sosiaaliset ulottuvuudet suhteessa niihin osallistuviin tai mahdollisesti osallistuviin sekä niistä kärsiviin tai mahdollisesti kärsiviin henkilöihin;

 

  Kansalaisten, viranomaisten ja teollisuuden suhtautumistapa uusien turvallisuusriskien syntymisen ehkäisemiseen ja olemassa olevien riskien vähentämiseen, mukaan lukien tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden myötä syntyvät riskit;

 

  Turvallisuuteen vaikuttavan disinformaation ja valeuutisoinnin torjunta;

 

  Kaluston ja menettelyjen yhteentoimivuus rajatylittävän ja viranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön ja yhtenäisten EU:n markkinoiden kehittämisen helpottamiseksi;

 

  Henkilötietojen suojaaminen lainvalvontatoiminnassa ottaen erityisesti huomioon nopea teknologinen kehitys.

 

Tarkistus    50

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.6 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.2.6.  Kyberturvallisuus

Poistetaan.

Haitallinen toiminta tietoverkoissa uhkaa EU:n talouksien lisäksi myös demokratian, vapauksien ja arvojen toimivuutta. Kyberuhkat liittyvät usein rikolliseen, voiton tavoittelun motivoimaan toimintaan, mutta ne voivat olla myös poliittisia ja strategisia. Tulevaisuuden turvallisuus ja vauraus riippuvat siitä, kuinka kykyämme suojella EU:ta kyberuhkilta voidaan parantaa. Digitalisaatiokehitys vaatii kyberturvallisuuden huomattavaa parantamista, jotta voidaan suojata valtava määrä internetiin liitettäviä laitteita esineiden internetin odotetun laajenemisen myötä, mukaan lukien laitteet, jotka valvovat sähköverkkoja, autoja ja liikenneverkkoja, sairaaloita, rahavirtoja, julkisia laitoksia, tehtaita ja koteja. Euroopan on vahvistettava kykyään kestää kyberhyökkäyksiä ja luotava toimiva kyberpelote.

 

Päälinjat

 

  Koko digitaalisen arvoketjun kattavat teknologiat (suojatuista komponenteista salaukseen ja itsekorjaaviin ohjelmistoihin ja verkkoihin);

 

  Teknologiat, joilla ratkaistaan nykyiset kyberuhkat, ennakoidaan tulevia tarpeita ja ylläpidetään kilpailukykyistä teollisuutta;

 

  Euroopan kyberturvallisuuden osaamisverkosto ja -keskus.

 

Tarkistus    51

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  ”TURVALLINEN YHTEISKUNTA” -KLUSTERI

 

2 a.1 Perustelut

 

Muutosten ja maailmanlaajuisten riippuvuussuhteiden ja uhkien lisääntyessä tutkimus ja innovointi ovat erittäin tärkeitä Euroopan turvallisuuden varmistamiseksi.

 

Vaikka Euroopassa ei olekaan laajamittaisia sotilaallisia aggressioita, nyt on vastattava haasteisiin, jotka johtuvat uusista turvallisuusuhista. Erilaiset terrori-iskut ja väkivaltainen radikalisoituminen sekä kyberhyökkäykset ja hybridiuhat aiheuttavat merkittäviä turvallisuusongelmia ja erityistä rasitusta yhteiskunnille. EU:n on vastattava näihin haasteisiin ja varmistettava yleinen turvallisuus säilyttäen yksilönvapauden ja perusoikeudet.

 

Turvallisuustutkimus on osa EU:n laajempia ponnisteluja tähän ja muihin haasteisiin vastaamiseksi. Se edesauttaa valmiuksien kehittämisprosessia mahdollistamalla sen, että tulevaisuudessa on saatavilla teknologioita, ratkaisuja ja sovelluksia, joilla poliittisten päätöksentekijöiden ja loppukäyttäjien, erityisesti viranomaisen, tunnistamat puutteet voidaan korjata.

 

Tällainen tutkimus ja innovointi vastaavat Rooman agendan sitoumusta pyrkiä kohti ”turvallista ja vakaata Eurooppaa” turvallisuusunionin edistämiseksi. Toimia oikeussuojan saatavuuden, uhrien oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden, tietosuojan ja Euroopan kansalaisuuden edistämisen aloilla tukevan oikeusalan sekä oikeus- ja arvo-ohjelman kanssa pyritään löytämään synergioita.

 

Käytettävissä olevia välineitä, kuten Euroopan avaruusohjelmaa (Galileo ja EGNOS, Copernicus, avaruustilannetietoisuus ja valtiollinen satelliittiviestintä), hyödynnetään täysimääräisesti.

 

Euroopan on jatkettava tutkimus- ja innovointitoimiaan, joilla parannetaan kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjutaan väärän ja haitallisen tiedon levittämistä vaurauden sekä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Terrorismi, väkivaltainen radikalisoituminen, ideologisesti motivoitu väkivalta, kulttuuriesineiden laiton kauppa, kyberhyökkäykset, järjestäytynyt rikollisuus, veronkierto ja ympäristörikollisuus sekä katastrofit ovat esimerkkejä aloista, joita tässä klusterissa käsitellään.

 

Riskien ja uhkien ennakoimiseksi, estämiseksi ja hallitsemiseksi on tarpeen paitsi sitoutua tutkimukseen niin myös kehittää ja soveltaa innovatiivisia teknologioita, ratkaisuja, ennakointivälineitä ja osaamista, lisätä palveluntuottajien ja julkisten käyttäjien välistä yhteistyötä, etsiä ratkaisuja sekä estää ja torjua yksityisyyden suojan ja ihmisoikeuksien loukkaamista varmistaen samalla unionin kansalaisten yksilölliset oikeudet ja vapaus.

 

Täydentävyyden parantamiseksi tutkimuksen ja innovoinnin alalla yleisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tulee toteuttaa monen- ja kansainvälistä vaihtoa ja yhteistyötä. Yleisestä turvallisuudesta vastaavia viranomaisia on kannustettava osallistumaan EU tutkimus- ja innovointiponnistuksiin, jotta voidaan parantaa niiden yhteistyö- ja viestintävalmiuksia kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla, vaihtaa tietoja ja hyödyntää yhteisiä teknologiastandardeja, menettelyjä ja välineitä sekä uusimpia rikostutkimukseen liittyviä tieteellisiä tuloksia, koulutusta ja asiantuntijatiedon tarjoamaa tukea.

 

Myös hankintoja on kehitettävä prototyyppien tukemiseksi ja julkisten laitosten kehittämien innovatiivisten ratkaisujen testaamisen ja hankkimisen helpottamiseksi ennen niiden markkinoille tuloa.

 

Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Köyhyyden poistaminen; SDG 4 – Laadukas koulutus; SDG – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 16 – Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot.

 

2a.2 Toiminta-alat

 

2a.2.1 Järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi, ääriliikkeet, radikalisoituminen ja ideologisesti motivoitu väkivalta

 

Järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi, ääriliikkeet, väkivaltainen radikalisoituminen ja ideologisesti motivoitu väkivalta aiheuttavat suuria riskejä kansalaisille sekä Euroopan yhteiskunnalle, taloudelle ja demokraattiselle vakaudelle. Tekijät vaihtelevat yksittäisistä tekijöistä hyvin järjestäytyneisiin rikollisjärjestöihin, jotka toimivat myös kansainvälisesti. Heidän toimintansa ja motiiviensa havaitseminen, estäminen ja torjuminen edellyttävät tutkimusta ja innovointia myös humanistisilla aloilla ja teknologioiden osalta.

 

Päälinjat

 

– Rikollisuuden ja väkivaltaisen radikalisoitumisen inhimilliset ja sosiaaliset ulottuvuudet suhteessa niihin osallistuviin tai mahdollisesti osallistuviin sekä niistä kärsiviin tai mahdollisesti kärsiviin henkilöihin;

 

– Innovatiivisia lähestymistapoja ja teknologioita turvallisuusalan loppukäyttäjille ja erityisesti yleisestä turvallisuudesta vastaaville viranomaisille;

 

– Teknologioita ja toimintastandardeja infrastruktuurien, avointen ja julkisten tilojen suojelemiseksi;

 

– Vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien rikosten ja rikoksen yritysten, ideologisesti motivoidun radikalisoitumisen, väkivallan ja terrorismin ennustaminen, havaitseminen ja ehkäiseminen sekä näitä vastaan suojeleminen, myös uhrien tukeminen;

 

2a.2.2 Rajaturvallisuus- ja valvonta

 

EU:n turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan tutkimusta ja innovointia, joilla vahvistetaan rajaturvallisuuden ja -valvonnan valmiuksia. Tämä sisältää aluetiedustelun ja -valvonnan (ilma, maa, meri), vakaan yhteistyön ja tietojen vaihdon ulkomaisten viranomaisten kanssa, mukaan luettuina valmiudet, jotka liittyvät yhteentoimivuuteen paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten komento-, valvonta- ja viestikeskusten kanssa, sekä ratkaisujen täytäntöönpanemiseen rajavalvonnan, tapahtumiin reagoimisen, riskien havaitsemisen ja rikosten ehkäisyn osalta. Mukaan on otettava myös tutkimus, joka koskee ennakoivaa poliisityötä ja algoritmipohjaisia varhaisvaroitussovelluksia ja erilaisiin sensoreihin perustuvia automaattisia valvontateknologioita, ottaen huomioon perusoikeudet. On arvioitava niiden vaikutusta ja potentiaalia turvallisuusponnistelujen parantamisen kannalta, ja ratkaisuilla, teknologioilla ja välineillä on vaikutettava ulkorajoja erityisesti maitse ja meritse lähestyvien koskemattomuuteen.

 

Tutkimuksella olisi tuettava Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden parantamista muun muassa lisäämällä yhteistyötä ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden ja EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden kanssa. Sillä tuetaan lisäksi EU:n pyrkimyksiä hallita muuttoliikettä.

 

Päälinjat

 

– Havaitaan väärennetyt tai muutoin manipuloidut asiakirjat;

 

– Havaitaan laiton ihmisten ja tavaroiden kuljetus/kauppa;

 

– Edistetään valmiuksia reagoida rajatapahtumiin;

 

– Nykyaikaistetaan raja-alueiden tiedustelu- ja valvontavälineistöä;

 

– Parannetaan turvallisuusviranomaisten suoraa yhteistyötä asiaankuuluvan raja-alueen molemmilla puolilla, jotta rajatylittävillä toimenpiteillä voidaan varmistaa rikoksentekijöiden ja epäiltyjen jatkuva syytteeseen asettaminen.

 

2a.2.3 Kyberturvallisuus, yksityisyys, tietosuoja

 

Haitallinen ja vihamielinen toiminta tietoverkoissa uhkaa yhteiskuntiamme ja niiden kansalaisia, julkisten viranomaisten ja instituutioiden vakaata ja varmaa toimintaa sekä unionin demokraattisten instituutioiden, vapauksiemme ja arvojemme toimintaa. Julkisiin instituutioihin liittyviä tapauksia on jo ilmennyt, ja ne todennäköisesti lisääntyvät, kun digitaaliset sovellukset ja kybersovellukset integroituvat edelleen hallinnollisiin ja taloudellisiin menettelyihin sekä yksityiseen ja henkilökohtaiseen käyttöön.

 

Kyberrikollisuus on kasvussa, ja siihen liittyvät riskit moninaistuvat talouden ja yhteiskunnan digitalisaation vanavedessä. Euroopan on jatkettava pyrkimyksiään parantaa kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjuttava väärän ja haitallisen tiedon levittämistä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi.

 

Turvallisuus ja vauraus riippuvat tulevaisuudessa siitä, että parannetaan kykyä suojella unionia tällaisilta uhilta sekä estetään, havaitaan ja torjutaan haitallinen kybertoiminta, mikä edellyttää usein tiivistä ja nopeaa rajatylittävää yhteistyötä. Erityisesti digitalisaatiokehitys vaatii kyberturvallisuuden huomattavaa parantamista, jotta voidaan suojata valtava määrä internetiin liitettäviä laitteita esineiden internetin odotetun laajenemisen myötä. Euroopan on jatkettava kaikkia ponnistelujaan vahvistaakseen kykyään kestää kyberhyökkäyksiä ja luotava toimiva pelote.

 

Päälinjat

 

– Turvallisuuteen vaikuttavan disinformaation ja valeuutisoinnin torjunta, mukaan lukien äänestäjien rekisteröinnin ja arviointi-/laskentajärjestelmien sekä viestinnän suojelu (vaaliturvallisuus); valmiuksien kehittäminen manipuloinnin lähteiden havaitsemiseksi kunnioittaen sananvapautta ja tiedonsaantia;

 

– Havaitsemis-, ehkäisy-, puolustus- ja torjuntateknologioiden laajentaminen;

 

– Viranomaisten kyberhyökkäysten purkamiseen liittyvien valmiuksien vahvistaminen;

 

– Teknologiat laittomien sähköisten maksujen ja rahavirtojen havaitsemiseksi ja seuraamiseksi;

 

– Toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti Euroopan poliisiviraston, Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston, tieteellisten ja teknisten valmiuksien vahvistaminen;

 

– Henkilötietojen suojaaminen lainvalvontatoiminnassa ottaen erityisesti huomioon nopea teknologinen kehitys;

 

– Koko digitaalisen arvoketjun kattavat teknologiat (suojatuista komponenteista salaukseen, hajautetun tilikirjan teknologioihin, käytökseen perustuviin ja sietokykyisiin sekä itsekorjaaviin ohjelmistoihin ja verkkoihin);

 

– Teknologiat, menetelmät ja parhaat käytännöt, joilla ratkaistaan kyberuhat, ehkäistään ja lievennetään niitä ja palaudutaan niistä, ennakoidaan tulevia tarpeita ja ylläpidetään kilpailukykyistä toimialaa, jonka saatavuus on erittäin hyvä, mukaan lukien tietämyksen parantaminen ja valistaminen kyberturvallisuuden riskeistä ja seurauksista;

 

– Henkilötietojen suojan parantaminen edistämällä helppokäyttöisiä ratkaisuja kansalaisten ja kuluttajien käyttämissä laitteissa;

 

– Turvalliset ohjelmistojen ja laitteiden kehittämis- ja testaustilat ohjelmistojen ja laitteiden turvallisuustestausta varten.

 

2a.2.4 Kriittisten infrastruktuurien suojelu ja katastrofivalmiuksien kehittäminen

 

Uudet teknologiat, prosessit, menetelmät ja tarkoituksenmukaiset voimavarat auttavat suojelemaan kriittisiä infrastruktuureja, myös sähköisiä infrastruktuureja, järjestelmiä ja palveluja, jotka ovat oleellisia yhteiskunnan ja talouden moitteettoman toiminnan kannalta (muun muassa viestintä, liikenne, rahoitus, terveys, elintarvikkeet, vesi, energia, logistiikka ja toimitusketjut sekä ympäristö).

 

Katastrofeilla on moninaisia niin luonnosta kuin ihmisestä johtuvia tai tapahtumien jälkitilanteista aiheutuvia syitä. On pyrittävä rajoittamaan niiden vaikutuksia ihmisten elämään ja toimeentuloon. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää terveys- ja ympäristöhaittoja sekä taloudellisia ja aineellisia vahinkoja sekä varmistaa elintarvike- ja lääketoimitukset, turvallisuus ja perusviestintäkeinot.

 

Päälinjat

 

– Ensimmäisiin pelastustoimiin osallistuvien käyttöön tarkoitetut teknologiat ja valmiudet kriisi- ja katastrofitilanteissa, myös katastrofiapu uhreille ja varhaisvaroitusjärjestelmät;

 

– Yhteiskunnan paremmat valmiudet hallita ja vähentää katastrofiriskiä myös luontoon ja yhteisön taitotietoon perustuvien ratkaisujen avulla lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi, parantamalla eri infrastruktuurien kestävyyttä, myös katastrofinkestävien institutionaalisten, poliittisten ja hallinnollisten rakenteiden avulla;

 

– Etsintään ja pelastukseen käytettävän kaluston, ajoneuvojen, välineiden ja miehistön liikkumiskyvyn parantaminen;

 

– Teknologiat, kalusto ja menettelyt pandemioiden puhkeamisen estämiseksi tai niiden rajoittamiseksi;

 

– Monitasoisen hälytysjärjestelmän parantaminen erityisesti ottamalla huomioon haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt;

 

– Erikoistuneiden ilma-alusten ja maa-ajoneuvojen saatavuuden parantaminen laajojen tulipalojen ja metsäpalojen torjumiseksi sekä niiden nopean käyttöönoton parantaminen.

 

2a.2.5 Tuotteiden väärentäminen ja laiton jäljentäminen

 

Tuotteiden väärentäminen ja laiton jäljentäminen on edelleen vakava ongelma Euroopan taloudelle, kulttuurialalle ja luoville aloille sekä kansalaisille. Tämä laiton toiminta aiheuttaa vakavia verojen, tulojen ja henkilökohtaisten ansioiden menetyksiä ja vaarantaa Euroopan työllisyyden.

 

Puutteelliset tuotteet voivat aiheuttaa vahinkoja ihmisille ja omaisuudelle. Tällaisiin vaikutuksiin on puututtava ja on löydettävä ratkaisuja, jotta tuotteiden väärentämistä ja laitonta jäljentämistä voidaan torjua ja jotta voidaan valtuuttaa asianomaiset julkiset viranomaiset estämään, havaitsemaan, tutkimaan ja torjumaan näitä rikoksia ja niihin liittyviä laittomia toimia yhteistyössä.

 

Mukaan on otettava toimet, joilla edistetään teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua.

 

Päälinjat

 

– Tuotteiden tunnistamistekniikoiden edistäminen;

 

– Alkuperäisosien ja -tuotteiden suojan parantaminen;

 

– Kuljetettavien tuotteiden (reaaliaikainen) valvominen ja tietojen vaihto tuottajien, kuljettajien, tulliviranomaisten ja vastaanottajien välillä.

 

2a.2.6 Unionin ulkoisen turvallisuuden alan politiikkojen tukeminen estämällä konflikteja ja rakentamalla rauhaa

 

Tarvitaan tutkimusta, uusia teknologioita, voimavaroja ja ratkaisuja tukemaan unionin ulkoiseen turvallisuuteen liittyviä politiikkoja siviilitehtävissä, jotka ulottuvat pelastuspalvelusta humanitaariseen hätäapuun, rajaturvallisuuteen tai rauhanturvaamiseen sekä kriisinjälkeiseen vakauttamiseen, johon kuuluu konfliktinesto, rauhanrakentaminen ja sovittelu.

 

Päälinjat

 

– Tutkitaan konfliktinratkaisua ja rauhan ja oikeuden palauttamista, konfliktiin johtavien tekijöiden varhaista tunnistamista ja korjaavan oikeuden menettelyjen vaikutusta;

 

– Siviili- ja sotilasvoimavarojen yhteentoimivuuden edistäminen siviilitehtävissä, jotka ulottuvat pelastuspalvelusta humanitaariseen hätäapuun, rajaturvallisuuteen tai rauhanturvaamiseen;

 

– Teknologian kehittäminen kaksikäyttöteknologian herkällä alueella yhteentoimivuuden tehostamiseksi pelastuspalvelu- ja sotilasjoukkojen välillä ja pelastuspalvelujoukkojen kesken koko maailmassa. Huomioon on otettava myös luotettavuus, organisatoriset, oikeudelliset ja eettiset näkökohdat, kaupan kysymykset, luottamuksellisuuden suoja, tiedon eheys sekä kaikkien toimenpiteiden ja niihin liittyvän prosessoinnin jäljitettävyys;

 

– Siviilioperaatioiden komento- ja valvontavalmiuksien kehittäminen.

 

2a.2.7 Koordinoinnin, yhteistyön ja synergioiden edistäminen

 

Jotta voidaan varmistaa kyky ottaa käyttöön, hallita, valvoa ja johtaa viranomaisten välisiä menettelyjä, tarvitaan ajantasaisia teknologioita ja standardeja. Tavoitteena olisi oltava varustaa julkiset viranomaiset ja muut käytettävät joukot vaihdettavissa olevilla välineillä sekä integroida unionin laajuiset standardoidut toiminta-, reagointi-, raportointi- ja tiedonvaihtomenettelyt.

 

Virastoille olisi tarjottava riittävät määrärahat, jotta voidaan edelleen edistää niiden kykyä osallistua unionin tutkimus- ja innovointitoimintaan sekä sen kautta ja jotta voidaan hallinnoida asiaan liittyviä hankkeita, vaihtaa pyyntöjä, tuloksia ja tavoitteita sekä tehdä yhteistyötä ja koordinoida pyrkimyksiä muiden virastojen ja tiettyjen unionin ulkopuolisten viranomaisten, kuten terrorisminvastaisen työryhmän ja Interpolin, kanssa. Turvallisuuteen liittyvän tutkimuksen ja innovoinnin kannalta näitä ovat erityisesti Euroopan poliisiakatemia, Euroopan lentoturvallisuusvirasto, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto, tietotekniikkavirasto, Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, Euroopan poliisivirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja Euroopan unionin satelliittikeskus.

 

Synergioiden lisäämiseksi EU:n rahoittaman puolustustutkimuksen kanssa on perustettava vaihto- ja kuulemismekanismeja puolustustutkimukseen liittyvien viranomaisten kanssa siviilitarkoituksia varten.

 

Normeilla on tärkeä rooli, sillä niillä varmistetaan palvelujen, menettelyjen, teknologioiden ja kaluston yhteinen kehittäminen, tuotanto ja toteutus sekä vaihdon, yhteentoimivuuden ja yhteensopivuuden valmiudet.

 

Päälinjat

 

– Teknologia ja kalusto, johon sovellettavia perustoimintavaatimuksia kaikkien jäsenvaltioiden samojen alojen viranomaisten (poliisi, pelastus, katastrofien hallinta, viestintä jne.) on noudatettava yhtäläisesti;

 

– Kaluston ja menettelyjen yhteentoimivuus rajatylittävän ja viranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön helpottamiseksi.

Tarkistus    52

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3.  ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus” -KLUSTERI

3.  ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruus” -KLUSTERI

Tarkistus    53

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3.1.   Periaatteet

3,1.   Periaatteet

Voidakseen varmistaa teollisuuden kilpailukyvyn ja kyvyn vastata tuleviin globaaleihin haasteisiin EU:n on vahvistettava ja ylläpidettävä teknologisia ja teollisia valmiuksiaan keskeisillä aloilla, jotka tukevat talouden ja yhteiskunnan kehitystä.

Voidakseen varmistaa teollisuuden kilpailukyvyn ja kyvyn vastata tuleviin globaaleihin haasteisiin EU:n on vahvistettava ja ylläpidettävä teknologisia ja teollisia valmiuksiaan keskeisillä aloilla, jotka tukevat talouden ja yhteiskunnan kehitystä.

EU:n teollisuuden osuus työpaikoista on viidennes ja yksityisen sektorin tutkimus- ja kehitysinvestoinneista kaksi kolmasosaa, ja se tuottaa 80 prosenttia EU:n viennistä. Innovoinnin uusi aalto, johon liittyy fyysisen ja digitaalisen teknologian yhdistäminen, avaa valtavia mahdollisuuksia EU:n teollisuudelle ja parantaa EU:n kansalaisten elämänlaatua.

EU:n teollisuuden osuus työpaikoista on viidennes ja yksityisen sektorin tutkimus- ja kehitysinvestoinneista kaksi kolmasosaa, ja se tuottaa 80 prosenttia EU:n viennistä. Innovoinnin uusi aalto, johon liittyy fyysisen ja digitaalisen teknologian yhdistäminen, avaa valtavia mahdollisuuksia EU:n teollisuudelle ja parantaa EU:n kansalaisten elämänlaatua.

Digitalisaatio on vahva moottori. Koska se etenee nopeasti kaikilla sektoreilla, investoiminen tärkeisiin aloihin tekoälystä seuraavan sukupolven internetiin, korkean suorituskyvyn tietotekniikkaan, fotoniikkaan ja nanoelektroniikkaan on välttämätöntä talouden vahvuuden ja yhteiskunnan kestävyyden kannalta. Tieto- ja viestintätekniikkaan tehdyt investoinnit ja tällaisen tekniikan tuottaminen ja käyttö ovat selvästi vauhdittaneet EU:n talouskasvua – 30 prosenttia pelkästään vuosina 2001–2011.

Digitalisaatio on vahva moottori. Koska se etenee nopeasti kaikilla sektoreilla, investoiminen tärkeisiin aloihin tekoälystä seuraavan sukupolven internetiin, korkean suorituskyvyn tietotekniikkaan, fotoniikkaan, kvanttiteknologiaan, nanoelektroniikkaan ja älykkääseen dataan on välttämätöntä talouden vahvuuden ja yhteiskunnan kestävyyden kannalta. Tieto- ja viestintätekniikkaan tehdyt investoinnit ja tällaisen tekniikan tuottaminen ja käyttö ovat selvästi vauhdittaneet EU:n talouskasvua – 30 prosenttia pelkästään vuosina 2001–2011.

Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat15 tukevat digitaalisen ja fyysisen maailman yhteensulautumista, joka on uuden globaalin innovaatioaallon keskiössä. Investoinnit keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden kehittämiseen, demonstraatioon ja hyödyntämiseen sekä raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien turvallisen, kestävän ja edullisen tarjonnan varmistaminen turvaavat EU:n strategisen itsemääräämisoikeuden ja auttavat EU:n teollisuutta vähentämään merkittävästi hiili- ja ympäristöjalanjälkeään.

Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat15 tukevat digitaalisen ja fyysisen maailman yhteensulautumista, joka on uuden globaalin innovaatioaallon keskiössä. Investoinnit keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden kehittämiseen, demonstraatioon, hyödyntämiseen ja standardointiin sekä raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien turvallisen, kestävän ja edullisen hankinnan, käytön ja hallinnan varmistaminen turvaavat EU:n strategisen itsemääräämisoikeuden ja auttavat EU:n teollisuutta vähentämään merkittävästi hiili- ja ympäristöjalanjälkeään, mikä myös pienentää yhteiskunnalle kulujen muodossa aiheutuvia ulkoisvaikutuksia.

Näiden lisäksi voidaan tarpeen mukaan ottaa esiin erityisiä tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita.

Näiden lisäksi olisi otettava esiin erityisiä tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita perustana, jolta seuraavat läpimurtoinnovaatiot ponnistavat.

Avaruus on strategisesti merkittävä: noin 10 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta on yhteydessä avaruuspalvelujen käyttöön. EU:lla on maailmanlaajuisesti merkittävä avaruussektori, johon kuuluu vankka satelliittiteollisuus ja dynaamiset tuotantoketjun loppupään palvelut. Avaruusala tarjoaa tärkeitä viestinnän, navigoinnin ja valvonnan välineitä ja avaa monia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti yhdistettynä digitaalisiin teknologioihin ja muihin tietolähteisiin. EU:n on tartuttava näihin mahdollisuuksiin hyödyntämällä täysimääräisesti avaruusohjelmiensa (Copernicus, EGNOS ja Galileo) potentiaali sekä suojelemalla avaruus- ja maainfrastruktuureja avaruusuhkia vastaan.

Avaruus on strategisesti merkittävä: noin 10 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta on yhteydessä avaruuspalvelujen käyttöön. EU:lla on maailmanlaajuisesti merkittävä avaruussektori, johon kuuluu vankka satelliittiteollisuus ja dynaamiset tuotantoketjun loppupään palvelut. Avaruusala tarjoaa tärkeitä viestinnän, navigoinnin ja valvonnan välineitä ja avaa monia tutkimus-, innovointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti yhdistettynä digitaalisiin teknologioihin ja muihin tietolähteisiin. EU:n on tartuttava näihin mahdollisuuksiin hyödyntämällä täysimääräisesti avaruusohjelmiensa (Copernicus, EGNOS ja Galileo) potentiaali, kannustamalla muun muassa tuotantoketjun loppupään ja loppukäyttäjien sovellusten kehitystä sekä suojelemalla avaruus- ja maainfrastruktuureja uhkia vastaan.

EU:n asema maailmanlaajuisena johtajana on ainutlaatuinen, ja sillä on mahdollisuus kasvattaa osuuttaan maailmanmarkkinoilla osoittamalla, miten digitaalinen kehitys, johtajuus keskeisissä kehitystä vauhdittavissa teknologioissa ja avaruusteknologioissa, siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen ja kilpailukyky voivat vahvistaa toisiaan tieteellisen ja teknisen huippuosaamisen avulla.

EU:n asema maailmanlaajuisena johtajana on ainutlaatuinen, ja sillä on mahdollisuus kasvattaa osuuttaan maailmanmarkkinoilla osoittamalla, miten digitaalinen kehitys ja johtajuus keskeisissä kehitystä vauhdittavissa teknologioissa ja avaruusteknologioissa luovat mahdollisuuksia siirtyä kasvihuonekaasupäästöttömään talouteen, johon kuuluvat vähähiiliset teknologiat ja strategiat hiilestä irtautumiseen, ja biopohjaiseen kiertotalouteen sekä varmistaa kilpailukyky ja ymmärrys tästä tekniikasta ja kehityksestä yhteiskunnan tasolla.

Digitoidun, kiertoa suosivan, vähähiilisen ja vähäpäästöisen talouden toteuttaminen edellyttää EU:n tason toimia arvoketjujen monimutkaisuuden, teknologioiden systeemisen ja monitieteellisen luonteen sekä niiden korkeiden kehittämiskustannusten ja ratkaistavien ongelmien monialaisuuden vuoksi. EU:n on varmistettava, että kaikki teollisuuden toimijat ja koko yhteiskunta voivat hyötyä kehittyneistä ja puhtaista teknologioista ja digitalisaatiosta. Pelkkä teknologioiden kehittäminen ei riitä. Teollispainotteiset infrastruktuurit, mukaan lukien pilottituotantolinjat, helpottavat EU:n yritysten perustamista ja auttavat erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään näitä teknologioita ja parantamaan suorituskykyä innovoinnin alalla.

Digitoidun, kiertoa suosivan, vähähiilisen ja vähäpäästöisen talouden toteuttaminen edellyttää EU:n tason toimia arvoketjujen monimutkaisuuden, teknologioiden systeemisen ja monitieteellisen luonteen sekä niiden korkeiden kehittämiskustannusten ja ratkaistavien ongelmien monialaisuuden vuoksi. EU:n on varmistettava, että kaikki teollisuuden toimijat ja koko yhteiskunta voivat hyötyä kehittyneistä ja puhtaista teknologioista ja digitalisaatiosta. Pelkkä teknologioiden kehittäminen ei riitä. Uudet kestävät liiketoimintamallit, teollispainotteiset infrastruktuurit, mukaan lukien pilottituotantolinjat, helpottavat EU:n yritysten perustamista ja auttavat erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään näitä teknologioita ja parantamaan suorituskykyä innovoinnin alalla. Tässä yhteydessä myös kulttuurialalla ja luovilla aloilla on merkittävä rooli digitaalisen kehityksen ja tieto- ja viestintätekniikkalähtöisen innovoinnin edistäjinä Euroopassa.

Teollisuuden vahva sitoutuminen on välttämätöntä, kun määritetään painopistealueita ja kehitetään tutkimus- ja innovointisuunnitelmia, sillä se lisää julkisen rahoituksen vipuvaikutusta ja varmistaa tulosten käyttöönoton. Ymmärrys ja hyväksyminen yhteiskunnan tasolla ovat menestyksen avaintekijöitä, alakohtaista osaamista ja standardointia koskevan uuden agendan lisäksi.

Teollisuuden vahva sitoutuminen on välttämätöntä, kun määritetään painopistealueita ja kehitetään tutkimus- ja innovointisuunnitelmia, sillä se lisää julkisen ja yksityisen lisärahoituksen vipuvaikutusta ja varmistaa tulosten käyttöönoton. Ymmärrys ja hyväksyminen yhteiskunnan tasolla ovat menestyksen avaintekijöitä, alakohtaista osaamista ja standardointia koskevan uuden agendan lisäksi.

Digitaalisten, keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden ja avaruusteknologioiden sekä raaka-aineiden kestävän toimituksen yhdistäminen mahdollistavat entistä järjestelmällisemmän lähestymistavan sekä nopeamman ja syvällisemmän digitaalisen ja teollisen kehityksen. Se varmistaa, että tutkimus ja innovointi näillä aloilla antaa pontta EU:n politiikkojen täytäntöönpanoon teollisuuden, digitoinnin, ympäristön, energian ja ilmaston, kiertotalouden, raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien sekä avaruuden sektoreilla.

Digitaalisten, keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden ja avaruusteknologioiden sekä raaka-aineiden kestävän toimituksen yhdistäminen mahdollistavat entistä järjestelmällisemmän lähestymistavan sekä nopeamman ja syvällisemmän digitaalisen ja teollisen kehityksen. Tämä varmistaa, että tutkimus ja innovointi näillä aloilla antaa pontta EU:n politiikkojen täytäntöönpanoon teollisuuden, digitoinnin, ympäristön, energian ja ilmaston, liikkuvuuden, kiertotalouden, raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien sekä avaruuden sektoreilla.

Täydentävyys varmistetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toimilla, jotta ohjelmien rajat voidaan pitää selkeinä ja välttää päällekkäisyydet.

Täydentävyys varmistetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toimilla, jotta ohjelmien rajat voidaan pitää selkeinä ja välttää päällekkäisyydet.

Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet.

Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet.

__________________

__________________

15 Tulevaisuuden keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin kuuluvat kehittyneet materiaalit ja nanoteknologia, fotoniikka sekä mikro- ja nanoelektroniikka, biotiedeteknologiat, kehittynyt valmistus ja käsittely, tekoäly ja digitaalinen tietosuoja ja verkkoyhteydet.

15 Tulevaisuuden keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin kuuluvat kehittyneet materiaalit ja nanoteknologia, fotoniikka sekä mikro- ja nanoelektroniikka, biotiedeteknologiat, kehittynyt valmistus ja käsittely, tekoäly ja digitaalinen tietosuoja ja verkkoyhteydet.

Tarkistus    54

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3.2.1.   Valmistusteknologiat

3.2.1.   Valmistusteknologiat

Valmistusteollisuus vauhdittaa EU:n työllisyyttä ja vaurautta. Ala tuottaa yli kolme neljäsosaa EU:n maailmanlaajuisesta viennistä ja tarjoaa yli 100 miljoonaa suoraa ja välillistä työpaikkaa. EU:n valmistusteollisuuden keskeinen haaste on säilyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä älykkäämpien ja yksilöllisempien, suurta lisäarvoa tuovien tuotteiden avulla, jotka tuotetaan nykyistä merkittävästi alhaisemmilla energiakustannuksilla. Luovat ja kulttuuriset panokset ovat elintärkeitä lisäarvon tuottamisessa.

Valmistusteollisuus vauhdittaa EU:n työllisyyttä ja vaurautta. Ala tuottaa yli kolme neljäsosaa EU:n maailmanlaajuisesta viennistä ja tarjoaa yli 100 miljoonaa suoraa ja välillistä työpaikkaa. EU:n valmistusteollisuuden keskeinen haaste on säilyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä älykkäämpien, yksilöllisempien ja energia- ja resurssitehokkaampien, suurta lisäarvoa tuovien tuotteiden avulla, joiden hiilijalanjälki on pienempi ja jotka tuottavat vähemmän jätettä ja saasteita. Luovat ja kulttuuriset panokset sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden luomat mahdollisuudet teknologian ja ihmisten välisestä suhteesta ovat elintärkeitä tavoitteiden saavuttamisessa.

Päälinjat

Päälinjat

–  Käänteentekevät valmistusteknologiat, kuten materiaalia lisäävä valmistus, teollisuusrobotiikka ja ihmisen ja koneen yhdistävät valmistusjärjestelmät, joita edistetään myös EU:n teollisuuteen suuntautuvien infrastruktuurien verkoston kautta;

–  Käänteentekevät valmistusteknologiat, kuten materiaalia lisäävä valmistus, mallinnus, simulointi, teollisuuden automaatio ja teollisuusrobotiikka ja ihmisen ja koneen yhdistävät valmistusjärjestelmät, joita edistetään myös EU:n teollisuuteen suuntautuvien infrastruktuurien verkoston kautta;

–  Koko arvoketjun kattavat läpimurtoinnovaatiot, joissa käytetään erilaisia kehitystä vauhdittavia teknologioita (esimerkiksi toisiaan lähentyviä teknologioita, tekoälyä, data-analytiikkaa, teollisuusrobotiikkaa, biovalmistusta, kehittyneitä akkuteknologioita);

–  Koko arvoketjun kattavat läpimurtoinnovaatiot, joissa käytetään erilaisia kehitystä vauhdittavia teknologioita (esimerkiksi toisiaan lähentyviä teknologioita, tekoälyä, data-analytiikkaa, teollisuusrobotiikkaa, kestävää biovalmistusta, kehittyneitä akkuteknologioita);

–  Taidot ja työtilat, jotka on EU:n sosiaalisia arvoja noudattaen täysin mukautettu uusiin teknologioihin;

–  Taidot ja työtilat, jotka on täysin mukautettu uusiin teknologioihin myös ergonomian osalta ja jotka vastaavat EU:n sosiaalisia arvoja ja tarpeita;

–  Joustavat, erittäin tarkat, virheettömät ja jätteettömät kognitiiviset laitokset ja älykkäät valmistusjärjestelmät, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin;

–  Joustavat, erittäin tarkat, virheettömät ja jätteettömät kognitiiviset laitokset sekä älykkäät ja energiatehokkaat valmistusjärjestelmät, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin;

–   Tekniikan läpimurtoinnovaatiot, jotka liittyvät rakennusalueen tutkimukseen sekä paikan päällä tapahtuvan asennuksen ja esivalmistettujen komponenttien täydelliseen automatisointiin.

–   Tekniikan läpimurtoinnovaatiot, jotka liittyvät rakennusalueen tutkimukseen sekä paikan päällä tapahtuvan asennuksen ja esivalmistettujen komponenttien täydelliseen automatisointiin.

Tarkistus    55

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Kilpailukykyiselle EU:lle on erittäin tärkeää pitää yllä ja kehittää itsenäisesti vahvaa suunnittelua ja tuotantokapasiteettia keskeisimmissä digitaalisissa teknologioissa, kuten mikro- ja nanoelektroniikassa, fotoniikassa, ohjelmistoissa ja järjestelmissä ja niiden integroinnissa sekä näihin sovelluksiin tarvittavissa kehittyneissä materiaaleissa.

Kilpailukykyiselle EU:lle on erittäin tärkeää pitää yllä ja kehittää itsenäisesti vahvaa suunnittelua ja tuotantokapasiteettia keskeisimmissä digitaalisissa teknologioissa, kuten mikro- ja nanoelektroniikassa, fotoniikassa, ohjelmistoissa ja järjestelmissä ja niiden integroinnissa ja standardoinnissa sekä näihin sovelluksiin tarvittavissa kehittyneissä materiaaleissa. Keskeiset kehitystä vauhdittavat digitaaliteknologiat ovat tärkeässä asemassa, jotta voidaan kuroa umpeen kuilu huipputason tutkimuksen ja markkinoita luovien innovaatioiden välillä.

Tarkistus    56

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Nanoelektroniikan suunnittelu- ja käsittelykonseptit, jotka vastaavat digitalisaatiokehityksen erityisvaatimuksiin ja globaaleihin haasteisiin toimivuuden, energiankulutuksen ja yhdentymisen kannalta;

–  Nanoelektroniikan suunnittelu- ja käsittelykonseptit, jotka vastaavat digitalisaatiokehityksen erityisvaatimuksiin ja globaaleihin haasteisiin suorituskyvyn, toimivuuden, energian jakamisen ja kulutuksen sekä tehokkuuden ja yhdentymisen kannalta;

–  Tunnistinteknologiat ja niiden yhdentäminen laskentayksiköiden kanssa esineiden internetin mahdollistajana, mukaan lukien innovatiiviset ratkaisut, jotka liittyvät ihmisystävällisiin vuorovaikutteisiin esineisiin käytettäviin joustaviin ja mukautuviin materiaaleihin;

–  Tunnistinteknologiat ja niiden yhdentäminen laskentayksiköiden kanssa esineiden internetin mahdollistajana, mukaan lukien innovatiiviset ratkaisut, jotka liittyvät turvallisiin, varmoihin ja ihmis- ja ympäristöystävällisiin vuorovaikutteisiin esineisiin käytettäviin joustaviin ja mukautuviin materiaaleihin;

–   Teknologiat, jotka täydentävät nanoelektroniikkaa tai toimivat vaihtoehtoina sille, kuten neuromorfisen laskentatehon tekoälysovellukset tai integroitu kvanttilaskenta;

–   Teknologiat, jotka täydentävät nanoelektroniikkaa tai toimivat vaihtoehtoina sille, kuten neuromorfisen laskentatehon tekoälysovellukset tai integroitu kvanttilaskenta;

–  Laskenta-arkkitehtuurit ja pienitehoiset prosessorit monenlaisille sovelluksille, kuten laskentatehon hajasijoittaminen lähelle kuluttajia, teollisuuden digitalisointi, massadata ja pilvipalvelut, älykäs energia sekä verkotettu ja automatisoitu ajaminen;

–  Laskenta-arkkitehtuurit ja pienitehoiset prosessorit monenlaisille sovelluksille, kuten laskentatehon hajasijoittaminen lähelle kuluttajia, teollisuuden digitalisointi, automaatio ja robotiikka, massadata ja pilvipalvelut, älykäs energia sekä verkotettu ja automatisoitu ajaminen;

–  Tietokonelaitteistot, joiden toiminnan luotettavuus on varmistettu sisäänrakennetuilla panos-tuotos-tietojen tietosuoja- ja suojaustoimenpiteillä sekä tiedonkäsittelyohjeilla;

–  Tietokonelaitteistot, joiden toiminnan luotettavuus on varmistettu sisäänrakennetuilla panos-tuotos-tietojen tietosuoja- ja suojaustoimenpiteillä sekä tiedonkäsittelyohjeilla;

–  Fotoniikkateknologiat, jotka mahdollistavat toimintojensa ja suorituskykynsä osalta edistyneet sovellukset;

–  Fotoniikkateknologiat, jotka mahdollistavat toimintojensa, integrointinsa ja suorituskykynsä osalta edistyneet sovellukset;

–   Järjestelmätekniikkateknologiat, joilla tuetaan täysin itsenäisiä järjestelmiä fyysisen maailman kanssa vuorovaikutuksessa toimivissa luotettavissa sovelluksissa, mukaan lukien teolliset ja turvallisuuden kannalta kriittiset alat;

–   Järjestelmätekniikkateknologiat, joilla tuetaan täysin itsenäisiä järjestelmiä fyysisen maailman kanssa vuorovaikutuksessa toimivissa luotettavissa sovelluksissa, mukaan lukien teolliset ja turvallisuuden kannalta kriittiset alat;

–  Ohjelmistoteknologiat, jotka parantavat ohjelmistojen laatua, turvallisuutta ja luotettavuutta sekä käyttöikää, lisäävät kehitystuottavuutta ja tuovat ohjelmistoihin sisäänrakennetun tekoälyn ja resilienssiä;

–  Ohjelmisto- ja laitteistoteknologiat, jotka parantavat ohjelmistojen laatua, turvallisuutta ja luotettavuutta sekä käyttöikää, lisäävät kehitystuottavuutta ja yhteentoimivuutta ja tuovat ohjelmistoihin sisäänrakennetun tekoälyn ja resilienssiä;

–   Uudet teknologiat, joilla laajennetaan digitaalitekniikkaa ja kavennetaan kuilua, joka on tutkimuksellisen konseptin toimivuuden osoittamisen ja merkityksellisten markkinoiden vaatiman teollisen toteutettavuuden välillä.

–   Uudet teknologiat, joilla laajennetaan digitaalitekniikkaa ja kavennetaan kuilua, joka on tutkimuksellisen konseptin toimivuuden osoittamisen ja merkityksellisten markkinoiden vaatiman teollisen toteutettavuuden välillä;

 

  Kulttuurialalle ja luoville aloille, kuten audiovisuaaliselle alalle, arkistoille ja kirjastoille sekä julkaisemiseen, suunnattu digitaalitekniikka, jonka avulla kehitetään uusia välineitä digitaalisen sisällön käytön mahdollistamiseksi sekä sen hyödyntämiseksi ja säilyttämiseksi;

 

  Uusien ekoinnovoinnin liiketoimintamallien ja vaihtoehtoisten resurssi- ja energiatehokkaiden tuotantomallien kehittäminen.

Tarkistus    57

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.3 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EU:lla on maailmanlaajuinen johtoasema kehittyneiden materiaalien ja niihin liittyvien prosessien alalla, joka vastaa 20:ta prosenttia EU:n teollisuuden perustasta ja muodostaa raaka-aineiden jalostustoiminnan kautta lähes kaikkien arvoketjujen juuret. Jotta EU säilyy kilpailukykyisenä ja vastaa kansalaisten tarpeisiin, jotka liittyvät kestäviin, turvallisiin ja kehittyneisiin materiaaleihin, sen on parannettava materiaalien kierrätettävyyttä, pienennettävä hiili- ja ympäristöjalanjälkeä ja edistettävä monialaista teollista innovointia tukemalla uusia sovelluksia kaikilla teollisuuden aloilla.

EU:lla on maailmanlaajuinen johtoasema kehittyneiden materiaalien ja niihin liittyvien prosessien alalla, joka vastaa 20:ta prosenttia EU:n teollisuuden perustasta ja muodostaa raaka-aineiden jalostustoiminnan kautta lähes kaikkien arvoketjujen juuret. Jotta EU säilyy kilpailukykyisenä ja vastaa kansalaisten tarpeisiin, jotka liittyvät kestäviin, turvallisiin ja kehittyneisiin materiaaleihin, mukaan lukien ympäristöystävälliset vaihtoehtoiset materiaalit, sen on parannettava materiaalien kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä, pienennettävä hiili- ja ympäristöjalanjälkeä ja edistettävä monialaista teollista innovointia tukemalla uusia sovelluksia ja standardointia kaikilla teollisuuden aloilla.

Tarkistus    58

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.3 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Päälinjat

Päälinjat

–  Materiaalit (mukaan lukien muovi-, bio-, nano-, kaksiulotteiset, älykkäät ja monimateriaalit), joiden suunnittelussa on käytetty uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia ja jotka täyttävät sääntelyvaatimukset (mutta jotka eivät lisää ympäristöpaineita niiden tuotannon tai käytön aikana tai käytön päättymisen jälkeen);

–  Materiaalit (mukaan lukien muovi-, biomuovi-, bio- ja nanomateriaalit sekä kaksiulotteiset ja älykkäät materiaalit ja monimateriaalit), joiden suunnittelussa on käytetty uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia ja jotka täyttävät sääntelyvaatimukset (mutta jotka eivät lisää ympäristöpaineita tai haitallisia ulkoisvaikutuksia niiden tuotannon tai käytön aikana tai käytön päättymisen jälkeen);

–  Integroidut materiaaliprosessit ja asiakaslähtöisen ja eettisen lähestymistavan mukainen tuotanto, mukaan lukien esinormatiiviset toimet ja elinkaaren arviointi, raaka-aineiden hankinta ja hallinta, kestävyys, uudelleenkäytettävyys ja kierrätettävyys, turvallisuus, riskinarviointi ja -hallinta;

–  Integroidut materiaaliprosessit ja asiakaslähtöisen ja eettisen lähestymistavan mukainen tuotanto, mukaan lukien esinormatiiviset toimet ja elinkaaren arviointi, raaka-aineiden kestävä hankinta ja hallinta, kestävyys, uudelleenkäytettävyys ja kierrätettävyys, turvallisuus, riskinarviointi ja -hallinta;

–   Materiaaliset mahdollistajat, kuten kuvaus (esimerkiksi laadunvarmistusta varten), mallinnus, pilotointi ja käytön laajentaminen;

–   Materiaaliset mahdollistajat, kuten kuvaus (esimerkiksi laadunvarmistusta varten), mallinnus, pilotointi ja käytön laajentaminen;

–  EU:n teknologiainfrastruktuurien innovaatioekosysteemi16, joka tunnistetaan ja asetetaan etusijalle jäsenvaltioiden kanssa yhteisymmärryksessä ja joka tarjoaa palveluja EU:n teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, teknologisen kehityksen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi; tämä kattaa kaikki keskeiset teknologiat, jotka ovat välttämättömiä innovaatioiden mahdollistamiseksi materiaalien alalla;

–  EU:n tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien innovaatioverkosto16, joka tunnistetaan ja asetetaan etusijalle jäsenvaltioiden kanssa yhteisymmärryksessä ESFRI-etenemissuunnitelma huomioiden ja joka tarjoaa palveluja EU:n teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, teknologisen kehityksen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi;

–   Kehittyneiden materiaalien ja muiden kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden tulevien ja kehittyvien suuntausten analysointi;

–   Kehittyneiden materiaalien ja muiden kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden tulevien ja kehittyvien suuntausten analysointi;

–  Suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja yleiseen luovuuteen perustuvat ratkaisut, jotka ovat vahvasti käyttäjälähtöisiä ja joilla lisätään teollisuuden alojen ja luovien toimialojen arvoa.

–  Suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja yleiseen luovuuteen perustuvat ratkaisut, jotka ovat vahvasti käyttäjälähtöisiä ja joilla lisätään teollisuuden alojen ja luovien toimialojen arvoa, muotiteollisuus mukaan lukien.

__________________

__________________

16 Nämä ovat julkisia tai yksityisiä laitoksia, jotka tarjoavat resursseja ja palveluita ensisijaisesti Euroopan teollisuudelle kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden ja tuotteiden testaamiseksi ja validoimiseksi. Tällaiset infrastruktuurit voivat olla yksittäisiä, virtuaalisia tai hajautettuja, ja ne on rekisteröitävä ohjelmaan assosioituneeseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan.

16 Nämä ovat julkisia tai yksityisiä laitoksia, jotka tarjoavat resursseja ja palveluita ensisijaisesti Euroopan teollisuudelle kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden ja tuotteiden testaamiseksi ja validoimiseksi. Tällaiset infrastruktuurit voivat olla yksittäisiä, virtuaalisia tai hajautettuja, ja ne on rekisteröitävä ohjelmaan assosioituneeseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan.

Tarkistus    59

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.4 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Yksi megatrendeistä on, että kaikenlaisista laitteista tehdään älykkäitä. Tutkijat ja innovaattorit, jotka kehittävät tekoälyä ja tarjoavat sovelluksia robotiikkaan ja muille aloille, ovat tulevaisuuden taloudellisen ja tuottavuuden kasvun keskeisiä edistäjiä. Monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, teollisuudessa, rakentamisessa ja maataloudessa, käytetään ja kehitetään tätä kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa muissa puiteohjelman osissa. Kehityksen on varmistettava tekoälypohjaisten sovellusten turvallisuus, arvioitava riskit ja lievennettävä sen mahdollisuuksia haitalliseen käyttöön ja tahattomaan syrjintään, kuten sukupuoliseen tai rodulliseen syrjintään. On myös varmistettava, että tekoälyä kehitetään puitteissa, jotka kunnioittavat EU:n arvoja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

Yksi megatrendeistä on, että kaikenlaisista laitteista tehdään älykkäitä. Tutkijat ja innovaattorit, jotka kehittävät tekoälyä ja tarjoavat sovelluksia robotiikkaan ja muille aloille, ovat tulevaisuuden taloudellisen ja tuottavuuden kasvun keskeisiä edistäjiä. Monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä, teollisuudessa, rakentamisessa ja maataloudessa, käytetään ja kehitetään tätä kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa muissa puiteohjelman osissa. Kehityksen on varmistettava tekoälypohjaisten sovellusten turvallisuus, arvioitava niiden riskit ja lievennettävä niiden mahdollisuuksia haitalliseen käyttöön ja tahattomaan syrjintään, kuten sukupuoliseen tai rodulliseen syrjintään. On myös varmistettava, että tekoälyä kehitetään eettisissä puitteissa, jotka kunnioittavat EU:n arvoja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

Tarkistus    60

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.4 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Tekoälyn kompetenssikeskusten tutkimusvalmiuksien kehittäminen ja verkostoituminen Euroopassa;

–  Tekoälyn kompetenssikeskusten tutkimus- ja innovointivalmiuksien kehittäminen ja verkostoituminen Euroopassa;

Tarkistus    61

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.5 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Internetistä on tullut digitaalisen kehityksen keskeinen mahdollistaja kaikilla talouden ja yhteiskunnan alueilla. EU:n on otettava johto ja ohjattava seuraavan sukupolven internet kohti ihmiskeskeistä ekosysteemiä, joka on eurooppalaisten sosiaalisten ja eettisten arvojen mukainen. Investoiminen seuraavan sukupolven internetiin liittyviin teknologioihin ja ohjelmistoihin parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä maailmantaloudessa. EU:n laajuisen käyttöönoton optimointi edellyttää laaja-alaista yhteistyötä sidosryhmien välillä.

Internetistä on tullut digitaalisen kehityksen keskeinen mahdollistaja kaikilla talouden ja yhteiskunnan alueilla. EU:n on otettava johto ja ohjattava seuraavan sukupolven internet kohti ihmiskeskeistä ekosysteemiä ja tekninen kehitys kohti esteettömiä, turvallisia ja luotettavia verkkopalveluja eurooppalaisten sosiaalisten ja eettisten arvojen mukaisesti. Investoiminen seuraavan sukupolven internetiin liittyviin teknologioihin ja ohjelmistoihin parantaa EU:n kilpailukykyä maailmantaloudessa. EU:n laajuisen käyttöönoton optimointi edellyttää laaja-alaista yhteistyötä sidosryhmien välillä ja eurooppalaisen ja kansainvälisen standardoinnin kehittämistä.

Tarkistus    62

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.5 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Päälinjat

Päälinjat

–  Teknologiat ja järjestelmät luotettaville, energiatehokkaille ja älykkäille internet-verkostoille ja palveluinfrastruktuureille (liitettävyys yli 5G:n, ohjelmistomääritteiset infrastruktuurit, esineiden internet, pilvipalveluinfrastruktuurit ja kognitiiviset pilvipalvelut), jotka mahdollistavat reaaliaikaisen suorituskyvyn, virtualisoinnin ja hajautetun hallinnan (erittäin nopea ja joustava radio, lähelle käyttäjää siirretyt palvelut (edge computing), lohkoketjut, jaetut kontekstit ja tietämys);

–  Teknologiat ja järjestelmät luotettaville, energiatehokkaille ja älykkäille internet-verkostoille ja palveluinfrastruktuureille (liitettävyys yli 5G:n, ohjelmistomääritteiset infrastruktuurit, esineiden internet, pilvipalveluinfrastruktuurit ja kognitiiviset pilvipalvelut), jotka mahdollistavat reaaliaikaisen suorituskyvyn, virtualisoinnin ja hajautetun hallinnan (erittäin nopea ja joustava radio, lähelle käyttäjää siirretyt palvelut (edge computing), salaukseen perustuva tekniikka, hajautetut tilikirjat, lohkoketjut, jaetut kontekstit ja tietämys);

–  Kuluttajille, teollisuudelle ja yhteiskunnalle tarkoitetut seuraavan sukupolven internet-sovellukset ja -palvelut, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat luottamus, yhteentoimivuus, parempi käyttäjälähtöinen tiedonhallinta, avoin kielten saatavuus, uudet multimodaaliset vuorovaikutuskonseptit, osallistava ja vahva yksilökohtainen pääsy objekteihin, tietoon ja sisältöön, mukaan lukien immersiiviset ja luotettavat viestimet, sosiaalisen median kanavat ja sosiaaliset verkostot;

–  Kuluttajille, teollisuudelle ja yhteiskunnalle tarkoitetut seuraavan sukupolven internet-sovellukset ja -palvelut, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat luottamus, yhteentoimivuus, yhteenliitettävyys, parempi käyttäjälähtöinen tiedonhallinta, avoin kielten saatavuus, uudet multimodaaliset vuorovaikutuskonseptit, osallistava ja vahva yksilökohtainen pääsy objekteihin, tietoon ja sisältöön, mukaan lukien immersiiviset ja luotettavat viestimet, sosiaalisen median kanavat ja sosiaaliset verkostot sekä turvalliset maksutapahtumaratkaisut ja jaetun infrastruktuurin palvelut;

–   Ohjelmistopohjaiset väliohjelmat, mukaan lukien hajautetun tilikirjan teknologiat, jotka toimivat erittäin hajautetuissa ympäristöissä, helpottavat tietojen kartoitusta ja tiedonsiirtoa hybridi-infrastruktuureissa, joissa on sisäinen​tietosuoja, fyysistä ympäristöä hyödyntävä tekoäly, data-analytiikka, internet-sovellusten turvallisuus- ja valvontaratkaisut sekä palveluita, jotka perustuvat vapaaseen tiedon ja tietämyksen virtaan.

–   Ohjelmistopohjaiset väliohjelmat, mukaan lukien hajautetun tilikirjan teknologiat, jotka toimivat erittäin hajautetuissa ympäristöissä, helpottavat tietojen kartoitusta ja tiedonsiirtoa hybridi-infrastruktuureissa, joissa on sisäinen​tietosuoja, fyysistä ympäristöä hyödyntävä tekoäly, data-analytiikka, internet-sovellusten turvallisuus- ja valvontaratkaisut sekä palveluita, jotka perustuvat vapaaseen tiedon ja tietämyksen virtaan;

 

  Teknologiat ja työkalut, joilla järjestelmien järjestelmä integroidaan yhteiskunnallisiin ja teollisiin sovelluksiin, jotta varmistetaan raskaaseen palvelujen käyttöön soveltuva, skaalattavissa oleva, tehokas ja luotettava verkon suorituskyky.

Tarkistus    63

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.6 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Päälinjat

Päälinjat

–  Suurteholaskenta (High Performance Computing, HPC): seuraavan sukupolven keskeiset eksa-luokan ja jälki-eksa-luokan teknologiat ja järjestelmät (esimerkiksi pienitehoiset mikroprosessorit, ohjelmistot ja järjestelmäintegrointi); algoritmit, koodit ja sovellukset sekä analyyttiset työkalut ja testausalustat; teolliset pilottitestialustat ja -palvelut; tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen huippuluokan HPC-infrastruktuuria varten, mukaan lukien ensimmäinen suurteho-/kvantumlaskentainfrasktruktuuri EU:ssa;

–  Suurteholaskenta (High Performance Computing, HPC): seuraavan sukupolven keskeisten eksa-luokan ja jälki-eksa-luokan teknologioiden ja järjestelmien kehittäminen (esimerkiksi pienitehoiset mikroprosessorit, ohjelmistot ja järjestelmäintegrointi); erityiset laitteet, algoritmit, koodit ja sovellukset sekä analyyttiset työkalut ja testausalustat; teolliset pilottitestialustat ja -palvelut; tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen huippuluokan HPC-infrastruktuuria varten, mukaan lukien ensimmäinen suurteho-/kvantumlaskentainfrasktruktuuri EU:ssa;

–  Massadata: Huippusuorituskykyinen data-analytiikka; ”sisäänrakennettu yksityisyyden suoja” henkilötietoja​ja luottamuksellista tietoa sisältävän massadatan analyysissä; laajoihin data-alustoihin liittyvät teknologiat teollisen, henkilötieto- ja avoimen datan uudelleenkäyttöä varten; tiedonhallinta, yhteentoimivuus ja yhdistämistyökalut; datasovellukset globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi;

–  Massadata: Huippusuorituskykyinen data-analytiikka; turvallinen ja eheyden säilyttävä ”sisäänrakennettu yksityisyyden suoja” henkilötietoja ja luottamuksellista tietoa sisältävän massadatan analyysissä; laajoihin data-alustoihin liittyvät teknologiat teollisen, henkilötieto- ja avoimen datan uudelleenkäyttöä varten; tiedonhallinta, yhteentoimivuus ja yhdistämistyökalut; datasovellukset globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi;

–   Tieto- ja viestintätekniikkaprosessien (laitteistot, ohjelmistot, anturit, verkostot ja tiedontallennuskeskukset, myös standardoidut arvioinnit) hiilijalanjäljen pienentäminen.

–  Tieto- ja viestintätekniikkaprosessien (laitteistot, ohjelmistot, anturit, verkostot ja tiedontallennuskeskukset, myös standardoidut arvioinnit) hiilijalanjäljen pienentäminen.

Tarkistus    64

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.6 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3.2.6 a.  Kvanttiteknologiat

 

Kvanttiteknologiat hyödyntävät valtavaa edistymistämme kyvyssä havaita ja manipuloida yksittäisiä kvantteja (atomit, fotonit, elektronit). Tämä voi merkitä vallankumousta koko informaation arvoketjussa ohjelmistoista laitteistoihin ja viestinnästä tietojen louhintaan ja tekoälyyn. Euroopalla on tämän alan johtavat tutkijat, ja tällä hetkellä käydään maailmanlaajuista kilpailua, jotta tieteelliset edistysaskeleet voidaan muuntaa markkinavalmiiksi sovelluksiksi. Tällä keskeisellä mahdollistavalla teknologialla on syvälliset monialaiset vaikutukset, jotka tarjoavat unionin kansalaisille ja teollisuudelle esimerkiksi merkittävästi suurempaa laskentatehoa, mikä johtaa muun muassa luotettavampaan terveydenhoitoon, parempiin kemikaaleihin ja materiaaleihin, optimoituun ja siten kestävämpään luonnonvarojen käyttöön, tehokkaampaan suunnitteluun, paremmin suojattuun televiestintään ja moniin muihin vallankumouksellisiin sovelluksiin.

 

Päälinjat

 

– Kvanttilaskenta ja -simulointi, mukaan luettuna erilaisia arkkitehtuureja ja fyysisiä alustoja käyttävien laitteistojen kehittäminen, sekä algoritmien ja ohjelmistojen kehitys;

 

– Kvanttiverkostot, jotka mahdollistavat datan turvallisen siirtämisen ja kvanttiresurssien jakamisen sekä maan pinnalla että avaruudessa;

 

– Kvanttisensorit, kuvantamisjärjestelmät ja mittausstandardit, jotka hyödyntävät koherentteja kvanttijärjestelmiä ja lomittumista;

 

– Edellä mainittujen teknologioiden testilaitteet ja käyttäjätoiminteet.

Tarkistus    65

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.7 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Perusraaka-aineilla on edelleen tärkeä merkitys kiertotaloudessa, ja niiden kestävään tuotantoon on kiinnitettävä huomiota. Tämän lisäksi tulisi suunnitella täysin uusia materiaaleja, tuotteita ja prosesseja, joissa kiertotalouden tavoitteet on otettu huomioon. Kiertoteollisuuden kehittämisestä on Euroopalle monia etuja: Sen päämääränä on turvallinen, kestävä ja kohtuuhintainen raaka-aineiden hankinta, mikä puolestaan vähentää resurssien niukkuuden ja hintojen vaihteluiden vaikutuksia teollisuuteen. Se myös luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä innovatiivisia ja nykyistä tehokkaampia tuotantotapoja.

Perusraaka-aineilla on edelleen tärkeä merkitys kiertotaloudessa, ja niiden kestävään hankintaan, käyttöön ja tuotantoon on kiinnitettävä huomiota. Tämän lisäksi tulisi suunnitella täysin uusia materiaaleja, tuotteita ja prosesseja, joissa kiertotalouden tavoitteet on otettu huomioon. Kiertoteollisuuden kehittämisestä on Euroopalle monia etuja: Sen päämääränä on turvallinen, kestävä ja kohtuuhintainen raaka-aineiden hankinta, mikä puolestaan vähentää resurssien niukkuuden ja hintojen vaihteluiden vaikutuksia teollisuuteen. Se myös luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä innovatiivisia ja nykyistä tehokkaampia tuotantotapoja.

Tarkistus    66

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.7 alakohta – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on kehittää kohtuuhintaisia läpimurtoinnovaatioita ja yhdistää kehittyneet teknologiat ja prosessit siten, että kaikista resursseista saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Tavoitteena on kehittää kohtuuhintaisia läpimurtoinnovaatioita ja yhdistää kehittyneet ja digitaaliset teknologiat ja prosessit siten, että kaikista resursseista saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Tarkistus    67

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Päälinjat

Päälinjat

–   Teolliset resurssivirtojen symbioosit eri alojen laitosten ja kaupunkiyhteisöjen välillä; prosessit ja materiaalit resurssien kuljettamiseksi, muuntamiseksi, uudelleenkäyttämiseksi ja varastoimiseksi siten, että niihin yhdistetään sivutuotteiden, jätteen ja hiilidioksidin hyödyntäminen;

–   Teolliset resurssivirtojen symbioosit eri alojen laitosten ja kaupunkiyhteisöjen välillä; prosessit ja materiaalit resurssien kuljettamiseksi, muuntamiseksi, uudelleenkäyttämiseksi ja varastoimiseksi siten, että niihin yhdistetään sivutuotteiden, jätteen ja hiilidioksidin hyödyntäminen;

–  Materiaali- ja tuotevirtojen hyödyntäminen ja elinkaariarviointi sekä uusien vaihtoehtojen käyttö raaka-aineiden, resurssien valvonnan, materiaaliseurannan ja lajittelun osalta;

–  Materiaali- ja tuotevirtojen hyödyntäminen ja elinkaariarviointi sekä uusien vaihtoehtojen käyttö raaka-aineiden, resurssien valvonnan sekä materiaaliseurannan ja lajittelun uusien liiketoimintamallien, automaation ja digitaaliteknologioiden osalta;

–  Tuotteiden elinkaaren aikaisen suorituskyvyn, kestävyyden, päivitettävyyden ja korjattavuuden, purkamisen sekä kierrättävyyden parantaminen;

–  Tuotteiden sekä suunnittelun kehittäminen elinkaaren aikaisen suorituskyvyn, kestävyyden, uudelleenkäytettävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden ja uudelleenvalmistettavuuden, korjaamisen, purkamisen sekä kierrättävyyden parantamiseksi;

–   Kierrätysteollisuus, jossa uusiomateriaalien mahdollisuudet ja turvallisuus on maksimoitu ja ympäristön pilaantuminen, laadun heikkeneminen ja käsittelyn jälkeinen hävikki on minimoitu;

–   Kierrätysteollisuus, jossa uusiomateriaalien mahdollisuudet ja turvallisuus on maksimoitu ja ympäristön pilaantuminen, laadun heikkeneminen ja käsittelyn jälkeinen hävikki on minimoitu;

–  Huolta aiheuttavien aineiden poistaminen tuotannosta ja käytön päättymisen jälkeisistä vaiheista; turvalliset korvaavat aineet sekä turvalliset ja kustannustehokkaat tuotantoteknologiat;

–  Huolta aiheuttavien aineiden turvallinen käsittely tai poistaminen tuotannosta ja käytön päättymisen jälkeisistä vaiheista; turvalliset korvaavat aineet sekä turvalliset ja kustannustehokkaat tuotantoteknologiat;

–  Raaka-aineiden, myös kriittisten raaka-aineiden, kestävä hankinta tai korvaaminen läpi koko arvoketjun.

–  Raaka-aineiden, myös kriittisten raaka-aineiden, kestävä hankinta ja/tai korvausvaihtoehdot läpi koko arvoketjun.

Tarkistus    68

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Teollisuudenalat, energiaintensiiviset teollisuudenalat mukaan lukien, tuottavat miljoonia työpaikkoja, ja niiden kilpailukyvyllä on keskeinen asema yhteiskunnan taloudellisessa hyvinvoinnissa. On kuitenkin otettava huomioon, että teollisuudenalat tuottavat 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja niiden ympäristövaikutukset ovat merkittävät (erityisesti ilman, veden ja maaperän epäpuhtauksien osalta).

Teollisuudenalat, energiaintensiiviset teollisuudenalat mukaan lukien, tuottavat miljoonia työpaikkoja, ja niiden kilpailukyvyllä on keskeinen asema yhteiskunnan taloudellisessa hyvinvoinnissa. On kuitenkin otettava huomioon, että teollisuudenalat tuottavat 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja niiden ympäristövaikutukset ovat merkittävät (erityisesti ilman, veden ja maaperän saastumisen osalta). Siitä syystä teollisuuden ja erityisesti sen energiaintensiivisten toimialojen olisi edelleen parannettava energiatehokkuutta kilpailukyvyn parantamiseksi ja EU:n energiankysynnän pienentämiseksi. Uusiutuvien energialähteiden integroinnin lisääminen kehittämällä uusia moottorikäyttöisiä teollisuustekniikoita ja -prosesseja on keskeistä teollisuuden muutoksen kannalta.

Tarkistus    69

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Läpimurtoteknologiat, joiden avulla kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauksia voidaan ratkaisevasti vähentää ja joissa hyödynnetään edellä mainittuja kiertoteollisuuden teknologioita, johtavat vahvoihin teollisuuden arvoketjuihin, mullistavat valmistuskapasiteetit ja parantavat teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä, ja samaan aikaan niillä edistetään merkittävästi ilmastoa ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutumista.

Laajamittainen tieteellinen ja tekninen läpimurtotutkimus, jonka avulla energiankäyttöä sekä kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauksia voidaan ratkaisevasti vähentää ja joissa hyödynnetään esimerkiksi kiertotalouden teknologioita ja digitaalitekniikkaa, johtavat vahvoihin teollisuuden arvoketjuihin, mullistavat valmistuskapasiteetit ja parantavat teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä.

Tarkistus    70

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Prosessiteknologiat, mukaan lukien lämmitys ja jäähdytys, digitaaliset työkalut ja laajamittaiset prosessin suorituskyky- ja tehokkuusdemonstraatiot; teollisuuden kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjen, hiukkaspäästöt mukaan lukien, merkittävä vähentäminen tai välttäminen;

–  Prosessiteknologiat, mukaan lukien lämmitys ja jäähdytys, prosessireagenssit ja digitaaliset työkalut, erityisesti laajamittaisina prosessin suorituskyky- ja tehokkuusdemonstraatioina; teollisuuden kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjen, hiukkaspäästöt mukaan lukien, merkittävä vähentäminen tai välttäminen;

–  Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hyödyntäminen;

–  Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hyödyntäminen, mukaan lukien teknologiat ja ratkaisut, joilla vähennetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen avulla;

 

  Hiilen suora välttäminen käyttämällä uusiutuvaa elektrolyyttistä vetyä ja uusiutuvaa sähköä;

–  Epätavallisten energialähteiden sähköksi muuntaminen ja käyttö teollisuuslaitoksissa sekä energian ja resurssien vaihto teollisuuslaitosten kesken (esimerkiksi teollisen symbioosin avulla);

–  Puhtaiden energialähteiden sähköksi muuntaminen ja käyttö teollisuuslaitoksissa fossiilisten energianlähteiden käytön vähentämiseksi erityisesti energiaintensiivisissä teollisissa prosesseissa;

–  Teollisuustuotteet, joita voidaan tuottaa vähäpäästöisillä tai päästöttömillä tuotantoprosesseilla läpi koko elinkaaren.

–  Teollisuustuotteet ja -materiaalit, joita voidaan tuottaa vähäpäästöisillä tai päästöttömillä tuotantoprosesseilla.

Tarkistus    71

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.9 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EU tukee avaruuden ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden (massadata, kehittynyt valmistus, robotiikka ja tekoäly) välistä synergiaa, edistää menestyvää, yrittäjyyteen perustuvaa ja kilpailukykyistä avaruusalaa ja auttaa varmistamaan riippumattomuuden avaruuteen pääsyssä ja alan mahdollisuuksien hyödyntämisessä turvallisella ja turvatulla tavalla. Toimet pohjaavat etenemissuunnitelmaan, niissä otetaan huomioon ESA:n yhdenmukaistamisprosessi ja asiaa koskevat jäsenvaltioiden aloitteet, ja ne toteutetaan tarvittaessa yhdessä ESAn kanssa.

EU tukee avaruuden ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden (massadata, kehittynyt valmistus, kvanttiteknologiat, robotiikka ja tekoäly) välistä synergiaa, edistää menestyvää, yrittäjyyteen perustuvaa ja kilpailukykyistä avaruusalaa ja auttaa varmistamaan riippumattomuuden avaruuteen pääsyssä ja alan mahdollisuuksien hyödyntämisessä turvallisella ja turvatulla tavalla. Toiminnan alkupään toimet pohjaavat etenemissuunnitelmaan, niissä otetaan huomioon ESA:n yhdenmukaistamisprosessi ja asiaa koskevat jäsenvaltioiden aloitteet, ja ne toteutetaan tarvittaessa yhdessä ESAn kanssa. Toiminnan loppupään toimet ovat markkinalähtöisiä, niillä vastataan käyttäjien tarpeisiin ja ne toteutetaan Euroopan avaruusohjelmaviraston kanssa.

Tarkistus    72

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.9 alakohta – 3 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Eurooppalaiset maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (Galileo ja EGNOS): innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto mukaan lukien kansainväliset yhteistyökumppanit, ratkaisut varmuuden parantamiseksi, todentaminen, palvelujen eheys, peruselementtien – kuten piirisarjojen, vastaanottimien ja antennien – kehittäminen, toimitusketjujen kestävyys, uudet teknologiat (esimerkiksi kvanttiteknologiat, optiset yhteydet ja uudelleenohjelmoitavat hyötykuormat), joiden tavoitteena on palvelujen kestävä hyödyntäminen yhteiskunnallisiin haasteisiin vaikuttamiseksi. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten turvallinen tai automatisoitu ajaminen, vastaamiseksi;

–  Eurooppalaiset maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (Galileo ja EGNOS): innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto mukaan lukien kansainväliset yhteistyökumppanit, ratkaisut varmuuden parantamiseksi, todentaminen, palvelujen eheys, peruselementtien – kuten piirisarjojen, vastaanottimien ja antennien – kehittäminen, toimitusketjujen kestävyys, uudet teknologiat (esimerkiksi kvanttiteknologiat, optiset yhteydet ja uudelleenohjelmoitavat hyötykuormat), saatavuuden parantaminen ja sovellusten monipuolisuuden lisääminen, joiden tavoitteena on palvelujen kestävä hyödyntäminen yhteiskunnallisiin haasteisiin vaikuttamiseksi. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten luonnonkatastrofien riskin vähentäminen, turvallinen tai automatisoitu ajaminen, vastaamiseksi;

–  Copernicus: innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto ja kansainväliset yhteistyökumppanit, palvelujen vakaus ja kehittyminen, toimitusketjujen, antureiden, järjestelmien ja hankekonseptien (esimerkiksi stratosfääriasemat, dronet ja kevytsatelliitit) kestävyys; kalibrointi ja validointi; palvelujen kestävä hyödyntäminen ja vaikutus yhteiskunnallisiin haasteisiin; datatekniikat, massadata, laskentaresurssit ja algoritmiset työkalut maanhavainnointiin. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin, vastaamiseksi;

–  Copernicus: innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto ja kansainväliset yhteistyökumppanit, palvelujen vakaus ja kehittyminen, toimitusketjujen, antureiden, järjestelmien ja hankekonseptien (esimerkiksi stratosfääriasemat, dronet ja kevytsatelliitit) kestävyys; kalibrointi ja validointi; palvelujen kestävä hyödyntäminen ja vaikutus yhteiskunnallisiin haasteisiin; datatekniikat, massadata, laskentaresurssit ja algoritmiset työkalut maanhavainnointiin. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten katastrofiriskin vähentäminen, ilmastonmuutokseen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin, vastaamiseksi;

–  Avaruusvalvontajärjestelmä: EU:n vakaa kyky seurata ja ennustaa avaruusympäristön tilaa, esimerkiksi avaruussäätä, avaruusromua ja maapallon lähelle tulevia kohteita; uudet palvelukonseptit, kuten avaruusliikenteen hallinta, sovellukset ja palvelut kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi avaruudessa ja maassa;

–  Avaruusvalvontajärjestelmä: EU:n vakaa kyky seurata ja ennustaa avaruusympäristön tilaa, esimerkiksi avaruussäätä, avaruusromua ja maapallon lähelle tulevia kohteita; anturit ja uudet palvelukonseptit, kuten avaruusliikenteen hallinta, sovellukset ja palvelut kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi avaruudessa ja maassa;

–  Turvallinen satelliittiviestintä valtiotason toimijoille EU:ssa: mahdollisimman laajalle valtiotason käyttäjäkunnalle tarkoitetut ratkaisut ja niihin liittyvät käyttäjälaitteet avaruusinfrastruktuuria koskeviin arkkitehtuuri-, teknologia- ja järjestelmäratkaisuihin EU:n riippumattomuuden tukemiseksi;

–  Turvallinen kvanttiteknologiaan perustuvan hyökkäyksen kestävä satelliittiviestintä valtiotason toimijoille EU:ssa: mahdollisimman laajalle valtiotason käyttäjäkunnalle tarkoitetut ratkaisut ja niihin liittyvät käyttäjälaitteet avaruusinfrastruktuuria koskeviin arkkitehtuuri-, teknologia- ja järjestelmäratkaisuihin EU:n riippumattomuuden tukemiseksi;

–   Päästä päähän ulottuva satelliittiviestintä kansalaisille ja yrityksille: kustannustehokas, edistynyt satelliittiviestintä, jolla voidaan yhdistää voimavaroja ja ihmisiä alipalvelluilla alueilla osana 5G-valmista kaikkialla saatavilla olevaa yhteyttä ja esineiden internetin kehittämistä ja joka edistää seuraavan sukupolven internetin infrastruktuuria. Tehostettu maasegmentti ja käyttäjälaitteet, standardointi ja yhteentoimivuus EU:n teollisuuden johtoaseman varmistamiseksi;

–   Päästä päähän ulottuva satelliittiviestintä kansalaisille ja yrityksille: kustannustehokas, edistynyt satelliittiviestintä, jolla voidaan yhdistää voimavaroja ja ihmisiä alipalvelluilla alueilla osana 5G-valmista kaikkialla saatavilla olevaa yhteyttä ja esineiden internetin kehittämistä ja joka edistää seuraavan sukupolven internetin infrastruktuuria. Tehostettu maasegmentti ja käyttäjälaitteet, standardointi ja yhteentoimivuus EU:n teollisuuden johtoaseman varmistamiseksi;

–   Toimitusketjun riippumattomuus ja kestävyys: korkeampi teknologinen valmiusaste satelliiteissa ja laukaisualustoissa; niihin liittyvät avaruus- ja maasegmentit sekä tuotanto- ja testaustilat. Turvataan EU:n teknologinen johtoasema ja autonomia, toimitusketjun parannettu kestävyys, vähäisempi riippuvuus EU:n ulkopuolisista kriittisistä avaruusteknologioista ja parannettu tietämys siitä, miten avaruusteknologiat voivat tarjota ratkaisuja muille teollisuudenaloille;

–   Toimitusketjun riippumattomuus ja kestävyys: korkeampi teknologinen valmiusaste satelliiteissa ja laukaisualustoissa; niihin liittyvät avaruus- ja maasegmentit sekä tuotanto- ja testaustilat. Turvataan EU:n teknologinen johtoasema ja autonomia, toimitusketjun parannettu kestävyys, vähäisempi riippuvuus EU:n ulkopuolisista kriittisistä avaruusteknologioista ja parannettu tietämystä siitä, miten avaruusteknologiat voivat tarjota ratkaisuja muille teollisuudenaloille;

–  Avaruusekosysteemi: kiertoradalla tapahtuvat validointi- ja demonstraatiopalvelut, mukaan lukien kevytsatelliittien yhteiskyytipalvelut; avaruuden demonstrointihankkeet esimerkiksi hybridien, älykkäiden tai muunneltavien satelliittien, kiertoradalla tapahtuvan valmistuksen ja kokoonpanon, laukaisualustojen uudelleenkäytettävyyden, kiertoradalla tarjottavan huoltopalvelun ja mikro-laukaisualustojen aloilla; läpimurtoinnovaatiot ja teknologian siirto esimerkiksi kierrätyksen, vihreän tilan, tekoälyn, robotiikan, digitoinnin, kustannustehokkuuden ja miniatyrisoinnin aloilla;

–  Avaruusekosysteemi: kiertoradalla tapahtuvat validointi- ja demonstraatiopalvelut, mukaan lukien kevytsatelliittien yhteiskyytipalvelut; avaruuden demonstrointihankkeet esimerkiksi hybridien, älykkäiden tai muunneltavien satelliittien, kiertoradalla tapahtuvan valmistuksen ja kokoonpanon, laukaisualustojen uudelleenkäytettävyyden, kiertoradalla tarjottavan huoltopalvelun ja mikro-laukaisualustojen aloilla; läpimurtoinnovaatiot ja teknologian siirto esimerkiksi kierrätyksen, puhtaan avaruuden, vihreän tilan, tekoälyn, robotiikan, digitoinnin, kustannustehokkuuden ja miniatyrisoinnin aloilla;

–   Avaruustiede: tieteellisistä ja tutkimuksellisista matkoista saatujen tieteellisten tietojen hyödyntäminen yhdistettynä innovatiivisten välineiden kehittämiseen kansainvälisessä ympäristössä; edeltävien tieteellisten hankkeiden edistäminen avaruusohjelman kehittämiseksi.

–   Avaruustiede: tieteellisistä ja tutkimuksellisista matkoista saatujen tieteellisten tietojen hyödyntäminen yhdistettynä innovatiivisten välineiden kehittämiseen kansainvälisessä ympäristössä; edeltävien tieteellisten hankkeiden edistäminen avaruusohjelman kehittämiseksi;

 

  Avaruuden tekoäly ja robotiikka: uusia ratkaisuja avaruustoimintaan, esimerkiksi avaruuden kokoonpano, avaruuden manipulointi, kognitiiviset avaruusjärjestelmät, robotin ja ihmisen yhteistyö avaruudessa.

Tarkistus    73

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Tutkimus ja innovointi ilmaston, energian ja liikkuvuuden alojen risteyskohdassa vastaa yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla yhteen tärkeimmistä ympäristömme ja elämäntapamme kestävyyttä ja tulevaisuutta koskevista globaaleista haasteista.

Tutkimus ja innovointi ilmaston, energian ja liikkuvuuden alojen risteyskohdassa vastaa yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla yhteen tärkeimmistä ympäristömme, taloutemme ja elämäntapamme kestävyyttä ja tulevaisuutta koskevista globaaleista haasteista.

Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on siirryttävä vähähiilisiin, resurssitehokkaisiin ja kestäviin talouksiin ja yhteiskuntiin. Tavoitteiden toteuttamisen pohjana on teknologian ja palveluiden syvällinen muutos, joka tarkoittaa yritysten ja kuluttajien käyttäytymisen muutosta sekä uusien hallintotapojen käyttöönottoa. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa ja jotta tavoite rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa, tarvitaan nopeita toimia energiajärjestelmien hiiliriippuvuuden vähentämiseksi ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen merkittäväksi17 pienentämiseksi. Tarvitaan myös uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös digitaalisten ja avaruusteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä toteutetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, resurssitehokkuuden, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden saatavuuden ja kiertotalouden.

Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi unionin on hyödynnettävä mahdollisuudet siirtyä kasvihuonekaasupäästöttömään talouteen, johon kuuluvat vähähiiliset teknologiat ja strategiat hiilestä irtautumiseen. Tämä tarkoittaa teknologian ja palveluiden syvällistä muutosta, joka vaikuttaa teollisuudenalojen tapaan tuottaa ja yritysten ja kuluttajien käyttäytymiseen. Energiamarkkinoiden muutos toteutetaan teknologian, infrastruktuurin sekä markkina-, politiikka- ja sääntelykehysten vuorovaikutuksella, uudet hallintotavat mukaan lukien. Näin ollen energia-, rakennus-, liikenne- ja kuljetusalalla tarvitaan järjestelmällistä innovointia.

 

Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa ja jotta tavoite rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa, kasvihuonekaasupäästöjä on pienennettävä vähentämällä hiiliriippuvuutta, säästämällä energiaa, ottamalla käyttöön uusiutuvia energialähteitä ja muuntamalla teollisuusprosessit sähköisiksi, mikä pitää sisällään sekä energia- että liikennesektorin17. Nykyisellään liikennesektori tuottaa lähes neljänneksen unionin kasvihuonekaasupäästöistä.

 

Tarvitaan uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös keskeisten mahdollistavien ja digitaalisten teknologioiden ja avaruusteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä toteutetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, uusiutuvien energialähteiden resurssitehokkuuden, energiatehokkuuden, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden, myös kriittisten raaka-aineiden, saatavuuden ja kiertotalouden. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä alojen yhteenliittämiseen (sähkön, lämmön ja jäähdytyksen, teollisuuden ja liikenteen aloilla) kaikilla toiminta-aloilla, mikä on tärkeää onnistuneen energia- ja liikennekäänteen kannalta.

 

Tätä varten unioni edistää myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Yhteiskuntatieteistä ja humanistisilta aloilta saatavat näkemykset ja sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta uusia hallintomalleja, tuotantoa ja kulutustottumuksia voidaan edistää.

Edistyminen näillä aloilla – ja kaikkialla EU:n teollisuudessa, kuten maataloudessa, rakentamisessa, teollisissa prosesseissa ja tuotteiden käytössä sekä jätehuollossa – edellyttää jatkuvaa pyrkimystä ymmärtää paremmin ilmastonmuutoksen mekanismeja ja niihin liittyviä vaikutuksia koko taloudessa ja yhteiskunnassa sekä hyödyntää synergioita kansallisten toimien, muun tyyppisten EU:n toimien ja kansainvälisen yhteistyön välillä.

Edistyminen energia- ja liikennealoilla – ja kaikkialla EU:n teollisuudessa, kuten maataloudessa, rakentamisessa, teollisissa prosesseissa ja tuotteiden käytössä sekä jätehuollossa ja kierrätyksessä – edellyttää jatkuvaa ja yhä voimakkaampaa pyrkimystä ymmärtää paremmin ilmastonmuutoksen mekanismeja ja niihin liittyviä vaikutuksia koko taloudessa ja yhteiskunnassa sekä hyödyntää synergioita kansallisten toimien, muun tyyppisten unionin toimien ja kansainvälisen yhteistyön välillä.

Viime vuosikymmenen aikana ilmastotieteessä on tapahtunut huomattavaa edistystä erityisesti havaintojen, data-assimilaation ja ilmastomallinnuksen osalta. Ilmastojärjestelmän monimutkaisuus ja tarve tukea Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa, kestävän kehityksen tavoitteita ja EU:n politiikkoja edellyttävät kuitenkin vahvempia pyrkimyksiä jäljellä olevien tietoaukkojen korjaamiseksi.

Viime vuosikymmenen aikana ilmastotieteessä on tapahtunut huomattavaa edistystä erityisesti havaintojen, data-assimilaation ja ilmastomallinnuksen osalta. Ilmastojärjestelmän monimutkaisuus ja tarve tukea Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa, kestävän kehityksen tavoitteita ja EU:n politiikkoja edellyttävät kuitenkin vahvempia pyrkimyksiä jäljellä olevien tietoaukkojen korjaamiseksi.

EU on laatinut energiaunionistrategiassa kattavat poliittiset puitteet, joihin kuuluu sitovia tavoitteita, säädöksiä sekä tutkimus- ja innovaatiotoimia, joilla pyritään ottamaan johtopaikka uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tehokkaiden energiantuotantojärjestelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa.

EU on laatinut energiaunionistrategiassa kattavat poliittiset puitteet, joihin kuuluu sitovia tavoitteita, säädöksiä sekä tutkimus- ja innovaatiotoimia, joilla pyritään ottamaan johtopaikka erittäin energiatehokkaan ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiajärjestelmän saavuttamisessa.

Liikenteen ala varmistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä yhdennettyjen eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuudelle sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja avoimen ja osallistavan yhteiskunnan toteutumiseksi. Samalla liikenteellä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, kuten vaikutukset ihmisten terveyteen, ruuhkat, vaikutukset maaperään ja ilmanlaatuun, melu sekä turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset, jotka näkyvät lukuisina ennenaikaisina kuolemantapauksina ja lisääntyneinä sosioekonomisina kustannuksina. Siksi kestävä liikkuvuus ja liikenteen verkostot on saatettava puhtaiksi, turvallisiksi, älykkäiksi, turvatuiksi, hiljaisiksi, luotettaviksi ja edullisiksi, ja niillä on pystyttävä tarjoamaan saumaton integroitu ovelta ovelle -palvelu.

Liikenteen ala varmistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä yhdennettyjen eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuudelle sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja avoimen ja osallistavan yhteiskunnan toteutumiseksi. Samalla liikenteellä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, kuten vaikutukset ihmisten terveyteen, ruuhkat, vaikutukset maaperään ja ilmanlaatuun, melu sekä turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset, jotka näkyvät lukuisina ennenaikaisina kuolemantapauksina ja lisääntyneinä sosioekonomisina kustannuksina. Siksi kestävä liikkuvuus ja liikenteen verkostot on erityisesti kaupunkialueilla saatettava puhtaiksi, tehokkaiksi, ympäristön ja talouden kannalta kestäviksi, turvallisiksi, älykkäiksi, innovatiivisiksi, turvatuiksi, hiljaisiksi, luotettaviksi ja edullisiksi, ja niillä on pystyttävä tarjoamaan saumaton integroitu ovelta ovelle -palvelu.

Päästöjen vähentäminen on kuitenkin vain yksi haasteista, joihin liikenne- ja energia-aloilla on vastattava. Muita haasteita ovat muun muassa digitaalisen ja avaruusteknologian lisääntyvä käyttö, muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa, markkinoiden uudet toimijat ja haitalliset liiketoimintamallit, globalisaatio, kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja monimuotoistuminen.

Päästöjen vähentäminen on kuitenkin vain yksi haasteista, joihin liikenne- ja energia-aloilla on vastattava. Muita haasteita ovat muun muassa uusiutuvat energialähteet, kestävät polttoaineet, energian varastointi ja toimitusten turvallisuus, digitaalisen, automaattisen ja avaruusteknologian lisääntyvä käyttö, muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa, markkinoiden uudet toimijat ja haitalliset liiketoimintamallit, globalisaatio, kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja monimuotoistuminen.

Molemmat alat ovat Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeisiä vauhdittajia. EU:ssa on yli 1,6 miljoonaa ihmistä, jotka työskentelevät uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden alalla. Liikenne- ja varastointialat työllistävät yli 11 miljoonaa ihmistä EU:ssa, mikä vastaa noin 5:ttä prosenttia BKT:stä ja 20:ta prosenttia viennistä. EU:lla on johtava asema maailmassa ajoneuvojen, ilma-alusten ja alusten suunnittelussa ja valmistuksessa, kun taas innovatiivisten puhtaiden energiateknologioiden patentoinnin osalta EU on maailmanlaajuisesti toisella sijalla.

Sekä energian että liikenteen alat ovat Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeisiä vauhdittajia. EU:ssa on yli 1,6 miljoonaa ihmistä, jotka työskentelevät uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden alalla. Liikenne- ja varastointialat työllistävät yli 11 miljoonaa ihmistä EU:ssa, mikä vastaa noin 5:ttä prosenttia BKT:stä ja 20:ta prosenttia viennistä. EU:lla on johtava asema maailmassa ajoneuvojen, ilma-alusten ja alusten suunnittelussa ja valmistuksessa, kun taas innovatiivisten puhtaiden energiateknologioiden, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden teknologioiden, patentoinnin osalta EU on maailmanlaajuisesti toisella sijalla.

Jotta voidaan löytää uusia tapoja nopeuttaa Euroopan talouden hiiliriippuvuutta vähentävien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa, tarvitaan myös innovoinnin kysynnän kasvua. Tätä voidaan kannustaa parantamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä lisäämällä sosioekonomisen ja julkisen sektorin innovointia, ja tällä tavoin voidaan päästä teknologialähtöisiä innovaatioita laajempiin lähestymistapoihin. Sosioekonomisella tutkimuksella, joka kattaa muun muassa käyttäjien tarpeet ja tottumukset, ennakoivat toimet, ympäristöä koskevat, taloudelliset, sosiaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät näkökohdat, liike-elämän tapaukset ja mallit sekä standardointia edeltävän normatiivisen tutkimuksen, tuetaan myös toimia, joilla edistetään sääntelyyn ja rahoitukseen liittyviä ja sosiaalisia innovaatioita ja taitoja sekä markkinatoimijoiden ja kuluttajien sitoutumista ja vaikutusvallan lisäämistä.

Jotta voidaan löytää uusia tapoja nopeuttaa Euroopan talouden hiiliriippuvuutta vähentävien uusiutuviin energialähteisiin perustuvien ja energiatehokkaiden teknologioiden ja muiden kuin teknisten ratkaisujen käyttöönottoa, tarvitaan myös innovoinnin kysynnän kasvua. Tätä voidaan kannustaa parantamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä lisäämällä sosioekonomisen ja julkisen sektorin innovointia sekä julkisia hankintoja, ja tällä tavoin voidaan päästä teknologialähtöisiä innovaatioita laajempiin lähestymistapoihin. Sosioekonomisella tutkimuksella, joka kattaa muun muassa käyttäjien tarpeet ja tottumukset, ennakoivat toimet, ympäristöä koskevat, taloudelliset, sosiaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät näkökohdat, liike-elämän tapaukset ja mallit sekä standardointia edeltävän normatiivisen tutkimuksen, tuetaan myös toimia, joilla edistetään sääntelyyn ja rahoitukseen liittyviä ja sosiaalisia innovaatioita ja taitoja sekä kaikkien markkinatoimijoiden ja kuluttajien sitoutumista ja vaikutusvallan lisäämistä. Alojen yhteenliittämistä edistävät teknologiat voivat myös vahvistaa EU:n valmistusteollisuutta. Liikenteen alalla soveltavan tutkimuksen ja innovaatioiden markkinoille tuomiseen tähtäävien kokeilujen merkitys on ratkaisevan tärkeä.

Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, EU:n uutta teollisuuspoliittista strategiaa, kiertotaloutta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä EU:n säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.

Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti energiaunionin, Pariisin sopimuksen ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana, unionin uutta teollisuuspoliittista strategiaa, kiertotaloutta koskevaa toimintasuunnitelmaa, EU:n akkualan yhteenliittymää koskevaa aloitetta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, EU:n biotalousstrategiaa, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä unionin säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi. Toiminnoilla myös tuetaan jäsenvaltioita kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Yhteisvaikutukset ja täydentävyys unionin muiden ohjelmien toimien kanssa olisi varmistettava.

 

Tällä alalla on useita EU:n teknologia- ja innovaatio-alustoja, ja siksi kyseisen klusterin sisältämien aloitteiden yhteydessä olisi otettava huomioon niiden suositukset.

Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 7 – Kohtuuhintainen ja puhdas energia; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 13- Ilmastotoimet.

Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 7 – Kohtuuhintainen ja puhdas energia; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 13- Ilmastotoimet.

__________________

__________________

17 Muiden alojen merkittävää hiiliriippuvuuden vähentämistä käsitellään Euroopan horisontti -ohjelman globaalien haasteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn pilarin muilla alueilla.

17 Muiden alojen merkittävää hiiliriippuvuuden vähentämistä käsitellään Euroopan horisontti -ohjelman globaalien haasteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn pilarin muilla alueilla.

 

 

Tarkistus    74

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.1 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Pariisin sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon on perustuttava tieteellisiin tietoihin ja jatkuvaan maapallon ja ilmaston yhdessä muodostaman järjestelmää sekä saatavilla olevia lieventämis- ja sopeutumisvaihtoehtoja koskevan tietämyksen päivittämiseen. Näin voidaan saada järjestelmällinen ja kattava kuva EU:n talouden haasteista ja mahdollisuuksista. Tältä pohjalta kehitetään tieteeseen perustuvia ratkaisuja kustannustehokkaalle siirtymiselle vähähiiliseen, ilmastonmuutoksia kestävään ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan.

Pariisin sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon on perustuttava tieteellisiin tietoihin ja jatkuvaan maapallon ja ilmaston yhdessä muodostamaa järjestelmää sekä saatavilla olevia lieventämis- ja sopeutumisvaihtoehtoja koskevan tietämyksen päivittämiseen. Näin voidaan saada järjestelmällinen ja kattava kuva unionin talouden haasteista ja mahdollisuuksista. Tältä pohjalta kehitetään tieteeseen perustuvia ratkaisuja kustannustehokkaalle siirtymiselle vähähiiliseen tai kasvihuonekaasupäästöttömään talouteen.

Tarkistus    75

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.1 alakohta – 2 kohta – -1 luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1  Napa-alueiden keskeisten prosessien tunnistaminen, jotta voidaan paremmin kehittää hallintavaihtoehtoja, joilla minimoidaan kielteiset vaikutukset ekosysteemeihin ja parannetaan näkemystä globaalista ilmastosta;

Tarkistus    76

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.1 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Hiilestä irtautumisen etenemistavat, lieventämistoimet ja politiikat, jotka kattavat kaikki talouden alat ja ovat yhdenmukaisia Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa;

–  Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen etenemistavat, lieventämistoimet ja politiikat, jotka kattavat kaikki talouden alat ja ovat yhdenmukaisia Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa;

Tarkistus    77

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Sopeutumistoimet ja -politiikat haavoittuvien ekosysteemien sekä EU:n kriittisten taloudenalojen ja infrastruktuurin (paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla) aloilla, mukaan lukien parannetut riskinarviointivälineet.

–  Sopeutumistoimet ja -politiikat, mukaan lukien paremmat riskien arvioinnin ja niiden vähentämisen välineet, haavoittuvien ekosysteemien, kriittisten taloudenalojen ja infrastruktuurin sekä kaupunkiympäristöjen aloilla paikallisella, alueellisella, kansallisella tai EU:n tasolla;

Tarkistus    78

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Ilmastodiplomatian vahvistamisen mallit kansainvälisen yhteistyön edistäjänä.

Tarkistus    79

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EU pyrkii saavuttamaan johtoaseman maailmassa kohtuuhintaisten, turvallisten ja kestävien energiateknologioiden alalla ja tällä tavoin parantamaan kilpailukykyään maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja asemaansa kasvumarkkinoilla. EU:n vaihtelevat ilmastolliset, maantieteelliset, ympäristölliset ja sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve varmistaa energiavarmuus ja raaka-aineiden saatavuus edellyttävät energiaratkaisujen laajaa valikoimaa, johon kuuluu myös muita kuin teknisiä ratkaisuja. Uusiutuvien energialähteiden teknologioiden osalta on edelleen vähennettävä kustannuksia, parannettava suorituskykyä, edistettävä energiajärjestelmään yhdentämistä sekä kehitettävä läpimurtoteknologioita. Fossiilisten polttoaineiden osalta niiden hiilivapaaksi saattaminen on välttämätöntä ilmastovaikutusten saavuttamiseksi.

EU pyrkii saavuttamaan johtoaseman maailmassa kohtuuhintaisten, turvallisten, kestävien ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiateknologioiden alalla ja tällä tavoin parantamaan kilpailukykyään maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja asemaansa kasvumarkkinoilla. EU:n vaihtelevat ilmastolliset, maantieteelliset, ympäristölliset ja sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve varmistaa energiankulutuksen vähentäminen, energiatehokkuus, energiavarmuus ja (erityisesti kriittisten) raaka-aineiden saatavuus edellyttävät energiaratkaisujen laajaa valikoimaa, johon kuuluu myös muita kuin teknisiä ratkaisuja. Energiakäänteessä EU:n on pyrittävä johtavaan asemaan etsittäessä ratkaisuja markkinoiden rakenteen uudistamiseksi, ja samalla järjestelmään yhdentämistä on parannettava merkittävästi. Uusiutuvien energialähteiden teknologioiden osalta on edelleen vähennettävä kustannuksia ja parannettava suorituskykyä. Tämä edellyttää lisätutkimuksen ja disruptiivisen tutkimuksen tukemista kehittyneiden teknologioiden alalla. Lisäksi on kehitettävä ja otettava käyttöön uusia läpimurtoteknologioita ja parannettava jo käytössä olevia teknologioita. Fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden osalta niiden käytön vähentäminen on välttämätöntä ilmastovaikutusten saavuttamiseksi.

Tarkistus    80

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

  Uusiutuvat energiateknologiat ja -ratkaisut, jotka liittyvät sähköntuotantoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen, kestäviin liikennepolttoaineisiin ja välivaiheen rahdinkuljettajiin erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa, ja jotka on mukautettu maantieteellisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;

  Uusiutuvat energiateknologiat, mukaan lukien merienergian tuotanto ja sen eri osa-alueet, kuten tuuli-, merivirta- ja aaltoenergia, sekä lämmitys ja jäähdytys, polttoaineet, välivaiheen energiankuljettajat, kuten sähkön muuttaminen kaasuksi ja vety, erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa ja mukautettuina maantieteellisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;

Tarkistus    81

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 kohta – 1 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Erittäin energiatehokkaat vähähiiliset tai hiilettömät sähköntuotannon ratkaisut;

Tarkistus    82

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Murrokselliset uusiutuvan energian teknologiat uusia sovelluksia ja läpimurtoratkaisuja varten;

–  Murrokselliset uusiutuvan energian teknologiat sekä uusia, käytössä olevia että huomattavasti parannettuja sovelluksia ja läpimurtoratkaisuja varten;

Tarkistus    83

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Seuraavan sukupolven teknologiset ratkaisut, mukaan lukien uusien materiaalien, valmistusprosessien ja toimintamenetelmien kehittäminen teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi puhtaan energiateknologian alalla;

Tarkistus    84

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Uusien liiketoimintamallien, ratkaisujen ja palvelujen tutkiminen ja kehittäminen suotuisten markkinaolosuhteiden luomiseksi sääntelyn, hallinnon ja rahoituksen osalta uusiutuville energiamuodoille, loppukäyttäjän kannalta energiatehokkaille teknologioille ja ratkaisuille.

Tarkistus    85

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Vaihtelevan sähköntuotannon ennakoitu kasvu ja siirtyminen kohti sähköisempää lämmitystä, jäähdytystä ja liikennettä sanelevat uusien lähestymistapojen tarpeen energiaverkkojen hallitsemiseksi. Hiilestä irtautumisen lisäksi tavoitteena on varmistaa energian kohtuuhintaisuus, turvallisuus ja toimitusvarmuus, joka saavutetaan investoimalla innovatiivisiin verkkoinfrastruktuureihin ja innovatiiviseen järjestelmänhallintaan. Energian varastointi erilaisissa muodoissa on keskeisessä asemassa palvelujen tarjoamisessa verkkoon ja verkon kapasiteetin parantamisessa ja vahvistamisessa. Erilaisten verkkojen (esimerkiksi sähköverkot, lämmitys- ja jäähdytysverkot, kaasuverkot, liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuuri sekä vety- ja tietoliikenneverkot) ja toimijoiden (esimerkiksi teollisuuslaitokset, datakeskukset, itsenäiset tuottajat) väliset synergiaedut ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta asiaan liittyvien infrastruktuurien älykäs ja yhdennetty toiminta on mahdollista.

Vaihtelevan sähköntuotannon ennakoitu kasvu ja siirtyminen kohti sähköisempää lämmitystä, jäähdytystä ja liikennettä edellyttävät uusia lähestymistapoja energiaverkkojen hallitsemiseksi ja hajautettujen energiaratkaisujen käyttämiseksi. Myös kaasuinfrastruktuurilla on tärkeä tehtävä uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen mukaan saamisessa.

 

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi tavoitteena on varmistaa energian kohtuuhintaisuus, säästö, turvallisuus ja toimitusvarmuus. Tämä saavutetaan investoimalla alojen yhteenliittämiseen ja siihen liittyviin innovatiivisiin verkkoinfrastruktuureihin ja teknologioihin ja lisäämällä erityisesti joustavilla uusiutuvilla energialähteillä tuotetun säätöenergian tuotannon joustavuutta, innovatiivisen järjestelmänhallinnan kautta sekä helpottamalla toimia, joilla edistetään sääntelyn ja sosiaalisia innovaatioita ja taitoja ja osallistetaan markkinatoimijoita, kuluttajia ja yhteisöjä ja lisätään niiden vaikutusvaltaa. Energian varastointi erilaisissa muodoissa on keskeisessä asemassa palvelujen tarjoamisessa verkkoon ja verkon kapasiteetin parantamisessa ja vahvistamisessa. Erilaisten verkkojen (esimerkiksi sähköverkot, lämmitys- ja jäähdytysverkot, kaasuverkot ja kaasun varastointi, liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuuri sekä vetyinfrastruktuuri ja tietoliikenneverkot) ja toimijoiden (esimerkiksi teollisuuslaitokset, verkkojen toimijat, datakeskukset, itsenäiset tuottajat ja kuluttajat sekä uusiutuvaa energiaa käyttävät yhteisöt) väliset synergiaedut sekä kysyntään vastaamisen parantaminen ja eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien laatiminen ja integrointi ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta asiaan liittyvien infrastruktuurien älykäs ja yhdennetty toiminta on mahdollista.

Tarkistus    86

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Sähköverkkojen teknologiat ja välineet uusiutuvien energialähteiden ja uusien kuormien, kuten sähköisen liikkumisen ja lämpöpumppujen, yhdentämiseksi;

–  Nykyisten verkkojen teknologiat ja välineet uusiutuvien energialähteiden ja uusien kuormien, kuten sähköisen liikkumisen, elektrolyysilaitteiden, polttokennojen, lämpöpumppujen, teollisen hydrolyysin, energian varastoinnin ja hajautetun uusiutuvan energian, yhdentämiseksi kustannustehokkaan, turvallisen, erittäin energiatehokkaan ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiajärjestelmän keskeisenä tekijänä;

Tarkistus    87

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Vaihtelevalla ja joustavalla uusiutuvalla energialla toimivien vakaiden ja luotettavien paikallisen ja alueellisen tason energiajärjestelmien ja -verkkojen demonstrointi;

Tarkistus    88

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Uusiin palveluihin ja yhteisöaloitteisiin perustuvat yhdennetyt lähestymistavat, joilla pyritään yhteensovittamaan uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus paikallisella tasolla, myös saarilla;

–  Uusiin palveluihin ja teknologioihin (mukaan lukien vertaisverkot, hajautetun tilikirjan teknologiat ja virtuaaliset nettomittausjärjestelyt) sekä yhteisöaloitteisiin (mukaan lukien yksin tai yhdessä toimivat aktiiviset kuluttajat ja itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävät kuluttajat, uusiutuvaa energiaa käyttävät energiayhteisöt ja paikalliset energiayhteisöt) perustuvat yhdennetyt lähestymistavat, joilla pyritään lisäämään, parantamaan ja yhteensovittamaan uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus paikallisella tasolla, myös saarilla;

Tarkistus    89

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Järjestelmällinen vaikutustenarviointi, joka koskee uusia energiateknologioita, kuten joustavaa uusiutuvan energian tuotantoa, uusiutuvaa vetyä ja synteettisen kaasun käyttöä energian varastointiin; Tutkimukseen liittyvät ja yhdennetyt lähestymistavat maakaasuverkkojen muuntamiseksi ympäristöystävällisiksi vetyverkoiksi tai biometaania tai synteettistä metaania kuljettaviksi verkoiksi;

Tarkistus    90

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Verkon joustavuus ja synergia eri energialähteiden, verkkojen, infrastruktuurien ja toimijoiden välillä.

–  Verkon ja tuotannon joustavuus sekä toimitusvarmuus, mukaan lukien kysyntä ja tarjonta, ja synergia eri energialähteiden, verkkojen, infrastruktuurien (myös nykyisten) ja toimijoiden välillä; Alojen yhteenliittämisteknologiat, joilla helpotetaan varastointia ja hyödynnetään energian kuljetusmahdollisuudet;

Tarkistus    91

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Puhtaat ratkaisut, jotka voivat lisätä järjestelmän luotettavuutta (muut kuin uusiutuvat energialähteet ja sähköön perustuva varastointi, joita ne täydentävät).

Tarkistus    92

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

4.2.4.  Rakennusten ja teollisuuslaitosten merkitys energiakäänteessä

4.2.4.  Rakennusten merkitys energiakäänteessä

Tarkistus    93

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Rakennukset ja teollisuuslaitokset ovat yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa energiajärjestelmän kanssa. Siksi ne ovat keskeisiä tekijöitä uusiutuvaan energiaan siirtymisessä.

Rakennukset ovat yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa energiajärjestelmän kanssa. Siksi ne ovat keskeisiä tekijöitä uusiutuviin energialähteisiin ja suurempaan energiatehokkuuteen siirtymisessä.

Tarkistus    94

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Rakennukset ovat tärkeä tekijä kansalaisten elämänlaadun kannalta. Erilaisten teknologioiden, laitteiden ja järjestelmien yhdentäminen ja erilaisten energiankäyttötarkoitusten, rakennusten ja niiden asukkaiden ja käyttäjien linkittäminen tarjoaa erittäin suuria mahdollisuuksia energiantuotantoon, varastointiin ja tehokkuuden parantamiseen.

Rakennukset ovat tärkeä tekijä kansalaisten elämänlaadun kannalta. Erilaisten teknologioiden, laitteiden, järjestelmien ja standardien yhdentäminen ja erilaisten energiankäyttötarkoitusten, rakennusten ja niiden asukkaiden ja käyttäjien linkittäminen tarjoaa erittäin suuria mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, energian tuotantoon, säästöön, varastointiin ja tehokkuuden parantamiseen.

Tarkistus    95

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Teollisuus ja erityisesti sen energiaintensiiviset toimialat voivat edelleen parantaa energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvien energialähteiden yhdentämistä muihin energiajärjestelmiin.

Poistetaan.

Tarkistus    96

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Sähkö ja lämpö teollisuuslaitoksen ja energiajärjestelmän toimijan välillä;

–  Sähkön ja lämmön vaihto rakennusten, teollisuuslaitoksen ja energiajärjestelmän toimijan välillä;

Tarkistus    97

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Asiaan liittyvät prosessit, suunnittelu ja materiaalit;

–  Asiaan liittyvien prosessien, suunnittelun ja materiaalien optimointi ja kestävyys;

Tarkistus    98

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Älykkäät rakennukset ja suuret liikkuvuuskeskukset (satamat, lentoasemat, logistiset keskukset) aktiivisina elementteinä laajemmissa energiaverkoissa ja innovatiivisissa liikkuvuusratkaisuissa;

–  Älykkäät rakennukset ja suuret liikkuvuuskeskukset (satamat, lentoasemat, rautatieasemat ja logistiset keskukset) aktiivisina elementteinä laajemmissa energiaverkoissa ja innovatiivisissa liikkuvuusratkaisuissa;

Tarkistus    99

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 5 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Rakennusten elinkaaren suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja purkaminen ottaen huomioon kierto sekä ympäristötehokkuus taso energia- ja resurssitehokkuuden, ilmastonmuutoksen kestämisen ja kierrätyksen osalta;

–  Uudet toiminnot, mukaan luettuina älykkäät välineet ja laitteet rakennusten elinkaaren suunnittelussa, rakentamisessa (mukaan lukien kevyet ja uusiutuvat materiaalit), käytössä ja purkamisessa, ottaen huomioon kierto, ympäristötehokkuus, kestävyys ja kustannustehokkuus energia- ja resurssitehokkuuden, ilmastonmuutoksen kestämisen, kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksen ja kierrätyksen osalta;

Tarkistus    100

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 6 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Uudet liiketoimintamallit, lähestymistavat ja palvelut korjausten rahoittamiseen, rakentamisessa tarvittavien taitojen parantamiseen, rakennusten asukkaiden ja muiden markkinatoimijoiden osallistaminen;

–  Uudet liiketoimintamallit, lähestymistavat ja palvelut korjausten rahoittamiseen, kuten ennakkorahoitusjärjestelmät, joissa takaisinmaksu tapahtuu laskun yhteydessä (’on-bill repayment’), rakentamisessa tarvittavien taitojen parantamiseen, rakennusten asukkaiden ja muiden markkinatoimijoiden, kuten paikallisviranomaisten ja uusiutuvaa energiaa käyttävien energiayhteisöjen osallistaminen;

Tarkistus    101

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 7 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Rakennusten energiatehokkuuden valvonta ja optimointi;

–  Rakennusten energiatehokkuuden valvonta ja optimointi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin (direktiivi (EU) 2018/844) tavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien kehittyneiden rakennusten energianhallintajärjestelmien käyttö;

Tarkistus    102

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 8 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

  Työkalut ja älykkäät laitteet energiatehokkuuden lisäämiseksi rakennuksissa;

Poistetaan.

Tarkistus    103

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 9 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Rakennusten korjausprosessien tavoitteeksi ”lähes nollaenergiarakennukset”.

–  Rakennusten korjausprosessien tavoitteeksi ”lähes nollaenergiarakennukset” ja innovatiiviset teknologiat.

Tarkistus    104

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 9 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Joustava energiantuotanto, kysyntäjousto ja energian varastoinnin optimointi.

Tarkistus    105

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4.2.4 a.  Teollisuuslaitosten merkitys energiakäänteessä

 

Teollisuuden ja erityisesti sen energiaintensiivisten toimialojen olisi edelleen parannettava energiatehokkuutta, vähennettävä energiankulutusta ja edistettävä uusiutuvien energialähteiden yhdentämistä muihin energiajärjestelmiin. Teollisuuslaitosten rooli energiajärjestelmässä on muuttumassa, koska päästöjä on vähennettävä joko suoran tai epäsuoran sähköistämisen pohjalta myös tuotantoprosessin materiaalien lähteenä (esimerkiksi vety). Teollisuus- ja tuotantokompleksit, joissa monta eri prosessia toteutetaan lähellä toisiaan, voivat optimoida energian ja muiden resurssien (raaka-aineiden) virtojen vaihtoa välillään.

 

Päälinjat

 

– Muuntamisteknologiat hiilen lähteiden kestävää hyödyntämistä varten, jotta voidaan lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää päästöjä, mukaan luettuina hiilen vähentämispotentiaalia tarjoavat hybridienergiajärjestelmät teollisuutta ja energia-alaa varten;

 

– Paljon energiaa käyttävien teollisuusprosessien suoran ja välillisen sähköksi muuntamisen demonstraatio;

 

– Työkalut ja infrastruktuuri tuotantolaitosten prosessinvalvontaa varten energiavirtojen ja materiaalien optimoimiseksi vuorovaikutuksessa muiden tuotantolaitosten ja energiajärjestelmän kanssa;

 

– Sähkön, raaka-aineiden ja lämmön joustavuus ja tehokkuus teollisuuslaitoksissa ja energiajärjestelmässä;

 

– Parannetut tai uudet prosessit, suunnittelu ja materiaalit, jotta voidaan tehokkaasti käyttää tai tuottaa lämpöä, viilennystä ja energian varastointia;

 

– Materiaalin tehokkuuden paraneminen, mikä vähentää energiaintensiivisten raaka-aineiden kysyntää.

Tarkistus    106

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4.2.4 b.  Hiilialueet siirtymävaiheessa

 

Lähes puolet jäsenvaltioista pitävät vaikeana johdonmukaisen strategian laatimista sellaisia alueita varten, jotka kohtaavat haasteita, jotka liittyvät ruskohiilestä, hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista riippuvaisesta energiantuotannosta luopumiseen. Tämän ensisijaisen tavoitteen osalta tarvitaan täydentävyyttä EU:n muiden välineiden ja ohjelmien kanssa.

 

Päälinjat

 

- Osallistavien ja oikeudenmukaisten siirtymästrategioiden tukeminen; yhteiskunnallisten, sosioekonomisten ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkastelu sekä kaivosalueiden muuntaminen;

 

- Teknologiat ja mallit, joiden avulla otetaan käyttöön kyseisten alueiden potentiaali; myös parhaat tavat vaihtoehtoisen, innovatiivisen liiketoiminnan houkuttelemiseksi;

 

- Tutkimus, joka selvittää tapoja parantaa kyseisten alueiden elinvoimaisuutta kestävän työllisyyden ja kasvunäkymien kautta, mukaan lukien työvoiman uudelleenkouluttaminen.

Tarkistus    107

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.5 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä yli 80 prosenttia EU:n väestöstä elää kaupunkialueilla ja kuluttaa suurimman osan käytettävissä olevista resursseista, energia mukaan luettuna. Tällaiset alueet ovat jo nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän – alttiita sääolojen muuttumisen haitallisille vaikutuksille, joita ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit pahentavat. Keskeinen haaste on lisätä merkittävästi Euroopan kaupunkien yleistä energia- ja resurssitehokkuutta sekä kykyä sietää ilmastonmuutosta kokonaisvaltaisesti kohdentamalla toiminta rakennuskantaan, energiajärjestelmiin, liikkuvuuteen, ilmastonmuutokseen sekä veteen, maaperään, ilmanlaatuun, jätteisiin ja meluun. Synergioita EAKR:sta rahoitetun kaupunkipolitiikan ja -toimien kanssa olisi tutkittava ja hyödynnettävä.

On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä yli 80 prosenttia EU:n väestöstä elää kaupunkialueilla ja kuluttaa suurimman osan käytettävissä olevista resursseista, energia mukaan luettuna. Tällaiset alueet ovat jo nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän – alttiita sääolojen muuttumisen haitallisille vaikutuksille, joita ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit pahentavat. Keskeinen haaste on lisätä merkittävästi Euroopan yhteisöjen ja kaupunkien yleistä energia- ja resurssitehokkuutta sekä kykyä sietää ilmastonmuutosta kokonaisvaltaisesti kohdentamalla toiminta rakennuskantaan, energiajärjestelmiin, liikenteeseen ja liikkuvuuteen, ilmastonmuutoksen lieventämiseen sekä veteen, maaperään, ilmanlaatuun, jätteisiin ja meluun. Synergioita EAKR:sta rahoitetun kaupunkipolitiikan ja -toimien kanssa olisi tutkittava ja hyödynnettävä.

Tarkistus    108

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.5 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Kaupunkien/alueiden energia- ja liikkuvuusjärjestelmät kohti vähähiilistä, energiapositiivisten asuinalueiden ja päästöttömän liikkuvuuden ja logistiikan käyttöönottoa koko EU:n alueella vuoteen 2050 mennessä, edistäen samalla EU:n yhdennettyjen ratkaisujen maailmanlaajuista kilpailukykyä;

–  Kaupunkien/alueiden/maaseudun energia- ja liikkuvuusjärjestelmät kohti vähähiilistä, energiapositiivisten asuinalueiden ja päästöttömän liikkuvuuden ja logistiikan käyttöönottoa koko unionin alueella vuoteen 2050 mennessä, edistäen samalla EU:n yhdennettyjen ratkaisujen maailmanlaajuista kilpailukykyä;

Tarkistus    109

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.5 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Kaupunkisuunnittelu, infrastruktuurit ja järjestelmät, mukaan luettuina keskinäiset rajapinnat ja yhteentoimivuus, luontoon perustuvat ratkaisut sekä digitaalitekniikan ja avaruusperusteisten tietojen ja palvelujen käyttö ottaen huomioon ennakoidun ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kyky sietää ilmastonmuutosta;

–  Kaupunkien ja maaseudun suunnittelu, infrastruktuurit ja järjestelmät, mukaan luettuina keskinäiset rajapinnat ja yhteentoimivuus, standardointi, luontoon perustuvat ratkaisut sekä turvallisen digitaalitekniikan ja avaruusperusteisten tietojen ja palvelujen käyttö ottaen huomioon ennakoidun ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastonmuutoksen lieventäminen;

Tarkistus    110

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.5 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Kansalaisten elämänlaatu, turvallinen liikkuvuus, kaupunkien sosiaalinen innovointi, kaupunkien kiertotalous ja uusiutumiskapasiteetti, pienempi ympäristöjalanjälki ja saastumisen vähentäminen;

–  Kansalaisten elämänlaatu, turvallinen ja multimodaalinen liikkuvuus kävely ja pyöräily mukaan lukien, kaupunkien ja maaseudun sosiaalinen innovointi, kaupunkien kiertotalous ja uusiutumiskapasiteetti, pienempi ympäristövaikutus ja saastumisen vähentäminen;

Tarkistus    111

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.6 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Siirtyminen kohti puhtaita teknologioita, verkotettavuutta ja automaatiota riippuu erilaisia teknologioita yhdentävien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten oikea-aikaisesta suunnittelusta ja valmistamisesta sekä niiden käyttöönoton nopeuttamisesta. Lisääntyvä mukavuus, tehokkuus ja kohtuuhintaisuus pysyvät ensisijaisen tärkeinä tavoitteina, samalla kun elinkaarivaikutukset ympäristöön, ihmisten terveyteen ja energiankäyttöön pyritään saattamaan mahdollisimman vähäisiksi. Liikkuvuuden lisääntynyt kysyntä ja nopeasti muuttuvat teknologiajärjestelmät huomioon ottaen innovatiivinen ja erittäin suorituskykyinen liikenneinfrastruktuuri on välttämätön kaikkien liikennemuotojen moitteettoman toiminnan kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä infrastruktuurin ja ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten kehittämisen yhdennettyyn lähestymistapaan, jotta myös energia- ja ympäristövaikutuksia pystytään vähentämään.

Siirtyminen kohti puhtaita teknologioita, verkotettavuutta ja automaatiota riippuu erilaisia teknologioita yhdentävien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten oikea-aikaisesta suunnittelusta ja valmistamisesta sekä niiden käyttöönoton nopeuttamisesta. Lisääntyvä mukavuus, tehokkuus ja kohtuuhintaisuus pysyvät ensisijaisen tärkeinä tavoitteina, samalla kun elinkaarivaikutukset ilmastoon, ympäristöön, ihmisten terveyteen ja energiankäyttöön pyritään saattamaan mahdollisimman vähäisiksi. Liikkuvuuden lisääntynyt kysyntä ja nopeasti muuttuvat teknologiajärjestelmät huomioon ottaen innovatiivinen ja erittäin suorituskykyinen liikenneinfrastruktuuri on välttämätön kaikkien liikennemuotojen moitteettoman toiminnan kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä infrastruktuurin ja ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten kehittämisen yhdennettyyn lähestymistapaan, jotta myös energia- ja ympäristövaikutuksia pystytään vähentämään.

Tarkistus    112

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.6 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Ajoneuvon/aluksen/ilma-aluksen konseptit ja mallit, varaosat mukaan luettuina, parempien materiaalien ja rakenteiden käyttö, tehokkuus, energian varastointi ja talteenotto sekä turva- ja turvallisuusominaisuudet, joilla on vähemmän ympäristö- ja terveysvaikutuksia;

–  Ajoneuvon/aluksen/ilma-aluksen konseptit ja mallit, varaosat mukaan luettuina, moduuliosat, parempien kehittyneiden materiaalien ja rakenteiden käyttö, ohjelmistoratkaisut ja -päivitykset, piratismin vastaiset kehittyneet turvallisuusjärjestelmät, tehokkuus, energian varastointi ja talteenotto sekä turva- ja turvallisuusominaisuudet, joilla on mahdollisimman vähän ympäristö- ja terveysvaikutuksia;

Tarkistus    113

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jotta EU voi saavuttaa ilmanlaatuun, ilmastoon, energiaan ja melunvaimennukseen liittyvät tavoitteensa, mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, sen on arvioitava uudelleen koko liikkuvuusjärjestelmäänsä (käyttäjät, ajoneuvot, polttoaineet ja infrastruktuuri). Tämä edellyttää myös vähäpäästöisten vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöönottoa ja päästöttömien ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten markkinoille saattamista. Kasvihuonekaasupäästöjen haitallisten vaikutusten lisäksi liikenne heikentää ilmanlaatua ja lisää melutasoa Euroopassa, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti kansalaisten terveyteen18. Polttokennojen käytön ja sähköistämisen edistäminen autoissa, linja-autoissa ja keveissä hyötyajoneuvoissa on tärkeää, jotta tutkimus- ja innovaatioratkaisujen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa muilla aloilla, kuten ilmailussa, meri- ja sisävesiliikenteessä ja kuorma-autoissa.

Jotta unioni voi saavuttaa ilmanlaatuun, ilmastoon, energiaan ja melunvaimennukseen liittyvät tavoitteensa, sen on arvioitava uudelleen koko liikkuvuusjärjestelmäänsä (käyttäjät, ajoneuvot, polttoaineet, hiilidioksidin mittausjärjestelmät, infrastruktuuri, tilan käyttö ja uudet liikenneratkaisut). Unioni edellyttää myös vähäpäästöisten vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöönottoa ja päästöttömien ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten markkinoille saattamista. Kasvihuonekaasupäästöjen haitallisten vaikutusten lisäksi liikenne heikentää ilmanlaatua ja lisää melutasoa Euroopassa, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti kansalaisten terveyteen18. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannon ja käytön, sähköistämisen, vetyteknologioiden, biopolttoaineiden ja biokaasun, polttokennojen käytön, polttomoottoreiden parantamisen ja niiden mukauttamisen uusiutuviin polttoaineisiin soveltuviksi ja muiden kestävien teknologioiden edistäminen autoissa, linja-autoissa, kuorma-autoissa ja keveissä hyötyajoneuvoissa on tärkeää, jotta tutkimus- ja innovaatioratkaisujen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa muilla aloilla, kuten ilmailussa, raideliikenteessä, meri- ja sisävesiliikenteessä.

__________________

__________________

18 Noin kolmasosa EU:n kansalaisista asuu kaupunkialueilla, joiden ilmansaastepitoisuudet ylittävät lakisääteiset raja-arvot.

18 Noin kolmasosa EU:n kansalaisista asuu kaupunkialueilla, joiden ilmansaastepitoisuudet ylittävät lakisääteiset raja-arvot.

Tarkistus    114

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Kaikkien liikennemuotojen (esimerkiksi akkujen, polttokennojen, hybridisaation jne.) sähköistäminen, mukaan lukien uudet teknologiat ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten voimalaitteisiin, nopea lataus/tankkaus, energiankeruu ja käyttäjäystävälliset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät, joissa on latausinfrastruktuuri, joka takaa yhteentoimivuuden ja saumattoman palvelujen tarjoamisen; kilpailukykyisten turvallisten, suorituskykyisten tehokkaiden ja kestävien akkujen kehittäminen ja käyttöönotto vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten;

–  Kaikkien liikennemuotojen (esimerkiksi kierrätettävien akkujen, polttokennojen, kaikentyyppisen hybridisaation jne.) hiiliriippuvuuden vähentäminen muun muassa sähköisen liikkumisen avulla ja uudet teknologiat ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten voimalaitteisiin, nopea lataus/tankkaus, energiankeruu ja käyttäjäystävälliset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät, joissa on tankkaus- ja latausinfrastruktuuri, joka takaa yhteentoimivuuden ja saumattoman palvelujen tarjoamisen; kilpailukykyisten turvallisten, suorituskykyisten tehokkaiden, kierrätettävien ja kestävien akkujen kehittäminen ja käyttöönotto vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten;

Tarkistus    115

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Kestävät uudet polttoaineet ja uudet älykkäät ajoneuvot/alukset/ilma-alukset nykyisiin ja tuleviin liikkuvuusmalleihin sekä infrastruktuurin tukeminen; teknologiat ja käyttäjälähtöiset ratkaisut yhteentoimivuudelle sekä saumaton palveluntarjonta;

–  Kestävät uudet polttoaineet ja uudet älykkäät ajoneuvot/alukset/ilma-alukset nykyisiin ja tuleviin liikkuvuusmalleihin sekä infrastruktuurin tukeminen; teknologiat ja käyttäjälähtöiset ratkaisut yhteentoimivuudelle sekä saumaton palveluntarjonta; hiljaisemmat ja ympäristöystävällisemmät ilma-alukset;

Tarkistus    116

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Liikkuvuuden ympäristöön ja ihmisten terveyteen aiheuttamien vaikutusten vähentäminen.

–  Liikkuvuuden ympäristöön ja ihmisten terveyteen aiheuttamien vaikutusten minimointi muun muassa selvittämällä etäanturien uuden sukupolven mahdollisuuksia saastumisen mittaamisessa liikkuvuusalalla.

Tarkistus    117

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Älykkäällä liikkuvuudella edistetään ovelta ovelle tapahtuvan liikkuvuuden ja kaikkien sen komponenttien tehokkuutta, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä erityisesti digitaalisten teknologioiden, kehittyneen satelliittinavigoinnin (EGNOS/Galileo) ja tekoälyn käyttämisen avulla. Uuden teknologian avulla voidaan liikenteen infrastruktuurin ja verkkojen käyttöä ja tehokkuutta hyödyntää entistä paremmin ja parantaa siten multimodaalisuutta ja liitettävyyttä, liikenteenhallintaa sekä mahdollistaa innovatiiviset liikenneratkaisut ja -palvelut. Näin voidaan vähentää ruuhkia ja haitallisia ympäristövaikutuksia ja tarjota parempaa liikkuvuutta ja logistiikkapalveluja kansalaisille ja yrityksille. Verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus yhdessä mahdollistavan infrastruktuurin kanssa parantaa kaikkien liikennemuotojen tehokkuutta ja turvallisuutta.

Älykkäällä liikkuvuudella edistetään ovelta ovelle tapahtuvan liikkuvuuden ja kaikkien sen komponenttien tehokkuutta, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä erityisesti uusien digitaalisten teknologioiden, kehittyneen satelliittinavigoinnin (EGNOS/Galileo) ja tekoälyn käyttämisen avulla. Uuden teknologian, muun muassa järjestelmien järjestelmän, avulla voidaan liikenteen infrastruktuurin ja verkkojen käyttöä ja tehokkuutta hyödyntää entistä paremmin ja parantaa siten multimodaalisuutta ja liitettävyyttä, liikenteenhallintaa sekä mahdollistaa innovatiiviset liikenneratkaisut, -normit ja -palvelut. Näin voidaan vähentää ruuhkia ja haitallisia ympäristövaikutuksia ja tarjota parempaa liikkuvuutta ja logistiikkapalveluja kansalaisille ja yrityksille. Verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus yhdessä mahdollistavan infrastruktuurin kanssa parantaa kaikkien liikennemuotojen tehokkuutta ja turvallisuutta.

Tarkistus    118

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Digitaalinen verkko ja liikenteenhallinta: kehittyneet päätöksenteon tukijärjestelmät; seuraavan sukupolven liikenteenhallinta (mukaan lukien multimodaalinen verkko ja liikenteen hallinta); saumattoman, multimodaalisen ja verkotetun matkustaja- ja rahtiliikkuvuuden edistäminen; massadatan käyttö ja sitä koskevat rajoitukset; innovatiivisen satelliittipaikannuksen/navigoinnin käyttö (EGNOS/Galileo);

–  Digitaalinen verkko, liikenne, tilankäyttö ja hallinta: kehittyneet päätöksenteon tukijärjestelmät; seuraavan sukupolven liikenteenhallinta (mukaan lukien multimodaalinen verkko ja liikenteen hallinta); saumattoman, multimodaalisen ja verkotetun matkustaja- ja rahtiliikkuvuuden edistäminen; massadatan käyttö ja sitä koskevat rajoitukset; innovatiivisen satelliittipaikannuksen/navigoinnin käyttö (EGNOS/Galileo) muuttuvaan liikkuvuuteen liittyvän uuden käyttäytymisen ymmärtämiseksi;

Tarkistus    119

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Raidetekniikka ja toimet suorituskyvyltään tehokkaaseen, hiljaiseen, yhteentoimivaan ja automatisoituun rautatiejärjestelmään siirtymiseen;

–  Raidetekniikka ja toimet suorituskyvyltään tehokkaaseen, houkuttelevaan, hiljaiseen, täysin verkottuneeseen, yhteentoimivaan, rajatylittävään ja automatisoituun sekä matkustaja- että tavaraliikenteen vaatimukset täyttävään rautatiejärjestelmään siirtymiseen;

Tarkistus    120

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Verkottuneet, vuorovaikutteiset ja automatisoidut liikkuvuusjärjestelmät ja -palvelut, mukaan lukien teknologiset ratkaisut ja muut kuin teknologiset näkökohdat.

–  Verkottuneet, vuorovaikutteiset, yhteentoimivat ja automatisoidut liikkuvuusjärjestelmät ja -palvelut, mukaan lukien teknologiset ratkaisut ja muut kuin teknologiset näkökohdat, kuten muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa.

Tarkistus    121

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Uudet tai parannetut palvelut ja liiketoimintamallit, joiden kautta käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa erilaisten älyominaisuuksien kanssa;

Tarkistus    122

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 4 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Konsepti, kehittäminen, seuraukset, suunnittelu, tutkimus, validointi ja menetelmät osana automatisoitujen ajoneuvojen turvallista ajoa sekaliikenteessä;

Tarkistus    123

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 4 c luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Älykkäät kuljetusratkaisut turvallisemmille ja tehokkaammille vesiliikenteen toimille;

Tarkistus    124

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 4 d luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Uudet järjestelmät ja teknologiat satamahallintoa ja -yhteyksiä varten.

Tarkistus    125

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Massiiviset, keskittyneet ja hajautetut energian varastointiratkaisut (kemialliset, sähkökemialliset, sähköiset, mekaaniset ja termiset ratkaisut) lisäävät energiahuollon tehokkuutta, joustavuutta, teknologian riippumattomuutta ja saatavuutta sekä toimitusvarmuutta. Vähäpäästöinen ja vähähiilinen liikenne edellyttää yhä enemmän sähköä ja/tai muuta vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja, joissa on tehokkaammat ja edullisemmat, kierrätettävät ja uudelleenkäytettävät akut, sekä synteettisten/uusiutuvien polttoaineiden, kuten vedyn paikallista toimittamista ja innovatiivisia ratkaisuja paikalla tapahtuvaan varastointiin.

Massiiviset, keskittyneet ja hajautetut energian varastointiratkaisut (kemialliset, sähkökemialliset, sähköiset, mekaaniset ja termiset ratkaisut) lisäävät energiahuollon tehokkuutta, joustavuutta, teknologian riippumattomuutta ja saatavuutta sekä toimitusvarmuutta. Vähäpäästöinen ja vähähiilinen liikenne edellyttää yhä enemmän sähköä ja/tai muuta vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja, joissa on tehokkaammat ja edullisemmat, suurelta osin kierrätettävät ja uudelleenkäytettävät akut, joiden ympäristövaikutus on vähäinen, sekä vähähiilisten polttoaineiden, kuten vähähiilisen tai uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan vedyn paikallista toimittamista ja innovatiivisia ratkaisuja paikalla tapahtuvaan varastointiin.

Tarkistus    126

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Teknologiat, jotka liittyvät päivittäisistä kausittaisiin energianvarastointitarpeisiin, mukaan lukien nestemäiset ja kaasumaiset uusiutuvat polttoaineet ja niihin liittyvät arvoketjut;

–  Teknologiat, jotka liittyvät päivittäisistä kausittaisiin energianvarastointitarpeisiin, mukaan lukien nestemäiset ja kaasumaiset vähähiiliset polttoaineet ja niihin liittyvät arvoketjut, ja niiden vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon;

Tarkistus    127

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Akut ja EU:n arvoketju, mukaan lukien suunnittelu, laajamittaiset akkukennojen tuotantoteknologiat, uudelleenkäyttö- ja kierrätysmenetelmät;

–  Akut ja EU:n arvoketju, mukaan lukien suunnittelu, laajamittaiset akkukennojen tuotantoteknologiat, suuri teho- ja energiatiheys, nopea lataus, vähäinen ympäristövaikutus, uudelleenkäyttö ja helppo kierrätettävyys, energian varastointimenetelmien kehittyneet materiaaliratkaisut sekä standardointitarpeet;

Tarkistus    128

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Vähän tai ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat polttoaineet kuten vety; polttokennot ja EU:n arvoketju alkaen suunnittelusta loppukäyttöön eri sovelluksissa.

–  Uusiutuviin energialähteisiin perustuvat elektrolyysilaitteet ja polttokennot koko EU:n arvoketjussa alkaen suunnittelusta loppukäyttöön eri sovelluksissa.

Tarkistus    129

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

5.  ”ELINTARVIKKEET JA LUONNONVARAT” -KLUSTERI

5.  ”ELINTARVIKKEET, LUONNONVARAT JA MAATALOUS” -KLUSTERI

Tarkistus    130

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Ihmisen toiminta aiheuttaa lisääntyvää painetta maaperään, meriin ja valtameriin, veteen, ilmaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin luonnonvaroihin. Maapallon lisääntyvän väestön ravitseminen on suoraan riippuvainen luonnon järjestelmien ja luonnonvarojen terveydestä. Ilmastomuutos sekä ihmiskunnan kasvava luonnonvarojen kysyntä aiheuttavat kuitenkin ympäristöpaineita, jotka ylittävät kestävät tasot ja vaikuttavat ekosysteemeihin ja niiden kykyyn tarjota ihmisten hyvinvoinnille tarpeellisia palveluja. Kiertotalouden, biotalouden ja sinisen talouden käsitteet tarjoavat mahdollisuuden tasapainottaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita ja asettaa ihmisen toiminnat kestävän kehityksen tielle.

Ihmisen toiminta aiheuttaa lisääntyvää painetta maaperään, meriin ja valtameriin, veteen, ilmaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin luonnonvaroihin. Maapallon lisääntyvän väestön ravitseminen on suoraan riippuvainen luonnon järjestelmien ja luonnonvarojen terveydestä. Ilmastomuutos sekä ihmiskunnan kasvava luonnonvarojen kysyntä aiheuttavat kuitenkin ympäristöpaineita, jotka ylittävät kestävät tasot ja vaikuttavat ekosysteemeihin ja niiden kykyyn tarjota palveluja, jotka pitävät yllä ihmisten hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Elintarviketuotannon kasvu ei vastaa maapallon väestön kasvua, ja tästä syystä tarvitaan läpimurtoja kestävän elintarviketuotannon tehostamisessa. Samaan aikaan meidän on varmistettava, että ravitsemus ja terveys ovat keskeisessä asemassa elintarviketuotantojärjestelmissämme.

 

Kiertotalouden, agroekologian, kestävän maatalouden, biotalouden ja sinisen talouden käsitteet tarjoavat mahdollisuuden tasapainottaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita ja asettaa ihmisen toiminnat kestävän kehityksen tielle.

Tarkistus    131

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jotta voimme vastata kestävän kehityksen haasteisiin, taata turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen, edistää kestäviä käytäntöjä maataloudessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa, varmistaa puhtaan veden, maaperän ja ilman kaikille, siivota meret ja valtameret, säilyttää ja palauttaa maapallon tärkeät luonnolliset järjestelmät ja ympäristöt, meidän on hyödynnettävä tutkimuksen ja innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Mutta kestävään kehitykseen johtavia muutosreittejä ja tapoja sitkeiden esteiden ylittämiseen ei juuri ymmärretä. Jotta voidaan siirtyä kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä palauttaa maapallon terveys, on investoitava teknologioihin, uusiin liiketoimintamalleihin sekä sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään innovointiin. Tämä luo uusia mahdollisuuksia kestävälle, selviytymiskykyiselle, innovatiiviselle ja vastuulliselle Euroopan taloudelle, edistää resurssien tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä luo työpaikkoja ja kasvua.

Jotta voimme vastata kestävän kehityksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen haasteisiin, taata turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen, edistää kestäviä käytäntöjä maataloudessa, karjankasvatuksessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa, varmistaa puhtaan veden, maaperän ja ilman kaikille, siivota meret, valtameret ja sisävedet, säilyttää ja palauttaa maapallon tärkeät luonnolliset järjestelmät ja ympäristöt, meidän on hyödynnettävä tutkimuksen ja innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Mutta kestävään kehitykseen johtavia muutosreittejä ja tapoja sitkeiden esteiden ylittämiseen ei juuri ymmärretä. Jotta voidaan siirtyä kestävään tuotantoon ja kulutukseen ja palauttaa ekosysteemejä ja luonnonvaroja sekä vahvistaa ja ravita resurssipohjaa, josta maatalous on riippuvaista, on investoitava tieteelliseen ja teknologiseen tutkimukseen, standardointiin ja uusiin liiketoimintamalleihin, jotka tukevat sosiaalista ja ympäristöön liittyvää innovointia, muun muassa sisällytettävä ympäristöön kohdistuvat kustannukset talouksiimme keräten enemmän ja parempilaatuisia tietoja erilaisten toimintapolitiikkojen vaikutuksesta. Tämä luo uusia mahdollisuuksia kestävälle, selviytymiskykyiselle, innovatiiviselle ja vastuulliselle Euroopan taloudelle, edistää resurssien tehokkuutta, luonnonvarojen kapasiteettia ja tilaa, pitkän aikavälin tuottavuutta ja kilpailukykyä, maaseudun elinvoimaisuutta sekä laadukkaita työpaikkoja ja kestävää taloudellista ja sosiaalista kasvua.

Tarkistus    132

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Toimet luovat tietopohjan ja tarjoavat ratkaisuja siihen, miten voidaan hallinnoida ja käyttää tehokkaasti maalta ja mereltä peräisin olevia luonnonvaroja ja tehostaa maa- ja vesijärjestelmien asemaa hiilinieluina, varmistaa elintarvike- ja ravitsemusturva, jonka avulla voidaan tarjota turvallista ja terveellistä ravintoa; nopeuttaa siirtymistä fossiilipohjaisesta lineaarisesta taloudesta resurssitehokkaaseen, häiriönsietokykyiseen, vähäpäästöiseen ja vähähiiliseen kiertotalouteen sekä tukea kestävän, luontoon perustuvan talouden ja sinisen talouden kehitystä; ja kehittää selviytymiskykyisiä ja elinvoimaisia maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueita.

Arvoketjun toimijoiden asiantuntemusta ja kokemusta hyödyntävät monitieteelliset ja tieteidenväliset lähestymistavat auttavat luomaa tietopohjan ja tarjoamaan ratkaisuja siihen, miten voidaan suojella, hallinnoida ja käyttää tehokkaasti maalta ja vesiltä peräisin olevia luonnonvaroja; tehostaa maa- ja vesijärjestelmien kestävää kasvua; lisätä hiilensidontaa; varmistaa riittävä elintarvike- ja ravitsemusturva, välttää jätettä ja ylituotantoa ja tarjota turvallista ja terveellistä ravintoa; nopeuttaa siirtymistä kohti kestäviä lähestymistapoja kaikissa maatalouden muodoissa, tavanomainen ja luonnonmukainen maatalous mukaan luettuna; nopeuttaa siirtymistä fossiilipohjaisesta lineaarisesta taloudesta resurssitehokkaaseen, häiriönsietokykyiseen, vähäpäästöiseen ja vähähiiliseen kiertotalouteen sekä tukea kestävän, luontoon perustuvan talouden ja sinisen talouden kehitystä; ja kehittää selviytymiskykyisiä ja elinvoimaisia maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueita.

Tarkistus    133

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tällaiset toimet auttavat ylläpitämään ja parantamaan biologista monimuotoisuutta sekä turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan, ilmaston sopeutumisen ja hiilensidonnan (sekä maalla että merellä) pitkällä aikavälillä. Ne auttavat vähentämään kasvihuonekaasuja (GHG) ja muita päästöjä, jätteitä ja alkutuotannosta (sekä maalla että vedessä harjoitettavasta), jalostuksesta, kulutuksesta ja muusta ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Niiden avulla voidaan käynnistää investointeja tukemalla siirtymistä kohti kiertotaloutta, biotaloutta ja sinistä taloutta suojellen samalla ympäristöterveyttä ja ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta.

Lisäksi näiden tavoitteiden saavuttaminen auttaa ylläpitämään ja parantamaan biologisen monimuotoisuuden tarjontaa sekä luonnonvaraisilla että viljellyillä alueilla ja turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen ja hiilensidonnan (sekä maalla että vedessä) pitkällä aikavälillä. Ne auttavat ylläpitämään biologista monimuotoisuutta sekä turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan sekä vähentämään kasvihuonekaasuja (GHG) ja muita päästöjä, jätteitä ja alkutuotannosta (sekä maalla että vedessä harjoitettavasta), jalostuksesta, kulutuksesta ja muusta ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Niiden avulla voidaan käynnistää investointeja tukemalla siirtymistä kohti kiertotaloutta, kestävää maataloutta, biotaloutta ja sinistä taloutta suojellen samalla ympäristöterveyttä, ympäristön kestävyyttä ja ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta. Tämän painopisteen avulla pyritään myös parantamaan luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevaa tietopohjaa kehittämällä, validoimalla ja standardoimalla vertailukelpoisia unionin laajuisia menetelmiä.

Tarkistus    134

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Niillä edistetään myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen ja innovointiin luottamisen kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta uutta hallintotapaa, tuotantoa ja kulutustottumuksia voidaan edistää.

Niillä edistetään myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Maatalous- ja elintarvikeketjun kaikkien toimijoiden ottaminen mukaan osaamisen yhteiseen luomiseen ja jakamiseen tukisi sellaisten kestävien maatalousinnovaatioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa, joilla vastataan elintarvikejärjestelmien haasteisiin, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja sen hillitseminen mukaan luettuna. Sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen ja innovointiin luottamisen kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta uutta hallintotapaa, tuotantoa ja kulutustottumuksia voidaan edistää.

Tarkistus    135

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Koska nämä haasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia, toimissa noudatetaan järjestelmällistä lähestymistapaa ja ne toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muiden rahoituslähteiden ja muiden poliittisten aloitteiden kanssa. Niissä hyödynnetään käyttäjälähtöistä ympäristöön liittyviä massadatalähteitä, kuten Copernicus, EGNOS/Galileo, INSPIRE, EOSC, GEOSS, CEOS ja EMODnet.

Koska nämä haasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia, toimissa noudatetaan myös järjestelmällistä lähestymistapaa ja ne toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muiden rahoituslähteiden ja muiden poliittisten aloitteiden kanssa. Niissä hyödynnetään käyttäjälähtöistä ympäristöön liittyviä massadatalähteitä, kuten Copernicus, EGNOS/Galileo, INSPIRE, EOSC, GEOSS, CEOS ja EMODnet.

Tarkistus    136

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tämän klusterin tutkimus- ja innovaatiotoiminta edistävät erityisesti seuraavien tavoitteiden toteutumista: ympäristöalan toimintaohjelma, yhteinen maatalouspolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka, elintarvikelainsäädäntö, meripolitiikka, kiertotalouden toimintasuunnitelma, EU:n biotalousstrategia sekä vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikka ja ilmansaastumisen vähentämistä koskevat EU:n säännökset.

Tämän klusterin tutkimus- ja innovaatiotoiminta edistävät erityisesti seuraavien tavoitteiden toteutumista: ympäristöalan toimintaohjelma, yhteinen maatalouspolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka, elintarvikelainsäädäntö, meripolitiikka, kiertotalouden toimintasuunnitelma, EU:n biotalousstrategia, vuoteen 2020 ulottuva biologista monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia, EU:n vihreän infrastruktuurin strategia, EU:n metsästrategia sekä Pariisin sopimuksen mukainen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka ja ilmansaastumisen vähentämistä koskevat EU:n säännökset. Toimet kytkeytyvät vahvasti unionin olemassa oleviin kumppanuuksiin, erityisesti PRIMAan myös tiedediplomatian edistämiseksi.

Tarkistus    137

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 2 – Nälän poistaminen; SD 6 – Puhdas vesi ja saniteettipalvelut; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet; SDG 14 – Vedenalainen elämä; SDG 15 – Maalla oleva elämä.

Toimilla edistetään suoraan erityisesti kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 2 – Nälän poistaminen; SDG 3 – Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen; SDG 6 – Puhdas vesi ja saniteettipalvelut; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet; SDG 14 – Vedenalainen elämä; SDG 15 – Maalla oleva elämä.

Tarkistus    138

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Ympäristön seuranta tukee tutkimusta ja innovointia19 elintarvikkeiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja seurantaa varten. Parannettu tilaan ja aikaan liittyvä kattavuus ja pienemmillä kustannuksilla suoritettavat näytteenottokerrat sekä pääsy massadataan sekä monista lähteistä tapahtuva tiedon yhdistäminen tarjoavat uusia tapoja seurata, ymmärtää ja ennakoida maapallon luonnonjärjestelmiä. Maapallon tilan seurantaan maalla, merellä sekä ilmakehässä liittyvän tietovajeen täydentämiseksi tarvitaan uusien teknologioiden laajempaa käyttöönottoa, hyödyntämistä ja päivittämistä sekä jatkuvaa tutkimusta ja innovointia yhteistyössä erityisesti maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän (GEOSS) ja sen eurooppalaisen osan, EuroGEOSS:n kautta.

Ympäristön seuranta tukee tutkimusta ja innovointia19 elintarvikkeiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja seurantaa varten. Parannettu tilaan ja aikaan liittyvä kattavuus ja pienemmillä kustannuksilla suoritettavat näytteenottokerrat sekä pääsy massadataan sekä monista lähteistä tapahtuva tiedon yhdistäminen tarjoavat uusia tapoja seurata, ymmärtää ja ennakoida maapallon luonnonjärjestelmiä. Maapallon tilan seurantaan maalla, vesillä sekä ilmakehässä liittyvän tietovajeen täydentämiseksi tarvitaan uusien teknologioiden laajempaa käyttöönottoa, hyödyntämistä ja päivittämistä sekä jatkuvaa tutkimusta ja innovointia yhteistyössä erityisesti maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän (GEOSS) ja sen eurooppalaisen osan, EuroGEOSS:n kautta.

__________________

__________________

19 Maanhavainnointi tukee tutkimusta ja innovointia tämän globaalin haasteen muiden toiminta-alojen sekä Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden asiaankuuluvien osien yhteydessä.

19 Maanhavainnointi tukee tutkimusta ja innovointia tämän globaalin haasteen muiden toiminta-alojen sekä Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden asiaankuuluvien osien yhteydessä.

Tarkistus    139

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Biologisen monimuotoisuuden tila, ekosysteemin suojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, elintarviketurvallisuus, maa- ja metsätalous, maankäyttö ja maankäytön muutos, kaupunkialueiden sekä taajamien lähialueiden kehittäminen, luonnonvarojen hallinta, valtamerten hyödyntäminen ja suojelu, merenkulun turvallisuus ja muut asiaankuuluvat alat;

–  Biologisen monimuotoisuuden tila, ekosysteemipalvelujen ja niiden arvon arviointi, ekosysteemin suojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen, lajien ja ekosysteemien sopeutuminen, elintarviketurvallisuus, maaperän hedelmällisyys ja metsätalous, maankäyttö ja maankäytön muutos, maaseutualueiden, kaupunkialueiden sekä taajamien lähialueiden kehittäminen, luonnonvarojen suojelu, ennallistaminen ja hallinta, valtamerten, merten ja sisävesien suojelu ja hyödyntäminen, merenkulun turvallisuus ja muut asiaankuuluvat alat;

Tarkistus    140

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Käyttäjäkeskeiset sovellukset ja niiden levittäminen laajemmalle alueelle, jotta Euroopan luonnonvarojen ja ekosysteemipalveluiden hallintaa ja niihin liittyvää arvoketjua voidaan edistää.

–  Käyttäjäkeskeiset sovellukset ja niiden levittäminen laajemmalle alueelle, jotta Euroopan luonnonvarojen säilyttämistä, ennallistamista ja hallintaa ja ekosysteemipalveluiden hallintaa ja niihin liittyvää arvoketjua voidaan edistää.

Tarkistus    141

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  kattava ja jatkuvatoiminen maapallon ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmä, muun muassa edistämällä yhteistyötä ilmaston mallintamista harjoittavien yhteisöjen sekä ympäristönhavainnointi- ja tiedonhallintayhteisöjen välillä.

Tarkistus    142

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  haitallisten vieraslajien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemipalveluihin ja tuottavuuteen, myös uudet välineet niiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;

Tarkistus    143

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 c luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  riskien ja haavoittuvaisuuksien yhdistetyn ennakoinnin ja arvioinnin parantaminen sellaisten katastrofien osalta, jotka liittyvät luonnollisiin tai ihmisen aiheuttamiin häiriötekijöihin, varhaisvaroitusjärjestelmien kehittäminen mukaan luettuna;

Tarkistus    144

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 d luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  alueellisten mallien ekologinen ja sosiokulttuurinen johdonmukaisuus, minkä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota luonnon ja yhteiskunnan välisiin vuorovaikutussuhteisiin, jotka ovat seurausta alueellisesti vaikuttavista politiikoista ja strategioista.

Tarkistus    145

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.2 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Biologisen monimuotoisuuden, maa- ja meriekosysteemien, luonnonpääoman ja ekosysteemipalvelujen tila ja arvo;

–  Maailmanlaajuisen ja paikallisen biologisen monimuotoisuuden, maa-, meri- ja vesiekosysteemien, luonnonpääoman ja ekosysteemipalvelujen tila ja arvo; biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen syiden ja mahdollisten ratkaisujen analysoiminen;

Tarkistus    146

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Yhdisteiden ja uusien epäpuhtauksien ekotoksikologia, niiden vuorovaikutukset ja ympäristökäyttäytyminen sekä muutetut biokemialliset ketjut muuttuvassa ilmastossa;

–  Yhdisteiden ja uusien epäpuhtauksien ekotoksikologia, kemialliset aineet ja niiden vuorovaikutukset ja ympäristökäyttäytyminen sekä muutetut biokemialliset ketjut muuttuvassa ilmastossa;

Tarkistus    147

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Selviytymiskykyiset ja kestävät maa- ja metsätalousjärjestelmät tarjoavat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia etuja alkutuotannon muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen lisäksi, että tällaisillä järjestelmillä edistetään elintarvike- ja ravitsemusturvaa, ne sisältyvät dynaamisiin arvoketjuihin, niillä hoidetaan maata ja luonnonvaroja ja tarjotaan tärkeitä julkisia hyödykkeitä, mukaan lukien hiilensidonta, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, pölytys ja kansanterveys. Yhdennettyjä lähestymistapoja tarvitaan, jotta voidaan edistää maa- ja metsätalousjärjestelmien monenlaisia toimintoja ottaen huomioon alkutuotannon muuttuvat olosuhteet, jotka liittyvät erityisesti ilmastoon ja ympäristöön, resurssien saatavuuteen, väestönkehitykseen ja kulutustottumuksiin. On myös tarpeen käsitellä maa- ja metsätaloustoiminnan alueellista ja sosioekonomista ulottuvuutta ja hyödyntää maaseutualueiden mahdollisuuksia.

Selviytymiskykyiset ja kestävät maa- ja metsätalousjärjestelmät tarjoavat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia etuja alkutuotannon muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen lisäksi, että tällaisillä järjestelmillä edistetään elintarvike- ja ravitsemusturvaa, ne sisältyvät dynaamisiin arvoketjuihin, niillä hoidetaan maata ja luonnonvaroja ja tarjotaan tärkeitä julkisia hyödykkeitä, mukaan lukien hiilensidonta, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, pölytys sekä kansanterveys ja hyvinvointi. Yhdennettyjä lähestymistapoja tarvitaan, jotta voidaan edistää maa- ja metsätalousjärjestelmien monenlaisia toimintoja ottaen huomioon alkutuotannon muuttuvat olosuhteet, jotka liittyvät erityisesti ilmastoon ja ympäristöön, resurssien saatavuuteen, väestönkehitykseen ja kulutustottumuksiin. On myös tarpeen käsitellä maa- ja metsätaloustoiminnan vaikutusta ja alueellista ja sosioekonomista ulottuvuutta ja hyödyntää maaseutualueiden mahdollisuuksia.

Tarkistus    148

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – -1 luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Biologisen monimuotoisuuden sekä ekosysteemitoimintojen ja -palveluiden seurannan ja indikaattoreiden parantaminen maaseudulla ja agroekologisissa järjestelmissä, yleisön kannustaminen osallistumaan yhteisoppimiseen ja maatalousekosysteemien aseman parantaminen;

Tarkistus    149

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Menetelmät, teknologiat ja välineet maa- ja metsätalouden kriisinkestävää tuotantoa varten;

–  Menetelmät, teknologiat ja innovatiiviset välineet maatalouden, sekä maanviljelyn että vesiviljelyn, ja metsätalouden kriisinkestävää tuotantoa ja mahdollisimman tehokasta vesivarojen käyttöä varten;

Tarkistus    150

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Alkutuotannon toimintojen ilmasto- ja ympäristövaikutukset; maa- ja metsätalouden mahdollisuudet hiilinieluina sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen mukaan lukien negatiivisten päästöjen lähestymistapa;

–  Alkutuotannon ja arvoketjun toimintojen ilmasto- ja ympäristövaikutukset; maa- ja metsätalouden mahdollisuudet lisättäessä hiilen korvaamista ja varastointia esimerkiksi kestävän biomassan tuotannon avulla sekä vähennettäessä kasvihuonekaasupäästöjä mukaan lukien negatiivisten päästöjen lähestymistapa;

Tarkistus    151

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Kasvien tuholaiset ja taudit sekä eläinten terveys ja hyvinvointi; vaihtoehdot kiistanalaisten torjunta-aineiden, antibioottien ja muiden aineiden käytölle;

–  Kasvien tuholaiset ja taudit sekä eläinten terveys ja hyvinvointi; vaihtoehdot kiistanalaisten kemiallisten torjunta-aineiden, antibioottien ja muiden aineiden käytölle, ottaen huomioon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja biologisesti erittäin monimuotoisiin maatalouden ekosysteemeihin perustuvat lähestymistavat;

Tarkistus    152

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Avoimet tietojärjestelmät, joilla edistetään kasvi-, patogeeni- ja ympäristötietojen ja -tietämyksen jakamista, jotta voidaan jatkaa tieteellistä tutkimustyötä, ympäristösuunnittelua ja kaupallisten tuotteiden kehittämistä;

Tarkistus    153

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 6 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen maa- ja metsätalousjärjestelmissä, jotka soveltavat ekologisia lähestymistapoja ja testaavat luontoon perustuvia ratkaisuja maatilalta maisematasolle ympäristöä säästävän maatalouden vaatimusten mukaisesti;

–  Ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen maa- ja metsätalousjärjestelmissä, jotka soveltavat ekologisia lähestymistapoja ja testaavat luontoon perustuvia ratkaisuja maatilalta maisematasolle sellaisen ympäristöä säästävän maatalouden vaatimusten mukaisesti, jolla voidaan vastata ilmastonmuutokseen, biologisen monimuotoisuuden häviämiseen, ekosysteemin heikkenemiseen, maatalouden saastuttamiseen ja kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin haasteisiin;

Tarkistus    154

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 7 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Maa- ja metsätalouden järjestelmät maatilalta maisemien tasolle; ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen alkutuotannossa;

–  Innovatiiviset maa- ja metsätalouden järjestelmät maatilalta maisemien tasolle; ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen alkutuotannossa;

Tarkistus    155

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 8 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Maatalouden innovaatiot maatalouden, vesiviljelyn ja metsätalouden sekä kaupunkialueiden välisillä rajapinnoilla;

–  Maatalouden innovaatiot maatalouden, vesiviljelyn ja metsätalouden sekä kaupunki- ja maaseutualueiden välisillä rajapinnoilla;

Tarkistus    156

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 10 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Digitaaliset innovaatiot maataloudessa, metsätaloudessa sekä arvoketjuissa ja maaseutualueilla hyödyntämällä saatavilla olevia tietoja ja kehittämällä infrastruktuuria, teknologioita ja hallintomalleja;

–  Digitaaliset innovaatiot maataloudessa ja metsätaloudessa, täsmäviljelyn ja täsmämetsätalouden tekniikat mukaan luettuina, sekä arvoketjuissa ja maaseutualueilla hyödyntämällä saatavilla olevia tietoja ja kehittämällä infrastruktuuria, tekoälyä, koneoppimisen algoritmeja, robotiikkateknologioita ja hallintomalleja, mukaan luettuna demonstrointitilojen kehittäminen;

Tarkistus    157

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 11 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Siirtyminen kohti integroituja ja monipuolisia elintarviketuotannon ja maatalouden järjestelmiä ja maatalouskäytäntöjä, mukaan luettuina täsmätekniikoiden käyttö sekä agroekologinen ja ekologinen tehostaminen kaikentyyppisen maatalouden eduksi;

Tarkistus    158

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 11 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Uudet kasvinjalostussuunnitelmat, joiden tavoitteena on satomäärien kestävä lisääminen, laadun parantaminen sekä taloudelliset ja ympäristöön liittyvät lisäedut;

Tarkistus    159

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 11 c luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Tuotteiden, työkalujen ja käytäntöjen kehittäminen kestävien maatalouskäytäntöjen tukemiseksi, myös tietämyksen lisääminen erilaisten maatalouskäytäntöjen vaikutuksista maaperän laatuun ja uusiutumiseen;

Tarkistus    160

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

5.2.4.  Meret ja valtameret

5.2.4.  Meret, valtameret, sisävedet ja sininen talous

Tarkistus    161

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Merien ja valtamerien luonnonpääoma ja ekosysteemipalvelut tarjoavat merkittäviä sosioekonomisia ja hyvinvointiin liittyviä etuja. Niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat vaarassa, koska ihmisten aiheuttamat ja luonnolliset stressitekijät, kuten saastuminen, liikakalastus, ilmastonmuutos, merenpinnan nousu ja äärimmäiset sääolosuhteet, aiheuttavat vakavia paineita. Jotta voidaan estää merien ja valtamerien joutuminen tilaan, josta ei ole paluuta, on vahvistettava tietämystä ja ymmärrystä, jotta voidaan kestävällä tavalla hallita, suojella ja ennallistaa meren ja rannikon ekosysteemejä ja estää merien saastumista parannetun ja vastuullisen valtamerien hallinnointikehyksen puitteissa. Tämä koskee myös tutkimusta, jonka avulla voidaan vapauttaa merien ja valtamerien hyödyntämättömiä taloudellisia mahdollisuuksia Tarkoituksena on tuottaa enemmän ruokaa ilman, että lisätään meriin kohdistuvia paineita, sekä lievittää maaperän ja makean veden luonnonvaroihin kohdistuvia paineita. Tarvitaan kumppanuuteen perustuvia lähestymistapoja, mukaan lukien merialue- ja makroaluestrategiat, jotka ulottuvat EU:n ulkopuolelle (esimerkiksi Välimerelle, Itämerelle, Mustallemerelle, Atlantille, Karibianmerelle ja Intian valtamerelle), Lisäksi on edistettävä kansainväliseen valtamerten hallinnointiin liittyviä sitoumuksia, United Nations Decade of Ocean Science for Sustainable Development -hankkeen kaltaisia aloitteita ja meren biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä sitoumuksia aloilla, jotka ulottuvat kansallista lainkäyttövaltaa laajemmalle.

Merien, valtamerien ja sisävesien runsas biologinen monimuotoisuus tarjoaa merkittäviä sosioekonomisia ja hyvinvointiin liittyviä etuja. Niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat vaarassa, koska ihmisten aiheuttamat ja luonnolliset stressitekijät, kuten saastuminen, liikakalastus, ilmastonmuutos, merenpinnan nousu, kestämätön veden käyttö ja äärimmäiset sääolosuhteet, aiheuttavat vakavia paineita. Jotta voidaan estää merien, valtamerien ja sisävesien joutuminen tilaan, josta ei ole paluuta, on vahvistettava tietämystä ja ymmärrystä, jotta voidaan kestävällä tavalla hallita, suojella ja ennallistaa meren ja rannikon ekosysteemejä, estää merien saastumista parannetun ja vastuullisen valtamerien hallinnointikehyksen puitteissa. Tämä koskee myös tutkimusta, jonka avulla voidaan vapauttaa merien, valtamerien ja sisävesien hyödyntämättömiä taloudellisia mahdollisuuksia. Tarkoituksena on tuottaa enemmän ruokaa ilman, että lisätään painetta, sekä lievittää maaperän ja veden luonnonvaroihin kohdistuvia paineita. Tarvitaan kumppanuuteen perustuvia lähestymistapoja, mukaan lukien merialue- ja makroaluestrategiat, jotka ulottuvat EU:n ulkopuolelle (esimerkiksi Välimerelle, Itämerelle, Mustallemerelle, Atlantille, Karibianmerelle ja Intian valtamerelle), Lisäksi on edistettävä kansainväliseen valtamerten hallinnointiin liittyviä sitoumuksia, kestävän kehityksen tavoitteita, United Nations Decade of Ocean Science for Sustainable Development -hankkeen kaltaisia aloitteita ja meren biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä sitoumuksia aloilla, jotka ulottuvat kansallista lainkäyttövaltaa laajemmalle.

Tarkistus    162

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Kestävä meri- ja valtameriviljely, elintarvikkeiden hankkimiseksi harjoitettava kalastus ja meriviljely, mukaan lukien vaihtoehtoiset proteiininlähteet yhdessä lisääntyneen elintarviketurvallisuuden ja -omavaraisuuden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa;

–  Kestävä elintarvikkeiden hankkimiseksi harjoitettava kalastus ja vastuullinen vesiviljely, mukaan lukien vaihtoehtoiset proteiininlähteet yhdessä lisääntyneen elintarviketurvallisuuden ja -omavaraisuuden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa;

Tarkistus    163

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 1 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Uusien mereneliöihin perustuvien luonnontuotteiden kehittäminen, jossa monet uudet sovellukset mahdollistavat uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen;

Tarkistus    164

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Merien ekosysteemien selviytymiskyvyn vahvistaminen ja sen kautta merien ja valtamerien terveyden varmistaminen, luonnon ja ihmisten aiheuttamien paineiden, kuten saastumisen ja muovien, rehevöitymisen, happamoitumisen ja merenpinnan nousun torjuminen ja niiden lieventäminen ottaen huomioon maan ja meren välinen rajapinta sekä kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan edistäminen;

–  Merien ekosysteemien selviytymiskyvyn vahvistaminen ja sen kautta merien, valtamerien ja sisävesien terveyden varmistaminen, luonnon ja ihmisten aiheuttamien paineiden, kuten saastumisen, kemikaalien ja muovien, mikromuovit mukaan luettuna, liikakalastuksen, rehevöitymisen, happamoitumisen, lämpenemisen, haitallisten vieraslajien, merenpinnan nousun ehkäiseminen ja torjuminen ja niiden lieventäminen ottaen huomioon maan ja vesiympäristön välinen rajapinta sekä kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan edistäminen;

Tarkistus    165

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Valtamerien hallinnointi maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla, jotta varmistetaan merien ja valtamerien luonnonvoimavarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö;

–  Valtamerien hallinnointi maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla, jotta varmistetaan merien, valtamerien ja sisävesien luonnonvoimavarojen ja niiden luonnonpääoman säilyttäminen ja kestävä käyttö;

Tarkistus    166

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 6 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Siniset arvoketjut, merialueiden monikäyttö ja meriltä ja valtameriltä saatavan uusiutuvan energian alan kasvu, mukaan lukien kestävät mikro- ja makrolevät;

–  Siniset arvoketjut, alueiden monikäyttö ja meriltä, valtameriltä ja sisävesiltä saatavan uusiutuvan energian alan kasvu, mukaan lukien mikro- ja makrolevien kestävä tuotanto; nykyaikaiset maalla toimivat vesituotantojärjestelmät, jotka tukevat ympäristöneutraalia biomassatuotantoa;

Tarkistus    167

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 7 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Luontoon perustuvat ratkaisut, jotka perustuvat meren ja rannikon ekosysteemien dynamiikkaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja moniin ekosysteemipalveluihin, mikä mahdollistaa systeemiset lähestymistavat merien ja valtamerien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen sekä edistää ympäristönsuojelua, rannikkoalueiden hoitoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista;

–  Luontoon perustuvat ratkaisut, jotka perustuvat vesi- ja rannikkoekosysteemien dynamiikkaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja moniin ekosysteemipalveluihin, mikä mahdollistaa systeemiset lähestymistavat merien, valtamerien ja sisävesien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen sekä edistää ympäristön (myös rannikkoalueiden) suojelua, ennallistamista ja hoitoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista;

Tarkistus    168

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 8 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit ja satamat ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja lisästä kansalaisten etuja.

–  Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit ja satamat ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja lisästä kansalaisten ja vierailijoiden etuja;

Tarkistus    169

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 9 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Parempi käsitys valtamerien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

–  Parempi käsitys valtamerien ja muiden vesiympäristöjen roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Tarkistus    170

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Väestönkasvun, resurssien niukkuuden ja liikakäytön, ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutukset aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät elintarvikejärjestelmän muutosta (FOOD 2030).20 Nykyinen elintarviketuotanto ja -kulutus ovat suurelta osin kestämättömiä, ja aliravitsemuksen taakka on kaksitahoinen: samaan aikaan esiintyy sekä aliravitsemusta että lihavuutta. Tulevien elintarvikejärjestelmien on toimitettava riittävän turvallisia, terveellisiä ja laadukkaita elintarvikkeita kaikille. Tämä edellyttää resurssitehokkuutta, kestävyyttä (mukaan luettuina kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden syntymisen vähentäminen), yhteyksien luomista maa- ja merialueiden välille, elintarvikehävikin vähentämistä, meristä ja valtameristä peräisin olevien elintarvikkeiden kokotuotannon lisäämistä ja sitä, että ”elintarvikkeiden koko arvoketju” ulottuu tuottajilta kuluttajille ja toisinpäin. Tämän on tapahduttava yhdessä tulevaisuuden elintarviketurvallisuusjärjestelmän kehittämisen kanssa sekä sellaisten työkalujen, teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, kehittämisen ja toimittamisen kanssa, jotka tarjoavat merkittäviä etuja kuluttajille ja parantavat elintarvikkeiden arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä. Lisäksi on tarpeen edistää käyttäytymismuutoksia elintarvikkeiden kulutuksessa ja tuotantomalleissa sekä saada mukaan alkutuottajat, teollisuus (pk-yritykset mukaan lukien), vähittäiskauppiaat, elintarviketoimialat, kuluttajat ja julkiset palvelut.

Väestönkasvun, resurssien niukkuuden ja liikakäytön, ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutukset aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät elintarvikejärjestelmän muutosta (FOOD 2030).20 Nykyinen elintarviketuotanto ja -kulutus ovat suurelta osin kestämättömiä, ja aliravitsemuksen taakka on kaksitahoinen: samaan aikaan esiintyy sekä aliravitsemusta että lihavuutta. Tulevien elintarvikejärjestelmien on pyrittävä hiilineutraaliuteen ja toimitettava riittävän turvallisia, terveellisiä ja laadukkaita elintarvikkeita kaikille. Tämä edellyttää resurssitehokkuutta, kestävyyttä (mukaan luettuina kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden syntymisen vähentäminen), yhteyksien luomista maa- ja vesiympäristöjen välille, elintarvikehävikin vähentämistä, elintarvikkeiden kokotuotannon lisäämistä ja sitä, että ”elintarvikkeiden koko arvoketju” ulottuu tuottajilta kuluttajille ja toisinpäin. Tämän on tapahduttava yhdessä tulevaisuuden elintarviketurvallisuusjärjestelmän kehittämisen kanssa sekä sellaisten työkalujen, teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, kehittämisen ja toimittamisen kanssa, jotka tarjoavat merkittäviä etuja kuluttajille ja parantavat elintarvikkeiden arvoketjun kilpailukykyä, tehokkuutta ja kestävyyttä. Lisäksi on tarpeen edistää käyttäytymismuutoksia elintarvikkeiden kulutuksessa ja tuotantomalleissa, esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen avulla, sekä saada paremmin mukaan kaikki toimijat, kuten kuluttajat, alkutuottajat, teollisuus (pk-yritykset mukaan lukien), vähittäiskauppiaat, elintarviketoimialat, kuluttajat ja julkiset palvelut.

__________________

__________________

20 SWD(2016) 319 final: Euroopan elintarvike- ja ravitsemusturvan tutkimus ja innovointi

20 SWD(2016) 319 final: Euroopan elintarvike- ja ravitsemusturvan tutkimus ja innovointi

Tarkistus    171

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Ihmisten hyvinvointia edistävät kestävät ja terveelliset ruokavaliot koko heidän elämänsä ajan;

–  Ihmisten hyvinvointia edistävät kestävät ja terveelliset ruokavaliot koko heidän elämänsä ajan; sen varmistaminen, että elintarvikkeiden tuotanto- ja jalostusjärjestelmät suunnitellaan alusta alkaen ravitsemustarpeet huomioon ottaen;

Tarkistus    172

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 1 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Uusien genomiikka- ja metabolomiikkatekniikoiden käyttö koko maailman väestön erilaisten ravitsemuksellisten tarpeiden tunnistamisessa ja näiden tarpeiden täyttämisessä;

Tarkistus    173

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Yksilöllinen ravitsemus erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, jotta lievennetään ruokavalioon ja tarttumattomiin tauteihin liittyviä riskitekijöitä;

–  Uudet ravitsemukseen liittyvät lähestymistavat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, jotta lievennetään ruokavalioon ja tarttumattomiin tauteihin, ruoka-aineintoleranssit mukaan lukien, liittyviä riskitekijöitä;

Tarkistus    174

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Kuluttajien käyttäytyminen, elämäntapa ja motiivit, sosiaalisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen terveyden ja ympäristön kestävyyden parantamiseksi elintarvikkeiden koko arvoketjussa;

–  Kuluttajien käyttäytyminen, elämäntapa ja motiivit, joita analysoidaan monialaisesta näkökulmasta (psykologisesta ja kulttuurisesta), sosiaalisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen terveyden ja ympäristön kestävyyden parantamiseksi elintarvikkeiden koko arvoketjussa;

Tarkistus    175

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Nykyaikaiset elintarviketurvallisuus- ja todentamisjärjestelmät, jotka lisäävät kuluttajien luottamusta elintarvikejärjestelmään;

–  Nykyaikaiset elintarviketurvallisuus-, jäljitettävyys- ja todentamisjärjestelmät, jotka lisäävät kuluttajien luottamusta elintarvikejärjestelmään;

Tarkistus    176

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Valkuaislähteiden tunnistaminen ja valkuaiskasvien kehittäminen edelleen sekä niiden jalostaminen elintarvike- ja rehukäyttöön;

Tarkistus    177

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 6 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Ympäristön kannalta kestävät, kiertoon perustuvat ja resurssitehokkaat, maalta ja mereltä peräisin olevat elintarvikejärjestelmät, joissa pyritään siihen, ettei elintarvikejätettä synny koko elintarvikejärjestelmässä, käyttämällä uudelleen elintarvikkeita ja biomassaa ja kierrättämällä elintarvikejätteitä sekä uusien elintarvikepakkausten ja yksilöllisten ja paikallisten elintarvikkeiden kysynnän avulla;

–  Ympäristön kannalta kestävät, kiertoon perustuvat ja resurssitehokkaat, maa- ja vesiympäristöistä peräisin olevat elintarvikejärjestelmät, joissa pyritään siihen, ettei elintarvikejätettä synny koko elintarvikejärjestelmässä, käyttämällä uudelleen elintarvikkeita ja biomassaa ja kierrättämällä elintarvikejätteitä sekä uusien elintarvikepakkausten ja yksilöllisten ja paikallisten elintarvikkeiden kysynnän avulla;

Tarkistus    178

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 7 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Innovointi- ja elintarvikejärjestelmät paikan päällä tapahtuvalle innovoinnille ja yhteisöjen voimaannuttaminen, reilun kaupan ja hinnoittelun edistäminen, osallisuus ja kestävyys teollisuuden, paikallisviranomaisten, tutkijoiden ja yhteiskunnan välisten kumppanuuksien avulla.

–  Innovointi- ja elintarvikejärjestelmät paikan päällä tapahtuvalle innovoinnille ja yhteisöjen voimaannuttaminen, reilun kaupan ja hinnoittelun edistäminen, osallisuus ja kestävyys teollisuudenalojen, paikallisviranomaisten, tutkijoiden ja yhteiskunnan välisten kumppanuuksien;

Tarkistus    179

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 7 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Kiertotalouteen perustuvan biotalouden kehittäminen ja elintarvikkeiden tuotanto- ja jalostussyklien maksimointi, jotta voidaan optimoida resurssien arvo ja minimoida ympäristövaikutukset.

Tarkistus    180

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Biopohjainen innovointi luo perustan siirtymiselle pois fossiilipohjaisesta taloudesta. Se kattaa biomassan kestävän hankinnan ja teollisen jalostamisen sekä maalta ja mereltä saatavan biomassan muuntamisen biomateriaaleiksi ja -tuotteiksi. Se hyödyntää myös elollisten luonnonvarojen, biotieteiden ja teollisen bioteknologian mahdollisuuksia uusien löytöjen, tuotteiden ja prosessien kannalta. Biopohjainen innovointi, mukaan lukien teknologiat, voi tuoda uusia taloudellisia toimintoja ja työllisyyttä alueille ja kaupunkeihin, edistää maaseudun ja rannikkoalueiden elvyttämistä ja vahvistaa biotalouden kiertoa.

Biopohjainen innovointi luo perustan siirtymiselle pois fossiilipohjaisesta taloudesta. Se kattaa biomassan kestävän hankinnan ja teollisen jalostamisen sekä maalta ja vedestä saatavan biomassan muuntamisen biomateriaaleiksi ja -tuotteiksi. Se hyödyntää myös elollisten luonnonvarojen, biotieteiden ja teollisen bioteknologian sekä käynnissä olevan standardointityön mahdollisuuksia uusien löytöjen, tuotteiden ja prosessien kannalta. Biopohjainen innovointi, mukaan lukien teknologiat, voi tuoda uusia taloudellisia toimintoja ja työllisyyttä alueille ja kaupunkeihin, edistää maaseudun ja rannikkoalueiden elvyttämistä ja vahvistaa biotalouden kiertoa, mikä tukee siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan.

Tarkistus    181

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Biopohjaiset innovointijärjestelmät edellyttävät yhteistyötä alojen ja arvoketjujen poikki. Biomassan eri lähteiden mahdollinen vaikutus on arvioitava huolellisesti.

Tarkistus    182

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Kestävät biomassan hankinta- ja tuotantojärjestelmät, joissa keskitytään korkean arvon omaaviin sovelluksiin ja käyttötarkoituksiin, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen, vaikutuksiin, joita aiheutuu ilmastoon ja biologisen monimuotoisuuden vähentämisen torjumisen tavoitteisiin ja yleiseen resurssitehokkuuteen;

–  Kestävät ja oikeudenmukaiset biomassan hankinta- ja tuotantojärjestelmät, joissa keskitytään korkean arvon omaaviin sovelluksiin ja käyttötarkoituksiin, sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen, vaikutuksiin, joita aiheutuu ilmastoon ja biologisen monimuotoisuuden vähentämisen torjumisen tavoitteisiin ja yleiseen resurssitehokkuuteen;

Tarkistus    183

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Biopohjaiset arvoketjut, materiaalit, mukaan lukien luontoa jäljittelevät materiaalit, tuotteet ja prosessit, joilla on uusia ominaisuuksia, toimintoja ja parannettu kestävyys (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen), edistämällä biomassaa laajemmin käyttävien, kehittyneiden biojalostamojen kehittämistä;

–  Biopohjaiset arvoketjut, materiaalit, mukaan lukien luontoa jäljittelevät materiaalit, tuotteet ja prosessit, joilla on uusia ominaisuuksia, toimintoja ja parannettu kestävyys (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen), edistämällä biomassaa laajemmin käyttävien, kehittyneiden biojalostamojen kehittämistä ja kehittämällä edelleen olemassa olevia ja uusia biogeenisiä polttoaineita; biopohjaisten jätteiden ja sivuvirtojen tehokkaampi käyttö;

Tarkistus    184

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Bioteknologia, mukaan lukien monialainen huipputason bioteknologia, jota sovelletaan kilpailukykyisiin, kestäviin ja uusiin teollisiin prosesseihin, ympäristöpalveluihin ja kulutustuotteisiin21;

–  Bioteknologia, mukaan lukien monialainen huipputason bioteknologia, jota sovelletaan kilpailukykyisiin, kestäviin ja uusiin maatalouden, teollisiin prosesseihin, ympäristöpalveluihin ja kulutustuotteisiin21;

__________________

__________________

21 Terveysalan bioteknologian sovelluksia käsitellään tämän pilarin terveysklusterissa.

21 Terveysalan bioteknologian sovelluksia käsitellään tämän pilarin terveysklusterissa.

Tarkistus    185

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 kohta – 5 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Bioperäisen talouden kiertomaisuus, joka toteutuu teknologisen, systemaattisen, sosiaalisen ja liiketoimintamallin innovoinnin kautta, kasvattaa radikaalisti elollisten luonnonvarojen yksikkökohtaista arvoa, kun kyseiset luonnonvarat pidetään taloudessa pidempään ja tuetaan biomassan porrastetun käytön periaatetta tutkimuksen ja innovoinnin avulla;

–  Bioperäisen talouden kiertomaisuus, joka toteutuu teknologisen, systemaattisen, sosiaalisen ja liiketoimintamallin innovoinnin kautta, kasvattaa elollisten luonnonvarojen yksikkökohtaista arvoa, kun kyseiset luonnonvarat pidetään taloudessa pidempään ja tuetaan siirtymistä kohti kestäviä materiaaleja ja biomassan porrastetun käytön periaatetta tutkimuksen ja innovoinnin avulla;

Tarkistus    186

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 kohta – 5 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Biopohjaiset arvoketjut, mukaan lukien uudet innovatiiviset materiaalit, materiaaliyhdistelmät ja muut innovatiiviset konseptit ja tuotteet;

Tarkistus    187

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Kiertomaiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät tarjoavat etuja Euroopan taloudelle vähentämällä riippuvuutta luonnonvaroista ja lisäämällä yritysten kilpailukykyä. Ne tarjoavat etuja myös Euroopan kansalaisille luomalla uusia työpaikkoja ja vähentämällä ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia paineita. Teollisuuden muutosten lisäksi siirtyminen vähäpäästöiseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen edellyttää myös laajempaa järjestelmän muutosta, jonka on perustuttava järjestelmällisiin ekoinnovatiivisiin ratkaisuihin, uusiin liiketoimintamalleihin, markkinoihin ja investointeihin. Ne mahdollistavat infrastruktuurin, sosiaaliset innovointimuutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä hallinnointimallit, jotka edistävät useiden sidosryhmien yhteistyötä sen varmistamiseksi, että tavoitellulla järjestelmämuutoksella saavutetaan paremmat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tulokset22. Kansainvälisen yhteistyön avaaminen on tärkeää tiedon vertailukelpoisuuden, tuottamisen ja jakamisen sekä toimien päällekkäisyyksien välttämisen takia esimerkiksi kansainvälisten aloitteiden, kuten kansainvälisten luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin, kautta.

Kiertomaiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät tarjoavat etuja Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle vähentämällä riippuvuutta luonnonvaroista ja lisäämällä yritysten kilpailukykyä. Ne tarjoavat etuja myös Euroopan kansalaisille luomalla uusia työpaikkoja ja vähentämällä ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia paineita. Teollisuuden muutosten lisäksi siirtyminen vähäpäästöiseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen edellyttää myös laajempaa järjestelmän muutosta, jonka on perustuttava järjestelmällisiin ekoinnovatiivisiin ratkaisuihin, uusiin liiketoimintamalleihin, markkinoihin ja investointeihin ja standardien tarkistamiseen tai uusien standardien kehittämiseen. Ne mahdollistavat infrastruktuurin, sosiaaliset innovointimuutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä hallinnointimallit, jotka edistävät useiden sidosryhmien yhteistyötä sen varmistamiseksi, että tavoitellulla järjestelmämuutoksella saavutetaan paremmat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tulokset22. Kansainvälisen yhteistyön avaaminen voi olla tarpeen mukaan tärkeää tiedon vertailukelpoisuuden, tuottamisen ja jakamisen sekä toimien päällekkäisyyksien välttämisen takia esimerkiksi kansainvälisten aloitteiden, kuten kansainvälisten luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin, kautta.

__________________

__________________

22 Kehämäisten järjestelmien toiminnot täydentävät digitaalisen ja teollisuuden klusterin vähähiilistä ja puhdasta teollisuutta.

22 Kehämäisten järjestelmien toiminnot täydentävät digitaalisen ja teollisuuden klusterin vähähiilistä ja puhdasta teollisuutta.

Tarkistus    188

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Systeeminen siirtyminen resurssitehokkaaseen kiertotalouteen, uudet paradigmat kuluttajien vuorovaikutuksessa, uudet liiketoimintamallit resurssitehokkuutta ja ympäristötehokkuutta varten; tuotteet ja palvelut, jotka edistävät resurssitehokkuutta koko elinkaaren ajan; jakelu-, uudelleenkäyttö-, korjaus-, uudelleenvalmistus-, kierrätys- ja kompostointijärjestelmät;

–  Systeeminen siirtyminen resurssitehokkaaseen kiertotalouteen, uudet paradigmat kuluttajien vuorovaikutuksessa, uudet liiketoimintamallit resurssi- ja energiatehokkuutta ja ympäristötehokkuutta varten; tuotteet ja palvelut, jotka edistävät resurssitehokkuutta koko elinkaaren ajan; jakelu-, uudelleenkäyttö-, korjaus-, uudelleenvalmistus-, kierrätys- ja kompostointijärjestelmät;

Tarkistus    189

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Ratkaisut kaupunkien, kaupunkien lähellä olevien alueiden kestävään ja uudistuvaan kehitykseen yhdentämällä kiertotalouden muutos luontoon perustuviin ratkaisuihin sekä teknologisiin, digitaalisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja alueellisiin hallinnointiin liittyviin innovaatioihin;

–  Ratkaisut kaupunkien, kaupunkien lähellä olevien alueiden ja maaseudun kestävään ja uudistuvaan kehitykseen yhdentämällä kiertotalouden muutos luontoon perustuviin ratkaisuihin sekä teknologisiin, digitaalisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja alueellisiin hallinnointiin liittyviin innovaatioihin;

Tarkistus    190

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 2 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Mukautuminen kokonaan kiertotalouteen perustuvaan lähestymistapaan, johon kuuluu innovatiivisia jätehuolto- ja jätteenkäsittelyratkaisuja ja jonka avulla voidaan ottaa talteen resurssit ja ravinteet, sekä elintarvikejätehuolto kaupunkialueilla;

Tarkistus    191

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Ekoinnovointi vaarallisten aineiden ja kemikaalien aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi; etsitään myös kemikaalien, tuotteiden ja jätteiden välistä rajapintaa;

–  Ekoinnovointi vaarallisten aineiden ja kemikaalien aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi; etsitään myös ekosysteemien, kemikaalien, tuotteiden ja jätteiden välistä rajapintaa;

Tarkistus    192

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 2 kohta – 5 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Parannetaan ymmärrystä kannustimista ja esteistä, jotka liittyvät biopohjaisten tuotteiden käyttöönottoon, tutkimalla kiertotalouteen liittyviä merkintöjä, tuotemerkintöjä, normien soveltamista, sertifiointijärjestelmiä, julkisia hankintoja ja sääntelytoimintaa muun muassa kansainvälisen kilpailun näkökulmasta.

Tarkistus    193

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Korkealaatuinen ja luotettava näyttö on keskeistä ​​hyvien julkisten politiikkojen kannalta. Uudet aloitteet ja ehdotukset EU:n lainsäädännöstä edellyttävät avointa, kattavaa ja tasapainoista näyttöä, kun taas politiikkojen täytäntöönpano edellyttää näyttöä niiden vaikutusten ja edistymisen mittaamiseksi ja seuraamiseksi.

Korkealaatuinen ja luotettava näyttö on keskeistä ​​hyvien julkisten politiikkojen kannalta. Uudet aloitteet ja ehdotukset EU:n lainsäädännöstä edellyttävät avointa, kattavaa ja tasapainoista näyttöä, kun taas politiikkojen täytäntöönpano edellyttää näyttöä ja avoimuutta niiden vaikutusten ja edistymisen mittaamiseksi ja seuraamiseksi.

Tarkistus    194

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.1 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tietämys ja tieto lisääntyvät räjähdysmäisesti. Jotta poliittiset päättäjät voisivat tulkita ja hyödyntää tietoja, niitä on tarkistettava ja suodatettava. Lisäksi tarvitaan monialaisia tieteellisiä menetelmiä ja analyyttisiä välineitä kaikkien komission yksiköiden käyttöön, jotta voidaan erityisesti ennakoida tulevia yhteiskunnallisia haasteita ja tukea sääntelyn parantamista. Tähän sisältyy innovatiivisia prosesseja, jotta sidosryhmät ja kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon.

Tietämys ja tieto lisääntyvät räjähdysmäisesti. Jotta poliittiset päättäjät voisivat tulkita ja hyödyntää tietoja, niitä on tarkistettava ja suodatettava. Lisäksi tarvitaan monialaisia tieteellisiä menetelmiä ja analyyttisiä välineitä kaikkien komission yksiköiden käyttöön, jotta voidaan erityisesti ennakoida tulevia yhteiskunnallisia haasteita ja/tai reagoida niihin ajoissa ja tukea sääntelyn parantamista. Tähän sisältyy innovatiivisia prosesseja, jotta sidosryhmät ja kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon.

Tarkistus    195

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Tietojen hallinta, tietojen jakaminen ja johdonmukaisuus.

–  OIKEUDENMUKAINEN tietojen hallinta, tietojen jakaminen ja johdonmukaisuus.

Tarkistus    196

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

6.2.2.  Maailmanlaajuiset haasteet

6.2.2.  Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan kilpailukyky

Tarkistus    197

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Yhteinen tutkimuskeskus antaa panoksensa erityisiin EU:n politiikkoihin ja sitoumuksiin, joita käsitellään viidessä maailmanlaajuisten haasteiden klusterissa, ja erityisesti EU:n sitoumuksiin saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.

Yhteinen tutkimuskeskus antaa panoksensa erityisiin EU:n politiikkoihin ja sitoumuksiin, joita käsitellään kuudessa yhteiskunnallisten haasteiden klusterissa, ja erityisesti EU:n sitoumuksiin saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.

Tarkistus    198

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2.  Osallistava ja turvallinen yhteiskunta

2.  Osallistava ja luova yhteiskunta

Tarkistus    199

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Tutkimus, joka koskee epätasa-arvoa, köyhyyttä ja syrjäytymistä, sosiaalista liikkuvuutta, kulttuurien monimuotoisuutta ja taitoja; talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvien sosiaalisten, väestötieteellisten ja teknologisten muutosten arviointi;

–  Tutkimus, joka koskee epätasa-arvoa, köyhyyttä ja syrjäytymistä, sosiaalista liikkuvuutta, kulttuurien monimuotoisuutta ja taitoja; talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvien sosiaalisten, väestötieteellisten, maantieteellisten ja teknologisten muutosten arviointi;

Tarkistus    200

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Tuki kulttuuriperinnön säilyttämiselle;

–  Kulttuurialan ja luovien alojen taloudellista ja sosiaalista panosta koskeva tutkimus, mukaan lukien tilastojen laatiminen ja tuki aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämiselle;

Tarkistus    201

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  Tutkimus tieteellisten ja teknologisten muutosten yhteiskunnallisista vaikutuksista jäsenvaltioihin ja alueisiin, kansalaiset mukaan luettuna;

Tarkistus    202

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Turvallinen yhteiskunta

Tarkistus    203

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 3 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3.  Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus

3.  Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala

Tarkistus    204

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 3 alakohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

  Nanoteknologian ja muiden kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden tutkimus;

Poistetaan.

 

 

Tarkistus    205

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Tuki EU:n ilmasto-, energia- ja liikennepolitiikkojen täytäntöönpanolle, siirtymiselle vähähiiliseen talouteen ja strategioille irtautumiseksi hiilestä vuoteen 2050 mennessä; yhdennettyjen kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien analyysi; hiilestä irtautumisen suunnitelmien arviointi kaikilla aloilla, mukaan lukien maatalous sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous;

–  Tuki EU:n ilmasto-, energia- ja liikennepolitiikkojen täytäntöönpanolle, skenaarioiden avaamiselle siirtymiselle kohti kasvihuonekaasupäästötöntä taloutta, vähähiiliset teknologiat mukaan lukien, ja strategioille irtautumiseksi hiilestä; yhdennettyjen kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien analyysi; hiilestä irtautumisen suunnitelmien arviointi kaikilla aloilla, mukaan lukien maatalous sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous;

Tarkistus    206

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Haavoittuvien ekosysteemien ja kriittisten talouden alojen ja infrastruktuurien riskinarviointi, jossa keskitytään sopeutumisstrategioihin;

–  Haavoittuvien ekosysteemien ja kriittisten talouden alojen ja infrastruktuurien riskien ja mahdollisten ratkaisujen arviointi, jossa keskitytään hillitsemis- ja sopeutumisstrategioihin;

Tarkistus    207

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Energiaunionin tutkimus- ja innovointiulottuvuuden analyysi; EU:n kilpailukyvyn arviointi maailmanlaajuisilla puhtaan energian markkinoilla;

–  Energiaunionin tutkimus- ja innovointiulottuvuuden analyysi; EU:n kilpailukyvyn arviointi maailmanlaajuisilla puhtaan energian, etenkin uusiutuvien energiamuotojen, markkinoilla;

Tarkistus    208

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 alakohta – 5 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Rakennusten, älykkäiden ja kestävien kaupunkien sekä teollisuuden energiankäytön arviointi;

–  Rakennusten, älykkäiden ja kestävien kaupunkien sekä teollisuuden energiankäytön ja ilmastonmuutoksen hillitsemispotentiaalin arviointi;

Tarkistus    209

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 alakohta – 8 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Tuki energiasiirtymälle, mukaan lukien kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus sekä puhdas energia EU:n saarille, herkille alueille ja Afrikalle;

–  Tuki siirtymiselle kohti vähähiilisiä energiajärjestelmiä, mukaan lukien erittäin tehokkaat ja uusiutuviin lähteisiin perustuvat järjestelmät;

Tarkistus    210

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 5 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

5.  Elintarvikkeet ja luonnonvarat

5.  Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous

Tarkistus    211

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 5 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Tutkimus, joka liittyy maahan, maaperään, metsätalouteen, veteen ja merien luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja biologiseen monimuotoisuuteen, jotta voidaan tukea luonnon pääoman tehokasta säilyttämistä, korjaamista ja kestävää käyttöä, mukaan lukien kestävä luonnonvarojen hallinta Afrikassa;

–  Tutkimus, joka liittyy maahan, maaperään, metsätalouteen, veteen ja merien luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja biologiseen monimuotoisuuteen, jotta voidaan tukea luonnon pääoman tehokasta säilyttämistä, korjaamista ja kestävää käyttöä, mukaan lukien oikeudenmukainen ja kestävä luonnonvarojen hallinta Afrikassa;

Tarkistus    212

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 5 alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Ilmastonmuutoksen arviointi ja mahdolliset hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteet maatalous- ja kalastuspolitiikassa, mukaan lukien elintarviketurva;

–  Ilmastonmuutoksen arviointi ja mahdolliset hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteet maatalous-, kalastus- ja metsätalouspolitiikassa, mukaan lukien elintarviketurva;

Tarkistus    213

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 5 alakohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  EU:n ja naapurimaiden maatalousresurssien seuranta ja ennustaminen;

–  EU:n ja naapurimaiden maa- ja metsätalousresurssien seuranta ja ennustaminen;

Tarkistus    214

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.3 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Yhteinen tutkimuskeskus edistää innovointia ja teknologiansiirtoa. Se tukee sisämarkkinoiden toimintaa ja unionin talouden hallintaa. Se edistää sellaisten politiikkojen kehittämistä ja seurantaa, jotka kohdistuvat entistä sosiaalisempaan ja kestävämpään Eurooppaan. Se tukee EU:n ulkoista ulottuvuutta ja kansainvälisiä tavoitteita sekä auttaa edistämään hyvää hallintotapaa. Hyvin toimivat sisämarkkinat, joilla on vahva talouden ohjausjärjestelmä ja oikeudenmukainen sosiaalinen järjestelmä, edistävät innovointia ja kilpailukykyä.

Yhteinen tutkimuskeskus edistää innovointia ja teknologiansiirtoa. Se tukee sisämarkkinoiden toimintaa ja unionin talouden hallintaa. Se edistää sellaisten politiikkojen kehittämistä ja seurantaa, jotka kohdistuvat entistä sosiaalisempaan ja kestävämpään Eurooppaan. Se tukee EU:n ulkoista ulottuvuutta ja kansainvälisiä tavoitteita sekä auttaa edistämään hyvää hallintotapaa. Hyvin toimivat sisämarkkinat, joilla on vahva talouden ohjausjärjestelmä ja oikeudenmukainen sosiaalinen järjestelmä, edistävät innovointia, kilpailukykyä, työpaikkojen luomista, sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia.

Tarkistus    215

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.4 alakohta – 2 kohta – 5 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Avoin tiede ja avoimet tiedot.

–  Avoin tiede ja avoimet FAIR-periaatteiden mukaiset tiedot.

Tarkistus    216

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.5 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Alueellisten ja kaupunkipolitiikkojen täytäntöönpano, älykkäät erikoistumisstrategiat, strategiat siirtymäalueiden taloudelliseen muutokseen, yhdennetyt kaupunkikehitysstrategiat ja -tiedot;

–  Alueellisten ja kaupunkipolitiikkojen täytäntöönpano, älykkäät erikoistumisstrategiat, strategiat siirtymäalueiden taloudelliseen muutokseen, yhdennetyt kaupunkien ja maaseudun kehitysstrategiat ja -tiedot;

Tarkistus    217

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III

Komission teksti

Tarkistus

III PILARI  AVOIN INNOVOINTI

III PILARI  INNOVOIVA EUROOPPA

Avoin innovointi on ratkaisevan tärkeää EU:lle, jotta se voi jatkossakin luoda vaurautta kansalaisilleen ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Sen toteuttaminen edellyttää järjestelmällistä, monialaista ja monipuolista lähestymistapaa. Euroopan taloudellinen kehitys, sosiaalinen hyvinvointi ja elämänlaatu perustuvat sen kykyyn parantaa tuottavuutta ja kasvua, mikä vuorostaan riippuu voimakkaasti sen innovointikyvystä. Innovointi on keskeinen tekijä myös EU: n edessä olevien tärkeiden haasteiden ratkaisemisessa.

Avoin innovointi on ratkaisevan tärkeää EU:lle, jotta se voi jatkossakin luoda vaurautta kansalaisilleen ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Sen toteuttaminen edellyttää järjestelmällistä, monialaista ja monipuolista lähestymistapaa. Euroopan taloudellinen kehitys, sosiaalinen hyvinvointi ja elämänlaatu perustuvat sen kykyyn parantaa tuottavuutta ja kasvua, mikä vuorostaan riippuu voimakkaasti sen innovointikyvystä. Innovointi on keskeinen tekijä myös EU:n edessä olevien tärkeiden haasteiden ratkaisemisessa.

Innovointi on myös Euroopan horisontti -puiteohjelman ydin, kuten se on ollut aiemmissakin ohjelmissa. Uusien ideoiden, tuotteiden ja prosessien etsiminen on Euroopan horisontti -puiteohjelman tavoitteiden ja toimintatapojen perustana aina strategisesta ohjelmoinnista ehdotuspyyntöihin, ja se on mukana kaikissa tuetuissa hankkeissa niiden alusta loppuun saakka, ”sinisen taivaan” tutkimuksesta teollisiin tai teknologisiin etenemissuunnitelmiin ja missioihin.

Innovointi on myös Euroopan horisontti -puiteohjelman ydin, kuten se on ollut aiemmissakin ohjelmissa. Uusien ideoiden, tuotteiden ja prosessien etsiminen on Euroopan horisontti -puiteohjelman tavoitteiden ja toimintatapojen perustana aina strategisesta ohjelmoinnista ehdotuspyyntöihin, ja se on mukana kaikissa tuetuissa hankkeissa niiden alusta loppuun saakka, ”sinisen taivaan” tutkimuksesta teollisiin tai teknologisiin etenemissuunnitelmiin ja missioihin.

Innovointi ansaitsee kuitenkin vielä erityistoimenpiteitä, sillä EU:n on päättäväisesti parannettava edellytyksiä ja ympäristöä, joissa Euroopan innovaatiotoiminta voi menestyä, jotta toimijat jakavat ideoita nopeasti innovointiekosysteemissä ja uudet ideat ja teknologiat muutetaan viipymättä tulevaisuuden tuotteiksi ja palveluiksi, joita EU tarvitsee päästäkseen tavoitteisiin.

Innovointi ansaitsee kuitenkin vielä erityistoimenpiteitä, sillä EU:n on päättäväisesti parannettava edellytyksiä ja ympäristöä, joissa Euroopan innovaatiotoiminta voi menestyä, jotta toimijat jakavat ideoita nopeasti innovointiekosysteemissä ja uudet ideat ja teknologiat muutetaan viipymättä tulevaisuuden tuotteiksi ja palveluiksi, joita EU tarvitsee päästäkseen tavoitteisiin.

Viime vuosikymmenien aikana on nähty merkittävien ja maailmanlaajuisten uusien markkinoiden syntyminen viihde-, media-, terveydenhuolto-, majoitus- ja vähittäismyyntialoilla. Nämä markkinat perustuvat tieto- ja viestintätekniikan, biotekniikan, internetin ja alustatalouden läpimurtoinnovaatioihin. Näitä markkinoita luovia innovaatioita, jotka vaikuttavat koko EU:n talouteen, käyttävät nopeasti kasvavat ja usein myös uudet yritykset. Mutta vain muutamat niistä ovat peräisin EU:sta.

Viime vuosikymmenien aikana on nähty merkittävien ja maailmanlaajuisten uusien markkinoiden syntyminen viihde-, media-, viestintä-, terveydenhuolto-, majoitus- ja vähittäismyyntialoilla. Nämä markkinat perustuvat tieto- ja viestintätekniikan, biotekniikan, internetin ja alustatalouden läpimurtoinnovaatioihin. Näitä markkinoita luovia innovaatioita, jotka vaikuttavat koko EU:n talouteen, käyttävät nopeasti kasvavat ja usein myös uudet yritykset. Mutta vain muutamat niistä ovat peräisin EU:sta.

Uusi maailmanlaajuinen läpimurtoinnovaatioiden aalto on kehittymässä, ja se perustuu ”syvällisemmän tekniikan” teknologioihin, kuten lohkoketjuihin, tekoälyyn, genomiikkaan ja robotiikkaan sekä muihin teknologioihin, jotka voivat tulla myös yksittäisiltä innovaattoreilta ja kansalaisyhteisöiltä. Niille on yhteistä se, että ne ovat muotoutumassa eri teknologioiden, teollisuudenalojen ja tieteenalojen välisessä risteyksessä, ne tarjoavat radikaalisti uusia tuote-, prosessi-, palvelu- ja liiketoimintayhdistelmiä ja niillä on mahdollisuuksia avata uusia markkinoita maailmanlaajuisesti. Ne vaikuttavat myös muihin aloihin, kuten valmistukseen, rahoituspalveluihin, liikenteeseen tai energiaan.

Uusi maailmanlaajuinen läpimurtoinnovaatioiden ja disruptiivisten innovaatioiden, myös sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden, aalto on kehittymässä, ja se perustuu ”syvällisemmän tekniikan” teknologioihin, kuten lohkoketjuihin, tekoälyyn, genomiikkaan ja robotiikkaan sekä muihin teknologioihin, jotka voivat tulla paitsi yrityksiltä tai tutkimusorganisaatioilta myös yksittäisiltä innovaattoreilta ja kansalaisyhteisöiltä. Niille on yhteistä se, että ne ovat muotoutumassa eri teknologioiden, teollisuudenalojen ja tieteenalojen välisessä risteyksessä, ne tarjoavat radikaalisti uusia tuote-, prosessi-, palvelu-, normi- ja liiketoimintayhdistelmiä ja niillä on mahdollisuuksia avata uusia markkinoita maailmanlaajuisesti. Ne vaikuttavat myös muihin aloihin, kuten valmistukseen, rahoituspalveluihin, liikenteeseen tai energiaan.

Euroopan on ratsastettava tuolla aallolla. Se on hyvissä asemissa, kun uusi aalto tulee ”syvällisen tekniikan” aloille, kuten tekoälyyn, kvanttiteknologioihin ja puhtaisiin energianlähteisiin, joissa Euroopalla on tiettyjä kilpailuetuja tieteen ja tietämyksen suhteen. Se voi myös rakentaa toimintansa tiiviiseen julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön (esimerkiksi terveydenhuollossa tai energiassa).

Euroopan on ratsastettava tuolla aallolla. Se on hyvissä asemissa, kun uusi aalto tulee ”syvällisen tekniikan” aloille, kuten tekoälyyn, kvanttiteknologioihin ja puhtaisiin energianlähteisiin, joissa Euroopalla on tiettyjä kilpailuetuja tieteen ja tietämyksen suhteen. Se voi myös rakentaa toimintansa tiiviiseen julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön (esimerkiksi terveydenhuollossa tai energiassa).

Jotta Eurooppa voisi johtaa uutta läpimurtoinnovaatiota, on vastattava seuraaviin haasteisiin:

Jotta Eurooppa voisi johtaa uutta läpimurtoinnovaatiota, on vastattava seuraaviin haasteisiin:

–   Parannetaan tieteen muutosta innovaatioiksi, jotta voidaan nopeuttaa ideoiden, teknologioiden ja kykyjen siirtämistä tutkimusperustasta start-up-yrityksiin ja teollisuuteen;

–   Parannetaan tieteen muutosta innovaatioiksi, jotta voidaan nopeuttaa ideoiden, teknologioiden ja kykyjen siirtämistä tutkimusperustasta start-up-yrityksiin ja teollisuuteen;

 

  Lisätään kaikentyyppisten innovoijien ja erityisesti start-up- ja pk-yritysten ja suurempien yritysten välistä yhteistyötä, mikä parantaa niiden liikkeelle panevaa voimaa ja luo uusia ekosysteemejä;

–   Nopeutetaan teollisuuden muutosta: Euroopan teollisuus on jäljessä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja laajentamisessa: 77 prosenttia nuorista ja suurista tutkimus- ja kehitystyötä tekevistä yrityksistä on Yhdysvalloissa tai Aasiassa ja vain 16 prosenttia on Euroopassa;

–   Nopeutetaan teollisuuden muutosta: Euroopan teollisuus on jäljessä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja laajentamisessa: 77 prosenttia nuorista ja suurista tutkimus- ja kehitystyötä tekevistä yrityksistä on Yhdysvalloissa tai Aasiassa ja vain 16 prosenttia on Euroopassa;

–   Lisätään riskirahoitusta rahoituksen puutteiden korjaamiseksi: Euroopan innovaattorit kärsivät riskirahoituksen vähäisestä tarjonnasta. Pääomasijoittaminen on keskeisessä asemassa läpimurtoinnovaatioiden muuttamisessa maailman johtaviksi yrityksiksi, mutta Euroopassa sen määrä on alle neljännes verrattuna Yhdysvaltojen ja Aasian määriin. Euroopan on kurottava umpeen ”kuoleman laakso”, jossa ideat ja innovaatiot eivät pääse markkinoille julkisen tuen ja yksityisten investointien välisen kuilun takia, erityisesti riskialttiiden läpimurtoinnovaatioiden ja pitkäaikaisten investointien osalta;

–   Lisätään riskirahoitusta rahoituksen puutteiden korjaamiseksi: Euroopan innovaattorit kärsivät riskirahoituksen vähäisestä tarjonnasta. Pääomasijoittaminen on keskeisessä asemassa läpimurtoinnovaatioiden muuttamisessa maailman johtaviksi yrityksiksi, mutta Euroopassa sen määrä on alle neljännes verrattuna Yhdysvaltojen ja Aasian määriin. Euroopan on kurottava umpeen ”kuoleman laakso”, jossa ideat ja innovaatiot eivät pääse markkinoille julkisen tuen ja yksityisten investointien välisen kuilun takia, erityisesti riskialttiiden läpimurtoinnovaatioiden ja pitkäaikaisten investointien osalta;

–   Parannetaan ja yksinkertaistetaan Euroopan toimintaympäristöä tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseksi ja tukemiseksi: rahoituslähteiden moninaisuus tarjoaa innovoijille monimutkaisen toimintaympäristön. EU:n toimissa on tehtävä yhteistyötä ja niitä on koordinoitava muiden aloitteiden kanssa eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella sekä yksityisellä ja julkisella tasolla, jotta parannetaan ja yhdenmukaistetaan valmiuksia ja tarjotaan kaikille eurooppalaisille innovoijille helppokulkuisia toimintaympäristöjä;

–   Parannetaan ja yksinkertaistetaan Euroopan toimintaympäristöä tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseksi ja tukemiseksi: rahoituslähteiden moninaisuus tarjoaa innovoijille monimutkaisen toimintaympäristön. EU:n toimissa on tehtävä yhteistyötä ja niitä on koordinoitava muiden aloitteiden kanssa eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella sekä yksityisellä ja julkisella tasolla, jotta parannetaan ja yhdenmukaistetaan valmiuksia ja tarjotaan kaikille eurooppalaisille innovoijille helppokulkuisia toimintaympäristöjä;

–   Korjataan innovaatioekosysteemin hajanaisuus. Vaikka Euroopalla on yhä useampia keskittymiä, ne eivät ole hyvin yhteydessä toisiinsa. Yritykset, joilla on kansainvälistä kasvupotentiaalia, joutuvat selviytymään kansallisten markkinoiden sirpaloitumisesta ja eri kielistä, yrityskulttuureista ja säännöistä.

–   Korjataan innovaatioekosysteemin hajanaisuus. Vaikka Euroopalla on yhä useampia keskittymiä, ne eivät ole hyvin yhteydessä toisiinsa. Yritykset, joilla on kansainvälistä kasvupotentiaalia, joutuvat selviytymään kansallisten markkinoiden sirpaloitumisesta ja eri kielistä, yrityskulttuureista ja säännöistä.

Jotta EU voi selviytyä uudesta maailmanlaajuisesta läpimurtoinnovaatioiden aallosta, sen tuki läpimurtoinnovoijille edellyttää joustavaa, yksinkertaista, saumatonta ja räätälöityä lähestymistapaa. Läpimurtoinnovaatioiden ja laajentumisyritysten kehittämisen ja käyttöönoton politiikan on oltava rohkeaa riskien ottamisessa, ja siinä on otettava huomioon edellä mainitut haasteet ja lisättävä arvoa yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamille innovointitoiminnoille.

Jotta EU voi selviytyä uudesta maailmanlaajuisesta läpimurtoinnovaatioiden aallosta, sen tuki läpimurtoinnovoijille edellyttää joustavaa, yksinkertaista, saumatonta ja räätälöityä lähestymistapaa. Läpimurtoinnovaatioiden ja laajentumisyritysten kehittämisen ja käyttöönoton politiikan on oltava rohkeaa riskien ottamisessa, ja siinä on otettava huomioon edellä mainitut haasteet ja lisättävä arvoa yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamille innovointitoiminnoille.

Euroopan horisontti -puiteohjelman avoimen innovoinnin pilarin tavoitteena on yhteistyössä muiden EU:n politiikkojen ja erityisesti InvestEU-ohjelman kanssa tuottaa tällaisia konkreettisia tuloksia. Se perustuu kokemuksiin, jotka on saatu aiemmista puiteohjelmista, erityisesti toimista, jotka koskevat tulevia teknologioita ja innovointia, (kuten tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (FET), ja nopeutetun innovoinnin väline (FTI)), ja pk-yrityksiä (kuten pk-väline), mutta myös yksityistä ja yritysrahoitusta (kuten seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan sisältyvä riskinjakorahoitusväline, Horisontti 2020 -ohjelma (InnovFin Equity)). Kaikki nämä ovat osa Euroopan innovaationeuvoston pilottitoimia kaudelle 2018-2020.

Euroopan horisontti -puiteohjelman Innovoiva Eurooppa -pilarin tavoitteena on yhteistyössä muiden EU:n politiikkojen ja erityisesti InvestEU-ohjelman kanssa tuottaa tällaisia konkreettisia tuloksia. Se perustuu kokemuksiin, jotka on saatu aiemmista puiteohjelmista, erityisesti toimista, jotka koskevat tulevia teknologioita ja innovointia, (kuten tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (FET), ja nopeutetun innovoinnin väline (FTI)), ja pk-yrityksiä (kuten pk-väline), mutta myös yksityistä ja yritysrahoitusta (kuten seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan sisältyvä riskinjakorahoitusväline, Horisontti 2020 -ohjelma (InnovFin Equity)). Kaikki nämä ovat osa Euroopan innovaationeuvoston pilottitoimia kaudelle 2018-2020.

Näiden kokemusten perusteella tämän pilarin yhteydessä käynnistetään Euroopan innovaationeuvosto (EIC), joka edistää läpimurtoinnovaatioita, joihin liittyy nopeita laajentumismahdollisuuksia maailmanlaajuisella tasolla ja erityyppisiä tarkoituksia palvelevia toimintatyyppejä:

Näiden kokemusten perusteella tämän pilarin yhteydessä käynnistetään Euroopan innovaationeuvosto (EIC), joka edistää läpimurtotutkimusta ja -innovaatioita, joihin liittyy nopeita laajentumismahdollisuuksia maailmanlaajuisella tasolla ja erityyppisiä tarkoituksia palvelevia toimintatyyppejä:

–  Tuetaan tulevien ja kehittyvien läpimurtoinnovaatioiden kehittämistä;

–  Tuetaan tulevien ja kehittyvien läpimurtoinnovaatioiden kehittämistä muun muassa kohdennetun yhteistyötutkimuksen kautta;

 

  Edistetään innovaatioiden leviämistä ja käyttöönottoa teollisissa ja muissa taloudellisissa arvoketjuissa;

–   Korjataan rahoituksen puutteita, jotka liittyvät markkinoita luovien innovaatioiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja laajentamiseen;

–   Korjataan rahoituksen puutteita, jotka liittyvät markkinoita luovien innovaatioiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja laajentamiseen;

–   Lisätään EU:n innovointituen vaikutuksia ja näkyvyyttä.

–   Lisätään EU:n innovointituen vaikutuksia ja näkyvyyttä;

 

  Luodaan synergioita ohjelman muiden osien kanssa.

Vaikka Euroopan innovaationeuvosto tukee suoraan läpimurtoinnovaatioita, yleistä ympäristöä, joka vaalii ja tuottaa tällaisia eurooppalaisia innovaatioita, on edelleen kehitettävä ja parannettava: Sen on oltava yhteinen eurooppalainen pyrkimys tukea innovaatioita kaikkialla Euroopassa sekä kaikissa ulottuvuuksissa ja muodoissa, mukaan lukien täydentävät EU:n ja kansalliset politiikat ja resurssit aina kuin se on mahdollista. Siksi tässä pilarissa käsitellään myös seuraavia asioita:

Vaikka Euroopan innovaationeuvosto tukee suoraan läpimurtoinnovaatioita, yleistä ympäristöä, joka vaalii ja tuottaa tällaisia eurooppalaisia innovaatioita, on edelleen kehitettävä ja parannettava: Sen on oltava yhteinen eurooppalainen pyrkimys tukea innovaatioita kaikkialla Euroopassa sekä kaikissa ulottuvuuksissa ja muodoissa, mukaan lukien täydentävät EU:n ja kansalliset politiikat ja resurssit aina kuin se on mahdollista. Siksi tässä pilarissa käsitellään myös seuraavia asioita:

–   Uudistetut ja täydennetyt koordinointi- ja yhteistyömekanismit jäsenvaltioiden ja assosiaatiomaiden kanssa, mutta myös yksityisten aloitteiden kanssa, jotta voidaan tukea kaikentyyppisiä eurooppalaisia innovaatioekosysteemejä ja niiden toimijoita;

–   Uudistetut ja täydennetyt koordinointi- ja yhteistyömekanismit jäsenvaltioiden ja assosiaatiomaiden kanssa, mutta myös yksityisten aloitteiden kanssa, jotta voidaan tukea kaikentyyppisiä eurooppalaisia innovaatioekosysteemejä ja niiden toimijoita;

–  Tuki Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT) sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöille (KIC).

–  Tehostettu tuki Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT) sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöille (KIC).

Lisäksi jatkuvana pyrkimyksenä on parantaa riskirahoitusvalmiuksia tutkimusta ja innovointia varten Euroopassa ja siten tämä pilari toimii tarvittaessa yhdessä InvestEU-ohjelman kanssa. Horisontti 2020 InnovFin -ohjelmasta sekä ESIR-rahastosta saatujen onnistumisten ja kokemusten pohjalta InvestEU-ohjelmalla parannetaan riskirahoituksen saatavuutta rahoituskelpoisille tutkimusorganisaatioille, innovoijille ja yrittäjille, ja erityisesti pk-yrityksille ja pienille mid cap -yrityksille sekä sijoittajille.

Lisäksi jatkuvana pyrkimyksenä on parantaa riskirahoitusvalmiuksia tutkimusta ja innovointia varten Euroopassa ja siten tämä pilari toimii tarvittaessa yhdessä InvestEU-ohjelman kanssa. Horisontti 2020 InnovFin -ohjelmasta sekä ESIR-rahastosta saatujen onnistumisten ja kokemusten pohjalta InvestEU-ohjelmalla parannetaan riskirahoituksen saatavuutta rahoituskelpoisille tutkimusorganisaatioille, innovoijille ja yrittäjille, ja erityisesti pk-yrityksille ja pienille mid cap -yrityksille sekä sijoittajille.

Tarkistus    218

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EIC: n tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja ottaa käyttöön disruptiivista innovaatiota ja läpimurtoinnovaatioita (mukaan lukien teknologiat) ja tukea innovatiivisten yritysten nopeaa laajentumista EU: n ja kansainvälisellä tasolla ideoista markkinoille.

EIC:n tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja ottaa käyttöön disruptiivista innovaatiota ja läpimurtoinnovaatioita (mukaan lukien radikaalisti uudet teknologiat) ja tukea innovatiivisten yritysten nopeaa laajentumista EU:n ja kansainvälisellä tasolla ideoista markkinoille.

Tarkistus    219

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EIC toteutetaan ensisijaisesti kahden toisiaan täydentävän välineen avulla. Nämä ovat Pathfinder for Advanced Research -väline teknologisen kehityksen varhaisia vaiheita varten ja Accelerator -väline innovointia ja markkinoille saattamista koskevia toimia varten, mukaan lukien kaupallista käyttöönottoa edeltävissä vaiheissa ja yrityksen kasvaessa. Accelerator-välineen tarkoituksena on tarjota keskitetty palvelupiste ja yksi yhtenäinen menetelmä sekä yhdistettyä rahoitusta, jossa yhdistetään avustukset pääomainvestointeihin. Lisäksi se voi mahdollistaa lainat InvestEU-ohjelmassa.

EIC toteutetaan ensisijaisesti kahden toisiaan täydentävän välineen avulla. Nämä ovat EIC:n Pathfinder for Advanced Research -väline tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen varhaisia vaiheita varten ja EIC:n Accelerator-väline innovointia ja markkinoille saattamista koskevia toimia varten, mukaan lukien kaupallista käyttöönottoa edeltävissä vaiheissa ja yrityksen kasvaessa. Accelerator-välineen tarkoituksena on tarjota keskitetty palvelupiste ja yksi yhtenäinen menetelmä sekä yhdistettyä rahoitusta, jossa yhdistetään avustukset pääomainvestointeihin. Lisäksi se voi mahdollistaa lainat ja takuut InvestEU-ohjelmassa. Vähintään 70 prosenttia EIC:n talousarviosta on osoitettava startup-yrityksiin ja pk-yrityksiin.

Tarkistus    220

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 3 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Niissä keskitytään läpimurtoinnovaatioihin ja disruptiivisiin innovaatioihin, mukaan lukien sosiaaliset innovaatiot, joiden avulla on mahdollista luoda uusia markkinoita, toisin kuin ne, jotka keskittyvät parantamaan nykyisiä tuotteita, palveluita tai liiketoimintamalleja

–  Niissä keskitytään läpimurtoinnovaatioihin ja disruptiivisiin innovaatioihin, mukaan lukien sosiaaliset innovaatiot, joiden avulla on mahdollista luoda uusia markkinoita tai kehittää uusia ratkaisuja, sekä tutkimukseen, joka koskee mahdollisia radikaalisti uusia teknologioita;

Tarkistus    221

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 3 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Ne ovat lähinnä alhaalta ylöspäin suuntautuvia, avoimia kaikkien sektorien sekä tieteen, teknologian ja sovellusten alojen innovaatioille mutta mahdollistavat myös kohdennetun tuen nouseville läpimurto- tai disruptiivisille teknologioille, joilla on potentiaalista strategista merkitystä;

–  Ne ovat lähinnä alhaalta ylöspäin suuntautuvia, avoimia kaikkien sektorien sekä tieteen, teknologian ja sovellusten alojen kohdennetuille innovaatioille ja tutkimukselle mutta mahdollistavat myös kohdennetun tuen nouseville läpimurto- tai disruptiivisille teknologioille, joilla on potentiaalista strategista merkitystä;

Tarkistus    222

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 3 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Ne edistävät innovaatioita, jotka kattavat erilaisia tieteellisiä ja teknologisia aloja (esimerkiksi yhdistäen fysikaalisia ja digitaalisia aloja);

–  Ne edistävät innovaatioita ja tutkimusta, jotka kattavat erilaisia tieteellisiä ja teknologisia aloja (esimerkiksi yhdistäen fysikaalisia ja digitaalisia aloja);

Tarkistus    223

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 3 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Niissä keskitytään innovoijiin, yksinkertaistetaan menettelyjä ja hallinnollisia vaatimuksia hyödyntämällä haastattelujen käyttöä sovellusten arvioimiseksi ja nopean päätöksenteon varmistamiseksi;

–  Niissä keskitytään innovoijiin ja tutkijoihin, yksinkertaistetaan menettelyjä ja hallinnollisia vaatimuksia hyödyntämällä haastattelujen käyttöä sovellusten arvioimiseksi ja nopean päätöksenteon varmistamiseksi;

Tarkistus    224

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Taloudellisen tuen lisäksi innovoijat voivat käyttää Euroopan innovointineuvoston yritysneuvontapalveluja, jotka tarjoavat projekteille valmennukseen ja mentorointiin liittyvää sekä teknistä apua, ja yhdistävät innovoijia vertaisryhmien, teollisten yhteistyökumppaneiden ja sijoittajien kanssa. Innovoijien on myös helpompaa hyödyntää asiantuntemusta, laitoksia (kuten innovaatiokeskittymiä23) ja EU:n tukemien toimien yhteistyökumppaneita (myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimijoita, erityisesti sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta).

Taloudellisen tuen lisäksi innovoijat voivat käyttää Euroopan innovointineuvoston yritysneuvontapalveluja, jotka tarjoavat projekteille valmennukseen ja mentorointiin liittyvää sekä teknistä apua, ja yhdistävät innovoijia vertaisryhmien, teollisten yhteistyökumppaneiden ja sijoittajien kanssa. Innovoijien on myös helpompaa hyödyntää asiantuntemusta, laitoksia (kuten tutkimusinfrastruktuureja ja innovaatiokeskittymiä23) ja EU:n tukemien toimien yhteistyökumppaneita (myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimijoita, erityisesti sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta).

__________________

__________________

23 Nämä ovat julkisia tai yksityisiä tiloja, jotka tarjoavat mahdollisuuden saada uusinta tietoa ja asiantuntemusta digitaalisista ja niihin liittyvistä mahdollistavista tekniikoista, jotka ovat välttämättömiä yritysten kilpailukyvylle tuotannon, palvelujen ja liiketoimintaprosessien kannalta.

23 Nämä ovat julkisia tai yksityisiä tiloja, jotka tarjoavat mahdollisuuden saada uusinta tietoa ja asiantuntemusta digitaalisista ja niihin liittyvistä mahdollistavista tekniikoista, jotka ovat välttämättömiä yritysten kilpailukyvylle tuotannon, palvelujen ja liiketoimintaprosessien kannalta.

Tarkistus    225

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Erityistä huomiota kiinnitetään asianmukaisen ja tehokkaan täydentävyyden varmistamiseen yksittäisten tai verkottuneiden jäsenvaltioiden aloitteilla, myös Eurooppa-kumppanuuden muodossa.

Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään asianmukaisen ja tehokkaan täydentävyyden varmistamiseen yksittäisten tai verkottuneiden jäsenvaltioiden aloitteilla, myös eurooppalaisten kumppanuuksien muodossa.

Tarkistus    226

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.1.1.  Pathfinder for Advanced Research -väline

1.1.1.  EIC:n Pathfinder for Advanced Research -väline

Tarkistus    227

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.1 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Pathfinder-aloitteen kokonaistavoitteena on edistää mahdollisia markkinoita luovia innovaatioita, jotka syntyvät käänteentekevistä teknologisista ideoista, ja saattaa ne demonstrointivaiheeseen tai liiketoimintamalleiksi tai -strategioiksi, jotta Accelerator-väline tai muu markkinoiden käyttöönottoratkaisu voi hyödyntää niitä. Tätä tarkoitusta varten Pathfinder-aloite tukee aluksi tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen alkuvaihetta, mukaan lukien konseptin oikeaksi todistaminen ja prototyypit teknologian kelpoisuuden vahvistamiseksi.

Pathfinder-aloitteen kokonaistavoitteena on edistää mahdollisia markkinoita luovia innovaatioita, jotka syntyvät käänteentekevistä tieteellisistä ja teknologisista ideoista, ja saattaa ne demonstrointivaiheeseen tai liiketoimintamalleiksi tai -strategioiksi, jotta Accelerator-väline tai muu markkinoiden käyttöönottoratkaisu voi hyödyntää niitä. Tätä tarkoitusta varten Pathfinder-aloite tukee aluksi tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen alkuvaihetta, mukaan lukien pioneeritutkimus, konseptin oikeaksi todistaminen ja prototyypit teknologian kelpoisuuden vahvistamiseksi.

Tarkistus    228

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.1 alakohta – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Pathfinder-väline toteutetaan pääasiassa jatkuvien ja avointen ruohonjuuritason ehdotuspyyntöjen avulla, jotta se olisi täysin avoin laaja-alaisille tutkimuksille, onnekkaista sattumista aiheutuville mahdollisuuksille ja odottamattomille ideoille, käsitteille ja löydöille. Pathfinder-aloite tarjoaa myös kilpailukykyisiä haasteita keskeisten strategisten tavoitteille24, jotka vaativat syväteknologista ja radikaalia ajattelua. Valittujen hankkeiden uudelleenryhmittely aihekohtaisiin tai tavoitelähtöisiin toimialoihin mahdollistaa pyrkimysten kriittisen massan määrittämisen ja uusien monitieteisten tutkimusyhteisöjen jäsentämisen.

Pathfinder-väline toteutetaan pääasiassa sellaisten jatkuvien, kilpailuun perustuvien ja avointen ruohonjuuritason ehdotuspyyntöjen avulla, joissa on ehdotusten jättämisen määräajat, jotta se olisi täysin avoin laaja-alaisille tutkimuksille, onnekkaista sattumista aiheutuville mahdollisuuksille ja odottamattomille ideoille, käsitteille ja löydöille. Pathfinder-aloite tarjoaa myös kilpailukykyisiä haasteita keskeisten strategisten tavoitteille24, jotka vaativat syväteknologista ja radikaalia ajattelua. Valittujen hankkeiden uudelleenryhmittely aihekohtaisiin tai tavoitelähtöisiin toimialoihin mahdollistaa pyrkimysten kriittisen massan määrittämisen ja uusien monitieteisten tutkimusyhteisöjen jäsentämisen.

__________________

__________________

24 Näihin voivat kuulua muun muassa tekoäly, kvanttiteknologiat, biokontrollit tai toisen sukupolven digitaaliset kaksoset tai muut aiheet, jotka on yksilöity Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisessa ohjelmoinnissa (myös jäsenvaltioiden verkottuvissa ohjelmissa).

24 Näihin voivat kuulua muun muassa tekoäly, kvanttiteknologiat, biokontrollit tai toisen sukupolven digitaaliset kaksoset tai muut aiheet, jotka on yksilöity Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisessa ohjelmoinnissa (myös jäsenvaltioiden verkottuvissa ohjelmissa).

Tarkistus    229

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.1 alakohta – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Pathfinder -väline on avoin kaikentyyppisille innovoijille aina yksityishenkilöistä yliopistoihin, tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin, erityisesti start up -yrityksiin ja pk-yrityksiin sekä yksittäisistä edunsaajista monitieteellisiin yhteenliittymiin. Suuria yrityksiä ei sallita yksittäisten edunsaajien hankkeiden osalta. Pathfinder toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan Horisontti -ohjelman muiden osien kanssa, erityisesti Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA) ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa. Se toteutetaan myös läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ohjelmien ja toimien kanssa.

Pathfinder-väline on avoin kaikentyyppisille innovoijille aina yksityishenkilöistä yliopistoihin, tutkimus- ja teknologiaorganisaatioihin ja yrityksiin, erityisesti start up -yrityksiin ja pk-yrityksiin sekä yksittäisistä edunsaajista monitieteellisiin yhteenliittymiin. Suuria yrityksiä ei sallita yksittäisten edunsaajien hankkeiden osalta. Synergioiden varmistamiseksi ja päällekkäisyyden välttämiseksi Pathfinder toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan Horisontti -ohjelman muiden osien kanssa, erityisesti Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA) ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) kanssa. Se toteutetaan myös läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ohjelmien ja toimien kanssa.

Tarkistus    230

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Näin ollen Accelerator-välineestä annetaan taloudellista tukea innovoijille ja yrityksille, jotka eivät vielä ole kannattavia tai sijoittajia kiinnostavia, mutta joilla on kunnianhimoa kehittyä ja jotka haluat tuoda läpimurtoinnovaatiot EU:n ja kansainvälisille markkinoille ja ovat valmiita nopeaan kasvuun. Tätä tarkoitusta varten se hyödyntää Horisontti 2020 -puiteohjelman 2. ja 3. vaiheesta ja Horisontti 2020 InnovFin -ohjelmasta saatuja kokemuksia erityisesti lisäämällä muita kuin avustuksiin perustuvia osia ja kykyä tukea suurempia ja pidempiä investointeja.

Näin ollen Accelerator-välineestä annetaan taloudellista tukea innovoijille ja yrityksille, jotka eivät vielä ole kannattavia tai sijoittajia kiinnostavia, mutta joilla on kunnianhimoa kehittyä ja jotka haluat tuoda läpimurtoinnovaatiot EU:n ja kansainvälisille markkinoille ja ovat valmiita nopeaan kasvuun. Tätä tarkoitusta varten se hyödyntää Horisontti 2020 -puiteohjelman 2. ja 3. vaiheesta ja Horisontti 2020 InnovFin -ohjelmasta saatuja kokemuksia erityisesti lisäämällä muita kuin avustuksiin perustuvia osia ja kykyä tukea suurempia ja pidempiä investointeja. Yhteistyö EIT:n ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa sekä synergiat niiden katalysaattoreiden toimien kanssa on varmistettava.

Tarkistus    231

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 3 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  tuki pääoman sijoittamiseen27 tai muille takaisinmaksettaville muodoille siten, että innovointitoiminta voidaan kytkeä tehokkaaseen markkinoille saattamiseen, mukaan lukien laajentamiseen, tavalla, joka ei kata yksityisiä investointeja tai vääristä kilpailua sisämarkkinoilla. Tarvittaessa se auttaa innovoijaa saamaan InvestEU-ohjelman tarjoamaa velkarahoitusta (lainoja).

–  tuki pääoman sijoittamiseen27 tai muille takaisinmaksettaville muodoille siten, että innovointitoiminta voidaan kytkeä tehokkaaseen markkinoille saattamiseen, mukaan lukien laajentamiseen, tavalla, joka ei kata yksityisiä investointeja tai vääristä kilpailua sisämarkkinoilla. Tarvittaessa se auttaa innovoijaa saamaan InvestEU-ohjelman tarjoamaa velkarahoitusta (lainoja tai takuita).

__________________

__________________

27 Yleensä enintään 25 % äänivallasta. Poikkeustapauksissa EU voi turvata estävän vähemmistöosuuden hankkimisen eurooppalaisten etujen suojaamiseksi tärkeillä aloilla, kuten kyberturvallisuudessa.

27 Yleensä enintään 25 % äänivallasta. Poikkeustapauksissa EU voi turvata estävän vähemmistöosuuden hankkimisen eurooppalaisten etujen suojaamiseksi tärkeillä aloilla, kuten kyberturvallisuudessa.

Tarkistus    232

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tuki myönnetään yhdessä yhtenäisessä menettelyssä ja yhdellä päätöksellä, joka antaa tuetulle innovoijalle yhden kattavan sitoumuksen taloudellisiin resursseihin, jotka kattavat innovoinnin eri vaiheet, jotka liittyvät markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon mukaan lukien ennen kaupallistamista tarvittavat toimet. Myönnettyjen tukien täyteen toteutukseen sovelletaan välitavoitteita ja tarkistuksia. Rahoituksen yhdistäminen ja määrä sovitetaan yrityksen tarpeisiin, kokoon ja vaiheeseen, teknologian/innovoinnin luonteeseen ja innovaatiokierron pituuteen. Se kattaa rahoitustarpeet siihen asti, kunnes vaihtoehtoiset investointilähteet korvaavat ne.

Tuki myönnetään yhdessä yhtenäisessä menettelyssä ja yhdellä päätöksellä, joka antaa tuetulle innovoijalle yhden kattavan sitoumuksen taloudellisiin resursseihin, jotka kattavat innovoinnin eri vaiheet, jotka liittyvät markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon mukaan lukien ennen kaupallistamista tarvittavat toimet. Myönnettyjen tukien täyteen toteutukseen sovelletaan välitavoitteita ja tarkistuksia. Rahoituksen yhdistäminen ja määrä sovitetaan edunsaajan tarpeisiin, kokoon ja vaiheeseen, teknologian/innovoinnin luonteeseen ja innovaatiokierron pituuteen. Se kattaa rahoitustarpeet siihen asti, kunnes vaihtoehtoiset investointilähteet korvaavat ne.

Tarkistus    233

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Niiden innovaatioiden tuki, joilla on korkea teknologinen riski (”deep tech”), sisältää aina avustusosan, joka kattaa innovointitoiminnan. Jos erilaiset riskit (teknologiset, markkinoihin, sääntelyyn jne. liittyvät riskit) vähenevät, takaisin maksettavan ennakko-osuuden suhteellisen merkityksen odotetaan kasvavan.

Niiden innovaatioiden tuki, joilla on korkea riski (esimerkiksi ”deep tech”), sisältää aina avustusosan, joka kattaa innovointitoiminnan, joka voidaan suorittaa yhteistyössä kumppanina toimivien julkisten tutkimusorganisaatioiden kanssa tai alihankintana. Jos erilaiset riskit (teknologiset, markkinoihin, sääntelyyn jne. liittyvät riskit) vähenevät, takaisin maksettavan ennakko-osuuden suhteellisen merkityksen odotetaan kasvavan.

Tarkistus    234

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Accelerator-aloite toimii pääasiassa jatkuvasti avoimen ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan haun kautta. Se kohdennetaan yksittäisiin yrittäjiin (lähinnä start-up-yrityksiin ja pk-yrityksiin), ja erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin ja naispuolisiin innovoijiin. Tätä avointa ja alhaalta ylöspäin suunnattua hakua täydennetään kohdennetulla tuella läpimurto- tai disruptiivisille teknologioille, joilla on potentiaalista strategista merkitystä. Ehdotuksia voivat lähettää myös sijoittajat, mukaan lukien julkiset innovointivirastot, mutta tuki myönnetään yritykselle.

Accelerator-aloite toimii pääasiassa jatkuvasti avoimen, kilpailuun perustuvan ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan haun kautta, jossa on ehdotusten jättämisen määräajat. Se kohdennetaan yksittäisiin yrittäjiin (lähinnä start-up-yrityksiin ja pk-yrityksiin), ja erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin ja naispuolisiin innovoijiin. Tätä avointa ja alhaalta ylöspäin suunnattua hakua täydennetään kohdennetulla tuella läpimurto- tai disruptiivisille innovaatioille ja teknologioille, joilla on potentiaalista strategista merkitystä. Ehdotuksia voivat lähettää myös sijoittajat, mukaan lukien julkiset innovointivirastot, mutta tuki myönnetään yritykselle.

Tarkistus    235

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Accelerator mahdollistaa myös Pathfinder-välineestä, samanlaisista jäsenvaltioiden edistyneistä tutkimusohjelmista ja muista puiteohjelman pilareista peräisin olevien innovointien nopean käyttöönoton28. Tavoitteena on tukea kyseisten innovaatioiden markkinoille pääsemistä. Euroopan horisontti -puiteohjelman muiden pilarien sekä aiempien puiteohjelmien tukemien hankkeiden tunnistaminen perustuu asiaankuuluville menetelmille, jollainen on esimerkiksi innovaatiotutka.

Accelerator mahdollistaa myös Pathfinder-välineestä, samanlaisista jäsenvaltioiden edistyneistä tutkimusohjelmista, EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöistä ja muista puiteohjelman pilareista peräisin olevien innovointien nopean käyttöönoton28. Tavoitteena on tukea kyseisten innovaatioiden markkinoille pääsemistä. Euroopan horisontti -puiteohjelman muiden pilarien sekä aiempien puiteohjelmien tukemien hankkeiden tunnistaminen perustuu asiaankuuluville menetelmille, jollainen on esimerkiksi innovaatiotutka.

__________________

__________________

28 Esimerkiksi ERC Proof of Concept -hanke, projekteista, joita tuetaan globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky -pilarista, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöistä syntyvät start-up-yritykset, mukaan lukien Horisontti 2020 -toimet, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman pk-yritysten 2. vaiheen puitteissa valitut hankkeet ja siihen liittyvä huippuosaaminen, jota jäsenvaltiot rahoittavat, (nykyiset ja tulevat) eurooppalaiset kumppanuudet.

28 Esimerkiksi ERC Proof of Concept -hanke, projekteista, joita tuetaan Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky -pilarista, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöistä syntyvät start-up-yritykset, mukaan lukien Horisontti 2020 -toimet, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman pk-yritysten 2. vaiheen puitteissa valitut hankkeet ja siihen liittyvä huippuosaaminen, jota jäsenvaltiot rahoittavat, (nykyiset ja tulevat) eurooppalaiset kumppanuudet.

Tarkistus    236

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.3 alakohta – 1 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Euroopan innovaationeuvoston liiketoiminnan nopeuttamispalvelut, joilla tuetaan Pathfinder and Accelerator -välineiden toimintaa ja toimia. Tavoitteena on yhdistää Euroopan innovaationeuvoston rahoitettujen innovoijien yhteisö, mukaan lukien huippuosaamismerkki sijoittajille, yhteistyökumppaneille ja julkisille ostajille. Se tarjoaa erilaisia valmennus- ja mentorointipalveluita Euroopan innovaationeuvoston toimille. Se tarjoaa innovoijille pääsyn mahdollisten yhteistyökumppaneiden kansainvälisiin verkostoihin, myös teollisiin verkostoihin, jotta voidaan täydentää arvoketjua tai kehittää markkinamahdollisuuksia ja löytää sijoittajia ja muita yksityisen tai yrityksistä peräisin olevan rahoituksen lähteitä. Toiminta sisältää live-tapahtumia (esimerkiksi välitystapahtumat, pitching-tilaisuudet), mutta myös yhteensopivien alustojen kehittämistä tai nykyisten alustojen käyttämistä läheisessä suhteessa EU:n yksittäisen sijoitusrahaston ja EIP-ryhmän tukemiin rahoituksen välittäjiin. Nämä toimet edistävät myös tietojen vertaisvaihtoa oppimisen lähteenä innovointiekosysteemissä, mikä hyödyttää erityisesti Euroopan innovaationeuvoston korkean tason neuvoa-antavan elimen jäseniä ja Euroopan innovaationeuvoston Fellowship-tunnustuksen saajia.

–  Euroopan innovaationeuvoston liiketoiminnan nopeuttamispalvelut, joilla tuetaan Pathfinder and Accelerator -välineiden toimintaa ja toimia. Tavoitteena on yhdistää Euroopan innovaationeuvoston rahoitettujen innovoijien yhteisö, mukaan lukien huippuosaamismerkki sijoittajille, yhteistyökumppaneille sekä julkisille ja yksityisille ostajille. Se tarjoaa erilaisia valmennus- ja mentorointipalveluita Euroopan innovaationeuvoston toimille. Se tarjoaa innovoijille pääsyn mahdollisten yhteistyökumppaneiden kansainvälisiin verkostoihin, myös teollisiin verkostoihin, jotta voidaan täydentää arvoketjua tai kehittää markkinamahdollisuuksia ja löytää sijoittajia ja muita yksityisen tai yrityksistä peräisin olevan rahoituksen lähteitä. Toiminta sisältää live-tapahtumia (esimerkiksi välitystapahtumat, pitching-tilaisuudet), mutta myös yhteensopivien alustojen kehittämistä tai nykyisten alustojen käyttämistä läheisessä suhteessa EU:n yksittäisen sijoitusrahaston ja EIP-ryhmän tukemiin rahoituksen välittäjiin. Nämä toimet edistävät myös tietojen vertaisvaihtoa oppimisen lähteenä innovointiekosysteemissä, mikä hyödyttää erityisesti Euroopan innovaationeuvoston korkean tason neuvoa-antavan elimen jäseniä ja Euroopan innovaationeuvoston Fellowship-tunnustuksen saajia. Näillä läpimurtoinnovaatioihin ja korkean riskin innovaatioihin keskittyvillä muilla EIC:n toimilla täydennetään EIT:n vastaavaa toimivalikoimaa, joka koskee yrittäjiä, innovoijia ja startup-yrityksiä. EIC:tä kannustetaan hyödyntämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen asiantuntemusta ja kokemusta tarjotessaan tukea innovoijille.

Tarkistus    237

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.3 alakohta – 1 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  Euroopan innovaationeuvoston haasteilla eli kannustuspalkinnoilla kehitetään uusia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, tuodaan esille uusia toimijoita ja kehitetään uusia yhteisöjä. Euroopan innovaationeuvoston tunnustuspalkintoja ovat iCapital, sosiaalisen innovaation kannustinpalkinto ja naisten innovoijapalkinto.29 Palkintojen suunnittelu yhdistetään Euroopan innovaationeuvoston puiteohjelman muihin osiin, mukaan lukien missioihin ja muihin rahoituslaitoksiin. Mahdollisuuksia yhteistyöhön eri organisaatioiden (kuten yritysten, yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden, liiketoiminnan katalysaattoreiden, hyväntekeväisyysjärjestöjen ja säätiöiden kanssa), tutkitaan.

–  Euroopan innovaationeuvoston haasteilla eli kannustuspalkinnoilla kehitetään uusia läpimurtoinnovaatioita, tuodaan esille uusia toimijoita ja kehitetään uusia t&i-yhteisöjä ja -verkostoja sekä annetaan näkyvyyttä EU:n rahoituksella aikaansaaduille saavutuksille. Euroopan innovaationeuvoston tunnustuspalkintoja ovat iCapital, EU Challenge -palkinto, sosiaalisen innovaation kannustinpalkinto ja naisten innovoijapalkinto. 29 Palkintojen suunnittelu ja toteutus yhdistetään ohjelman muihin osiin, mukaan lukien missioihin ja EIT:hen, jotta varmistetaan täydentävyys ja vältetään päällekkäisyydet. Mahdollisuuksia yhteistyöhön eri organisaatioiden (kuten yritysten, yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden, liiketoiminnan katalysaattoreiden, hyväntekeväisyysjärjestöjen ja säätiöiden kanssa), tutkitaan.

__________________

__________________

29 Euroopan innovaationeuvoston palkinnot vastaavat Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa käynnistettyjen palkintojen hallinnoinnista ja tarjoavat uusien kannustus- ja tunnustuspalkintojen suunnittelun ja toteutuksen.

29 Euroopan innovaationeuvoston palkinnot vastaavat Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa käynnistettyjen palkintojen hallinnoinnista ja tarjoavat uusien kannustus- ja tunnustuspalkintojen suunnittelun ja toteutuksen.

Tarkistus    238

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan innovaationeuvoston korkean tason neuvoa-antava elin (Euroopan innovaationeuvoston johtokunta) avustaa komissiota Euroopan innovaationeuvoston toteuttamisessa. Euroopan innovaationeuvoston johtoryhmä antaa neuvoja koskien Euroopan innovaationeuvoston työohjelmia ja antaa aktiivisesti neuvoja myös johdolle sekä seuraa toimien toteuttamista. Sillä on viestintätehtävä ja sen jäsenet toimivat neuvoston ”suurlähettiläinä” innovoinnin edistämiseksi EU:ssa. Viestintäkanavia ovat muun muassa osallistumiset keskeisiin innovointitapahtumiin, sosiaalinen media, Euroopan innovaationeuvoston innovaattoreiden yhteisön perustaminen, toimiminen keskeisten tiedotusvälineiden kanssa keskittyen innovointiin sekä yhteiset tapahtumat yrityshautomoiden ja ”kiihdyttämöjen” kanssa.

Euroopan innovaationeuvoston korkean tason neuvoa-antava elin (Euroopan innovaationeuvoston johtokunta) avustaa komissiota Euroopan innovaationeuvoston toteuttamisessa. Se koostuu tämän päätöksen 9 artiklan mukaisesti edustajista, joihin kuuluu muun muassa innovaatiopolitiikan yliopistoasiantuntijoita, tutkimus- ja teknologiaorganisaatioita, yrittäjiä ja riskirahoittajia.

 

Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanoa varten komissio huolehtii Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan tuella seuraavista:

 

– erotetaan selkeästi tavoitellut kohderyhmät ja niiden erityistarpeet;

 

– määritetään tukiyhdistelmän (avustus, pääoma, laina, takaus) täytäntöönpanon yksityiskohdat;

 

– laaditaan vankka mekanismi välineiden järjestelmälliselle ja reaaliaikaiselle arvioinnille, jotta varmistetaan nopea poliittinen oppimisprosessi ja innovointimallien kehittäminen, mukaan lukien indikaattoreiden valinta ja täytäntöönpano;

 

– tehdään Euroopan innovaationeuvoston ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin välistä yhteistyötä täydentävyyden varmistamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi;

 

– määritellään tarkemmin ohjelmajohtajien tehtävät ja vastuualueet;

 

– laaditaan kuvaus riskipääomasijoittajia houkuttelevista välineistä korkean riskin hankkeissa;

 

– määritellään innovointitavoitteet tuotteiden, prosessien, markkinoinnin ja palvelujen kannalta;

 

– mitataan edunsaajien liikkeellepaneva voima.

 

Johtokunta antaa myös neuvoja Euroopan innovaationeuvoston työohjelmista, hallinnoinnista ja seurantatoimista. Sillä on viestintätehtävä ja sen jäsenet toimivat neuvoston ”suurlähettiläinä” innovoinnin edistämiseksi EU:ssa. Viestintäkanavia ovat muun muassa osallistumiset keskeisiin innovointitapahtumiin, sosiaalinen media, Euroopan innovaationeuvoston innovaattoreiden yhteisön perustaminen, toimiminen keskeisten tiedotusvälineiden kanssa keskittyen innovointiin sekä yhteiset tapahtumat yrityshautomoiden ja ”kiihdyttämöjen” kanssa. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin hallintoneuvosto ja Euroopan innovaationeuvoston johtokunta tekevät yhteistyötä hyödyntääkseen synergioita ja tuodakseen lisäarvoa unionin innovoijille ja yrittäjille.

Tarkistus    239

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan innovaationeuvoston johtokunta antaa komissiolle suosituksia innovatiivisista suuntauksista tai aloitteista, joita tarvitaan EU:n innovaatioekosysteemin edistämiseksi ja vahvistamiseksi, myös mahdollisista sääntelyn esteistä. Johtokunnan neuvoissa olisi myös yksilöitävä uusia innovointialueita, jotka olisi otettava huomioon maailmanlaajuisten haasteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn pilarissa ja siihen liittyvissä toimissa. Tällä tavoin johtokunnan odotetaan edistävän Euroopan horisontti -ohjelman yleistä johdonmukaisuutta.

Euroopan innovaationeuvoston johtokunta antaa yhdessä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin hallintoneuvoston kanssa komissiolle suosituksia innovatiivisista suuntauksista tai aloitteista, joita tarvitaan EU:n innovaatioekosysteemin edistämiseksi ja vahvistamiseksi, myös mahdollisista teknisistä esteistä ja sääntelyn esteistä. Johtokunnan neuvoissa olisi myös yksilöitävä uusia innovointialueita, jotka olisi otettava huomioon maailmanlaajuisten haasteiden ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn pilarissa ja siihen liittyvissä toimissa. Tällä tavoin johtokunnan odotetaan edistävän Euroopan horisontti -ohjelman yleistä johdonmukaisuutta.

Tarkistus    240

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelmajohtajat valvovat erityisesti Pathfinder-välineen ehdotuspyyntöjä ja ehdottavat paremmuusjärjestystä, jotta hankekokonaisuuksista muodostuisi strateginen kokonaisuus, joka edistäisi merkittävästi yhteiskunnallisia tai taloudellisia markkinoita synnyttävien innovointien luomista.

Ohjelmajohtajat valvovat erityisesti Pathfinder-välineen ehdotuspyyntöjä ja ehdottavat asetuksessa määriteltyjen selkeiden ja avointen perusteiden mukaisesti paremmuusjärjestystä, jotta hankekokonaisuuksista muodostuisi strateginen kokonaisuus, joka edistäisi merkittävästi tieteellisesti, yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti radikaalilla tavalla uusien tulevien teknologioiden tai markkinoita synnyttävien innovointien luomista.

Tarkistus    241

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 2 alakohta – 1.2 alakohta – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Kyetäkseen täysin hyödyntämään tutkijoiden, yrittäjien, teollisuuden ja yhteiskunnan innovaatiot EU:n on muokattava ympäristöä sellaiseksi, jossa innovaatiot voivat kukoistaa kaikilla tasoilla. Tämä tarkoittaa tehokkaan innovaatioekosysteemin kehittämistä EU:n tasolla sekä rohkaisua yhteistyöhön ja verkottumiseen ja ideoiden, rahoituksen ja taitojen vaihtoon kansallisten ja paikallisten innovaatioekosysteemien kesken.

Kyetäkseen täysin hyödyntämään tutkijoiden, yrittäjien, teollisuuden ja yhteiskunnan innovaatiot EU:n on muokattava ympäristöä sellaiseksi, jossa innovaatiot voivat kukoistaa kaikilla tasoilla. Tämä tarkoittaa tehokkaan innovaatioekosysteemin kehittämistä EU:n tasolla sekä rohkaisua yhteistyöhön ja verkottumiseen ja ideoiden, avointen innovointiprosessien kehittämisen, rahoituksen ja taitojen vaihtoon kansallisten ja paikallisten innovaatioekosysteemien kesken.

Tarkistus    242

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 2 alakohta – 1.2 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EU:n on myös pyrittävä kehittämään ekosysteemejä, jotka tukevat yksityisten yritysten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia innovaatioita ja julkisen sektorin innovaatioita. Julkisen sektorin on innovoitava ja uudistuttava, jotta se pystyy tukemaan sääntelyn ja hallintotavan muutoksia, joita tarvitaan uusien teknologioiden laajamittaisen käyttöönoton edistämiseksi ja yleisön vaatiman palvelujen tehokkaamman tarjoamisen tukemiseksi. Sosiaaliset innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskuntamme hyvinvoinnin parantamiseksi.

EU:n on myös pyrittävä kehittämään ekosysteemejä, jotka tukevat yksityisten yritysten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia innovaatioita sekä edistävät tiedonvaihtoa ja julkisen sektorin innovaatioita. Julkisen sektorin on innovoitava ja uudistuttava, jotta se pystyy tukemaan sääntelyn ja hallintotavan muutoksia, joita tarvitaan innovaatioiden, uudet teknologiat mukaan luettuna, laajamittaisen käyttöönoton edistämiseksi ja yleisön vaatiman palvelujen tehokkaamman tarjoamisen tukemiseksi. Sosiaaliset innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskuntamme hyvinvoinnin parantamiseksi. Euroopan laajimpana innovointiverkostona EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on tärkeä rooli tällaisten ekosysteemien kehittämisessä ja tämän painopisteen täytäntöönpanossa. Ne edustavat toivottua alueiden välistä yhteistyötä kytkemällä innovointiekosysteemejä toisiinsa yleiseurooppalaisessa mittakaavassa.

Tarkistus    243

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Ensimmäisenä askeleena komissio järjestää EIC-keskustelufoorumin jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden viranomaisille ja muille elimille, jotka vastaavat kansallisista innovaatiopolitiikoista ja -ohjelmista. Tavoitteena on edistää koordinointia ja vuoropuhelua EU:n innovointiekosysteemin kehittämisestä. Tämän EIC-keskustelufoorumin puitteissa komissio:

Ensimmäisenä askeleena komissio järjestää innovointifoorumin jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden viranomaisille ja muille elimille, jotka vastaavat kansallisista innovaatiopolitiikoista ja -ohjelmista. Tavoitteena on edistää koordinointia ja vuoropuhelua EU:n innovointiekosysteemin kehittämisestä. Tämän innovointifoorumin puitteissa asianosaiset sidosryhmät ja unionin elimet, mukaan luettuina EIT, EIC:n johtokunta ja komissio:

Tarkistus    244

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 1 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  edistää kansallisten innovaatio-ohjelmien ja Euroopan investointineuvoston välistä koordinointia tarkoituksena lisätä toiminnallisia synergioita ja välttää päällekkäisyyksiä jakamalla tietoja ohjelmista ja niiden täytäntöönpanosta, resursseista ja asiantuntemuksesta, teknologia- ja innovaatiosuuntausten analyyseistä ja valvonnasta sekä saattamalla vastaavia innovaatioyhteisöjä yhteen;

–  edistävät kansallisen tason, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja Euroopan investointineuvoston välistä koordinointia tarkoituksena lisätä toiminnallisia synergioita ja välttää päällekkäisyyksiä jakamalla tietoja ohjelmista ja niiden täytäntöönpanosta, resursseista ja asiantuntemuksesta, teknologia- ja innovaatiosuuntausten analyyseistä ja valvonnasta sekä saattamalla vastaavia innovaatioyhteisöjä yhteen;

Tarkistus    245

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Toimien toteuttamisella varmistetaan Euroopan innovaationeuvoston toimintatyyppien tehokas täydentävyys ja niiden erityinen keskittyminen läpimurtoinnovaatioihin. Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden toteuttamien toimien lisäksi myös yksityisten aloitteiden avulla tuetaan kaikentyyppisiä innovaatioita ja kaikkia innovaattoreita kaikkialla EU:ssa, ja heille tarjotaan parempaa ja riittävää tukea.

Toimien toteuttamisella varmistetaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin sekä Euroopan innovaationeuvoston toimintatyyppien tehokas täydentävyys ja yhteistyö ja niiden erityinen keskittyminen innovaatioihin. Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden toteuttamien toimien lisäksi myös yksityisten aloitteiden avulla tuetaan kaiken tyyppisiä innovaatioita ja kaikkia innovaattoreita kaikkialla EU:ssa, ja heille tarjotaan parempaa ja riittävää tukea.

Tarkistus    246

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Tätä varten EU:

Tätä varten osallistuvat unionin elimet:

Tarkistus    247

Ehdotus päätökseksi

Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 3 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  edistää ja rahoittaa yhteisiä innovaatio-ohjelmia, joita hallinnoivat viranomaiset, jotka vastaavat kansallisista, alueellisista tai paikallisista innovaatiopolitiikoista ja -ohjelmista, ja joihin innovaatioita ja innovaattoreita tukevat yksityiset tahot voivat liittyä. Tällaiset kysyntälähtöiset yhteisohjelmat voivat kohdistua muun muassa varhaisvaiheen ja toteutettavuustutkimuksen tukemiseen, korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön, korkean teknologian pk-yritysten tutkimusyhteistyön tukemiseen, teknologian- ja tiedonvaihtoon, pk-yritysten kansainvälistymiseen, markkina-analyysiin ja kehitykseen, matalan teknologian pk-yritysten digitalisaatioon, rahoitusinstrumentteihin lähellä markkinoita tapahtuville innovointitoimille tai markkinoille saattamiseen sekä sosiaaliseen innovointiin. Ne voivat myös sisältää yhteisiä julkisia hankintoja koskevia aloitteita, joiden avulla innovaatiot voidaan kaupallistaa julkisella sektorilla erityisesti uuden politiikan kehittämisen tueksi. Tämä voisi olla erityisen tehokas keino edistää innovaatiotoimintaa julkisilla palveluilla ja tarjota markkinamahdollisuuksia eurooppalaisille innovaattoreille.

–  edistävät ja rahoittavat yhteisiä innovaatio-ohjelmia, joita hallinnoivat viranomaiset, jotka vastaavat kansallisista, alueellisista tai paikallisista innovaatiopolitiikoista ja -ohjelmista, ja joihin innovaatioita ja innovaattoreita tukevat yksityiset tahot olisi liitettävä. Tällaiset tarjonta- ja kysyntälähtöiset yhteisohjelmat voivat kohdistua muun muassa varhaisvaiheen ja toteutettavuustutkimuksen tukemiseen, korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön, korkean teknologian pk-yritysten tutkimusyhteistyön tukemiseen, teknologian- ja tiedonvaihtoon, pk-yritysten kansainvälistymiseen, markkina-an