Menettely : 2018/0254(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0412/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0412/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 22
CRE 11/12/2018 - 22
PV 17/04/2019 - 23
CRE 17/04/2019 - 23

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 19.1
CRE 12/12/2018 - 19.1
PV 18/04/2019 - 10.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0516
P8_TA(2019)0430

MIETINTÖ     ***I
PDF 1106kWORD 197k
28.11.2018
PE 625.510v02-00 A8-0412/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusrahastosta

(COM(2018)0476 – C8-0268/2018 – 2018/0254(COD))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Zdzisław Krasnodębski

Valmistelija (*):

David McAllister, ulkoasiainvaliokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusrahastosta

(COM(2018)0476 – C8-0268/2018 – 2018/0254(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0476),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 4 kohdan, 183 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0268/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0412/2018),

1.    vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(1)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

xx

2018/0254 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan puolustusrahastosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 4 kohdan, 183 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(-1 a)  Puolustusta pidetään selkeänä esimerkkinä siitä, miten tuloksellisuutta voitaisiin parantaa siirtämällä tiettyjä jäsenvaltioiden nykyisiä valtuuksia ja toimia sekä niitä vastaavat määrärahat unionin tasolle, jolloin voitaisiin osoittaa eurooppalainen lisäarvo ja vähentää julkisiin menoihin kohdistuvaa kokonaisrasitusta unionissa.

(-1 b)  Unionin geopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosikymmenen aikana. Tilanne Euroopan naapurialueilla on epävakaa, ja unionilla on edessään monimutkainen ja haastava ympäristö, jossa on paitsi hybridi- ja kyberhyökkäysten kaltaisia uusia uhkia myös perinteisempiä haasteita. Tässä tilanteessa sekä unionin kansalaiset että heidän poliittiset johtajansa ovat yhtä mieltä siitä, että puolustuksen alalla on tehtävä entistä enemmän yhdessä. Eurooppalaisista 75 prosenttia kannattaa yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Unionin 27 jäsenvaltion sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission johtajien 25 päivänä maaliskuuta 2017 antamassa Rooman julistuksessa todettiin, että unioni lujittaa yhteistä turvallisuutta ja puolustusta ja edistää kilpailukykyisempää ja yhdennetympää puolustusteollisuutta.

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma” täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä tehdä teknologisten ja teollisten puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tehokkaan eurooppalaisen puolustusteollisuuden edistämiseksi samoin kuin puolustustarvikemarkkinoiden yhdentämiseksi entisestään kaikkialla unionissa. Se ehdotti erityisesti, että käynnistettäisiin Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja yhteiseen kehittämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden alalla ja vahvistettaisiin näin synergioita ja kustannustehokkuutta sekä kannustettaisiin jäsenvaltioiden puolustustuotteiden ja -teknologioiden yhteisiä hankintoja ja yhteistä ylläpitoa. Rahasto täydentäisi kansallista rahoitusta, jota jo käytetään tähän tarkoitukseen, ja sen pitäisi kannustaa jäsenvaltioita lisäämään rajatylittävää yhteistyötä ja investointeja puolustuksen alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren ajan.

(1 a)  Komissio antoi 7 päivänä kesäkuuta 2017 tiedonannon Euroopan puolustusrahaston käyttöönotosta. Siinä ehdotettiin kaksivaiheista lähestymistapaa: ensinnäkin lähestymistavan testaamiseksi sekä tutkimusta että kehittämistä varten on asetettu saataville alustavaa rahoitusta vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä antamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/10922; toiseksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa on tarkoitus perustaa erityinen rahasto, josta lisätään rahoitusta yhteistoiminnalliseen tutkimukseen innovatiivisten puolustustuotteiden ja ‑teknologioiden alalla sekä kehityssyklin myöhempiin vaiheisiin, myös prototyyppien kehittämiseen. Näiden kahden vaiheen välillä olisi noudatettava johdonmukaista ja yhtenäistä lähestymistapaa.

(1 b)  Puolustusalalle ovat luonteenomaisia kasvavat puolustustarvikkeiden kustannukset sekä korkeat tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) kustannukset, jotka rajoittavat uusien puolustusohjelmien käynnistämistä ja vaikuttavat suoraan unionin teollisuuden kilpailukykyyn ja innovointikapasiteettiin. Kun otetaan huomioon kustannusten nousu, kertaluonteisten T&K-menojen suuruus sekä se, että kansallisesti voidaan hankkia vain pieniä eriä, uuden sukupolven merkittävien puolustusjärjestelmien ja uusien puolustusteknologioiden kehittäminen on yhä useammin yksittäisen jäsenvaltion ulottumattomissa.

(1 c)  Euroopan parlamentti toisti 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” tukevansa Euroopan puolustusunionin perustamista, mihin sisältyvät unionin erityinen puolustusalan tutkimusohjelma sekä puolustusteollinen kehittämisohjelma, johon jäsenvaltiot investoisivat, jotta voitaisiin poistaa päällekkäisyydet ja edistää Euroopan puolustusteollisuuden strategista riippumattomuutta ja tehokkuutta. Se totesi myös, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, ja kehotti siten tarjoamaan jatkuvaa tukea nykyisissä politiikoissa, joissa lisätään resursseja unionin lippulaivaohjelmiin, sekä varaamaan lisätehtäviin lisävaroja. (1 d)  Puolustusalan tilannetta ovat entisestään pahentaneet merkittävät leikkaukset, joita kansallisiin puolustusbudjetteihin on tehty kaikkialla unionissa kymmenen viime vuoden aikana ja jotka vaikuttavat erityisesti T&K- ja tarvikemenoihin. Euroopan puolustusvirastoon osallistuvien jäsenvaltioiden todelliset puolustusmenot supistuivat 12 prosenttia vuosina 2006–2013. Kun otetaan huomioon, että puolustusalan T&K-toiminta on perusta tulevien puolustusalan huipputeknologioiden kehittämiselle, tällaiset suuntaukset ovat erityisen huolestuttavia ja muodostavat vakavan haasteen kyvylle ylläpitää unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

(1 e)  Kustannusten kasvun ja menojen pienentymisen välisestä vuorovaikutuksesta huolimatta puolustusalan suunnittelu ja puolustusalan T&K-menot sekä tarvikehankinnat ovat pysyneet pitkälti jäsenvaltion tasolla, sillä jäsenvaltioiden yhteistyö puolustustarvikkeisiin tehtävissä investoinneissa on ollut vähäistä. Kun yhteistyötä on tehty, vain harvat ohjelmat ovat liittyneet unionin voimavarojen prioriteetteihin: vuonna 2015 vain 16 prosenttia tarvikkeista hankittiin eurooppalaisina yhteishankintoina, mikä jää selvästi alle sovitun yhteisen 35 prosentin viitearvon.

(2)  Rahasto edistäisi vahvan, kilpailukykyisen ja innovatiivisen puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan luomista. Se olisi unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin(2) mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että keskeiset lakisääteiset edellytykset täyttyvät ja että erityisesti kyseiset direktiivit on pantu kaikilta osin täytäntöön. Rahaston on tarkoitus muodostaa vakaan eurooppalaisen puolustusteollisuuspolitiikan perusta.

(3)  Integroidun lähestymistavan mukaisesti ja unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin lisäämiseksi olisi perustettava Euroopan puolustusrahasto. Rahastolla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, innovointia, tehokkuutta ja teknologista ja teollista riippumattomuutta ja siten vaikuttamaan myös unionin strategiseen riippumattomuutteen tukemalla koko unionissa rajatylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä yritysten, tutkimuskeskusten, kansallisten hallintojen, kansainvälisten järjestöjen ja yliopistojen välillä puolustustuotteiden ja ‑teknologioiden tutkimus- ja kehittämisvaiheessa. Innovatiivisempien ratkaisujen löytämiseksi ja avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi rahastosta olisi tuettava puolustusalan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten, jäljempänä ’mid-cap-yritykset’, rajatylittävää osallistumista. Avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi rahaston olisi helpotettava rajatylittävän yhteistyön laajentamista oikeussubjektien välillä ja erityisesti pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista.

(3 a)  Euroopan turvallisuus edellyttää vahvoja ja lujia suhteita strategisiin kumppaneihin ympäri maailman, ja ohjelman olisi parannettava eurooppalaisten puolustusteollisuusmarkkinoiden kilpailukykyä lujittamalla entisestään kumppanuuksia T&K-toiminnan avulla ja edistämällä siten eurooppalaisia strategisia valmiuksia ja voimavaroja.

(4)  Tutkimusvaihe on ratkaisevan tärkeä, koska se vaikuttaa Euroopan teollisuuden valmiuksiin ja riippumattomuuteen tuotteiden kehittämisessä ja jäsenvaltioiden riippumattomuuteen puolustusalan loppukäyttäjinä. Tutkimusvaiheeseen, joka liittyy puolustusvoimavarojen kehittämiseen, saattaa sisältyä huomattavia riskejä, erityisesti jos teknologiat eivät ole kovin kehittyneitä ja murroksellisia. Myös kehittämisvaiheeseen, joka seuraa tutkimus- ja teknologiavaihetta, sisältyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka estävät tutkimustulosten jatkohyödyntämistä ja heikentävät unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia. Rahaston olisi vahvistettava puolustustuotteiden ja -teknologioiden T&K-vaiheiden välistä yhteyttä niin sanotun kuolemanlaaksovaiheen ylittämiseksi.

(5)  Pelkkää perustutkimusta ei tulisi tukea rahastosta vaan muista järjestelmistä, mutta rahasto voisi kattaa puolustukseen liittyvän perustutkimuksen, joka todennäköisesti tarjoaa ratkaisuja yksilöityihin tai odotettuihin ongelmiin tai mahdollisuuksiin.

(6)  Rahastosta voitaisiin tukea toimia, jotka liittyvät sekä uusiin tuotteisiin ja teknologioihin että jo olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parantamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin, etteivät muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt rajoita parannustoimien toteuttamisen edellyttämän jo saatavilla olevan tiedon käyttöä. Oikeussubjekteja olisi unionin rahoituksen hakemisen yhteydessä vaadittava toimittamaan asiaankuuluvat tiedot sen vahvistamiseksi, ettei rajoituksia sovelleta. Jos tällaisia tietoja ei toimiteta, unionin rahoitusta ei tulisi myöntää.

(6 a)  Rahastosta olisi tuettava riittävästi T&K-toimia murroksellisten puolustusteknologioiden alalla. Koska murrokselliset teknologiat voivat perustua muiden kuin perinteisten puolustusalan T&K-toimijoiden konsepteihin tai ideoihin, rahaston olisi mahdollistettava riittävä joustavuus sidosryhmien kuulemisessa samoin kuin toimien rahoituksessa ja hallinnoinnissa.

(7)  Sen varmistamiseksi, että unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, rahastosta ei olisi voitava rahoittaa toimia, jotka liittyvät tuotteisiin tai teknologioihin, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä. Tässä suhteessa uusia puolustustuotteita tai -teknologioita, kuten sellaisia, jotka on erityisesti suunniteltu sellaisiin kuolettaviin iskuihin, jotka tehdään ilman, että ihminen voi mitenkään vaikuttaa päätöksiin iskun tekemisestä, koskevien toimien tukikelpoisuuden tulisi myös olla riippuvaista kansainvälisen oikeuden kehityksestä.

(7 a)  Ohjelman T&K-toimien tuloksena kehitettävien tuotteiden viennissä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vuonna 2013 tehdyn YK:n asekauppasopimuksen 7 artiklan 1 kohtaan, jossa määrätään, että vaikkei vientiä kielletä, viejänä oleva sopimuksen osapuoli arvioi puolueettomasti ja syrjimättömästi sekä ottaen huomioon asianmukaiset tekijät sitä mahdollisuutta, että tavanomaisilla aseilla tai tarvikkeilla a) vahvistettaisiin tai heikennettäisiin rauhaa ja turvallisuutta tai b) saatettaisiin i) loukata vakavasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta tai helpottaa tällaista loukkaamista, ii) loukata vakavasti ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta tai helpottaa tällaista loukkaamista, iii) syyllistyä tekoon tai helpottaa tekoa, joka on rikos sellaisten terrorismia koskevien kansainvälisten sopimusten tai pöytäkirjojen mukaan, joissa viejävaltio on osapuolena, tai iv) syyllistyä tekoon tai helpottaa tekoa, joka on rikos sellaisten kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien kansainvälisten sopimusten tai pöytäkirjojen mukaan, joissa viejävaltio on osapuolena.

(8)  Vaikeudet puolustusvoimavaroja koskevista yhtenäistetyistä vaatimuksista sekä yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopimisessa haittaavat jäsenvaltioiden ja eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden oikeussubjektien rajatylittävää yhteistyötä. Tällaisten vaatimusten, eritelmien tai standardien puuttuminen on pirstaloinut puolustusalaa entisestään, lisännyt teknistä monimutkaisuutta, viivästyksiä, kustannuksia ja voimavarojen tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä heikentänyt yhteentoimivuutta. Yhteisistä teknisistä eritelmistä sopimisen tulisi olla ennakkoehto toimille, joihin liittyy korkeampaa teknologista kehittyneisyyttä. Rahastosta olisi voitava rahoittaa myös jäsenvaltioiden toimintaa, jonka tavoitteena on yhteentoimivuuden edistäminen, yhteisten vaatimusten laatiminen puolustusvoimavarojen alalla ja selvitysten tukeminen, kuten myös toimia, joilla pyritään tukemaan teknisten eritelmien tai standardien yhteisen määritelmän luomista, jotta vältetään se, että kilpailevat eritelmät tai standardit haittaavat yhteentoimivuutta.

(9)  Koska rahaston tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta, teollista riippumattomuutta ja innovointia siten, että kannustetaan yhteistoiminnalliseen puolustusalan tutkimus- ja teknologiatoimintaan ja täydennetään sitä sekä vähennetään yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, puolustustuotteiden ja -teknologioiden T&K-toimia olisi voitava tukea rahastosta. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden optimoimista, mukaan lukien niiden yhteentoimivuus.

(10)  Koska rahastolla pyritään erityisesti lisäämään oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kaikkialla Euroopassa, toimeen olisi voitava myöntää rahoitusta rahastosta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan konsortiossa vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon. Mahdollisen muun konsortioon osallistuvan oikeussubjektin olisi voitava olla sijoittautunut assosioituneeseen maahan. Kaikenlaisessa yhteistyössä jäsenvaltioihin sijoittautuneiden oikeussubjektien olisi oltava enemmistönä konsortiossa. Näistä tukikelpoisista oikeussubjekteista, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan, vähintään kolme ei saisi ▌olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa, eivätkä ne saisi olla myöskään toistensa määräysvallassa. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vauhdittamiseksi rahastosta voidaan tukea yhteistä esikaupallista hankintaa.

(11)  [Saatetaan viite tarvittaessa ajan tasalle uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti: Neuvoston päätöksen 2013/755/EU(3) 94 artiklan] nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet yhteisöt voivat saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(12)  Koska rahaston tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja riippumattomuutta, rahoitusta olisi voitava periaatteessa myöntää vain unioniin tai assosioituneihin maihin sijoittautuneille yhteisöille, jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen, infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita rahoituksen vastaanottajat ja niiden alihankkijat käyttävät rahastosta rahoitetuissa toimissa, olisi sijaittava unionin tai assosioituneiden kolmansien maiden alueella.

(13)  Joissakin olosuhteissa, jos se on toimen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen, olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan rahoituksen vastaanottajat ja niiden alihankkijat eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä unioniin sijoittautuneet oikeussubjektit, jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, voivat olla tukikelpoisia, jos unionin ja sen jäsenvaltioiden asiaankuuluvat tiukat turvallisuus- ja puolustusetuja koskevat ehdot täyttyvät. Tällaisten yhteisöjen osallistuminen ei saisi olla ristiriidassa rahaston tavoitteiden kanssa. Hakijoiden olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot toimessa käytettävistä infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista. Joka tapauksessa poikkeusta ei saisi myöntää hakijoille, jotka ovat sellaisen muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, johon sovelletaan unionin rajoittavia toimenpiteitä.

(14)  Jos konsortio haluaa osallistua tukikelpoiseen toimeen ja unionin rahoitustukea on tarkoitus myöntää avustuksena, konsortion olisi nimitettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi, joka toimii pääasiallisena yhteyspisteenä.

(15)  Jos rahastosta tuettua kehittämistoimea hallinnoi jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden nimittämä projektipäällikkö, komission olisi kuultava kyseistä projektipäällikköä ennen kuin se suorittaa maksun rahoituksen vastaanottajalle, jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että rahoituksen vastaanottajat noudattavat määräaikoja. Projektipäällikön olisi toimitettava komissiolle havaintojaan toimen edistymisestä, jotta komissio voi todentaa, täyttyvätkö maksutapahtuman käynnistämisen ehdot.

(16)  Sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet ovat taloudellisesti toteuttamiskelpoisia, tuensaajien on osoitettava, että toimen kustannukset, joita ei kateta unionin rahoituksella, katetaan muilla rahoitustavoilla.

(17)  Jäsenvaltioiden käytettävissä olisi oltava erityyppisiä rahoitusjärjestelyjä puolustusvoimavarojen yhteistä kehittämistä ja hankintaa varten. Komission luoman rahoitusvälineistön (Financial Toolkit) tulisi tarjota jäsenvaltioille erityyppisiä järjestelyjä, joita ne voivat käyttää vastatakseen yhteistoiminnallisen kehittämisen ja hankinnan haasteisiin rahoituksen näkökulmasta. Tällaisten rahoitusjärjestelyjen käyttö voisi edelleen vauhdittaa yhteistoiminnallisten ja rajatylittävien puolustushankkeiden käynnistämistä, auttaa välttämään päällekkäisyyksiä ja edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä myös Euroopan puolustusrahastosta tuetuissa hankkeissa.

(18)  Kun otetaan huomioon puolustusteollisuuden erityispiirteet ja se, että puolustusalalla kysyntä tulee lähes yksinomaisesti jäsenvaltioista ja assosioituneista maista, jotka myös valvovat kaikkea puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden hankintaa, mukaan lukien vienti, puolustusala toimii ainutlaatuisella tavalla eikä noudata tavanomaisia sääntöjä ja liiketoimintamalleja, joita sovelletaan perinteisemmillä markkinoilla. Puolustusala ei siksi voi omarahoittaa tärkeitä T&K-hankkeita, ja jäsenvaltiot ja assosioituneet maat rahoittavat yleensä kokonaan kaikki T&K-kustannukset. Jotta saavutetaan rahaston tavoitteet, erityisesti se, että kannustetaan eri jäsenvaltioista ja assosioituneista maista tulevia yrityksiä yhteistyöhön, samalla kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, tukikelpoiset kustannukset olisi katettava ▌kokonaisuudessaan toimissa, jotka toteutetaan ennen prototyyppien kehittämisvaihetta.

(19)  Prototyyppivaihe on ratkaisevan tärkeä, koska jäsenvaltiot tai assosioituneet maat yleensä päättävät tässä vaiheessa investointiensa yhdentämisestä ja käynnistävät tulevien puolustustuotteidensa tai -teknologioidensa hankintaprosessin. Tästä syystä jäsenvaltiot ja assosioituneet maat sopivat juuri tässä vaiheessa tarvittavista sitoumuksista, myös kustannusten jakamisen ja hankkeen omistajuuden osalta. Kyseisten sitoumusten uskottavuuden varmistamiseksi rahastosta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi tavanomaisesti oltava enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(20)  Prototyyppivaiheen jälkeisiin toimiin tulisi varata rahoitusta 80 prosenttiin saakka. Myös näihin toimiin, jotka liittyvät ennemminkin tuotteiden ja teknologioiden viimeistelyyn, saattaa sisältyä huomattavia kustannuksia.

(21)  Puolustusalan sidosryhmille aiheutuu erityisiä välillisiä kustannuksia, esimerkiksi turvallisuudesta. Lisäksi sidosryhmät toimivat erityisillä markkinoilla, joilla ne – kysynnän puuttuessa ostajapuolelta – eivät voi kompensoida T&K-kustannuksia toisin kuin siviilialalla. Siksi on perusteltua sallia kiinteämääräinen 25 prosentin osuus ja mahdollisuus laskuttaa ▌välilliset kustannukset, jotka on laskettu tuensaajien tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti, jos nämä käytännöt ovat tuensaajien kansallisten viranomaisten hyväksymiä vastaavissa kansallisissa rahoitusjärjestelmissä ja jos niistä on ilmoitettu komissiolle. ▌

(21 a)  Hankkeet, joihin rajatylittävää toimintaa harjoittavat pk-yritykset ja mid-cap-yritykset osallistuvat, tukevat toimitusketjujen avaamista ja edistävät rahaston tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus, joka hyödyttää kaikkia konsortioon osallistuvia yhteisöjä.

(22)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ilmaisevat aikomuksensa hankkia yhteisesti lopputuotteen tai käyttää teknologiaa, erityisesti yhteisen rajatylittävän hankinnan kautta. Rajatylittävän hankinnan yhteydessä jäsenvaltiot järjestävät yhteisesti hankintamenettelynsä, erityisesti käyttämällä keskitettyä hankintaelintä. Koska jäsenvaltioiden puolustusministeriöt ovat puolustustuotteiden yksinomaisia asiakkaita ja puolustusteollisuus niiden ainoa tarjoaja, jäsenvaltioiden puolustusministeriöiden olisi hankintojen helpottamiseksi osallistuttava hankkeeseen teknisen eritelmän laatimisesta aina siihen saakka, että hanke saadaan päätökseen.

(22 a)  Jotta jäsenvaltiot ja unioni voisivat vastata epävakauden ja konfliktien lisääntymiseen naapurialueillaan sekä uusiin turvallisuus- ja geopoliittisiin uhkiin, niiden on tarpeen koordinoida investointipäätöksiä, mikä edellyttää uhkien, tarpeiden ja prioriteettien yhteistä määritelmää sekä ennakoituja sotilaallisten voimavarojen tarpeita, jotka voitaisiin määrittää voimavarojen kehittämissuunnitelman kaltaisten menettelyjen avulla.

(23)  Unionin puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologisen kehityksen edistämisen olisi tapahduttava tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi edistää näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimia puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen prioriteetteja. Yhteisen puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen puutteet yksilöidään unionissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa, erityisesti yleisen strategisen tutkimussuunnitelman ja voimavarojen kehittämissuunnitelman sekä sen strategisten tapaustutkimusten avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa kartoittamalla ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Tarvittaessa olisi otettava huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös Pohjois-Atlantin puolustusliittoon liittyviä, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista, ottaen myös huomioon tarve välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(24)  Unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) yhteydessä kehitetyillä tukikelpoisilla toimilla olisi varmistettava jatkuvalta pohjalta tiiviimpi yhteistyö eri jäsenvaltioiden oikeussubjektien välillä ja siten edistettävä suoraan rahaston tavoitteita. Tällaisiin valittuihin hankkeisiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

(24 a)  Rahastossa olisi otettava huomioon sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma osana seuraavaa Verkkojen Eurooppa -välinettä, Euroopan rauhanrahasto, josta tuetaan muun muassa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan YUTP/YTPP-operaatioita, sekä hybridiuhkien torjumiseksi toteutettavat toimet, jotka yhdessä voimavarojen kehittämissuunnitelman, puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun (CARD) ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) kanssa auttavat koordinoimaan voimavarojen suunnittelua, kehittämistä, hankintoja ja operaatioita.

(25)  Komissio ottaa huomioon muun toiminnan, jota rahoitetaan Euroopan horisontti ‑puiteohjelmasta, jotta voidaan välttää tarpeeton päällekkäisyys ja varmistaa vuorovaikutus ja synergia siviili- ja puolustusalan tutkimuksen välillä sekä varmistaa, että Euroopan horisontti pysyy puhtaasti siviilialan tutkimusohjelmana.

(26)  Kyberturvallisuuden ja -puolustuksen haasteet ovat entistä suurempia. Komissio ja korkea edustaja ovat tunnustaneet, että on tarpeen luoda synergioita rahaston soveltamisalaan kuuluvien kyberpuolustustoimien ja unionin kyberturvallisuusaloitteiden – kuten niiden, joista ilmoitetaan kyberturvallisuutta koskevassa yhteisessä tiedonannossa – välillä. Erityisesti teollisuus-, teknologia- ja tutkimusalan kyberturvallisuutta käsittelevän eurooppalaisen osaamiskeskuksen, joka on määrä perustaa, tulisi pyrkiä synergioihin kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusnäkökohtien välillä. Osaamiskeskus voisi tukea aktiivisesti jäsenvaltioita ja muita asiaankuuluvia toimijoita tarjoamalla neuvontaa, jakamalla asiantuntijatietoa ja helpottamalla hankkeisiin ja toimiin liittyvää yhteistoimintaa. Se voisi myös jäsenvaltioiden pyynnöstä toimia projektipäällikkönä Euroopan puolustusrahaston yhteydessä.

(27)  Olisi varmistettava integroitu lähestymistapa kokoamalla yhteen toiminta, joka sisältyy puolustusalan tutkimusta koskevaan valmistelutoimeen, jonka komissio käynnisti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/..., jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [58 artiklan 2 kohdan b alakohdan] mukaisesti, ja Euroopan puolustusteolliseen kehittämisohjelmaan, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o… Näin voidaan yhdenmukaistaa osallistumisehdot, luoda johdonmukaisempi välineistö, lisätä innovatiivisia, yhteistoiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä välttää tarpeeton päällekkäisyys ja hajanaisuus. Integroidun lähestymistavan avulla rahasto myös edistäisi puolustusalan tutkimustulosten käyttöä. Tällainen lähestymistapa kaventaisi T&K-toiminnan välistä kuilua, ottaisi huomioon puolustusalan erityispiirteet ja edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja, ja siinä määrin kuin tällä voidaan saavuttaa myönteisiä heijastusvaikutuksia, soveltuvin osin myös siviilialalla, myös murroksellista innovointia, jonka yhteydessä olisi hyväksyttävä epäonnistumisriski.

(28)  Tämän rahaston poliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston politiikkaikkunaan(-ikkunoihin) [...] kuuluvien rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden yhteydessä.

(29)  Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinahäiriöihin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Tällaiset toimet eivät saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa eivätkä syrjäyttää sitä. Ne eivät saisi myöskään vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi tuotettava selvää lisäarvoa Euroopan tasolla.

(30)  Tämän asetuksen mukaiset rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sillä perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityiset tavoitteet ja tuotetaan haluttuja tuloksia. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasite ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Samalla olisi tarkasteltava kertakorvausten, kiinteämääräisten osuuksien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, jotka eivät liity varainhoitoasetuksen [125] artiklan [1] kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(31)  Komission olisi laadittava rahaston tavoitteita vastaavia vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia. Työohjelmissa olisi otettava huomioon Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman sekä puolustusalan tutkimusta koskevan pilottihankkeen ja valmistelutoimen täytäntöönpanosta saadut alustavat kokemukset.

(32)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä työohjelma ja myöntää rahoitus valittuihin kehittämistoimiin. Erityisesti kehittämistoimien täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon puolustusalan erityispiirteet, varsinkin jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden vastuu suunnittelu- ja hankintaprosessista. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(4) mukaisesti.

(33)  Avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi olisi kannustettava rajatylittävää toimintaa harjoittavia pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä osallistumaan hankkeisiin joko konsortion jäseninä tai alihankkijoina. Työohjelmassa olisi varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistuminen yli rajojen.

(34)  Rahaston onnistumisen takaamiseksi sen puolustusteollisuudelle aiheuttaman vaikutuksen välityksellä komission olisi pyrittävä käymään vuoropuhelua Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja elinkeinoelämän kanssa.

(35)  Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan puolustusrahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [uusi toimielinten välinen sopimus](5) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Komission olisi varmistettava, että hallinnolliset menettelyt pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja että niistä aiheutuu vain vähän lisäkuluja.

(36)  Varainhoitoasetusta sovelletaan rahastoon, ellei toisin säädetä. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(37)  Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt on vahvistettu varainhoitoasetuksessa, ja niissä säädetään erityisesti menettelystä, jonka mukaisesti talousarvio laaditaan ja sitä toteutetaan avustusten, julkisten hankintojen, palkintojen ja välillisen toteutuksen avulla. Lisäksi niissä säädetään taloushallinnon toimijoiden vastuuta koskevista tarkistuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(38)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(6), neuvoston asetuksen (Euratom, EU) N:o 2988/95(7), neuvoston asetuksen (Euratom, EU) N:o 2185/96(8) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(9) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(10) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(39)  Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat kolmannet maat voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksen mukaisen yhteistyön puitteissa. Sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jolla annetaan toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja oikeus käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(40)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä sääntelyä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevat indikaattorit, joiden perusteella arvioidaan sääntelyn vaikutuksia ruohonjuuritasolla. Komissio laatii väliarvioinnin viimeistään neljän vuoden kuluttua rahaston täytäntöönpanon alusta ja loppuarvioinnin rahaston täytäntöönpanokauden lopussa. Tässä yhteydessä se tarkastelee rahoitustoimintaa rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan sillä hetkellä aikaansaatujen tulosten ja vaikutusten kannalta. Kyseisissä kertomuksissa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta tuettuihin hankkeisiin sekä pk‑yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun, ja niissä olisi lisäksi oltava tietoja vastaanottajien alkuperämaista, yksittäisissä hankkeissa mukana olleiden maiden määrästä ja, jos mahdollista, syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta. Komissio saattaa myös ehdottaa muutoksia tähän asetukseen, jotta voidaan reagoida mahdolliseen rahaston täytäntöönpanon aikana ilmenevään kehitykseen.

(41)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä rahastolla edistetään ilmastotoimien sisällyttämistä osaksi unionin politiikkoja ja autetaan saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista tukee ilmastotavoitteita. Rahaston valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston väliarvioinnin yhteydessä.

(42)  Koska rahastosta tuetaan ainoastaan puolustustuotteiden ja -teknologioiden T&K‑vaiheita, unionilla ei ▌tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin tuotteisiin tai teknologioihin, paitsi kun unionin tukea myönnetään hankinnan kautta. Tutkimustoimien osalta jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla, joita asia koskee, olisi kuitenkin oltava mahdollisuus käyttää rahoitettujen toimien tuloksia ja osallistua yhteistyössä tehtävään jatkokehittämiseen. Tästä syystä kyseisestä periaatteesta olisi voitava poiketa.

(43)  Unionin rahoitustukeen olisi yhdistettävä puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY(11) täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano, eikä se saisi vaikuttaa tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin.

(44)  Arkaluonteisten taustatietojen käytöllä tai sivullisten pääsyllä arkaluonteisiin tuloksiin, jotka on saatu tutkimushankkeiden aikana, saattaa olla haitallisia vaikutuksia unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Näin ollen luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, muun muassa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444(12).

(45)  Komissiolle olisi tämän asetuksen täydentämiseksi tai muuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat rahoituksen myöntämistä kehittämistoimille, työohjelmien hyväksymistä ja vaikutuspolkuindikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(46)  Komissio hallinnoi rahastoa ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuus- ja turvallisuusvaatimukset, erityisesti turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten tietojen osalta.

(46 a)  Sovellettava lainsäädäntö sitoo yrityksiä niiden ehdottaessa uusia puolustustuotteita tai -teknologioita tai olemassa olevien tuotteiden tai teknologioiden käyttötarkoituksen muuttamista. Kun helposti sovellettavaa lainsäädäntöä ei ole, niiden olisi sitouduttava noudattamaan yleismaailmallisia eettisiä periaatteita, jotka liittyvät perusoikeuksiin ja ihmisten hyvinvointiin, ihmisen perimän suojelemiseen, eläinten kohteluun, luonnonympäristön säilyttämiseen, kulttuuriperinnön suojeluun ja globaalien yhteisresurssien, kuten avaruuden ja kyberavaruuden, tasapuoliseen käyttöön. Komission olisi varmistettava, että ehdotukset seulotaan järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Toimien, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, ei pitäisi saada unionin rahoitusta.

(46 b)   Neuvoston olisi pyrittävä tekemään päätös aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä ennen [31 päivää joulukuuta 2020]. Aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten kehittämiseen ei pitäisi myöntää rahoitusta ennen kuin kyseinen päätös on tullut voimaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTOTUTKIMUKSEEN JA KEHITTÄMISEEN SOVELLETTAVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’.

Siinä vahvistetaan rahaston tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(2)  ’määräysvallalla’ kykyä käyttää määräävää vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä;

(3)  ’kehittämistoimella’ tointa, joka koostuu pääasiassa puolustukseen liittyvästä kehittämisvaiheen toiminnasta, joka kattaa uudet tuotteet ja teknologiat tai jo olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämisen mutta ei sisällä aseiden tuotantoa tai käyttöä;

(4)  ’murroksellisella puolustusteknologialla’ teknologiaa, jonka soveltaminen voi muuttaa mullistavasti puolustusasioihin liittyviä konsepteja ja toimintatapoja;

(5)  ’johtorakenteella’ kansallisen lain mukaisesti nimettyä yhtä tai useampaa elintä, jolle on annettu valtuudet määritellä oikeussubjektin strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja joka valvoo ja seuraa johdon päätöksentekoa;

(6)  ’oikeussubjektilla’ luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen [197 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

(7)  ’markkina-arvoltaan keskisuurella yrityksellä’ tai ’mid-cap-yrityksellä’ yritystä, joka ei ole mikroyritys eikä pieni tai keskisuuri yritys, jäljempänä ’pk-yritys’, siten kuin ne määritellään komission suosituksessa 2003/361/EY(13), ja jossa on enintään 3 000 työntekijää ja jonka henkilöstömäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3, 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti;

(8)  ’esikaupallisella hankinnalla’ tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten erien käyttöönotosta;

(9)  ’projektipäälliköllä’ jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautunutta hankintaviranomaista, jonka jäsenvaltio tai assosioitunut maa tai jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden ryhmä on perustanut huolehtimaan pysyvästi tai tilapäisesti monikansallisten asevarusteluhankkeiden hallinnoinnista;

(10)  ’vastaanottajalla’ oikeussubjektia, joka saa tämän rahaston mukaista rahoitusta;

(11)  ’tutkimustoimella’ tointa, joka koostuu yksinomaan puolustussovelluksiin keskittyvästä tutkimustoiminnasta;

(12)  ’tuloksilla’ mitä tahansa toimen aineellista tai aineetonta vaikutusta, kuten data, tietämys tai tieto, missä tahansa muodossa ja riippumatta siitä, onko se suojattavissa vai ei, sekä kaikkia siihen liittyviä oikeuksia, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan lukien;

(13)  ’erityiskertomuksella’ tutkimustoimen tuotosta, jossa esitetään tiivistetysti toimen tulokset ja joka sisältää kattavat tiedot perusperiaatteista, päämääristä, saavutuksista, perusominaisuuksista, tehdyistä testeistä, mahdollisista hyödyistä, mahdollisista puolustussovelluksista ja tutkimuksen ennakoidusta hyödyntämiskehityksestä;

(14)  ’järjestelmäprototyypillä’ tuotteen tai teknologian mallia, jolla voidaan osoittaa suoritustaso operatiivisessa ympäristössä;

(15)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

(16)  ’muulla kuin assosioituneella kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka ei ole assosioitunut maa 5 artiklan mukaisesti;

(17)  ’muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöllä’ oikeussubjektia, joka on sijoittautunut muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan tai jolla on johtorakenteet muussa kuin assosioituneessa kolmannessa maassa;

(17 a)  ’hyväksymisellä’ koko prosessia, jossa osoitetaan, että puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian suunnittelu täyttää eritellyt vaatimukset. Kyseisessä prosessissa annetaan objektiivinen näyttö siitä, että tietyt suunnittelua koskevat vaatimukset on osoitetusti täytetty;

(17 b)  ’konsortiolla’ oikeussubjektien yhteenliittymää, joka on muodostettu rahaston puitteissa toteutettavaa tointa varten;

(17 c)  ’sertifioinnilla’ prosessia, jossa kansallinen viranomainen varmentaa, että puolustukseen liittyvä tuote, aineellinen tai aineeton komponentti tai teknologia noudattaa sovellettavia säännöksiä;

(17 d)  ’koordinaattorilla’ konsortioon kuuluvaa oikeussubjektia, jonka kaikki konsortion jäsenet ovat nimittäneet pääasialliseksi yhteyspisteeksi suhteissa komissioon avustussopimuksen osalta.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.  Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointikapasiteettia tukemalla yhteistyötoimia sekä rajatylittävää yhteistyötä oikeussubjektien välillä kaikkialla unionissa, pk-yritykset ja mid-cap-yritykset mukaan lukien, vahvistamalla ja parantamalla puolustusalan toimitus- ja arvoketjujen ketteryyttä, laajentamalla rajatylittävää yhteistyötä oikeussubjektien välillä sekä kannustamalla innovoinnin, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen mahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden elinkaaren kaikissa vaiheissa ▌. Rahastolla on myös edistettävä unionin toimintavapautta ja strategista riippumattomuutta erityisesti teknologian ja teollisuuden osalta.

2.  Rahastolla on seuraavat erityistavoitteet:

(a)  tuetaan huipputehokkaita yhteistoimintaan perustuvia tutkimushankkeita, joilla voidaan tehostaa merkittävästi eurooppalaisia valmiuksia tulevaisuudessa ja joiden tavoitteena on maksimoida innovointi sekä tuottaa uusia, myös murroksellisia puolustustuotteita ja -teknologioita;

(b)  tuetaan yhteistoimintaan perustuvia eurooppalaisia puolustustuotteiden ja ‑teknologioiden kehittämishankkeita, jotka ovat yhdenmukaisia jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa ja erityisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan voimavarojen kehittämissuunnitelman yhteydessä yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa, jotta voidaan edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä unionissa, saavuttaa parempia mittakaavaetuja sekä pienentää ▌päällekkäisyyksien riskiä, vähentää liiallista riippuvuutta kolmansista maista peräisin olevasta tuonnista ja näin lisätä jäsenvaltioiden tekemiä eurooppalaisten tarvikkeiden hankintoja ja siten vähentää puolustustuotteiden ja -teknologian markkinoiden hajanaisuutta unionissa samoin kuin pyrkiä lisäämään puolustusjärjestelmien standardointia ja jäsenvaltioiden voimavarojen yhteentoimivuutta.

4 artikla

Talousarvio

1.  Rahoituspuitteet Euroopan puolustusrahaston toteuttamiseksi vuosina 2021–2027 ovat 11 453 260 000 euroa vuoden 2018 hintoina (13 000 000 000 euroa käypinä hintoina).

2.  Seuraavassa esitetään 1 kohdassa tarkoitetun määrän ▌jakautuminen:

(a)  3 612 182 000 vuoden 2018 hintoina (4 100 000 000 euroa käypinä hintoina) tutkimustoimiin;

(b)  7 841 078 000 euroa vuoden 2018 hintoina (8 900 000 000 euroa käypinä hintoina) kehittämistoimiin.

2 a.  Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin komissio voi vuosittaisen talousarviomenettelyn puitteissa poiketa 2 kohdassa tarkoitetuista määristä enintään 10 prosenttia.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää rahaston toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät. Määrä ei saa ylittää 5:tä prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen rahoituspuitteiden arvosta.

4.  Vähintään 5 ja enintään 10 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista osoitetaan murroksellisen puolustusteknologian tukemiseen.

5 artikla

Assosioituneet maat

Rahasto on avoin Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenille, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Rahastoon tämän artiklan mukaisesti maksetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen [21] artiklan [5] kohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

6 artikla

Murroksellisten puolustusteknologioiden tukeminen

1.  Komissio myöntää rahoitusta avointen ja julkisten kuulemisten perusteella yksinomaan puolustussovelluksiin keskittyviin murroksellisiin teknologioihin työohjelmissa määritellyillä toiminta-aloilla 27 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2.  Komissio ▌käyttää tapauksen mukaan soveltuvinta rahoituksen muotoa murroksellisten teknologioiden rahoittamiseen.

7 artikla

Etiikka

1.  Rahastoon kuuluvissa toimissa on noudatettava eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä.

2.  Komissio seuloo ehdotukset ennalta järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja tapauksen mukaan teettää niistä eettinen arviointi. Komissio suorittaa eettiset seulonnat ja arvioinnit eri taustoista tulevien riippumattomien asiantuntijoiden tuella. Komissio varmistaa eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden ja raportoi tästä 31 ja 32 artiklan mukaisten raportointi- ja arviointivelvoitteidensa puitteissa. Kaikkien asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia, ja heidän on oltava mahdollisimman monen jäsenvaltion kansalaisia.

3.  Toimeen osallistuvien yhteisöjen on hankittava kaikki hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä lautakunnilta tai muilta elimiltä, kuten tietosuojaviranomaisilta, ennen asianomaisten toimien aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava komissiolle.

5.  Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, hylätään.

II LUKURAHOITUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

8 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Komissio käyttää rahaston täytäntöönpanossa ▌suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.  Rahastosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. ▌

9 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain toisesta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä rahastosta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman/rahaston sääntöjä sovelletaan sen rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärää, ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan mukaisesti.

2.  ▌

III LUKU

KELPOISUUSVAATIMUKSET, MYÖNTÄMISPERUSTEET JA RAHOITUS

10 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.  Hakijat ja näiden toimeen osallistuvat alihankkijat ovat rahoituskelpoisia, jos ne ovat sijoittautuneet unioniin tai 5 artiklassa tarkoitettuun assosioituneeseen maahan, niillä on johtorakenteet unionissa tai assosioituneessa maassa ja ne eivät ole muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut hakija tai toimeen osallistuva alihankkija, joka on muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, voi muodostaa rahoituskelpoisen yhteisön, jos se on tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja edellyttäen, että sen osallistuminen ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja tai 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita. Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetujen suojaamiseksi ehdotuspyynnössä on edellytettävä, että hakija sitoutuu ennen toimen käynnistämistä toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan seuraavat:

(a)  hakijaan ei harjoiteta määräysvaltaa tavalla, joka millään tavalla rajoittaa sen kykyä toteuttaa toimi ja tuottaa tuloksia, rajoittaa sen infrastruktuuria, välineitä, omaisuutta, resursseja, immateriaalioikeuksia tai toimen edellyttämää osaamista taikka heikentää sen valmiuksia ja toimen toteuttamisen edellyttämiä standardeja;

(b)  muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden ja muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen pääsy toimeen liittyviin turvallisuusluokiteltuihin ja turvallisuusluokittelemattomiin arkaluonteisiin tietoihin estetään, ja toimeen osallistuvilla työntekijöillä tai muilla henkilöillä on jäsenvaltion tai assosioituneen maan tekemä kansallinen turvallisuusselvitys;

(c)  omistusoikeus toimesta saataviin immateriaalioikeuksiin ja toimen tuloksiin säilyy tuensaajalla, ▌muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt eivät valvo tai rajoita niitä, eikä niitä viedä kolmanteen maahan tai kolmannen maan yhteisölle eikä kolmannesta maasta tai kolmannen maan yhteisöstä anneta niitä koskevia käyttöoikeuksia ilman sen jäsenvaltion suostumusta, johon tuensaaja on sijoittautunut, ja 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita noudatetaan toimen aikana ja avustussopimuksessa määriteltävänä ajanjaksona sen päättymisen jälkeen.

  Tämän kohdan mukaista poikkeusta ei myönnetä hakijalle tai toimeen osallistuvalle alihankkijalle, jolla on johtorakenteet unionissa tai assosioituneessa maassa ja joka on sellaisen muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, johon sovelletaan unionin rajoittavia toimenpiteitä.

3.  Kaikkien infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita käytetään rahastosta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava unionin tai assosioituneiden maiden alueella, eivätkä muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt saa valvoa tai rajoittaa niitä. Lisäksi tuensaajat ja näiden toimeen osallistuvat alihankkijat saavat tukikelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä ainoastaan sellaisten unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneiden oikeussubjektien kanssa, jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa.

4.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jos unionissa ei ole helposti saatavilla kilpailukykyisiä korvikkeita, tuensaajat ja toimeen osallistuvat alihankkijat voivat käyttää omaisuuttaan, infrastruktuuriaan, välineitään ja resurssejaan, jotka sijaitsevat tai joita pidetään muun kuin assosioituneen kolmannen maan alueella, jos se on tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja edellyttäen, että tämä ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja tai 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita. Samoilla edellytyksillä tukikelpoista toimea toteuttaessaan tuensaajat ja näiden toimeen osallistuvat alihankkijat voivat tehdä yhteistyötä muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön kanssa. Tällaiseen infrastruktuurin, välineiden, omaisuuden tai resurssien käyttöön ja tällaiseen yhteistyöhön liittyviin kustannuksiin ei voida myöntää rahoitusta rahastosta. Joka tapauksessa tällaista poikkeusta ei myönnetä, jos kyseinen omaisuus, infrastruktuuri, välineet ja resurssit sijaitsevat tai niitä pidetään sellaisen muun kuin assosioituneen kolmannen maan alueella, johon sovelletaan unionin rajoittavia toimenpiteitä.

5.  Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetujen suojaamiseksi ehdotuspyynnössä tai avustussopimuksessa on täsmennettävä kaikki edellytykset, myös tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset. Tällaisten edellytysten on liityttävä erityisesti määräyksiin, jotka koskevat toimen tulosten omistusoikeutta, pääsyä turvallisuusluokiteltuihin ja turvallisuusluokittelemattomiin arkaluonteisiin tietoihin sekä toimitusvarmuutta koskevia takeita.

6.  Hakijoiden on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen 1–4 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisuusperusteiden ja edellytysten arvioimiseksi.

7.  Hakemuksia, jotka edellyttävät 2 tai 4 kohdan mukaisia tarkistuksia, saa tehdä ainoastaan sen jäsenvaltion tai assosioituneen maan suostumuksella, johon hakija on sijoittautunut.

8.  Jos toimen toteuttamisen aikana tapahtuu muutoksia, jotka saattaisivat kyseenalaistaa edellä mainittujen perusteiden ja edellytysten täyttymisen, tuensaajan on ilmoitettava tästä komissiolle, joka arvioi, täyttyvätkö kyseiset perusteet ja edellytykset edelleen, ja käsittelee toimen rahoitukseen liittyviä mahdollisia seurauksia (keskeyttäminen, peruuttaminen).

9.  Tässä artiklassa alihankkijoilla tarkoitetaan tuensaajaan suorassa sopimussuhteessa olevia alihankkijoita, toisia alihankkijoita, joille on kohdennettu vähintään kymmenen prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sekä alihankkijoita, jotka saattavat toimen toteuttamiseksi edellyttää pääsyä komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 mukaisiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin.

11 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.  Rahastosta tuetaan toimia, jotka koskevat joko uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parantamista, edellyttäen, että parantamistoimen toteuttamisen edellyttämän olemassa olevan tiedon käyttäminen ei ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen toimesta suoraan tai välillisesti rajoitettua.

3.  Tukikelpoisen toimen on liityttävä yhteen tai useampaan seuraavista:

(a)  toiminta, jolla luodaan, tuetaan ja parannetaan ▌tietämystä ja puolustustuotteita tai -teknologioita, myös murroksellisia puolustusteknologioita, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä vaikutuksia puolustuksen alalla;

(b)  toiminta, jonka tavoitteena on lisätä yhteentoimivuutta ja häiriönsietokykyä, mukaan lukien turvattu tiedon tuotanto ja vaihto, hallita kriittistä puolustusteknologiaa, parantaa toimitusvarmuutta tai mahdollistaa tulosten tehokas hyödyntäminen puolustustuotteiden ja -teknologioiden hyväksi;

(c)  tutkimukset, kuten toteutettavuustutkimukset uuden tai parannetun teknologian, tuotteen, prosessin, palvelun tai ratkaisun ▌toteutettavuuden selvittämiseksi;

(d)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian suunnittelu sekä sellaisten teknisten eritelmien määrittely, joihin tällainen suunnittelu on perustunut, mukaan lukien osittaiset testit riskien vähentämiseksi teollisuus- tai tunnusomaisessa ympäristössä;

(e)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian sellaisen mallin kehittäminen, jolla voidaan osoittaa valmiin elementin toimivuus operatiivisessa ympäristössä (järjestelmäprototyyppi);

(f)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian testaaminen;

(g)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian hyväksyminen ▌;

(h)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian sertifiointi ▌;

(i)  sellaisten teknologioiden tai voimavarojen kehittäminen, jotka lisäävät puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden tehokkuutta niiden koko elinkaaren aikana;

4.  ▌Toimi on toteutettava konsortiossa vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ▌. Mahdollinen muu konsortioon osallistuva oikeussubjekti voi olla sijoittautunut 5 artiklassa tarkoitettuun assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme näistä tukikelpoisista yhteisöistä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan, ei saa koko toimen toteuttamisaikana olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön ▌määräysvallassa, eivätkä ne saa olla toistensa määräysvallassa.

5.  Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta 3 kohdan c ▌alakohdassa tarkoitettuihin toimiin eikä 6 artiklassa tarkoitettuihin toimiin.

6.  Sellaisten tuotteiden ja teknologioiden kehittämistoimet, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä, eivät ole rahoituskelpoisia. Ohjelmasta ei erityisesti rahoiteta polttoaseita, mukaan lukien valkoinen fosfori, köyhdytettyä uraania sisältävät ammukset, tappavat autonomiset aseet, joissa ihminen ei voi merkityksellisesti valvoa yksittäisten kohteiden valintaa ja niihin iskemistä koskevia kriittisiä toimintoja, pienaseet ja kevyet aseet, jotka on kehitetty pääasiassa vientitarkoituksiin, kun yksikään jäsenvaltio ei ole esittänyt vaatimusta toimen toteuttamisesta.

6 a.  Ohjelmasta ei voida rahoittaa sellaisten tuotteiden ja teknologioiden kehittämistoimia, joilla voidaan syyllistyä seuraaviin tekoihin tai helpottaa niitä:

(i)  kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakava loukkaus;

(ii)  ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden vakava loukkaus;

(iii)  teko, joka on rikos terrorismia koskevien kansainvälisten sopimusten tai pöytäkirjojen mukaan;

(iv)  teko, joka on rikos kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien kansainvälisten sopimusten tai pöytäkirjojen mukaan.

12 artikla

Valinta- ja myöntämismenettely

1.  Avustuksia voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä oikeussubjekteille, jotka mainitaan työohjelmassa varainhoitoasetuksen [195 artiklan e alakohdan] mukaisesti.

2.  Komissio myöntää rahoitusta valituille toimille kunkin ehdotuspyynnön jälkeen tai varainhoitoasetuksen [195 artiklan e alakohdan] soveltamisen jälkeen.

3.  Rahoituksen myöntämiseksi kehittämistoimille komissio antaa delegoituja säädöksiä, jotka hyväksytään 28 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

13 artikla

Myöntämisperusteet

1.  Kukin ehdotus on arvioitava seuraavilla perusteilla:

(a)  huippuosaamisen tai murrospotentiaalin edistäminen puolustusalalla erityisesti osoittamalla, että ehdotetulta toimelta odotettavat tulokset tarjoavat merkittäviä etuja nykyisiin puolustustuotteisiin tai -teknologioihin verrattuna;

(b)  Euroopan puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologisen kehittämisen edistäminen erityisesti osoittamalla, että ehdotettu toimi sisältää uraauurtavia tai uusia konsepteja ja lähestymistapoja, uusia lupaavia tulevia teknologisia parannuksia tai sellaisten teknologioiden tai konseptien soveltamista, joita ei ole aiemmin sovellettu puolustusalalla;

(c)  Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn edistäminen erityisesti luomalla uusia markkinamahdollisuuksia ja vauhdittamalla yritysten kasvua kaikkialla unionissa;

(c a)  unionin teollisen ja teknologisen riippumattomuuden edistäminen parantamalla puolustustuotteita tai -teknologioita jäsenvaltioiden YUTP:n puitteissa ja erityisesti YUTP:n voimavarojen kehittämissuunnitelman yhteydessä sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti;

(d)  unionin turvallisuus- ja puolustusetujen edistäminen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen prioriteettien ja tarvittaessa alueellisten ja kansainvälisten yhteistyösopimusten mukaisesti;

(e)  oikeussubjektien välisen uuden rajatylittävän yhteistyön perustamisen edistäminen, erityisesti sellaisten pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osalta, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin ja/tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ne konsortion muodostaneet yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä, ovat sijoittautuneet;

(f)  toimen toteuttamisen laatu ja tehokkuus.

2.  Edellä olevan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti voidaan ottaa huomioon alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja erityisesti tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi edellyttäen, että ne palvelevat unionin turvallisuus- ja puolustusetuja eivätkä sulje pois minkään jäsenvaltion osallistumista.

14 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1.  Rahastosta rahoitetaan 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen soveltamista.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään:

(a)  11 artiklan 3 kohdan e alakohdassa määriteltyjen toimien osalta rahaston rahoitustuki saa olla enintään 20 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista,

(b)  11 artiklan 3 kohdan f–h alakohdassa määriteltyjen toimien osalta rahaston rahoitustuki saa olla enintään 80 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista.

3.  Kehittämistoimien osalta rahoitusosuutta korotetaan, tukikelpoisia kokonaiskustannuksia kuitenkaan ylittämättä, seuraavissa tapauksissa:

(a)  11 päivänä joulukuuta 2017 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2017/2315 vahvistetun pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä kehitetyn toimen rahoitusosuutta korotetaan 10 prosenttiyksiköllä;

(b)  toimen osalta rahoitusosuutta korotetaan prosenttiosuudella, joka vastaa toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista sellaisille pk-yrityksille kohdennettua prosenttiosuutta, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ne konsortion muodostaneet yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä, ovat sijoittautuneet;

(c)  toimen osalta rahoitusosuutta korotetaan prosenttiosuudella, joka vastaa neljännestä toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista sellaisille mid-cap-yrityksille kohdennetusta rahoitusosuudesta, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ne konsortion muodostaneet yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä, ovat sijoittautuneet;

(d)  toimen rahoitusosuuden kokonaiskorotus ei saa ylittää 30:tä prosenttiyksikköä.

15 artikla

Taloudelliset valmiudet

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [198] artiklassa säädetään:

(a)  taloudelliset valmiudet tarkistetaan vain koordinaattorin osalta ja ainoastaan, jos unionilta haettu rahoitus on vähintään 500 000 euroa. Jos kuitenkin on syytä epäillä taloudellisia valmiuksia, komissio tarkistaa myös muiden hakijoiden taloudelliset valmiudet tai koordinaattoreiden taloudelliset valmiudet myös ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun kynnysarvon alapuolella;

(b)  taloudellisia valmiuksia ei tarkisteta niiden oikeussubjektien osalta, joiden elinkelpoisuuden jäsenvaltio takaa, eikä yliopistojen ja julkisten tutkimuskeskusten tapauksessa;

(c)  jos taloudelliset valmiudet takaa rakenteellisesti jokin muu oikeussubjekti, on tarkistettava viimeksi mainitun taloudelliset valmiudet.

16 artikla

Välilliset kustannukset

1.  Tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla 25 prosentin kiinteää osuutta tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.

2.  Vaihtoehtoisesti tukikelpoiset välilliset kustannukset voidaan määrittää tuensaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tosiasiallisten välillisten kustannusten perusteella edellyttäen, että kansalliset viranomaiset hyväksyvät kyseiset kustannuslaskentakäytännöt vastaavissa rahoitusjärjestelmissä varainhoitoasetuksen [185] artiklan mukaisesti, ja ne ilmoitetaan komissiolle.

17 artikla

Kokonaiskertakorvauksen tai kustannuksiin perustumattoman rahoitusosuuden käyttäminen

1.  Edellä 11 artiklan 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin toimiin ja muihin toimiin, joiden talousarviosta jäsenvaltiot ja/tai assosioituneet maat rahoittavat yli 50 prosenttia, myönnettävien avustusten osalta komissio voi käyttää:

(a)  varainhoitoasetuksen [180 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua rahoitusosuutta, joka ei perustu kustannuksiin vaan toimenpiteen tulosten saavuttamiseen, jota mitataan suhteessa ennalta asetettuihin välitavoitteisiin tai tulosindikaattoreilla; tai

(b)  varainhoitoasetuksen [182] artiklassa tarkoitettua kokonaiskertakorvausta, joka määritetään yhteisrahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansallisten viranomaisten jo hyväksymän toimen alustavan talousarvion perusteella.

2.  Välilliset kustannukset sisältyvät kokonaiskertakorvaukseen.

18 artikla

Esikaupalliset hankinnat

1.  Unioni voi tukea esikaupallisia hankintoja myöntämällä avustuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU(14), 2014/25/EU(15) ja 2009/81/EY(16) määritellyille hankintaviranomaisille tai hankintayksiköille, jotka tekevät yhteisesti puolustusalan palvelujen tutkimusta ja kehittämistä koskevia hankintoja tai koordinoivat hankintamenettelyjään.

2.  Hankintamenettelyissä

(a)  on noudatettava tämän asetuksen säännöksiä;

(b)  voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö);

(c)  on myönnettävä hankintasopimukset kokonaistaloudellisesti edullisimmalle tai edullisimmille tarjouksille.

19 artikla

Takuurahasto

Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin vastaanottajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen XXX [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

21 artikla

Rahoitusvälineiden saatavuus

Rahaston tuensaajat voivat käyttää InvestEU-ohjelmassa käyttöön otettavia rahoitustuotteita varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

II OSASTOTUTKIMUSTA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Tulosten omistusoikeus

1.  Toimien tulosten omistusoikeus kuuluu tuensaajille, jotka tuottavat ne. Jos oikeussubjektit tuottavat yhdessä tuloksia ja jos ei voida varmistua siitä, mikä osuus kuuluu kullekin niistä, tai jos ei ole mahdollista erottaa toisistaan tällaisia yhteisiä tuloksia, oikeussubjekteilla on oltava yhteinen omistusoikeus kyseisiin tuloksiin. Yhteisomistajat tekevät sopimuksen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista niille avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden mukaisesti.

2.  Jos unionin tukea myönnetään julkisena hankintana, unioni omistaa tulokset. Jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla on oltava käyttöoikeudet tuloksiin maksutta kirjallisesta pyynnöstään.

3.  ▌Muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt eivät saa millään tavoin valvoa tai rajoittaa suoraan tai välillisesti yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä rahastosta rahoitettujen toimien tuloksia myöskään teknologian siirron osalta.

4.  Avustussopimuksessa on vahvistettava, jos se on perusteltua, komission oikeus saada tieto tulosten omistajuuden siirrosta tai tuloksia koskevan lisenssin myöntämisestä muulle kuin assosioituneelle kolmannelle maalle tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisölle ja vastustaa näitä. Kyseiset siirrot eivät saa olla ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa tai 3 artiklassa tarkoitettujen tämän asetuksen tavoitteiden kanssa.

5.  Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansallisilla viranomaisilla on käyttöoikeudet unionin rahoitusta saaneen toimen erityiskertomukseen. Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä maksutta, ja komissio siirtää ne jäsenvaltioille ja assosioituneille maille sen jälkeen, kun on varmistettu, että asianmukaisia luottamuksellisuusvelvoitteita sovelletaan. Osallistujia ei missään tapauksessa saa velvoittaa antamaan tietoja, jotka ovat osa erityiskertomukseen sisältyviä immateriaalioikeuksia.

6.  Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansalliset viranomaiset saavat käyttää erityiskertomusta yksinomaan asevoimiensa tai turvallisuus- tai tiedustelujoukkojensa tarpeisiin, myös yhteistyöohjelmiensa puitteissa. Tällaiseen käyttöön voivat kuulua ainakin selvitykset, evaluointi, arviointi, tutkimus, suunnittelu, kehittäminen, valmistaminen, parantaminen, muuttaminen, ylläpito, korjaus, kunnostaminen, tuotteiden hyväksyminen ja sertifiointi, käyttäminen, koulutus, loppukäsittely ja muut tuotteiden suunnitteluun ja käyttöönottoon liittyvät palvelut, samoin kuin hankintoja koskevien teknisten vaatimusten arviointi ja laatiminen.

7.  Tuensaajien on myönnettävä käyttöoikeudet niiden tuloksiin maksutta unionin toimielimille, elimille ja virastoille unionin politiikkojen tai ohjelmien asianmukaisesti perusteltua kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Tällaiset käyttöoikeudet rajoitetaan muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.

8.  Esikaupallisia hankintoja koskevissa avustus- ja muissa sopimuksissa on vahvistettava omistusoikeutta, käyttöoikeuksia ja lisensointia koskevia erityismääräyksiä, jotta voidaan varmistaa tulosten mahdollisimman laaja käyttöönotto ja välttää perusteettoman edun saaminen. ▌Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn ajan kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen sopimuksessa määritellyllä tavalla, sen on mahdollisuuksien mukaan siirrettävä kaikki tulosten omistusoikeudet hankintaviranomaisille.

8 a.  Kolmella tai useammalla jäsenvaltiolla tai assosioituneella maalla, jotka ovat monenvälisesti tai unionin organisaation puitteissa yhdessä tehneet yhden tai useamman sopimuksen yhden tai useamman osallistujan kanssa kehittääkseen edelleen yhdessä puolustusalan tutkimustointa koskevan avustussopimuksen perusteella rahoitusta saaneen erityistoimen puitteissa saatuja tuloksia, on käyttöoikeudet niihin toimen tuloksiin, joiden omistusoikeus kuuluu kyseiselle osallistujalle ja joita sopimuksen täytäntöönpano edellyttää. Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä maksutta ja erityisehdoin, joilla varmistetaan, että näitä oikeuksia käytetään ainoastaan sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen ja että asianmukaisia luottamuksellisuusvelvoitteita sovelletaan.

III OSASTOKEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Erityiset tukikelpoisuusperusteet

1.  Konsortion on soveltuvin osin osoitettava, että tukikelpoisen toimen jäljellä olevat kustannukset, joita ei kateta unionin tuella, katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden rahoitusosuuksilla tai oikeussubjektien toteuttaman yhteisrahoituksen avulla.

2.  Jos toimi liittyy 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin toimiin, sen on perustuttava yhdenmukaistettuihin voimavaravaatimuksiin, joista jäsenvaltiot ja/tai assosioituneet maat ovat yhteisesti sopineet.

3.  Edellä 11 artiklan 3 kohdan e–h alakohdassa tarkoitettujen toimien osalta konsortion on osoitettava kansallisten viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla, että

(a)  vähintään kaksi jäsenvaltiota ▌tai vähintään yksi jäsenvaltio assosioituneiden maiden kanssa antaa takeet siitä, että ne hankkivat kyseisen lopputuotteen tai käyttävät kyseistä teknologiaa koordinoidulla tavalla. Tämä voi tapahtua yhteisin hankinnoin;

(b)  toimi perustuu sitä yhteisrahoittavien jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden yhteisesti sopimiin yhteisiin teknisiin eritelmiin.

24 artikla

Erityiset myöntämisperusteet

Työohjelmassa voidaan 13 artiklassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden lisäksi ottaa huomioon myös

(a)  panos tehokkuuden lisäämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren aikana, mukaan lukien kustannustehokkuus ja mahdollisuus synergiaan hankinta- ja ylläpitoprosessissa sekä käytöstä poistamista koskevassa prosessissa;

(b)  tukikelpoiseen toimeen osallistuvien jäsenvaltioiden välisen yhteistyön taso ▌.

(b a)  suunniteltujen hankintojen määrä ja odotetut vaikutukset jäsenvaltioiden puolustusvoimavaroihin ja -menoihin sekä unionin strategiseen autonomiaan.

25 artikla

Tulosten omistusoikeus

1.  Unioni ei omista kehittämistoimista saatavia tuotteita tai teknologioita, eikä sillä ole immateriaalioikeuksia toimien tuloksiin.

1 a.  Toimien tulosten omistusoikeus kuuluu tuensaajille, jotka ovat tuottaneet ne. Jos oikeussubjektit tuottavat yhdessä tuloksia ja jos ei voida varmistua siitä, mikä osuus kuuluu kullekin niistä, tai jos ei ole mahdollista erottaa toisistaan tällaisia yhteisiä tuloksia, oikeussubjekteilla on oltava yhteinen omistusoikeus kyseisiin tuloksiin. Yhteisomistajat tekevät sopimuksen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista niille avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden mukaisesti.

2.  Muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt eivät saa millään tavoin valvoa tai rajoittaa suoraan tai välillisesti yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä rahastosta rahoitettujen toimien tuloksia myöskään teknologian siirron osalta.

3.  Rahoituksen vastaanottajien tämän asetuksen mukaisesti tuottamien tulosten osalta komissiolle on ilmoitettava ennakolta vähintään kuutta viikkoa aiemmin mahdollisesta omistajuuden siirrosta tai lisenssin myöntämisestä muille kuin assosioituneille kolmansille maille tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista. Jos tällainen omistajuuden siirto tai lisenssin myöntäminen on ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa tai 3 artiklassa tarkoitettujen tämän asetuksen tavoitteiden kanssa, rahastosta myönnetty rahoitus on maksettava takaisin.

4.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos unionin tukea myönnetään julkisena hankintana, unioni omistaa tulokset ja jäsenvaltioilla ja/tai assosioituneilla mailla on oikeus saada kirjallisesta pyynnöstään maksutta rajoittamaton lupa hyödyntää tuloksia.

26 artikla

Projektipäällikön tiedot

Jos jäsenvaltiot ja assosioituneet maat nimittävät projektipäällikön, komissio kuulee projektipäällikköä toimen yhteydessä saavutetusta edistymisestä ennen maksun suorittamista tukikelpoisen toimen tuensaajalle.

IV OSASTOHALLINNOINTI, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

27 artikla

Työohjelmat

1.  Rahasto toteutetaan varainhoitoasetuksen [110] artiklassa tarkoitetuilla vuotuisilla tai monivuotisilla työohjelmilla. ▌

1 a.  Työohjelmissa voidaan erityisesti ottaa huomioon yleisessä strategisessa tutkimussuunnitelmassa ja voimavarojen kehittämissuunnitelman strategisissa tapaustutkimuksissa kehitetyt strategiat.

1 b.  Komissio varmistaa työohjelmien johdonmukaisuuden puolustustuotteiden ja ‑teknologioiden koko elinkaaren aikana.

2.  Komissio hyväksyy nämä työohjelmat delegoiduilla säädöksillä 28 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2 a.    Työohjelmissa vahvistetaan yksityiskohtaisesti rahastosta rahoitettavien hankkeiden luokat. Työohjelmien on vastattava 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita.

2 b.  Komissio tekee työohjelmien laatimisprosessin perusteella ennakkoarvioinnin mahdollisista päällekkäisyyksistä olemassa olevien voimavarojen tai unionissa jo rahoitettujen tutkimus- tai kehittämishankkeiden kanssa.

28 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle [voimaantulopäivästä] seitsemän vuoden ajaksi 27 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 27 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(17) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

29 artikla

Riippumattomat asiantuntijat

1.  Komissio nimittää riippumattomia asiantuntijoita avustamaan ehdotusten arvioinnissa varainhoitoasetuksen [237] artiklan nojalla. ▌

2.  Riippumattomien asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia mahdollisimman monesta jäsenvaltiosta, ja heidät on oltava yksilöity ja valittu ▌kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella ▌asiantuntijaluettelon laatimista varten. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [237] artiklassa säädetään, tätä luetteloa ei julkaista kokonaan tai osittain, jos se on tarpeen yleisen turvallisuuden suojeluun liittyvistä syistä.

3.  Riippumattomilla asiantuntijoilla on oltava jäsenvaltion tekemä asianmukainen turvallisuusselvitys.

5.  Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella.

5 a.  Komissio huolehtii siitä, että asiantuntija, jolla on eturistiriita asiassa, josta hänen on määrä antaa lausunto, ei arvioi tätä nimenomaista asiaa tai anna sitä koskevia neuvoja tai avusta siinä.

30 artikla

Turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevien sääntöjen soveltaminen

1.  Tämän asetuksen soveltamisalalla

(a)  kunkin jäsenvaltion tai assosioituneen maan on varmistettava, että sen kansalliset turvallisuussäännökset tarjoavat vastaavan Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojan kuin EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annetussa komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444(18) säädetyt turvallisuussäännöt ja päätöksen 2013/488/EU(19) liitteissä esitetyt neuvoston turvallisuussäännöt;

(b)  jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle a alakohdassa tarkoitetut kansalliset turvallisuussäännökset;

(c)  muissa kuin assosioituneissa kolmansissa maissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja muihin kuin assosioituneisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä rahastoa koskevia Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä maissa sellaisia turvallisuussäännöksiä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädetyillä turvallisuussäännöillä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä. Kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuussäännösten vastaavuus on määriteltävä unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävässä tietoturvallisuussopimuksessa, mukaan lukien tarvittaessa yhteisöturvallisuutta koskevat asiat, ja ottaen huomioon päätöksen 2013/488/EU 13 artikla;

(d)  luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle voidaan myöntää pääsy Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, jos se asianomaisessa tapauksessa katsotaan tarpeelliseksi tällaisten tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun perusteella, sanotun vaikuttamatta päätöksen 2013/488/EU 13 artiklan ja komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädettyjen yhteisöturvallisuuden alaa koskevien sääntöjen soveltamiseen.

2.  Jos toimiin liittyy, niissä edellytetään ja/tai ne sisältävät turvallisuusluokiteltuja tai turvallisuusluokittelemattomia arkaluonteisia tietoja, asianomaisen rahoituselimen on määritettävä ehdotus- tai tarjouspyyntöasiakirjoissa toimenpiteet ja vaatimukset, jotka ovat tarpeen näiden tietojen suojan varmistamiseksi vaaditulla tasolla.

3.  Helpottaakseen turvallisuusluokiteltujen ja turvallisuusluokittelemattomien arkaluonteisten tietojen vaihtoa komission, vastaanottajien ja tarvittaessa jäsenvaltioiden välillä komissio perustaa suojatun sähköisen tietojenvaihtojärjestelmän.

31 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla seurataan rahaston toteuttamista ja edistymistä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi, ja täydennetään tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden perustamista, sen varmistamiseksi, että voidaan arvioida tehokkaasti edistymistä rahaston tavoitteiden saavuttamisessa.

3.  Komissio seuraa ja arvioi säännöllisesti rahaston toteuttamista ja laatii vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle edistymistä koskevan kertomuksen. Vuosikertomukseen on sisällyttävä 7 artiklan täytäntöönpanoa koskeva osio. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

4.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että rahaston toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen vastaanottajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

32 artikla

Rahaston arviointi

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Rahaston väliarviointi on suoritettava heti kun rahaston toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun rahaston täytäntöönpano on käynnistynyt. Väliarviointia koskevassa kertomuksessa on arvioitava viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2024 erityisesti rahaston hallintoa, Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta ja puolustusalan tutkimusta koskevasta valmistelutoimesta saatuja kokemuksia, 7 artiklassa tarkoitettujen eettisten menettelyjen täytäntöönpanoa, toteutusastetta, hankkeiden myöntämisen tuloksia, mukaan lukien pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistuminen ja niiden rajatylittävän osallistumisen aste, rahoituksen jakautumista 10 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun määritelmän mukaisten erityyppisten alihankkijoiden kesken, murroksellisiin teknologioihin osoitettua talousarviota sekä varainhoitoasetuksen [195] artiklan mukaisesti myönnettyä rahoitusta. Väliarviointiin on lisäksi sisällyttävä tiedot vastaanottajien alkuperämaista, yksittäisissä hankkeissa mukana olleiden maiden määrästä ja, jos mahdollista, syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta. Komissio voi esittää ehdotuksia tähän asetukseen mahdollisesti tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi.

3.  Komissio suorittaa toteutuskauden päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 31 päivästä joulukuuta 2027, rahaston toteutuksen lopullisen arvioinnin. Lopullisen arviointikertomuksen on sisällettävä toteutuksen tulokset ja rahaston vaikutus, siinä määrin kuin se on mahdollista ajoitus huomioon ottaen. Kyseisessä kertomuksessa, joka perustuu jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja tärkeimpien sidosryhmien asiaankuuluvien kuulemisten tuloksiin, arvioidaan etenkin edistymistä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä analysoidaan myös muun muassa pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten integroitumista globaaliin arvoketjuun. Arviointiin on lisäksi sisällyttävä tiedot vastaanottajien alkuperämaista ja, jos mahdollista, syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja niihin tekemät huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

33 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen [127] artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti.

34 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu rahastoon kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston tapauksessa näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, joista säädetään Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013.

35 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen vastaanottajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Näitä taloudellisia resursseja voidaan käyttää puolustusteollisuuden tilastoja koskeviin hankkeisiin ja tiedonkeruun pilotointia koskeviin hankkeisiin.

V OSASTO

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

36 artikla

Delegoidut säädökset

1.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 31 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 31 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 31 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

37 artikla

Kumoaminen

6.  Kumotaan asetus (EU) N:o …/…. (Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma) 1 päivästä tammikuuta 2021.

38 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen [Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa koskevaa asetusta] sekä puolustusalan tutkimusta koskevaa valmistelutointa, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.  Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen rahaston ja sen edeltäjien, [Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa koskevan asetuksen] ja puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Talousarvioon voidaan 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

39 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

(1)

* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(2)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

2   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1092, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 30).

(3)

  Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(4)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(5)

  Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.FIN&toc=OJ:C:2013:373:TOC

(6)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(7)

  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(8)

  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(9)

  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(10)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(11)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).

(12)

  Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(13)

  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(14)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(15)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(16)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

(17)

  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(18)

  EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53–88.

(19)

  EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1–50.


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

Vähemmistöön jäänyt mielipide, esittäjinä GUE/NGL-ryhmän jäsenet Neoklis Sylikiotis, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa, Xabier Benito Ziluaga, Marisa Matias, Cornelia Ernst, Paloma López Bermejo, João Ferreira, João Pimenta Lopes, Miguel Viegas

Mietinnöllä tuetaan EU:n ja jäsenvaltioiden militarisoinnin nopeaa jatkamista. Sillä edistetään kilpavarustelua ja tuetaan taloudellisesti sotilasalan yritysten kasvavia investointeja sotilaallista kalustoa ja aseita koskevaan puolustus- ja sotilasalan tutkimukseen ja kehittämiseen yhteiskuntakriisistä ja ympäristövaikutuksista huolimatta. Mietintö on ristiriidassa SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan kanssa, jolla kielletään ottamasta menoina unionin talousarvioon sellaisista toimista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. Mietinnössä kannatetaan lisäksi EU:n ja Naton yhteistyötä.

Me vastustamme mietintöä, koska

  se tekee EU:sta maailmanlaajuisen sotilaallisen toimijan

  sen avulla maksetaan tukia puolustusalalle ja aseteollisuuden yhteenliittymälle ja luultavasti lisätään asevientiä

  sillä tehdään siviilitoimista sotilaallisia ja käytetään teollisuutta ja kilpailukykyä tekosyynä EU:n puolustusvoimavarojen kehittämiseksi YTPP:n/YUTP:n puitteissa

  sillä tuetaan siviili- ja sotilasalan yhteistyön lisäämistä.

Me vaadimme, että

  ryhdytään radikaaliin aseriisuntaan EU:ssa ja maailmanlaajuisesti

  EU:n talousarviosta ei rahoiteta sotilasmenoja ja SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohtaa tulkitaan suppeasti

  julkisilla varoilla tuetaan laadukkaita työpaikkoja, uudelleenteollistamista ja pk‑yrityksiä

  edistetään ihmisiä ja heidän tarpeitaan palvelevaa siviilitutkimusta ja -kehitystyötä

  kaikki toimet ovat ehdottomasti YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden mukaisia

  konfliktien ratkaisemiseen käytetään ainoastaan rauhanomaisia keinoja ja siviili- ja sotilasoperaatiot erotetaan toisistaan

  EU pidetään erillään Natosta.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.11.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusrahastosta

(COM(2018)0476 – C8‑0268/2018 – 2018/0254(COD))

Valmistelija (*): David McAllister

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

TARKISTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Se olisi unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin6 mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla.

(2)  Se olisi unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin6 mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla. Rahasto muodostaa Euroopan vakaan puolustusteollisuuspolitiikan kulmakiven.

_________________

_________________

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146 10.6.2009, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216 20.8.2009, s. 76).

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146 10.6.2009, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216 20.8.2009, s. 76).

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Integroidun lähestymistavan mukaisesti ja unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikyvyn lisäämiseksi olisi perustettava Euroopan puolustusrahasto. Rahaston tulisi pyrkiä vahvistamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikykyä, tehokkuutta ja riippumattomuutta. Sen tulisi tässä yhteydessä edistää unionin strategista riippumattomuutta tukemalla kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, kuten myös yritysten, tutkimuskeskusten, kansallisten hallintojen, kansainvälisten järjestöjen ja yliopistojen välillä, puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimus- ja kehitysvaiheessa. Innovatiivisempien ratkaisujen ja avointen sisämarkkinoiden aikaan saamiseksi rahastosta tulisi tukea pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rajatylittävää osallistumista puolustusalan hankkeisiin.

(3)  Integroidun lähestymistavan mukaisesti ja unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikyvyn lisäämiseksi olisi perustettava Euroopan puolustusrahasto. Rahaston tulisi pyrkiä vahvistamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikykyä, tehokkuutta ja riippumattomuutta. Sen tulisi tässä yhteydessä edistää unionin strategista riippumattomuutta, parantaa jäsenvaltioiden puolustusvoimavaroja ja edistää unionin turvallisuus- ja puolustusetuja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa sovitun mukaisesti tukemalla kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, kuten myös yritysten, tutkimuskeskusten, kansallisten hallintojen, kansainvälisten järjestöjen ja yliopistojen välillä, puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimus- ja kehitysvaiheessa. Innovatiivisempien ratkaisujen ja avointen sisämarkkinoiden aikaan saamiseksi rahastosta tulisi tukea pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rajatylittävää osallistumista puolustusalan hankkeisiin ja edistää niiden pääsemistä rajatylittäviin puolustusalan toimitusketjuihin.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Rahastosta olisi tarjottava riittävää tukea tutkimus- ja kehittämistoimille murroksellisen puolustusteknologian alalla.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Koska rahaston tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikykyä siten, että annetaan vipuvaikutusta yhteistoiminnalliselle puolustusalan tutkimus- ja teknologiatoiminnalle ja täydennetään sitä sekä vähennetään yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimia olisi voitava tukea rahastosta. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden optimoimista, mukaan lukien niiden yhteentoimivuus.

(9)  Koska rahaston tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden tehokkuutta sekä kilpailu- ja innovointikykyä siten, että annetaan vipuvaikutusta yhteistoiminnalliselle puolustusalan tutkimus- ja teknologiatoiminnalle ja täydennetään sitä sekä vähennetään yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimia olisi voitava tukea rahastosta. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden optimoimista, mukaan lukien niiden yhteentoimivuus.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Koska rahastolla pyritään erityisesti lisäämään yhteistyötä oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden välillä kaikkialla Euroopassa, ainoastaan sellaisen toimen tulisi olla avustuskelpoinen, joka toteutetaan vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan. Näistä osallistumiskelpoisista oikeussubjekteista, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan, vähintään kolme ei saisi tosiasiallisesti olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa, eivätkä ne saisi olla myöskään toistensa määräysvallassa. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vauhdittamiseksi rahastosta voidaan tukea yhteistä esikaupallista hankintaa.

(10)  Koska rahastolla pyritään erityisesti lisäämään yhteistyötä ja kilpailukykyä oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden välillä kaikkialla Euroopassa, ainoastaan sellaisen toimen tulisi olla avustuskelpoinen, joka toteutetaan vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan. Näistä osallistumiskelpoisista oikeussubjekteista, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan, vähintään kolme ei saisi tosiasiallisesti olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa, eivätkä ne saisi olla myöskään toistensa määräysvallassa. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vauhdittamiseksi rahastosta voidaan tukea yhteistä esikaupallista hankintaa.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Jos rahastosta tuettua kehittämistoimea hallinnoi jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden nimeämä hankepäällikkö, komissio ilmoittaa kyseiselle hankepäällikölle ennen kuin se suorittaa maksun rahoituksen vastaanottajalle, jotta hankepäällikkö voi varmistaa, että rahoituksen vastaanottajat noudattavat määräaikoja. Tietyissä olosuhteissa hankepäällikkö voisi toimittaa komissiolle havaintojaan toimen edistymisestä, jotta komissio voi todentaa, täyttyvätkö maksutapahtuman käynnistämisen ehdot.

(15)  Jos rahastosta tuettua kehittämistoimea hallinnoi jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden nimeämä hankepäällikkö, komissio ilmoittaa kyseiselle hankepäällikölle ennen kuin se suorittaa maksun rahoituksen vastaanottajalle, jotta hankepäällikkö voi varmistaa, että rahoituksen vastaanottajat noudattavat määräaikoja. Hankepäällikön olisi toimitettava komissiolle havaintojaan toimen edistymisestä, jotta komissio voi todentaa, täyttyvätkö maksutapahtuman käynnistämisen ehdot.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a)  Rajatylittävää toimintaa harjoittavien pk-yritysten toimet tukevat toimitusketjujen avaamista ja edistävät ohjelman tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus, jonka olisi oltava kaikkien yhteenliittymään osallistuvien saatavilla.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

 

 

(22 a)   Jotta voidaan vastata epävakauden ja konfliktien lisääntymiseen unionin naapurimaissa ja uusiin turvallisuusriskeihin ja geopoliittisiin uhkiin, jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten on tarpeen määrittää yhteiset riskit ja uhat sekä yhteiset turvallisuusedut, strategiat ja vaaditut voimavarat esimerkiksi turvallisuutta ja puolustusta koskevan EU:n valkoisen kirjan sekä voimavarojen kehittämismekanismin kaltaisten vakiintuneiden menettelyjen avulla.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknologista kehitystä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi edistää näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimia puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen prioriteetteja. Yhteisen puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen puutteet yksilöidään unionissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa, erityisesti yleisen strategisen tutkimussuunnitelman ja voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa kartoittamalla ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Tarvittaessa voitaisiin ottaa huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös sellaisia, jotka liittyvät Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista. Samalla olisi kuitenkin vältettävä tarpeeton päällekkäisyys.

(23)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknologista kehitystä olisi edistettävä tavalla, joka on unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen mukaista. Puolustusalan erityinen luonne huomioon ottaen kaikkia puolustusteollisuuden alan toimia olisi koordinoitava tiiviisti, ja niiden olisi oltava johdonmukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sen prioriteettien kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi edistää näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimia puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen prioriteetteja. Yhteisen puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen puutteet yksilöidään unionissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa, erityisesti voimavarojen kehittämismekanismin avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa kartoittamalla ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Tarvittaessa olisi otettava huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös sellaisia, jotka liittyvät Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista. Samalla olisi kuitenkin vältettävä tarpeeton päällekkäisyys.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(24 a)  Rahastossa olisi otettava huomioon myös sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma osana seuraavaa Verkkojen Eurooppa -välinettä, Euroopan rauhanrahasto, josta tuetaan muun muassa muun muassa YUTP/YTPP-operaatioita, sekä hybridiuhkien torjumiseksi toteutettavat toimet, jotka yhdessä voimavarojen kehittämissuunnitelman, puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun (CARD) ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) kanssa auttavat koordinoimaan voimavarojen suunnittelua, kehittämistä, hankintoja ja toimintaa.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)  Komissio ottaa huomioon muun toiminnan, jota rahoitetaan Euroopan horisontti -puiteohjelmasta, jotta voidaan välttää tarpeeton päällekkäisyys ja varmistaa vuorovaikutus siviili- ja puolustusalan tutkimuksen välillä.

(25)  Komissio ottaa huomioon muun toiminnan, jota rahoitetaan Euroopan horisontti -puiteohjelmasta, jotta voidaan välttää tarpeeton päällekkäisyys, varmistaa vuorovaikutus ja synergia siviili- ja puolustusalan tutkimuksen välillä ja varmistaa, että Euroopan horisontti pysyy puhtaasti siviilialan tutkimusohjelmana.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31)  Komissio laatii vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia, jotka ovat rahaston tavoitteiden mukaisia. Jäsenvaltioiden komitean olisi avustettava komissiota työohjelman laatimisessa. Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää, kyseiselle virastolle annetaan tarkkailijan asema mainitussa komiteassa. Kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, myös Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava jäsenvaltioiden komiteaan.

(31)  Komissio laatii vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia, jotka ovat rahaston tavoitteiden mukaisia. Työohjelmissa olisi otettava huomioon Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman, pilottihankkeen ja puolustusalan tutkimukseen liittyvän valmistelutoimen täytäntöönpanosta jo saatu kokemus. Jäsenvaltioiden komitean olisi avustettava komissiota työohjelman laatimisessa. Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää, kyseiselle virastolle annetaan tarkkailijan asema mainitussa komiteassa. Kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, myös Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava jäsenvaltioiden komiteaan.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(46 a)  Direktiivillä 2009/43/EY pyritään yksinkertaistamaan unionin sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevia ehtoja. Direktiivissä vähennetään esteitä vaarantamatta olennaisten puolustus- ja turvallisuusetujen kuulumista kansalliseen valvontaan. Rahaston yhteydessä käytettävät yleiset siirtoluvat vähentävät tuntuvasti ohjelmaan osallistumaan pyrkivien toimittajien hallinnollista rasitusta. Komission olisi jäsenvaltioilta ja assosioituneilta kolmansilta mailta valtuudet saatuaan voitava toimia toimittajien rekisteröinnin keskitettynä yhteyspisteenä, ja sen olisi julkaistava säännöllisesti luettelo myönnetyistä yleisistä siirtoluvista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(46 b)  Yritysten olisi noudatettava sovellettavaa lainsäädäntöä ehdottaessaan uusia puolustustuotteita tai uutta puolustusteknologiaa tai nykyisten tuotteiden käyttötarkoituksen muuttamista. Kun sovellettavaa lainsäädäntöä ei vielä ole, yritysten olisi sitouduttava noudattamaan erinäisiä yleismaailmallisia eettisiä periaatteita, jotka liittyvät ihmisten perusoikeuksiin ja hyvinvointiin, ihmisen perimän suojelemiseen, eläinten kohteluun, luonnonympäristön säilyttämiseen, kulttuuriperinnön suojelemiseen ja globaalien yhteisresurssien, kuten avaruuden ja kyberavaruuden, tasapuoliseen käyttöön. Komission olisi varmistettava, että ehdotukset seulotaan järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teetettävä niistä eettinen arviointi. Unionin ei tulisi rahoittaa toimia, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttävissä.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(46 c)   Neuvoston olisi pyrittävä tekemään päätös aseistettujen etäohjattujen ilma-alusjärjestelmien käytöstä viimeistään [31 päivä joulukuuta 2020]; toteaa, että aseistettujen etäohjattujen ilma-alusten kehittämiseen ei myönnetä rahoitusta ennen kuin kyseinen päätös on tullut voimaan.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(46 d)  Rahastosta olisi tuettava sellaisen murroksellisen puolustusteknologian kehittämistä ja arvioimista, jonka soveltaminen voi muuttaa mullistavasti puolustusasioihin liittyviä käsityksiä ja toimintatapoja. Uraauurtavia voimavaroja olisi kehitettävä innovatiivisessa ekosysteemissä, johon kuuluu tiedeyhteisö, yrityksiä ja valtion laitoksia, ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimien puolustusvoimavaroja koskevien prioriteettien ja etenkin tarkistetun voimavarojen kehittämissuunnitelman ja puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun (CARD) mukaisesti. Näin unioni voi kehittää teknologiseen ylivoimaan perustuvia voimavaroja ja toimintamalleja, joiden avulla unioni kykenee paremmin suojelemaan kansalaisiaan ja edistämään rauhaa, turvallisuutta ja edistystä Euroopassa ja muualla maailmassa. Komission olisi luotava joustava rakenne, jolla hallinnoidaan murroksellisen puolustusteknologian kehittämiseen ja arviointiin tarkoitettua tukea.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(46 e)  Verkkojen Eurooppa -välineen sotilaallista liikkuvuutta koskevan erityistavoitteen käyttämättömiä varoja olisi käytettävä tämän rahaston vahvistamiseen. Varoja olisi käytettävä edistämään sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita, joiden kohdalla Verkkojen Eurooppa -välineen järjestelmässä ei ole sotilas- ja siviilialan kaksikäyttöä koskevia näkymiä ja joilla vahvistetaan murroksellisen puolustusteknologian tukemista ja mahdollistetaan lisätoimien toteuttaminen jäsenvaltioiden yhdessä sopimien puolustusvoimavaroja koskevien prioriteettien mukaisesti.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(46 f)  Muista kuin assosioituneista kolmansista maista peräisin olevat puolustusalan toimitukset ja palvelut saattavat edellyttää kyseisten maiden viranomaisten myöntämiä vientilupia. Komissio, jäsenvaltiot ja assosioituneet kolmannet maat sekä unioniin sijoittautuneet yritykset eivät ehkä kykene vaikuttamaan merkittävästi tällaiseen vientilupien myöntämiseen. Vientilupien epäämisestä tai kumoamisesta tai jatkotoimia koskevien vientilupien myöntämättä jättämisestä saattaa koitua kestämättömiä seurauksia Euroopan puolustusalan toimitusvarmuudelle ja unionin strategiselle riippumattomuudelle. Komission olisi siksi kerättävä järjestelmällisesti tietoa puolustusrahaston hankkeisiin vaadittavista kolmansien maiden vientiluvista. Rahastosta rahoitettaviin toimiin osallistumaan pyrkivien yritysten sekä toimiin jo osallistuvien yritysten olisi teetettävä riskinarviointeja kolmansista maista peräisin olevien puolustusalan toimitusten ja palvelujen suhteen ja asetettava kyseiset arvioinnit komission saataville. Siinä tapauksessa, että ilmenee, että Euroopan puolustusalan toimitusvarmuudelle ja unionin strategiselle riippumattomuudelle aiheutuu kestämättömiä seurauksia, komission olisi ilmoitettava viipymättä asiasta unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle. Niiden olisi ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisesti toteuttamistaan virallisista toimista.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(3)  ’kehittämistoimella’ tointa, joka koostuu pääasiassa puolustukseen liittyvästä kehittämisvaiheen toiminnasta, joka kattaa uudet tuotteet ja teknologiat tai jo olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämiseen, mutta ei sisällä aseiden tuotantoa tai käyttöä;

(3)  ’kehittämistoimella’ tointa, joka koostuu yksinomaan puolustukseen liittyvästä kehittämisvaiheen toiminnasta, joka kattaa uudet tuotteet ja teknologiat tai jo olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämiseen, mutta ei sisällä aseiden tuotantoa tai käyttöä;

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 17 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a)  ’eettisellä kysymyksellä’ kaikkia huolenaiheita, jotka liittyvät kaavailtuihin tai implisiittisiin toimintatapoihin tai toiminnan tuloksiin, jotka ovat sinällään asiaa koskevan unionin ja kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisia mutta vastoin periaatteita, jotka liittyvät ihmisten perusoikeuksiin ja hyvinvointiin, ihmisen perimän suojelemiseen, eläinten kohteluun, luonnonympäristön säilyttämiseen, kulttuuriperinnön suojelemiseen ja globaalien yhteisresurssien, kuten avaruuden ja kyberavaruuden, tasapuoliseen käyttöön.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointivalmiuksia tukemalla yhteistyötoimia sekä rajatylittävää yhteistyötä oikeussubjektien välillä kaikkialla unionissa, pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset mukaan luettuina, sekä kannustamalla innovoinnin, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen mahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen teollisen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja siten osaltaan edistää unionin strategista riippumattomuutta. Rahastolla olisi myös edistettävä unionin toimintavapautta ja riippumattomuutta erityisesti teknologian ja teollisuuden osalta.

1.  Rahaston yleisenä tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus käyttää toimivaltaansa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanossa, myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittaisessa muotoilussa, edistää strategisia prioriteetteja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa ja edistää Euroopan puolustusalan teknologisen ja teollisten perustan kattavuutta, yhdentymistä, yhteentoimivuutta, kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointivalmiuksia tukemalla yhteistyötoimia sekä rajatylittävää yhteistyötä oikeussubjektien välillä kaikkialla Euroopassa, pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset mukaan luettuina, sekä kannustamalla innovoinnin, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen mahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen puolustustuotteen tai ‑palvelun elinkaaren kaikissa vaiheissa. On tärkeää esittää konkreettisempia ehdotuksia siitä, miten pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten pääsyä rajatylittäville puolustusmarkkinoille voidaan parantaa. Rahastolla olisi myös edistettävä unionin turvallisuus- ja puolustusetuja, unionin toimintavapautta, sen strategista, teknologista ja teollista riippumattomuutta sekä jäsenvaltioiden entistä edistyneempien puolustusvoimavarojen kehittämistä ja parantamista. Suuremman vastuun ottaminen omasta turvallisuudesta on hyödyllistä myös Naton kannalta.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a)  tukea yhteistoimintaan perustuvia tutkimushankkeita, joilla voidaan tehostaa merkittävästi valmiuksia tulevaisuudessa ja joiden tavoitteena on maksimoida innovointi sekä tuottaa uusia, myös murroksellisia puolustustuotteita ja -teknologioita;

(a)  tukea yhteistoimintaan perustuvia tutkimushankkeita, joilla voidaan tehostaa merkittävästi puolustuksen ja puolustusalan tulevia valmiuksia ja joiden tavoitteena on maksimoida innovointi sekä tuottaa uusia murroksellisia puolustustuotteita ja -teknologioita myös kyberpuolustuksessa;

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)  tukea yhteistoimintaan perustuvia puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämishankkeita, jotka ovat yhdenmukaisia jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa, jotta voidaan edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä unionissa, saavuttaa parempia mittakaavaetuja sekä pienentää tarpeettomien päällekkäisyyksien riskiä ja siten vähentää puolustustuoteteollisuuden ja -teknologian hajanaisuutta unionissa. Viime kädessä rahasto lisää jäsenvaltioiden voimavarojen yhteentoimivuutta.

(b)  tukea yhteistoimintaan perustuvia puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämishankkeita, jotka ovat yhdenmukaisia jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa ja erityisesti voimavarojen kehittämismekanismin, pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun yhteydessä yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa, jotta voidaan edistää puolustusmenojen tehostamista unionissa, saavuttaa parempia mittakaavaetuja sekä poistaa tarpeettomat päällekkäisyydet ja liiallinen riippuvuus kolmansien maiden tuonnista ja siten vähentää puolustustuoteteollisuuden ja -teknologian hajanaisuutta unionissa. Viime kädessä rahasto lisää unionin strategista riippumattomuutta, jäsenvaltioiden voimavarojen standardisointia ja yhteentoimivuutta, parantaa siten niiden puolustusmenojen tehokkuutta ja Euroopan vakaan puolustusteollisuuspolitiikan tosiasiallista täytäntöönpanoa.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a)  edistää eurooppalaista yhteistyötä tutkimus- ja puolustusalalla toteuttamalla se vähintään kolmen jäsenvaltion ja kolmen yrityksen välillä, kuten 11 artiklan 4 kohdassa on täsmennetty.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.  Rahaston täytäntöönpanoa varten asetetaan kunkin vuoden lopussa saataville käyttämättä jääneet varat, jotka on tarkoitettu [Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevan asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa] tarkoitetulle sotilaallisen liikkuvuuden erityistavoitteelle.

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

On toteutettava järjestelyjä, joiden avulla Yhdistynyt kuningaskunta voi osallistua mahdollisimman laajalti puolustusrahaston hankkeisiin.

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio myöntää rahoitusta avointen ja julkisten kuulemisten perusteella työohjelmissa määritellyillä toiminta-aloilla.

1.  Komissio myöntää rahoitusta avointen ja julkisten kuulemisten perusteella työohjelmissa määritellyillä toiminta-aloilla ja ottaa siinä huomioon voimavarojen kehittämismekanismin.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Komissio suorittaa eettiset seulonnat ja arvioinnit puolustuseettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella. Komissio varmistaa eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden.

2.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Komissio suorittaa eettiset seulonnat ja arvioinnit puolustuseettisten kysymysten puolustusasiantuntijoiden tuella. Asiantuntijoiden turvallisuusselvitykset tehneen jäsenvaltion on validoitava kaikki asiantuntijat. Ennen nimittämistä on tehtävä asianmukainen turvallisuusselvitys. Komissio varmistaa eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

7 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

7 a artikla

 

Yleiset siirtoluvat

 

1.   Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden kolmansien maiden on julkistettava yleiset siirtoluvat, joilla myönnetään suoraan niiden alueelle sijoittautuneille toimittajille lupa osallistua rahaston mukaisiin hankkeisiin. Jäsenvaltiot ja assosioituneet kolmannet maat voivat asettaa rekisteröintivaatimuksia ennen kuin yleistä siirtolupaa käytetään ensimmäisen kerran.

 

2.   Komissio varmistaa, että yleisen siirtoluvan käytön tarvittavat edellytykset täyttyvät, ja julkistaa kaikki asiaa koskevat tiedot työohjelmissaan.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain toisesta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä rahastosta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman/rahaston sääntöjä sovelletaan sen rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärää, ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan mukaisesti.

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain toisesta unionin ohjelmasta ja erityisesti Euroopan horisontti ‑puiteohjelmasta tai Verkkojen Eurooppa -välineestä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen muuttamiseen sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita vastaaviksi, voi saada rahoitusta myös tästä rahastosta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman/rahaston sääntöjä sovelletaan sen rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärää, ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan mukaisesti.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Hakijat ja näiden alihankkijat ovat rahoituskelpoisia, jos ne ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneeseen maahan, niillä on johtorakenteet unionissa tai assosioituneessa maassa ja ne eivät ole muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa.

1.  Hakijat ja toimintaan osallistuvat alihankkijat ovat rahoituskelpoisia, jos ne ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneeseen maahan, niillä on johtorakenteet unionissa tai assosioituneessa maassa ja ne eivät ole muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa tarkoitetaan, unioniin tai assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija, joka on muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, voi olla rahoituskelpoinen, jos se on tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja edellyttäen, että sen osallistuminen ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetuja. Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetujen suojaamiseksi ehdotuspyynnössä on edellytettävä, että hakija antaa tiedot, joilla osoitetaan erityisesti seuraavat:

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa tarkoitetaan, unioniin tai assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija tai toimintaan osallistuva alihankkija, jonka johtorakenne on unionissa ja joka on muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, voi olla rahoituskelpoinen yhteisö, jos se on tarpeen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja edellyttäen, että sen osallistuminen ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja tai 3 artiklassa esitettyä tavoitetta. Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetujen suojaamiseksi ehdotuspyynnössä on edellytettävä, että hakija antaa tiedot tai takeet, jotka on hyväksytty jäsenvaltiossa, jossa hakija sijaitsee ja joilla sitoudutaan toteuttamaan toimenpiteet ennen toimen aloittamista ja varmistetaan, että

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c)  toimen tulokset jäävät tuensaajalle, ja niihin ei kohdistu muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen valvontaa tai rajoituksia toimen aikana ja määriteltävänä ajanjaksona sen päättymisen jälkeen.

(c)  toimen tulokset jäävät tuensaajalle, ja niihin ei kohdistu muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen valvontaa tai rajoituksia eikä niitä voida viedä eikä niille voida myöntää pääsyä unionin ulkopuolelle ilman sen jäsenvaltion lupaa, johon yritys on sijoittautunut, toimen aikana ja sen päättymisen jälkeen.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Kaikki infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit, joita käytetään ohjelmasta rahoitettavissa toimissa, sijaitsevat unionin tai assosioituneiden maiden alueella. Lisäksi tuensaajat ja näiden alihankkijat saavat avustuskelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä ainoastaan sellaisten oikeussubjektien kanssa, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneeseen maahan eivätkä ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa.

3.  Kaikki infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit, joita käytetään ohjelmasta rahoitettavissa toimissa, sijaitsevat unionin tai assosioituneiden maiden alueella, eivätkä muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt valvo tai rajoita niitä. Lisäksi tuensaajat ja näiden alihankkijat saavat avustuskelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä sellaisten oikeussubjektien kanssa, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneeseen maahan eivätkä ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa.

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, toimeen osallistuvat tuensaajat ja näiden alihankkijat voivat käyttää muun kuin assosioituneen kolmannen maan alueella sijaitsevaa tai siellä pidettävää omaisuuttaan, infrastruktuuriaan, välineitään ja resurssejaan, jos se on tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja sillä edellytyksellä, että tämä ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta. Samoilla edellytyksillä tuensaajat ja näiden alihankkijat voivat avustuskelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön kanssa. Tällaiseen infrastruktuurin, välineiden, omaisuuden tai resurssien käyttöön ja tällaiseen yhteistyöhön liittyvät kustannukset eivät ole avustuskelpoisia rahastosta.

4.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jos unionissa ei ole heti saatavilla kilpailukykyisiä korvaajia ja jos tämä käyttö ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa, toimeen osallistuvat tuensaajat ja näiden alihankkijat voivat käyttää muun kuin assosioituneen kolmannen maan alueella sijaitsevaa tai siellä pidettävää omaisuuttaan, infrastruktuuriaan, välineitään ja resurssejaan, jos se on tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja sillä edellytyksellä, että tämä ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja. Samoilla edellytyksillä tuensaajat ja näiden alihankkijat voivat avustuskelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön kanssa. Tällaiseen infrastruktuurin, välineiden, omaisuuden tai resurssien käyttöön ja tällaiseen yhteistyöhön liittyvät kustannukset eivät ole avustuskelpoisia rahastosta.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 9 kohta

Komission teksti

Tarkistus

9.  Tämän artiklan soveltamiseksi alihankkijoilla tarkoitetaan alihankkijoita, jotka ovat suorassa sopimussuhteessa tuensaajaan, ja muita alihankkijoita, joille kuuluu vähintään 10 prosenttia toimen avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista, sekä alihankkijoita, jotka voivat toimen toteuttamiseksi tarvita pääsyn komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 mukaisiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin.

9.  Tämän artiklan soveltamiseksi alihankkijoilla tarkoitetaan alihankkijoita, jotka ovat suorassa sopimussuhteessa tuensaajaan, ja muita alihankkijoita, joille kuuluu vähintään 10 prosenttia toimen avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista, alihankkijoita, jotka voivat toimen toteuttamiseksi tarvita pääsyn komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 mukaisiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, sekä alihankkijoita, joiden on haettava vientilupa muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Ellei 27 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa toisin määrätä, toimi on toteutettava vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin välisellä yhteistyöllä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme näistä vähintään kahteen jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneista osallistumiskelpoisista yhteisöistä ei saa koko toimen toteutusaikana olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa eivätkä ne saa harjoittaa määräysvaltaa toisiinsa nähden.

4.  Toimi on toteutettava vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin välisellä yhteistyöllä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan. Jokaiseen yhteenliittymään, johon kuuluu oikeussubjekteja assosioituneesta maasta, on myös kuuluttava vähintään kaksi oikeussubjektia kahdesta eri jäsenvaltiosta. Vähintään kolme näistä vähintään kolmeen jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneista osallistumiskelpoisista yhteisöistä ei saa koko toimen toteutusaikana olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa eivätkä ne saa harjoittaa määräysvaltaa toisiinsa nähden.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Avustuskelpoisia eivät ole sellaisten tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä koskevat toimet, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä.

6.  Avustuskelpoisia eivät ole sellaisten tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä koskevat toimet, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä. Ohjelmasta ei etenkään rahoiteta polttoaseita, mukaan lukien valkoinen fosfori, köyhdytettyä uraania sisältävät ammukset, tappavat autonomiset aseet, joista puuttuu ihmisen suorittama merkityksellinen keskeisten toimintojen valvonta yksittäisten kohteiden valinnan ja niihin iskemisen yhteydessä, pienaseet ja kevyet aseet, jotka on kehitetty pääasiassa vientitarkoituksiin, jos yksikään jäsenvaltio ei ole vaatinut toimen toteuttamista.

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(a a)  myötävaikuttaminen Euroopan puolustusteollisuuden teolliseen riippumattomuuteen ja unionin turvallisuus- ja puolustustavoitteisiin edistämällä puolustusteknologioita tai ‑tuotteita jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan puitteissa sovittujen puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti;

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(d a)  mukana olevien valtioiden ja yritysten määrä;

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(e)  oikeussubjektien välisen uuden rajatylittävän yhteistyön perustamisen edistäminen, erityisesti sellaisten pk-yritysten osalta, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin ja/tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ovat sijoittautuneet ne yhteenliittymänyhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä;

(e)  oikeussubjektien välisen uuden rajatylittävän yhteistyön perustamisen edistäminen, erityisesti pk-yritysten osalta;

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  toimen rahoitusosuuden kokonaiskorotus ei saa ylittää 30:a prosenttiyksikköä.

d)  sellaisten jäsenvaltioiden tai assosioituneiden kolmansien maiden kehittämässä toimessa, jotka täyttävät tavoitteen, jonka mukaan kaksi prosenttia BKT:stä käytetään puolustukseen, tai jotka käyttävät 20 prosenttia puolustusbudjeteistaan merkittäviin laitteistoihin, rahoitusosuutta korotetaan niiden puolustukseen käyttämän yhteenlasketun BKT:n prosenttiosuudella.

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Avustuskelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla kiinteämääräistä 25 prosentin osuutta avustuskelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan avustuskelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.

1.  Tarvittaessa avustuskelpoiset välilliset kustannukset määritetään tapauskohtaisesti, mihin ei lueta alihankinnan avustuskelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tarvittaessa voidaan määrittää kiinteämääräisen 25 prosentin osuuden ylittäviä välillisiä avustuskelpoisia kustannuksia tuensaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tosiasiallisten välillisten kustannusten perusteella edellyttäen, että kansalliset viranomaiset hyväksyvät kyseiset kustannuslaskentakäytännöt vastaavissa rahoitusjärjestelmissä varainhoitoasetuksen [185] artiklan mukaisesti, ja ne ilmoitetaan komissiolle.

2.  Vaihtoehtoisesti voidaan määrittää kiinteämääräisen 25 prosentin osuuden ylittäviä välillisiä avustuskelpoisia kustannuksia tuensaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tosiasiallisten välillisten kustannusten perusteella edellyttäen, että kansalliset viranomaiset hyväksyvät kyseiset kustannuslaskentakäytännöt vastaavissa rahoitusjärjestelmissä varainhoitoasetuksen [185] artiklan mukaisesti, ja ne ilmoitetaan komissiolle.

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos unionin tukea myönnetään julkisena hankintana, unioni omistaa tulokset. Jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla on oltava käyttöoikeudet tuloksiin maksutta nimenomaisesta pyynnöstään.

2.  Jos unionin tukea myönnetään tutkimuksen julkisena hankintana, unioni omistaa tulokset. Jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla on oltava käyttöoikeudet tuloksiin maksutta nimenomaisesta pyynnöstään.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Avustussopimuksessa on vahvistettava, jos se on perusteltua, komission oikeus saada tieto tulosten omistusoikeuden siirrosta tai tuloksia koskevan lisenssin myöntämisestä muulle kuin assosioituneelle kolmannelle maalle tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisölle ja vastustaa näitä. Kyseiset siirrot eivät saa olla ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa tai 3 artiklassa tarkoitettujen tämän asetuksen tavoitteiden kanssa.

4.  Avustussopimuksessa on vahvistettava, jos se on perusteltua, komission oikeus saada tieto tulosten omistusoikeuden siirrosta tai tuloksia koskevan lisenssin myöntämisestä muulle kuin assosioituneelle kolmannelle maalle tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisölle ja vastustaa näitä. Kyseiset siirrot eivät saa olla ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa tai 3 artiklassa tarkoitettujen tämän asetuksen tavoitteiden kanssa.

Nämä säännökset eivät vaikuta tuloksia soveltavien tuotteiden, laitteiden tai teknologioiden vientiin eivätkä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden harkintavaltaan puolustustuotteiden ja niihin liittyvien tuotteiden vientiä koskevasta politiikasta.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansallisilla viranomaisilla on käyttöoikeudet unionin rahoitusta saaneen hankkeen erityiskertomukseen. Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä maksutta, ja komissio siirtää ne jäsenvaltioille ja assosioituneille maille sen jälkeen, kun on varmistettu, että asianmukaisia luottamuksellisuusvelvoitteita sovelletaan.

5.  Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansallisilla viranomaisilla on käyttöoikeudet unionin rahoitusta saaneen hankkeen erityiskertomukseen. Tämä ei koske lainkaan luokiteltujen tietojen hallintaa koskevia valmiuksia ja sotilashankkeita koskevaa tiedonsaantitarvetta, ja vain hankkeiden arvioinnissa ehdottomasti välttämättömät tiedot on välitettävä. Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä maksutta, ja komissio siirtää ne jäsenvaltioille ja assosioituneille maille sen jälkeen, kun on varmistettu, että asianmukaisia luottamuksellisuusvelvoitteita sovelletaan.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a)  kaavaillun hankinnan määrä ja odotetut vaikutukset jäsenvaltioiden puolustusvoimavaroihin ja -menoihin sekä Euroopan strategiseen riippumattomuuteen.

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Rahasto toteutetaan varainhoitoasetuksen [110] artiklassa tarkoitetuilla vuotuisilla tai monivuotisilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

1.  Rahasto toteutetaan varainhoitoasetuksen [110] artiklassa tarkoitetuilla vuotuisilla tai monivuotisilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia sekä pk-yritysten rajatylittävää osallistumista varten varattu kokonaismäärä. Työohjelman laatimisessa otetaan huomioon voimavarojen kehittämismekanismin näkemykset.

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Työohjelmien laadinnan aikana ja ennen rahoituksen myöntämistä komissio varmistaa komitean asianmukaisten kuulemisten jälkeen, että ehdotetut tutkimus- tai kehittämistoimet eivät ole päällekkäisiä olemassa olevien voimavarojen tai unionissa jo rahoitettujen tutkimus- tai kehittämishankkeiden kanssa. Siinä tapauksessa, että päällekkäisyyttä havaitaan, komissio järjestää lisää kuulemisia.

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.  Työohjelmissa vahvistetaan ohjelmista rahoitettavien hankkeiden luokat. Näiden luokkien on oltava 3 artiklassa tarkoitettujen puolustusprioriteettien mukaisia.

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Euroopan puolustusvirasto kutsutaan tarkkailijaksi esittämään näkemyksiään ja tarjoamaan asiantuntemustaan. Myös Euroopan ulkosuhdehallinto kutsutaan avustamaan komitean kokouksiin.

1.  Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Euroopan puolustusvirasto kutsutaan tarkkailijaksi esittämään näkemyksiään ja tarjoamaan asiantuntemustaan. Myös Euroopan ulkosuhdehallinto kutsutaan avustamaan komitean kokouksiin. Komitea kokoontuu myös erityiskokoonpanoissa muun muassa keskustelemaan puolustus- ja turvallisuusnäkökohdista.

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, jolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Riippumattomien asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia, jotka on yksilöity ja valittu sellaisten kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella, jotka on osoitettu asiantuntijaluettelon laatimista varten asiaankuuluville organisaatioille, kuten puolustusministeriöille ja niiden alaisille virastoille, tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, liike-elämän järjestöille ja puolustusalan yrityksille. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [237] artiklassa säädetään, tätä luetteloa ei julkaista.

2.  Riippumattomat asiantuntijat yksilöidään asiantuntemuksen nojalla sellaisten kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella, jotka on osoitettu asiantuntijaluettelon laatimista varten asiaankuuluville organisaatioille, kuten puolustusministeriöille ja niiden alaisille virastoille, tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, liike-elämän järjestöille ja puolustusalan yrityksille. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [237] artiklassa säädetään, tätä luetteloa ei julkaista.

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella.

5.  Euroopan komissio valitsee riippumattomat asiantuntijat heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella.

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

31 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Komissio seuraa säännöllisesti rahaston toteutusta ja raportoi vuosittain saavutetusta edistyksestä. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

3.  Komissio seuraa ja arvioi säännöllisesti rahaston toteutusta ja raportoi vuosittain parlamentille ja neuvostolle saavutetusta edistyksestä. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Rahaston väliarviointi on suoritettava heti kun rahaston toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun rahaston toteutus on käynnistynyt. Väliarviointia koskevassa kertomuksessa arvioidaan viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2024 erityisesti rahaston hallintoa, toteutusastetta, hankkeiden myöntämisen tuloksia, mukaan lukien pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten osallistuminen ja niiden rajat ylittävän osallistumisen aste, sekä varainhoitoasetuksen [195] artiklan mukaisesti myönnettyä rahoitusta. Komissio voi esittää ehdotuksia tähän asetukseen mahdollisesti tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi.

2.  Rahaston väliarviointi on suoritettava heti kun rahaston toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun rahaston toteutus on käynnistynyt. Väliarviointia koskevassa kertomuksessa arvioidaan viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2024 erityisesti rahaston hallintoa, yksittäisissä hankkeissa mukana olevien jäsenvaltioiden määrää, toteutusastetta, hankkeiden myöntämisen tuloksia, mukaan lukien pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten osallistuminen ja niiden rajat ylittävän osallistumisen aste, sekä varainhoitoasetuksen [195] artiklan mukaisesti myönnettyä rahoitusta. Komissio voi esittää ehdotuksia tähän asetukseen mahdollisesti tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi.

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista, sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin, sekä Euroopan yhteisen varustelu- ja voimavarapolitiikan kehittämistä käsittelevän pysyvän sidosryhmäkokouksen perustamista ja ylläpitämistä.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan puolustusrahastosta

Viiteasiakirjat

COM(2018)0476 – C8-0268/2018 – 2018/0254(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

2.7.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

2.7.2018

Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat – Ilmoitettu istunnossa (pvä)

5.7.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

David McAllister

27.8.2018

Valiokuntakäsittely

6.9.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

12.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

16

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Petras Auštrevičius, Bas Belder, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Lorenzo Cesa, Aymeric Chauprade, Javier Couso Permuy, Arnaud Danjean, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Tunne Kelam, Wajid Khan, Eduard Kukan, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tonino Picula, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Michel Reimon, Jean-Luc Schaffhauser, Anders Sellström, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, Jaromír Štětina, Charles Tannock, Miguel Urbán Crespo, Ivo Vajgl

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrea Bocskor, Igor Gräzin, Rebecca Harms, Marek Jurek, Juan Fernando López Aguilar, Antonio López-Istúriz White, Urmas Paet, Bodil Valero, Mirja Vehkaperä, Marie-Christine Vergiat

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Inés Ayala Sender, Eleonora Evi, Rupert Matthews, Miroslav Mikolášik, Liliana Rodrigues, Flavio Zanonato

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

36

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Igor Gräzin, Urmas Paet, Jozo Radoš, Ivo Vajgl, Mirja Vehkaperä

EFDD

Aymeric Chauprade, Eleonora Evi

PPE

Michèle Alliot-Marie, Andrea Bocskor, Elmar Brok, Lorenzo Cesa, Arnaud Danjean, Michael Gahler, Tunne Kelam, Eduard Kukan, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Miroslav Mikolášik, Francisco José Millán Mon, Alojz Peterle, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Anders Sellström, Jaromír Štětina

S&D

Inés Ayala Sender, Knut Fleckenstein, Wajid Khan, Juan Fernando López Aguilar, Andrejs Mamikins, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Liliana Rodrigues, Flavio Zanonato

16

-

ECR

Bas Belder, Marek Jurek, Rupert Matthews

ENF

Jean-Luc Schaffhauser

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Miguel Urbán Crespo, Marie-Christine Vergiat

NI

James Carver, Dobromir Sośnierz

S&D

Arne Lietz

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Barbara Lochbihler, Michel Reimon, Jordi Solé, Bodil Valero

3

0

ECR

Charles Tannock

S&D

Eugen Freund

VERTS/ALE

Rebecca Harms

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.11.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusrahastosta

(COM(2018)0476 – C8‑0268/2018 – 2018/0254(COD))

Valmistelija: Alain Lamassoure

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan -1 kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(-1)  Puolustusalaa pidetään hyvänä esimerkkinä siitä, miten tehokkuutta voidaan parantaa siirtämällä joitakin jäsenvaltioiden nykyisiä valtuuksia ja toimia ja vastaavaa rahoitusta unionin tasolle. Tämä antaisi osoituksen eurooppalaisesta lisäarvosta ja mahdollistaisi julkisista menoista aiheutuvan kokonaisrasitteen rajoittamisen unionissa.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a)  Euroopan parlamentti korosti 14 päivänä maaliskuuta 2018 ja 30 päivänä toukokuuta 2018 antamissaan päätöslauselmissa monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joihin monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ja kaikkien siihen liittyvien unionin toimintapolitiikkojen olisi perustuttava. Parlamentti toisti tässä yhteydessä kantansa, jonka mukaan EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja piti valitettavana, että monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin ei sisälly asiaankuuluvaa selkeää ja näkyvää sitoumusta asiasta. Tästä syystä parlamentti pyysi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkeen unionin toimintapolitiikkaan ja kaikkiin aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan. Lisäksi se korosti, että syrjinnän torjuminen on olennaisen tärkeää, jotta EU voi noudattaa osallisuutta edistävää Eurooppaa koskevia sitoumuksiaan. Parlamentti pyysi siksi sisällyttämään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat sitoumukset seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisiin kaikkeen EU:n toimintapolitiikkaan ja kaikkiin aloitteisiin. Parlamentti painotti näkemystään, että Pariisin sopimuksen jälkeen ilmastoon liittyvää monialaista varainkäyttöä olisi lisättävä huomattavasti verrattuna nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen ja siinä olisi saavutettava 30 prosentin taso mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 b)  Euroopan parlamentti toteaa 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” kannattavansa Euroopan puolustusunionin perustamista ja unionin erityistä puolustusalan tutkimusohjelmaa sekä sellaista teollisuuden kehittämisohjelmaa, johon jäsenvaltiot investoivat ja jonka avulla voidaan välttää päällekkäisyydet ja lisätä Euroopan puolustusteollisuuden strategista itsenäisyyttä ja tehokuutta. Parlamentti korostaa, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, ja kehottaa sen vuoksi jatkuvasti tukemaan nykyisiä politiikkoja, lisäämään resursseja unionin lippulaivaohjelmille ja täydentämään uusia velvollisuuksia niitä vastaavilla lisärahoituksen keinoilla.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Rahasto edistäisi vahvan, kilpailukykyisen ja innovatiivisen puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan luomista. Se olisi unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin6 mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla.

(2)  Rahasto edistäisi vahvan, kilpailukykyisen ja innovatiivisen puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan luomista. Se olisi unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin6 mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla. Rahasto muodostaa vakaan Euroopan puolustusteollisuuspolitiikan kulmakiven.

_________________

_________________

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146 10.6.2009, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla (EUVL L 216 20.8.2009, s. 76).

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146 10.6.2009, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla (EUVL L 216 20.8.2009, s. 76).

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Rahastosta olisi tarjottava asianmukaista tukea tutkimus- ja kehittämistoimille murroksellisen puolustusteknologian alalla.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Koska rahaston tavoitteena on lisätä unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja riippumattomuutta, periaatteessa ainoastaan sellaisten yhteisöjen tulisi olla osallistumiskelpoisia, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneihin maihin ja jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Lisäksi infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit, joita rahoituksen vastaanottajat ja niiden alihankkijat käyttävät rahastosta rahoitetuissa toimissa, eivät saisi sijaita muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden alueella. Näin voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen.

(12)  Koska rahaston tavoitteena on lisätä unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja riippumattomuutta, ainoastaan sellaisten yhteisöjen tulisi olla osallistumiskelpoisia, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneihin maihin ja jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Lisäksi sääntömääräinen kotipaikka, infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit, joita rahoituksen vastaanottajat ja niiden alihankkijat käyttävät rahastosta rahoitetuissa toimissa, eivät saisi sijaita muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden alueella. Näin voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a)  Toimet, joihin rajatylittävää toimintaa harjoittavia pk-yritykset osallistuvat, tukevat toimitusketjujen avaamista ja edistävät ohjelman tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus, jonka olisi oltava kaikkien yhteenliittymään osallistuvien saatavilla.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(34)  Komissio pyrkii jatkamaan vuoropuhelua jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa rahaston menestyksen takaamiseksi.

(34)  Komissio pyrkii jatkamaan vuoropuhelua Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa rahaston menestyksen takaamiseksi.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(40)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä sääntelyä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevat indikaattorit, joiden perusteella arvioidaan sääntelyn vaikutuksia ruohonjuuritasolla. Komissio laatii väliarvioinnin viimeistään neljän vuoden kuluttua rahaston täytäntöönpanon alusta ja loppuarvioinnin rahaston täytäntöönpanokauden lopussa. Tässä yhteydessä se tarkastelee rahoitustoimintaa rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan sillä hetkellä aikaansaatujen tulosten ja vaikutusten kannalta. Kyseisessä kertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta tuettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun. Komissio saattaa myös ehdottaa muutoksia tähän asetukseen, jotta voidaan reagoida mahdolliseen rahaston täytäntöönpanon aikana ilmenevään kehitykseen.

(40)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä sääntelyä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevat indikaattorit, joiden perusteella arvioidaan sääntelyn vaikutuksia ruohonjuuritasolla. Komissio laatii väliarvioinnin viimeistään kahden vuoden kuluttua rahaston täytäntöönpanon alusta ja loppuarvioinnin rahaston täytäntöönpanokauden lopussa. Tässä yhteydessä se tarkastelee rahoitustoimintaa rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan sillä hetkellä aikaansaatujen tulosten ja vaikutusten kannalta. Kyseisessä kertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta tuettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun. Komissio saattaa myös ehdottaa muutoksia tähän asetukseen, jotta voidaan reagoida mahdolliseen rahaston täytäntöönpanon aikana ilmenevään kehitykseen.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(41)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä rahastolla edistetään ilmastotoimien sisällyttämistä osaksi unionin politiikkoja ja autetaan saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista tukee ilmastotavoitteita. Rahaston valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston väliarvioinnin yhteydessä.

(41)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä rahastolla edistetään ilmastotoimien sisällyttämistä osaksi unionin politiikkoja ja autetaan saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista tukee ilmastotavoitteita kauden 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ja vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Rahaston valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston väliarvioinnin yhteydessä.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(46 a)  Komission olisi perustettava pysyvä sidosryhmien kokous Euroopan yhteisen varustelu- ja voimavarapolitiikan kehittämisestä ja pidettävä sitä yllä. Tämä kokous pidettäisiin kahdesti vuodessa, ja se olisi kaikkien puolustusalan sidosryhmien avoin keskustelufoorumi sen käsittelemiseksi, mikä Euroopan yhteisen varustelu- ja voimavarapolitiikan tilanne on ja miten sitä voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)  tukea yhteistoimintaan perustuvia puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämishankkeita, jotka ovat yhdenmukaisia jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa, jotta voidaan edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä unionissa, saavuttaa parempia mittakaavaetuja sekä pienentää tarpeettomien päällekkäisyyksien riskiä ja siten vähentää puolustustuoteteollisuuden ja -teknologian hajanaisuutta unionissa. Viime kädessä rahasto lisää jäsenvaltioiden voimavarojen yhteentoimivuutta.

(b)  tukea yhteistoimintaan perustuvia puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämishankkeita, jotka ovat yhdenmukaisia jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa, jotta voidaan edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä unionissa, saavuttaa parempia mittakaavaetuja sekä pienentää tarpeettomien päällekkäisyyksien riskiä ja siten vähentää puolustustuoteteollisuuden ja -teknologian hajanaisuutta unionissa. Viime kädessä rahasto lisää jäsenvaltioiden voimavarojen yhteentoimivuutta ja tehostaa vakaan Euroopan puolustusteollisuuspolitiikan täytäntöönpanoa.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Euroopan puolustusrahaston toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 13 000 000 000 euroa käypinä hintoina.

1.  Euroopan puolustusrahaston toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 11 453 260 000 euroa vuoden 2018 hintoina (13 000 000 000 euroa käypinä hintoina).

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a)  enintään 4 100 000 000 euroa tutkimustoimiin;

(a)  enintään 3 612 182 000 vuoden 2018 hintoina (4 100 000 000 euroa käypinä hintoina) tutkimustoimiin;

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)  enintään 8 900 000 000 euroa kehittämistoimiin.

(b)  enintään 7 841 078 000 euroa vuoden 2018 hintoina (8 900 000 000 euroa käypinä hintoina) kehittämistoimiin.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Enintään 5 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärärahasta osoitetaan murroksellisen puolustusteknologian tukemiseen.

4.  Enintään 10 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärärahasta osoitetaan murroksellisen puolustusteknologian tukemiseen.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää rahaston käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää rahaston käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi. Kyseiset varat on laskettava 1 kohdassa tarkoitetun määrän lisäksi.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.  Tässä lainsäädäntöehdotuksessa esitetty viitesumma on lainsäädäntövallan käyttäjän kannalta vain ohjeellinen, eikä sitä voida vahvistaa ennen kuin monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetuksesta on päästy sopimukseen.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Rahasto on avoin Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenille, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Rahasto on avoin Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenille, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Tätä artiklaa ei sovelleta yrityksiin, joihin brexit vaikuttaa.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Komissio suorittaa eettiset seulonnat ja arvioinnit puolustuseettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella. Komissio varmistaa eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden.

2.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Komissio suorittaa eettiset seulonnat ja arvioinnit tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio varmistaa eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Kaikki infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit, joita käytetään ohjelmasta rahoitettavissa toimissa, sijaitsevat unionin tai assosioituneiden maiden alueella. Lisäksi tuensaajat ja näiden alihankkijat saavat avustuskelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä ainoastaan sellaisten oikeussubjektien kanssa, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneeseen maahan eivätkä ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa.

3.  Kaikki sääntömääräiset kotipaikat, infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit, joita käytetään ohjelmasta rahoitettavissa toimissa, sijaitsevat unionin tai assosioituneiden maiden alueella. Lisäksi tuensaajat ja näiden alihankkijat saavat avustuskelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä ainoastaan sellaisten oikeussubjektien kanssa, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneeseen maahan eivätkä ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Ellei 27 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa toisin määrätä, toimi on toteutettava vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin välisellä yhteistyöllä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme näistä vähintään kahteen jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneista osallistumiskelpoisista yhteisöistä ei saa koko toimen toteutusaikana olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa eivätkä ne saa harjoittaa määräysvaltaa toisiinsa nähden.

4.  Ellei 27 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa toisin määrätä, toimi on toteutettava vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin välisellä yhteistyöllä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen jäsenvaltioon. Nämä oikeussubjektit eivät saa koko toimen toteutusaikana olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa eivätkä ne saa harjoittaa määräysvaltaa toisiinsa nähden.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(f a)  Euroopan puolustusteollisuuden riippuvuuden vähentämisen edistäminen ja sen strategisen autonomian lisääminen valvottavien ja/tai kolmannen maan tai sen yhteisön luvan alaisten teknologioiden tai tuotteiden osalta.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Rahastosta voidaan rahoittaa enintään 100 prosenttia toimen avustuskelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen soveltamista.

1.  Rahastosta rahoitetaan 100 prosenttia toimen avustuskelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen soveltamista.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)  yhteenliittymän osalta rahoitusosuutta korotetaan sillä määrällä prosenttiyksikköjä, joka vastaa niiden pk‑yritysten prosenttiosuutta avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ovat sijoittautuneet ne yhteenliittymän yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä;

(b)  yhteenliittymän osalta rahoitusosuutta korotetaan sillä määrällä prosenttiyksikköjä, joka vastaa niiden pk‑yritysten prosenttiosuutta avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista; niiden pk-yritysten osuus avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ovat sijoittautuneet ne yhteenliittymän yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä, voidaan laskea kahteen kertaan;

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c)  yhteenliittymän osalta rahoitusosuutta korotetaan neljänneksellä siitä prosenttiyksikköjen määrästä, joka vastaa niiden markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten prosenttiosuutta avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ovat sijoittautuneet ne muut yhteenliittymän yhteisöt, jotka eivät ole markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä;

(c)  yhteenliittymän osalta rahoitusosuutta korotetaan neljänneksellä siitä prosenttiyksikköjen määrästä, joka vastaa niiden markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten prosenttiosuutta avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista; jos kyseiset markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ovat sijoittautuneet ne muut yhteenliittymän yhteisöt, jotka eivät ole markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä, yhteenliittymän osalta rahoitusosuutta korotetaan 5 prosentilla kyseisten markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista;

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Avustuskelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla kiinteämääräistä 25 prosentin osuutta avustuskelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan avustuskelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.

1.  Avustuskelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla kiinteämääräistä 25 prosentin osuutta avustuskelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tarvittaessa voidaan määrittää kiinteämääräisen 25 prosentin osuuden ylittäviä välillisiä avustuskelpoisia kustannuksia tuensaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tosiasiallisten välillisten kustannusten perusteella edellyttäen, että kansalliset viranomaiset hyväksyvät kyseiset kustannuslaskentakäytännöt vastaavissa rahoitusjärjestelmissä varainhoitoasetuksen [185] artiklan mukaisesti, ja ne ilmoitetaan komissiolle.

2.  Vaihtoehtoisesti voidaan määrittää välillisiä avustuskelpoisia kustannuksia tuensaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tosiasiallisten välillisten kustannusten perusteella edellyttäen, että kansalliset viranomaiset hyväksyvät kyseiset kustannuslaskentakäytännöt vastaavissa rahoitusjärjestelmissä varainhoitoasetuksen [185] artiklan mukaisesti, ja ne ilmoitetaan komissiolle.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tämän rahaston mukaisesti päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

Rahaston tuensaajat ovat tukikelpoisia InvestEU-ohjelman puitteissa hyödynnettävien erityisesti suunniteltujen rahoitusvälineiden osalta [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella.

5.  Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella. Valintamenettelyssä on otettava huomioon myös sukupuolten tasapuolinen edustus.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Rahaston väliarviointi on suoritettava heti kun rahaston toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun rahaston toteutus on käynnistynyt. Väliarviointia koskevassa kertomuksessa arvioidaan viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2024 erityisesti rahaston hallintoa, toteutusastetta, hankkeiden myöntämisen tuloksia, mukaan lukien pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten osallistuminen ja niiden rajat ylittävän osallistumisen aste, sekä varainhoitoasetuksen [195] artiklan mukaisesti myönnettyä rahoitusta. Komissio voi esittää ehdotuksia tähän asetukseen mahdollisesti tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi.

2.  Rahaston väliarviointi on suoritettava heti kun rahaston toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun rahaston toteutus on käynnistynyt. Väliarviointia koskevassa kertomuksessa arvioidaan viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2022 erityisesti rahaston hallintoa, toteutusastetta, hankkeiden myöntämisen tuloksia, mukaan lukien pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten osallistuminen ja niiden rajat ylittävän osallistumisen aste, sekä varainhoitoasetuksen [195] artiklan mukaisesti myönnettyä rahoitusta. Komissio voi esittää ehdotuksia tähän asetukseen mahdollisesti tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Komissio suorittaa toteutuskauden päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 31 päivästä joulukuuta 2031, rahaston toteutuksen lopullisen arvioinnin. Lopullisen arviointikertomuksen on sisällettävä toteutuksen tulokset ja rahaston vaikutus, siinä määrin kuin se on mahdollista ajoitus huomioon ottaen. Kyseisessä kertomuksessa, joka perustuu jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja tärkeimpien sidosryhmien asiaankuuluvien kuulemisten tuloksiin, arvioidaan etenkin edistymistä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä analysoidaan myös muun muassa pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten integroitumista globaaliin arvoketjuun. Arviointiin on lisäksi sisällyttävä tiedot vastaanottajien alkuperämaista ja, jos mahdollista, syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta.

3.  Komissio suorittaa toteutuskauden päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 31 päivästä joulukuuta 2029, rahaston toteutuksen lopullisen arvioinnin. Lopullisen arviointikertomuksen on sisällettävä toteutuksen tulokset ja rahaston vaikutus, siinä määrin kuin se on mahdollista ajoitus huomioon ottaen. Kyseisessä kertomuksessa, joka perustuu jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja tärkeimpien sidosryhmien asiaankuuluvien kuulemisten tuloksiin, arvioidaan etenkin edistymistä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä analysoidaan myös muun muassa pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten integroitumista globaaliin arvoketjuun. Arviointiin on lisäksi sisällyttävä tiedot vastaanottajien alkuperämaista ja, jos mahdollista, syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta.

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

33 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Ennen komission väliarviointia Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee erityiskertomuksen rahaston täytäntöönpanosta ja esittää päätelmänsä Euroopan parlamentin budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin sekä Euroopan yhteisen varustelu- ja voimavarapolitiikan kehittämistä käsittelevän pysyvän sidosryhmäkokouksen perustamista ja ylläpitämistä.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan puolustusrahasto

Viiteasiakirjat

COM(2018)0476 – C8-0268/2018 – 2018/0254(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

2.7.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

2.7.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Alain Lamassoure

11.7.2018

Valiokuntakäsittely

26.9.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

5.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean Arthuis, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, André Elissen, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, John Howarth, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Eleftherios Synadinos, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Tiemo Wölken, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Karine Gloanec Maurin, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Andrey Novakov, Marco Valli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Michael Detjen, Stefan Gehrold

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

22

+

ALDE

Jean Arthuis, Gérard Deprez

ECR

Zbigniew Kuźmiuk

PPE

Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Stefan Gehrold, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Inese Vaidere

S&D

Michael Detjen, Eider Gardiazabal Rubial, Karine Gloanec Maurin, John Howarth, Vladimír Maňka, Isabelle Thomas, Tiemo Wölken

5

-

ECR

Bernd Kölmel

EFDD

Marco Valli

ENF

André Elissen, Marco Zanni

NI

Eleftherios Synadinos

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.11.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusrahastosta

(COM(2018)0476 – C8‑0268/2018 – 2018/0254(COD))

Valmistelija: Antonio López‑Istúriz White

LYHYET PERUSTELUT

Komissio esitti 7. kesäkuuta 2017 ajatuksen puolustusalan uraauurtavasta aloitteesta: Euroopan puolustusrahasto. Ehdotuksen mukaan lähestymistapa on kaksivaiheinen:

1. vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa toteutettava alustava testivaihe, jossa puolustusalan tutkimusta koskevasta valmistelutoimesta tuetaan yhteistoiminnallista puolustusalan tutkimusta, kun taas ehdotetusta Euroopan puolustusteollisesta kehitysohjelmasta (EDIDP) yhteisrahoitetaan yhteistoiminnallisia kehityshankkeita, ja

2. vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa toteutettava erityinen rahasto, josta myönnetään rahoitusta yhteistoiminnalliseen tutkimukseen innovatiivisten puolustustuotteiden ja -teknologioiden alalla sekä kehityssyklin myöhempiin vaiheisiin, myös prototyyppien kehittämiseen.

IMCO-valiokunnan valmistelija suhtautuu myönteisesti tähän ehdotukseen, jonka mukaisesti perustetaan Euroopan puolustusrahasto vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Puolustusmarkkinoiden näkökulmasta vaikuttaa siltä, että olemassa olevat sisämarkkinavälineet, joiden avulla edistetään toimivaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja hyödynnetään mittakaavaetuja, eivät ole olleet kovin menestyksekkäitä. On olemassa yhteisymmärrys siitä, että yhteistyön lisääminen voisi johtaa asteittain alan markkinoiden vakiintumiseen Euroopassa ja myös niiden yhdentymiseen. Kohdennetulla EU:n rahoituksella, jota rahasto edustaa, voidaan kiistatta edistää useiden sellaisten yhteistoiminnallisten kehityshankkeiden käynnistämistä, jotka muuten jäisivät käynnistämättä.

Valmistelija korostaa rajatylittävän yhteistyön merkitystä ja ehdotonta tarvetta kannustaa ja edistää toimia, joilla tällainen yhteistyö toteutetaan. Rahaston on kannustettava voimakkaasti pienten ja keskisuurten yritysten sekä mid-cap-yritysten osallistumista yhteistyöhankkeisiin ja edistettävä läpimurtoinnovaatioihin perustuvia ratkaisuja.

Vahvemmilla ja osallistavammilla puolustusalan sisämarkkinoilla edistetään tehokkuutta, joka viime kädessä tarkoittaa parempaa vastinetta jäsenvaltioiden ja unionin kansalaisten rahoille. Itse asiassa turvallisuuden ja puolustuksen alalla jäsenvaltioiden välisen yhteistyön puutteen arvioidaan maksavan vuosittain 25–100 miljardia euroa.

Lisäksi rahasto voi toimia katalysaattorina innovatiiviselle ja kilpailukykyiselle teolliselle ja tieteelliselle pohjalle, joka pystyy täyttämään Euroopan puolustustarpeet täysin yhteentoimivien huipputason teknologioiden ja tarvikkeiden avulla. Jos unioni pystyy edistämään puolustusteollisuutta, joka tuottaa huippuosaamista teollisissa ja teknologisissa valmiuksissa, säilytämme EU:n strategisen riippumattomuuden ja valmistaudumme nykyisiä ja tulevia turvallisuustarpeita varten. Toisaalta unioni valmistautuu toimimaan kansainvälisen tason roolissa.

Lainsäädäntövallan käyttäjät saivat äskettäin päätökseen neuvottelut ja sopivat EDIDP‑asetuksesta. IMCO-valiokunta on laatinut siitä lausunnon (valmistelija Anneleen van Bossuyt (ECR)), jossa ilmastaan yleinen tuki ohjelmalle.

IMCO-valiokunnan valmistelija haluaa muodostaa kannan, jossa otetaan huomioon EDIDP‑asetuksen parissa tehty viimeaikainen työ. Hän toteaa esimerkiksi, että keskustelut oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden osallistumisvaatimuksista (kolme ja kolme) saatiin juuri päätökseen eikä hänen mielestään ole järkevää käsitellä uudelleen tätä kysymystä tällä hetkellä. Rahoitusosuuksia koskeva valmistelijan lähestymistapa on samanlainen.

Valmistelija haluaa korostaa sisämarkkinoiden näkökulmasta katsottuja tärkeitä kohtia, joita korostettiin myös aikaisemmin IMCO-valiokunnan EDIDP-asetuksesta laaditussa lausunnossa ja joita ovat tarve lisätä yhteentoimivuutta tuottamalla huipputasoisia ja yhteentoimivia puolustusteknologioita ja -tarvikkeita ja tukemalla yhteisten teknisten eritelmien ja standardien kehittämistä.

Koska 80 prosenttia puolustushankinnoista tehdään puhtaasti kansalliselta pohjalta, mikä johtaa kalliisiin päällekkäisyyksiin sotilaallisten valmiuksien osalta, valmistelija haluaa lopuksi korostaa tarvetta edistää avoimia ja moitteettomasti toimivia sisämarkkinoita sekä kansallisten toimitusketjujen avaamiseen liittyvää prosessia myös siten, että vuoden 2009 EU:n ”puolustuspaketti”, eli puolustus- ja turvallisuusalan hankintoja koskeva direktiivi 2009/81/EY ja unionin sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyviä siirtoja koskeva direktiivi 2009/43/EY, pannaan asianmukaisesti täytäntöön.

TARKISTUKSET

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan -1 kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(-1)  Unionin geopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut rajusti kuluneen vuosikymmenen aikana. Tilanne on Euroopan naapurialueilla epävakaa, ja unionilla on edessään monimutkainen ja haastava ympäristö, jossa ilmenee paitsi hybridi- ja kyberhyökkäysten kaltaisia uusia uhkia myös perinteisempiä haasteita. Tätä taustaa vasten EU:n kansalaiset ja heidän poliittiset johtajansa ovat yhtä mieltä siitä, että EU:n tulisi yhteisesti ottaa enemmän vastuuta turvallisuudestaan. Eurooppalaisista 75 prosenttia kannattaa yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yhteisessä julistuksessa, joka annettiin 25 päivänä maaliskuuta 2017 Roomassa, 27 jäsenvaltion sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission johtajat totesivat, että unioni lujittaa yhteistä turvallisuutta ja puolustusta ja edistää kilpailukykyisempää ja yhdennetympää puolustusteollisuutta.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytyssä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä toimia puolustusvalmiuksien kehittämiseksi, jotta voidaan vastata turvallisuushaasteisiin ja tukea kilpailukykyistä, innovatiivista ja tehokasta Euroopan puolustusteollisuutta. Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan erityisesti, että perustetaan Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, jolla tuetaan investoimista yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden alalla. Tavoitteena on edistää synergioita ja kustannustehokkuutta sekä jäsenvaltioiden yhteistä puolustustarvikkeiden hankintaa ja huoltoa. Rahasto täydentäisi kansallista rahoitusta, jota jo käytetään tähän tarkoitukseen, ja kannustaisi jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä ja investoimaan enemmän puolustusalaan. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren ajan.

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytystä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä toimia puolustusvalmiuksien kehittämiseksi, jotta voidaan vastata turvallisuushaasteisiin ja tukea kilpailukykyistä, innovatiivista ja tehokasta Euroopan puolustusteollisuutta, ja luomaan entistä integroidummat puolustustarvikemarkkinat unioniin. Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan erityisesti, että perustetaan Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, jolla tuetaan investoimista yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden alalla. Tavoitteena on edistää synergioita ja kustannustehokkuutta sekä jäsenvaltioiden yhteistä puolustustarvikkeiden hankintaa ja huoltoa. Rahasto täydentäisi kansallista rahoitusta, jota jo käytetään tähän tarkoitukseen, ja kannustaisi jäsenvaltioita tekemään rajatylittävää yhteistyötä ja investoimaan enemmän puolustusalaan. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren ajan.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a)  Komissio antoi 7 päivänä kesäkuuta 2017 tiedonannon Euroopan puolustusrahaston käyttöönotosta. Ehdotuksen mukaan lähestymistapa on kaksivaiheinen: ensinnäkin lähestymistavan testaamiseksi on myönnetty alustavasti rahoitusta sekä tutkimusta että kehitystä varten vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa asetuksen (EU) 2018/10921 a hyväksymisen myötä; toiseksi perustettaisiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa toteutettava erityinen rahasto, josta myönnetään rahoitusta yhteistoiminnalliseen tutkimukseen innovatiivisten puolustustuotteiden ja -teknologioiden alalla sekä kehityssyklin myöhempiin vaiheisiin, myös prototyyppien kehittämiseen. Näiden kahden vaiheen välillä olisi noudatettava yhdenmukaista ja johdonmukaista lähestymistapaa.

 

_________________

 

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1092, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 30).

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 b)  Puolustusalalle ovat ominaisia puolustustarvikkeiden kustannusten nousu ja korkeat T&K-kustannukset, jotka rajoittavat uusien puolustusohjelmien käynnistämistä ja vaikuttavat suoraan unionin teollisuuden kilpailukykyyn ja innovointikykyyn. Ottaen huomioon kustannusten nousu, kertaluontoisten T&K-kustannusten laajuus ja pienet erät, jotka voidaan hankkia kansallisesti, kattavia uuden sukupolven puolustusjärjestelmiä ja uusia puolustusteknologioita on entistä vaikeampi kehittää pelkästään yksittäisen jäsenvaltion toimin.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 c)  Puolustusalan tilannetta ovat pahentaneet merkittävät leikkaukset, joita on tehty kansallisiin puolustusbudjetteihin kaikkialla EU:ssa kuluneiden 10 vuoden aikana ja jotka vaikuttavat erityisesti T&K- ja tarvikekustannuksiin. Euroopan puolustusvirastoon osallistuvien jäsenvaltioiden todellisia puolustusmenoja vähennettiin 12 prosenttia vuosina 2006–2013. Ottaen huomioon, että puolustusalan T&K luo perustan tulevien puolustusalan huipputeknologioiden kehittämiselle, nämä suuntaukset ovat erityisen huolestuttavia ja asettavat vakavan haasteen kyvylle ylläpitää unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 d)  Kustannusten kasvun ja menojen leikkauksen välisestä vuorovaikutuksesta huolimatta puolustusalan suunnittelu, T&K-menot sekä tarvikkeiden hankinta ovat olleet pitkälti yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla ja jäsenvaltioiden välinen investointiyhteistyö puolustustarvikkeiden alalla on ollut vähäistä. Lisäksi vain muutamat ohjelmat ovat myös yhteydessä unionin puolustusvoimavarojen prioriteetteihin: vuonna 2015 vain 16 prosenttia tarvikkeista hankittiin eurooppalaisen yhteistoiminnallisen hankinnan kautta, mikä on kaukana sovitusta 35 prosentin yhteisestä viitearvosta.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Rahasto edistäisi vahvan, kilpailukykyisen ja innovatiivisen puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan luomista. Se olisi unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin6 mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla.

(2)  Rahasto edistäisi vahvan, kilpailukykyisen ja innovatiivisen puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan luomista sekä sitä, että Eurooppaan luodaan entistä yhdennetymmät puolustusmateriaalimarkkinat, joilla pyritään tyydyttämään jäsenvaltioiden erilaiset turvallisuustarpeet samanaikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Rahasto on unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin6 mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla. Kaikissa tapauksissa olisi noudatettava täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY vaatimuksia, mukaan lukien avoimuus- ja syrjimättömyysperiaatteet, ja poikkeuksia olisi sallittava vain kyseisen direktiivin tiukkojen ehtojen puitteissa.

__________________

__________________

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146 10.6.2009, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla (EUVL L 216 20.8.2009, s. 76).

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146 10.6.2009, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla (EUVL L 216 20.8.2009, s. 76).

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Integroidun lähestymistavan mukaisesti ja unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikyvyn lisäämiseksi olisi perustettava Euroopan puolustusrahasto. Rahaston tulisi pyrkiä vahvistamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikykyä, tehokkuutta ja riippumattomuutta. Sen tulisi tässä yhteydessä edistää unionin strategista riippumattomuutta tukemalla kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, kuten myös yritysten, tutkimuskeskusten, kansallisten hallintojen, kansainvälisten järjestöjen ja yliopistojen välillä, puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimus- ja kehitysvaiheessa. Innovatiivisempien ratkaisujen ja avointen sisämarkkinoiden aikaan saamiseksi rahastosta tulisi tukea pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rajatylittävää osallistumista puolustusalan hankkeisiin.

(3)  Integroidun lähestymistavan mukaisesti ja unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikyvyn lisäämiseksi kaikkialla unionissa olisi perustettava Euroopan puolustusrahasto. Rahaston tulisi pyrkiä vahvistamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikykyä, tehokkuutta, ympäristötehokkuutta ja teknologista riippumattomuutta. Sen tulisi tässä yhteydessä edistää unionin strategista riippumattomuutta tukemalla kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, kuten myös yritysten, tutkimuskeskusten, kansallisten hallintojen, kansainvälisten järjestöjen ja yliopistojen välillä, puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimus- ja kehitysvaiheessa. Näin voitaisiin myös parantaa sisämarkkinoiden tehokkuutta puolustusalalla, mikä tarkoittaisi viime kädessä parempaa vastinetta jäsenvaltioiden varoille. Innovatiivisempien ratkaisujen aikaansaamiseksi sekä moitteettomasti toimivien ja avointen puolustusalan sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, päällekkäisyyksien välttämiseksi, uusien markkinamahdollisuuksien luomisen avustamiseksi sekä yhteentoimivuuden ja standardoinnin edistämiseksi rahastosta tulisi lisätä, tukea ja vivuttaa jäsenvaltioiden ja oikeussubjektien välistä rajatylittävää yhteistyötä, mukaan lukien uudet oikeussubjektit ja puolustusalan pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) sekä markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset, kehittämällä puolustustuotteita ja -teknologioita, jotka ovat yhdenmukaisia jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a)  Innovatiivisempien ratkaisujen ja avointen sisämarkkinoiden aikaan saamiseksi rahastosta tulisi tukea voimakkaasti pk-yritysten sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rajatylittävää osallistumista ja auttaa luomaan uusia markkinamahdollisuuksia.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Puolustusvoimavaroja koskevista yhtenäistetyistä vaatimuksista ja yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista on vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen, mikä haittaa rajatylittävää yhteistoimintaa jäsenvaltioiden välillä ja niiden oikeussubjektien välillä, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin. Tällaisten vaatimusten, eritelmien tai standardien puuttuminen on pirstaloinut puolustusalaa entisestään, lisännyt teknistä monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia sekä heikentänyt yhteentoimivuutta. Yhteisistä teknisistä eritelmistä yhteisymmärrykseen pääsemisen tulisi olla ennakkoehto toimille, joihin liittyy korkeampaa teknologista kehittyneisyyttä. Lisäksi rahastosta olisi voitava myöntää tukea jäsenvaltioiden toimintaan, jonka tavoitteena on yhteisten vaatimusten laatiminen puolustusvoimavarojen alalla sekä selvitysten tukeminen, kuten myös toimiin, joilla pyritään edistämään määrittelemään yhteisesti tekniset eritelmät tai standardit.

(8)  Puolustusvoimavaroja koskevista yhtenäistetyistä vaatimuksista ja yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista on vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen, mikä haittaa rajatylittävää yhteistoimintaa jäsenvaltioiden välillä ja niiden oikeussubjektien välillä, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin. Tällaisten vaatimusten, eritelmien tai standardien puuttuminen on pirstaloinut puolustusalaa entisestään, lisännyt teknistä monimutkaisuutta, viivästyksiä, kustannuksia ja voimavarojen tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä heikentänyt yhteentoimivuutta. Yhteisistä teknisistä eritelmistä yhteisymmärrykseen pääsemisen tulisi olla ennakkoehto toimille, joihin liittyy korkeampaa teknologista kehittyneisyyttä. Lisäksi rahastosta olisi voitava myöntää tukea yhteentoimivuutta edistävään jäsenvaltioiden toimintaan, jonka tavoitteena on yhteisten vaatimusten laatiminen puolustusvoimavarojen alalla sekä selvitysten tukeminen, kuten myös toimiin, joilla pyritään edistämään määrittelemään yhteisesti tekniset eritelmät tai standardit, jotta vältetään se, että kilpailevat eritelmät ja standardit haittaavat yhteentoimivuutta.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Koska rahaston tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikykyä siten, että annetaan vipuvaikutusta yhteistoiminnalliselle puolustusalan tutkimus- ja teknologiatoiminnalle ja täydennetään sitä sekä vähennetään yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimia olisi voitava tukea rahastosta. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden optimoimista, mukaan lukien niiden yhteentoimivuus.

(9)  Koska rahaston tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikykyä siten, että annetaan vipuvaikutusta yhteistoiminnalliselle puolustusalan tutkimus-, innovointi- ja teknologiatoiminnalle ja täydennetään sitä sekä vähennetään yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimia olisi voitava tukea rahastosta. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden optimoimista, mukaan lukien niiden yhteentoimivuus.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Koska rahastolla pyritään erityisesti lisäämään yhteistyötä oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden välillä kaikkialla Euroopassa, ainoastaan sellaisen toimen tulisi olla avustuskelpoinen, joka toteutetaan vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan. Näistä osallistumiskelpoisista oikeussubjekteista, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan, vähintään kolme ei saisi tosiasiallisesti olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa, eivätkä ne saisi olla myöskään toistensa määräysvallassa. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vauhdittamiseksi rahastosta voidaan tukea yhteistä esikaupallista hankintaa.

(10)  Koska rahastolla pyritään erityisesti lisäämään yhteistyötä oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden välillä kaikkialla Euroopassa, ainoastaan sellaisen toimen tulisi olla avustuskelpoinen, joka toteutetaan vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan. Jokaiseen yhteistyötyyppiin, johon kuuluu oikeussubjekteja assosioituneista maista, olisi myös kuuluttava vähintään kaksi oikeussubjektia kahdesta eri jäsenvaltiosta. Näistä osallistumiskelpoisista oikeussubjekteista, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan, vähintään kolme ei saisi tosiasiallisesti olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa, eivätkä ne saisi olla myöskään toistensa määräysvallassa. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja rajatylittävien synergioiden vauhdittamiseksi yhteisen esikaupallisen hankinnan olisi oltava rahoituskelpoinen.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Koska rahaston tavoitteena on lisätä unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja riippumattomuutta, periaatteessa ainoastaan sellaisten yhteisöjen tulisi olla osallistumiskelpoisia, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneihin maihin ja jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Lisäksi infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit, joita rahoituksen vastaanottajat ja niiden alihankkijat käyttävät rahastosta rahoitetuissa toimissa, eivät saisi sijaita muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden alueella. Näin voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen.

(12)  Koska rahaston tavoitteena on lisätä unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja riippumattomuutta, periaatteessa ainoastaan sellaisten yhteisöjen tulisi olla osallistumiskelpoisia, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneihin maihin ja jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Lisäksi infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit, joita rahoituksen vastaanottajat ja niiden alihankkijat käyttävät rahastosta rahoitetuissa toimissa, eivät saisi pääsääntöisesti sijaita muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden alueella. Näin voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Tietyissä olosuhteissa – jos se on toimen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen – olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan rahoituksen vastaanottajat ja niiden alihankkijat eivät saisi olla muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä tapauksessa unioniin sijoittautuneet oikeussubjektit, jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, voivat olla osallistumiskelpoisia, jos unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin liittyvät tiukat ehdot täyttyvät. Tällaisten yhteisöjen osallistuminen ei saisi olla ristiriidassa rahaston tavoitteiden kanssa. Hakijoiden olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot infrastruktuurista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista, joita toimessa käytetään.

(13)  Tietyissä perustelluissa olosuhteissa – jos se on toimen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen ja eurooppalaiset yhteisöt eivät voi tarjota teknologista ja/tai teollista panosta – olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan rahoituksen vastaanottajat ja niiden alihankkijat eivät saisi olla muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä tapauksessa unioniin sijoittautuneet oikeussubjektit, jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, voivat olla osallistumiskelpoisia, jos unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin liittyvät tiukat ehdot, sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisesti, myös Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan lujittamisen osalta, täyttyvät. Tällaisten yhteisöjen osallistuminen ei saisi olla ristiriidassa rahaston tavoitteiden kanssa. Tuensaajien olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista, joita toimessa käytetään.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Jäsenvaltioiden käytettävissä olisi oltava erityyppisiä rahoitusjärjestelyjä puolustusvoimavarojen yhteistä kehittämistä ja hankintaa varten. Komission luoman rahoitusvälineistön (Financial Toolkit) tulisi tarjota jäsenvaltioille erityyppisiä järjestelyjä, joita ne voivat käyttää vastatakseen yhteistoiminnallisen kehittämisen ja hankinnan haasteisiin rahoituksen näkökulmasta. Tällaisten rahoitusjärjestelyjen käyttö voisi edelleen vauhdittaa yhteistoiminnallisten puolustushankkeiden käynnistämistä ja edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä myös Euroopan puolustusrahastosta tuetuissa hankkeissa.

(17)  Jäsenvaltioiden käytettävissä olisi oltava erityyppisiä rahoitusjärjestelyjä puolustusvoimavarojen yhteistä kehittämistä ja hankintaa varten. Komission luoman rahoitusvälineistön (Financial Toolkit) tulisi tarjota jäsenvaltioille erityyppisiä järjestelyjä, joita ne voivat käyttää vastatakseen yhteistoiminnallisen kehittämisen ja hankinnan haasteisiin rahoituksen näkökulmasta. Tällaisten rahoitusjärjestelyjen käyttö voisi edelleen vauhdittaa yhteistoiminnallisten ja rajatylittävien puolustushankkeiden käynnistämistä, auttaa välttämään päällekkäisyyksiä ja edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä myös Euroopan puolustusrahastosta tuetuissa hankkeissa.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)  Sen varmistamiseksi, että rahoitetuilla toimilla edistetään Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ilmaisevat aikomuksensa hankkia yhteisesti lopputuotteen tai käyttää teknologiaa, erityisesti yhteisen rajatylittävän hankinnan kautta. Rajatylittävän hankinnan yhteydessä jäsenvaltiot järjestävät yhteisesti hankintamenettelynsä, erityisesti käyttämällä keskitettyä hankintaelintä.

(22)  Sen varmistamiseksi, että rahoitetuilla toimilla edistetään Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ilmaisevat aikomuksensa hankkia yhteisesti lopputuotteen tai käyttää teknologiaa, erityisesti yhteisen rajatylittävän hankinnan kautta. Rajatylittävän hankinnan yhteydessä jäsenvaltiot järjestävät yhteisesti hankintamenettelynsä, esimerkiksi käyttämällä keskitettyä hankintaelintä.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknologista kehitystä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi edistää näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimia puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen prioriteetteja. Yhteisen puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen puutteet yksilöidään unionissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa, erityisesti yleisen strategisen tutkimussuunnitelman ja voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa kartoittamalla ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Tarvittaessa voitaisiin ottaa huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös sellaisia, jotka liittyvät Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista. Samalla olisi kuitenkin vältettävä tarpeeton päällekkäisyys.

(23)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia, tutkimusta ja teknologista kehitystä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi edistää näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimia puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen prioriteetteja. Yhteisen puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen puutteet yksilöidään unionissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa, erityisesti yleisen strategisen tutkimussuunnitelman ja voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa kartoittamalla ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Tarvittaessa voitaisiin ottaa huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös sellaisia, jotka liittyvät Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista. Samalla olisi kuitenkin vältettävä tarpeeton päällekkäisyys.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31)  Komissio laatii vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia, jotka ovat rahaston tavoitteiden mukaisia. Jäsenvaltioiden komitean olisi avustettava komissiota työohjelman laatimisessa. Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää, kyseiselle virastolle annetaan tarkkailijan asema mainitussa komiteassa. Kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, myös Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava jäsenvaltioiden komiteaan.

(31)  Komissio laatii vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia, jotka ovat rahaston tavoitteiden mukaisia. Työohjelmassa olisi vahvistettava yksityiskohtaisesti rahastosta rahoitettavien hankkeiden luokat ja niiden suora yhteys rahastossa asetettuihin tavoitteisiin. Jäsenvaltioiden komitean olisi avustettava komissiota työohjelman laatimisessa. Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää, kyseiselle virastolle annetaan tarkkailijan asema mainitussa komiteassa. Kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, myös Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava jäsenvaltioiden komiteaan.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(33)  Avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi olisi kannustettava rajatylittävää toimintaa harjoittavia pk-yrityksiä ja markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä osallistumaan hankkeisiin joko yhteenliittymän jäseninä tai alihankkijoina.

(33)  Avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi olisi kannustettava rajatylittävää toimintaa harjoittavia pk-yrityksiä ja markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä osallistumaan hankkeisiin joko yhteenliittymän jäseninä tai alihankkijoina. Työohjelmassa olisi varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten osallistuminen yli rajojen.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(34)  Komissio pyrkii jatkamaan vuoropuhelua jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa rahaston menestyksen takaamiseksi.

(34)  Komissio pyrkii jatkamaan vuoropuhelua jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa rahaston menestyksen takaamiseksi sen vaikutuksen välityksellä, jonka se aiheuttaa puolustusalalla.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(38 a)  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen on myös tarkasteltava rahastosta rahoitettujen hankkeiden tarjoamaa vastinetta rahalle. Komission on otettava tarkastukset huomioon ilman aiheetonta viivytystä.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(41)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä rahastolla edistetään ilmastotoimien sisällyttämistä osaksi unionin politiikkoja ja autetaan saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista tukee ilmastotavoitteita. Rahaston valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston väliarvioinnin yhteydessä.

(41)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä rahastolla edistetään ilmastotoimien sisällyttämistä osaksi unionin politiikkoja ja autetaan saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista tukee ilmastotavoitteita lisäämällä ympäristövaikutusten pienentämisen rahaston tavoitteeksi ja varojen myöntämisperusteeksi. Rahaston valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston väliarvioinnin yhteydessä.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 43 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(43)  Unionin rahoitustuki ei saisi vaikuttaa unionin sisällä tapahtuvaan puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY15 mukaisesti eikä tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin.

(43)  Unionin rahoitustuki olisi sidottava yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY15 täysimääräiseen ja asianmukaiseen täytäntöönpanoon ja tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin.

__________________

__________________

15 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).

15Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(5)  ’johtorakenteilla’ kansallisen lain mukaisesti nimettyä elintä tai elimiä, joille on annettu valtuudet määritellä oikeussubjektin strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja jotka valvovat ja seuraavat johdon päätöksentekoa;

(5)  ’johtorakenteella’ kansallisen lain mukaisesti nimettyä ja tapauksen mukaan toimitusjohtajalle raportoivaa yhteisön elintä, jolle on annettu valtuudet määritellä yhteisön strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja joka valvoo ja seuraa johdon päätöksentekoa;

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointivalmiuksia tukemalla yhteistyötoimia sekä rajatylittävää yhteistyötä oikeussubjektien välillä kaikkialla unionissa, pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset mukaan luettuina, sekä kannustamalla innovoinnin, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen mahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen teollisen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja siten osaltaan edistää unionin strategista riippumattomuutta. Rahastolla olisi myös edistettävä unionin toimintavapautta ja riippumattomuutta erityisesti teknologian ja teollisuuden osalta.

1.  Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointivalmiuksia kaikkialla unionissa tukemalla yhteistyötoimia sekä laajentamalla rajatylittävää yhteistyötä oikeussubjektien välillä kaikkialla unionissa, pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset mukaan luettuina, sekä kannustamalla innovoinnin, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen mahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen teollisen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja siten osaltaan edistää unionin strategista riippumattomuutta. Rahastolla olisi myös edistettävä unionin toimintavapautta ja riippumattomuutta erityisesti teknologian ja teollisuuden osalta.

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a)  tukea yhteistoimintaan perustuvia tutkimushankkeita, joilla voidaan tehostaa merkittävästi valmiuksia tulevaisuudessa ja joiden tavoitteena on maksimoida innovointi sekä tuottaa uusia, myös murroksellisia puolustustuotteita ja -teknologioita;

(a)  tukea yhteistoimintaan perustuvia tutkimushankkeita, joilla voidaan tehostaa merkittävästi unionin valmiuksia tulevaisuudessa ja joiden tavoitteena on maksimoida innovointi sekä tuottaa uusia, myös murroksellisia puolustustuotteita ja -teknologioita;

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)  tukea yhteistoimintaan perustuvia puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämishankkeita, jotka ovat yhdenmukaisia jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa, jotta voidaan edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä unionissa, saavuttaa parempia mittakaavaetuja sekä pienentää tarpeettomien päällekkäisyyksien riskiä ja siten vähentää puolustustuoteteollisuuden ja -teknologian hajanaisuutta unionissa. Viime kädessä rahasto lisää jäsenvaltioiden voimavarojen yhteentoimivuutta.

(b)  tukea yhteistoimintaan perustuvia puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämishankkeita, jotka ovat yhdenmukaisia jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa, jotta voidaan edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä unionissa, saavuttaa parempia mittakaavaetuja sekä pienentää tarpeettomia päällekkäisyyksiä ja siten vähentää puolustustuoteteollisuuden ja -teknologian hajanaisuutta unionissa, mikä viime kädessä lisää jäsenvaltioiden voimavarojen yhteentoimivuutta ja edistää standardointia.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää rahaston toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää rahaston toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät. Määrä ei saa ylittää 2:ta prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen rahoituspuitteiden arvosta.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Enintään 5 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärärahasta osoitetaan murroksellisen puolustusteknologian tukemiseen.

4.  Vähintään 5 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärärahasta osoitetaan murroksellisen puolustusteknologian tukemiseen.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.  Merkityksellinen osa rahoituspuitteista on suunnattava toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten osallistuminen yli rajojen.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää rahaston käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

Poistetaan.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Rahasto voi olla avoin myös maille, joiden kanssa unioni on allekirjoittanut turvallisuussopimuksen tutkimuksen ja puolustusteollisuuden alalla tehtävästä yhteistyöstä.

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Komissio suorittaa eettiset seulonnat ja arvioinnit puolustuseettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella. Komissio varmistaa eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden.

2.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Komissio suorittaa eettiset seulonnat ja arvioinnit itsenäisten, eri taustoista, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan järjestöt, tulevien asiantuntijoiden tuella. Eettisiin vaikutuksiin liittyvää olennaista huolta aiheuttavia ehdotuksia on seurattava ja valvottava tarkemmin. Komissio varmistaa eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden ja raportoi tästä artiklan 31 ja 32 mukaisia raportointi- ja arviointivelvoitteitaan noudattaessaan.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Toimeen osallistuvilla yhteisöillä on oltava käytössään vankat omistajaohjausta koskevat normit.

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Komissio suorittaa tarvittaessa eettiset tarkastukset toimen toteuttamisen aikana. Vakavien tai monimutkaisten eettisten kysymysten osalta komissio suorittaa tarkastukset puolustuseettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella.

Poistetaan.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, voidaan hylätä tai irtisanoa milloin tahansa.

5.  Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, hylätään. Eettisen yhteensopimattomuuden ilmetessä toimea rajoitetaan tai se irtisanotaan milloin tahansa.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Rahastosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi siitä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden muodossa, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

2.  Rahastosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevan direktiivin 2009/81/EY säännöksiä kaikilta osin noudattaen; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi siitä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden muodossa, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa tarkoitetaan, unioniin tai assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija, joka on muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, voi olla rahoituskelpoinen, jos se on tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja edellyttäen, että sen osallistuminen ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetuja. Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetujen suojaamiseksi ehdotuspyynnössä on edellytettävä, että hakija antaa tiedot, joilla osoitetaan erityisesti seuraavat:

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa tarkoitetaan, unioniin tai assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija, joka on muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, voi olla rahoituskelpoinen, jos se on tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja edellyttäen, että sen osallistuminen ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetujen suojaamiseksi ehdotuspyynnössä on edellytettävä, että hakija antaa tiedot, joilla osoitetaan erityisesti seuraavat:

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a)  hakijaa koskevaa määräysvaltaa ei harjoiteta tavalla, joka rajoittaa hakijan kykyä toteuttaa toimi ja saattaa se päätökseen;

(a)  hakija ei ole yksinomaan kolmansien maiden tai kolmansiin maihin asettautuneiden yhteisöjen määräysvallassa, ja mahdollista määräysvaltaa ei harjoiteta tavalla, joka rajoittaa hakijan kykyä toteuttaa toimi ja saattaa se päätökseen;

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a)  muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen osallistumisen tarkoituksena on saavuttaa kilpailuun liittyviä kaupallisia tavoitteita eikä ajaa kolmannen maan hallituksen strategisia etuja ja tavoitteita;

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b b)  muu kuin assosioitunut kolmas maa tai kolmannen maan yhteisö tarjoaa teknologista ja/tai teollista panosta, jota eurooppalainen yhteisö ei voisi tarjota;

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c)  toimen tulokset jäävät tuensaajalle, ja niihin ei kohdistu muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen valvontaa tai rajoituksia toimen aikana ja määriteltävänä ajanjaksona sen päättymisen jälkeen.

(c)  omistusoikeus toimesta seuraaviin immateriaalioikeuksiin ja toimen tulokset jäävät tuensaajalle, eikä niihin kohdistu muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen valvontaa tai rajoituksia toimen aikana ja määriteltävänä ajanjaksona sen päättymisen jälkeen. Niitä ei myöskään viedä kolmanteen maahan eikä niihin anneta pääsyä kolmannesta maasta tai kolmannen maan yhteisöstä ilman sen jäsenvaltion lupaa, johon yritys on sijoittautunut, ja 3 artiklassa esitettyjä tavoitteita on noudatettava.

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(c a)  kaikki muut asiaankuuluvat tiedot infrastruktuurista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista, joita toimessa käytetään.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Kaikki infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit, joita käytetään ohjelmasta rahoitettavissa toimissa, sijaitsevat unionin tai assosioituneiden maiden alueella. Lisäksi tuensaajat ja näiden alihankkijat saavat avustuskelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä ainoastaan sellaisten oikeussubjektien kanssa, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneeseen maahan eivätkä ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa.

3.  Kaikki infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit, joita käytetään ohjelmasta rahoitettavissa toimissa, sijaitsevat unionin tai assosioituneiden maiden alueella. Lisäksi tuensaajat ja näiden alihankkijat saavat avustuskelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä ainoastaan sellaisten oikeussubjektien kanssa, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneeseen maahan eivätkä ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen yksinomaisessa määräysvallassa.

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, toimeen osallistuvat tuensaajat ja näiden alihankkijat voivat käyttää muun kuin assosioituneen kolmannen maan alueella sijaitsevaa tai siellä pidettävää omaisuuttaan, infrastruktuuriaan, välineitään ja resurssejaan, jos se on tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja sillä edellytyksellä, että tämä ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta. Samoilla edellytyksillä tuensaajat ja näiden alihankkijat voivat avustuskelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön kanssa. Tällaiseen infrastruktuurin, välineiden, omaisuuden tai resurssien käyttöön ja tällaiseen yhteistyöhön liittyvät kustannukset eivät ole avustuskelpoisia rahastosta.

4.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jos unionissa ei ole helposti saatavilla kilpailukykyisiä korvikkeita, toimeen osallistuvat tuensaajat ja näiden alihankkijat voivat käyttää muun kuin assosioituneen kolmannen maan alueella sijaitsevaa tai siellä pidettävää omaisuuttaan, infrastruktuuriaan, välineitään ja resurssejaan, jos tämä on ehdottomasti tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi sillä edellytyksellä, että kyseinen käyttö ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen ja rahaston tavoitteiden kanssa.

 

Rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi tuensaajat voivat tarvittaessa tehdä yhteistyötä kolmansiin maihin sijoittautuneiden yhteisöjen kanssa, jos näillä on merkityksellistä asiantuntemusta rahoitetun hankkeen alalla. Tuensaajien kanssa yhteistyötä tekevien yhteisöjen ei kuitenkaan pidä olla sijoittautuneita kolmansiin maihin, joita ei mainita työohjelmassa.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetujen suojaamiseksi ehdotuspyynnössä tai avustussopimuksessa on täsmennettävä lisäedellytyksiä. Tällaisten edellytysten on liityttävä erityisesti määräyksiin, jotka koskevat toimen tulosten omistusoikeutta, pääsyä turvallisuusluokiteltuihin ja arkaluonteisin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin sekä toimitusvarmuutta koskevia takeita.

5.  Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen suojaamiseksi ehdotuspyynnössä tai avustussopimuksessa on täsmennettävä lisäedellytyksiä. Tällaisten edellytysten on liityttävä erityisesti määräyksiin, jotka koskevat toimen tulosten omistusoikeutta, pääsyä turvallisuusluokiteltuihin ja arkaluonteisin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin sekä toimitusvarmuutta koskevia takeita.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.  Tuensaajat ja näiden alihankkijat voivat avustuskelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön kanssa edellyttäen, että 4 ja 5 kohdan mukaiset ehdot täyttyvät. Tällaisen yhteistyön hyödyntämiseen liittyvät kustannukset ja infrastruktuurin, välineiden, omaisuuden ja resurssien käyttö eivät ole avustuskelpoisia.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Hakijoiden on toimitettava kaikki asiaa kokevat tiedot, jotka ovat tarpeen 1–4 kohdassa tarkoitettujen avustuskelpoisuusperusteiden ja edellytysten arvioimiseksi.

6.  Tuensaajien on toimitettava kaikki asiaa kokevat tiedot, jotka ovat tarpeen 1–4 kohdassa tarkoitettujen avustuskelpoisuusperusteiden ja edellytysten arvioimiseksi.

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.  Jos toimen toteutuksen aikana tapahtuu muutos, joka voi asettaa kyseenalaiseksi edellä mainittujen perusteiden ja edellytysten täyttymisen, tuensaajan on ilmoitettava siitä komissiolle, joka arvioi, täyttyvätkö kyseiset perusteet ja edellytykset edelleen, sekä tutkii mahdolliset vaikutukset toimen rahoitukseen.

8.  Jos toimen toteutuksen aikana tapahtuu muutos, joka voi asettaa kyseenalaiseksi edellä mainittujen perusteiden ja edellytysten täyttymisen, tuensaajan on ilmoitettava siitä välittömästi komissiolle, joka arvioi, täyttyvätkö kyseiset perusteet ja edellytykset edelleen, sekä tutkii mahdolliset vaikutukset toimen rahoitukseen.

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 3 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a)  toiminta, jolla luodaan, tuetaan ja parannetaan uutta tietämystä ja puolustusteknologiaa, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä vaikutuksia puolustuksen alalla;

(a)  toiminta, jolla luodaan, tuetaan ja parannetaan uutta tietämystä ja puolustusteknologiaa, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä vaikutuksia puolustuksen alalla ja alan kilpailukyvyn kannalta;

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 3 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(h)  puolustustuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian sertifiointi. Sertifioinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa kansallinen viranomainen varmentaa, että puolustukseen liittyvä tuote, aineellinen tai aineeton komponentti tai teknologia on sovellettavien säännösten mukainen;

(h)  puolustustuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian sertifiointi. Sertifioinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa kansallinen viranomainen varmentaa, että puolustukseen liittyvä tuote, aineellinen tai aineeton komponentti tai teknologia on sovellettavien säännösten ja standardien mukainen;

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 3 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(i)  sellaisen teknologian tai omaisuuden kehittäminen, joka lisää tehokkuutta puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren aikana;

(i)  sellaisen teknologian tai omaisuuden kehittäminen, joka lisää tehokkuutta ja jolla pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren aikana;

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Ellei 27 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa toisin määrätä, toimi on toteutettava vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin välisellä yhteistyöllä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme näistä vähintään kahteen jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneista osallistumiskelpoisista yhteisöistä ei saa koko toimen toteutusaikana olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa eivätkä ne saa harjoittaa määräysvaltaa toisiinsa nähden.

4.  Toimi on toteutettava vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteenliittymän yhteistyöllä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan. Jokaiseen yhteenliittymään, johon kuuluu oikeussubjekteja assosioituneesta maasta, on myös kuuluttava vähintään kaksi oikeussubjektia kahdesta eri jäsenvaltiosta. Vähintään kolme näistä vähintään kahteen jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneista osallistumiskelpoisista yhteisöistä ei saa koko toimen toteutusaikana olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa eivätkä ne saa harjoittaa määräysvaltaa toisiinsa nähden.

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta 3 kohdan c ja j alakohdassa tarkoitettuihin toimiin eikä 6 artiklassa tarkoitettuihin toimiin.

Poistetaan.

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Rahoituksen myöntämiseksi kehittämistoimille komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3.  Rahoituksen myöntämiseksi tutkimus- ja kehittämistoimille komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c)  Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn edistäminen erityisesti luomalla uusia markkinamahdollisuuksia ja vauhdittamalla yritysten kasvua kaikkialla unionissa;

(c)  Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn edistäminen sekä Euroopan puolustusalan sisämarkkinoiden vakiinnuttaminen ja vahvistaminen erityisesti luomalla uusia markkinamahdollisuuksia ja vauhdittamalla yritysten kasvua kaikkialla unionissa;

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(c a)  Euroopan puolustusteollisuuden riippumattomuuden edistäminen parantamalla puolustusteknologioita tai -tuotteita jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa sopimien puolustusvoimavaroja koskevien prioriteettien mukaisesti;

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(d)  unionin turvallisuus- ja puolustusetujen edistäminen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen prioriteettien ja tarvittaessa alueellisten ja kansainvälisten yhteistyösopimusten mukaisesti;

(d)  unionin turvallisuus- ja puolustusetujen edistäminen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen prioriteettien ja tarvittaessa alueellisten ja kansainvälisten yhteistyösopimusten mukaisesti, jos ne palvelevat unionin turvallisuus- ja puolustusetuja;

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(e)  oikeussubjektien välisen uuden rajatylittävän yhteistyön perustamisen edistäminen, erityisesti sellaisten pk-yritysten osalta, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin ja/tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ovat sijoittautuneet ne yhteenliittymänyhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä;

(e)  oikeussubjektien välisen uuden rajatylittävän yhteistyön perustamisen edistäminen, erityisesti sellaisten pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten osalta, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin ja/tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ovat sijoittautuneet ne yhteenliittymän yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä tai markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä, ottaen erityisesti huomioon osallistuville pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus;

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(e a)  puolustustuotteiden ympäristövaikutuksen vähentäminen, kun se on mahdollista, ja sellaisten innovatiivisten ratkaisujen tarjoaminen, jotka mahdollistavat ympäristölle haitallisista aineista luopumisen;

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(f a)  teknisten eritelmien ja kansainvälisten standardien johdonmukaisuus, jotta varmistetaan, että rahaston rahoitustuella kehitetyt valmiudet voivat olla yhteentoimivia jäsenvaltioiden ja myös niiden alueellisten kumppanien keskuudessa.

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Rahastosta voidaan rahoittaa enintään 100 prosenttia toimen avustuskelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen soveltamista.

1.  Rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen soveltamista rahastosta voidaan

 

(a) rahoittaa enintään 100 prosenttia sellaisen toimen avustuskelpoisista kustannuksista, joka toteutetaan ennen prototyypin kehittämisvaihetta;

 

(b) rahoittaa enintään 20 prosenttia toimen avustuskelpoisista kustannuksista prototyyppivaiheen aikana;

 

(c) rahoittaa enintään 80 prosenttia sellaisen toimen avustuskelpoisista kustannuksista, joka toteutetaan prototyyppivaiheen jälkeen;

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään:

Poistetaan.

(a)  11 artiklan 3 kohdan e alakohdassa määriteltyjen toimien osalta rahaston rahoitustuki saa olla enintään 20 prosenttia toimen avustuskelpoisista kustannuksista

 

(b)  11 artiklan 3 kohdan f–h alakohdassa määriteltyjen toimien osalta rahaston rahoitustuki saa olla enintään 80 prosenttia toimen avustuskelpoisista kustannuksista.

 

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3.  Kehittämistoimien osalta rahoitusosuutta korotetaan seuraavissa tapauksissa:

3.  Jäsenvaltioiden rajatylittävää yhteistyötä tehostavien kehittämistoimien osalta rahoitusosuutta korotetaan seuraavissa tapauksissa:

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, rahoitusosuutta voidaan vähentää tulosten jakamiseen, verkottumistapahtumiin ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvien 11 artiklan 3 kohdan j alakohdan mukaisten toimien osalta.

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tarvittaessa voidaan määrittää kiinteämääräisen 25 prosentin osuuden ylittäviä välillisiä avustuskelpoisia kustannuksia tuensaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tosiasiallisten välillisten kustannusten perusteella edellyttäen, että kansalliset viranomaiset hyväksyvät kyseiset kustannuslaskentakäytännöt vastaavissa rahoitusjärjestelmissä varainhoitoasetuksen [185] artiklan mukaisesti, ja ne ilmoitetaan komissiolle.

2.  Kiinteämääräisen 25 prosentin osuuden ylittäviä välillisiä avustuskelpoisia kustannuksia voidaan määrittää tuensaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tosiasiallisten välillisten kustannusten perusteella edellyttäen, että kansalliset viranomaiset hyväksyvät kyseiset kustannuslaskentakäytännöt vastaavissa rahoitusjärjestelmissä varainhoitoasetuksen [185] artiklan mukaisesti, ja ne ilmoitetaan komissiolle.

Tarkistus    67

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Unioni voi tukea esikaupallisia hankintoja myöntämällä avustuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU18, 2014/25/EU19 ja 2009/81/EY20 määritellyille hankintaviranomaisille tai hankintayksiköille, jotka tekevät yhteisesti puolustuspalvelujen tutkimusta ja kehittämistä koskevia hankintoja tai koordinoivat hankintamenettelyjään.

1.  Esikaupalliset hankinnat ovat rahoituskelpoisia siten, että myönnetään avustuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU18, 2014/25/EU19 ja 2009/81/EY20 määritellyille hankintaviranomaisille tai hankintayksiköille, jotka tekevät yhteisesti puolustuspalvelujen tutkimusta ja kehittämistä koskevia hankintoja tai koordinoivat hankintamenettelyjään.

__________________

__________________

18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

19 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

19 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

20Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

Tarkistus    68

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(a a)  on noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteita ja kilpailusääntöjä; voidaan määrätä erityisehdoista, kuten hankinnan kohteena olevien toimintojen toteuttamispaikan rajaamisesta jäsenvaltioihin ja assosioituneisiin maihin;

Tarkistus    69

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)  voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö);

(b)  voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö); sekä

Tarkistus    70

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c)  on myönnettävä hankintasopimukset kokonaistaloudellisesti edullisimmalle tai edullisimmille tarjouksille.

(c)  on myönnettävä hankintasopimukset kokonaistaloudellisesti edullisimmalle tai edullisimmille tarjouksille samalla kun varmistetaan, ettei synny eturistiriitoja.

Tarkistus    71

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Jos siihen on perusteet, avustussopimuksessa voidaan edellyttää, että muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muut kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöt eivät saa millään tavoin käyttää määräysvaltaa rahastosta rahoitettujen toimien tulosten suhteen tai rajoittaa niitä suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä, teknologian siirto mukaan luettuna.

3.  Muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muut kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöt eivät saa millään tavoin käyttää määräysvaltaa rahastosta rahoitettujen toimien tulosten suhteen tai rajoittaa niitä suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä, teknologian siirto mukaan luettuna.

Tarkistus    72

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a)  panos tehokkuuden lisäämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren aikana, mukaan lukien kustannustehokkuus ja mahdollisuus synergiaan hankintaa, ylläpitoa ja käytöstä poistamista koskevissa menettelyissä;

(a)  panos tehokkuuden lisäämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren aikana, mukaan lukien kustannustehokkuus ja mahdollisuus synergiaan hankintaa, käyttöä, ylläpitoa ja käytöstä poistamista koskevissa menettelyissä;

Tarkistus    73

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Tämä asetus ei vaikuta puolustukseen liittyvien tuotteiden vientipolitiikkaa koskevaan jäsenvaltioiden harkintavaltaan.

Tarkistus    74

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden luokat ja niiden suora yhteys 3 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin.

Tarkistus    75

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Työohjelmien laadinnan aikana ja ennen rahoituksen myöntämistä komissio varmistaa komitean asianmukaisten kuulemisten jälkeen, että ehdotetut tutkimus- tai kehittämistoimet eivät ole päällekkäisiä olemassa olevien voimavarojen tai unionissa jo rahoitettujen tutkimus- tai kehittämishankkeiden kanssa.

 

Mikäli päällekkäisyyttä havaitaan, komissio järjestää lisää kuulemisia.

Tarkistus    76

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Euroopan puolustusvirasto kutsutaan tarkkailijaksi esittämään näkemyksiään ja tarjoamaan asiantuntemustaan. Myös Euroopan ulkosuhdehallinto kutsutaan avustamaan komitean kokouksiin.

1.  Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Euroopan puolustusvirasto kutsutaan tarkkailijaksi esittämään näkemyksiään ja tarjoamaan asiantuntemustaan. Myös Euroopan ulkosuhdehallinto kutsutaan avustamaan komitean kokouksiin. Euroopan parlamentti voi valita jäsenistään edustajaryhmän avustamaan komiteaa.

Tarkistus    77

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Riippumattomien asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia, jotka on yksilöity ja valittu sellaisten kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella, jotka on osoitettu asiantuntijaluettelon laatimista varten asiaankuuluville organisaatioille, kuten puolustusministeriöille ja niiden alaisille virastoille, tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, liike-elämän järjestöille ja puolustusalan yrityksille. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [237] artiklassa säädetään, tätä luetteloa ei julkaista.

2.  Riippumattomien asiantuntijoiden on oltava useita eri jäsenvaltioita edustavia unionin kansalaisia, jotka on yksilöity ja valittu sellaisten avointen ja läpinäkyvien kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella, jotka on osoitettu asiantuntijaluettelon laatimista varten asiaankuuluville organisaatioille, kuten puolustusministeriöille ja niiden alaisille virastoille, tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, liike-elämän järjestöille ja puolustusalan yrityksille sekä valtiosta riippumattomille järjestöille; luetteloa laadittaessa on pyrittävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [237] artiklassa säädetään, tätä luetteloa ei julkaista.

Tarkistus    78

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Komission olisi varmistettava, että sen antamia eturistiriitojen estämistä koskevia sääntöjä noudatetaan kurinalaisesti.

Tarkistus    79

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Asiantuntijaluettelosta annetaan vuosittain tieto 28 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

4.  Asiantuntijaluettelosta annetaan vuosittain tieto 28 artiklassa tarkoitetulle komitealle ja Euroopan parlamentille.

Tarkistus    80

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja niihin tekemät huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

4.  Komissio lähettää 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut arvioinnit ja niihin tekemänsä huomautukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Tarkistus    81

Ehdotus asetukseksi

33 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen [127] artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti.

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen [127] artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti, mukaan lukien rahastosta tuettuihin hankkeisiin käytetyn rahoituksen vaikuttavuus.

Tarkistus    82

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jos jäsenvaltio tai yritys mainitsee kansallisen turvallisuuden syyksi olla ilmoittamatta tietoja OLAFille, kun kyseessä on petoksen tai muun laittoman toiminnan riski, kansallisia turvallisuusnäkökohtia on tulkittava tiukasti.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan puolustusrahasto

Viiteasiakirjat

COM(2018)0476 – C8-0268/2018 – 2018/0254(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

2.7.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

2.7.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Antonio López-Istúriz White

19.6.2018

Valiokuntakäsittely

10.10.2018

5.11.2018

 

 

Hyväksytty (pvä)

5.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

7

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Pascal Arimont, Carlos Coelho, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Philippe Juvin, Morten Løkkegaard, Eva Maydell, Nosheena Mobarik, Jiří Pospíšil, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Jasenko Selimovic, Ivan Štefanec, Richard Sulík, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Birgit Collin-Langen, Arndt Kohn, Julia Reda, Martin Schirdewan, Marc Tarabella, Lambert van Nistelrooij

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Clara Eugenia Aguilera García, Esther Herranz García

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

23

+

ALDE

ECR

PPE

 

 

S&D

Morten Løkkegaard, Jasenko Selimovic

Richard Sulík, Anneleen Van Bossuyt

Pascal Arimont, Carlos Coelho, Birgit Collin‑Langen, Esther Herranz García, Philippe Juvin, Eva Maydell, Jiří Pospíšil, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Lambert van Nistelrooij

Clara Eugenia Aguilera García, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Arndt Kohn, Christel Schaldemose, Marc Tarabella

7

-

ECR

EFDD

GUE/NGL

Verts/ALE

Daniel Dalton, Nosheena Mobarik

John Stuart Agnew

Martin Schirdewan, Dennis de Jong

Pascal Durand, Julia Reda

1

0

EFDD

Marco Zullo

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Osasto

Euroopan puolustusrahaston perustaminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0476 – C8-0268/2018 – 2018/0254(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

13.6.2018

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

2.7.2018

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

2.7.2018

BUDG

2.7.2018

IMCO

2.7.2018

 

Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

5.7.2018

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Zdzisław Krasnodębski

25.6.2018

 

 

 

Valiokuntakäsittely

3.9.2018

9.10.2018

 

 

Hyväksytty (pvä)

21.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

11

14

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, David Borrelli, Jonathan Bullock, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Igor Gräzin, Theresa Griffin, András Gyürk, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Tilly Metz, Angelika Mlinar, Csaba Molnár, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Neoklis Sylikiotis, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Amjad Bashir, Soledad Cabezón Ruiz, Françoise Grossetête, Olle Ludvigsson, Marian-Jean Marinescu, Clare Moody, Dennis Radtke, Davor Škrlec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Michael Detjen, Bolesław G. Piecha, Bronis Ropė

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

28.11.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Fredrick Federley, Igor Gräzin, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Lieve Wierinck

ECR

Edward Czesak, Zdzisław Krasnodębski, Bolesław G. Piecha

ENF

Barbara Kappel

PPE

Bendt Bendtsen, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Christian Ehler, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Janusz Lewandowski, Marian-Jean Marinescu, Nadine Morano, Angelika Niebler, Dennis Radtke, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Hermann Winkler, Anna Záborská

S&D

Theresa Griffin, Peter Kouroumbashev, Csaba Molnár, Clare Moody, Dan Nica, Miroslav Poche

11

-

EFDD

Jonathan Bullock

ENF

Christelle Lechevalier

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga, Jaromír Kohlíček, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis

NI

David Borrelli

S&D

Michael Detjen

VERTS/ALE

Jakop Dalunde, Tilly Metz, Davor Škrlec

14

0

ECR

Amjad Bashir, Ashley Fox, Evžen Tošenovský

S&D

Zigmantas Balčytis, Soledad Cabezón Ruiz, Adam Gierek, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Bronis Ropė

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 7. joulukuuta 2018Oikeudellinen huomautus