Menettely : 2018/2089(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0425/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0425/2018

Keskustelut :

PV 14/01/2019 - 23
CRE 14/01/2019 - 23

Äänestykset :

PV 15/01/2019 - 8.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0005

MIETINTÖ     
PDF 243kWORD 86k
5.12.2018
PE 623.787v02-00 A8-0425/2018

autonomisista ajoneuvoista Euroopan liikenteessä

(2018/2089(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Wim van de Camp

Valmistelijat (*):

Arndt Kohn, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaEmil Radev, oikeudellisten asioiden valiokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

autonomisista ajoneuvoista Euroopan liikenteessä

(2018/2089(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Matkalla automatisoituun liikkuvuuteen: EU:n strategia tulevaisuuden liikkuvuudelle” (COM(2018)0283),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten – ensimmäinen virstanpylväs matkalla kohti vuorovaikutteista, verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkumista” (COM(2016)0766),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman internetyhteyksistä kasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi: eurooppalainen gigabittiyhteiskunta ja 5G(1),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A8-0425/2018),

A.  ottaa huomioon, että verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkuvuutta koskeva unionin strategia on läheisessä yhteydessä komission poliittisiin painopisteisiin ja erityisesti sen suunnitelmiin, jotka koskevat työpaikkoja, kasvua ja investointeja, tutkimusta ja innovointia, ympäristöä ja ilmastonmuutosta, puhdasta ja turvallista liikkuvuutta ja liikennettä, liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen ruuhkien purkamista, digitaalisia sisämarkkinoita sekä energiaunionia;

B.  ottaa huomioon, että teknologisen kehityksen nopeudella sekä liikenteen alalla että robotiikan ja tekoälyn alalla on merkittävä vaikutus talouteen ja yhteiskuntaan; ottaa huomioon, että itseohjautuvat ajoneuvot muuttavat merkittävästi arkeamme, määrittelevät maailmanlaajuisen tieliikenteen tulevaisuuden, vähentävät liikenteen kustannuksia, parantavat liikenneturvallisuutta, lisäävät liikkuvuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia; katsoo, että tieliikenteen ala voi avata mahdollisuuden uusille palveluille ja uusille liikennemuodoille, joilla vastattaisiin henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuuden kasvun tarpeeseen, ja voi jopa auttaa mullistamaan kaupunkisuunnittelun;

C.  ottaa huomioon, että komissio pyrkii Vision Zero -tavoitteiden mukaisesti puolittamaan vuoteen 2020 mennessä vuotuisten liikennekuolemien määrän EU:ssa vuoden 2010 tasosta; toteaa, että edistys kuolleiden ja loukkaantuneiden kokonaismäärän vähentämisessä vaikuttaa viime aikoina pysähtyneen, kun otetaan huomioon, että vuonna 2016 yli 25 000 ihmistä menetti henkensä EU:n tieliikenteessä ja lisäksi 135 000 loukkaantui vakavasti; toteaa, että kaupungeissamme on suuria liikenneongelmia, joita pahentavat saastuminen ja ilmastonmuutos;

D.  toteaa, että kuljettajaa avustavat kehittyneet järjestelmät, kuten kaistavahtijärjestelmä ja automaattiset hätäjarrut, ovat jo todistettavasti edistäneet liikenneturvallisuutta ja vähentäneet vakavien onnettomuuksien määrää;

E.  ottaa huomioon, että ylivoimaisesti useimmat liikenneonnettomuudet aiheutuvat inhimillisestä virheestä ja siksi tällaisten onnettomuuksien mahdollisuuksia on ehdottomasti vähennettävä tekemällä turvallisuutta lisäävien kuljettajaa avustavien järjestelmien käyttö pakolliseksi samalla kun pidetään kiinni henkilökohtaisesta liikkuvuudesta;

F.  ottaa huomioon, että EU:ssa kymmenen viime vuoden aikana vallinnut vakaa ja myönteinen kehitys liikenneturvallisuudessa on hidastunut; ottaa huomioon, että tieliikenne aiheuttaa edelleen suurimman osan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä ja ilmansaasteista;

G.  ottaa huomioon, että sekä matkustaja- että rahtiliikennetarpeet lisääntyvät kaikkialla maailmassa samalla kun tietoisuus maapallomme voimavarojen rajallisuudesta kasvaa, ja ottaa huomioon, että liikenteen tehokkuudella on siten yhä ratkaisevampi merkitys;

H.  ottaa huomioon, että unionin olisi kannustettava ja edelleen kehitettävä digitaalisia teknologioita automatisoitua liikkuvuutta varten inhimillisten virheiden korjaamiseksi ja liikenneonnettomuuksien ja liikenteen kuolonuhrien määrän vähentämiseksi;

I.  toteaa, että automaatio ja uuden teknologian käyttöönotto parantavat liikenteen ja liikennejärjestelmien turvallisuutta ja poistavat joitakin inhimillisiä tekijöitä; toteaa, että automatisoinnin yhteydessä on otettava huomioon sekä liikennejärjestelmien monimuotoisuus että niiden kunto eri jäsenvaltioissa; katsoo, että ennen automatisoinnin toteuttamista on rakennettava uusia liikennejärjestelmiä ja varustettava sekä olemassa olevat että uudet liikennejärjestelmät riittävillä turvaominaisuuksilla;

J.  ottaa huomioon, että automaatiotasoja on jo olemassa ja että tasot 1 ja 2 ovat jo markkinoilla, mutta että rajoitetun, suuren ja täydellisen (kun ajoneuvosta tulee itseohjautuva) automaation tasojen odotetaan tulevan saataville vasta vuosina 2020–2030, ja korostaa siksi kuljettajaa avustavien järjestelmien asemaa perusteknologiana siirryttäessä kohti täydellistä automaatiota;

K.  ottaa huomioon, että on tarpeen investoida sekä tutkimusvaiheessa että myöhemmässä kehitysvaiheessa, jotta voidaan parantaa tarjolla olevia tekniikoita ja toteuttaa turvallinen ja älykäs liikenneinfrastruktuuri;

L.  ottaa huomioon, että monet maat eri puolilla maailmaa (esim. Yhdysvallat, Australia, Japani, Korea ja Kiina) etenevät nopeasti sekä verkkoon liitetyn että automatisoidun liikkuvuuden markkinoille saattamiseksi; katsoo, että Euroopan on reagoitava paljon proaktiivisemmin alan nopeaan kehitykseen, kannustettava aloitteita ja edistettävä tiukkoja turvallisuusvaatimuksia kaikille liikenteen osallistujille, jotka liikkuvat merillä, vesiteillä, maanteillä, ilmassa tai raiteilla ja käyttävät liikennemuotojen yhdistelmää;

M.  ottaa huomioon, että komission mukaan automatisoitujen ja verkkoon liitettyjen ajoneuvojen uudet markkinat kasvavat eksponentiaalisesti ja EU:n autoteollisuuden tulojen arvioidaan ylittävän 620 miljardia euroa ja EU:n elektroniikka-alan tulojen 180 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä;

N.  ottaa huomioon, että Amsterdamin julistuksessa (2016) hahmoteltiin jäsenvaltioiden, komission ja toimialan välistä yhteistyötä verkkoon liitetyn ja automatisoidun ajamisen alalla;

O.  ottaa huomioon, että autonominen liikenne kattaa kaikki etäohjatut, automatisoidut ja autonomiset maantie-, rautatie-, ilma-, meri- ja sisävesiliikenteen muodot;

P.  ottaa huomioon, että komission tiedonanto matkasta automatisoituun liikkuvuuteen muodostaa tärkeän virstanpylvään unionin strategiassa, joka koskee verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkuvuutta;

Q.  katsoo, että painopisteen on oltava autonomisessa liikkuvuudessa, koska täysin autonomisiin ajoneuvoihin liittyy merkittäviä liikenneturvallisuusetuja ja ne voivat toimia ilman verkkoon liittymisen ominaisuuksia; ottaa huomioon, että lisätoiminnot ja -palvelut saattavat edelleen edellyttää digitaalista viestintää;

R.  katsoo, että autonomisten ajoneuvojen odotetaan tulevan laajasti käyttöön jo vuonna 2020 ja se tuo paitsi merkittäviä etuja niin myös erilaisia uusia riskejä, jotka liittyvät erityisesti tieliikenneturvallisuuteen, korvausvastuuseen, vakuutuksiin, kyberturvallisuuteen, teollis- ja tekijänoikeuksiin, tietosuojaan ja datan käyttöoikeuksiin, tekniseen infrastruktuuriin, standardointitoimiin sekä työllisyyteen; katsoo, että autonomisen liikkuvuuden pitkän aikavälin vaikutusta työpaikkoihin ja ympäristöön ei ole vielä ennakoitu täysin; pitää ratkaisevan tärkeänä varmistaa, että unionin lainsäädäntökehys pystyy vastaamaan noihin haasteisiin asianmukaisesti ja lisäämään yleistä tietoisuutta autonomisista ajoneuvoista ja niiden julkista hyväksyntää;

S.  katsoo, että näiden teknologioiden käyttöön liittyvien eettisten kysymysten vuoksi on tarpeen kehittää tekoälyn käyttöönottoa koskevia suuntaviivoja sekä järjestelmiä, joilla varmistetaan näiden eettisten kysymysten johdonmukainen käsittely;

Yleiset periaatteet

1.  suhtautuu myönteisesti automatisoitua liikennettä koskevaan komission tiedonantoon, jossa esitetään lähestymistapa, jolla unioni saavuttaa maailmanlaajuisen johtoaseman turvallisten automatisoidun liikkumisen järjestelmien käyttöönotossa, millä lisätään liikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta, torjutaan ruuhkia, vähennetään liikenteen energiankulutusta ja päästöjä sekä luovutaan asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä;

2.  antaa tunnustusta komission ja jäsenvaltioiden ensiaskelille kohti tulevaisuuden automatisoitua liikkuvuutta ja suhtautuu myönteisesti ITS-direktiiviä koskeviin lainsäädäntöaloitteisiin(3) ja tarkistuksiin, joita esitetään tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annettuun direktiiviin(4) sekä moottoriajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskevaan asetukseen(5);

3.  vahvistaa, että älykkäillä ja yhteentoimivilla liikennejärjestelmillä (C-ITS) on tärkeä rooli, kun tarjotaan liitettävyyttä SAE-tasojen (Society of Automotive Engineers) 2, 3 ja mahdollisesti 4 automatisoiduille/autonomisille ajoneuvoille; kannustaa jäsenvaltioita ja toimialaa panemaan edelleen täytäntöön C-ITS-järjestelmiä, ja kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita ja toimialaa C-ITS-palvelujen käyttöönotossa erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja InvestEU‑ohjelman avulla;

4.  korostaa kaikkien maantie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenteen autonomisten muotojen innovointipotentiaalia; korostaa, että eurooppalaisten toimijoiden on yhdistettävä voimansa, jotta ne voivat saavuttaa maailmanlaajuisesti johtavan aseman autonomisessa liikenteessä ja säilyttää sen; toteaa, että autonomisen liikkuvuuden nopea kehitys erityisesti maantieliikenteessä edellyttää synergistä yhteistyötä useilla Euroopan talouden aloilla, mukaan lukien ajoneuvojen valmistajat ja digitaaliala;

5.  toteaa, että automaattisella liikkuvuudella on merkittävää potentiaalia monella alalla ja että se antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia startup-yrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) ja koko toimialalle ja yrityksille kokonaisuudessaan erityisesti uusien liikkuvuuspalvelujen ja työllistymismahdollisuuksien luomisen kannalta;

6.  korostaa, että on kehitettävä autonomisia ajoneuvoja, jotka ovat esteettömiä vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille (PRMS);

7.  kehottaa komissiota esittämään strategian, joka koskee erityisesti dataa, sen käyttöoikeutta ja kyberturvallisuutta, kuten parlamentti esitti 13. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten, ja varmistamaan teknologianeutraalin ja avoimen lähestymistavan; panee merkille mahdollisuudet, joita tarjoutuu komission tulevissa suosituksissa, jotka koskevat pääsyä ajoneuvossa olevaan dataan ja resursseihin;

8.  toteaa, että lainsäädäntöaloitteita tarvitaan, jotta varmistetaan joidenkin kolmansien osapuolten oikeudenmukainen, reaaliaikainen ja teknologianeutraali pääsy ajoneuvoissa olevaan dataan; katsoo, että tällaisen pääsyn myötä loppukäyttäjien ja kolmansien osapuolten olisi voitava hyötyä digitalisaatiosta ja että sillä olisi edistettävä tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja mahdollisimman korkeaa turvallisuustasoa ajoneuvoissa olevan datan säilyttämisessä;

9.  panee merkille, että samanlaisia teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä vastaaviin käyttöoikeuksiin liittyviä kysymyksiä esiintyy autonomisen liikkuvuuden yhteydessä käytettävän tekoälyn suhteen myös muilla aloilla, kuten keinoälyn itse luomien ohjelmakoodien, datan ja keksintöjen omistus- ja käyttöoikeudet; katsoo kuitenkin, että näihin kysymyksiin olisi löydettävä mahdollisimman yleisiä vastauksia.

10.  korostaa, että autonomisen liikkuvuuden sääntelyä koskevan uuden lainsäädäntökehyksen laadinnassa tulee varmistaa, että voidaan poistaa kaikki teknologisen kehityksen, tutkimuksen ja innovoinnin edistämisen tiellä olevat esteet;

11.  toteaa, että komission tiedonannossa automatisoidusta liikkuvuudesta ei esitetä analyysia eikä ehdotuksia autonomisista ajoneuvoista kaikkien liikennemuotojen alalla; kehottaa komissiota varmistamaan liikennemuotokohtaiset analyysit ja strategiat myös intermodaalisen liikenteen ja liikkuvuuden aloilla;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan itseohjautuvia ajoneuvoja koskevia politiikkatoimiaan ja sisällyttämään niihin myös joukkoliikenteen sekä laajentamaan visionsa kattamaan kaikki liikennemuodot;

13.  pitää myönteisenä neuvoston korkean tason tapaamisissa tehtyä työtä autonomisen ajamisen alalla ja toivoo, että tämä työ ulotetaan koskemaan myös muita liikennemuotoja kuin tieliikennettä;

14.  korostaa, että ajoneuvoja ja infrastruktuuria (esim. liikennemerkit, tiemerkinnät, merkinantojärjestelmät ja C-ITS) koskevia teknisiä standardeja olisi kehitettävä ja yhdenmukaistettava kansainvälisellä, unionin ja kansallisella tasolla tehdyn työn ja nykyisten foorumien pohjalta päällekkäisyyksien välttämiseksi ja noudattaen avoimen ja teknologianeutraalin lähestymistavan periaatteita ja parantaen liikenneturvallisuutta ja siten, että varmistetaan saumaton yhteentoimivuus yli rajojen:

15.  toteaa, että luotettava ajoneuvoissa oleva data ja reittidata ovat sekä autonomisen että verkottuneen ajamisen peruselementtejä yhtenäisellä eurooppalaisella liikennealueella ja loppukäyttäjille tarjottavien kilpailukykyisten palvelujen kannalta; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että tällaisen datan käyttöä koskevat esteet puretaan ja että luodaan 1. tammikuuta 2020 mennessä tätä koskeva vankka sääntelyjärjestelmä, jolla varmistetaan samantasoinen datan laatu ja saatavuus kaikissa jäsenvaltioissa;

16.  pitää tärkeänä tarjota sekä käyttäjille että sidosryhmille oikeusvarmuus siitä, miten autonomiset ajoneuvot noudattavat keskeistä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja erityisesti sähköisen viestinnän tietosuojalainsäädäntöä ja yleistä tietosuoja-asetusta(6); kehottaa komissiota täsmentämään, mitä autonomisten ajoneuvojen luoman tiedon luokkia pidetään avoimena datana ja asetetaan saataville reaaliajassa ja mitä tietoja pidetään luottamuksellisina;

17.  pitää tärkeänä varmistaa, että käyttäjät voivat hallita ja käyttää sekä henkilötietojaan että verkottuneessa ja automatisoidussa ajoneuvossa muodostuvia, kerättäviä ja tuotettavia tietoja; korostaa, että kuluttajille on tarjottava mahdollisimman hyvä suoja kyberhyökkäyksiä vastaan;

18.  korostaa, että autonomisten ajoneuvojen tuottaman ja niistä kerättävän ja lähetettävän datan odotetaan lisääntyvän valtavasti, ja painottaa tarvetta käyttää tätä dataa ja erityisesti muita kuin henkilötietoja ja anonymisoitua dataa mahdollistamaan autonomisten ajoneuvojen käyttöönotto ja edistämään uusiin liikkuvuusratkaisuihin liittyvää innovointia; muistuttaa, että yksityisyyden ja autonomisten ajoneuvojen tuottamien arkaluonteisten tietojen suojaaminen tulisi asettaa ehdottomalle etusijalle;

19.  korostaa, että täysin autonomisia tai pitkälle automatisoituja ajoneuvoja tulee kaupallisesti saataville lähivuosina ja että asianmukaisen sääntelykehyksen, jolla varmistetaan niiden turvallinen käyttö ja huolehditaan selkeästä vastuuta koskevasta järjestelmästä, on oltava valmiina mahdollisimman pian, jotta voidaan reagoida siitä aiheutuviin muutoksiin, mukaan lukien autonomisten ajoneuvojen ja infrastruktuurin ja muiden käyttäjien välinen vuorovaikutus;

20.  toteaa, että nykyisiä vahingonkorvaussääntöjä, joita ovat muun muassa 25. heinäkuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/374/ETY tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä(7) (tuotevastuudirektiivi) ja 16. syyskuuta 2009 annettu direktiivi 2009/103/EY moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta(8) (liikennevakuutusdirektiivi), ei ole kehitetty vastaamaan autonomisten ajoneuvojen aiheuttamiin haasteisiin, ja korostaa, että on yhä enemmän todisteita siitä, että nykyinen sääntelykehys ei enää ole riittävä tai soveltuva varsinkaan vastuun, vakuutusten sekä henkilötietojen rekisteröinnin ja suojelun osalta, kun eteen tulee ajoneuvojen lisääntyvästä automatisoinnista, verkottumisesta ja monimutkaisuudesta aiheutuvia riskejä;

21.  katsoo, että alan dynaamisten teknologisten muutosten valossa on täsmennettävä, kuka on vastuussa vahingoista täysin autonomisten ajoneuvojen aiheuttamien onnettomuuksien tapauksessa, ja jos automaatiotaso mahdollistaa ajoneuvon käytön joko täysin automaattisesti tai kuljettajan ajamana, on määritettävä täysin selvästi, kuka on vastuullinen osapuoli kussakin yksittäisessä tilanteessa; korostaa, että on erityisesti tarpeen tutkia, onko sen vuoksi, että tähän asti ainoastaan erittäin pieni osuus vahingoista on aiheutunut teknisistä syistä, perusteltua siirtää vastuu osaksi valmistajan tuotevastuuta siten, että syyllisyyskysymyksestä riippumatta vaaran aiheuttajana pidettäisiin autonomisen ajoneuvon saattamista markkinoille; korostaa myös, että on tutkittava, olisiko tätä vastuun siirtymistä mahdollista kompensoida määräämällä täsmällisiä liikennevakuutusvelvollisuuksia ajoneuvon haltijalle sekä ajoneuvon kuljettajan opastamista koskevia velvollisuuksia; kehottaa siksi komissiota toteuttamaan perusteellisen arvioinnin, mukauttamaan unionin nykyistä oikeuskehystä ja esittämään tarvittaessa uusia sääntöjä, joiden perusteella vastuu ja korvausvelvollisuus kohdennetaan; kehottaa komissiota arvioimaan ja valvomaan mahdollisuutta laatia EU:n lisävälineitä tekoälyn kehittymisen mukaisesti;

22.  korostaa, että maailmanlaajuiseen satelliittinavigointijärjestelmään (GNSS) perustuvat tekniikat ja Galileo-hanke ovat tärkeitä, jotta voidaan parantaa ajoneuvoihin asennettujen ja verkoissa olevien digitaalijärjestelmien välistä vuorovaikutusta ja yhteentoimivuutta; kehottaa viimeistelemään ja lähettämään loput satelliitit mahdollisimman pian, jotta eurooppalaista Galileo-paikannusjärjestelmää voidaan käyttää automatisoiduissa autoissa oletusarvoisena paikannusjärjestelmänä;

23.  toteaa, että automatisoidun liikkuvuuden teknologian yleinen saatavuus ei ole mahdollista ilman nopean internetin ja 5G-verkon saatavuuden varmistamista; pitää valitettavana, että on olemassa alueita, joilla nykyisen sukupolven 4G-verkon toteuttaminen on yhä viivästynyt suhteessa odotuksiin erityisesti maaseutualueilla;

Maantieliikenne

24.  muistuttaa uusista turvallisuussäännöistä, jotka sisältyvät GEAR 2030 -loppuraportissa esitettyihin ohjaaviin periaatteisiin, jotka koskevat ihmisen ja koneen välistä rajapintaa;

25.  korostaa, että liikenneturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä on muutettava mahdollisimman pian YK:n Euroopan talouskomission (UNECE), unionin ja kansallisella tasolla siten, että se tukee teknologisia innovaatioita ja autonomista ajamista inhimillisten virheiden, liikenneonnettomuuksien ja liikennekuolemien vähentämiseksi;

26.  korostaa, että on tärkeää hyväksyä uusi kunnianhimoinen moottoriajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskeva asetus, sillä on mahdollista säästää lyhyellä aikavälillä ihmishenkiä vaatimalla asentamaan uusia ajoneuvojen turvallisuustekniikoita, joita käytetään tulevaisuudessa myös verkkoon liitettyjen ja automatisoitujen ajoneuvojen (CAV) käyttöönotossa;

27.  muistuttaa, että CAV-ajoneuvojen kehittämisen taustalla on pääasiassa teknologian kehitys; kehottaa tutkimaan CAV-ajoneuvojen kehityksen inhimillisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia ja ottamaan ne huomioon sekä varmistamaan, että niiden käyttöönotossa kunnioitetaan täysimääräisesti yhteiskunnallisia, inhimillisiä ja ympäristöä koskevia arvoja ja tavoitteita;

28.  ottaa huomioon liikkuvuuden tärkeyden EU:ssa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan yhteisestä kannasta ja tekemään yhteistyötä, jotta unioni voi omaksua ja säilyttää johtavan aseman automatisoitujen ajoneuvojen kansainvälisessä teknisessä yhdenmukaistamisessa UNECEn ja Wienin yleissopimuksen puitteissa ja erityisesti kaikissa UNECEn ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevän maailmanfoorumin (työryhmä 29) sekä automaattisia/autonomisia ja verkottuneita ajoneuvoja käsittelevän työryhmän (GRVA) keskusteluissa;

29.  korostaa, että automatisoituihin ajoneuvoihin koko niiden elinkaaren ajan liittyvien markkinavalvontamenettelyjen olisi oltava mahdollisimman standardoituja, avoimia ja todennettavia ja niiden olisi katettava rajatylittävä testaus avoimilla teillä ja todellisissa ajo-olosuhteissa sekä määräaikaiskatsastukset;

30.  korostaa, että tarvitaan selkeää lainsäädäntöä, jota tarkistetaan, päivitetään ja tarvittaessa yhdenmukaistetaan ja joka velvoittaa asentamaan tapahtumatallentimet tarkistettua yleistä turvallisuutta koskevaa asetusta vastaavasti, jotta voidaan parantaa onnettomuuksien tutkintaa sekä pikimmiten täsmentää vastuukysymyksiä ja mahdollistaa niiden ratkaiseminen; toteaa, että nämä tapahtumatallentimet ovat tarpeen, jotta voidaan määrittää onnettomuudessa osallisina olleiden eri toimijoiden vastuut;

31.  korostaa, että turvajärjestelmiä on otettava käyttöön jo siirtymävaiheessa, jolloin automatisoituja ajoneuvoja käytetään samaan aikaan kuin ajoneuvoja, joita ei ole liitetty verkkoon eikä automatisoitu; korostaa kuljettajaa avustavien järjestelmien merkitystä siirryttäessä kohti täysin automatisoitua ajamista, jotta jo nyt voitaisiin ehkäistä liikenneonnettomuuksia aktiivisten turvajärjestelmien avulla ja lieventää onnettomuuksien vakavuutta passiivisten turvajärjestelmien avulla;

32.  kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan tieinfrastruktuurin turvallisuudesta ja laadusta, jotta automatisoitujen ja autonomisten ajoneuvojen käyttö olisi mahdollista;

33.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki digitaalisia tieliikennetietoja käyttävät järjestelmät ovat yhteentoimivia;

34.  korostaa esiin nousevia huolia, jotka koskevat käyttäjän tuudittautumista turvallisuudentunteeseen käytettäessä ajoneuvoja, jotka edellyttävät jossain määrin kuljettajan osallistumista; vaatii selkeyttämään ”ajoneuvojen, joissa on edistyneitä kuljettajaa avustavia järjestelmiä” (SAE:n tasot 1–3) ja ”automatisoitujen ajoneuvojen” (SAE:n tasot 4–5) määritelmiä, sekä eriyttämään niitä koskevat vaatimukset liikenneturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä; vaatii lisätutkimuksia tason 3 automatisoitujen ajoneuvojen käyttökelpoisuudesta ja turvallisuudesta ja erityisesti siitä, miten kuljettajalle ilmoitetaan ajotapahtumaan osallistumisen tarpeesta sekä vaaroista, joita osallistumisen mahdollinen viivästyminen voi aiheuttaa;

35.  kehottaa komissiota laatimaan tekoälyä koskevat selkeät eettiset suuntaviivat;

36.  kehottaa komissiota laatimaan vastuuta koskevat perusteet ja varmistusjärjestelmät ihmisten suojelemiseksi, jotta voidaan käsitellä johdonmukaisesti eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät automatisoitujen ajoneuvojen autonomisiin järjestelmiin;

37.  korostaa, että itseohjautuvien ajoneuvojen eettisiin näkökohtiin on puututtava ja lainsäätäjän on löydettävä niihin ratkaisut ennen kuin kyseiset ajoneuvot voidaan hyväksyä täysin ja niiden pääsy liikenteeseen voidaan sallia; painottaakin, että itseohjautuvat ajoneuvot on ensin arvioitava kyseisten eettisten näkökohtien huomioon ottamiseksi;

38.  korostaa, että kaupunkien liikkuvuuteen odotetaan kohdistuvan ruuhkahaasteita, kun autonomisia ajoneuvoja otetaan käyttöön laajasti; toteaa, että autonomisten ajoneuvojen sekä yhteiskäyttöautojen ja yhteiskyytien kaltaisten ratkaisujen olisi autettava ratkaisemaan näitä haasteita; kehottaa viranomaisia kehittämään käytäntöjä, joilla varmistetaan, että autonomiset ajoneuvot parantavat kaikkien kansalaisten matkustusvaihtoehtoja;

39.  korostaa, että saattueajo on lupaava menetelmä, sillä se säästää polttoainetta ja energiaa ja parantaa liikenneturvallisuutta, ja vaatii siksi jäsenvaltioita, komissiota ja toimialaa panemaan täytäntöön Amsterdamin julistuksessa luetellut toimenpiteet; kehottaa komissiota ehdottamaan sääntelykehystä, jolla edistetään ajoneuvojen ja ympäristön välistä (V2X) yhteenliitettävyyttä (esim. saattueajo) erityisesti kaukoliikenteessä;

40.  katsoo, että autonomisten ajoneuvojen sekä passiiviset että aktiiviset turvaominaisuudet ovat tärkeitä kolareiden lukumäärän ja niistä aiheutuvien loukkaantumisten ja kuolemantapausten vähentämisen kannalta, koska liikenteessä ja erityisesti välivaiheen sekaliikenteessä voi edelleen tapahtua kolareita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan liikenneturvallisuutta;

41.  korostaa, että perinteisten ja autonomisten ajoneuvojen sekaliikenteen kasvuun liittyy riskejä, ja kehottaa siksi toteuttamaan lisää itse paikalla tehtäviä testejä, jotta voidaan tukea tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa julkisten ja yksityisten yritysten ja elinten kannalta mutta myös saada konkreettista dataa, joka auttaa mukauttamaan korvausvastuuta koskevia sääntöjä asianmukaisesti;

42.  korostaa, että nykyisten aukkojen ja puutteiden ratkaisemiseksi yhtenä vaihtoehtona voisi olla, että luodaan ankaran vastuun vakuutuskehys autonomisista ajoneuvoista aiheutuvia vahinkoja varten;

43.  korostaa, kuten robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä 16. helmikuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa(9) todetaan, että korvattavan vahingon tyyppiä ja laajuutta ei saisi rajoittaa, jotta voidaan turvata uhrien asianmukainen suojeleminen;

Lentoliikenne

44.  korostaa, että päivitetyistä ilmailun turvallisuussäännöistä hiljattain annetut EASA‑säännöt(10) sisältävät muun muassa määräyksiä, jotka muodostavat moitteettoman oikeusperustan kaikkien aikojen ensimmäisille kattaville unionin säännöille, jotka koskevat kaikenlaisia siviililennokkeja; muistuttaa, että EASA-sääntöjen hyväksyminen oli erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon, että uudet teknologiat, kuten lentävät miehittämättömät ilma-alukset (UAV), ovat ilmestymässä myös Euroopan taivaalle, ja että se edellytti voimassaolevan unionin sääntelykehyksen ja erilaisten kansallisten sääntöjen mukauttamista;

45.  kehottaa komissiota myös esittämään viipymättä automatisoituja ilma-aluksia koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka edellyttävät erityisiä ja räätälöityjä määritelmiä, koska UAV- ja operaatiokohtainen lähestymistapa ei riitä varmistamaan automatisoitujen ilma‑alusten turvallista integroimista ilmatilaan, joka jaetaan miehitettyjen ilma-alusten kanssa; muistuttaa, että UAV:t tarvitsevat turvalliset ja tarvittaessa sertifioidut tietojärjestelmät sekä erityisen ilmatila- ja hallintaympäristön; korostaa, että UAV‑säännöissä olisi myös otettava huomioon operaation tai toiminnan luonne ja riskit, kyseisen miehittämättömän ilma-aluksen operatiiviset ominaispiirteet ja operaatioalueen ominaispiirteet, kuten väestötiheys, maanpinnan ominaispiirteet ja alueella olevat rakennukset ja muut herkät infrastruktuurit;

46.  muistuttaa, että on tärkeä taata henkilötietojen suojelu ilmailualalla automatisoitujen ilma-alusten käytön yhteydessä;

47.  muistuttaa vuoden 2016 Varsovan lennokkijulistuksesta työpaikkoja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia tarjoavana tekijänä; toistaa pitävänsä tärkeinä suunniteltuja toimia unionin lennokkiekosysteemin kehittämiseksi, ja odottaa niiden valmistuvan vuoteen 2019 mennessä ja perustuvan Riian julistuksen ohjaaviin periaatteisiin;

48.  painottaa, että on tärkeää kehittää koordinoidusti niitä tekniikoita ja toimintakäsitteitä, jotka mahdollistavat ilma-alusten turvallisen integroinnin ilmaliikenteen hallintapalvelujen yhteydessä SESAR-yhteisyrityksen toteuttaman U-Space-ohjelman tavoitteiden mukaisesti; antaa tunnustusta SESAR-yhteisyrityksen tähän mennessä toteuttamille toimille, joiden tukemista on jatkettava;

49.  muistuttaa, että nykyisten UAV-tutkimus- ja kokeiluohjelmien, kuten U‑Space‑hankkeen, rahoitusta on lisättävä merkittävästi tulevilla talousarviokausilla; huomauttaa, että nämä kokeilut, joiden ansiosta nykyään voidaan testata todellisissa olosuhteissa useita miehittämättömiä ilma-aluksia siten, että samalla taataan lentoliikenteen hallinnan mahdollisimman hyvä turvallisuus ja siihen liittyvät turvallisuusolosuhteet, voivat toimia esimerkkinä autonomisten maa-ajoneuvojen kokeiluille;

50.  toteaa, että on tarpeen luoda asianmukaiset testausalueet autonomisten ilma-alusten teknologian tarpeisiin, mukaan lukien droonit, jotta voidaan tarjota turvalliset olosuhteet uusien ratkaisujen simuloinnille ennen niiden lopullista toteuttamista;

Meri- ja sisävesiliikenne

51.  korostaa autonomisten alusten potentiaalia ja lisäarvoa erityisesti sisävesillä ja lähimerenkulussa ja odottaa tämän johtavan meri- ja vesiliikenneonnettomuuksien vähenemiseen, sillä suurin osa niistä aiheutuu inhimillisestä virheestä;

52.  korostaa, että automatisoinnilla on mahdollista poistaa osa inhimillisistä virheistä ja että se antaa komentosillalla olevalle henkilöstölle lisää aikaa optiseen havainnointiin erityisesti kapeilla merireiteillä ja satama-alueilla; korostaa kuitenkin, että erityisesti muiden alusten läheisyydessä tiedonvaihto ja viestintä on välttämätöntä turvallisuuden takaamiseksi, minkä vuoksi komentosillat on pidettävä miehitettyinä

53.  suhtautuu myönteisesti kansainvälisen navigointijärjestön (PIANC) älykästä meriliikennettä koskevan työryhmän ja autonomisten alusten kansainvälisen verkoston työhön;

54.  kehottaa komissiota hahmottelemaan ja määrittelemään automaatiotasot sekä sisävesi- että meriliikennettä varten, mukaan luettuina satamat, sekä yhteiset standardit, jotta voidaan yhdenmukaistaa autonomisten alusten käyttöönottoa ja kannustaa siihen yhteistyössä automatisoitujen ja ei-automatisoitujen käyttäjien ja infrastruktuurin kanssa;

55.  korostaa, että on tärkeää kehittää ja laajentaa digitaalikeskittymiä ja yhteenliitettyjä TEN‑T-käytäviä nykyaikaisilla terminaaleilla ja tehokkailla sähköisillä liikenteenhallintajärjestelmillä, kuten jokiliikenteen tietopalvelu ja Reinin satamien tietopalvelu (RPIS), jotta saavutetaan täysin multimodaalinen autonominen liikennejärjestelmä;

56.  kehottaa komissiota laatimaan kokonaisvaltaisen strategian, jolla pyritään edelleen vauhdittamaan sisävesiliikenteen ja sen infrastruktuurin, väylien ja liikenteenhallinnan automatisointia sekä automatisoitujen satamien kehittämistä siten, että otetaan huomioon sisävesisatamien asema multimodaalisina keskittyminä valmisteltaessa digitaalista sisävesialuetta (DINA);

57.  toivoo lisää tukea ja julkisuutta rajatylittäville testialueille sekä lisää sellaisia hankkeita kuin NOVIMAR ja MUNIN (Maritime Unmanned Navigation through Intelligence in Networks), joita EU rahoittaa seitsemännestä puiteohjelmasta ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta kehittääkseen edelleen autonomista laivateknologiaa ja automatisoitua infrastruktuuria unionissa;

58.  korostaa, että aluksiin sovellettavat standardit on kehitettävä ja yhtenäistettävä Kansainvälisen merenkulkujärjestön kanssa, jotta voidaan laatia kansainvälinen oikeudellinen kehys alusten turvallista toimintaa varten;

Rautatieliikenne

59.  kehottaa komissiota koordinoidusti toimialan ja muiden sidosryhmien kanssa ja niitä kuullen kehittämään yhteisiä protokollia ja normeja autonomisten junajärjestelmien ja kevyen raideliikenteen järjestelmien mahdollistamiseksi;

60.  kehottaa parantamaan autonomisen raideliikenteen toimintaedellytyksiä ja vauhdittamaan siirtymistä digitaaliseen raideliikennealaan; huomauttaa, että eurooppalainen junakulunvalvontajärjestelmä (ETCS) toimii perustana raideliikennealan automatisoinnille, joka voidaan toteuttaa yhdistämällä ETCS automaattiseen junanhallintaan; kehottaa komissiota vauhdittamaan ja painottamaan eurooppalaisen junakulunvalvontajärjestelmän (ETCS) käyttöönottoa unionin nykyisissä ja tulevissa rahoitusjärjestelmissä;

61.  korostaa digitaalisten yhteenkytkentöjen merkitystä uutena tärkeänä etappina rautatieinfrastruktuurin digitalisoimisen edistämisessä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan niiden käyttöönottoa;

62.  kehottaa komissiota jatkamaan Shift2Rail-ohjelmaa, jotta voidaan edistyä kohti digitaalista raideverkostoa ja täysin automatisoitua raideliikennettä, mukaan luettuna automatisoidun raideliikenteen standardin kehittäminen ETCS:n ja kyberturvallisuuden alalla;

63.  korostaa kaupunkiliikenteen lisääntyviä ruuhkahaasteita sekä mahdollisuuksia, joita automatisoidut julkisen raideliikenteen järjestelmät tarjoavat näiden haasteiden ratkaisemiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan hankkeita, joissa näihin haasteisiin vastataan automatisoiduilla julkisen raideliikenteen innovaatioilla;

Kuluttajien oikeudet ja kilpailuedellytykset

64.  kehottaa komissiota laatimaan kattavat säännöt, jotka koskevat valmistajan, kuljettajan tai toiminnanharjoittajan vastuita kaikilla automaatiotasoilla kaikissa liikennemuodoissa; korostaa, että nämä vastuut on annettava selkeästi ja yksiselitteisesti tiedoksi kuljettajille tai toiminnanharjoittajille kaupallisilla merkinnöillä tai muilla viestintätavoilla; pitää olennaisena varmistaa ajoneuvojen turvallisuus ja niiden säännöllinen kunnossapito koko elinkaaren ajan, ja pitää tältä osin tärkeänä, että asiaankuuluvat sidosryhmät voivat markkinaehtoisesti käyttää ajoneuvojen dataa ja resursseja;

65.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki autonomisten ajoneuvojen järjestelmät suunnitellaan siten, että ajoneuvojen omistajat tai kuljettajat voivat vapaasti valita kilpailukykyiset palveluntarjoajat ilman riippuvuutta pelkästään ajoneuvon valmistajan tarjoamista palveluista;

66.  korostaa tarvetta taata riippumattomien autoteollisuuden palveluntarjoajien markkinaehtoinen pääsy autonomisten ajoneuvojen huoltojen ja korjausten markkinoille; muistuttaa, että tällaiset toimijat, erityisesti osien valmistajat sekä pienet korjaamot ja huoltamot, muodostavat autoalan markkinoiden kilpailullisesti tärkeän osan ja vaikuttavat positiivisesti tällaisten palvelujen saatavuuteen ja hintoihin;

67.  toteaa, että digitalisoiduilla autoalan palvelujen markkinoilla suora ja oikea-aikainen pääsy ajoneuvon tietoihin ja toimintoihin määrää, onko automatisoidun ja verkottuneen liikkuvuuden alan palvelujen markkinoilla reilua kilpailua; muistuttaa, että riippumattomilla toimijoilla on erittäin tärkeä rooli autoalan koko toimitusketjussa;

68.  ennakoi, että autonomisten ajoneuvojen huoltoalan sisämarkkinoiden kilpailu voi vaarantua, jos valmistajat vaikeuttavat riippumattomien korjaajien pääsyä näihin ajoneuvoihin asennettuihin järjestelmiin; korostaa, että tähän markkinasegmenttiin tulisi soveltaa komission asetuksen N:o 461/2010(11) säännöksiä;

69.  korostaa, että kuluttajille olisi tiedotettava etukäteen heidän hankkimistaan ajoneuvoista ja tarjolla olevista korjauspalveluista;

70.  katsoo, että automatisoituihin ajoneuvoihin siirtyminen voi vaikuttaa myönteisesti liikenneturvallisuuteen, polttoaineen kulutukseen ja ympäristöön ja luoda uusia työpaikkoja televiestintä- ja autoalalle mutta voi aiheuttaa myös työpaikkojen menetyksiä liikennealalla ja vaikuttaa kielteisesti vakuutusalaan; katsoo, että näihin vaikutuksiin on puututtava pikimmiten sujuvan siirtymisen varmistamiseksi;

Tutkimus- ja koulutustarpeet

71.  korostaa tarvetta kehittää keskeisiä autonomisia teknologioita (esim. ihmisaivojen ja kognition ajosuorituksen aikainen formalisointi ja simulointi, ympäristön havainnointijärjestelmät ja tekoäly) unionissa, jotta pysytään mukana kilpailussa kansainvälisellä tasolla ja luodaan uusia työpaikkoja;

72.  korostaa, että kunhan automatisoituja ajoneuvoja on saatavilla markkinoilla, niillä on suuri vaikutus tavaroiden jakeluun ja kulutukseen; katsoo siksi, että on pikaisesti arvioitava tätä vaikutusta ja toteutettava kyseisiä aloja ja ihmisiä tukevia toimenpiteitä;

73.  vaatii aloitteita, joilla kartoitetaan ja ratkaistaan työelämän tarjonnan ja kysynnän muutoksiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia muuntokoulutuksen avulla (esimerkiksi kurssit ja koulutus), kun otetaan huomioon uusien ja erikoistuneiden taitojen tarve sekä ajoneuvojen valmistuksessa että ammattikäytössä, jotta voidaan mahdollistaa siirtyminen kohti uusia liikkuvuuden muotoja;

74.  kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ehdottamaan aloitteita, joilla edistetään tarvittavia taitoja ja koulutusta ja ammatillista koulutusta, jotta unioni säilyy autonomisen liikennealan eturintamassa; pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot ottavat nämä nousevat suuntaukset huomioon koulutusohjelmissaan, jotta ne voivat vastata pätevän ja osaavan työvoiman tarpeeseen eri liikennealoilla;

75.  muistuttaa, että Horisontti 2020 -ohjelmassa osoitettiin 300 miljoonaa euroa automatisoituja ajoneuvoja koskeviin tutkimus- ja innovointiohjelmiin vuosiksi 2014–2020, ja suosittelee, että näitä ohjelmia jatketaan ja laajennetaan koskemaan kaikkia liikennemuotoja seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027 (Euroopan horisontti);

76.  korostaa tutkimusyhteistyön tärkeää roolia pyrittäessä varmistamaan liikenteen automatisoinnin nopea edistäminen siten, että koko innovointiekosysteemi osallistuu;

77.  kehottaa komissiota perustamaan raideliikennettä koskevaa Shift2Rail-hanketta sekä ilmailualaa koskevaa Clean Sky -yhteisyritystä vastaavasti yhteisyrityksen, jotta voidaan käynnistää teollisuusvetoinen autonomista liikennettä koskeva strateginen aloite, joka vetoaa unionin kansalaisiin, on kaupallisesti huomattavan järkeä, vauhdittaa unionin tutkimus- ja innovointipotentiaalia teollisen, julkisen ja tutkimuksen alan laajaan yhteistyöhön perustuen sekä edistää teknologioiden yhdenmukaista ja yhteentoimivaa kehittämistä ja käyttöönottoa, jotta voidaan luoda autonomista liikennettä varten multimodaalinen liikennejärjestelmä, joka on laajennettavissa maailmanlaajuiseksi;

78.  korostaa, että eri puolille unionia tarvitaan todellisia olosuhteita vastaavia testipaikkoja uusien teknologioiden perusteellista testausta ja kehittämistä varten; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita nimeämään vuoteen 2020 mennessä kaupungeista ja niiden ulkopuolelta alueita, joilla autonomisia testiajoneuvoja voidaan testata todellisissa liikenneolosuhteissa siten, että samalla taataan noiden alueiden liikenneturvallisuus, ja varmistamaan, että testaukselle laaditaan rajatylittävät ja yhteentoimivat eurooppalaiset puitteet;

79.  toteaa, että jotkut unionin kansalaiset ovat suhtautuneet automatisoituun liikkuvuuteen epäillen; korostaa siksi, että lainsäätäjien on puututtava eettiseen ulottuvuuteen parantaakseen julkista hyväksyntää tältä osin; kehottaa investoimaan tekoälyä ja muita automatisoidun liikenteen ulottuvuuksia koskevaan laajamittaiseen tutkimukseen;

80.  kehottaa tutkimaan laajasti autonomisen liikenteen pitkäaikaisvaikutukset sellaisiin kysymyksiin kuin kuluttajien omaksuminen, yhteiskunnallinen hyväksyntä, fysiologiset reaktiot, fyysiset reaktiot ja sosiaalinen liikkuvuus, onnettomuuksien vähentäminen ja liikenteen yleinen parantaminen;

81.  kehottaa kaikkia sidosryhmiä, myös ajoneuvojen valmistajia, komponenttien toimittajia, ohjelmisto- ja suunnittelupalveluja sekä jäsenvaltioita ja asiaan liittyviä viranomaisia yhteistyössä edistämään innovointia, varmistamaan investoinnit automatisoidulle liikenteelle soveltuvaan infrastruktuuriin sekä maanteillä että kaupungeissa ja mahdollistamaan rajat ylittävän testaamisen; korostaa tarvetta lisätä investointeja nykyiseen infrastruktuuriin tehtäviin mukautuksiin, uuden infrastruktuurin rakentamiseen sekä Euroopan maanteiden verkottumisen parantamiseen; toteaa, että itseohjautuvia ajoneuvoja kohtaan on havaittavissa epäluottamusta unionin kansalaisten keskuudessa ja sen vuoksi olisi toteutettava kansalaisten luottamusta lisääviä tiedotuskampanjoita; kehottaa investoimaan tekoälyä sekä itseohjautuvan ja verkottuneen liikenteen eettistä ulottuvuutta koskevaan laajamittaiseen tutkimukseen;

°

°  °

82.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 307, 30.8.2018, s. 144.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0063.

(3)

EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1.

(4)

COM(2018)0274.

(5)

COM(2018)0286.

(6)

EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

(7)

EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29.

(8)

EUVL L 263, 7.10.2009, s. 11.

(9)

EUVL C 252, 18.7.2018, s. 239.

(10)

EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(11)

EUVL L 129, 28.5.2010, s. 52.


PERUSTELUT

Taustaa

Liikkuvuusjärjestelmämme käy parhaillaan läpi syvällisiä muutoksia tullakseen digitaalisemmaksi, turvallisemmaksi ja puhtaammaksi. Ajoneuvojen jatkuva automatisointi kaikissa liikennemuodoissa ja erityisesti verkkoon kytkettyjen ja automatisoitujen maantieajoneuvojen alalla yhdessä tieto- ja viestintäteknologian kehityksen kanssa tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia parantaa liikennevirtoja, lisätä kaikkien käyttäjien turvallisuutta ja vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia. Samanaikaisesti niillä on runsaasti potentiaalia vahvistaa Euroopan teollisuuden ja yritysten kilpailukykyä liikenteen alalla ja sen ulkopuolella. Kun automatisoitu liikkuvuus tulee laajasti saataville ja arkipäiväistyy, sen odotetaan tuovan yhteiskunnallemme merkittäviä etuja, joita ovat kaupunkien ja maaseudun innovatiiviset liikkuvuuspalvelut, joustavampi julkinen liikenne ja paremmin räätälöidyt vaihtoehdot kaikille kansalaisille.

Vaikka teknologian kehitys on nopeaa ja sitä tavoitellaan kansainvälisellä tasolla kiivaasti, on olemassa merkittäviä kysymyksiä, jotka liittyvät automatisoitujen ajoneuvojen ja niihin liittyvien liikkuvuuspalvelujen kehittämiseen ja integrointiin ja jotka koskevat ajoneuvojen ja infrastruktuurin teknisiä standardeja, datan käyttöä, turvallisuutta ja yksityisyyttä, ajoneuvojen käytön vastuita, korvausvelvollisuuksia, etiikkaa, yhteiskunnallista hyväksyntää sekä automatisoitujen ajoneuvojen rinnakkaista käyttöä ihmisten ohjaamien ajoneuvojen kanssa.

Verkkoon kytketyn ja automatisoidun tieliikenteen alalla jäsenvaltioiden, toimialan ja komission aloitteilla puututaan jo tärkeisiin seikkoihin, jotka liittyvät alaa koskevaan integroituun toimintapolitiikkaan; tähän sisältyvät sekä ajoneuvoihin liittyvät näkökohdat (erityisesti GEAR 2030 -raportti) että liikenne- ja viestintäinfrastruktuurit (eurooppalainen C‑ITS-strategia). Verkkoon kytketyn ja automatisoidun ajamisen alalla tehtävästä yhteistyöstä vuonna 2016 annetun Amsterdamin julistuksen jälkeen työ jatkuu autonomista ajamista käsittelevissä neuvoston korkean tason kokouksissa. Eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten maaliskuussa 2018 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kehotti muun muassa lujittamaan unionin lainsäädäntökehystä, jotta varmistetaan EU:n laajuinen rajatylittävä yhteentoimivuus ja verkkoon kytkettyä liikennettä koskevat vastuusäännöt sekä ajoneuvojen tietoihin pääsyä koskevat säännöt.

Tulevaisuuden liikkuvuutta koskevasta unionin strategiassa antamassaan tiedonannossa, jota tämä mietintö koskee, komissio hahmottelee unionin asialistan, joka sisältää yhteisen näkemyksen ja jossa yksilöidään tukitoimia pääasiassa maanteillä tapahtuvaan autonomiseen ajamiseen liittyvien keskeisten teknologioiden, palvelujen ja infrastruktuurien kehittämistä ja käyttöönottoa varten. Hahmoteltuihin lyhyen aikavälin aloitteisiin kuuluvat automatisoidun liikkuvuuden panos vuotta 2050 koskevassa nollavisiohankkeessa, jolla pyritään vähentämään liikennekuolemia, tuki infrastruktuurin käyttöönotolle Verkkojen Eurooppa -hankkeen kautta, 5G-testaus sekä lainsäädäntöaloitteet, joilla pyritään automatisoidun liikkuvuuden turvalliseen käyttöönottoon. Erityisesti liikenteen infrastruktuurien turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin sekä ajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskevan asetuksen ehdotetuilla tarkistamisilla pyritään integroimaan automatisoituun ajamiseen liittyvät erityiset turvallisuusnäkökohdat unionin lainsäädäntöön.

Esittelijän kanta

Verkkoon kytketty ja automatisoitu auto on tällä hetkellä automaattisen liikkuvuuden kehittämisen keihäänkärki. Hyvin pian vuoden 2020 jälkeen Euroopan tieliikenteeseen odotetaan henkilöautoja, joiden automaattisen ajamisen toiminnot ulottuvat nykyistä tasoa 3 pitemmälle, ja teknologiat kehittyvät edelleen ja ulottuvat kaiken tyyppiseen tieliikenteeseen, mukaan luettuina hyötyajoneuvot ja rekat. Siksi on tärkeää jatkaa ja tehostaa tähän liittyviä pyrkimyksiä kaikilla tasoilla: sääntelykehys, tutkimus ja innovointi sekä ajoneuvojen ja tie- ja viestintäinfrastruktuurin todelliset käyttötestit ja käyttöönotto. On Euroopan kannalta keskeistä pysyä alan eturivissä, jotta voidaan korjata automatisoidun tieliikenteen hedelmät ja menestyksekkäästi kilpailla muualla Yhdysvalloissa, Kiinassa tai Japanissa toteutettavien ponnistelujen kanssa. Esittelijä kehottaa erityisesti ratkaisemaan viipymättä tietosuojan, ajoneuvo- ja reittitietojen sekä kyberturvallisuuden alan jäljellä olevat kysymykset. Kansainvälisen tason standardointipyrkimyksiä etenkin UNECEn ja Wienin yleissopimuksen puitteissa on lisäksi edelleen koordinoitava ja autettava varmistamaan ajoneuvojen saumaton yhteentoimivuus yli rajojen. Tason 3 automatisoiduista autoista saatavien kokemusten lisääntyessä tutkimusponnisteluissa olisi keskityttävä uusiin ilmiöihin, kuten kuljettajan välinpitämättömyyteen. Kun tekoälyjärjestelmien rooli entisestään kasvaa, käy myös kiireelliseksi kehittää suuntaviivoja, jotka koskevat autonomisissa ajoneuvoissa oleviin järjestelmiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Tieliikenteen lisäksi automatisoitujen ajoneuvojen potentiaali on käymässä yhä ilmeisemmäksi logistiikka-alalla, julkisessa liikenteessä ja myös muilla liikenteen aloilla, eli sisävesikuljetusten ja lähimerenkulun autonomisissa aluksissa, tavaroita kuljettavissa lennokeissa (ja jopa ilmatakseissa) sekä automatisoiduissa kevytraidejärjestelmissä, kuten kaupunkien julkisessa liikenteessä. Valitettavasti komissio jätti nämä alat käsittelemättä tiedonannossaan.

Lentoliikenteen osalta esittelijä katsoo, että automatisoituja ilma-aluksia ja niiden turvallista ilmatilaan sisällyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt on esitettävä viipymättä käyttäen perustana esim. vuoden 2017 U-Space-suunnitelmaa ja uusia EASA-sääntöjä.

Vesiliikenteessä, jossa autonomiset alukset voivat vähentää inhimillisestä virheestä aiheutuvia onnettomuuksia, komission olisi proaktiivisesti stimuloitava autonomisten alusten kehittämistä sekä laadittava yhteinen suunnitelma sisävesiliikenteen automatisoimiseksi ja asiaa koskevat tekniset standardit.

Raideliikenteen alalla esittelijä korostaa innovatiivisten automaattisten julkisen liikenteen järjestelmien potentiaalia kaupunkien liikkuvuuteen ja ruuhkiin liittyvien haasteiden ratkaisemisessa, ja kehottaa toimenpiteisiin, joilla edistetään ja tuetaan näitä kysymyksiä käsitteleviä hankkeita.

Tulevaisuuden liikkuvuuden siirtyessä kohti automaatiota on tärkeää kehittää keskeisiä autonomisia teknologioita ja tiedettä aloitteilla, jotka edistävät alan tutkimusta ja koulutusta, jota olisi tuettava muun muassa Euroopan horisontti -ohjelmasta. Lisäksi esittelijä katsoo, että autonomisen/kuljettajattoman liikenteen mahdolliset pitkäaikaiset yhteiskunnalliset vaikutukset ansaitsevat osakseen lisää tutkimusta.

Esittelijä on myös vakuuttunut siitä, että kaikkiin autonomista liikkuvuutta koskeviin unionin toimintapolitiikkoihin on sisällytettävä aloitteita, joilla ratkaistaan työllisyyteen sekä ajoneuvojen valmistuksessa ja käytössä tarvittavien uusien taitojen kysyntään liittyvät todennäköiset muutokset.


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.10.2018)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

itseohjautuvista ajoneuvoista Euroopan liikenteessä

(2018/2089(INI))

Valmistelija (*): Arndt Kohn

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  on tyytyväinen 17. toukokuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon ”Matkalla automatisoituun liikkuvuuteen: EU:n strategia tulevaisuuden liikkuvuudelle” (COM(2018)0283); panee merkille automatisoidun itseohjautuvan liikkuvuuden merkityksen ja siihen liittyvät mahdollisuudet kaikkien autonomisten yksityisten ja julkisten maantie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenteen muotojen osalta sekä heijastusvaikutukset, joita sitä koskevalla toimintapolitiikalla aiheutetaan monilla aloilla ja sen tarjoamille uusille liiketoimintamahdollisuuksille, ja katsoo, että se hyödyttää kuluttajia ja yrityksiä niiden pyrkiessä nostamaan Euroopan johtavaan asemaan ajoneuvoteknologioiden kehityksessä; kiinnittää lisäksi huomiota sen vaikutuksiin käyttäjiin, myös henkilöihin, joilla on erityistarpeita tai jotka ovat vammaisia tai näkövammaisia;

2.  korostaa, että on olennaisen tärkeää laatia yhteinen eurooppalainen strategia ja ottaa käyttöön selkeä, yksinkertainen ja innovatiivinen sääntelykehys, jotta Eurooppa saadaan itseohjautuvien ajoneuvojen markkinoiden eturintamaan, säilytetään yksityisen sektorin kilpailukyky ja edistetään työpaikkojen luomista ja innovointia; toteaa, että tällä hetkellä markkinoilla olevissa teknologioissa on haavoittuvaisuuksia, joista käyttäjien on oltava tietoisia ja joihin on puututtava, ja kehottaa autoteollisuutta ottamaan vastuun kuljettajien ja matkustajien turvallisuudesta;

3.  huomauttaa, että vaikka verkotetun ja automatisoidun liikkuvuuden käyttöönoton avulla voidaan edistää liikenneturvallisuutta, edesauttaa liikenneruuhkien ehkäisemistä, myötävaikuttaa liikennekuolemien määrän minimoimiseen Euroopassa vuoteen 2050 mennessä sekä edistää sosiaalista osallisuutta ja liikenteen yleistä tehokkuutta ja tuottavuutta, yhteiskunnallinen hyväksyntä sille on saatavissa vain, jos itseohjautuvat ajoneuvot voivat tarjota kaikkein tiukimmat turvallisuusnormit;

4.  korostaa, että itseohjautuvien ajoneuvojen eettisiin näkökohtiin on puututtava ja lainsäätäjän on löydettävä niihin ratkaisut ennen kuin kyseiset ajoneuvot voidaan hyväksyä täysin ja niiden pääsy liikenteeseen voidaan sallia; painottaakin, että itseohjautuvat ajoneuvot on ensin arvioitava kyseisten eettisten näkökohtien huomioon ottamiseksi;

5.  kehottaa komissiota julkaisemaan vuoden 2018 loppuun mennessä säädösehdotuksen pääsystä ajoneuvoissa oleviin tietoihin ja resursseihin; painottaa, että mahdollisille kuluttajille on annettava ennen ajoneuvon hankintaa selkeitä tietoja sen itseohjauksen ominaisuuksista, myös kyseisten ominaisuuksien mahdollisesta muuttumisesta ajoneuvon elinkaaren aikana; korostaa, että oikeudenmukaisen ja vääristymättömän kilpailun varmistamiseksi on erityisesti riippumattomien pk-yritysten kannalta olennaisen tärkeää varmistaa yhdenvertaiset toimintaedellytykset ja se, korjaus- ja huoltopalveluja tarjoavilla markkinatoimijoilla on kohtuulliset, syrjimättömät, suorat, tosiaikaiset, teknologianeutraalit ja avoimet mahdollisuudet käyttää ajoneuvoissa olevia tietoja ja resursseja, sekä samalla edistää innovointia ja varmistaa kuluttajan oikeudet ja heille tarjotun palvelun laatu; korostaa, että niin kuluttajilla kuin kolmansilla osapuolilla on oltavat asianmukaiset oikeudet ja muutoksenhakumekanismit;

6.  toteaa, että tiedontallentimet ja tallentimien käyttö ovat tärkeä väline, joiden avulla selkeytetään vahinkoon tai onnettomuuteen johtavien tapahtumien todellisia syitä, ja että autonomiset ajoneuvot ovat teknisesti monimutkaisia ja eroavat merkittävällä tavalla nykyisin teillä käytettävistä moottoriajoneuvoista; suhtautuu myönteisesti 17. toukokuuta 2018 julkistettuun komission tiedonantoon sisältyvään ehdotukseen itseohjautuvien ajoneuvojen tiedontallentimien sääntelystä osana ajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskevan asetuksen ja moottoriajoneuvodirektiivin uudistamista, jotta voidaan puuttua entistä tarkemmin itseohjautuvien ajoneuvojen vastuukysymyksiin onnettomuustapauksessa; korostaa, että on keskeisen tärkeää ottaa käyttöön itseohjautuviin ajoneuvoihin liittyviä vastuuvelvollisuus- ja vakuutuskysymyksiä säätelevän oikeuskehyksen muodostava kattava ja selkeä lainsäädäntö, jotta turvataan kuluttajien oikeudet ja ehkäistään tilanteet, joissa vahingon kärsineet osapuolet voivat joutua kohtaamaan riskejä, joita ei vielä tällä hetkellä tunneta;

7.  korostaa sen tärkeyttä, että käyttäjät voivat hallita ja käyttää sekä henkilötietojaan että ajoneuvossa muodostuvia tietoja, joita verkottuneet ja automatisoidut ajoneuvot keräävät ja tuottavat; korostaa, että ajoneuvoissa käytettävät tulevat järjestelmät olisi suunniteltava siten, että niillä varmistetaan kuluttajien vapaa valinta ja niiden avulla kuluttajat voivat valita suoraan kilpailevista palveluntarjoajista siten, että valittu palveluntarjoaja saa mahdollisuuden käyttää suoraan heidän ajoneuvonsa tietoja tietyn palvelun osalta tietosuojalainsäädäntöä ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä noudattaen; tähdentää, että on tärkeää suojata ajoneuvojen välinen sekä ajoneuvojen ja verkkoinfrastruktuurin välinen tiedonsiirto ja tietojen tallentaminen vähintäänkin käyttämällä salausta, ohjelmistopäivityksiä ja vahvoja todentamismenettelyjä, ja toteaa, että samalla on noudatettava tietosuojalainsäädäntöä ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä sekä yksityisyyden suojan periaatetta ja tarjottava mahdollisimman korkea sisäänrakennetun ja oletusarvoisen turvallisuuden taso; korostaa, että kuluttajille on tarjottava mahdollisimman hyvä suoja hakkerointia ja kyberhyökkäyksiä vastaan;

8.  toteaa, että eri tuotemerkkien mukauttamat tekniset standardit on saatettava yhdenmukaisiksi maailmanlaajuisten suuntaviivojen kanssa, ne on kehitettävä teknologianeutraalia lähestymistapaa soveltaen ja niiden yhteentoimivuus on varmistettava; korostaa, että kyberturvallisuutta ja langatonta ohjelmapäivitystä koskevista UNECE:n säännöistä on määrä tehdä tulevan eurooppalaisen lainsäädännön vertailukohta ja että Euroopan unionin olisi toimittava tienavaajana kansainvälisten standardien jatkokehittämisessä, jotta voidaan varmistaa tietoturvaa, yksityisyyden suojaa ja vastuuvelvollisuutta koskevien säännösten hyväksyminen ennen kuin itseohjautuvia ajoneuvoja ryhdytään käyttämään maailmanlaajuisesti;

9.  kehottaa kaikkia sidosryhmiä, myös ajoneuvojen valmistajia, komponenttien toimittajia, ohjelmisto- ja suunnittelupalveluja sekä jäsenvaltioita ja asiaan liittyviä viranomaisia tekemään yhteistyötä innovaatioiden edistämiseksi, automatisoituun liikkuvuuteen sekä moottoriteillä että kaupunkien teillä soveltuvaan infrastruktuuriin tehtävien investointien varmistamiseksi sekä rajat ylittävän testaamisen helpottamiseksi; korostaa tarvetta lisätä investointeja nykyiseen infrastruktuuriin tehtäviin mukautuksiin, uuden infrastruktuurin rakentamiseen sekä Euroopan maanteiden verkottumisen parantamiseen; toteaa, että itseohjautuvia ajoneuvoja kohtaan on havaittavissa epäluottamusta unionin kansalaisten keskuudessa ja sen vuoksi olisi toteutettava kansalaisten luottamusta lisääviä tiedotuskampanjoita; kehottaa investoimaan tekoälyä sekä itseohjautuvan ja verkottuneen liikenteen eettistä ulottuvuutta koskevaan laajamittaiseen tutkimukseen.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Pascal Arimont, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Pascal Durand, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Morten Løkkegaard, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Richard Sulík, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lucy Anderson, Biljana Borzan, Edward Czesak, Igor Gräzin, Arndt Kohn, Julia Reda, Martin Schirdewan, Lambert van Nistelrooij, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ramón Jáuregui Atondo, Stanislav Polčák, Flavio Zanonato, Tomáš Zdechovský

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

33

+

ALDE

ECR

EFDD

ENF

PPE

 

S&D

 

Verts/ALE

Morten Løkkegaard, Jasenko Selimovic

Edward Czesak, Daniel Dalton, Richard Sulík

Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Marco Zullo

Mylène Troszczynski

Pascal Arimont, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell, Stanislav Polčák, Andreas Schwab, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Sabine Verheyen, Tomáš Zdechovský, Lambert van Nistelrooij

Lucy Anderson, Biljana Borzan, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Ramón Jáuregui Atondo, Arndt Kohn, Marlene Mizzi, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Flavio Zanonato

Pascal Durand, Julia Reda

1

-

EFDD

John Stuart Agnew

2

0

ALDE

GUE/NGL

Igor Gräzin

Martin Schirdewan

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.10.2018)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

itseohjautuvista ajoneuvoista Euroopan liikenteessä

(2018/2089(INI))

Valmistelija (*): Emil Radev

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että teknologisen kehityksen nopeudella sekä liikenteen alalla että robotiikan ja tekoälyn alalla on merkittävä vaikutus talouteen ja yhteiskuntaan; ottaa huomioon, että itseohjautuvat ajoneuvot muuttavat merkittävästi arkeamme, määrittelevät maailmanlaajuisen tieliikenteen tulevaisuuden, vähentävät liikenteen kustannuksia, parantavat liikenneturvallisuutta, lisäävät liikkuvuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia; katsoo, että tieliikenteen alalla voi aueta mahdollisuus uusille palveluille ja uusille liikennemuodoille, joilla vastattaisiin henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuuden kasvun tarpeeseen, mikä voi johtaa jopa kaupunkisuunnittelun mullistukseen;

B.  katsoo, että autonomisten ajoneuvojen odotetaan tulevan laajasti käyttöön jo vuonna 2020 ja se tuo paitsi merkittäviä etuja niin myös erilaisia uusia riskejä, jotka liittyvät erityisesti tieliikenneturvallisuuteen, korvausvastuuseen, vakuutuksiin, kyberturvallisuuteen, teollis- ja tekijänoikeuksiin, tietosuojaan ja datan käyttöoikeuksiin, tekniseen infrastruktuuriin, standardointitoimiin sekä työllisyyteen; katsoo, että autonomisen liikkuvuuden pitkän aikavälin vaikutusta työpaikkoihin ja ympäristöön ei ole vielä ennakoitu täysin; pitää ratkaisevan tärkeänä varmistaa, että unionin oikeuskehys pystyy vastaamaan noihin haasteisiin asianmukaisesti ja lisäämään yleistä tietoisuutta autonomisista ajoneuvoista ja niiden julkista hyväksyntää;

1.  toteaa, että nykyisiä vahingonkorvaussääntöjä, joita ovat muun muassa 25. heinäkuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/374/ETY tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (tuotevastuudirektiivi) ja 16. syyskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/103/EY moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta (liikennevakuutusdirektiivi), ei ole kehitetty vastaamaan autonomisten ajoneuvojen aiheuttamiin haasteisiin, ja korostaa, että on yhä enemmän todisteita siitä, että nykyinen sääntelykehys ei enää ole riittävä tai soveltuva varsinkaan vastuun, vakuutusten sekä henkilötietojen rekisteröinnin ja suojelun osalta, kun eteen tulee ajoneuvojen lisääntyvästä automatisoinnista, verkottumisesta ja monimutkaisuudesta aiheutuvia riskejä;

2.  katsoo, että alan dynaamisten teknologisten muutosten valossa on täsmennettävä, kuka on vastuussa vahingoista täysin autonomisten ajoneuvojen aiheuttamien onnettomuuksien tapauksessa, ja jos automaatiotaso mahdollistaa ajoneuvon käytön joko täysin automaattisesti tai kuljettajan ajamana, on määritettävä täysin selvästi, kuka on vastuullinen osapuoli kussakin yksittäisessä tilanteessa; korostaa, että on erityisesti tarpeen tutkia, onko sen vuoksi, että tähän asti ainoastaan erittäin pieni osuus vahingoista on aiheutunut teknisistä syistä, perusteltua siirtää vastuu osaksi valmistajan tuotevastuuta siten, että syyllisyyskysymyksestä riippumatta vaaran aiheuttajana pidettäisiin autonomisen ajoneuvon saattamista markkinoille; korostaa myös, että on tutkittava, olisiko tätä vastuun siirtymistä mahdollista kompensoida määräämällä täsmällisiä liikennevakuutusvelvollisuuksia ajoneuvon haltijalle sekä ajoneuvon kuljettajan opastamista koskevia velvollisuuksia; kehottaa siksi komissiota toteuttamaan perusteellisen arvioinnin, mukauttamaan unionin nykyistä oikeuskehystä ja esittämään tarvittaessa uusia sääntöjä, joiden perusteella vastuu ja korvausvelvollisuus kohdennetaan; kehottaa komissiota arvioimaan ja valvomaan mahdollisuutta laatia EU:n lisävälineitä tekoälyn kehittymisen mukaisesti;

3.  korostaa, että perinteisten ja autonomisten ajoneuvojen sekaliikenteen kasvuun liittyy riskejä, ja kehottaa siksi toteuttamaan lisää paikan päällä tehtäviä testejä, jotta voidaan tukea tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa julkisten ja yksityisten yritysten ja elinten kannalta mutta myös saada konkreettista dataa, joka auttaa mukauttamaan korvausvastuuta koskevia sääntöjä asianmukaisesti;

4.  korostaa, että nykyisten aukkojen ja puutteiden ratkaisemiseksi yhtenä vaihtoehtona voisi olla, että luodaan ankaran vastuun vakuutuskehys autonomisista ajoneuvoista aiheutuvia vahinkoja varten;

5.  korostaa, kuten robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä 16. helmikuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa(1) todetaan, että korvattavan vahingon tyyppiä ja laajuutta ei saisi rajoittaa, jotta voidaan turvata uhrien asianmukainen suojeleminen;

6.  katsoo, että unionin tason lähestymistapa toimii autonomisten liikennejärjestelmien rajatylittävän kehityksen kannustimena, lisää Euroopan unionin automatisointialan kilpailukykyä, varmistaa korkeatasoisen kuluttajansuojan ja välttää sisämarkkinoiden pirstoutumisen;

7.  korostaa tarvetta taata riippumattomien autoteollisuuden palveluntarjoajien oikeudenmukainen pääsy autonomisten ajoneuvojen huoltojen ja korjausten markkinoille; muistuttaa, että tällaiset toimijat, erityisesti osien valmistajat sekä pienet korjaamot ja huoltamot, muodostavat kilpailullisesti tärkeän osan autoteollisuuden markkinoita ja vaikuttavat positiivisesti tällaisten palvelujen saatavuuteen ja hintoihin;

8.  korostaa, että kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Wienin tieliikennesopimukseen ja Wienin liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaan yleissopimukseen saatetaan tarvita muutoksia, joilla pyritään helpottamaan täysin autonomisten ajoneuvojen kehittämistä;

9.  pitää myönteisenä komission ehdotusta säännellä ajoneuvojen suojaamista kyberhyökkäyksiltä ja autonomisten autojen varustamista tapahtumatallentimilla osana moottoriajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskevan asetuksen tarkistusta, jotta autetaan selvittämään onnettomuuksien syy ja henkilö, jota pidetään vastuullisena onnettomuushetkellä; korostaa, että autonomiseen liikkuvuuteen liittyy merkittäviä henkilötietojen ja yksityisyyden suojaan liittyviä haasteita, erityisesti siksi, että näiden ajoneuvojen liikkeitä on tarpeen seurata ja selvittää ne geopaikannuksella, ja kehottaa komissiota selventämään sääntöjä, jotka koskevat näiden ajoneuvojen keräämien tietojen suojelua ja jakamista, mukaan lukien tiedot, joilla tunnistetaan välillisesti henkilöitä, ja pääsyä tällaisiin tietoihin, noudattaen täysin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 vaatimuksia; toteaa, että on tarpeen tutkia, voidaanko taata ja miten taataan, että käyttäjät voivat seurata ja valvoa pääsyä heitä koskeviin tietoihin yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti, myös siksi, että heillä on oikeus puolustaa itseään, kun on kyse vastuusta; toteaa lisäksi, että on tarpeen harkita lohkoketjuteknologian käyttöönottoa tässä tarkoituksessa; kehottaa komissiota myös mahdollistamaan järjestelmien välisen yhteentoimivuuden ja tietojen siirrettävyyden valmistajariippuvuuden välttämiseksi sekä reilun kilpailun ja innovaation edistämiseksi, jotta kuluttajilla on mahdollisuus valita useista palveluntarjoajista ja jotta varmistetaan, että pienet autoalan palveluntarjoajat eivät menetä elinkeinojaan;

10.  panee merkille, että samanlaisia teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä vastaaviin käyttöoikeuksiin liittyviä kysymyksiä esiintyy autonomisen liikkuvuuden yhteydessä käytettävän tekoälyn suhteen myös muilla aloilla, kuten keinoälyn itse luomien ohjelmakoodien, datan ja keksintöjen omistus- ja käyttöoikeudet; katsoo kuitenkin, että näihin kysymyksiin olisi löydettävä mahdollisimman yleisiä vastauksia.

11.  korostaa, että autonomisen liikkuvuuden uuden lainsäädäntökehyksen laadinnassa tulee ottaa huomioon kaikkien esteiden ylittäminen teknologian, tutkimuksen ja innovoinnin kehityksen tiellä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Mady Delvaux, Rosa Estaràs Ferragut, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, József Szájer, Axel Voss, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Geoffroy Didier, Pascal Durand, Angel Dzhambazki, Angelika Niebler, Virginie Rozière, Tiemo Wölken

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

22

+

ALDE

Jean-Marie Cavada, António Marinho e Pinto

ECR

Angel Dzhambazki, Sajjad Karim

EFDD

Joëlle Bergeron

ENF

Gilles Lebreton

GUE/NGL

Kostas Chrysogonos

PPE

Geoffroy Didier, Rosa Estaràs Ferragut, Angelika Niebler, József Szájer, Axel Voss, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

S&D

Mady Delvaux, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Virginie Rozière, Tiemo Wölken

VERTS/ALE

Max Andersson, Pascal Durand

0

-

 

 

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 252, 18.7.2018, s. 239.


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.11.2018)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

itseohjautuvista ajoneuvoista Euroopan liikenteessä

(2018/2089(INI))

Valmistelija: Hans-Olaf Henkel

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että komissio pyrkii Vision Zero -tavoitteiden mukaisesti puolittamaan vuoteen 2020 mennessä vuotuisten liikennekuolemien määrän EU:ssa vuoden 2010 tasosta; toteaa, että edistys kuolleiden ja loukkaantuneiden kokonaismäärän vähentämisessä vaikuttaa viime aikoina pysähtyneen, kun otetaan huomioon, että vuonna 2016 yli 25 000 ihmistä menetti henkensä EU:n tieliikenteessä ja lisäksi 135 000 loukkaantui vakavasti;

B.  toteaa, että kuljettajaa avustavat kehittyneet järjestelmät, kuten kaistavahtijärjestelmä ja automaattinen hätäjarrutus, ovat jo todistettavasti edistäneet liikenneturvallisuutta ja vähentäneet vakavien onnettomuuksien määrää;

C.  katsoo, että itseohjautuvien ajoneuvojen turvallinen kehittäminen on keskeisen tärkeää tämän teknologian hyväksymiselle yhteiskunnassamme; toteaa, että inhimilliset virheet ovat arvioiden mukaan ratkaisevassa asemassa suurimmassa osassa liikenneonnettomuuksista ja siksi automatisoitujen ja itseohjautuvien ajoneuvojen odotetaan parantavan liikenneturvallisuutta huomattavasti; toteaa, että kaupungeissamme on suuria liikenneongelmia, joita pahentavat saastuminen ja ilmastonmuutos; katsoo, että itseohjautuvat ajoneuvot voisivat mahdollistaa liikkuvuuden niille, jotka eivät pysty ajamaan, edistää julkisen liikenteen ja autojen yhteiskäyttöjärjestelmien käyttöä ja optimoida infrastruktuurin käytön vähentämällä liikenneruuhkia, koska itseohjautuvat ajoneuvot tarvitsevat vähemmän lähellä sijaitsevia pysäköintipaikkoja kaupungeissa; katsoo, että ne myös lisäävät polttoainetehokkuutta ja helpottavat vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöä, mikä edistää vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden savuttamista ja Pariisin sopimuksen mukaisten EU:n sitoumusten noudattamista; toteaa, että automatisoitu liikkuvuus voisi edistää EU:n tavoitteiden saavuttamista lisäämällä sen teollisuuden tehokkuutta ja kilpailukykyä, luomalla työpaikkoja ja edistämällä talouskasvua;

D.  ottaa huomioon, että komissio sisällytti Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta 23. marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa COM(2017)0718 liikenteen niiden alojen luetteloon, joilla sähkö on ratkaisevan tärkeää hiilestä irtautumiselle; katsoo, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköistä liikkuvuutta olisi siksi edistettävä samaan aikaan kun luovutaan asteittain fossiilisista polttoaineista, jotta voidaan nopeuttaa siirtymistä kasvihuonekaasupäästöjen osalta neutraaliin talouteen viimeistään vuonna 2050;

E.  katsoo, että näiden teknologioiden käyttöön liittyvien eettisten kysymysten vuoksi on tarpeen kehittää tekoälyn käyttöönottoa koskevia suuntaviivoja sekä järjestelmiä, joilla varmistetaan näiden eettisten kysymysten johdonmukainen käsittely;

F.  ottaa huomioon, että komissio odottaa automatisoitujen ja verkottuneiden ajoneuvojen uusien markkinoiden kasvavan eksponentiaalisesti ja EU:n autoteollisuuden tulojen arvioidaan ylittävän 620 miljardia euroa ja EU:n elektroniikka-alan tulojen 180 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä;

G.  toteaa, että muut maat, kuten Yhdysvallat, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina ja Japani, edistyvät nopeasti itseohjautuvien ajoneuvojen kehittämisessä ja ovat jo hyväksymässä automatisoituja ajoneuvoja koskevia strategioita ja houkuttelemassa investointeja tälle alalle; katsoo, että automatisoidun liikkuvuuden taloudellinen vaikutus EU:ssa on suuresti riippuvainen EU:n teollisuuden kyvystä pysyä mukana kansainvälisten kilpailijoiden tahdissa; toteaa, että EU:n osuus maailman moottoriajoneuvojen tuotannosta on 23 prosenttia, mutta sen on investoitava enemmän verkottuneen ja automatisoidun liikkumisen turvallisten järjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon; katsoo, että automatisoitu liikkuvuus tarjoaa taloudellista potentiaalia monille aloille, muun muassa startup-yrityksille, pk-yrityksille ja teollisuudelle, ja että EU:n visiona on oltava se, että se ottaa maailmanlaajuisen johtoaseman täysin itseohjautuvassa turvallisessa liikkuvuudessa;

1.  korostaa, että itseohjautuvat ajoneuvot edustavat huomattavaa ajattelutavan muutosta, joka muuttaa merkittävästi nykyisiä liikkuvuuden ja ajoneuvojen omistamisen malleja; katsoo, että hyvällä sääntelyllä itseohjautuvat ajoneuvot voivat parantaa huomattavasti ajoneuvojen käyttötehokkuutta sekä vähentää merkittävästi ruuhkautumista ja näin ollen myös hiilidioksidipäästöjä ja muita epäpuhtauksia esimerkiksi saattueajon kaltaisten ratkaisujen avulla;

2.  toteaa, että kansallisten lainsäädäntötoimien puuttuminen, epätäydellisyys tai erilaisuus ovat edelleen suuria esteitä automatisoitujen ja erityisesti itseohjautuvien ajoneuvojen markkinoille saattamiselle; katsoo, että on tehtävä sääntelymuutoksia, jotta varmistetaan kansallisten liikennesääntöjen välinen johdonmukaisuus, vältetään ajoneuvojen sääntelyyn EU:n tasolla liittyvät ristiriidat ja luodaan tulevaisuuden vaatimukset täyttävä kehys, joka mahdollistaa rajatylittävän automaation; kehottaa jäsenvaltioita sallimaan riittävän joustavuuden, jotta voidaan ottaa huomioon innovointi ja tarpeellinen testaus;

3.  kehottaa komissiota autoteollisuuden maailmanlaajuinen luonne huomioon ottaen nopeuttamaan pikaisesti neuvotteluja YK:n tasolla ja esittämään YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) aikaansaamien tulosten mukaisia tulevia sääntelymuutoksia vuonna 1968 tehdyn Wienin yleissopimuksen nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota ajoneuvojen turvallisuutta, tyyppihyväksyntää, oikeudenmukaista ja tasavertaista pääsyä ajoneuvoissa oleviin tietoihin ja kyberturvallisuutta koskeviin yhteisiin normeihin;

4.  korostaa, että unionin liikennepolitiikan tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi itseohjautuvien ajoneuvojen käyttöönotto olisi toteutettava siten, että edistetään merkittävästi kestävää liikennejärjestelmää, jossa otetaan huomioon muun muassa ympäristö, ilmasto, liikenneturvallisuus, melu sekä hyvät yhteydet ja käyttömahdollisuudet kaikille;

5.  korostaa, että kunhan automatisoituja ajoneuvoja on saatavilla markkinoilla, niillä on suuri vaikutus tavaroiden jakeluun ja kulutukseen; katsookin, että on pikaisesti arvioitava tätä vaikutusta ja toteutettava kyseisiä aloja ja ihmisiä tukevia toimenpiteitä;

6.  panee merkille, että jotkut itseohjautuvat ajoneuvot ovat aiheuttaneet rajallisen määrän vakavia tai kuolemaan johtaneita onnettomuuksia; pitää siksi olennaisen tärkeänä, että tällaisiin ajoneuvoihin asennetaan aina toiminto, jonka avulla ihminen voi ottaa sen ohjaukseensa; kehottaa komissiota ottamaan huomioon jäsenvaltioiden ajoneuvokannan nykyisen infrastruktuurin ja iän ja käsittelemään verkottuneiden, automatisoitujen ja itseohjautuvien ajoneuvojen ja verkottumattomien ajoneuvojen, kuljettajien, pyöräilijöiden, moottoripyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja muiden tienkäyttäjien rinnakkaiseloa;

7.  pitää riittämättömänä nykyistä menettelyä, jonka mukaan EU:ssa myönnetään poikkeuksia kansallisten tapauskohtaisten turvallisuusarviointien perusteella, koska se on liiallinen investointiriski ja vaarantaa ajoneuvojen automatisointiin liittyvien teknologioiden käyttöönoton; kehottaa komissiota aloittamaan automatisoitujen ja itseohjautuvien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntää koskevan lainsäädännön valmistelun UNECEn aikaansaamien tulosten mukaisesti ottaen erityisesti huomioon sen Working Party 29 -työryhmän tulokset; korostaa, että automatisoituihin ajoneuvoihin koko niiden elinkaaren ajan liittyvien markkinavalvontamenettelyjen olisi oltava mahdollisimman standardoituja, avoimia ja todennettavia ja niiden olisi katettava rajatylittävä testaus avoimilla teillä ja todellisissa ajo-olosuhteissa sekä määräaikaiskatsastukset;

8.  toteaa, että kyberturvallisuus on taattava ja kaikki ajoneuvon sisäisen järjestelmän, valmistajan keskuspalvelimen, muiden ajoneuvojen ja tieinfrastruktuurin väliset tiedonsiirrot on suojattava luvattomalta ilmitulolta ja käsittelyltä; muistuttaa, että 13. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten(1) parlamentti kehotti komissiota antamaan vuoden loppuun mennessä säädösehdotuksen pääsystä ajoneuvoissa oleviin tietoihin ja resursseihin; kehottaa komissiota ehdottamaan yhteisiä turvallisuusperiaatteita, jotka perustuvat EU:n tasolla yhdenmukaistettuihin taustapalvelinjärjestelmiin ja kyberturvallisuusnormeihin ja joissa otetaan huomioon UNECEn normit; kehottaa tässä yhteydessä laatimaan selkeät säännöt, joilla varmistetaan tasapuolinen pääsy ajoneuvoissa oleviin tietoihin ja jotka tarjoavat suojan kyberturvallisuusongelmiin nähden ja henkilötietojen suojan sekä edistävät innovointia ja tervettä kilpailua;

9.  korostaa, että myös ilmastonäkökulma on tärkeä tämän teollisuudenalan tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä, jossa on kiinnitettävä erityistä huomiota uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen alalla;

10.  korostaa, että automatisoitujen ja itseohjautuvien ajoneuvojen valmistajien ja käyttäjien vastuuta on säänneltävä selkeästi ja että sekä käyttäjillä että kolmansilla osapuolilla on oltavat asianmukaiset oikeudet ja muutoksenhakumekanismit; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen säännellä automatisoitujen ajoneuvojen tietotallentimia ja kehottaa komissiota laatimaan laajemman vastuukehyksen vahingoille, joita aiheutuu onnettomuuksista, joissa on osallisina itseohjautuvia ja automatisoituja moottoriajoneuvoja;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan tarvittavat investoinnit ja helpottamaan niitä erityisesti pk-yritysten osalta, kehittämään asiaankuuluvia teknologioita, luomaan tarvittavaa infrastruktuuritukea ja edistämään automatisoidun liikkuvuuden yleistä hyväksyttävyyttä; korostaa, että tieinfrastruktuuri on keskeinen automatisoituja ajoneuvoja tukeva tekijä; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan yksiselitteisiin liikennemerkkeihin, tiemerkintöihin, katukalusteisiin, turvallisuustoimiin ja viestinnän mahdollistajiin sekä tarkistamaan kansallisia liikennesääntöjärjestelmiä ja raportointia, jotta voidaan tukea lähentymistoimia kaikkialla unionissa;

12.  kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että eurooppalaista Galileo-satelliittinavigointiteknologiaa ja liitettävyysteknologioita käytetään tehokkaasti, ja saattamaan valmiiksi kattavan digitaalisen nopean verkon, jotta varmistetaan parempi palvelujen yhteentoimivuus ja parempi järjestelmien turvallisuus, sillä digitaalisen kattavuuden puutteet erityisesti raja-alueilla tekevät automatisoitujen ja verkottuneiden ajoneuvojen rajatylittävästä käytöstä mahdotonta;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan nykyisille ja tuleville kuljettajille enemmän tietoja kuljettajaa avustavien sovellusten kehittymisestä sellaisten tiedotuskampanjoiden ja kuljettajakoulutuksen avulla, joilla täydennetään tavanomaista ajo-opetusta uusien teknologioiden toimintaa ja rajoituksia koskevalla erityisopetuksella, mukaan lukien tietoista suostumusta koskevat säännöt, joita sovelletaan ajoneuvoissa olevien järjestelmien tuottamien tietojen jakamiseen, ja taloudellista ajotapaa koskevat ohjeet, ja myös kannustetaan uusiutuvan energian latausjärjestelmiä hyödyntävien sähköisten ajoneuvojen käyttöön;

14.  kehottaa kaikkia asiaankuuluvia toimijoita, viranomaisia ja jäsenvaltioita osoittamaan yhteistyöhön perustuvaa johtajuutta sekä koordinoimaan ja tekemään yhteistyötä innovoinnin edistämiseksi, automatisoitua liikkuvuutta koskevaan infrastruktuuriin tehtävien investointien turvaamiseksi ja rajatylittävän testauksen helpottamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita käyttämään EU:n aluepolitiikan ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tarjoamia mahdollisuuksia tutkimukseen, innovointiin ja itseohjautuvien ajoneuvojen käyttöönottoon EU:n liikenteessä tehtävien investointien osarahoituksessa; suhtautuu myönteisesti EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” itseohjautuville ajoneuvoille myönnettävään rahoitustukeen ja korostaa, että on tutkittava tekoälyä, jotta tulevista itseohjautuvista järjestelmistä voidaan tehdä paremmin toimivia ja tehokkaampia; pyytää komissiota laajentamaan edelleen automatisoituja ajoneuvoja koskevia tutkimus- ja innovointiohjelmia monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ja Euroopan horisontti -ohjelman 2021–2027 puitteissa ja avoimen tieteen periaatteen mukaisesti;

15.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan kansallisia seurantakeskuksia, jotka seuraavat automatisoitua liikkuvuutta ja siihen liittyvää kehitystä, edistävät sidosryhmien keskuudessa käytävää keskustelua, auttavat laatimaan unionin strategian mukaisia kansallisia strategioita, edistävät kansainvälistä keskustelua ja lisäävät tietoisuutta automatisoitujen ajojärjestelmien mahdollisuuksista ja vaaroista; kehottaa myös jäsenvaltioita keräämään ja analysoimaan tietoja asianmukaisten alustojen avulla, jotta voidaan seurata jatkuvasti ja tehokkaasti onnettomuuksia, joissa on osallisina automatisoituja tai puoliautomatisoituja ajoneuvoja;

16.  korostaa, että verkottuneiden ja automatisoitujen liikkuvuusteknologioiden käyttöönotolla kaupallisessa tieliikenteessä on rakenteellisia vaikutuksia työmarkkinoihin erityisesti liikenteen alalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien keskuudessa ja välillä käytävää vuoropuhelua siitä, miten tätä rakenteellista muutosta hallitaan ja hillitään; katsoo, että on tärkeää varmistaa oikeudenmukainen siirtyminen mahdollisille työntekijöille, joiden työpaikat voivat muuttua tai kadota automaation seurauksena, ja tarjota heille täydet mahdollisuudet, esimerkiksi osaamisen kehittämistä ja uudelleenkoulutusta koskevien aloitteiden avulla, hankkia taidot ja osaaminen, joita he tarvitsevat hallitakseen uusia teknologioita, ja tukea heitä työmarkkinasiirtymien aikana;

17.  toteaa, että itseohjautuva liikenne kattaa kaikki ohjatut, automatisoidut ja itseohjautuvat maantie-, rautatie-, lento-, meri- ja sisävesiliikenteen muodot; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan itseohjautuvia ajoneuvoja koskevia politiikkatoimiaan ja sisällyttämään niihin myös joukkoliikenteen sekä laajentamaan visionsa kattamaan kaikki liikennemuodot.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

5.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

46

1

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, José Blanco López, Jonathan Bullock, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Ashley Fox, Theresa Griffin, Rebecca Harms, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Tilly Metz, Dan Nica, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Massimiliano Salini, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Amjad Bashir, Mario Borghezio, Rosa D’Amato, Jens Geier, Benedek Jávor, Werner Langen, Marian-Jean Marinescu, Rupert Matthews, Gesine Meissner, Clare Moody, Markus Pieper, Sofia Sakorafa, Giancarlo Scottà, Davor Škrlec, Pavel Telička

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Michael Gahler, Ulrike Rodust

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

46

+

ALDE

Gesine Meissner, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Pavel Telička, Lieve Wierinck

ECR

Amjad Bashir, Ashley Fox, Rupert Matthews, Evžen Tošenovský

EFDD

Rosa D’Amato, Dario Tamburrano

ENF

Mario Borghezio, Giancarlo Scottà

PPE

Bendt Bendtsen, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Michael Gahler, Seán Kelly, Werner Langen, Marian-Jean Marinescu, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Vladimir Urutchev, Anna Záborská

S&D

Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Jens Geier, Theresa Griffin, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Edouard Martin, Clare Moody, Dan Nica, Miroslav Poche, Ulrike Rodust, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Jakop Dalunde, Rebecca Harms, Benedek Jávor, Tilly Metz, Davor Škrlec

1

-

EFDD

Jonathan Bullock

4

0

GUE/NGL

Jaromír Kohlíček, Paloma López Bermejo, Sofia Sakorafa, Neoklis Sylikiotis

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0063.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Jacqueline Foster, Innocenzo Leontini, Peter Lundgren, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Massimiliano Salini, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Marita Ulvskog, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jakop Dalunde, Mark Demesmaeker, Michael Gahler, Franck Proust, Anders Sellström, Henna Virkkunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Clare Moody, Flavio Zanonato


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

33

+

ALDE

Gesine Meissner, Pavel Telička

ECR

Mark Demesmaeker, Roberts Zīle

EFDD

Daniela Aiuto

PPE

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Michael Gahler, Innocenzo Leontini, Marian-Jean Marinescu, Markus Pieper, Franck Proust, Massimiliano Salini, Anders Sellström, Henna Virkkunen, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

S&D

Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Isabella De Monte, Clare Moody, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, István Ujhelyi, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato, Janusz Zemke, Claudia Țapardel

VERTS/ALE

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Keith Taylor

3

-

ECR

Jacqueline Foster, Peter Lundgren

ENF

Marie-Christine Arnautu

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 8. tammikuuta 2019Oikeudellinen huomautus