Menettely : 2018/2162(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0429/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0429/2018

Keskustelut :

PV 14/01/2019 - 18
CRE 14/01/2019 - 18

Äänestykset :

PV 15/01/2019 - 8.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0010

MIETINTÖ     
PDF 401kWORD 66k
6.12.2018
PE 627.865v02-00 A8-0429/2018

sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa

(2018/2162(INI))

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Esittelijä: Angelika Mlinar

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa

(2018/2162(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 3 artiklan, joissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon periaate unionin keskeisenä arvona,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 8 artiklan ja 19 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan, joka sisältää erityisiä määräyksiä sukupuolten tasa-arvon horisontaalisesta periaatteesta, ja SEU-sopimuksen 6 artiklan, jossa todetaan, että perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus),

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 Istanbulissa tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta,

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehtyyn Istanbulin yleissopimukseen(1),

–  ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman, YK:n erityisistunnoissa Peking +5 (2000), Peking +10 (2005) ja Peking +15 (2010) hyväksytyt päätösasiakirjat, sekä Peking +20 -tarkistuskonferenssin päätösasiakirjan,

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2010 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2009(2), 8. maaliskuuta 2011 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2010(3), 13. maaliskuuta 2012 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2011(4), 10. maaliskuuta 2015 naisten ja miesten tasa-arvon kehityksestä Euroopan unionissa – 2013(5), ja 14. maaliskuuta 2017 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2014–2015(6)antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2003 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa(7),

–  ottaa huomioon 18. tammikuuta 2007 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntatyöskentelyssä18. tammikuuta 2007(8),

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntien ja valtuuskuntien työssä(9),

–  ottaa huomioon 7. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta EU:n ulkosuhteissa sekä rauhanrakentamisessa ja valtiorakenteiden kehittämisessä(10),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman naisten asemasta poliittisessa päätöksenteossa(11),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen(12),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa Euroopassa vuoden 2015 jälkeen koskevasta uudesta strategiasta(13),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin työssä(14),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa(15),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman toimenpiteistä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja poliittisessa elämässä EU:ssa(16),

–  ottaa huomioon asetuksen N:o 31/ETY, 11/Euratom, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (ja sen muutokset ja oikaisut) ja erityisesti sen 1 artiklan c ja d kohdan(17),

–  ottaa huomioon Naiset Euroopan parlamentissa -esitteen 2018,

–  ottaa huomioon elokuussa 2018 julkaistun Euroopan parlamentin henkilöstöresursseja koskevan vuosikertomuksen 2017,

–  ottaa huomioon ohjeet sukupuolineutraalista kielenkäytöstä Euroopan parlamentissa,

–  ottaa huomioon puhemiehistön 16. tammikuuta 2017 pitämässä kokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin varapuhemiehen ja sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän puheenjohtajan Dimitrios Papadimoulisin raportin puhemiehistölle aiheesta Sukupuolten tasa-arvo Euroopan parlamentin pääsihteeristössä – nykytilanne ja tulevat toimet 2017–2019,

–  ottaa huomioon raportin ”Sukupuolten tasa-arvo Euroopan parlamentin pääsihteeristössä – nykytilanne ja tulevat toimet 2017–2019” täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman 2017–2019,

–  ottaa huomioon toimintasuunnitelman sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämisestä Euroopan parlamentin pääsihteeristössä 2014–2019,

–  ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän toimeksiannon,

–  ottaa huomioon valintalautakuntien jäsenille ja rekrytoijille antamansa tasa-arvo-ohjeet,

–  ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon monimuotoisuudesta ja osallisuudesta työelämässä ”A better workplace for all: from equal opportunities towards diversity and inclusion' (C(2017)5300)(18) and its Diversity and Inclusion Charter(19),

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Strateginen sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseen vuosina 2016–2019” (SWD(2015)0278)(20),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian 2018–2023(21),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 19. marraskuuta 2013 sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta antaman yhteisen lausuman, joka on liitetty monivuotiseen rahoituskehykseen liitettyyn Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta(22),

–  ottaa huomioon vuonna 2011 julkaistun sukupuolinäkökulmaa parlamenteissa käsittelevän Parlamenttienvälisen liiton raportin ”Gender-Sensitive Parliaments: A Global Review of Good Practice”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A8-0429/2018),

A.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon periaate on yksi EU:n perusarvoista ja että se on vahvistettu EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaan EU:n on kaikella toiminnallaan pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja torjumaan syrjintää politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa;

B.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on yleisestikin keskeistä ihmisoikeuksien suojelun, demokratian toiminnan, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen, talouskasvun, sosiaalisen osallisuuden ja kestävyyden kannalta ja on olennaista integroida sukupuoliulottuvuus kaikkiin politiikanaloihin, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan;

C.  katsoo, että oikeus yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyden takaaminen ovat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista tukevia perusperiaatteita; toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen tarkoittaa naisten, tyttöjen, hlbtiq-henkilöiden ja kaikkia sukupuoli-identiteettejä edustavien ihmisten oikeuksien, näkökulmien ja hyvinvoinnin huomioon ottamista;

D.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen liittyvä edistys EU:ssa ei ole ainoastaan pysähtynyt koko unionissa, vaan tasa-arvossa on myös otettu merkittävää takapakkia joissakin jäsenvaltioissa;

E.  toteaa, että Istanbulin sopimuksessa painotetaan, että ajattelutapaa ja asenteita on tärkeä muuttaa, jotta kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan jatkuminen saadaan päättymään; katsoo, että tätä varten tarvitaan kaikilla tasoilla ja kaikenikäisille henkilöille koulutusta naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, ei-stereotyyppisistä sukupuolirooleista ja henkilökohtaisen koskemattomuuden kunnioittamisesta;

F.  toteaa, että myönnetyt varat ja henkilöresurssit eivät riitä sen varmistamiseen, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n politiikoissa, ohjelmissa, aloitteissa ja toimissa todella edistyy;

G.  toteaa, että EU:n väestöstä puolet on naisia ja puolet miehiä, mutta parlamentin kokoonpanossa naiset ovat huomattavan aliedustettuina, sillä vain 36,1 prosenttia parlamentin jäsenistä on naisia; toteaa, että parlamentin puhemiehistön kokoonpano korostaa tätä eroa entisestään, sillä se koostuu 7 naisesta ja 13 miehestä; katsoo, että sukupuolten tasapainoinen edustus ja monimuotoisuus parlamentin elimissä auttavat rikkomaan stereotypioita, vähentävät syrjintää ja parantavat EU:n kansalaisten demokraattista edustusta ja parlamentin päätösten legitiimiyttä;

H.  toteaa, että parlamentin ylempään johtoon (pääjohtajiksi ja johtajiksi) nimitetyistä oli vuonna 2016 vain 11 prosenttia ja vuonna 2017 vain 33 prosenttia naisia;

I.  ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteiden tavoite 5 on ”saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia” vuoteen 2030 mennessä ja että se on monialainen tavoite, joka kattaa kaikki 17 kestävän kehityksen tavoitetta; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on tehokkaan, pitkäkestoisen, kestävän ja tasapuolisen kehityksen väline, joka vaikuttaa myönteisesti köyhyyden vähentämistavoitteiden saavuttamiseen; toteaa kuitenkin, että sukupuolten tasa-arvossa on tapahtunut erittäin vähän edistystä ja että muutokset ovat olleet monissa maailman maissa hyvin pieniä(23), Euroopan maat mukaan lukien; katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteen 5 toteuttamisella EU:n jäsenvaltioissa on saavutettu vaihtelevia tuloksia jäsenvaltioissa ja niiden välillä, ja toteaa, että naisten osuus kansallisissa parlamenteissa ja päätöksentekotehtävissä on edelleen kaukana siitä, mikä miesten osuus niissä on(24);

J.  ottaa huomioon, että sukupuolitietoinen budjetointi on usein johtanut tasa-arvotoimiin tarkoitetun tuen vähentämiseen, puhumattakaan siitä, että sukupuoli-indikaattorit ovat jääneet puutteellisiksi, mutta sen lisäksi se on johtanut myös siihen, että on lähes mahdotonta arvioida, kuinka paljon määrärahoja on osoitettu sukupuoleen liittyviä kysymyksiä varten;

K.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista pidetään tehokkaana ja maailmanlaajuisesti hyväksyttynä strategiana, jonka tavoitteena on saavuttaa sukupuolten tasa-arvo ja torjua syrjintää järjestämällä uudelleen, parantamalla, kehittämällä ja arvioimalla toimintapoliittisia prosesseja niin, että politiikkaan osallistuvat toimijat sisällyttävät sukupuolten tasa-arvon näkökulman kaikkiin politiikkatoimiin, sääntelytoimenpiteisiin ja rahoitusohjelmiin kaikilla tasoilla; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen tarjoaa keskeisiä välineitä olosuhteiden, tilanteiden ja tarpeiden erojen järjestelmälliseen huomioon ottamiseen kaikissa toimintapolitiikoissa ja toimissa sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten oikeuksien ja sukupuolten tasapainoisen edustuksen edistämiseen hallinnon, politiikan, yhteiskunnan ja talouden eri tasoilla ja päätöksenteossa;

L.  katsoo, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa tarvitaan lisää toimielinten välistä yhteistyötä parlamentin, neuvoston ja komission välillä, jotta voidaan varmistaa, että sukupuolinäkökulma voidaan ottaa huomioon unionin talousarvion, toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja aloitteiden kaikissa vaiheissa, mikä helpottaisi parlamentin omaa työtä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi;

M.  toteaa, että sukupuolinäkökulman sisällyttämistä koskevat tarkistukset, jotka naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on hyväksynyt ja jotka on esitetty hyväksyttäviksi muissa valiokunnissa, ovat tehokas työkalu sen takaamiseksi, että sukupuolten tasa-arvo otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin mietinnöissä ja päätöslauselmissa;

N.  katsoo, että suunnittelun ja ohjelmatyön muodossa toteutettava sukupuolitietoinen budjetointi edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksien toteutumista ja on niitä keskeisiä välineitä, joita poliittiset päättäjät käyttävät sukupuolten tasa-arvon edistämisessä mutta joita EU:n toimielimet eivät siitä huolimatta edelleenkään käytä järjestelmällisesti;

O.  toteaa, että viimeisimpien saatavilla olevien tietojen(25) mukaan parlamentin henkilöstöstä 59 prosenttia on naisia mutta he ovat silti aliedustettuina kaikilla johtoportaan tasoilla; toteaa, että naisten määrä ylemmässä johdossa on jopa pienentynyt kesäkuusta 2017 lähtien ja keskijohdon tehtävissä työskentelevien naisten määrä on kasvanut vain hieman;

P.  ottaa huomioon parlamentin varapuhemiehen Dimitrios Papadimoulisin vuoden 2017 raportin sukupuolten tasa-arvosta, jossa asetettiin kolme naisten edustusta keskijohdossa ja ylemmässä johdossa koskevaa tavoitetta vuodeksi 2019: 30 prosenttia pääjohtajatasolla, 35 prosenttia johtajatasolla ja 40 prosenttia yksikönpäällikkötasolla; ottaa huomioon esitetyn etenemissuunnitelman näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

Q.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen edistämiseksi parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien työssä kussakin valiokunnassa ja valtuuskuntien puheenjohtajakokouksessa nimetään yksi jäsen, joka vastaa tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvistä asioista ja jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavassa verkostossa;

R.  katsoo, että parlamentin ja muiden EU:n toimielinten uskottavuuden kannalta on välttämätöntä varmistaa johdonmukaisuus niiden sisäisen henkilöstöpolitiikan ja sukupuolten tasa-arvon ja hlbtiq-oikeuksien edistämistä koskevien ulkoisten toimien välillä;

S.  ottaa huomioon, että parlamentin työjärjestyksessä on vuodesta 2014 määrätty, että parlamentin moninaisuuden on näyttävä kunkin valiokunnan puheenjohtajiston kokoonpanossa eikä puheenjohtajistossa saa olla pelkästään miehiä tai pelkästään naisia;

T.  ottaa huomioon, että vain parlamentin puhemiehistö päättää nimityksistä parlamentin ylemmän johdon tehtäviin;

U.  toteaa, että Euroopan parlamentin on sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa kiinnitettävä asianmukaista huomiota hlbtiq-henkilöiden ja kaikkia sukupuoli-identiteettejä edustavien ihmisten oikeuksiin, näkökulmiin ja hyvinvointiin; toteaa, että vaikka parlamentti kiinnittää entistä enemmän huomiota hlbtiq-kysymyksiin, hlbtiq-aktivistien näkyvyys on suhteellisen vähäinen ja heidän äänensä heikko;

V.  katsoo, että on tunnustettava naisjärjestöjen ja naisten tilojen, niiden historian ja työn sosiaalinen ja poliittinen arvo ja niiden keskeinen asema sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemisessä ja sukupuolten tasa-arvon, naisten itsemääräämisoikeuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisessä; toteaa, että tietoinen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ei ole mahdollista, jos ei ole paikkoja, joiden avulla naisten itsemääräämisoikeus ja vaikutusvalta pystytään toteuttamaan ja miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa pystytään torjumaan;

W.  toteaa, että naisten poliittisen toiminnan oikeutus kyseenalaistetaan toisinaan vieläkin ja että naiset ovat sellaisten stereotypioiden uhreja, jotka saavat heidät pidättäytymään osallistumasta poliittiseen toimintaan, mikä on erityisen silmiinpistävää kaikkialla, missä naiset ovat vähemmän edustettuina politiikassa;

X.  toteaa, että naisilla on EU:ssa samat poliittiset ja kansalaisoikeudet kuin miehillä mutta he ovat kuitenkin usein sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti eriarvoisessa asemassa;

Y.  katsoo, että sukupuolten tasa-arvo edistää perusteellisempaa keskustelua ja parempaa päätöksentekoa, sillä sen ansiosta esille voi nousta erilaisia näkökantoja kaikenkattavasti;

Z.  toteaa, että toimielinten on vastattava sukupuolenmukaisen vertikaalisen ja horisontaalisen eriytymisen torjunnasta;

Aa.  toteaa, että parlamentti on jo vuosien ajan sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan vastuulla on toteuttaa ja kehittää edelleen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikilla politiikanaloilla;

Ab.  toteaa, että parlamentin on jatkettava seksuaalisen häirinnän torjuntaa ja toteutettava sovitut toimenpiteet;

Ac.  toteaa, että parlamentilla on eri elimiä, jotka ovat vastuussa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen kehittämisestä ja täytäntöönpanosta sekä poliittisella että hallinnollisella tasolla, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevä korkean tason työryhmä, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaava verkosto, tasa-arvoisuuden ja monimuotoisuuden yksikkö, yhtäläisten mahdollisuuksien ja monimuotoisuuden komitea (COPEC), Égalité-yhdistys (EU:n toimielimissä työskentelevien hlbti-henkilöiden yhdistys), neuvoa-antava työsuojelukomitea ja tasa-arvo- ja monimuotoisuusasioiden koordinaattoreiden ryhmä; katsoo kuitenkin, että näiden elinten välillä ei ole selvää koordinointia tai yhdenmukaisuutta;

Ad.  katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on prosessi, joka edellyttää erityisiä taitoja ja erityistä osaamista sekä sitoutumista, ja on sellaisena tehokasta vain, jos siihen liittyy toimielinten ja henkilöstön keskuudessa toteutettava valistustoiminta ja valmiuksien kehittäminen;

Ae.  toteaa, että parlamentti sitoutui jo vuonna 2003 hyväksymään ja panemaan täytäntöön sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan toimintapoliittisen suunnitelman, jonka ensisijaisena tavoitteena on sisällyttää sukupuolinäkökulma valiokuntien ja valtuuskuntien työhön konkreettisilla välineillä, joilla ne edistävät ja toteuttavat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatetta päivittäisessä työssään sekä lisäävät tietoisuutta siitä;

Yleisiä huomioita

1.  vahvistaa jälleen olevansa vankasti sitoutunut sukupuolten tasa-arvoon EU:n politiikkojen, aloitteiden ja ohjelmien sisällössä ja kaikilla unionin poliittisilla, talousarvioon liittyvillä, hallinnollisilla ja täytäntöönpanoon liittyvillä tasoilla;

2.  pyytää, että uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen liitettäisiin edeltävän monivuotisen rahoituskehyksen tavoin parlamentin, komission ja neuvoston yhteinen lausuma, jossa sitoudutaan siihen, että monivuotiseen rahoituskehykseen sovellettaviin vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään tarvittaessa sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä ottaen huomioon se, miten unionin kokonaisrahoituskehys tukee sukupuolten tasa-arvon saavuttamista ja varmistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen;

3.  kehottaa jälleen komissiota esittämään todellisen eurooppalaisen tasa-arvostrategian sellaisen tiedonannon muodossa, joka sisältää selvät ja mahdollisuuksien mukaan mitattavissa olevat tavoitteet, ja käännättämään sen kaikille EU:n virallisille kielille, jotta voidaan varmistaa parempi levikki ja ymmärrys asiasta kansalaisten sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimijoiden keskuudessa;

4.  katsoo, että parlamentin olisi luotava ja edistettävä monimuotoisuuden ja osallisuuden kulttuuria ja kaikille turvallista työympäristöä ja että henkilöstön ja parlamentin jäsenten hyvinvoinnin varmistavat yleisluonteiset toimet olisi yhdistettävä kohdennettuihin toimiin, jotta saavutettaisiin sukupuolten tasapainoinen edustus sekä hallinnollisella että poliittisella tasolla;

5.  katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen voi myös tarkoittaa tiettyjen naisiin tai miehiin kohdistettavien toimien toteuttamista pysyvän eriarvoisuuden torjumiseksi tai valtavirtapolitiikan mukauttamiseksi yksilöiden tai ryhmien erilaisiin olosuhteisiin;

6.  antaa tunnustusta sukupuolten tasa-arvoa edistäville mies- ja naispuolisille roolimalleille sekä parlamentissa niin hallinnollisella kuin poliittisella tasolla toteutettaville aloitteille, jotka edistävät aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia; kannustaa lisäksi edistämään erilaisia roolimalleja kaikentyyppisten sukupuolistereotypioiden torjumiseksi;

7.  painottaa, että sukupuolten tasa-arvoon pyrkiminen ei ole vain naisten asia vaan koko yhteiskunnan olisi osallistuttava siihen;

8.  pitää valitettavana, että parlamentin visuaalisessa viestinnässä käytetään joskus sukupuolistereotypioita ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvia stereotypioita; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että on tärkeää tuoda esille ja edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikkien politiikanalojen viestintämateriaalissa;

9.  palauttaa mieliin, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kattaa toimintavaihtoehdot, päätöksenteon, menettelyt ja käytännöt sekä täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin; korostaa näin ollen, että sekä politiikan sisältö että sukupuolten edustus hallinnossa ja päätöksenteossa olisi otettava huomioon, jotta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen nykytilanne parlamentissa voidaan arvioida kattavasti;

10.  ilmaisee huolensa siitä, että naisten edustus parlamentin poliittisen ja hallinnollisen tason keskeisissä päätöksentekotehtävissä on edelleen vähäinen, ja katsoo, että parlamentin on varmistettava päätöksentekotehtävien tasainen jakautuminen sukupuolten välillä;

11.  pitää valitettavana johdonmukaisuuden ja koordinoinnin puutetta sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevien parlamentin elinten välillä; kehottaa jälleen parantamaan sisäistä koordinointia, jotta tehostetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, mukaan lukien henkilöstön palvelukseenotto, työn järjestäminen sekä työtä koskevat päätökset ja menettelyt;

12.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin päätöksen nimetä tasa-arvo- ja monimuotoisuuspalkinto EU:n toimielinten ensimmäisen naispuolisen puhemiehen ja naisten oikeuksien, erityisesti laillisen abortin ja lisääntymisoikeuksien, vankkumattoman edistäjän Simone Veilin mukaan ja pitää tätä keinona korostaa ja tunnustaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevia hyviä käytäntöjä ja roolimalleja parlamentin pääsihteeristössä; suosittelee tämän tärkeän palkinnon näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämistä;

13.  painottaa ulkopuolisten sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa ajavien ruohonjuuritason ryhmien, naisliikkeiden, erityisesti maailmanlaajuisen Ni Una Menos -liikkeen, kansainvälisten instituutioiden, yliopistomaailman ja kansallisten parlamenttien, kanssa käytävän vuoropuhelun merkitystä kehitettäessä välineitä ja kerättäessä tietoja; palauttaa mieliin, että niiden osallistuminen on EU:n sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisprosessien parantamisen ja parhaita käytäntöjä koskevan vastavuoroisen vaihdon edistämisen kannalta tärkeää;

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välineet

14.  vaatii tehokkaita toimenpiteitä miesten ja naisten todellisen tasa-arvon takaamiseksi Euroopan parlamentissa; korostaa tässä yhteydessä, että ennen kaikkea toimenpiteet seksuaalisen häirinnän torjumiseksi ovat erityisen tärkeitä; painottaa erityisesti valistus- ja koulutustoimenpiteiden tarvetta;

15.  on tyytyväinen heinäkuussa 2018 julkaistuihin tarkistettuihin ohjeisiin sukupuolineutraalista kielenkäytöstä Euroopan parlamentissa, joissa otetaan nyt entistä paremmin huomioon kielen ja kulttuurin kehitys ja annetaan kaikilla virallisilla kielillä käytännön ohjeita kaikkia sukupuolia tasapuolisesti kohtelevasta ja osallistavasta kielenkäytöstä; muistuttaa, että parlamentti oli vuonna 2008 ensimmäisiä kansainvälisiä organisaatioita, joka hyväksyi sukupuolineutraalia kielenkäyttöä koskevat monikieliset ohjeet; muistuttaa, että on tärkeää saada näille ohjeille laaja yleinen hyväksyntä, ja kehottaa parlamentin jäseniä ja työntekijöitä tekemään tunnetuksi ja soveltamaan näitä ohjeita johdonmukaisesti työssään;

16.  panee merkille sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavan verkoston työn, suhtautuu myönteisesti siihen, että valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen edustajia on otettu mukaan verkostoon, ja kehottaa kehittämään verkostoa edelleen;

17.  panee tyytyväisenä merkille, että useimmat valiokunnat ovat ottaneet käyttöön sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia toimintasuunnitelmia ja että monet niistä ovat jo esitelleet toimintasuunnitelmansa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavalle verkostolle; kehottaa muitakin valiokuntia noudattamaan tätä esimerkkiä; panee kuitenkin merkille näiden suunnitelmien heterogeenisyyden ja niiden täytäntöönpanon puuttumisen; kehottaa hyväksymään Euroopan parlamentin yhteisen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman, jossa olisi oltava vähintään lausekkeet sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta kaikessa parlamentaarisessa työssä ja kaikissa parlamentin elimissä, sukupuolinäkökulman sisällyttämisestä sen kaikkeen poliittiseen toimintaan ja työn järjestämiseen sekä sukupuolineutraalista kielenkäytöstä kaikissa asiakirjoissa; pyytää, että työjärjestystä muutetaan vastaavasti;

18.  pitää valitettavana, että työjärjestykseen ei sen viimeisimmässä uudistuksessa sisällytetty sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen täytäntöönpanoa koskevia menettelyjä;

19.  pitää myönteisenä viime vuosina tapahtunutta edistystä sukupuolten tasa-arvon toimintasuunnitelmien hyväksymisessä useimmissa parlamentin valiokunnissa;

20.  kehottaa tekemään tiiviimpää yhteistyötä valiokunnissa, jotta niiden mietintöihin saadaan todellinen sukupuolinäkökulma, ja korostaa, että on tärkeää, että kaikki valiokunnat kunnioittavat naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan toimivaltuuksia hyväksymällä sekä tämän valiokunnan esittelemät tasa-arvon valtavirtaistamista koskevat tarkistukset että tekemällä yhteistyötä toimivaltaristiriitojen välttämiseksi;

21.  muistuttaa, että on tärkeää soveltaa sukupuolitietoista budjetointia talousarviomenettelyn kaikilla tasoilla; pitää valitettavana sukupuolitietoisen budjetoinnin mekanismien puutetta EU:n toimielimissä niitä koskevasta vahvasta sitoutumisesta huolimatta; kehottaa parlamentin asiasta vastaavia elimiä ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon ja käyttämään sukupuoli-indikaattoreita laatiessaan ja hyväksyessään parlamentin ennakkoarvioita sekä vastuuvapauden myöntämisprosessin aikana; 

22.  panee tyytyväisenä merkille 26. lokakuuta 2017 annetun parlamentin päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa; korostaa, että seksuaalinen häirintä on vakava rikos, joka jää useimmissa tapauksissa ilmoittamatta, äärimmäinen sukupuoleen perustuva syrjinnän muoto ja yksi suurimmista sukupuolten tasa-arvon esteistä; pitää myönteisenä puhemiehistön 2. heinäkuuta 2018 tekemää päätöstä Euroopan parlamentin jäsenistä tehtyjen, työpaikkahäirintää koskevien valitusten käsittelystä vastaavan neuvoa-antavan komitean toiminnan ja valitusten käsittelymenettelyjen tarkistamisesta, ja hyväksyy vahvasti 6 artiklan, jonka mukaan kaksi asiantuntijaneuvonantajaa – yksi työterveysaseman lääkäri ja yksi oikeudellisen yksikön jäsen – nimeää pääsihteeri, sekä 34 a artiklan, joka koskee taloudellisia seurauksia tapauksessa, jossa valtuutettuun avustajaan on todistetusti kohdistettu häirintää, lisäämisen Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeisiin;

23.   suhtautuu myönteisesti häirinnän torjumisesta 26. lokakuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa pyydettyihin uusiin toimenpiteisiin, jotka tulivat voimaan 1. syyskuuta 2018 ja joiden mukaisesti

a)   perustetaan neuvoa-antavalle komitealle oma ja pysyvä sihteeristö, joka kuuluu puhemiehistön ja kvestoreiden sihteeristöön, sekä suurempi ja erikoistuneempi henkilöstö, jota koulutetaan säännöllisesti ja joka käsittelee pelkästään häirintätapauksia

b)   sallitaan valtuutettujen avustajien toisen edustajan osallistuminen komitean kokouksiin täysjäsenenä, jotta otetaan huomioon rajoitettua päätösvaltaisuutta koskevat seikat ja valtuutettujen avustajien edustajan työmäärä

c)   varmistetaan, että parlamentin työjärjestykseen (11 ja 166 artikla) sisällytetään uusia häirintää koskevia seuraamuksia ja Euroopan parlamentin jäsenten asianmukaista käyttäytymistä edustajantoimensa hoitamisessa koskevat säännöt ja että laaditaan puhemiehelle esitettävä ja parlamentin verkkosivustolla (allekirjoitettuna tai allekirjoittamattomana) julkaistava ilmoitus, joka jokaisen jäsenen on allekirjoitettava aloittaessaan toimikautensa ja jossa vakuutetaan, että he ovat lukeneet käyttäytymissäännöt ja lupaavat noudattaa niissä esitettyjä periaatteita toiminnassaan

d)   tiedotetaan valtuutetuille avustajille paremmin mahdollisuudesta, että parlamentti kattaa kaikki heidän oikeudenkäyntikulunsa ja tukee heitä koko prosessin ajan;

24.  pitää kuitenkin hyvin valitettavana hidasta ja puutteellista edistymistä parlamentin päätöslauselman muiden tärkeiden suositusten täytäntöönpanossa; vaatii, että parlamentin puhemies ja hallinto kiinnittävät tinkimättä huomiota kaikkien pyydettyjen toimenpiteiden täysimääräiseen täytäntöönpanoon erityisesti jäsenten ja valtuutettujen avustajien, harjoittelijoiden tai muun henkilöstön välisissä konflikti- ja häirintätapauksissa toteutettavia ennaltaehkäiseviä ja varhaisen vaiheen tukitoimia koskevan vuosien 2017–2019 etenemissuunnitelman avulla, jota olisi tarkistettava mahdollisimman pian, jotta siihen voitaisiin asianmukaisesti sisällyttää ainakin seuraavat päätöslauselmassa esitetyt vaatimukset ja niiden toteuttamisen selkeät aikataulut:

a)  pakollisen koulutuksen antaminen jäsenille ja henkilöstölle

b)  sellaisen riippumattomien, ulkopuolisten asiantuntijoiden työryhmän perustaminen, joka tutkii seksuaalisen häirinnän tilannetta parlamentissa sekä sen kahden häirintää käsittelevän komitean toimintaa

c)  häirinnän vastaisten komiteoiden vahvistaminen yhdistämällä ne yhdeksi komiteaksi, jonka kokoonpano vaihtelee tutkittavan tapauksen mukaan ja johon otetaan mukaan pysyviksi jäseniksi asiantuntijoita, kuten lakimiehiä ja lääkäreitä;

25.  kehottaa tässä yhteydessä komissiota valvomaan edelleen miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetun direktiivin 2006/54/EY asianmukaista soveltamista ja täytäntöönpanoa; toteaa, että direktiivissä säädetään todistustaakan kääntämisestä sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa;

26.  kehottaa uudelleen parlamentin tutkimuspalvelua teettämään säännöllisesti yksityiskohtaisia kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa saavutetusta edistyksestä parlamentissa ja sitä varten luodun organisaatiorakenteen toiminnasta sekä kehittämään sukupuolivaikutusten arviointeja ja sukupuoleen perustuvia analyyseja; kehottaa lisäämään järjestelmällistä ja säännöllistä sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä ja tilastojen laatimista toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikutustenarvioinneista sekä päätöksentekoprosessista, jotta voidaan analysoida sukupuolten tasa-arvon edistymistä, kartoittaa tarkasti sukupuolten välisiä eroja, arvioida edistymistä tai taantumista ja hankkia näyttöön perustuvaa tietoa päätöksentekoa varten;

27.  toistaa vaatimuksensa muiden ihmisten kunnioittamista ja ihmisarvoa koskevan pakollisen koulutuksen järjestämisestä kaikille Euroopan parlamentin jäsenille ja työntekijöille ja joka tapauksessa uuden toimikauden alkaessa;

28.  muistuttaa, että on tärkeää kehittää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisvalmiuksia kaikissa EU:n toimielimissä varmistamalla, että annettu koulutus on sukupuolisensitiivistä, ja tarjoamalla erityisiä koulutusohjelmia sukupuolten tasa-arvosta kaikilla politiikanaloilla; ilmaisee tukevansa täysin kohdennetun ja säännöllisen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan koulutuksen kehittämistä ja erityisiä koulutusohjelmia naisille, joilla on potentiaalia johtotehtäviin; kannustaa henkilöstöasioiden pääosastoa antamaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa koulutusta Euroopan parlamentin jäsenille, avustajille ja henkilöstölle sekä poliittisille ryhmille, jotta ne voivat antaa sukupuolten valtavirtaistamista koskevaa koulutusta henkilöstölleen;

29.  suhtautuu myönteisesti Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kehittämään sukupuolisensitiivisyyttä parlamenteissa käsittelevään työkaluun, jolla autetaan Euroopan parlamenttia sekä kansallisia ja alueellisia parlamentteja arvioimaan ja edistämään sukupuolisensitiivisyyttään; kehottaa parlamentin hallintoa ja poliittisia ryhmiä varmistamaan, että arviointitulosten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

30.  kehottaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia toimittamaan säännöllisesti tietoja parlamentin valiokunnille ja komissiolle, jotta voidaan korostaa sukupuolinäkökulmaa kaikilla päätöksenteon aloilla, ja asettamaan saataville tietoja ja sen kehittämiä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevän foorumin kaltaisia välineitä, kuten sukupuolitietoista budjetointia, osana laajempia valmiuksien kehittämistoimia, jotka koskevat myös henkilöstöä ja parlamentin jäsenten avustajia;

Poliittinen taso

31.  pitää myönteisenä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevän Euroopan parlamentin pysyvän esittelijän nimittämistä vuonna 2016 ja pysyvän esittelijän aktiivista osallistumista sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän toimintaan; suosittaa näin ollen, että parlamentti säilyttää tehtävän vaalikaudella 2019–2024;

32.  katsoo, että vahvemmat toimielinten väliset suhteet sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen alalla voivat auttaa kehittämään sukupuolisensitiivisiä EU:n toimintapolitiikkoja; pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa jäsenneltyä yhteistyötä ei ole vielä aloitettu komission, neuvoston ja EIGEn kaltaisten muiden institutionaalisten kumppaneiden kanssa;

33.  korostaa sen merkitystä, että lisätään vähemmän edustettuun sukupuoleen kuuluvien henkilöiden – tavallisesti naisten – määrää vaaliluetteloissa; kannustaa painokkaasti Euroopan tason puolueita ja niiden jäseniä varmistamaan vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaiden tasapuolisen sukupuolijakauman tasapuolisten luetteloiden tai muiden menetelmien kuten pariteettiperiaatteen mukaisten ehdokasluetteloiden avulla; kannattaa miesten ja naisten tasapainoista osuutta kaikilla tasoilla;

34.  kehottaa parlamentin poliittisia ryhmiä varmistamaan tasapuolisen sukupuolijakauman Euroopan parlamenttia hallinnoivissa elimissä ja suosittaa, että ne esittävät vaalikaudella 2019–2024 sekä mies- että naispuolisia jäseniä ehdokkaiksi puhemiehen, varapuhemiehen ja puhemiehistön jäsenen tehtäviin sekä valiokuntien ja valtuuskuntien puheenjohtajien tehtäviin tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

35.  suosittaa, että parlamentin vaalikauden 2019–2024 poliittiset ryhmät valitsevat yhteispuheenjohtajan tehtävään kaksi jäsentä, yhden miehen ja yhden naisen;

36.  kannustaa parlamentin vaalikauden 2019–2024 poliittisia ryhmiä ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseen liittyvän tavoitteen nimittäessään jäseniä kaikkiin valiokuntiin ja valtuuskuntiin ja etenkin nimittämään yhtä monta mies- ja naisjäsentä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan jäseniksi ja varajäseniksi, jotta kannustetaan miehiä osallistumaan tasa-arvopolitiikkaan;

37.  ehdottaa, että selvitetään keinoja perustaa parlamenttiin naisten verkosto, joka yhdistää kansallisia verkostoja, koska viralliset tai epäviralliset verkostot parantavat työprosesseja ja ovat sen lisäksi keskeinen tekijä tiedottamisessa, vastavuoroisessa tukemisessa ja valmennuksessa sekä roolimallien luomisessa;

38.  kannustaa parlamentin poliittisia ryhmiä hyväksymään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan strategian sen varmistamiseksi, että niiden ehdotuksissa otetaan huomioon niiden vaikutus sukupuolten tasa-arvoon;

39.  kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä soveltamaan nimitysehdotuksissa ylemmän johdon virkoihin samaa periaatetta, jota sovelletaan yksikönpäällikön virkoihin, eli määräämään, että ehdokasluetteloissa on oltava kolme sopivaa ehdokasta ja vähintään yksi nais- ja miesehdokas ja että jos hakijat ovat muuten tasavahvoja (esimerkiksi pätevyydeltään ja kokemukseltaan), etusijalle asetetaan aliedustettua sukupuolta oleva hakija; toteaa, että jos näitä vaatimuksia ei noudateta, virka on asetettava uudelleen haettavaksi;

40.  tuomitsee mitä jyrkimmin naisvihamielisen kielenkäytön, jota on esiintynyt useaan otteeseen istuntosalissa; pitää myönteisenä parlamentin puhemiehen asettamia ja puhemiehistön vahvistamia seuraamuksia parlamentin jäsenelle tämän täysistunnossa 1. maaliskuuta 2017 esittämistä naisten ihmisarvoa loukkaavista kommenteista; pitää huolestuttavana unionin yleisen tuomioistuimen 31. toukokuuta 2018 tekemää puhemiehen ja puhemiehistön päätöksen kumoamispäätöstä, joka perustuu työjärjestyksen asiaankuuluvien määräysten tulkintaan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen (ECHR) 10 artiklaa (sananvapautta) koskevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön; kehottaa työjärjestysasioista vastaavaa valiokuntaa tarkastamaan sovellettavat säännöt varmistaakseen, että kaikkia kohdellaan istuntosalissa aina kunnioittavasti ja ihmisarvoisesti ja kehottaa erityisesti lisäämään sääntöihin ehdon, jonka mukaan parlamentin jäsenet eivät saa käyttää parlamentin keskusteluissa kieltä, joka kiihottaa vihamielisyyteen tai syrjintään sukupuolen, rodun, ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai uskomusten, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, ja määräämään, että tämän ehdon rikkomisesta määrätään esimerkinomaisia rangaistuksia;

41.  pitää myönteisenä tiedostamattomia ennakkoasenteita ja häirintää koskevien ammatillisten kurssien saatavuutta ja painottaa, että tällaisissa kursseissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon ja hlbtiq-kysymyksiin ja sen olisi oltava pakollista johtajille ja valintalautakunnan jäsenille ja vahvasti suositeltua kaikelle muulle henkilöstölle; 

42.  on tyytyväinen vuonna 2017 julkaistuun komission monimuotoisuutta ja osallistamista koskevaan strategiaan; kehottaa parlamenttia hyödyntämään tätä hyvää esimerkkiä soveltaakseen monimuotoisuuden johtamista täysimääräisesti ja tunnustaakseen, arvostaakseen ja osallistaakseen henkilöstön jäsenet, joilla on erilainen seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti;

Hallinnollinen taso

43.  suhtautuu myönteisesti Dimitrios Papadimoulisin raporttiin ”Sukupuolten tasa-arvo Euroopan parlamentin pääsihteeristössä – nykytilanne ja tulevat toimet 2017–2019” sekä sen täytäntöönpanoa koskevaan etenemissuunnitelmaan; on tyytyväinen edistymiseen etenemissuunnitelman käytännön toimien täytäntöönpanossa ja sen erityistoimien selkeään aikatauluun seuraavilla osa-alueilla: johtotehtävät, ammatillinen koulutus, sukupuolten tasa-arvosta tiedottaminen, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen säännöllinen seuranta tilastojen avulla; kehottaa etenemään nopeammin, jotta vuodeksi 2019 asetetut sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet saavutettaisiin;

44.  kehottaa sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevää korkean tason työryhmää esittämään kahden vuoden välein kohta kohdalta rakenteellisen arvion sukupuolten tasa-arvoa koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanosta henkilöstöasioiden pääosaston esityksen mukaisesti;

45.  pitää huolestuttavana sitä, että voimakkaista institutionaalisista ja poliittisista lausunnoista huolimatta sukupuolten tasa-arvon tavoitteita ei ole ilmaistu selvästi parlamentin talousarvioasiakirjoissa eikä niitä oteta huomioon kaikissa talousarviomenettelyn vaiheissa;

46.  ehdottaa, että henkilöstöasioiden pääosasto teettää kyselyn, jonka täyttävät vapaaehtoisesti erityisesti keskijohtoon kuuluvat naiset ja jossa kysytään motivaatiosta, ammatillisista esteistä ja mahdollisuuksista, jotta tunnettaisiin paremmin ylempiin johtotehtäviin hakemisen esteet;

47.  pitää myönteisenä parlamentin laatimaa henkilöresursseja koskevaa vuosikertomusta;

48.  muistuttaa, että työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen parantamiseksi toteutetuissa toimissa olisi erityisesti kannustettava johtajia hyväksymään toimet ja molempia puolisoita hyödyntämään niitä tasapuolisesti; toteaa, että yleisön tietoisuutta työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta parlamentissa olisi edelleen parannettava työpajojen, kurssien ja julkaisujen avulla; toteaa, että parlamentin jäsenille ja henkilöstölle on tiedotettava hyvin siitä, että toimenpiteet työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen parantamiseksi, kuten äitiys-/isyysloma, vanhempainloma, omaishoitovapaa ja joustavat työjärjestelyt auttaisivat saavuttamaan sukupuolten tasa-arvon parlamentissa, kannustamaan jakamaan paremmin huoltovelvollisuuksia naisten ja miesten välillä, parantamaan naisten työllisyyden laatua ja heidän hyvinvointiaan ja vaikuttamaan pitkällä aikavälillä sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen;

49.  suosittaa, että parlamentin viestinnän pääosasto sisällyttää entistä vahvemmin ja aktiivisemmin sukupuolinäkökulman parlamentin päätöksentekoa koskevaan raportointiinsa ja erityisesti Euroopan parlamentin vuoden 2019 vaalikampanjan valmisteluun;

50.  on tyytyväinen edistymiseen sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ylemmän johdon ja keskijohdon viroissa parlamentin pääsihteeristössä, mutta toteaa, että vaikka suurin osa parlamentin viranhaltijoista on naisia, heidän edustuksensa ylemmän johdon ja keskijohdon viroissa on yhä hyvin vähäistä: vuoden 2017 lopussa 15,4 prosenttia pääjohtajista, 30,4 prosenttia johtajista ja 36,2 prosenttia yksikönpäälliköistä parlamentin pääsihteeristössä oli naisia; palauttaa sen vuoksi mieliin, että kun valittavana on hakijoita, joilla on sama profiili (kuten kokemus ja pätevyys), etusijalle olisi asetettava aliedustettu sukupuoli;

51.  vaatii, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa tietämystä tai kokemusta pidetään etuna henkilöstön hauissa ja valinnoissa;

52.  kehottaa parlamentin valiokuntien sihteeristöjä auttamaan jäseniään varmistamaan valiokunnan kuulemisiin kutsuttavien puhujien tasapuolinen sukupuolijakauma ehdottamalla sukupuolijakaumaltaan tasapuolista asiantuntijaluetteloa;

53.  korostaa, että todellisen edistymisen saavuttamiseksi sukupuolten tasa-arvon parantamisessa parlamentin pääsihteeristössä ja poliittisissa ryhmissä tarvitaan kulttuurista muutosta, jotta voidaan muuttaa ajatus- ja käyttäytymismalleja ja kehittää edelleen tasa-arvon kulttuuria pääsihteeristössä;

°

°  °

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 224, 27.6.2018, s. 96.

(2)

EUVL C 341 E, 16.12.2010, s. 35.

(3)

EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 65.

(4)

EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 1.

(5)

EUVL C 316, 30.8.2016, s. 2.

(6)

EUVL C 263, 25.7.2018, s. 49.

(7)

EUVL C 61 E, 10.3.2004, s. 384.

(8)

EUVL C 244 E, 18.10.2007, s. 225.

(9)

EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 18.

(10)

EUVL C 212 E, 5.8.2010. s. 32.

(11)

EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 11.

(12)

EUVL C 407, 4.11.2016, s. 2.

(13)

EUVL C 35, 31.1.2018, s. 35.

(14)

EUVL C 50, 9.2.2018, s. 15.

(15)

EUVL C 346, 27.9.2018, s. 192.

(16)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0331.

(17)

EYVL P 45, 14.6.1962, s. 1385.

(18)

https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-equal-opportunities-diversity-inclusion-2017.pdf

(19)

https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/diversity-inclusion-charter-2017-07-19-en.pdf

(20)

https://ec.europa.eu/anti-trafficking/sites/antitrafficking/files/151203_strategic_engagement_en.pdf

(21)

https://rm.coe.int/prems-093618-gbr-gender-equality-strategy-2023-web-a5/16808b47e1

(22)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0455.

(23)

‘The Global Gender Gap Report 2016’, World Economic Forum, 2016, http://reports.weforum.org/global-gender-gap-report-2016/

(24)

Sustainable development in the European Union – monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context, Eurostat, 2018, https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/9237449/KS-01-18-656-EN-N.pdf/2b2a096b-3bd6-4939-8ef3-11cfc14b9329

(25)

Raportti ”Naiset Euroopan parlamentissa”, Euroopan parlamentti, 8. maaliskuuta 2018, http://www.europarl.europa.eu/RegData/publications/2018/0001/P8_PUB(2018)0001_FI.pdf


PERUSTELUT

Euroopan parlamentti on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja monimuotoisuutta sekä työpaikalla että toimintapolitiikassaan. Yksi sukupuolten tasa-arvon edistämisen keino on sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen parlamentin työssä.

Parlamentti hyväksyi ensimmäisen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan täysistuntopäätöslauselman jo vuonna 2003. Asiasta pääasiallisesti vastaava elin on parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta (FEMM), joka laatii kahden vuoden välein raportin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien työssä.

FEMM-valiokunta myös johtaa ja koordinoi vuonna 2009 perustettua sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavaa verkostoa, johon kuuluu parlamentin jäsen ja hallintovirkamies jokaisesta valiokunnasta sekä kaksi edustajaa valtuuskuntien puheenjohtajakokouksesta, jotta he voivat ottaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen huomioon valiokuntiensa ja valtuuskuntiensa työssä.

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on maailmanlaajuisesti hyväksytty strategia sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi. Se ei ole itsetarkoitus vaan sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen keino, jossa sukupuolinäkökohdat sisällytetään toimintapolitiikkojen, sääntelytoimenpiteiden ja rahoitusohjelmien valmisteluun, suunnitteluun, täytäntöönpanoon, valvontaan ja arviointiin.

EU tunnustaa, että sukupuolten tasa-arvo on perusoikeus, EU:n yhteinen arvo ja välttämätön edellytys sen kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiselle. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen käsite ei kuitenkaan ole vielä kovin hyvin tunnettu, tai se on monien poliittisten päättäjien aliarvioima.

Jotta voitaisiin vahvistaa EU:n toimia, on ymmärrettävä, miten niitä suunnitellaan, laaditaan, toteutetaan, valvotaan ja arvioidaan sukupuolinäkökulmasta. Näin parannetaan toimien yhteiskunnallista merkittävyyttä ja varmistetaan, että EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia kunnioitetaan kaikilta osin.

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen olisi nähtävä jatkuvana prosessina, jota tuetaan pyrkimällä järjestelmällisesti sisällyttämään sukupuolinäkökohdat päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon kaikilla tasoilla, kaikilla aloilla ja kaikissa vaiheissa.

Tässä viimeisimmässä mietinnössä arvioidaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen edistämistä ja saavuttamista sekä parlamentin hallinnossa että sen toimintapolitiikoissa. Siinä arvioidaan kriittisesti kahden viime vuoden aikana saavutettua edistystä ja annetaan konkreettisia suosituksia tilanteen parantamiseksi edelleen.

Hallinnollisella tasolla parlamentin sukupuolten tasa-arvon ja moninaisuuden edistämistä koskevista korkean tason julistuksista ja sitoumuksista huolimatta tilanne on edelleen kaikkea muuta kuin tyydyttävä. Vaikka parlamentin henkilöstöstä 55 prosenttia on naisia, he ovat silti aliedustettuina parlamentin ylimmillä poliittisilla ja hallinnollisilla tasoilla.

Esittelijä on tyytyväinen sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän sitoutumiseen ja sukupuolten tasa-arvoa Euroopan parlamentin pääsihteeristössä käsittelevän Papadimoulisin raportin täytäntöönpanoa koskevaan kunnianhimoiseen etenemissuunnitelmaan 2017–2019.

Näiden tavoitteiden toteuttaminen selkeiden aikataulujen mukaisesti on nyt kaikkien asianomaisten toimijoiden vastuulla. Samaan aikaan on tärkeää muistaa, että todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen ei perustu pelkästään määrällisiin vaan myös laadullisiin kriteereihin, kuten eri virkojen poliittiseen painoarvoon ja arvostukseen.

Tässä yhteydessä esittelijä haluaisi jälleen korostaa, että sukupuolten tasa-arvo ei ole vain naisia koskeva kysymys. Miehillä onkin mahdollisesti suurempi vastuu sen toteuttamisesta, koska heillä on enemmän valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia Euroopan parlamentissa kuin naisilla. Loppujen lopuksi sukupuolten tasa-arvo edistää perusteellisempaa keskustelua ja parempaa päätöksentekoa, sillä sen ansiosta esille nousee kaikki huomioon ottavia näkemyksiä.

Sukupuolten tasa-arvo ei ole kuitenkaan pelkkä muodollisuus, jota olisi tuettava. Tämä tarkoittaa sitä, että sukupuolten tasa-arvoa parlamentin pääsihteeristössä ja poliittisissa ryhmissä voidaan edistää vain muuttamalla ajatus- ja käyttäytymismalleja lähemmäksi tasa-arvon kulttuuria.

Yksi haaste sukupuolinäkökulman integroimisessa parlamentin työhön on johdonmukaisuuden ja koordinoinnin puute niiden eri elinten ja organisaatioiden välillä, jotka kehittävät ja toteuttavat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamistoimia ja edistävät sukupuolten tasa-arvoa, yhtäläisiä mahdollisuuksia, moninaisuutta ja osallisuutta.

Parlamentissa on näistä kysymyksistä vastuussa olevia elimiä sekä poliittisella että hallinnollisella tasolla.

Poliittisella tasolla:

–  puhemiehistö

–  varapuhemies, joka on vastuussa sukupuolten tasa-arvosta ja moninaisuudesta

–  sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevä korkean tason työryhmä

–  naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

–  kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

–  sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaava verkosto.

Hallinnollisella tasolla:

–  pääsihteeri

–  henkilöstöasioiden pääosasto

–  tasa-arvoisuuden ja monimuotoisuuden yksikkö

–  työsuojelu- ja työhyvinvointiyksikkö

–  yhtäläisten mahdollisuuksien ja monimuotoisuuden komitea (COPEC)

–  neuvoa-antava työsuojelukomitea (CPPT)

–  tasa-arvo- ja monimuotoisuusasioiden koordinaattoreiden ryhmä.

Lisäksi ÉGALITÉ-yhdistys (tasa-arvo hlbti-henkilöille EU:n toimielimissä) on keskeinen toimija sukupuolten tasa-arvon ja moninaisuuden alalla.

Esittelijä katsoo, että entistä parempi koordinointi eri elinten välillä edistäisi niiden vaikutusta ja tehokkuutta.

Lopuksi mietinnössä painotetaan erityisesti, että sukupuolten tasa-arvo on ratkaisevan tärkeää demokratian asianmukaisen toiminnan ja parlamentin julkisen päätöksenteon legitiimiyden kannalta. Parlamentti on vielä kaukana sukupuolten tasa-arvon saavuttamisesta, mutta sen työ sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseksi jatkuu, kunnes kaikki jäljellä olevat esteet on poistettu ja sukupuolinäkökohdat on täysin sisällytetty parlamentin hallinnon ja päätöksenteon eri tasoihin.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

27.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Beatriz Becerra Basterrechea, Heinz K. Becker, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, André Elissen, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Florent Marcellesi, Maria Noichl, Marijana Petir, João Pimenta Lopes, Liliana Rodrigues, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Urszula Krupa, Edouard Martin, Clare Moody, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Lynn Boylan


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Malin Björk, Lynn Boylan, João Pimenta Lopes

PPE

Heinz K. Becker, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz

S&D

Maria Arena, Vilija Blinkevičiūtė, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Edouard Martin, Clare Moody, Maria Noichl, Liliana Rodrigues, Julie Ward

VERTS/ALE

Florent Marcellesi, Ernest Urtasun

6

-

ECR

Urszula Krupa, Jadwiga Wiśniewska

ENF

André Elissen

PPE

Marijana Petir, Michaela Šojdrová, Anna Záborská

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 8. tammikuuta 2019Oikeudellinen huomautus