Menettely : 2018/0060(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0440/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0440/2018

Keskustelut :

PV 13/03/2019 - 23
CRE 13/03/2019 - 23

Äänestykset :

PV 13/12/2018 - 9.1
CRE 13/12/2018 - 9.1
PV 14/03/2019 - 11.6
CRE 14/03/2019 - 11.6

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0208

MIETINTÖ     ***I
PDF 208kWORD 74k
7.12.2018
PE 629.418v02-00 A8-0440/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimuksista

(COM(2018)0134 – C8‑0117/2018 – 2018/0060(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Esther de Lange, Roberto Gualtieri

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimuksista

(COM(2018)0134 – C8‑0117/2018 – 2018/0060(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0134),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 12. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. kesäkuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0440/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(3)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

2018/0060 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(4),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(5),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Järjestämättömien vastuiden käsittelyä koskevan kattavan strategian laatiminen on unionin tärkeänä tavoitteena sen pyrkiessä lisäämään rahoitusjärjestelmänsä häiriönsietokykyä. Järjestämättömien vastuiden käsittely on ensisijaisesti pankkien ja jäsenvaltioiden vastuulla, mutta asialla on myös selkeä unionin tason ulottuvuus, minkä vuoksi on syytä vähentää järjestämättömien vastuiden nykyistä suurta kantaa ja estää niiden liiallinen kertyminen tulevaisuudessa sekä estää järjestelmäriskien kehittyminen pankkien ulkopuolisella sektorilla. Pankki- ja rahoitusjärjestelmien välillä on sidoksia kaikkialla unionissa, jossa pankit toimivat useilla oikeudenkäyttöalueilla ja eri jäsenvaltioissa; tämän vuoksi talouskasvuun ja rahoitusvakauteen vaikuttavien heijastusvaikutusten leviäminen jäsenvaltioihin ja koko unioniin on hyvin mahdollista.

(1 a)  Järjestämättömien vastuiden liian suuren kertymisen finanssikriisin aikana ei pitäisi katsoa olevan yksinomaan kuluttajien vastuulla. Joissakin jäsenvaltioissa asuntokuplat syntyivät sen vuoksi, että niissä luotettiin liikaa asuntojen hintojen nousuun. Pankkisektori myötävaikutti tilanteen kehittymiseen harkitsemattomilla lainanantokäytännöillä. Toinen tähän myötävaikuttanut tekijä oli tapa, jolla maksuviivästysdirektiivi (direktiivi 2011/7/EU) pantiin täytäntöön ja saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Järjestämättömien vastuiden myyntiin liittyvät kuluttajien oikeudet olisi turvattava direktiivillä.

(2)  Yhdentynyt rahoitusjärjestelmä lisää talous- ja rahaliiton häiriönsietokykyä helpottamalla yksityistä riskinjakoa yli rajojen ja vähentämällä samalla julkisen riskinjaon tarvetta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi viimeisteltävä pankkiunioni ja jatkettava pääomamarkkinaunionin kehittämistä. Järjestämättömien vastuiden ▌mahdollisten tulevien kertymien ehkäiseminen on olennaisen tärkeää, jotta pankkiunionia voidaan lujittaa ja jotta voidaan varmistaa kilpailu pankkialalla, säilyttää rahoitusvakaus ja kannustaa lainanantoon; näin voidaan luoda työpaikkoja ja kasvua unionissa.

(3)  Neuvoston heinäkuussa 2017 hyväksymässä järjestämättömien lainojen käsittelyä koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa eri toimielimiä kehotetaan toteuttamaan toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua järjestämättömien lainojen suureen määrään unionissa ja estää niiden kertyminen tulevaisuudessa. Toimintasuunnitelmassa esitetään kattava lähestymistapa, jossa keskitytään täydentäviin poliittisiin toimenpiteisiin neljällä alalla: i) pankkien valvonta ja sääntely; ii) uudelleenjärjestely-, maksukyvyttömyys- ja velanperintäpuitteiden uudistaminen; iii) jälkimarkkinoiden kehittäminen ongelmallisille omaisuuserille; iv) pankkialan uudelleenjärjestelyn tukeminen. Toimet on näillä aloilla tarkoitus toteuttaa kansallisella tasolla ja tarvittaessa myös unionin tasolla. Komissio oli samoilla linjoilla pankkiunionin valmiiksi saamisesta 11 päivänä lokakuuta 2017 antamassaan tiedonannossa(6), jossa se ilmoitti aikovansa hyväksyä kattavan toimenpidepaketin, jossa käsitellään järjestämättömiä lainoja unionissa.

(4)  Kesäkuun 26 päivänä 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013(7) ja 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU(8) muodostavat yhdessä oikeudellisen kehyksen, jossa vahvistetaan laitosten vakavaraisuusvaatimuksia koskevat säännöt. Asetus (EU) N:o 575/2013 sisältää muun muassa laitoksiin suoraan sovellettavia säännöksiä, jotka koskevat niiden omien varojen määrittämistä. Tämän vuoksi on tarpeen täydentää asetukseen (EU) N:o 575/2013 sisältyviä voimassa olevia omiin varoihin liittyviä vakavaraisuussääntöjä säännöksillä, joissa edellytetään vähennysten tekemistä omista varoista, jos järjestämättömiä vastuita ei ole katettu riittävän hyvin varauksilla tai muilla arvonoikaisuilla. Näin luotaisiin käytännössä järjestämättömiä vastuita varten vakavaraisuutta turvaava varautumisjärjestely, jota sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkiin unionissa toimiviin laitoksiin ja joka kattaisi myös laitokset, jotka ovat aktiivisia jälkimarkkinoilla.

(5)  Vakavaraisuutta turvaava varautumisjärjestely ei kuitenkaan saisi estää toimivaltaisia viranomaisia hoitamasta valvontatehtäviään direktiivin 2013/36/EU mukaisesti. Jos toimivaltaiset viranomaiset tapauskohtaisesti toteavat, että tietyn laitoksen järjestämättömiä vastuita ei ole katettu riittävällä tavalla, vaikka järjestämättömiin vastuisiin sovelletaan tässä asetuksessa vahvistettua vakavaraisuutta turvaavaa varautumisjärjestelyä, ne voivat käyttää direktiivin 2013/36/EU mukaisia valvontavaltuuksia, myös mainitun direktiivin 104 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua valvontavaltuutta. Toimivaltaisten viranomaisten on näin ollen mahdollista ylittää tapauskohtaisesti tämän asetuksen vaatimukset sen varmistamiseksi, että järjestämättömät vastuut katetaan riittävällä tavalla.

(6)  Vakavaraisuutta turvaavan varautumisjärjestelyn soveltamista varten asetukseen (EU) N:o 575/2013 on aiheellista sisällyttää selkeät ehdot järjestämättömien vastuiden luokittelua varten. Koska komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 680/2014 säädetään jo edellytyksistä, joita sovelletaan järjestämättömiin vastuisiin vakavaraisuusvalvontaan liittyvän raportoinnin yhteydessä, on aiheellista, että järjestämättömien vastuiden luokittelu perustuu kyseiseen voimassa olevaan kehykseen. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 680/2014 viitataan maksukyvyttömyystilassa oleviin vastuisiin, sellaisina kuin ne määritellään laskettaessa luottoriskiä ja arvoltaan alentuneita vastuita koskevia omien varojen vaatimuksia sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti. Koska joustotoimenpiteet voivat vaikuttaa siihen, luokitellaanko vastuu järjestämättömäksi, luokitteluperusteita täydennetään joustotoimenpiteiden vaikutuksia koskevilla selkeillä kriteereillä. Joustotoimenpiteillä olisi pyrittävä palauttamaan luotonottaja kestävälle takaisinmaksutasolle, ja niiden olisi oltava EU:n kuluttajansuojaa koskevien vaatimusten mukaisia, mutta niillä voi olla erilaisia perusteluja ja seurauksia. Sen vuoksi on aiheellista säätää siitä, että järjestämättömälle vastuulle myönnetyn joustotoimenpiteen ei pitäisi lopettaa vastuun luokittelua järjestämättömäksi, paitsi jos tietyt tiukat lopettamisperusteet täyttyvät.

(7)  Mitä kauemmin vastuu on ollut järjestämätön, sitä epätodennäköisempää sen arvon takaisinperiminen on. Tämän vuoksi varauksilla, muilla arvonoikaisuilla tai vähennyksillä katettavan vastuun osan olisi kasvettava ajan mittaan ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti. Laitoksen ostamiin järjestämättömiin vastuisiin olisi näin ollen sovellettava aikataulua, joka alkaa kulua päivästä, jona järjestämätön vastuu on alun perin luokiteltu järjestämättömäksi, eikä sen ostopäivästä. Tätä varten myyjän olisi annettava ostajalle tiedot siitä, milloin vastuu on luokiteltu järjestämättömäksi.

(7 a)  Osittaiset poistot olisi otettava huomioon laskettaessa erityisiä luottoriskioikaisuja. On käytettävä alkuperäistä, osittaisen poiston suorittamista edeltänyttä vastuuarvoa, jotta voidaan välttää poiston laskeminen kahteen kertaan. Osittaisten poistojen sisällyttämisen luetteloon eristä, joita voidaan käyttää varautumisjärjestelyn vaatimusten täyttämiseksi, olisi kannustettava laitoksia tunnustamaan luottotappiot hyvissä ajoin. Sellaisten järjestämättömien vastuiden tapauksessa, jotka laitos on ostanut velallisen velan määrää alemmalla hinnalla, ostajan olisi kohdeltava ostohinnan ja velallisen velan määrän välistä erotusta samalla tavalla kuin osittaista poistoa vakavaraisuutta turvaavan varautumisjärjestelyn soveltamiseksi.

(8)  Vakuudellisten järjestämättömien vastuiden odotetaan yleensä johtavan pienempiin tappioihin kuin vakuudettomat, koska järjestämättömän vastuun vakuudeksi annettu luottosuoja antaa laitokselle oikeuden esittää omaisuuserään tai kolmanteen osapuoleen kohdistuvia yksilöityjä vaatimuksia sen lisäksi, että laitos esittää yleisen vaatimuksen maksun laiminlyönyttä velallista vastaan. Jos järjestämätön vastuu on vakuudeton, käytettävissä olisi ainoastaan yleinen vaatimus maksun laiminlyönyttä velallista vastaan. Vakuudettomien järjestämättömien vastuiden suuremman odotetun tappion vuoksi niihin olisi sovellettava tiukempaa aikataulua. ▌

(8 a)   Jos vastuusta vain osa on katettu hyväksyttävällä luottosuojalla, katettua osaa olisi pidettävä vakuudellisena ja hyväksyttävällä luottosuojalla kattamatonta osaa vakuudettomana. Sen määrittämiseksi, mitkä järjestämättömien vastuiden osat on käsiteltävä vakuudellisina tai vakuudettomina, olisi sovellettava luottosuojaa koskevia hyväksyttävyyskriteerejä ja pääomavaatimusten laskennassa käytettyjen kiinnitysluottojen täysimääräistä vakuudellisuutta asiaankuuluvan lähestymistavan mukaisesti, mukaan lukien sovellettavat arvonoikaisut.

(9)  Olisi sovellettava yhdenmukaista aikataulua riippumatta siitä, onko vastuu järjestämätön sen vuoksi, että velallisen maksu on ollut erääntyneenä yli 90 päivää, vai johtuen muista laukaisevista tekijöistä. Vakavaraisuutta turvaavaa varautumisjärjestelyä olisi sovellettava vastuukohtaisella tasolla. Lisäksi vakuudettomiin järjestämättömiin vastuisiin olisi sovellettava kolmen vuoden aikataulua. Jotta laitokset ja jäsenvaltiot voivat parantaa uudelleenjärjestely- tai perintämenettelyä ja hyväksyä, että järjestämättömillä vastuilla, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, ja asuntolainoilla, joiden takaajana on asetuksessa (EU) N:o 575/2013 määritelty hyväksyttävä luottosuojan tarjoaja, on arvoa pidempään sen jälkeen, kun laina on muuttunut järjestämättömäksi, on aiheellista soveltaa yhdeksän vuoden aikataulua. Muihin vakuudellisiin järjestämättömiin vastuisiin olisi sovellettava seitsemän vuoden aikataulua, kunnes täysi kattavuus on saavutettu.

(10 a)  Joustotoimenpiteet olisi voitava ottaa huomioon sovellettaessa asiaankuuluvaa kattamiskerrointa. Vastuu olisi siis edelleen luokiteltava järjestämättömäksi mutta kattamisvaatimuksen olisi pysyttävä vakaana yhden lisävuoden ajan. Näin ollen sitä kerrointa, jota sovellettaisiin sinä vuonna, jona joustotoimenpide on myönnetty, olisi sovellettava yhden vuoden sijaan kaksi vuotta. Jos vastuu on tällaisen lisävuoden jälkeen edelleen järjestämätön, sovellettava kerroin olisi määriteltävä ikään kuin joustotoimenpidettä ei olisi myönnetty, ja olisi otettava huomioon päivä, jolloin vastuu alun perin luokiteltiin järjestämättömäksi. Koska joustotoimenpiteiden myöntämisen ei pitäisi johtaa sääntelyyn liittyvään keinotteluun, tämä mahdollisuus pitäisi sallia ainoastaan ensimmäisen joustotoimenpiteen yhteydessä, joka on myönnetty sen jälkeen kun vastuu on luokiteltu järjestämättömäksi. Lisäksi se yhden vuoden jakso, jolloin kattamiskerroin on muuttumaton, ei saisi johtaa varausaikataulun jatkamiseen. Näin ollen joustotoimenpide, joka on myönnetty kolmantena vuonna vakuudettoman vastuun järjestämättömäksi vastuuksi luokittelun jälkeen tai seitsemäntenä vuonna vakuudellisen vastuun järjestämättömäksi vastuuksi luokittelun jälkeen, ei saisi viivästyttää järjestämättömän vastuun täyttä kattamista.

(11)  Sen varmistamiseksi, että laitosten järjestämättömien vastuiden luottosuojan arvostamisessa noudatetaan varovaista lähestymistapaa, Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) tulisi harkita, tarvitaanko yhteisiä menetelmiä ja tarvittaessa kehittää sellaiset erityisesti takaisinperittävyyteen ja täytäntöönpanokelpoisuuteen liittyvien oletusten osalta, ja mahdollisesti myös luottosuojan uudelleenarvostuksen ajoitusta koskevien vähimmäisvaatimusten osalta.

(12)  Jotta voidaan edistää sujuvaa siirtymistä kohti tätä uutta vakavaraisuutta turvaavaa varautumisjärjestelyä, uusia sääntöjä ei pitäisi soveltaa ennen ... päivää ...kuuta ...[tämän asetuksen voimaantulopäivä] alullepantuihin vastuisiin.

(13)  Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 575/2013 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttaminen

1)  Lisätään 36 artiklan 1 kohtaan m alakohta seuraavasti:

”m) järjestämättömien vastuiden kattamisvaatimuksesta puuttuva määrä.”

2)  Lisätään 47 a, 47 b ja 47 c artikla seuraavasti:

”47 a artikla

Järjestämättömät vastuut

1.  Sovellettaessa 36 artiklan 1 kohdan m alakohtaa ’vastuisiin’ kuuluvat kaikki seuraavat erät, jos ne eivät sisälly laitoksen kaupankäyntivarastoon:

a)  velkainstrumentit, mukaan lukien vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, lainat, ennakkomaksut▌ ja ▌vaadittaessa maksettavat talletukset;

b)  annetut luottositoumukset tai rahoitusvakuudet tai muut annetut sitoumukset riippumatta siitä, ovatko ne peruutettavissa tai peruuttamattomia, lukuun ottamatta käyttämättömiä luottojärjestelyjä, jotka voidaan peruuttaa milloin tahansa ehdoitta ja ilman irtisanomisaikaa tai jotka peruuntuvat automaattisesti lainaajan luottokelpoisuuden heikkenemisen vuoksi.

2.  Sovellettaessa 36 artiklan 1 kohdan m alakohtaa velkainstrumentin vastuuarvo on sen kirjanpitoarvo, joka on laskettu ottamatta huomioon erityisiä luottoriskioikaisuja, 34 ja 105 artiklan mukaisia muita arvonoikaisuja, 36 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisesti vähennettyjä määriä, muita vastuuseen liittyviä omista varoista tehtyjä vähennyksiä tai osittaisia poistoja, jotka laitos on tehnyt sen jälkeen kun vastuu on edellisen kerran luokiteltu järjestämättömäksi.

Sellaisen velkainstrumentin vastuuarvon, joka on ostettu velallisen velan määrää alemmalla hinnalla, pitäisi sisältää ostohinnan ja velallisen velan määrän välinen ero.

Sovellettaessa 36 artiklan 1 kohdan m alakohtaa annetun luottositoumuksen, annetun rahoitusvakuuden tai minkä tahansa muun 1 kohdan b alakohdan nojalla annetun sitoumuksen vastuuarvo on sen nimellisarvo, joka vastaa laitokseen kohdistuvan luottoriskin enimmäismäärää ottamatta huomioon vastikkeellista tai takauksen luonteista luottosuojaa. Erityisesti

a)  annettujen rahoitusvakuuksien nimellisarvo on enimmäismäärä, jonka yhteisö voisi joutua maksamaan, jos takauksen perusteella vaaditaan maksua;

b)  luottositoumusten nimellisarvo on nostamatta oleva osuus, jonka laitos on sitoutunut lainaamaan.

Toisessa alakohdassa tarkoitettua nimellisarvoa laskettaessa ei oteta huomioon erityisiä luottoriskioikaisuja, 34 ja 105 artiklan mukaisia muita arvonoikaisuja, 36 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisesti vähennettyjä määriä eikä muita vastuuseen liittyviä omista varoista tehtyjä vähennyksiä.

3.  Sovellettaessa 36 artiklan 1 kohdan m alakohtaa seuraavat vastuut luokitellaan järjestämättömiksi:

a)  vastuu, jossa katsotaan olevan kyse 178 artiklan mukaisesta maksukyvyttömyydestä;

b)  vastuu, jonka arvon katsotaan alentuneen sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti;

c)  vastuu, joka on koeajalla 7 kohdan mukaisesti, kun sille on myönnetty täydentäviä joustotoimenpiteitä tai kun vastuu on ollut erääntyneenä yli 30 päivää;

d)  sellaisen sitoumuksen muodossa oleva vastuu, jonka nostamisen tai käyttämisen muulla tavalla yhteydessä saamisia ei todennäköisesti makseta kokonaisuudessaan takaisin ilman vakuuksien realisointia;

e)  rahoitusvakuuden muodossa oleva vastuu, jossa vakuuden saanut osapuoli todennäköisesti vaatii sen perusteella maksuja, mukaan lukien tapaukset, joissa vakuudella katettu vastuu täyttää kriteerit, joiden perusteella se katsotaan järjestämättömäksi.

Jos a alakohtaa sovellettaessa laitoksella on velalliselta olevia taseeseen kirjattuja vastuita, jotka ovat olleet erääntyneinä yli 90 päivää ja jotka muodostavat yli 20 prosenttia kaikista kyseiseltä velalliselta olevista taseeseen kirjatuista vastuista, kaikki kyseiseltä velalliselta olevat taseeseen kirjatut ja taseen ulkopuoliset vastuut katsotaan järjestämättömiksi.

4.  Vastuita, joihin ei ole sovellettu joustotoimenpidettä, ei enää saa luokitella järjestämättömiksi 36 artiklan 1 kohdan m alakohtaa sovellettaessa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  vastuu täyttää kriteerit, joiden nojalla laitos lopettaa sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisen vastuun luokittelun arvoltaan alentuneeksi ja 178 artiklan mukaisen vastuun luokittelun maksukyvyttömyystilassa olevaksi;

b)  velallisen tilanne on parantunut siinä määrin, että laitos pitää todennäköisenä, että takaisinmaksu tapahtuu kokonaisuudessaan ja ajallaan;

c)  velallisella ei ole maksuja, jotka olisivat olleet erääntyneinä yli 90 päivää.

5.  Järjestämättömän vastuun luokittelu myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti ei lopeta sen luokittelua järjestämättömäksi vastuuksi 36 artiklan 1 kohdan m alakohtaa sovellettaessa.

6.  Järjestämättömiä vastuita, joihin sovelletaan joustotoimenpiteitä, ei enää saa luokitella järjestämättömiksi 36 artiklan 1 kohdan m alakohtaa sovellettaessa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  vastuut eivät enää ole tilanteessa, joka johtaisi niiden luokitteluun järjestämättömiksi 3 kohdan mukaisesti;

b)  vähintään yksi vuosi on kulunut joustotoimenpiteiden myöntämisajankohdasta tai ajankohdasta, jona vastuut luokiteltiin järjestämättömiksi, sen mukaan, kumpi näistä on myöhempi;

c)  joustotoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ei ole erääntyneitä määriä ja laitos katsoo velallisen taloudellisesta tilanteesta tehdyn analyysin perusteella, että takaisinmaksu todennäköisesti tapahtuu kokonaisuudessaan ja ajallaan.

Tämän kohdan c alakohtaa sovellettaessa kokonaisuudessaan ja ajallaan tapahtuvaa takaisinmaksua voidaan pitää todennäköisenä, jos velallinen on suorittanut säännöllisesti ja oikea-aikaisesti maksuja, joiden määrä on jompikumpi seuraavista:

i)  määrä, joka oli erääntynyt ennen kuin joustotoimenpide myönnettiin, jos määriä oli erääntyneinä;

ii)  määrä, joka on kirjattu pois taseesta myönnettyjen joustotoimenpiteiden yhteydessä, jos määriä ei ollut erääntyneinä.

7.  Kun järjestämätöntä vastuuta ei enää luokitella järjestämättömäksi 6 kohdan mukaisesti, se on koeajalla siihen asti, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  vähintään kaksi vuotta on kulunut päivästä, jona laiminlyöty vastuu luokiteltiin uudelleen järjestetyksi;

b)  säännöllisiä ja oikea-aikaisia maksuja on suoritettu ajanjaksolla, joka kattaa vähintään puolet siitä ajasta, joka on määritetty vastuun koeajaksi, ja tämän myötä on maksettu huomattava kokonaismäärä pääomasta tai korosta;

c)  yksikään velallisesta laitokselle aiheutuva vastuu ei ole ollut erääntyneenä yli 30:a päivää.

47 b artikla

Joustotoimenpiteet

1.  Sovellettaessa 47 a artiklaa ’joustotoimenpiteellä’ tarkoitetaan myös laitoksen velalliselle myöntämää helpotusta, kun tällä on tai todennäköisesti on vaikeuksia suoriutua taloudellisista sitoumuksistaan. Helpotus voi aiheuttaa luotonantajalle tappion, ja se tarkoittaa jompaakumpaa seuraavista toimista:

a)  velkasitoumuksen ehtojen muuttaminen, kun tällaista muutosta ei olisi myönnetty, jos velallisella ei olisi ollut vaikeuksia täyttää taloudellisia sitoumuksiaan;

b)  koko velkasitoumuksen tai sen osan jälleenrahoitus, kun tällaista jälleenrahoitusta ei olisi myönnetty, jos velallisella ei olisi ollut vaikeuksia täyttää taloudellisia sitoumuksiaan.

2.  Sovellettaessa 1 kohtaa ainakin seuraavia tilanteita pidetään joustotoimenpiteinä:

a)  uudet sopimusehdot, jotka ovat velalliselle edullisempia kuin edellisen sopimuksen ehdot, jos velallisella on tai todennäköisesti on vaikeuksia täyttää taloudellisia sitoumuksiaan;

b)  uudet sopimusehdot, jotka ovat velalliselle edullisempia kuin sopimusehdot, jotka sama laitos tarjoaa velallisille, joilla on kyseisenä ajankohtana vastaava riskiprofiili, jos velallisella on tai todennäköisesti on vaikeuksia täyttää taloudellisia sitoumuksiaan;

c)  vastuu, johon sovellettiin alkuperäisiä sopimusehtoja, oli luokiteltu järjestämättömäksi ennen sopimusehtojen muuttamista, tai se olisi luokiteltu järjestämättömäksi, jos sopimusehtoja ei olisi muutettu;

d)  toimenpide johtaa velkasitoumuksen peruuttamiseen kokonaan tai osittain;

e)  laitos hyväksyy sellaisten lausekkeiden käytön, joilla velallinen voi muuttaa sopimusehtoja, ja vastuu oli luokiteltu järjestämättömäksi ennen kyseisten lausekkeiden käyttöä, tai se olisi luokiteltu järjestämättömäksi, jos kyseisiä lausekkeita ei olisi käytetty;

f)  velallinen on samaan tai lähes samaan aikaan kun laina myönnettiin suorittanut pääoma- tai korkomaksuja, jotka liittyvät saman laitoksen kanssa tehtyyn toiseen velkasitoumukseen, joka oli luokiteltu järjestämättömäksi vastuuksi tai joka olisi luokiteltu järjestämättömäksi vastuuksi, jos kyseisiä maksuja ei olisi suoritettu;

g)  sopimusehtojen muutokseen liittyy takaisinmaksuja, jotka toteutetaan ottamalla vakuus haltuun, jos muutoksessa on kyse helpotuksesta.

3.  sovellettaessa 1 kohtaa seuraavat seikat osoittavat, että joustotoimenpiteitä on saatettu hyväksyä:

a)  alkuperäinen sopimus on ollut erääntyneenä yli 30 päivää vähintään kerran sen muuttamista edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, tai se olisi ollut erääntyneenä yli 30 päivää, jos sitä ei olisi muutettu;

b)  velallinen on samaan tai lähes samaan aikaan kun luottosopimus tehtiin suorittanut pääoma- tai korkomaksuja, jotka liittyvät saman laitoksen kanssa tehtyyn toiseen velkasitoumukseen, joka oli ollut erääntyneenä yli 30 päivää vähintään kerran uuden lainan myöntämistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana;

c)  laitos hyväksyy sellaisten lausekkeiden käytön, joilla velallinen voi muuttaa sopimusehtoja, ja vastuu on ollut erääntyneenä yli 30 päivää, tai se olisi ollut erääntyneenä yli 30 päivää, jos kyseisiä lausekkeita ei olisi käytetty.

4.  Tätä artiklaa sovellettaessa velallisen vaikeuksia täyttää taloudellisia sitoumuksiaan on arvioitava velallisen tasolla siten, että huomioon otetaan kaikki velallisen ryhmään kuuluvat oikeushenkilöt tilinpäätössäännöstön mukaisen konsolidoinnin laajuudessa sekä luonnolliset henkilöt, joiden määräysvallassa kyseinen ryhmä on.

47 c artikla

Järjestämättömien vastuiden kattamiseksi tehtävät vähennykset

1.  Sovellettaessa 36 artiklan 1 kohdan m alakohtaa laitosten on määritettävä erikseen kunkin järjestämättömän vastuun kattamisvaatimuksesta puuttuva määrä, joka vähennetään ydinpääoman (CET1) eristä vähentämällä b alakohdassa vahvistettu määrä a alakohdassa vahvistetusta määrästä, kun a alakohdassa tarkoitettu määrä on suurempi kuin b alakohdassa tarkoitettu määrä:

a)  seuraavien summa:

i)  kunkin järjestämättömän vastuun mahdollinen vakuudeton osa kerrottuna 2 kohdassa tarkoitetulla sovellettavalla kertoimella;

ii)  kunkin järjestämättömän vastuun mahdollinen vakuudellinen osa kerrottuna 3 kohdassa tarkoitetulla sovellettavalla kertoimella;

b)  seuraavien erien summa, jos ne liittyvät samaan järjestämättömään vastuuseen:

i)  erityiset luottoriskioikaisut;

ii)  34 ja 105 artiklan mukaiset muut arvonoikaisut;

iii)  muut omista varoista tehdyt vähennykset;

iv)  niiden laitosten osalta, jotka laskevat riskipainotetut vastuuerät käyttämällä sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä), järjestämättömiin vastuisiin liittyvien 36 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti vähennettyjen määrien absoluuttinen arvo, kun kullekin järjestämättömälle vastuulle määritetään absoluuttinen arvo kertomalla 36 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti vähennetyt määrät kyseisen vastuun odotetun tappion osuudella tapauksen mukaan maksukykyisten tai maksukyvyttömyystilassa olevien vastuiden odotettujen tappioiden kokonaismäärästä;

iv a)  jos järjestämätön vastuu ostetaan hinnalla, joka on alempi kuin velallisen velan määrä, ostohinnan ja velallisen velan määrän välinen ero;

iv b)  poistot, jotka laitos on suorittanut sen jälkeen kun vastuu oli luokiteltu järjestämättömäksi.

Järjestämättömän vastuun vakuudellinen osa on se osa vastuusta, jonka katsotaan kolmannen osan II osaston mukaisten omia varoja koskevien vaatimusten laskentaa varten olevan katettu vastikkeellisella luottosuojalla tai takauksen luonteisella luottosuojalla taikka täysin ja kaikilta osin kiinnitysluotolla.

Järjestämättömän vastuun vakuudeton osa on vastuun 47 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvon ja vastuun vakuudellisen osan arvon mahdollinen erotus.

2.  Sovellettaessa 1 kohdan a alakohdan i alakohtaa käytetään seuraavia kertoimia:

c)  järjestämättömän vastuun vakuudettomaan osaan sovelletaan kerrointa 1 ensimmäisestä päivästä sen jälkeen kun vastuun luokittelusta järjestämättömäksi on kulunut kolme vuotta▌;

3.  Sovellettaessa 1 kohdan a alakohdan ii alakohtaa käytetään seuraavia kertoimia:

e)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on kolmannen osan II osaston mukaisesti kiinteistö tai joka on asuntolaina, jonka takaajana on 201 artiklassa tarkoitettu hyväksyttävä luottosuojan tarjoaja, sovelletaan kerrointa 0,20 vastuun luokittelusta järjestämättömäksi kuluneen neljännen vuoden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään;

f)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on irtainta omaisuutta tai muita tässä asetuksessa sallittuja vakuuksia, sovelletaan kerrointa 0,23 vastuun luokittelusta järjestämättömäksi kuluneen neljännen vuoden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään;

g)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on kolmannen osan II osaston mukaisesti kiinteistö tai joka on asuntolaina, jonka takaajana on 201 artiklassa tarkoitettu hyväksyttävä luottosuojan tarjoaja, sovelletaan kerrointa 0,30 vastuun luokittelusta järjestämättömäksi kuluneen viidennen vuoden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään;

h)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on irtainta omaisuutta tai muita tässä asetuksessa sallittuja vakuuksia, sovelletaan kerrointa 0,35 vastuun luokittelusta järjestämättömäksi kuluneen viidennen vuoden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään;

i)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on kolmannen osan II osaston mukaisesti kiinteistö tai joka on asuntolaina, jonka takaajana on 201 artiklassa tarkoitettu hyväksyttävä luottosuojan tarjoaja, sovelletaan kerrointa 0,40 vastuun luokittelusta järjestämättömäksi kuluneen kuudennen vuoden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään;

j)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on irtainta omaisuutta tai muita tässä asetuksessa sallittuja vakuuksia, sovelletaan kerrointa 0,50 vastuun luokittelusta järjestämättömäksi kuluneen kuudennen vuoden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään;

k)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on kolmannen osan II osaston mukaisesti kiinteistö tai joka on asuntolaina, jonka takaajana on 201 artiklassa tarkoitettu hyväksyttävä luottosuojan tarjoaja, sovelletaan kerrointa 0,55 ▌vastuun luokittelusta järjestämättömäksi kuluneen seitsemännen vuoden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään;

l)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on irtainta omaisuutta tai muita tässä asetuksessa sallittuja vakuuksia, sovelletaan kerrointa 0,80 vastuun luokittelusta järjestämättömäksi kuluneen seitsemännen vuoden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään;

m)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on kolmannen osan II osaston mukaisesti kiinteistö tai joka on asuntolaina, jonka takaajana on 201 artiklassa tarkoitettu hyväksyttävä luottosuojan tarjoaja, sovelletaan kerrointa 0,75 ▌vastuun luokittelusta järjestämättömäksi kuluneen kahdeksannen vuoden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään;

n)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on irtainta omaisuutta tai muita tässä asetuksessa sallittuja vakuuksia, sovelletaan kerrointa 1 ensimmäisestä päivästä sen jälkeen kun vastuun luokittelusta järjestämättömäksi on kulunut ▌seitsemän vuotta.

o)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on kolmannen osan II osaston mukaisesti kiinteistö tai joka on asuntolaina, jonka takaajana on 201 artiklassa tarkoitettu hyväksyttävä luottosuojan tarjoaja, sovelletaan kerrointa 0,80 vastuun luokittelusta järjestämättömäksi kuluneen yhdeksännen vuoden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään;

p)  järjestämättömän vastuun ▌osaan, jonka vakuutena on kolmannen osan II osaston mukaisesti kiinteistö tai joka on asuntolaina, jonka takaajana on 201 artiklassa tarkoitettu hyväksyttävä luottosuojan tarjoaja, sovelletaan kerrointa 1 ensimmäisestä päivästä sen jälkeen kun vastuun luokittelusta järjestämättömäksi on kulunut yhdeksän vuotta▌;

3 a.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, seuraavia kertoimia sovelletaan siihen osaan järjestämätöntä vastuuta, joka on virallisen vientiluottolaitoksen takaama tai vakuuttama:

a)  järjestämättömän vastuun vakuudelliseen osaan sovelletaan kerrointa 0, kun vastuun luokittelusta järjestämättömäksi on kulunut vähintään yksi vuosi ja enintään seitsemän vuotta ja

b)  järjestämättömän vastuun vakuudelliseen osaan sovelletaan kerrointa 1 ensimmäisestä päivästä sen jälkeen kun vastuun luokittelusta järjestämättömäksi on kulunut seitsemän vuotta.

5.  EPV arvioi käytänteet, joita sovelletaan vakuudellisten järjestämättömien vastuiden arvostuksessa, ja se voi laatia ohjeita, joissa vahvistetaan yhteiset menettelyt, mukaan lukien mahdolliset vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan uudelleenarvostuksen ajoitukseen ja tapauskohtaisiin menetelmiin sekä vastikkeellisen ja takauksen luonteisen luottosuojan hyväksyttävien muotojen varovaiseen arvostamiseen, erityisesti siltä osin kuin on kyse niiden takaisinperittävyyteen ja täytäntöönpanokelpoisuuteen liittyvistä oletuksista. Nämä ohjeet voivat sisältää myös yhteiset menettelyt 1 kohdassa tarkoitetun järjestämättömän vastuun vakuudellisen osan määrittämiseksi.

Kyseiset ohjeet on annettava asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti.

5 a.  Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, jos vastuulle on myönnetty 47 b artiklassa tarkoitettu joustotoimenpide,

a)  kun vastuun luokittelusta järjestämättömäksi on kulunut vähintään yksi vuosi ja enintään kaksi vuotta, joustotoimenpiteen myöntämishetkellä 2 kohdan mukaisesti sovellettavaa kerrointa sovelletaan yhden lisävuoden ajan;

b)  kun vastuun luokittelusta järjestämättömäksi on kulunut vähintään kaksi vuotta ja enintään kuusi vuotta, joustotoimenpiteen myöntämishetkellä 3 kohdan mukaisesti sovellettavaa kerrointa sovelletaan yhden lisävuoden ajan.

Tätä säännöstä voidaan soveltaa ainoastaan ensimmäiseen järjestämättömälle vastuulle myönnettyyn joustotoimenpiteeseen.”

3.  Korvataan 111 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Omaisuuserän vastuuarvo on sen kirjanpitoarvo, joka jää jäljelle omaisuuserään liittyvien erityisten luottoriskioikaisujen, 34 ja 105 artiklan mukaisten muiden arvonoikaisujen, 36 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisten vähennysten ja muiden omien varojen vähennysten soveltamisen jälkeen. Liitteessä I olevassa luettelossa mainitun taseen ulkopuolisen erän vastuuarvo on seuraava prosenttiosuus nimellisarvosta, kun erityiset luottoriskioikaisut ja 36 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaiset määrät on vähennetty:”.

4.  Korvataan 127 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Sellaisen erän vakuudettomaan osaan, jonka osalta velallinen on joutunut 178 artiklan mukaisesti maksukyvyttömyyteen, tai vähittäisvastuiden tapauksessa sellaisen luottojärjestelyn vakuudettomaan osaan, jonka osalta on tapahtunut 178 artiklan mukaisesti maksukyvyttömyys, on sovellettava seuraavia riskipainoja:

a)  150 prosenttia, jos erityisten luottoriskioikaisujen ja 36 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisesti vähennettyjen määrien yhteenlaskettu osuus vastuuarvon vakuudettomasta osasta on vähemmän kuin 20 prosenttia, jos kyseisiä erityisiä luottoriskioikaisuja ei tehtäisi;

b)  100 prosenttia, jos erityisten luottoriskioikaisujen ja 36 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisesti vähennettyjen määrien yhteenlaskettu osuus vastuuarvon vakuudettomasta osasta on vähintään kuin 20 prosenttia, jos kyseisiä erityisiä luottoriskioikaisuja ei tehtäisi.”

5.  Korvataan 159 artikla seuraavasti:

”159 artikla

Odotettujen tappioiden yhteismäärän käsittely

Laitosten on vähennettävä 158 artiklan 5, 6 ja 10 kohdan mukaisesti laskettu odotettujen tappioiden yhteismäärä näihin vastuisiin liittyvistä yleisistä ja erityisistä luottoriskioikaisuista ja 34 ja 110 artiklan mukaisista muista arvonoikaisuista sekä muista näihin vastuisiin liittyvistä omien varojen vähennyksistä, lukuun ottamatta 36 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisesti tehtyjä vähennyksiä. Tase-eriin sisältyviin, maksukyvyttömyystilassa ostettuihin vastuisiin liittyviä 166 artiklan 1 kohdan mukaisia alennuksia on käsiteltävä samalla tavalla kuin erityisiä luottoriskioikaisuja. Maksukyvyttömiin vastuisiin liittyviä erityisiä luottoriskioikaisuja ei saa käyttää kattamaan muista vastuista aiheutuvaa odotettujen tappioiden yhteismäärää. Kyseiseen laskelmaan ei saa sisällyttää arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvää odotettujen tappioiden yhteismäärää eikä kyseisiin vastuisiin kohdistuvia yleisiä tai erityisiä luottoriskioikaisuja.”

6.  Korvataan 178 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) vastapuolen olennaisen luottovelvoitteen hoitoon liittyvä maksusuoritus laitokselle, emoyritykselle tai sen tytäryritykselle on ollut yli 90 päivää erääntyneenä. Toimivaltaiset viranomaiset voivat korvata 90 päivän ajanjakson 180 päivän ajanjaksolla asuinkiinteistövakuudellisten saamisten tai pk-yrityksiä koskevien liikekiinteistövakuudellisten saamisten tapauksessa vähittäisvastuuryhmässä sekä julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia koskevien saamisten tapauksessa. Kyseistä 180 päivän ajanjaksoa ei sovelleta 36 artiklan 1 kohdan m alakohtaa tai 127 artiklaa sovellettaessa.”

7.  Lisätään 469 a artikla seuraavasti:

”469 a artikla

Järjestämättömiä vastuita koskevat poikkeukset ydinpääoman (CET1) eristä tehtävistä vähennyksistä

Poiketen siitä, mitä 36 artiklan 1 kohdan m alakohdassa säädetään, laitokset eivät saa vähentää ydinpääoman (CET1) eristä järjestämättömien vastuiden kattamisvaatimuksesta puuttuvaa määrää, jos vastuu on syntynyt ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä].

Jos laitos muuttaa ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] syntyneen vastuun ehtoja siten, että velalliselta oleva laitoksen vastuu kasvaa, vastuun on katsottava syntyneen sinä päivänä, jona muutos tulee voimaan, eikä vastuuseen sovelleta enää ensimmäisessä alakohdassa säädettyä poikkeusta.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

(1)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)

EUVL C 367, 10.10.2018, s. 43.

(3)

* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(4)

  EUVL C […], […], s. […].

(5)

  EUVL C , , s. .

(6)

  COM(2017) 592 final, 11.10.2017.

(7)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(8)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1.


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimukset

Viiteasiakirjat

COM(2018)0134 – C8-0117/2018 – 2018/0060(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

13.3.2018

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

16.4.2018

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

16.4.2018

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

JURI

27.3.2018

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Esther de Lange

31.5.2018

Roberto Gualtieri

31.5.2018

 

 

Valiokuntakäsittely

3.9.2018

20.11.2018

 

 

Hyväksytty (pvä)

6.12.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

14

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Hugues Bayet, Pervenche Berès, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Giuseppe Ferrandino, Sven Giegold, Roberto Gualtieri, Gunnar Hökmark, Wolf Klinz, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Fulvio Martusciello, Marisa Matias, Gabriel Mato, Bernard Monot, Caroline Nagtegaal, Stanisław Ożóg, Anne Sander, Alfred Sant, Martin Schirdewan, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Miguel Viegas, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Simona Bonafè, Enrique Calvet Chambon, Herbert Dorfmann, Ashley Fox, Danuta Jazłowiecka, Thomas Mann, Luigi Morgano, Siegfried Mureşan, Lieve Wierinck

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Maria Heubuch, Agnes Jongerius, Jude Kirton-Darling, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jeroen Lenaers, Rupert Matthews, Siôn Simon, Adam Szejnfeld, Thomas Waitz

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

7.12.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

32

+

ALDE

Enrique Calvet Chambon, Wolf Klinz, Caroline Nagtegaal, Lieve Wierinck

PPE

Herbert Dorfmann, Markus Ferber, Gunnar Hökmark, Danuta Jazłowiecka, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Esther de Lange, Jeroen Lenaers, Thomas Mann, Fulvio Martusciello, Gabriel Mato, Siegfried Mureşan, Anne Sander, Adam Szejnfeld, Tom Vandenkendelaere

S&D

Hugues Bayet, Pervenche Berès, Simona Bonafè, Giuseppe Ferrandino, Roberto Gualtieri, Agnes Jongerius, Jude Kirton-Darling, Olle Ludvigsson, Luigi Morgano, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Siôn Simon, Paul Tang

14

-

ECR

Ashley Fox, Bernd Lucke, Rupert Matthews, Stanisław Ożóg

EFDD

Bernard Monot, Marco Valli

ENF

Marco Zanni

GUE/NGL

Marisa Matias, Martin Schirdewan, Miguel Viegas

VERTS/ALE

Sven Giegold, Maria Heubuch, Molly Scott Cato, Thomas Waitz

1

0

S&D

Jonás Fernández

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 5. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus