Menettely : 2018/0207(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0468/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0468/2018

Keskustelut :

PV 16/01/2019 - 31
CRE 16/01/2019 - 31

Äänestykset :

PV 17/01/2019 - 10.10
CRE 17/01/2019 - 10.10
Äänestysselitykset
PV 17/04/2019 - 8.15

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0040
P8_TA(2019)0407

MIETINTÖ     ***I
PDF 1877kWORD 263k
17.12.2018
PE 628.434v03-00 A8-0468/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

(COM(2018)0383 – C8–0234/2018 – 2018/0207(COD))

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Bodil Valero

Valmistelijat (*):

Sylvie Guillaume, kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Sirpa Pietikäinen, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

(COM(2018)0383 – C8–0234/2018 – 2018/0207(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0383),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 16 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan, 24 artiklan, 167 artiklan ja 168 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0234/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ... antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean ... antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan, budjettivaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0468/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja unioni ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä.

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Näistä oikeuksista ja arvoista ihmisarvo kaikkien perusihmisoikeuksien ensisijainen perusta, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa todetaan. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja unioni ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä.

Perustelu

On tärkeää painottaa ihmisarvon erityistä merkitystä, sillä se on sisällytetty EU:n perusoikeuskirjan ensimmäiseen artiklaan.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a)  Monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista 30 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti painotti niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaiken siihen liittyvän EU:n toimintapolitiikan perustana, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen kaikkeen EU:n toimintapolitiikkaan ja kaikkiin aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan. Parlamentti korosti myös, että syrjinnän poistaminen on elintärkeää, jos halutaan täyttää EU:n sitoumukset osallistavan unionin luomisesta, ja piti valitettavana, ettei sukupuolinäkökulmaa ole valtavirtaistettu eikä sukupuolten tasa-arvoa koskevia sitoumuksia täytetty EU:n toimissa, vaikka monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa niin esitetään.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 b)  Euroopan parlamentti ilmaisi aiheesta ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa tukensa kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden, nuorison, urheilun, demokratian, kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan alojen ohjelmille, jotka ovat selvästi osoittaneet unionin tason lisäarvonsa ja ovat pysyvästi edunsaajien suosiossa. Parlamentti korosti myös, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, ja suositti, että olisi perustettava sisäinen eurooppalainen demokratiarahasto, jota komissio hallinnoi ja jolla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnalle ja demokratian ja ihmisoikeuksien alalla toimiville kansalaisjärjestöille annettavaa tukea. Nykyisiä toimintapolitiikkoja olisi tuettava jatkuvasti, unionin lippulaivaohjelmien resursseja olisi lisättävä ja uusiin tehtäviin olisi myönnettävä vastaavasti lisärahoitusta.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/20149, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’.

(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen vaalittava aktiivisesti, suojeltava, edistettävä ja vahvistettava johdonmukaisesti unionin ja kunkin jäsenvaltion kaikessa politiikassa, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta, sillä näiden oikeuksien ja arvojen suojelun heikkeneminen missä tahansa jäsenvaltiossa voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin kaikkialla unionissa. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan toimintatila kaventuu jatkuvasti, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja oikeusvaltioperiaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/20149, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’, ja sitä mukautetaan eurooppalaisiin arvoihin kohdistuviin uusiin haasteisiin vastaamiseksi.

__________________

__________________

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).

9 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).

9 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa. Tähän sisältyy elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka kannustaa kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja edistää eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös, että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, tasa-arvon, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, avointa, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa rahoittamalla toimia, joilla edistetään elinvoimaista, pitkälle kehittynyttä, kestävää ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaa kansalaisyhteiskuntaa, mukaan lukien yhteisten arvojen edistäminen ja suojelu, ja joilla kannustetaan kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja joilla tuetaan rauhaa ja vaalitaan eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisten arvojen, historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa edellytetään, että toimielimet pitävät yllä avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a)  Komission olisi varmistettava säännöllinen ja avoin vuoropuhelu ohjelman avustuksensaajien ja muiden sidosryhmien kanssa perustamalla kansalaisvuoropuhelun ryhmä. Kansalaisvuoropuhelun ryhmän olisi edistettävä ohjelman kattamiin aloihin ja tavoitteisiin liittyvien kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä keskustelua politiikan kehityksestä. Kansalaisvuoropuhelun ryhmän olisi koostuttava organisaatioista, jotka ovat saaneet toiminta-avustuksen tai toimikohtaisen avustuksen ohjelmasta, ja muista organisaatioista ja sidosryhmistä, jotka ovat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita ohjelmasta tai toimivat tällä politiikanalalla, vaikka ne eivät välttämättä olisi saaneet tukea ohjelmasta.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua arvojen edistämiseen ja suojeluun liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Tässä olisi käytettävä perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdolliset yhteisvaikutukset, tukea tehokkaammin kohteena olevia toiminta-aloja ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja.

(4)  Ohjelmassa olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua perussopimuksissa vahvistettujen yhteisten arvojemme edistämiseen ja suojeluun liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Tässä olisi käytettävä perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia, joita olisi kehitettävä edelleen. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdolliset yhteisvaikutukset, tukea tehokkaammin kohteena olevia toiminta-aloja ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet ja osallistumismahdollisuudet soveltamalla räätälöityjä ja kohdennettuja toimintamalleja myös niin, että ohjelmalla edistetään kaikenlaista tasa-arvoa ja myös sukupuolten tasa-arvoa.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian täysimääräinen noudattaminen ja edistäminen ovat perusedellytys sille, että voidaan rakentaa kansalaisten luottamusta unioniin. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen unionissa on ennakkoedellytys perusoikeuksien suojelulle ja kaikkien perussopimuksissa määrättyjen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiselle. Tapa, jolla oikeusvaltioperiaatetta toteutetaan jäsenvaltioissa, on keskeisessä asemassa jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen sekä niiden oikeusjärjestelmiä kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi. Tämän vuoksi ohjelmalla olisi edistettävä ja varjeltava perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b)  Oikeusvaltioperiaate on vahvistettu SEU-sopimuksen 2 artiklassa yhdeksi unionin arvoksi, ja siihen kuuluvat laillisuusperiaate, joka merkitsee läpinäkyvää, vastuuvelvollista, demokraattista ja moniarvoista lainsäädäntöprosessia, oikeusvarmuus, toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kielto, riippumattomien tuomioistuinten takaama tehokas oikeussuoja, joka sisältää myös perusoikeuksien kunnioittamisen varmistamisen, sekä vallanjako ja yhdenvertaisuus lain edessä.

Perustelu

Esittelijä ehdottaa, että olisi selvitettävä paremmin ja korostettava niitä yhteisvaikutuksia, joita tällä ohjelmalla voisi olla komission asetusehdotuksen kanssa, joka koskee talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten sitoutumista yhteiskunnan toimintaan ja näin heidän osallistumistaan demokraattiseen toimintaan unionissa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.

(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, jotta edistettäisiin demokraattiseen toimintaan osallistumista ja parannettaisiin kansalaisten mahdollisuuksia käyttää unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja, ja olisi pyrittävä näiden tasapuoliseen maantieteelliseen jakautumiseen. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan paikallisen, alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen tason kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten aktiivista sitoutumista yhteiskunnan toimintaan unionissa ja muokataan unionin poliittista asialistaa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, sovintoa, sosiaalista osallisuutta ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää unioniin kuulumisen tunnetta ja yhteisen kansalaisuuden tunnetta sellaisen eurooppalaisen identiteetin pohjalta, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Lisääntyvä moninaisuus ja maailmanlaajuiset muuttosuuntaukset lisäävät kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun merkitystä yhteiskunnissamme. Kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua olisi tuettava ohjelmasta täysimääräisesti osana yhteiskunnallista sopusointua Euroopassa ja keskeisenä sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistävänä tekijänä. Uskontojen välinen vuoropuhelu voisi auttaa korostamaan uskonnon myönteistä vaikutusta sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, mutta uskonnollinen lukutaidottomuus saattaa luoda puitteet uskonnollisten tunteiden väärinkäytölle väestön keskuudessa. Ohjelmasta olisikin tuettava uskonnollista lukutaitoa edistäviä hankkeita ja aloitteita, joilla edistetään uskontojen välistä vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset saisivat tietoa yhteisestä historiasta yhteisen tulevaisuuden, moraalisen tarkoituksen ja jaettujen arvojen perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen merkitys sekä muistiperinnön ja eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomisen väliset yhteydet.

(6)  Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen ja luovaan tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset, erityisesti nuoret, saisivat tietoa yhteisestä historiastaan yhteisen tulevaisuuden perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, sosiaalisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen sekä suvaitsevaisuuden ja vuoropuhelun merkitys, jotta voitaisiin edistää yhteisiin arvoihin, solidaarisuuteen, moniarvoisuuteen ja rauhaan perustuvaa yhteistä perustaa, sekä muistiperinnön ja eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomisen väliset yhteydet.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi tuettava toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisää niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikuttaa unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.

(7)  Unionin kansalaiset eivät tunne riittävästi unionin kansalaisuudesta johtuvia oikeuksiaan, kuten oikeutta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa tai oikeutta saada konsuliviranomaisen suojelua toisen jäsenvaltion suurlähetystöstä. Kansalaisille olisi tiedotettava paremmin näistä oikeuksista, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi vahvistettava kaikilla tasoilla toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisää niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikuttaa unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Eurooppalaisesta omastatunnosta ja totalitarismista 2 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa sekä 9 ja 10 päivänä kesäkuuta 2011 kokoontuneen neuvoston päätelmissä totalitaaristen järjestelmien Euroopassa tekemien rikosten muistamisesta tähdennetään, että on tärkeää säilyttää elävinä menneisyyden muistot, sillä se on keino rakentaa yhteistä tulevaisuutta, ja painotetaan sitä, että unionilla on arvokas tehtävä näiden rikosten kollektiivisen muiston helpottamisessa, jakamisessa ja edistämisessä pyrittäessä edistämään moniarvoista ja demokraattista yhteistä eurooppalaista identiteettiä.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja tavoitteista. Naisten syrjintä ja eriarvoinen kohtelu loukkaa heidän perusoikeuksiaan ja estää heidän täysimittaisen poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisensa yhteiskunnan toimintaan. Rakenteellisten ja kulttuuristen esteiden esiintyminen vaikeuttaa todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen unionin kaikessa toiminnassa on unionin ydintoimintaa ja vauhdittaa talouskasvua, minkä vuoksi sitä olisi tuettava ohjelmasta.

(8)  Sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja tavoitteista. Tämän asetuksen 8 artiklassa unionille annetaan tehtäväksi poistaa eriarvoisuutta sekä edistää miesten ja naisten tasa-arvoa kaikissa toimissaan. Tästä huolimatta sukupuolten tasa-arvo edistyy Euroopassa hyvin hitaasti, mikä käy ilmi Euroopan tasa-arvoinstituutin julkaisemasta vuoden 2017 tasa-arvoindeksistä. Naisten ja tyttöjen kohtaama usein hiljainen ja piilevä moniperusteinen syrjintä ja eriarvoinen kohtelu sekä monenlainen naisiin kohdistuva väkivalta loukkaavat heidän perusoikeuksiaan ja estävät heidän täysimittaisen poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisensa yhteiskunnan toimintaan. Poliittisten, rakenteellisten ja kulttuuristen esteiden esiintyminen vaikeuttaa todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen unionin kaikessa toiminnassa tukemalla sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja syrjimättömyyttä koskevia tavoitteita, torjumalla aktiivisesti stereotypioita ja puuttumalla myös hiljaiseen syrjintään on unionin ydintoimintaa ja vauhdittaa talouskasvua, minkä vuoksi sitä olisi tuettava ohjelmasta.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Sukupuoleen perustuva väkivalta ja lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta loukkaavat vakavasti perusoikeuksia. Tällaista väkivaltaa esiintyy kaikkialla unionissa, kaikissa sosiaalisissa ja taloudellisissa ympäristöissä, ja sillä on vakavia seurauksia uhrien fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle sekä koko yhteiskunnalle. Lapset, nuoret ja naiset ovat erityisen alttiita väkivallalle, erityisesti lähipiirissään. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään lapsen oikeuksia ja suojellaan lapsia vahingoittamiselta ja väkivallalta, jotka vaarantavat heidän fyysisen ja mielenterveytensä ja loukkaavat heidän oikeuttaan kehitykseen, suojeluun ja ihmisarvoon. Kaikenlaisen väkivallan torjuminen, ehkäisevien toimien edistäminen ja uhrien suojelu ja tukeminen ovat unionin painopisteitä, joilla autetaan ihmisiä käyttämään perusoikeuksiaan ja edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa. Näitä painopisteitä olisi tuettava ohjelmasta.

(9)  Sukupuoleen perustuva väkivalta ja lapsiin, nuoriin, ikääntyneisiin, vammaisiin henkilöihin, pakolaisiin ja muuttajiin sekä erilaisten vähemmistöryhmien jäseniin, kuten etnisten vähemmistöryhmien jäseniin ja hlbtiq-ihmisiin, kohdistuva väkivalta loukkaavat vakavasti perusoikeuksia. Tällaista väkivaltaa esiintyy kaikkialla unionissa, kaikissa sosiaalisissa ja taloudellisissa ympäristöissä, ja sillä on vakavia seurauksia uhrien fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle sekä koko yhteiskunnalle. Sukupuoleen perustuva väkivalta edellyttää moniulotteista toimintamallia, joka kattaa oikeudelliset, koulutukseen, terveyteen (myös seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin) ja talouteen liittyvät sekä muut yhteiskunnalliset näkökohdat ja jossa esimerkiksi tuetaan naisten oikeuksia ajavia järjestöjä, tarjotaan neuvoja ja apua ja tuetaan hankkeita, joissa tavoitellaan parempaan sukupuolten tasa-arvoon perustuvaa yhteiskuntaa. Haitallisiin stereotypioihin ja normeihin on syytä puuttua aktiivisesti jo varhaisessa iässä, kuten myös kaikenlaiseen vihapuheeseen ja väkivaltaan verkossa. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään lapsen oikeuksia ja suojellaan lapsia vahingoittamiselta ja väkivallalta, jotka vaarantavat heidän fyysisen ja mielenterveytensä ja loukkaavat heidän oikeuttaan kehitykseen, suojeluun ja ihmisarvoon. Euroopan neuvoston yleissopimuksessa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) naisiin kohdistuvan väkivallan määritellään käsittävän ”kaikki sellaiset sukupuoleen perustuvat väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä”. Kaikenlaisen väkivallan torjuminen, ehkäisevien toimien edistäminen ja uhrien suojelu ja tukeminen ovat unionin painopisteitä, joilla autetaan ihmisiä käyttämään perusoikeuksiaan ja edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa. Näitä painopisteitä olisi tuettava ohjelmasta. Ennaltaehkäisy ja uhrien oikeuksien tuki olisi suunniteltava yhteistyössä kohderyhmän kanssa, ja samalla olisi varmistettava, että täytetään niiden henkilöiden erityistarpeet, jotka ovat monin tavoin haavoittuvassa asemassa.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a)  Paperittomat naiset ovat erityisen alttiita väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, eikä heille ole tarjolla tukea. On erittäin tärkeää ottaa käyttöön uhrikeskeinen toimintamalli ja tarjota riittäviä tukipalveluja kaikille naisille koko unionissa heidän kotipaikka-asemastaan riippumatta. Monialaisen työn mahdollistamiseksi turvapaikkaprosesseissa tarvitaan ehdottomasti sukupuolitietoista näkökulmaa, ja se voi osaltaan parantaa sukupuolten tasa-arvoa.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Kaikenlaisen väkivallan ehkäisy ja torjuminen ja uhrien suojelu edellyttävät voimakasta poliittista tahtoa ja koordinoituja toimia, joiden lähtökohtana ovat aiempien Daphne-ohjelmien, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja oikeusalan ohjelman menetelmät ja tulokset. Daphne-rahoitus, joka käynnistettiin vuonna 1997 ja jolla tuetaan väkivallan uhreja ja torjutaan naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa, on ollut todellinen menestys: sidosryhmät (viranomaiset, akateemiset laitokset ja kansalaisjärjestöt) ovat olleet siihen tyytyväisiä ja rahoitetut hankkeet ovat olleet vaikuttavia. Siitä on rahoitettu hankkeita, joilla lisätään asiaan liittyvää tietoa, tarjotaan tukipalveluja uhreille ja tuetaan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Siinä on puututtu kaikenlaiseen väkivaltaan, kuten perheväkivaltaan, seksuaaliseen väkivaltaan, ihmiskauppaan ja uusiin väkivallan muotoihin, kuten verkkokiusaamiseen. Sen vuoksi on tärkeää jatkaa kaikkia näitä toimia ja ottaa saadut tulokset ja kokemukset asianmukaisesti huomioon ohjelman toteuttamisessa.

(10)  Kaikenlaisen väkivallan ehkäisy ja torjuminen ja uhrien suojelu edellyttävät voimakasta poliittista tahtoa ja koordinoituja toimia, joiden lähtökohtana ovat aiempien Daphne-ohjelmien, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja oikeusalan ohjelman menetelmät ja tulokset. Daphne-rahoitus, joka käynnistettiin vuonna 1997 ja jolla tuetaan väkivallan uhreja ja torjutaan naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa, on ollut todellinen menestys: sidosryhmät (viranomaiset, akateemiset laitokset ja kansalaisjärjestöt) ovat olleet siihen tyytyväisiä ja rahoitetut hankkeet ovat olleet vaikuttavia. Siitä on rahoitettu hankkeita, joilla lisätään asiaan liittyvää tietoa, tarjotaan tukipalveluja uhreille ja tuetaan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Siinä on puututtu kaikenlaiseen väkivaltaan, kuten perheväkivaltaan, seksuaaliseen väkivaltaan, ihmiskauppaan, ahdisteluun ja vahingollisiin perinteisiin käytäntöihin, kuten naisten sukuelinten silpomiseen, ja uusiin väkivallan muotoihin, kuten verkkokiusaamiseen ja -häirintään. Sen vuoksi on tärkeää jatkaa kaikkia näitä toimia, varata Daphne-ohjelmalle omat määrärahat ja ottaa saadut tulokset ja kokemukset asianmukaisesti huomioon ohjelman toteuttamisessa.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Syrjintäkielto on yksi unionin perusperiaatteista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklassa määrätään toimenpiteistä sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto vahvistetaan myös perusoikeuskirjan 21 artiklassa. Eri syrjintämuotojen erityispiirteet olisi otettava huomioon, ja yhdestä tai useammasta syystä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi olisi suunniteltava asianmukaisia toimia. Ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla ehkäistään ja torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä, muslimivihaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikenlaisen väkivallan, vihan, erottelun ja leimaamisen ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä kiusaamisen, ahdistelun ja suvaitsemattoman kohtelun torjuntaan. Ohjelma olisi toteutettava tavalla, jolla vahvistetaan muita samoihin tavoitteisiin tähtääviä unionin toimia; tällaisia ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille vuoteen 2020 saakka”10 ja 9 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä11.

(11)  Syrjintäkielto on yksi unionin perusperiaatteista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklassa määrätään toimenpiteistä sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto vahvistetaan myös perusoikeuskirjan 21 artiklassa. Eri syrjintämuotojen, muun muassa suoran ja välillisen ja rakenteellisen syrjinnän, erityispiirteet olisi otettava huomioon, ja yhdestä tai useammasta syystä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi olisi suunniteltava asianmukaisia toimia. Ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla ehkäistään ja torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, afrofobiaa, antisemitismiä, romanivastaisuutta, muslimivihaa, homofobiaa ja muita vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin kohdistuvan suvaitsemattomuuden muotoja sekä verkossa että sen ulkopuolella ottaen huomioon naisiin kohdistuvan syrjinnän monet eri tasot. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikenlaisen väkivallan, vihan, erottelun ja leimaamisen ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä kiusaamisen, ahdistelun ja suvaitsemattoman kohtelun torjuntaan. Ohjelma olisi toteutettava tavalla, jolla vahvistetaan muita samoihin tavoitteisiin tähtääviä unionin toimia; tällaisia ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille vuoteen 2020 saakka”10 ja 9 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä11.

__________________

__________________

10 COM(2011) 173.

10 COM(2011) 173.

11 EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1.

11 EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Asenteisiin ja ympäristöön liittyvät esteet sekä esteettömyysongelmat vaikeuttavat vammaisten täysimittaista ja tehokasta osallistumista yhteiskunnan toimintaan tasapuolisin edellytyksin. Vammaisiin kohdistuu useita muitakin esteitä: heidän on vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada inklusiivista ja korkealaatuista opetusta, välttää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, hyödyntää kulttuurialoitteita ja mediaa tai käyttää poliittisia oikeuksiaan. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolia ja ovat näin sitoutuneet edistämään, suojelemaan ja takaamaan kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yleissopimuksen määräyksistä on tullut erottamaton osa unionin säännöstöä.

(12)  Asenteisiin ja ympäristöön liittyvät esteet sekä esteettömyysongelmat vaikeuttavat vammaisten täysimittaista ja tehokasta osallistumista yhteiskunnan toimintaan tasapuolisin edellytyksin. Vammaisiin, myös henkilöihin, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, kohdistuu useita muitakin esteitä: heidän on vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada inklusiivista ja korkealaatuista opetusta, välttää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, hyödyntää kulttuurialoitteita ja mediaa tai käyttää poliittisia oikeuksiaan. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolia ja ovat näin sitoutuneet edistämään, suojelemaan ja takaamaan kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano on pakollista, ja niistä on tullut erottamaton osa unionin säännöstöä. Ohjelmassa olisi siksi kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joilla lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden haasteista heidän osallistuessaan täysimääräisesti yhteiskunnan toimintaan ja käyttäessään tasavertaisesti kansalaisoikeuksiaan, ja siitä olisi rahoitettava näitä toimia.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Oikeus yksityis- ja perhe-elämän, kodin ja viestien kunnioittamiseen (oikeus yksityisyyteen) on perusoikeuskirjan 7 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suoja on perusoikeuskirjan 8 artiklaan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamista valvovat riippumattomat valvontaviranomaiset. Unionin lainsäädännössä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/67912 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/68013, annetaan säännöksiä sen varmistamiseksi, että henkilötietojen suojaa koskeva oikeus pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Näillä säädöksillä annetaan kansallisten tietosuojaviranomaisten tehtäväksi edistää henkilötietojen käsittelyä koskevien riskien, sääntöjen, takeiden ja oikeuksien tuntemusta ja ymmärtämistä kansalaisten parissa. Unionin pitäisi voida toteuttaa tiedotuskampanjoita, tehdä tutkimuksia ja toteuttaa muita asiaan liittyviä toimia, kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden merkitys näinä nopean teknologisen kehityksen aikoina.

(13)  Oikeus yksityis- ja perhe-elämän, kodin ja viestien kunnioittamiseen (oikeus yksityisyyteen) on perusoikeuskirjan 7 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suoja on perusoikeuskirjan 8 artiklaan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamista valvovat riippumattomat valvontaviranomaiset. Unionin lainsäädännössä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/67912 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/68013, annetaan säännöksiä sen varmistamiseksi, että henkilötietojen suojaa koskeva oikeus pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Näillä säädöksillä annetaan kansallisten tietosuojaviranomaisten tehtäväksi edistää henkilötietojen käsittelyä koskevien riskien, sääntöjen, takeiden ja oikeuksien tuntemusta ja ymmärtämistä kansalaisten parissa. Unionin pitäisi voida toteuttaa tiedotuskampanjoita, tukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioita unionin vaatimusten mukaisen tietosuojan edistämisessä, tehdä tutkimuksia ja toteuttaa muita asiaan liittyviä toimia, kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden merkitys näinä nopean teknologisen kehityksen aikoina.

__________________

__________________

12 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

12 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

13 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89.

13 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a)  Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Tiedon vapaa saanti, tiedotusvälineiden toimintapuitteiden arviointi sekä tieto- ja viestintäverkostojen vastuullinen ja turvallinen käyttö liittyvät suoraan yleisen mielipiteen vapaaseen muodostumiseen ja ovat keskeisen tärkeitä toimivan demokratian takaamiseksi. Kansalaisten on hankittava medialukutaitoja, joita tarvitaan kriittiseen ajatteluun, harkinnan käyttämiseen, monimutkaisten tosiasioiden analysoimiseen, mielipiteiden ja tosiasioiden välisen eron tunnistamiseen ja vihaan yllyttämisen kaikkien muotojen vastustamiseen. Tätä varten unionin olisi edistettävä kaikenikäisten kansalaisten medialukutaidon parantamista koulutuksen, tietoisuuden lisäämisen, tutkimusten ja muiden merkityksellisten toimien kautta.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  SEUT-sopimuksen 24 artiklalla velvoitetaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antamaan säännöksiä menettelyistä ja edellytyksistä, joita vaaditaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta varten. Tämä on tehty antamalla [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/201114]. Ohjelmasta olisi annettava rahoitusta asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaan tekniseen ja organisatoriseen tukeen ja tuettava näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita.

(14)  Eurooppalainen kansalaisaloite on ensimmäinen osallistavan demokratian ylikansallinen väline, ja sen avulla luodaan suora yhteys unionin kansalaisten ja toimielinten välille. SEUT-sopimuksen 24 artiklalla velvoitetaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antamaan säännöksiä menettelyistä ja edellytyksistä, joita vaaditaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta varten. Tämä on tehty antamalla [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/201114]. Ohjelmasta olisi annettava rahoitusta asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaan tekniseen ja organisatoriseen tukeen ja tuettava näin kansalaisten oikeutta panna vireille, tukea ja kannustaa muita tukemaan eurooppalaisia kansalaisaloitteita.

_________________

_________________

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta (EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1).

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta (EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1).

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa toimissa olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista.

(15)  SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa toimissa olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista, ja niissä olisi myös edistettävä sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolivaikutusten arvioinnin käyttöä aina tarvittaessa unionin koko talousarviomenettelyn ajan. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen asianmukainen täytäntöönpano edellyttää sukupuolitietoista budjetointia kaikissa asiaankuuluvissa budjettikohdissa ja riittävien määrärahojen myöntämistä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen tarkoitettujen budjettikohtien avoimuutta. Yksittäisiä hankkeita ja koko ohjelmaa olisi tarkasteltava rahoituskauden päättyessä, jotta voidaan selvittää, missä määrin ne ovat edistäneet edellä mainittujen periaatteiden toteutumista.

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Jäsenvaltiot ovat perustaneet yhdenvertaista kohtelua koskevien unionin säädösten mukaisesti riippumattomia elimiä (tasa-arvoelimiä) edistämään yhdenvertaista kohtelua ja torjumaan rotuun ja etniseen alkuperään sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin menneet näitä vaatimuksia pidemmälle ja varmistaneet, että tasa-arvoelimet voivat käsitellä myös ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen tai muihin syihin perustuvaa syrjintää. Tasa-arvoelimillä on keskeinen tehtävä tasa-arvon edistämisessä ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön tosiasiallisen soveltamisen varmistamisessa erityisesti siten, että ne antavat riippumatonta apua syrjinnän uhreille, tekevät riippumattomia tutkimuksia syrjinnästä, julkaisevat riippumattomia raportteja ja esittävät suosituksia syrjintään omassa maassaan liittyvistä aiheista. On olennaisen tärkeää, että tasa-arvoelinten tähän liittyvää toimintaa koordinoidaan unionin tasolla. EQUINET perustettiin vuonna 2007. Sen jäseniä ovat neuvoston direktiivien 2000/43/EY15 ja 2004/113/EY16 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2006/54/EY17 ja 2010/41/EU18 mukaisesti perustut yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä vastaavat elimet. EQUINETin tilanne on poikkeuksellinen, koska se on ainoa taho, joka koordinoi tasa-arvoelinten toimintaa. EQUINETin koordinointitoiminta on avainasemassa sen varmistamisessa, että unionin syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan moitteettomasti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja sitä olisi tuettava ohjelmasta.

(17)  Jäsenvaltiot ovat perustaneet yhdenvertaista kohtelua koskevien unionin säädösten mukaisesti riippumattomia elimiä (tasa-arvoelimiä) edistämään yhdenvertaista kohtelua ja torjumaan rotuun ja etniseen alkuperään sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin menneet näitä vaatimuksia pidemmälle ja varmistaneet, että tasa-arvoelimet voivat käsitellä myös kieleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen tai muihin syihin perustuvaa syrjintää. Tasa-arvoelimillä on keskeinen tehtävä tasa-arvon edistämisessä ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön tosiasiallisen soveltamisen varmistamisessa erityisesti siten, että ne antavat riippumatonta apua syrjinnän uhreille, tekevät riippumattomia tutkimuksia syrjinnästä, julkaisevat riippumattomia raportteja ja esittävät suosituksia syrjintään omassa maassaan liittyvistä aiheista. On olennaisen tärkeää, että näiden kaikkien asiaan liittyvien tasa-arvoelinten tähän liittyvää toimintaa koordinoidaan unionin tasolla. EQUINET perustettiin vuonna 2007. Sen jäseniä ovat neuvoston direktiivien 2000/43/EY15 ja 2004/113/EY16 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2006/54/EY17 ja 2010/41/EU18 mukaisesti perustut yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä vastaavat elimet. Komissio hyväksyi 22 päivänä kesäkuuta 2018 suosituksen tasa-arvoelimiä koskevista normeista, ja suositus kattaa tasa-arvoelinten toimeksiannon, riippumattomuuden, vaikuttavuuden sekä niiden välisen koordinoinnin ja yhteistyön. EQUINETin tilanne on poikkeuksellinen, koska se on ainoa taho, joka koordinoi tasa-arvoelinten toimintaa. EQUINETin koordinointitoiminta on avainasemassa sen varmistamisessa, että unionin syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan moitteettomasti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja sitä olisi tuettava ohjelmasta.

__________________

__________________

15 Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

15 Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

16 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

16 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/EY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).

18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/EY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a)  Saatavuuden parantamiseksi ja puolueettoman neuvonnan ja käytännön tiedon tarjoamiseksi kaikissa ohjelmaan liittyvissä asioissa kunkin jäsenvaltion olisi perustettava yhteyspiste avustamaan sekä avustuksensaajia että hakijoita. Yhteyspisteiden olisi voitava suorittaa tehtävänsä riippumattomasti, ilman että ne ovat välittömästi viranomaisten määräysvallan alaisia tai että viranomaiset puuttuvat niiden päätöksentekoon. Yhteyspisteitä voivat hallinnoida jäsenvaltiot tai kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tai niiden yhteenliittymät. Hankkeiden valinta ei kuulu yhteyspisteiden vastuualaan.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 18 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia ihmisoikeuksien edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa kansallisella tasolla.

(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä, kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja ihmisoikeuksien puolustajilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, rahoituksen lisääminen ja riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia myös riittävän perusrahoituksen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen sekä rahoitussääntöjen ja -menettelyjen avulla demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien kaltaisten unionin arvojen edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja yhteisvaikutus unionin elinten, virastojen ja laitosten kuten Euroopan tasa-arvoinstituutin ja unionin perusoikeusviraston toimien kanssa, ja arvioitava muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työtä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla.

(19)  Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja yhteisvaikutus unionin elinten, virastojen ja laitosten kuten Euroopan tasa-arvoinstituutin ja unionin perusoikeusviraston toimien kanssa, ja arvioitava muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työtä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla. Komission olisi aktiivisesti opastettava ohjelmaan osallistuvia käyttämään näiden unionin elinten, virastojen ja laitosten tuottamia raportteja ja resursseja, kuten Euroopan tasa-arvoinstituutin kehittämiä sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolivaikutusten arvioinnin välineitä.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a)  Demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan unionin kattavan mekanismin olisi taattava kaikkien jäsenvaltioiden säännöllinen ja tasapuolinen arviointi, josta saadaan tarvittavat tiedot yleisiin unionin arvoja koskeviin puutteisiin liittyvien toimenpiteiden aktivoimiseksi.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenten, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ja sellaisten EFTAn jäsenten, jotka eivät ole ETAn jäseniä, sekä muiden Euroopan maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin. Myös liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, olisi voitava osallistua ohjelmaan.

(20)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenten, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ja sellaisten EFTAn jäsenten, jotka eivät ole ETAn jäseniä, sekä muiden Euroopan maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin tiettyjen erityistavoitteiden toteuttamisen osalta; näitä erityistavoitteita ovat sukupuolten tasa-arvon ja oikeuksien sekä kansalaisten unionin demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä väkivallan torjunta. Myös liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, olisi voitava osallistua ohjelmaan.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten asiaan liittyvien toiminta-alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet toisiinsa, erityisesti oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston puitteissa, eli oikeusalan ohjelman sekä Luova Eurooppa -ohjelman ja Erasmus+ -ohjelman kanssa, jotta voidaan hyödyntää kulttuurialan ristikkäisvaikutusten potentiaalia kulttuurin, median, taiteiden, koulutuksen ja luovan toiminnan aloilla. On saatava aikaan yhteisvaikutuksia muiden EU:n rahoitusohjelmien kanssa etenkin aloilla, jotka liittyvät työllisyyteen, sisämarkkinoihin, yrityksiin, nuorisoon, terveyteen, kansalaisuuteen, oikeusalaan, maahanmuuttoon, turvallisuuteen, tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan, teollisuuteen, koheesioon, matkailuun, ulkosuhteisiin, kauppaan ja kehitysyhteistyöhön.

(21)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa myös paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja että niillä pyritään edistämään SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja ja suojaamaan niitä. Komission olisi pyrittävä takaamaan johdonmukaisuus, yhteisvaikutukset ja täydentävyys jäsenvaltioiden toimien kanssa ja muiden sellaisten asiaan liittyvien toiminta-alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastoon, myös Luova Eurooppa -ohjelman ja Erasmus+ -ohjelman kanssa sekä muiden asiaan liittyvien unionin toimintapolitiikkojen kanssa.

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a)  SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaisesti olisi edistettävä työllisyyden korkeaa tasoa, riittävää sosiaaliturvaa sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Sen vuoksi tämän ohjelman toimissa olisi edistettävä yhteisvaikutuksia köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen torjunnan, tasa-arvon edistämisen ja syrjinnän kaikkien muotojen torjumisen välillä. Ohjelma olisikin pantava täytäntöön siten, että varmistetaan mahdollisimman runsas yhteisvaikutus ja täydentävyys sekä ohjelman eri lohkojen kesken että Euroopan sosiaalirahasto plussan kanssa. Lisäksi olisi varmistettava yhteisvaikutukset sekä Erasmus-ohjelman että Euroopan sosiaalirahasto plussan kanssa, jotta voidaan varmistaa, että nämä rahastot edistävät yhdessä laadukkaan koulutuksen tarjoamista ja takaavat yhtäläiset mahdollisuudet kaikille.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 a)   On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti, samalla kun taataan oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 b)   Täytäntöönpanon ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava ohjaavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet, samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(23)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt, ja siinä edellytetään täydellistä avoimuutta resurssien käytön suhteen, moitteetonta varainhoitoa ja resurssien harkittua käyttöä. Erityisesti säännöt, jotka koskevat paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, myös paikallisten ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, mahdollisuutta saada rahoitusta monivuotisten toiminta-avustusten, porrastettujen avustusten (kolmansille osapuolille myönnettävä rahoitustuki) sekä nopean ja joustavan avustusmenettelyn varmistavien säännösten, kuten kaksivaiheisen hakemusmenettelyn ja käyttäjäystävällisten sovellusten ja ilmoitusmenettelyjen kautta, olisi saatettava käyttövalmiiksi, ja niitä olisi lujitettava edelleen osana ohjelman täytäntöönpanoa.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201320, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/9521, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/9622 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193923 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137124 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus, sidosryhmien ja kohteena olevien avustuksensaajien koko ja valmiudet ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien, yksikkökustannusten ja porrastettujen avustusten käyttämistä, otettava huomioon yhteisrahoituksen perusteet, joissa huomioidaan vapaaehtoistyö, sekä harkittava varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Yhteisrahoitusvaatimukset olisi hyväksyttävä luontoissuorituksena, ja vaatimuksista voidaan luopua, jos täydentävä rahoitus on rajoitettua. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201320, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/9521, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/9622 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193923 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137124 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

__________________

__________________

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

21 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

21 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

22 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

22 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

23 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

23 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(25)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin tiettyjen erityistavoitteiden, eli sukupuolten tasa-arvon, oikeuksien sekä kansalaisten unionin demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistämisen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä väkivallan torjunnan, toteuttamisen osalta ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 a)   Ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojelusta siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, pyritään antamaan unionille välineet suojella paremmin talousarviotaan, jos oikeusvaltioperiaatteen heikkoudet haittaavat tai uhkaavat haitata moitteetonta varainhoitoa tai unionin taloudellisia etuja. Sen olisi täydennettävä perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa, jonka tehtävä on erilainen, nimittäin rahoittaa perusoikeuksien ja eurooppalaisten arvojen mukaisia toimintapolitiikkoja, joiden keskiössä on ihmisten elämä ja osallistuminen.

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [: neuvoston päätöksen 2013/755/EU25 94 artiklan] nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(27)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [Viittaus päivitettävä tarvittaessa merentakaisia maita ja alueita koskevan uuden päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen 2013/755/EU25 94 artiklan] nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. MMA:iden etäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa, ja niiden todellista osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

__________________

__________________

25 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

25 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

(28)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ohjelman valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

Perustelu

Euroopan parlamentti kehotti 14. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” (2017/2052(INI)), että mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä 30 prosenttia EU:n talousarvion menoista olisi käytettävä ilmastotavoitteiden tukemiseen.

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(29)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tässä yhteydessä hakijoiksi ja avustuksensaajiksi, joilla ei kenties ole riittävää määrää resursseja ja henkilöstöä seuranta- ja raportointivaatimusten täyttämiseksi, voitaisiin esimerkiksi katsoa muun muassa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, paikalliset viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

Amendment    43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskeva 14 ja 16 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(30)  Jotta voidaan täydentää tätä asetusta ohjelman toteuttamiseksi ja ohjelman edistymisen ja tavoitteiden saavuttamisen tehokkaan arvioinnin varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat 13 artiklassa tarkoitettuja työohjelmia sekä 14 ja 16 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Perustelu

Työohjelmat olisi hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä, ja tätä johdanto-osan kappaletta on tarpeen mukauttaa vastaavasti. Se olisi myös yhdenmukaistettava 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron sanamuotoon.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201126 mukaisesti,

Poistetaan.

__________________

 

26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

 

Perustelu

Tämä johdanto-osan kappale on poistettava, sillä ehdotuksessa ei saisi olla mitään viittauksia täytäntöönpanosäädöksiin.

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tällä asetuksella perustetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

Tällä asetuksella perustetaan kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet ja soveltamisala, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat ehdot.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, kuten SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia, erityisesti tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja parantamalla niiden valmiuksia paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, erityisesti ruohonjuuritasolla, ja kannustamalla kansalaisvaikuttamiseen ja demokraattiseen toimintaan osallistumiseen avoimen, oikeuksiin perustuvan, demokraattisen, tasa-arvoisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – -a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-a)  suojellaan ja edistetään demokratiaa ja oikeusvaltiota paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (unionin arvoja koskeva lohko),

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  edistetään tasa-arvoa ja perusoikeuksia (tasa-arvon ja perusoikeuksien lohko),

a)  edistetään tasa-arvoa, myös sukupuolten tasa-arvoa, perusoikeuksia ja syrjimättömyyttä sekä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista (tasa-arvon, perusoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon lohko),

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  edistetään kansalaisten sitoutumista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskeva lohko),

b)  lisätään kansalaisten, erityisesti nuorten, tietoisuutta unionin merkityksestä toimilla, joilla pyritään säilyttämään sen perustamiseen johtaneiden historiallisten tapahtumien muistiperintö, ja edistetään demokratiaa, sananvapautta, moniarvoisuutta, kansalaisvaikuttamista sekä kansalaistapaamisia ja kansalaisten aktiivista osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (aktiivista kansalaisuutta koskeva lohko),

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  torjutaan väkivaltaa (Daphne-lohko).

c)  torjutaan väkivaltaa, myös sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa (Daphne-lohko).

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

2 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

 

Unionin arvojen lohko

 

Edellä 2 artiklan 1 kohdassa esitetyn yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan -a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

 

a)  suojellaan ja edistetään demokratiaa ja oikeusvaltiota, myös tukemalla sellaisia kansalaisyhteiskunnan toimia, jotka edistävät oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja riippumattomien tuomioistuinten takaamaa tehokasta oikeussuojaa, myös perusoikeuksia; tuetaan riippumattomia ihmisoikeuksien puolustajia ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista valvovia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, väärinkäytösten paljastien suojelua sekä yhteistä avoimuuden kulttuuria, hyvää hallintoa ja korruption torjuntaa edistäviä aloitteita;

 

b)  edistetään demokraattisemman unionin rakentamista sekä suojellaan perussopimuksissa vahvistettuja oikeuksia ja arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoisuutta tarjoamalla rahoitustukea näitä oikeuksia ja arvoja paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vaaliville riippumattomille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille luoden siten ympäristön, joka mahdollistaa demokraattisen vuoropuhelun ja sananvapauden, rauhanomaisen kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, tiedotusvälineiden vapauden sekä tiedotusvälineiden monimuotoisuuden ja akateemisen vapauden lujittamisen.

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Tasa-arvo ja perusoikeudet -lohko

Tasa-arvo, perusoikeudet ja sukupuolten tasa-arvo -lohko

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ehkäistään ja torjutaan eriarvoisuutta ja syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, ja tuetaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ja niiden valtavirtaistamista, sekä politiikkaa, jolla torjutaan rasismia ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta;

a)  edistetään tasa-arvoa ja ehkäistään ja torjutaan eriarvoisuutta ja syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, yhteiskunnalliseen tai etniseen alkuperään, ihonväriin, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntymään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muihin perusteisiin, ja tuetaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ja niiden valtavirtaistamista, sekä politiikkaa, jolla torjutaan rasismia ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta sekä verkossa että sen ulkopuolella;

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)  tuetaan laaja-alaista politiikkaa ja ohjelmia, joilla edistetään naisten oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista;

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen -lohko

Aktiivinen kansalaisuus -lohko

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  lisätään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja monimuotoisuudesta;

a)  tuetaan kansalaisten esittämiä hankkeita, joissa keskitytään erityisesti nuoriin ja joiden tavoitteena on kannustaa ihmisiä muistamaan unionin perustamista edeltävät tapahtumat, jotka muodostavat sen muistiperinnön ytimen, sekä oppimaan enemmän yhteisestä historiastaan, kulttuuristaan ja arvoistaan ja tutustumaan yhteiseen kulttuuriperintöönsä sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden rikkauteen, jotka muodostavat perustan yhteiselle tulevaisuudelle; edistetään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen alkuperästä, olemassaolon oikeutuksesta ja saavutuksista ja lisätään heidän tietoisuuttaan sen nykyisistä ja tulevista haasteista sekä sellaisen keskinäisen ymmärtämyksen ja suvaitsevaisuuden merkityksestä, jotka ovat koko Euroopan yhdentymishankkeen ytimessä;

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)  edistetään ja tuetaan hyvien käytäntöjen vaihtoa unionin kansalaisuutta koskevan virallisen ja epävirallisen koulutuksen alalla;

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  edistetään eri maista tulevien kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä; edistetään kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista, minkä ansiosta kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt saavat näkemyksensä esiin ja voivat vaihtaa näkemyksiään julkisesti kaikilla unionin toiminta-aloilla.

b)  edistetään julkista vuoropuhelua ystävyyskaupunkitoiminnan, kansalaistapaamisten, erityisesti nuorten tapaamisten, avulla ja eri maiden kuntien, paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välisen yhteistyön avulla, jotta ne saisivat suoraa käytännön kokemusta kulttuurisen monimuotoisuuden ja -perinnön rikkaudesta unionissa ja jotta lisättäisiin kansalaisten sitoutumista yhteiskuntaan.

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  kannustetaan ja edistetään kansalaisten osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla; annetaan kansalaisille ja yhdistyksille mahdollisuus edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja käydä asianmukaista julkista keskustelua unionin toiminnan kaikista osa-alueista ja muokata näin unionin poliittista asialistaa; tuetaan sekä kansalaisyhdistysten että oikeushenkilöiden verkostojen muodossa toteutettavia yhteisiä aloitteita, joilla pannaan tehokkaammin täytäntöön edellisissä kohdissa asetettuja tavoitteita.

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista naisiin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja edistetään naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) täysimääräistä täytäntöönpanoa kaikilla tasoilla; ja

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin;

a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin ja nuoriin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin, kuten hlbtiq-ihmisiin, vammaisiin henkilöihin, vähemmistöihin, ikäihmisiin sekä muuttajiin ja pakolaisiin;

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  tuetaan ja suojellaan tällaisen väkivallan uhreja.

b)  tuetaan ja suojellaan tällaisen väkivallan uhreja, myös tukemalla sellaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaa, jotka helpottavat oikeussuojan ja uhrien tukipalvelujen saatavuutta ja poliisille ilmoittamista kaikkien tällaisen väkivallan uhrien kannalta, ja tuetaan sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja ja varmistetaan heille samantasoinen suojelu kaikkialla unionissa.

Tarkistus    67

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [641 705 000] euroa käypinä hintoina.

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [1 627 000 000] euroa vuoden 2018 hintoina [1 834 000 000 euroa käypinä hintoina].

Perustelu

Puheenjohtajakokouksen 13. syyskuuta 2018 tekemän päätöksen mukaisesti tässä tarkistuksessa otetaan huomioon täysistunnossa 14. marraskuuta 2018 hyväksyttyyn monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 koskevaan väliaikaiseen mietintöön sisältyvät luvut.

Tarkistus    68

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta – -a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-a)  [754 062 000 euroa vuoden 2018 hintoina] [850 000 000 euroa käypinä hintoina] (eli 46,34 prosenttia kokonaismäärärahoista) 2 artiklan 2 kohdan -a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin;

Tarkistus    69

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  [408 705 000] euroa 2 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin;

a)  [429 372 000 euroa vuoden 2018 hintoina] [484 000 000 euroa] (eli 26,39 prosenttia kokonaismäärärahoista) 2 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin;

Tarkistus    70

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  [233 000 000] euroa 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

b)  [443 566 000 euroa vuoden 2018 hintoina] [500 000 000 euroa] (eli 27,26 prosenttia kokonaismäärärahoista) 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.

Tarkistus    71

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio osoittaa vähintään 50 prosenttia tämän kohdan ensimmäisen alakohdan -a ja a alakohdassa tarkoitetuista määristä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemiseen, ja tästä vähintään 65 prosenttia osoitetaan paikallisille ja alueellisille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille.

 

Komissio saa poiketa liitteessä I olevassa ‑a alakohdassa vahvistetuista kokonaismäärärahoista lasketuista prosenttiosuuksista enintään viidellä prosenttiyksiköllä. Jos tämän rajan ylittäminen osoittautuu tarpeelliseksi, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti liitteessä I olevan -a alakohdan muuttamiseksi ohjelman kokonaismäärärahoista laskettujen prosenttiosuuksien muuttamiseksi yli viidellä mutta enintään kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Tarkistus    72

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden tai komission pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä jäsenvaltion hyväksi.

Tarkistus    73

Ehdotus asetukseksi

6 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a artikla

 

Arvojen tukimekanismi

 

1.  Poikkeustapauksissa, jos SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen unionin arvojen noudattaminen on heikentynyt vakavasti ja nopeasti ja on vaara, että kyseisiä arvoja ei suojella ja edistetä riittävästi, komissio voi käynnistää nopeutettuna menettelynä ehdotuspyynnön kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden avustushakemuksia varten, jotta voidaan helpottaa, tukea ja lisätä demokraattista vuoropuhelua kyseisessä jäsenvaltiossa ja puuttua SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen arvojen puutteellista noudattamista koskevaan ongelmaan.

 

2.  Komissio varaa enintään 5 prosenttia 6 artiklan 2 kohdan -a alakohdassa tarkoitetuista määristä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun arvojen tukimekanismiin. Kunkin varainhoitovuoden lopussa komissio siirtää tämän mekanismin mahdolliset sitomattomat määrärahat ohjelman tavoitteiden piiriin kuuluviin muihin toimiin.

 

3.  Siirretään komissiolle valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvojen tukimekanismin käynnistämistä. Mekanismin aktivoimisen on perustuttava kaikkien jäsenvaltioiden demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien tilanteen kattavaan, säännölliseen ja näyttöön perustuvaan seurantaan ja arviointiin.

 

4.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan siirtää ohjelman käyttöön seuraavissa tapauksissa:

 

a)  kun komissio ottaa käyttöön oikeusvaltiotoimintakehyksen;

 

b)  kun yksi kolmannes jäsenvaltioista, Euroopan parlamentti tai komissio esittää neuvostolle SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustellun ehdotuksen, jossa sitä pyydetään vahvistamaan, että on olemassa selkeä riski siitä, että asianomainen jäsenvaltio rikkoo vakavasti SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja;

 

c)  kun yksi kolmannes jäsenvaltioista tai komissio esittää Euroopan neuvostolle SEU-sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustellun ehdotuksen, jossa sitä pyydetään vahvistamaan, rikkooko asianomainen jäsenvaltio vakavasti ja toistuvasti SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja.

 

5.  Komissio käyttää tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

 

Komissio voi ehdottaa neuvostolle varojen siirtämistä tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti kuultuaan ensin Euroopan parlamenttia. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission ehdotuksen, jollei se yhden kuukauden kuluessa komission ehdotuksen toimittamisesta hyväksy täytäntöönpanosäädöksellä päätöstä hylätä ehdotus määräenemmistöllä.

 

6.  Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille tämän artiklan täytäntöönpanosta. Erityisesti komissio ilmoittaa viipymättä Euroopan parlamentille, kun jokin 5 a kohdassa säädetty edellytys täyttyy jonkin jäsenvaltion osalta, ja 4 kohdassa luetelluissa tapauksissa esittää yksityiskohtaista tietoa rahastoista ja ohjelmista, joita varojen siirto voi koskea. Euroopan parlamentti voi pyytää komissiota käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän artiklan soveltamisesta.

Tarkistus    74

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

Tarkistus    75

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, pääasiassa toimikohtaisina avustuksina sekä vuotuisina ja monivuotisina toiminta-avustuksina. Rahoitus on toteutettava siten, että varmistetaan moitteeton varainhoito, julkisten varojen harkittu käyttö, ohjelman toimijoille ja avustuksensaajille aiheutuva vähäisempi hallinnollinen rasite sekä ohjelman varojen saatavuus mahdollisille avustuksensaajille. Kertakorvauksia, kiinteitä määriä ja porrastettuja avustuksia (kolmansille osapuolille myönnettävä rahoitustuki) voidaan käyttää. Yhteisrahoitus hyväksytään luontoismuotoisena, ja siitä voidaan luopua, jos lisärahoitus on rajoitettua.

Tarkistus    76

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää rahoitusta toimiin, jotka edistävät jonkin 2 artiklassa määritellyn erityistavoitteen saavuttamista. Rahoitusta voidaan myöntää erityisesti liitteessä I lueteltuihin toimintoihin.

1.  Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää rahoitusta toimiin, jotka edistävät jonkin 2 artiklassa määritellyn yleis- tai erityistavoitteen saavuttamista. Rahoitusta voidaan myöntää erityisesti 9 a artiklassa lueteltuihin toimintoihin.

Tarkistus    77

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2.  Komissio perustaa SEU-sopimuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti kansalaisvuoropuhelun ryhmän, jonka tarkoituksena on varmistaa, että ohjelman avustuksensaajien ja muiden sidosryhmien välillä käydään säännöllistä ja avointa vuoropuhelua, jotta voidaan vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ja keskustella ohjelman kattamiin aloihin ja tavoitteisiin liittyvästä politiikan kehityksestä.

Tarkistus    78

Ehdotus asetukseksi

9 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

9 a artikla

 

Avustuskelpoiset toimet

 

Ohjelman 2 artiklassa säädettyihin yleis- ja erityistavoitteisiin pyritään erityisesti, mutta ei pelkästään, tukemalla seuraavia toimia:

 

a)   lisätään tietoisuutta, edistetään julkista koulutusta, tehdään tunnetuksi ja levitetään tietoa, jotta parannetaan tietämystä ohjelman kattamiin aloihin ja tavoitteisiin liittyvästä toimintapolitiikasta, periaatteista ja oikeuksista;

 

b)   edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien parissa, jotta parannetaan tietämystä ja keskinäistä ymmärtämystä sekä lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan;

 

c)   toteutetaan analyysi-, seuranta-, raportointi- ja edistämistoimia, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelman kattamien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön, politiikan ja unionin yhteisten arvojen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa; tällaisia toimia ovat muun muassa tiedon ja tilastojen kerääminen; kehitetään yhteisiä menetelmiä ja tarvittaessa indikaattoreita tai vertailuarvoja; tehdään tutkimuksia, selvityksiä, analyysejä ja kyselytutkimuksia, suoritetaan arviointeja, tehdään vaikutusarviointeja, laaditaan ja julkaistaan oppaita, raportteja ja koulutusmateriaalia;

 

d)   koulutetaan sidosryhmiä, jotta parannetaan niiden tietämystä ohjelman kattamalla alalla sovellettavasta toimintapolitiikasta ja oikeuksista, ja parannetaan sidosryhmien riippumattomuutta ja niiden valmiuksia, jotta ne voivat edistää ohjelman kattamalla alalla sovellettavia toimintapolitiikkoja ja oikeuksia, myös strategisten oikeudenkäyntien avulla;

 

e)   lisätään kansalaisten tietoisuutta ja ymmärtämystä henkilötietojen suojeluun, yksityisyyteen ja digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä riskeistä, säännöistä, takeista ja oikeuksista;

 

f)   lujitetaan kansalaisten tietoisuutta eurooppalaisista ydinarvoista ja sitoutumisesta oikeuteen, tasa-arvoon, oikeusvaltioon ja demokratiaan sekä tietoisuutta unionin kansalaisuudesta johtuvista kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, kuten oikeudesta matkustaa, työskennellä, opiskella ja asua toisessa jäsenvaltiossa, tiedotuskampanjoiden, keskinäisen ymmärtämyksen edistämisen, kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja unionissa vallitsevan moninaisuuden kunnioituksen avulla;

 

g)   lisätään kansalaisten, erityisesti nuorten, tietämystä Euroopan kulttuurista, kulttuuriperinnöstä, identiteetistä, historiasta ja muistiperinnöstä ja vahvistetaan unioniin kuulumisen tunnetta erityisesti aloitteilla, joiden avulla pohditaan Euroopan nykyhistorian totalitaaristen järjestelmien syitä ja muistetaan niiden rikosten ja vääryyksien uhreja, ja toimilla, jotka koskevat Euroopan lähihistorian muita merkittäviä hetkiä;

 

h)   tuodaan yhteen eri kansallisuuksia ja kulttuureja edustavia kansalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan sekä pienimuotoisiin hankkeisiin ja kansalaisyhteiskunnan hankkeisiin, millä luodaan edellytykset vahvemmalle alhaalta ylöspäin suuntautuvalle lähestymistavalle;

 

i)   kannustetaan ja helpotetaan, kiinnittäen erityistä huomiota syrjäytyneisiin yhteiskuntaryhmiin, aktiivista ja osallisuutta edistävää osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen sekä lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista ja edistetään ja suojellaan niitä tukemalla ohjelman kattamilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kaikilla tasoilla sekä kehitetään eurooppalaisten verkostojen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia, jotta ne voivat edistää unionin lainsäädännön, poliittisten tavoitteiden, arvojen ja strategioiden kehittämistä ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämistä ja täytäntöönpanon seurantaa;

 

j)   rahoitetaan asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä ja organisatorista tukea, millä tuetaan kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita;

 

k)   lisätään tietoa ohjelmasta ja levitetään sen tuloksia ja parannetaan tulosten siirrettävyyttä sekä pyritään saavuttamaan useampia kansalaisia ja kansalaisyhteiskunta, myös perustamalla ja tukemalla riippumattomia ohjelman yhteyspisteitä;

 

l) vahvistetaan ihmisoikeuksien puolustajien ja oikeusvaltion tilannetta seuraavien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia ja riippumattomuutta ja tuetaan paikallista, alueellista, kansallista ja kansainvälistä toimintaa;

 

m)   tuetaan väärinkäytösten paljastajien suojelua, mukaan lukien aloitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan turvallisia ilmoituskanavia organisaatioiden sisällä ja viranomaisille tai muille asianmukaisille tahoille ilmoittamista varten, sekä toimenpiteet, joilla suojellaan väärinkäytösten paljastajia irtisanomiselta, siirtämiseltä muihin tehtäviin ja muilta kostotoimilta, muun muassa kouluttamalla asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä;

 

n)   tuetaan aloitteita ja toimenpiteitä, joilla edistetään ja suojellaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja rakennetaan valmiuksia uusmedian ja vihapuheen ja kohdennettujen valheellisten tietojen kaltaisten uusien haasteiden kohtaamiseksi tietoisuuden lisäämisen, koulutuksen, tutkimusten ja seurannan avulla;

 

o)   tuetaan julkishallinnon ja viranomaisten koskemattomuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta edistäviä ja valvovia sekä korruptiota torjuvia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

 

p)   tuetaan väkivallan uhreja ja vaarassa olevia henkilöitä auttavia, majoittavia ja suojelevia järjestöjä, myös naisten turvakoteja.

Tarkistus    79

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä.

1.  Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä, ja avustukset voivat olla toimikohtaisia avustuksia, monivuotisia toiminta-avustuksia ja porrastettuja avustuksia.

Tarkistus    80

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

2.  Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista. Arviointikomitean kokoonpanossa on varmistettava tasapainoinen sukupuolijakauma.

Tarkistus    81

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoidut rahastot mukaan lukien, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. [Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa].

1.   Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoidut rahastot mukaan lukien, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja ja että päällekkäinen rahoitus vältetään osoittamalla selvästi kunkin menoluokan rahoituslähteet moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. [Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa].

Tarkistus    82

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – a alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

–  jäsenvaltio tai jäsenvaltioon sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

Tarkistus    83

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – a alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  ohjelmaan assosioitunut kolmas maa;

–  ohjelmaan tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti assosioitunut kolmas maa 2 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden osalta;

Perustelu

Muotoilulla pyritään estämään kolmansia maita pääsemästä osalliseksi rahoituksesta, joka on varattu tavoitteille, jotka liittyvät 2 artiklan 2 kohdan -a alakohdassa (uusi) tarkoitettuun unionin arvoja koskevaan uuteen lohkoon.

Tarkistus    84

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

Tarkistus    85

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Euroopan tasa-arvoelinten verkostolle (EQUINET) voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä toiminta-avustus sen pysyvään työohjelmaan liittyvien kulujen rahoittamista varten.

3.  Euroopan tasa-arvoelinten verkostolle (EQUINET) voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä toiminta-avustus 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti sen pysyvään työohjelmaan liittyvien kulujen rahoittamista varten edellyttäen, että sen työohjelmasta on tehty sukupuolivaikutusten arviointi.

Tarkistus    86

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Työohjelma

Työohjelma ja monivuotiset painopisteet

Tarkistus    87

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla.

1.  Ohjelma pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla.

Tarkistus    88

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Komissio soveltaa kumppanuusperiaatetta määrittäessään ohjelman painopisteitä ja tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden osallistua kattavasti ohjelman ja sen työohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin 15 a artiklan mukaisesti.

Tarkistus    89

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä. Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 19 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta perustamalla asiaankuuluva työohjelma.

Perustelu

Työohjelmat olisi hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä. Tarkistuksessa ehdotetaan sopivaa sanamuotoa.

Tarkistus    90

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 2 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 2 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa kerätään tarvittaessa sukupuolen mukaan eriteltyinä. Luettelo indikaattoreista esitetään liitteessä II.

Tarkistus    91

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset ja vähiten rasitetta aiheuttavat raportointivaatimukset. Raportointivaatimusten täyttämisen helpottamiseksi komissio tarjoaa käyttöön käyttäjäystävälliset raportointimuodot ja tarjoaa ohjaus- ja tukiohjelmia, jotka on suunnattu erityisesti kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, joilla ei välttämättä ole tarvittavaa tietotaitoa, resursseja tai henkilökuntaa raportointivaatimusten täyttämiseksi.

Tarkistus    92

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

1.  Arvioinneissa on otettava huomioon sukupuolinäkökulma ja esitettävä sukupuolen mukaan eriteltyjä lukuja, niissä on oltava erillinen luku kustakin lohkosta, niissä on otettava huomioon ohjelmalla saavutettujen henkilöiden lukumäärä, heidän antamansa palaute ja ohjelman maantieteellinen kattavuus, ja ne on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Tarkistus    93

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. Väliarvioinnissa on otettava huomioon edeltävien ohjelmien (perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman) pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien arviointien tulokset.

2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. Väliarvioinnissa on otettava huomioon edeltävien ohjelmien (perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman) pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien arviointien tulokset. Väliarviointiin on sisällyttävä sukupuolivaikutusten arviointi, jotta voidaan arvioida, missä määrin sukupuolten tasa-arvoon liittyvät ohjelman tavoitteet on saavutettu, varmistaa, ettei millään ohjelman osalla ole tahattomia kielteisiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon, ja määrittää suosituksia siitä, miten tulevia ehdotuspyyntöjä ja toiminta-avustuksia koskevia päätöksiä voidaan kehittää siten, että niillä edistetään aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoon liittyviä näkökohtia.

Perustelu

Englanninkielisellä tarkistuksella yhdenmukaistetaan kohdassa käytetty sanamuoto.

Tarkistus    94

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Komissio julkaisee arvioinnit ja asettaa ne helposti saataville verkkosivustollaan.

Tarkistus    95

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 13 ja 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Perustelu

Työohjelmat olisi hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä. Tarkistuksessa ehdotetaan sopivaa sanamuotoa.

Tarkistus    96

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 ja 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Perustelu

Työohjelmat olisi hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä. Tarkistuksessa ehdotetaan sopivaa sanamuotoa.

Tarkistus    97

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kuultavan asiantuntijaryhmän kokoonpanossa on varmistettava tasapainoinen sukupuolijakauma. Valmistellessaan ja laatiessaan delegoituja säädöksiä komissio varmistaa, että kaikki asiakirjat, säädösesitykset mukaan lukien, jaetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle oikea-aikaisesti ja samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto katsovat sen tarpeelliseksi, ne voivat kumpikin lähettää asiantuntijoita komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä ja joihin jäsenvaltioiden asiantuntijat on kutsuttu. Tätä varten Euroopan parlamentille ja neuvostolle on toimitettava seuraavia kuukausia koskeva suunnitelma ja kutsut kaikkiin asiantuntijakokouksiin.

Tarkistus    98

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti kansalaisilla ja muilla sidosryhmillä on neljä viikkoa aikaa ilmaista näkemyksensä delegoitua säädöstä koskevasta luonnoksesta. Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa on kuultava luonnokseen liittyen, jotta voidaan hyödyntää kansalaisjärjestöjen ja paikallisten ja alueellisten viranomaisten kokemuksia ohjelman toteutuksessa.

Tarkistus    99

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Edellä olevan 14 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6.  Edellä olevan 13 tai 14 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Perustelu

Työohjelmat olisi hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä. Tarkistuksessa ehdotetaan sopivaa sanamuotoa.

Tarkistus    100

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla myös vammaisille henkilöille käyttökelpoisessa muodossa olevaa johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö sekä tarvittaessa tällä tavalla rahoitettujen toimien avustuksensaajat ja niiden osallistujat mukaan lukien, jotta voidaan osoittaa unionin tason lisäarvo ja tukea komission tiedonkeruuta talousarvion avoimuuden lisäämiseksi.

Tarkistus    101

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista, sikäli kuin painopisteet liittyvät 2 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia.

Tarkistus    102

Ehdotus asetukseksi

18 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

18 a artikla

 

Ohjelman yhteyspisteet

 

Kussakin jäsenvaltiossa on oltava riippumaton ohjelman yhteyspiste, jossa työskentelevä henkilökunta on pätevää ja jonka tehtävänä on tarjota ohjelman sidosryhmille ja avustuksensaajille riippumatonta ohjausta, käytännön tietoa ja avustusta kaikissa ohjelmaan liittyvissä asioissa, myös sen hakumenettelyssä.

Tarkistus    103

Ehdotus asetukseksi

19 artikla

Komission teksti

Tarkistus

19 artikla

Poistetaan.

Komiteamenettely

 

1.  Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

 

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

 

3.  Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsitelläkseen ohjelman yksittäisiä lohkoja.

 

Perustelu

Tämä artikla on poistettava, sillä ehdotuksessa ei saisi olla mitään viittauksia täytäntöönpanosäädöksiin.

Tarkistus    104

Ehdotus asetukseksi

Liite -I (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Liite -I

 

Edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ohjelman määrärahat kohdennetaan seuraavasti:

 

(a) 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä

 

– vähintään 15 prosenttia toimiin, joilla toteutetaan 3 artiklan a a alakohdassa tarkoitettu erityistavoite;

 

– vähintään 40 prosenttia toimiin, joilla toteutetaan 5 artiklan -a alakohdassa tarkoitettu erityistavoite; ja

 

– vähintään 45 prosenttia toimiin, joilla toteutetaan 3 artiklan a ja b alakohdassa ja 5 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetut erityistavoitteet;

 

(b) 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta määrästä

 

– 15 prosenttia muistiperintöä koskeviin toimiin;

 

– 65 prosenttia demokraattiseen toimintaan osallistumiseen;

 

– 10 prosenttia tunnetuksi tekemistä koskeviin toimiin; ja

 

– 10 prosenttia hallintoon.

Tarkistus    105

Ehdotus asetukseksi

Liite I

Komission teksti

Tarkistus

Liite I

Poistetaan.

Ohjelmasta tuettavat toimet

 

Ohjelman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pyritään erityisesti tukemalla seuraavia toimia:

 

(a)   lisätään tietoisuutta ja jaetaan tietoa, jotta parannetaan ohjelman kattamilla aloilla sovellettavaa toimintapolitiikkaa ja oikeuksia koskevaa tietämystä;

 

(b)   edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien parissa, jotta parannetaan tietämystä ja vastavuoroista ymmärtämystä sekä lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan;

 

(c)   toteutetaan analyysi- ja seurantatoimia1, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelmaan kuuluvien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa;

 

(d)   koulutetaan asianomaisia sidosryhmiä, jotta parannetaan heidän tietämystään alalla sovellettavasta toimintapolitiikasta ja oikeuksista;

 

(e)   kehitetään ja ylläpidetään tieto- ja viestintäteknisiä välineitä;

 

(f)   lisätään kansalaisten tietämystä Euroopan kulttuurista, historiasta ja muistiperinnöstä sekä vahvistetaan unioniin kuuluvuuden tunnetta;

 

(g)   tuodaan yhteen eri kansalaisuuksia ja kulttuureja edustavia eurooppalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan;

 

(h)   kannustetaan ja helpotetaan aktiivista osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen ja lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

 

(i)   rahoitetaan asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä ja organisatorista tukea ja tuetaan näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita;

 

(j)   kehitetään eurooppalaisten verkostojen valmiuksia edistää ja kehittää edelleen unionin lainsäädäntöä, poliittisia tavoitteita ja strategioita sekä tuetaan ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

 

(k)   lisätään tietoa ohjelmasta ja levitetään ja siirretään sen tuloksia ja pyritään saavuttamaan useampia kansalaisia, mukaan luettuna perustamalla ja tukemalla ohjelman yhteyspisteitä/kansallisten yhteyspisteiden verkostoa.

 

1  Näihin sisältyvät muun muassa tiedon keruu ja tilastojen laatiminen, yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen, tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarviointi sekä oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen.

 

Tarkistus    106

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – johdanto-kappale

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelmaa seurataan sellaisten indikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:

Ohjelmaa seurataan sellaisten tulosindikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset. Indikaattorit on mahdollisuuksien mukaan eriteltävä iän, sukupuolen ja muiden kerättävien tietojen (esimerkiksi etninen alkuperä, vammaisuus ja sukupuoli-identiteetti jne.) mukaan. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:

Tarkistus    107

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – taulukko

Komission teksti

Tarkistus

Niiden henkilöiden määrä, jotka on saavutettu

Niiden henkilöiden määrä sukupuolen ja iän mukaan eriteltynä, jotka on saavutettu

i) koulutustoimilla;

i) koulutustoimilla;

ii) vastavuoroista oppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa koskevilla toimilla;

ii) vastavuoroista oppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa koskevilla toimilla;

iii) tietoisuuden lisäämistä koskevilla toimilla ja tiedotus- ja levitystoimilla.

iii) tietoisuuden lisäämistä koskevilla toimilla ja tiedotus- ja levitystoimilla.

Tarkistus    108

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – 1 a rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio julkistaa vuosittain myös seuraavat seurausindikaattorit:

Tarkistus    109

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – 1 b rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Hakemusten ja rahoitettavien toimien lukumäärä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luettelon ja lohkojen mukaan eriteltynä

Tarkistus    110

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – 1 c rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Hakijoiden 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luettelon ja lohkojen osalta pyytämän rahoituksen määrä.

Tarkistus    111

Ehdotus asetukseksi

Liite II – taulukko – 6 rivi

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelman toimista seuranneiden kansainvälisten verkostojen ja aloitteiden määrä, joissa keskitytään eurooppalaiseen muisti- ja kulttuuriperintöön

Ohjelman toimista seuranneiden kansainvälisten verkostojen ja aloitteiden määrä, joissa keskitytään eurooppalaiseen muistiperintöön, perintöön ja kansalaisvuoropuheluun.

Tarkistus    112

Ehdotus asetukseksi

Liite II – taulukko – 6 a rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Hankkeiden maantieteellinen jakautuminen

(1)

EUVL C , , s. . / ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)

EUVL C , , s. . / ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


PERUSTELUT

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta 30. toukokuuta 2018 osana vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelma yhdistää perusoikeus‑, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman, jotka toimivat vuosina 2014–2020. Ehdotuksella pyritään suojelemaan ja edistämään EU:n perussopimuksiin ja EU:n perusoikeuskirjaan sisältyviä yhteisiä eurooppalaisia perusoikeuksia ja arvoja, myös tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen, oikeuksiin perustuvan, tasa-arvoisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi. Esittelijä pitää myönteisenä komission pyrkimystä varmistaa nykyisten ohjelmien jatkuvuus, sillä niillä on EU:n oikeuksien ja arvojen edistämisen ja täytäntöönpanon kannalta keskeinen asema, mutta katsoo, että ehdotuksessa on silti puutteita, sillä siinä ei täysin ratkaista kasvavia haasteita, jotka koskevat unionin yhteisten eurooppalaisten arvojen ja oikeuksien toteutumista tällä hetkellä.

Euroopan parlamentti antoi 19 päivänä huhtikuuta 2018 päätöslauselman tarpeesta luoda eurooppalaisten arvojen väline perusarvoja Euroopan unionissa paikallisella ja kansallisella tasolla edistävien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseksi. Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kehotti komissiota tekemään osana vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä ehdotuksen eurooppalaisten arvojen välineeksi, jolla tarjottaisiin rahoitustukea kansalaisyhteiskunnalle paikallisella ja kansallisella tasolla ja torjuttaisiin näin demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien heikkenemistä EU:ssa. Väline täydentäisi olemassa olevia ohjelmia, ja sen rahoituksen taso vastaisi varoja, joita EU käyttää arvojen edistämiseksi kolmansissa maissa.

Edellä kuvattua taustaa vasten esittelijä ehdottaa mietinnössään useita muutoksia, jotta mainitut kysymykset voitaisiin ottaa huomioon ja jotta kyseisiä arvoja voitaisiin suojella ja edistää tehokkaammin EU:ssa.

Soveltamisala

Jotta ohjelman tavoitteet voitaisiin yhdenmukaistaa SEU-sopimuksen 2 artiklaan kirjattujen Euroopan unionin perustana olevien yhteisten arvojen kanssa, esittelijä ehdottaa ohjelman soveltamisalan laajentamista, siten että ohjelman yleistavoitteen yhteydessä viitataan erityisesti demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin, jotka on kirjattu SEU-sopimuksen 2 artiklaan. Esittelijä katsoo, että näinä aikoina, kun demokratiaan ja oikeusvaltioon Euroopassa kohdistuu haasteita, kyseiselle välineelle tarvitaan ehdottomasti riittävät määrärahat ja sen on oltava helposti käytettävissä, jotta voidaan tukea kansalaisia, jotka toimivat vaarantuneiden eurooppalaisten arvojen edistämiseksi. Oikeusvaltion kunnioittaminen unionissa on ehdoton edellytys perusoikeuksien turvaamiselle ja kaikkien perussopimuksissa vahvistettujen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiselle. Tapa, jolla oikeusvaltioperiaatetta toteutetaan jäsenvaltioissa, on keskeisessä asemassa jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen sekä niiden oikeusjärjestelmiä kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi.

Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa, että lisätään uusi erityistavoite (unionin arvoja koskeva lohko), joka koskee demokratiaa, perusoikeuksia ja oikeusvaltiota ja josta rahoitetaan tavoitetta vastaavia toimia paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Uuden erityistavoitteen osalta esittelijä katsoo, että ohjelman olisi keskityttävä suojelemaan ja edistämään demokratiaa ja oikeusvaltiota, mukaan lukien oikeuslaitoksen riippumattomuuden varmistaminen, riippumattomien tuomioistuinten takaama tehokas oikeussuoja, mihin kuuluu myös perusoikeuksien ja viranomaisten ja lainvalvonnan avoimuuden sekä mielivaltaisen toiminnan estämisen tapauksessa, riippumattomien ihmisoikeuksien puolustajien ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista valvovien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukeminen, väärinkäytösten paljastien suojelu sekä avoimuutta, vastuuvelvollisuutta, koskemattomuutta ja korruptionvastaisuutta edistävien aloitteiden edistäminen.

Perusoikeuksien kunnioittaminen ja suojelu muodostavat demokraattisen yhteiskunnan perustan. Tästä syystä esittelijä katsoo, että olisi huomioitava erityisesti myös sananvapauden, rauhanomaisen kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden, akateemisen vapauden, uskonnon- ja vakaumuksen vapauden sekä yksityis- ja perhe-elämän kunnioituksen takaavan oikeuden lujittaminen.

Edellä kuvattua taustaa vasten esittelijä pitää myönteisenä, että ehdotuksen 3 ja 5 artiklassa painotetaan yhtä paljon tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatetta sekä tarvetta torjua kaikkia väkivallan muotoja. Perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdassa kielletään yksiselitteisesti kaikki syrjintä, joka perustuu esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen tai kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen. Euroopan unionin perusoikeusviraston toteuttaman toisen EU:n vähemmistöjä ja syrjintää koskevan kyselyn mukaan erityisesti seksuaalivähemmistöihin ja etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin sekä turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta, häirintä, uhkailu ja muukalaisvihamielinen puhe oli edelleen laaja ja vakava ongelma kaikkialla EU:ssa vuonna 2017.

Demokratian ja oikeusvaltion edistämistä koskevan yleistavoitteen osalta esittelijä ehdottaa, että Daphne-lohkolla edistetään oikeussuojan ja rikosten ilmoittamiseen tarkoitettujen mekanismien saatavuutta kaikkien väkivallan uhrien keskuudessa. (Tämä koskee myös toimittajia ja muita media-alan toimijoita, jotka kohtaavat useita hyökkäyksiä ja uhkauksia sekä painetta sekä julkisilta että yksityisiltä tahoilta kaikkialla EU:ssa.)

Esittelijä ehdottaa lisäksi, että tietyt avustuskelpoiset toimet siirretään liitteestä I ehdotuksen artiklaosaan, jotta helpotetaan ohjelman ymmärtämistä ja käyttöä. Toimien luetteloon ehdotetaan useita muutoksia joidenkin unionin arvoja koskevan lohkon avustuskelpoisten toimien selkiyttämiseksi ja sen korostamiseksi, että ohjelmasta tuetaan myös edunvalvontaan, valmiuksien rakentamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyviä toimia.

Talousarvio

Unionin muuttuneen poliittisen ilmapiirin ja EU:hun ja unionin arvoihin tällä hetkellä kohdistuvien kasvavien haasteiden takia esittelijä on sitä mieltä, että ehdotettu 642 miljoonan euron suuruinen talousarvio (josta 409 miljoonaa euroa on varattu tasa-arvo ja perusoikeudet ‑lohkolle ja 233 miljoonaa euroa kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen ‑lohkolle) seitsemän vuoden ajaksi on riittämätön, eikä sillä voida vastata EU:n kansalaisten tarpeeseen vahvistaa ja suojella EU:n arvoja, jotka ovat osa moniarvoista, demokraattista, avointa ja osallistavaa yhteiskuntaa.

Kun otetaan huomioon kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toistuvat kehotukset kasvattaa olemassa olevien ohjelmien talousarvioita sekä ehdotettu soveltamisalan laajentaminen, mukaan lukien unionin arvoja koskeva uusi lohko, esittelijä ehdottaa määrärahojen jakamista seuraavalla tavalla huhtikuussa 2018 annetun parlamentin päätöslauselman pohjalta: yhteensä 1 974 457 000 euroa käypinä hintoina, niin että miljardi euroa varataan uudelle unionin arvoja koskevalle lohkolle, 474 457 miljoonaa euroa varataan tasa-arvo ja perusoikeudet -lohkolle ja 500 miljoonaa euroa varataan kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen -lohkolle. Määrät ovat selkeästi suuremmat kuin komission ehdottamassa talousarviossa, mutta esittelijä on sitä mieltä, että määrärahojen selkeä kasvattaminen on ratkaisevan tärkeää ja välttämätöntä, jotta voidaan vastata tehokkaasti eurooppalaisiin arvoihin tällä hetkellä kohdistuviin haasteisiin.

Jotta varmistetaan, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat hyötyä ohjelman rahoituksesta asianmukaisesti, esittelijä ehdottaa myös, että vähintään 40 prosenttia kunkin tavoitteen rahoituksesta varataan kansalaisjärjestöille.

Esittelijä katsoo, että mekanismeja, joilla varmistetaan yhteys unionin rahoitustukipolitiikan ja unionin arvojen välillä, olisi kehitettävä edelleen antamalla komissiolle mahdollisuus ehdottaa neuvostolle, että jäsenvaltiolle yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja siirretään ohjelman käyttöön silloin, kun jäsenvaltioon sovelletaan unionin arvoihin liittyviä menettelyjä. Esittelijä ehdottaa erityisiä säännöksiä, jotka koskevat tiettyjä rajallisia tilanteita, joissa jäsenvaltiolle yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan siirtää ohjelman käyttöön, sekä noudatettavaa menettelyä ja Euroopan parlamentin valvontaoikeuksia.

Rahoituksen saatavuus

Esittelijä on sitä mieltä, että tukea olisi tarjottava enemmän ruohonjuuritason hankkeille, jotka edistävät SEU-sopimuksen 2 artiklaan kirjattuja eurooppalaisia arvoja, erityisesti demokratian standardeja, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia, sillä ne ovat edellytyksenä avoimelle ja osallistavalla yhteiskunnalle. Tämä noudattaa myös Euroopan unionin perusoikeusviraston tammikuussa 2018 julkaisemassa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kohtaamia haasteita käsittelevässä tutkimuksessa ”Challenges facing civil society organisations working on human rights in the EU” esittämää näkemystä, jossa todetaan yksiselitteisesti, että EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita kehotetaan varmistamaan rahoitus kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka suojelevat ja edistävät toiminnallaan EU:n perusarvoja: perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota, mukaan lukien silloin, kun kyseessä ruohonjuuritason järjestö. Rahoituksen olisi käsitettävä tapauksen mukaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnan koko kirjo, kuten palvelujen tarjoaminen, valvontatoimet, edunvalvonta, oikeudenkäynnit, kampanjointi, ihmisoikeuskoulutus ja kansalaiskasvatus sekä tietoisuuden lisääminen.

Esittelijän laatimassa mietinnössä huomioidaan yleistavoite, jonka mukaan EU:n olisi tarjottava kohdistettua rahoitustukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka toimivat paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla EU:n perustana olevien arvojen edistämiseksi ja suojelemiseksi. Tämän vuoksi mietinnössä on ehdotettu muutoksia sen korostamiseksi, että ohjelman kaikissa osissa olisi huomioitava paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla toimivat organisaatiot. Kansainvälisillä toimilla on tärkeä asema, mutta useat eurooppalaisiin arvoihin kohdistuvat haasteet ovat syntyneet paikallisella tasolla, ja niihin on vastattava sekä paikallisesti että Euroopan tasolla.

Ohjelman menettelyjen yksinkertaistaminen ja rahoituksen parempi saatavuus ovat myös yksi esittelijän päätavoitteista. Siksi mietinnössä mainitaan yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot, nopeat ja joustavat avustusmenettelyt sekä käyttäjäystävälliset sovellukset, kuten monivuotiset toiminta-avustukset, kertakorvaukset, kiinteät määrät, yksikkökustannukset, porrastetut avustukset ja luontoismuotoinen yhteisrahoitus. Esittelijä ehdottaa myös, että raportointimenettelyt saatetaan käyttövalmiiksi ja niitä vahvistetaan edelleen osana ohjelman toteutusta. Esittelijä uskoo, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen on ratkaisevaa ohjelman suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kannalta. Näin ollen komission olisi varmistettava säännöllinen vuoropuhelu ohjelman avustuksensaajien ja muiden sidosryhmien kanssa perustamalla kansalaisvuoropuhelun ryhmä.

Sidosryhmiltä saadut tiedot

Mietintöä laatiessaan esittelijä on kerännyt tietoja useilta kansalaisjärjestöjen edustajilta Brysselissä ja Tukholmassa käytyjen järjestettyjen asiantuntijakeskustelujen sekä useiden kahdenvälisten tapaamisten puitteissa. Esittelijä on kuullut myös muiden EU:n virastojen ja sidosryhmien edustajia. Täydellinen luettelo on liitteessä.


LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja esittelijä on siitä yksin vastuussa. Esittelijä on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan mietintöluonnosta ennen sen hyväksymistä valiokunnassa:

Yhteisö ja/tai henkilö

European Economic and Social Committee

Committee of the Regions

FRA (Fundamental Rights Agency)

EQUINET (European Network of Equality Bodies)

Stefan Batory Foundation

Civil Liberties Union for European Parliament

National Contact Points, e.g. Germany and France

Council of European Municipalities and Regions

European Humanist Federation

Civil Society Europe

DEF Europe

European Foundation Centre

AGE Platform Europa

LLL Platform lifelong learning

European Volunteer Centre

European Civic forum

European Youth Forum

International planned parenthood Federation,

Front line defenders

The Foundation for Lifelong Learning PERITIA

IPPF European Network

Swedish Agency for Youth and Civil Society (MUCF)

The Swedish Youth/Student Association of International Affairs (UF Sverige)

Sverok

National council for Swedish Youth Organisations (LSU)

PEN Sweden

Diakonia

Swedish Women’s Lobby

UN Human Rights (OHCHR) Regional Office for Europe


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.11.2018)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

(COM(2018)0383 – C8‑0234/2018 – 2018/0207(COD))

Valmistelija: Jordi Solé

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 a kohta (uusi)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

1 a.   palauttaa mieliin monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman1 a; painottaa niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaiken siihen liittyvän unionin toimintapolitiikan perustana; pyytää tämän vuoksi, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteet valtavirtaistetaan kaikkiin unionin toimintapolitiikkoihin ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aloitteisiin; korostaa lisäksi, että syrjinnän poistaminen on olennaisen tärkeää, jos halutaan täyttää unionin sitoumukset osallistavan unionin luomisesta, ja pitää valitettavana, ettei sukupuolinäkökulmaa ole valtavirtaistettu eikä sukupuolten tasa-arvoa koskevia sitoumuksia täytetty unionin toimintapolitiikassa, kuten monivuotista rahoituskehystä koskevista ehdotuksista käy ilmi;

 

_______________

 

a Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226.

Tarkistus    2

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 b kohta (uusi)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

1 b.   palauttaa mieliin 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu”1 a; ilmaisee uudelleen tukensa kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden, nuorison, urheilun, demokratian, kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan alojen ohjelmille, jotka ovat selvästi osoittaneet unionin tason lisäarvonsa ja ovat pysyvästi edunsaajien suosiossa; palauttaa mieliin suosituksensa, että olisi perustettava sisäinen eurooppalainen demokratiarahasto, jota komissio hallinnoi ja jolla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnalle ja demokratian ja ihmisoikeuksien alalla toimiville kansalaisjärjestöille annettavaa tukea;

 

_______________

 

1 a Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0075.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

perusoikeuksien, arvojen ja kansalaisuuden ohjelman perustamisesta

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a)  Euroopan parlamentti ilmaisi aiheesta ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” 14. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa tukensa kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden, nuorison, urheilun, demokratian, kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan alojen ohjelmille, jotka ovat selvästi osoittaneet unionin tason lisäarvonsa ja ovat pysyvästi edunsaajien suosiossa, ja korosti, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään. Nykyisiä toimintapolitiikkoja olisi tuettava jatkuvasti, unionin lippulaivaohjelmien resursseja olisi lisättävä ja uusiin tehtäviin olisi myönnettävä vastaavasti lisärahoitusta.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi tuettava toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisää niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikuttaa unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.

(7)  Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa sekä paikallis- ja alueviranomaisia ja niitä edustavia järjestöjä kansallisella ja Euroopan tasolla olisi tuettava toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisää niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikuttaa unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Ohjelmalla varmistetaan tuen jatkaminen näiden tavoitteiden saavuttamista edistävien olemassa olevien paikallisten ja alueellisten aloitteiden, kuten tasa-arvoa paikallistasolla koskevan eurooppalaisen peruskirjan, täytäntöönpanolle ja jatkokehittämiselle.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja tavoitteista. Naisten syrjintä ja eriarvoinen kohtelu loukkaa heidän perusoikeuksiaan ja estää heidän täysimittaisen poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisensa yhteiskunnan toimintaan. Rakenteellisten ja kulttuuristen esteiden esiintyminen vaikeuttaa todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen unionin kaikessa toiminnassa on unionin ydintoimintaa ja vauhdittaa talouskasvua, minkä vuoksi sitä olisi tuettava ohjelmasta.

(8)  Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja tavoitteista. Naisten syrjintä ja eriarvoinen kohtelu loukkaa heidän perusoikeuksiaan ja estää heidän täysimittaisen poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisensa yhteiskunnan toimintaan. Rakenteellisten ja kulttuuristen esteiden esiintyminen vaikeuttaa todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen unionin kaikessa toiminnassa on unionin ydintoimintaa ja vauhdittaa talouskasvua, minkä vuoksi sitä olisi tuettava ohjelmasta ja luotava mahdollisimman paljon synergiaa Euroopan sosiaalirahasto plus -rahaston kanssa.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a)   SEUT-sopimuksen 8 artiklassa määrätään sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisesta kaikissa unionin toimissa. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen asianmukainen täytäntöönpano edellyttää riittävien määrärahojen myöntämistä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen tarkoitettujen budjettikohtien avoimuutta.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 a)   On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti, samalla kun taataan oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 b)   Täytäntöönpanon ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava ohjaavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet, samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 a)   Ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojelusta siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, pyritään antamaan unionille välineet suojella paremmin talousarviotaan, jos oikeusvaltioperiaatteen heikkoudet haittaavat tai uhkaavat haitata moitteetonta varainhoitoa tai unionin taloudellisia etuja. Sen olisi täydennettävä perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa, jonka tehtävä on erilainen, nimittäin rahoittaa perusoikeuksien ja eurooppalaisten arvojen mukaisia toimintapolitiikkoja, joiden keskiössä on ihmisten elämä ja osallistuminen.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

(28)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ohjelman valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

Perustelu

Euroopan parlamentti kehotti 14. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” (2017/2052(INI)), että mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä 30 prosenttia EU:n talousarvion menoista olisi käytettävä ilmastotavoitteiden tukemiseen.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja paikallis- ja alueviranomaisia sekä niitä edustavia järjestöjä avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  edistetään kansalaisten sitoutumista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskeva lohko),

b)  edistetään kansalaisten Eurooppaa vahvistamalla kansalaisten sitoutumista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskeva lohko),

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a.  Komissio käy säännöllistä vuoropuhelua ohjelman edunsaajien, erityisesti kansalaisyhteiskunnan sekä paikallis- ja alueviranomaisten ja niitä edustavien järjestöjen kanssa, määriteltäessä monivuotisia ja vuotuisia painopisteitä ohjelmakauden aikana. Tätä tarkoitusta varten perustetaan keskeiseksi foorumiksi kansalaiskeskustelu, joka jäsennellään ohjelman eri erityistavoitteiden perusteella.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin;

a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista häirintää ja väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin, verkossa ja/tai sen ulkopuolella, työpaikat ja julkiset tilat mukaan lukien;

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [641 705 000] euroa käypinä hintoina.

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 1 627 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (1 834 000 000 euroa käypinä hintoina).

Perustelu

Puheenjohtajakokouksen 13. syyskuuta 2018 tekemän päätöksen mukaisesti kompromissitarkistuksessa otetaan huomioon monivuotisen rahoituskehyksen määrärahojen viimeisin jako ohjelmien välillä, sellaisena kuin monivuotista rahoituskehystä käsittelevät esittelijät ovat sen esittäneet väliaikaisesta mietinnöstä ehdotuksesta neuvoston asetukseksi monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi toimitettavaa äänestystä silmällä pitäen.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoidut rahastot mukaan lukien, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. [Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa].

1.   Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoidut rahastot mukaan lukien, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja ja että päällekkäinen rahoitus vältetään osoittamalla selvästi kunkin menoluokan rahoituslähteet moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. [Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa].

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä. Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 19 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.  Komissio hyväksyy työohjelman delegoidulla säädöksellä. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 2 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 2 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, kerätään soveltuvin osin sukupuolen mukaan eriteltyinä. Luettelo indikaattoreista esitetään liitteessä II.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

1.  Arvioinneissa on valtavirtaistettava sukupuolten tasa-arvo, niissä on oltava erillinen kappale kullekin lohkolle, ja ne on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 13 ja 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien, jotta voidaan osoittaa unionin tason lisäarvo ja tukea komission tiedonkeruuta talousarvion avoimuuden lisäämiseksi.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pyritään erityisesti tukemalla seuraavia toimia:

Ohjelman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pyritään erityisesti tukemalla seuraavia toimia valtiotasoa alemmilla tasoilla, kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla:

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  toteutetaan analyysi- ja seurantatoimia1, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelmaan kuuluvien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa;

c)  toteutetaan analyysi- ja seurantatoimia1, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelmaan kuuluvien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa;

_______________

_______________

1 Näihin sisältyvät muun muassa tiedon keruu ja tilastojen laatiminen, yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen, tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarviointi sekä oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen.

1 Näihin sisältyvät muun muassa tiedon keruu ja tilastojen laatiminen sukupuolen ja iän mukaan eriteltynä, yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen, tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarviointi sekä oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)  tuodaan yhteen eri kansalaisuuksia ja kulttuureja edustavia eurooppalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan;

g)  tuodaan yhteen eri kansalaisuuksia ja kulttuureja edustavia eurooppalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan, pienet kahdenväliset twinning-hankkeet ja kaupunkien verkostoituminen mukaan lukien;

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h)  kannustetaan ja helpotetaan aktiivista osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen ja lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

h)  kannustetaan ja helpotetaan aktiivista osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen ja lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja paikallis- ja alueviranomaisia sekä niitä edustavia järjestöjä;

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – j alakohta

Komission teksti

Tarkistus

j)  kehitetään eurooppalaisten verkostojen valmiuksia edistää ja kehittää edelleen unionin lainsäädäntöä, poliittisia tavoitteita ja strategioita sekä tuetaan ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

j)  kehitetään monivuotisten toiminta-avustusten välityksellä eurooppalaisten verkostojen valmiuksia edistää ja kehittää edelleen unionin lainsäädäntöä, tehostetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvia kriittisiä keskusteluja poliittisista tavoitteista ja strategioista sekä tuetaan ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja paikallis- ja alueviranomaisia sekä niitä edustavia järjestöjä;

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – k a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

k a)  lujitetaan kansallisia yhteyspisteitä (NCP) ja parannetaan synergioita kansalaisuuteen liittyvän politiikan kehityksen, ohjelman tavoitteiden sekä kansallisten yhteyspisteiden ja edunsaajien työn välillä;

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – k b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

k b)  lujitetaan edunsaajien kehittämiä hankkeita esittelevää verkkoalustaa sekä annetaan ohjeita mahdollisille edunsaajille, levitetään tietoa hankkeiden tuloksista ja parannetaan näkyvyyttä ja seurantaa;

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – k c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

k c)  tuetaan kriittisiä mutta rakentavia keskusteluja, joissa käsitellään eurooppalaisten päivittäin kohtaamia haasteita, kuten työllisyyttä, muuttajien kotoutumista, asuntotilannetta, liikkuvuutta tai koulutusta.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelmaa seurataan sellaisten indikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:

Ohjelmaa seurataan sellaisten indikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista, jotka olisi tarvittaessa eriteltävä sukupuolen, iän ja vammaisuuden perusteella:

Perustelu

Edellä mainittujen ryhmien eritteleminen ohjelmaan osallistuvien joukosta tukisi sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden valtavirtaistamista konkreettisesti.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – taulukko

Komission teksti

Tarkistus

Niiden henkilöiden määrä, jotka on saavutettu

Niiden henkilöiden määrä sukupuolen ja iän mukaan eriteltynä, jotka on saavutettu

i)   koulutustoimilla;

i)   koulutustoimilla;

ii)   vastavuoroista oppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa koskevilla toimilla;

ii)   vastavuoroista oppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa koskevilla toimilla;

iii)   tietoisuuden lisäämistä koskevilla toimilla ja tiedotus- ja levitystoimilla.

iii)   tietoisuuden lisäämistä koskevilla toimilla ja tiedotus- ja levitystoimilla.

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – 1 a rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio julkistaa vuosittain myös seuraavat tulosindikaattorit:

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – 1 b rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Hakemusten ja rahoitettavien hankkeiden lukumäärä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luettelon ja lohkojen mukaan jaoteltuna.

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – 1 c rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Hakijoiden 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luettelon ja lohkojen osalta pyytämän rahoituksen määrä.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustaminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0383 – C8-0234/2018 – 2018/0207(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE

14.6.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

14.6.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Jordi Solé

28.6.2018

Valiokuntakäsittely

26.9.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

5.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean Arthuis, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, André Elissen, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, John Howarth, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Daniele Viotti, Tiemo Wölken, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Karine Gloanec Maurin, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Andrey Novakov

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Michael Detjen

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24

+

ALDE

Jean Arthuis, Gérard Deprez

ECR

Zbigniew Kuźmiuk

PPE

Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Inese Vaidere

S&D

Michael Detjen, Eider Gardiazabal Rubial, Karine Gloanec Maurin, John Howarth, Vladimír Maňka, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Tiemo Wölken

VERTS/ALE

Indrek Tarand

4

-

ECR

Bernd Kölmel

ENF

André Elissen, Marco Zanni

NI

Eleftherios Synadinos

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.11.2018)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

(COM(2018)0383 – C8‑0234/2018 – 2018/0207(COD))

Valmistelija: Jean Lambert

LYHYET PERUSTELUT

Taustaa

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa todetaan, että unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Euroopan yhteiskunnissa on viime aikoina esiintynyt ääriliikkeitä ja jakolinjoja, mikä on haaste ajatukselle avoimesta ja osallistavasta yhteiskunnasta, joten komissio on arvioinut, että nyt on entistä tärkeämpää edistää ja lujittaa näitä arvoja. Lisäksi yhä esiintyy sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, ja naiset, lapset ja muut riskiryhmät kohtaavat päivittäin väkivaltaa. Ihmiset eivät ole tarpeeksi tietoisia EU:n arvoista eivätkä oikeuksistaan kansalaisina, ja jotkut jopa asettavat nämä arvot ja oikeudet kyseenalaisiksi.

Komissio on todennut, että ala on hajanainen ja sille toistaiseksi osoitetut resurssit ovat rajalliset eivätkä riitä vastaamaan kaikkiin näihin haasteisin. Siksi se on yhdistänyt ne uudeksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaksi, jota on määrä rahoittaa uudesta oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastosta kaikkiaan 641 705 000 euron määrärahoilla. Ehdotus asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta annettiin 30. toukokuuta 2018.

Ehdotetussa uudessa ohjelmassa yhdistetään kaksi nykyistä rahoitusohjelmaa, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma. Uuden ohjelman yleisenä tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksiin ja EU:n perusoikeuskirjaan sisältyviä perusoikeuksia ja arvoja. Yleinen tavoite saavutetaan kolmen erityistavoitteen kautta:

•  edistetään tasa-arvoa ja perusoikeuksia (tasa-arvon ja perusoikeuksien lohko): keskitytään ehkäisemään ja torjumaan eriarvoisuutta ja syrjintää, tukemaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään ja valtavirtaistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä, ja politiikkaa, jolla torjutaan rasismia ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta, sekä suojelemaan ja edistämään lapsen oikeuksia, vammaisten oikeuksia, unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia ja henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia;

•  edistetään kansalaisten sitoutumista ja osallistumista unionin toimintaan (kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskeva lohko): keskitytään lisäämään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja monimuotoisuudesta ja edistämään eri maista tulevien kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä;

•  torjutaan kaikenlaista väkivaltaa (Daphne-lohko): keskitytään ehkäisemään ja torjumaan kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin, naisiin ja muihin riskiryhmiin, sekä tukemaan ja suojelemaan tällaisen väkivallan uhreja.

Menetelmä

Euroopan parlamentissa asiasta vastaava valiokunta on LIBE. EMPL on työjärjestyksen 53 artiklan mukaisesti lausunnon antava valiokunta.

Valmistelijan lausunnon keskeiset kohdat

•  Nimetään ohjelma perusoikeuksien, tasa-arvon ja arvojen ohjelmaksi, jotta se kertoisi EU:n tavoitteesta saada aikaan kaikkia koskeva tasa-arvo.

•  Päivitetään ohjelman yleistavoitteen sanamuotoa, jotta voidaan korostaa jo johdanto-osan 3 kappaleessa mainittuja tasa-arvon ja oikeuksien tavoitteita: ”Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa.”

•  Laajennetaan uuden ohjelman soveltamisalaa ESR+ -rahaston mukaisesti ihmisiin.

•  Varmistetaan, että verkossa esiintyvän rasismin ja vihapuheen torjuntaan kiinnitetään asianmukaista huomiota seuraavalla ohjelmakaudella.

•  Uuden yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulon vuoksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tietosuojaan käsiteltäessä tietoja työsuhteen yhteydessä tietojen arkaluonteisuuden vuoksi.

•  Siirretään tukikelpoisten toimien luettelo perussäädökseen, sillä näin tärkeä osa lainsäädäntöä ei saa olla piilotettuna liitteeseen. Sen vuoksi ehdotetaan, että luodaan uusi 9 a artikla ja siirretään siihen koko liitteessä I oleva luettelo.

•  EQUINETille olisi turvattava rahoitus ohjelmasta, sillä kyseinen verkosto koostuu lakisääteisistä elimistä, jotka panevat yhteistyössä täytäntöön ohjelman piiriin kuuluvaa EU:n lainsäädäntöä ja seuraavat sen soveltamista.

•  Valmistelija ehdottaa toimia koskevan luettelon päivittämistä. Hänen keskeiset ehdotuksensa ovat seuraavat:

–  toimissa ei pitäisi keskittyä ainoastaan lisäämään tietoa vaan myös käyttämään ohjelman kannalta relevanttia säännöstöä

–  toimien luovia näkökohtia olisi vahvistettava, sillä valmistelijan kokemuksen mukaan hyvät luovat toimet ovat tavallisesti vaikuttavia ja tehokkaita pyrittäessä saavuttamaan ohjelman tavoitteet, jotka on vahvistettu 2 artiklassa

–  otetaan uudelleen mukaan keskeisten toimijoiden tukemiseen ja oppimateriaaliin liittyvät toimet, joita tuetaan tällä hetkellä mutta joita ei mainita uudessa ehdotuksessa.

•  Valmistelija ehdottaa lisäksi, että liitteessä II tehtäisiin selkeä ero tulos- ja seurausindikaattoreiden välille, ja ehdottaa raportteihin sisällytettäviä seurausindikaattoreita.

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a)  Käyttäen perustana säädöksiä, joissa näitä arvoja käsitellään tarkemmin, etenkin rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annettua neuvoston direktiiviä 2000/43/EY ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annettua neuvoston direktiiviä 2000/78/EY, noudattaen EU:lle YK:n vammaisyleissopimuksen osapuolena kuuluvia velvoitteita ja ottaen huomioon toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09) sekä 19 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman tarpeesta luoda eurooppalaisten arvojen väline perusarvoja Euroopan unionissa paikallisella ja kansallisella tasolla edistävien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemiseksi (2018/2619(RSP) unionin olisi edelleen pidettävä yllä ja edistettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettuja perusarvoja ja oikeuksia.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/20149, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’.

(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja ei saa pitää itsestäänselvyytenä, vaan niitä olisi edelleen suojeltava, edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja sekä yhä jatkuvia suvaitsemattomuuden ja syrjinnän haasteita, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia, unionin arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta, joka on erottamaton osa itse demokratiaa ja sen vaikuttavuuden edellytys. Ihmisoikeuksien, ihmisarvon kunnioittamisen, vapauden, demokratian, tasa-arvon ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisellä ja tukemisella on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/20149, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’.

_________________________________

__________________________________

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).

9 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).

9 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa. Tähän sisältyy elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka kannustaa kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja edistää eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös, että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka myötävaikuttavat unionin yhteisten arvojen, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden tukemiseen, levittämiseen ja suojelemiseen ja niiden säilymiseen elinvoimaisina. Viime kädessä tavoitteena on puolustaa, edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa, johon kuuluu elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Rahoitettavilla toimilla olisi kannustettava kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja edistettävä eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta sekä jäsenvaltioissa että niiden välillä myös yhteisten arvojen, yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös, että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua arvojen edistämiseen ja suojeluun liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Tässä olisi käytettävä perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdolliset yhteisvaikutukset, tukea tehokkaammin kohteena olevia toiminta-aloja ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja.

(4)  Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua arvojen levittämiseen, edistämiseen ja suojeluun liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Tässä olisi käytettävä perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia, ja myös uusia innovatiivisia toimia olisi kehitettävä. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdolliset yhteisvaikutukset, tukea tehokkaammin kohteena olevia toiminta-aloja ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja.

Perustelu

Ei pitäisi turvautua yksinomaan olemassa oleviin toimiin vaan olisi lisäksi kehitettävä uusia toimia.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten sitoutumista yhteiskunnan toimintaan ja näin heidän osallistumistaan demokraattiseen toimintaan unionissa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.

(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten tietoisuutta yhteiskunnan toiminnasta ja aktiivista sitoutumista siihen ja näin heidän osallistumistaan demokraattiseen ja sosiaaliseen toimintaan unionissa sekä vahvistetaan sosiaalista osallisuutta ja torjutaan syrjäytymistä. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta. Keskinäisen ymmärtämyksen, vuoropuhelun ja monimuotoisuuden kunnioittamisen arvot voidaan juurruttaa unionin tasolle vain, jos ne ovat elinvoimaisia jäsenvaltioissa ja niiden alueilla. Näin ollen ohjelmalla olisi edistettävä näitä arvoja myös jäsenvaltioissa niiden eri kansallisten, etnisten, uskonnollisten tai kieliryhmien keskuudessa, jotka yhdessä muodostavat asianomaisen yhteiskunnan kulttuurisen rikkauden ja monimuotoisuuden.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi tuettava toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisää niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikuttaa unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.

(7)  Kansalaisten olisi tunnettava paremmin kaikki unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa, myös syrjinnän kieltoa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden yhteydessä koskevat SEUT-sopimuksen 45 artiklan 2 kohdan määräykset, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan, sosiaaliset oikeudet mukaan luettuina, suojataan ilman minkäänlaista syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Lisäksi osalla kansalaisyhteiskunnasta on nykyään moninaisia vaikeuksia jäsenvaltioissa, joten kansalaisyhteiskuntaa ja etenkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioita olisi tuettava toiminnassa, jolla ne edistävät ja suojaavat SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisää niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikuttavat unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen etenkin perusoikeuskirjan osalta.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja tavoitteista. Naisten syrjintä ja eriarvoinen kohtelu loukkaa heidän perusoikeuksiaan ja estää heidän täysimittaisen poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisensa yhteiskunnan toimintaan. Rakenteellisten ja kulttuuristen esteiden esiintyminen vaikeuttaa todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen unionin kaikessa toiminnassa on unionin ydintoimintaa ja vauhdittaa talouskasvua, minkä vuoksi sitä olisi tuettava ohjelmasta.

(8)  Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja tavoitteista. SEUT-sopimuksen 8 artiklassa annetaan unionille tehtäväksi poistaa eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistää miesten ja naisten välistä tosiasiallista tasa-arvoa kaikissa toimissaan. Henkilöiden syrjintä ja eriarvoinen kohtelu heidän sukupuolensa perusteella loukkaa heidän perusoikeuksiaan ja estää heidän täysimittaisen poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisensa yhteiskunnan toimintaan. Rakenteellisten ja kulttuuristen esteiden esiintyminen vaikeuttaa todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen unionin kaikessa toiminnassa, myös työssä ja työelämässä, jossa syrjintää esiintyy edelleen palkkauksen ja työmarkkinoille pääsyn osalta, on siten unionin ydintoimintaa ja vauhdittaa talouskasvua, minkä vuoksi sitä olisi tuettava ohjelmasta.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Kaikenlaisen väkivallan ehkäisy ja torjuminen ja uhrien suojelu edellyttävät voimakasta poliittista tahtoa ja koordinoituja toimia, joiden lähtökohtana ovat aiempien Daphne-ohjelmien, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja oikeusalan ohjelman menetelmät ja tulokset. Daphne-rahoitus, joka käynnistettiin vuonna 1997 ja jolla tuetaan väkivallan uhreja ja torjutaan naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa, on ollut todellinen menestys: sidosryhmät (viranomaiset, akateemiset laitokset ja kansalaisjärjestöt) ovat olleet siihen tyytyväisiä ja rahoitetut hankkeet ovat olleet vaikuttavia. Siitä on rahoitettu hankkeita, joilla lisätään asiaan liittyvää tietoa, tarjotaan tukipalveluja uhreille ja tuetaan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Siinä on puututtu kaikenlaiseen väkivaltaan, kuten perheväkivaltaan, seksuaaliseen väkivaltaan, ihmiskauppaan ja uusiin väkivallan muotoihin, kuten verkkokiusaamiseen. Sen vuoksi on tärkeää jatkaa kaikkia näitä toimia ja ottaa saadut tulokset ja kokemukset asianmukaisesti huomioon ohjelman toteuttamisessa.

(10)  Kaikenlaisen väkivallan ehkäisy ja torjuminen ja uhrien, riskiryhmien ja erityisen heikossa asemassa olevien henkilöiden suojelu edellyttävät voimakasta poliittista tahtoa ja koordinoituja toimia, joiden lähtökohtana ovat aiempien Daphne-ohjelmien, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja oikeusalan ohjelman menetelmät ja tulokset. Ohjelmien päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaista rahoitusta on pyrittävä välttämään. Daphne-rahoitus, joka käynnistettiin vuonna 1997 ja jolla tuetaan väkivallan uhreja ja torjutaan naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa, on ollut todellinen menestys: sidosryhmät (viranomaiset, akateemiset laitokset ja kansalaisjärjestöt) ovat olleet siihen tyytyväisiä ja rahoitetut hankkeet ovat olleet vaikuttavia. Siitä on rahoitettu hankkeita, joilla lisätään asiaan liittyvää tietoa, tarjotaan tukipalveluja uhreille, riskiryhmille ja erityisen heikossa asemassa oleville henkilöille ja tuetaan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Siinä on puututtu kaikenlaiseen väkivaltaan, kuten perheväkivaltaan, seksuaaliseen väkivaltaan, ihmiskauppaan ja uusiin väkivallan muotoihin, kuten verkkokiusaamiseen. Sen vuoksi on tärkeää jatkaa kaikkia näitä toimia ja ottaa saadut tulokset ja kokemukset asianmukaisesti huomioon ohjelman toteuttamisessa.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Syrjintäkielto on yksi unionin perusperiaatteista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklassa määrätään toimenpiteistä sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto vahvistetaan myös perusoikeuskirjan 21 artiklassa. Eri syrjintämuotojen erityispiirteet olisi otettava huomioon, ja yhdestä tai useammasta syystä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi olisi suunniteltava asianmukaisia toimia. Ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla ehkäistään ja torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä, muslimivihaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikenlaisen väkivallan, vihan, erottelun ja leimaamisen ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä kiusaamisen, ahdistelun ja suvaitsemattoman kohtelun torjuntaan. Ohjelma olisi toteutettava tavalla, jolla vahvistetaan muita samoihin tavoitteisiin tähtääviä unionin toimia; tällaisia ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille vuoteen 2020 saakka”10 ja 9 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä11.

(11)  Syrjintäkielto on yksi unionin perusperiaatteista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklassa määrätään toimenpiteistä sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto vahvistetaan myös perusoikeuskirjan 21 artiklassa, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan, ja jossa kielletään kansalaisuuteen perustuva syrjintä perussopimusten soveltamisalalla, rajoittamatta kuitenkaan perussopimusten erityismääräysten soveltamista. Lisäksi perusoikeuskirjan koko III luku käsittelee tasa-arvoa. Tasa-arvo ja syrjimättömyys eivät ole pelkästään oikeudellisia kysymyksiä vaan yhteiskunnan perustavanlaatuisia haasteita, joten eri syrjintämuotojen erityispiirteet olisi otettava huomioon ja yhdestä tai useammasta syystä johtuvan syrjinnän sekä moniperusteisen syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi olisi suunniteltava asianmukaisia toimia.

_________________________________

 

10 COM(2011) 173.  11 EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)  Ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla ehkäistään ja torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä, romanivastaisuutta, afrofobiaa, muslimivihaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja, jotka perustuvat esimerkiksi vammaisuuteen, ikään, sukupuoleen, sukupuolen ilmaisuun, sukupuoli-identiteettiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen, ja siinä olisi tunnustettava kaikkien ihmisten oikeus ihmisarvoiseen kohteluun. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös kaikenlaisen väkivallan, vihan, erottelun ja leimaamisen ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä kiusaamisen (verkkokiusaaminen mukaan luettuna), ahdistelun ja suvaitsemattoman kohtelun torjuntaan.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 b)  Ohjelma olisi toteutettava tavalla, jolla vahvistetaan muita samoihin tavoitteisiin tähtääviä unionin toimia. Tällaisia ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille vuoteen 2020 saakka” ja 9 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä1 a. Suvaitsevaisten ja osallisuutta edistävien työpaikkojen edistäminen ja se, että tunnustetaan kaikkien ihmisten oikeus ihmisarvoiseen kohteluun työpaikalla ja yleisesti yhteiskunnassa, ovat jatkuvia tavoitteita, jotka edellyttävät enemmän ja tehokkaampia koordinoituja toimia sekä riittävän rahoituksen osoittamista.

 

____________________

 

1 a  EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Asenteisiin ja ympäristöön liittyvät esteet sekä esteettömyysongelmat vaikeuttavat vammaisten täysimittaista ja tehokasta osallistumista yhteiskunnan toimintaan tasapuolisin edellytyksin. Vammaisiin kohdistuu useita muitakin esteitä: heidän on vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada inklusiivista ja korkealaatuista opetusta, välttää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, hyödyntää kulttuurialoitteita ja mediaa tai käyttää poliittisia oikeuksiaan. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolia ja ovat näin sitoutuneet edistämään, suojelemaan ja takaamaan kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yleissopimuksen määräyksistä on tullut erottamaton osa unionin säännöstöä.

(12)  Asenteisiin ja ympäristöön liittyvät esteet sekä esteettömyysongelmat vaikeuttavat vammaisten täysimittaista ja tehokasta osallistumista yhteiskunnan toimintaan tasapuolisin edellytyksin. Vammaisiin, myös henkilöihin, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, kohdistuu useita muitakin esteitä: heidän on vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada inklusiivista ja korkealaatuista opetusta, välttää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, hyödyntää kulttuurialoitteita ja mediaa tai käyttää poliittisia oikeuksiaan. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolia ja ovat näin sitoutuneet edistämään, suojelemaan ja takaamaan kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yleissopimuksen määräyksistä on tullut erottamaton osa unionin säännöstöä. Ohjelmassa olisi siksi kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joilla lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden haasteista heidän osallistuessaan täysimääräisesti yhteiskunnan toimintaan ja käyttäessään tasavertaisesti kansalaisoikeuksiaan.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa toimissa olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista.

(15)  SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa toimissa olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista ja edistämistä.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Jäsenvaltiot ovat perustaneet yhdenvertaista kohtelua koskevien unionin säädösten mukaisesti riippumattomia elimiä (tasa-arvoelimiä) edistämään yhdenvertaista kohtelua ja torjumaan rotuun ja etniseen alkuperään sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin menneet näitä vaatimuksia pidemmälle ja varmistaneet, että tasa-arvoelimet voivat käsitellä myös ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen tai muihin syihin perustuvaa syrjintää. Tasa-arvoelimillä on keskeinen tehtävä tasa-arvon edistämisessä ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön tosiasiallisen soveltamisen varmistamisessa erityisesti siten, että ne antavat riippumatonta apua syrjinnän uhreille, tekevät riippumattomia tutkimuksia syrjinnästä, julkaisevat riippumattomia raportteja ja esittävät suosituksia syrjintään omassa maassaan liittyvistä aiheista. On olennaisen tärkeää, että tasa-arvoelinten tähän liittyvää toimintaa koordinoidaan unionin tasolla. EQUINET perustettiin vuonna 2007. Sen jäseniä ovat neuvoston direktiivien 2000/43/EY15 ja 2004/113/EY16 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2006/54/EY17 ja 2010/41/EU18 mukaisesti perustut yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä vastaavat elimet. EQUINETin tilanne on poikkeuksellinen, koska se on ainoa taho, joka koordinoi tasa-arvoelinten toimintaa. EQUINETin koordinointitoiminta on avainasemassa sen varmistamisessa, että unionin syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan moitteettomasti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja sitä olisi tuettava ohjelmasta.

(17)  Jäsenvaltiot ovat perustaneet yhdenvertaista kohtelua koskevien unionin säädösten mukaisesti riippumattomia elimiä (tasa-arvoelimiä) edistämään yhdenvertaista kohtelua ja torjumaan rotuun ja etniseen alkuperään sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin menneet näitä vaatimuksia pidemmälle ja varmistaneet, että tasa-arvoelimet voivat käsitellä myös ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen tai muihin syihin perustuvaa syrjintää. Tasa-arvoelimillä on keskeinen tehtävä tasa-arvon edistämisessä ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön tosiasiallisen soveltamisen varmistamisessa erityisesti siten, että ne antavat riippumatonta apua syrjinnän uhreille, tekevät riippumattomia tutkimuksia syrjinnästä, julkaisevat riippumattomia raportteja ja esittävät suosituksia syrjintään omassa maassaan liittyvistä aiheista. On olennaisen tärkeää, että näiden kaikkien asiaan liittyvien tasa-arvoelinten tähän liittyvää toimintaa koordinoidaan unionin tasolla. EQUINET perustettiin vuonna 2007. Sen jäseniä ovat neuvoston direktiivien 2000/43/EY15 ja 2004/113/EY16 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2006/54/EY17 ja 2010/41/EU18 mukaisesti perustut yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä vastaavat elimet. Komissio hyväksyi suosituksen tasa-arvoelimiä koskevista normeista [C(2018) 3850 final], ja se kattaa tasa-arvoelinten toimeksiannon, riippumattomuuden, vaikuttavuuden sekä niiden välisen koordinoinnin ja yhteistyön. EQUINETin tilanne on poikkeuksellinen, koska se on ainoa taho, joka koordinoi tasa-arvoelinten toimintaa. EQUINETin koordinointitoiminta on avainasemassa sen varmistamisessa, että unionin syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan moitteettomasti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja sitä olisi tuettava ohjelmasta.

__________________

__________________

15 Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

15 Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

16 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

16 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/EY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).

18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/EY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 18 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia ihmisoikeuksien edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa kansallisella tasolla.

(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 18 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia ihmisoikeuksien edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a)  SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaisesti olisi edistettävä työllisyyden korkeaa tasoa, riittävää sosiaaliturvaa sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Siksi tämän ohjelman toimissa olisi edistettävä synergioita köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen torjunnan, tasa-arvon edistämisen ja syrjinnän kaikkien muotojen torjumisen välillä. Sen vuoksi ohjelma olisi pantava täytäntöön siten, että varmistetaan mahdollisimman runsas synergia ja täydentävyys sekä ohjelman eri lohkojen kesken että Euroopan sosiaalirahasto plussan kanssa. Lisäksi olisi varmistettava synergia sekä Erasmus-ohjelman että Euroopan sosiaalirahasto plussan kanssa sen varmistamiseksi, että nämä rahastot edistävät yhdessä laadukkaan koulutuksen tarjoamista ja turvaavat yhtäläiset mahdollisuudet kaikille.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201320, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/9521, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/9622 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193923 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137124 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Jotta helpotetaan myös pienten organisaatioiden osallistumista ohjelmaan, olisi varmistettava avun saaminen ja karsittava kaikki tarpeettomat hallinnolliset esteet. Tarvittaessa olisi harkittava mahdollisuutta soveltaa kaksivaiheista arviointimenettelyä ja myöntää porrastettuja avustuksia ja monivuotisia toiminta-avustuksia. Yhteisrahoitusosuuksissa olisi otettava huomioon niiden organisaatioiden tyyppi ja koko, joita varten ohjelman ehdotuspyynnöt on tarkoitettu. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201320, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/9521, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/9622 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193923 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137124 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

__________________

__________________

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

21 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

21 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

22 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

22 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

23 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

23 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, muun muassa tukemalla kaiken kokoisia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita oikeuksiin perustuvan, tasa-arvoisen, osallisuutta edistävän, avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja säilyttämiseksi.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  edistetään kansalaisten sitoutumista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskeva lohko),

b)  edistetään ihmisten sitoutumista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskeva lohko),

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ehkäistään ja torjutaan eriarvoisuutta ja syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, ja tuetaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ja niiden valtavirtaistamista, sekä politiikkaa, jolla torjutaan rasismia ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta;

a)  edistetään kaikkien tasa-arvoa ehkäisemällä ja torjumalla eriarvoisuutta ja kaikenlaista syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, sekä perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin syihin perustuvaa syrjintää ja tuetaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä ja niiden valtavirtaistamista, sekä politiikkaa, jolla torjutaan rasismia ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta sekä verkossa että sen ulkopuolella;

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)  edistetään keskinäistä ymmärrystä, vuoropuhelua ja monimuotoisuuden kunnioittamista jäsenvaltioissa ja unionissa;

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  suojellaan ja edistetään lapsen oikeuksia, vammaisten oikeuksia, unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia sekä henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia.

b)  suojellaan ja edistetään lapsen oikeuksia, ikäihmisten oikeuksia, vammaisten oikeuksia, unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia, sosiaaliset oikeudet mukaan luettuina, sekä henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia, mukaan lukien tietojenkäsittelytilanteet työsuhteessa tai sosiaaliturvan yhteydessä yleisen tietosuoja-asetuksen1 a mukaisesti.

 

__________________

 

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  lisätään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja monimuotoisuudesta;

a)  lisätään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen yhteisistä arvoista ja historiasta – kiinnittäen erityistä huomiota totalitaaristen hallintojen historiaan – ja kulttuuriperinnöstä ja monimuotoisuudesta;

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  edistetään eri maista tulevien kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä; edistetään kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista, minkä ansiosta kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt saavat näkemyksensä esiin ja voivat vaihtaa näkemyksiään julkisesti kaikilla unionin toiminta-aloilla.

b)  edistetään eri kansallisia ja kulttuurisia taustoja edustavien kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä; edistetään kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista, minkä ansiosta kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt saavat näkemyksensä esiin ja voivat vaihtaa näkemyksiään julkisesti kaikilla unionin toiminta-aloilla ja edistää yhteisvastuuta.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin;

a)  ehkäistään, myös tiedotus- ja koulutustoimien avulla, ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa, myös perheväkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin, naisiin ja ikäihmisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin ja erityisen heikossa asemassa oleviin henkilöihin;

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  tuetaan ja suojellaan tällaisen väkivallan uhreja.

b)  tuetaan ja suojellaan tällaisen väkivallan uhreja, riskiryhmiä ja erityisen heikossa asemassa olevia henkilöitä.

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää rahoitusta toimiin, jotka edistävät jonkin 2 artiklassa määritellyn erityistavoitteen saavuttamista. Rahoitusta voidaan myöntää erityisesti liitteessä I lueteltuihin toimintoihin.

Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää rahoitusta toimiin, jotka edistävät jonkin 2 artiklassa määritellyn erityistavoitteen saavuttamista. Rahoitusta voidaan myöntää erityisesti seuraaviin toimintoihin:

 

a)  lisätään tietoisuutta, luovia toimia ja koulutustoimia ja jaetaan tietoa, jotta parannetaan ohjelman kattamilla aloilla sovellettavaa toimintapolitiikkaa ja oikeuksia koskevaa tietämystä;

 

b)  edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien parissa, jotta lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan tiedon ja vastavuoroisen ymmärtämyksen perusteella; sekä

 

c)  toteutetaan luovia toimia sekä edistämis-, analyysi- ja seurantatoimia1a, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelmaan kuuluvien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa;

 

d)  koulutetaan asianomaisia sidosryhmiä, jotta parannetaan heidän tietoisuuttaan ja tietämystään alalla sovellettavista toimintapolitiikoista ja oikeuksista ja mahdollisuuksiaan hyödyntää niitä;

 

e)  kehitetään ja ylläpidetään kaikkien käytettävissä olevia tieto- ja viestintäteknisiä välineitä;

 

f)  lisätään kansalaisten tietämystä Euroopan kulttuurista, arvoista, historiasta ja muistiperinnöstä sekä vahvistetaan kansalaisten yhteisvastuun ja unioniin kuuluvuuden tunnetta;

 

g)  tuodaan yhteen eri kansalaisuuksia ja kulttuureja edustavia eurooppalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua twinning-toimintaan, muun muassa ystävyyskaupunkitoimintaan;

 

h)  kannustetaan ja helpotetaan aktiivista ja osallisuutta tukevaa osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen ja lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista ja mahdollisuuksia käyttää niitä tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

 

i)  rahoitetaan asetuksen (EU) N:o 211/2011 täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä ja organisatorista tukea ja tuetaan näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita;

 

j)  kehitetään eurooppalaisten verkostojen valmiuksia edistää, soveltaa ja kehittää edelleen unionin lainsäädäntöä, poliittisia tavoitteita ja strategioita sekä tuetaan kaikenkokoisia ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

 

k)  lisätään tietoa ohjelmasta ja levitetään ja siirretään sen tuloksia ja pyritään saavuttamaan useampia kansalaisia, mukaan luettuna perustamalla ja tukemalla ohjelman yhteyspisteitä/kansallisten yhteyspisteiden verkostoja.

 

______________________

 

1 a Näihin toimiin sisältyvät muun muassa tiedon keruu ja tilastojen kokoaminen, yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen, tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarviointi, oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen.

Tarkistuksen a–k alakohdat ovat liitteessä I olevan 1 kohdan tarkistettuja alakohtia.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla myös vammaisille henkilöille käyttökelpoisessa muodossa olevaa johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista, sikäli kuin painopisteet liittyvät 2 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia.

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

Liite I

Komission teksti

Tarkistus

LIITE I

Poistetaan.

Ohjelmasta tuettavat toimet

 

Ohjelman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pyritään erityisesti tukemalla seuraavia toimia:

 

a)  lisätään tietoisuutta ja jaetaan tietoa, jotta parannetaan ohjelman kattamilla aloilla sovellettavaa toimintapolitiikkaa ja oikeuksia koskevaa tietämystä;

 

b)  edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien parissa, jotta parannetaan tietämystä ja vastavuoroista ymmärtämystä sekä lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan;

 

c)   toteutetaan analyysi- ja seurantatoimia1, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelmaan kuuluvien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa;

 

d)  koulutetaan asianomaisia sidosryhmiä, jotta parannetaan heidän tietämystään alalla sovellettavasta toimintapolitiikasta ja oikeuksista;

 

e)  kehitetään ja ylläpidetään tieto- ja viestintäteknisiä välineitä;

 

f)  lisätään kansalaisten tietämystä Euroopan kulttuurista, historiasta ja muistiperinnöstä sekä vahvistetaan unioniin kuuluvuuden tunnetta;

 

g)  tuodaan yhteen eri kansalaisuuksia ja kulttuureja edustavia eurooppalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan;

 

h)  kannustetaan ja helpotetaan aktiivista osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen ja lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

 

i)  rahoitetaan asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä ja organisatorista tukea ja tuetaan näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita;

 

j)  kehitetään eurooppalaisten verkostojen valmiuksia edistää ja kehittää edelleen unionin lainsäädäntöä, poliittisia tavoitteita ja strategioita sekä tuetaan ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

 

k)  lisätään tietoa ohjelmasta ja levitetään ja siirretään sen tuloksia ja pyritään saavuttamaan useampia kansalaisia, mukaan luettuna perustamalla ja tukemalla ohjelman yhteyspisteitä/kansallisten yhteyspisteiden verkostoa.

 

______________________

 

1 Näihin sisältyvät muun muassa tiedon keruu ja tilastojen laatiminen, yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen, tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarviointi sekä oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen.

 

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelmaa seurataan sellaisten indikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:

Ohjelmaa seurataan sellaisten tulosindikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio julkistaa vuosittain myös seuraavat seurausindikaattorit:

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Toiminnan maantieteellinen kattavuus lohkoittain

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Hakemusten ja rahoitettavien toimien lukumäärä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luettelon ja lohkojen mukaan jaoteltuna

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 d kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Hakijoiden 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luettelon ja lohkojen osalta pyytämän ja myönnetyn rahoituksen määrä

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustaminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0383 – C8-0234/2018 – 2018/0207(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE

14.6.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

14.6.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Jean Lambert

18.6.2018

Valiokuntakäsittely

9.10.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

20.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Guillaume Balas, Brando Benifei, Mara Bizzotto, David Casa, Ole Christensen, Michael Detjen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Marian Harkin, Czesław Hoc, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Anthea McIntyre, Miroslavs Mitrofanovs, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Dennis Radtke, Terry Reintke, Robert Rochefort, Claude Rolin, Siôn Simon, Romana Tomc, Marita Ulvskog

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Rosa D’Amato, Tania González Peñas, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Alex Mayer, Sven Schulze, Helga Stevens, Flavio Zanonato

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

38

+

ALDE

Martina Dlabajová, Marian Harkin, Robert Rochefort

ECR

Czesław Hoc, Anthea McIntyre, Helga Stevens

GUE/NGL

Tania González Peñas, Rina Ronja Kari, Patrick Le Hyaric, Paloma López Bermejo

PPE

Georges Bach, David Casa, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Dennis Radtke, Claude Rolin, Sven Schulze, Romana Tomc

S&D

Guillaume Balas, Brando Benifei, Ole Christensen, Michael Detjen, Agnes Jongerius, Edouard Martin, Alex Mayer, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Siôn Simon, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato

VERTS/ALE

Jean Lambert, Miroslavs Mitrofanovs, Terry Reintke

2

ENF

Mara Bizzotto

NI

Lampros Fountoulis

1

0

EFDD

Rosa D'Amato

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

–  :  vastaan

0  :  tyhjää


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.12.2018)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

(COM(2018)0383 – C8‑0234/2018 – 2018/0207(COD))

Valmistelija (*): Sylvie Guillaume

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Tulevalla kansalaisuuden, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalla olisi edistettävä eurooppalaisten välistä vuoropuhelua ja vahvistettava keskinäistä ymmärtämystä aikana, jona suvaitsemattomuus Euroopassa lisääntyy ja kyseenalaistaa tunteen yhteiseen alueeseen kuulumisesta.

Valmistelija panee merkille komission pyrkimyksen saada aikaan yhteisvaikutuksia rajalliset määrärahat huomioon ottaen.

Hän katsoo kuitenkin, että on entistä tärkeämpää lujittaa aiemman Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelman asemaa, jonka lisäarvo on selkeä, kun halutaan edistää kansalaisvaikuttamista, vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä edistää kansalaisten osallistumista ja sitoutumista demokraattiseen toimintaan. Kyseinen ohjelma osoittautui onnistuneeksi ja lisäsi tietoisuutta Eurooppa-asioista, joten sillä voisi olla myönteinen vaikutus unionin kansalaisten kiinnostuksenkohteisiin seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa.

Tässä yhteydessä valmistelija pitää valitettavana, että erittäin symbolinen kansalaisuuden käsite on poistettu ohjelman nimestä, ja ehdottaa sen vuoksi sen ottamista uudelleen käyttöön.

Lisäksi hän pitää tärkeänä puolustaa ohjelmaa, jonka talousarvio on oikeassa suhteessa asiaan liittyviin haasteisiin, ja ehdottaa näin ollen lisäämään hänen vastuualueelleen kuuluvan lohkon B (kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen) määrärahoja. Ehdotettu talousarvio on aivan liian riittämätön verrattuna siihen, mitä parlamentti oli toivonut. Sen vuoksi ehdotetaan, että kansalaisten sitoutumista koskevaa budjettikohtaa lujitetaan 500 miljoonan euron määrärahalla eli noin eurolla kutakin unionin kansalaista kohti. Tavoitteena on puolustaa eurooppalaista ohjelmaa, joka on kaikkien niiden kansalaisten saatavilla, jotka ovat sitoutuneet vahvaan Eurooppaan, vastustavat nationalismia ja korostavat solidaarisuutta.

Valmistelija on tietoinen siitä, että on tarpeen edistää niiden aiempien tapahtumien muistiperintöä, jotka johtivat Euroopan unionin perustamiseen, ja ymmärtää paremmin nykyhetkeä, jotta voidaan kehittää yhdessä tulevaa. Hän ehdottaa, että kehitetään muistiperintöön liittyviä toimia, jotka palauttavat mieleen unionin perusperiaatteiden ja -arvojen merkityksen.

Koska ohjelmaan varatut määrärahat ovat rajalliset, valmistelija katsoo, ettei ole asianmukaista antaa komission käyttää näitä varoja viestintään, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä, etenkin kun komission viestintäpalveluilla on jo huomattavasti resursseja tämän tyyppisen toiminnan toteuttamiseen.

Valmistelija on tyytyväinen siihen, että unionissa on otettu käyttöön kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukiväline, jolla edistetään perusarvoja paikallisella tasolla, jotta voidaan tukea avoimia, demokraattisia ja osallistavia yhteiskuntia. Hän korostaa kuitenkin, että on puolustettava tavallisten kansalaisten yhteisöissään kehittämiä yksittäisiä hankkeita, jotka ovat välttämättömiä, jotta unioni olisi osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Hän korostaa erityisesti, että ohjelmien pitäisi olla vammaisten henkilöiden saavutettavissa.

Hän katsoo, että assosioituneiden kolmansien maiden osallistuminen ohjelmaan ei ole tarkoituksenmukaista kansalaisten sitoutumista koskevassa lohkossa, koska mahdollisuudet kansalaisten toimiin jäsenvaltioissa ovat usein rajalliset ja aiheuttavat turhautumista monille hakijoille, joita ei ole voitu hyväksyä heidän sitoutumisestaan huolimatta.

Hän yhtyy myös komission ehdotukseen, jonka mukaan kansallisten yhteyspisteiden järjestelmää, joka on jo osoittautunut hyödylliseksi Kansalaisten Eurooppa -ohjelman puitteissa, olisi laajennettava, jotta hankkeiden toteuttajia voitaisiin tukea paremmin niiden toimissa. Hän korostaa, että tämä on mainittava asetuksessa.

Valmistelija ehdottaa myös, että komissio hyväksyisi työohjelmat ja monivuotiset painopisteet delegoiduilla säädöksillä eikä täytäntöönpanosäädöksillä, kuten komission ehdotuksessa esitetään.

Yleisesti ottaen valmistelija suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan lähestymistapaan, erityisesti oikeusperustan muuttamiseen, jotta parlamentti voi täyttää tehtävänsä lainsäätäjänä. Hän muistuttaa, että ohjelman takana on monia kansalaishankkeita, joiden jatkaminen on tällä hetkellä erittäin tärkeää ja joita on edistettävä tulevaisuudessa.

TARKISTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

Kansalaisten, perusoikeuksien ja arvojen Eurooppa -ohjelman perustamisesta

 

(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 viite

Komission teksti

Tarkistus

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan, 24 artiklan, 167 artiklan ja 168 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan, 24 artiklan, 167 artiklan ja 168 artiklan sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan,

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin ”perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.” Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja unioni ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä.

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin ”perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Erityisesti ihmisarvo on ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti kaikkien luovuttamattomien ihmisoikeuksien perusta. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä periaatteita ja arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.” Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja unioni ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/20149, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’.

(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta. Tätä varten EU:n talousarvioon olisi perustettava uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan Kansalaisten, perusoikeuksien ja arvojen Eurooppa -ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän haasteita, kuten ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, ja joissakin maissa kehitys on kulkenut oikeusvaltioperiaatteen kannalta selvästi vastakkaiseen suuntaan, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja, kuten ihmisoikeuksia, myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksia, lasten ja nuorten oikeuksia, moniarvoisuutta, suvaitsevaisuutta, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa, solidaarisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Kansalaisten, perusoikeuksien ja arvojen Eurooppa ‑ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/20149, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’.

__________________

__________________

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).

9 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).

9 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa. Tähän sisältyy elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka kannustaa kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja edistää eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös, että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten periaatteiden, arvojen ja oikeuksien toteuttamista ja korostavat monimuotoisuuden rikkautta. Viime kädessä tavoitteena on pitää yllä oikeuksiin perustuvia, tasa-arvoisia, oikeudenmukaisia, suvaitsevaisia, osallisuutta edistäviä, moniarvoisia ja demokraattisia yhteiskuntia. Rahoitettavilla toimilla olisi pyrittävä tukemaan ja vahvistamaan aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja kannustamaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä kulttuuriseen ja sosiaaliseen osallistumiseen yhteisten arvojen, historian, muistiperinnön, kulttuuriperinnön ja juurien pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös, että toimielimet pitävät yllä avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua arvojen edistämiseen ja suojeluun liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Tässä olisi käytettävä perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdolliset yhteisvaikutukset, tukea tehokkaammin kohteena olevia toiminta-aloja ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja.

(4)  Kansalaisten, perusoikeuksien ja arvojen Eurooppa -ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua arvojen edistämiseen ja suojeluun, aktiiviseen kansalaisuuteen ja unionin kansalaisuutta koskevaan koulutukseen liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Tässä olisi käytettävä perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia, jotka on nyt sisällytetty uuteen ohjelmaan. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdolliset yhteisvaikutukset, tukea tehokkaammin kohteena olevia toiminta-aloja ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet ja keskityttävä erityisesti unionin monikielisyyteen ja tarpeeseen ottaa mukaan nuoria, aliedustettuja ja muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä, kuten henkilöitä, joilla on erityistarpeita, maahanmuuttajia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 17 artiklan mukaan unioni käy avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kyseisessä artiklassa mainittujen kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Se tunnustaa niiden erityispanoksen perusihmisoikeuksien suojelun ja edistämisen vaalimisessa, minkä vuoksi niille olisi myönnettävä samat mahdollisuudet ohjelmasta tarjottaviin rahoitusmahdollisuuksiin kuin kansalaisyhteiskunnan järjestöille.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten sitoutumista yhteiskunnan toimintaan ja näin heidän osallistumistaan demokraattiseen toimintaan unionissa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.

(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, jotta edistettäisiin demokraattiseen toimintaan osallistumista ja lisättäisiin kansalaisten mahdollisuuksia käyttää unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja, joilla pyritään tasapainoiseen maantieteelliseen jakautumiseen. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan paikallisen, alueellisen, kansallisen ja valtioiden rajat ylittävän tason kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten aktiivista sitoutumista yhteiskunnan toimintaan unionissa ja muokataan unionin poliittista asialistaa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, kulttuurien välistä vuoropuhelua, kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, sovintoa, sosiaalista osallisuutta ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää unioniin kuulumisen tunnetta ja yhteistä kansalaisuustunnetta sellaisen eurooppalaisen identiteetin pohjalta, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Kasvava moniarvoisuus ja maailmanlaajuiset muuttoliikkeet lisäävät kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun merkitystä yhteiskunnissamme. Kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua olisi tuettava ohjelmasta täysimääräisesti osana yhteiskunnallista sopusointua Euroopassa ja keskeisenä sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistävänä tekijänä. Uskontojen välinen vuoropuhelu voisi auttaa korostamaan uskonnon myönteistä vaikutusta sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, mutta uskonnolliseen lukutaidottomuuteen liittyy riski siitä, että luodaan puitteet uskonnollisten tunteiden väärinkäytölle väestön keskuudessa. Ohjelmasta olisikin tuettava uskonnollista lukutaitoa edistäviä hankkeita ja aloitteita, joilla edistetään uskontojen välistä vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset saisivat tietoa yhteisestä historiasta yhteisen tulevaisuuden, moraalisen tarkoituksen ja jaettujen arvojen perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen merkitys sekä muistiperinnön ja eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomisen väliset yhteydet.

(6)  Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen ja luovaan tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset, erityisesti nuoret, saisivat tietoa yhteisestä historiastaan yhteisen tulevaisuuden perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, sosiaalisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen sekä suvaitsevaisuuden ja vuoropuhelun merkitys, jotta voitaisiin edistää yhteisiin arvoihin, solidaarisuuteen, moniarvoisuuteen ja rauhaan perustuvaa yhteistä perustaa, sekä muistiperinnön ja eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomisen väliset yhteydet.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Ohjelma on ratkaisevassa asemassa, kun pyritään edistämään yhteisen eurooppalaisen identiteetin kehittymistä ja tuomaan esiin unioniin kuulumisen mukanaan tuomat mahdollisuudet vastatoimena ”euroskeptisyyteen” ja Eurooppa-vastaisiin poliittisiin voimiin, jotka kyseenalaistavat koko Euroopan yhdentymishankkeen olemassaolon.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi tuettava toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisää niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikuttaa unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.

(7)  Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä, äänestää, saada julkisia palveluja, osallistua kulttuurivaihtoon ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti. Heidän olisi voitava osallistua unionin päätöksentekoprosessiin ja oltava tietoisia siitä, että heillä on vaikutusta unionin päätöksentekoprosessiin ja että he voivat luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi tuettava kaikilla tasoilla toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja jonka tavoitteena olisi oltava unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen varmistaminen.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Euroopan parlamentin 2 päivänä huhtikuuta 2009 antamassa päätöslauselmassa eurooppalaisesta omastatunnosta ja totalitarismista sekä 9 ja 10 päivänä kesäkuuta 2011 kokoontuneen neuvoston päätelmissä totalitaaristen järjestelmien Euroopassa tekemien rikosten muistamisesta tähdennetään, että on tärkeää säilyttää elävinä menneisyyden muistot, sillä se on keino rakentaa yhteistä tulevaisuutta, ja painotetaan sitä, että unionilla on arvokas tehtävä näiden rikosten kollektiivisen muiston helpottamisessa, jakamisessa ja edistämisessä pyrittäessä edistämään moniarvoista ja demokraattista yhteistä eurooppalaista identiteettiä.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Asenteisiin ja ympäristöön liittyvät esteet sekä esteettömyysongelmat vaikeuttavat vammaisten täysimittaista ja tehokasta osallistumista yhteiskunnan toimintaan tasapuolisin edellytyksin. Vammaisiin kohdistuu useita muitakin esteitä: heidän on vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada inklusiivista ja korkealaatuista opetusta, välttää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, hyödyntää kulttuurialoitteita ja mediaa tai käyttää poliittisia oikeuksiaan. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolia ja ovat näin sitoutuneet edistämään, suojelemaan ja takaamaan kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yleissopimuksen määräyksistä on tullut erottamaton osa unionin säännöstöä.

(12)  Asenteisiin ja ympäristöön liittyvät esteet sekä esteettömyysongelmat vaikeuttavat vammaisten henkilöiden täysimittaista ja tehokasta osallistumista yhteiskunnan toimintaan tasapuolisin edellytyksin. Vammaisiin henkilöihin kohdistuu useita muitakin esteitä, sillä heidän on muun muassa vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada inklusiivista ja korkealaatuista opetusta, välttää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, hyödyntää kulttuuria, kulttuurialoitteita ja mediaa ja käyttää poliittisia oikeuksiaan. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolia ja ovat näin sitoutuneet edistämään, suojelemaan ja takaamaan kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yleissopimuksen määräyksistä on tullut erottamaton osa unionin säännöstöä.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  SEUT-sopimuksen 24 artiklalla velvoitetaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antamaan säännöksiä menettelyistä ja edellytyksistä, joita vaaditaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta varten. Tämä on tehty antamalla [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/201114]. Ohjelmasta olisi annettava rahoitusta asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaan tekniseen ja organisatoriseen tukeen ja tuettava näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita.

(14)  SEUT-sopimuksen 24 artiklalla velvoitetaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antamaan säännöksiä menettelyistä ja edellytyksistä, joita vaaditaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta varten. Tämä on tehty antamalla [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/201114]. Ohjelmalla olisi kannustettava ja edistettävä kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita tukemalla sen tasa-arvon ja perusoikeuksien lohkossa teknisen ja organisatorisen tuen rahoitusta asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanon tukemiseksi.

__________________

__________________

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta (EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1).

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta (EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1).

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Jäsenvaltiot ovat perustaneet yhdenvertaista kohtelua koskevien unionin säädösten mukaisesti riippumattomia elimiä (tasa-arvoelimiä) edistämään yhdenvertaista kohtelua ja torjumaan rotuun ja etniseen alkuperään sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin menneet näitä vaatimuksia pidemmälle ja varmistaneet, että tasa-arvoelimet voivat käsitellä myös ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen tai muihin syihin perustuvaa syrjintää. Tasa-arvoelimillä on keskeinen tehtävä tasa-arvon edistämisessä ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön tosiasiallisen soveltamisen varmistamisessa erityisesti siten, että ne antavat riippumatonta apua syrjinnän uhreille, tekevät riippumattomia tutkimuksia syrjinnästä, julkaisevat riippumattomia raportteja ja esittävät suosituksia syrjintään omassa maassaan liittyvistä aiheista. On olennaisen tärkeää, että tasa-arvoelinten tähän liittyvää toimintaa koordinoidaan unionin tasolla. EQUINET perustettiin vuonna 2007. Sen jäseniä ovat neuvoston direktiivien 2000/43/EY15 ja 2004/113/EY16 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2006/54/EY17 ja 2010/41/EU18 mukaisesti perustut yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä vastaavat elimet. EQUINETin tilanne on poikkeuksellinen, koska se on ainoa taho, joka koordinoi tasa-arvoelinten toimintaa. EQUINETin koordinointitoiminta on avainasemassa sen varmistamisessa, että unionin syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan moitteettomasti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja sitä olisi tuettava ohjelmasta.

(17)  Jäsenvaltiot ovat perustaneet yhdenvertaista kohtelua koskevien unionin säädösten mukaisesti riippumattomia elimiä (tasa-arvoelimiä) edistämään yhdenvertaista kohtelua ja torjumaan rotuun ja etniseen alkuperään sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin menneet näitä vaatimuksia pidemmälle ja varmistaneet, että tasa-arvoelimet voivat käsitellä myös kieleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen tai muihin syihin perustuvaa syrjintää. Tasa-arvoelimillä on keskeinen tehtävä tasa-arvon edistämisessä ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön tosiasiallisen soveltamisen varmistamisessa erityisesti siten, että ne antavat riippumatonta apua syrjinnän uhreille, tekevät riippumattomia tutkimuksia syrjinnästä, julkaisevat riippumattomia raportteja ja esittävät suosituksia syrjintään omassa maassaan liittyvistä aiheista. On olennaisen tärkeää, että tasa-arvoelinten tähän liittyvää toimintaa koordinoidaan unionin tasolla. EQUINET perustettiin vuonna 2007. Sen jäseniä ovat neuvoston direktiivien 2000/43/EY15 ja 2004/113/EY16 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2006/54/EY17 ja 2010/41/EU18 mukaisesti perustut yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä vastaavat elimet. EQUINETin tilanne on poikkeuksellinen, koska se on ainoa taho, joka koordinoi tasa-arvoelinten toimintaa. EQUINETin koordinointitoiminta on avainasemassa sen varmistamisessa, että unionin syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan moitteettomasti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja sitä olisi tuettava ohjelmasta.

_________________

_________________

15 Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

15 Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

16 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

16 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/EY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).

18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/EY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 18 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia ihmisoikeuksien edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa kansallisella tasolla.

(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, rahoituksen lisääminen ja riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia, myös riittävän perusrahoituksen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen sekä rahoitussääntöjen ja -menettelyjen avulla, ihmisoikeuksien edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa kansallisella tasolla.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten asiaan liittyvien toiminta-alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet toisiinsa, erityisesti oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston puitteissa, eli oikeusalan ohjelman sekä Luova Eurooppa -ohjelman ja Erasmus+ -ohjelman kanssa, jotta voidaan hyödyntää kulttuurialan ristikkäisvaikutusten potentiaalia kulttuurin, median, taiteiden, koulutuksen ja luovan toiminnan aloilla. On saatava aikaan yhteisvaikutuksia muiden EU:n rahoitusohjelmien kanssa etenkin aloilla, jotka liittyvät työllisyyteen, sisämarkkinoihin, yrityksiin, nuorisoon, terveyteen, kansalaisuuteen, oikeusalaan, maahanmuuttoon, turvallisuuteen, tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan, teollisuuteen, koheesioon, matkailuun, ulkosuhteisiin, kauppaan ja kehitysyhteistyöhön.

(21)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia. Olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen, avoimuuteen ja selkeästi määriteltyyn yhteisvaikutukseen sellaisten asiaan liittyvien toiminta-alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet toisiinsa, erityisesti oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston puitteissa, eli oikeusalan ohjelman sekä Luova Eurooppa -ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja Erasmus+ -ohjelman kanssa, jotta voidaan hyödyntää kulttuurialan ristikkäisvaikutusten potentiaalia audiovisuaalialalla ja kulttuurin, median, taiteiden, virallisen ja epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen sekä luovan toiminnan aloilla. On saatava aikaan yhteisvaikutuksia muiden EU:n rahoitusohjelmien kanssa etenkin aloilla, jotka liittyvät työllisyyteen, sisämarkkinoihin, yrityksiin, nuorisoon, vapaaehtoistyöhön, ammatilliseen koulutukseen, terveyteen, kansalaisuuteen, oikeusalaan, sosiaaliseen osallisuuteen, erityisesti maahanmuuttajien ja heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliseen osallisuuteen, maahanmuuttoon, turvallisuuteen, tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan, teollisuuteen, koheesioon, ilmastoon, matkailuun, urheiluun, ulkosuhteisiin, laajentumiseen, kansainväliseen yhteistyöhön, kauppaan ja kehitysyhteistyöhön.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, , rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(23)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt, ja siinä edellytetään täydellistä avoimuutta resurssien käytön suhteen, moitteetonta varainhoitoa ja resurssien harkittua käyttöä. Siinä vahvistetaan erityisesti säännöt, jotka koskevat paikallisten, alueellisten, kansallisten ja valtioiden rajat ylittävien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mahdollisuutta saada rahoitusta monivuotisten toiminta-avustusten, porrastettujen avustusten ja joustavan avustusmenettelyn kautta.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201320, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/9521, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/9622 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193923 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137124 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan positiivinen onnistumisaste, erityisesti toiminta-avustusten ja hankkeiden osalta, ja saavutetaan tuloksia, jotka ovat toimien erityisten tavoitteiden mukaisia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus, asianomaisten sidosryhmien ja kohteena olevien avustuksensaajien koko ja valmiudet ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten sekä muiden parametrien käyttämistä, jotta voidaan ottaa tehokkaammin mukaan henkilöt, joilla on erityistarpeita, sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Yhteisrahoitusvaatimukset olisi hyväksyttävä luontoissuorituksena, ja vaatimuksista voidaan luopua, jos täydentävä rahoitus on rajoitettua. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201320, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/9521, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/9622 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193923 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137124 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

__________________

__________________

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

21 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

21 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

22 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

22 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

23 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

23 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

Poistetaan.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskeva 14 ja 16 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(30)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpano ohjelman edistymisen ja tavoitteiden saavuttamisen tehokkaan arvioinnin varmistamiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskeva 13 artiklan mukaista työohjelmaa ja monivuotisia painopisteitä sekä 14 ja 16 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää unionin kansalaisuutta ja oikeusvaltiota sekä EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia, periaatteita ja arvoja, joiden pohjalta unioni perustettiin. Tämä olisi toteutettava erityisesti tukemalla keskeisiä sidosryhmiä, kuten kansalaisten yhdistyksiä, ajatushautomoita, tutkimuslaitoksia sekä kulttuuri- ja akateemisia instituutioita ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita paikallisella, alueellisella, kansallisella ja valtioiden rajat ylittävällä tasolla, jotta kaikkia voidaan muistuttaa näiden arvojen ja periaatteiden merkityksestä ja siten tukea avoimia, demokraattisia ja osallisuutta edistäviä yhteiskuntia.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  edistetään kansalaisten sitoutumista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskeva lohko),

b)  lisätään kansalaisten ja erityisesti nuorten tietoisuutta unionin merkityksestä toimilla, joilla pyritään säilyttämään sen perustamiseen johtaneiden historiallisten tapahtumien muistiperintö, ja edistetään demokratiaa, ilmaisunvapautta, moniarvoisuutta, kansalaisvaikuttamista sekä kansalaistapaamisia ja kansalaisten aktiivista osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (aktiivista kansalaisuutta koskeva lohko),

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  suojellaan ja edistetään lapsen oikeuksia, vammaisten oikeuksia, unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia sekä henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia.

b)  suojellaan ja edistetään lapsen oikeuksia, vammaisten henkilöiden oikeuksia, unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia, myös oikeutta panna vireille eurooppalainen kansalaisaloite, sekä henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen -lohko

Aktiivinen kansalaisuus -lohko

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  lisätään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja monimuotoisuudesta;

a)  tuetaan kansalaisten esittämiä hankkeita, joissa keskitytään erityisesti nuoriin ja joiden tavoitteena on kannustaa ihmisiä paitsi muistamaan unionin perustamista edeltävät tapahtumat, jotka muodostavat sen muistiperinnön ytimen, mutta myös oppimaan enemmän yhteisestä historiastaan, kulttuuristaan ja arvoistaan ja tutustumaan yhteiseen kulttuuriperintöönsä sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden rikkauteen, jotka muodostavat perustan yhteiselle tulevaisuudelle; edistetään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen alkuperästä, olemassaolon oikeutuksesta ja saavutuksista ja lisätään heidän tietoisuuttaan sen nykyisistä ja tulevista haasteista sekä sellaisen keskinäisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden merkityksestä, jotka ovat koko Euroopan yhdentymishankkeen ytimessä;

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)  edistetään ja tuetaan hyvien käytäntöjen vaihtoa unionin kansalaisuutta koskevan virallisen ja epävirallisen koulutuksen alalla;

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  edistetään eri maista tulevien kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä; edistetään kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista, minkä ansiosta kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt saavat näkemyksensä esiin ja voivat vaihtaa näkemyksiään julkisesti kaikilla unionin toiminta-aloilla.

b)  edistetään yleistä vuoropuhelua ystävyyskaupunkitoiminnan, kansalaistapaamisten, erityisesti nuorten tapaamisten, avulla ja eri maiden kuntien, paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välisen yhteistyön avulla, jotta ne saisivat suoraa käytännön kokemusta kulttuurisen monimuotoisuuden ja -perinnön rikkaudesta unionissa ja jotta lisättäisiin kansalaisten sitoutumista yhteiskuntaan.

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  kannustetaan ja edistetään kansalaisten osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa paikallisella, kansallisella ja valtioiden rajat ylittävällä tasolla; annetaan kansalaisille ja yhdistyksille mahdollisuus edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja käydä asianmukaista julkista keskustelua unionin toiminnan kaikista osa-alueista ja muokataan näin unionin poliittista asialistaa; tuetaan sekä kansalaisyhdistysten että oikeushenkilöiden verkostojen muodossa toteutettavia yhteisiä aloitteita, joilla pannaan tehokkaammin täytäntöön edellisissä kohdissa asetettuja tavoitteita.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [641 705 000] euroa käypinä hintoina.

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [908 705 000] euroa käypinä hintoina.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  [233 000 000] euroa 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

b)  [500 000 000] euroa tai vähintään 40 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelman rahoituspuitteista 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen; alustavasti noin 15 prosenttia tähän tavoitteeseen varatusta kokonaistalousarviosta on tarkoitettu muistiperintöä koskeviin toimiin, 65 prosenttia demokraattiseen toimintaan osallistumiseen, 10 prosenttia hyödyntämistoimiin ja 10 prosenttia hallinnointiin.

 

Komissio saa poiketa rahoituspuitteissa vahvistetuista prosenttiosuuksista enintään viidellä prosenttiyksiköllä kunkin erityistavoiteryhmän osalta. Jos tämän rajan ylittäminen osoittautuu tarpeelliseksi, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti kunkin luvun muuttamiseksi yli viidellä mutta enintään 10 prosenttiyksiköllä.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät, selvitykset, asiantuntijakokoukset sekä ohjelman yleistavoitteisiin liittyviä painopisteitä ja aiheita koskeva viestintä.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, selvityksiin ja asiantuntijakokouksiin sekä ohjelman yleistavoitteisiin liittyviin painopisteisiin ja aiheisiin.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Komissio varaa vähintään 40 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista varoista kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemiseen.

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Ohjelmaan sisältyy vammaisille henkilöille soveltuva mahdollisuus tutustua ohjelmaa koskeviin tietoihin, joiden avulla he voivat harjoittaa täysimääräisesti oikeuksiaan ja osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan, jossa he elävät.

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Euroopan tasa-arvoelinten verkostolle (EQUINET) voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä toiminta-avustus sen pysyvään työohjelmaan liittyvien kulujen rahoittamista varten.

3.  Euroopan tasa-arvoelinten verkostolle (EQUINET) voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä toiminta-avustus 6 artiklan 2 kohdan a alakohdasta sen pysyvään työohjelmaan liittyvien kulujen rahoittamista varten.

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Työohjelma

Työohjelma ja monivuotiset painopisteet

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä. Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 19 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jolla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla asianmukaiset työohjelmat ja tarvittaessa monivuotiset painopisteet, joihin työohjelmat perustuvat. Työohjelmia laatiessaan komissio kuulee kansalaisyhteiskuntaa edustavia järjestöjä sekä paikallis- ja alueviranomaisia edustavia järjestöjä.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot laaditaan ja kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti, että varojen kohdentaminen tiettyihin hankkeisiin on otettu tarkasti huomioon ja että rahoitusohjelmien välille luodut yhteisvaikutukset on todennettu asianmukaisesti. Ohjelmassa mukana olevien tahojen osallistuminen varmistetaan sitä varten. Unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset ja mahdollisimman vähän rasittavat raportointivaatimukset.

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 6, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6, 13 ja 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Edellä olevan 14 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6.  Edellä olevan 6, 13 ja 14 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista, sikäli kuin painopisteet liittyvät 2 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia.

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

18 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

18 a artikla

 

Kansalliset yhteyspisteet

 

Kukin jäsenvaltio perustaa riippumattoman ja korkealaatuisen kansallisen yhteyspisteen, jossa työskentelevän henkilökunnan tehtävänä on tarjota ohjelman mahdollisille avustuksensaajille (kansalaiset, järjestöt ja alueviranomaiset) ohjausta, käytännön tietoa ja avustusta kaikissa ohjelmaan liittyvissä asioissa, mukaan lukien hakemusvaihe ja ehdotusten laatiminen, asiakirjojen toimittaminen, kumppaneiden etsintä, koulutus ja muut muodollisuudet, ja näin jäsenvaltiot varmistavat ohjelman yhdenmukaisen täytäntöönpanon. Kansalliset yhteyspisteet eivät vastaa hankkeiden arvioinnista, jonka suorittamisesta vastaa komissio.

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsitelläkseen ohjelman yksittäisiä lohkoja.

3.  Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsitelläkseen ohjelman yksittäisiä lohkoja. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja edunsaajien edustajia, kutsutaan komitean työjärjestyksen mukaisesti säännöllisesti osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina.

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pyritään erityisesti tukemalla seuraavia toimia:

Ohjelman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pyritään erityisesti tukemalla seuraavia yleisiä toimia:

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a)  lisätään tietoisuutta ja jaetaan tietoa, jotta parannetaan ohjelman kattamilla aloilla sovellettavaa toimintapolitiikkaa ja oikeuksia koskevaa tietämystä;

(a)  lisätään kansalaisten, erityisesti nuorten sekä muita heikommassa asemassa oleviin ja aliedustettuihin yhteiskuntaryhmiin kuuluvien ihmisten, keskuudessa tietoisuutta yhteisistä arvoista, oikeuksista ja periaatteista, joihin unioni perustuu, heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan unionin kansalaisina sekä tavoista, joilla he voivat suojella ja käyttää näitä oikeuksia, riippumatta siitä, missä he asuvat; edistetään hankkeita, joilla pyritään parantamaan ohjelman tavoitteiden kattamilla aloilla sovellettavaa toimintapolitiikkaa ja oikeuksia koskevaa tietämystä; edistetään unionin kansalaisuutta koskevaa virallista ja epävirallista koulutusta.

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)  edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien parissa, jotta parannetaan tietämystä ja vastavuoroista ymmärtämystä sekä lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan;

(b)  edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla ja korostamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien (muun muassa yhdistykset, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, paikallishallinnon elimet ja kansalaiset) parissa, jotta parannetaan tietämystä ja vastavuoroista ymmärtämystä sekä lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan ja hyödynnetään edelleen tuettujen aloitteiden tuloksia;

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c)  toteutetaan analyysi- ja seurantatoimia1, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelmaan kuuluvien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa;

Poistetaan.

__________________

 

1 Näihin sisältyvät muun muassa tiedon keruu ja tilastojen laatiminen, yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen, tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarviointi sekä oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen.

 

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(d a)  tuetaan aloitteita ja toimenpiteitä, joilla edistetään ja suojellaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja kehitetään valmiuksia uusien mediateknologioiden kaltaisten uusien haasteiden kohtaamista ja vihapuheen torjumista varten;

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(e)  kehitetään ja ylläpidetään tieto- ja viestintäteknisiä välineitä;

Poistetaan.

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(e a)  lisätään kansalaisten tietoisuutta ja ymmärtämystä henkilötietojen suojeluun, yksityisyyteen ja digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä riskeistä, säännöistä, takeista ja oikeuksista sekä valeuutisiin ja kohdennettuun disinformaatioon puuttumisesta tietämyksen lisäämisen, koulutuksen, tutkimusten ja seurannan avulla keskittyen erityisesti nuoriin;

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(f)  lisätään kansalaisten tietämystä Euroopan kulttuurista, historiasta ja muistiperinnöstä sekä vahvistetaan unioniin kuuluvuuden tunnetta;

(f)  lisätään kansalaisten, erityisesti nuorten, tietämystä Euroopan kulttuurista, kulttuuriperinnöstä, historiasta ja muistiperinnöstä mutta myös unionin tulevista haasteista ja vahvistetaan unioniin kuulumisen tunnetta erityisesti seuraavilla toimilla:

 

i)   aloitteilla, joiden avulla pohditaan Euroopan nykyhistorian totalitaaristen järjestelmien syitä ja muistetaan niiden rikosten uhreja;

 

ii)   toimilla, jotka koskevat Euroopan lähihistorian muita merkittäviä hetkiä ja vaiheita;

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(g)  tuodaan yhteen eri kansalaisuuksia ja kulttuureja edustavia eurooppalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan;

(g)  tuodaan yhteen eri kansallisuuksia ja kulttuureja edustavia kansalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua kokouksiin, ystävyyskaupunkitoimintaan, pienimuotoisiin hankkeisiin ja kansalaisyhteiskunnan hankkeisiin, millä luodaan edellytykset vahvemmalle alhaalta ylöspäin suuntautuvalle lähestymistavalle, jolla pyritään muokkaamaan unionin poliittista asialistaa;

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(h)  kannustetaan ja helpotetaan aktiivista osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen ja lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

(h)  kannustetaan ja helpotetaan aktiivista ja osallisuutta edistävää osallistumista, kiinnittäen erityistä huomiota syrjäytyneisiin yhteiskuntaryhmiin, demokraattisemman unionin rakentamiseen edistämällä muun muassa sähköisen demokratian välineiden ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöä; lisätään tietoisuutta oikeuksien ja arvojen edistämisestä ja puolustamisesta tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – j alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(j)  kehitetään eurooppalaisten verkostojen valmiuksia edistää ja kehittää edelleen unionin lainsäädäntöä, poliittisia tavoitteita ja strategioita sekä tuetaan ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

(j)  tuetaan ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(j a)  lujitetaan sellaisten ihmisoikeusaktivistien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia ja riippumattomuutta, jotka valvovat oikeusvaltion tilaa ja tukevat toimia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – j b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(j b)  edistetään ja kehitetään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa käytävää vuoropuhelua unionin lainsäädännön, politiikkatavoitteiden ja strategioiden kehittämisestä, täytäntöönpanosta ja seurannasta kaikilla ohjelman kattamilla aloilla;

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelmaa seurataan sellaisten indikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:

Ohjelmaa seurataan sellaisten indikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset. Indikaattorit on mahdollisuuksien mukaan eriteltävä iän, sukupuolen ja muiden kerättävien tietojen (etninen alkuperä, vammaisuus, sukupuoli-identiteetti jne.) mukaan. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

Liite II – taulukko – rivi 6

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelman toimista seuranneiden kansainvälisten verkostojen ja aloitteiden määrä, joissa keskitytään eurooppalaiseen muisti- ja kulttuuriperintöön

Ohjelman toimista seuranneiden kansainvälisten verkostojen ja aloitteiden määrä, joissa keskitytään eurooppalaiseen muistiperintöön ja kansalaisvuoropuheluun.

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

Liite II – taulukko – rivi 6 a (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Hankkeiden maantieteellinen jakautuminen.

LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ, JOILTA VALMISTELIJA ON SAANUT TIETOJA

Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja valmistelija on siitä yksin vastuussa. Valmistelija on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan lausuntoa ennen sen hyväksymistä valiokunnassa:

Yhteisö ja/tai henkilö

Civil Society Europe

European Youth Forum

Council of European Municipalities and Regions

Stefan Batory Foundation

Association Française du Conseil des Communes et Régions de France

Jeunes Fédéralistes européens

Culture Action Europe

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustaminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0383 – C8-0234/2018 – 2018/0207(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE

14.6.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CULT

14.6.2018

Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat – Ilmoitettu istunnossa (pvä)

5.7.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Sylvie Guillaume

1.6.2018

Valiokuntakäsittely

10.10.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

3.12.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Silvia Costa, Mircea Diaconu, Jill Evans, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Stefano Maullu, Luigi Morgano, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Norbert Erdős, Santiago Fisas Ayxelà, Sylvie Guillaume, Dietmar Köster, Emma McClarkin, Hermann Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Heinz K. Becker, Jarosław Wałęsa

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

16

+

ALDE

Mircea Diaconu

PPE

Heinz K. Becker, Norbert Erdős, Santiago Fisas Ayxelà, Stefano Maullu, Jarosław Wałęsa, Hermann Winkler, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

S&D

Silvia Costa, Giorgos Grammatikakis, Sylvie Guillaume, Petra Kammerevert, Dietmar Köster, Luigi Morgano

VERTS/ALE

Jill Evans

0

-

 

 

1

0

ECR

Emma McClarkin

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.11.2018)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

(COM(2018)0383 – C8‑0234/2018 – 2018/0207(COD))

Valmistelija: Sylvia‑Yvonne Kaufmann

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/2014, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’.

(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen kehitettävä, suojeltava, edistettävä ja vahvistettava tehokkaasti, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta, jotta näitä oikeuksia ja arvoja vaalittaisiin jäsenvaltioissa ja vältyttäisiin niiden mahdollisen heikentymisen aiheuttamilta haittavaikutuksilta kaikkialla unionissa. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, johon sisältyvät perusoikeuksien ja arvojen sekä oikeusalan ohjelmat, joilla tuetaan avoimia, demokraattisia, moniarvoisia ja osallistavia yhteiskuntia. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/2014, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’.

_________________

_________________

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa. Tähän sisältyy elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka kannustaa kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja edistää eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös, että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä yhteisiä arvoja ja oikeuksiin perustuvaa, avointa, tasa-arvoista, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa rahoittamalla toimia, joilla edistetään elinvoimaista ja vaikutusmahdollisuuksia lisäävää kansalaisyhteiskuntaa. Näillä toimilla kannustetaan kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja edistetään rauhaa ja eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta yhteisten arvojen, yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa edellytetään, että toimielimet pitävät yllä avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta. Komission olisi näin ollen pidettävä yllä säännöllistä vuoropuhelua ohjelman avustuksensaajien sekä muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten sitoutumista yhteiskunnan toimintaan ja näin heidän osallistumistaan demokraattiseen toimintaan unionissa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.

(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, ja jotta heidän luottamuksensa EU:hun kasvaisi, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten sitoutumista yhteiskunnan toimintaan ja näin heidän osallistumistaan demokraattiseen toimintaan unionissa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua, sosiaalista osallisuutta ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset saisivat tietoa yhteisestä historiasta yhteisen tulevaisuuden, moraalisen tarkoituksen ja jaettujen arvojen perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen merkitys sekä muistiperinnön ja eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomisen väliset yhteydet.

(6)  Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset saisivat tietoa yhteisestä historiasta yhteisen tulevaisuuden, moraalisen tarkoituksen ja jaettujen arvojen perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen merkitys sekä muistiperinnön ja moninaisuuteen, yhteisvastuullisuuteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja yhteiseen kulttuuriperintöön perustuvan eurooppalaisen identiteetin luomisen väliset yhteydet.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi tuettava toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisää niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikuttaa unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.

(7)  Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa ja etunsa, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi vahvistettava kaikilla tasoilla edistämällä ja suojaamalla SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisäämällä niitä koskevaa tietoa, jotta myötävaikutetaan unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Sukupuoleen perustuva väkivalta ja lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta loukkaavat vakavasti perusoikeuksia. Tällaista väkivaltaa esiintyy kaikkialla unionissa, kaikissa sosiaalisissa ja taloudellisissa ympäristöissä, ja sillä on vakavia seurauksia uhrien fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle sekä koko yhteiskunnalle. Lapset, nuoret ja naiset ovat erityisen alttiita väkivallalle, erityisesti lähipiirissään. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään lapsen oikeuksia ja suojellaan lapsia vahingoittamiselta ja väkivallalta, jotka vaarantavat heidän fyysisen ja mielenterveytensä ja loukkaavat heidän oikeuttaan kehitykseen, suojeluun ja ihmisarvoon. Kaikenlaisen väkivallan torjuminen, ehkäisevien toimien edistäminen ja uhrien suojelu ja tukeminen ovat unionin painopisteitä, joilla autetaan ihmisiä käyttämään perusoikeuksiaan ja edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa. Näitä painopisteitä olisi tuettava ohjelmasta.

(9)  Sukupuoleen perustuva väkivalta ja lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta loukkaavat vakavasti perusoikeuksia. Tällaista väkivaltaa esiintyy kaikkialla unionissa, kaikissa sosiaalisissa ja taloudellisissa ympäristöissä, ja sillä on vakavia seurauksia uhrien fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle sekä koko yhteiskunnalle. Lapset, nuoret ja naiset ovat erityisen alttiita väkivallalle, erityisesti lähipiirissään. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään lapsen oikeuksia ja suojellaan lapsia ja nuoria vahingoittamiselta ja väkivallalta, jotka vaarantavat heidän fyysisen ja mielenterveytensä ja loukkaavat heidän oikeuttaan kehitykseen, suojeluun ja ihmisarvoon. Kaikenlaisen väkivallan torjuminen, ehkäisevien toimien edistäminen ja uhrien suojelu ja tukeminen ovat unionin painopisteitä, joilla autetaan ihmisiä käyttämään perusoikeuksiaan ja edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa. Näitä painopisteitä olisi tuettava ohjelmasta.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Oikeus yksityis- ja perhe-elämän, kodin ja viestien kunnioittamiseen (oikeus yksityisyyteen) on perusoikeuskirjan 7 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suoja on perusoikeuskirjan 8 artiklaan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamista valvovat riippumattomat valvontaviranomaiset. Unionin lainsäädännössä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/67912 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/68013, annetaan säännöksiä sen varmistamiseksi, että henkilötietojen suojaa koskeva oikeus pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Näillä säädöksillä annetaan kansallisten tietosuojaviranomaisten tehtäväksi edistää henkilötietojen käsittelyä koskevien riskien, sääntöjen, takeiden ja oikeuksien tuntemusta ja ymmärtämistä kansalaisten parissa. Unionin pitäisi voida toteuttaa tiedotuskampanjoita, tehdä tutkimuksia ja toteuttaa muita asiaan liittyviä toimia, kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden merkitys näinä nopean teknologisen kehityksen aikoina.

(13)  Oikeus yksityis- ja perhe-elämän, kodin ja viestien kunnioittamiseen (oikeus yksityisyyteen) on perusoikeuskirjan 7 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suoja on perusoikeuskirjan 8 artiklaan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamista valvovat riippumattomat valvontaviranomaiset. Unionin lainsäädännössä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/67912 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/68013, annetaan säännöksiä sen varmistamiseksi, että henkilötietojen suojaa koskeva oikeus pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Näillä säädöksillä annetaan kansallisten tietosuojaviranomaisten tehtäväksi edistää henkilötietojen käsittelyä koskevien riskien, sääntöjen, takeiden ja oikeuksien tuntemusta ja ymmärtämistä kansalaisten parissa. Unionin pitäisi voida toteuttaa tiedotuskampanjoita, tukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tietosuojan edistämisessä unionin standardien mukaisesti, tehdä tutkimuksia ja toteuttaa muita asiaan liittyviä toimia, kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden merkitys näinä nopean teknologisen kehityksen aikoina.

_________________

_________________

12 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88.

12 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88.

13EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89–131.

13 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89–131.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  SEUT-sopimuksen 24 artiklalla velvoitetaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antamaan säännöksiä menettelyistä ja edellytyksistä, joita vaaditaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta varten. Tämä on tehty antamalla [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/201114]. Ohjelmasta olisi annettava rahoitusta asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaan tekniseen ja organisatoriseen tukeen ja tuettava näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita.

(14)  Eurooppalainen kansalaisaloite on ensimmäinen osallistavan demokratian ylikansallinen väline, ja sen avulla luodaan suora yhteys unionin kansalaisten ja toimielinten välille. SEUT-sopimuksen 24 artiklalla velvoitetaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antamaan säännöksiä menettelyistä ja edellytyksistä, joita vaaditaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta varten. Tämä on tehty antamalla [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/201114]. Ohjelmasta olisi annettava rahoitusta asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaan tekniseen ja organisatoriseen tukeen ja tuettava näin kansalaisten oikeutta panna vireille, tukea ja kannustaa muita tukemaan eurooppalaisia kansalaisaloitteita.

_________________

_________________

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta (EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1).

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta (EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1).

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 18 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia ihmisoikeuksien edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa kansallisella tasolla.

(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia myös riittävän perusrahoituksen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen sekä rahoitussääntöjen ja -menettelyjen avulla ihmisoikeuksien edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten asiaan liittyvien toiminta-alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet toisiinsa, erityisesti oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston puitteissa, eli oikeusalan ohjelman sekä Luova Eurooppa -ohjelman ja Erasmus+ -ohjelman kanssa, jotta voidaan hyödyntää kulttuurialan ristikkäisvaikutusten potentiaalia kulttuurin, median, taiteiden, koulutuksen ja luovan toiminnan aloilla. On saatava aikaan yhteisvaikutuksia muiden EU:n rahoitusohjelmien kanssa etenkin aloilla, jotka liittyvät työllisyyteen, sisämarkkinoihin, yrityksiin, nuorisoon, terveyteen, kansalaisuuteen, oikeusalaan, maahanmuuttoon, turvallisuuteen, tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan, teollisuuteen, koheesioon, matkailuun, ulkosuhteisiin, kauppaan ja kehitysyhteistyöhön.

(21)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki toteutetut toimet sekä ne toimet, joiden avulla on tarkoitus edistää ja suojata yhteisiä arvoja, sellaisina kuin ne on vahvistettu SEU-sopimuksen 2 artiklassa, saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, jos toimia toteutetaan jäsenvaltioiden tasolla. Olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten asiaan liittyvien toiminta-alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet toisiinsa, erityisesti oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston puitteissa, eli oikeusalan ohjelman sekä Luova Eurooppa -ohjelman ja Erasmus+ -ohjelman kanssa, jotta voidaan hyödyntää kulttuurialan ristikkäisvaikutusten potentiaalia kulttuurin, median, taiteiden, koulutuksen ja luovan toiminnan aloilla. Synergialla myös suojattaisiin ja edistettäisiin moniarvoisia, riippumattomia ja vapaita tiedotusvälineitä, taattaisiin sananvapaus ja estettäisiin perättömien tietojen levittäminen. On saatava aikaan yhteisvaikutuksia muiden EU:n rahoitusohjelmien kanssa etenkin aloilla, jotka liittyvät työllisyyteen, sisämarkkinoihin, yrityksiin, nuorisoon, terveyteen, kansalaisuuteen, oikeusalaan, maahanmuuttoon, turvallisuuteen, tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan, teollisuuteen, koheesioon, matkailuun, ulkosuhteisiin, kauppaan, kehitysyhteistyöhön ja ilmastoon tai ympäristönsuojeluun.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(23)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt, ja siinä edellytetään täydellistä avoimuutta, moitteetonta varainhoitoa ja resurssien harkittua käyttöä. Erityisesti säännöt, jotka koskevat kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mahdollisuutta saada rahoitusta monivuotisten toiminta-avustusten ja porrastettujen avustusten kautta, olisi saatettava käyttövalmiiksi osana tämän ohjelman täytäntöönpanoa. Säännöissä olisi mahdollisuuksien mukaan pidettävä ehdokkaille aiheutuva hallinnollinen rasite mahdollisimman pienenä. Sähköiset hakemukset olisi hyväksyttävä aina, kun se on mahdollista. Kussakin lohkossa rahoitusta hakevilla ehdokkailla ja avustuksensaajilla olisi oltava käytettävissään kansallinen yhteyspiste, joka antaa heille tukea kaikissa hakumenettelyn vaiheissa. Olisi otettava asianmukaisesti huomioon nopeat ja joustavat avustusten myöntämismenettelyt, kuten kaksivaiheinen arviointimenettely, jotta voidaan vähentää sellaisten ehdotusten valmistelusta aiheutuvia kustannuksia, joita ei hyväksytä, ja parantaa ohjelman tehokkuutta.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(29)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tässä yhteydessä hakijoiksi ja avustuksensaajiksi, joilla ei kenties ole riittävästi resursseja ja henkilöstöä seuranta- ja raportointivaatimusten täyttämiseksi, voitaisiin esimerkiksi katsoa muun muassa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, paikalliset viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

2 artikla

2 artikla

Ohjelman tavoitteet

Ohjelman tavoitteet

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, kuten demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia, sellaisina kuin ne vahvistettu SEU-sopimuksen 2 artiklassa, erityisesti tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja kehittämällä niiden valmiuksia paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla avoimen, oikeuksiin perustuvan, demokraattisen, tasa-arvoisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.

2.  Edellä 1 kohdassa vahvistettuun ohjelman yleistavoitteeseen sisältyvät seuraavat ohjelmalohkoja vastaavat erityistavoitteet:

2.  Edellä 1 kohdassa vahvistettuun ohjelman yleistavoitteeseen sisältyvät seuraavat ohjelmalohkoja vastaavat erityistavoitteet:

a)  edistetään tasa-arvoa ja perusoikeuksia (tasa-arvon ja perusoikeuksien lohko),

a)  edistetään tasa-arvoa ja perusoikeuksia (tasa-arvon ja perusoikeuksien lohko),

b)  edistetään kansalaisten sitoutumista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskeva lohko),

b)  edistetään kansalaisten sitoutumista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (Kansalaisten Eurooppa -lohko),

c)  torjutaan väkivaltaa (Daphne-lohko).

c)  torjutaan kaikenlaista väkivaltaa (Daphne-lohko).

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

3 artikla

Komission teksti

Tarkistus

3 artikla

3 artikla

Tasa-arvo ja perusoikeudet -lohko

Tasa-arvo ja perusoikeudet -lohko

Edellä 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

a)  ehkäistään ja torjutaan eriarvoisuutta ja syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, ja tuetaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ja niiden valtavirtaistamista, sekä politiikkaa, jolla torjutaan rasismia ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta;

a)  ehkäistään ja torjutaan eriarvoisuutta ja syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, sosiaaliseen, kulttuuriseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, kieleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen, ja tuetaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ja niiden valtavirtaistamista, sekä politiikkaa, jolla torjutaan rasismia ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta, samalla kun kunnioitetaan myös jäsenvaltioiden perustuslakien säännöksiä;

b)  suojellaan ja edistetään lapsen oikeuksia, vammaisten oikeuksia, unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia sekä henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia.

b)  suojellaan ja edistetään lapsen oikeuksia, vammaisten oikeuksia, unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia sekä henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

4 artikla

4 artikla

Kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen -lohko

Kansalaisten Eurooppa - lohko

Edellä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

a)  lisätään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja monimuotoisuudesta;

a)  lisätään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja monimuotoisuudesta;

b)  edistetään eri maista tulevien kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä; edistetään kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista, minkä ansiosta kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt saavat näkemyksensä esiin ja voivat vaihtaa näkemyksiään julkisesti kaikilla unionin toiminta-aloilla.

b)  edistetään eri maista tulevien kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä; edistetään kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista mahdollistamalla sen, että kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt saavat näkemyksensä esiin ja voivat vaihtaa näkemyksiään julkisesti kaikilla unionin toiminta-aloilla, jotta heillä olisi parempi ymmärrys moniarvoisesta ja osallistuvasta demokratiasta, oikeusvaltiosta ja perusoikeuksista.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

5 artikla

5 artikla

Daphne-lohko

Daphne-lohko

Edellä 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin;

a)  ehkäistään ja torjutaan, myös koulutustoimin, kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin;

b)  tuetaan ja suojellaan tällaisen väkivallan uhreja.

b)  tuetaan ja suojellaan tällaisen väkivallan uhreja ja varmistetaan samantasoinen suojelu koko EU:ssa muun muassa helpottamalla oikeussuojan ja uhrien tukipalvelujen saatavuutta ja poliisille ilmoittamista kaikkien tällaisen väkivallan uhrien osalta.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta toimikohtaisina avustuksina ja monivuotisina toiminta-avustuksina missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, mukaan lukien kertakorvausten, yksikkökustannusten, kiinteiden määrien ja porrastettujen avustusten käyttäminen.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

9 artikla

Komission teksti

Tarkistus

9 artikla

9 artikla

Toimien tyyppi

Toimien tyyppi

Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää rahoitusta toimiin, jotka edistävät jonkinartiklassa määritellyn erityistavoitteen saavuttamista. Rahoitusta voidaan myöntää erityisesti liitteessä I lueteltuihin toimintoihin.

Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää rahoitusta toimiin, jotka edistävät 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yleistavoitteen tai minkä tahansa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamista. Rahoitusta voidaan myöntää erityisesti liitteessä I lueteltuihin toimintoihin.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

9 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

9 a artikla

 

Avustuskelpoiset toimet

 

Asetuksen 2 artiklassa vahvistetut yleis- ja erityistavoitteet on saavutettava erityisesti, mutta ei pelkästään, tukemalla seuraavia yhden tai useamman avustuskelpoisen yhteisön toteuttamia toimia:

 

a) lisätään tietoisuutta, tarjotaan yleistä koulutusta, edistetään ja jaetaan tietoa, jotta parannetaan ohjelman kattamilla aloilla sovellettavaa toimintapolitiikkaa, periaatteita ja oikeuksia koskevaa tietämystä;

 

b) edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien parissa, jotta parannetaan tietämystä ja vastavuoroista ymmärtämystä sekä lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan;

 

c) toteutetaan analyysi-, seuranta-, raportointi- ja edistämistoimia, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelmaan kuuluvien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön, politiikan ja unionin yhteisten arvojen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa; tällaisia toimia ovat muun muassa tiedon ja tilastojen kerääminen; kehitetään yhteisiä menetelmiä ja tarvittaessa indikaattoreita tai vertailuarvoja, tehdään selvityksiä, tutkimuksia, analyyseja ja mielipidekyselyitä; suoritetaan arviointeja; tehdään vaikutusarviointeja; laaditaan ja julkaistaan oppaita, raportteja ja koulutusmateriaalia;

 

d) koulutetaan asianomaisia sidosryhmiä, jotta parannetaan heidän tietämystään alalla sovellettavasta toimintapolitiikasta ja oikeuksista ja parannetaan asianomaisten sidosryhmien valmiuksia edistää alalla sovellettavia toimintapolitiikkoja ja oikeuksia;

 

e) lisätään yleistä tietoisuutta ja ymmärtämystä henkilötietojen suojaan, yksityisyyteen ja digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä riskeistä, säännöistä, takeista ja oikeuksista sekä torjutaan valeuutisia ja kohdennettuja valheellisia tietoja tietoisuuden lisäämisen, koulutuksen, tutkimusten ja seurannan avulla;

 

f) tuodaan yhteen eri kansalaisuuksia ja kulttuureja edustavia eurooppalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan ja -hankkeisiin;

 

g) kannustetaan ja helpotetaan aktiivista ja osallistavaa osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen sekä lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista ja edistetään ja suojellaan niitä tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

 

h) rahoitetaan asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä ja organisatorista tukea ja tuetaan näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita;

 

i) tuetaan ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kaikilla tasoilla sekä kehitetään eurooppalaisten verkostojen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia, jotta ne voivat edistää unionin lainsäädännön, poliittisten tavoitteiden, arvojen ja strategioiden kehittämistä ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämistä ja täytäntöönpanon seurantaa;

 

j) lisätään tietoa ohjelmasta ja tehostetaan sen tulosten levittämistä ja siirrettävyyttä ja pyritään tavoittamaan useampia kansalaisia ja kansalaisyhteiskuntaa, myös perustamalla ja tukemalla riippumattomia ohjelman yhteyspisteitä;

 

k) vahvistetaan sellaisten ihmisoikeusaktivistien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia ja riippumattomuutta, jotka valvovat oikeusvaltion tilaa ja tukevat toimia paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla;

 

l) tuetaan väärinkäytösten paljastajien suojelua sekä sellaisia aloitteita ja toimenpiteitä, joilla luodaan turvallisia ilmoituskanavia organisaatioiden sisällä ja viranomaisille tai muille asianmukaisille tahoille ilmoittamista varten, sekä toimenpiteitä, joilla suojellaan väärinkäytösten paljastajia irtisanomiselta, siirtämiseltä alempiin tehtäviin tai muilta kostotoimilta, muun muassa tiedottamalla ja kouluttamalla asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä;

 

m) tuetaan sellaisia aloitteita ja toimenpiteitä, joilla edistetään ja suojellaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja kehitetään valmiuksia uusmedian ja vihapuheen kaltaisten uusien haasteiden kohtaamiseen;

 

n) tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, jotka edistävät ja seuraavat viranomaisten koskemattomuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta edistäviä toimia ja korruptiota torjuvia toimia ja kehitetään niiden valmiuksia;

 

o) tuetaan perusoikeuksia suojelevia ja edistäviä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita sekä tuetaan toimia, joilla lisätään perusoikeuksia koskevaa tietoisuutta ja edistetään ihmisoikeuskoulutusta.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

2.  Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista. Arviointikomitean kokoonpanossa on varmistettava tasapainoinen sukupuolijakauma.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

14 artikla

Komission teksti

Tarkistus

14 artikla

14 artikla

Seuranta ja raportointi

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 2 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 2 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II. Seurantaa ja raportointia varten kerättävät tiedot on tarvittaessa eriteltävä sukupuolen, iän, koulutustaustan ja muiden asiaankuuluvien tekijöiden perusteella.

2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään 16 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä seuranta- ja arviointikehystä koskevien säännösten laatimiseksi, tarvittaessa myös muuttamalla liitettä II indikaattorien tarkistamista ja täydentämistä varten.

2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään 16 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä seuranta- ja arviointikehystä koskevien säännösten laatimiseksi, tarvittaessa myös muuttamalla liitettä II indikaattorien tarkistamista ja täydentämistä varten.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. Komissio antaa käyttöön helppokäyttöiset raportointimuodot ja tarjoaa ohjausta ja tukea erityisesti sellaisille hakijoille ja avustuksensaajille, joilla ei kenties ole riittävää määrää resursseja ja henkilöstöä raportointivaatimusten täyttämiseksi.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Komissio julkaisee arvioinnit ja asettaa ne helposti saataville verkkosivustollaan.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Komissio myös varmistaa varhaisessa vaiheessa tehtävän yhteistyön ja näkemysten vaihdon Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa erityisesti jakamalla viimeksi mainitulle kaikki asiakirjat, delegoitujen säädösten luonnokset mukaan luettuina, samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja takaamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoille järjestelmällisen pääsyn komission asiantuntijaryhmien kokouksiin. Tätä varten Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan seuraavia kuukausia koskeva suunnitelma ja kutsut kaikkiin asiantuntijakokouksiin.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle, mikä ei kuitenkaan estä EU:n kansalaisia ja muita sidosryhmiä ilmaisemasta kantaansa asianomaisen delegoidun säädöksen luonnokseen neljän viikon kuluessa. Luonnostekstistä voidaan kuulla Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

18 artikla

Komission teksti

Tarkistus

18 artikla

18 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista, sikäli kuin painopisteet liittyvät 2 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

2.  Komissio toteuttaa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista, sikäli kuin painopisteet liittyvät 2 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

 

2 a.  Kunkin jäsenvaltion on perustettava riippumaton kansallinen yhteyspiste, jonka tehtävänä on tarjota ohjelman sidosryhmille ja avustuksensaajille ohjausta, käytännön tietoa ja avustusta kaikissa ohjelmaan liittyvissä asioissa ja sen hakemusmenettelyssä.

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Liite I

Komission teksti

Tarkistus

Liite I

Liite I

Ohjelmasta tuettavat toimet

Ohjelmasta tuettavat toimet

Ohjelman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pyritään erityisesti tukemalla seuraavia toimia:

Ohjelman 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yleistavoitteeseen ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pyritään erityisesti tukemalla seuraavia toimia:

(a)  lisätään tietoisuutta ja jaetaan tietoa, jotta parannetaan ohjelman kattamilla aloilla sovellettavaa toimintapolitiikkaa ja oikeuksia koskevaa tietämystä;

(a)  lisätään tietoisuutta, tarjotaan yleistä koulutusta ja jaetaan tietoa, jotta parannetaan ohjelman kattamilla aloilla sovellettavaa toimintapolitiikkaa ja oikeuksia koskevaa tietämystä;

(b)  edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien parissa, jotta parannetaan tietämystä ja vastavuoroista ymmärtämystä sekä lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan;

(b)  edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien parissa, jotta parannetaan tietämystä ja vastavuoroista ymmärtämystä sekä lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan;

(c)  toteutetaan analyysi- ja seurantatoimia1, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelmaan kuuluvien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa;

(c)  toteutetaan analyysi-, seuranta-, raportointi- ja edunvalvontatoimia1, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelmaan kuuluvien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa;

(d)  koulutetaan asianomaisia sidosryhmiä, jotta parannetaan heidän tietämystään alalla sovellettavasta toimintapolitiikasta ja oikeuksista;

(d)  koulutetaan asianomaisia sidosryhmiä, jotta parannetaan heidän tietämystään alalla sovellettavasta toimintapolitiikasta ja oikeuksista, ja parannetaan niiden valmiuksia edistää kyseisiä toimintapolitiikkoja ja oikeuksia;

(e)  kehitetään ja ylläpidetään tieto- ja viestintäteknisiä välineitä;

(e)  kehitetään ja ylläpidetään tieto- ja viestintäteknisiä välineitä;

 

(e a)  lisätään yleistä tietoisuutta ja ymmärtämystä henkilötietojen suojaan, yksityisyyteen ja digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä riskeistä, säännöistä, takeista ja oikeuksista sekä torjutaan valeuutisia ja kohdennettuja valheellisia tietoja tietoisuuden lisäämisen, koulutuksen, tutkimusten ja seurannan avulla;

(f)  lisätään kansalaisten tietämystä Euroopan kulttuurista, historiasta ja muistiperinnöstä sekä vahvistetaan unioniin kuuluvuuden tunnetta;

(f)  lisätään kansalaisten tietämystä Euroopan kulttuurista, historiasta ja muistiperinnöstä sekä vahvistetaan unioniin kuuluvuuden tunnetta;

(g)  tuodaan yhteen eri kansalaisuuksia ja kulttuureja edustavia eurooppalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan;

(g)  tuodaan yhteen eri kansalaisuuksia ja kulttuureja edustavia eurooppalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan;

(h)  kannustetaan ja helpotetaan aktiivista osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen ja lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

(h)  kannustetaan ja helpotetaan aktiivista ja osallistavaa osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen ja lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita sekä niitä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimivia organisaatioita, jotka seuraavat oikeusvaltion tilaa ja perusoikeuksien kunnioittamista jäsenvaltiossa;

 

(h a)  vahvistetaan kansalaisten tietoisuutta heidän Euroopan kansalaisuudesta juontuvista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, kuten oikeudesta matkustaa, työskennellä, opiskella ja asua toisessa jäsenvaltiossa, tiedotuskampanjoiden avulla;

 

(h b)  tarjotaan erityiskoulutusta jäsenvaltion julkisella sektorilla työskenteleville kyseisessä valtiossa asuvien, työskentelevien, opiskelevien tai matkustavien toisen jäsenvaltion kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä näiden oikeuksien kunnioittamisen takaavia toimenpiteitä koskevaa koulutusta;

(i)  rahoitetaan asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä ja organisatorista tukea ja tuetaan näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita;

(i)  rahoitetaan asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä ja organisatorista tukea ja tuetaan näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita;

(j)  kehitetään eurooppalaisten verkostojen valmiuksia edistää ja kehittää edelleen unionin lainsäädäntöä, poliittisia tavoitteita ja strategioita sekä tuetaan ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

(j)  kehitetään eurooppalaisten verkostojen valmiuksia edistää ja kehittää edelleen unionin lainsäädäntöä, poliittisia tavoitteita ja strategioita;

(k)  lisätään tietoa ohjelmasta ja levitetään ja siirretään sen tuloksia ja pyritään saavuttamaan useampia kansalaisia, mukaan luettuna perustamalla ja tukemalla ohjelman yhteyspisteitä/kansallisten yhteyspisteiden verkostoa.

(k)  lisätään tietoa ohjelmasta ja levitetään ja siirretään sen tuloksia ja pyritään saavuttamaan useampia kansalaisia, mukaan luettuna perustamalla ja tukemalla ohjelman yhteyspisteitä/kansallisten yhteyspisteiden verkostoa.

 

(k a)  lujitetaan sellaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja ihmisoikeusaktivistien valmiuksia ja riippumattomuutta, jotka valvovat oikeusvaltion tilaa ja perusoikeuksien noudattamista paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla;

 

(k b)  kehitetään väärinkäytösten paljastajien suojelua, mukaan lukien toimenpiteet, joilla luodaan turvallisia ilmoituskanavia organisaatioiden sisällä ja viranomaisille tai muille asianmukaisille tahoille ilmoittamista varten;

 

(k c)  edistetään ja suojellaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja rakennetaan valmiuksia uusmedian ja vihapuheen kaltaisten uusien haasteiden kohtaamiseen;

 

(kd)  kehitetään viranomaisten valmiuksia lisätä avoimuuttaan ja tilivelvollisuuttaan tuettaessa sellaisia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, jotka edistävät ja valvovat viranomaisten avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

_________________

_________________

1 Näihin sisältyvät muun muassa tiedon keruu ja tilastojen laatiminen, yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen, tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarviointi sekä oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen.

1 Näihin toimiin kuuluvat muun muassa tietojen keruu ja tilastojen laatiminen, yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen, tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarviointi, oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustaminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0383 – C8-0234/2018 – 2018/0207(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE

14.6.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

14.6.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Sylvia-Yvonne Kaufmann

9.7.2018

Hyväksytty (pvä)

20.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

2

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Mady Delvaux, Laura Ferrara, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Emil Radev, Julia Reda, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, József Szájer, Axel Voss, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Geoffroy Didier, Pascal Durand, Jytte Guteland, Virginie Rozière, Kosma Złotowski

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

Jean-Marie Cavada, António Marinho e Pinto

EFDD

Laura Ferrara

GUE/NGL

Kostas Chrysogonos

PPE

Geoffroy Didier, Emil Radev, Pavel Svoboda, Axel Voss, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

S&D

Mady Delvaux, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Jytte Guteland, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Evelyn Regner, Virginie Rozière

VERTS/ALE

Max Andersson, Pascal Durand, Julia Reda

2

-

ENF

Gilles Lebreton

PPE

József Szájer

3

0

ECR

Sajjad Karim, Kosma Złotowski

EFDD

Joëlle Bergeron

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.11.2018)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

(COM(2018)0383 – C8‑0234/2018 – 2018/0207(COD))

Valmistelija: Josep‑Maria Terricabras

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija tukee uuden ”Perusoikeudet ja arvot” -rahoitusohjelman tavoitetta suojella ja edistää EU:n perussopimuksiin ja EU:n perusoikeuskirjaan sisältyviä perusoikeuksia ja arvoja, myös tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio ehdottaa, että kaksi nykyistä ohjelmaa, eli perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma sekä ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelma, yhdistetään ja korvataan uudella ohjelmalla ja että tämä uusi ohjelma yhdessä oikeusalan ohjelman kanssa muodostaa osan EU:n talousarvioon kuuluvaa oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastoa. Valmistelija on kuitenkin sitä mieltä, että komission ehdotuksen olisi oltava kunnianhimoisempi. Konkreettisesti hän ehdottaa, että ohjelmaan lisätään neljäs lohko, joka keskittyy demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltion edistämiseen (unionin arvojen lohko). Lisäksi hän ehdottaa ehdollisuusmekanismia, jonka mukaisesti komissio voi siinä tapauksessa, että varoja hallinnoidaan välillisesti ja jos edunsaaja on valtion yksikkö, turvautua suoraan hallinnointiin, jos komissiolla on syytä uskoa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistettuja arvoja koskeva yleinen puute kyseisessä jäsenvaltiossa vahingoittaa tai uhkaa vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Lisäksi hän ehdottaa, että työohjelmat, joilla uusi perusoikeuksia ja arvoja koskeva ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti, hyväksytään delegoiduilla säädöksillä, jotta voidaan parantaa parlamentin valvontaa. Valmistelija pohtii myös, miksi jotkut nykyisten ohjelmien erottavat osatekijät, kuten muukalaisvastaisuuden torjunta ja vapaaehtoistyön edistäminen EU:n tasolla, on jätetty ehdotuksen ulkopuolelle. Hän ehdottaakin tarkistuksia näiden osatekijöiden palauttamiseksi ja yleisesti ehdotuksen parantamiseksi siten, että se loisi tehokkaammin aidon eurooppalaisen oikeuksien ja arvojen kulttuurin.

TARKISTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a)  SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltion periaate on eurooppalaisen demokratian selkäranka ja yksi Euroopan unionin perusarvoista, jotka perustuvat kaikkien jäsenvaltioiden yhteisiin perustuslaillisiin perinteisiin. Oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian täysimääräinen noudattaminen ja edistäminen on keskeinen ehto rakennettaessa kansalaisten luottamusta unioniin. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on edellytys perusoikeuksien suojelulle sekä kaikkien perussopimuksista johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien täyttämiselle.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 b)  Tapa, jolla oikeusvaltioperiaatetta toteutetaan jäsenvaltioissa, on keskeisessä asemassa jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen sekä niiden oikeusjärjestelmiä kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi. Valitettavasti joissakin jäsenvaltioissa paitsi loukataan perustamissopimuksissa vahvistettuja arvoja ja periaatteita myös rikotaan unionin toimielinten hyväksymiä sopimuksia ja aiheutetaan esteitä unionin lainsäädännön täysimääräiselle täytäntöönpanolle. Tämän vuoksi unionin olisi tuettava toimia, joilla edistetään perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta paikallisella, alueellisella, kansallisella ja valtioiden rajat ylittävällä tasolla.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/20149, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’.

(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen vaalittava, suojeltava ja edistettävä unionin kansalaisten ja kansojen joukossa ja niiden on muodostettava EU-hankkeen perusta. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia, ylenpalttista populismia ja jakolinjoja, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta. On myös olennaisen tärkeää luoda ympäristö, joka mahdollistaa eri näkemysten edustajien välisen rauhanomaisen demokraattisen vuoropuhelun. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/20149, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’, ja sitä mukautetaan eurooppalaisiin arvoihin kohdistuviin uusiin haasteisiin vastaamiseksi.

_________________

_________________

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).

9 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).

9 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa. Tähän sisältyy elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka kannustaa kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja edistää eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös, että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminta keskittyy ihmisiin ja yhteisöihin, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, avointa, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa rahoittamalla toimia, joilla edistetään elinvoimaista, pitkälle kehittynyttä, omavaraista ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaa kansalaisyhteiskuntaa, mukaan lukien yhteisten arvojen edistäminen ja suojelu, ja joilla tuetaan rauhaa, kansalaisten osallistumista demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja joilla edistetään eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisten arvojen, historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa vaaditaan myös, että toimielimet pitävät yllä avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta. Komission olisi pidettävä yllä säännöllistä vuoropuhelua perusoikeuksien ja arvojen ohjelman avustuksensaajien sekä muiden sidosryhmien kanssa perustamalla kansalaisvuoropuhelun ryhmän.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua arvojen edistämiseen ja suojeluun liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Tässä olisi käytettävä perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdolliset yhteisvaikutukset, tukea tehokkaammin kohteena olevia toiminta-aloja ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja.

(4)  Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, olisi tarkasteltava arvojen edistämiseen ja suojeluun liittyviä suurimpia haasteita ottaen huomioon, että haasteet voivat vaihdella eri puolella unionia. Konkreettisten vaikutusten varmistamiseksi ohjelman olisi perustuttava edeltävistä ohjelmista saatuihin kokemuksiin. Siinä olisi myös hyödynnettävä yhteisvaikutukset muiden unionin politiikanalojen ja ohjelmien kanssa ja muiden toimijoiden kanssa. Tämän on määrä lisätä niiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltioperiaate on eurooppalaisen demokratian selkäranka ja yksi Euroopan unionin perusarvoista, jotka perustuvat kaikkien jäsenvaltioiden yhteisiin perustuslaillisiin perinteisiin. Oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian täysimääräinen noudattaminen ja edistäminen on keskeinen ehto rakennettaessa kansalaisten luottamusta unioniin. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on edellytys perusoikeuksien suojelulle sekä kaikkien perussopimuksista johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien täyttämiselle. Tapa, jolla oikeusvaltioperiaatetta toteutetaan jäsenvaltioissa, on keskeisessä asemassa jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen sekä niiden oikeusjärjestelmiä kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi. Tämän vuoksi unionin olisi tuettava toimia, joilla edistetään perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta paikallisella, alueellisella, kansallisella ja valtioiden rajat ylittävällä tasolla.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten sitoutumista yhteiskunnan toimintaan ja näin heidän osallistumistaan demokraattiseen toimintaan unionissa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.

(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten sitoutumista yhteiskunnan toimintaan ja näin heidän osallistumistaan demokraattiseen toimintaan unionissa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua, sosiaalista osallisuutta ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset saisivat tietoa yhteisestä historiasta yhteisen tulevaisuuden, moraalisen tarkoituksen ja jaettujen arvojen perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen merkitys sekä muistiperinnön ja eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomisen väliset yhteydet.

(6)  Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen tarkasteluun liittyvä toiminta on tärkeää, jotta kansalaiset saisivat tietoa yhteisestä historiasta ja perusarvoista yhteisen tulevaisuuden, moraalisen tarkoituksen ja jaettujen arvojen perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen merkitys sekä muistiperinnön ja monimuotoisuuteen, solidaarisuuteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen perustuvan eurooppalaisen identiteetin luomisen väliset yhteydet.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a)  Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Tiedon vapaa saanti, tiedotusvälineiden toimintapuitteiden arviointi sekä tieto- ja viestintäverkostojen vastuullinen ja turvallinen käyttö liittyvät suoraan mielipiteenvapauteen ja ovat keskeisen tärkeitä toimivan demokratian takaamiseksi. Kansalaisten on hankittava medialukutaitoja, joita tarvitaan kriittiseen ajatteluun, harkinnan käyttämiseen, monimutkaisten tosiasioiden analysoimiseen, mielipiteiden ja tosiasioiden välisen eron tunnistamiseen ja vihaan yllyttämisen kaikkien muotojen vastustamiseen. Tätä varten unionin olisi edistettävä kaikenikäisten kansalaisten medialukutaidon kehittymistä koulutuksen, tietoisuuden lisäämisen, tutkimusten ja muiden merkityksellisten toimien kautta.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 18 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia ihmisoikeuksien edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa kansallisella tasolla.

(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien kaltaisten unionin arvojen edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa kansallisella tasolla.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenten, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ja sellaisten EFTAn jäsenten, jotka eivät ole ETAn jäseniä, sekä muiden Euroopan maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin. Myös liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, olisi voitava osallistua ohjelmaan.

(20)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenten, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ja sellaisten EFTAn jäsenten, jotka eivät ole ETAn jäseniä, sekä muiden Euroopan maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin tiettyjen erityistavoitteiden toteuttamisen osalta; näitä erityistavoitteita ovat tasa-arvon ja oikeuksien sekä kansalaisten unionin demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen sekä riskiryhmiin kohdistuvan väkivallan torjunta. Myös liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, olisi voitava osallistua ohjelmaan.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten asiaan liittyvien toiminta-alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet toisiinsa, erityisesti oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston puitteissa, eli oikeusalan ohjelman sekä Luova Eurooppa -ohjelman ja Erasmus+ -ohjelman kanssa, jotta voidaan hyödyntää kulttuurialan ristikkäisvaikutusten potentiaalia kulttuurin, median, taiteiden, koulutuksen ja luovan toiminnan aloilla. On saatava aikaan yhteisvaikutuksia muiden EU:n rahoitusohjelmien kanssa etenkin aloilla, jotka liittyvät työllisyyteen, sisämarkkinoihin, yrityksiin, nuorisoon, terveyteen, kansalaisuuteen, oikeusalaan, maahanmuuttoon, turvallisuuteen, tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan, teollisuuteen, koheesioon, matkailuun, ulkosuhteisiin, kauppaan ja kehitysyhteistyöhön.

(21)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa, myös paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, ja että niillä pyritään edistämään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa esitettyjä arvoja ja suojaamaan niitä. Komission olisi pyrittävä takaamaan johdonmukaisuus, yhteisvaikutukset ja täydentävyys jäsenvaltioiden toimien kanssa ja muiden sellaisten asiaan liittyvien toiminta-alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastoon, myös Luova Eurooppa -ohjelman ja Erasmus+ -ohjelman kanssa sekä muiden asiaan liittyvien unionin politiikkojen kanssa.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, , rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(23)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. On tarpeen varmistaa, että ohjelman avustusmenettelyt ja vaatimukset ovat käyttäjäystävällisiä mahdollisille avustuksensaajille, myös paikallisen ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, ja että niissä varmistetaan varojen käytön täysi avoimuus, moitteeton varainhoito ja resurssien harkittu käyttö. Säännöt, jotka koskevat paikallisten, alueellisten, kansallisten ja valtioiden rajat ylittävien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mahdollisuutta saada rahoitusta monivuotisten toiminta-avustusten, porrastettujen avustusten sekä nopean ja joustavan avustusmenettelyn varmistavien säännösten, kuten kaksivaiheisen hakemusmenettelyn ja käyttäjäystävällisten sovellusten ja ilmoitusmenettelyjen kautta, olisi saatettava käyttövalmiiksi, ja niitä olisi vahvistettava edelleen osana ohjelman täytäntöönpanoa.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201320, neuvoston asetuksen (Euratom, EU) N:o 2988/9521, neuvoston asetuksen (Euratom, EU) N:o 2185/9622 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193923 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137124 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, komission ja avustuksensaajan hallinnollinen rasitus, mahdollisen avustuksensaajan valmiudet ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien, yksikkökustannusten ja kolmansille osapuolille myönnettävän rahoitustuen käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Yhteisrahoitusvaatimukset olisi hyväksyttävä luontoismuotoisina, myös vapaaehtoistyön muodossa, ja niistä voidaan luopua, jos lisärahoitus on rajoitettua. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201320, neuvoston asetuksen (Euratom, EU) N:o 2988/9521, neuvoston asetuksen (Euratom, EU) N:o 2185/9622 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193923 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137124 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

_________________

_________________

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

21 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

21 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

22 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

22 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

23 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

23 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(24 a)  Saatavuuden parantamiseksi ja ohjelmaan liittyvän neuvonnan ja käytännön tietojen tarjoamiseksi kussakin jäsenvaltiossa olisi perustettava kansallinen yhteyspiste, jonka tehtävänä on avustaa sekä avustuksensaajia että hakijoita. 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(25)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin tiettyjen erityistavoitteiden, elitasa-arvon ja oikeuksien edistämisen, kansalaisten unionin demokraattiseen toimintaan sitoutumisen ja osallistumisen sekä riskiryhmiin kohdistuvan väkivallan torjunnan, toteuttamisen osalta ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskeva 14 ja 16 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(30)  Jotta ohjelma voidaan toteuttaa ja jotta voidaan varmistaa sen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat 13 artiklassa tarkoitettuja työohjelmia sekä 14 ja 16 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(Ks. johdanto-osan 31 kappaleeseen sekä 13, 16 ja 19 artiklaan tehdyt tarkistukset.)

Perustelu

Työohjelmat olisi hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä, ja tätä johdanto-osan kappaletta on tarpeen mukauttaa vastaavasti. Se olisi myös yhdenmukaistettava 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron sanamuotoon.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti,

Poistetaan.

(Ks. johdanto-osan 30 kappaleeseen sekä 13, 16 ja 19 artiklaan tehdyt tarkistukset.)

Perustelu

Tämä johdanto-osan kappale on poistettava, sillä ehdotuksessa ei saisi olla mitään viittauksia täytäntöönpanosäädöksiin.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet ja soveltamisala, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat ehdot.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.

1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, erityisesti tukemalla paikallisella, kansallisella ja valtioiden rajat ylittävällä tasolla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, oikeuksiin perustuvan, demokraattisen, tasa-arvoisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  edistetään ja suojellaan perusoikeuksia ja arvoja, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta paikallisella, alueellisella, kansallisella ja valtioiden rajat ylittävällä tasolla (unionin arvoja koskeva lohko),

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

2 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

 

Unionin arvojen lohko

 

Edellä 2 artiklan 2 kohdan -a alakohdassa esitettyjen erityistavoitteiden mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

 

a)  suojellaan ja edistetään

 

i)  demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, joka sisältää myös oikeuslaitoksen riippumattomuuden varmistamisen;

 

ii)  puolueettomien tuomioistuinten takaamaa tehokasta oikeussuojaa, joka sisältää myös perusoikeuksien suojelun, tuomioiden oikea-aikaisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon, oikeusvaltioperiaatteen rikkomisten tutkimisen ja niistä syytteeseen asettamisen ja seuraamusten määräämisen tehokkuuden;

 

ii)  viranomaisten, myös lainvalvontaviranomaisten, tekemien päätösten avoimuutta ja sitä, että ne eivät ole mielivaltaisia;

 

b)  tarjotaan tukea riippumattomille ihmisoikeuksien puolustajille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka valvovat oikeusvaltioperiaatteen noudattamista;

 

c)  tarjotaan tukea väärinkäytösten paljastajien puolustamiselle sekä aloitteille, joilla edistetään viranomaisten avoimuutta, vastuuvelvollisuutta, lahjomattomuutta sekä korruption ja eturistiriitojen puuttumista;

 

d)  suojellaan ja edistetään perusoikeuksia, mihin sisältyy myös se, että lujitetaan sananvapautta, oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen ja yhdistymisvapautta, tiedotusvälineiden vapautta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, mihin kuuluu myös tutkiva journalismi, akateeminen vapaus, uskonnon tai vakaumuksen vapaus sekä oikeus yksityisyyteen ja perhe-elämään;

 

e)  tuetaan tämän artiklan a–d alakohdassa tarkoitetuilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, lisätään niiden vaikutusmahdollisuuksia ja kehitetään niiden valmiuksia.

(Ks. johdanto-osan 4 a kappaleeseen (uusi), 2 artiklan 2 kohdan -a alakohtaan (uusi), 6 artiklaan ja liitteeseen I tehdyt tarkistukset.)

Perustelu

Uuteen ohjelmaan olisi sisällytettävä erityinen tavoite, joka liittyy demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltion edistämiseen (unionin arvojen lohko).

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 1 kohdan yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ehkäistään ja torjutaan eriarvoisuutta ja syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, ja tuetaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ja niiden valtavirtaistamista, sekä politiikkaa, jolla torjutaan rasismia ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta;

a)  ehkäistään ja torjutaan eriarvoisuutta ja syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, sosiaaliseen sukupuoleen, rotuun, sosiaaliseen, kulttuuriseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, ja tuetaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ja niiden valtavirtaistamista, sekä politiikkaa, jolla torjutaan rasismia, muukalaisvastaisuutta, homofobiaa ja kaikenlaista muuta suvaitsemattomuutta;

Perustelu

Tarkistuksella palautetaan perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman osatekijät.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)  edistetään tasa-arvoa yleismaailmallisena perusoikeutena ja unionin keskeisenä arvona;

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  suojellaan ja edistetään lapsen oikeuksia, vammaisten oikeuksia, unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia sekä henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia.

b)  suojellaan ja edistetään lapsen oikeuksia, vammaisten oikeuksia, unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia sekä yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia, lisätään tietoa kyseisistä oikeuksista.

Perustelu

Tarkistuksella palautetaan perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman osatekijät.

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Edellä 2 artiklan 1 kohdassa esitetyn yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  lisätään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja monimuotoisuudesta;

a)  lisätään kansalaisten ymmärtämystä unionista ja sen yhdentymisestä, historiasta, toimielimistä, arvoista ja kulttuuriperinnöstä, joista eurooppalainen identiteetti kaikessa monimuotoisuudessaan muodostuu;

Perustelu

Tarkistuksella palautetaan ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelman osatekijät.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  edistetään eri maista tulevien kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä; edistetään kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista, minkä ansiosta kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt saavat näkemyksensä esiin ja voivat vaihtaa näkemyksiään julkisesti kaikilla unionin toiminta-aloilla.

b)  edistetään eri maista tulevien kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä; edistetään kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista, minkä ansiosta kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt saavat näkemyksensä esiin ja voivat vaihtaa näkemyksiään julkisesti kaikilla unionin toiminta-aloilla, jotta heillä olisi parempi ymmärrys moniarvoisesta ja osallistuvasta demokratiasta, oikeusvaltiosta ja perusoikeuksista sekä arvoista;

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a) edistetään kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista unionin tasolla, minkä ansiosta kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt saavat näkemyksensä esiin ja voivat vaihtaa näkemyksiään julkisesti kaikilla unionin toiminta-aloilla ja keskustella Euroopan yhdentymisen tulevaisuudesta;

(Ks. 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaan tehty tarkistus.)

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b b) lisätään mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, kulttuurien väliseen ja uskontokuntien väliseen toimintaan sekä vapaaehtoistoimintaan unionin tasolla;

Perustelu

Tarkistuksella palautetaan ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelman osatekijät.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin;

a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa, erityisesti väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu kaikkiin muihin riskiryhmiin;

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

6 artikla

6 artikla

Talousarvio

Talousarvio

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [641 705 000] euroa käypinä hintoina.