Menettely : 2018/0180(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0483/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0483/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 7.17
CRE 26/03/2019 - 7.17

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0237

MIETINTÖ     ***I
PDF 642kWORD 92k
20.12.2018
PE 628.440v02-00 A8-0483/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta

(COM(2018)0355 – C8-0209/2018 – 2018/0180(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Neena Gill

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta

(COM(2018)0355 – C8-0209/2018 – 2018/0180(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0355),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0209/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ... antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0483/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(1)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvojen ja Pariisin sopimukseen mukautettujen vertailuarvojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(2),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015 uuden maailmanlaajuisen kestävän kehityksen kehyksen eli Agenda 2030 -toimintaohjelman(4), jonka ytimessä ovat kestävän kehityksen tavoitteet. Komission vuonna 2016 antamassa tiedonannossa ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi”(5) liitetään kestävän kehityksen tavoitteet unionin politiikkakehykseen sen varmistamiseksi, että kaikissa unionin toimissa ja toimintapolitiikkaa koskevissa aloitteissa sekä EU:n sisällä että maailmanlaajuisesti otetaan kestävän kehityksen tavoitteet huomioon heti alusta alkaen. Neuvoston 20 päivänä kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä(6) vahvistettiin, että unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön Agenda 2030 -toimintaohjelman täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

(2)  Unioni teki vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksen(7). Kyseisen ilmastosopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan sopimuksen tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhan torjumiseksi muun muassa sovittamalla rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon.

(2 a)  Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) julkisti 8 päivänä lokakuuta 2018 erityiskertomuksen ”Global Warming of 1.5°C”, jossa varoitetaan äärimmäisistä riskeistä, jotka liittyvät ilmaston lämpenemiseen yli 2 celsiusasteella verrattuna esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon, ja kehotetaan rajoittamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. IPCC toteaa, että tämä edellyttäisi nopeita, kauaskantoisia ja ennennäkemättömiä muutoksia kaikissa yhteiskunnan osatekijöissä.

(2 b)  Unionin olisi edistettävä IPCC:n erityiskertomuksen päätelmiä, sillä se oli tärkein tieteellinen lähde Puolassa Katowicessa joulukuussa 2018 järjestetyssä ilmastonmuutoskonferenssissa, jossa Pariisin sopimusta tarkistettiin.

(3)  Kestävyys ja siirtyminen vähähiiliseen, ilmastonmuutoksen kestävään ja resurssitehokkaampaan kiertotalouteen ovat keskeisiä tekijöitä unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamisessa. Kestävyys on jo pitkään ollut unionihankkeen keskiössä, ja sen sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät ulottuvuudet tunnustetaan unionin perussopimuksissa. Aika rahoitusalan kulttuurin muuttamiseksi kohti kestävää rahoitusta, jolla varmistetaan, että maapallon keskilämpötilan nousu pysyy selvästi alle kahden celsiusasteen, on rajallinen. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että uudet infrastruktuuri-investoinnit ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.

(4)  Komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman(8), jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi kyseisen toimintasuunnitelman tavoitteista on ohjata pääomavirrat kestäviin investointeihin kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. On ratkaisevan tärkeää, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia pyritään rajoittamaan aiempaa enemmän, sillä sääolosuhteiden ennakoimattomuuden aiheuttamat katastrofit ovat lisääntyneet dramaattisesti.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1386/2013/EU(9) asetetaan tavoitteeksi, että yksityisen sektorin rahoitusta ympäristö- ja ilmastomenoihin lisätään erityisesti ottamalla käyttöön kannustimia ja menetelmiä, joilla innostetaan yrityksiä mittaamaan liiketoimintansa ympäristökustannuksia ja ympäristöpalvelujen käytöstä saamiaan voittoja.

(6)  Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen unionissa edellyttää pääomavirtojen kanavoimista kestäviin investointeihin. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää hyödyntää sisämarkkinoiden koko potentiaali. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää poistaa esteet pääoman tehokkaalta liikkumiselta kestäviin investointeihin sisämarkkinoilla ja estää odotettavissa olevien esteiden syntyminen.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1011(10) vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt unionissa käytettäville vertailuarvoille ja otetaan huomioon erityyppiset vertailuarvot niiden ominaispiirteiden, haavoittuvuuksien ja riskien perusteella. Yhä suurempi osa sijoittajista noudattaa vähähiilisiä investointistrategioita ja käyttää vähähiilisyyden vertailuarvoja verratakseen tai mitatakseen sijoitussalkun arvonkehitystä. Nykyiset vähähiilisyyden vertailuarvot ovat erittäin alttiita viherpesulle. Siksi rahoitusalan vertailuarvojen, jotka ovat sijoittajien kannalta keskeinen väline, olisi oltava selkeitä ja avoimia, ja ne olisi mukautettava Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin, sellaisina kuin ne on pantu täytäntöön unionin lainsäädännössä.

(8)  Useita erilaisia indeksejä ryhmitellään nykyisin yhteen vähähiilisyyden indekseiksi. Tällaisia vähähiilisyyden indeksejä käytetään vertailuarvoina sijoitussalkuissa ja tuotteissa, joita myydään valtioiden rajojen yli. Vähähiilisyyden vertailuarvojen laatu ja koskemattomuus vaikuttavat sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan lukuisten erilaisten yksittäis- ja yhteissijoitussalkkujen osalta. Monia vähähiilisyyden indeksejä, joita käytetään mittaamaan sijoitussalkkujen, erityisesti erillisten sijoitustilien ja yhteissijoitusjärjestelyjen, arvonkehitystä, tarjotaan yhdessä jäsenvaltiossa, mutta niitä käyttävät salkun- ja varainhoitajat muissa jäsenvaltioissa. Lisäksi salkun- ja varainhoitajat käyttävät usein muissa jäsenvaltioissa laadittuja vertailuarvoja suojautuakseen hiiliriskeiltä.

(9)  Markkinapaikalle on syntynyt vähähiilisyyden indeksien eri kategorioita, joiden tavoitetaso vaihtelee. Toisilla vertailuarvoilla pyritään pienentämään vakiosijoitussalkun hiilijalanjälkeä, toisilla taas pyritään valitsemaan vain sellaisia komponentteja, joilla edistetään Pariisin ilmastosopimuksen 2 °C:n tavoitetta. Erilaisista tavoitteista ja strategioista huolimatta monia näistä vertailuarvoista markkinoidaan tavallisesti vähähiilisyyden vertailuarvoina. Tällaisiin vertailuarvoihin liittyy vakavia riskejä, koska ne aiheuttavat todennäköisesti hämmennystä sijoittajien keskuudessa ja lisäävät viherpesun todennäköisyyttä.

(10)  Toisistaan eroavat toimintaperiaatteet vertailuarvoja koskevien menetelmien suhteen johtavat sisämarkkinoiden pirstoutumiseen, koska vertailuarvojen käyttäjillä ei ole selkeää käsitystä siitä, onko tietty vähähiilisyyden indeksi 2 °C:n tavoitteen mukainen vai pelkästään vertailuarvo, jolla pyritään alentamaan vakiosijoitussalkun hiilijalanjälkeä. Voidakseen puuttua mahdollisesti laittomiin väitteisiin, joita hallinnoijat esittävät vertailuarvojensa vähähiilisyydestä, jäsenvaltiot saattavat antaa erilaisia sääntöjä, jotta vältetään hämmennys sijoittajien keskuudessa sekä moniselitteisyys niiden niin sanottujen vähähiilisyyden indeksien eri kategorioiden tavoitteissa ja tavoitetasossa, joita käytetään vertailuarvoina vähähiilisyyden periaatteiden mukaisessa sijoitussalkussa.

(11)  Erot jäsenvaltioiden lähestymistavoissa luovat todennäköisesti esteitä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle, koska ei ole käytössä yhdenmukaistettua kehystä, jolla varmistettaisiin yksittäis- tai yhteissijoitussalkuissa käytettävien vähähiilisyyden vertailuarvojen pääkategorioiden tarkkuus ja koskemattomuus.

(12)  Näin ollen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ylläpitämiseksi vähittäissijoittajien eduksi, niiden toimintaedellytysten edelleen parantamiseksi ja korkeatasoisen kuluttajan- ja sijoittajansuojan varmistamiseksi on asianmukaista mukauttaa asetusta (EU) 2016/1011, jotta voidaan vahvistaa vähimmäissääntelykehys ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvojen ja Pariisin sopimukseen mukautettujen vertailuarvojen yhdenmukaistamiseksi ja valtavirtaistamiseksi unionin tasolla. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää, että nämä vertailuarvot eivät haittaa merkittävästi muiden ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan, jäljempänä ’ESG’, liittyvien tavoitteiden saavuttamista, etenkin kun ne on määritelty unionin laajuisessa kehyksessä ja niillä pyritään helpottamaan kestäviä investointeja yhdenmukaistettujen indikaattoreiden ja kriteerien perusteella.

(13)  Erottamalla selkeästi toisistaan ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvo ja Pariisin sopimukseen mukautettu vertailuarvo ja laatimalla vähimmäisvaatimukset molempia varten lisätään yhdenmukaisuutta tällaisina vertailuarvoina markkinoitavien vertailuarvojen joukossa. Pariisin sopimukseen mukautetun vertailuarvon olisi keskityttävä tiettyjen markkinoiden yrityksiin tai segmentteihin, jotka jo noudattavat Pariisin ilmastosopimuksen ilmaston lämpenemistä koskevan pitkän aikavälin tavoitetta.

(14)  Jokaisella yrityksellä, jonka omaisuuseriä valitaan kohde-etuuksiksi ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvoon, olisi oltava suunnitelma hiilipäästöjensä vähentämiseksi, jotta ne vastaisivat Pariisin ilmastosopimuksen ilmaston lämpenemistä koskevaa pitkän aikavälin tavoitetta. Näiden suunnitelmien olisi oltava julkisia ja uskottavia siinä mielessä, että ne edustavat aitoa sitoutumista hiilestä irtautumiseen ja että ne ovat riittävän yksityiskohtaisia ja teknisesti toteuttamiskelpoisia.

(15)  Monet vertailuarvojen hallinnoijat väittävät, että niiden vertailuarvoilla pyritään ESG-tavoitteisiin. ▌Vertailuarvojen käyttäjillä ei kuitenkaan aina ole tarvittavia tietoja siitä, missä määrin ▌vertailuarvojen hallinnoijien menetelmissä otetaan ESG-tekijät huomioon. Olemassa oleva tieto on lisäksi usein hajanaista eikä mahdollista sijoitustarkoituksia varten tehtävää tosiasiallista vertailua valtioiden rajojen yli. Jotta markkinatoimijat voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, vertailuarvojen hallinnoijat olisi velvoitettava julkistamaan vertailuarvoselvityksessä, pyritäänkö niiden vertailuarvoilla tai vertailuarvoryhmillä ESG-tavoitteisiin ja tarjoavatko vertailuarvojen hallinnoijat tällaisia vertailuarvoja. Kun kyseessä ovat merkittävät osake- ja joukkovelkakirjavertailuarvot tai ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvot ja Pariisin sopimukseen mukautetut vertailuarvot, vertailuarvojen hallinnoijien olisi julkaistava yksityiskohtaista tietoa siitä, onko hiilipäästöjen vähentämistä ja/tai Pariisin ilmastosopimuksen päämäärien saavuttamista koskevan tavoitteen noudattaminen varmistettu ja missä määrin. Komission olisi tehtävä vaikutustenarviointi, jotta voidaan määritellä, kuinka sisällyttää kaikkiin vertailuarvoihin tai vertailuarvoryhmiin yksityiskohtainen selostus siitä, miten hiilipäästöjen vähentämistä ja/tai Pariisin sopimuksen päämäärien saavuttamista koskeva tavoite varmistetaan.

(16)  Samoista syistä ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvojen ja Pariisin sopimukseen mukautettujen vertailuarvojen hallinnoijien olisi yhtä lailla julkaistava niiden laskentaan käytettävät menetelmät. Tiedoissa olisi kuvattava, miten kohde-etuutena olevat omaisuuserät valitaan ja painotetaan sekä mitkä omaisuuserät suljetaan pois ja mistä syystä. ▌Sen arvioimiseksi, miten vertailuarvolla edistetään ympäristötavoitteita, vertailuarvon hallinnoijan olisi julkistettava, miten kohde-etuutena olevien omaisuuserien hiilijalanjälki ja päästövähennykset on mitattu, ja ilmoitettava kummankin arvot, mukaan lukien vertailuarvon kokonaishiilijalanjälki, sekä käytettyjen tietojen tyyppi ja lähde. Jotta varainhoitajat voisivat valita investointistrategiaansa parhaiten soveltuvan vertailuarvon, vertailuarvon hallinnoijien olisi selostettava menetelmiensä parametrien perusteet ja se, miten vertailuarvolla edistetään ympäristötavoitteita ▌. Julkaistaviin tietoihin olisi sisällytettävä myös yksityiskohtaiset tiedot siitä, kuinka usein menetelmiä arvioidaan uudelleen, ja uudelleenarvioinnissa noudatettavasta menettelystä.

(17 a)  On tärkeää, että sellaisten menetelmien keskeisillä elementeillä, joita käytetään ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvojen ja Pariisin sopimukseen mukautettujen vertailuarvojen koontamiseen, on luja perusta ilmastotieteessä. Tämä voidaan saavuttaa rutiininomaisesti noudattamalla Pariisin ilmastosopimusta esimerkiksi käyttämällä ilmastoskenaariota ja sitä vastaavaa hiilestä irtautumisen kehityskulkua, joka on Pariisin sopimuksen päämäärien mukainen.

(18)  Ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvojen ja Pariisin sopimukseen mukautettujen vertailuarvojen hallinnoijien olisi säännöllisesti arvioitava uudelleen menetelmiänsä sen varmistamiseksi, että ne ovat valitun ilmastonmuutosta lievittävän tavoitteen mukainen, ja ilmoitettava käyttäjille mahdollisten olennaisten muutosten tekemisessä noudatettavista menettelyistä. Kun vertailuarvon hallinnoija tekee olennaisen muutoksen, sen olisi julkistettava syyt muutokseen ja selostettava, millä tavoin muutos on johdonmukainen suhteessa vertailuarvon alkuperäisiin tavoitteisiin.

(19)  Avoimuuden lisäämiseksi ja riittävän yhdenmukaistamistason varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa määritetään ▌ niiden julkistamisvelvoitteiden vähimmäissisältö, joita olisi sovellettava ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvojen ja Pariisin sopimukseen mukautettujen vertailuarvojen hallinnoijiin ▌, ja vähimmäisvaatimukset ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvojen ja Pariisin sopimukseen mukautettujen vertailuarvojen menetelmien yhdenmukaistamista varten, mukaan lukien kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyvien hiilipäästöjen ▌ laskentamenetelmä. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon komission suosituksen 2013/179/EU(11) 2 kohdan a ja b alakohdassa määritellyt tuotteen ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskevat menetelmät ja kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän työ. On erityisen tärkeää, että komissio kutakin delegoitua säädöstä valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset avoimet ja julkiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(20)  Sen vuoksi asetusta (EU) 2016/1011 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2016/1011 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2016/1011 seuraavasti:

1.  Lisätään 3 artiklan 1 kohtaan 23 a, 23 b ja 23 c alakohta seuraavasti:

ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jolla on ilmastoon liittyvän siirtymän EU:n vertailuarvon merkintä, jonka kohde-etuutena olevat omaisuuserät valitaan, painotetaan tai suljetaan pois tämän kohdan 1 alakohdan b alakohdan ii alakohdan soveltamiseksi siten, että tulokseksi saatava vertailuarvosalkku on hiilestä irtautumisen kehityskulun mukainen, ja joka laaditaan 19 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Tämän vertailuarvon on täytettävä kaikki seuraavat vähimmäisvaatimukset:

i)  omaisuuserien liikkeeseenlaskijoiden päästövähennyssuunnitelmissa on oltava mitattavissa olevia aikasidonnaisia tavoitteita, jotka ovat vakaita ja näyttöön perustuvia;

ii)  kohde-etuutena olevista omaisuuseristä vastaavilla yrityksillä on oltava käytössään yksityiskohtaisia päästövähennyssuunnitelmia, jotka on eritelty yksittäisten operatiivisten tytäryhtiöiden tasolla;

iii)  omaisuuserien liikkeeseenlaskijoiden on raportoitava vuosittain edistyksestä näiden tavoitteiden saavuttamisessa;

iv)  kohde-etuutena olevien omaisuuserien toiminta ei saa haitata merkittävästi muiden ESG-tavoitteiden saavuttamista.

Unionissa toimivien vertailuarvon tarjoajien on pyrittävä 1 päivään tammikuuta 2022 mennessä markkinoimaan yhtä tai useampaa ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvoa, ja tätä vertailuarvoa säännellään merkittävänä vertailuarvona;

23 b) ’Pariisin sopimukseen mukautetulla vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jolla on Pariisin sopimukseen mukautetun vertailuarvon merkintä, jonka kohde-etuutena olevat omaisuuserät valitaan tämän kohdan 1 alakohdan b alakohdan ii alakohdan soveltamiseksi sillä perusteella, että tulokseksi saatavan vertailuarvosalkun hiilipäästöt ovat 1,5 celsiusasteen tavoitetta koskevan Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksen mukaiset ja joka lisäksi laaditaan 19 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vähimmäisvaatimusten mukaisesti ja jossa kohde-etuutena olevien omaisuuserien salkku ei ole yhteydessä seuraavaa talouden toimintaa harjoittaviin yrityksiin:

  fossiilisten polttoaineiden etsintä, louhinta, jakelu ja käsittely;

  fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten rakentaminen ja ylläpito.

Kohde-etuutena olevien omaisuuserien toiminta ei saa haitata merkittävästi muiden ESG-tavoitteiden saavuttamista.

Unionissa toimivien vertailuarvon tarjoajien on pyrittävä 1 päivään tammikuuta 2022 mennessä markkinoimaan yhtä tai useampaa Pariisin sopimukseen mukautettua vertailuarvoa, ja tätä vertailuarvoa säännellään merkittävänä vertailuarvona;

23 c) ’hiilestä irtautumisen kehityskululla’ mitattavissa olevaa, tieteelliseen näyttöön perustuvaa ja aikasidonnaista kehityskulkua, jolla vähennetään scope 1, 2 ja 3 -päästöjä ja hiilipäästöjä, jotta saavutettaisiin Pariisin ilmastosopimuksen ilmaston lämpenemistä koskeva pitkän aikavälin tavoite;”.

2.  Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)  Lisätään 1 kohtaan d ja d a alakohdat seuraavasti:

”d) selostus siitä, miten a alakohdassa vahvistettujen menetelmien keskeiset osat kuvastavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan, jäljempänä ’ESG’, liittyviä tekijöitä kussakin vertailuarvossa tai vertailuarvoryhmässä ▌;

”d a) selostus siitä, miten vertailuarvo tai vertailuarvoryhmä vaikuttaa ilmastoon, erityisesti siitä, missä määrin ne ovat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisia.”

b)  Lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdan d ja d a alakohdassa tarkoitetun selostuksen vähimmäissisällön ja käytettävän vakiomuodon tarkempaa määrittämistä varten ja 27 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua vertailuarvoselvitystä koskevien ohjeiden ajantasaistamista varten, niin että niihin lisätään viittauksia ESG- ja kestävyysnäkökohtiin.”

3.  Lisätään III osastoon 3 a luku seuraavasti:

”3 a luku

Vähähiilisyyden vertailuarvot ja Pariisin sopimukseen mukautetut vaikutuksen vertailuarvot

19 a artikla

Vähähiilisyyden vertailuarvot ja Pariisin sopimukseen mukautetut vaikutuksen vertailuarvot

1.  Ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvojen ja Pariisin sopimukseen mukautettujen vertailuarvojen tarjontaan ja tietojen toimittamiseen niitä varten sovelletaan II, III ja IV osastossa säädettyjen vaatimusten lisäksi tai niiden sijasta liitteessä III vahvistettuja vaatimuksia.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 49 artiklan mukaisesti ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvoja ja Pariisin sopimukseen mukautettuja vertailuarvoja koskevia delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään ▌

a)  kohde-etuutena olevien omaisuuserien valintaperusteet, tarvittaessa myös omaisuuserien poissulkemisperusteet;

b)  vertailuarvossa kohde-etuutena olevien omaisuuserien painotusperusteet ja -menetelmät;

c)  hiilestä irtautumisen kehityskulun laskenta ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvoja varten.”.

3 a.  Muutetaan 21 artiklan 3 kohdan viimeinen alakohta seuraavasti:

”Toimivaltaisen viranomaisen on kyseisen ajanjakson päättymiseen mennessä tarkasteltava uudelleen päätöstään velvoittaa hallinnoija jatkamaan vertailuarvon julkistamista, ja se voi tarvittaessa pidentää määräaikaa asianmukaisella ajanjaksolla, joka saa olla enintään 12 lisäkuukautta. Pakollisen hallinnoinnin ajanjakso saa olla yhteensä enintään 36 kuukautta.”.

3 b.  Muutetaan 23 artiklan 6 kohdan viimeinen alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan mukaisen pakollisen tietojen toimittamisen ajallinen kesto saa olla yhteensä enintään 36 kuukautta.”.

4.  Lisätään 27 artiklaan 2 a, 2 b ja 2 c kohta seuraavasti:

”2 a. Kunkin 2 kohdassa säädetyn vaatimuksen osalta vertailuarvoselvityksen on sisällettävä selostus siitä, miten kukin tarjottu ja julkaistu vertailuarvo tai vertailuarvoryhmä ▐ kuvastaa ESG-tekijöitä. Kun kyseessä ovat vertailuarvot tai vertailuarvoryhmät, joilla ei pyritä ESG-tavoitteisiin, riittää, että vertailuarvon tarjoajat ilmoittavat selkeästi vertailuarvoselvityksessä, että niillä ei pyritä näihin tavoitteisiin.

Jos kyseisen yksittäisen vertailuarvon tarjoajan salkussa ei ole saatavilla 3 artiklan 1 kohdan 23 a ja 23 b alakohdan mukaisia vertailuarvoja tai sillä ei ole vertailuarvoja, joilla pyritään ESG-tavoitteisiin tai otetaan ne huomioon, tämä on ilmoitettava vertailuarvoselvityksessä. Kun kyseessä ovat merkittävät osake- ja joukkovelkakirjavertailuarvot, vertailuarvon hallinnoijan on julkistettava yksityiskohtainen vertailuarvoselvitys siitä, onko hiilipäästöjen vähentämistä ja/tai Pariisin ilmastosopimuksen päämäärien saavuttamista koskevan tavoitteen noudattaminen varmistettu ja missä määrin, asetuksen [Julkaisutoimisto: Lisätään viittaus asetukseen kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta] 5 artiklan 3 kohdassa säädettyjen tietojen antamista rahoitustuotteista koskevien sääntöjen mukaisesti. Komissio arvioi vaikutustenarvioinnin perusteella 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä, kuinka on mahdollista sisällyttää kaikkien vertailuarvojen tai vertailuarvoryhmien vertailuarvoselvitykseen yksityiskohtainen selostus siitä, miten varmistetaan hiilipäästöjen vähentämistä ja/tai Pariisin sopimuksen päämäärien saavuttamista koskeva tavoite.

Jos vertailuarvon tarjoaja asettaa saataville 3 artiklan 1 kohdan 23 a ja 23 b alakohdan mukaisen vertailuarvon, tätä vertailuarvoa koskevassa vertailuarvoselvityksessä on myös tietoa siitä, missä määrin se on Pariisin ilmastosopimuksen pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen mukainen, joka on rajoittaa maapallon lämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteen esiteolliseen tasoon verrattuna, ja toimista, joilla pyritään rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen tasoon verrattuna.

2 b. Siirretään komissiolle valta antaa 49 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään tämän artiklan 2 a kohdassa tarkoitetut tiedot, jotta markkinatoimijat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja ja jotta voidaan varmistaa, että kyseinen kohta on teknisesti toteutettavissa.

Komissio laatii 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä vaikutustenarvioinnin, jonka avulla voidaan päättää, milloin delegoitu säädös tulee voimaan, niin että vertailuarvon hallinnoijille voidaan antaa riittävästi aikaa noudattaa 2 a kohtaa. Tämä delegoitu säädös tulee voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2021.

2 c. Ilmastoteknologian nopean kehittymisen vuoksi on olennaisen tärkeää, että komissio ottaa huomioon uudet innovaatiot. Sen vuoksi komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta ja julkaisee 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä kertomuksen, jossa analysoidaan tämän uuden asetuksen ja uuden ilmastoteknologian vaikutuksia, jotta rahoitusalan vertailuarvot voidaan mukauttaa Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin, sellaisina kuin ne on pantu täytäntöön unionin lainsäädännössä, sekä energiaunionin hallinnosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa .../...*+ säädettyihin vaatimuksiin. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.”.

____________________________

*  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ... energiaunionin hallinnosta, direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/2009, asetuksen (EY) N:o 715/2009, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta.

+  Virallinen lehti: lisätään tekstiin asiakirjaan 2016/0375(COD) sisältyvän direktiivin numero ja alaviitteeseen kyseisen direktiivin numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-julkaisuviite.

4 a.  Korvataan 49 artikla seuraavasti:

”1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [muutossäädöksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 a kohdassa, 19 artiklan 2 a kohdassa, 20 artiklan 6 kohdassa, 24 artiklan 2 kohdassa, 27 artiklan 2 kohdassa, 33 artiklan 7 kohdassa, 51 artiklan 6 kohdassa ja 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 a kohdassa, 19 artiklan 2 a kohdassa, 20 artiklan 6 kohdassa, 24 artiklan 2 kohdassa, 27 artiklan 2 b kohdassa, 33 artiklan 7 kohdassa, 51 artiklan 6 kohdassa ja 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 a kohdassa, 19 artiklan 2 a kohdassa, 20 artiklan 6 kohdassa, 24 artiklan 2 kohdassa, 27 artiklan 2 b kohdassa, 33 artiklan 7 kohdan, 51 artiklan 6 kohdan ja 54 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”.

4 b.  Lisätään 51 artiklaan kohta seuraavasti:

”4 a. Komission tämän asetuksen 20 artiklan mukaisesti antaman täytäntöönpanosäädöksen nojalla kriittiseksi nimettyä olevassa olevaa vertailuarvoa, joka ei täytä vaatimuksia toimiluvan saamiseksi tämän asetuksen 34 artiklan mukaisesti 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä, voidaan, jos sen käytön lopettaminen vaikuttaisi rahoitusvakauteen, käyttää 31 päivään joulukuuta 2021 asti.”.

4 c.  Lisätään 54 artiklaan kohta seuraavasti:

”3 a. Kun kattava ja yksityiskohtainen kestävän sijoittamisen kehys, jonka ensimmäisenä kulmakivenä on [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä], on tullut voimaan, komissio julkistaa ilman aiheetonta viivytystä kertomuksen siitä, onko asetukseen (EU) 2016/1011 mahdollista sisällyttää säännöksiä ”kestävyyden vertailuarvosta” tai ”ESG-vertailuarvosta” kestävän sijoittamisen kehyksen pohjalta. Tämä kertomus lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.”.

5.  Lisätään tämän asetuksen liitteen teksti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi on välttämätöntä, että kun EU:n luokitusjärjestelmäasetus tulee voimaan, nämä tekstit ovat yhdenmukaisia.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä ... päivänä ...kuuta ....

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies   Puheenjohtaja

LIITE

Ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvot ja Pariisin sopimukseen mukautetut vertailuarvot

Ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvoja koskevat menetelmät

1.  Ottaen kaikin puolin huomioon kestävyysindikaattorien ja niiden mittaamiseen käytettävien menetelmien muuttuvan luonteen vähähiilisyyden vertailuarvon hallinnoijan on kuvattava, dokumentoitava ja julkistettava kaikki menetelmät, joita käytetään vertailuarvon laskennassa, ja direktiivissä EU 2016/943 määritellyt luottamuksellisuus ja julkistamaton taitotieto ja liiketoimintatieto (liikesalaisuudet) varmistaen tässä yhteydessä esitettävä

a)    luettelo kohde-etuutena olevista omaisuuseristä, joita käytetään vertailuarvon laskennassa;

b)  kaikki sellaiset perusteet ja menetelmät, mukaan lukien valinta-, poissulkemis- ja painotustekijät, parametrit ja indikaattorit, joita käytetään vertailuarvomenetelmissä;

c)  perusteet, joiden avulla vertailuarvon ulkopuolelle jätetään sellaiset omaisuuserät tai yritykset, joihin liittyy sellainen hiilijalanjälki tai fossiilisten polttoaineiden varanto, joka ei ole yhteensopiva vertailuarvoon sisällyttämisen kanssa;

d)  perusteet ja tieteeseen perustuvat menetelmät sekä hiilestä irtautumisen kehityskulun laskenta, jotka liittyvät indeksisalkun kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin;

▌h)  ▌syöttötietojen tyyppi ja lähde sekä se, miten niitä käytetään vertailuarvomenetelmissä päätettäessä kohde-etuutena olevien omaisuuserien valinnasta tai poissulkemisesta, mukaan lukien

i)  päästöt, jotka syntyvät kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyvän yrityksen valvonnassa olevista lähteistä,

ii)  päästöt, jotka aiheutuvat siitä, että kulutetaan hankittua sähköä tai höyryä taikka muita energiamuotoja, jotka tuotetaan kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyvän yrityksen tuotantoketjun alkupäässä,

iii)  päästöt, jotka ovat seurausta yrityksen toiminnasta tai sen kohde-etuutena olevista omaisuuseristä, mutta jotka eivät ole suoraan yrityksen valvonnassa (ainoastaan yritykset, jotka yksilöivät tällaiset epäsuorat tai scope 3 -päästöt voidaan ottaa huomioon tietojen saatavuuden vuoksi),

v)  se, missä määrin syöttötiedot perustuvat maailmanlaajuisiin normeihin, kuten finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän piirissä toimiva ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevä työryhmä;

i)  indeksisalkun hiilipäästöt yhteensä ja vaikutukset, joita vertailuarvon edustamalla strategialla arvioidaan olevan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen;

j)  perustelut sille, miksi on valittu tietty strategia tai tavoite menetelmän yhteydessä, ja selostus siitä, miksi menetelmä soveltuu vertailuarvon ympäristötavoitteiden laskentaan;

Pariisin sopimukseen mukautettuja vertailuarvoja koskevat menetelmät

2.  Pariisin sopimukseen mukautetun vertailuarvon hallinnoijan on niiden velvoitteiden lisäksi, joita sovelletaan ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvon hallinnoijaan, julkistettava kunkin vertailuarvoon sisällytetyn kohde-etuutena olevan omaisuuserän ▌ hiilivaikutus ja ilmoitettava kaava tai laskentamenetelmä, jonka avulla määritetään, ovatko päästöt Pariisin ilmastosopimuksen pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen mukaisia.

Menetelmien muuttaminen

3.  Ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvojen ja Pariisin ilmastosopimukseen mukautettujen vertailuarvojen hallinnoijien on vahvistettava menettelyt kaikkia niiden menetelmiin ehdotettuja olennaisia muutoksia varten ja saatettava ne yhdessä muutosten perustelujen kanssa käyttäjien saataville. Menettelyjen on oltava sopusoinnussa sen yleistavoitteen kanssa, jonka mukaan vertailuarvolaskelmilla tavoitellaan jatkuvasti ilmastoon liittyvän siirtymän tai Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitteita. Menettelyjen yhteydessä on

a)  annettava käyttäjille ennakkoilmoitus selkeässä määräajassa, jotta käyttäjillä on riittävästi aikaa analysoida ehdotettujen muutosten vaikutuksia ja esittää niistä huomautuksia, ottaen huomioon hallinnoijien arvion yleisistä olosuhteista,

b)  annettava käyttäjille mahdollisuus esittää huomautuksia muutoksista ja hallinnoijille mahdollisuus vastata huomautuksiin; huomautusten on oltava kuulemisajan jälkeen kaikkien markkinakäyttäjien saatavilla, paitsi jos huomautusten esittäjä on pyytänyt niiden salassapitoa.

4.  Ilmastoon liittyvän siirtymän vertailuarvojen ja Pariisin ilmastosopimukseen mukautettujen vertailuarvojen hallinnoijien on tarkasteltava säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa menetelmiään varmistaakseen, että ne vastaavat luotettavasti mainittuja tavoitteita, ja niillä on oltava käytössä menettely, jonka avulla ne voivat ottaa huomioon kaikkien asiaankuuluvien käyttäjien näkemykset.

(1)

* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(2)

  EUVL C […], […], s. […].

(3)

  EUVL C , , s. .

(4)

  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(5)

  COM(2016) 739 final.

(6)

  CO EUR 17, CONCL. 5.

(7)

  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(8)

  COM(2018) 97 final.

(9)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” ( EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

(10)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1).

(11)

  Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.11.2018)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta

(COM(2018)0355 – C8-0209/2018 – 2018/0180(COD))

Valmistelija: Adina-Ioana Vălean

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta

asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta kestävyysindikaattorien vertailuarvon menetelmiin sisällyttämisen ja positiivisen vaikutuksen vertailuarvojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/101130 vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt unionissa käytettäville vertailuarvoille ja otetaan huomioon erityyppiset vertailuarvot. Yhä suurempi osa sijoittajista noudattaa vähähiilisiä investointistrategioita ja käyttää vähähiilisyyden vertailuarvoja verratakseen tai mitatakseen sijoitussalkun arvonkehitystä.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/101130 vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt unionissa käytettäville vertailuarvoille ja otetaan huomioon erityyppiset vertailuarvot. Yhä suurempi osa sijoittajista noudattaa kestäviä investointistrategioita ja käyttää vertailuarvoja verratakseen tai mitatakseen sijoitussalkun arvonkehitystä.

__________________

__________________

30 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1).

30 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1).

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Useita erilaisia indeksejä ryhmitellään nykyisin yhteen vähähiilisyyden indekseiksi. Tällaisia vähähiilisyyden indeksejä käytetään vertailuarvoina sijoitussalkuissa ja tuotteissa, joita myydään valtioiden rajojen yli. Vähähiilisyyden indeksien laatu ja integriteetti vaikuttavat sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan lukuisten erilaisten yksittäis- ja yhteissijoitussalkkujen osalta. Monia vähähiilisyyden indeksejä, joita käytetään mittaamaan sijoitussalkkujen, erityisesti erillisten sijoitustilien ja yhteissijoitusjärjestelyjen, arvonkehitystä, tarjotaan yhdessä jäsenvaltiossa, mutta niitä käyttävät salkun- ja varainhoitajat muissa jäsenvaltioissa. Lisäksi salkun- ja varainhoitajat käyttävät usein muissa jäsenvaltioissa laadittuja vertailuarvoja suojautuakseen hiiliriskeiltä.

(8)  Useita erilaisia indeksejä ryhmitellään nykyisin yhteen vähähiilisyyden tai kestävyysindekseiksi. Tällaisia indeksejä käytetään vertailuarvoina sijoitussalkuissa ja tuotteissa, joita myydään valtioiden rajojen yli. Vähähiilisyyden indeksien laatu ja integriteetti vaikuttavat sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan lukuisten erilaisten yksittäis- ja yhteissijoitussalkkujen osalta. Monia vähähiilisyyden ja kestävyysindeksejä, joita käytetään mittaamaan sijoitussalkkujen, erityisesti erillisten sijoitustilien ja yhteissijoitusjärjestelyjen, arvonkehitystä, tarjotaan yhdessä jäsenvaltiossa, mutta niitä käyttävät salkun- ja varainhoitajat muissa jäsenvaltioissa. Lisäksi salkun- ja varainhoitajat käyttävät usein muissa jäsenvaltioissa laadittuja vertailuarvoja suojautuakseen hiili- ja ympäristöriskeiltä.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Markkinapaikalle on syntynyt eri vähähiilisyyden indeksien kategorioita, joiden tavoitetaso vaihtelee. Toisilla vertailuarvoilla pyritään pienentämään vakiosijoitussalkun hiilijalanjälkeä, toisilla taas pyritään valitsemaan vain sellaisia komponentteja, joilla edistetään Pariisin ilmastosopimuksen 2 °C:n tavoitetta. Erilaisista tavoitteista ja strategioista huolimatta kaikkia näitä vertailuarvoja markkinoidaan tavallisesti vähähiilisyyden vertailuarvoina.

(9)  Markkinapaikalle on syntynyt eri kestävyysindeksien kategorioita, joiden tavoitetaso vaihtelee. Erilaisista tavoitteista ja strategioista huolimatta kaikkia näitä vertailuarvoja markkinoidaan tavallisesti kestävyyden vertailuarvoina.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a)  Kuten komission kestävää rahoitusta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä totesi, vertailuarvot olisi sovitettava paremmin yhteen kestävyyden kanssa ja niissä olisi otettava huomioon niiden altistuminen kestävyysriskeille. Sijoittajat tarvitsevat vertailukelpoista ja kokonaisvaltaista tietoa ympäristöriskeistä ja -vaikutuksista voidakseen arvioida salkkujaan muutenkin kuin hiiliriskien suhteen. Keskittyminen pelkästään hiiliriskeihin voi vaikuttaa kielteisesti ohjaamalla investoinnit kohteisiin, joihin liittyy muita ympäristöriskejä. Niinpä vertailuarvojen hallinnoijien olisi tarkasteltava ja julkistettava, missä määrin kestävyys (ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintotapaa koskeva kestävyys) otetaan huomioon vertailuarvon menetelmissä.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 b)  Niinpä kaikkien vertailuarvojen hallinnoijien olisi sisällytettävä vertailuarvon menetelmiinsä keskeiset resurssitehokkuusindikaattorit, jotka kattavat hiilidioksidipäästöjen lisäksi muut päästöt, vaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen, jätteen syntymisen sekä energian, uusiutuvan energian, raaka-aineiden, veden ja maan käytön, kuten esitetään komission tiedonannossa kiertotalouden seurantakehyksestä, komission tiedonannossa kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta ja 9 päivänä heinäkuuta 2015 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa resurssitehokkuudesta: siirtyminen kohti kiertotaloutta.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 c)  Kuten komission kestävää rahoitusta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä ehdotti, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) olisi sisällytettävä vertailuarvoselvitystä koskeviin ohjeisiinsa viittauksia ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintotapaa (ESG) koskeviin tavoitteisiin ja kestävyysnäkökohtiin. EAMV:n olisi yhdessä Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) kanssa laadittava ohjeita vertailuarvojen hallinnoijille kiertotalouden indikaattoreiden sisällyttämiseksi vertailuarvon menetelmiin.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Erot jäsenvaltioiden lähestymistavoissa luovat todennäköisesti esteitä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle, koska ei ole käytössä yhdenmukaistettua kehystä, jolla varmistettaisiin yksittäis- tai yhteissijoitussalkuissa käytettävien vähähiilisyyden vertailuarvojen pääkategorioiden tarkkuus ja integriteetti.

(11)  Erot jäsenvaltioiden lähestymistavoissa luovat todennäköisesti esteitä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle, koska ei ole käytössä yhdenmukaistettua kehystä, jolla varmistettaisiin yksittäis- tai yhteissijoitussalkuissa käytettävien vertailuarvojen tarkkuus ja integriteetti.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Sen vuoksi sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ylläpitämiseksi, sen toimintaedellytysten edelleen parantamiseksi ja korkeatasoisen kuluttajan- ja sijoittajansuojan varmistamiseksi on asianmukaista mukauttaa asetusta (EU) 2016/1011, jotta yhdenmukaistettuja vähähiilisyyden vertailuarvoja varten voidaan vahvistaa sääntelykehys unionin tasolla.

(12)  Sen vuoksi sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ylläpitämiseksi, sen toimintaedellytysten edelleen parantamiseksi ja korkeatasoisen kuluttajan- ja sijoittajansuojan varmistamiseksi on asianmukaista mukauttaa asetusta (EU) 2016/1011, jotta kiertotalouden indikaattorien vertailuarvon menetelmiin sisällyttämistä varten voidaan vahvistaa sääntelykehys unionin tasolla.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Lisäksi on tarpeen erottaa selkeästi toisistaan vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvot. Vähähiilisyyden vertailuarvon kohde-etuutena olevat omaisuuserät olisi valittava niin, että tavoitteena on vähentää indeksisalkun hiilipäästöjä emoindeksiin verrattuna, kun taas positiivisen hiilivaikutuksen indeksiin olisi sisällytettävä vain komponentteja, joiden kohdalla päästövähennykset ylittävät tuotetut hiilipäästöt.

(13)  Samalla kun on tarpeen sisällyttää kiertotalouden indikaattorit kaikkiin vertailuarvon menetelmiin, olisi otettava käyttöön positiivisen vaikutuksen vertailuarvojen kategoria. Positiivisen vaikutuksen vertailuarvon kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin olisi kuuluttava vain komponentteja, joiden nettovaikutus yhdenmukaistettujen kiertotalouden indikaattorien perusteella on positiivinen.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Jokaisen yrityksen, jonka omaisuuseriä valitaan kohde-etuuksiksi positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvoon, olisi vältettävä enemmän hiilipäästöjä kuin se tuottaa, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus ympäristöön. Varain- ja salkunhoitajien, jotka väittävät noudattavansa Pariisin ilmastosopimuksen mukaista investointistrategiaa, olisi siten käytettävä positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvoja.

(14)  Jokaisella yrityksellä, jonka omaisuuseriä valitaan kohde-etuuksiksi positiivisen vaikutuksen vertailuarvoon, olisi oltava positiivinen nettovaikutus ympäristöön. Varain- ja salkunhoitajien, jotka väittävät noudattavansa kestävää investointistrategiaa, olisi siten käytettävä positiivisen vaikutuksen vertailuarvoja.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Monet vertailuarvojen hallinnoijat väittävät, että niiden vertailuarvoilla tavoitellaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan, jäljempänä ’ESG’, liittyviä tavoitteita. Kyseisten vertailuarvojen käyttäjillä ei kuitenkaan aina ole tarvittavia tietoja siitä, missä määrin kyseisten vertailuarvojen hallinnoijien menetelmissä otetaan ESG-tavoitteet huomioon. Olemassa oleva tieto on lisäksi usein hajanaista eikä mahdollista sijoitustarkoituksia varten tehtävää tosiasiallista vertailua valtioiden rajojen yli. Jotta markkinatoimijat voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, vertailuarvojen hallinnoijat olisi velvoitettava julkistamaan, miten niiden menetelmissä otetaan ESG-tekijät huomioon kunkin sellaisen vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän osalta, jonka väitetään palvelevan ESG-tavoitteita. Kyseiset tiedot olisi julkistettava myös vertailuarvoselvityksessä. Vertailuarvojen hallinnoijiin, jotka eivät pyri ESG-tavoitteisiin tai ota niitä huomioon, ei pitäisi kohdistaa tätä julkistamisvelvoitetta.

(15)  Vertailuarvojen käyttäjillä ei aina ole tarvittavia tietoja siitä, missä määrin vertailuarvojen hallinnoijien menetelmissä otetaan ESG-riskit ja -vaikutukset huomioon. Olemassa oleva tieto on usein hajanaista eikä mahdollista sijoitustarkoituksia varten tehtävää tosiasiallista vertailua valtioiden rajojen yli. Jotta markkinatoimijat voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, kaikki vertailuarvojen hallinnoijat olisi velvoitettava julkistamaan, miten niiden menetelmiin on sisällytetty kiertotalouden indikaattorit kunkin vertailuarvon osalta. Kyseiset tiedot olisi julkistettava vertailuarvoselvityksessä.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Samoista syistä vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijien olisi yhtä lailla julkaistava niiden laskentaan käytettävät menetelmät. Tiedoissa olisi kuvattava, miten kohde-etuutena olevat omaisuuserät valitaan ja painotetaan sekä mitkä omaisuuserät suljetaan ulkopuolelle ja mistä syystä. Lisäksi vertailuarvojen hallinnoijien olisi täsmennettävä, miten vähähiilisyyden vertailuarvot eroavat niiden perustana olevasta emoindeksistä erityisesti kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin sovellettavien painotusten sekä niiden markkina-arvon ja arvonkehityksen osalta. Sen arvioimiseksi, miten vertailuarvolla edistetään ympäristötavoitteita, vertailuarvon hallinnoijan olisi julkistettava, miten kohde-etuutena olevien omaisuuserien hiilijalanjälki ja päästövähennykset on mitattu, ja ilmoitettava kummankin arvot, mukaan lukien vertailuarvon kokonaishiilijalanjälki, sekä käytettyjen tietojen tyyppi ja lähde. Jotta varainhoitajat voisivat valita investointistrategiaansa parhaiten soveltuvan vertailuarvon, vertailuarvon hallinnoijien olisi selostettava menetelmiensä parametrien perusteet ja se, miten vertailuarvolla edistetään ympäristötavoitteita, mukaan lukien sen vaikutus ilmastonmuutoksen lievittämiseen. Julkaistaviin tietoihin olisi sisällytettävä myös yksityiskohtaiset tiedot menetelmän uudelleenarvioinnintiheydestä ja siinä noudatettavasta menettelystä.

(16)  Samoista syistä positiivisen vaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijien olisi yhtä lailla julkaistava niiden laskentaan käytettävät menetelmät. Tiedoissa olisi kuvattava, miten kohde-etuutena olevat omaisuuserät valitaan ja painotetaan sekä mitkä omaisuuserät suljetaan ulkopuolelle ja mistä syystä. Lisäksi vertailuarvojen hallinnoijien olisi täsmennettävä, miten positiivisen vaikutuksen vertailuarvot eroavat niiden perustana olevasta emoindeksistä erityisesti kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin sovellettavien painotusten sekä niiden markkina-arvon ja arvonkehityksen osalta. Sen arvioimiseksi, miten vertailuarvolla edistetään ympäristötavoitteita, vertailuarvon hallinnoijan olisi julkistettava, miten kohde-etuutena olevien omaisuuserien ympäristövaikutukset ja -riskit on mitattu, ja ilmoitettava kummankin arvot, mukaan lukien vertailuarvon kokonaisympäristöjalanjälki, sekä käytettyjen tietojen tyyppi ja lähde. Jotta varainhoitajat voisivat valita investointistrategiaansa parhaiten soveltuvan vertailuarvon, vertailuarvon hallinnoijien olisi selostettava menetelmiensä parametrien perusteet ja se, miten vertailuarvolla edistetään ympäristötavoitteita. Julkaistaviin tietoihin olisi sisällytettävä myös yksityiskohtaiset tiedot menetelmän uudelleenarvioinnintiheydestä ja siinä noudatettavasta menettelystä.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Lisäksi positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijien olisi julkistettava jokaisen kyseisiin vertailuarvoihin sisällytettävän kohde-etuutena olevan omaisuuserän positiivinen hiilivaikutus ja täsmennettävä menetelmä, jolla määritetään, ylittääkö vältettyjen päästöjen määrä sijoitusomaisuuden hiilijalanjäljen.

(17)  Lisäksi positiivisen vaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijien olisi julkistettava jokaisen kyseisiin vertailuarvoihin sisällytettävän kohde-etuutena olevan omaisuuserän positiivinen ympäristövaikutus ja täsmennettävä menetelmä, jolla määritetään, onko nettoympäristövaikutus positiivinen.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijien olisi säännöllisesti arvioitava uudelleen menetelmäänsä sen varmistamiseksi, että se on valitun ilmastonmuutosta lievittävän tavoitteen mukainen, ja ilmoitettava käyttäjille mahdollisten olennaisten muutosten tekemisessä noudatettavista menettelyistä. Kun vertailuarvon hallinnoija tekee olennaisen muutoksen, sen olisi julkistettava syyt muutokseen ja selostettava, millä tavoin muutos on johdonmukainen suhteessa vertailuarvon alkuperäisiin tavoitteisiin.

(18)  Positiivisen vaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijien olisi säännöllisesti arvioitava uudelleen menetelmäänsä sen varmistamiseksi, että sijoittajille annettavat tiedot ovat paikkansapitäviä, ja ilmoitettava käyttäjille mahdollisten olennaisten muutosten tekemisessä noudatettavista menettelyistä. Kun vertailuarvon hallinnoija tekee olennaisen muutoksen, sen olisi julkistettava syyt muutokseen ja selostettava, millä tavoin muutos on johdonmukainen suhteessa vertailuarvon alkuperäisiin tavoitteisiin.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Avoimuuden lisäämiseksi ja riittävän yhdenmukaistamistason varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tarkemmin niiden julkistamisvelvoitteiden vähimmäissisältö, joita olisi sovellettava vertailuarvon hallinnoijiin, jotka ottavat huomioon ESG-tavoitteet, ja vähimmäisvaatimukset vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen menetelmien yhdenmukaistamista varten, mukaan lukien kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyvien hiilipäästöjen ja päästövähennysten laskentamenetelmä. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon komission suosituksen 2013/179/EU31 2 kohdan a ja b alakohdassa määritellyt tuotteen ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskevat menetelmät. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(19)  Avoimuuden lisäämiseksi ja riittävän yhdenmukaistamistason varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tarkemmin niiden julkistamisvelvoitteiden vähimmäissisältö, joita olisi sovellettava vertailuarvon hallinnoijiin, ja vähimmäisvaatimukset kiertotalouden indikaattoreiden vertailuarvon menetelmiin sisällyttämisen yhdenmukaistamista varten, mukaan lukien kohde-etuutena olevien omaisuuserien nettoympäristövaikutusten laskentamenetelmä. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon komission suosituksen 2013/179/EU31 2 kohdan a ja b alakohdassa määritellyt tuotteen ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskevat menetelmät ja komission tiedonannossa kiertotalouden seurantakehyksestä sekä komission tiedonannossa kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta vahvistetut kiertotalouden indikaattorit. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

__________________

__________________

31 Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).

31 Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) N:o 2016/1011

3 artikla – 1 kohta – 23 a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”23 a)  ’vähähiilisyyden vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jonka kohde-etuutena olevat omaisuuserät valitaan tämän kohdan 1 alakohdan b alakohdan ii alakohdan soveltamiseksi siten, että tulokseksi saatavaan vertailuarvosalkkuun liittyy vähemmän hiilipäästöjä kuin omaisuuseriin, jotka sisältyvät pääomapainotettuun vakiovertailuarvoon, ja joka laaditaan 19 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

”23 a)  ’positiivisen ympäristövaikutuksen vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jonka kohde-etuutena olevat omaisuuserät valitaan tämän kohdan 1 alakohdan b alakohdan ii alakohdan soveltamiseksi niiden positiivisen nettoympäristöjalanjäljen perusteella ja joka laaditaan 19 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) N:o 2016/1011

3 artikla – 1 kohta – 23 b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

23 b)  ’positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jonka kohde-etuutena olevat omaisuuserät valitaan tämän kohdan 1 alakohdan b alakohdan ii alakohdan soveltamiseksi sillä perusteella, että niiden päästövähennykset ovat suuremmat kuin niiden hiilijalanjälki, ja joka laaditaan 19 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;”.

Poistetaan.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Asetus (EU) N:o 2016/1011

13 artikla – 1 kohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”d)  selostus siitä, miten a alakohdassa vahvistettujen menetelmien keskeiset osat kuvastavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan, jäljempänä ’ESG’, liittyviä tekijöitä kussakin vertailuarvossa tai vertailuarvoryhmässä, jonka avulla pyritään ESG-tavoitteisiin tai otetaan ne huomioon.”

”d)  selostus siitä, miten a alakohdassa vahvistettujen menetelmien keskeiset osat kuvastavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan, jäljempänä ’ESG’, liittyviä tekijöitä, mukaan lukien keskeiset kiertotalouden indikaattorit, kuten hiilidioksidipäästöt, muut päästöt, vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, jätteen syntyminen sekä energian, uusiutuvan energian, raaka-aineiden, veden ja maan käyttö, jotka on esitetty komission tiedonannossa kiertotalouden seurantakehyksestä.”

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Asetus (EU) N:o 2016/1011

13 artikla – 2 a kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”2 a.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun selostuksen vähimmäissisällön tarkempaa määrittämistä varten.”

”2 a.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun selostuksen vähimmäissisällön tarkempaa määrittämistä ja 27 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua vertailuarvoselvitystä koskevien ohjeiden ajantasaistamista varten, niin että niihin lisätään viittauksia ESG- ja kestävyysnäkökohtiin.”

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) N:o 2016/1011

III osasto – 3 a luku – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvot

Positiivisen ympäristövaikutuksen vertailuarvot

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) N:o 2016/1011

19 a artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.  Vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen tarjontaan ja tietojen toimittamiseen niitä varten sovelletaan II, III ja IV osastossa säädettyjen vaatimusten lisäksi tai niiden sijasta liitteessä III vahvistettuja vaatimuksia.

1.  Positiivisen ympäristövaikutuksen vertailuarvojen tarjontaan ja tietojen toimittamiseen niitä varten sovelletaan II, III ja IV osastossa säädettyjen vaatimusten lisäksi tai niiden sijasta liitteessä III vahvistettuja vaatimuksia.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) N:o 2016/1011

19 a artikla – 2 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 49 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvoja koskevat vähimmäisvaatimukset, mukaan lukien

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 49 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään positiivisen ympäristövaikutuksen vertailuarvoja koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka ovat Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten mukaisia, sellaisina kuin on pantu täytäntöön unionin lainsäädännössä, mukaan lukien

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) N:o 2016/1011

19 a artikla – 2 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c)  kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyvien hiilipäästöjen ja päästövähennysten laskentamenetelmä.”

c)  kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyvien hiilipäästöjen, muiden päästöjen, vaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen, jätteen syntymisen sekä energian, uusiutuvan energian, raaka-aineiden, veden ja maan käytön laskentamenetelmä.”

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Asetus (EU) N:o 2016/1011

27 artikla – 2 a kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2 a.  Kunkin 2 kohdassa säädetyn vaatimuksen osalta vertailuarvoselvityksen on sisällettävä selostus siitä, miten kukin tarjottu ja julkaistu vertailuarvo tai vertailuarvoryhmä, jossa pyritään ESG-tavoitteisiin tai otetaan ne huomioon, kuvastaa ESG-tekijöitä.

2 a.  Kunkin 2 kohdassa säädetyn vaatimuksen osalta vertailuarvoselvityksen on sisällettävä selostus siitä, miten kukin tarjottu ja julkaistu vertailuarvo tai vertailuarvoryhmä.

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Asetus (EU) N:o 2016/1011

27 artikla – 2 b kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2 b.  Siirretään komissiolle valta antaa 49 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 2 a kohdassa tarkoitetut tiedot.”

2 b.  Siirretään komissiolle valta antaa 49 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 2 a kohdassa tarkoitetut tiedot ja ajantasaistetaan vertailuarvoselvitystä koskevat ohjeet niin, että niihin sisällytetään viittauksia ESG- ja kestävyysnäkökohtiin.”

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Liite – alaotsikko 1

Komission teksti

Tarkistus

Vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvot

Positiivisen vaikutuksen vertailuarvot

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Liite – alaotsikko 2

Komission teksti

Tarkistus

Vähähiilisyyden vertailuarvoja koskevat menetelmät

Positiivisen vaikutuksen vertailuarvoja koskevat menetelmät

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – johdanto-osa

Komission teksti

Tarkistus

1.  Vähähiilisyyden vertailuarvon hallinnoijan on kuvattava, dokumentoitava ja julkistettava kaikki menetelmät, joita käytetään vähähiilisyyden vertailuarvojen laskennassa, ja tässä yhteydessä esitettävä

1.  Positiivisen vaikutuksen vertailuarvon hallinnoijan on kuvattava, dokumentoitava ja julkistettava kaikki menetelmät, joita käytetään kiertotalouden indikaattoreiden laskennassa, ja tässä yhteydessä esitettävä

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  luettelo kohde-etuutena olevista omaisuuseristä, joita käytetään vähähiilisyyden vertailuarvon laskennassa;

a)  luettelo kohde-etuutena olevista omaisuuseristä, joita käytetään positiivisen nettovaikutuksen laskennassa;

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  perusteet, joiden avulla vertailuarvon ulkopuolelle jätetään sellaiset omaisuuserät tai yritykset, joihin liittyy sellainen hiilijalanjälki tai fossiilisten polttoaineiden varanto, joka ei ole yhteensopiva vähähiilisyyden vertailuarvoon sisällyttämisen kanssa;

c)  perusteet, joiden avulla vertailuarvon ulkopuolelle jätetään sellaiset omaisuuserät tai yritykset, joilla on negatiivinen nettoympäristövaikutus ja jotka eivät sen vuoksi ole yhteensopivia positiivisen vaikutuksen vertailuarvoon sisällyttämisen kanssa;

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  perusteet ja menetelmät, joiden avulla vähähiilisyyden vertailuarvon osalta mitataan indeksisalkun kohde-etuutena olevien omaisuuserien hiilijalanjälki ja hiilisäästöt;

d)  perusteet ja menetelmät, joiden avulla positiivisen vaikutuksen vertailuarvon osalta mitataan indeksisalkun kohde-etuutena olevien omaisuuserien ympäristövaikutukset;

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)  poikkeama (tracking error) vähähiilisyyden vertailuarvon ja emoindeksin välillä;

e)  poikkeama (tracking error) positiivisen vaikutuksen vertailuarvon ja emoindeksin välillä;

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)  vähähiilisyyden vertailuarvoon sisältyvien vähähiilisten omaisuuserien positiivinen uudelleenpainotus suhteessa emoindeksiin ja selostus siitä, miksi tällainen uudelleenpainotus on tarpeen vähähiilisyyden vertailuarvolle valittujen tavoitteiden kuvaamiseksi;

f)  vertailuarvoon sisältyvien omaisuuserien, joilla ympäristöön positiivinen vaikutus, positiivinen uudelleenpainotus suhteessa emoindeksiin ja selostus siitä, miksi tällainen uudelleenpainotus on tarpeen positiivisen vaikutuksen vertailuarvolle valittujen tavoitteiden kuvaamiseksi;

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)  vähähiilisyyden vertailuarvoon sisältyvien arvopaperien markkina-arvon ja emoindeksiin sisältyvien arvopaperien markkina-arvon välinen suhde;

g)  positiivisen vaikutuksen vertailuarvoon sisältyvien arvopaperien markkina-arvon ja emoindeksiin sisältyvien arvopaperien markkina-arvon välinen suhde;

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – h alakohta – johdanto-osa

Komission teksti

Tarkistus

h)  niiden syöttötietojen tyyppi ja lähde, joiden avulla valitaan omaisuuserät tai yritykset, jotka täyttävät vähähiilisyyden vertailuarvon vaatimukset, mukaan lukien

h)  niiden syöttötietojen tyyppi ja lähde, joiden avulla valitaan omaisuuserät tai yritykset, jotka täyttävät positiivisen vaikutuksen vertailuarvon vaatimukset, mukaan lukien

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – h alakohta – v a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

v a)  vaikutukset kiertotalouden indikaattoreiden perusteella, sellaisina kuin ne on esitetty komission tiedonannossa kiertotalouden seurantakehyksestä ja komission tiedonannossa kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta, mukaan lukien vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, jätteen syntyminen sekä energian, uusiutuvan energian, raaka-aineiden, veden ja maan käyttö.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  indeksisalkun hiilijalanjälkiriski yhteensä ja vaikutukset, joita vertailuarvon edustamalla vähähiilisellä strategialla arvioidaan olevan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen;

i)  indeksisalkun nettoympäristövaikutus yhteensä ja vaikutukset, joita vertailuarvon edustamalla strategialla arvioidaan olevan ympäristöön;

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

Liite – 1 kohta – j alakohta

Komission teksti

Tarkistus

j)  perustelut sille, miksi on valittu tietty strategia tai tavoite vähähiilisen menetelmän yhteydessä, ja selostus siitä, miksi menetelmä soveltuu vertailuarvon vähähiilisyystavoitteiden laskentaan;

j)  perustelut sille, miksi on valittu tietty strategia tai kestävyystavoite ympäristömenetelmän yhteydessä, ja selostus siitä, miksi menetelmä soveltuu vertailuarvon ympäristövaikutus- ja kestävyystavoitteiden laskentaan;

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

Liite – alaotsikko 3

Komission teksti

Tarkistus

Positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvoja koskevat menetelmät

Positiivisen vaikutuksen vertailuarvoja koskevat muut menetelmät

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

Liite – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvon hallinnoijan on niiden velvoitteiden lisäksi, joita sovelletaan vähähiilisyyden vertailuarvon hallinnoijaan, julkistettava kunkin vertailuarvoon sisällytetyn kohde-etuutena olevan omaisuuserän positiivinen hiilivaikutus ja ilmoitettava kaava tai laskentamenetelmä, jonka avulla määritetään, onko päästövähennys suurempi kuin sijoitussalkkuun sisältyvän omaisuuserän tai yrityksen hiilijalanjälki (positiivisen hiilivaikutuksen suhdeluku).

2.  Positiivisen vaikutuksen vertailuarvon hallinnoijan on edellä mainittujen velvoitteiden lisäksi julkistettava kunkin vertailuarvoon sisällytetyn kohde-etuutena olevan omaisuuserän positiivinen ympäristövaikutus ja ilmoitettava kaava tai laskentamenetelmä, jonka avulla määritetään nettovaikutus.

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

Liite – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3.  Vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijien on vahvistettava menettelyt kaikkia niiden menetelmiin ehdotettuja olennaisia muutoksia varten ja saatettava ne yhdessä muutosten perustelujen kanssa käyttäjien saataville. Menettelyjen on oltava sopusoinnussa sen yleistavoitteen kanssa, jonka mukaan vertailuarvolaskelmilla tavoitellaan jatkuvasti vähähiilisyyden tai positiivisen hiilivaikutuksen tavoitteita. Menettelyjen yhteydessä on

3.  Positiivisen vaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijien on vahvistettava menettelyt kaikkia niiden menetelmiin ehdotettuja olennaisia muutoksia varten ja saatettava ne yhdessä muutosten perustelujen kanssa käyttäjien saataville. Menettelyjen on oltava sopusoinnussa sen yleistavoitteen kanssa, jonka mukaan vertailuarvolaskelmilla tavoitellaan jatkuvasti positiivisen nettovaikutuksen tavoitteita. Menettelyjen yhteydessä on

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

Liite – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijien on tarkasteltava säännöllisesti menetelmiään varmistaakseen, että ne vastaavat luotettavasti asianomaisia vähähiilisyyden tai positiivisen hiilivaikutuksen tavoitteita, ja niillä on oltava käytössä menettely, jonka avulla ne voivat ottaa huomioon asiaankuuluvien käyttäjien näkemykset.

4.  Positiivisen vaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijien on tarkasteltava säännöllisesti menetelmiään varmistaakseen, että ne vastaavat luotettavasti mainittuja tavoitteita, ja niillä on oltava käytössä menettely, jonka avulla ne voivat ottaa huomioon asiaankuuluvien käyttäjien näkemykset.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvot

Viiteasiakirjat

COM(2018)0355 – C8-0209/2018 – 2018/0180(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

5.7.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

5.7.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Adina-Ioana Vălean

21.6.2018

Hyväksytty (pvä)

20.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

18

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Paul Brannen, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Seb Dance, Mark Demesmaeker, Bas Eickhout, Francesc Gambús, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, John Procter, Julia Reid, Frédérique Ries, Annie Schreijer-Pierik, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Cristian-Silviu Buşoi, Nicola Caputo, Michel Dantin, Martin Häusling, Gesine Meissner, Tilly Metz, Ulrike Müller, Sirpa Pietikäinen, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Mercedes Bresso, Innocenzo Leontini, Olle Ludvigsson, Ana Miranda

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

28

+

ALDE

Catherine Bearder, Gerben-Jan Gerbrandy, Valentinas Mazuronis, Gesine Meissner, Ulrike Müller, Frédérique Ries

NI

Zoltán Balczó

PPE

Innocenzo Leontini, Sirpa Pietikäinen

S&D

Biljana Borzan, Paul Brannen, Mercedes Bresso, Nicola Caputo, Nessa Childers, Seb Dance, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Olle Ludvigsson, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Marco Affronte, Bas Eickhout, Martin Häusling, Benedek Jávor, Tilly Metz, Ana Miranda

18

-

ECR

Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, Jadwiga Wiśniewska

EFDD

Julia Reid

PPE

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Cristian-Silviu Buşoi, Birgit Collin-Langen, Michel Dantin, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Esther Herranz García, Giovanni La Via, Peter Liese, Miroslav Mikolášik, Annie Schreijer-Pierik, Adina-Ioana Vălean

3

0

ECR

Mark Demesmaeker, John Procter

EFDD

Sylvie Goddyn

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Osasto

Vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvot

Viiteasiakirjat

COM(2018)0355 – C8-0209/2018 – 2018/0180(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

24.5.2018

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

5.7.2018

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

5.7.2018

ITRE

5.7.2018

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

ITRE

18.6.2018

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Neena Gill

31.5.2018

 

 

 

Valiokuntakäsittely

18.10.2018

19.11.2018

 

 

Hyväksytty (pvä)

13.12.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Hugues Bayet, Pervenche Berès, Jonás Fernández, Stefan Gehrold, Sven Giegold, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Petr Ježek, Barbara Kappel, Georgios Kyrtsos, Philippe Lamberts, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Costas Mavrides, Alex Mayer, Ana Miranda, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Ralph Packet, Dariusz Rosati, Anne Sander, Martin Schirdewan, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Ramon Tremosa i Balcells, Marco Valli, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Matt Carthy, Mady Delvaux, Manuel dos Santos, Ramón Jáuregui Atondo, Syed Kamall, Lieve Wierinck

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

20.12.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

42

+

ALDE

Petr Ježek, Caroline Nagtegaal, Ramon Tremosa i Balcells, Lieve Wierinck

ECR

Syed Kamall, Bernd Lucke, Ralph Packet, Kay Swinburne

EFDD

Marco Valli

ENF

Barbara Kappel

GUE/NGL

Matt Carthy, Martin Schirdewan, Miguel Viegas

PPE

Stefan Gehrold, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Georgios Kyrtsos, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Dariusz Rosati, Anne Sander, Theodor Dumitru Stolojan

S&D

Hugues Bayet, Pervenche Berès, Mady Delvaux, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Ramón Jáuregui Atondo, Olle Ludvigsson, Costas Mavrides, Alex Mayer, Manuel dos Santos, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Jakob von Weizsäcker

VERTS/ALE

Sven Giegold, Philippe Lamberts, Ana Miranda, Molly Scott Cato

1

-

ENF

Marco Zanni

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 11. tammikuuta 2019Oikeudellinen huomautus