Menettely : 2018/2152(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0003/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0003/2019

Keskustelut :

PV 30/01/2019 - 26
CRE 30/01/2019 - 26

Äänestykset :

PV 31/01/2019 - 9.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0054

MIETINTÖ     
PDF 188kWORD 63k
10.1.2019
PE 627.568v02-00 A8-0003/2019

vuosikertomuksesta 2017 Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – petostentorjunta

(2018/2152(INI))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Marian-Jean Marinescu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vuosikertomuksesta 2017 Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – petostentorjunta

(2018/2152(INI))

Euroopan parlamentti, joka

  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 310 artiklan 6 kohdan ja 325 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon päätöslauselmansa aikaisemmista komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) vuosikertomuksista,

–  ottaa huomioon 3. syyskuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”29. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2017)” (COM(2018)0553) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2018)0381, SWD(2018)0382, SWD(2018)0383, SWD(2018)0384, SWD(2018)0385 ja SWD(2018)0386),

–  ottaa huomioon OLAFin kertomuksen vuodelta 2017(1) ja OLAFin valvontakomitean toimintakertomuksen vuodelta 2017,

  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 22. marraskuussa 2018 antaman lausunnon N:o 8/2018 OLAF-asetuksen N:o 883/2013 muuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävän yhteistyön ja OLAFin tutkimusten vaikuttavuuden osalta 23. toukokuuta 2018 tehdystä komission ehdotuksesta,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2017 ja toimielinten vastaukset,

–  ottaa huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 11. syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(2) ja sen soveltamista koskevan, komission 2. lokakuuta 2017 julkaiseman väliarvioinnin (COM(2017)0589),

–  ottaa huomioon unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5. heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(3) (PIF-direktiivi),

–  ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(4),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5),

–  ottaa huomioon komission teettämän arvonlisäverovajeen laskemista ja analysointia koskevan selvityksen ”Study to quantify and analyse the VAT Gap in the EU Member States” vuodelta 2015 ja 7. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta – aika tehdä päätöksiä” (COM(2016)0148),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion asiassa C-105/14(6) – rikosoikeudenkäynti Ivo Taricco ym:ta vastaan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion asiassa C-42/17(7) – rikosoikeudenkäynti M. A. S:ia ja M. B:tä vastaan,

–  ottaa huomioon väärinkäytösten paljastajien merkityksestä EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa 14. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman(8),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2017 päivätyn tilannekatsauksen komission tiedonannon ”Savukkeiden salakuljetuksen ja tupakkatuotteiden muun laittoman kaupan tehokkaampi torjunta – Kokonaisvaltainen EU:n strategia” (COM(2013)0324, 6. kesäkuuta 2013) täytäntöönpanosta (COM(2017)0235),

  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon korruption torjumisesta EU:ssa (COM(2011)0308),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2017 julkaistun OLAFin koordinoiman raportin julkisiin hankintoihin liittyvistä petoksista ”Fraud in Public Procurement – A collection of red flags and best practices” sekä yhteistyössä hallinnoitavia varoja koskevien sääntöjenvastaisuuksien raportointimenettelyistä laaditun OLAFin käsikirjan ”Reporting of irregularities in shared management” vuodelta 2017,

  ottaa huomioon julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU,

  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”EU:n taloudellisten etujen suojelu – rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa”(9),

  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2014 annetun komission kertomuksen ”EU:n korruptiontorjuntakertomus” (COM(2014)0038),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 19/2017 ”Tuontimenettelyt: oikeudellisen kehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin”,

  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon N:o 9/2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n petostentorjuntaohjelman perustamisesta,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” (COM(2018)0321)

  ottaa huomioon tullipetosten torjunnasta ja EU:n omien varojen suojelusta 4. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman(10),

  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 10. lokakuuta 2018 antaman erityiskertomuksen nro 26/2018 ”Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0003/2019),

A.  ottaa huomioon, että 74 prosenttia unionin vuoden 2017 talousarvion toteutuksesta kuuluu lain mukaan jäsenvaltioiden ja komission jaetun vastuun piiriin; ottaa huomioon, että tosiasiallisesti kuitenkin jäsenvaltiot käyttävät kyseiset varat ja komission vastuulla on valvoa niitä valvontamekanismeillaan;

B.  katsoo, että julkisten varojen moitteettoman käytön ja unionin taloudellisten etujen suojaamisen olisi oltava unionin politiikan keskiössä, jotta kansalaisten luottamusta lisättäisiin varmistamalla, että heidän rahojaan käytetään asianmukaisesti ja vaikuttavasti;

C.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 310 artiklan 6 kohdan mukaan ”unioni ja jäsenvaltiot suojaavat unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta 325 artiklan mukaisesti”;

D.  katsoo, että hyviin tuloksiin pääseminen yksinkertaistamisprosessien avulla edellyttää panosten, tuotosten, tulosten ja vaikutusten säännöllistä arviointia tuloksellisuuden tarkastusten avulla;

E.  katsoo, että sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjunnassa on kiinnitettävä riittävästi huomiota jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien erilaisuuteen; toteaa, että komission olisi tästä syystä tehostettava toimiaan, joilla varmistetaan, että petosten torjunta pannaan täytäntöön vaikuttavasti ja että se tuottaa aiempaa konkreettisempia ja tyydyttävämpiä tuloksia;

F.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 325 artiklan 2 kohdassa määrätään, että ”jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä”;

G.  ottaa huomioon, että EU:lla on yleinen oikeus toimia korruption torjuntaa koskevien toimintapolitiikkojen alalla SEUT-sopimuksen määrittämissä rajoissa; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 67 artiklassa säädetään unionin velvoitteesta varmistaa korkea turvallisuustaso, myös rikollisuutta ehkäisevillä ja torjuvilla toimenpiteillä ja rikoslainsäädäntöjen lähentämisellä; panee merkille, että SEUT-sopimuksen 83 artiklassa lahjonta mainitaan yhtenä erityisen vakavan rajatylittävän rikollisuuden alana;

H.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 325 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa, jonka tarkoituksena on suojata unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä” ja ”ne yhdessä komission kanssa järjestävät toimivaltaisten viranomaistensa kiinteän ja säännöllisen yhteistoiminnan”;

I.  toteaa, että korruptio on levinnyt jäsenvaltioissa laajalle ja uhkaa vakavasti unionin taloudellisia etuja, mikä puolestaan rapauttaa luottamusta julkista hallintoa kohtaan;

J.  ottaa huomioon, että arvonlisävero (alv) on tärkeä tulonlähde kansallisille talousarvioille ja että vuonna 2017 EU:n talousarvion kokonaistuloista alv-perusteisten omien varojen osuus oli 12,1 prosenttia;

K.  ottaa huomioon, että EU:n kokonaisvaltaisesta lahjonnan vastaisesta politiikasta 14. huhtikuuta 2005 annetussa neuvoston päätöslauselmassa 6902/05 kehotettiin komissiota tarkastelemaan kaikkia asianmukaisia vaihtoehtoja, kuten GRECOon osallistumista tai mekanismia, jolla arvioidaan ja seurataan EU:n välineitä keskinäisen arviointi- ja seurantamekanismin kehittämiseksi;

L.  katsoo, että järjestelmälliset ja institutionalisoituneet korruptiotapaukset joissakin jäsenvaltioissa aiheuttavat vakavaa haittaa EU:n taloudellisille eduille ja uhkaavat demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia;

M.  ottaa huomioon, että korruptiosta joulukuussa 2017 julkaistun erityisbarometrikertomuksen 470 mukaan korruptiota koskevat yleiset näkemykset ja asenteet ovat säilyneet vuoteen 2013 verrattuna ennallaan, mikä tarkoittaa, ettei ole osoitettu konkreettisia tuloksia, joiden mukaan EU:n kansalaisten luottamus toimielimiä kohtaan olisi lisääntynyt;

Sääntöjenvastaisuuksien havaitseminen ja niistä ilmoittaminen

1.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2017 petoksiksi ilmoitettujen ja muiden sääntöjenvastaisuuksien määrä (15 213 tapausta) oli laskenut 20,8 prosenttia vuoden 2016 määrästä (19 080 tapausta) ja että niiden arvo oli laskenut 13 prosenttia (2,97 miljardista eurosta (2016) 2,58 miljardiin euroon (2017));

2.  muistuttaa, että kaikki sääntöjenvastaisuudet eivät ole petoksia ja että eri virheiden välillä on tehtävä selvä ero;

3.  panee merkille, että petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä oli laskenut vuodessa merkittävästi, 19,3 prosenttia, mikä tarkoittaa, että vuonna 2014 alkanut laskusuuntaus on jatkunut; toivoo, että määrien väheneminen kuvastaa petosten todellista vähenemistä eikä kyse ole havainnoinnin puutteista;

4.  katsoo, että jäsenvaltioiden on tiivistettävä tiedonvaihtoa koskevaa yhteistyötä sekä tiedonkeruun parantamiseksi että tarkastusten tehostamiseksi;

5.  pitää valitettavana, että yli puolet jäsenvaltioista ei ole ottanut käyttöön kansallisia petostentorjuntastrategioita; kehottaa komissiota kannustamaan jäljellä olevia jäsenvaltioita etenemään nopeammin kansallisten petostentorjuntastrategioiden hyväksymisessä;

6.  kehottaa jälleen komissiota perustamaan yhtenäisen järjestelmän, jonka avulla jäsenvaltioissa kerätään vertailukelpoisia tietoja sääntöjenvastaisuuksista ja petostapauksista, jotta voidaan yhdenmukaistaa ilmoitusmenettelyjä ja varmistaa toimitettujen tietojen laatu ja vertailukelpoisuus;

7.  huomauttaa, että monista jäsenvaltioista puuttuu järjestäytyneen rikollisuuden vastainen erityislainsäädäntö, vaikka toiminta on yhä enenevässä määrin rajatylittävää ja koskee unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia aloja, kuten salakuljetus ja rahan väärentäminen;

8.  on huolissaan välittäjien hallinnoimiin rahoitusvälineisiin liittyvistä tarkastuksista ja edunsaajien toimipaikkojen tarkastuksissa ilmenneistä heikkouksista; korostaa, että suorien ja epäsuorien lainojen myöntämisen edellytyksenä on oltava maakohtaisten vero- ja kirjanpitotietojen julkaiseminen sekä tietojen jakaminen rahoitusoperaatioihin osallistuneiden rahoituksen saajien ja rahoituksen välittäjien tosiasiallisesta omistajuudesta;

Tulot – omat varat

9.  on huolissaan siitä, että komission tilastojen mukaan arvonlisäverovaje oli 147 miljardia euroa vuonna 2016, mikä on yli 12 prosenttia kaikista odotusten mukaisista arvonlisäverotuloista ja että komission arvion mukaan EU:n sisäiset arvonlisäveropetostapaukset maksavat unionille vuosittain noin 50 miljardia euroa;

10.  suhtautuu myönteisesti 7. huhtikuuta 2016 laadittuun arvonlisäverojärjestelmän uudistamista koskevaan komission toimintasuunnitelmaan ja komission joulukuusta 2016 alkaen hyväksymään 13 lainsäädäntöehdotukseen, joissa käsitellään siirtymistä lopulliseen arvonlisäverojärjestelmään, poistetaan arvonlisäveron esteet sähköisessä kaupankäynnissä, tarkistetaan pk-yritysten arvonlisäverojärjestelmää, nykyaikaistetaan arvonlisäveroastetta koskevia toimintapolitiikkoja ja puututaan arvonlisäverovajeeseen; toteaa, että lopullista järjestelmää koskevassa ehdotuksessa voitaisiin poistaa yhteisön sisäiset missing trader -petokset (MTIC) mutta se tulisi voimaan vasta vuonna 2022; kehottaa jäsenvaltioita panemaan nopeasti täytäntöön alv‑järjestelmän uudistuksen ja toteuttamaan lisää välittömiä toimia vahinkojen vähentämiseksi tällä välin, esimerkiksi Eurofiscin, OLAFin, Europolin ja tulevan Euroopan syyttäjänviraston kautta;

11.  suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa (C-42/17), jossa vastaajana on M. A.S., antamaan tuomioon, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että määrätään tehokkaita ja ennaltaehkäiseviä rikosoikeudellisia seuraamuksia sellaisten törkeiden petosten tapauksissa, jotka kohdistuvat EU:n taloudellisiin etuihin arvonlisäveron osalta, jäsenvaltioille SEUT-sopimuksen 325 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättyjen velvoitteiden mukaisesti;

12.  pitää valitettavana, että OLAFin tutkimuksessa, joka koski tullipetoksia Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja joka saatettiin päätökseen vuonna 2017, paljastui, että arvonlisäveroa kierretään laajamittaisesti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvassa tuonnissa soveltamalla väärin alv-maksujen poistamista eli ns. tullimenettelyä 42; pitää myönteisenä rikkomusmenettelyä edeltävää menettelyä, jonka komissio käynnisti Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan toukokuussa 2018; muistuttaa, että vuosien 2013–2016 tappioiden arvioidaan olevan yhteensä 3,2 miljardia euroa, mikä merkitsee myös tulonmenetystä EU:n talousarviolle; on huolestunut siitä, että hallinnollista yhteistyötä vahvistavien toimien toteuttamisesta arvonlisäverotuksen alalla annettuun asetukseen (EU) N:o 904/2010 hiljattain hyväksytyt tarkistukset eivät välttämättä riitä tullimenettely 42:n väärinkäytön torjumiseksi, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan uusia strategioita tullimenettely 42:n piiriin kuuluvien tuotteiden jäljittämiseksi EU:ssa;

13.  suhtautuu myönteisesti hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla 2. lokakuuta 2018 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamiseen ja toivoo, että vaikuttavammalla yhteistyöllä puututaan tehokkaasti sisämarkkinoilla tapahtuvien rajatylittävien petosten keskeisiin näkökohtiin, kuten yhteisön sisäisiin missing trader -petoksiin;

14.  suhtautuu myönteisesti PIF-direktiivin hyväksymiseen, koska siinä selkiytetään jäsenvaltioiden, Eurojustin, Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) ja komission välistä rajatylittävää yhteistyötä ja keskinäistä oikeusapua arvonlisäveropetosten torjunnassa;

15.  korostaa tässä yhteydessä arvonlisäveron maksamisen laiminlyöntiin perustuviin petoksiin ja erityisesti niin kutsuttuihin karusellipetoksiin liittyvän nykytilanteen vakavuutta; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan Eurofisciin sen kaikilla toiminta-aloilla, jotta helpotetaan petostentorjuntaa edistävää tiedonvaihtoa;

16.  muistuttaa, että unionin tuomioistuin on toistuvasti vahvistanut, että arvonlisävero kuuluu unionin taloudellisiin etuihin, viimeksi asiassa Taricco (C-105/14); toteaa kuitenkin, että OLAF tutkii hyvin harvoin arvonlisäveroa koskevia väärinkäytöksiä välineiden puutteen vuoksi; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään komission ehdotuksen uusien välineiden, kuten pääsyn Eurofisciin, VIES-järjestelmään tai pankkitilitietoihin, antamisesta OLAFin käyttöön, jotta se voi puuttua arvonlisäveroa koskeviin tapauksiin;

17.  panee merkille, että suuntaus on pysynyt vakaana, kun on kyse ilmoitettujen perinteisiin omiin varoihin liittyvien petostapausten ja muiden tapausten määristä (4 647 tapausta vuonna 2016 ja 4 636 vuonna 2017) ja summista (537 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 502 miljoonaa euroa vuonna 2017); panee kuitenkin merkille sääntöjenvastaisuuksien epätasaisen jakautumisen jäsenvaltioiden kesken, sillä keräämättä jääneiden perinteisten omien varojen osuus oli Kreikassa (7,17 prosenttia), Espanjassa (4,31 prosenttia) ja Unkarissa (3,35 prosenttia) selvästi yli EU:n keskiarvon (1,96 prosenttia);

18.  panee erittäin huolestuneena merkille, että tupakan salakuljetus unioniin on lisääntynyt viime vuosina ja että siitä aiheutuu arviolta 10 miljardin euron vuotuiset julkisten tulojen menetykset unionin ja jäsenvaltioiden talousarvioille, ja toteaa, että siihen liittyy samalla huomattavasti järjestäytynyttä rikollisuutta sekä terrorismia; katsoo, että jäsenvaltioiden on tehostettava pyrkimyksiään torjua näitä laittomia toimia esimerkiksi parantamalla yhteistyö- ja tietojenvaihtomenettelyjä jäsenvaltioiden välillä;

19.  katsoo, että erilaisten havaitsemismenetelmien (luovutuksen yhteydessä tehtävät tarkastukset, luovutuksen jälkeen tehtävät tarkastukset, petostentorjuntayksiköiden suorittamat tarkastukset ym.) yhdistäminen on petosten havaitsemisen kannalta tehokkainta ja että kunkin menetelmän tehokkuus riippuu asianomaisesta jäsenvaltiosta, sen hallinnon tehokkaasta koordinoinnista ja jäsenvaltioiden asianomaisten yksikköjen valmiudesta keskinäiseen yhteydenpitoon;

20.  pitää huolestuttavana, että joiltakin jäsenvaltioilta ei yleensä tule ilmoitusta yhdestäkään petostapauksesta; pitää varsin epätodennäköisenä, että näissä jäsenvaltioissa ei tapahtuisi lainkaan petoksia, ja kehottaakin komissiota tutkimaan tilannetta; kehottaa komissiota toteuttamaan satunnaistarkastuksia näissä maissa;

21.  panee tyrmistyneenä merkille, että keskimääräinen takaisinperintäaste petoksiksi ilmoitetuissa tapauksissa oli vuosina 1989–2017 vain 37 prosenttia; kehottaa komissiota etsimään keinoja tämän järkyttävän tilanteen korjaamiseksi;

22.  kehottaa jälleen komissiota raportoimaan vuosittain OLAFin suositusten perusteella takaisinperittyjen unionin omien varojen määrän ja ilmoittamaan perimättä jääneet saamiset;

EU:n petostentorjuntaohjelma

23.  panee tyytyväisenä merkille aikomuksen perustaa EU:n petostentorjuntaohjelma, jonka OLAF panee täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla (COM(2018)0386), ja kehottaa hallinnoimaan avustuksia sähköisesti hyödyntäen komission sähköistä avustusten hallinnointijärjestelmää kesäkuusta 2019 alkaen;

Euroopan syyttäjänvirasto ja sen tuleva suhde OLAFiin

24.  pitää myönteisenä, että 22 jäsenvaltiota on päättänyt edetä syyttäjänviraston perustamisessa tiiviimmän yhteistyön avulla; pyytää komissiota kannustamaan niitä jäsenvaltioita osallistumaan syyttäjänviraston toimintaan, jotka ovat olleet tähän mennessä haluttomia siihen;

25.  katsoo, että OLAFin ja Euroopan syyttäjänviraston välisissä sopimuksissa olisi erotettava toimivallat selkeästi toisistaan, jotta voidaan välttää päällekkäiset rakenteet, ristiriitaiset toimivaltuudet ja toimivaltuuksien puutteista johtuvat lainsäädännön porsaanreiät;

26.  panee tyytyväisenä merkille, että EU:n vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyy ensimmäistä kertaa määrärahoja syyttäjänvirastoa varten (4,9 miljoonaa euroa), ja pitää tärkeänä, että syyttäjänvirastolla on asianmukaisesti henkilöstöä ja määrärahoja; toteaa, että henkilöresursseihin on osoitettu ainoastaan 37 virkaa, mikä tarkoittaa, että kun tästä vähennetään 23 Euroopan syyttäjää, hallinnollisten tehtävien hoitamiseen jää ainoastaan 14 virkaa; pitää tätä epärealistisena, erityisesti kun otetaan huomioon, että vielä kaksi jäsenvaltiota päätti hiljattain osallistua Euroopan syyttäjänviraston toimintaan; kehottaa siksi toteuttamaan etupainotteisesti vuodeksi 2020 ennakoidun henkilöstölisäyksen, jotta Euroopan syyttäjänvirastoa autetaan olemaan täysin toimintavalmis vuoden 2020 loppuun mennessä, kuten asetuksessa säädetään;

27.  suhtautuu myönteisesti komission kohdennettuun ehdotukseen asetuksen (EU) N:o 833/2013 muuttamisesta pääasiassa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen vuoksi; painottaa, että OLAFin ja Euroopan syyttäjänviraston välisen tulevan yhteistyön olisi perustuttava tiiviiseen yhteistyöhön, tehokkaaseen tiedonvaihtoon ja täydentävyyteen sekä päällekkäisyyksien tai ristiriidassa olevien valmiuksien välttämiseen;

Korruption torjunta

28.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan jäsenvaltioissa yleisesti ottaen puutteellisesti; painottaa, että objektiivisen ja järjestelmällisen arvioinnin laatimiseksi komission on julkistettava säännöllisesti jokaisessa jäsenvaltiossa indikaattoreihin ja riippumattomiin raportteihin perustuva arviointi oikeusvaltioon kohdistuvista uhista sekä järjestelmään liittyvän korruption uhista;

29.  painottaa, että Euroopan syyttäjänviraston perustamisen jälkeen OLAF on ainoa virasto, joka vastaa EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta niissä viidessä EU:n jäsenvaltiossa, jotka päättivät olla osallistumatta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan; korostaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 8/2018 mukaan OLAF-asetuksen muuttamista koskevassa komission ehdotuksessa ei ratkaista ongelmaa, joka koskee OLAFin hallinnollisten tutkimusten tehottomuutta; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että OLAF on jatkossakin Euroopan syyttäjänviraston vahva ja täysin toimiva kumppani;

30.  pitää valitettavana, ettei komissio pidä enää tarpeellisena korruptiontorjuntakertomuksen julkaisemista; pitää valitettavana, että komissio on päättänyt sisällyttää korruptiontorjunnan seurannan eurooppalaisen ohjausjakson talouden ohjaus- ja hallintaprosessiin; katsoo, että näin komission seuranta on vähentynyt entisestään, koska tietoja on saatavilla vain hyvin harvoista maista; pitää myös valitettavana, että tässä lähestymistavan muutoksessa keskitytään pääasiassa korruption taloudelliseen vaikutukseen ja sivuutetaan lähes täysin muut ulottuvuudet, joihin korruptio saattaa vaikuttaa, kuten kansalaisten luottamus julkishallintoa kohtaan ja jopa jäsenvaltioiden demokraattinen rakenne; kehottaa painokkaasti komissiota jatkamaan sen korruption vastaisten kertomusten julkaisemista; kehottaa uudelleen komissiota toteuttamaan kattavampaa ja johdonmukaisempaa unionin korruptiontorjuntapolitiikkaa sekä arvioimaan perusteellisesti kunkin jäsenvaltion korruptiontorjuntapolitiikkaa;

31.  muistuttaa, että niin sanottu pyöröovi-ilmiö voi olla haitallinen toimielinten ja edunvalvojien välisille suhteille; kehottaa EU:n toimielimiä tarkastelemaan tätä haastetta järjestelmällisesti ja oikeasuhteisesti;

32.  pitää valitettavana, että komissio ei edistänyt EU:n osallistumista Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) toimintaan; kehottaa komissiota käynnistämään uudelleen neuvottelut GRECOn kanssa mahdollisimman pian, jotta voidaan arvioida ajoissa, noudattaako se korruption vastaista Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta (UNCAC), ja ottaa käyttöön EU:n toimielimiä koskeva sisäinen arviointimekanismi;

33.  pyytää jälleen komissiota laatimaan Tukholman ohjelmassa esitettyjen vaatimusten perusteella tiukkojen indikaattoreiden ja helposti sovellettavien yhtenäisten kriteerien järjestelmän, jolla mitataan korruption tasoa jäsenvaltioissa ja arvioidaan niiden korruption vastaista toimintapolitiikkaa; pyytää komissiota kehittämään jäsenvaltioiden luokitteluun käytettävän korruptioindeksin; katsoo, että korruptioindeksi voisi olla vankka perusta, jonka varaan komissio voisi rakentaa maakohtaisen valvontamekanisminsa, kun se valvoo unionin varojen käyttöä;

34.  palauttaa mieliin, ettei komissiolla ole pääsyä tietoihin, joita jäsenvaltiot vaihtavat keskenään ehkäistäkseen ja torjuakseen MTIC-petoksia, joita yleisesti kutsutaan karusellipetoksiksi; katsoo, että komissiolla olisi oltava pääsy Eurofisciin, jotta jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa voitaisiin valvoa, arvioida ja parantaa tehokkaammin; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan Eurofisc-verkoston toimintaan kaikilla aloilla, jotta helpotettaisiin ja nopeutettaisiin tietojenvaihtoa oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten, kuten Europolin ja OLAFin, kanssa tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita ja neuvostoa antamaan komissiolle pääsyn näihin tietoihin, jotta voidaan edistää yhteistyötä, lisätä tietojen luotettavuutta ja torjua rajatylittäviä rikoksia;

Julkiset hankinnat

Digitalisaatio

35.  panee merkille, että merkittävä määrä julkisia investointeja tehdään julkisten hankintamenettelyjen kautta (kaksi biljoonaa euroa vuodessa); korostaa sähköisten hankintamenettelyjen etuja petosten torjunnassa, kuten kaikille osapuolille koituvia säästöjä, avoimuuden lisääntymistä sekä menettelyjen yksinkertaistumista ja lyhenemistä;

36.  kehottaa komissiota laatimaan järjestelmän, jonka avulla digitalisoidaan unionin toimintapolitiikkojen kaikki täytäntöönpanoprosessit (ehdotuspyynnöt, hakeminen, arviointi, täytäntöönpano ja maksaminen) ja jota kaikkien jäsenvaltioiden on sovellettava;

37.  pitää valitettavana, että vain jotkut jäsenvaltiot käyttävät uutta teknologiaa hankintamenettelyn kaikissa keskeisissä vaiheissa (sähköiset ilmoitukset, hankinta-asiakirjojen sähköinen saatavuus, sähköinen toimittaminen, sähköinen arviointi, sähköinen sopimuksen tekeminen, sähköinen tilaaminen, sähköinen laskutus ja sähköinen maksu); kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kaikki julkisiin hankintamenettelyihin liittyvät lomakkeet sekä julkisesti saatavilla olevat sopimusrekisterit saataville verkossa koneluettavassa muodossa heinäkuuhun 2019 mennessä;

38.  kehottaa komissiota kehittämään kannustimia sähköisen profiilin luomiseen hankintaviranomaisista niissä jäsenvaltioissa, joissa tällaisia profiileja ei ole käytössä;

39.  on tyytyväinen komission aikatauluun sähköisten hankintamenettelyjen käyttöönotolle EU:ssa ja kehottaa komissiota seuraamaan sen noudattamista;

Ennaltaehkäisy ja hankintamenettelyn alkuvaiheet

40.  katsoo, että ennaltaehkäisytoimet ovat erittäin tärkeitä unionin varojen käyttöön liittyvien petosten määrän alentamisessa ja että siirtyminen sähköisiin hankintamenettelyihin on merkittävä askel pyrittäessä torjumaan petoksia ja edistämään rehellisyyttä ja avoimuutta;

41.  suhtautuu myönteisesti varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän perustamiseen ja katsoo, että erilaisten havaitsemismenetelmien (tarkastusten) yhdistäminen hankkeita koskevien tarjouskilpailujen alkuvaiheissa on petosten havaitsemisen kannalta tehokkainta, sillä se mahdollistaa varojen uudelleenosoittamisen muihin hankkeisiin;

42.  suhtautuu myönteisesti ohjeisiin, jotka petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea (COCOLAF) on laatinut julkisia hankintoja ja sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista koskevista varoitusmerkeistä ja parhaista käytännöistä;

43.  panee tyytyväisenä merkille EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavien varainhoitosääntöjen yksinkertaistamisen ja katsoo, että yksinkertaistamalla sääntöjä edelleen voidaan lisätä tehokkuutta; toivoo, että muut unionin varojen saajat hyötyvät enemmän yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista;

Tuontimenettelyt

44.  panee merkille, että tullimaksut muodostavat 14 prosenttia EU:n talousarviosta, ja katsoo, että niiden tehoton soveltaminen ja yhdenmukaistettujen sääntöjen puuttuminen vaikuttavat kielteisesti EU:n taloudellisiin etuihin;

45.  panee merkille, että eri jäsenvaltioiden tullihallinnot vaihtavat tietoja petosepäilyistä tullilainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi (keskinäinen avunanto); katsoo tällaisen tiedonvaihdon olevan helpompaa tapauksissa, joissa lähettäjän merkitseminen tullin tuonti-ilmoitukseen on pakollista, ja kehottaa komissiota määräämään lähettäjän merkitsemisen pakolliseksi kaikissa jäsenvaltioissa heinäkuuhun 2019 mennessä;

46.  on huolissaan tullitarkastuksista ja niihin liittyvien tullimaksujen eli unionin talousarvion omien varojen keruusta; muistuttaa, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tehtävänä on suorittaa tarkastuksia sen selvittämiseksi, noudattavatko maahantuojat tullitariffeja ja maahantuontia koskevaa lainsäädäntöä, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että valvonta EU:n rajoilla on asianmukaista ja yhdenmukaista EU:n turvallisuuden ja taloudellisten etujen takaamiseksi, sekä sitoutumaan erityisesti laittomien ja väärennettyjen tuotteiden kaupan torjumiseen;

47.  pitää valitettavana, että tulliliiton uusien tietotekniikkajärjestelmien toteutus on viivästynyt, minkä vuoksi osa keskeisistä järjestelmistä ei ole saatavilla unionin tullikoodeksissa vahvistettuun, vuoden 2020 määräaikaan mennessä; painottaa, että nopea siirtyminen paperittomaan tulliympäristöön on erittäin tärkeää sen varmistamiseksi, että tullihallinnot toimivat kuin ne olisivat yksi yhteisö; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään EU:n tullitietojärjestelmän valmiiksi saattamista ja varmistamaan sen taloudellisen kestävyyden;

48.  suhtautuu myönteisesti OLAFin 11 yhteiseen tullioperaatioon, joissa puututtiin menestyksellisesti eri uhkiin, kuten tuloihin liittyviin petoksiin, laittomaan rahaliikenteeseen, väärennettyihin tuotteisiin, savukkeiden salakuljetukseen ja huumausaineisiin; suhtautuu myönteisesti myös siihen, että OLAFin antaman keskinäiseen avunantoon liittyvän tiedonantojen jälkeen havaittiin sääntöjenvastaisuuksia ja erityisesti aurinkopaneeleihin liittyviä petoksia;

49.  korostaa, että yhdenmukaistetut ja vakioidut tullitarkastukset ovat tarpeen kaikissa maahantulopaikoissa, koska jäsenvaltioiden harjoittaman tullivalvonnan epätasapaino haittaa tulliliiton tehokasta toimintaa;

Menot

50.  panee tyytyväisenä merkille maaseudun kehittämiseen liittyvien petoksiksi ilmoitettujen tapausten määrän huomattavan laskun (272 tapausta vuonna 2016 ja 133 tapausta vuonna 2017) ja vastaavasti petosten arvon alenemisen 47 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon; panee kuitenkin merkille, että maatalouden suorissa tuissa suuntaus oli päinvastainen, sillä petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien arvo kasvoi jyrkästi 11 miljoonasta eurosta 39 miljoonaan euroon ja keskimääräinen rahallinen arvo kussakin tapauksessa kasvoi 227 prosenttia; toivoo, ettei tämä negatiivinen kehitys jatku;

51.  odottaa, että kauden 2014–2020 kattavissa yhteisissä säännöksissä tarkoitettu hallintosääntöjen yksinkertaistaminen mahdollistaa sen, että muiden kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä vähenee, petostapaukset havaitaan ja edunsaajien mahdollisuudet saada unionin rahoitusta paranevat;

52.  kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan menoihin liittyvän virhenimikkeistön yhdenmukaistamiseksi, sillä tiedoista ilmenee, että eri jäsenvaltiot ilmoittavat samat virheet eri luokissa (SWD(2018)0386);

53.  korostaa, että havaitsemiskyky on petostentorjuntaketjussa keskeinen tekijä, joka parantaa EU:n talousarviota suojaavan järjestelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta; paneekin tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltiot, jotka aktiivisimmin havaitsivat mahdollisesti petoksiksi katsottavia sääntöjenvastaisuuksia ja ilmoittivat niistä, olivat Puola, Romania, Unkari, Italia ja Bulgaria, joiden osuus yhteisen maatalouspolitiikan alalla petoksiksi ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista oli 73 prosenttia vuosina 2013–2017; korostaa tässä yhteydessä, että tehtyjen ilmoitusten yksi ainoa numeerinen arviointi voi antaa virheellisen käsityksen tarkastusten tehokkuudesta; kehottaa näin ollen komissiota tukemaan edelleen jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä parantaa tarkastusten laatua ja lukumäärää sekä jakamaan petosten torjunnan parhaita käytäntöjä;

54.  panee merkille, että koheesio- ja kalastuspolitiikan alalla muiden kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä (5 129 tapausta vuonna 2017) on palautunut vuosien 2013 (4 695 tapausta) ja 2014 (4 825 tapausta) tasolle kahden vuoden huippulukemien jälkeen;

55.  korostaa, että menojen kirjaamisen on ehdottomasti oltava täysin avointa erityisesti, kun on kyse unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä suoraan rahoitetuista infrastruktuurihankkeista; kehottaa komissiota tarjoamaan unionin kansalaisille täyden pääsyn yhteisrahoitettuja hankkeita koskeviin tietoihin;

56.  panee merkille, että liittymistä valmistelevan tuen yhteydessä ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä väheni edelleen vuonna 2017 ja että liittymistä valmistelevien ohjelmien vähittäisen lopettamisen myötä petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä läheni nollaa;

Havaitut ongelmat ja tarvittavat toimenpiteet

Paremmat tarkastukset

57.  tukee Herkules III -ohjelmaa hyvänä esimerkkinä ”joka eurolle vastinetta” ‑periaatteesta; odottaa sen vuoden 2020 jälkeisen seuraajan olevan vieläkin tehokkaampi;

58.  toivoo, että suunnitteilla oleva uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi parantaa entisestään koordinointia ja tehostaa rahoitusta koskevaa yhteistyötä tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten välillä paremman EU-tason kumppanuuden avulla;

Rajatylittävät petokset

59.  painottaa, että viranomaisten välinen tietojenvaihtojärjestelmä helpottaisi kahden tai useamman jäsenvaltion välisiä transaktioita koskevien kirjanpitotietojen ristiintarkastamista, jonka avulla voitaisiin välttää rakenne- ja investointirahastoja koskevat rajatylittävät petokset ja varmistaa siten horisontaalinen ja kattava lähestymistapa jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamiseen; pyytää uudelleen komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen keskinäisestä hallinnollisesta avusta niillä unionin menoloilla, joilla tällaista käytäntöä koskevia säännöksiä ei vielä ole;

60.  pitää OLAFin havaitsemien rajatylittävien petosten kasvavaa uhkaa ja esiintymistä huolestuttavina; suhtautuu myönteisesti 25. lokakuuta 2018 päivätyn mietintönsä ”Rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa” hyväksymiseen ja siihen, että petostentorjuntaa koskeva lauseke onnistuttiin sisällyttämään Japanin kanssa tehtyyn vapaakauppasopimukseen; kehottaa komissiota yleistämään käytäntöä, jonka mukaan EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin lisätään petostentorjuntaa koskevia lausekkeita;

Väärinkäytösten paljastajat

61.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (COM(2018)0218); toivoo sen parantavan merkittävästi väärinkäytösten paljastajien turvallisuutta unionissa ja johtavan huomattavaan parannukseen EU:n taloudellisessa suojassa ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa; toivoo sen tulevan voimaan aivan lähitulevaisuudessa; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä panemaan direktiivin normit mahdollisimman pian täytäntöön omissa sisäisissä politiikoissaan, jotta varmistetaan unionin taloudellisten etujen mahdollisimman korkeatasoinen suoja; kannustaa jäsenvaltioita saattamaan sen osaksi kansallista oikeusjärjestelmäänsä mahdollisimman laajalti;

62.  painottaa väärinkäytösten paljastajien tärkeää roolia petosten estämisessä ja havaitsemisessa ja niistä ilmoittamisessa sekä korostaa tarvetta suojella heitä;

Tutkiva journalismi

63.  katsoo, että tutkivalla journalismilla on keskeinen rooli unionissa ja jäsenvaltioissa tarvittavan avoimuustason parantamisessa ja että sitä on edistettävä ja tuettava sekä jäsenvaltioissa että unionissa;

Tupakka

64.  panee huolestuneena merkille, että OLAFin arvioiden mukaan savukkeiden laiton kauppa aiheuttaa vuosittain unionin talousarviolle ja jäsenvaltioiden julkistalouksille yli 10 miljardin euron taloudelliset tappiot;

65.  panee tyytyväisenä merkille, että tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskeva WTO:n lisäpöytäkirja tuli 25. syyskuuta 2018 voimaan sen 27. kesäkuuta 2018 tapahtuneen 41. ratifioinnin jälkeen; suhtautuu myönteisesti siihen, että lisäpöytäkirjan osapuolten ensimmäinen kokous pidettiin 8.–10. lokakuuta 2018; kehottaa kuitenkin painokkaasti sellaisia EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet lisäpöytäkirjaa, ratifioimaan sen mahdollisimman pian; kehottaa komissiota toimimaan aktiivisesti kattavan raportin laatimiseksi seuranta- ja jäljitysjärjestelmiä koskevista hyvistä käytännöistä ja täytäntöönpanokokemuksista sopimusvaltioissa; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka ovat allekirjoittaneet lisäpöytäkirjan mutta eivät vielä ole ratifioineet sitä, ratifioimaan sen;

66.  palauttaa mieliin komission päätöksen olla uusimatta PMI-sopimusta, jonka voimassaolo päättyi 9. heinäkuuta 2016; palauttaa mieliin pyytäneensä 9. maaliskuuta 2016 komissiota olemaan uusimatta, jatkamatta tai neuvottelematta sopimusta uudelleen sen voimassaolon päätyttyä; katsoo, että kolmea muuta tupakkayritysten kanssa tehtyä sopimusta (BAT, JTI ja ITL) ei pitäisi uusia, jatkaa tai neuvotella uudelleen; pyytää komissiota antamaan vuoden 2018 loppuun mennessä kertomuksen mahdollisuuksista päättää jäljellä olevat kolme sopimusta;

67.  kehottaa komissiota esittämään nopeasti laittomien tupakkatuotteiden kaupan torjuntaa koskevan uuden toimintasuunnitelman ja kattavan EU:n strategian, jotka oli määrä esittää kesän 2018 loppupuolella;

68.  kehottaa komissiota varmistamaan, että jäljitettävyyden varmistava järjestelmä ja turvatoimet, jotka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön 20. toukokuuta 2019 mennessä savukkeiden ja kääretupakan osalta ja 20. toukokuuta 2024 mennessä kaikkien muiden tupakkatuotteiden (sikarit, pikkusikarit ja savuttomat tupakkatuotteet) osalta, ovat yhdenmukaiset Euroopan unionin 24. kesäkuuta 2016 ratifioimassa tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskevassa WTO:n lisäpöytäkirjassa vahvistettujen riippumattomuutta koskevien suuntaviivojen kanssa;

69.  kehottaa komissiota ennakoimaan piilossa olevat kloonausriskit, jotka liittyvät tupakkateollisuuden käyttämien yksilöllisten merkintöjen jäljentämiseen rinnakkaismarkkinoille toimittamista varten;

70.  toteaa huolestuneena, että OLAFin oikeudellisia suosituksia on pantu täytäntöön jäsenvaltioissa vain rajoitetusti; pitää tilannetta kestämättömänä ja kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioita varmistamaan, että OLAFin suositukset pannaan täytäntöön kaikilta osin, ja määrittelemään säännöt, joiden avulla helpotetaan OLAFin löytämien todisteiden hyväksyttävyyttä;

OLAFin tutkimukset ja rooli

71.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka koskee OLAFin valtuuttamista tutkimaan arvonlisäveroasioita; kehottaa komissiota varmistamaan tietyn avoimuuden tason OLAFin kertomuksissa ja suosituksissa kaikkien unionin ja kansallisten menettelyjen päättämisen jälkeen; katsoo, että komission olisi valmisteltava OLAFin kehyksen perusteellisempaa ja kattavampaa uudistusta sen jälkeen, kun OLAF‑asetukseen on hyväksytty Euroopan syyttäjänviraston perustamisen vuoksi tarvittavat muutokset;

72.  pitää valitettavana OLAFin raporteissa käytettyjen termien epäyhdenmukaisuutta, kuten termien ”closed investigations” ja ”concluded investigations” tapauksessa; kehottaa komissiota ja OLAFia noudattamaan yhdenmukaista terminologiaa, jotta taataan, että petostapauksista raportointi ja niitä koskeva oikeussuoja ovat vuodesta toiseen vertailukelpoisia;

73.  panee merkille ongelmat, jotka liittyvät OLAFin uuteen sisällönhallintatietokantaan; pitää erityisen valitettavana, että uudesta tietokannasta on kadonnut tapauksia; suhtautuu myönteisesti siihen, että ongelman ratkaisu on asetettu ensisijaiseksi tavoitteeksi; kehottaa komissiota esittämään parlamentille perusteellisen analyysin sisällönhallintatietokantaan liittyvästä tietotekniikkahankkeesta ja erityisesti hankkeen suunnittelusta, kokonaiskustannuksista, täytäntöönpanosta ja käyttäjien kokemuksista sekä luettelon esiin tulleista ongelmista OLAFin valvontakomitean esittämien suositusten(11) mukaisesti;

74.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteisesti varmistamaan, että OLAFin ja jäsenvaltioiden tutkimukset täydentävät toisiaan, että OLAFilla on yhtäläiset tutkintaoikeudet kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien pääsy pankkitilitietoihin, ja että kaikkien jäsenmaiden oikeuslaitokset hyväksyvät OLAFin keräämät todisteet todisteiksi rikosasioissa, koska se on olennaisen tärkeää OLAFin tutkimusten tehokkaiden jatkotoimien kannalta;

o

o  o

75.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja OLAFin valvontakomitealle.

(1)

OLAF, ”Eighteenth report of the European Anti-Fraud Office, 1 January to 31 December 2017”, 2018.

(2)

EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1.

(3)

EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29.

(4)

EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.

(5)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(6)

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 8.9.2015 – rikosoikeudenkäynti Ivo Taricco ym:ta vastaan, C‑105/14, ECLI:EU:C:2015:555.

(7)

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 5. joulukuuta 2017 – rikosoikeudenkäynti M. A. S:ia ja M. B:tä vastaan, C-42/17, ECLI:EU:C:2017:936.

(8)

EUVL C 252, 18.7.2018, s. 56.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0419.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0384.

(11)

OLAFin valvontakomitean lausunto 1/2018 OLAFin alustavasta talousarvioesityksestä vuodeksi 2019.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

13.12.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Jonathan Bullock, Ryszard Czarnecki, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Arndt Kohn, Georgi Pirinski, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Marco Valli, Derek Vaughan, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Caterina Chinnici, Benedek Jávor, Marian-Jean Marinescu, Péter Niedermüller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Henna Virkkunen


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Martina Dlabajová

EFDD

Marco Valli

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan, Dennis de Jong

PPE

Ingeborg Gräßle, Marian-Jean Marinescu, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Henna Virkkunen, Joachim Zeller

S&D

Inés Ayala Sender, Caterina Chinnici, Arndt Kohn, Péter Niedermüller, Georgi Pirinski, Derek Vaughan

VERTS/ALE

Benedek Jávor, Bart Staes

1

-

EFDD

Jonathan Bullock

2

0

PPE

Tamás Deutsch

ECR

Ryszard Czarnecki,

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 24. tammikuuta 2019Oikeudellinen huomautus