Menettely : 2017/0230(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0013/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0013/2019

Keskustelut :

PV 15/04/2019 - 19
CRE 15/04/2019 - 19

Äänestykset :

PV 16/04/2019 - 8.16
CRE 16/04/2019 - 8.16

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0374

MIETINTÖ     ***I
PDF 1035kWORD 385k
14.1.2019
PE 625.358v02-00 A8-0013/2019

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1094/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010, eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013, rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista annetun asetuksen (EU) 2015/760, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä annetun asetuksen (EU) 2016/1011, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä annetun asetuksen (EU) 2017/1129 ja rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta

(COM(2018)0646 – C8-0409/2018 – 2017/0230(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Rapporteur: Othmar Karas, Pervenche Berès,

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1094/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010, eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013, rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista annetun asetuksen (EU) 2015/760, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä annetun asetuksen (EU) 2016/1011, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä annetun asetuksen (EU) 2017/1129 ja rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta

(COM(2018)0646 – C8-0409/2018 – 2017/0230(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0646),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0409/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. helmikuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0013/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

Muutettu ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1094/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010, eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013, rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista annetun asetuksen (EU) 2015/760, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä annetun asetuksen (EU) 2016/1011, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä annetun asetuksen (EU) 2017/1129 ja rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(3),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(8)  Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että rahoitusjärjestelmä toimii täysipainoisesti ratkaistaessa kriittisiä kestävyyteen liittyviä haasteita. Tämä edellyttää ▌Euroopan valvontaviranomaisten aktiivista osallistumista oikeanlaisen sääntely- ja valvontakehyksen luomiseksi ▌.

(11 a)  On yhä tärkeämpää edistää rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien riskien johdonmukaista, järjestelmällistä ja tehokasta seurantaa ja arviointia unionin rahoitusjärjestelmässä. Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet ja elimet jakavat vastuun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta kukin omien toimivaltuuksiensa mukaisesti. Niiden olisi otettava käyttöön entistä tiiviimpää yhteistyötä, koordinointia ja keskinäistä avunantoa edistäviä mekanismeja ja hyödynnettävä täysimääräisesti kaikkia voimassaolevan sääntelykehyksen ja institutionaalisen kehyksen tarjoamia välineitä ja toimenpiteitä. Kaikkien asianomaisten yhteisöjen olisi samalla sallittava toimiensa asianmukainen valvonta ja seuranta.

(11 a a)  Ottaen huomioon rahoitusvakauteen kohdistuvat vaikutukset, jotka voivat johtua finanssialan käyttämisestä väärin rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen liittyviin tarkoituksiin, ja pitäen mielessä, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeillä on todennäköisesti suurimmat järjestelmävaikutukset juuri pankkisektorilla, pankkiviranomaisella, jolla on jo kokemusta pankkialan suojaamisesta tällaisilta väärinkäytöiltä kaikkia jäsenvaltioita valvovana viranomaisena, olisi tämän kokemuksensa pohjalta oltava unionin tasolla johtava koordinointi- ja valvontatehtävä rahoitusjärjestelmän suojaamisessa tehokkaasti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeiltä. Sen vuoksi on tarpeen antaa pankkiviranomaiselle sen nykyisen toimivaltuuksien lisäksi valtuudet toimia asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 soveltamisalalla siinä määrin kuin tällaiset valtuudet liittyvät rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen ja torjumiseen, kun on kyse mainittujen asetusten soveltamisalaan kuuluvista finanssialan toimijoista ja niitä valvovista toimivaltaisista viranomaisista. Keskittämällä tämä tehtävä pankkiviranomaiselle koko finanssialalla optimoitaisiin myös kyseisen viranomaisen asiantuntemuksen ja resurssien käyttö ilman, että tämä vaikuttaa direktiivissä (EU) 2015/849 vahvistettuihin keskeisiin velvollisuuksiin.

(11 b)  Jotta pankkiviranomainen voisi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, sen olisi käytettävä kaikkia asetuksen mukaisia valtuuksiaan ja välineitään täysimääräisesti ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Toimenpiteet, jotka pankkiviranomainen hyväksyy rahoitusjärjestelmän eheyden, avoimuuden ja turvallisuuden edistämiseksi ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, eivät saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän asetuksen tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon riskien luonne, laajuus ja monitahoisuus sekä finanssialan toimijoiden ja markkinoiden liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä koko. On tärkeää, että pankkiviranomainen uuden roolinsa mukaisesti kerää kaikki olennaiset tiedot rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvistä toimista, jotka asianomaiset unionin viranomaiset ja kansalliset viranomaiset ovat havainneet, ilman, että samalla luodaan tarpeettomia päällekkäisyyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta viranomaisille direktiivin (EU) 2015/849 nojalla osoitettuja tehtäviä. Pankkiviranomaisen olisi tietosuojasääntöjä täysimääräisesti noudattaen tallennettava tällaiset tiedot keskustietokantaan ja edistettävä viranomaisten välistä yhteistyötä varmistamalla, että merkityksellisiä tietoja levitetään asianmukaisesti. Pankkiviranomainen voi myös tarvittaessa toimittaa hallussaan olevat todisteet, jotka voisivat antaa aihetta rikosoikeudelliseen menettelyyn, asianomaisen jäsenvaltion kansallisille oikeusviranomaisille ja soveltuvissa tapauksissa Euroopan syyttäjälle.

(11 b a)  Pankkiviranomaisen olisi tarjottava apua vakavaraisuuden valvontatehtäväänsä hoitavien toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä. Pankkiviranomaisen olisi myös koordinoitava toimintaansa tiiviisti toimivaltaisten viranomaisten, myös valvontatehtäväänsä hoitavan Euroopan keskuspankin, ja sellaisten viranomaisten kanssa, jotka hoitavat julkista tehtävää, joka koskee sen valvomista, noudattavatko direktiivin (EU) N:o 2015/849 2 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetut ilmoitusvelvolliset yhteisöt kyseistä direktiiviä, sekä rahanpesun selvittelykeskusten kanssa ja vaihdettava niiden kanssa tarvittaessa tietoja ottaen samalla asianmukaisesti huomioon olemassa olevat tiedonvaihtokanavat, kuten EU:n rahanpesun selvittelykeskusten foorumi ja rahanpesun selvittelykeskusten verkosto, jotta varmistetaan toiminnan tehokkuus ja vältetään päällekkäiset tai epäjohdonmukaiset toimet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemisessä ja torjumisessa.

(11 b b)  Pankkiviranomaisen olisi myös suoritettava toimivaltaisten viranomaisten arviointeja sekä riskinarviointeja, jotka liittyvät rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen. Sen olisi otettava tehtäväkseen sellaisten jäsenvaltioissa sovellettujen valvonta- ja vakavaraisuuskäytäntöjen ja -prosessien yksilöiminen, jotka heikentävät rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemistä koskevan EU:n kehyksen johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Pankkiviranomaisen olisi käynnistettävä toimia kyseisten puutteiden korjaamiseksi ja tarvittaessa ehdotettava uusia teknisiä sääntelystandardeja.

(11 b c)  Lisäksi pankkiviranomaisella olisi oltava johtava tehtävä unionin toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden asiaan liittyvien viranomaisten välisen, näitä asioita koskevan yhteistyön helpottamisessa, jotta voidaan parantaa toiminnan koordinointia unionin tasolla rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvissä merkittävissä tapauksissa, jotka ulottuvat rajojen yli ja kolmansiin maihin.

(11 c)  Jotta voidaan tehostaa viranomaisten harjoittamaa säännösten noudattamisen valvontaa, joka liittyy rahanpesun ja terrorismin rahoitukseen, ja varmistaa, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten täytäntöönpanotoimia, jotka liittyvät suoraan sovellettavan unionin oikeuden tai sen kansallisten täytäntöönpanotoimien rikkomisiin, koordinoidaan paremmin, pankkiviranomaisella olisi oltava valtuudet analysoida kerättyjä tietoja ja tarvittaessa tutkia sen tietoon saatettuja väitteitä, jotka koskevat unionin oikeuden olennaisia rikkomisia tai noudattamatta jättämistä, ja kun sillä on todisteita tai selkeitä viitteitä olennaisista rikkomisista, pyytää toimivaltaisia viranomaisia tutkimaan merkityksellisten sääntöjen mahdollisia rikkomisia ja harkitsemaan, onko tehtävä finanssilaitoksille osoitettuja päätöksiä tai määrättävä niille seuraamuksia, joissa niitä vaaditaan noudattamaan oikeudellisia velvoitteitaan. Näitä valtuuksia olisi käytettävä vain silloin, kun pankkiviranomaisella on viitteitä olennaisista rikkomisista. Jos pankkiviranomaisella on merkittäviä viitteitä olennaisista rikkomisista, edellä tarkoitetut toimenpiteet olisi käynnistettävä ilman aiheetonta viivytystä. Tässä kohdassa tarkoitetuilla pyynnöillä ei pitäisi aiheuttaa haittaa sen toimivaltaisen viranomaisen, jolle pyyntö on osoitettu, meneillään oleville valvontatoimenpiteille.

(15 a)  Koska on tärkeää varmistaa, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa unionin valvontakehystä sovelletaan tehokkaasti, sellaisilla riippumattomilla arvioinneilla on erittäin suuri merkitys, jotka tuovat objektiivisuutta ja läpinäkyvyyttä valvontakäytäntöjen tarkasteluun. Pankkiviranomaisen olisi näiden arviointien avulla arvioitava toimivaltaisten viranomaisten strategioita, valmiuksia ja resursseja käsitellä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä kehittymässä olevia riskejä. Jos tällaiset arvioinnit paljastavat vakavia puutteita, joita toimivaltainen viranomainen ei asianmukaisesti ja tarvittavalla tavalla korjaa, pankkiviranomaisen olisi annettava seurantaraportti, jossa tarkastellaan pyydettyjen jatkotoimien toteuttamista, ja ilmoitettava niistä ilman aiheetonta viivytystä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

(15 b)  Voidakseen hoitaa tehtäviään ja käyttää valtuuksiaan pankkiviranomaisella olisi sen jälkeen, kun se on tehnyt toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetun päätöksen, oltava mahdollisuus tehdä finanssialan toimijoille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä unionin oikeuden rikkomiseen liittyvän menettelyn ja sitovaan sovitteluun liittyvän menettelyn yhteydessä myös silloin, kun aineelliset säännöt eivät ole suoraan sovellettavissa finanssialan toimijoihin. Jos aineelliset säännöt on vahvistettu direktiiveissä, pankkiviranomaisen olisi sovellettava kansallista lainsäädäntöä, jolla nämä direktiivit saatetaan osaksi kyseistä lainsäädäntöä, ellei pankkiviranomainen komissiota kuultuaan katso, että kyseisiä direktiivejä ei ole saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jos asiaa koskeva unionin oikeus koostuu asetuksista, joissa jäsenvaltioille nimenomaisesti myönnetään vaihtoehtoja tämän asetuksen voimaantulopäivänä, pankkiviranomaisen olisi sovellettava kansallista lainsäädäntöä, joissa näitä vaihtoehtoja käytetään.

(15 b a)  Jotta voidaan tehostaa pankkiviranomaisen asemaa säännösten noudattamisen valvonnan varmistamisessa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen suhteen ja pankkiviranomaisen toimintaa unionin oikeuden tai sen kansallisten täytäntöönpanotoimien rikkomisiin tai noudattamatta jättämiseen puuttumisessa, pankkiviranomaisen olisi asetettava saataville kanavia unionin oikeuden rikkomisten tai noudattamatta jättämisen ilmoittamista varten. Pankkiviranomaisen olisi varmistettava, että tiedot voidaan antaa nimettöminä ja turvallisesti. Jos pankkiviranomainen katsoo, että annetut tiedot sisältävät todisteita tai selkeitä viitteitä olennaisista rikkomisista, sen olisi annettava palautetta ilmoittavalle henkilölle.

(24 a)  Sen varmistamiseksi, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä toimenpiteitä koskevat päätökset tukeutuvat riittävässä määrin asiantuntemukseen, on tarpeen perustaa pysyvä sisäinen komitea, joka koostuu niiden viranomaisten ja elinten johtajista, jotka vastaavat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan lainsäädännön noudattamisesta ja joiden asiantuntemus eri liiketoimintamalleista ja alojen erityispiirteistä olisi otettava täysimääräisesti huomioon. Tämä komitea tutkii ja valmistelee pankkiviranomaisen tekemät päätökset Päällekkäisyyden välttämiseksi tämä uusi komitea korvaa Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomiteassa perustetun nykyisen, rahanpesun torjuntaa käsittelevän alakomitean.

(24 a a)  Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen ja torjumiseen liittyvien pankkiviranomaisen tehtävien osalta yhteiskomitean olisi toimittava foorumina, jolla pankkiviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa asioissa, jotka liittyvät vuorovaikutukseen 8 artiklan 1 kohdan l alakohdan mukaisesti annettujen pankkiviranomaisen erityistehtävien ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle annettujen tehtävien välillä, jotta varmistetaan, että eri liiketoimintamallit ja alojen erityispiirteet otetaan täysimääräisesti huomioon.

(24 a b)  Pankkiviranomaisella olisi oltava asianmukaiset ja riittävät resurssit ja henkilöstö, jotta se voi tässä asetuksessa vahvistettujen asiaan liittyvien toimivaltuuksiensa mukaisesti tukea tehokkaasti johdonmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia toimia, joilla ehkäistään rahoitusjärjestelmän käyttöä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Muita toimivaltuuksia ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle annettuja tehtäviä varten olisi myös oltava riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit.

(24 a c)  Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseen ja torjumiseen tarkoitetun aiempaa johdonmukaisemman ja toimivamman unionin valvontajärjestelmän kehittämistä koskevan tavoitteen mukaisesti komission olisi tehtävä kaikkia asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä kuultuaan kattava arviointi pankkiviranomaiselle tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan mukaisten erityistehtävien täytäntöönpanosta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Komission olisi analysoitava arvioinnissaan näiden tehtävien ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle annettujen tehtävien välistä vuorovaikutusta. Koska rahanpesua ja terrorismin rahoitusta harjoitetaan suuressa määrin finanssipalvelualan ulkopuolella, komission olisi tutkittava kattavan kustannus-hyötyanalyysin perusteella ja johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamista koskevan tavoitteen mukaisesti myös perusteellisesti mahdollisuutta antaa olemassa olevalle tai uudelle tätä varten perustettavalle EU:n laajuiselle erityisvirastolle tehtäviä, jotka koskevat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä ja torjuntaa. Komission olisi toimitettava kyseinen arviointi osana direktiivin (EU) 2018/843 65 artiklassa tarkoitettua kertomustaan yhdessä mahdollisten lainsäädäntöehdotusten kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 11 päivään tammikuuta 2022 mennessä.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artiklaMuutokset asetukseen (EU) N:o 1093/2010

Muutetaan asetus (EU) 1093/2010 seuraavasti:

(1)  Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Pankkiviranomainen toimii tällä asetuksella uskottujen valtuuksien puitteissa sekä direktiivin 2002/87/EY, direktiivin 2009/110/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY*, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU**, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/92/EU***, Euroopan parlamentin ja neuvoston**** asetuksen (EU) 2015/847*****, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366******, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU********* sekä lisäksi direktiivin 2002/65/EY asiaankuuluvien osien soveltamisalalla, siltä osin kuin näitä säädöksiä sovelletaan luotto- ja finanssilaitoksiin sekä niitä valvoviin toimivaltaisiin viranomaisiin, mukaan lukien kaikki näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset ja mahdolliset muut oikeudellisesti sitovat unionin säädökset, joissa pankkiviranomaiselle annetaan tehtäviä. Pankkiviranomainen toimii myös neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013******** mukaisesti.

Lisäksi pankkiviranomainen toimii tällä asetuksella uskottujen valtuuksien puitteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849(*****) soveltamisalalla siltä osin kuin direktiiviä sovelletaan finanssialan toimijoihin ja niitä valvoviin toimivaltaisiin viranomaisiin. Ainoastaan tätä tarkoitusta varten pankkiviranomainen hoitaa tehtävät, jotka uskotaan oikeudellisesti sitovilla unionin säädöksillä asetuksella (EU) N:o 1094/2010 perustetulle Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tai asetuksella (EU) N:o 1095/2010 perustetulle Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Hoitaessaan tällaisia tehtäviä pankkiviranomainen kuulee näitä viranomaisia ja tiedottaa niille sellaisia yhteisöjä koskevista toimistaan, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1094/2010 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä ’finanssilaitoksia’ tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä ’finanssimarkkinoiden toimijoita’.

*Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/ЕY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66).

**Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/49/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, talletusten vakuusjärjestelmistä (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 149).

***Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/92/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 214).

****Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 1).

****Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).

*****Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

*********Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).”;

(a a)    korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Pankkiviranomainen toimii myös luottolaitosten, finanssiryhmittymien, sijoituspalveluyritysten, maksulaitosten ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten toimialoilla niiden kysymysten osalta, joita 2 kohdassa tarkoitetut säädökset eivät suoraan koske, mukaan luettuina yritysten hyvää hallintotapaa, tilintarkastusta ja tilinpäätösraportointia koskevat kysymykset, ja ottaa huomioon kestävät liiketoimintamallit sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät edellyttäen, että pankkiviranomaisen tällaiset toimet ovat tarpeen mainittujen säädösten tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.”;

(a b)    korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Pankkiviranomaisen tavoitteena on suojella yleistä etua edistämällä finanssijärjestelmän lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vakautta sekä tehokkuutta unionin talouden, sen kansalaisten ja yritysten kannalta. Pankkiviranomaisen tehtävänä on toimivaltuuksiensa mukaisesti omalta osaltaan:

(a) parantaa sisämarkkinoiden toimintaa, mihin sisältyy erityisesti asianmukainen, tehokas ja yhdenmukainen sääntely ja valvonta,

(b) turvata finanssimarkkinoiden eheys, avoimuus, tehokkuus ja moitteeton toiminta,

(c) tehostaa valvonnan kansainvälistä yhteensovittamista,

(d) estää toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö ja edistää tasapuolisia kilpailuolosuhteita,

(e) varmistaa, että luottoriskien ja muiden riskien ottoa säännellään ja valvotaan asianmukaisesti, ▐

(f) parantaa asiakkaiden suojaa ja kuluttajansuojaa,

(f a) tehostaa valvontakäytäntöjen lähentämistä sisämarkkinoilla, mukaan lukien riskiperusteisen lähestymistavan edistäminen liiketoiminnan valvonnassa, ja

(f b) estää, että rahoitusjärjestelmää käytetään rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen.

Tätä varten pankkiviranomainen edistää 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten yhdenmukaista, tehokasta ja tosiasiallista soveltamista, edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä ja antaa lausuntoja 16 a artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle▐.

Suorittaessaan sille tällä asetuksella annettuja tehtäviä pankkiviranomainen kiinnittää erityistä huomiota sellaisten finanssilaitosten mahdollisesti aiheuttamiin järjestelmäriskeihin, joiden toiminnan lopettaminen saattaa haitata finanssijärjestelmän tai reaalitalouden toimintaa.

Pankkiviranomainen toimii tehtäviään suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti, syrjimättömästi ja avoimesti ja koko unionin edun mukaisesti sekä noudattaa suhteellisuusperiaatetta. Pankkiviranomainen soveltaa vastuuvelvollisuuden ja lahjomattomuuden periaatteita, ja sen on varmistettava tämän osalta kaikkien sidosryhmien yhdenvertainen kohtelu.

Pankkiviranomaisen toimien ja toimenpiteiden sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän asetuksen tai 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niiden on oltava oikeassa suhteessa niiden riskien luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen, jotka liittyvät olennaisesti pankkiviranomaisen toimien kohteena olevan laitoksen liiketoimintaan tai markkinoihin.”;

(b)  lisätään 1 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Lisäksi pankkiviranomainen toimii tällä asetuksella uskottujen valtuuksien puitteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849(*) soveltamisalalla siltä osin kuin direktiiviä sovelletaan finanssialan toimijoihin ja niitä valvoviin toimivaltaisiin viranomaisiin. Ainoastaan tätä tarkoitusta varten pankkiviranomainen hoitaa tehtävät, jotka uskotaan oikeudellisesti sitovilla unionin säädöksillä asetuksella (EU) N:o 1094/2010 perustetulle Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tai asetuksella (EU) N:o 1095/2010 perustetulle Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Hoitaessaan tällaisia tehtäviä pankkiviranomainen kuulee näitä viranomaisia ja tiedottaa niille sellaisia yhteisöjä koskevista toimistaan, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1094/2010 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä ’finanssilaitoksia’ tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä ’finanssimarkkinoiden toimijoita’.

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).”

(2)  Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Pankkiviranomainen on osa Euroopan finanssivalvontajärjestelmää (EFVJ). EFVJ:n päätavoitteena on varmistaa, että finanssialaan sovellettavat säännöt pannaan asianmukaisesti täytäntöön, jotta säilytetään finanssivakaus, ja varmistaa luottamus finanssijärjestelmään yleensä sekä tehokas ja riittävä suoja finanssipalvelujen asiakkaille.”;

(b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

4. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti EFVJ:n osapuolet tekevät luottamukseen ja täysimääräiseen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa yhteistyötä erityisesti varmistaakseen, että ne toimittavat jatkuvasti toisilleen ja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle tarkoituksenmukaisia ja luotettavia tietoja.

(c)  lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tässä asetuksessa olevat viittaukset valvontaan kattavat kaikkien toimivaltaisten viranomaisten kaikki asiaankuuluvat toimet, jotka niiden on suoritettava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallista toimivaltaa.”

(2 a)  Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Euroopan finanssivalvontajärjestelmän vastuu

1. Edellä 2 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetut viranomaiset vastaavat toiminnastaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan keskuspankki vastaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminnastaan niiden valvontatehtävien suorittamisen osalta, jotka on annettu sille asetuksella (EU) N:o 1024/2013, ja joita se hoitaa mainitun asetuksen mukaisesti.

2. Jos Euroopan parlamentti suorittaa tutkimuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaisesti, pankkiviranomainen tekee kaikin tavoin yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa.

3. Hallintoneuvosto hyväksyy pankkiviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävien hoitaminen mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan.

Pankkiviranomainen sisällyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun vuosikertomukseen tiedot valvontaviranomaisten kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, kansainvälisistä järjestöistä ja kolmansien maiden hallinnoista, pankkiviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä pankkiviranomaisen 33 artiklan mukaisesti harjoittamasta seurannasta.

4. Puheenjohtajan on osallistuttava Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen, joka koskee pankkiviranomaisen toiminnan tuloksia, jos Euroopan parlamentti tätä pyytää. Kuulemistilaisuus järjestetään vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtajan on aina pyydettäessä annettava lausunto Euroopan parlamentille ja vastattava sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

5. Puheenjohtajan on annettava kirjallinen kertomus pankkiviranomaisen keskeisestä toiminnasta Euroopan parlamentille pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 1 c kohdassa tarkoitetun lausunnon antamista.

6. Kertomukseen on 11–18 artiklassa sekä 20 ja 33 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi sisällytettävä myös kaikki Euroopan parlamentin tapauskohtaisesti pyytämät asiaankuuluvat tiedot.

7. Pankkiviranomainen vastaa Euroopan parlamentin tai neuvoston sille esittämiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta.

8. Puheenjohtaja voi käydä pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja suljettujen ovien takana Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja koordinaattoreiden kanssa silloin, kun tällaisia keskusteluja edellytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaisten Euroopan parlamentin toimivaltuuksien käyttämiseksi. Kaikkien osallistujien on noudatettava salassapitovelvollisuutta.

9. Pankkiviranomainen perustaa asiakirjoista ja niiden saatavuudesta rekisterin.

10. Pankkiviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille tarkoituksenmukaisen yhteenvedon Baselin pankkivalvontakomitean, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan elimen sekä muiden asiaankuuluvien pankkivalvontaan liittyvien tai vaikuttavien kansainvälisten elinten tai laitosten kokouksista.”

(3)  Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 alakohta seuraavasti:

”1) ’finanssilaitoksilla’ kaikkia sellaisia yrityksiä, joihin sovelletaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten mukaista sääntelyä ja valvontaa; ”;

(a a)  lisätään 1 a alakohta seuraavasti:

”1 a) ’finanssialan toimijoilla’ kaikkia sellaisia direktiivin (EU) 2015/849 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvia yhteisöjä, jotka ovat myös joko tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1094/2010 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä ’finanssilaitoksia’ tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä ’finanssimarkkinoiden toimijoita’;”;

(b)  korvataan 2 alakohdan i alakohta seuraavasti:

”i) toimivaltaisia viranomaisia, jotka määritellään asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 40 alakohdassa, mukaan luettuna Euroopan keskuspankki sille asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettuihin tehtäviin liittyvissä asioissa;”;

(c)  korvataan 2 alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”direktiivin 2002/65/EY osalta viranomaisia ja elimiä, joilla on toimivalta varmistaa, että finanssilaitokset noudattavat niille kyseisessä direktiivissä asetettuja vaatimuksia;

ii a) direktiivin (EU) 2015/849 osalta viranomaisia ja elimiä, jotka valvovat finanssilaitoksia ja joilla on toimivalta varmistaa, että ne noudattavat kyseisen direktiivin 48 artiklassa asetettuja vaatimuksia.”;

(d)  korvataan 2 alakohdan iii alakohta seuraavasti:

”iii) talletussuojajärjestelmien osalta elimiä, jotka hallinnoivat talletussuojajärjestelmiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU mukaisesti, tai näitä järjestelmiä mainitun direktiivin mukaisesti valvovaa viranomaista ja mainitussa direktiivissä tarkoitettuja asianmukaisia hallintoviranomaisia siinä tapauksessa, että talletussuojajärjestelmän toimintaa hallinnoi yksityinen yhtiö; ja”;

(e)  lisätään 2 alakohtaan v ja vi alakohta seuraavasti:

”v) direktiivissä 2014/17/EU, asetuksessa (EU) 2015/751, direktiivissä (EU) 2015/2366, direktiivissä 2009/110/EY, asetuksessa (EY) N:o 924/2009 ja asetuksessa (EU) N:o 260/2012 tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia;

vi) direktiivin 2008/48/EY 20 artiklassa tarkoitettuja elimiä ja viranomaisia.”

(4)  Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 2 alakohta seuraavasti:

”2) hallitus, jonka tehtävät on säädetty 47 artiklassa;”;

(b)  kumotaan 4 alakohta.

(4 a)  Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

”7 artiklaKotipaikka

Pankkiviranomaisen kotipaikka on Pariisi, Ranska.

Pankkiviranomaisen kotipaikan sijainti ei vaikuta tapaan, jolla pankkiviranomainen hoitaa tehtävänsä ja käyttää toimivaltaansa, eikä sen hallintorakenteen järjestämiseen, sen pääasiallisen organisaation toimintaan tai sen toimintojen pääasialliseen rahoittamiseen, mutta tapauskohtaisesti mahdollistetaan se, että pankkiviranomaisella on unionin virastojen kanssa yhteiset hallinnolliset tukipalvelut ja toimitilapalvelut, jotka eivät liity pankkiviranomaisen ydintoimintoihin. Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen soveltamispäivä] ja sen jälkeen 12 kuukauden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, miten Euroopan valvontaviranomaiset ovat noudattaneet tätä vaatimusta.”

(5)  Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

(a)  muutetaan 1 kohta seuraavasti:

-i)  muutetaan a alakohta seuraavasti:

”a) se auttaa luomaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten perusteella yhteisiä, laadukkaita sääntely- ja valvontastandardeja ja -käytäntöjä erityisesti ▌laatimalla ▌teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksia, ohjeita, suosituksia ja muita toimenpiteitä, mukaan lukien lausuntoja 16 a artiklan mukaisesti;”;

i)  korvataan aa alakohta seuraavasti:

”aa) se laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan, jossa esitetään parhaat valvontakäytännöt ja korkealaatuiset valvontamenetelmät ja ‑prosessit ja otetaan huomioon muun muassa muuttuvat liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä finanssilaitosten ja ‑markkinoiden koko;”;

ii)  lisätään ab alakohta seuraavasti:

”aa) se laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten kriisinratkaisua koskevan unionin kriisinratkaisukäsikirjan, jossa esitetään parhaat valvontakäytännöt ja korkealaatuiset menetelmät ja prosessit kriisinratkaisua varten ja otetaan huomioon muun muassa muuttuvat liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä finanssilaitosten ja ‑markkinoiden koko;”;

ii a)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) se myötävaikuttaa oikeudellisesti sitovien unionin säädösten yhdenmukaiseen soveltamiseen erityisesti edistämällä yhteistä valvontakulttuuria, varmistamalla 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten yhdenmukaisen, tehokkaan ja tosiasiallisen soveltamisen, estämällä toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön, edistämällä ja seuraamalla valvonnan riippumattomuutta, sovittelemalla ja ratkaisemalla toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä, varmistamalla finanssilaitosten tehokkaan ja yhdenmukaisen valvonnan sekä huolehtimalla valvontakollegioiden yhdenmukaisesta toiminnasta ja toteuttamalla toimia muun muassa kriisitilanteissa;”;

iii)  korvataan e ja f alakohta seuraavasti:

”e) se järjestää ja suorittaa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tuella toimivaltaisten viranomaisten arviointeja ja samassa yhteydessä antaa kyseisille toimivaltaisille viranomaisille tarkoitettuja suosituksia ja määrittää parhaita käytäntöjä ja samassa yhteydessä antaa ohjeita valvontatulosten johdonmukaisuuden parantamiseksi;

f) se seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan, myös silloin kun tähän on aihetta erityisesti kotitalouksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattujen luottojen sekä innovatiivisten finanssipalvelujen kehityssuuntauksissa sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden kehityssuuntauksissa;

f a) se johtaa yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa sisäisten mallien tulosten vertailuja, jotta voidaan analysoida riskiparametrien vaihteluväliä sekä niiden ennakointikykyä, ja antaa samassa yhteydessä teknisiä sääntelystandardeja, ohjeita ja suosituksia;”;

iii a)  korvataan g alakohta seuraavasti:

”g) se laatii ▌markkina-analyyseja tietojen saamiseksi pankkiviranomaisen tehtävien hoitamista varten;”;

iv)  korvataan h alakohta seuraavasti:

”h) se parantaa tarvittaessa tallettajien, kuluttajien ja sijoittajien suojaa, erityisesti rajatylittävissä tilanteissa esiintyvien puutteiden osalta ja asiaan liittyvät riskit huomioon ottaen;”;

iv a)  lisätään ia alakohta seuraavasti:

”ia) se edistää finanssitietoja koskevan unionin yhteisen strategian laatimista;”;

iv b)  lisätään ka alakohta seuraavasti:

”ka) se julkaisee verkkosivustollaan kaikki 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin liittyvät tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, ohjeet, suositukset sekä kysymykset ja vastaukset ja päivittää niitä säännöllisesti, mukaan lukien katsaukset, jotka koskevat meneillään olevien toimien tilannetta, ja teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnosten, ohjeiden, suositusten sekä kysymysten ja vastausten hyväksymisen suunniteltu aikataulu. Nämä tiedot asetetaan saataville kaikilla Euroopan unionin työkielillä.”;

v)  lisätään l alakohta seuraavasti:

”l) se osallistuu toimiin, joilla estetään johdonmukaisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti se, että rahoitusjärjestelmää käytetään rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen.”;

(b)  muutetaan 1 a kohta seuraavasti:

i)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) ottaa täysimääräisesti huomioon finanssilaitosten eri tyypit, liiketoimintamallit ja koon, finanssilaitosten turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamista koskevan ensiarvoisen tärkeän tavoitteen asianmukaisesti huomioon ottaen.”;

ii)  lisätään c alakohta seuraavasti:

”c) ottaa huomioon teknologiset innovaatiot, innovatiiviset ja kestävät liiketoimintamallit sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät.”;

(c)  muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i) lisätään ca alakohta seuraavasti:

”ca) antaa suosituksia 29 a ja 31 a artiklassa säädetyin tavoin;”;

i a) lisätään da alakohta seuraavasti:

”da) antaa varoituksia 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti;”;

i b) lisätään ga, gb ja gc alakohta seuraavasti:

”ga) antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle tai komissiolle 16 a artiklassa säädetyin tavoin;

gb) antaa vastauksia kysymyksiin 16 b artiklassa säädetyin tavoin;

gc) antaa ajallisesti rajattuja toimista pidättymistä koskevia kirjeitä 9 c artiklassa säädetyin tavoin;”;

    ii) korvataan h alakohta seuraavasti:

”h) kerätä tarvittavat tiedot finanssilaitoksista 35 ja 35 b artiklassa säädetyin tavoin;”;

(c a)  korvataan 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Pankkiviranomainen noudattaa tässä artiklassa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan tiukasti tason 1 lakeja ja tason 2 toimenpiteitä ja soveltaa suhteellisuusperiaatetta ja paremman sääntelyn periaatetta, mukaan luettuina vaikutustenarvioinnit, kustannus-hyötyanalyysit ja avoimet julkiset kuulemiset.

Jäljempänä 10, 15, 16 ja 16 a artiklassa tarkoitetut avoimet julkiset kuulemiset järjestetään mahdollisimman laajoina sen varmistamiseksi, että ne kattavat kaikki asianomaiset osapuolet ja että sidosryhmillä on kohtuullisesti aikaa reagoida. Pankkiviranomainen antaa ja julkaisee palautetta siitä, kuinka kuulemisissa kerättyjä tietoja ja näkemyksiä hyödynnettiin teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksissa, ohjeissa, suosituksissa ja lausunnoissa.

Pankkiviranomainen laatii sidosryhmiltä saadusta palautteesta yhteenvedon tavalla, joka mahdollistaa samankaltaisista aiheista järjestettyjen julkisten kuulemisten tulosten vertailun.”

(6)  Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

(-a)  korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) kerää ja analysoi tietoja kulutuksen muutoksista, kuten vähittäisrahoituspalvelujen ja -tuotteiden kustannusten ja maksujen kehityksestä jäsenvaltioissa, ja raportoi niistä,”;

(-a a)  lisätään 1 kohtaan da, db ja dc alakohta seuraavasti:

”da)  edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, joilla kuluttajilla ja muilla finanssipalvelujen käyttäjillä on tasapuoliset mahdollisuudet käyttää vertailukelpoisia finanssipalveluja ja -tuotteita sekä oikeussuojakeinoja,

d b)  edistää sääntelyn ja valvonnan kehittämistä edelleen siten, että yhdenmukaistamisen ja integraation syventäminen EU:n tasolla helpottuvat; tätä varten pankkiviranomainen seuraa omalla erikoisalallaan rajatylittävien yhdistymisten esteitä ja niihin kohdistuvia vaikutuksia ja voi antaa lausunnon tai suosituksia, joissa pyritään määrittämään asianmukaisia tapoja näihin puuttumiseksi;

d c)  koordinoi toimivaltaisten viranomaisten haamuasiointitoimia.”;

(a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Pankkiviranomainen valvoo uusia ja nykyisiä finanssialan toimia ja voi antaa 16 artiklan mukaisesti ohjeita ja suosituksia markkinoiden turvallisuuden ja vakauden sekä sääntely- ja valvontakäytäntöjen lähentymisen ja tehokkuuden edistämiseksi.

2 a. Pankkiviranomainen laatii toimivaltuuksiensa mukaisesti kansallisille toimivaltaisille viranomaisille tarkoitettuja liiketoiminnan valvontaa koskevia vaatimuksia, esimerkiksi vähimmäisvaltuuksia ja -tehtäviä koskevia vaatimuksia.”;

(b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Pankkiviranomainen perustaa organisaatioonsa kiinteästi kuuluvan suhteellisuutta käsittelevän komitean sen varmistamiseksi, että riskien luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden erot, muuttuvat liiketoimintamallit ja -käytännöt sekä finanssilaitosten ja -markkinoiden koko näkyvät pankkiviranomaisen työssä, ja kuluttajansuoja- ja finanssi-innovaatiokomitean, jossa saatetaan yhteen kaikki asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset sekä kuluttajansuojasta vastaavat viranomaiset, jotta voidaan tehostaa kuluttajansuojaa ja toimia koordinoidusti uuden tai innovatiivisen finanssialan toiminnan sääntelyssä ja valvonnassa sekä antaa pankkiviranomaiselle neuvoja, joita se voi esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Pankkiviranomainen tekee tiiviisti yhteistyötä Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa päällekkäisyyksien, epäjohdonmukaisuuksien ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi tietosuojan alalla. Pankkiviranomainen voi sisällyttää komiteaan myös kansallisia tietosuojaviranomaisia.”;

(b a)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Pankkiviranomainen voi asettaa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen sellaisten tiettyjen finanssialan tuotteiden, välineiden tai toimien markkinoinnille, jakelulle tai myynnille, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa asiakkaille tai vaarantavat finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauden unionissa, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määritellyissä tapauksissa ja niissä säädetyin edellytyksin tai tarvittaessa kriisitilanteessa 18 artiklan mukaisesti ja siinä säädetyin edellytyksin.

Pankkiviranomainen tarkistaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päätöstään sopivin väliajoin, mahdollisimman pian ja vähintään joka kuudes kuukausi. Pankkiviranomainen voi uusia kiellon tai rajoituksen kahdesti, minkä jälkeen siitä tulee pysyvä, ellei pankkiviranomainen toisin katso.

Jäsenvaltio voi pyytää pankkiviranomaista harkitsemaan päätöstään uudelleen. Siinä tapauksessa pankkiviranomainen päättää 44 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, pitääkö se päätöksensä voimassa.

Pankkiviranomainen voi myös arvioida tarpeen asettaa kielto tai rajoitus tietyntyyppisille finanssialan toimille tai käytännöille ja tällaisen tarpeen ilmetessä ilmoittaa siitä komissiolle ja toimivaltaisille viranomaisille, jotta voidaan helpottaa tällaisen kiellon tai rajoituksen asettamista.”

(6 a)  Lisätään 9 a ja 9 b artikla seuraavasti:

”9 a artiklaRahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvät erityistehtävät

1.  Pankkiviranomaisella on toimivaltuuksiensa mukaisesti johtava koordinointi- ja seurantatehtävä rahoitusjärjestelmän eheyden, avoimuuden ja turvallisuuden edistämisessä siten, että se toteuttaa toimenpiteitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kyseiset toimenpiteet eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän asetuksen tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niissä on otettava asianmukaisesti huomioon riskien luonne, laajuus ja monitahoisuus sekä finanssialan toimijoiden ja markkinoiden liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä koko. Näitä toimenpiteitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ovat muun muassa

(a)  kerätä ja analysoida toimivaltaisilta viranomaisilta ja muilta lähteiltä merkityksellisiä tietoja heikkouksista, jotka on havaittu sellaisissa finanssialan toimijoiden prosesseissa ja menettelyissä, hallintojärjestelyissä, soveltuvuusarvioinneissa, liiketoimintamalleissa ja toiminnassa, joilla ehkäistään ja torjutaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, sekä tietoja toimivaltaisten viranomaisten toteuttamista toimenpiteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta viranomaisille direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti annettuja tehtäviä. Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava pankkiviranomaiselle kaikki tällaiset tiedot 35 artiklan mukaisten velvollisuuksien lisäksi. Pankkiviranomainen koordinoi toimintaansa tiiviisti rahanpesun selvittelykeskusten kanssa ilman, että luodaan tarpeettomia päällekkäisyyksiä;

(a a)  koordinoida toimintaansa tiiviisti toimivaltaisten viranomaisten, myös valvontatehtäväänsä hoitavan Euroopan keskuspankin, ja viranomaisten, jotka hoitavat julkista tehtävää, joka koskee sen valvomista, noudattavatko direktiivin (EU) N:o 2015/849 2 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetut ilmoitusvelvolliset yhteisöt kyseistä direktiiviä, sekä rahanpesun selvittelykeskusten kanssa ja vaihdettava niiden kanssa tarvittaessa tietoja ottaen samalla asianmukaisesti huomioon olemassa olevat tiedonvaihtokanavat, kuten EU:n rahanpesun selvittelykeskusten foorumi ja rahanpesun selvittelykeskusten verkosto, jotta varmistetaan toiminnan tehokkuus ja vältetään päällekkäiset tai epäjohdonmukaiset toimet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemisessä ja torjumisessa;

(b)  laatia yhteisiä ohjeita ja standardeja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi finanssialalla ja edistää niiden johdonmukaista soveltamista erityisesti laatimalla teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksia, ohjeita ja suosituksia, ja kehittää muita toimenpiteitä, mukaan lukien 16 a artiklan mukaiset lausunnot, jotka perustuvat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin säädöksiin;

(b a)  avustaa toimivaltaisia viranomaisia niiden nimenomaisesta pyynnöstä;

(c)  seurata markkinakehitystä ja arvioida rahanpesulle ja terrorismin rahoitukselle altistavia haavoittuvuuksia ja riskejä sekä tarvittaessa verotusalan hyvälle hallintotavalla aiheutuvia riskejä finanssialalla.

1 a.  Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi pankkiviranomainen laatii tarpeettomia päällekkäisyyksiä välttäen teknisten sääntelystandardien luonnoksia merkityksellisten tietojen keräämistä koskevien käytännön menettelyjen määrittämiseksi, mukaan luettuina tiedot, jotka toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava heikkouksista, joita on havaittu sellaisissa finanssialan toimijoiden prosesseissa ja menettelyissä, hallintojärjestelyissä, soveltuvuusarvioinneissa, liiketoimintamalleissa ja toiminnassa, joilla ehkäistään ja torjutaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, sekä tiedot toimivaltaisten viranomaisten toteuttamista toimenpiteistä.

Pankkiviranomainen toimittaa näiden teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 1 a kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit SEUT:n 290 artiklan mukaisesti.

2.  Pankkiviranomainen perustaa tietosuojasääntöjä noudattaen 1 kohdan a alakohdan nojalla kerätyistä tiedoista koostuvan keskustietokannan ja pitää sen ajan tasalla. Pankkiviranomainen varmistaa, että tiedot analysoidaan ja annetaan toimivaltaisten viranomaisten saataville luottamuksellisesti ja tiedonsaantitarpeen perusteella. Pankkiviranomainen voi myös tarvittaessa toimittaa hallussaan olevat todisteet, jotka voisivat antaa aihetta rikosoikeudelliseen menettelyyn, asianomaisen jäsenvaltion kansallisille oikeusviranomaisille ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille sekä soveltuvissa tapauksissa Euroopan syyttäjälle.

3.  Pankkiviranomainen edistää direktiivissä (EU) 2015/849 tarkoitettujen valvontaprosessien lähentymistä ja arvioi toimivaltaisten viranomaisten strategioita, valmiuksia ja resursseja käsitellä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä kehittymässä olevia riskejä 30 artiklan mukaisesti muun muassa suorittamalla ▐ arviointeja.

Jos tällainen arviointi paljastaa vakavia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien tunnistamisessa, arvioinnissa tai käsittelyssä eikä toimivaltainen viranomainen toteuta toimenpiteitä 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa mainittujen, asianmukaisina ja tarpeellisina pidettyjen jatkotoimien suhteen, pankkiviranomainen antaa seurantaraportin, jossa tarkastellaan pyydettyjen jatkotoimien toteuttamista ja ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

4.  Pankkiviranomainen suorittaa tarvittaessa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen pysyvän sisäisen komitean tuella säännöllisesti toimivaltaisia viranomaisia koskevia riskinarviointeja, joissa pääkohteina ovat 4 artiklan 2 kohdan ii a alakohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, testatakseen niiden strategioita ja resursseja, joiden avulla käsitellään ja seurataan rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä suurimpia kehittymässä olevia riskejä. Pankkiviranomainen ilmoittaa näiden unionin rahoitusalaan vaikuttavien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä koskevien arviointien tuloksista komissiolle muun muassa sisällyttämällä tuloksista laaditun analyysin lausuntoon, joka sen on toimitettava direktiivin (EU) 2015/849 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

5.  Rahanpesua tai terrorismin rahoitusta koskevissa merkittävissä tapauksissa, jotka vaikuttavat kolmansien maiden kanssa oleviin rajat ylittäviin kysymyksiin, pankkiviranomaisella on johtava tehtävä unionissa toimivien toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansissa maissa toimivien asianomaisten viranomaisten välisen yhteistyön helpottamisessa.

6.  Pankkiviranomainen perustaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen pysyvän sisäisen komitean koordinoimaan toimenpiteitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi ja valmistelemaan luonnoksia päätöksiksi, jotka pankkiviranomainen tekee 44 artiklan mukaisesti.

7.  Komitean puheenjohtajana toimii hallintoneuvoston puheenjohtaja, ja komitea koostuu niiden viranomaisten ja elinten johtajista, joilla on toimivalta varmistaa, että finanssilaitokset noudattavat direktiivin (EU) 2015/849 vaatimuksia. Lisäksi komissio, EJKR, Euroopan keskuspankin valvontaelin, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voivat kukin nimetä korkean tason edustajan osallistumaan komitean kokouksiin tarkkailijoina, joiden asiantuntemus eri liiketoimintamalleista ja alojen erityispiirteistä otetaan täysimääräisesti huomioon. Komitea voi siirtää osan tehtävistään komitean päätöksiä valmistelevalle sisäiselle työryhmälle.

9 b artiklaRahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseen liittyvä tutkintapyyntö

1.  Asioissa, jotka koskevat direktiivin (EU) 2015/849 mukaista rahoitusjärjestelmän käytön estämistä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, hallintoneuvosto tai hallitus voi, jos sillä on todisteita tai selkeitä viitteitä olennaisista rikkomisista, pyytää 4 artiklan 2 kohdan ii a alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista tutkimaan finanssialan toimijan suorittamat unionin oikeuden mahdolliset rikkomiset ja, jos asiaa koskeva unionin oikeus koostuu direktiiveistä tai siinä nimenomaisesti myönnetään vaihtoehtoja jäsenvaltioille, niiden kansallisten säädösten rikkomiset, joilla direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä tai joissa käytetään unionin oikeudessa jäsenvaltioille myönnettyjä vaihtoehtoja, sekä harkitsemaan seuraamusten määräämistä kyseiselle toimijalle tällaisten rikkomisten johdosta. Tarvittaessa pankkiviranomainen voi myös pyytää 4 artiklan 2 kohdan ii a alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista harkitsemaan, onko tehtävä kyseiselle finanssilaitokselle osoitettu yksittäinen päätös, jossa sitä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet suoraan sovellettavan unionin oikeuden tai sellaisten kansallisten säädösten mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, joilla direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä tai joissa käytetään unionin oikeudessa jäsenvaltioille myönnettyjä vaihtoehtoja, mukaan luettuna mahdollisesta menettelytavasta luopuminen. Jos pankkiviranomaisella on merkittäviä viitteitä olennaisista rikkomisista, se käynnistää edellä tarkoitetut toimenpiteet ilman aiheetonta viivytystä. Tässä kohdassa tarkoitetuilla pyynnöillä ei saa estää sen toimivaltaisen viranomaisen, jolle pyyntö on osoitettu, meneillään olevia valvontatoimenpiteitä.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen on noudatettava kaikkia sille 1 kohdan mukaisesti esitettyjä pyyntöjä ja ilmoitettava pankkiviranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa toimista, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa noudattaakseen pyyntöä.

3.  Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata tämän artiklan 2 kohtaa, sovelletaan 17 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa ja sen kyseisen artiklan mukaisia velvollisuuksia.”

(6 a a)  Lisätään 9 c artikla seuraavasti:

”9 c artikla

Ajallisesti rajatut toimista pidättymistä koskevat kirjeet

1.  Poikkeuksellisissa olosuhteissa ja jos tässä kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, pankkiviranomainen voi koordinoidusti kaikkien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa antaa ajallisesti rajattuja toimista pidättymistä koskevia kirjeitä joistakin unionin lainsäädännön säännöksistä, jotka perustuvat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin säädöksiin. Nämä ajallisesti rajatut toimista pidättymistä koskevat kirjeet ovat pankkiviranomaisen ja kaikkien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten väliaikainen sitoumus pidättyä toteuttamasta toimia, kun finanssilaitos jättää noudattamatta joitakin unionin lainsäädännön säännöksiä, jos finanssilaitos ei voi noudattaa tällaisia unionin lainsäädännön säännöksiä jostakin seuraavasta syystä:

(a)   noudattamalla säännöksiä finanssilaitos rikkoisi unionin lainsäädännössä säädettyjä muita vaatimuksia;

(b)  pankkiviranomainen katsoo, että noudattaminen ei ole mahdollista ilman muita tason 2 toimenpiteitä tai tason 3 ohjeita;

(c)  säännösten noudattaminen aiheuttaisi vakavan haitan tai uhan jollekin seuraavista: markkinoiden luottamus, asiakkaiden tai sijoittajien suoja, finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteeton toiminta ja eheys, koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaus unionissa.

Pankkiviranomainen ei anna toimista pidättymistä koskevia kirjeitä, jos se katsoo, että niillä olisi finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajien suojaan haitallinen vaikutus, joka on kohtuuton suhteessa niiden hyötyihin.

2.  Pankkiviranomainen täsmentää toimista pidättymistä koskevassa kirjeessään, mitä unionin lainsäädännön säännöksiä toimista pidättyminen koskee, miksi se katsoo, että 1 kohdan edellytykset täyttyvät ja minä päivänä toimista pidättyminen lakkaa. Tällaisen toimista pidättymisen kesto saa olla enintään kuusi kuukautta.

3.  Jos pankkiviranomainen päättää laatia toimista pidättymistä koskevan kirjeen, se ilmoittaa välittömästi asiasta komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio, Euroopan parlamentti tai neuvosto voi kahden viikon kuluessa tiedon vastaanottamisesta pyytää pankkiviranomaista harkitsemaan päätöstään uudelleen. Komission, Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kahdella viikolla. Jos komissio, Euroopan parlamentti tai neuvosto pyytää pankkiviranomaista harkitsemaan päätöstään uudelleen, pankkiviranomainen päättää 44 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, pitääkö se päätöksensä voimassa.

4.  Jos pankkiviranomainen on laatinut 1–3 kohdan mukaisesti toimista pidättymistä koskevan kirjeen, se julkaisee sen välittömästi verkkosivustollaan. Pankkiviranomainen tarkastelee päätöstään laatia toimista pidättymistä koskeva kirje asianmukaisin väliajoin, ja se voi uudistaa sen vain kerran kuuden kuukauden ajanjaksoksi. Jollei toimista pidättymistä koskevan kirjeen laatimisesta tehdyn päätöksen voimassaoloa jatketa kuuden kuukauden tai vuoden ajanjakson päätyttyä, kirjeen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä.”

(6 a b)  Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artiklaTekniset sääntelystandardit

1. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle vallan hyväksyä teknisiä sääntelystandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen harmonisointi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä erityisesti määritellyillä aloilla, pankkiviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi. Pankkiviranomainen antaa sääntelystandardiluonnoksensa komission hyväksyttäviksi. Pankkiviranomainen toimittaa tekniset sääntelystandardit samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Teknisten sääntelystandardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisältö on rajoitettu lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyin säädöksin, joihin ne perustuvat. Pankkiviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle niin pian kuin mahdollista ja kattavasti teknisten sääntelystandardien luonnosten laatimisessa saavutetusta edistyksestä.

Ennen kuin pankkiviranomainen toimittaa teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle, se järjestää niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä 8 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Pankkiviranomainen pyytää lisäksi ▌37 artiklassa tarkoitetulta pankkialan osallisryhmältä neuvoa.

Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisen sääntelystandardin luonnoksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. Se voi hyväksyä teknisten sääntelystandardien luonnokset vain osittain tai muutettuina, jos unionin etu sitä vaatii.

Jos komissio ei kolmen kuukauden kuluessa teknisen sääntelystandardin luonnoksen vastaanottamisesta tee päätöstä sen hyväksymisestä, se ilmoittaa asiasta välittömästi ja joka tapauksessa ennen kolmen kuukauden ajanjakson päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty tekemään päätöstä, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän. Sääntelystandardiluonnoksen hyväksymisen viivästyminen ei estä Euroopan parlamenttia ja neuvostoa harjoittamasta valvontavaltaansa 13 artiklan mukaisesti.

Jos komissio ei aio hyväksyä teknisen sääntelystandardin luonnosta tai aikoo hyväksyä sen osittain tai muutettuna, se lähettää teknisen sääntelystandardin luonnoksen takaisin pankkiviranomaiselle ja ilmoittaa, miksi se ei hyväksy sitä tai, jos on kyse muutoksista, selvittää muutostensa syyt ja lähettää kirjeestään jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Pankkiviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta komission ehdottamien muutosten pohjalta ja toimittaa sen uudelleen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Pankkiviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei pankkiviranomainen ole tämän kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen sääntelystandardin luonnosta tai jos se on toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnoksen, jonka muutokset eivät ole komission ehdottamien muutosten mukaisia, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen tai hylätä sen.

Komissio ei saa muuttaa pankkiviranomaisen valmisteleman teknisen sääntelystandardin luonnoksen sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen pankkiviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

2. Jos pankkiviranomainen ei ole toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnosta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetussa määräajassa, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty toimittamaan luonnosta teknisestä sääntelystandardista, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän. Komissio voi pyytää tällaista luonnosta uuden määräajan puitteissa. Komissio ilmoittaa uuden määräajan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti voi kutsua pankkiviranomaisen puheenjohtajan antamaan selvityksen, miksi luonnosta tekniseksi sääntelystandardiksi ei ole voitu toimittaa.

3. Vain jos pankkiviranomainen ei toimita teknisen sääntelystandardin luonnosta komissiolle 2 kohdan mukaisissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin delegoidulla säädöksellä ilman pankkiviranomaisen luonnosta.

Komissio järjestää teknisten sääntelystandardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, jolleivat tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen. Komissio pyytää lisäksi neuvoja 37 artiklassa tarkoitetulta pankkialan osallisryhmältä ▌neuvoa.

Komissio toimittaa teknisen sääntelystandardin luonnoksen välittömästi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja pankkiviranomaiselle.

▌Pankkiviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta ja toimittaa sen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Pankkiviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei pankkiviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen sääntelystandardin luonnosta, komissio voi hyväksyä kyseisen teknisen sääntelystandardin.

Jos pankkiviranomainen on toimittanut muutetun teknisen sääntelystandardin luonnoksen kuuden viikon kuluessa, komissio voi muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta pankkiviranomaisen ehdottamien muutosten pohjalta tai hyväksyä kyseisen teknisen sääntelystandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen. Komissio ei saa muuttaa pankkiviranomaisen valmistelemien teknisten sääntelystandardien luonnosten sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen pankkiviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

4. Tekniset sääntelystandardit hyväksytään asetuksilla tai päätöksillä. Niiden nimessä on oltava sanat ”tekniset sääntelystandardit”. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä mainittuina ajankohtina.”

(6 b)  Kumotaan 13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

(6 c)  Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artiklaTekniset täytäntöönpanostandardit

1. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle täytäntöönpanovallan hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä, ja jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset ehdot 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten täytäntöönpanolle, pankkiviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi. Teknisten täytäntöönpanostandardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisällössä on määritettävä näiden säädösten soveltamisen edellytykset. Pankkiviranomainen antaa teknisten täytäntöönpanostandardiensa luonnokset komission hyväksyttäviksi. Pankkiviranomainen toimittaa tekniset täytäntöönpanostandardit samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Ennen kuin pankkiviranomainen toimittaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle, se järjestää niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä 8 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Pankkiviranomainen pyytää lisäksi 37 artiklassa tarkoitetulta pankkialan osallisryhmältä neuvoa.

Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. Se voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen vain osittain tai muutettuna, jos unionin etu sitä vaatii. Jos komissio ei vastusta ehdotettua teknistä täytäntöönpanostandardia joko kokonaan tai osittain arviointiajan kuluessa, standardi katsotaan hyväksytyksi.

Jos komissio ei kolmen kuukauden kuluessa teknisen täytäntöönpanostandardin vastaanottamisesta tee päätöstä, se ilmoittaa asiasta välittömästi ja joka tapauksessa ennen kolmen kuukauden ajanjakson päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty tekemään päätöstä, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän.

Jos komissio ei aio hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta tai aikoo hyväksyä sen vain osittain tai muutettuna, se lähettää sen takaisin pankkiviranomaiselle ja ilmoittaa, miksi se ei aio hyväksyä sitä tai, jos on kyse muutoksista, selvittää muutostensa syyt, ja lähettää kirjeestään jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Pankkiviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta komission ehdottamien muutosten pohjalta ja toimittaa sen komissiolle uudelleen virallisen lausunnon muodossa. Pankkiviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei pankkiviranomainen ole viidennessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta tai jos se on toimittanut teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen, jonka muutokset eivät ole komission ehdottamien muutosten mukaisia, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen tai hylätä sen.

Komissio ei saa muuttaa pankkiviranomaisen valmisteleman teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen pankkiviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

2. Jos pankkiviranomainen ei ole toimittanut teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetussa määräajassa, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty toimittamaan luonnosta teknisestä täytäntöönpanostandardista, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän. Komissio voi pyytää tällaista luonnosta uuden määräajan puitteissa. Komissio ilmoittaa uuden määräajan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti voi kutsua pankkiviranomaisen puheenjohtajan antamaan selvityksen, miksi luonnosta tekniseksi täytäntöönpanostandardiksi ei ole voitu toimittaa.

3. Vain jos pankkiviranomainen ei toimita teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta komissiolle 2 kohdan mukaisissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin täytäntöönpanosäädöksellä ilman pankkiviranomaisen luonnosta.

Komissio järjestää teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, jolleivat tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen. Komissio pyytää lisäksi neuvoja 37 artiklassa tarkoitetulta pankkialan osallisryhmältä ▌neuvoa.

Komissio toimittaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen välittömästi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja pankkiviranomaiselle.

▌Pankkiviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta ja toimittaa sen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Pankkiviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei pankkiviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta, komissio voi hyväksyä kyseisen teknisen täytäntöönpanostandardin.

Jos pankkiviranomainen on toimittanut muutetun teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen kuuden viikon jakson kuluessa, komissio voi muuttaa teknistä täytäntöönpanostandardin luonnosta pankkiviranomaisen ehdottamien muutosten pohjalta tai hyväksyä kyseisen teknisen täytäntöönpanostandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen.

Komissio ei saa muuttaa pankkiviranomaisen valmistelemien teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen pankkiviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

4. Tekniset täytäntöönpanostandardit hyväksytään asetuksilla tai päätöksillä. Niiden nimessä on oltava sanat ”tekniset täytäntöönpanostandardit”. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä mainittuina ajankohtina.”

(7)  Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Pankkiviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille tai finanssilaitoksille osoitettuja ohjeita tai suosituksia yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen aikaansaamiseksi EFVJ:ssä sekä unionin oikeuden yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

Pankkiviranomainen voi lisäksi antaa ohjeita ja suosituksia sellaisille jäsenvaltioiden viranomaisille, joita ei ole tässä asetuksessa määritelty toimivaltaisiksi viranomaisiksi, mutta joilla on valtuudet varmistaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltaminen.

Ohjeiden ja suositusten on oltava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten soveltamisalan mukaisia ja niissä on otettava huomioon suhteellisuusperiaate. Pankkiviranomainen ei anna ohjeita ja suosituksia asioista, jotka kuuluvat teknisiä sääntelystandardeja tai teknisiä täytäntöönpanostandardeja koskevien tason 1 valtuuksien alaan.

1 a. Pankkiviranomainen voi antaa kaikille toimivaltaisille viranomaisille tai finanssilaitoksille osoitettuja ohjeita yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen aikaansaamiseksi EFVJ:ssä ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten soveltamiseksi tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun noudata tai selitä ‑täytäntöönpanomenettelyn perusteella. Näiden ohjeiden katsotaan olevan 1 sartiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten vaatimusten mukaisia. Edellä esitetyn mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset ja finanssilaitokset voivat kehittää muita käytäntöjä, joiden mukaan toimimalla noudatetaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä säädöksiä.”;

(b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Pankkiviranomainen järjestää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, ohjeita ja suosituksia sekä soveltuvissa tapauksissa kysymyksiä ja vastauksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi ohjeiden ja suositusten antamiseen mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa ohjeiden tai suositusten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Lisäksi pankkiviranomainen pyytää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, ▌neuvoja 37 artiklassa tarkoitetulta pankkialan osallisryhmältä. Pankkiviranomainen esittää perustelut, jos se ei järjestä avointa julkista kuulemista tai pyydä neuvoa pankkialan osallisryhmältä.”;

(b a)  lisätään 2 a, 2 b, 2 c ja 2 d kohta seuraavasti:

”2 a. Pankkiviranomainen voi antaa suosituksia yhdelle tai useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle tai finanssilaitokselle 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten soveltamiseksi.

2 b. Pankkiviranomainen esittää ohjeissaan ja suosituksissaan, miten se edistää yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen aikaansaamista EFVJ:ssä, miten se varmistaa unionin oikeuden yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen sekä miten se noudattaa 1, 1 a ja 2 a kohdan säännöksiä.

2 c. Ohjeissa ja suosituksissa ei saa pelkästään viitata lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten osiin tai esittää niitä uudelleen. Ennen uuden ohjeen tai suosituksen antamista pankkiviranomainen tarkastelee ensin olemassa olevia ohjeita ja suosituksia päällekkäisyyksien välttämiseksi.

2 d. Pankkiviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolme kuukautta ennen 1 a ja 2 a kohdassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten antamista tällaisten ohjeiden ja suositusten aiotusta sisällöstä.”;

(c)  korvataankohta seuraavasti:

”4. Pankkiviranomainen ilmoittaa 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ne ohjeet ja suositukset, jotka se on antanut, selvittää, kuinka se on perustellut 1 a kohdan mukaisesti annetut ohjeet ja 2 a kohdan mukaisesti annetut suositukset, ja esittää yhteenvedon 8 artiklan 2 a kohdan mukaisista näitä ohjeita koskevista julkisista kuulemisista saadusta palautteesta. Kertomuksessa esitetään myös, mitkä toimivaltaiset viranomaiset eivät ole noudattaneet ohjeita ja suosituksia ja miten pankkiviranomainen aikoo varmistaa, että asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset vastedes noudattavat sen ohjeita ja suosituksia.”;

(d)  lisätään 5, 5 a ja 5 b kohta seuraavasti:

”5. Jos kaksi kolmasosaa pankkialan osallisryhmän jäsenistä on sitä mieltä, että pankkiviranomainen on ylittänyt toimivaltansa antamalla 1 a kohdan mukaisesti ohjeen, ne voivat antaa siitä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle perustellun neuvon.

5 a. Jos vähintään puolet pankkialan osallisryhmän jäsenistä on sitä mieltä, että pankkiviranomainen on ylittänyt toimivaltansa antamalla 2 a kohdan mukaisesti suosituksen, ne voivat antaa siitä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle perustellun neuvon.”

5 b. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat pyytää pankkiviranomaista perustelemaan kyseisten ohjeiden tai suositusten antamisen. Saatuaan pankkiviranomaisen selityksen komissio arvioi ohjeiden tai suositusten laajuutta ottaen huomioon pankkiviranomaisen toimivallan ja lähettää arvionsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jos Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio katsoo, että pankkiviranomainen on ylittänyt toimivaltansa, ja annettuaan pankkiviranomaiselle tilaisuuden esittää näkemyksensä komissio voi antaa päätöksen, jossa pankkiviranomaista vaaditaan peruuttamaan kyseiset ohjeet tai suositukset tai muuttamaan niitä. Ennen kuin tällainen päätös tehdään ja Euroopan parlamentin näin pyytäessä, komissio antaa lausunnon Euroopan parlamentille ja vastaa sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Euroopan parlamentti voi pyytää komissiota tekemään päätöksen, jossa pankkiviranomaista vaaditaan peruuttamaan kyseiset ohjeet tai suositukset tai muuttamaan niitä. Komission päätös julkaistaan.”

(7 a)  Lisätään 16 a ja 16 b artikla seuraavasti:

”16 a artiklaLausunnot

1. Pankkiviranomainen antaa Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensa kuuluvista kysymyksistä. Näitä lausuntoja ei julkaista, ellei pyynnössä niin mainita.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää julkisen kuulemisen tai teknisen analyysin.

3. Kun on kyse direktiivin 2013/36/EU 22 artiklan mukaisista arvioinneista, jotka kyseisen direktiivin mukaan edellyttävät kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä kuulemista, pankkiviranomainen voi, jos jokin näistä toimivaltaisista viranomaisista sitä pyytää, antaa ja julkistaa lausunnon tällaisesta arvioinnista. Lausunto on annettava viipymättä ja joka tapauksessa ennen kyseisessä direktiivissä tarkoitetun arviointiajan päättymistä.

4. Pankkiviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä antaa teknistä neuvontaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn aikana ja delegoiduista säädöksistä, jotka koskevat komission lainsäädäntöehdotusta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määritetyillä aloilla.

16 b artiklaKysymykset ja vastaukset

1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset ja unionin toimielimet, voi esittää 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten tai niihin liittyvien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten tai kyseisten lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla hyväksyttyjen ohjeiden ja suositusten tulkintaa, käytännön soveltamista tai täytäntöönpanoa varten pankkiviranomaiselle kysymyksen millä tahansa unionin virallisella kielellä.

Ennen kuin finanssilaitokset esittävät kysymyksen pankkiviranomaiselle, niiden on arvioitava, olisiko kysymys esitettävä ensin toimivaltaiselle viranomaiselle.

Pankkiviranomainen julkaisee verkkosivustollaan kaikki 1 kohdan nojalla hyväksyttävät kysymykset kunkin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen osalta niiden keräämisen jälkeen ja ennen niihin vastaamista.

Tämä prosessi ei estä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset ja unionin toimielimet, pyytämästä pankkiviranomaiselta luottamuksellista teknistä neuvontaa tai selvennyksiä.

2. Pankkiviranomainen julkaisee verkkosivustollaan ei-sitovat vastaukset kaikkiin 1 kohdan nojalla hyväksyttäviin kysymyksiin kunkin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen osalta, paitsi jos julkaiseminen on ristiriidassa kysymyksen esittäneen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeutetun edun kanssa tai vaarantaa mahdollisesti rahoitusjärjestelmän vakauden.

3. Ennen hyväksyttäviin kysymyksiin annettavien vastauksien julkaisemista pankkiviranomainen voi kuulla sidosryhmiä 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Pankkiviranomaisen vastausten katsotaan olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten vaatimusten tai niihin liittyvien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten tai kyseisten lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla hyväksyttyjen ohjeiden ja suositusten mukaisia. Toimivaltaiset viranomaiset ja finanssilaitokset voivat vahvistaa muita käytäntöjä kaikkien sovellettavien lakisääteisten vaatimusten noudattamiseksi.

5. Pankkiviranomainen tarkastelee uudelleen vastauksia kysymyksiin heti, kun se katsotaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, tai viimeistään 24 kuukauden kuluttua niiden julkaisemisesta tarkistaakseen tai päivittääkseen niitä tai peruuttaakseen ne tarvittaessa.

6. Pankkiviranomainen ottaa tarvittaessa julkaistut vastaukset huomioon laatiessaan ja päivittäessään ohjeita ja suosituksia 16 artiklan mukaisesti.”

(8)  Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”1. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä, 10–15 artiklan mukaisesti hyväksytyt tekniset sääntelystandardit ja tekniset täytäntöönpanostandardit mukaan luettuina, tai on soveltanut niitä tavalla, joka on ilmeisesti unionin oikeuden vastainen ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että finanssilaitos täyttää näissä säädöksissä asetetut vaatimukset, pankkiviranomainen toimii tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädettyjen valtuuksien mukaisesti.

2. Pankkiviranomainen vastaa pyyntöön ja tutkii tarvittaessa unionin oikeuden väitettyä rikkomista tai soveltamatta jättämistä yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, pankkialan osallisryhmän pyynnöstä tai asiaankuuluvien organisaatioiden tai laitosten antamien tosiasiallisten ja hyvin perusteltujen tietojen perusteella taikka omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava pankkiviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, joita tämä katsoo tarvitsevansa tutkimukseensa, myös tiedot siitä, miten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä sovelletaan unionin oikeuden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista.

Pankkiviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun tietopyynnön suoraan muille toimivaltaisille viranomaisille tai asianomaisille finanssilaitoksille, jos tiedon pyytäminen kyseiseltä toimivaltaiselta viranomaiselta on osoittautunut riittämättömäksi tai sen katsotaan olevan riittämätöntä niiden tietojen saamiseksi, joita tarvitaan unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista. Jos perusteltu tietopyyntö on osoitettu finanssilaitoksille, siinä on selitettävä, miksi tiedot ovat tarpeen unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi.

Tällaisen pyynnön vastaanottajan on toimitettava pankkiviranomaiselle selkeät, täsmälliset ja täydelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.

Jos tietopyyntö on osoitettu finanssilaitokselle, pankkiviranomainen ilmoittaa pyynnöstä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava pankkiviranomaista tällaisten tietojen keräämisessä, jos viranomainen sitä pyytää.

3. Pankkiviranomainen voi aloittaa kyseisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa välimiesmenettelyn keskustellakseen unionin oikeuden edellyttämistä toimista. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä vilpitöntä yhteistyötä tällaisessa välimiesmenettelyssä.

Pankkiviranomainen voi mahdollisimman pian ja viimeistään neljän kuukauden kuluttua tutkimuksensa aloittamisesta antaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä unionin oikeuden noudattamiseksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava pankkiviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa varmistaakseen unionin oikeuden noudattamisen.

4. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole noudattanut unionin oikeutta yhden kuukauden kuluessa pankkiviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi pankkiviranomaisen ilmoitettua asiasta tai omasta aloitteestaan antaa virallisen lausunnon, jossa toimivaltaista viranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita unionin oikeuden noudattaminen edellyttää. Komission virallisessa lausunnossa on otettava huomioon pankkiviranomaisen suositus.

Komissio antaa tällaisen virallisen lausunnon viimeistään kolmen kuukauden kuluttua suosituksen antamisesta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella.

Pankkiviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.

5. Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun virallisen lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja pankkiviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa tämän virallisen lausunnon noudattamiseksi.

6.  Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata 4 kohdassa tarkoitettua virallista lausuntoa kyseisessä kohdassa mainitun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka finanssijärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että virallista lausuntoa ei noudateta, pankkiviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin tai, rahanpesun ja terrorismin ehkäisemiseen ja torjumiseen liittyvien asioiden yhteydessä, finanssialan toimijoihin, tehdä finanssilaitokselle tai finanssialan toimijalle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa sitä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta menettelytavasta luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa ja sen kyseisen artiklan mukaisia velvollisuuksia.

Asioissa, jotka koskevat rahoitusjärjestelmän käytön estämistä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, pankkiviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten asiaankuuluvat vaatimukset eivät ole suoraan sovellettavissa finanssialan toimijoihin, tehdä päätöksen, jossa toimivaltaista viranomaista vaaditaan noudattamaan 4 kohdassa tarkoitettua virallista lausuntoa kyseisessä kohdassa mainitun määräajan kuluessa. Jos viranomainen ei noudata kyseistä päätöstä, pankkiviranomainen voi tehdä myös ensimmäisen alakohdan mukaisen päätöksen. Tätä varten pankkiviranomainen soveltaa kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä ja jos kyseinen lainsäädäntö koostuu direktiiveistä, sellaista kansallista lainsäädäntöä, joilla nämä direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jos asiaa koskeva unionin oikeus koostuu asetuksista, joissa nimenomaisesti myönnetään vaihtoehtoja jäsenvaltioille, pankkiviranomainen soveltaa myös kansallista lainsäädäntöä, joissa näitä vaihtoehtoja käytetään.

Pankkiviranomaisen päätöksen on oltava komission tämän artiklan 4 kohdan nojalla antaman virallisen lausunnon mukainen.

7.  Päätökset, jotka tehdään 6 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia toimivaltaisten viranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.

Toteuttaessaan sellaisiin kysymyksiin liittyviä toimia, joista on annettu tämän artiklan 4 kohdan mukainen virallinen lausunto tai tehty 6 kohdan mukainen päätös, toimivaltaisten viranomaisten on tapauksen mukaan noudatettava joko kyseistä virallista lausuntoa tai päätöstä.

8. Pankkiviranomainen ilmoittaa 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa, mitkä toimivaltaiset viranomaiset ja finanssilaitokset eivät ole noudattaneet tämän artiklan 4 ja 6 kohdassa tarkoitettuja virallisia lausuntoja tai päätöksiä.”

(8 a)  Lisätään 17 a artikla seuraavasti:

”17 a artikla

Pankkiviranomaisella on raportointikanavat, joilla vastaanotetaan ja käsitellään ilmoittavan henkilön unionin oikeuden rikkomisista tai soveltamatta jättämisistä antamia tietoja. Pankkiviranomainen varmistaa, että tiedot voidaan antaa nimettöminä ja turvallisesti. Jos pankkiviranomainen katsoo, että annetut tiedot sisältävät todisteita tai selkeitä viitteitä olennaisista rikkomisista, se antaa palautetta ilmoittavalle henkilölle.”

(8 b)  Korvataan 18 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Neuvoston hyväksyttyä 2 kohdan mukaisen päätöksen ja poikkeustapauksissa, joissa kansallisten viranomaisten yhteensovitettu toiminta on tarpeen sellaisten epäsuotuisten muutosten käsittelemiseksi, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden unionissa taikka asiakkaiden tai kuluttajien suojan, pankkiviranomainen voi tehdä yksittäisiä päätöksiä, joissa toimivaltaisia viranomaisia vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti tällaisten muutosten käsittelemiseksi varmistamalla, että finanssilaitokset ja toimivaltaiset viranomaiset täyttävät tuossa lainsäädännössä asetetut vaatimukset.”

(9)  Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritellyissä tapauksissa sekä tapauksissa, joissa kahden tai useamman kansallisen toimivaltaisen viranomaisen välillä on erimielisyyttä kyseisten säädösten soveltamisesta, ja rajoittamatta 17 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista pankkiviranomainen voi auttaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen 2–4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen joko

a)  yhden tai useamman asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen toimeen tai ehdotettuun toimeen liittyvästä menettelystä, toimen tai ehdotetun toimen sisällöstä tai toimien puuttumisesta; tai

b)  omasta aloitteestaan, jos objektiivisten perusteiden, kuten markkinatoimijoilta tai kuluttajajärjestöiltä saatujen tietojen, mukaan toimivaltaisten viranomaisten voidaan todeta olevan erimielisiä.

Tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään toimivaltaisten viranomaisten yhteistä päätöstä, toimivaltaisten viranomaisten katsotaan olevan erimielisiä, jos ne eivät ole tehneet yhteistä päätöstä kyseisissä säädöksissä vahvistetuissa määräajoissa.”;

(b)  lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:

”1 a. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on seuraavissa tapauksissa ilmoitettava viipymättä pankkiviranomaiselle, että ne eivät ole päässeet sopimukseen:

a)  jos määräaika, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, on säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:

i) määräaika on umpeutunut;

ii) yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten perusteiden perusteella voidaan todeta erimielisyys;

b)  jos määräaikaa, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, ei ole säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:

i)  yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten perusteiden perusteella voidaan todeta erimielisyys; tai

ii)  on kulunut kaksi kuukautta siitä, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta pyynnön toteuttaa tietty toimi edellä mainittujen unionin säädösten noudattamiseksi, eikä pyynnön vastaanottanut viranomainen ole vielä tehnyt pyynnön noudattamisen edellyttämää päätöstä.

1 b. Puheenjohtaja arvioi, onko pankkiviranomaisen toimittava 1 kohdan mukaisesti. Jos pankkiviranomainen toimii omasta aloitteestaan, se ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille päätöksestään toimia.

Ennen kuin pankkiviranomainen on tehnyt päätöksen 47 artiklan 3 a kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään yhteistä päätöstä, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään. Jos pankkiviranomainen päättää toimia, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään, kunnes 2 ja 3 kohdassa säädetty menettely on päättynyt.”;

(c)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen 2 kohdassa tarkoitetussa sovitteluvaiheessa, pankkiviranomainen voi tehdä päätöksen, jossa niitä vaaditaan asian ratkaisemiseksi toteuttamaan tietty toimi tai pidättymään tietystä toimesta, jotta varmistetaan unionin oikeuden noudattaminen. Pankkiviranomaisen päätös sitoo asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia. Pankkiviranomainen voi päätöksessään pyytää toimivaltaisia viranomaisia kumoamaan niiden tekemän päätöksen tai muuttamaan päätöstä taikka käyttämään valtuuksia, jotka niillä on asiaa koskevan unionin lainsäädännön nojalla.”;

(d)  lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Pankkiviranomainen ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 2 ja 3 kohdassa säädettyjen menettelyjen päättymisestä sekä tapauksen mukaan 3 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä.”;

(e)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.  Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata pankkiviranomaisen päätöstä ja jättää siten varmistamatta, että finanssilaitos tai, rahanpesun ja terrorismin ehkäisemiseen ja torjumiseen liittyvien asioiden yhteydessä, finanssialan toimija noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla suoraan sovellettavissa, pankkiviranomainen voi tehdä finanssilaitokselle tai finanssialan toimijalle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa tätä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna jostain käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa ja sen kyseisen artiklan mukaisia velvollisuuksia.

Asioissa, jotka koskevat rahoitusjärjestelmän käytön estämistä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, pankkiviranomainen voi tehdä myös ensimmäisen alakohdan mukaisen päätöksen silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten asiaankuuluvat vaatimukset eivät ole suoraan sovellettavissa finanssialan toimijoihin. Tätä varten pankkiviranomainen soveltaa kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä ja jos kyseinen lainsäädäntö koostuu direktiiveistä, sellaista kansallista lainsäädäntöä, joilla nämä direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jos asiaa koskeva unionin oikeus koostuu asetuksista, joissa nimenomaisesti myönnetään vaihtoehtoja jäsenvaltioille, pankkiviranomainen soveltaa myös kansallista lainsäädäntöä, joissa näitä vaihtoehtoja käytetään.”

(9 a)  Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artiklaValvontakollegiot

1. Pankkiviranomainen edistää ja valvoo valtuuksiensa rajoissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyillä säädöksillä perustettujen valvontakollegioiden tehokasta, vaikuttavaa ja yhdenmukaista toimintaa ja unionin oikeuden yhdenmukaista soveltamista valvontakollegioissa. Pankkiviranomainen edistää parhaiden valvontakäytäntöjen lähentämiseksi yhteisiä valvontasuunnitelmia ja yhteisiä tarkastuksia, ja sen henkilöstöllä on oltava täydet oikeudet osallistua valvontakollegioihin ja näin ollen sen on voitava osallistua valvontakollegioiden toimintaan, myös kahden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen yhteisesti paikan päällä tekemiin tarkastuksiin, ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa johtaa sitä.

2. Pankkiviranomaisella on päävastuu valvontakollegioiden yhdenmukaisen toiminnan varmistamisesta rajojen yli unionissa toimivien finanssilaitosten osalta, ja se ottaa huomioon 23 artiklassa tarkoitettujen finanssilaitosten aiheuttaman järjestelmäriskin ja kutsuu tarvittaessa koolle kollegion.

Tätä kohtaa ja tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa pankkiviranomaista pidetään asiaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna ”toimivaltaisena viranomaisena”.

Pankkiviranomainen voi

a) kerätä ja jakaa yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikki olennaiset tiedot helpottaakseen kollegion työtä sekä perustaa keskusjärjestelmän ja hallinnoida sitä, jotta tällaiset tiedot olisivat kollegiossa toimivaltaisten viranomaisten saatavilla;

b) käynnistää ja sovittaa yhteen unionin laajuisia stressitestejä 32 artiklan mukaisesti, jotta voidaan arvioida finanssilaitosten kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, erityisesti 23 artiklassa tarkoitettua laitosten aiheuttamaa järjestelmäriskiä, sekä arvioida järjestelmäriskin mahdollista lisääntymistä stressitilanteissa varmistaen, että tällaisissa testeissä käytetään kansallisella tasolla yhdenmukaisia menetelmiä, ja tarvittaessa antaa toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen stressitestissä havaittujen puutteiden korjaamiseksi, mihin voi kuulua erityisten arviointien tekeminen. Se voi pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, joihin se voi osallistua, jotta varmistetaan unionin laajuisten arviointien menettelyjen, käytäntöjen ja tulosten vertailukelpoisuus ja luotettavuus;

c) edistää tehokkaita ja toimivia valvontatoimia ja myös arvioida riskit, joille finanssilaitokset altistuvat tai saattavat altistua sen mukaan kuin valvontaprosessissa tai stressitilanteissa on todettu;

d) valvoa tässä asetuksessa määritettyjen tehtävien ja valtuuksien mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten suorittamia tehtäviä; ja

e) pyytää kollegiota käsittelemään asian uudelleen, jos se katsoo, että päätös johtaisi unionin oikeuden virheelliseen soveltamiseen tai ei edistäisi valvontakäytäntöjen lähentymisen tavoitetta. Se voi myös vaatia konsolidointiryhmän valvojaa kutsumaan kollegion kokouksen koolle tai lisätä kohdan kokouksen esityslistalle.

3. Pankkiviranomainen voi laatia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määriteltyjen teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksia 10–15 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti varmistaakseen valvontakollegioiden käytännön toimintaa koskevien säännösten yhtenäisten soveltamisen edellytykset sekä antaa 16 artiklan nojalla hyväksyttyjä ohjeita ja suosituksia valvonnan ja valvontakollegioiden omaksumien parhaiden käytäntöjen lähentymisen edistämiseksi.

4. Pankkiviranomaisella on oikeudellisesti sitova sovittelijan tehtävä, jonka tarkoituksena on antaa sille mahdollisuus ratkaista toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Pankkiviranomainen voi 19 artiklan mukaisesti tehdä valvontapäätöksiä, joita sovelletaan suoraan kyseiseen laitokseen.”

(10)  Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artiklaYleiset säännökset

järjestelmäriskeistä

1. Pankkiviranomainen ottaa asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 määritellyn järjestelmäriskin. Se arvioi sellaisten häiriöiden vaaraa finanssipalvelujen alalla, jotka

a) johtuvat koko finanssijärjestelmän tai sen osien heikentymisestä; ja

b) saattavat vaikuttaa huomattavan kielteisesti sisämarkkinoihin ja reaalitalouteen.

Pankkiviranomainen ottaa tarvittaessa huomioon EJRK:n ja pankkiviranomaisen kehittämän järjestelmäriskin seurannan ja arvioinnin sekä reagoi EJRK:n varoituksiin ja suosituksiin asetuksen (EU) N:o 1092/2010 17 artiklan mukaisesti.

2. Pankkiviranomainen laatii yhteistyössä EJRK:n kanssa ja 23 artiklaa noudattaen yhteiset määrälliset ja laadulliset indikaattorit (”mittarit”) järjestelmäriskin määrittämistä ja mittaamista varten.

Pankkiviranomainen kehittää myös asianmukaisen stressitestijärjestelmän, jonka avulla voidaan tunnistaa ne finanssilaitokset, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin. Näihin laitoksiin sovelletaan tiukennettua valvontaa sekä tarvittaessa 25 artiklassa tarkoitettuja elvytys- ja kriisinratkaisumenettelyjä.

3. Pankkiviranomainen laatii tarpeen mukaan finanssilaitoksille lisäohjeita ja ‑suosituksia niiden aiheuttaman järjestelmäriskin huomioon ottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamista.

Pankkiviranomainen varmistaa, että finanssilaitosten aiheuttama järjestelmäriski otetaan huomioon laadittaessa luonnoksia teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisilla aloilla.

4. Pankkiviranomainen voi yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston, jäsenvaltioiden tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan suorittaa tietyntyyppisen finanssilaitoksen tai tuotteen tai menettelytavan tutkinnan, jotta voidaan arvioida mahdollisia finanssijärjestelmän vakauteen tai asiakkaiden tai kuluttajien suojaan kohdistuvia uhkia ja antaa asianmukaisia toimintaa koskevia suosituksia kyseisille toimivaltaisille viranomaisille.

Pankkiviranomainen voi tätä varten käyttää sille tässä asetuksessa, myös 35 ja 35 b artiklassa, annettuja valtuuksia.

5. Yhteiskomitea huolehtii tämän artiklan mukaisesti suoritettujen toimien yleisestä ja alojen välisestä yhteensovittamisesta.”

(10 a)  Korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Pankkiviranomainen kehittää EJRK:aa kuullen järjestelmäriskin tunnistamista ja mittaamista koskevia arviointiperusteita sekä asianmukaisen stressitestijärjestelmän, johon kuuluu finanssilaitosten aiheuttaman tai niille aiheutuvan järjestelmäriskin stressitilanteissa tapahtuvan mahdollisen lisääntymisen arviointi, mahdollinen ympäristöön liittyvä järjestelmäriski mukaan luettuna. Finanssilaitoksiin, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin, sovelletaan tiukennettua valvontaa sekä tarvittaessa 25 artiklassa tarkoitettuja elvytys- ja kriisinratkaisumenettelyjä.”

(10 b)  Kumotaan 27 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta.

(11)  Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

(a)  muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)  lisätään aa alakohta seuraavasti:

”aa) se antaa unionin strategisen valvontasuunnitelman 29 a artiklan mukaisesti;”;

ii)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) se edistää tehokasta kahdenvälistä ja monenvälistä tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä kaikista keskeisistä kysymyksistä, ▌ myös kyberturvallisuudesta ja kyberhyökkäyksistä, noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä;”;

iii) korvataan e alakohta seuraavasti:

”e) se laatii alakohtaisia ja monialaisia koulutusohjelmia, jotka koskevat muun muassa teknologista innovointia, helpottaa henkilöstövaihtoa ja rohkaisee toimivaltaisia viranomaisia hyödyntämään paremmin väliaikaisia henkilöstösiirtoja ja muita välineitä;”;

iii a)  lisätään ea alakohta seuraavasti:

ea) se ottaa käyttöön seurantajärjestelmän, jonka avulla arvioidaan olennaisia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä riskejä, ja ottaa siinä huomioon COP21-kokouksessa tehdyn Pariisin ilmastosopimuksen.”;

(b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Pankkiviranomainen voi tarvittaessa kehittää uusia käytännön välineitä ja lähentämiskeinoja, joilla edistetään yhteisten lähestymistapojen ja käytäntöjen noudattamista valvonnassa.

Yhteisen valvontakulttuurin luomiseksi pankkiviranomainen laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan ottaen asianmukaisesti huomioon riskien luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden ja finanssilaitosten ja -markkinoiden liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä koon. Lisäksi pankkiviranomainen laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten kriisinratkaisua koskevan unionin kriisinratkaisukäsikirjan ottaen asianmukaisesti huomioon riskien luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden ja finanssilaitosten ja -markkinoiden liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä koon. Sekä unionin valvontakäsikirjassa että unionin kriisinratkaisukäsikirjassa esitetään parhaat käytännöt ja korkealaatuiset menetelmät ja prosessit.

Pankkiviranomainen ottaa valvontakäsikirjan asianmukaisesti huomioon suorittaessaan tehtäviään, kuten arvioidessaan 17 artiklassa tarkoitettuja unionin oikeuden mahdollisia rikkomisia, ratkaistessaan 19 artiklassa tarkoitettuja erimielisyyksiä, vahvistaessaan ja arvioidessaan unionin laajuisia strategisia tavoitteita 29 a artiklan mukaisesti sekä suorittaessaan 30 artiklassa tarkoitettuja toimivaltaisten viranomaisten arviointeja.

Pankkiviranomainen järjestää tarvittaessa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja lausuntoja ja 2 kohdassa tarkoitettuja keinoja ja välineitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa lausuntojen tai keinojen ja välineiden laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Pankkiviranomainen pyytää tarvittaessa lisäksi pankkialan osallisryhmältä lausuntoja tai neuvoja.

(12)  Lisätään 29 a artikla seuraavasti:

”29 a artikla

Unionin strateginen valvontasuunnitelma

1. Hallintoneuvostossa käydyn keskustelun jälkeen ja ottaen huomioon toimivaltaisten viranomaisten esittämät huomautukset, unionin toimielinten tekemän työn ja EJRK:n julkaisemat analyysit, varoitukset ja suositukset pankkiviranomainen antaa vähintään joka kolmas vuosi ja viimeistään 31 päivänä maaliskuuta toimivaltaisille viranomaisille suosituksen, jossa esitetään unionin laajuiset valvonnan strategiset tavoitteet ja painopisteet, jäljempänä ’unionin strateginen valvontasuunnitelma’, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta toimivaltaisten viranomaisten asiaan liittyviin kansallisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin. Toimivaltaisten viranomaisten on yksilöitävä huomautuksissaan valvontatoimet, jotka heidän mielestään pankkiviranomaisen on asetettava etusijalle. Pankkiviranomainen antaa unionin strategisen valvontasuunnitelman tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja julkistaa sen verkkosivustollaan.

Unionin strategisessa valvontasuunnitelmassa on ilmoitettava valvontatoimien strategiset painopisteet, jotta voidaan edistää johdonmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvontakäytäntöjä ja unionin oikeuden yhteistä, yhtenäistä ja johdonmukaista soveltamista sekä reagoida 32 artiklan mukaisesti havaittuihin mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisiin kehityssuuntauksiin, mahdollisiin riskeihin ja haavoittuvuuksiin ja ennakoida uusia kehityssuuntauksia kuten uusia liiketoimintamalleja. Unionin strateginen valvontasuunnitelma ei saa estää kansallisia toimivaltaisia viranomaisia soveltamasta kansallisia parhaita käytäntöjä ja toimimasta muiden kansallisten painopisteiden ja kehityssuuntausten mukaisesti, ja siinä on otettava huomioon kansalliset erityispiirteet.

2. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on ▌ ilmoitettava erikseen siitä, miten sen vuosittainen työohjelma vastaa unioninstrategista valvontasuunnitelmaa.

4. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä vuosikertomukseensa luku vuosittaisen työohjelman täytäntöönpanosta.

Luvun on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)  kuvaus valvontatoimista, finanssilaitosten, markkinakäytäntöjen, markkinakäyttäytymisen ja finanssimarkkinoiden tarkastelusta sekä unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön rikkomisesta vastuussa olevia finanssilaitoksia koskevista hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista;

b)  kuvaus toteutetuista toimista sekä toimista, jotka eivät sisältyneet vuosittaiseen työohjelmaan;

c)  selostus niistä vuosittaiseen työohjelmaan sisältyvistä toimista, joita ei toteutettu, sekä niistä työohjelman tavoitteista, joita ei saavutettu, sekä syistä siihen, miksi toimia ei toteutettu eikä tavoitteita saavutettu.

5. Pankkiviranomainen arvioi 4 kohdassa tarkoitetussa luvussa esitettyjä tietoja. Jos on olemassa olennaisia riskejä siitä, että unionin strategisessa valvontasuunnitelmassa asetettuja painopisteitä ei saavuteta, pankkiviranomainen antaa kullekin asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, miten niiden toiminnassa esiintyvät puutteet voidaan korjata.

Pankkiviranomainen määrittää kertomusten ja oman riskinarviointinsa perusteella ne toimivaltaisen viranomaisen toimet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä unionin strategisen valvontasuunnitelman toteuttamiseksi, ja suorittaa tarvittaessa kyseisten toimien arviointeja 30 artiklan mukaisesti.

6. Pankkiviranomainen saattaa vuosittaisten työohjelmien arvioinnin aikana havaitut parhaat käytännöt julkisesti saataville.”

(13)  Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan artiklan otsikko seuraavasti:

”Toimivaltaisten viranomaisten arviointi”;

(b)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Pankkiviranomainen suorittaa säännöllisesti omasta aloitteestaan taikka Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien arviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia ja tehokkaampia. Tätä varten pankkiviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Yksilöitäessä arvioitavia toimivaltaisia viranomaisia ja arviointeja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä toimivaltaista viranomaista koskevat olemassa olevat tiedot ja arvioinnit, mukaan luettuina pankkiviranomaiselle 35 artiklan mukaisesti toimitetut asiaan liittyvät tiedot sekä sidosryhmiltä mahdollisesti saadut asiaan liittyvät tiedot, erityisesti mahdolliset puutteet ja virheet toimivaltaisen viranomaisen toiminnassa.”;

(c)  lisätään ▌kohta seuraavasti:

”1a. Tämän artiklan soveltamiseksi pankkiviranomainen perustaa tilapäisen arviointikomitean, jonka puheenjohtajana se toimii ja joka koostuu sen henkilöstön jäsenistä ja heidän lisäkseen ja tukenaan vapaaehtoiselta ja kiertävältä pohjalta enintään viidestä eri toimivaltaisen viranomaisen edustajasta arvioitavana olevaa toimivaltaista viranomaista lukuun ottamatta.”;

(d)  muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i) korvataan johdantolause seuraavasti:

”Arvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:”;

ii)  korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) toimivaltaisen viranomaisen resurssien riittävyys, riippumattomuus ja hallinnointijärjestelyt ottaen erityisesti huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten tehokas soveltaminen ja kyky vastata markkinakehitykseen;”;

ii a)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) unionin oikeuden soveltamisessa ja valvontakäytännössä saavutettu tehokkuus ja lähentyminen, joka käsittää myös 10–16 artiklan nojalla hyväksytyt tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, ohjeet ja suositukset, sekä se, missä määrin valvontakäytännöllä saavutetaan unionin oikeudessa asetetut tavoitteet, mukaan lukien tavoitteet 29 artiklassa tarkoitetusta yhteisestä valvontakulttuurista ja 29 a artiklassa tarkoitetusta unionin strategisesta valvontasuunnitelmasta;”;

ii b)  korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) joidenkin toimivaltaisten viranomaisten kehittämien parhaiden käytäntöjen soveltaminen;”;

(e)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Pankkiviranomainen laatii kertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joiden katsotaan arvioinnin tuloksena olevan asianmukaisia ja tarpeen. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille annettavien 16 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten sekä 29 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen lausuntojen muodossa.

▌Pankkiviranomainen antaa seurantakertomuksen vaadittujen jatkotoimien soveltamisesta. ▌

Laatiessaan 10–15 artiklassa tarkoitettuja luonnoksia teknisiksi sääntely- tai täytäntöönpanostandardeiksi tai 16 artiklassa tarkoitettuja ohjeita tai suosituksia pankkiviranomainen ottaa huomioon arvioinnin tulokset sekä kaikki muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, varmistaakseen lähentymisen laadukkaimpiin valvontakäytäntöihin.”;

(f)  lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Pankkiviranomainen antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo, ottaen huomioon arvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssilaitoksiin tai toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia unionin sääntöjä olisi unionin näkökulmasta edelleen yhdenmukaistettava, tai jos se katsoo, että toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä säädöksiä tai se on soveltanut niitä tavalla, joka rikkoo unionin oikeutta.”;

(g)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Pankkiviranomainen julkistaa 3 kohdassa tarkoitetut kertomukset, mukaan lukien mahdollisen seurantakertomuksen, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle. Arvioinnin kohteena olevaa toimivaltaista viranomaista pyydetään esittämään huomautuksia ennen kertomuksen julkaisemista. Pankkiviranomainen ottaa nämä huomautukset tarvittaessa huomioon ennen kertomuksen julkistamista. Pankkiviranomainen voi julkistaa huomautukset kertomuksen liitteessä, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle tai jollei toimivaltainen viranomainen vastusta niiden julkistamista. Pankkiviranomaisen laatima 3 kohdassa tarkoitettu kertomus ja pankkiviranomaisen hyväksymät 3 a kohdassa tarkoitetut ohjeet, suositukset ja lausunnot julkistetaan samanaikaisesti.

(14)  Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohdan 1 alakohdan e alakohta seuraavasti:

”e) toteuttamalla ▌tarvittavat toimet toimivaltaisten viranomaisten toiminnan koordinoimiseksi tilanteissa, joissa muutokset saattavat vaarantaa finanssimarkkinoiden toiminnan;”;

(b)  lisätään 1 kohdan 1 alakohtaan ea alakohta seuraavasti:

”ea) toteuttamalla tarvittavat toimet teknologisten innovaatioiden käyttöönoton helpottamiseksi, jotta voidaan koordinoida asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten toimintaa;”;

(c)  lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Pankkiviranomainen ryhtyy asianmukaisiin toimiin, joiden tarkoituksena on edistää teknologiseen innovointiin perustuvien toimijoiden tai tuotteiden pääsyä markkinoille. Tukeakseen teknologista innovointia koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan kehittämistä pankkiviranomainen edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä tarvittaessa finanssi-innovaatiokomitean tuella ja erityisesti vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä. Tarvittaessa pankkiviranomainen voi antaa ohjeita tai suosituksia 16 artiklan mukaisesti.”

(15)  Lisätään 31a artikla seuraavasti:

”31 a artiklaToimien siirtoa ja ulkoistamista sekä riskinsiirtoa koskeva koordinointi

1.  Pankkiviranomainen koordinoi jatkuvasti toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimia edistääkseen valvontakäytäntöjen lähentymistä finanssilaitosten toimien siirron ja ulkoistamisen aloilla sekä finanssilaitosten harjoittaman riskinsiirron osalta, kun riskit siirretään kolmansiin maihin, jotta voidaan hyödyntää EU:n laajuista toimilupaa, vaikka olennaiset toimet tai toiminnot toteutettaisiin unionin ulkopuolella, 2 ja 3 ▌kohdan mukaisesti. Toimivaltaiset viranomaiset ovat toimivaltuuksiensa puitteissa viime kädessä vastuussa toimiluvan myöntämistä, valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevista päätöksistä toimien siirron ja ulkoistamisen sekä riskinsiirron aloilla.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava pankkiviranomaiselle, jos ne aikovat toteuttaa sellaista finanssilaitosta koskevan toimiluvan myöntämisen tai rekisteröinnin, joka on kyseisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti, ja jos finanssilaitoksen liiketoimintasuunnitelman mukaan merkittävä osa finanssilaitoksen toimista tai mikä tahansa sen keskeisistä toiminnoista ulkoistetaan tai siirretään tai riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, siirretään kolmansiin maihin, jotta finanssilaitos voi hyödyntää EU:n laajuista toimilupaa, vaikka olennaiset toimet tai toiminnot toteutettaisiin unionin ulkopuolella. Toimivaltaisten viranomaisten pankkiviranomaiselle antamien ilmoitusten on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

3. Jos sovelletaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua unionin lainsäädäntöä ja jos siinä ei aseteta erityisiä vaatimuksia toimien ulkoistamisesta tai siirrosta taikka riskinsiirrosta ilmoittamisesta, finanssilaitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, mikäli se ulkoistaa tai siirtää merkittävän osan toimistaan tai mitä tahansa keskeisistä tehtävistään tai siirtää riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, jollekin toiselle yhteisölle tai omalle sivuliikkeelleen, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava pankkiviranomaiselle tällaisista ilmoituksista puolivuosittain.

Toimivaltaisen viranomaisen on pankkiviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja finanssilaitosten järjestelyistä, jotka koskevat toimien tai tehtävien ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan soveltamista.

Pankkiviranomainen seuraa, varmistavatko asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimien tai tehtävien ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa koskevat järjestelyt on toteutettu unionin oikeuden mukaisesti, että ne vastaavat pankkiviranomaisen antamia ohjeita, suosituksia tai lausuntoja ja että ne eivät estä toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa toimivaa valvontaa ja täytäntöönpanoa kolmannessa maassa.

3 a. Jos toimivaltaisen viranomaisen todentamisjärjestelyt estävät tehokkaan valvonnan tai täytäntöönpanon ja niistä aiheutuu riskejä toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytöstä eri jäsenvaltioissa, pankkiviranomainen voi antaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksia siitä, miten parantaa todentamisjärjestelyjä, sekä asettaa määräajan, johon mennessä toimivaltaisen viranomaisen olisi pantava täytäntöön suositellut muutokset. Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen ei noudata pankkiviranomaisen suosituksia, toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava asia, ja pankkiviranomainen julkistaa sekä suosituksensa että toimivaltaisen viranomaisen esittämät perustelut.

3 b. Komissio laatii [vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta] ... päivään ...kuuta ... mennessä kertomuksen, jossa tarkastellaan alakohtaisen lainsäädännön erilaisia lähestymistapoja ulkoistettavan tai siirrettävän toiminnan merkityksen arviointiin ja jossa tutkitaan mahdollisuutta yhdenmukaisempaan lähestymistapaan tässä suhteessa mahdollisesti määrittelemällä yksityiskohtaisesti yhteiset perusteet ja menetelmät. Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio ottaa tällöin huomioon:

(a) toiminnan jatkuvuuden,

(b) tosiasialliset hallinnolliset valmiudet,

(c) tosiasialliset valmiudet tarkastaa siirrettyjä ja ulkoistettuja toimia sekä riskinsiirtoja.

(15 a)  Lisätään 31 b artikla seuraavasti:

”31 b artikla

Sopivuutta ja luotettavuutta koskeva tietojenvaihto

Pankkiviranomainen perustaa yhdessä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa järjestelmän, joka koskee finanssilaitosten huomattavien omistusosuuksien haltijoiden, johtohenkilöiden ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin kannalta olennaisten tietojen vaihtoa toimivaltaisia viranomaisia välillä, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti.”

(16)  Korvataan 32 artikla seuraavasti:

”32 artiklaMarkkinakehityksen arvioiminen

, stressitestit mukaan luettuina

1.  Pankkiviranomainen seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa tiedottaa mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisistä kehityssuuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista kahdelle muulle Euroopan valvontaviranomaiselle, EJRK:lle sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Pankkiviranomainen sisällyttää arvioonsa ▌analyysin markkinoista, joilla finanssilaitokset toimivat, ja arvion markkinoiden mahdollisten muutosten vaikutuksista näihin laitoksiin.

2.  Pankkiviranomainen aloittaa ja sovittaa yhteen ▌ unionin laajuisia arviointeja finanssilaitosten kyvystä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä realistisella tavalla. Tätä varten se kehittää

a)  yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan talousskenaarioiden vaikutusta jonkin laitoksen taloudelliseen tilanteeseen;

aa)  yhteisiä menetelmiä, joilla yksilöidään unionin laajuisiin arviointeihin otettavat finanssilaitokset;

b)  yhteisiä lähestymistapoja, joita noudattamalla ilmoitetaan tuloksista, jotka on saatu näistä finanssilaitosten kestokyvyn arvioinneista;

c)  yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan tiettyjen tuotteiden tai jakeluprosessien vaikutusta laitokseen; ▐

d)  yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan varoja silloin, kun se on stressitestien tekemisen kannalta tarpeellista; ja

d a)  yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan ympäristöriskien vaikutusta laitosten finanssivakauteen.

Tämän kohdan soveltamista varten pankkiviranomainen tekee yhteistyötä EJRK:n kanssa, jonka on vältettävä mahdolliset eturistiriidat rahapolitiikan harjoittamisen suhteen.

2 a.  Pankkiviranomainen harkitsee yhteisen valvontamekanismin kanssa vähintään vuosittain, onko syytä toteuttaa 2 kohdassa tarkoitettuja unionin laajuisia arviointeja, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle harkintansa tuloksista. Kun tällaisia unionin laajuisia arviointeja toteutetaan, pankkiviranomainen antaa tietoja kutakin osallistuvaa finanssilaitosta koskevista tuloksista, paitsi jos se katsoo, että tämä ei ole asianmukaista unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauden, markkinoiden eheyden tai sisämarkkinoiden toiminnan kannalta.

  Toimivaltaisten viranomaisten salassapitovelvollisuus ei estä toimivaltaisia viranomaisia julkistamasta 2 kohdassa tarkoitettujen unionin laajuisten arviointien tuloksia tai toimittamasta arviointien tuloksia pankkiviranomaiselle, jotta pankkiviranomainen voi julkaista finanssilaitosten kestokykyä koskevien unionin laajuisten arviointien tulokset.

3.  Pankkiviranomainen antaa kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja EJRK:lle arviointeja omalla vastuualueellaan esiintyvistä suuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista yhdessä 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen mittareiden kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU)N:o 1092/2010 säädettyjä EJRK:n tehtäviä.

  Pankkiviranomainen sisällyttää näihin arviointeihin keskeisten riskien ja haavoittuvuuksien luokittelun ja suosittaa tarvittaessa ennalta ehkäiseviä tai korjaavia toimia.

3 a.  Suorittaakseen unionin laajuisia finanssilaitosten kestokyvyn arviointeja tämän artiklan nojalla pankkiviranomainen voi pyytää tietoja suoraan kyseisiltä finanssilaitoksilta 35 artiklan ja siinä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Se voi myös vaatia toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan erityisarviointeja. Se voi pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan paikan päällä tarkastuksia, joihin se voi osallistua 21 artiklan ja siinä säädettyjen edellytysten mukaisesti, jotta varmistetaan menettelyjen, käytäntöjen ja tulosten vertailukelpoisuus ja luotettavuus.

3 b.  Pankkiviranomainen voi pyytää toimivaltaisia viranomaisia määräämään, että tietojen, joita finanssilaitosten on toimitettava 3 a kohdan nojalla, osalta tehdään riippumaton tarkastus.

4.  Pankkiviranomainen varmistaa Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) kanssa yhteiskomiteassa tekemällään tiiviillä yhteistyöllä, että useita toimialoja koskevat muutokset, riskit ja haavoittuvuudet otetaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon.”

(17)  Korvataan 33 artikla seuraavasti:

”33 artiklaKansainväliset suhteet

, vastaavuus mukaan luettuna

1. Pankkiviranomainen voi kehittää yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä sääntely- ja valvontaviranomaisten sekä tarvittaessa kriisinratkaisuviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten asianomaista toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eivätkä ne estä jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa.

Pankkiviranomainen ei sovi yhteistyöjärjestelyistä kolmannen maan sääntely- ja valvontaviranomaisten tai tarvittaessa kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, jos kolmas maa sisältyy komission Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan nojalla antaman voimassa olevan delegoidun säädöksen mukaisesti luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle.

2. Pankkiviranomainen avustaa komissiota kolmansien maiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa joko komission erillisen neuvontapyynnön perusteella, niiden omasta aloitteesta tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten velvoittamana.

2 a. Pankkiviranomainen seuraa jatkuvasti sääntelyn ja valvonnan sekä tarvittaessa kriisinratkaisun kehitystä, täytäntöönpanokäytäntöjä ja keskeistä markkinakehitystä niissä kolmansissa maissa, joiden osalta komissio on tehnyt vastaavuutta koskevat päätökset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla, tarkistaakseen, täyttyvätkö ne perusteet, joiden mukaisesti päätökset on tehty ja päätöksissä mahdollisesti asetetut ehdot on vahvistettu, edelleen. Pankkiviranomainen toimittaa havainnoistaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kahdelle muulle Euroopan valvontaviranomaiselle luottamuksellisen kertomuksen joka kolmas vuosi tai tarvittaessa useammin tai jos Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio sitä pyytää. Kertomuksessa käsitellään erityisesti vaikutuksia finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan.

Pankkiviranomainen tekee yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja soveltuvissa tapauksissa myös kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, joiden sääntely- ja valvontajärjestelmät on tunnustettu vastaaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät. Tätä yhteistyötä on tehtävä kyseisten kolmansien maiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa sovittujen hallinnollisten järjestelyjen pohjalta. Tällaisista hallinnollisista järjestelyistä neuvoteltaessa pankkiviranomainen sisällyttää niihin määräyksiä seuraavista seikoista:

a)  mekanismit, joiden avulla pankkiviranomainen voi hankkia tarvittavat tiedot, mukaan luettuina tiedot sääntelyjärjestelmästä, valvontatavasta, keskeisestä markkinakehityksestä ja kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa vastaavuutta koskevaan päätökseen;

b)  siinä määrin kuin on tarpeen vastaavuutta koskevien päätösten jatkotoimien kannalta, valvontatoimien koordinointimenettelyt, mukaan lukien pankkiviranomaisen vastuulla suoritettavat paikan päällä tehtävät tarkastukset, joissa ovat tarvittaessa mukana ja toimivat tukena vapaaehtoiselta ja kiertävältä pohjalta enintään viiden eri toimivaltaisen viranomaisen edustajat ja kolmannen maan toimivaltainen viranomainen.

Pankkiviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja muille Euroopan valvontaviranomaisille, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tällaisista hallinnollisista järjestelyistä tai tosiasiallisesta yhteistyöstä. Komissio ottaa nämä tiedot huomioon, kun se tarkastelee asianomaisia vastaavuutta koskevia päätöksiä.

2 b. Jos pankkiviranomainen havaitsee 2 a kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntely- ja valvontakäytännöissä tai tarvittaessa kriisinratkaisu- tai täytäntöönpanokäytännöissä sellaisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan, se ilmoittaa asiasta viipymättä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle luottamuksellisesti.

2 c. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava pankkiviranomaiselle etukäteen aikeistaan sopia kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa hallinnollisista järjestelyistä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, mukaan luettuina kolmansien maiden yhteisöjen sivuliikkeitä koskevat järjestelyt. Niiden on toimitettava mahdollisimman pian pankkiviranomaiselle tällaisten suunniteltujen järjestelyjen luonnos.

Pankkiviranomainen voi yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia mahdollisimman tarkasti.

Jos pankkiviranomainen kehittää yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tällaisen mallin hallinnollisia järjestelyjä varten, toimivaltaiset viranomaiset eivät saa tehdä hallinnollisia järjestelyjä kolmansien maiden viranomaisten kanssa ennen kuin mallia koskevat järjestelyt on saatu päätökseen.

Pankkiviranomainen sisällyttää 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tiedot valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, pankkiviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä pankkiviranomaisen 2 a kohdan mukaisesti harjoittamasta seurannasta.

3 a. Pankkiviranomainen hakee Baselin pankkivalvontakomitean ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän täysjäsenyyttä ja tarkkailijan asemaa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja valvovassa elimessä (International Accounting Standards Monitoring Board).

Hallintoneuvosto keskustelee etukäteen kaikista pankkiviranomaisen kansainvälisillä foorumeilla esittämistä kannoista ja hyväksyy ne.

3 b. Pankkiviranomainen seuraa sääntelyn, valvonnan ja tarvittaessa kriisinratkaisun kehitystä ja täytäntöönpanokäytäntöjä ja keskeistä markkinakehitystä niissä kolmansissa maissa, joiden kanssa on tehty kansainvälisiä sopimuksia.

Pankkiviranomainen tekee yhteistyötä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa myös kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät.

(18)  Kumotaan 34 artikla.

(19)  Muutetaan 35 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1. Toimivaltaisten viranomaisten on pankkiviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen, edellyttäen että niillä on laillinen pääsy asiaankuuluviin tietoihin.

Tietojen on oltava täsmällisiä ja täydellisiä, ja ne on toimitettava pankkiviranomaisen asettamassa määräajassa.

2. Pankkiviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin ja määritellyissä muodoissa tai vastaavia pankkiviranomaisen hyväksymiä malleja käyttäen. Tällaisissa pyynnöissä on aina mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia yhteisiä raportointimalleja, ja niissä on noudatettava kansallisessa ja unionin lainsäädännössä, myös 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä, vahvistettua suhteellisuusperiaatetta.

3. Pankkiviranomainen antaa toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä kaikki hallussaan olevat tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi hoitaa tehtävänsä▐.”;

(b)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jos 1 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla taikka toimivaltaiset viranomaiset eivät anna niitä saataville pankkiviranomaisen asettamassa määräajassa, pankkiviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun pyynnön jollekin seuraavista:

a) muut valvontatehtäviä hoitavat viranomaiset;

b) asianomaisen jäsenvaltion varainhoidosta vastaava ministeriö, jos tällä on käytettävissään vakavaraisuutta koskevia tietoja;

c) asianomaisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki;

d) asianomaisen jäsenvaltion tilastolaitos.

Toimivaltaisten viranomaisten on pankkiviranomaisen pyynnöstä avustettava sitä tällaisten tietojen keräämisessä.”;

c)  kumotaan 6 ja 7 a kohta.

(20)  Lisätään 35 a – 35 d artikla seuraavasti:

”35 a artikla35 b artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö

Pankkiviranomaiselle, pankkiviranomaisen virkamiehelle tai sen valtuuttamalle muulle henkilölle 35 artiklan mukaisesti annettuja valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.

Rajoittamatta kansallisen lainsäädännön soveltamista sovelletaan 35 a ja 35 b artiklaa.

35 b artiklaTietopyyntö finanssilaitoksille, asianomaisten finanssilaitosten holdingyhtiöille tai sivuliikkeille tai finanssikonserniin tai -ryhmittymään kuuluville sääntelemättömille operatiivisille yksiköille

1. Jos 35 artiklan 1 tai 5 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei anneta saataville pankkiviranomaisen asettamassa määräajassa, pankkiviranomainen voi tarpeettomia päällekkäisyyksiä välttäen vaatia seuraavia laitoksia ja yhteisöjä antamaan ▌ tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:

a) asianomaiset finanssilaitokset;

b) asianomaisten finanssilaitosten holdingyhtiöt tai sivuliikkeet;

c) finanssikonserniin tai -ryhmittymään kuuluvat sääntelemättömät operatiiviset yksiköt, jotka ovat merkittäviä asianomaisten finanssilaitosten finanssialan toimien kannalta.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla laitoksilla ja yhteisöillä tai niiden laillisilla edustajilla ▌on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot pankkiviranomaisen asettaman kohtuullisen määräajan kuluessa.▌

5. Pankkiviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä ▌jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseisellä 1 kohdassa luetellulla yhteisöllä, jota tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon se on sijoittautunut.

6. Pankkiviranomainen voi käyttää tämän artiklan mukaisesti saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen.

35 c artiklaSakkojen määräämistä koskevat menettelysäännöt

1. Jos pankkiviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa 35 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen, pankkiviranomainen pyytää komissiota tutkimaan asiaa. ▌

35 d artiklaSakot

ja uhkasakot

-1. Ennen kuin komissio tekee päätöksen sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä, se antaa laitokselle tai yhteisölle, jolta tietoja on pyydetty, tilaisuuden tulla kuulluksi.

Komissio perustaa päätöksensä määrätä sakkoja tai uhkasakkoja ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista kyseessä olevat laitokset tai yhteisöt ovat voineet esittää huomautuksensa.

1. Komissio tekee päätöksen sakon määräämisestä havaitessaan, että 35 b artiklan 1 kohdassa lueteltu laitos tai yhteisö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättänyt toimittamatta vaadittuja tietoja ▌tai on toimittanut puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ▌35 b artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon perusmäärä on vähintään [X (vähemmän kuin 50 000)] euroa ja enintään [Y (vähemmän kuin 200 000)] euroa, ja sen on oltava varoittava ja tehokas ja oikeassa suhteessa laitoksen tai yhteisön kokoon ja rikkomisen luonteeseen ja merkitykseen.

Pankkiviranomainen laatii yhdessä arvopaperimarkkinaviranomaisen ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään menetelmät sakkojen laskemiseksi tämän kohdan mukaisesti.

▌5. ▌Sakon kokonaismäärä saa olla enintään [X (vähemmän kuin 20)] prosenttia kyseisen yhteisön edellisen tilikauden vuotuisesta liikevaihdosta, paitsi jos yhteisö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti. Siinä tapauksessa sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen taloudellinen hyöty.

5 a. Komissio voi määrätä uhkasakon, kunnes rikkominen on korjattu. Uhkasakon on oltava suhteessa laitoksen tai yhteisön kokoon ja rikkomisen luonteeseen ja merkitykseen.

5 b. Menettelyssä on kunnioitettava täysimääräisesti laitoksen tai yhteisön puolustautumisoikeuksia. Laitoksella tai yhteisöllä on oltava oikeus tutustua pankkiviranomaisen ja komission asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä pankkiviranomaisen tai komission sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.

5 c. Sakon tai uhkasakon täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Laitos tai yhteisö, jolle on määrätty sakko tai uhkasakko, voi hakea Euroopan unionin tuomioistuimelta muutosta komission päätökseen määrätä sakko tai uhkasakko. Unionin tuomioistuin voi muun muassa kumota komission määräämän sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.

5 d. Komissio julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille.

5 e. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan unionin yleiseen talousarvioon.

▌(21)  Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

(a)  kumotaan 3 kohta.

(b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Saadessaan EJRK:lta itselleen osoitetun varoituksen tai suosituksen pankkiviranomainen keskustelee tästä varoituksesta tai suosituksesta seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa tai tarvittaessa aiemmin ja arvioi kyseisen varoituksen tai suosituksen vaikutuksia pankkiviranomaisen tehtävien suorittamiseen ja mahdollisia jatkotoimia.

Pankkiviranomainen päättää asianmukaisella päätöksentekomenettelyllä, onko sen toteutettava sille tällä asetuksella myönnettyjen valtuuksien mukaisia toimia ▌varoituksissa tai suosituksissa yksilöityjen kysymysten ratkaisemiseksi, sekä näiden toimien sisällöstä.

Jos pankkiviranomainen ei ryhdy varoituksen tai suosituksen perusteella toimiin, sen on perusteltava ▌EJRK:lle, minkä vuoksi se jättää toimet toteuttamatta. EJRK ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille asetuksen (EU) N:o 1092/2010 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti. EJRK ilmoittaa asiasta myös neuvostolle ja komissiolle.”;

(c)  korvataan ▌5 kohta seuraavasti:

”5. Saatuaan EJRK:lta toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetun varoituksen tai suosituksen pankkiviranomainen voi tarvittaessa käyttää ▌sille tällä asetuksella myönnettyjä valtuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaan ajoissa.

Jos viranomainen, jolle EJRK:n suositus on osoitettu, ei aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava hallintoneuvostolle, miksi se ei ryhdy toimiin, ja keskusteltava tätä koskevista perusteluistaan hallintoneuvoston kanssa.”;

(d)  kumotaan 6 kohta.

(22)  Korvataan 37 artikla seuraavasti:

”37 artiklaPankkialan osallisryhmä

1. Perustetaan pankkialan osallisryhmä sidosryhmien kuulemisen helpottamiseksi pankkiviranomaisen tehtävien kannalta olennaisilla aloilla. Pankkialan osallisryhmää kuullaan sellaisten toimien johdosta, jotka toteutetaan teknisiä sääntely- ja täytäntöönpanostandardeja koskevien 10–15 artiklan mukaisesti sekä, siltä osin kuin ne eivät koske yksittäisiä finanssilaitoksia, ohjeita ja suosituksia koskevan 16 artiklan mukaisesti, lausuntoja koskevan 16 a artiklan mukaisesti sekä kysymyksiä ja vastauksia koskevan 16 b artiklan mukaisesti. Jos toimet on toteutettava kiireesti eikä kuuleminen ole mahdollista, pankkialan osallisryhmälle ilmoitetaan tästä mahdollisimman pian.

Pankkialan osallisryhmä kokoontuu omasta aloitteestaan tarvittaessa ja joka tapauksessa vähintään neljä kertaa vuodessa.

2. Pankkialan osallisryhmässä on 30 jäsentä, joista 13 jäsentä edustaa tasasuhtaisesti unionissa toimivia luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä ja näistä kolme osuus- ja säästöpankkeja, 13 jäsentä edustaa niiden työntekijöiden edustajia, kuluttajia, pankkipalvelujen käyttäjiä sekä pienten ja keskisuurten yritysten edustajia ja jäsenistä neljän on oltava tiedeyhteisön johtavia riippumattomia edustajia.

3. Hallintoneuvosto nimittää pankkialan osallisryhmän jäsenet avoimen ja läpinäkyvän valintamenettelyn perusteella. Tehdessään päätöstään hallintoneuvosto varmistaa mahdollisimman pitkälle, että se heijastaa asianmukaisesti pankkialan moninaisuutta, että sen maantieteellinen ja sukupuolijakauma ovat asianmukaiset ja että se edustaa sidosryhmiä kaikkialta unionista. Pankkialan osallisryhmän jäsenet valitaan heidän pätevyytensä, osaamisensa, asiaa koskevien tietojensa ja todistetun asiantuntemuksensa perusteella.

3 a. Pankkialan osallisryhmän jäsenet valitsevat osallisryhmän puheenjohtajan sen jäsenten joukosta. Puheenjohtaja valitaan kahden vuoden kaudeksi.

Euroopan parlamentti voi kutsua pankkialan osallisryhmän puheenjohtajan antamaan lausunnon Euroopan parlamentille ja vastaamaan pyydettäessä sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

4. Pankkiviranomainen toimittaa kaikki tarvittavat tiedot, jollei 70 artiklassa tarkoitetusta salassapitovelvollisuudesta muuta johdu, ja varmistaa riittävien sihteeristöpalvelujen tarjoamisen pankkialan osallisryhmälle. Voittoa tavoittelemattomia järjestöjä edustaville pankkialan osallisryhmän jäsenille, toimialan edustajia lukuun ottamatta, maksetaan asianmukainen korvaus. Tällaisessa korvauksessa on otettava huomioon jäsenten tekemä valmistelu- ja seurantatyö ja sen on oltava vähintään samansuuruinen kuin neuvoston asetuksessa) (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, V osaston 1 luvun 2 jakson mukainen virkamiehille maksettava korvaus. Osallisryhmä voi perustaa teknisiä kysymyksiä käsitteleviä työryhmiä. Pankkialan osallisryhmän jäsenten toimikausi on neljä vuotta, jonka jälkeen järjestetään uusi valintamenettely.

Sama henkilö voi olla pankkialan osallisryhmän jäsenenä kaksi peräkkäistä toimikautta.

5. Pankkialan osallisryhmä voi antaa pankkiviranomaiselle ▌neuvoja mistä tahansa asiasta, joka liittyy erityisesti 10–16 b artiklassa sekä 29, 30, 32 ja 35 artiklassa säädettyihin pankkiviranomaisen tehtäviin.

Jos pankkialan osallisryhmän jäsenet eivät pääse sopimukseen neuvosta, yksi kolmannes sen jäsenistä tai yhtä sidosryhmää edustavat jäsenet voivat antaa erillisiä neuvoja.

Pankkialan osallisryhmä, arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä, vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä ja lisäeläkealan osallisryhmä voivat antaa yhteisiä ▌neuvoja asioissa, jotka liittyvät Euroopan valvontaviranomaisten tämän asetuksen 56 artiklan mukaisesti tekemään työhön, joka koskee yhteisiä kantoja ja yhteisiä säädöksiä.

6. Pankkialan osallisryhmä hyväksyy työjärjestyksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

7. Pankkiviranomainen julkistaa pankkialan osallisryhmän ▌neuvot, sen jäsenten antamat erilliset neuvot ja sen kuulemisesta saadut tulokset sekä sen, kuinka neuvot ja kuulemisten tulokset on otettu huomioon. ”;

(b)    lisätään 5 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Jos pankkialan osallisryhmän jäsenet eivät pääse yhteisymmärrykseen lausunnosta tai neuvosta, yhtä sidosryhmää edustavat jäsenet voivat antaa erillisen lausunnon tai erillisiä neuvoja.

Pankkialan osallisryhmä, arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä, vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä ja lisäeläkealan osallisryhmä voivat antaa yhteisiä lausuntoja ja neuvoja asioissa, jotka liittyvät Euroopan valvontaviranomaisten tämän asetuksen 56 artiklan mukaisesti tekemään työhön, joka koskee yhteisiä kantoja ja yhteisiä säädöksiä.”

(22 a)  Korvataan 38 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Pankkiviranomainen varmistaa, että 18, 19 tai 20 artiklan nojalla tehdyt päätökset eivät millään tavalla vaikuta jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.”

(23)  Korvataan 39 artikla seuraavasti:

”39 artiklaPäätöksentekomenettelyt

1. Pankkiviranomainen toimii 2–6 kohdan mukaisesti tehdessään päätöksiä 17, 18 ja 19 artiklan nojalla.

2. Pankkiviranomainen ilmoittaa sille, jolle kulloinenkin päätös on osoitettu, aikomuksestaan tehdä päätös vastaanottajan virallisella kielellä ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä päätöksen kohteesta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset. Päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä virallisella kielellään. Ensimmäisessä virkkeessä säädetty koskee soveltuvin osin 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja suosituksia.

3. Pankkiviranomaisen päätökset on perusteltava.

4. Niille, joille pankkiviranomaisen päätökset on osoitettu, on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä.

5. Jos pankkiviranomainen on tehnyt 18 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisen päätöksen, se tarkastelee kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin.

6. Pankkiviranomaisen ▌18 tai 19 artiklan nojalla tekemien päätösten hyväksyminen julkistetaan. Pankkiviranomaisen 17 artiklan nojalla tekemien päätösten hyväksyminen voidaan julkistaa. Julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssilaitoksen nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen olisi ristiriidassa kyseisten finanssilaitosten oikeutettujen etujen tai liikesalaisuuksien suojelemisen kanssa tai voisi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden.”

(24)  Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

(a)  muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)  lisätään aa ja ab alakohta seuraavasti:

”aa) jäljempänä 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hallituksen kokoaikaiset jäsenet, jotka eivät osallistu äänestyksiin;

ab) jäsenvaltion hallinnon edustaja, joka on vastuussa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten neuvottelemisesta ja hyväksymisestä, kun toimitaan 10–15 artiklan soveltamisalalla;”;

i a)  korvataan b alakohta seuraavasti:

b) kustakin jäsenvaltiosta sen kansallisen viranomaisen päällikkö, jonka toimivaltaan kuuluu luottolaitosten valvonta kyseisessä jäsenvaltiossa, kun toimitaan jollakin muulla vastuualueella kuin 10–15 artiklassa vahvistetulla vastuualueella, ja jonka on osallistuttava hallintoneuvoston kokouksiin henkilökohtaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa;”;

i b)  korvataan e alakohta seuraavasti:

e) EJRK:n edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin ja joka pidättäytyy ottamasta kantaa, kun asia liittyy rahapolitiikan harjoittamiseen;”;

i b)  lisätään fa alakohta seuraavasti:

”fa) yhteisen kriisinratkaisuneuvoston edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin;”;

(a a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

3. Kunkin ▌viranomaisen tehtävänä on nimetä henkilöstöstään korkean tason varajäsen, joka voi toimia 1 kohdan ab alakohdassa ja 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen.”;

(a b)  kumotaan 4 a kohta;

(a c)  korvataan 6 kohta seuraavasti:

6. Kun toimitaan direktiivin 94/19/EY soveltamisalalla, 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston jäsenen mukana voi tarvittaessa olla kyseisessä jäsenvaltiossa talletusten vakuusjärjestelmiä hoitavien elinten edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin.

Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kansallinen viranomainen ei ole vastuussa kriisinratkaisusta, hallintoneuvoston jäsen voi päättää kutsua jäsenvaltion kriisinratkaisuviranomaisen edustajan, joka ei osallistu äänestyksiin.”;

(a d)  lisätään kohta seuraavasti:

”6 a. Kun toimitaan 10–15 artiklan soveltamisalalla, yksi komission edustaja on hallintoneuvoston jäsen, joka ei osallistu äänestyksiin, ja yksi Euroopan parlamentin edustaja on tarkkailija ja yksi kunkin jäsenvaltion hallinnon edustaja voi olla tarkkailijana hallintoneuvostossa.”;

(b)  korvataankohta seuraavasti:

7. ”Hallintoneuvosto voi kutsua tarkkailijoita.;

(c)  lisätään 8 kohta seuraavasti:

”8. Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kansallinen viranomainen ei ole vastuussa kuluttajansuojasääntöjen noudattamisen valvonnasta, tuossa kohdassa tarkoitettu hallintoneuvoston jäsen voi päättää kutsua jäsenvaltion kuluttajansuojaviranomaisen edustajan, joka ei osallistu äänestyksiin. Jos vastuu kuluttajansuoja-asioista jakautuu jossakin jäsenvaltiossa useamman viranomaisen kesken, kyseisten viranomaisten on sovittava yhteisestä edustajasta.”

(25)  Korvataan 41 artikla seuraavasti:

”41 artiklaSisäiset komiteat

Hallintoneuvosto voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, hallitukselle tai puheenjohtajalle.”

(26)  Korvataan 42 artikla seuraavasti:

”42 artikla

Hallintoneuvoston riippumattomuus

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai muilta elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallintoneuvoston jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.

Kun 30 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu riippumattomuus on kyseisen artiklan mukaisesti arvioitu riittämättömäksi, hallintoneuvosto voi päättää joko väliaikaisesti pidättää yksittäisen jäsenen äänioikeuden tai väliaikaisesti keskeyttää hänen jäsenyytensä pankkiviranomaisessa, kunnes puute on korjattu.

(27)  Muutetaan 43 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hallintoneuvosto ohjaa pankkiviranomaisen työtä ja on keskeinen strategisten päätösten ja merkittävien poliittisten päätösten päätöksentekoelin.

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto antaa pankkiviranomaisen ▌suositukset, ohjeet, lausunnot ja päätökset sekä antaa II luvussa tarkoitetut neuvot ▌.”;

(b)  kumotaan 2 ja 3 kohta;

(c)  korvataankohta seuraavasti:

”Hallintoneuvosto hyväksyy ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää hallituksen ehdotuksen perusteella pankkiviranomaisen seuraavan vuoden työohjelman ja antaa sen tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Pankkiviranomainen vahvistaa painopisteet arvioille, joiden avulla yksilöidään tarvittaessa 30 artiklan nojalla arvioitavat toimivaltaiset viranomaiset ja toimet. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pankkiviranomainen voi yksilöidä muita arvioitavia toimivaltaisia viranomaisia.

Työohjelman hyväksyminen ei vaikuta vuosittaiseen talousarviomenettelyyn, ja työohjelma julkistetaan.”;

(d)    korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Hallintoneuvosto hyväksyy hallituksen ehdotuksen perusteella sekä 47 artiklan 9 kohdan f alakohdassa tarkoitetun kertomusluonnoksen pohjalta pankkiviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävien hoitaminen mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan.”;

(e)  kumotaan 8 kohta.

(27 a)  Lisätään 43 a artikla seuraavasti:

”43 a artikla

Hallintoneuvoston tekemien päätösten avoimuus

Sen estämättä, mitä 70 artiklassa säädetään, pankkiviranomainen toimittaa viimeistään kuuden viikon kuluttua hallintoneuvoston kokouspäivämäärästä Euroopan parlamentille kyseisestä hallintoneuvoston kokouksesta vähintään täydellisen ja tarkoituksenmukaisen pöytäkirjan, jonka avulla saadaan kattava käsitys keskusteluista ja johon kuuluu selityksin varustettu luettelo päätöksistä.”

(28)  Muutetaan 44 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hallintoneuvoston päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, hallintoneuvosto tekee päätökset 10–16 artiklassa yksilöityjen säädösten, luonnosten ja välineiden hyväksymistä ja laatimista koskevien päätösten osalta sekä 9 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan, 9 a artiklan ja VI luvun mukaisten toimenpiteiden ja päätösten osalta jäsentensä määräenemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa, johon on sisällyttävä vähintään niiden äänestyksessä paikalla olevien hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka koostuvat asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä osallistuvia jäsenvaltioita, jäljempänä ’osallistuvat jäsenvaltiot’, edustavista toimivaltaisista viranomaisista, ja niiden äänestyksessä paikalla olevien hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka koostuvat asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä osallistumattomia jäsenvaltioita, jäljempänä ’osallistumattomat jäsenvaltiot’, edustavista toimivaltaisista viranomaisista. Hallituksen kokoaikaiset jäsenet ja puheenjohtaja eivät saa äänestää näistä päätöksistä.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, hallintoneuvosto tekee päätökset 18 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisten päätösten osalta niiden hallintoneuvoston äänioikeutettujen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä, johon sisältyy niiden hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka edustavat osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, ja niiden hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka edustavat osallistumattomien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.”;

(a)   lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, hallintoneuvostolla on toimivalta hyväksyä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä hallituksen 47 artiklan 3 kohdan nojalla valmistelemia päätöksiä 22 artiklan 1 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 5 kohdan, 29 a, 31 a, 32 ja 35 b–35 d artiklan soveltamiseksi.

Jos hallintoneuvosto ei hyväksy hallituksen valmistelemia päätöksiä 22 artiklan 1 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 5 kohdan, 29 a, 31 a, 32 ja 35 b–35 d artiklan soveltamiseksi, se voi muuttaa näitä päätöksiä. Hallintoneuvostolla on toimivalta hyväksyä nämä muutetut päätökset jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.

Jos hallintoneuvosto ei hyväksy toisessa alakohdassa tarkoitettuja muutettuja päätöksiä mahdollisimman pian ja viimeistään neljän kuukauden ajanjakson kuluessa, hallitus tekee päätöksen.”;

(b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Hallintoneuvosto hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaiset äänestyssäännöt.”;

(c)    korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Äänioikeudettomat jäsenet ja tarkkailijat eivät saa osallistua hallintoneuvostossa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin, jollei 75 artiklan 3 kohdassa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä toisin säädetä.

Ensimmäinen alakohta ei koske puheenjohtajaa, sellaisia jäseniä, jotka ovat myös hallituksen jäseniä, sekä Euroopan keskuspankin valvontaelimen nimittämää edustajaa.”

(29)  Korvataan III luvun 2 jakson otsikko seuraavasti:

”2 jakso

Hallitus”

(30)  Korvataan 45 artikla seuraavasti:

”45 artiklaKokoonpano

1. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja kolme kokoaikaista jäsentä, joiden on oltava jonkin jäsenvaltion kansalaisia. Puheenjohtaja osoittaa kullekin kokoaikaiselle jäsenelle selkeästi määriteltyjä toimintapolitiikkaan liittyviä ja johtamistehtäviä, erityisesti talousarvioon sekä pankkiviranomaisen työohjelmaan ja lähentymisasioihin liittyvät kysymykset. Yksi kokoaikainen jäsen toimii varapuheenjohtajana ja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä puheenjohtajan ollessa poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti.

2. Kokoaikaiset jäsenet valitaan ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten tuntemuksen ja niiden eri liiketoimintamalleista saadun käytännön kokemuksen sekä finanssimarkkinoiden, erityisesti pankkialan, myös kuluttajien etujen, tuntemuksen ja niistä saadun käytännön kokemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella. Kokoaikaisilla jäsenillä on oltava laaja kokemus johtotehtävistä. Vähintään yhden kokoaikaisen jäsenen on oltava sellainen, ettei hän ole ollut kansallisen toimivaltaisen viranomaisen palveluksessa vuotta ennen nimitystään. Valinta tehdään Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun perusteella, minkä jälkeen komissio laatii pätevistä ehdokkaista luettelon ja kuulee samalla hallintoneuvostoa.

Komissio toimittaa luettelon Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Kun luettelo on hyväksytty, neuvosto tekee päätöksen hallituksen kokoaikaisten jäsenten ▌nimittämisestä. Hallituksen kokoonpanon on oltava tasapuolinen ja oikeasuhteinen ja edustettava koko unionia.

3. Jos hallituksen kokoaikainen jäsen ei enää täytä 46 artiklassa esitettyjä edellytyksiä tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat omasta aloitteestaan tai komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, tehdä päätöksen kyseisen henkilön erottamiseksi tehtävästään.

4. Kokoaikaisten jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Hallintoneuvosto arvioi yhdeksän kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen jäsenen viisivuotisen toimikauden päättymistä

a) ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;

b) pankkiviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.

Komissio ottaa tämän arvioinnin huomioon ja toimittaa neuvostolle luettelon niistä kokoaikaisista jäsenistä, joiden toimikausi on tarkoitus uusia. Neuvosto voi luettelon perusteella ja arvioinnin huomioon ottaen jatkaa kokoaikaisten jäsenten toimikautta.”

(31)  Lisätään 45 a artikla seuraavasti:

”45 a artiklaPäätöksenteko

1. Hallituksen päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtajan tai vähintään kolmen hallituksen jäsenen sitä pyytäessä päätökset annetaan hallintoneuvoston tehtäväksi.

2. Komission edustaja osallistuu hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta, lukuun ottamatta 63 artiklassa tarkoitettuja asioita.

3. Hallitus hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä.

4. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle omasta aloitteestaan tai yhden hallituksen jäsenen pyynnöstä ja johtaa hallituksen kokouksia.

Hallitus kokoontuu ennen kutakin hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin hallitus katsoo tarpeelliseksi. Se raportoi säännöllisesti hallintoneuvostolle ja kokoontuu vähintään yksitoista kertaa vuodessa.

5. ▌Äänioikeudettomat jäsenet eivät saa osallistua hallituksessa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin.

5 a. Hallintoneuvostolla on oikeus lähettää erityisiä tietopyyntöjä hallitukselle.

(32)  Lisätään 45 b artikla seuraavasti:

”45 b artiklaSisäiset komiteat

Hallitus voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten.”

(33)  Korvataan 46 artikla seuraavasti:

”46 artikla

Hallituksen riippumattomuus

Hallituksen jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Hallituksen jäsenillä ei saa olla minkäänlaista kansallisen, unionin tai kansainvälisen tason toimea.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallituksen jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.”

(34)  Korvataan 47 artikla seuraavasti:

”47 artiklaTehtävät

1. Hallitus huolehtii siitä, että pankkiviranomainen toteuttaa toiminta-ajatuksensa ja suorittaa sille osoitetut tehtävät tämän asetuksen mukaisesti. Se toteuttaa kaikki pankkiviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen.

2. Hallitus antaa vuosittaista ja monivuotista työohjelmaa koskevat ehdotukset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi.

3. Hallitus käyttää talousarviovaltaansa 63 ja 64 artiklan mukaisesti.

Sovellettaessa asetuksen 17 ja 19 artiklaa, 22 artiklan 4 kohtaa ja 30 ▌ artiklaa hallituksella on toimivalta toimia ja tehdä päätöksiä. Sovellettaessa 22 artiklan 1 kohtaa, 22 artiklan 2 kohtaa, 22 artiklan 3 kohtaa, 22 artiklan 5 kohtaa, 29 a, 31, 32 ja 35 b–35 d artiklaa hallituksella on toimivalta valmistella päätöksiä, joihin sovelletaan 44 artiklan 1 a kohdan mukaista päätöksentekomenettelyä. Hallitus ilmoittaa kaikista valmistelemistaan ja tekemistään päätöksistä hallintoneuvostolle.

3 a. Hallitus tarkastelee kaikkia asioita, joista hallintoneuvoston on tarkoitus tehdä päätös, ja antaa niistä lausunnon▌.

4. Hallitus hyväksyy pankkiviranomaisen henkilöstöpolitiikkaa koskevan suunnitelman sekä tarvittavat Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, soveltamissäännöt 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5. Hallitus hyväksyy 72 artiklan mukaisesti erityissäännökset, jotka koskevat oikeutta tutustua pankkiviranomaisen asiakirjoihin.

6. Hallitus tekee 9 kohdan f alakohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen pohjalta ehdotuksen pankkiviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevaksi vuosikertomukseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

7. Hallitus nimittää ja erottaa valituslautakunnan jäsenet 58 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon hallintoneuvoston ehdotuksen.

8. Hallituksen jäsenet julkistavat tiedon kaikista pidetyistä kokouksista ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.

9. Vastuussa olevalla jäsenellä on seuraavat erityistehtävät:

a) toteuttaa pankkiviranomaisen vuosittaista työohjelmaa hallintoneuvoston ohjaamana ja hallituksen valvonnassa;

b) toteuttaa kaikki pankkiviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen;

c) valmistella 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu monivuotinen työohjelma;

d) laatia seuraavan vuoden työohjelma viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e) laatia pankkiviranomaisen alustava talousarvioesitys 63 artiklan mukaisesti ja toteuttaa pankkiviranomaisen talousarviota 64 artiklan mukaisesti;

f) laatia vuosikertomusluonnos, jossa on pankkiviranomaisen sääntely- ja valvontatoimintaa koskeva osa sekä talous- ja hallintokysymyksiä koskeva osa;

g) käyttää pankkiviranomaisen henkilöstön suhteen 68 artiklassa säädettyjä valtuuksia ja hoitaa henkilöstöasioita.”

(35)  Muutetaan 48 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

Puheenjohtajan on oltava jonkin jäsenvaltion kansalainen ja hän vastaa hallintoneuvoston ja hallituksen tehtävien valmistelusta ja hallintoneuvoston ja hallituksen kokousten johtamisesta.”;

(b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Komissio perustaa puheenjohtajan valintaa varten valintalautakunnan, johon kuuluu kuusi riippumatonta korkean tason henkilöä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio nimittävät kukin kaksi valintalautakunnan jäsentä. Valintalautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan. Valintalautakunta päättää yksinkertaisella enemmistöllä avoinna olevaa toimea koskevan ilmoituksen julkaisemisesta, valintaperusteista ja toimenkuvasta, ehdokasjoukon kokoonpanosta sekä menetelmästä, jonka avulla ehdokkaita seulotaan, jotta voidaan laatia sukupuolijakaumaltaan tasapuolinen luettelo, jossa on vähintään kaksi ehdokasta. Äänten mennessä tasan valintalautakunnan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Puheenjohtaja valitaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden, erityisesti pankkialan, tuntemuksen perusteella. Puheenjohtajalla on oltava finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvä huomattavan monen vuoden tunnustettu kokemus sekä kokemusta myös ylemmistä johtotehtävistä, hänen on pystyttävä osoittamaan johtamistaitoja ja että hän on erittäin tehokas, pätevä ja luotettava, minkä lisäksi hänen on osattava todistetusti ainakin kahta unionin virallista kieltä.

Valintalautakunta toimittaa luettelon puheenjohtajan tehtävään hakevista Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti voi kutsua valitut ehdokkaat suljetuin ovin pidettäviin tai julkisiin kuulemistilaisuuksiin, toimittaa ehdokkaille kirjallisia kysymyksiä, vastustaa ehdokkaan nimeämistä ja suosittaa parhaana pitämäänsä ehdokasta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen puheenjohtajan nimittämisestä ehdokasluettelon perusteella.

2 a. Jos puheenjohtaja ei enää täytä tehtäviensä hoitamiseen vaadittavia edellytyksiä, mukaan lukien 49 artiklassa esitettyjä edellytyksiä, tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat komission ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan tehdä yhteisen päätöksen puheenjohtajan erottamiseksi tehtävästään. Ehdotusta laatiessaan komissio kuulee kansallisia toimivaltaisia viranomaisia.”;

(b a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Puheenjohtajan toimikausi on kahdeksan vuotta, eikä sitä voida uusia.”;

(c)  korvataankohta seuraavasti:

”4. Hallintoneuvosto arvioi yhdeksän kuukauden kuluessa ennen puheenjohtajan kahdeksanvuotisen toimikauden päättymistä

a) ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;

b) pankkiviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.

Hallintoneuvosto nimittää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua arviointia varten tilapäisen vuorottelevan puheenjohtajan jäsentensä keskuudesta.”;

(d)  kumotaan 5 kohta.

(35 a)  Korvataan 49 artikla seuraavasti:

”49 artikla

Puheenjohtajan riippumattomuus”

Puheenjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallintoneuvoston asemaa puheenjohtajan tehtäviin nähden.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan puheenjohtajaan hänen hoitaessaan tehtäviään.

Jäljempänä 68 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisesti puheenjohtajan on toimikautensa päätyttyä edelleen osoitettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä tiettyjen nimitysten ja etujen vastaanottamisessa.”

(36)  Korvataan 49 a artikla seuraavasti:

”49 a artiklaKulut

Puheenjohtaja julkistaa tiedon kaikista ulkoisten sidosryhmien kanssa pidetyistä kokouksista viimeistään kaksi viikkoa kokouksen jälkeen ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.”

(37)  Kumotaan 50, 51, 52, 52 a ja 53 artikla.

(38)  Muutetaan 54 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Yhteiskomitea toimii foorumina, jolla pankkiviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä varmistaakseen eri alojen välisen työn johdonmukaisuuden – ottaen kuitenkin kaikin puolin huomioon alojen erityispiirteet – Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) kanssa, ja kun unionin oikeudessa niin edellytetään, erityisesti seuraavilla aloilla:

– finanssiryhmittymät ja rajat ylittävä yhdistyminen,

kirjanpito ja tilintarkastus,

– mikrotason vakauden valvontaa koskevat analyysit, jotka koskevat eri toimialojen välisiä kehityssuuntia sekä finanssivakauden riskejä ja haavoittuvuuksia,

– vähittäismarkkinoille tarkoitetut sijoitustuotteet,

kyberturvallisuus,

tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto EJRK:n ▌ ja Euroopan valvontaviranomaisten kanssa,

vähittäisrahoituspalvelut ja kuluttajien ja sijoittajien suojaan liittyvät kysymykset,

suhteellisuusperiaatteen soveltaminen.”;

(c)  lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen ja torjumiseen liittyvien pankkiviranomaisen tehtävien osalta yhteiskomitea toimii foorumina, jolla pankkiviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa asioissa, jotka liittyvät vuorovaikutukseen 8 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen pankkiviranomaisen erityistehtävien ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle annettujen tehtävien välillä.

Yhteiskomitea voi avustaa komissiota arvioitaessa edellytyksiä sekä teknisiä eritelmiä ja menettelyjä keskitettyjen automatisoitujen mekanismien turvalliselle ja tehokkaalle yhteenliittämiselle direktiivin (EU) 2018/843 32 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa sekä direktiivissä (EU) 2018/843 tarkoitetussa kansallisten rekisterien tehokkaassa yhteenliittämisessä.

(39)  Korvataan 55 artikla seuraavasti:

”55 artiklaKokoonpano

1. Yhteiskomitea koostuu Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista.▌

2. Yksi hallituksen jäsen, komission edustaja ja EJRK:n toinen puheenjohtaja sekä tarvittaessa yhteiskomitean jonkin alakomitean puheenjohtaja kutsutaan yhteiskomitean sekä tarvittaessa 57 artiklassa mainittujen alakomiteoiden kokouksiin tarkkailijoina.

3. Yhteiskomitean puheenjohtaja nimitetään vuodeksi kerrallaan vuorotteluperiaatteella Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista. Yhteiskomitean puheenjohtaja on samalla EJRK:n toinen varapuheenjohtaja.

4. Yhteiskomitea hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä. Yhteiskomitea voi kutsua tarkkailijoita. Yhteiskomitea laatii yhteiset kantansa yksimielisesti.

Yhteiskomitea kokoontuu vähintään kerran kolmessa kuukaudessa.

4 a. Pankkiviranomaisen puheenjohtaja kuulee säännöllisesti hallintoneuvostoa yhteiskomitean ja sen alakomiteoiden kokouksissa hyväksytyistä kannoista ja tiedottaa niistä sille.

(39 a)  Korvataan 56 artikla seuraavasti:

”56 artiklaYhteiset kannat ja yhteiset säädökset

Pankkiviranomainen pyrkii laatimaan tarpeen mukaan yhteisiä kantoja II luvussa määriteltyjen tehtäviensä mukaisesti ja erityisesti silloin, kun kyseessä on direktiivin 2002/87/EY täytäntöönpano, yhdessä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) kanssa.

Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 10–19 artiklan mukaiset säädökset, jotka liittyvät direktiivin 2002/87/EY ja minkä tahansa muun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, myös Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimivaltaan kuuluvan unionin säädöksen soveltamiseen, pankkiviranomainen, Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) hyväksyvät nämä säädökset tarvittaessa samanaikaisesti, kun unionin oikeudessa niin edellytetään.

Kun pankkiviranomaisen päätös poikkeaa 1 kohdassa tarkoitetusta yhteisestä kannasta tai kun päätöstä ei voitu tehdä, pankkiviranomainen ilmoittaa siihen johtaneet syyt viipymättä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

(39 a)  Korvataan 57 artikla seuraavasti:

”57 artiklaAlakomiteat

1. Yhteiskomitea voi perustaa alakomiteoita, jotka valmistelevat yhteiskomitealle luonnoksia yhteisiksi kannoiksi ja yhteisiksi säädöksiksi.

2. Alakomiteat muodostuvat Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista ja yhdestä kunkin jäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kulloiseenkin henkilöstöön kuuluvasta korkean tason edustajasta.

3. Alakomiteat valitsevat asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten edustajien keskuudesta puheenjohtajan, joka toimii myös tarkkailijana yhteiskomiteassa.

3 a. Edellä olevan 56 artiklan soveltamiseksi yhteiskomiteaan perustetaan finanssiryhmittymiä käsittelevä alakomitea.

4. Yhteiskomitea julkistaa verkkosivustollaan kaikki perustetut alakomiteat, myös niiden toimeksiannot sekä luettelon niiden jäsenistä ja heidän tehtävänsä alakomiteassa.”

(40)  Muutetaan 58 artikla seuraavasti:

(-a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

1. Perustetaan Euroopan valvontaviranomaisten valituslautakunta.”;

(-a a)  korvataan 2 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”2. Valituslautakunnassa on kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä, joiden on oltava arvostettuja henkilöitä, jotka ovat osoittaneet omaavansa asianmukaiset tiedot unionin oikeudesta ja kansainvälisen ammatillisen kokemuksen pankki-, vakuutus-, lisäeläke-, arvopaperimarkkina- ja muista finanssipalveluista riittävän korkealta tasolta, mutta he eivät saa olla pankkiviranomaisen toiminnassa mukana olevien toimivaltaisten viranomaisten tai sen toimintaan osallistuvien muiden kansallisten laitosten tai unionin toimielinten kulloiseenkin henkilöstöön kuuluvia tai pankkialan osallisryhmän jäseniä. Jäsenten on oltava jonkin jäsenvaltion kansalaisia, ja heillä on oltava vähintään kahden unionin virallisen kielen perusteellinen taito. Valituslautakunnalla on oltava riittävästi lainopillista asiantuntemusta, jotta se voi antaa lainopillisia asiantuntijaneuvoja pankkiviranomaisen toimivallan käytön lainmukaisuudesta ja oikeasuhteisuudesta.”;

(a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Pankkiviranomaisen hallitus nimittää hallintoneuvostoa kuultuaan kaksi valituslautakunnan jäsentä ja kaksi varajäsentä hakijoiden luettelosta, jota komissio on ehdottanut Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella.

Euroopan parlamentti voi luettelon saatuaan kutsua jäsen- ja varajäsenehdokkaat antamaan sille lausunnon ja vastaamaan jäsentensä esittämiin kysymyksiin ennen kuin heidät nimitetään.

Euroopan parlamentti voi kutsua valituslautakunnan jäseniä antamaan sille lausunnon ja vastaamaan pyydettäessä jäsentensä esittämiin kysymyksiin.”;

(b)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Valituslautakunnan jäsen, jonka pankkiviranomaisen hallitus on nimittänyt, voidaan erottaa tehtävistään toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, ja hallitus tekee päätöksen erottamisesta hallintoneuvostoa kuultuaan.”;

(b a)  korvataan 8 kohta seuraavasti:

8. Euroopan valvontaviranomaiset huolehtivat riittävän käytännön tuen ja pysyvien sihteeripalvelujen antamisesta valituslautakunnalle yhteiskomitean välityksellä.

(41)  Korvataan 59 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Valituslautakunnan jäsenet ovat riippumattomia päätöksenteossaan. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä, jotka liittyvät pankkiviranomaiseen taikka sen hallitukseen tai hallintoneuvostoon.

2. Valituslautakunnan jäsen ja käytännön tukea ja sihteeripalveluja antavan valvontaviranomaisen henkilöstön jäsen ei saa osallistua valitusmenettelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jotakin menettelyn osapuolta tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota valitus koskee.”

(42)  Korvataan 60 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka toimivaltainen viranomainen voi hakea muutosta 16, 16 a, 17, 18, 19 ja 35 artiklassa tarkoitettuun pankkiviranomaisen päätökseen myös sen oikeasuhteisuuden osalta tai mihin tahansa muuhun pankkiviranomaisen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten mukaisesti tekemään päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.

2. Valitus ja sen perusteet on toimitettava pankkiviranomaiselle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi asianomaiselle, tai jos tällaista tiedoksiantoa ei ole suoritettu, siitä päivästä, jona pankkiviranomainen on julkaissut päätöksen.

Valituslautakunta ratkaisee asian kolmen kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä.”

(43)  Muutetaan 62 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Pankkiviranomaisen tulot muodostuvat mistä tahansa seuraavien tulolajien yhdistelmästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muun tyyppisiä tuloja:

a) unionin tasapainottava rahoitusosuus, joka otetaan unionin yleiseen talousarvioon (komission pääluokkaan) ja joka on vähintään 35 prosenttia pankkiviranomaisen arvioiduista tuloista;

a a) finanssilaitosten valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten pakolliset maksuosuudet, jotka ovat enintään 65 prosenttia pankkiviranomaisen arvioiduista tuloista;

b) laitoskohtaisen valvonnan soveltamisalan kehityksestä riippuen finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet, jotka perustuvat tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten edellyttämistä toimista aiheutuviin vuotuisiin arvioituihin kustannuksiin kunkin pankkiviranomaisen toimialaan kuuluvan osallistujaryhmän osalta;

c) maksut, jotka pankkiviranomaiselle maksetaan asianomaisissa unionin säädöksissä tarkemmin säädetyissä tapauksissa;

d) jäsenvaltioiden tai tarkkailijoiden ▌rahoitusosuudet;

e) julkaisuista, koulutuksesta ja muista toimivaltaisten viranomaisten pyytämistä palveluista perittävät maksut.

1 a. Pankkiviranomaisen saamat tulot eivät saa vaarantaa sen riippumattomuutta ja objektiivisuutta.”;

(a a)  lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Arvion on perustuttava 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen työohjelman tavoitteisiin ja odotettuihin tuloksiin, ja siinä on otettava huomioon näiden tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamiseksi tarvittavat taloudelliset resurssit.”;

(b)  lisätään ▌kohta seuraavasti:

”5. Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden ja tarkkailijoiden vapaaehtoisia rahoitusosuuksia ei hyväksytä, jos niiden hyväksyminen asettaisi pankkiviranomaisen riippumattomuuden ja puolueettomuuden kyseenalaiseksi.”

(45)  Korvataan 63 artikla seuraavasti:

”63 artiklaTalousarvion laatiminen

1.  Vastuussa oleva jäsen laatii vuosittain alustavan luonnoksen pankkiviranomaisen yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta ja jossa esitetään arvioidut tulot ja menot sekä tietoa henkilöstöstä pankkiviranomaisen vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella, sekä toimittaa sen hallitukselle ja hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.

1 a.  Puheenjohtaja esittää yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle, minkä jälkeen hallintoneuvosto vahvistaa hallituksen hyväksymän luonnoksen pohjalta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta.

1 b.  Hallitus toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan ▌komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä tammikuuta. Euroopan parlamentti hyväksyy yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuotuisen talousarvion hyväksyntää.

2.  Yhtenäisen ohjelma-asiakirjan huomioon ottaen komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja unionin yleisestä talousarviosta suoritettavan tasapainottavan rahoitusosuuden määrän osalta välttämättöminä, unionin talousarvioesitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

3.  Budjettivallan käyttäjä vahvistaa pankkiviranomaisen henkilöstötaulukon. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy pankkiviranomaiselle tarkoitettua tasapainottavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat ja enimmäismäärän pankkiviranomaisen kokonaismenoille.

4.  Hallintoneuvosto vahvistaa pankkiviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

5.  Hallitus ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle viipymättä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen vaikutus talousarvion rahoittamiseen, ja erityisesti aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta.

5 a.  Budjettivallan käyttäjä hyväksyy hankkeet, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen tai pitkäaikainen vaikutus pankkiviranomaisen talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyvät hankkeet, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta, irtisanomislausekkeet mukaan luettuina.

(46)  Korvataan 64 artikla seuraavasti:

”64 artiklaTalousarvion toteutus ja valvonta

1. Vastuussa oleva jäsen toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa pankkiviranomaisen vuotuisen talousarvion.

2. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä, jonka on oltava riippumaton, toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä. Jäljempänä oleva 70 artikla ei estä pankkiviranomaista toimittamasta Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle sen pyytämiä tietoja, jotka kuuluvat sen toimivaltaan.

3. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt.

4. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä.

5. Otettuaan huomioon pankkiviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, pankkiviranomaisen tilinpitäjä omalla vastuullaan toimien vahvistaa pankkiviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen. Vastuussa oleva jäsen toimittaa lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon.

6. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjälle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

Lisäksi pankkiviranomaisen tilinpitäjä lähettää komission tilinpitäjälle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun raportointipaketin konsolidointia varten.

7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä marraskuuta.

8. Vastuussa oleva jäsen toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastineen sen huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa jäljennöksen vastineesta myös hallitukselle ja komissiolle.

9. Vastuussa oleva jäsen toimittaa varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi.

10. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pankkiviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

10 a. Pankkiviranomainen toimittaa perustellun lausunnon Euroopan parlamentin kannasta ja muista Euroopan parlamentin vastuuvapausmenettelyn aikana mahdollisesti tekemistä huomautuksista.

(46 a)  Lisätään 64 a artikla seuraavasti:

”64 a artiklaPankkiviranomaisen sisäinen tarkastus

Pankkiviranomainen perustaa sisäisen tarkastuksen komitean, joka toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lausunnon sitä talousarvion osaa koskevasta vastuuvapaudesta, jota ei rahoiteta unionin yleisestä talousarviosta.”

(47)  Korvataan 65 artikla seuraavasti:

”65 artiklaVarainhoitosäännöt

Hallitus hyväksyy pankkiviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta komission delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013* ainoastaan, jos se on välttämätöntä pankkiviranomaisen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen.

*  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).”

(48)  Korvataan 66 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi pankkiviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013**.

**Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).”

(49)  Muutetaan 68 artikla seuraavasti:

(a)    korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Pankkiviranomaisen henkilöstöön, myös hallituksen kokoaikaisiin jäseniin ja puheenjohtajaan, sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2. Hallitus hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.”;

(b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Hallitus antaa säännökset, joilla mahdollistetaan kansallisten asiantuntijoiden määräaikainen siirto jäsenvaltioista pankkiviranomaisen palvelukseen.”

(50)  Muutetaan 70 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hallintoneuvoston jäsenten ja kaikkien pankkiviranomaisen henkilöstöön kuuluvien, mukaan lukien jäsenvaltioiden pankkiviranomaisen palvelukseen määräaikaisesti siirtämät virkamiehet, sekä kaikkien muiden pankkiviranomaisen tehtäviä suorittavien sopimussuhteisten henkilöiden on noudatettava salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan ja unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.

Henkilöstösääntöjen 16 artiklaa sovelletaan kaikkiin pankkiviranomaisen henkilöstöön kuuluviin, mukaan lukien jäsenvaltioiden pankkiviranomaisen palvelukseen määräaikaisesti siirtämät virkamiehet, sekä kaikkiin muihin pankkiviranomaisen tehtäviä suorittaviin sopimussuhteisiin henkilöihin.”;

(b)  korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Edellä olevan 1 kohdan ja tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen velvoite ei ▌ estä pankkiviranomaista ja toimivaltaisia viranomaisia käyttämästä näitä tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten täytäntöönpanon valvonnassa eikä varsinkaan päätösten tekemistä koskevissa oikeudellisissa menettelyissä.”;

(c)  lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Hallitus ja hallintoneuvosto huolehtivat siitä, että henkilöiden, jotka tarjoavat pankkiviranomaisen tehtäviin liittyviä palveluja joko suoraan tai välillisesti, pysyvästi tai satunnaisesti, mukaan lukien hallituksen ja hallintoneuvoston hyväksymät tai toimivaltaisten viranomaisten tätä tarkoitusta varten nimeämät virkamiehet ja muut henkilöt, on noudatettava samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin edellisissä kohdissa säädetään.

Sama salassapitovelvollisuus koskee myös tarkkailijoita, jotka osallistuvat hallituksen ja hallintoneuvoston kokouksiin sekä pankkiviranomaisen toimintaan.”;

(d)  korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Edellä olevat 1 ja 2 kohta eivät estä pankkiviranomaista vaihtamasta tietoja toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen ja ▌muun unionin lainsäädännön mukaisesti.

Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta henkilöön, joka ilmoittaa tai julkistaa työsuhteensa yhteydessä tietoja yleisen edun vastaisesta uhasta tai haitasta.

Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskee 1 ja 2 kohdan mukainen salassapitovelvollisuus. Pankkiviranomainen hyväksyy työjärjestyksessään 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen salassapitovelvollisuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt.

4. Pankkiviranomainen soveltaa ▌komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444.

4 a. Pankkiviranomaisella on raportointikanavat, joilla vastaanotetaan ja käsitellään ilmoittavan henkilön antamia tietoja tosiasiallisista tai mahdollisista unionin säädösten rikkomisista tai oikeuden väärinkäytöstä tai hallinnollisista epäkohdista.

(51)  Korvataan 71 artikla seuraavasti:

”Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioilla asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita eikä asetuksen (EU) 2018/XXX (EU:n toimielimiä ja elimiä koskeva tietosuoja-asetus) mukaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joita pankkiviranomaisella on tehtäviään suorittaessaan.”

(52)  Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Hallitus hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt.”

(53)  Korvataan 73 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Hallitus päättää pankkiviranomaisen sisäisistä kielijärjestelyistä.”

(54)  Korvataan 74 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Sijaintijäsenvaltion pankkiviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä pankkiviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan pankkiviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallitus on sen hyväksynyt.”

(54 a)  Korvataan 75 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Pankkiviranomainen tekee yhteistyötä 1 kohdassa tarkoitettujen maiden kanssa, jotka soveltavat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla pankkiviranomaisen vastuualueilla vastaavaksi tunnustettua lainsäädäntöä siten kuin unionin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa on määrätty.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten määräysten mukaisesti luodaan järjestelyjä, joissa määritellään 1 kohdassa tarkoitettujen maiden ja erityisesti Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden osalta erityisesti pankkiviranomaisen toimintaan osallistumisen luonne ja laajuus sekä osallistumista koskevat menettelysäännöt, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat määräykset. Niiden edustaja voi toimia tarkkailijana pankkiviranomaisen hallinnossa, mutta niiden on varmistettava, etteivät nämä maat osallistu yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin, paitsi jos asia koskee suoraan niiden etua.”

(55)  Lisätään 75 a artikla seuraavasti:

”75 a artiklaSiirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 35 d artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 35 d artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”

(56)  Korvataan 76 artikla seuraavasti:

”76 artiklaSuhde Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komiteaan

Pankkiviranomaista pidetään Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean oikeudellisena seuraajana. Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean kaikki varat ja vastuut sekä kaikki vireillä olevat toimet siirtyvät viimeistään pankkiviranomaisen perustamispäivänä ilman eri toimenpiteitä pankkiviranomaiselle. Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean on laadittava lopullinen tilinpäätös varallisuudestaan ja vastuistaan tuona siirtopäivänä. Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea ja komissio tarkastavat ja hyväksyvät tämän tilinpäätöksen.”

(57)  Lisätään uusi 77 a artikla seuraavasti:

”77 a artiklaSiirtymäsäännökset

Tämän asetuksen ▌, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä (EU) 2015/2366, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen toimitusjohtajan tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.

Tämän asetuksen ▌, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä (EU) 2015/2366, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen puheenjohtajan tehtävät ja asema jatkuvat toimikauden päättymiseen saakka.

Tämän asetuksen ▌, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä (EU) 2015/2366, mukaisesti nimitettyjen ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneiden hallituksen jäsenten tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.”

(57 a)  Kumotaan 79 artikla.

(57 b)  Kumotaan 80 artikla.

(57 c)  Korvataan 81 artikla seuraavasti:

”81 artiklaArviointi

1. Komissio julkaisee viimeistään ... päivänä ...kuuta ...[18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein yleiskertomuksen arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnan ja tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen tuloksena saaduista kokemuksista. Kertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavaa:

a) toimivaltaisten viranomaisten valvontakäytännöissä saavutettu tehokkuus ja lähentyminen,

i) toimivaltaisten viranomaisten riippumattomuus ja yritysten hyvää hallintotapaa vastaavissa standardeissa saavutettu lähentyminen,

ii) pankkiviranomaisen puolueettomuus, objektiivisuus ja riippumattomuus;

b) valvontakollegioiden toiminta;

c) kriisien ehkäisyyn, hallintaan ja ratkaisuun liittyvillä aloilla, myös unionin rahoitusjärjestelyissä saavutettu lähentyminen;

d) pankkiviranomaisen tehtävä järjestelmäriskin osalta;

e) 38 artiklassa säädetyn suojalausekkeen soveltaminen;

f) 19 artiklassa tarkoitetun sitovan sovittelun soveltaminen;

f a) yhteiskomitean päätöksenteon toimivuus;

f b) tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettuja rajatylittävien yhdistymisten esteitä ja niihin kohdistuvia vaikutuksia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa arvioidaan myös seuraavaa:

a) onko tarkoituksenmukaista jatkaa pankkialan, vakuutus- ja lisäeläkealan sekä arvopaperi- ja finanssimarkkinoiden erillistä valvontaa;

b) onko tarkoituksenmukaista toteuttaa vakavaraisuuden valvontaa ja valvoa liiketoiminnan harjoittamista erikseen vai saman valvontaviranomaisen kautta;

c) onko syytä yksinkertaistaa ja lujittaa EFVJ:n rakennetta, jotta voidaan lisätä johdonmukaisuutta makro- ja mikrotason välillä sekä Euroopan valvontaviranomaisten kesken;

d) onko EFVJ:n kehitys sopusoinnussa maailmanlaajuisen kehityksen kanssa;

e) onko EFVJ:ssä riittävästi monimuotoisuutta ja huippuosaamista;

f) onko julkistamisvelvoitteesta huolehdittu riittävää vastuullisuutta ja avoimuutta noudattaen;

g) onko pankkiviranomaisella riittävät resurssit tehtäviensä suorittamiseksi;

h) onko pankkiviranomaisen kotipaikka tarkoituksenmukainen vai onko tarkoituksenmukaista siirtää Euroopan valvontaviranomaiset samaan kotipaikkaan niiden välisen yhteensovittamisen tehostamiseksi.

2 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yleiskertomuksen osana komissio tekee kaikkia asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä kuultuaan kattavan arvioinnin tämän asetuksen 9 c artiklan mukaisesti annettujen toimista pidättymistä koskevien kirjeiden täytäntöönpanosta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

2 b. Komissio toimittaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] 2 a kohdassa tarkoitetut arvioinnit ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Komissio laatii yleiseurooppalaisten laitosten tai infrastruktuurien suorasta valvonnasta vuosittain kertomuksen, jossa tarkastellaan, onko syytä lisätä pankkiviranomaisen tämän alan valvontatehtäviä, ottaen huomioon markkinakehityksen, sisämarkkinoiden vakauden ja koko unionin yhteenkuuluvuuden.

4. Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(57 d)  Lisätään 81 a artikla seuraavasti:

”81 a artiklaRahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen ja torjumiseen liittyvien, pankkiviranomaiselle annettujen erityistehtävien arviointi

1. Komissio tekee kaikkia asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä kuultuaan kattavan arvioinnin pankkiviranomaiselle tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan mukaisesti annettujen erityistehtävien täytäntöönpanosta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Komissio analysoi arvioinnissaan näiden tehtävien ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle annettujen tehtävien välistä vuorovaikutusta. Lisäksi komissio tutkii kattavan kustannus-hyötyanalyysin perusteella ja johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamista koskevan tavoitteen mukaisesti perusteellisesti mahdollisuutta antaa olemassa olevalle tai uudelle EU:n laajuiselle virastolle erityistehtäviä, jotka koskevat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä ja torjuntaa.

2. Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin osana direktiivin (EU) 2018/843 65 artiklan mukaista kertomustaan sekä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle 11 päivään tammikuuta 2022 mennessä.”

2 artiklaMuutokset asetukseen (EU) N:o 1094/2010

Muutetaan asetus (EU) 1094/2010 seuraavasti:

”1.  Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

(a a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii tällä asetuksella annettujen valtuuksien puitteissa sekä direktiivin 2009/138/EY, lukuun ottamatta sen IV osastoa, ja direktiivien 2002/92/EY, 2003/41/EY, 2002/87/EY ja 2009/103/EY*, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU** soveltamisalalla ja, siltä osin kuin näitä säädöksiä sovelletaan vakuutusyrityksiin ja jälleenvakuutusyrityksiin, lisäeläkkeitä tarjoaviin laitoksiin ja vakuutusedustajiin, direktiivin 2002/65/EY soveltamisalalla, mukaan luettuina kaikki näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset sekä mahdolliset muut oikeudellisesti sitovat unionin säännökset, joissa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle annetaan tehtäviä.

*   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/103/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta (EUVL L 263, 7.10.2009, s. 11).

**  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).”;

(a b)    korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii myös vakuutusyritysten, jälleenvakuutusyritysten, finanssiryhmittymien, lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten ja vakuutusedustajien toimialoilla niiden kysymysten osalta, joita 2 kohdassa tarkoitetut säädökset eivät suoraan koske, mukaan luettuina yritysten hyvää hallintotapaa, tilintarkastusta ja tilinpäätösraportointia koskevat kysymykset, ja ottaa huomioon kestävät liiketoimintamallit sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät edellyttäen, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tällaiset toimet ovat tarpeen mainittujen säädösten tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.”;

(a c)    korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tavoitteena on suojella yleistä etua edistämällä finanssijärjestelmän lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vakautta sekä tehokkuutta unionin talouden, sen kansalaisten ja yritysten kannalta. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävänä on toimivaltuuksiensa mukaisesti omalta osaltaan:

a) parantaa sisämarkkinoiden toimintaa, mihin sisältyy erityisesti asianmukainen, tehokas ja yhdenmukainen sääntely ja valvonta,

b) turvata finanssimarkkinoiden eheys, avoimuus, tehokkuus ja moitteeton toiminta,

c) tehostaa valvonnan kansainvälistä yhteensovittamista,

d) estää toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö ja edistää tasapuolisia kilpailuolosuhteita,

e) varmistaa, että vakuutus-, jälleenvakuutus- ja lisäeläkealaan liittyvää riskinottoa säännellään ja valvotaan asianmukaisesti,▐

f) parantaa asiakkaiden ja kuluttajien suojaa,

f a) tehostaa valvontakäytäntöjen lähentämistä sisämarkkinoilla, mukaan lukien riskiperusteisen lähestymistavan edistäminen liiketoiminnan valvonnassa.

Tätä varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen edistää 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten johdonmukaisen, tehokkaan ja tosiasiallisen soveltamisen varmistamista, edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä ja antaa lausuntoja 16 a artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle▐.

Suorittaessaan sille tällä asetuksella annettuja tehtäviä vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kiinnittää erityistä huomiota sellaisten finanssilaitosten mahdollisesti aiheuttamiin järjestelmäriskeihin, joiden toiminnan lopettaminen saattaa haitata finanssijärjestelmän tai reaalitalouden toimintaa.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii tehtäviään suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti, syrjimättömästi ja avoimesti ja koko unionin edun mukaisesti sekä noudattaa suhteellisuusperiaatetta. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen soveltaa vastuuvelvollisuuden ja lahjomattomuuden periaatteita, ja sen on varmistettava tämän osalta kaikkien sidosryhmien yhdenvertainen kohtelu.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimien ja toimenpiteiden sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän asetuksen tai 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niiden on oltava oikeassa suhteessa niiden riskien luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen, jotka liittyvät olennaisesti vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimien kohteena olevan laitoksen liiketoimintaan tai markkinoihin.”

(2)  Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on osa Euroopan finanssivalvontajärjestelmää (EFVJ). EFVJ:n päätavoitteena on varmistaa, että finanssialaan sovellettavat säännöt pannaan asianmukaisesti täytäntöön, jotta säilytetään finanssivakaus, ja varmistaa luottamus finanssijärjestelmään yleensä sekä tehokas ja riittävä suoja finanssipalvelujen asiakkaille.”;

(b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti EFVJ:n osapuolet tekevät luottamukseen ja täysimääräiseen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa yhteistyötä erityisesti varmistaakseen, että ne toimittavat jatkuvasti toisilleen ja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle tarkoituksenmukaisia ja luotettavia tietoja.”;

(c)  lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tässä asetuksessa olevat viittaukset valvontaan kattavat kaikkien toimivaltaisten viranomaisten kaikki asiaankuuluvat toimet, jotka niiden on suoritettava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallista toimivaltaa.”

(2 a)  Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Euroopan finanssivalvontajärjestelmän vastuu

1. Edellä 2 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetut viranomaiset vastaavat toiminnastaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Jos Euroopan parlamentti suorittaa tutkimuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaisesti, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee kaikin tavoin yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa.

3. Hallintoneuvosto hyväksyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävien hoitaminen mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun vuosikertomukseen tiedot valvontaviranomaisten kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, kansainvälisistä järjestöistä ja kolmansien maiden hallinnoista, pankkiviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä pankkiviranomaisen 33 artiklan mukaisesti harjoittamasta seurannasta.

4. Puheenjohtajan on osallistuttava Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen, joka koskee vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnan tuloksia, jos Euroopan parlamentti tätä pyytää. Kuulemistilaisuus järjestetään vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtajan on aina pyydettäessä annettava lausunto Euroopan parlamentille ja vastattava sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

5. Puheenjohtajan on annettava kertomus vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnasta Euroopan parlamentille pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 1 c kohdassa tarkoitetun lausunnon antamista.

6. Kertomukseen on 11–18 artiklassa sekä 20 ja 33 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi sisällytettävä myös kaikki Euroopan parlamentin tapauskohtaisesti pyytämät asiaankuuluvat tiedot.

7. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen vastaa Euroopan parlamentin tai neuvoston sille esittämiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta.

8. Puheenjohtaja voi käydä pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja suljettujen ovien takana Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja koordinaattoreiden kanssa silloin, kun tällaisia keskusteluja edellytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaisten Euroopan parlamentin toimivaltuuksien käyttämiseksi. Kaikkien osallistujien on noudatettava salassapitovelvollisuutta.

9. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustaa asiakirjoista ja niiden saatavuudesta rekisterin.

10. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille tarkoituksenmukaisen yhteenvedon Kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön, kansainvälisen eläkevalvojien järjestön (International Organisation of Pensions Supervisors), finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan elimen sekä muiden asiaankuuluvien vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevalvontaan liittyvien tai vaikuttavien kansainvälisten elinten tai laitosten kokouksista.”

(3)  Korvataan 4 artiklan 2 kohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii) direktiivien 2002/65/EY ja (EU) 2015/849 osalta viranomaisia, joilla on toimivalta varmistaa, että ▐finanssilaitokset noudattavat niille näissä direktiiveissä asetettuja vaatimuksia.”

(4)  Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

(a)    korvataan 2 alakohta seuraavasti:

”2) hallitus, jonka tehtävät on säädetty 47 artiklassa;”;

(b)  kumotaan 4 alakohta.

(4 a)  lisätään 7 a artiklaan uusi kohta seuraavasti:

”Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kotipaikan sijainti ei vaikuta tapaan, jolla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen hoitaa tehtävänsä ja käyttää toimivaltaansa, eikä sen hallintorakenteen järjestämiseen, sen pääasiallisen organisaation toimintaan tai sen toimintojen pääasialliseen rahoittamiseen, mutta tapauskohtaisesti mahdollistetaan se, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on unionin virastojen kanssa yhteiset hallinnolliset tukipalvelut ja toimitilapalvelut, jotka eivät liity vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ydintoimintoihin. Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen soveltamispäivä] ja sen jälkeen 12 kuukauden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, miten Euroopan valvontaviranomaiset ovat noudattaneet tätä vaatimusta.”

(5)  Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

(a)    muutetaan 1 kohta seuraavasti:

-i)  muutetaan a alakohta seuraavasti:

”se auttaa luomaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten perusteella yhteisiä, laadukkaita sääntely- ja valvontastandardeja ja -käytäntöjä erityisesti ▌laatimalla ▌teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksia, ohjeita, suosituksia ja muita toimenpiteitä, mukaan lukien lausuntoja 16 a artiklan mukaisesti;”;

i)  lisätään aa alakohta seuraavasti:

”aa) se laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan, jossa esitetään parhaat valvontakäytännöt ja korkealaatuiset valvontamenetelmät ja -prosessit ja otetaan huomioon muun muassa muuttuvat liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä finanssilaitosten ja -markkinoiden koko;”;

ii a)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) se myötävaikuttaa oikeudellisesti sitovien unionin säädösten yhdenmukaiseen soveltamiseen erityisesti edistämällä yhteistä valvontakulttuuria, varmistamalla 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten yhdenmukaisen, tehokkaan ja tosiasiallisen soveltamisen, estämällä toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön, edistämällä ja seuraamalla valvonnan riippumattomuutta, sovittelemalla ja ratkaisemalla toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä, varmistamalla finanssilaitosten tehokkaan ja yhdenmukaisen valvonnan sekä huolehtimalla valvontakollegioiden yhdenmukaisesta toiminnasta ja toteuttamalla toimia muun muassa kriisitilanteissa;”;

ii)  korvataan e ja f alakohta seuraavasti:

”e) se järjestää ja suorittaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tuella toimivaltaisten viranomaisten arviointeja ja samassa yhteydessä antaa kyseisille toimivaltaisille viranomaisille tarkoitettuja suosituksia ja määrittää parhaita käytäntöjä ja samassa yhteydessä antaa ohjeita valvontatulosten johdonmukaisuuden parantamiseksi;

f) se seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan, myös silloin kun tähän on aihetta, innovatiivisten finanssipalvelujen kehityssuuntauksissa sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden kehityssuuntauksissa sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvissä kehityssuuntauksissa;”;

ii a)  korvataan g alakohta seuraavasti:

”g) se laatii ▌markkina-analyyseja tietojen saamiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävien hoitamista varten;”;

iii)  korvataan h alakohta seuraavasti:

”h) se edistää tarvittaessa vakuutuksenottajien, eläkejärjestelmien jäsenten ja edunsaajien, kuluttajien ja sijoittajien suojaa, erityisesti rajatylittävissä tilanteissa esiintyvien puutteiden osalta ja asiaan liittyvät riskit huomioon ottaen;”;

iii a)  lisätään ia ja ib alakohta seuraavasti:

”ia) se koordinoi toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimia;

ib) se edistää finanssitietoja koskevan unionin yhteisen strategian laatimista;”;

iii b)  lisätään ka alakohta seuraavasti:

”ka) se julkaisee verkkosivustollaan kaikki 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin liittyvät tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, ohjeet, suositukset sekä kysymykset ja vastaukset ja päivittää niitä säännöllisesti, mukaan lukien katsaukset, jotka koskevat meneillään olevien toimien tilannetta, ja teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnosten, ohjeiden, suositusten sekä kysymysten ja vastausten hyväksymisen suunniteltu aikataulu. Nämä tiedot asetetaan saataville kaikilla Euroopan unionin työkielillä.”;

iv)  kumotaan l alakohta;

v)  lisätään m alakohta seuraavasti:

”m) se antaa neuvoja sisäisten mallien soveltamisesta päätöksenteon helpottamiseksi ja avun antamiseksi 21 a artiklan mukaisesti;”;

(b)  lisätään uusi 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Hoitaessaan tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen:

a) käyttää täysimääräisesti sille annettuja valtuuksia;

b) ottaa täysimääräisesti huomioon finanssilaitosten eri tyypit, liiketoimintamallit ja koon, finanssilaitosten turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamista koskevan ensiarvoisen tärkeän tavoitteen asianmukaisesti huomioon ottaen;

c) ottaa huomioon teknologiset innovaatiot, innovatiiviset ja kestävät liiketoimintamallit, kuten osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt, sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät.”;

(c)  muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i) lisätään ca alakohta seuraavasti:

”ca) antaa suosituksia 29 a ja 31 a artiklassa säädetyin tavoin;”;

i a) lisätään da alakohta seuraavasti:

”da) antaa varoituksia 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti;”;

i b) lisätään ga, gb ja gc alakohta seuraavasti:

”ga) antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle tai komissiolle 16 a artiklassa säädetyin tavoin;

gb) antaa vastauksia kysymyksiin 16 b artiklassa säädetyin tavoin;

gc) antaa ajallisesti rajattuja toimista pidättymistä koskevia kirjeitä 9 a artiklassa säädetyin tavoin;”;

ii) korvataan h alakohta seuraavasti:

”h) kerätä tarvittavat tiedot finanssilaitoksista 35 ja 35 b artiklassa säädetyin tavoin;”;

(d)  lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3. Hoitaessaan tässä artiklassa tarkoitettuja tehtäviä ▌vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen noudattaa tiukasti tason 1 lakeja ja tason 2 toimenpiteitä ja soveltaa suhteellisuusperiaatetta ja paremman sääntelyn periaatetta, mukaan lukien vaikutustenarvioinnit, kustannus-hyötyanalyysit ja avoimet julkiset kuulemiset.

Jäljempänä 10, 15, 16 ja 16 a artiklassa tarkoitetut avoimet julkiset kuulemiset järjestetään mahdollisimman laajoina sen varmistamiseksi, että ne kattavat kaikki asianomaiset osapuolet ja että sidosryhmillä on kohtuullisesti aikaa reagoida. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa ja julkaisee palautetta siitä, kuinka kuulemisissa kerättyjä tietoja ja näkemyksiä hyödynnettiin teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksissa, ohjeissa, suosituksissa ja lausunnoissa.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii sidosryhmiltä saadusta palautteesta yhteenvedon tavalla, joka mahdollistaa samankaltaisista aiheista järjestettyjen julkisten kuulemisten tulosten vertailun.

(6)  Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

(-a a)  korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) kerää ja analysoi tietoja kulutuksen muutoksista, kuten vähittäisrahoituspalvelujen ja -tuotteiden kustannusten ja maksujen kehityksestä jäsenvaltioissa, ja raportoi niistä,”;

(a)  lisätään 1 kohtaan ▐ ab alakohta seuraavasti:

”(ab) kehittää vähittäistoiminnan riski-indikaattorit, joiden avulla voidaan havaita oikea-aikaisesti seikat, joista saattaa aiheutua haittaa kuluttajille ja sijoittajille;”;

(b a)  lisätään 1 kohtaan da ja db alakohta seuraavasti:

”da) edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, joilla kuluttajilla ja vakuutuksenottajilla on tasapuoliset mahdollisuudet käyttää vertailukelpoisia finanssipalveluja ja -tuotteita sekä oikeussuojakeinoja,

db) koordinoi toimivaltaisten viranomaisten haamuasiointitoimia.”;

(c)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen valvoo uusia ja nykyisiä finanssialan toimia ja voi antaa 16 artiklan mukaisesti ohjeita ja suosituksia markkinoiden turvallisuuden ja vakauden sekä sääntely- ja valvontakäytäntöjen lähentymisen ja tehokkuuden edistämiseksi.

2 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii toimivaltuuksiensa mukaisesti kansallisille toimivaltaisille viranomaisille tarkoitettuja liiketoiminnan valvontaa koskevia vaatimuksia, esimerkiksi vähimmäisvaltuuksia ja -tehtäviä koskevia vaatimuksia.”;

(d)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustaa siihen kiinteästi kuuluvan suhteellisuutta käsittelevän komitean sen varmistamiseksi, että riskien luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden erot, muuttuvat liiketoimintamallit ja -käytännöt sekä finanssilaitosten ja -markkinoiden koko näkyvät vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen työssä, ja kuluttajansuoja- ja finanssi-innovaatiokomitean, jossa saatetaan yhteen kaikki asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset sekä kuluttajansuojasta vastaavat viranomaiset, jotta voidaan tehostaa kuluttajansuojaa ja toimia koordinoidusti uuden tai innovatiivisen finanssialan toiminnan sääntelyssä ja valvonnassa sekä antaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle neuvoja, joita se voi esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee tiiviisti yhteistyötä Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa päällekkäisyyksien, epäjohdonmukaisuuksien ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi tietosuojan alalla. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi sisällyttää komiteaan myös kansallisia tietosuojaviranomaisia.”;

(b a)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi asettaa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen sellaisten tiettyjen finanssialan tuotteiden, välineiden tai toimien markkinoinnille, jakelulle tai myynnille, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa asiakkaille tai vaarantavat finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauden unionissa, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määritellyissä tapauksissa ja niissä säädetyin edellytyksin tai tarvittaessa kriisitilanteessa 18 artiklan mukaisesti ja siinä säädetyin edellytyksin.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tarkistaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päätöstään sopivin väliajoin, mahdollisimman pian ja vähintään joka kuudes kuukausi. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi uusia kiellon tai rajoituksen kahdesti, minkä jälkeen siitä tulee pysyvä, ellei vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen katso toisin.

Jäsenvaltio voi pyytää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista harkitsemaan päätöstään uudelleen. Siinä tapauksessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen päättää 44 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, pitääkö se päätöksensä voimassa.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi myös arvioida tarpeen asettaa kielto tai rajoitus tietyntyyppisille finanssialan toimille tai käytännöille ja tällaisen tarpeen käydessä ilmi ilmoittaa siitä komissiolle ja toimivaltaisille viranomaisille, jotta voidaan helpottaa tällaisen kiellon tai rajoituksen asettamista.”

(6 a)  lisätään 9 a artikla seuraavasti:

”9 a artiklaAjallisesti rajatut toimista pidättäytymistä koskevat kirjeet

1.  Poikkeuksellisissa olosuhteissa ja jos tässä kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi koordinoidusti kaikkien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa antaa ajallisesti rajattuja toimista pidättymistä koskevia kirjeitä joistakin unionin lainsäädännön säännöksistä, jotka perustuvat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin säädöksiin. Nämä ajallisesti rajatut toimista pidättymistä koskevat kirjeet ovat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja kaikkien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten väliaikainen sitoumus pidättyä toteuttamasta toimia, kun finanssilaitos jättää noudattamatta joitakin unionin lainsäädännön säännöksiä, jos finanssilaitos ei voi noudattaa tällaisia unionin lainsäädännön säännöksiä jostakin seuraavasta syystä:

a)   noudattamalla säännöksiä finanssilaitos rikkoisi unionin lainsäädännössä säädettyjä muita vaatimuksia;

b)  vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen katsoo, että noudattaminen ei ole mahdollista ilman muita tason 2 toimenpiteitä tai tason 3 ohjeita;

c)  säännösten noudattaminen aiheuttaisi vakavan haitan tai uhan jollekin seuraavista: markkinoiden luottamus, asiakkaiden tai sijoittajien suoja, finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteeton toiminta ja eheys, koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaus unionissa;

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei anna toimista pidättymistä koskevia kirjeitä, jos se katsoo, että niillä olisi finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajien suojaan haitallinen vaikutus, joka on kohtuuton suhteessa niiden hyötyihin.

2.  Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen täsmentää toimista pidättymistä koskevassa kirjeessään, mitä unionin lainsäädännön säännöksiä toimista pidättyminen koskee, miksi se katsoo, että 1 kohdan edellytykset täyttyvät ja minä päivänä toimista pidättyminen lakkaa. Tällaisen toimista pidättymisen kesto saa olla enintään kuusi kuukautta.

3.  Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen päättää laatia toimista pidättymistä koskevan kirjeen, se ilmoittaa välittömästi asiasta komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio, Euroopan parlamentti tai neuvosto voi kahden viikon kuluessa tiedon vastaanottamisesta pyytää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista harkitsemaan päätöstään uudelleen. Komission, Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kahdella viikolla. Jos komissio, Euroopan parlamentti tai neuvosto pyytää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista harkitsemaan päätöstään uudelleen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen päättää 44 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, pitääkö se päätöksensä voimassa.

4.  Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on laatinut 1–3 kohdan mukaisesti toimista pidättymistä koskevan kirjeen, se julkaisee sen välittömästi verkkosivustollaan. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tarkastelee päätöstään laatia toimista pidättymistä koskeva kirje asianmukaisin väliajoin, ja se voi uudistaa sen vain kerran kuuden kuukauden ajanjaksoksi. Jollei toimista pidättymistä koskevan kirjeen laatimisesta tehdyn päätöksen voimassaoloa jatketa kuuden kuukauden tai vuoden ajanjakson päätyttyä, kirjeen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä.”

(6 a)  Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artiklaTekniset sääntelystandardit

1. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle vallan hyväksyä teknisiä sääntelystandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen harmonisointi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä erityisesti määritellyillä aloilla, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa sääntelystandardiluonnoksensa komission hyväksyttäviksi. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa tekniset sääntelystandardit samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Teknisten sääntelystandardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisältö on rajoitettu lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyin säädöksin, joihin ne perustuvat. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle niin pian kuin mahdollista ja kattavasti teknisten sääntelystandardien luonnosten laatimisessa saavutetusta edistyksestä.

Ennen kuin vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle, se järjestää niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä 8 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää lisäksi ▌37 artiklassa tarkoitetuilta asiaankuuluvilta osallisryhmiltä neuvoja.

Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisen sääntelystandardin luonnoksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. Se voi hyväksyä teknisten sääntelystandardien luonnokset vain osittain tai muutettuina, jos unionin etu sitä vaatii.

Jos komissio ei kolmen kuukauden kuluessa teknisen sääntelystandardin luonnoksen vastaanottamisesta tee päätöstä sen hyväksymisestä, se ilmoittaa asiasta välittömästi ja joka tapauksessa ennen kolmen kuukauden ajanjakson päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty tekemään päätöstä, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän. Sääntelystandardiluonnoksen hyväksymisen viivästyminen ei estä Euroopan parlamenttia ja neuvostoa harjoittamasta valvontavaltaansa 13 artiklan mukaisesti.

Jos komissio ei aio hyväksyä teknisen sääntelystandardin luonnosta tai aikoo hyväksyä sen osittain tai muutettuna, se lähettää teknisen sääntelystandardin luonnoksen takaisin vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ja ilmoittaa, miksi se ei hyväksy sitä tai, jos on kyse muutoksista, selvittää muutostensa syyt ja lähettää kirjeestään jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta komission ehdottamien muutosten pohjalta ja toimittaa sen uudelleen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ole tämän kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen sääntelystandardin luonnosta tai jos se on toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnoksen, jonka muutokset eivät ole komission ehdottamien muutosten mukaisia, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen tai hylätä sen.

Komissio ei saa muuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen valmisteleman teknisen sääntelystandardin luonnoksen sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

2. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei ole toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnosta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetussa määräajassa, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty toimittamaan luonnosta teknisestä sääntelystandardista, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän. Komissio voi pyytää tällaista luonnosta uuden määräajan puitteissa. Komissio ilmoittaa uuden määräajan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti voi kutsua vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajan antamaan selvityksen, miksi luonnosta tekniseksi sääntelystandardiksi ei ole voitu toimittaa.

3. Vain jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei toimita teknisen sääntelystandardin luonnosta komissiolle 2 kohdan mukaisissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin delegoidulla säädöksellä ilman vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen luonnosta.

Komissio järjestää teknisten sääntelystandardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, jolleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen. Komissio pyytää lisäksi 37 artiklassa tarkoitetuilta asiaankuuluvilta osallisryhmiltä ▌neuvoja.

Komissio toimittaa teknisen sääntelystandardin luonnoksen välittömästi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle.

▌Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta ja toimittaa sen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen sääntelystandardin luonnosta, komissio voi hyväksyä kyseisen teknisen sääntelystandardin.

Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on toimittanut muutetun teknisen sääntelystandardin luonnoksen kuuden viikon kuluessa, komissio voi muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ehdottamien muutosten pohjalta tai hyväksyä kyseisen teknisen sääntelystandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen. Komissio ei saa muuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen valmistelemien teknisten sääntelystandardien luonnosten sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

4. Tekniset sääntelystandardit hyväksytään asetuksilla tai päätöksillä. Niiden nimessä on oltava sanat ”tekniset sääntelystandardit”. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä mainittuina ajankohtina.”

(6 b)  Kumotaan 13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

(6 c)  Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artiklaTekniset täytäntöönpanostandardit

1. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle täytäntöönpanovallan hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä, ja jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset ehdot 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten täytäntöönpanolle, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi. Teknisten täytäntöönpanostandardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisällössä on määritettävä näiden säädösten soveltamisen edellytykset. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa teknisten täytäntöönpanostandardiensa luonnokset komission hyväksyttäviksi. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa tekniset täytäntöönpanostandardit samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Ennen kuin vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle, se järjestää niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä 8 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää lisäksi 37 artiklassa tarkoitetuilta asiaankuuluvilta osallisryhmiltä neuvoja.

Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. Se voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen vain osittain tai muutettuna, jos unionin etu sitä vaatii. Jos komissio ei vastusta ehdotettua teknistä täytäntöönpanostandardia joko kokonaan tai osittain arviointiajan kuluessa, standardi katsotaan hyväksytyksi.

Jos komissio ei kolmen kuukauden kuluessa teknisen täytäntöönpanostandardin vastaanottamisesta tee päätöstä, se ilmoittaa asiasta välittömästi ja joka tapauksessa ennen kolmen kuukauden ajanjakson päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty tekemään päätöstä, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän.

Jos komissio ei aio hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta tai aikoo hyväksyä sen vain osittain tai muutettuna, se lähettää sen takaisin vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ja ilmoittaa, miksi se ei aio hyväksyä sitä tai, jos on kyse muutoksista, selvittää muutostensa syyt, ja lähettää kirjeestään jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta komission ehdottamien muutosten pohjalta ja toimittaa sen uudelleen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ole viidennessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta tai jos se on toimittanut teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen, jonka muutokset eivät ole komission ehdottamien muutosten mukaisia, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen tai hylätä sen.

Komissio ei saa muuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen valmisteleman teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

2. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei ole toimittanut teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetussa määräajassa, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty toimittamaan luonnosta teknisestä täytäntöönpanostandardista, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän. Komissio voi pyytää tällaista luonnosta uuden määräajan puitteissa. Komissio ilmoittaa uuden määräajan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti voi kutsua vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajan antamaan selvityksen, miksi luonnosta tekniseksi täytäntöönpanostandardiksi ei ole voitu toimittaa.

3. Vain jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei toimita teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta komissiolle 2 kohdan mukaisissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin täytäntöönpanosäädöksellä ilman vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen luonnosta.

Komissio järjestää teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, jolleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen. Komissio pyytää lisäksi 37 artiklassa tarkoitetulta asiaankuuluvalta osallisryhmältä ▌neuvoja.

Komissio toimittaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen välittömästi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle.

▌Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta ja toimittaa sen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisten täytäntöönpanostandardin luonnosta, komissio voi hyväksyä kyseisen teknisen täytäntöönpanostandardin.

Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on toimittanut muutetun teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen kuuden viikon jakson kuluessa, komissio voi muuttaa teknistä täytäntöönpanostandardin luonnosta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ehdottamien muutosten pohjalta tai hyväksyä kyseisen teknisen täytäntöönpanostandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen.

Komissio ei saa muuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen valmistelemien teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

4. Tekniset täytäntöönpanostandardit hyväksytään asetuksilla tai päätöksillä. Niiden nimessä on oltava sanat ”tekniset täytäntöönpanostandardit”. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä mainittuina ajankohtina.”

(7)  Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa toimivaltaisille viranomaisille tai finanssilaitoksille osoitettuja ohjeita tai suosituksia yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen aikaansaamiseksi EFVJ:ssä sekä unionin oikeuden yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi lisäksi antaa ohjeita ja suosituksia sellaisille jäsenvaltioiden viranomaisille, joita ei ole tässä asetuksessa määritelty toimivaltaisiksi viranomaisiksi, mutta joilla on valtuudet varmistaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltaminen.

Ohjeiden ja suositusten on oltava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten soveltamisalan mukaisia ja niissä on otettava huomioon suhteellisuusperiaate. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei anna ohjeita ja suosituksia asioista, jotka kuuluvat teknisiä sääntelystandardeja tai teknisiä täytäntöönpanostandardeja koskevien tason 1 valtuuksien alaan.

1 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa kaikille toimivaltaisille viranomaisille tai finanssilaitoksille osoitettuja ohjeita yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen aikaansaamiseksi EFVJ:ssä ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten soveltamiseksi tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun noudata tai selitä ‑täytäntöönpanomenettelyn perusteella. Näiden ohjeiden katsotaan olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten vaatimusten mukaisia. Edellä esitetyn mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset ja finanssilaitokset voivat kehittää muita käytäntöjä, joiden mukaan toimimalla noudatetaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä säädöksiä.”;

(b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen järjestää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, ohjeita ja suosituksia sekä soveltuvissa tapauksissa kysymyksiä ja vastauksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi ohjeiden ja suositusten antamiseen mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa ohjeiden tai suositusten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Lisäksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, ▌neuvoja 37 artiklassa tarkoitetuilta vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä ja lisäeläkealan osallisryhmältä. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen esittää perustelut, jos se ei järjestä avointa julkista kuulemista tai pyydä neuvoja vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä ja lisäeläkealan osallisryhmältä.”;

(b a)  lisätään 2 a, 2 b, 2 c ja 2 d kohta seuraavasti:

”2 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa suosituksia yhdelle tai useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle tai finanssilaitokselle 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten soveltamiseksi.

2 b. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen esittää ohjeissaan ja suosituksissaan, miten se edistää yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen aikaansaamista EFVJ:ssä, miten se varmistaa unionin oikeuden yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen sekä miten se noudattaa 1, 1 a ja 2 a kohdan säännöksiä.

2 c. Ohjeissa ja suosituksissa ei saa pelkästään viitata lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten osiin tai esittää niitä uudelleen. Ennen uuden ohjeen tai suosituksen antamista vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tarkastelee ensin olemassa olevia ohjeita ja suosituksia päällekkäisyyksien välttämiseksi.

2 d. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolme kuukautta ennen 1 a ja 2 a kohdassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten antamista tällaisten ohjeiden ja suositusten aiotusta sisällöstä.”;

(c)  korvataankohta seuraavasti:

”4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ne ohjeet ja suositukset, jotka se on antanut, selvittää, kuinka se on perustellut 1 a kohdan mukaisesti annetut ohjeet ja 2 a kohdan mukaisesti annetut suositukset, ja esittää yhteenvedon 8 artiklan 2 a kohdan mukaisista näitä ohjeita koskevista julkisista kuulemisista saadusta palautteesta. Kertomuksessa esitetään myös, mitkä toimivaltaiset viranomaiset eivät ole noudattaneet ohjeita ja suosituksia ja miten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen aikoo varmistaa, että asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset vastedes noudattavat sen ohjeita ja suosituksia.”;

(d)  lisätään 5, 5 a ja 5 b kohta seuraavasti:

”5. Jos kaksi kolmasosaa vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmän tai lisäeläkealan osallisryhmän jäsenistä on sitä mieltä, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on ylittänyt toimivaltansa antamalla 1 a kohdan mukaisesti ohjeen, ne voivat antaa siitä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle perustellun neuvon.

5 a. Jos vähintään puolet vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmän tai lisäeläkealan osallisryhmän jäsenistä on sitä mieltä, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on ylittänyt toimivaltansa antamalla 2 a kohdan mukaisesti suosituksen, ne voivat antaa siitä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle perustellun neuvon.

5 b. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat pyytää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista perustelemaan kyseisten ohjeiden tai suositusten antamisen. Saatuaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen selityksen komissio arvioi ohjeiden tai suositusten laajuutta ottaen huomioon vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivallan ja lähettää arvionsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jos Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio katsoo, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on ylittänyt toimivaltansa, ja annettuaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tilaisuuden esittää näkemyksensä komissio voi antaa päätöksen, jossa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista vaaditaan peruuttamaan kyseiset ohjeet tai suositukset tai muuttamaan niitä. Ennen kuin tällainen päätös tehdään ja Euroopan parlamentin näin pyytäessä, komissio antaa lausunnon Euroopan parlamentille ja vastaa sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Euroopan parlamentti voi pyytää komissiota tekemään päätöksen, jossa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista vaaditaan peruuttamaan kyseiset ohjeet tai suositukset tai muuttamaan niitä. Komission päätös julkaistaan.”

(7 a)  Lisätään 16 a ja 16 b artikla seuraavasti:

”16 a artiklaLausunnot

1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensa kuuluvista kysymyksistä. Näitä lausuntoja ei julkaista, ellei pyynnössä niin mainita.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää julkisen kuulemisen tai teknisen analyysin.

3. Kun on kyse sulautumiin ja omistusosuuksien hankintaan liittyvästä toiminnan vakauden arvioinnista, joka kuuluu direktiivin 2009/138/EY soveltamisalaan ja joka mainitun direktiivin mukaan edellyttää kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä kuulemista, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi, jos jokin näistä toimivaltaisista viranomaisista sitä pyytää, antaa ja julkistaa lausunnon toiminnan vakauden arvioinnista, ei kuitenkaan direktiivin 2009/138/EY 59 artiklan 1 kohdan e alakohdassa mainittujen perustelujen osalta. Lausunto on annettava viipymättä ja joka tapauksessa ennen direktiivin 2009/138/EY mukaisen arviointiajan päättymistä. Jäljempänä olevia 35 ja 35 b artiklaa sovelletaan aloihin, joiden osalta vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa lausunnon.

4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä antaa teknistä neuvontaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn aikana ja delegoiduista säädöksistä, jotka koskevat komission lainsäädäntöehdotusta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määritetyillä aloilla.

16 b artiklaKysymykset ja vastaukset

1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset ja unionin toimielimet, voi esittää 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten tai niihin liittyvien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten tai kyseisten lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla hyväksyttyjen ohjeiden ja suositusten tulkintaa, käytännön soveltamista tai täytäntöönpanoa varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle kysymyksen millä tahansa unionin virallisella kielellä.

Ennen kuin finanssilaitokset esittävät kysymyksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, niiden on arvioitava, olisiko kysymys esitettävä ensin toimivaltaiselle viranomaiselle.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkaisee verkkosivustollaan kaikki 1 kohdan nojalla hyväksyttävät kysymykset kunkin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen osalta niiden keräämisen jälkeen ja ennen niihin vastaamista.

Tämä prosessi ei estä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset ja unionin toimielimet, pyytämästä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta luottamuksellista teknistä neuvontaa tai selvennyksiä.

2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkaisee verkkosivustollaan ei-sitovat vastaukset kaikkiin 1 kohdan nojalla hyväksyttäviin kysymyksiin kunkin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen osalta, paitsi jos julkaiseminen on ristiriidassa kysymyksen esittäneen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeutetun edun kanssa tai vaarantaa mahdollisesti rahoitusjärjestelmän vakauden.

3. Ennen hyväksyttäviin kysymyksiin annettavien vastauksien julkaisemista vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kuulla sidosryhmiä 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vastausten katsotaan olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten vaatimusten tai niihin liittyvien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten tai kyseisten lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla hyväksyttyjen ohjeiden ja suositusten mukaisia. Toimivaltaiset viranomaiset ja finanssilaitokset voivat vahvistaa muita käytäntöjä kaikkien sovellettavien lakisääteisten vaatimusten noudattamiseksi.

5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tarkastelee uudelleen vastauksia kysymyksiin heti, kun se katsotaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, tai viimeistään 24 kuukauden kuluttua niiden julkaisemisesta tarkistaakseen tai päivittääkseen niitä tai peruuttaakseen ne tarvittaessa.

6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa tarvittaessa julkaistut vastaukset huomioon laatiessaan ja päivittäessään ohjeita ja suosituksia 16 artiklan mukaisesti.”

(8)  Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”1. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä, edellä 10–15 artiklan mukaisesti hyväksytyt tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit mukaan luettuina, tai on soveltanut niitä tavalla, joka on ilmeisesti unionin oikeuden vastainen ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että finanssilaitos täyttää näissä säädöksissä asetetut vaatimukset, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädettyjen valtuuksien mukaisesti.

2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen vastaa pyyntöön ja tutkii tarvittaessa unionin oikeuden väitettyä rikkomista tai soveltamatta jättämistä yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston, komission tai asiaankuuluvan osallisryhmän pyynnöstä tai asiaankuuluvien organisaatioiden tai laitosten antamien tosiasiallisten ja hyvin perusteltujen tietojen perusteella taikka omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, joita tämä katsoo tarvitsevansa tutkimukseensa, mukaan luettuina tiedot siitä, miten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä sovelletaan unionin oikeuden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun tietopyynnön suoraan muille toimivaltaisille viranomaisille tai asianomaisille finanssilaitoksille, jos tiedon pyytäminen kyseiseltä toimivaltaiselta viranomaiselta on osoittautunut riittämättömäksi tai sen katsotaan olevan riittämätöntä niiden tietojen saamiseksi, joita tarvitaan unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista. Jos perusteltu tietopyyntö on osoitettu finanssilaitoksille, siinä on selitettävä, miksi tiedot ovat tarpeen unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi.

Tällaisen pyynnön vastaanottajan on toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle selkeät, täsmälliset ja täydelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.

Jos tietopyyntö on osoitettu finanssilaitokselle, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa pyynnöstä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista tällaisten tietojen keräämisessä, jos viranomainen sitä pyytää.

3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi aloittaa kyseisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa välimiesmenettelyn keskustellakseen unionin lainsäädännön edellyttämistä toimista. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä vilpitöntä yhteistyötä tällaisessa välimiesmenettelyssä.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi mahdollisimman pian ja viimeistään neljän kuukauden kuluttua tutkimuksensa aloittamisesta antaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä unionin oikeuden noudattamiseksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa varmistaakseen unionin oikeuden noudattamisen.

4. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole noudattanut unionin oikeutta yhden kuukauden kuluessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ilmoitettua asiasta tai omasta aloitteestaan antaa virallisen lausunnon, jossa toimivaltaista viranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita unionin oikeuden noudattaminen edellyttää. Komission virallisessa lausunnossa on otettava huomioon vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen suositus.

Komissio antaa tällaisen virallisen lausunnon viimeistään kolmen kuukauden kuluttua suosituksen antamisesta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.

5. Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun virallisen lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa tämän virallisen lausunnon noudattamiseksi.

6. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata 4 kohdassa tarkoitettua virallista lausuntoa tuossa kohdassa mainitun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka finanssijärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että virallista lausuntoa ei noudateta, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin, tehdä finanssilaitoksille osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa sitä vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa ja sen mukaisia komission velvollisuuksia.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen on oltava komission 4 kohdan nojalla antaman virallisen lausunnon mukainen.

7. Päätökset, jotka tehdään 6 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia toimivaltaisten viranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.

Toteuttaessaan toimia sellaisten kysymysten osalta, joista on annettu 4 kohdan mukainen virallinen lausunto tai tehty 6 kohdan mukainen päätös, toimivaltaisten viranomaisten on, tapauksen mukaan, noudatettava joko kyseistä virallista lausuntoa tai päätöstä.

8. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa, mitkä toimivaltaiset viranomaiset ja finanssilaitokset eivät ole noudattaneet tämän artiklan 4 ja 6 kohdassa tarkoitettuja virallisia lausuntoja tai päätöksiä.”

(8 a)  Korvataan 18 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Neuvoston hyväksyttyä 2 kohdan mukaisen päätöksen ja poikkeustapauksissa, joissa toimivaltaisten viranomaisten yhteensovitettu toiminta on tarpeen sellaisten epäsuotuisten muutosten käsittelemiseksi, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden unionissa tai asiakkaiden tai kuluttajien suojan, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tehdä yksittäisiä päätöksiä, joissa toimivaltaisia viranomaisia vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti tällaisten muutosten käsittelemiseksi varmistamalla, että finanssilaitokset ja toimivaltaiset viranomaiset täyttävät tuossa lainsäädännössä asetetut vaatimukset.”

(9)  Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritellyissä tapauksissa sekä tapauksissa, joissa kahden tai useamman kansallisen toimivaltaisen viranomaisen välillä on erimielisyyttä kyseisten säädösten soveltamisesta, ja rajoittamatta 17 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi auttaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen 2–4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen joko

a)  yhden tai useamman asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen toimeen tai ehdotettuun toimeen liittyvästä menettelystä, toimen tai ehdotetun toimen sisällöstä tai toimien puuttumisesta; tai

b)  omasta aloitteestaan, jos objektiivisten perusteiden, kuten markkinatoimijoilta tai kuluttajajärjestöiltä saatujen tietojen, mukaan toimivaltaisten viranomaisten voidaan todeta olevan erimielisiä.

Tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään toimivaltaisten viranomaisten yhteistä päätöstä, toimivaltaisten viranomaisten katsotaan olevan erimielisiä, jos ne eivät ole tehneet yhteistä päätöstä kyseisissä säädöksissä vahvistetuissa määräajoissa.”;

(b)  lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:

”1 a. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on seuraavissa tapauksissa ilmoitettava viipymättä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, että ne eivät ole päässeet sopimukseen:

a)  jos määräaika, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, on säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:

i) määräaika on umpeutunut;

ii) yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten perusteiden perusteella voidaan todeta erimielisyys;

b)  jos määräaikaa, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, ei ole säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:

i)  yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten perusteiden perusteella voidaan todeta erimielisyys; tai

ii)  on kulunut kaksi kuukautta siitä, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta pyynnön toteuttaa tietty toimi unionin oikeuden noudattamiseksi, eikä pyynnön vastanottanut viranomainen ole vielä tehnyt pyynnön noudattamisen edellyttämää päätöstä.

1 b. Puheenjohtaja arvioi, onko vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimittava 1 kohdan mukaisesti. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii omasta aloitteestaan, se ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille päätöksestään toimia.

Ennen kuin vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on tehnyt päätöksen 47 artiklan 3 a kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään yhteistä päätöstä, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen päättää toimia, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään, kunnes 2 ja 3 kohdassa säädetty menettely on päättynyt.”;

(d)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen 2 kohdassa tarkoitetussa sovitteluvaiheessa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tehdä päätöksen, jossa niitä vaaditaan asian ratkaisemiseksi toteuttamaan tietty toimi tai pidättymään tietystä toimesta, jotta varmistetaan unionin oikeuden noudattaminen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätös sitoo asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi päätöksessään pyytää toimivaltaisia viranomaisia kumoamaan niiden tekemän päätöksen tai muuttamaan päätöstä taikka käyttämään valtuuksia, jotka niillä on asiaa koskevan unionin oikeuden nojalla.”;

(e)  Lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 2 ja 3 kohdassa säädettyjen menettelyjen päättymisestä sekä tapauksen mukaan 3 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä.”;

(f)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöstä ja jättää siten varmistamatta, että finanssilaitos noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla suoraan sovellettavissa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa tätä vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna jostain käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.”

(10)  Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artiklaValvontakollegiot

1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen edistää ja seuraa valtuuksiensa rajoissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyillä säädöksillä perustettujen valvontakollegioiden tehokasta, vaikuttavaa ja yhdenmukaista toimintaa ja edistää unionin oikeuden johdonmukaista ja yhdenmukaista soveltamista valvontakollegioissa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen edistää yhteisiä valvontasuunnitelmia ja yhteisiä tarkastuksia, ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstöllä on oltava täydet oikeudet osallistua valvontakollegioihin ja näin ollen sen on voitava parhaiden valvontakäytäntöjen lähentämiseksi osallistua valvontakollegioiden toimintaan, myös kahden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen yhteisesti suorittamiin paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin, ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa johtaa sitä.

2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on päävastuu valvontakollegioiden johdonmukaisen ja yhdenmukaisen toiminnan varmistamisesta rajojen yli toimivien laitosten osalta unionissa, ja se ottaa huomioon 23 artiklassa tarkoitettujen finanssilaitosten aiheuttaman järjestelmäriskin ja kutsuu tarvittaessa kollegion koolle.

Tätä kohtaa ja tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista pidetään asiaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna ’toimivaltaisena viranomaisena’ tai ’valvontaviranomaisena’.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi

a) kerätä ja jakaa yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikki olennaiset tiedot helpottaakseen kollegion työtä sekä perustaa keskusjärjestelmän ja hallinnoida sitä, jotta tällaiset tiedot olisivat kollegiossa toimivaltaisten viranomaisten saatavilla;

b) käynnistää ja sovittaa yhteen unionin laajuisia stressitestejä 32 artiklan mukaisesti, jotta voidaan arvioida finanssilaitosten kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, erityisesti 23 artiklassa tarkoitettua laitosten aiheuttamaa järjestelmäriskiä, sekä arvioida järjestelmäriskin mahdollista lisääntymistä stressitilanteissa varmistaen, että tällaisissa testeissä käytetään kansallisella tasolla yhdenmukaisia menetelmiä, ja tarvittaessa antaa toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen stressitestissä havaittujen puutteiden korjaamiseksi, mihin voi kuulua erityisten arviointien tekeminen. Se voi pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, joihin se voi osallistua, jotta varmistetaan unionin laajuisten arviointien menettelyjen, käytäntöjen ja tulosten vertailukelpoisuus ja luotettavuus;

c) edistää tehokkaita ja toimivia valvontatoimia ja myös arvioida riskit, joille finanssilaitokset altistuvat tai saattavat altistua sen mukaan kuin valvontaprosessissa tai stressitilanteissa on todettu;

d) valvoa tässä asetuksessa määritettyjen tehtävien ja valtuuksien mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten suorittamia tehtäviä; ja

e) pyytää kollegiota käsittelemään asian uudelleen, jos se katsoo, että päätös johtaisi unionin oikeuden virheelliseen soveltamiseen tai ei edistäisi valvontakäytäntöjen lähentymisen tavoitetta. Se voi myös vaatia konsolidointiryhmän valvojaa kutsumaan kollegion kokouksen koolle tai lisätä kohdan kokouksen esityslistalle.

3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi laatia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määriteltyjen teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksia 10–15 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti varmistaakseen valvontakollegioiden käytännön toimintaa koskevien säännösten yhtenäisten soveltamisen edellytykset sekä antaa 16 artiklan nojalla hyväksyttyjä ohjeita ja suosituksia valvonnan ja valvontakollegioiden omaksumien parhaiden käytäntöjen lähentymisen edistämiseksi.

4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on oikeudellisesti sitova sovittelijan tehtävä, jonka tarkoituksena on antaa sille mahdollisuus ratkaista toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi 19 artiklan mukaisesti tehdä valvontapäätöksiä, joita sovelletaan suoraan kyseiseen laitokseen.”

(11)  lisätään 21 a artikla seuraavasti:

”21 a artiklaSisäiset mallit

1. Rajoittamatta direktiivin 2009/138/EY 112 artiklan soveltamista vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi ▌yhden tai useamman valvontaviranomaisen pyynnöstä

a) antaa asianomaisille valvontaviranomaisille neuvoja sisäisen mallin käytöstä tai muuttamisesta. Sitä varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi pyytää asianomaisilta valvontaviranomaisilta kaikki tarvittavat tiedot; ja

b) jos sisäisten mallien hyväksynnästä on erimielisyyttä, auttaa asianomaisia valvontaviranomaisia pääsemään sopimukseen 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2. Direktiivin 2009/138/EY 231 artiklan 6 a kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa yritykset voivat pyytää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista auttamaan toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.”

(12)  Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artiklaYleiset säännökset

järjestelmäriskeistä

1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 määritellyn järjestelmäriskin. Se arvioi sellaisten häiriöiden vaaraa finanssipalvelujen alalla, jotka

a) johtuvat koko finanssijärjestelmän tai sen osien heikentymisestä; ja

b) saattavat vaikuttaa huomattavan kielteisesti sisämarkkinoihin ja reaalitalouteen.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa tarvittaessa huomioon EJRK:n ja pankkiviranomaisen kehittämän järjestelmäriskin seurannan ja arvioinnin sekä reagoi varoituksiin ja suosituksiin asetuksen (EU) N:o 1092/2010 17 artiklan mukaisesti.

2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii yhteistyössä EJRK:n kanssa ja 23 artiklan ▌mukaisesti järjestelmään liittyvän merkityksen tunnistamista ja mittaamista koskevan yhteisen lähestymistavan, mukaan lukien tarvittaessa määrälliset ja laadulliset indikaattorit.

Nämä indikaattorit ovat ratkaiseva tekijä määritettäessä asianmukaisia valvontatoimia. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen seuraa tehtyjen määritysten lähentymisastetta yhteisen lähestymistavan edistämiseksi.

3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii tarpeen mukaan finanssilaitoksille lisäohjeita ja -suosituksia niiden aiheuttaman järjestelmäriskin huomioon ottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamista.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen varmistaa, että finanssilaitosten aiheuttama järjestelmäriski otetaan huomioon laadittaessa luonnoksia teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen unionin säädösten mukaisilla aloilla.

4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston, jäsenvaltioiden tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan suorittaa tietyntyyppisen finanssilaitoksen tai tuotteen tai menettelytavan tutkinnan, jotta voidaan arvioida mahdollisia finanssijärjestelmän vakauteen tai vakuutuksenottajien, eläkejärjestelmien jäsenten ja edunsaajien suojaan kohdistuvia uhkia ja antaa asianmukaisia toimintaa koskevia suosituksia kyseisille toimivaltaisille viranomaisille.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tätä varten käyttää sille tässä asetuksessa, myös 35 ja 35 b artiklassa, annettuja valtuuksia.

5. Yhteiskomitea huolehtii tämän artiklan mukaisesti suoritettujen toimien yleisestä ja alojen välisestä yhteensovittamisesta.”

(12 a)  Korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää EJRK:aa kuullen järjestelmäriskin tunnistamista ja mittaamista koskevia arviointiperusteita sekä asianmukaisen stressitestijärjestelmän, johon kuuluu finanssilaitosten aiheuttaman tai niille aiheutuvan järjestelmäriskin stressitilanteissa tapahtuvan mahdollisen lisääntymisen arviointi, mahdollinen ympäristöön liittyvä järjestelmäriski mukaan luettuna. Finanssilaitoksiin, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin, sovelletaan tiukennettua valvontaa sekä tarvittaessa 25 artiklassa tarkoitettuja elvytys- ja kriisinratkaisumenettelyjä.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää asianmukaisen stressitestijärjestelmän, jonka avulla voidaan tunnistaa ne finanssilaitokset, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin. Näihin laitoksiin sovelletaan tiukennettua valvontaa sekä tarvittaessa 25 artiklassa tarkoitettuja elvytys- ja kriisinratkaisumenettelyjä.”

(12 b)  Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

(a)  kumotaan 1 kohdan g kohta;

(b)  kumotaan 1 kohdan kolmas alakohta.

13.  Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

(a)  muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)  lisätään aa alakohta seuraavasti:

”aa) se antaa unionin strategisen valvontasuunnitelman 29 a artiklan mukaisesti;”;

ii)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) se edistää tehokasta kahdenvälistä ja monenvälistä tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä kaikista keskeisistä kysymyksistä, ▌ myös kyberturvallisuudesta ja kyberhyökkäyksistä, noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä;”;

iii) korvataan e alakohta seuraavasti:

”e) se laatii alakohtaisia ja monialaisia koulutusohjelmia, jotka koskevat muun muassa teknologista innovointia, erimuotoisia osuuskuntia ja keskinäisiä yhtiöitä, helpottaa henkilöstövaihtoa ja rohkaisee toimivaltaisia viranomaisia hyödyntämään paremmin väliaikaisia henkilöstösiirtoja ja muita välineitä;”;

iii a) lisätään ea alakohta seuraavasti:

”ea) se ottaa käyttöön seurantajärjestelmän, jonka avulla arvioidaan olennaisia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä riskejä, ja ottaa siinä huomioon COP21-kokouksessa tehdyn Pariisin ilmastosopimuksen.”;

(b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tarvittaessa kehittää uusia käytännön välineitä ja lähentämiskeinoja, joilla edistetään yhteisten lähestymistapojen ja käytäntöjen noudattamista valvonnassa.

Yhteisen valvontakulttuurin luomiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan ottaen asianmukaisesti huomioon finanssilaitosten riskien luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden, liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä koon. Unionin valvontakäsikirjassa esitetään parhaat käytännöt ja korkealaatuiset menetelmät ja prosessit.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa valvontakäsikirjan asianmukaisesti huomioon suorittaessaan tehtäviään, kuten arvioidessaan 17 artiklassa tarkoitettuja unionin oikeuden mahdollisia rikkomisia, ratkaistessaan 19 artiklassa tarkoitettuja erimielisyyksiä, vahvistaessaan ja arvioidessaan unionin laajuisia strategisia tavoitteita 29 a artiklan mukaisesti sekä suorittaessaan 30 artiklassa tarkoitettuja toimivaltaisten viranomaisten arviointeja.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen järjestää tarvittaessa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja lausuntoja ja 2 kohdassa tarkoitettuja keinoja ja välineitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa lausuntojen tai keinojen ja välineiden laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää tarvittaessa lisäksi asiaankuuluvalta osallisryhmältä neuvoja.

(14)  Lisätään 29 a artikla seuraavasti:

”29 a artikla

Unionin strateginen valvontasuunnitelma

1. Hallintoneuvostossa käydyn keskustelun jälkeen ja ottaen huomioon toimivaltaisten viranomaisten esittämät huomautukset, unionin toimielinten tekemän työn ja EJRK:n julkaisemat analyysit, varoitukset ja suositukset vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille vähintään joka kolmas vuosi ja viimeistään 31 päivänä maaliskuuta suosituksen, jossa esitetään unionin laajuiset valvonnan strategiset tavoitteet ja painopisteet, jäljempänä ’unionin strateginen valvontasuunnitelma’, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta toimivaltaisten viranomaisten asiaan liittyviin kansallisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin. Toimivaltaisten viranomaisten on yksilöitävä huomautuksissaan valvontatoimet, jotka heidän mielestään vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen on asetettava etusijalle. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa unionin strategisen valvontasuunnitelman tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja julkistaa sen verkkosivustollaan.

Unionin strategisessa valvontasuunnitelmassa on ilmoitettava valvontatoimien strategiset painopisteet, jotta voidaan edistää johdonmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvontakäytäntöjä ja unionin oikeuden yhteistä, yhtenäistä ja johdonmukaista soveltamista sekä reagoida 32 artiklan mukaisesti havaittuihin mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisiin kehityssuuntauksiin, mahdollisiin riskeihin ja haavoittuvuuksiin ja ennakoida uusia kehityssuuntauksia, kuten uusia liiketoimintamalleja. Unionin strateginen valvontasuunnitelma ei saa estää kansallisia toimivaltaisia viranomaisia soveltamasta kansallisia parhaita käytäntöjä ja toimimasta muiden kansallisten painopisteiden ja kehityssuuntausten mukaisesti, ja siinä on otettava huomioon kansalliset erityispiirteet.

2. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on ▌ ilmoitettava erikseen siitä, miten niiden vuosittainen työohjelma vastaa unionin strategista valvontasuunnitelmaa.

4. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä vuosikertomukseensa luku vuosittaisen työohjelman täytäntöönpanosta.

Luvun on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)  kuvaus valvontatoimista, finanssilaitosten, markkinakäytäntöjen, markkinakäyttäytymisen ja finanssimarkkinoiden tarkastelusta sekä unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön rikkomisesta vastuussa olevia finanssilaitoksia koskevista hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista;

b)  kuvaus toteutetuista toimista sekä toimista, jotka eivät sisältyneet vuosittaiseen työohjelmaan;

c)  selostus niistä vuosittaiseen työohjelmaan sisältyvistä toimista, joita ei toteutettu, sekä niistä työohjelman tavoitteista, joita ei saavutettu, sekä syistä siihen, miksi toimia ei toteutettu eikä tavoitteita saavutettu.

5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen arvioi 4 kohdassa tarkoitetussa luvussa esitetyt tiedot. Jos on olemassa olennaisia riskejä siitä, että unionin strategisessa valvontasuunnitelmassa asetettuja painopisteitä ei saavuteta, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa kullekin asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, miten niiden toiminnassa esiintyvät puutteet voidaan korjata.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen määrittää kertomusten ja oman riskinarviointinsa perusteella ne toimivaltaisen viranomaisen toimet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä strategisen valvontasuunnitelman toteuttamiseksi, ja suorittaa tarvittaessa kyseisten toimien arviointeja 30 artiklan mukaisesti.

6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen saattaa vuosittaisten työohjelmien arvioinnin aikana havaitut parhaat käytännöt julkisesti saataville.”

(15)  Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan artiklan otsikko seuraavasti:

”Toimivaltaisten viranomaisten arviointi”;

(b)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen suorittaa säännöllisesti omasta aloitteestaan taikka Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien arviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia ja tehokkaampia. Tätä varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Yksilöitäessä arvioitavia toimivaltaisia viranomaisia ja arviointeja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä toimivaltaista viranomaista koskevat olemassa olevat tiedot ja arvioinnit, mukaan luettuina ▌vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle 35 artiklan mukaisesti toimitetut asiaankuuluvat tiedot sekä sidosryhmiltä mahdollisesti saadut asiaankuuluvat tiedot, erityisesti mahdolliset puutteet ja virheet toimivaltaisen viranomaisen toiminnassa.”;

(c)  lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Tämän artiklan soveltamiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustaa tilapäisen arviointikomitean, jonka puheenjohtajana se toimii ja joka koostuu sen henkilöstön jäsenistä ja heidän lisäkseen ja tukenaan vapaaehtoiselta ja kiertävältä pohjalta enintään viidestä eri toimivaltaisen viranomaisen edustajasta arvioitavana olevaa toimivaltaista viranomaista lukuun ottamatta.”;

(d)  muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)  korvataan johdantolause seuraavasti:

”Arvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:”;

ii)  korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)  ”a) toimivaltaisen viranomaisen resurssien riittävyys, riippumattomuus ja hallinnointijärjestelyt ottaen erityisesti huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten tehokas soveltaminen ja kyky vastata markkinakehitykseen;”;

ii a)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)  unionin oikeuden soveltamisessa ja valvontakäytännössä saavutettu tehokkuus ja lähentyminen, joka käsittää myös 10–16 artiklan nojalla hyväksytyt tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, ohjeet ja suositukset, sekä se, missä määrin valvontakäytännöllä saavutetaan unionin oikeudessa asetetut tavoitteet, mukaan lukien tavoitteet 29 artiklassa tarkoitetusta yhteisestä valvontakulttuurista ja 29 a artiklassa tarkoitetusta unionin strategisesta valvontasuunnitelmasta;”;

ii b)  korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)  joidenkin toimivaltaisten viranomaisten kehittämien parhaiden käytäntöjen soveltaminen;”;

(e)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii kertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joiden katsotaan arvioinnin tuloksena olevan asianmukaisia ja tarpeen. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille annettavien 16 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten sekä 29 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen lausuntojen muodossa.

▌Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa seurantakertomuksen vaadittujen jatkotoimien soveltamisesta.

Laatiessaan 10–15 artiklassa tarkoitettuja luonnoksia teknisiksi sääntely- tai täytäntöönpanostandardeiksi tai 16 artiklassa tarkoitettuja ohjeita tai suosituksia vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa huomioon arvioinnin tulokset sekä kaikki muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, varmistaakseen lähentymisen laadukkaimpiin valvontakäytäntöihin.”;

(f)  Lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo, ottaen huomioon arvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssilaitoksiin tai toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia unionin sääntöjä olisi unionin näkökulmasta edelleen yhdenmukaistettava, tai jos se katsoo, että toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä säädöksiä tai se on soveltanut niitä tavalla, joka rikkoo unionin oikeutta.”;

(g)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa 3 kohdassa tarkoitetut kertomukset, mukaan lukien mahdollisen seurantakertomuksen, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle. Arvioinnin kohteena olevaa toimivaltaista viranomaista pyydetään esittämään huomautuksia ennen kertomuksen julkistamista. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa nämä huomautukset tarvittaessa huomioon ennen kertomuksen julkistamista. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi julkistaa huomautukset kertomuksen liitteessä, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle tai jollei toimivaltainen viranomainen vastusta niiden julkistamista. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen laatima 3 kohdassa tarkoitettu kertomus ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen hyväksymät 3 a kohdassa tarkoitetut ohjeet, suositukset ja lausunnot julkistetaan samanaikaisesti.

(16)  Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen huolehtii toimivaltaisten viranomaisten välisestä yleisestä yhteensovittamisesta erityisesti silloin, kun epäsuotuisat muutokset voivat vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai finanssijärjestelmän vakauden tai kun merkittävä rajatylittävä liiketoiminta voi vaikuttaa vakuutuksenottajien, eläkejärjestelmien jäsenten ja edunsaajien suojaan unionissa.”

(b)  korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e) toteuttamalla kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien yhteistoimintafoorumien perustaminen ja johtaminen 3 b kohdan nojalla, helpottaakseen ja koordinoidakseen toimivaltaisten viranomaisten toimintaa tilanteissa, joissa muutokset saattavat vaarantaa finanssimarkkinoiden toiminnan tai joissa merkittävä rajatylittävä liiketoiminta voi vaikuttaa vakuutuksenottajien suojaan;”;

(c)  lisätään 2 kohtaan ea alakohta seuraavasti:

”ea) toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet teknologisten innovaatioiden käyttöönoton helpottamiseksi, jotta voidaan koordinoida asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten toimintaa;”;

c)  lisätään uusi 3, 3 a, 3 b ja 3 c kohta seuraavasti:

”3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää teknologiseen innovointiin perustuvien toimijoiden tai tuotteiden pääsyä markkinoille. Tukeakseen teknologista innovointia koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan kehittämistä vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä tarvittaessa finanssi-innovaatiokomitean tuella ja erityisesti vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä. Tarvittaessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa ohjeita tai suosituksia 16 artiklan mukaisesti.

3 a. Kotijäsenvaltion valvontaviranomaisen on ilmoitettava sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle että vastaanottavan jäsenvaltion valvontaviranomaisille, jos se aikoo toteuttaa toimiluvan myöntämisen, joka liittyy vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykseen, joka kuuluu sen valvontaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti ja jonka liiketoimintasuunnitelman mukaan osaa sen toiminnoista harjoitetaan palvelujen tarjoamisen vapauden tai sijoittautumisvapauden pohjalta.

Kotijäsenvaltion valvontaviranomaisen on myös ilmoitettava viipymättä sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle että vastaanottavan jäsenvaltion valvontaviranomaisille, jos se havaitsee heikkeneviä rahoitusedellytyksiä tai muita nousevia riskejä, joita vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys aiheuttaa liiketoiminnassa, erityisesti kun merkittävää osaa liiketoiminnasta harjoitetaan palvelujen tarjoamisen vapauden tai sijoittautumisvapauden pohjalta siten, että sillä voi olla merkittävä rajatylittävä vaikutus.

Näiden vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle sekä vastaanottavan jäsenvaltion valvontaviranomaiselle annettavien ilmoitusten on oltava riittävän yksityiskohtaisia asianmukaisen arvioinnin mahdollistamiseksi.

3 b. Edellä 3 a kohdan 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi yhden tai useamman asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan perustaa ja koordinoida asetuksen 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja yhteistoimintafoorumeita, joiden avulla edistetään tietojen vaihtoa ja parannetaan asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja pyritään tarvittaessa saamaan aikaan yhteinen kanta 3 a kohdan 2 alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toteaa 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen tietojen pohjalta, että finanssilaitos harjoittaa toimintaansa pääasiassa tai kokonaan toisessa jäsenvaltiossa, sen on ilmoitettava asiasta asianomaisille viranomaisille ja se voi omasta aloitteestaan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa koordinoiden perustaa yhteistoimintafoorumin edistämään näiden viranomaisten välistä tietojen vaihtoa.

Asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset toimittavat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen pyynnöstä kaikki tarpeelliset tiedot yhteistoimintafoorumin toimivuuden mahdollistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan soveltamista.

3 c. Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät saa yhteistoimintafoorumilla aikaan yhteistä kantaa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi esittää asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen sekä asettaa määräajan, johon mennessä toimivaltaisen viranomaisen olisi pantava täytäntöön suositellut muutokset. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen suositusta, sen on perusteltava asia. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen katsoo, että perustelut eivät ole asianmukaiset, se julkaisee suosituksensa sekä edellä mainitut perustelut.”

(17)  Lisätään uusi 31 a artikla seuraavasti:

”31 a artiklaToimien siirtoa ja ulkoistamista sekä riskinsiirtoa koskeva koordinointi

1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen koordinoi jatkuvasti toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimia edistääkseen valvontakäytäntöjen lähentymistä finanssilaitosten toimien siirron ja ulkoistamisen aloilla sekä finanssilaitosten harjoittaman riskinsiirron osalta, kun riskit siirretään kolmansiin maihin, jotta finanssilaitos voi hyödyntää EU:n laajuista toimilupaa, vaikka olennaiset toimet tai toiminnot toteutettaisiin unionin ulkopuolella, 2 ja 3 ▌kohdan mukaisesti. Toimivaltaiset viranomaiset ovat toimivaltuuksiensa puitteissa viime kädessä vastuussa toimiluvan myöntämistä, valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevista päätöksistä toimien siirron ja ulkoistamisen sekä riskinsiirron aloilla.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, jos ne aikovat toteuttaa sellaista finanssilaitosta koskevan toimiluvan myöntämisen tai rekisteröinnin, joka on kyseisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti, ja jos finanssilaitoksen liiketoimintasuunnitelman mukaan merkittävä osa finanssilaitoksen toimista tai mikä tahansa sen keskeisistä toiminnoista ulkoistetaan tai siirretään tai riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, siirretään kolmansiin maihin, jotta finanssilaitos voi hyödyntää EU:n laajuista toimilupaa, vaikka olennaiset toimet tai toiminnot toteutettaisiin unionin ulkopuolella. Toimivaltaisten viranomaisten vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle antamien ilmoitusten on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

3. Jos sovelletaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua unionin lainsäädäntöä ja jos siinä ei aseteta erityisiä vaatimuksia toimien ulkoistamisesta tai siirrosta taikka riskinsiirrosta ilmoittamisesta, finanssilaitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, mikäli se ulkoistaa tai siirtää merkittävän osan toimistaan tai mitä tahansa keskeisistä tehtävistään tai siirtää riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, jollekin toiselle yhteisölle tai omalle sivuliikkeelleen, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tällaisista ilmoituksista puolivuosittain.

Toimivaltaisen viranomaisen on vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja finanssilaitosten järjestelyistä, jotka koskevat toimien tai toimintojen ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan soveltamista.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen seuraa, varmistavako asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimien tai toimintojen ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa koskevat järjestelyt on toteutettu unionin oikeuden mukaisesti, että ne vastaavat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen antamia ohjeita, suosituksia tai lausuntoja ja että ne eivät estä toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa tehokasta valvontaa [ja täytäntöönpanoa] kolmannessa maassa.

3 a. Jos toimivaltaisen viranomaisen todentamisjärjestelyt estävät tehokkaan valvonnan tai täytäntöönpanon ja niistä aiheutuu riskejä toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytöstä eri jäsenvaltioissa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksia siitä, miten parantaa todentamisjärjestelyjä, sekä asettaa määräajan, johon mennessä toimivaltaisen viranomaisen olisi pantava täytäntöön suositellut muutokset. Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen ei noudata vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen suosituksia, sen on perusteltava asia, ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa sekä suosituksensa että toimivaltaisen viranomaisen esittämät perustelut.

3 b. Komissio laatii [vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta] mennessä kertomuksen, jossa tarkastellaan alakohtaisen lainsäädännön erilaisia lähestymistapoja ulkoistettavan tai siirrettävän toiminnan merkityksen arviointiin ja jossa tutkitaan mahdollisuutta yhdenmukaisempaan lähestymistapaan tässä suhteessa mahdollisesti määrittelemällä yksityiskohtaisesti yhteiset perusteet ja menetelmät. Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio ottaa tällöin huomioon:

a) toiminnan jatkuvuuden,

b) tosiasialliset hallinnolliset valmiudet,

c) tosiasialliset valmiudet tarkastaa siirrettyjä ja ulkoistettuja toimia sekä riskinsiirtoja.

(18)  Korvataan 32 artikla seuraavasti:

”32 artiklaMarkkinakehityksen arvioiminen

, stressitestit mukaan luettuina

1.  Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa tiedottaa mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisistä kehityssuuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista kahdelle muulle Euroopan valvontaviranomaiselle, EJRK:lle sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää arvioonsa ▌analyysin markkinoista, joilla finanssilaitokset toimivat, ja arvion markkinoiden mahdollisten muutosten vaikutuksista näihin laitoksiin.

2.  Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen aloittaa ja sovittaa yhteen ▌ unionin laajuisia arviointeja finanssilaitosten kyvystä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä realistisella tavalla. Tätä varten se kehittää toimivaltaisten viranomaisten sovellettaviksi

a)  yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan talousskenaarioiden vaikutusta jonkin laitoksen taloudelliseen tilanteeseen;

a a)  yhteisiä menetelmiä, joilla yksilöidään unionin laajuisiin arviointeihin otettavat finanssilaitokset;

b)  yhteisiä lähestymistapoja, joita noudattamalla ilmoitetaan tuloksista, jotka on saatu näistä finanssilaitosten kestokyvyn arvioinneista;

c)  yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan tiettyjen tuotteiden tai jakeluprosessien vaikutusta laitoksen taloudelliseen tilanteeseen, vakuutuksenottajiin, eläkejärjestelmien jäseniin ja edunsaajiin sekä kuluttajille annettaviin tietoihin; ja

c a)  yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan ympäristöriskien vaikutusta laitosten finanssivakauteen.

Tämän kohdan soveltamista varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee yhteistyötä EJRK:n kanssa, jonka on vältettävä mahdolliset eturistiriidat rahapolitiikan harjoittamisen suhteen.

2 a.  Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen harkitsee vähintään vuosittain, onko syytä toteuttaa 2 kohdassa tarkoitettuja unionin laajuisia arviointeja, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle harkintansa tuloksista. Kun tällaisia unionin laajuisia arviointeja toteutetaan, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa tietoja kutakin osallistuvaa finanssilaitosta koskevista tuloksista, paitsi jos se katsoo, että tietojen antaminen ei ole asianmukaista unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauden, markkinoiden eheyden tai sisämarkkinoiden toiminnan kannalta.

Toimivaltaisten viranomaisten salassapitovelvollisuus ei estä toimivaltaisia viranomaisia julkistamasta 2 kohdassa tarkoitettujen unionin laajuisten arviointien tuloksia tai toimittamasta arviointien tuloksia vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, jotta vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi julkaista finanssilaitosten kestokykyä koskevien unionin laajuisten arviointien tulokset.

3.  Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa ▌kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja EJRK:lle arviointeja omalla vastuualueellaan esiintyvistä suuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista yhdessä 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 säädettyjä EJRK:n tehtäviä.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää näihin arviointeihin keskeisten riskien ja haavoittuvuuksien luokittelun ja suosittaa tarvittaessa ennalta ehkäiseviä tai korjaavia toimia.

4.  Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen varmistaa Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) kanssa yhteiskomiteassa tekemällään tiiviillä yhteistyöllä, että useita toimialoja koskevat muutokset, riskit ja haavoittuvuudet otetaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon.”

(20)  Korvataan 33 artikla seuraavasti:

”33 artiklaKansainväliset suhteet

, vastaavuus mukaan luettuna

1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kehittää yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä sääntely- ja valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten asianomaista toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei saa seurata oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eivätkä ne saa estää jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei sovi yhteistyöjärjestelyistä kolmannen maan sääntely- ja valvontaviranomaisten kanssa, jos kolmas maa sisältyy komission Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan nojalla antaman voimassa olevan delegoidun säädöksen mukaisesti luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle.

2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen avustaa komissiota kolmansien maiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa joko komission erillisen neuvontapyynnön perusteella, niiden omasta aloitteesta tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten velvoittamana.

2 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen seuraa jatkuvasti sääntelyn ja valvonnan kehitystä, täytäntöönpanokäytäntöjä ja keskeistä markkinakehitystä niissä kolmansissa maissa, joiden osalta komissio on tehnyt vastaavuutta koskevat päätökset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla, tarkistaakseen, täyttyvätkö ne perusteet, joiden mukaisesti päätökset on tehty ja päätöksissä mahdollisesti asetetut ehdot on vahvistettu, edelleen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa havainnoistaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kahdelle muulle Euroopan valvontaviranomaiselle luottamuksellisen kertomuksen joka kolmas vuosi tai tarvittaessa useammin tai jos Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio sitä pyytää. Kertomuksessa käsitellään erityisesti vaikutuksia finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ▌kanssa, joiden sääntely- ja valvontajärjestelmät on tunnustettu vastaaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät. Tätä yhteistyötä on tehtävä kyseisten kolmansien maiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa sovittujen hallinnollisten järjestelyjen pohjalta. Tällaisista hallinnollisista järjestelyistä neuvoteltaessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää niihin määräyksiä seuraavista seikoista:

a)  mekanismit, joiden avulla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi hankkia tarvittavat tiedot, mukaan luettuina tiedot sääntelyjärjestelmästä, valvontatavasta, keskeisestä markkinakehityksestä ja kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa vastaavuutta koskevaan päätökseen;

b)  siinä määrin kuin on tarpeen vastaavuutta koskevien päätösten jatkotoimien kannalta, valvontatoimien koordinointimenettelyt, mukaan lukien vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vastuulla suoritettavat paikan päällä tehtävät tarkastukset, joissa ovat tarvittaessa mukana ja toimivat tukena vapaaehtoiselta ja kiertävältä pohjalta enintään viiden eri toimivaltaisen viranomaisen edustajat ja kolmannen maan toimivaltainen viranomainen.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja muille Euroopan valvontaviranomaisille, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tällaisista hallinnollisista järjestelyistä tai tosiasiallisesta yhteistyöstä. Komissio ottaa nämä tiedot huomioon, kun se tarkastelee asianomaisia vastaavuutta koskevia päätöksiä.

2 b. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen havaitsee 2 a kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntely-, valvonta- tai täytäntöönpanokäytännöissä sellaisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan, se ilmoittaa asiasta viipymättä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle luottamuksellisesti.

2 c. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle etukäteen aikeistaan sopia kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa hallinnollisista järjestelyistä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, mukaan luettuina kolmansien maiden yhteisöjen sivuliikkeitä koskevat järjestelyt. Niiden on toimitettava mahdollisimman pian vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tällaisten suunniteltujen järjestelyjen luonnos.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia mahdollisimman tarkasti.

Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa hallinnollisia järjestelyjä varten tällaisen mallin, toimivaltaiset viranomaiset eivät saa tehdä hallinnollisia järjestelyjä kolmansien maiden viranomaisten kanssa ennen kuin mallia koskevat järjestelyt on saatu päätökseen.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tiedot valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen 2 a kohdan mukaisesti harjoittamasta seurannasta.

3 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen hakee Kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön, kansainvälisen eläkevalvojien järjestön (International Organisation of Pensions Supervisors) ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän täysjäsenyyttä ja tarkkailijan asemaa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja valvovassa elimessä (International Accounting Standards Monitoring Board).

Hallintoneuvosto keskustelee etukäteen kaikista vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kansainvälisillä foorumeilla esittämistä kannoista ja hyväksyy ne.

3 b. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen seuraa sääntelyn, valvonnan ja tarvittaessa kriisinratkaisun kehitystä ja täytäntöönpanokäytäntöjä ja keskeistä markkinakehitystä niissä kolmansissa maissa, joiden kanssa on tehty kansainvälisiä sopimuksia.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee yhteistyötä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja soveltuvissa tapauksissa myös kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät.

(21)  Kumotaan 34 artikla.

(22)  Muutetaan 35 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1. Toimivaltaisten viranomaisten on vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen, edellyttäen että niillä on laillinen pääsy asiaankuuluviin tietoihin.

Tietojen on oltava täsmällisiä ja täydellisiä, ja ne on toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asettamassa määräajassa.

2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin ja määritellyissä muodoissa tai vastaavia vakuutus- tai lisäeläkeviranomaisen hyväksymiä malleja käyttäen. Tällaisissa pyynnöissä on aina mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia yhteisiä raportointimalleja, ja niissä on noudatettava kansallisessa ja unionin lainsäädännössä, myös 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä, vahvistettua suhteellisuusperiaatetta.

3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa toimivaltaisen viranomaisen ▐ pyynnöstä kaikki hallussaan olevat tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi hoitaa tehtävänsä▐.”;

(b)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jos 1 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla taikka toimivaltaiset viranomaiset eivät anna niitä saataville vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asettamassa määräajassa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun pyynnön jollekin seuraavista:

a) muut valvontatehtäviä hoitavat viranomaiset;

b) asianomaisen jäsenvaltion varainhoidosta vastaava ministeriö, jos tällä on käytettävissään vakavaraisuutta koskevia tietoja;

c) asianomaisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki;

d) asianomaisen jäsenvaltion tilastolaitos.

Toimivaltaisten viranomaisten on vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen pyynnöstä avustettava sitä tällaisten tietojen keräämisessä.”;

(c)  kumotaan 6 ja 7 kohta.

(23)  Lisätään 35 a–35 d artikla seuraavasti:

”35 a artikla35 b artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen virkamiehelle tai sen valtuuttamalle muulle henkilölle 35 artiklan mukaisesti annettuja valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.

Rajoittamatta kansallisen lainsäädännön soveltamista sovelletaan 35 a ja 35 b artiklaa.

35 b artiklaTietopyyntö finanssilaitoksille

1. Jos 35 artiklan 1 tai 5 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei anneta saataville vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asettamassa määräajassa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tarpeettomia päällekkäisyyksiä välttäen vaatia asiaankuuluvia finanssilaitoksia antamaan ▌tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.

4. Finanssilaitoksilla tai niiden laillisilla edustajilla ▌on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asettaman kohtuullisen määräajan kuluessa. ▌

5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä ▌jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseisellä 1 kohdassa luetellulla yhteisöllä, jota tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon se on sijoittautunut.

6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi käyttää tämän artiklan mukaisesti saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen.

35 c artiklaSakkojen määräämistä koskevat menettelysäännöt

1. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa 35 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää komissiota tutkimaan asiaa. ▌

35 d artiklaSakot

ja uhkasakot

-1. Ennen kuin komissio tekee päätöksen sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä, se antaa laitokselle tai yhteisölle, jolta tietoja on pyydetty, tilaisuuden tulla kuulluksi.

Komissio perustaa päätöksensä määrätä sakkoja tai uhkasakkoja ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista kyseessä olevat laitokset tai yhteisöt ovat voineet esittää huomautuksensa.

1. Komissio tekee päätöksen sakon määräämisestä havaitessaan, että 35 b artiklassa tarkoitettu finanssilaitos on tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättänyt toimittamatta vaadittuja tietoja ▌tai on toimittanut puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja 35 b artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon perusmäärä on vähintään [X (vähemmän kuin 50 000)] euroa ja enintään [Y (vähemmän kuin 200 000)] euroa, ja sen on oltava varoittava, tehokas ja oikeassa suhteessa laitoksen tai yhteisön kokoon ja rikkomisen luonteeseen ja merkitykseen.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii yhdessä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään menetelmät sakkojen laskemiseksi tämän kohdan mukaisesti.

5. ▌Sakon kokonaismäärä saa olla enintään [X prosenttia (vähemmän kuin 20 prosenttia] kyseisen yhteisön edellisen tilikauden vuotuisesta liikevaihdosta, paitsi jos yhteisö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti. Siinä tapauksessa sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen taloudellinen hyöty.

5 a. Komissio voi määrätä uhkasakon, kunnes rikkominen on korjattu. Uhkasakon on oltava oikeassa suhteessa laitoksen tai yhteisön kokoon ja rikkomisen luonteeseen ja merkitykseen.

5 b. Menettelyssä on kunnioitettava täysimääräisesti laitoksen tai yhteisön puolustautumisoikeuksia. Laitoksella tai yhteisöllä on oltava oikeus tutustua vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja komission asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tai komission sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.

5 c. Sakon tai uhkasakon täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Laitos tai yhteisö, jolle on määrätty sakko tai uhkasakko, voi hakea Euroopan unionin tuomioistuimelta muutosta komission päätökseen määrätä sakko tai uhkasakko. Unionin tuomioistuin voi muun muassa kumota komission määräämän sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.

5 d. Komissio julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille.

5 e. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan unionin yleiseen talousarvioon.”

▌(24)  Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

(a)  kumotaan 3 kohta;

(b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Saadessaan EJRK:lta itselleen osoitetun varoituksen tai suosituksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen keskustelee tästä varoituksesta tai suosituksesta seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa tai tarvittaessa aiemmin arvioidakseen kyseisen varoituksen tai suosituksen vaikutuksia vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävien suorittamiseen ja mahdollisia jatkotoimia.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen päättää asianmukaisella päätöksentekomenettelyllä, onko sen toteutettava sille tällä asetuksella myönnettyjen valtuuksien mukaisia toimia ▌varoituksissa tai suosituksissa yksilöityjen kysymysten ratkaisemiseksi, sekä näiden toimien sisällöstä.

Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei ryhdy varoituksen tai suosituksen perusteella toimiin, sen on perusteltava EJRK:lle ▌, minkä vuoksi se jättää toimet toteuttamatta. EJRK ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille asetuksen (EU) N:o 1092/2010 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti. EJRK ilmoittaa asiasta myös neuvostolle ja komissiolle.”;

(c)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Saatuaan EJRK:lta toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetun varoituksen tai suosituksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi käyttää tarvittaessa sille tällä asetuksella myönnettyjä valtuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaan ajoissa.

Jos viranomainen, jolle EJRK:n suositus on osoitettu, ei aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava hallintoneuvostolle, miksi se ei ryhdy toimiin, ja keskusteltava tätä koskevista perusteluistaan hallintoneuvoston kanssa.”;

(d)  kumotaan 6 kohta.

(25)  Korvataan 37 artikla seuraavasti:

”37 artiklaVakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä ja lisäeläkealan osallisryhmä

1. Perustetaan vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä ja lisäeläkealan osallisryhmä, jäljempänä yhdessä ”osallisryhmät”, sidosryhmien kuulemisen helpottamiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävien kannalta olennaisilla aloilla. Osallisryhmiä kuullaan sellaisten toimien johdosta, jotka toteutetaan teknisiä sääntely- ja täytäntöönpanostandardeja koskevien 10–15 artiklan mukaisesti sekä, siltä osin kuin ne eivät koske yksittäisiä finanssilaitoksia, ohjeita ja suosituksia koskevan 16 artiklan mukaisesti, lausuntoja koskevan 16 a artiklan mukaisesti sekä kysymyksiä ja vastauksia koskevan 16 b artiklan mukaisesti. Jos toimet on toteutettava kiireesti eikä kuuleminen ole mahdollista, osallisryhmille ilmoitetaan tästä mahdollisimman pian.

Osallisryhmät kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa. Ne voivat keskustella yhteisen edun mukaisista kysymyksistä yhdessä ja ilmoittaa toisilleen muista kysymyksistä, joista käydään keskustelua.

Osallisryhmän jäsen voi olla myös toisen osallisryhmän jäsen.

2. Vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmässä on 30 jäsentä, joista 13 jäsentä edustaa tasasuhtaisesti unionissa toimivia vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä ja vakuutusedustajia ja näistä kolme vakuutus- tai jälleenvakuutusosuuskuntia ja keskinäisiä vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksiä, 13 jäsentä edustaa niiden työntekijöiden edustajia sekä kuluttajia, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalvelujen käyttäjiä, pienten ja keskisuurten yritysten edustajia ja asiaankuuluvien ammattialajärjestöjen edustajia ja neljä jäsentä on tiedeyhteisön johtavia riippumattomia edustajia. ▐

3. Lisäeläkealan osallisryhmässä on 30 jäsentä, joista 13 jäsentä edustaa tasasuhtaisesti unionissa toimivia lisäeläkelaitoksia, 13 jäsentä edustaa työntekijöiden edustajia, edunsaajien edustajia, pienten ja keskisuurten yritysten edustajia ja asiaankuuluvien ammattialajärjestöjen edustajia ja neljä jäsentä on tiedeyhteisön johtavia riippumattomia edustajia. ▐

4. Hallintoneuvosto nimittää osallisryhmien jäsenet avoimen ja läpinäkyvän valintamenettelyn perusteella. Tehdessään päätöstään hallintoneuvosto varmistaa mahdollisimman pitkälle, että se heijastaa asianmukaisesti vakuutus-, jälleenvakuutus- ja lisäeläkealan moninaisuutta, että sen maantieteellinen ja sukupuolijakauma ovat asianmukaiset ja että se edustaa sidosryhmiä kaikkialta unionista. Osallisryhmien jäsenet valitaan heidän pätevyytensä, osaamisensa, asiaa koskevien tietojensa ja todistetun asiantuntemuksensa perusteella.

4 a. Asiaankuuluvan osallisryhmän jäsenet valitsevat osallisryhmän puheenjohtajan sen jäsenten joukosta. Puheenjohtaja valitaan kahden vuoden kaudeksi.

Euroopan parlamentti voi kutsua osallisryhmän puheenjohtajan antamaan lausunnon Euroopan parlamentille ja vastaamaan pyydettäessä sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa kaikki tarvittavat tiedot, jollei 70 artiklassa tarkoitetusta salassapitovelvollisuudesta muuta johdu, ja varmistaa riittävien sihteeripalvelujen tarjoamisen osallisryhmille. Voittoa tavoittelemattomia järjestöjä edustaville osallisryhmien jäsenille, toimialan edustajia lukuun ottamatta, maksetaan asianmukainen korvaus. Tällaisessa korvauksessa on otettava huomioon jäsenten tekemä valmistelu- ja seurantatyö ja sen on oltava vähintään samansuuruinen kuin neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, V osaston 1 luvun 2 jakson mukainen virkamiehille maksettava korvaus. Osallisryhmät voivat perustaa teknisiä kysymyksiä käsitteleviä työryhmiä. Vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmän ja lisäeläkealan osallisryhmän jäsenten toimikausi on neljä vuotta, jonka jälkeen järjestetään uusi valintamenettely.

Sama henkilö voi olla osallisryhmien jäsen kaksi peräkkäistä toimikautta.

6. Osallisryhmät voivat antaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle lausuntoja ja neuvoja mistä tahansa asiasta, joka liittyy erityisesti 10–16 b artiklassa sekä 29, 30, 32 ja 35 artiklassa säädettyihin vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtäviin.

Jos osallisryhmien jäsenet eivät pääse sopimukseen neuvosta, yksi kolmannes sen jäsenistä tai yhtä sidosryhmää edustavat jäsenet voivat antaa erillisen ▐ neuvon.

Vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä, lisäeläkealan osallisryhmä, pankkialan osallisryhmä ja arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä voivat antaa yhteisiä lausuntoja ja neuvoja asioissa, jotka liittyvät Euroopan valvontaviranomaisten tämän asetuksen 56 artiklan mukaisesti tekemään työhön, joka koskee yhteisiä kantoja ja yhteisiä säädöksiä.

7. Osallisryhmät hyväksyvät työjärjestyksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

8. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa osallisryhmien ▌neuvot, sen jäsenten antamat erilliset neuvot ja niiden kuulemisesta saadut tulokset sekä sen, kuinka neuvot ja kuulemisten tulokset on otettu huomioon.”

(25 a)  Korvataan 38 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen varmistaa, että 18, 19 tai 20 artiklan nojalla tehdyt päätökset eivät millään tavalla vaikuta jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.”

(26)  Korvataan 39 artikla seuraavasti:

”39 artiklaPäätöksentekomenettelyt

1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii 2–6 kohdan mukaisesti tehdessään päätöksiä 17, 18 ja 19 artiklan nojalla.

2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa sille, jolle kulloinenkin päätös on osoitettu, aikomuksestaan tehdä päätös vastaanottajan virallisella kielellä ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä päätöksen kohteesta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset. Päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä virallisella kielellään. Ensimmäisessä virkkeessä säädetty koskee soveltuvin osin 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja suosituksia.

3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätökset on perusteltava.

4. Niille, joille vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätökset on osoitettu, on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä.

5. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on tehnyt 18 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisen päätöksen, se tarkastelee kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin.

6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ▌18 tai 19 artiklan nojalla tekemien päätösten hyväksyminen julkistetaan. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen 17 artiklan nojalla tekemien päätösten hyväksyminen voidaan julkistaa. Julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssilaitoksen nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen olisi ristiriidassa kyseisten finanssilaitosten oikeutettujen etujen tai liikesalaisuuksien suojelemisen kanssa tai voisi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden.”

(27)  Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

(a)  muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)  lisätään aa ja ab alakohta seuraavasti:

”aa) jäljempänä 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hallituksen kokoaikaiset jäsenet, jotka eivät osallistu äänestyksiin;

ab) jäsenvaltion hallinnon edustaja, joka on vastuussa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten neuvottelemisesta ja hyväksymisestä, kun toimitaan 10–15 artiklan soveltamisalalla;”;

i a)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) kustakin jäsenvaltiosta sen kansallisen viranomaisen päällikkö, jonka toimivaltaan kuuluu finanssilaitosten valvonta kyseisessä jäsenvaltiossa, kun toimitaan jollakin muulla vastuualueella kuin 10–15 artiklassa vahvistetulla vastuualueella, ja jonka on osallistuttava hallintoneuvoston kokouksiin henkilökohtaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa;”;

i b)  korvataan d alakohta seuraavasti:

”d) EJRK:n edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin ja joka pidättäytyy ottamasta kantaa, kun asia liittyy rahapolitiikan harjoittamiseen;”;

(a a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kunkin ▌viranomaisen tehtävänä on nimetä henkilöstöstään korkean tason varajäsen, joka voi toimia 1 kohdan ab alakohdassa ja 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen.”;

(a b)  lisätään kohta seuraavasti:

”4 a. Kun toimitaan 10–15 artiklan soveltamisalalla, yksi komission edustaja on hallintoneuvoston jäsen, joka ei osallistu äänestyksiin, ja yksi Euroopan parlamentin edustaja on tarkkailija ja yksi kunkin jäsenvaltion hallinnon edustaja voi olla tarkkailijana hallintoneuvostossa.”;

(a c)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. ”Hallintoneuvosto voi kutsua tarkkailijoita.”;

▌(c)  lisätään 5 a kohta seuraavasti:

5 a. Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kansallinen viranomainen ei ole vastuussa kuluttajansuojasääntöjen noudattamisen valvonnasta, tuossa kohdassa tarkoitettu hallintoneuvoston jäsen voi päättää kutsua jäsenvaltion kuluttajansuojaviranomaisen edustajan, joka ei osallistu äänestyksiin. Jos vastuu kuluttajansuoja-asioista jakautuu jossakin jäsenvaltiossa useamman viranomaisen kesken, kyseisten viranomaisten on sovittava yhteisestä edustajasta.”

(28)  Korvataan 41 artikla seuraavasti:

”41 artiklaSisäiset komiteat

Hallintoneuvosto voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, hallitukselle tai puheenjohtajalle.”

(29)  Korvataan 42 artikla seuraavasti:

”42 artikla

Hallintoneuvoston riippumattomuus

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai muilta elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallintoneuvoston jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.

Kun 30 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu riippumattomuus on kyseisen artiklan mukaisesti arvioitu riittämättömäksi, hallintoneuvosto voi päättää joko väliaikaisesti pidättää yksittäisen jäsenen äänioikeuden tai väliaikaisesti keskeyttää hänen jäsenyytensä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisessa, kunnes puute on korjattu.

(30)  Muutetaan 43 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hallintoneuvosto ohjaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen työtä ja on keskeinen strategisten päätösten ja merkittävien poliittisten päätösten päätöksentekoelin.

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto antaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ▌suositukset, ohjeet, lausunnot ja päätökset sekä antaa II luvussa tarkoitetut neuvot ▌.”;

(b)  kumotaan 2 ja 3 kohta;

(c)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”Hallintoneuvosto hyväksyy ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää hallituksen ehdotuksen perusteella vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen seuraavan vuoden työohjelman ja antaa sen tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen vahvistaa painopisteet arvioille, joiden avulla yksilöidään tarvittaessa 30 artiklan nojalla arvioitavat toimivaltaiset viranomaiset ja toimet. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi yksilöidä muita arvioitavia toimivaltaisia viranomaisia.

Työohjelman hyväksyminen ei vaikuta vuosittaiseen talousarviomenettelyyn, ja työohjelma julkistetaan.”;

(d)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Hallintoneuvosto hyväksyy hallituksen ehdotuksen perusteella sekä 47 artiklan 9 kohdan f alakohdassa tarkoitetun kertomusluonnoksen pohjalta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan.”;

(e)  kumotaan 8 kohta.

(30 a)  Lisätään 43 a artikla seuraavasti:

”43 a artikla

Hallintoneuvoston tekemien päätösten avoimuus

Sen estämättä, mitä 70 artiklassa säädetään, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa viimeistään kuuden viikon kuluttua hallintoneuvoston kokouspäivämäärästä Euroopan parlamentille kyseisestä hallintoneuvoston kokouksesta vähintään täydellisen ja tarkoituksenmukaisen pöytäkirjan, jonka avulla saadaan kattava käsitys keskusteluista ja johon kuuluu selityksin varustettu luettelo päätöksistä.”

(31)  Muutetaan 44 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hallintoneuvoston päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, hallintoneuvosto tekee päätökset 10–16 artiklassa yksilöityjen säädösten, luonnosten ja välineiden laatimista ja hyväksymistä koskevien päätösten sekä 9 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan, 9 a artiklan ja VI luvun mukaisten toimenpiteiden ja päätösten osalta jäsentensä määräenemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 3 artiklassa. Hallituksen kokoaikaiset jäsenet ja puheenjohtaja eivät saa äänestää näistä päätöksistä.

1 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, hallintoneuvostolla on toimivalta hyväksyä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä hallituksen 47 artiklan 3 kohdan nojalla valmistelemia päätöksiä 22 artiklan 1 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 5 kohdan, 29 a, 31 a, 32 ja 35 b–35 d artiklan soveltamiseksi.

Jos hallintoneuvosto ei hyväksy hallituksen valmistelemia päätöksiä 22 artiklan 1 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 5 kohdan, 29 a, 31 a, 32 ja 35 b–35 d artiklan soveltamiseksi, se voi muuttaa näitä päätöksiä. Hallintoneuvostolla on toimivalta hyväksyä nämä muutetut päätökset jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.

Jos hallintoneuvosto ei hyväksy toisessa alakohdassa tarkoitettuja muutettuja päätöksiä mahdollisimman pian ja viimeistään neljän kuukauden ajanjakson kuluessa, hallitus tekee päätöksen.”;

(a a)  lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, hallintoneuvostolla on toimivalta hyväksyä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä hallituksen 47 artiklan 3 kohdan nojalla valmistelemia päätöksiä 22 artiklan 1 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 5 kohdan, 29 a, 31 a, 32 ja 35 b–35 d artiklan soveltamiseksi.

Jos hallintoneuvosto ei hyväksy hallituksen valmistelemia päätöksiä 22 artiklan 1 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 5 kohdan, 29 a, 31 a, 32 ja 35 b–35 d artiklan soveltamiseksi, se voi muuttaa näitä päätöksiä. Hallintoneuvostolla on toimivalta hyväksyä nämä muutetut päätökset jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.

Jos hallintoneuvosto ei hyväksy toisessa alakohdassa tarkoitettuja muutettuja päätöksiä mahdollisimman pian ja viimeistään neljän kuukauden ajanjakson kuluessa, hallitus tekee päätöksen.”;

(b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Hallintoneuvosto hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaiset äänestyssäännöt.”;

(c)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Äänioikeudettomat jäsenet ja tarkkailijat eivät saa osallistua hallintoneuvostossa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin, jollei 75 artiklan 3 kohdassa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä toisin säädetä.

Ensimmäinen alakohta ei koske puheenjohtajaa eikä sellaisia jäseniä, jotka ovat myös hallituksen jäseniä. ▌”.

(32)  Korvataan III luvun 2 jakson otsikko seuraavasti:

”2 JAKSO

Hallitus”.

(33)  Korvataan 45 artikla seuraavasti:

”45 artiklaKokoonpano

1. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja kolme kokoaikaista jäsentä, joiden on oltava jonkin jäsenvaltion kansalaisia. Puheenjohtaja osoittaa kullekin kokoaikaiselle jäsenelle selkeästi määriteltyjä toimintapolitiikkaan liittyviä ja johtamistehtäviä, erityisesti talousarvioon sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen työohjelmaan ja lähentymisasioihin liittyvät kysymykset. Yksi kokoaikainen jäsen toimii varapuheenjohtajana ja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä puheenjohtajan ollessa poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti.

2. Kokoaikaiset jäsenet valitaan ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten tuntemuksen ja niiden eri liiketoimintamalleihin liittyvän käytännön kokemuksen sekä finanssimarkkinoiden, erityisesti vakuutus- ja lisäeläkealan, myös kuluttajien etujen, tuntemuksen ja niihin liittyvän käytännön kokemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella. Kokoaikaisilla jäsenillä on oltava laaja kokemus johtotehtävistä. Vähintään yhden kokoaikaisen jäsenen on oltava sellainen, ettei hän ole ollut kansallisen toimivaltaisen viranomaisen palveluksessa vuotta ennen nimitystään. Valinta tehdään Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun perusteella, minkä jälkeen komissio laatii pätevistä ehdokkaista luettelon ja kuulee samalla hallintoneuvostoa.

Komissio toimittaa luettelon Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Kun luettelo on hyväksytty, neuvosto tekee päätöksen hallituksen kokoaikaisten jäsenten ▌nimittämisestä. Hallituksen kokoonpanon on oltava tasapuolinen ja oikeasuhteinen ja edustettava koko unionia.

3. Jos hallituksen kokoaikainen jäsen ei enää täytä 46 artiklassa esitettyjä edellytyksiä tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat omasta aloitteestaan tai komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, tehdä päätöksen kyseisen henkilön erottamiseksi tehtävästään.

4. Kokoaikaisten jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Hallintoneuvosto arvioi yhdeksän kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen jäsenen viisivuotisen toimikauden päättymistä

a) ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;

b) vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.

Komissio ottaa tämän arvioinnin huomioon ja toimittaa neuvostolle luettelon niistä kokoaikaisista jäsenistä, joiden toimikausi on tarkoitus uusia. Neuvosto voi luettelon perusteella ja arvioinnin huomioon ottaen jatkaa kokoaikaisten jäsenten toimikautta.”

(34)  Lisätään 45 artikla seuraavasti:

”45 a artiklaPäätöksenteko

1. Hallituksen päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtajan tai vähintään kolmen hallituksen jäsenen sitä pyytäessä päätökset annetaan hallintoneuvoston tehtäväksi.

2. Komission edustaja osallistuu hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta, lukuun ottamatta 63 artiklassa tarkoitettuja asioita.

3. Hallitus hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä.

4. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle omasta aloitteestaan tai yhden hallituksen jäsenen pyynnöstä ja johtaa hallituksen kokouksia.

Hallitus kokoontuu ennen kutakin hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin hallitus katsoo tarpeelliseksi. Se raportoi säännöllisesti hallintoneuvostolle ja kokoontuu vähintään yksitoista kertaa vuodessa.

5. ▌Äänioikeudettomat jäsenet eivät saa osallistua hallituksessa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin.

5 a. Hallintoneuvostolla on oikeus lähettää erityisiä tietopyyntöjä hallitukselle.

(35)  Lisätään 45 b artikla seuraavasti:

”45 b artiklaSisäiset komiteat

Hallitus voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten.”

(36)  Korvataan 46 artikla seuraavasti:

”46 artikla

Hallituksen riippumattomuus

Hallituksen jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Hallituksen jäsenillä ei saa olla minkäänlaista kansallisen, unionin tai kansainvälisen tason toimea.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallituksen jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.”

(37)  Korvataan 47 artikla seuraavasti:

”47 artiklaTehtävät

1. Hallitus huolehtii siitä, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toteuttaa toiminta-ajatuksensa ja suorittaa sille osoitetut tehtävät tämän asetuksen mukaisesti. Se toteuttaa kaikki vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen.

2. Hallitus antaa vuosittaista ja monivuotista työohjelmaa koskevat ehdotukset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi.

3. Hallitus käyttää talousarviovaltaansa 63 ja 64 artiklan mukaisesti.

Sovellettaessa asetuksen 17 ja 19 artiklaa, 22 artiklan 4 kohtaa ja 30 ▌ artiklaa hallituksella on toimivalta toimia ja tehdä päätöksiä. Sovellettaessa 22 artiklan 1 kohtaa, 22 artiklan 2 kohtaa, 22 artiklan 3 kohtaa, 22 artiklan 5 kohtaa, 29 a, 31, 32 ja 35 b–35 d artiklaa hallituksella on toimivalta valmistella päätöksiä, joihin sovelletaan 44 artiklan 1 a kohdan mukaista päätöksentekomenettelyä. Hallitus ilmoittaa kaikista valmistelemistaan ja tekemistään päätöksistä hallintoneuvostolle.

3 a. Hallitus tarkastelee kaikkia asioita, joista hallintoneuvoston on tarkoitus tehdä päätös, ja antaa niistä lausunnon▌.

4. Hallitus hyväksyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstöpolitiikkaa koskevan suunnitelman sekä tarvittavat Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, soveltamissäännöt 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5. Hallitus hyväksyy 72 artiklan mukaisesti erityissäännökset, jotka koskevat oikeutta tutustua vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asiakirjoihin.

6. Hallitus tekee 9 kohdan f alakohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen pohjalta ehdotuksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevaksi vuosikertomukseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

7. Hallitus nimittää ja erottaa valituslautakunnan jäsenet 58 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon hallintoneuvoston ehdotuksen.

8. Hallituksen jäsenet julkistavat tiedon kaikista pidetyistä kokouksista ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.

9. Vastuussa olevalla jäsenellä on seuraavat erityistehtävät:

a) toteuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vuosittaista työohjelmaa hallintoneuvoston ohjaamana ja hallituksen valvonnassa;

b) toteuttaa kaikki vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen;

c) valmistella 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu monivuotinen työohjelma;

d) laatia seuraavan vuoden työohjelma viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e) laatia vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen alustava talousarvioesitys 63 artiklan mukaisesti ja toteuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarviota 64 artiklan mukaisesti;

f) laatia vuosikertomusluonnos, jossa on vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen sääntely- ja valvontatoimintaa koskeva osa sekä talous- ja hallintokysymyksiä koskeva osa;

g) käyttää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstön suhteen 68 artiklassa säädettyjä valtuuksia ja hoitaa henkilöstöasioita.”

(38)  Muutetaan 48 artikla seuraavasti:

(a)    korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

Puheenjohtajan on oltava jonkin jäsenvaltion kansalainen ja hän vastaa hallintoneuvoston ja hallituksen tehtävien valmistelusta ja hallintoneuvoston ja hallituksen kokousten johtamisesta;”;

(b)    korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Komissio perustaa puheenjohtajan valintaa varten valintalautakunnan, johon kuuluu kuusi riippumatonta korkean tason henkilöä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio nimittävät kukin kaksi valintalautakunnan jäsentä. Valintalautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan. Valintalautakunta päättää yksinkertaisella enemmistöllä avoinna olevaa toimea koskevan ilmoituksen julkaisemisesta, valintaperusteista ja toimenkuvasta, ehdokasjoukon kokoonpanosta sekä menetelmästä, jonka avulla ehdokkaita seulotaan, jotta voidaan laatia sukupuolijakaumaltaan tasapuolinen luettelo, jossa on vähintään kaksi ehdokasta. Äänten mennessä tasan valintalautakunnan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Puheenjohtaja valitaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden, erityisesti vakuutus- ja lisäeläkealan, tuntemuksen ▌perusteella. Puheenjohtajalla on oltava finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvä huomattavan monen vuoden tunnustettu kokemus sekä kokemusta myös ylemmistä johtotehtävistä, hänen on pystyttävä osoittamaan johtamistaitoja ja että hän on erittäin tehokas, pätevä ja luotettava, minkä lisäksi hänen on osattava todistetusti ainakin kahta unionin virallista kieltä.

Valintalautakunta toimittaa luettelon puheenjohtajan tehtävään hakevista Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti voi kutsua valitut ehdokkaat suljetuin ovin pidettäviin tai julkisiin kuulemistilaisuuksiin, toimittaa ehdokkaille kirjallisia kysymyksiä, vastustaa ehdokkaan nimeämistä ja suosittaa parhaana pitämäänsä ehdokasta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen puheenjohtajan nimittämisestä ehdokasluettelon perusteella.

2 a. Jos puheenjohtaja ei enää täytä tehtäviensä hoitamiseen vaadittavia edellytyksiä, mukaan lukien 49 artiklassa esitettyjä edellytyksiä, tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat komission ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan tehdä yhteisen päätöksen puheenjohtajan erottamiseksi tehtävästään. Ehdotusta laatiessaan komissio kuulee kansallisia toimivaltaisia viranomaisia.”;

(b a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Puheenjohtajan toimikausi on kahdeksan vuotta, eikä sitä voida uusia.”;

(c)    korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Hallintoneuvosto arvioi yhdeksän kuukauden kuluessa ennen puheenjohtajan kahdeksanvuotisen toimikauden päättymistä

a) ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;

b) vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.

Hallintoneuvosto nimittää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua arviointia varten tilapäisen vuorottelevan puheenjohtajan jäsentensä keskuudesta.”;

(d)  kumotaan 5 kohta.

(38 a)  Korvataan 49 artikla seuraavasti:

”49 artikla

Puheenjohtajan riippumattomuus

Puheenjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallintoneuvoston asemaa puheenjohtajan tehtäviin nähden.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan puheenjohtajaan hänen hoitaessaan tehtäviään.

Jäljempänä 68 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisesti puheenjohtajan on toimikautensa päätyttyä edelleen osoitettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä tiettyjen nimitysten ja etujen vastaanottamisessa.”

(39)  Lisätään 49 a artikla seuraavasti:

”49 a artiklaKulut

Puheenjohtaja julkistaa tiedon kaikista ulkoisten sidosryhmien kanssa pidetyistä kokouksista ja mahdollisesti saadusta kestityksestä viimeistään kaksi viikkoa kokouksen jälkeen. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.”

(40)  Kumotaan 50, 51, 52 ja 53 artikla.

(41)  Muutetaan 54 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Yhteiskomitea toimii foorumina, jolla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä varmistaakseen eri alojen välisen työn johdonmukaisuuden, ottaen samalla kaikilta osin huomioon alojen erityispiirteet, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) kanssa, kun unionin oikeudessa niin edellytetään, erityisesti seuraavilla aloilla:

– finanssiryhmittymät ja rajat ylittävä yhdistyminen,

kirjanpito ja tilintarkastus,

– mikrotason vakauden valvontaa koskevat analyysit, jotka koskevat eri alojen välisiä kehityssuuntia sekä finanssivakauden riskejä ja haavoittuvuuksia,

– vähittäismarkkinoille tarkoitetut sijoitustuotteet,

kyberturvallisuus,

tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto EJRK:n ▌ja Euroopan valvontaviranomaisten kanssa,

vähittäisrahoituspalvelut sekä kuluttajien ja sijoittajien suojaan liittyvät kysymykset,

suhteellisuusperiaatteen soveltaminen.”;

(c)  lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a.   Yhteiskomitea toimii foorumina, jolla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa asioissa, jotka liittyvät vuorovaikutukseen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävien ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 8 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen Euroopan pankkiviranomaiselle annettujen erityistehtävien välillä.”

(42)  Korvataan 55 artikla seuraavasti:

”55 artiklaKokoonpano

1. Yhteiskomitea koostuu Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista ▌.

2. Yksi hallituksen jäsen, ▌komission edustaja ja EJRK:n toinen puheenjohtaja sekä tarvittaessa yhteiskomitean jonkin alakomitean puheenjohtaja kutsutaan yhteiskomitean sekä tarvittaessa 57 artiklassa mainittujen alakomiteoiden kokouksiin tarkkailijoina.

3. Yhteiskomitean puheenjohtaja nimitetään vuodeksi kerrallaan vuorotteluperiaatteella Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista. Yhteiskomitean puheenjohtaja on samalla EJRK:n toinen varapuheenjohtaja.

4. Yhteiskomitea hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä. Yhteiskomitea voi kutsua tarkkailijoita. Yhteiskomitea laatii yhteiset kantansa yksimielisesti. Työjärjestyksessä voidaan määrätä tarkemmin muut tahot, jotka osallistuvat yhteiskomitean kokouksiin.

Yhteiskomitea kokoontuu vähintään kerran kolmessa kuukaudessa.

4 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtaja kuulee säännöllisesti hallintoneuvostoa yhteiskomitean ja sen alakomiteoiden kokouksissa hyväksytyistä kannoista ja tiedottaa niistä sille.

(42 a)  Korvataan 56 artikla seuraavasti:

”56 artiklaYhteiset kannat ja yhteiset säädökset

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyrkii laatimaan tarpeen mukaan yhteisiä kantoja II luvussa määriteltyjen tehtäviensä mukaisesti ja erityisesti silloin, kun kyseessä on direktiivin 2002/87/EY täytäntöönpano, yhdessä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomaisen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen) kanssa.

Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 10–19 artiklan mukaiset säädökset, jotka liittyvät direktiivin 2002/87/EY ja minkä tahansa muun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, myös Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomaisen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen) toimivaltaan kuuluvan unionin säädöksen soveltamiseen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) hyväksyvät nämä säädökset tarvittaessa samanaikaisesti, kun unionin oikeudessa niin edellytetään.

Kun vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätös poikkeaa 1 kohdassa tarkoitetusta yhteisestä kannasta tai kun päätöstä ei voitu tehdä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa siihen johtaneet syyt viipymättä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

(42 b)  Korvataan 57 artikla seuraavasti:

”57 artiklaAlakomiteat

1. Yhteiskomitea voi perustaa alakomiteoita, jotka valmistelevat yhteiskomitealle luonnoksia yhteisiksi kannoiksi ja yhteisiksi säädöksiksi.

2. Alakomitea muodostuu Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista ja yhdestä kunkin jäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kulloiseenkin henkilöstöön kuuluvasta korkean tason edustajasta.

3. Alakomiteat valitsevat asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten edustajien keskuudesta puheenjohtajan, joka toimii myös tarkkailijana yhteiskomiteassa.

3 a. Edellä olevan 56 artiklan soveltamiseksi yhteiskomiteaan perustetaan finanssiryhmittymiä käsittelevä alakomitea.

4. Yhteiskomitea julkistaa verkkosivustollaan kaikki perustetut alakomiteat, myös niiden toimeksiannot sekä luettelon niiden jäsenistä ja heidän tehtävänsä alakomiteassa.”

(43)  Muutetaan 58 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Perustetaan Euroopan valvontaviranomaisten valituslautakunta.”;

-a a)  korvataan 2 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”2. Valituslautakunnassa on kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä, joiden on oltava arvostettuja henkilöitä, jotka ovat osoittaneet omaavansa asianmukaiset tiedot unionin oikeudesta ja kansainvälisen ammatillisen kokemuksen pankki-, vakuutus-, lisäeläke-, arvopaperimarkkina- ja muista finanssipalveluista riittävän korkealta tasolta, mutta he eivät saa olla vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnassa mukana olevien toimivaltaisten viranomaisten tai sen toimintaan osallistuvien muiden kansallisten laitosten tai unionin toimielinten kulloiseenkin henkilöstöön kuuluvia tai vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmän ja lisäeläkealan osallisryhmän jäseniä. Jäsenten on oltava jonkin jäsenvaltion kansalaisia, ja heillä on oltava vähintään kahden unionin virallisen kielen perusteellinen taito. Valituslautakunnalla on oltava riittävästi lainopillista asiantuntemusta, jotta se voi antaa lainopillisia asiantuntijaneuvoja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivallan käytön lainmukaisuudesta ja oikeasuhteisuudesta.”;

(a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen hallitus nimittää hallintoneuvostoa kuultuaan kaksi valituslautakunnan jäsentä ja kaksi varajäsentä hakijoiden luettelosta, jota komissio on ehdottanut Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella.

Euroopan parlamentti voi luettelon saatuaan kutsua jäsen- ja varajäsenehdokkaat antamaan sille lausunnon ja vastaamaan jäsentensä esittämiin kysymyksiin ennen kuin heidät nimitetään.

Euroopan parlamentti voi kutsua valituslautakunnan jäseniä antamaan sille lausunnon ja vastaamaan pyydettäessä jäsentensä esittämiin kysymyksiin.”;

(b)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Valituslautakunnan jäsen, jonka vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen hallitus on nimittänyt, voidaan erottaa tehtävistään toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, ja hallitus tekee päätöksen erottamisesta hallintoneuvostoa kuultuaan.”;

(b a)  korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8. Euroopan valvontaviranomaiset huolehtivat riittävän käytännön tuen ja pysyvien sihteeripalvelujen antamisesta valituslautakunnalle yhteiskomitean välityksellä.”

(44)  Korvataan 59 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Valituslautakunnan jäsenet ovat riippumattomia päätöksenteossaan. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä, jotka liittyvät vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiseen taikka sen hallitukseen tai hallintoneuvostoon.

2. Valituslautakunnan jäsen ja käytännön tukea ja sihteeripalveluja antavan valvontaviranomaisen henkilöstön jäsen ei saa osallistua valitusmenettelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jotakin menettelyn osapuolta tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota valitus koskee.”

(45)  Korvataan 60 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka toimivaltainen viranomainen voi hakea muutosta 16, 16 a, 17, 18, 19 ja 35 artiklassa tarkoitettuun vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätökseen myös sen oikeasuhteisuuden osalta tai mihin tahansa muuhun vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten mukaisesti tekemään päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.

2. Valitus ja sen perusteet on toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi asianomaiselle, tai jos tällaista tiedoksiantoa ei ole suoritettu, siitä päivästä, jona vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on julkaissut päätöksen.

Valituslautakunta ratkaisee asian kolmen kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä.”

(46)  Muutetaan 62 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tulot muodostuvat mistä tahansa seuraavien tulolajien yhdistelmästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muun tyyppisiä tuloja:

a) unionin tasapainottava rahoitusosuus, joka otetaan unionin yleiseen talousarvioon (komission pääluokkaan) ja joka on vähintään 35 prosenttia vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen arvioiduista tuloista;

a a) finanssilaitosten valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten pakolliset maksuosuudet, jotka ovat enintään 65 prosenttia pankkiviranomaisen arvioiduista tuloista;

b) laitoskohtaisen valvonnan soveltamisalan kehityksestä riippuen finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet, jotka perustuvat tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten edellyttämistä toimista aiheutuviin vuotuisiin arvioituihin kustannuksiin kunkin vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimialaan kuuluvan osallistujaryhmän osalta;

c) maksut, jotka vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle maksetaan asianomaisissa unionin säädöksissä tarkemmin säädetyissä tapauksissa;

d) jäsenvaltioiden tai tarkkailijoiden ▌rahoitusosuudet;

e) julkaisuista, koulutuksesta ja muista toimivaltaisten viranomaisten pyytämistä palveluista perittävät maksut.”;

”1 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen saamat tulot eivät saa vaarantaa sen riippumattomuutta ja objektiivisuutta.”;

(a a)  lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Arvion on perustuttava 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen työohjelman tavoitteisiin ja odotettuihin tuloksiin, ja siinä on otettava huomioon näiden tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamiseksi tarvittavat taloudelliset resurssit.”;

(b)  lisätään ▌ kohta seuraavasti:

”5. Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden ja tarkkailijoiden vapaaehtoisia rahoitusosuuksia ei hyväksytä, jos niiden hyväksyminen voisi asettaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen riippumattomuuden ja puolueettomuuden kyseenalaiseksi.”

(48)  Korvataan 63 artikla seuraavasti:

”63 artiklaTalousarvion laatiminen

1. Vastuussa oleva jäsen laatii vuosittain alustavan luonnoksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta ja jossa esitetään arvioidut tulot ja menot sekä tietoa henkilöstöstä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella, sekä toimittaa sen hallitukselle ja hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.

1 a. Puheenjohtaja esittää yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle, minkä jälkeen hallintoneuvosto vahvistaa hallituksen hyväksymän luonnoksen pohjalta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta.

1 b. Hallitus toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan ▌komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä tammikuuta. Euroopan parlamentti hyväksyy yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuotuisen talousarvion hyväksyntää.

2. Yhtenäisen ohjelma-asiakirjan huomioon ottaen komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja unionin yleisestä talousarviosta suoritettavan tasapainottavan rahoitusosuuden määrän osalta välttämättöminä, unionin talousarvioesitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

3. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstötaulukon. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tarkoitettua tasapainottavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat ja enimmäismäärän vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kokonaismenoille.

4. Hallintoneuvosto vahvistaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

5. Hallitus ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle viipymättä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen vaikutus talousarvion rahoittamiseen, ja erityisesti aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta.

5 a.  Budjettivallan käyttäjä hyväksyy hankkeet, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen tai pitkäaikainen vaikutus vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyvät hankkeet, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta, irtisanomislausekkeet mukaan luettuina.

(49)  Korvataan 64 artikla seuraavasti:

”64 artiklaTalousarvion toteutus ja valvonta

1. Vastuussa oleva jäsen toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vuotuisen talousarvion.

2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä, jonka on oltava riippumaton, toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä. Jäljempänä oleva 70 artikla ei estä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista toimittamasta Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle sen pyytämiä tietoja, jotka kuuluvat sen toimivaltaan.

3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt.

4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä.

5. Otettuaan huomioon vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä omalla vastuullaan toimien vahvistaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen. Vastuussa oleva jäsen toimittaa lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon.

6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjälle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

Lisäksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä lähettää komission tilinpitäjälle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun raportointipaketin konsolidointia varten.

7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä marraskuuta.

8. Vastuussa oleva jäsen toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastineen sen huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa jäljennöksen vastineesta myös hallitukselle ja komissiolle.

9. Vastuussa oleva jäsen toimittaa varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi.

10. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

10 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa perustellun lausunnon Euroopan parlamentin kannasta ja muista Euroopan parlamentin vastuuvapausmenettelyn aikana mahdollisesti tekemistä huomautuksista.

(49 a)  Lisätään 64 a artikla seuraavasti:

”64 a artiklaVakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen sisäinen tarkastus

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustaa sisäisen tarkastuksen komitean, joka toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lausunnon sitä talousarvion osaa koskevasta vastuuvapaudesta, jota ei rahoiteta unionin yleisestä talousarviosta.”

(50)  Korvataan 65 artikla seuraavasti:

”65 artiklaVarainhoitoa koskevat säännöt

Hallitus hyväksyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta komission delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013* ainoastaan, jos se on välttämätöntä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen.

*Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).”

(51)  Korvataan 66 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013**.

**Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).”

(52)  Muutetaan 68 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstöön, myös hallituksen kokoaikaisiin jäseniin ja puheenjohtajaan, sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.  

2. Hallitus hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.”;

(b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Hallitus antaa säännökset, joilla mahdollistetaan kansallisten asiantuntijoiden määräaikainen siirto jäsenvaltioista vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen palvelukseen.”

(53)  Muutetaan 70 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hallintoneuvoston jäsenten ja kaikkien vakuutus- ja työeläkeviranomaisen henkilöstöön kuuluvien, mukaan lukien jäsenvaltioiden vakuutus- ja työeläkeviranomaisen palvelukseen määräaikaisesti siirtämät virkamiehet, sekä kaikkien muiden vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tehtäviä suorittavien sopimussuhteisten henkilöiden on noudatettava salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan ja unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.

Henkilöstösääntöjen 16 artiklaa sovelletaan kaikkiin vakuutus- ja työeläkeviranomaisen henkilöstöön kuuluviin, mukaan lukien jäsenvaltioiden vakuutus- ja työeläkeviranomaisen palvelukseen määräaikaisesti siirtämät virkamiehet, sekä kaikkiin muihin vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tehtäviä suorittaviin sopimussuhteisiin henkilöihin.”;

(b)  korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Edellä olevan 1 kohdan ja tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen velvoite ei ▌ estä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista ja toimivaltaisia viranomaisia käyttämästä näitä tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten täytäntöönpanon valvonnassa eikä varsinkaan päätösten tekemistä koskevissa oikeudellisissa menettelyissä.”;

(c)  lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Hallitus ja hallintoneuvosto huolehtivat siitä, että henkilöiden, jotka tarjoavat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtäviin liittyviä palveluja joko suoraan tai välillisesti, pysyvästi tai satunnaisesti, mukaan lukien hallituksen ja hallintoneuvoston hyväksymät tai toimivaltaisten viranomaisten tätä tarkoitusta varten nimeämät virkamiehet ja muut henkilöt, on noudatettava samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin edellisissä kohdissa säädetään.

Sama salassapitovelvollisuus koskee myös tarkkailijoita, jotka osallistuvat hallituksen ja hallintoneuvoston kokouksiin sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaan.”;

(d)  korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Edellä olevat 1 ja 2 kohta eivät estä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista vaihtamasta tietoja toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen ja ▌muun unionin lainsäädännön mukaisesti.

Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta henkilöön, joka ilmoittaa tai julkistaa työsuhteensa yhteydessä tietoja yleisen edun vastaisesta uhasta tai haitasta.

Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskee 1 ja 2 kohdan mukainen salassapitovelvollisuus. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen hyväksyy työjärjestyksessään 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen salassapitovelvollisuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt.

4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen soveltaa ▌komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444.

4 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on raportointikanavat, joilla vastaanotetaan ja käsitellään ilmoittavan henkilön antamia tietoja tosiasiallisista tai mahdollisista unionin säädösten rikkomisista tai oikeuden väärinkäytöstä tai hallinnollisista epäkohdista.

(54)  ▌Korvataan 71 artikla seuraavasti:

”Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioilla asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita eikä asetuksen (EU) 2018/XXX (EU:n toimielimiä ja elimiä koskeva tietosuoja-asetus) mukaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joita vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on tehtäviään suorittaessaan.”

(55)  Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Hallitus hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt.”

(56)  Korvataan 73 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Hallitus päättää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen sisäisistä kielijärjestelyistä.”

(57)  Korvataan 74 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Sijaintijäsenvaltion vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallitus on sen hyväksynyt.”

(57 a)  Korvataan 75 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee yhteistyötä 1 kohdassa tarkoitettujen maiden kanssa, jotka soveltavat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen vastuualueilla vastaavaksi tunnustettua lainsäädäntöä siten kuin unionin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa on määrätty.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten määräysten mukaisesti luodaan järjestelyjä, joissa määritellään 1 kohdassa tarkoitettujen maiden ja erityisesti Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden osalta erityisesti vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaan osallistumisen luonne ja laajuus sekä osallistumista koskevat menettelysäännöt, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat määräykset. Niiden edustaja voi toimia tarkkailijana vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen hallinnossa, mutta niiden on varmistettava, etteivät nämä maat osallistu yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin, paitsi jos asia koskee suoraan niiden etua.”

(58)  Lisätään 75 a artikla seuraavasti:

”75 a artiklaSiirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 35 d artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 35 d artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”

(59)  Korvataan 76 artikla seuraavasti:

”76 artiklaSuhde Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komiteaan

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista pidetään Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean oikeudellisena seuraajana. Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean kaikki varat ja vastuut sekä kaikki vireillä olevat toimet siirretään viimeistään vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamispäivänä ilman eri toimenpiteitä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean on laadittava lopullinen tilinpäätös varallisuudestaan ja vastuistaan tuona siirtopäivänä. Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitea ja komissio tarkastavat ja hyväksyvät tämän tilinpäätöksen.”

(60)  Lisätään uusi 77 a artikla seuraavasti:

”77 a artiklaSiirtymäsäännökset

Tämän asetuksen▌, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen toimitusjohtajan tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.

Tämän asetuksen▌, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen puheenjohtajan tehtävät ja asema jatkuvat toimikauden päättymiseen saakka.

Tämän asetuksen▌, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitettyjen ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneiden hallituksen jäsenten tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.”

(60 a)  Kumotaan 79 artikla.

(60 b)  Kumotaan 80 artikla.

(60 c)  Korvataan 81 artikla seuraavasti:

”81 artikla

Arviointi

1. Komissio julkaisee viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein yleiskertomuksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnan ja tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen tuloksena saaduista kokemuksista. Kertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavaa:

a) toimivaltaisten viranomaisten valvontakäytännöissä saavutettu tehokkuus ja lähentyminen,

i) toimivaltaisten viranomaisten riippumattomuus ja yritysten hyvää hallintotapaa vastaavissa standardeissa saavutettu lähentyminen;

ii) vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puolueettomuus, objektiivisuus ja riippumattomuus;

b) valvontakollegioiden toiminta;

c) kriisien ehkäisyyn, hallintaan ja ratkaisuun liittyvillä aloilla, myös unionin rahoitusjärjestelyissä saavutettu lähentyminen;

d) vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävä järjestelmäriskin osalta;

e) 38 artiklassa säädetyn suojalausekkeen soveltaminen;

f) 19 artiklassa tarkoitetun sitovan sovittelun soveltaminen;

f a) yhteiskomitean päätöksenteon toimivuus.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa arvioidaan myös seuraavaa:

a) onko tarkoituksenmukaista jatkaa pankkialan, vakuutus- ja lisäeläkealan sekä arvopaperi- ja finanssimarkkinoiden erillistä valvontaa;

b) onko tarkoituksenmukaista toteuttaa vakavaraisuuden valvontaa ja valvoa liiketoiminnan harjoittamista erikseen vai saman valvontaviranomaisen kautta;

c) onko syytä yksinkertaistaa ja lujittaa EFVJ:n rakennetta, jotta voidaan lisätä johdonmukaisuutta makro- ja mikrotason välillä sekä Euroopan valvontaviranomaisten kesken;

d) onko EFVJ:n kehitys sopusoinnussa maailmanlaajuisen kehityksen kanssa;

e) onko EFVJ:ssä riittävästi monimuotoisuutta ja huippuosaamista;

f) onko julkistamisvelvoitteesta huolehdittu riittävää vastuullisuutta ja avoimuutta noudattaen;

g) onko vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella riittävät resurssit tehtäviensä suorittamiseksi;

h) onko vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kotipaikka tarkoituksenmukainen vai onko tarkoituksenmukaista siirtää Euroopan valvontaviranomaiset samaan kotipaikkaan niiden välisen yhteensovittamisen tehostamiseksi.

2 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yleiskertomuksen osana komissio tekee kaikkia asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä kuultuaan kattavan arvioinnin tämän asetuksen 9 a artiklan mukaisesti annettujen toimista pidättymistä koskevien kirjeiden täytäntöönpanosta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

2 b. Komissio toimittaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] 2 a kohdassa tarkoitetut arvioinnit ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Komissio laatii yleiseurooppalaisten laitosten tai infrastruktuurien suorasta valvonnasta vuosittain kertomuksen, jossa tarkastellaan, onko syytä lisätä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tämän alan valvontatehtäviä, ottaen huomioon markkinakehityksen, sisämarkkinoiden vakauden ja koko unionin yhteenkuuluvuuden.

4. Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”

3 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 1095/2010

Muutetaan asetus (EU) 1095/2010 seuraavasti:

(1)  Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

(a)    korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii tässä asetuksessa annettujen valtuuksien puitteissa sekä direktiivin 97/9/EY, direktiivin 98/26/EY, direktiivin 2001/34/EY, direktiivin 2002/47/EY, direktiivin 2003/71/EY, direktiivin 2004/39/EY, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2009/65/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU*, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002**, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU*** ja asetuksen (EY) N:o 1060/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014****, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014*****, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU****** ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisalalla ja, siltä osin kuin näitä säädöksiä sovelletaan sijoituspalveluja tarjoaviin yrityksiin tai yhteissijoitusyrityksiin, jotka pitävät osuuksiaan ja osakkeitaan kaupan, sekä niitä valvoviin toimivaltaisiin viranomaisiin, soveltuvin osin direktiivin 2002/87/EY ja direktiivin 2002/65/EY soveltamisalalla, mukaan luettuina kaikki näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset sekä mahdolliset muut oikeudellisesti sitovat unionin säädökset, joissa arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan tehtäviä.

*Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

**Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1).

***Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

****Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1–72).

*****Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84–148).

******Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349–496)”;

(a a)    korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii myös markkinatoimijoiden toimialoilla niiden kysymysten osalta, joita 2 kohdassa tarkoitetut säädökset eivät suoraan koske, mukaan luettuina yritysten hyvää hallintotapaa, tilintarkastusta ja tilinpäätösraportointia koskevat kysymykset, ja ottaa huomioon kestävät liiketoimintamallit ja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät edellyttäen, että arvopaperimarkkinaviranomaisen tällaiset toimet ovat tarpeen mainittujen säädösten tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa myös tarpeelliset toimet julkisten ostotarjousten, selvityksen ja johdannaisia koskevien kysymysten osalta.”;

(b)    lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta muiden sellaisten unionin säädösten soveltamista, joissa arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan toimilupien myöntämiseen tai valvontaan liittyviä tehtäviä ja vastaavia valtuuksia.”;

(b a)    korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tavoitteena on suojella yleistä etua edistämällä finanssijärjestelmän lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vakautta sekä tehokkuutta unionin talouden ja sen kansalaisten ja yritysten kannalta. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävänä on toimivaltuuksiensa mukaisesti omalta osaltaan:

a) parantaa sisämarkkinoiden toimintaa, mihin sisältyy erityisesti asianmukainen, tehokas ja yhdenmukainen sääntely ja valvonta,

b) turvata finanssimarkkinoiden eheys, avoimuus, tehokkuus ja moitteeton toiminta,

c) tehostaa valvonnan kansainvälistä yhteensovittamista,

d) estää toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö ja edistää tasapuolisia kilpailuolosuhteita,

e) varmistaa, että investointiriskien ja muiden riskien ottoa säännellään ja valvotaan asianmukaisesti, ▐

f) parantaa asiakkaiden ja sijoittajien suojaa,

f a) tehostaa valvontakäytäntöjen lähentämistä sisämarkkinoilla, mukaan lukien riskiperusteisen lähestymistavan edistäminen liiketoiminnan valvonnassa.

Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomainen edistää 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten johdonmukaisen, tehokkaan ja tosiasiallisen soveltamisen varmistamista, edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä ja antaa lausuntoja 16 a artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle▐.

Suorittaessaan sille tällä asetuksella annettuja tehtäviä arvopaperimarkkinaviranomainen kiinnittää erityistä huomiota sellaisten finanssimarkkinoiden toimijoiden aiheuttamiin järjestelmäriskeihin, joiden toiminnan lopettaminen saattaa haitata finanssijärjestelmän tai reaalitalouden toimintaa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii tehtäviään suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti, syrjimättömästi ja avoimesti ja koko unionin edun mukaisesti sekä noudattaa suhteellisuusperiaatetta. Arvopaperimarkkinaviranomainen soveltaa vastuuvelvollisuuden ja lahjomattomuuden periaatteita, ja sen on varmistettava tämän osalta kaikkien sidosryhmien yhdenvertainen kohtelu.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen toimien ja toimenpiteiden sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän asetuksen tai 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niiden on oltava oikeassa suhteessa niiden riskien luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen, jotka liittyvät olennaisesti arvopaperimarkkinaviranomaisen toimien kohteena olevan laitoksen liiketoimintaan tai markkinoihin.”

(2)  Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen on osa Euroopan finanssivalvontajärjestelmää (EFVJ). EFVJ:n päätavoitteena on varmistaa, että finanssialaan sovellettavat säännöt pannaan asianmukaisesti täytäntöön, jotta säilytetään finanssivakaus, ja varmistaa luottamus finanssijärjestelmään yleensä sekä tehokas ja riittävä suoja finanssipalvelujen asiakkaille.”;

(b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti EFVJ:n osapuolet tekevät luottamukseen ja täysimääräiseen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa yhteistyötä erityisesti varmistaakseen, että ne toimittavat jatkuvasti toisilleen ja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle tarkoituksenmukaisia ja luotettavia tietoja.”;

(c)  lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tässä asetuksessa olevat viittaukset valvontaan kattavat kaikkien toimivaltaisten viranomaisten kaikki asiaankuuluvat toimet, jotka niiden on suoritettava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallista toimivaltaa.”

(2 a)  Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Euroopan finanssivalvontajärjestelmän vastuu

1. Edellä 2 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetut viranomaiset vastaavat toiminnastaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Jos Euroopan parlamentti suorittaa tutkimuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaisesti, arvopaperimarkkinaviranomainen tekee kaikin tavoin yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa.

3. Hallintoneuvosto hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävien hoitaminen mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan.

Arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun vuosikertomukseen tiedot valvontaviranomaisten kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, kansainvälisistä järjestöistä ja kolmansien maiden hallinnoista, arvopaperimarkkinaviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen 33 artiklan mukaisesti harjoittamasta seurannasta.

4. Puheenjohtajan on osallistuttava Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen, joka koskee arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnan tuloksia, jos Euroopan parlamentti tätä pyytää. Kuulemistilaisuus järjestetään vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtajan on aina pyydettäessä annettava lausunto Euroopan parlamentille ja vastattava sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

5. Puheenjohtajan on annettava kertomus arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnasta Euroopan parlamentille pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 1 c kohdassa tarkoitetun lausunnon antamista.

6. Kertomukseen on 11–18 artiklassa sekä 20 ja 33 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi sisällytettävä myös kaikki Euroopan parlamentin tapauskohtaisesti pyytämät asiaankuuluvat tiedot.

7. Arvopaperimarkkinaviranomainen vastaa Euroopan parlamentin tai neuvoston sille esittämiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta.

8. Puheenjohtaja voi käydä pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja suljettujen ovien takana Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja koordinaattoreiden kanssa silloin, kun tällaisia keskusteluja edellytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaisten Euroopan parlamentin toimivaltuuksien käyttämiseksi. Kaikkien osallistujien on noudatettava salassapitovelvollisuutta.

9. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa asiakirjoista ja niiden saatavuudesta rekisterin.

10. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille tarkoituksenmukaisen yhteenvedon kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan elimen sekä muiden asiaankuuluvien arvopaperimarkkinoiden valvontaan liittyvien tai vaikuttavien kansainvälisten elinten tai laitosten kokouksista.”

(3)  Korvataan 4 artiklan 3 kohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii) direktiivien 2002/65/EY ja (EU) 2015/849 osalta viranomaisia, joilla on toimivalta varmistaa, että sijoituspalveluja tarjoavat yritykset tai yhteissijoitusyritykset, jotka pitävät osuuksiaan ja osakkeitaan kaupan, noudattavat niille noissa direktiiveissä asetettuja vaatimuksia;”.

(4)  Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

(a)    korvataan 2 alakohta seuraavasti:

”2) hallitus, jonka tehtävät on säädetty 47 artiklassa;”;

(b)    kumotaan 4 alakohta.

(4 a)  Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artiklaKotipaikka

Arvopaperimarkkinaviranomaisen kotipaikka on Pariisi, Ranska.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen kotipaikan sijainti ei vaikuta tapaan, jolla arvopaperimarkkinaviranomainen hoitaa tehtävänsä ja käyttää toimivaltaansa, eikä sen hallintorakenteen järjestämiseen, sen pääasiallisen organisaation toimintaan tai sen toimintojen pääasialliseen rahoittamiseen, mutta tapauskohtaisesti mahdollistetaan se, että arvopaperimarkkinaviranomaisella on unionin virastojen kanssa yhteiset hallinnolliset tukipalvelut ja toimitilapalvelut, jotka eivät liity arvopaperimarkkinaviranomaisen ydintoimintoihin. Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen soveltamispäivä] ja sen jälkeen 12 kuukauden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, miten Euroopan valvontaviranomaiset ovat noudattaneet tätä vaatimusta.”

(5)  Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

(a)    muutetaan 1 kohta seuraavasti:

-i)  muutetaan a alakohta seuraavasti:

”a) se auttaa luomaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten perusteella yhteisiä, laadukkaita sääntely- ja valvontastandardeja ja -käytäntöjä erityisesti ▌laatimalla ▌teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksia, ohjeita, suosituksia ja muita toimenpiteitä, mukaan lukien lausuntoja 16 a artiklan mukaisesti;”;

i)  lisätään aa alakohta seuraavasti:

”aa) se laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssimarkkinoiden toimijoiden valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan, jossa esitetään parhaat valvontakäytännöt ja korkealaatuiset valvontamenetelmät ja -prosessit ja otetaan huomioon muun muassa muuttuvat liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä finanssimarkkinoiden toimijoiden ja -markkinoiden koko;”;

ii a)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) se myötävaikuttaa oikeudellisesti sitovien unionin säädösten yhdenmukaiseen soveltamiseen erityisesti edistämällä yhteistä valvontakulttuuria, varmistamalla 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten yhdenmukaisen, tehokkaan ja tosiasiallisen soveltamisen, estämällä toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön, edistämällä ja seuraamalla valvonnan riippumattomuutta, sovittelemalla ja ratkaisemalla toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä, varmistamalla finanssimarkkinoiden toimijoiden tehokkaan ja yhdenmukaisen valvonnan sekä huolehtimalla valvontakollegioiden yhdenmukaisesta toiminnasta ja toteuttamalla toimia muun muassa kriisitilanteissa;”;

ii)  korvataan e ja f alakohta seuraavasti:

”e) se järjestää ja suorittaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tuella toimivaltaisten viranomaisten arviointeja ja samassa yhteydessä antaa kyseisille toimivaltaisille viranomaisille tarkoitettuja suosituksia ja määrittää parhaita käytäntöjä ja samassa yhteydessä antaa ohjeita valvontatulosten johdonmukaisuuden parantamiseksi;

f) se seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan, myös silloin kun tähän on aihetta, innovatiivisten finanssipalvelujen kehityssuuntauksissa sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden kehityssuuntauksissa sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvissä kehityssuuntauksissa;”;

ii a)  korvataan g alakohta seuraavasti:

”g) se laatii ▌markkina-analyyseja tietojen saamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävien hoitamista varten;”;

iii)  korvataan h alakohta seuraavasti:

”h) se parantaa tarvittaessa kuluttajien ja sijoittajien suojaa, erityisesti rajatylittävissä tilanteissa esiintyvien puutteiden osalta ja asiaan liittyvät riskit huomioon ottaen;”;

iii a)  lisätään ia ja ib alakohta seuraavasti:

”ia) se koordinoi toimivaltaisten viranomaisten täytäntöönpanotoimia;

ib) se edistää finanssitietoja koskevan unionin yhteisen strategian laatimista;”;

iii b)  lisätään ka alakohta seuraavasti:

”ka) se julkaisee verkkosivustollaan kaikki 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin liittyvät tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, ohjeet, suositukset sekä kysymykset ja vastaukset ja päivittää niitä säännöllisesti, mukaan lukien katsaukset, jotka koskevat meneillään olevien toimien tilannetta, ja teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnosten, ohjeiden, suositusten sekä kysymysten ja vastausten hyväksymisen suunniteltu aikataulu. Nämä tiedot asetetaan saataville kaikilla Euroopan unionin työkielillä.”;

iv)  kumotaan l alakohta;

(b)  lisätään uusi 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Hoitaessaan tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen:

a) käyttää täysimääräisesti sille annettuja valtuuksia; ja

b) ottaa täysimääräisesti huomioon finanssimarkkinoiden toimijoiden eri tyypit, liiketoimintamallit ja koon, finanssimarkkinoiden toimijoiden turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamista koskevan tavoitteen huomioon ottaen;

c) ottaa huomioon teknologiset innovaatiot, innovatiiviset ja kestävät liiketoimintamallit sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit;”;

c)  muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)  lisätään ca alakohta seuraavasti:

”ca) antaa suosituksia 29 a ja 31 a artiklassa säädetyin tavoin;”;

i a) lisätään da alakohta seuraavasti:

”da) antaa varoituksia 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti;”;

i b) lisätään ga, gb ja gc alakohta seuraavasti:

”ga) antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle tai komissiolle 16 a artiklassa säädetyin tavoin;

gb) antaa vastauksia kysymyksiin 16 b artiklassa säädetyin tavoin;

gc) antaa ajallisesti rajattuja toimista pidättymistä koskevia kirjeitä 9 a artiklassa säädetyin tavoin;”;

ii)  korvataan h alakohta seuraavasti:

”h) kerätä tarvittavat tiedot finanssilaitoksista 35 ja 35 b artiklassa säädetyin tavoin;”;

(d)  lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3. Hoitaessaan tässä artiklassa tarkoitettuja tehtäviä ▌arvopaperimarkkinaviranomainen noudattaa tiukasti tason 1 lakeja ja tason 2 toimenpiteitä ja soveltaa suhteellisuusperiaatetta ja paremman sääntelyn periaatetta, mukaan lukien vaikutustenarvioinnit, kustannus-hyötyanalyysit ja avoimet julkiset kuulemiset.

Jäljempänä 10, 15, 16 ja 16 a artiklassa tarkoitetut avoimet julkiset kuulemiset järjestetään mahdollisimman laajoina sen varmistamiseksi, että ne kattavat kaikki asianomaiset osapuolet ja että sidosryhmillä on kohtuullisesti aikaa reagoida. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa ja julkaisee palautetta siitä, kuinka kerättyjä tietoja ja näkemyksiä hyödynnettiin teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksissa, ohjeissa, suosituksissa ja lausunnoissa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii sidosryhmiltä saadusta palautteesta yhteenvedon tavalla, joka mahdollistaa samankaltaisista aiheista järjestettyjen julkisten kuulemisten tulosten vertailun.

(6)  Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

(-a)  korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) kerää ja analysoi tietoja kulutuksen muutoksista, kuten vähittäisrahoituspalvelujen ja -tuotteiden kustannusten ja maksujen kehityksestä jäsenvaltioissa, ja raportoi niistä,”;

(-a a)  lisätään 1 kohtaan da ja db alakohta seuraavasti:

”da)  edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, joilla kuluttajilla ja muilla finanssipalvelujen käyttäjillä on tasapuoliset mahdollisuudet käyttää vertailukelpoisia finanssipalveluja ja -tuotteita sekä oikeussuojakeinoja,

db)  koordinoi toimivaltaisten viranomaisten haamuasiointitoimia.”;

(b)    korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo uusia ja nykyisiä finanssialan toimia ja voi antaa 16 artiklan mukaisesti ohjeita ja suosituksia markkinoiden turvallisuuden ja vakauden sekä sääntely- ja valvontakäytäntöjen lähentymisen ja tehokkuuden edistämiseksi.

2 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii toimivaltuuksiensa mukaisesti kansallisille toimivaltaisille viranomaisille tarkoitettuja liiketoiminnan valvontaa koskevia vaatimuksia, esimerkiksi vähimmäisvaltuuksia ja ‑tehtäviä koskevia vaatimuksia.”;

(c)    korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa siihen kiinteästi kuuluvan suhteellisuutta käsittelevän komitean sen varmistamiseksi, että riskien luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden erot, muuttuvat liiketoimintamallit ja -käytännöt sekä finanssilaitosten ja -markkinoiden koko näkyvät arvopaperimarkkinaviranomaisen työssä, ja kuluttajansuoja- ja finanssi-innovaatiokomitean, jossa saatetaan yhteen kaikki asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset sekä kuluttajansuojasta vastaavat viranomaiset, jotta voidaan tehostaa kuluttajansuojaa ja toimia koordinoidusti uuden tai innovatiivisen finanssialan toiminnan sääntelyssä ja valvonnassa sekä antaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle neuvoja, joita se voi esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee tiiviisti yhteistyötä Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa päällekkäisyyksien, epäjohdonmukaisuuksien ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi tietosuojan alalla. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi sisällyttää komiteaan myös kansallisia tietosuojaviranomaisia.”;

(b a)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi asettaa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen sellaisten tiettyjen finanssialan tuotteiden, välineiden tai toimien markkinoinnille, jakelulle tai myynnille, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa asiakkaille tai vaarantavat finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauden unionissa, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määritellyissä tapauksissa ja niissä säädetyin edellytyksin tai tarvittaessa kriisitilanteessa 18 artiklan mukaisesti ja siinä säädetyin edellytyksin.

Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkistaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päätöstään sopivin väliajoin, mahdollisimman pian ja vähintään joka kuudes kuukausi. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi uusia kiellon tai rajoituksen kahdesti, minkä jälkeen siitä tulee pysyvä, ellei arvopaperimarkkinaviranomainen toisin katso.

Jäsenvaltio voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista harkitsemaan päätöstään uudelleen. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen päättää 44 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, pitääkö se päätöksensä voimassa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös arvioida tarpeen asettaa kielto tai rajoitus tietyntyyppisille finanssialan toimille tai käytännöille ja tällaisen tarpeen käydessä ilmi ilmoittaa siitä komissiolle ja toimivaltaisille viranomaisille, jotta voidaan helpottaa tällaisen kiellon tai rajoituksen asettamista.”

(6 a)  lisätään 9 a artikla seuraavasti:

”9 a artikla

Ajallisesti rajatut toimista pidättymistä koskevat kirjeet

1.  Poikkeuksellisissa olosuhteissa ja jos tässä kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, arvopaperimarkkinaviranomainen voi koordinoidusti kaikkien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa antaa ajallisesti rajattuja toimista pidättymistä koskevia kirjeitä joistakin unionin lainsäädännön säännöksistä, jotka perustuvat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin säädöksiin. Nämä ajallisesti rajatut toimista pidättymistä koskevat kirjeet ovat arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kaikkien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten väliaikainen sitoumus pidättyä toteuttamasta toimia, kun finanssimarkkinoiden toimija jättää noudattamatta joitakin unionin lainsäädännön säännöksiä, jos finanssimarkkinoiden toimija ei voi noudattaa tällaisia unionin lainsäädännön säännöksiä jostakin seuraavasta syystä:

a)   noudattamalla säännöksiä finanssimarkkinoiden toimija rikkoisi unionin oikeudessa säädettyjä muita vaatimuksia;

b)  arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että noudattaminen ei ole mahdollista ilman muita tason 2 toimenpiteitä tai tason 3 ohjeita;

c)  säännösten noudattaminen aiheuttaisi vakavan haitan tai uhan jollekin seuraavista: markkinoiden luottamus, asiakkaiden tai sijoittajien suoja, finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteeton toiminta ja eheys, koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaus unionissa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen ei anna toimista pidättymistä koskevaa kirjettä, jos se katsoo, että sillä olisi finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajien suojaan haitallinen vaikutus, joka on kohtuuton suhteessa sen hyötyihin.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen täsmentää toimista pidättymistä koskevassa kirjeessään, mitä unionin lainsäädännön säännöksiä toimista pidättyminen koskee, miksi se katsoo, että 1 kohdan edellytykset täyttyvät ja minä päivänä toimista pidättyminen lakkaa. Tällaisen toimista pidättymisen kesto saa olla enintään kuusi kuukautta.

3.  Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää laatia toimista pidättymistä koskevan kirjeen, se ilmoittaa välittömästi asiasta komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio, Euroopan parlamentti tai neuvosto voi kahden viikon kuluessa tiedon vastaanottamisesta pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista harkitsemaan päätöstään uudelleen. Komission, Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kahdella viikolla. Jos komissio, Euroopan parlamentti tai neuvosto pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista harkitsemaan päätöstään uudelleen, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää 44 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, pitääkö se päätöksensä voimassa.

4.  Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on laatinut 1–3 kohdan mukaisesti toimista pidättymistä koskevan kirjeen, se julkaisee sen välittömästi verkkosivustollaan. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee päätöstään laatia toimista pidättymistä koskeva kirje asianmukaisin väliajoin, ja se voi uudistaa sen vain kerran kuuden kuukauden ajanjaksoksi. Jollei toimista pidättymistä koskevan kirjeen laatimisesta tehdyn päätöksen voimassaoloa jatketa kuuden kuukauden tai vuoden ajanjakson päätyttyä, kirjeen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä.”

(6 a)  Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artiklaTekniset sääntelystandardit

1. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle vallan hyväksyä teknisiä sääntelystandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen harmonisointi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä erityisesti määritellyillä aloilla, arvopaperimarkkinaviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa sääntelystandardiluonnoksensa komission hyväksyttäviksi. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa tekniset sääntelystandardit samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Teknisten sääntelystandardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisältö on rajoitettu lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyin säädöksin, joihin ne perustuvat. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle niin pian kuin mahdollista ja kattavasti teknisten sääntelystandardien luonnosten laatimisessa saavutetusta edistyksestä.

Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle, se järjestää niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä 8 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää lisäksi ▌37 artiklassa tarkoitetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä neuvoja.

Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisen sääntelystandardin luonnoksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. Se voi hyväksyä teknisten sääntelystandardien luonnokset vain osittain tai muutettuina, jos unionin etu sitä vaatii.

Jos komissio ei kolmen kuukauden kuluessa teknisen sääntelystandardin luonnoksen vastaanottamisesta tee päätöstä sen hyväksymisestä, se ilmoittaa asiasta välittömästi ja joka tapauksessa ennen kolmen kuukauden ajanjakson päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty tekemään päätöstä, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän. Sääntelystandardiluonnoksen hyväksymisen viivästyminen ei estä Euroopan parlamenttia ja neuvostoa harjoittamasta valvontavaltaansa 13 artiklan mukaisesti.

Jos komissio ei aio hyväksyä teknisen sääntelystandardin luonnosta tai aikoo hyväksyä sen osittain tai muutettuna, se lähettää teknisen sääntelystandardin luonnoksen takaisin arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja ilmoittaa, miksi se ei hyväksy sitä tai, jos on kyse muutoksista, selvittää muutostensa syyt ja lähettää kirjeestään jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta komission ehdottamien muutosten pohjalta ja toimittaa sen uudelleen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Arvopaperimarkkinaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei arvopaperimarkkinaviranomainen ole tämän kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen sääntelystandardin luonnosta tai jos se on toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnoksen, jonka muutokset eivät ole komission ehdottamien muutosten mukaisia, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen tai hylätä sen.

Komissio ei saa muuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen valmisteleman teknisen sääntelystandardin luonnoksen sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

2. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei ole toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnosta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetussa määräajassa, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty toimittamaan luonnosta teknisestä sääntelystandardista, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän. Komissio voi pyytää tällaista luonnosta uuden määräajan puitteissa. Komissio ilmoittaa uuden määräajan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti voi kutsua arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajan antamaan selvityksen, miksi luonnosta tekniseksi sääntelystandardiksi ei ole voitu toimittaa.

3. Vain jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei toimita teknisen sääntelystandardin luonnosta komissiolle 2 kohdan mukaisissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin delegoidulla säädöksellä ilman arvopaperimarkkinaviranomaisen luonnosta.

Komissio järjestää teknisten sääntelystandardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, jolleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen. Komissio pyytää lisäksi 37 artiklassa tarkoitetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä neuvoja.

Komissio toimittaa teknisen sääntelystandardin luonnoksen välittömästi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

▌Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta ja toimittaa sen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Arvopaperimarkkinaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei arvopaperimarkkinaviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen sääntelypanostandardin luonnosta, komissio voi hyväksyä kyseisen teknisen sääntelystandardin.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on toimittanut muutetun teknisen sääntelystandardin luonnoksen kuuden viikon kuluessa, komissio voi muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta arvopaperimarkkinaviranomaisen ehdottamien muutosten pohjalta tai hyväksyä kyseisen teknisen sääntelystandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen. Komissio ei saa muuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen valmistelemien teknisten sääntelystandardien luonnosten sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

4. Tekniset sääntelystandardit hyväksytään asetuksilla tai päätöksillä. Niiden nimessä on oltava sanat ”tekniset sääntelystandardit”. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä mainittuina ajankohtina.”

(6 b)  Kumotaan 13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

(6 c)  Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artiklaTekniset täytäntöönpanostandardit

1. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle täytäntöönpanovallan hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä, ja jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset ehdot 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten täytäntöönpanolle, arvopaperimarkkinaviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi. Teknisten täytäntöönpanostandardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisällössä on määritettävä näiden säädösten soveltamisen edellytykset. Arvopapanperimarkkinaviranomainen antaa teknisten täytäntöönpanostandardiensa luonnokset komission hyväksyttäviksi. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa tekniset täytäntöönpanostandardit samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle, se järjestää niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä 8 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää lisäksi ▌37 artiklassa tarkoitetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä neuvoja.

Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. Se voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen vain osittain tai muutettuna, jos unionin etu sitä vaatii. Jos komissio ei vastusta ehdotettua teknistä täytäntöönpanostandardia joko kokonaan tai osittain arviointiajan kuluessa, standardi katsotaan hyväksytyksi.

Jos komissio ei kolmen kuukauden kuluessa teknisen täytäntöönpanostandardin vastaanottamisesta tee päätöstä, se ilmoittaa asiasta välittömästi ja joka tapauksessa ennen kolmen kuukauden ajanjakson päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty tekemään päätöstä, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän.

Jos komissio ei aio hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta tai aikoo hyväksyä sen vain osittain tai muutettuna, se lähettää sen takaisin arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja ilmoittaa, miksi se ei aio hyväksyä sitä tai, jos on kyse muutoksista, selvittää muutostensa syyt, ja lähettää kirjeestään jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta komission ehdottamien muutosten pohjalta ja toimittaa sen uudelleen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Arvopaperimarkkinaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei arvopaperimarkkinaviranomainen ole viidennessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta tai jos se on toimittanut teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen, jonka muutokset eivät ole komission ehdottamien muutosten mukaisia, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen tai hylätä sen.

Komissio ei saa muuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen valmisteleman teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

2. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei ole toimittanut teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetussa määräajassa, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja selittää, miksi se ei pysty toimittamaan luonnosta teknisestä täytäntöönpanostandardista, sekä ilmoittaa suunnitellun aikataulun hyväksymiselle ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen täytäntöönpano- ja soveltamispäivän. Komissio voi pyytää tällaista luonnosta uuden määräajan puitteissa. Komissio ilmoittaa uuden määräajan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti voi kutsua arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajan antamaan selvityksen, miksi luonnosta tekniseksi täytäntöönpanostandardiksi ei ole voitu toimittaa.

3. Vain jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei toimita teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta komissiolle 2 kohdan mukaisissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin täytäntöönpanosäädöksellä ilman arvopaperimarkkinaviranomaisen luonnosta.

Komissio järjestää teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, jolleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen. Komissio pyytää lisäksi 37 artiklassa tarkoitetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä neuvoja.

Komissio toimittaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen välittömästi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

▌Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta ja toimittaa sen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Arvopaperimarkkinaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei arvopaperimarkkinaviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen täytäntöönpanopanostandardin luonnosta, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on toimittanut muutetun teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen kuuden viikon jakson kuluessa, komissio voi muuttaa teknisten sääntelystandardin luonnosta arvopaperimarkkinaviranomaisen ehdottamien muutosten pohjalta tai hyväksyä kyseisen teknisen täytäntöönpanostandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen.

Komissio ei saa muuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen valmistelemien teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

4. Tekniset täytäntöönpanostandardit hyväksytään asetuksilla tai päätöksillä. Niiden nimessä on oltava sanat ”tekniset täytäntöönpanostandardit”. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä mainittuina ajankohtina.”

(7)  Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille tai finanssimarkkinoiden toimijoille osoitettuja ohjeita tai suosituksia yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen aikaansaamiseksi EFVJ:ssä sekä unionin oikeuden yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi lisäksi antaa ohjeita ja suosituksia sellaisille jäsenvaltioiden viranomaisille, joita ei ole tässä asetuksessa määritelty toimivaltaisiksi viranomaisiksi, mutta joilla on valtuudet varmistaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltaminen.

Ohjeiden ja suositusten on oltava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten soveltamisalan mukaisia ja niissä on otettava huomioon suhteellisuusperiaate. Arvopaperimarkkinaviranomainen ei anna ohjeita ja suosituksia asioista, jotka kuuluvat teknisiä sääntelystandardeja tai teknisiä täytäntöönpanostandardeja koskevien tason 1 valtuuksien alaan.

1 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa kaikille toimivaltaisille viranomaisille tai finanssimarkkinoiden toimijoille osoitettuja ohjeita yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen aikaansaamiseksi EFVJ:ssä ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten soveltamiseksi tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun noudata tai selitä -täytäntöönpanomenettelyn perusteella. Näiden ohjeiden katsotaan olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten vaatimusten mukaisia. Edellä esitetyn mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset ja finanssimarkkinoiden toimijat voivat kehittää muita käytäntöjä, joiden mukaan toimimalla noudatetaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä säädöksiä.”;

(b)    korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Arvopaperimarkkinaviranomainen järjestää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, ohjeita ja suosituksia sekä soveltuvissa tapauksissa kysymyksiä ja vastauksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi ohjeiden ja suositusten antamiseen mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa ohjeiden tai suositusten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, ▌neuvoja 37 artiklassa tarkoitetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä. Arvopaperimarkkinaviranomainen esittää perustelut, jos se ei järjestä avointa julkista kuulemista tai pyydä neuvoja arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä.”;

(b a)  lisätään 2 a, 2 b, 2 c ja 2 d kohta seuraavasti:

”2 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa suosituksia yhdelle tai useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle tai finanssimarkkinoiden toimijalle 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten soveltamiseksi.

2 b. Arvopaperimarkkinaviranomainen esittää ohjeissaan ja suosituksissaan, miten se edistää yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen aikaansaamista EFVJ:ssä, miten se varmistaa unionin oikeuden yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen sekä miten se noudattaa 1, 1 a ja 2 a kohdan säännöksiä.

2 c. Ohjeissa ja suosituksissa ei saa pelkästään viitata lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten osiin tai esittää niitä uudelleen. Ennen uuden ohjeen tai suosituksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee ensin olemassa olevia ohjeita ja suosituksia päällekkäisyyksien välttämiseksi.

2 d. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolme kuukautta ennen 1 a ja 2 a kohdassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten antamista tällaisten ohjeiden ja suositusten aiotusta sisällöstä.”;

(c)  korvataankohta seuraavasti:

”4. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ne ohjeet ja suositukset, jotka se on antanut, selvittää, kuinka se on perustellut 1 a kohdan mukaisesti annetut ohjeet ja 2 a kohdan mukaisesti annetut suositukset, ja esittää yhteenvedon 8 artiklan 2 a kohdan mukaisista näitä ohjeita koskevista julkisista kuulemisista saadusta palautteesta. Kertomuksessa esitetään myös, mitkä toimivaltaiset viranomaiset eivät ole noudattaneet ohjeita ja suosituksia ja miten arvopaperimarkkinaviranomainen aikoo varmistaa, että asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset vastedes noudattavat sen ohjeita ja suosituksia.”;

(d)  lisätään 5, 5 a ja 5 b kohta seuraavasti:

”5. Jos kaksi kolmasosaa arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenistä on sitä mieltä, että arvopaperimarkkinaviranomainen on ylittänyt toimivaltansa antamalla 1 a kohdan mukaisesti ohjeen, ne voivat antaa siitä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle perustellun neuvon.

5 a. Jos vähintään puolet arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenistä on sitä mieltä, että arvopaperimarkkinaviranomainen on ylittänyt toimivaltansa antamalla 2 a kohdan mukaisesti suosituksen, ne voivat antaa siitä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle perustellun neuvon.

5 b. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista perustelemaan kyseisten ohjeiden tai suositusten antamisen. Saatuaan arvopaperimarkkinaviranomaisen selityksen komissio arvioi ohjeiden tai suositusten laajuutta ottaen huomioon arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivallan ja lähettää arvionsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jos Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio katsoo, että arvopaperimarkkinaviranomainen on ylittänyt toimivaltansa, ja annettuaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle tilaisuuden esittää näkemyksensä komissio voi antaa päätöksen, jossa arvopaperimarkkinaviranomaista vaaditaan peruuttamaan kyseiset ohjeet tai suositukset tai muuttamaan niitä. Ennen kuin tällainen päätös tehdään ja Euroopan parlamentin näin pyytäessä, komissio antaa lausunnon Euroopan parlamentille ja vastaa sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Euroopan parlamentti voi pyytää komissiota tekemään päätöksen, jossa arvopaperimarkkinaviranomaista vaaditaan peruuttamaan kyseiset ohjeet tai suositukset tai muuttamaan niitä. Komission päätös julkaistaan.”

(7 a)  Lisätään 16 a ja 16 b artikla seuraavasti:

”16 a artiklaLausunnot

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensa kuuluvista kysymyksistä. Näitä lausuntoja ei julkaista, ellei pyynnössä niin mainita.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää julkisen kuulemisen tai teknisen analyysin.

3. Kun on kyse sulautumiin ja omistusosuuksien hankintaan liittyvästä toiminnan vakauden arvioinnista, joka kuuluu direktiivin 2009/138/EY soveltamisalaan ja joka mainitun direktiivin mukaan edellyttää kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä kuulemista, arvopaperimarkkinaviranomainen voi, jos jokin näistä toimivaltaisista viranomaisista sitä pyytää, antaa ja julkistaa lausunnon toiminnan vakauden arvioinnista, ei kuitenkaan direktiivin 2009/138/EY 59 artiklan 1 kohdan e alakohdassa mainittujen perustelujen osalta. Lausunto on annettava viipymättä ja joka tapauksessa ennen direktiivin 2009/138/EY mukaisen arviointiajan päättymistä. Jäljempänä olevia 35 ja 35 b artiklaa sovelletaan aloihin, joiden osalta arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa lausunnon.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä antaa teknistä neuvontaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn aikana ja delegoiduista säädöksistä, jotka koskevat komission lainsäädäntöehdotusta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määritetyillä aloilla.

16 b artiklaKysymykset ja vastaukset

1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset ja unionin toimielimet, voi esittää 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten tai niihin liittyvien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten tai kyseisten lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla hyväksyttyjen ohjeiden ja suositusten tulkintaa, käytännön soveltamista tai täytäntöönpanoa varten arvopaperimarkkinaviranomaiselle kysymyksen millä tahansa unionin virallisella kielellä.

Ennen kuin finanssimarkkinoiden toimijat esittävät kysymyksen arvopaperimarkkinaviranomaiselle, niiden on arvioitava, olisiko kysymys esitettävä ensin toimivaltaiselle viranomaiselle.

Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan kaikki 1 kohdan nojalla hyväksyttävät kysymykset kunkin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen osalta niiden keräämisen jälkeen ja ennen niihin vastaamista.

Tämä prosessi ei estä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset ja unionin toimielimet, pyytämästä arvopaperimarkkinaviranomaiselta luottamuksellista teknistä neuvontaa tai selvennyksiä.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan ei-sitovat vastaukset kaikkiin 1 kohdan nojalla hyväksyttäviin kysymyksiin kunkin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen osalta, paitsi jos julkaiseminen on ristiriidassa kysymyksen esittäneen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeutetun edun kanssa tai vaarantaa mahdollisesti rahoitusjärjestelmän vakauden.

3. Ennen hyväksyttäviin kysymyksiin annettavien vastauksien julkaisemista arvopaperimarkkinaviranomainen voi kuulla sidosryhmiä 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Arvopaperimarkkinaviranomaisen vastausten katsotaan olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten vaatimusten tai niihin liittyvien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten tai kyseisten lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla hyväksyttyjen ohjeiden ja suositusten mukaisia. Toimivaltaiset viranomaiset ja finanssimarkkinoiden toimijat voivat vahvistaa muita käytäntöjä kaikkien sovellettavien lakisääteisten vaatimusten noudattamiseksi.

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee uudelleen vastauksia kysymyksiin heti, kun se katsotaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, tai viimeistään 24 kuukauden kuluttua niiden julkaisemisesta tarkistaakseen tai päivittääkseen niitä tai peruuttaakseen ne tarvittaessa.

6. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa tarvittaessa julkaistut vastaukset huomioon laatiessaan ja päivittäessään ohjeita ja suosituksia 16 artiklan mukaisesti.”

(8)  Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”1. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä, edellä 10–15 artiklan mukaisesti hyväksytyt tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit mukaan luettuina, tai on soveltanut niitä tavalla, joka on ilmeisesti unionin oikeuden vastainen ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että finanssimarkkinoiden toimija täyttää näissä säädöksissä asetetut vaatimukset, arvopaperimarkkinaviranomainen toimii tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädettyjen valtuuksien mukaisesti.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen vastaa pyyntöön ja tutkii tarvittaessa unionin oikeuden väitettyä rikkomista tai soveltamatta jättämistä yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston, komission tai arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän pyynnöstä tai asiaankuuluvien organisaatioiden tai laitosten antamien tosiasiallisten ja hyvin perusteltujen tietojen perusteella taikka omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, joita tämä katsoo tarvitsevansa tutkimukseensa, myös tiedot siitä, miten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä sovelletaan unionin oikeuden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun tietopyynnön suoraan muille toimivaltaisille viranomaisille tai asianomaisille finanssimarkkinoiden toimijoille, jos tiedon pyytäminen kyseiseltä toimivaltaiselta viranomaiselta on osoittautunut riittämättömäksi tai sen katsotaan olevan riittämätöntä niiden tietojen saamiseksi, joita tarvitaan unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista. Jos perusteltu tietopyyntö on osoitettu finanssimarkkinoiden toimijoille, siinä on selitettävä, miksi tiedot ovat tarpeen unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi.

Tällaisen pyynnön vastaanottajan on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle selkeät, täsmälliset ja täydelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.

Jos tietopyyntö on osoitettu finanssimarkkinoiden toimijalle, arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa pyynnöstä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava arvopaperimarkkinaviranomaista tällaisten tietojen keräämisessä, jos viranomainen sitä pyytää.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi aloittaa kyseisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa välimiesmenettelyn keskustellakseen unionin oikeuden edellyttämistä toimista. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä vilpitöntä yhteistyötä tällaisessa välimiesmenettelyssä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi mahdollisimman pian ja viimeistään neljän kuukauden kuluttua tutkimuksensa aloittamisesta antaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä unionin oikeuden noudattamiseksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa varmistaakseen unionin oikeuden noudattamisen.

4. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole noudattanut unionin oikeutta yhden kuukauden kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi arvopaperimarkkinaviranomaisen ilmoitettua asiasta tai omasta aloitteestaan antaa virallisen lausunnon, jossa toimivaltaista viranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita unionin oikeuden noudattaminen edellyttää. Komission virallisessa lausunnossa on otettava huomioon arvopaperimarkkinaviranomaisen suositus.

Komissio antaa tällaisen virallisen lausunnon viimeistään kolmen kuukauden kuluttua suosituksen antamisesta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella.

Arvopaperimarkkinaviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.

5. Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun virallisen lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa tämän virallisen lausunnon noudattamiseksi.

6. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata 4 kohdassa tarkoitettua virallista lausuntoa tuossa kohdassa mainitun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka finanssijärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että virallista lausuntoa ei noudateta, arvopaperimarkkinaviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssimarkkinoiden toimijoihin, tehdä finanssimarkkinoiden toimijalle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa sitä vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa ja sen mukaisia komission velvollisuuksia.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen on oltava komission 4 kohdan nojalla antaman virallisen lausunnon mukainen.

7. Päätökset, jotka tehdään 6 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia toimivaltaisten viranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.

Toteuttaessaan toimia sellaisten kysymysten osalta, joista on annettu 4 kohdan mukainen virallinen lausunto tai tehty 6 kohdan mukainen päätös, toimivaltaisten viranomaisten on, tapauksen mukaan, noudatettava joko kyseistä virallista lausuntoa tai päätöstä.

8. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa, mitkä toimivaltaiset viranomaiset ja finanssimarkkinoiden toimijat eivät ole noudattaneet tämän artiklan 4 ja 6 kohdassa tarkoitettuja virallisia lausuntoja tai päätöksiä.”

(8 a)  Korvataan 18 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Neuvoston hyväksyttyä 2 kohdan mukaisen päätöksen ja poikkeustapauksissa, joissa toimivaltaisten viranomaisten yhteensovitettu toiminta on tarpeen sellaisten epäsuotuisten muutosten käsittelemiseksi, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden unionissa taikka asiakkaiden tai kuluttajien suojan, arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä yksittäisiä päätöksiä, joissa toimivaltaisia viranomaisia vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti tällaisten muutosten käsittelemiseksi varmistamalla, että finanssimarkkinoiden toimijat ja toimivaltaiset viranomaiset täyttävät tuossa lainsäädännössä asetetut vaatimukset.”

(9)  Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritellyissä tapauksissa sekä tapauksissa, joissa kahden tai useamman kansallisen toimivaltaisen viranomaisen välillä on erimielisyyttä kyseisten säädösten soveltamisesta, ja rajoittamatta 17 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista arvopaperimarkkinaviranomainen voi auttaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen 2–4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen joko

a)  yhden tai useamman asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen toimeen tai ehdotettuun toimeen liittyvästä menettelystä, toimen tai ehdotetun toimen sisällöstä tai toimien puuttumisesta; tai

b)  omasta aloitteestaan, jos objektiivisten perusteiden, kuten markkinatoimijoilta tai kuluttajajärjestöiltä saatujen tietojen, mukaan toimivaltaisten viranomaisten voidaan todeta olevan erimielisiä.

Tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään toimivaltaisten viranomaisten yhteistä päätöstä, toimivaltaisten viranomaisten katsotaan olevan erimielisiä, jos ne eivät ole tehneet yhteistä päätöstä kyseisissä säädöksissä vahvistetuissa määräajoissa.”;

(b)  lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:

”1 a. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on seuraavissa tapauksissa ilmoitettava viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, että ne eivät ole päässeet sopimukseen:

a)  jos määräaika, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, on säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:

i) määräaika on umpeutunut;

ii) yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten perusteiden perusteella voidaan todeta erimielisyys;

b)  jos määräaikaa, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, ei ole säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:

i)  yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten perusteiden perusteella voidaan todeta erimielisyys; tai

ii)  on kulunut kaksi kuukautta siitä, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta pyynnön toteuttaa tietty toimi edellä mainittujen unionin säädösten noudattamiseksi, eikä pyynnön vastanottanut viranomainen ole vielä tehnyt pyynnön noudattamisen edellyttämää päätöstä.

1 b. Puheenjohtaja arvioi, onko arvopaperimarkkinaviranomaisen toimittava 1 kohdan mukaisesti. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toimii omasta aloitteestaan, se ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille päätöksestään toimia.

Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt päätöksen 47 artiklan 3 a kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään yhteistä päätöstä, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää toimia, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään, kunnes 2 ja 3 kohdassa säädetty menettely on päättynyt.”;

(c)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen 2 kohdassa tarkoitetussa sovitteluvaiheessa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä päätöksen, jossa niitä vaaditaan asian ratkaisemiseksi toteuttamaan tietty toimi tai pidättymään tietystä toimesta, jotta varmistetaan unionin oikeuden noudattaminen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös sitoo asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi päätöksessään pyytää toimivaltaisia viranomaisia kumoamaan niiden tekemän päätöksen tai muuttamaan päätöstä taikka käyttämään valtuuksia, jotka niillä on asiaa koskevan unionin lainsäädännön nojalla.”;

(d)  lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 2 ja 3 kohdassa säädettyjen menettelyjen päättymisestä sekä tapauksen mukaan 3 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä.”;

(e)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöstä ja jättää siten varmistamatta, että finanssimarkkinoiden toimija noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla suoraan sovellettavissa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä finanssimarkkinoiden toimijalle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa finanssimarkkinoiden toimijaa vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna jostain käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.”

(9 a)  Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artiklaValvontakollegiot

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen edistää ja seuraa valtuuksiensa rajoissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyillä säädöksillä perustettujen valvontakollegioiden tehokasta, vaikuttavaa ja yhdenmukaista toimintaa ja unionin oikeuden johdonmukaista ja yhdenmukaista soveltamista valvontakollegioissa. Arvopaperimarkkinaviranomainen edistää yhteisiä valvontasuunnitelmia ja yhteisiä tarkastuksia, ja arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöllä on oltava täydet oikeudet osallistua valvontakollegioihin, ja näin ollen sen on voitava parhaiden valvontakäytäntöjen lähentämiseksi osallistua valvontakollegioiden toimintaan, myös kahden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen yhteisesti suorittamiin paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin, ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa johtaa sitä.

2. Arvopaperimarkkinaviranomaisella on päävastuu valvontakollegioiden johdonmukaisen ja yhdenmukaisen toiminnan varmistamisesta rajojen yli toimivien laitosten osalta unionissa, ja se ottaa huomioon 23 artiklassa tarkoitettujen finanssimarkkinoiden toimijoiden aiheuttaman järjestelmäriskin ja kutsuu tarvittaessa kollegion koolle.

Tämän artiklan tätä kohtaa ja 1 kohtaa sovellettaessa arvopaperimarkkinaviranomaista pidetään asiaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna ”toimivaltaisena viranomaisena”.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi

a) kerätä ja jakaa yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikki olennaiset tiedot helpottaakseen kollegion työtä sekä perustaa keskusjärjestelmän ja hallinnoida sitä, jotta tällaiset tiedot olisivat kollegioissa toimivaltaisten viranomaisten saatavilla;

b) käynnistää ja sovittaa yhteen unionin laajuisia stressitestejä 32 artiklan mukaisesti, jotta voidaan arvioida finanssimarkkinoiden merkittävien toimijoiden kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, erityisesti 23 artiklassa tarkoitettujen finanssimarkkinoiden merkittävien toimijoiden aiheuttamaa järjestelmäriskiä, sekä arviointia finanssimarkkinoiden toimijoiden aiheuttaman järjestelmäriskin mahdollisesta lisääntymisestä stressitilanteissa varmistaen, että tällaisissa testeissä käytetään kansallisella tasolla yhdenmukaisia menetelmiä, ja tarvittaessa antaa toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen stressitestissä havaittujen puutteiden korjaamiseksi, mihin voi kuulua erityisten arviointien tekeminen. Se voi pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, joihin se voi osallistua, jotta varmistetaan unionin laajuisten arviointien menettelyjen, käytäntöjen ja tulosten vertailukelpoisuus ja luotettavuus;

c) edistää tehokkaita ja toimivia valvontatoimia ja myös arvioida riskit, joille finanssimarkkinoiden toimijat altistuvat tai saattavat altistua stressitilanteissa;

d) valvoa tässä asetuksessa määritettyjen tehtävien ja valtuuksien mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten suorittamia tehtäviä; ja

e) pyytää kollegiota käsittelemään asian uudelleen, jos se katsoo, että päätös johtaisi unionin oikeuden virheelliseen soveltamiseen tai ei edistäisi valvontakäytäntöjen lähentymisen tavoitetta. Se voi myös vaatia kollegion kokouksen kutsumista koolle tai jonkun kohdan lisäämistä kokouksen esityslistalle.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi laatia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määriteltyjen teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksia 10–15 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti varmistaakseen valvontakollegioiden käytännön toimintaa koskevien säännösten yhtenäisten soveltamisen edellytykset sekä antaa 16 artiklan nojalla hyväksyttyjä ohjeita ja suosituksia valvonnan ja valvontakollegioiden omaksumien parhaiden käytäntöjen lähentymisen edistämiseksi.

4. Arvopaperimarkkinaviranomaiselle on oikeudellisesti sitova sovittelijan tehtävä, jonka tarkoituksena on antaa sille mahdollisuus ratkaista toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä 19 artiklan mukaisesti valvontapäätöksiä, jotka ovat suoraan sovellettavissa kyseiseen finanssimarkkinoiden toimijaan.”

(10)  Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artiklaYleiset säännökset

järjestelmäriskeistä

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 määritellyn järjestelmäriskin. Se arvioi sellaisten häiriöiden vaaraa finanssipalvelujen alalla, jotka

a) johtuvat koko finanssijärjestelmän tai sen osien heikentymisestä; ja

b) saattavat vaikuttaa huomattavan kielteisesti sisämarkkinoihin ja reaalitalouteen.

Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa tarvittaessa huomioon EJRK:n ja arvopaperimarkkinaviranomaisen kehittämän järjestelmäriskin seurannan ja arvioinnin sekä reagoi EJRK:n varoituksiin ja suosituksiin asetuksen (EU) N:o 1092/2010 17 artiklan mukaisesti.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii yhteistyössä EJRK:n kanssa ja 23 artiklan mukaisesti finanssimarkkinoiden merkittävien toimijoiden aiheuttaman järjestelmäriskin tunnistamista ja mittaamista koskevan yhteisen lähestymistavan, mukaan lukien tarvittaessa määrälliset ja laadulliset indikaattorit.

Nämä indikaattorit ovat ratkaiseva tekijä määritettäessä asianmukaisia valvontatoimia. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa tehtyjen määritysten lähentymisastetta yhteisen lähestymistavan edistämiseksi.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tarpeen mukaan finanssimarkkinoiden merkittäville toimijoille lisäohjeita ja -suosituksia niiden aiheuttaman järjestelmäriskin huomioon ottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamista.

Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että finanssimarkkinoiden merkittävien toimijoiden aiheuttama järjestelmäriski otetaan huomioon laadittaessa luonnoksia teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisilla aloilla.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston, jäsenvaltioiden tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan suorittaa tietyntyyppisen finanssialan toiminnan tai tuotetyypin tai menettelytavan tutkinnan, jotta voidaan arvioida mahdollisia finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan tai finanssijärjestelmän vakauteen tai asiakkaiden tai kuluttajien suojaan kohdistuvia uhkia ja antaa asianmukaisia toimintaa koskevia suosituksia kyseisille toimivaltaisille viranomaisille.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tätä varten käyttää sille tässä asetuksessa, myös 35 ja 35 b artiklassa, annettuja valtuuksia.

5. Yhteiskomitea huolehtii tämän artiklan mukaisesti suoritettujen toimien yleisestä ja alojen välisestä yhteensovittamisesta.”

(10 a)  Korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen kehittää EJRK:aa kuullen järjestelmäriskin tunnistamista ja mittaamista koskevia arviointiperusteita sekä asianmukaisen stressitestijärjestelmän, johon kuuluu finanssimarkkinoiden toimijoiden aiheuttaman tai niille aiheutuvan järjestelmäriskin stressitilanteissa tapahtuvan mahdollisen lisääntymisen arviointi, mahdollinen ympäristöön liittyvä järjestelmäriski mukaan luettuna. Näihin finanssimarkkinoiden toimijoihin, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin, sovelletaan tiukennettua valvontaa ja tarvittaessa 25 artiklassa tarkoitettuja elvytys- ja kriisinratkaisumenettelyjä.”

(10 b)  Kumotaan 26 artiklan 4 kohta.

(10 c)  Kumotaan 27 artiklan 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta.

(11)  Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

(a)  muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)  lisätään aa alakohta seuraavasti:

”aa) se antaa unionin strategisen valvontasuunnitelman 29 a artiklan mukaisesti;”;

ii)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) se edistää tehokasta kahdenvälistä ja monenvälistä tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä kaikista keskeisistä kysymyksistä, ▌ myös kyberturvallisuudesta ja kyberhyökkäyksistä, noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä;”;

iii)  korvataan e alakohta seuraavasti:

”e) se laatii alakohtaisia ja monialaisia koulutusohjelmia, jotka koskevat muun muassa teknologista innovointia, helpottaa henkilöstövaihtoa ja rohkaisee toimivaltaisia viranomaisia hyödyntämään paremmin väliaikaisia henkilöstösiirtoja ja muita välineitä;”;

iii a)  lisätään ea alakohta seuraavasti:

”ea) se ottaa käyttöön seurantajärjestelmän, jonka avulla arvioidaan olennaisia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä riskejä, ja ottaa siinä huomioon COP21-kokouksessa tehdyn Pariisin ilmastosopimuksen.”;

(b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tarvittaessa kehittää uusia käytännön välineitä ja lähentämiskeinoja, joilla edistetään yhteisten lähestymistapojen ja käytäntöjen noudattamista valvonnassa.

Yhteisen valvontakulttuurin luomiseksi arvopaperimarkkinaviranomainen laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssimarkkinoiden toimijoiden valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan ottaen asianmukaisesti huomioon riskien luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden, finanssimarkkinoiden toimijoiden ▌liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä koon, joiden muutokset johtuvat esimerkiksi teknologisista innovaatioista ja markkinat. Unionin valvontakäsikirjassa esitetään parhaat käytännöt ja korkealaatuiset menetelmät ja prosessit.

Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa valvontakäsikirjan asianmukaisesti huomioon suorittaessaan tehtäviään, kuten arvioidessaan 17 artiklassa tarkoitettuja unionin oikeuden mahdollisia rikkomisia, ratkaistessaan 19 artiklassa tarkoitettuja erimielisyyksiä, vahvistaessaan ja arvioidessaan unionin laajuisia strategisia tavoitteita 29 a artiklan mukaisesti sekä suorittaessaan 30 artiklassa tarkoitettuja toimivaltaisten viranomaisten arviointeja.

Arvopaperimarkkinaviranomainen järjestää tarvittaessa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja lausuntoja ja 2 kohdassa tarkoitettuja keinoja ja välineitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa lausuntojen tai keinojen ja välineiden laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää tarvittaessa lisäksi arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä lausuntoja tai neuvoja.

(12)  Lisätään 29 a artikla seuraavasti:

”29 a artikla

Unionin strateginen valvontasuunnitelma

1. Hallintoneuvostossa käydyn keskustelun jälkeen ja ottaen huomioon toimivaltaisten viranomaisten esittämät huomautukset, unionin toimielinten tekemän työn ja EJRK:n julkaisemat analyysit, varoitukset ja suositukset arvopaperimarkkinaviranomainen antaa vähintään joka kolmas vuosi ja viimeistään 31 päivänä maaliskuuta toimivaltaisille viranomaisille suosituksen, jossa esitetään unionin laajuiset valvonnan strategiset tavoitteet ja painopisteet, jäljempänä ’unionin strateginen valvontasuunnitelma’, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta toimivaltaisten viranomaisten asiaan liittyviin kansallisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin. Toimivaltaisten viranomaisten on yksilöitävä huomautuksissaan valvontatoimet, jotka heidän mielestään arvopaperimarkkinaviranomaisen on asetettava etusijalle. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa unionin strategisen valvontasuunnitelman tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja julkistaa sen verkkosivustollaan.

Unionin strategisessa valvontasuunnitelmassa on ilmoitettava valvontatoimien strategiset painopisteet, jotta voidaan edistää johdonmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvontakäytäntöjä ja unionin oikeuden yhteistä, yhtenäistä ja johdonmukaista soveltamista sekä reagoida 32 artiklan mukaisesti havaittuihin mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisiin kehityssuuntauksiin, mahdollisiin riskeihin ja haavoittuvuuksiin ja ennakoida uusia kehityssuuntauksia, kuten uusia liiketoimintamalleja. Unionin strateginen valvontasuunnitelma ei saa estää kansallisia toimivaltaisia viranomaisia soveltamasta kansallisia parhaita käytäntöjä ja toimimasta muiden kansallisten painopisteiden ja kehityssuuntausten mukaisesti, ja siinä on otettava huomioon kansalliset erityispiirteet.

2. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on ▌ ilmoitettava erikseen siitä, miten sen vuosittainen työohjelma vastaa unionin strategista valvontasuunnitelmaa.

4. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä vuosikertomukseensa luku vuosittaisen työohjelman täytäntöönpanosta.

Luvun on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)  kuvaus valvontatoimista, finanssimarkkinoiden toimijoiden, markkinakäytäntöjen, markkinakäyttäytymisen ja finanssimarkkinoiden toimijoiden tarkastelusta sekä unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön rikkomisesta vastuussa olevia finanssilaitoksia koskevista hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista;

b)  kuvaus toteutetuista toimista sekä toimista, jotka eivät sisältyneet vuosittaiseen työohjelmaan;

c)  selostus niistä vuosittaiseen työohjelmaan sisältyvistä toimista, joita ei toteutettu, sekä niistä työohjelman tavoitteista, joita ei saavutettu, sekä syistä siihen, miksi toimia ei toteutettu eikä tavoitteita saavutettu.

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi 4 kohdassa tarkoitetussa luvussa esitetyt tiedot. Jos on olemassa olennaisia riskejä siitä, että unionin strategisessa valvontasuunnitelmassa asetettuja painopisteitä ei saavuteta, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kullekin asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, miten niiden toiminnassa esiintyvät puutteet voidaan korjata.

Arvopaperimarkkinaviranomainen määrittää kertomusten ja oman riskinarviointinsa perusteella ne toimivaltaisen viranomaisen toimet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä unionin strategisen valvontasuunnitelman toteuttamiseksi, ja suorittaa tarvittaessa kyseisten toimien arviointeja 30 artiklan mukaisesti.

6. Arvopaperimarkkinaviranomainen saattaa vuosittaisten työohjelmien arvioinnin aikana havaitut parhaat käytännöt julkisesti saataville.”

(13)  Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan artiklan otsikko seuraavasti:

”Toimivaltaisten viranomaisten arviointi”;

(b)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen suorittaa säännöllisesti omasta aloitteestaan taikka Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien arviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia ja tehokkaampia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Yksilöitäessä arvioitavia toimivaltaisia viranomaisia ja arviointeja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä toimivaltaista viranomaista koskevat olemassa olevat tiedot ja arvioinnit, mukaan luettuina ▌arvopaperimarkkinaviranomaiselle 35 artiklan mukaisesti toimitetut asiaankuuluvat tiedot sekä sidosryhmiltä mahdollisesti saadut asiaankuuluvat tiedot, erityisesti mahdolliset puutteet ja virheet toimivaltaisen viranomaisen toiminnassa.”;

(c)  Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Tämän artiklan soveltamiseksi arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa tilapäisen arviointikomitean, jonka puheenjohtajana se toimii ja joka koostuu sen henkilöstön jäsenistä ja heidän lisäkseen ja tukenaan vapaaehtoiselta ja kiertävältä pohjalta enintään viidestä eri toimivaltaisen viranomaisen edustajasta arvioitavana olevaa toimivaltaista viranomaista lukuun ottamatta.”;

(d)  muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)  korvataan johdantolause seuraavasti:

”Arvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:”;

ii)  korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) toimivaltaisen viranomaisen resurssien riittävyys, riippumattomuus ja hallinnointijärjestelyt ottaen erityisesti huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten tehokas soveltaminen ja kyky vastata markkinakehitykseen;”;

ii a)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) unionin oikeuden soveltamisessa ja valvontakäytännössä saavutettu tehokkuus ja lähentyminen, joka käsittää myös 10–16 artiklan nojalla hyväksytyt tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, ohjeet ja suositukset, sekä se, missä määrin valvontakäytännöllä saavutetaan unionin oikeudessa asetetut tavoitteet, mukaan lukien tavoitteet 29 artiklassa tarkoitetusta yhteisestä valvontakulttuurista ja 29 a artiklassa tarkoitetusta unionin strategisesta valvontasuunnitelmasta;”;

ii b)  korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) joidenkin toimivaltaisten viranomaisten kehittämien parhaiden käytäntöjen soveltaminen;”;

(e)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii kertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joiden katsotaan arvioinnin tuloksena olevan asianmukaisia ja tarpeen. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille annettavien 16 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten sekä 29 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen lausuntojen muodossa.

▌Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa seurantakertomuksen vaadittujen jatkotoimien soveltamisesta.

Laatiessaan 10–15 artiklassa tarkoitettuja luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi tai täytäntöönpanostandardeiksi tai 16 artiklassa tarkoitettuja ohjeita tai suosituksia arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon tämän artiklan mukaisesti suoritettujen arviointien tulokset sekä kaikki muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, varmistaakseen lähentymisen laadukkaimpiin valvontakäytäntöihin.”;

(f)  lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo, ottaen huomioon arvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssimarkkinoiden toimijoihin tai toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia unionin sääntöjä olisi unionin näkökulmasta edelleen yhdenmukaistettava, tai jos se katsoo, että toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä säädöksiä tai se on soveltanut niitä tavalla, joka rikkoo unionin oikeutta.”;

(g)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa 3 kohdassa tarkoitetut kertomukset, mukaan lukien mahdollisen seurantakertomuksen, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle. Arvioinnin kohteena olevaa toimivaltaista viranomaista pyydetään esittämään huomautuksia ennen kertomuksen julkistamista. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa nämä huomautukset tarvittaessa huomioon ennen kertomuksen julkistamista. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi julkistaa huomautukset kertomuksen liitteessä, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle tai jollei toimivaltainen viranomainen vastusta niiden julkistamista. Arvopaperimarkkinaviranomaisen laatima 3 kohdassa tarkoitettu kertomus ja arvopaperimarkkinaviranomaisen hyväksymät 3 a kohdassa tarkoitetut ohjeet, suositukset ja lausunnot julkistetaan samanaikaisesti.

(14)  Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohdan 1 alakohdan e alakohta seuraavasti:

”e) toteuttamalla ▌tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen toimivaltaisten viranomaisten toiminnan yhteensovittamista tilanteissa, joissa muutokset saattavat vaarantaa finanssimarkkinoiden toiminnan;”

(b)  lisätään 1 kohdan 1 alakohtaan ea alakohta seuraavasti:

ea) toteuttamalla tarvittavat toimet teknologisten innovaatioiden käyttöönoton helpottamiseksi, jotta voidaan koordinoida asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten toimintaa;”;

(c)  lisätään 1 a kohta seuraavasti:

1 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää teknologiseen innovointiin perustuvien toimijoiden tai tuotteiden pääsyä markkinoille. Tukeakseen teknologista innovointia koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan kehittämistä arvopaperimarkkinaviranomainen edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä tarvittaessa finanssi-innovaatiokomitean tuella ja erityisesti vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä. Tarvittaessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa ohjeita tai suosituksia 16 artiklan mukaisesti.”

(15)  Lisätään uusi 31a artikla seuraavasti:

”31 a artiklaToimien siirtoa ja ulkoistamista sekä riskinsiirtoa koskeva koordinointi

”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen koordinoi jatkuvasti toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimia edistääkseen valvontakäytäntöjen lähentymistä finanssimarkkinoiden toimijoiden toimien siirron ja ulkoistamisen aloilla sekä finanssimarkkinoiden toimijoiden harjoittaman riskinsiirron osalta, kun riskit siirretään kolmansiin maihin, jotta finanssimarkkinoiden toimija voi hyödyntää EU:n laajuista toimilupaa, vaikka olennaiset toimet tai toiminnot toteutettaisiin unionin ulkopuolella, 2 ja 3 ▌kohdan mukaisesti. Toimivaltaiset viranomaiset ovat toimivaltuuksiensa puitteissa viime kädessä vastuussa toimiluvan myöntämistä, valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevista päätöksistä toimien siirron ja ulkoistamisen sekä riskinsiirron aloilla.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos ne aikovat toteuttaa sellaista finanssimarkkinoiden toimijaa koskevan toimiluvan myöntämisen tai rekisteröinnin, joka on kyseisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti, ja jos finanssimarkkinoiden toimijan liiketoimintasuunnitelman mukaan merkittävä osa finanssimarkkinoiden toimijan toimista tai mikä tahansa sen keskeisistä toiminnoista ulkoistetaan tai siirretään tai riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, siirretään kolmansiin maihin, jotta finanssimarkkinoiden toimija voi hyödyntää EU:n laajuista toimilupaa, vaikka olennaiset toimet tai toiminnot toteutettaisiin unionin ulkopuolella. Toimivaltaisten viranomaisten arvopaperimarkkinaviranomaiselle antamien ilmoitusten on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

3. Jos sovelletaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua unionin lainsäädäntöä ja jos siinä ei aseteta erityisiä vaatimuksia toimien ulkoistamisesta tai siirrosta taikka riskinsiirrosta ilmoittamisesta, finanssimarkkinoiden toimijan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, mikäli se ulkoistaa tai siirtää merkittävän osan toimistaan tai mitä tahansa keskeisistä tehtävistään tai siirtää riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, jollekin toiselle yhteisölle tai omalle sivuliikkeelleen, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle tällaisista ilmoituksista puolivuosittain.

Toimivaltaisen viranomaisen on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja finanssimarkkinoiden toimijoiden järjestelyistä, jotka koskevat toimien tai toimintojen ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan soveltamista.

Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa, varmistavako asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimien tai toimintojen ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa koskevat järjestelyt on toteutettu unionin oikeuden mukaisesti, että ne vastaavat arvopaperimarkkinaviranomaisen antamia ohjeita, suosituksia tai lausuntoja ja että ne eivät estä toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa kolmannessa maassa.

3 a. Jos toimivaltaisen viranomaisen todentamisjärjestelyt estävät tehokkaan valvonnan tai täytäntöönpanon ja niistä aiheutuu riskejä toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytöstä eri jäsenvaltioissa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksia siitä, miten parantaa todentamisjärjestelyjä, sekä asettaa määräajan, johon mennessä toimivaltaisen viranomaisen olisi pantava täytäntöön suositellut muutokset. Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen ei noudata arvopaperimarkkinaviranomaisen suosituksia, sen on perusteltava asia, ja arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa sekä suosituksensa että toimivaltaisen viranomaisen esittämät perustelut.

3 b. Komissio laatii [vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta] mennessä kertomuksen, jossa tarkastellaan alakohtaisen lainsäädännön erilaisia lähestymistapoja ulkoistettavan tai siirrettävän toiminnan merkityksen arviointiin ja jossa tutkitaan mahdollisuutta yhdenmukaisempaan lähestymistapaan tässä suhteessa mahdollisesti määrittelemällä yksityiskohtaisesti yhteiset perusteet ja menetelmät. Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio ottaa tällöin huomioon:

a) toiminnan jatkuvuuden,

b) tosiasialliset hallinnolliset valmiudet,

c) tosiasialliset valmiudet tarkastaa siirrettyjä ja ulkoistettuja toimia sekä riskinsiirtoja.

(16)  Lisätään uusi 31 b artikla seuraavasti:

”31 b artiklaSellaisiin toimeksiantoihin, liiketoimiin ja toimiin liittyvä yhteensovittamistehtävä, joilla on huomattavia rajatylittäviä vaikutuksia

1. Jos arvopaperimarkkinaviranomaisella on todisteita tai eri lähteistä saatuja selkeitä viitteitä, joiden perusteella se voi epäillä, että toimeksiannot tai liiketoimet taikka mitkä tahansa muut toimet, joilla on huomattavia rajatylittäviä vaikutuksia, uhkaavat finanssimarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä taikka unionin finanssijärjestelmän vakautta, se suosittaa, että asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät tutkimuksen, ja antaa kyseisille toimivaltaisille viranomaisille tarvittavat tiedot.

2. Jos toimivaltaisella viranomaisella on todisteita tai eri lähteistä saatuja selkeitä viitteitä, joiden perusteella se voi epäillä, että toimeksiannot tai liiketoimet taikka mitkä tahansa muut toimet, joilla on huomattavia rajatylittäviä vaikutuksia, uhkaavat finanssimarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä taikka unionin finanssijärjestelmän vakautta, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä arvopaperimarkkinaomaiselle ja annettava tarvittavat tiedot. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi suosittaa, että niiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joissa epäilty toiminta on tapahtunut, toteuttavat toimenpiteitä sen jälkeen, kun arvopaperimarkkinaviranomainen on toimittanut tarvittavat tiedot kyseisille toimivaltaisille viranomaisille.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen helpottaa sähköistä tietojenvaihtoa toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja luo tätä tarkoitusta varten tiedontallennusjärjestelmän ja pitää sitä yllä, jotta varmistetaan toiminnan tehokkuus ja vältetään tietovirtoja, raportointivelvollisuuksia tai ilmoituksia koskevat päällekkäisyydet ja otetaan samalla huomioon olemassa olevat säännökset, kuten rahoitusmarkkina-asetuksen 26 artikla ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 4 artikla.

(17)  Korvataan 32 artikla seuraavasti:

”32 artiklaMarkkinakehityksen arvioiminen

, stressitestit mukaan luettuina

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa tiedottaa mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisistä kehityssuuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista kahdelle muulle Euroopan valvontaviranomaiselle, EJRK:lle sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää arvioonsa ▌analyysin markkinoista, joilla finanssimarkkinoiden toimijat toimivat, ja arvion markkinoiden mahdollisten muutosten vaikutuksista näihin laitoksiin.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen aloittaa ja sovittaa yhteen ▌ unionin laajuisia arviointeja finanssimarkkinoiden toimijoiden kyvystä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä realistisella tavalla. Tätä varten se kehittää toimivaltaisten viranomaisten sovellettaviksi

a)  yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan talousskenaarioiden vaikutusta jonkin finanssimarkkinoiden toimijan taloudelliseen tilanteeseen;

a a)  yhteisiä menetelmiä, joilla yksilöidään unionin laajuisiin arviointeihin otettavat finanssilaitokset;

b)  yhteisiä lähestymistapoja, joita noudattamalla ilmoitetaan tuloksista, jotka on saatu näistä finanssimarkkinoiden toimijoiden kestokyvyn arvioinneista;

c)  yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan tiettyjen tuotteiden tai jakeluprosessien vaikutusta finanssimarkkinoiden toimijan taloudelliseen tilanteeseen ja sijoittajiin sekä kuluttajille annettaviin tietoihin; ja

c a)  yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan ympäristöriskien vaikutusta laitosten finanssivakauteen.

Tämän kohdan soveltamista varten arvopaperimarkkinaviranomainen tekee yhteistyötä EJRK:n kanssa, jonka on vältettävä mahdolliset eturistiriidat rahapolitiikan harjoittamisen suhteen.

2 a.  Arvopaperimarkkinaviranomainen harkitsee vähintään vuosittain, onko syytä toteuttaa 2 kohdassa tarkoitettuja unionin laajuisia arviointeja, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle harkintansa tuloksista. Kun tällaisia unionin laajuisia arviointeja toteutetaan, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa tietoja kutakin osallistuvaa finanssimarkkinoiden toimijaa koskevista tuloksista, paitsi jos se katsoo, että tietojen antaminen ei ole asianmukaista unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauden, markkinoiden eheyden tai sisämarkkinoiden toiminnan kannalta.

Toimivaltaisten viranomaisten salassapitovelvollisuus ei estä toimivaltaisia viranomaisia julkistamasta 2 kohdassa tarkoitettujen unionin laajuisten arviointien tuloksia tai toimittamasta arviointien tuloksia arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi julkaista finanssimarkkinoiden toimijoiden kestokykyä koskevien unionin laajuisten arviointien tulokset.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa ▌kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja EJRK:lle arviointeja omalla vastuualueellaan esiintyvistä suuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista yhdessä 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 säädettyjä EJRK:n tehtäviä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää näihin arviointeihin keskeisten riskien ja haavoittuvuuksien luokittelun ja suosittaa tarvittaessa ennalta ehkäiseviä tai korjaavia toimia.

4.  Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) kanssa yhteiskomiteassa tekemällään tiiviillä yhteistyöllä, että useita eri toimialoja koskevat muutokset, riskit ja haavoittuvuudet otetaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon.”

(18)  Korvataan 33 artikla seuraavasti:

33 artikla

Kansainväliset suhteet, vastaavuus mukaan luettuna

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kehittää yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä sääntely- ja valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten asianomaista toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eivätkä ne estä jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen ei sovi yhteistyöjärjestelyistä kolmannen maan sääntely- ja valvontaviranomaisten kanssa, jos kolmas maa sisältyy komission Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan nojalla antaman voimassa olevan delegoidun säädöksen mukaisesti luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen avustaa komissiota kolmansien maiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa joko komission erillisen neuvontapyynnön perusteella, niiden omasta aloitteesta tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten velvoittamana.

2 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa jatkuvasti sääntelyn ja valvonnan kehitystä, täytäntöönpanokäytäntöjä ja keskeistä markkinakehitystä niissä kolmansissa maissa, joiden osalta komissio on tehnyt vastaavuutta koskevat päätökset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla, tarkistaakseen, täyttyvätkö ne perusteet, joiden mukaisesti päätökset on tehty ja päätöksissä mahdollisesti asetetut ehdot on vahvistettu, edelleen. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa havainnoistaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kahdelle muulle Euroopan valvontaviranomaiselle luottamuksellisen kertomuksen joka kolmas vuosi tai tarvittaessa useammin tai jos Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio sitä pyytää. Kertomuksessa käsitellään erityisesti vaikutuksia finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan.

Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja soveltuvissa tapauksissa myös kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, joiden sääntely- ja valvontajärjestelmät on tunnustettu vastaaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät. Tätä yhteistyötä on tehtävä kyseisten kolmansien maiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa sovittujen hallinnollisten järjestelyjen pohjalta. Tällaisista hallinnollisista järjestelyistä neuvoteltaessa arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää niihin määräyksiä seuraavista seikoista:

a)  mekanismit, joiden avulla arvopaperimarkkinaviranomainen voi hankkia tarvittavat tiedot, mukaan luettuina tiedot sääntelyjärjestelmästä, valvontatavasta, keskeisestä markkinakehityksestä ja kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa vastaavuutta koskevaan päätökseen;

b)  siinä määrin kuin on tarpeen vastaavuutta koskevien päätösten jatkotoimien kannalta, valvontatoimien koordinointimenettelyt, mukaan lukien arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuulla suoritettavat paikan päällä tehtävät tarkastukset, joissa ovat tarvittaessa mukana ja toimivat tukena vapaaehtoiselta ja kiertävältä pohjalta enintään viiden eri toimivaltaisen viranomaisen edustajat ja kolmannen maan toimivaltainen viranomainen.

Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja muille Euroopan valvontaviranomaisille, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tällaisista hallinnollisista järjestelyistä tai tosiasiallisesta yhteistyöstä. Komissio ottaa nämä tiedot huomioon, kun se tarkastelee asianomaisia vastaavuutta koskevia päätöksiä.

2 b. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee 2 a kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntely- ja valvontakäytännöissä tai tarvittaessa kriisinratkaisu- tai täytäntöönpanokäytännöissä sellaisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan, se ilmoittaa asiasta viipymättä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle luottamuksellisesti.

2 c. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle etukäteen aikeistaan sopia kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa hallinnollisista järjestelyistä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, mukaan luettuina kolmansien maiden yhteisöjen sivuliikkeitä koskevat järjestelyt. Niiden on toimitettava mahdollisimman pian arvopaperimarkkinaviranomaiselle tällaisten suunniteltujen järjestelyjen luonnos.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia mahdollisimman tarkasti.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen kehittää yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa hallinnollisia järjestelyjä varten tällaisen mallin, toimivaltaiset viranomaiset eivät saa tehdä hallinnollisia järjestelyjä kolmansien maiden viranomaisten kanssa ennen kuin mallia koskevat järjestelyt on saatu päätökseen.

Arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tiedot valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, arvopaperimarkkinaviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen 2 a kohdan mukaisesti harjoittamasta seurannasta.

3 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen hakee kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän täysjäsenyyttä ja tarkkailijan asemaa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavassa elimessä.

Hallintoneuvosto keskustelee etukäteen kaikista arvopaperimarkkinaviranomaisen kansainvälisillä foorumeilla esittämistä kannoista ja hyväksyy ne.

3 b. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa sääntelyn, valvonnan ja tarvittaessa kriisinratkaisun kehitystä ja täytäntöönpanokäytäntöjä ja keskeistä markkinakehitystä niissä kolmansissa maissa, joiden kanssa on tehty kansainvälisiä sopimuksia.

Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee yhteistyötä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja soveltuvissa tapauksissa myös kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät.

(19)  Kumotaan 34 artikla.

(20)  Muutetaan 35 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1. Toimivaltaisten viranomaisten on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen, edellyttäen että niillä on laillinen pääsy asiaankuuluviin tietoihin.

Tietojen on oltava täsmällisiä ja täydellisiä, ja ne on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaisen asettamassa määräajassa.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin ja määritellyssä muodossa tai vastaavia arvopaperimarkkinaviranomaisen hyväksymiä malleja käyttäen. Tällaisissa pyynnöissä on aina mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia yhteisiä raportointimalleja, ja niissä on noudatettava kansallisessa ja unionin lainsäädännössä, myös 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä, vahvistettua suhteellisuusperiaatetta.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa toimivaltaisen viranomaisen ▌pyynnöstä hallussaan olevat tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi hoitaa tehtävänsä alakohtaisessa lainsäädännössä ja tämän asetuksen 70 artiklassa säädettyä salassapitovelvollisuutta noudattaen.”;

(b)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jos 1 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla taikka toimivaltaiset viranomaiset eivät anna niitä saataville arvopaperimarkkinaviranomaisen asettamassa määräajassa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun pyynnön jollekin seuraavista:

a)  muut valvontatehtäviä hoitavat valvontaviranomaiset;

b)  asianomaisen jäsenvaltion varainhoidosta vastaava ministeriö, jos ministeriöllä on käytettävissään vakavaraisuutta koskevia tietoja;

c)  asianomaisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki tai tilastolaitos;

d)  asianomaisen jäsenvaltion tilastolaitos.

Toimivaltaisten viranomaisten on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustettava sitä tällaisten tietojen keräämisessä.”;

(c)  kumotaan 6 ja 7 kohta.

(21)  Lisätään 35 a–35 d a artikla seuraavasti:

”35 a artikla35 b artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö

Arvopaperimarkkinaviranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehelle tai sen valtuuttamalle muulle henkilölle 35 artiklan mukaisesti annettuja valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.

Rajoittamatta kansallisen lainsäädännön soveltamista sovelletaan 35 a ja 35 b artiklaa.

35 b artiklaTietopyyntö finanssimarkkinoiden toimijoille

1. Jos 35 artiklan 1 tai 5 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei anneta saataville arvopaperimarkkinaviranomaisen asettamassa määräajassa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi tarpeettomia päällekkäisyyksiä välttäen vaatia asiaankuuluvia finanssimarkkinoiden toimijoita antamaan ▌tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.

▌4. Asianomaisilla finanssimarkkinoiden toimijoilla tai niiden laillisilla edustajilla ▌on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot arvopaperimarkkinaviranomaisen asettaman kohtuullisen määräajan kuluessa. ▌

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä ▌jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseisellä 1 kohdassa luetellulla yhteisöllä, jota tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon se on sijoittautunut.

6. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi käyttää tämän artiklan mukaisesti saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen.

35 c artiklaSakkojen määräämistä koskevat menettelysäännöt

1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa 35 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen, arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää komissiota tutkimaan asiaa. ▌

35 d artiklaSakot

ja uhkasakot

-1. Ennen kuin komissio tekee päätöksen sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä, se antaa laitokselle tai yhteisölle, jolta tietoja on pyydetty, tilaisuuden tulla kuulluksi.

Komissio perustaa päätöksensä määrätä sakkoja tai uhkasakkoja ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista kyseessä olevat laitokset tai yhteisöt ovat voineet esittää huomautuksensa.

1. Komissio tekee päätöksen sakon määräämisestä havaitessaan, että finanssimarkkinoiden toimija on tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättänyt toimittamatta vaadittuja tietoja ▌tai on toimittanut puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena 35 b artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon perusmäärä on vähintään 50 000 euroa ja enintään 200 000 euroa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon perusmäärä on vähintään [X (vähemmän kuin 50 000)] euroa ja enintään [Y (vähemmän kuin 200 000)] euroa, ja sen on oltava varoittava, tehokas ja oikeassa suhteessa laitoksen tai yhteisön kokoon ja rikkomisen luonteeseen ja merkitykseen.

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii yhdessä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään menetelmät sakkojen laskemiseksi tämän kohdan mukaisesti.

5. ▌Sakon kokonaismäärä saa olla enintään [X prosenttia (vähemmän kuin 20 prosenttia] kyseisen finanssimarkkinoiden toimijan edellisen tilikauden vuotuisesta liikevaihdosta, paitsi jos finanssimarkkinoiden toimija on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti. Siinä tapauksessa sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen taloudellinen hyöty.

5 a. Komissio voi määrätä uhkasakon, kunnes rikkominen on korjattu. Uhkasakon on oltava oikeassa suhteessa laitoksen tai yhteisön kokoon ja rikkomisen luonteeseen ja merkitykseen.

5 b. Menettelyssä on kunnioitettava täysimääräisesti laitoksen tai yhteisön puolustautumisoikeuksia. Laitoksella tai yhteisöllä on oltava oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen ja komission asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen tai komission sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.

5 c. Sakon tai uhkasakon täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Laitos tai yhteisö, jolle on määrätty sakko tai uhkasakko, voi hakea Euroopan unionin tuomioistuimelta muutosta komission päätökseen määrätä sakko tai uhkasakko. Unionin tuomioistuin voi muun muassa kumota komission määräämän sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.

5 d. Komissio julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille.

5 e. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan unionin yleiseen talousarvioon.

35 d a artiklaSakot erityisesti keskusvastapuolille

Sen estämättä, mitä 35 d artiklassa säädetään sakoista, keskusvastapuolille voidaan määrätä sakkoa asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti ja erityisesti 25 f, 25 g, 25 h, 25 i ja 25 j artiklan ja liitteiden III ja IV mukaisesti.”

▌(22)  Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

(a)  kumotaan 3 kohta;

(b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Saadessaan EJRK:lta itselleen osoitetun varoituksen tai suosituksen arvopaperimarkkinaviranomainen keskustelee tästä varoituksesta tai suosituksesta seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa tai tarvittaessa aiemmin arvioidakseen kyseisen varoituksen tai suosituksen vaikutuksia arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävien suorittamiseen ja mahdollisia jatkotoimia.

Arvopaperimarkkinaviranomainen päättää asianmukaisella päätöksentekomenettelyllä, onko sen toteutettava sille tällä asetuksella myönnettyjen valtuuksien mukaisia toimia ▌varoituksissa tai suosituksissa yksilöityjen kysymysten ratkaisemiseksi, sekä näiden toimien sisällöstä.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei ryhdy varoituksen tai suosituksen perusteella toimiin, sen on perusteltava EJRK:lle ▌, minkä vuoksi se jättää toimet toteuttamatta. EJRK ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille asetuksen (EU) N:o 1092/2010 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti. EJRK ilmoittaa asiasta myös neuvostolle ja komissiolle.”;

(c)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Saatuaan EJRK:lta toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetun varoituksen tai suosituksen arvopaperimarkkinaviranomainen voi käyttää tarvittaessa sille tällä asetuksella myönnettyjä valtuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaan ajoissa.

Jos viranomainen, jolle EJRK:n suositus on osoitettu, ei aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava hallintoneuvostolle, miksi se ei ryhdy toimiin, ja keskusteltava tätä koskevista perusteluistaan hallintoneuvoston kanssa.”;

(d)  kumotaan 6 kohta.

(23)  ▌Korvataan 37 artikla seuraavasti:

”37 artiklaArvopaperimarkkina-alan osallisryhmä

1. Perustetaan arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä sidosryhmien kuulemisen helpottamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävien kannalta olennaisilla aloilla. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmää kuullaan sellaisten toimien johdosta, jotka toteutetaan teknisiä sääntely- ja täytäntöönpanostandardeja koskevien 10–15 artiklan mukaisesti sekä, siltä osin kuin ne eivät koske yksittäisiä finanssimarkkinoiden toimijoita, ohjeita ja suosituksia koskevan 16 artiklan mukaisesti, lausuntoja koskevan 16 a artiklan mukaisesti sekä kysymyksiä ja vastauksia koskevan 16 b artiklan mukaisesti. Jos toimet on toteutettava pikaisesti eikä kuuleminen ole mahdollista, arvopaperimarkkina-alan osallisryhmälle ilmoitetaan tästä mahdollisimman pian.

Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

2. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmässä on 30 jäsentä, joista 13 jäsentä edustaa tasasuhtaisesti unionissa toimivia finanssimarkkinoiden toimijoita, 13 jäsentä edustaa niiden työntekijöiden edustajia, kuluttajia, finanssipalvelujen käyttäjiä sekä pienten ja keskisuurten yritysten edustajia ja jäsenistä neljän on oltava tiedeyhteisön johtavia riippumattomia edustajia. ▐

3. Hallintoneuvosto nimittää arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenet avoimen ja läpinäkyvän valintamenettelyn perusteella. Tehdessään päätöstään hallintoneuvosto varmistaa mahdollisimman pitkälle, että se heijastaa asianmukaisesti arvopaperimarkkina-alan moninaisuutta, että sen maantieteellinen ja sukupuolijakauma ovat asianmukaiset ja että se edustaa sidosryhmiä kaikkialta unionista. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenet valitaan heidän pätevyytensä, osaamisensa, asiaa koskevien tietojensa ja todistetun asiantuntemuksensa perusteella.

3 a. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenet valitsevat osallisryhmän puheenjohtajan sen jäsenten joukosta. Puheenjohtaja valitaan kahden vuoden kaudeksi.

Euroopan parlamentti voi kutsua arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän puheenjohtajan antamaan lausunnon Euroopan parlamentille ja vastaamaan pyydettäessä sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki tarvittavat tiedot, jollei 70 artiklassa tarkoitetusta salassapitovelvollisuudesta muuta johdu, ja varmistaa riittävien sihteeripalvelujen tarjoamisen arvopaperimarkkina-alan osallisryhmälle. Voittoa tavoittelemattomia järjestöjä edustavien arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenille, toimialan edustajia lukuun ottamatta, maksetaan asianmukainen korvaus. Tällaisessa korvauksessa on otettava huomioon jäsenten tekemä valmistelu- ja seurantatyö ja sen on oltava vähintään samansuuruinen kuin neuvoston asetuksessa) (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/6813 säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, V osaston 1 luvun 2 jakson mukainen virkamiehille maksettava korvaus. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä voi perustaa teknisiä kysymyksiä käsitteleviä työryhmiä. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenten toimikausi on neljä vuotta, jonka jälkeen järjestetään uusi valintamenettely.

Sama henkilö voi olla arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenenä kaksi peräkkäistä toimikautta.

5. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä voi antaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle neuvoja mistä tahansa asiasta, joka liittyy erityisesti 10–16 b artiklassa sekä 29, 30, 32 ja 35 artiklassa säädettyihin arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäviin.

Jos arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenet eivät pääse sopimukseen neuvosta, yksi kolmannes sen jäsenistä tai yhtä sidosryhmää edustavat jäsenet voivat antaa erillisiä neuvoja.

Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä, pankkialan osallisryhmä, vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä ja lisäeläkealan osallisryhmä voivat antaa yhteisiä lausuntoja ja neuvoja asioissa, jotka liittyvät Euroopan valvontaviranomaisten tämän asetuksen 56 artiklan mukaisesti tekemään työhön, joka koskee yhteisiä kantoja ja yhteisiä säädöksiä.

6. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä hyväksyy työjärjestyksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

7. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän ▌neuvot, sen jäsenten antamat erilliset neuvot ja sen kuulemisesta saadut tulokset sekä sen, kuinka neuvot ja kuulemisten tulokset on otettu huomioon.”

(23 a)  Korvataan 38 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että 18, 19 tai 20 artiklan nojalla tehdyt päätökset eivät millään tavalla vaikuta jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.”

(24)  Korvataan 39 artikla seuraavasti:

”39 artiklaPäätöksentekomenettely

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii 2–6 kohdan mukaisesti tehdessään päätöksiä 17, 18 ja 19 artiklan nojalla.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa sille, jolle kulloinenkin päätös on osoitettu, aikomuksestaan tehdä päätös vastaanottajan virallisella kielellä ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä päätöksen kohteesta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset. Päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä virallisella kielellään. Ensimmäisessä virkkeessä säädetty koskee soveltuvin osin 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja suosituksia.

3. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätökset on perusteltava.

4. Niille, joille arvopaperimarkkinaviranomaisen päätökset on osoitettu, on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä.

5. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt 18 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisen päätöksen, se tarkastelee kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin.

6. Arvopaperimarkkinaviranomaisen ▌18 tai 19 artiklan nojalla tekemien päätösten hyväksyminen julkistetaan. Arvopaperimarkkinaviranomaisen 17 artiklan nojalla tekemien päätösten hyväksyminen voidaan julkistaa. Julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssimarkkinoiden toimijan nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen olisi ristiriidassa kyseisten finanssimarkkinoiden toimijoiden oikeutettujen etujen tai liikesalaisuuksien suojelemisen kanssa tai voisi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden.”

(25)  Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

(a)  muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)  lisätään aa ja ab alakohta seuraavasti:

”aa) jäljempänä 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hallituksen kokoaikaiset jäsenet, jotka eivät osallistu äänestyksiin;

(ab) jäsenvaltion hallinnon edustaja, joka on vastuussa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten neuvottelemisesta ja hyväksymisestä, kun toimitaan 10–15 artiklan soveltamisalalla;”;

i a)  korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) kustakin jäsenvaltiosta sen kansallisen viranomaisen päällikkö, jonka toimivaltaan kuuluu finanssimarkkinoiden toimijoiden valvonta kyseisessä jäsenvaltiossa, kun toimitaan jollakin muulla vastuualueella kuin 10–15 artiklassa vahvistetulla vastuualueella, ja jonka on osallistuttava hallintoneuvoston kokouksiin henkilökohtaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa;”;

i b)  korvataan d alakohta seuraavasti:

”d) EJRK:n edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin ja joka pidättäytyy ottamasta kantaa, kun asia liittyy rahapolitiikan harjoittamiseen;”;

(a a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kunkin ▌viranomaisen tehtävänä on nimetä henkilöstöstään korkean tason varajäsen, joka voi toimia 1 kohdan ab alakohdassa ja 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen.”;

(a b)  lisätään kohta seuraavasti:

”4 a. Kun toimitaan 10–15 artiklan soveltamisalalla, yksi komission edustaja on hallintoneuvoston jäsen, joka ei osallistu äänestyksiin, ja yksi Euroopan parlamentin edustaja on tarkkailija ja yksi kunkin jäsenvaltion hallinnon edustaja voi olla tarkkailijana hallintoneuvostossa.”;

(b)  korvataankohta seuraavasti:

”6. Hallintoneuvosto voi kutsua tarkkailijoita.”;

(c)  lisätään 7 kohta seuraavasti:

”7. Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kansallinen viranomainen ei ole vastuussa kuluttajansuojasääntöjen noudattamisen valvonnasta, tuossa kohdassa tarkoitettu hallintoneuvoston jäsen voi päättää kutsua jäsenvaltion kuluttajansuojaviranomaisen edustajan, joka ei osallistu äänestyksiin. Jos vastuu kuluttajansuoja-asioista jakautuu jossakin jäsenvaltiossa useamman viranomaisen kesken, kyseisten viranomaisten on sovittava yhteisestä edustajasta.”

(26)  Korvataan 41 artikla seuraavasti:

”41 artiklaSisäiset komiteat

(27)  Hallintoneuvosto voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, hallitukselle tai puheenjohtajalle.”

(28)  Korvataan 42 artikla seuraavasti:

”42 artikla

Hallintoneuvoston riippumattomuus

Hallintoneuvoston puheenjohtaja, jäsenet sekä kuhunkin keskusvastapuoleen liittyvät äänivaltaiset jäsenet ja keskusvastapuolten valvontakomitean pysyvät jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin yleisen edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai muilta elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallintoneuvoston jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.

Kun 30 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu riippumattomuus on kyseisen artiklan mukaisesti arvioitu riittämättömäksi, hallintoneuvosto voi päättää joko väliaikaisesti pidättää yksittäisen jäsenen äänioikeuden tai väliaikaisesti keskeyttää hänen jäsenyytensä arvopaperimarkkinaviranomaisessa, kunnes puute on korjattu.

(29)  Muutetaan 43 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”Hallintoneuvosto ohjaa arvopaperimarkkinaviranomaisen työtä ja on keskeinen strategisten päätösten ja merkittävien poliittisten päätösten päätöksentekoelin.

Se antaa arvopaperimarkkinaviranomaisen ▌ suositukset, lausunnot, ja päätökset sekä antaa II luvussa tarkoitetut neuvot, lukuun ottamatta tehtäviä ja valtuuksia, joista keskusvastapuolten valvontakomitea vastaa 44 a artiklan nojalla▌.”;

(b)  kumotaan 2 ja 3 kohta;

(c)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”Hallintoneuvosto hyväksyy ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää hallituksen ehdotuksen perusteella arvopaperimarkkinaviranomaisen seuraavan vuoden työohjelman ja antaa sen tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Arvopaperimarkkinaviranomainen vahvistaa painopisteet arvioille, joiden avulla yksilöidään tarvittaessa 30 artiklan nojalla arvioitavat toimivaltaiset viranomaiset ja toimet. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvopaperimarkkinaviranomainen voi yksilöidä muita arvioitavia toimivaltaisia viranomaisia.

Työohjelman hyväksyminen ei vaikuta vuosittaiseen talousarviomenettelyyn, ja työohjelma julkistetaan.”;

(d)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Hallintoneuvosto hyväksyy hallituksen ehdotuksen perusteella sekä 47 artiklan 9 kohdan f alakohdassa tarkoitetun kertomusluonnoksen pohjalta arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan.”;

(e)  kumotaan 8 kohta.

(29 a)  Lisätään 43 a artikla seuraavasti:

”43 a artikla

Hallintoneuvoston tekemien päätösten avoimuus

Sen estämättä, mitä 70 artiklassa säädetään, arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viimeistään kuuden viikon kuluttua hallintoneuvoston kokouspäivämäärästä Euroopan parlamentille kyseisestä hallintoneuvoston kokouksesta vähintään täydellisen ja tarkoituksenmukaisen pöytäkirjan, jonka avulla saadaan kattava käsitys keskusteluista ja johon kuuluu selityksin varustettu luettelo päätöksistä.”

(30)  Muutetaan 44 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hallintoneuvoston päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, hallintoneuvosto tekee päätökset 10–16 artiklassa yksilöityjen säädösten, luonnosten ja välineiden laatimista ja hyväksymistä koskevien päätösten sekä 9 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan ja VI luvun mukaisten toimenpiteiden ja päätösten osalta jäsentensä määräenemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 3 artiklassa. Hallituksen kokoaikaiset jäsenet ja puheenjohtaja eivät saa äänestää näistä päätöksistä.”;

(a a)  lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, hallintoneuvostolla on toimivalta hyväksyä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä hallituksen 47 artiklan 3 kohdan nojalla valmistelemia päätöksiä 22 artiklan 1 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 5 kohdan, 29 a, 31 a, 32 ja 35 b–35 d artiklan soveltamiseksi.

Jos hallintoneuvosto ei hyväksy hallituksen valmistelemia päätöksiä 22 artiklan 1 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 5 kohdan, 29 a, 31 a, 32 ja 35 b–35 d artiklan soveltamiseksi, se voi muuttaa näitä päätöksiä. Hallintoneuvostolla on toimivalta hyväksyä nämä muutetut päätökset jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.

Jos hallintoneuvosto ei hyväksy toisessa alakohdassa tarkoitettuja muutettuja päätöksiä mahdollisimman pian ja viimeistään neljän kuukauden ajanjakson kuluessa, hallitus tekee päätöksen.”;

(b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Hallintoneuvosto hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaiset äänestyssäännöt.”;

(c)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Äänioikeudettomat jäsenet ja tarkkailijat eivät saa osallistua hallintoneuvostossa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin, jollei 75 artiklan 3 kohdassa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä toisin säädetä.

Ensimmäinen alakohta ei koske puheenjohtajaa eikä sellaisia jäseniä, jotka ovat myös hallituksen jäseniä ▌.”

(30 a)  Lisätään 44 a artikla seuraavasti:

”44 a artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitea

Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa 41 artiklan mukaisesti pysyvän sisäisen komitean, joka valmistelee päätöksiä ja suorittaa unionin ja kolmansien maiden keskusvastapuolten valvontaan liittyviä tehtäviä, jäljempänä ’keskusvastapuolten valvontakomitea’.”

(31)  Korvataan III luvun 2 jakson otsikko seuraavasti:

”Hallitus”.

(32)  Korvataan 45 artikla seuraavasti:

”45 artiklaKokoonpano

1. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja neljä kokoaikaista jäsentä, joiden on oltava jonkin jäsenvaltion kansalaisia. Puheenjohtaja osoittaa kullekin kokoaikaiselle jäsenelle selkeästi määriteltyjä toimintapolitiikkaan liittyviä ja johtamistehtäviä, erityisesti talousarvioon sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen työohjelmaan ja lähentymisasioihin liittyvät kysymykset. Yksi kokoaikainen jäsen toimii varapuheenjohtajana ja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti. ▐

2. Kokoaikaiset jäsenet valitaan ansioiden, pätevyyden, finanssimarkkinoiden toimijoiden ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen ja niihin liittyvän käytännön kokemuksen, erityisesti arvopaperimarkkina-alan, myös kuluttajien etujen tuntemuksen ja niihin liittyvän käytännön kokemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella. Kokoaikaisilla jäsenillä on oltava laaja kokemus johtotehtävistä. Vähintään yhden kokoaikaisen jäsenen on oltava sellainen, ettei hän ole ollut kansallisen toimivaltaisen viranomaisen palveluksessa vuotta ennen nimitystään. Valinta tehdään Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun perusteella, minkä jälkeen komissio laatii pätevistä ehdokkaista luettelon ja kuulee samalla hallintoneuvostoa.

Komissio toimittaa luettelon Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Kun luettelo on hyväksytty, neuvosto tekee päätöksen hallituksen kokoaikaisten jäsenten ▌nimittämisestä. Hallituksen kokoonpanon on oltava tasapuolinen ja oikeasuhteinen ja edustettava koko unionia.

3. Jos hallituksen kokoaikainen jäsen ei enää täytä 46 artiklassa esitettyjä edellytyksiä tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat omasta aloitteestaan tai komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, tehdä päätöksen kyseisen henkilön erottamiseksi tehtävästään.

4. Kokoaikaisten jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Hallintoneuvosto arvioi yhdeksän kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen jäsenen viisivuotisen toimikauden päättymistä

a)  ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;

b)  arvopaperimarkkinaviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.

Komissio ottaa tämän arvioinnin huomioon ja toimittaa neuvostolle luettelon niistä kokoaikaisista jäsenistä, joiden toimikausi on tarkoitus uusia. Neuvosto voi luettelon perusteella ja arvioinnin huomioon ottaen jatkaa kokoaikaisten jäsenten toimikautta.”

(33)  Lisätään 45 a artikla seuraavasti:

”45 a artiklaPäätöksenteko

1. Hallituksen päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtajan tai vähintään kolmen hallituksen jäsenen sitä pyytäessä päätökset annetaan hallintoneuvoston tehtäväksi.

2. Komission edustaja osallistuu hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta, lukuun ottamatta 63 artiklassa tarkoitettuja asioita.

Hallitus hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä.

4. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle omasta aloitteestaan tai yhden hallituksen jäsenen pyynnöstä ja johtaa hallituksen kokouksia.

Hallitus kokoontuu ennen kutakin hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin hallitus katsoo tarpeelliseksi. Se raportoi säännöllisesti hallintoneuvostolle ja kokoontuu vähintään yksitoista kertaa vuodessa.

5. Äänioikeudettomat jäsenet eivät saa osallistua hallituksessa käytäviin yksittäisiä finanssimarkkinoiden toimijoita koskeviin keskusteluihin.

5 a. Hallintoneuvostolla on oikeus lähettää erityisiä tietopyyntöjä hallitukselle.

(34)  Lisätään 45 b artikla seuraavasti:

”45 b artiklaSisäiset komiteat

Hallitus voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten.”

(35)  Korvataan 46 artikla seuraavasti:

”46 artikla

Hallituksen riippumattomuus

Hallituksen jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Hallituksen jäsenillä ei saa olla minkäänlaista kansallisen, unionin tai kansainvälisen tason toimea.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallituksen jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.”

(36)  Korvataan 47 artikla seuraavasti:

”47 artiklaTehtävät

1. Hallitus huolehtii siitä, että arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa toiminta-ajatuksensa ja suorittaa sille osoitetut tehtävät tämän asetuksen mukaisesti. Se toteuttaa kaikki arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen.

2. Hallitus antaa vuosittaista ja monivuotista työohjelmaa koskevat ehdotukset, joihin sisältyy keskusvastapuolia koskevia asioita käsittelevä osuus, hallintoneuvoston hyväksyttäviksi.

3. Hallitus käyttää talousarviovaltaansa 63 ja 64 artiklan mukaisesti.

Sovellettaessa asetuksen 17 ja 19 artiklaa, 22 artiklan 4 kohtaaja 30 artiklaa hallituksella on toimivalta toimia ja tehdä päätöksiä, lukuun ottamatta keskusvastapuolia koskevia asioita, joiden osalta toimivalta on keskusvastapuolten valvontakomitealla. Sovellettaessa 22 artiklan 1 kohtaa, 22 artiklan 2 kohtaa, 22 artiklan 3 kohtaa, 22 artiklan 5 kohtaa, 29 a, 31, 32 ja 35 b–35 d a artiklaa hallituksella on toimivalta valmistella päätöksiä, joihin sovelletaan 44 artiklan 1 a kohdan mukaista päätöksentekomenettelyä. Hallitus ilmoittaa kaikista valmistelemistaan ja tekemistään päätöksistä hallintoneuvostolle.

3 a. Hallitus tarkastelee kaikkia asioita, joista hallintoneuvoston on tarkoitus tehdä päätös, ja antaa niistä lausunnon▌.

4. Hallitus tutkii ja valmistelee päätökset, jotka hallintoneuvosto hyväksyy, kaikissa asioissa, joiden osalta arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä toimilupien myöntämiseen tai valvontaan liittyviä tehtäviä ja vastaavia valtuuksia. Hallitus hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöpolitiikkaa koskevan suunnitelman sekä tarvittavat Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, soveltamissäännöt 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5. Hallitus hyväksyy 72 artiklan mukaisesti erityissäännökset, jotka koskevat oikeutta tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirjoihin.

6. Hallitus tekee 9 kohdan f alakohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen pohjalta ehdotuksen arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevaksi vuosikertomukseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

7. Hallitus nimittää ja erottaa valituslautakunnan jäsenet 58 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon hallintoneuvoston ehdotuksen.

8. Hallituksen jäsenet julkistavat tiedon kaikista pidetyistä kokouksista ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.

9. Vastuussa olevalla jäsenellä on seuraavat tehtävät:

a)  toteuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen vuosittaista työohjelmaa hallintoneuvoston ohjaamana ja hallituksen valvonnassa sekä keskusvastapuolten valvontakomitean ohjaamana;

b)  toteuttaa kaikki arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen;

c)  valmistella 2 kohdassa tarkoitettu monivuotinen työohjelma;

d)  laatia seuraavan vuoden työohjelma viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e)  laatia arvopaperimarkkinaviranomaisen alustava talousarvioesitys 63 artiklan mukaisesti ja toteuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarviota 64 artiklan mukaisesti;

f)  laatia vuosikertomusluonnos, jossa on arvopaperimarkkinaviranomaisen sääntely- ja valvontatoimintaa koskeva osa sekä talous- ja hallintokysymyksiä koskeva osa;

g)  käyttää arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstön suhteen 68 artiklassa säädettyjä valtuuksia ja hoitaa henkilöstöasioita.

Edellä 2 kohdassa tarkoitetun keskusvastapuolia koskevia asioita käsittelevän osuuden osalta keskusvastapuolten valvontakomitea hoitaa ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä.

Ensimmäisen alakohdan f alakohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen osalta keskusvastapuolten valvontakomitea hoitaa samassa alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä keskusvastapuolia koskevissa asioissa.”

(37)  Korvataan III luvun 3 jakson otsikko seuraavasti:

”Puheenjohtaja ▐”.

(38)  Muutetaan 48 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

Puheenjohtajan on oltava jonkin jäsenvaltion kansalainen ja hän vastaa hallintoneuvoston ja hallituksen tehtävien valmistelusta ja ▐hallintoneuvoston ja hallituksen kokousten johtamisesta.”;

(b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Komissio perustaa puheenjohtajan valintaa varten valintalautakunnan, johon kuuluu kuusi riippumatonta korkean tason henkilöä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio nimittävät kukin kaksi valintalautakunnan jäsentä. Valintalautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan. Valintalautakunta päättää yksinkertaisella enemmistöllä avoinna olevaa toimea koskevan ilmoituksen julkaisemisesta, valintaperusteista ja toimenkuvasta, ehdokasjoukon kokoonpanosta sekä menetelmästä, jonka avulla ehdokkaita seulotaan, jotta voidaan laatia sukupuolijakaumaltaan tasapuolinen luettelo, jossa on vähintään kaksi ehdokasta. Äänten mennessä tasan valintalautakunnan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Puheenjohtaja valitaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssimarkkinoiden toimijoiden ja finanssimarkkinoiden, erityisesti arvopaperimarkkina-alan, tuntemuksenperusteella. Puheenjohtajalla on oltava finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvä huomattavan monen vuoden tunnustettu kokemus sekä kokemusta myös ylemmistä johtotehtävistä, hänen on pystyttävä osoittamaan johtamistaitoja ja että hän on erittäin tehokas, pätevä ja luotettava, minkä lisäksi hänen on osattava todistetusti ainakin kahta unionin virallista kieltä.

Valintalautakunta toimittaa luettelon puheenjohtajan tehtävään hakevista Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti voi kutsua valitut ehdokkaat suljetuin ovin pidettäviin tai julkisiin kuulemistilaisuuksiin, toimittaa ehdokkaille kirjallisia kysymyksiä, vastustaa ehdokkaan nimeämistä ja suosittaa parhaana pitämäänsä ehdokasta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen puheenjohtajan nimittämisestä ehdokasluettelon perusteella.

2 a. Jos puheenjohtaja ei enää täytä tehtäviensä hoitamiseen vaadittavia edellytyksiä, mukaan lukien 49 artiklassa esitettyjä edellytyksiä, tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat komission ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan tehdä yhteisen päätöksen puheenjohtajan erottamiseksi tehtävästään. Ehdotusta laatiessaan komissio kuulee kansallisia toimivaltaisia viranomaisia.”;

(b a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Puheenjohtajan toimikausi on kahdeksan vuotta, eikä sitä voida uusia.”;

(c)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Hallintoneuvosto arvioi yhdeksän kuukauden kuluessa ennen puheenjohtajan kahdeksanvuotisen toimikauden päättymistä

a) ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;

b) arvopaperimarkkinaviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.

Hallintoneuvosto nimittää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua arviointia varten tilapäisen vuorottelevan puheenjohtajan jäsentensä keskuudesta.”;

(d)  kumotaan 5 kohta.

(38 a)  Korvataan 49 artikla seuraavasti:

”49 artikla

Puheenjohtajan riippumattomuus

Puheenjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallintoneuvoston asemaa puheenjohtajan tehtäviin nähden.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan puheenjohtajaan hänen hoitaessaan tehtäviään.

Jäljempänä 68 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisesti puheenjohtajan on toimikautensa päätyttyä edelleen osoitettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä tiettyjen nimitysten ja etujen vastaanottamisessa.”

(39)  Lisätään 49 a artikla seuraavasti:

”49 a artiklaKulut

Puheenjohtaja julkistaa tiedon kaikista ulkoisten sidosryhmien kanssa pidetyistä kokouksista viimeistään kaksi viikkoa kokouksen jälkeen ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.”

(40)  Kumotaan 50, 51, 52 ja 53 artikla.

(41)  Muutetaan 54 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Yhteiskomitea toimii foorumina, jolla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä varmistaakseen eri alojen välisen työn johdonmukaisuuden, ottaen samalla kaikilta osin huomioon alojen erityispiirteet, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) kanssa, kun unionin oikeudessa niin edellytetään, erityisesti seuraavilla aloilla:

– finanssiryhmittymät ja rajat ylittävä yhdistyminen,

kirjanpito ja tilintarkastus,

– mikrotason vakauden valvontaa koskevat analyysit, jotka koskevat eri toimialojen välisiä kehityssuuntia sekä finanssivakauden riskejä ja haavoittuvuuksia,

– vähittäismarkkinoille tarkoitetut sijoitustuotteet,

kyberturvallisuus,

tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto EJRK:n ▌ja Euroopan valvontaviranomaisten kanssa,

vähittäisrahoituspalvelut ja kuluttajien ja sijoittajien suojaan liittyvät kysymykset,

suhteellisuusperiaatteen soveltaminen.”;

(c)  lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a.  Yhteiskomitea toimii foorumina, jolla arvopaperimarkkinaviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa asioissa, jotka liittyvät vuorovaikutukseen arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävien ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 8 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen Euroopan pankkiviranomaiselle annettujen erityistehtävien välillä.”

(42)  Korvataan 55 artikla seuraavasti:

”55 artiklaKokoonpano

1. Yhteiskomitea koostuu Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista ▌.

2. Yksi hallituksen jäsen, komission edustaja ja EJRK:n toinen puheenjohtaja sekä tarvittaessa yhteiskomitean jonkin alakomitean puheenjohtaja kutsutaan yhteiskomitean sekä tarvittaessa 57 artiklassa mainittujen alakomiteoiden kokouksiin tarkkailijoina.

3. Yhteiskomitean puheenjohtaja nimitetään vuodeksi kerrallaan vuorotteluperiaatteella Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista. Yhteiskomitean puheenjohtaja on samalla EJRK:n toinen varapuheenjohtaja.

4. Yhteiskomitea hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä. Yhteiskomitea voi kutsua tarkkailijoita. Yhteiskomitea laatii yhteiset kantansa yksimielisesti. Työjärjestyksessä voidaan määrätä tarkemmin muut tahot, jotka osallistuvat yhteiskomitean kokouksiin.

Yhteiskomitea kokoontuu vähintään kerran kolmessa kuukaudessa.

4 a. Arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtaja kuulee säännöllisesti hallintoneuvostoa yhteiskomitean ja sen alakomiteoiden kokouksissa hyväksytyistä kannoista ja tiedottaa niistä sille.

(42 a)  Korvataan 56 artikla seuraavasti:

”56 artiklaYhteiset kannat ja yhteiset säädökset

Arvopaperimarkkinaviranomainen pyrkii laatimaan tarpeen mukaan yhteisiä kantoja II luvussa määriteltyjen tehtäviensä mukaisesti ja erityisesti silloin, kun kyseessä on direktiivin 2002/87/EY täytäntöönpano, yhdessä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) kanssa.

Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 10–19 artiklan mukaiset säädökset, jotka liittyvät direktiivin 2002/87/EY ja minkä tahansa muun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, myös Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimivaltaan kuuluvan unionin säädöksen soveltamiseen, arvopaperimarkkinaviranomainen, Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) hyväksyvät nämä säädökset tarvittaessa samanaikaisesti, kun unionin oikeudessa niin edellytetään.

Kun arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös poikkeaa 1 kohdassa tarkoitetusta yhteisestä kannasta tai kun päätöstä ei voitu tehdä, arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa siihen johtaneet syyt viipymättä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

(42 b)  Korvataan 57 artikla seuraavasti:

”57 artiklaAlakomiteat

1. Yhteiskomitea voi perustaa alakomiteoita, jotka valmistelevat yhteiskomitealle luonnoksia yhteisiksi kannoiksi ja yhteisiksi säädöksiksi.

2. Alakomitea koostuu Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista ja yhdestä kunkin jäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kulloiseenkin henkilöstöön kuuluvasta korkean tason edustajasta.

3. Alakomitea valitsee asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten edustajien keskuudesta puheenjohtajan, joka toimii myös tarkkailijana yhteiskomiteassa.

3 a. Edellä olevan 56 artiklan soveltamiseksi yhteiskomiteaan perustetaan finanssiryhmittymiä käsittelevä alakomitea.

4. Yhteiskomitea julkistaa verkkosivustollaan kaikki perustetut alakomiteat, myös niiden toimeksiannot sekä luettelon niiden jäsenistä ja heidän tehtävänsä alakomiteassa.”

(43)  Muutetaan 58 artikla seuraavasti:

(-a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Perustetaan Euroopan valvontaviranomaisten valituslautakunta.”;

(-a a)  korvataan 2 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”2. Valituslautakunnassa on kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä, joiden on oltava arvostettuja henkilöitä, jotka ovat osoittaneet omaavansa asianmukaiset tiedot unionin oikeudesta ja kansainvälisen ammatillisen kokemuksen pankki-, vakuutus-, lisäeläke-, arvopaperimarkkina- ja muista finanssipalveluista riittävän korkealta tasolta, mutta he eivät saa olla arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnassa mukana olevien toimivaltaisten viranomaisten tai sen toimintaan osallistuvien muiden kansallisten laitosten tai unionin toimielinten kulloiseenkin henkilöstöön kuuluvia tai arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäseniä. Jäsenten on oltava jonkin jäsenvaltion kansalaisia, ja heillä on oltava vähintään kahden unionin virallisen kielen perusteellinen taito. Valituslautakunnalla on oltava riittävästi lainopillista asiantuntemusta, jotta se voi antaa lainopillisia asiantuntijaneuvoja arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivallan käytön lainmukaisuudesta ja oikeasuhteisuudesta.”;

(a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Arvopaperimarkkinaviranomaisen hallitus nimittää hallintoneuvostoa kuultuaan kaksi valituslautakunnan jäsentä ja kaksi varajäsentä hakijoiden luettelosta, jota komissio on ehdottanut Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella.

Euroopan parlamentti voi luettelon saatuaan kutsua jäsen- ja varajäsenehdokkaat antamaan sille lausunnon ja vastaamaan jäsentensä esittämiin kysymyksiin ennen kuin heidät nimitetään.

Euroopan parlamentti voi kutsua valituslautakunnan jäseniä antamaan sille lausunnon ja vastaamaan pyydettäessä jäsentensä esittämiin kysymyksiin.”;

(b)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Valituslautakunnan jäsen, jonka arvopaperimarkkinaviranomaisen hallitus on nimittänyt, voidaan erottaa tehtävistään toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, ja hallitus tekee päätöksen erottamisesta hallintoneuvostoa kuultuaan.”;

(b a)  korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8. Euroopan valvontaviranomaiset huolehtivat riittävän käytännön tuen ja pysyvien sihteeripalvelujen antamisesta valituslautakunnalle yhteiskomitean välityksellä.”

(44)  Korvataan 59 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Valituslautakunnan jäsenet ovat riippumattomia päätöksenteossaan. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä, jotka liittyvät arvopaperimarkkinaviranomaiseen taikka sen hallitukseen tai hallintoneuvostoon.

2. Valituslautakunnan jäsen ja käytännön tukea ja sihteeripalveluja antavan valvontaviranomaisen henkilöstön jäsen ei saa osallistua valitusmenettelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jotakin menettelyn osapuolta tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota valitus koskee.”

(45)  Korvataan 60 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka toimivaltainen viranomainen voi hakea muutosta 16, 16 a, 17, 18, 19 ja 35 artiklassa tarkoitettuun arvopaperimarkkinaviranomaisen päätökseen myös sen oikeasuhteisuuden osalta tai mihin tahansa muuhun arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten mukaisesti tekemään päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.

2. Valitus ja sen perusteet on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi asianomaiselle, tai jos tällaista tiedoksiantoa ei ole suoritettu, siitä päivästä, jona vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on julkaissut päätöksen.

Valituslautakunta ratkaisee asian kolmen kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä.”

(46)  Muutetaan 62 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tulot muodostuvat mistä tahansa seuraavien tulolajien yhdistelmästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muun tyyppisiä tuloja:

a)  unionin tasapainottava rahoitusosuus, joka otetaan unionin yleiseen talousarvioon (komission pääluokkaan) ja joka on vähintään 35 prosenttia arvopaperimarkkinaviranomaisen arvioiduista tuloista;

a a)  finanssilaitosten valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten pakolliset maksuosuudet, jotka ovat enintään 65 prosenttia arvopaperimarkkinaviranomaisen arvioiduista tuloista;

b)  laitoskohtaisen valvonnan soveltamisalan kehityksestä riippuen finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet, jotka perustuvat tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten edellyttämistä toimista aiheutuviin vuotuisiin arvioituihin kustannuksiin kunkin arvopaperimarkkinaviranomaisen toimialaan kuuluvan osallistujaryhmän osalta;

c)  maksut, jotka arvopaperimarkkinaviranomaiselle maksetaan asianomaisissa unionin säädöksissä tarkemmin säädetyissä tapauksissa;

d)  jäsenvaltioiden tai tarkkailijoiden ▌rahoitusosuudet;

e)  julkaisuista, koulutuksesta ja muista toimivaltaisten viranomaisten pyytämistä palveluista perittävät maksut.”;

”1 a. Arvopaperimarkkinaviranomaisen saamat tulot eivät saa vaarantaa sen riippumattomuutta ja objektiivisuutta.”;

(a a)  lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Arvion on perustuttava 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen työohjelman tavoitteisiin ja odotettuihin tuloksiin, ja siinä on otettava huomioon näiden tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamiseksi tarvittavat taloudelliset resurssit.”;

(b)  lisätään ▌kohta seuraavasti:

”5. Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden ja tarkkailijoiden vapaaehtoisia rahoitusosuuksia ei hyväksytä, jos niiden hyväksyminen asettaisi arvopaperimarkkinaviranomaisen riippumattomuuden ja puolueettomuuden kyseenalaiseksi.”

(47 a)  Lisätään 62 b artikla seuraavasti:

”62 b artiklaKeskusvastapuolia koskevat valvontamaksut

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen veloittaa tämän asetuksen mukaisesti ja 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti seuraavat maksut:

a) 17 artiklassa tarkoitettuihin toimilupahakemuksiin tai 25 artiklan mukaisiin tunnustamista koskeviin hakemuksiin liittyvät maksut ja

b) vuosimaksut, jotka liittyvät arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen maksujen on oltava oikeassa suhteessa kyseisen keskusvastapuolen liikevaihtoon ja niillä on katettava kokonaan välttämättömät menot, jotka aiheutuvat arvopaperimarkkinaviranomaiselle joko keskusvastapuolen toimiluvasta tai tunnustamisesta, tapauksesta riippuen, sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävien suorittamisesta tämän asetuksen mukaisesti.

3. Komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen täsmentääkseen seuraavia seikkoja:

a) maksutyypit;

b) maksujen perimisen perusteet;

c) maksujen määrä;

d) maksutavat, joita seuraavien yhteisöjen on noudatettava:

i) unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet, jotka ovat saaneet toimiluvan tai hakevat toimilupaa;

ii) kolmanteen maahan sijoittautuneet keskusvastapuolet, jotka on tunnustettu asetuksen 648/2012 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”

(48)  Korvataan 63 artikla seuraavasti:

”63 artiklaTalousarvion laatiminen

1. Vastuussa oleva jäsen laatii vuosittain alustavan luonnoksen arvopaperimarkkinaviranomaisen yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta ja jossa esitetään arvioidut tulot ja menot sekä tietoa henkilöstöstä arvopaperimarkkinaviranomaisen vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella, sekä toimittaa sen hallitukselle ja hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen 44 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin ja toimivaltaan liittyvien menojen ja maksujen on oltava erikseen yksilöitävissä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa ennakkoarviossa. Ennen ennakkoarvion hyväksymistä keskusvastapuolten valvontakomitean on hyväksyttävä vastuussa olevan jäsenen laatima, tällaisia menoja ja maksuja koskeva luonnos.

Jäljempänä olevan 64 artiklan 6 kohdan mukaisesti julkaistavaan arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpäätökseen on sisällyttävä tulot ja menot, jotka liittyvät 44 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin.

1 a. Puheenjohtaja esittää yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle, minkä jälkeen hallintoneuvosto vahvistaa hallituksen ja keskusvastapuolten valvontakomitean hyväksymän luonnoksen pohjalta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta.

1 b. Hallitus toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan ▌komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä tammikuuta. Euroopan parlamentti hyväksyy yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuotuisen talousarvion hyväksyntää.

2. Yhtenäisen ohjelma-asiakirjan huomioon ottaen komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja unionin yleisestä talousarviosta suoritettavan tasapainottavan rahoitusosuuden määrän osalta välttämättöminä, unionin talousarvioesitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

3. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstötaulukon. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaiselle tarkoitettua tasapainottavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat ja enimmäismäärän arvopaperimarkkinaviranomaisen kokonaismenoille.

4. Hallintoneuvosto vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

5. Hallitus ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle viipymättä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen vaikutus talousarvion rahoittamiseen, ja erityisesti aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta.

5 a.  Budjettivallan käyttäjä hyväksyy hankkeet, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen tai pitkäaikainen vaikutus arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyvät hankkeet, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta, irtisanomislausekkeet mukaan luettuina.

(49)  Korvataan 64 artikla seuraavasti:

”64 artiklaTalousarvion toteutus ja valvonta

1. Vastuussa oleva jäsen toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen vuotuisen talousarvion.

2. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä, jonka on oltava riippumaton, toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä. Jäljempänä oleva 70 artikla ei estä arvopaperimarkkinaviranomaista toimittamasta Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle sen pyytämiä tietoja, jotka kuuluvat sen toimivaltaan.

3. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt.

4. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä.

5. Otettuaan huomioon arvopaperimarkkinaviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä omalla vastuullaan toimien vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen. Vastuussa oleva jäsen toimittaa lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon.

6. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjälle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä lähettää komission tilinpitäjälle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun raportointipaketin konsolidointia varten.

7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä marraskuuta.

8. Vastuussa oleva jäsen toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastineen sen huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa jäljennöksen vastineesta myös hallitukselle ja komissiolle.

9. Vastuussa oleva jäsen toimittaa varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi.

10. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

10 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa perustellun lausunnon Euroopan parlamentin kannasta ja muista Euroopan parlamentin vastuuvapausmenettelyn aikana mahdollisesti tekemistä huomautuksista.

(49 a)  Lisätään 64 a artikla seuraavasti:

”64 a artiklaArvopaperimarkkinaviranomaisen sisäinen tarkastus

Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa sisäisen tarkastuksen komitean, joka toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lausunnon sitä talousarvion osaa koskevasta vastuuvapaudesta, jota ei rahoiteta unionin yleisestä talousarviosta.”

(50)  Korvataan 65 artikla seuraavasti:

”65 artiklaVarainhoitoa koskevat säännöt

Hallitus hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta komission delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013* ainoastaan, jos se on välttämätöntä arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen.

*Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(51)  Korvataan 66 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi arvopaperimarkkinaviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013**.

**Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).”

(52)  Muutetaan 68 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöön, myös hallituksen kokoaikaisiin jäseniin, puheenjohtajaan, keskusvastapuolten valvontakomitean johtajaan ja 44 a artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin johtajiin, sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2. Hallitus hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.”;

(b)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Hallitus antaa säännökset, joilla mahdollistetaan kansallisten asiantuntijoiden määräaikainen siirto jäsenvaltioista arvopaperimarkkinaviranomaisen palvelukseen.”

(53)  Muutetaan 70 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hallintoneuvoston jäsenten ja kaikkien arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöön kuuluvien, mukaan lukien jäsenvaltioiden arvopaperimarkkinaviranomaisen määräaikaiseen palvelukseen siirtämät virkamiehet, sekä kaikkien muiden arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäviä suorittavien sopimussuhteisten henkilöiden on noudatettava salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan ja unionin lainsäädännössä olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.

Henkilöstösääntöjen 16 artiklaa sovelletaan kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöön kuuluviin, mukaan lukien jäsenvaltioiden arvopaperimarkkinaviranomaisen palvelukseen määräaikaisesti siirtämät virkamiehet, sekä kaikkiin muihin arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäviä suorittaviin sopimussuhteisiin henkilöihin.”;

(b)  korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Edellä olevan 1 kohdan ja tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen velvoite ei ▌ estä arvopaperimarkkinaviranomaista ja toimivaltaisia viranomaisia käyttämästä näitä tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten täytäntöönpanon valvonnassa eikä varsinkaan päätösten tekemistä koskevissa oikeudellisissa menettelyissä.”;

(c)  lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Hallitus, keskusvastapuolten valvontakomitea ja hallintoneuvosto huolehtivat siitä, että henkilöiden, jotka tarjoavat arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäviin liittyviä palveluja joko suoraan tai välillisesti, pysyvästi tai satunnaisesti, mukaan lukien hallituksen ja hallintoneuvoston hyväksymät tai toimivaltaisten viranomaisten tätä tarkoitusta varten nimittämät virkamiehet ja muut henkilöt, on noudatettava samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin edellisissä kohdissa säädetään.

Sama salassapitovelvollisuus koskee myös tarkkailijoita, jotka osallistuvat hallituksen, keskusvastapuolten valvontakomitean ja hallintoneuvoston kokouksiin sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaan.”;

(d)  korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Edellä olevat 1 ja 2 kohta eivät estä arvopaperimarkkinaviranomaista vaihtamasta tietoja toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen ja finanssilaitoksiin sovellettavan muun unionin lainsäädännön mukaisesti.

Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta henkilöön, joka ilmoittaa tai julkistaa työsuhteensa yhteydessä tietoja yleisen edun vastaisesta uhasta tai haitasta.

Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskee 1 ja 2 kohdan mukainen salassapitovelvollisuus. Arvopaperimarkkinaviranomainen hyväksyy työjärjestyksessään 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen salassapitovelvollisuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen soveltaa ▌komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444.

4 a. Arvopaperimarkkinaviranomaisella on raportointikanavat, joilla vastaanotetaan ja käsitellään ilmoittavan henkilön antamia tietoja tosiasiallisista tai mahdollisista unionin säädösten rikkomisista tai oikeuden väärinkäytöstä tai hallinnollisista epäkohdista.

(54)  Korvataan 71 artikla seuraavasti:

”Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioilla asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita eikä asetuksen (EU) 2018/XXX (EU:n toimielimiä ja muita elimiä koskeva tietosuoja-asetus) mukaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joita arvopaperimarkkinaviranomaisella on tehtäviään suorittaessaan.”

(55)  Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Hallitus hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt.”

(56)  Korvataan 73 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Hallitus päättää arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisistä kielijärjestelyistä.”

(57)  Korvataan 74 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Sijaintijäsenvaltion arvopaperimarkkinaviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun hallitus on sen hyväksynyt.”

(57 a)  Korvataan 75 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee yhteistyötä 1 kohdassa tarkoitettujen maiden kanssa, jotka soveltavat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuualueilla vastaavaksi tunnustettua lainsäädäntöä siten kuin unionin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa on määrätty.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten määräysten mukaisesti luodaan järjestelyjä, joissa määritellään 1 kohdassa tarkoitettujen maiden ja erityisesti Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden osalta erityisesti arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaan osallistumisen luonne ja laajuus sekä osallistumista koskevat menettelysäännöt, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat määräykset. Niiden edustaja voi toimia tarkkailijana arvopaperimarkkinaviranomaisen hallinnossa, mutta niiden on varmistettava, etteivät nämä maat osallistu yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin, paitsi jos asia koskee suoraan niiden etua.”

(58)  Lisätään 75 a artikla seuraavasti:

”75 a artiklaSiirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 35 d artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 35 d artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”

(59)  Korvataan 76 artikla seuraavasti:

”76 artiklaSuhde Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteaan

Arvopaperimarkkinaviranomaista pidetään Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean oikeudellisena seuraajana. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean kaikki varat ja vastuut sekä kaikki vireillä olevat toimet siirtyvät viimeistään arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamispäivänä ilman eri toimenpiteitä arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean on laadittava lopullinen tilinpäätös varallisuudestaan ja vastuistaan tuona siirtopäivänä. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea ja komissio tarkastavat ja hyväksyvät tämän tilinpäätöksen.”

(60)  Lisätään uusi 77 a artikla seuraavasti:

”77 a artiklaSiirtymäsäännökset

Tämän asetuksen▌, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen toimitusjohtajan tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.

Tämän asetuksen▌, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen puheenjohtajan tehtävät ja asema jatkuvat toimikauden päättymiseen saakka.

Tämän asetuksen▌, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitettyjen ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneiden hallituksen jäsenten tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.”

(60 a)  Kumotaan 79 artikla.

(60 b)  Kumotaan 80 artikla.

(60 c)  Korvataan 81 artikla seuraavasti:

” 81 artiklaArviointi

1. Komissio julkaisee viimeistään ...päivänä ...kuuta ... [18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein yleiskertomuksen arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnan ja tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen tuloksena saaduista kokemuksista. Kertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavaa:

a) toimivaltaisten viranomaisten valvontakäytännöissä saavutettu tehokkuus ja lähentyminen,

i) toimivaltaisten viranomaisten ▐ riippumattomuus ja yritysten hyvää hallintotapaa vastaavissa standardeissa saavutettu lähentyminen;

ii) arvopaperimarkkinaviranomaisen puolueettomuus, objektiivisuus ja riippumattomuus;

b) valvontakollegioiden toiminta;

c) kriisien ehkäisyyn, hallintaan ja ratkaisuun liittyvillä aloilla, myös unionin rahoitusjärjestelyissä saavutettu lähentyminen;

d) arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävä järjestelmäriskin osalta;

e) 38 artiklassa säädetyn suojalausekkeen soveltaminen;

f) 19 artiklassa tarkoitetun sitovan sovittelun soveltaminen;

f a) yhteiskomitean päätöksenteon toimivuus.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa arvioidaan myös seuraavaa:

a) onko tarkoituksenmukaista jatkaa pankkialan, vakuutus- ja lisäeläkealan sekä arvopaperi- ja finanssimarkkinoiden erillistä valvontaa;

b) onko tarkoituksenmukaista toteuttaa vakavaraisuuden valvontaa ja valvoa liiketoiminnan harjoittamista erikseen vai saman valvontaviranomaisen kautta;

c) onko syytä yksinkertaistaa ja lujittaa EFVJ:n rakennetta, jotta voidaan lisätä johdonmukaisuutta makro- ja mikrotason välillä sekä Euroopan valvontaviranomaisten kesken;

d) onko EFVJ:n kehitys sopusoinnussa maailmanlaajuisen kehityksen kanssa;

e) onko EFVJ:ssä riittävästi monimuotoisuutta ja huippuosaamista;

f) onko julkistamisvelvoitteesta huolehdittu riittävää vastuullisuutta ja avoimuutta noudattaen;

g) onko arvopaperimarkkinaviranomaisella riittävät resurssit tehtäviensä suorittamiseksi;

h) onko arvopaperimarkkinaviranomaisen kotipaikka tarkoituksenmukainen vai onko tarkoituksenmukaista siirtää Euroopan valvontaviranomaiset samaan kotipaikkaan niiden välisen yhteensovittamisen tehostamiseksi.

2 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yleiskertomuksen osana komissio tekee kaikkia asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä kuultuaan kattavan arvioinnin tämän asetuksen 9 a artiklan mukaisesti annettujen toimista pidättymistä koskevien kirjeiden täytäntöönpanosta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

2 b. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yleiskertomuksen osana komissio tekee kaikkia asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä kuultuaan kattavan arvioinnin arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisesti harjoittamasta kolmansien maiden kauppapaikkojen valvonnasta ja tarkastelee muun muassa tunnustamista, joka perustuu merkittävyyteen järjestelmän kannalta, toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, jatkuvaa vaatimusten noudattamista, sakkoja ja uhkasakkoja sekä henkilöstöä ja resursseja koskevia näkökohtia. Komissio ottaa arvioinnissaan huomioon vaikutukset likviditeettiin, mukaan lukien parhaan hinnan saatavuus sijoittajille, paras toteutus unionin asiakkaille, markkinoille pääsyn esteet ja taloudelliset hyödyt unionin vastapuolille, jotka käyvät kauppaa maailmanlaajuisesti, sekä pääomamarkkinaunionin kehittäminen.

2 c. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yleiskertomuksen osana komissio tekee kaikkia asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä kuultuaan kattavan arvioinnin arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisesti harjoittamasta kolmansien maiden keskusvastapuolten valvonnasta ja tarkastelee muun muassa tunnustamista, joka perustuu merkittävyyteen järjestelmän kannalta, toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, jatkuvaa vaatimusten noudattamista, sakkoja ja uhkasakkoja sekä henkilöstöä ja resursseja koskevia näkökohtia.

2 d. Komissio toimittaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] 2 a, 2 b ja 2 c kohdassa tarkoitetut arvioinnit ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Komissio laatii yleiseurooppalaisten laitosten tai infrastruktuurien suorasta valvonnasta vuosittain kertomuksen, jossa tarkastellaan, onko syytä lisätä arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän alan valvontatehtäviä, ottaen huomioon markkinakehityksen, sisämarkkinoiden vakauden ja koko unionin yhteenkuuluvuuden.

4. Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”

6 artiklaMuutokset asetukseen (EU) N:o 600/2014 rahoitusvälineiden markkinoista

Muutetaan asetus (EU) N:o 600/2104 seuraavasti:

(25)  Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

(a)  lisätään 1 kohtaan g alakohta seuraavasti:

”g) raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntäminen ja valvonta”;

(b)  lisätään 1 artiklaan 5 a kohta seuraavasti:

”5 a. Jäljempänä olevia 40 ja 42 artiklaa sovelletaan myös direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saaneiden siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) rahastoyhtiöiden ja yhteissijoitusyritysten sijoitusyhtiöiden sekä direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta.”

(26)  Muutetaan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(a)  korvataan 34, 35 ja 36 kohta seuraavasti:

”34)  ’hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä’ henkilöä, joka on saanut tämän asetuksen mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua kauppoja koskevien ilmoitusten julkistamiseksi sijoituspalveluyritysten puolesta 20 ja 21 artiklan mukaisesti;

35) ’konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalla’ henkilöä, joka on saanut tämän asetuksen mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua 6, 7, 10, 12, 13, 20 ja 21 artiklassa lueteltuja rahoitusvälineillä käytäviä kauppoja koskevien ilmoitusten keräämiseksi säännellyiltä markkinoilta, monenkeskisiltä kaupankäyntijärjestelmiltä, organisoiduilta kaupankäyntijärjestelmiltä ja hyväksytyiltä julkistamisjärjestelyiltä sekä ilmoitusten konsolidoimiseksi jatkuvaksi sähköiseksi muuttuvaksi datavirraksi, josta saa kutakin rahoitusvälinettä koskevia reaaliaikaisia hinta- ja määrätietoja;

36) ’hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä’ järjestelmää, jonka mukaan henkilö on saanut tämän asetuksen mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua liiketoimia koskevien ilmoitusten antamiseksi toimivaltaisille viranomaisille tai arvopaperimarkkinaviranomaiselle sijoituspalveluyritysten puolesta;”;

(b)  lisätään 36 a kohta seuraavasti:

”36 a) ’raportointipalvelujen tarjoajilla’ 34–36 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä ja 27 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä;”

(27)  Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artiklaTietojen antaminen avoimuuden vuoksi tai laskelmia varten

1. Jotta voidaan suorittaa laskelmat, joilla määritetään rahoitusvälineisiin sovellettavat 3–11 artiklassa, 14–21 artiklassa ja 32 artiklassa tarkoitetut kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset sekä kaupankäyntivelvollisuudet ja joilla määritetään, onko sijoituspalveluyritys kauppojen sisäinen toteuttaja, arvopaperimarkkinaviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia tietoja

a)  kauppapaikoilta;

b)  hyväksytyiltä julkistamisjärjestelyiltä; ja

c)  konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajilta.

2. Kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on säilytettävä tarvittavat tiedot riittävän pitkään.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään tietopyyntöjen sisältö ja esittämistiheys sekä se, missä muodossa ja määräajassa kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on vastattava 1 kohdassa tarkoitettuihin tietopyyntöihin, minkä tyyppisiä tietoja on säilytettävä ja kuinka kauan kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on vähintään säilytettävä tietoja 2 kohdan mukaisesti voidakseen vastata tietopyyntöihin.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

(28)  Korvataan 26 artikla seuraavasti:

”26 artiklaVelvollisuus ilmoittaa liiketoimia koskevat tiedot

1.  Sijoituspalveluyritysten, jotka toteuttavat liiketoimia rahoitusvälineillä, on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle täydelliset ja täsmälliset yksityiskohtaiset tiedot tällaisista liiketoimista mahdollisimman nopeasti ja viimeistään seuraavan työpäivän aikana.

Toimivaltaisten viranomaisten on otettava direktiivin 2014/65/EU 85 artiklan mukaisesti käyttöön tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että myös kyseisen rahoitusvälineen likviditeetillä mitattuna merkittävimmän markkinan osalta toimivaltainen viranomainen saa edellä mainitut tiedot.

Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä asetettava arvopaperimarkkinaviranomaisen saataville tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tiedot.

2.  Edellä 1 kohdassa säädettyä velvollisuutta sovelletaan

a) rahoitusvälineisiin, jotka otetaan kaupankäynnin kohteeksi tai joilla käydään kauppaa kauppapaikassa tai joiden osalta on tehty kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskeva pyyntö;

b) rahoitusvälineisiin, joiden kohde-etuutena olevalla rahoitusvälineellä käydään kauppaa kauppapaikassa; ja

c) rahoitusvälineisiin, joiden kohde-etuutena on indeksi tai kori, joka koostuu rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa.

Tätä velvollisuutta sovelletaan a–c alakohdassa tarkoitetuilla rahoitusvälineillä toteuttaviin liiketoimiin riippumatta siitä, toteutetaanko liiketoimet kauppapaikassa.

3.  Ilmoituksissa on oltava erityisesti ostettujen tai myytyjen rahoitusvälineiden yksityiskohtaiset nimet ja numerot, määrä, toteutuspäivät ja -kellonajat ja hinnat sekä tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asiakkaat, joiden lukuun sijoituspalveluyritys on toteuttanut kyseisen liiketoimen, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastuussa olevat henkilöt ja tietokonealgoritmit sijoituspalveluyrityksessä, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä vapautus, jonka puitteissa kauppa on tehty, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä kyseiset sijoituspalveluyritykset, ja tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asetuksen (EU) N:o 236/2012 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritelty lyhyeksimyynti mainitun asetuksen 12, 13 ja 17 artiklan soveltamisalaan kuuluvien osakkeiden ja valtionlainan osalta. Kauppapaikan ulkopuolella toteutettuja liiketoimia koskevissa ilmoituksissa on oltava tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä liiketoimien tyypit 20 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 21 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksyttävien toimenpiteiden mukaisesti. Hyödykejohdannaisista on ilmoitettava, vähentääkö liiketoimi riskejä objektiivisesti mitattavalla tavalla direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan mukaisesti.

4.  Sijoituspalveluyritysten, jotka välittävät toimeksiantoja, on toimeksiantoa välittäessään ilmoitettava kaikki 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Sen sijaan, että se ilmoittaisi kyseiset tiedot toimeksiantoja välittäessään, sijoituspalveluyritys voi päättää ilmoittaa välitetyn toimeksiannon, jos se toteutetaan, 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti liiketoimena. Tässä tapauksessa sijoituspalveluyrityksen liiketoimesta antamassa ilmoituksessa on todettava, että se koskee välitettyä toimeksiantoa.

5.  Kauppapaikan ylläpitäjän on annettava yksityiskohtaiset tiedot sellaisen yrityksen sen järjestelmien välityksellä toteuttamista liiketoimista, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan 1 ja 3 kohdan mukaisesti, rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa sen kauppapaikassa.

6.  Ilmoittaessaan tiedot, joiden avulla asiakkaat voidaan yksilöidä 3 ja 4 kohdan mukaisesti, sijoituspalveluyritysten on käytettävä oikeushenkilötunnistetta, joka on otettu käyttöön niiden asiakkaiden tunnistamiseksi, jotka ovat oikeushenkilöitä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeet, joilla varmistetaan, että oikeushenkilötunnisteen käyttö unionissa on kansainvälisten standardien ja erityisesti finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän vahvistamien standardien mukaista.

7.  Ilmoitukset toimittaa 1, 3 ja 9 kohdan mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle sijoituspalveluyritys itse tai sen puolesta toimiva hyväksytty ilmoitusjärjestelmä, tai ne toimitetaan kauppapaikasta, jonka järjestelmän välityksellä liiketoimi toteutettiin.

Sijoituspalveluyritykset ovat vastuussa toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettavien ilmoitusten täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja oikea-aikaisesta toimittamisesta.

Tästä vastuusta poiketen, kun sijoituspalveluyritys ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot liiketoimista sen puolesta toimivan hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tai kauppapaikan välityksellä, sijoituspalveluyritys ei ole vastuussa ilmoitusten täydellisyydessä, oikeellisuudessa tai oikea-aikaisessa toimittamisessa ilmenneistä puutteista, jotka johtuvat hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tai kauppapaikan toiminnasta. Tällaisissa tapauksissa ja jollei direktiivin 2014/65/EU 66 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, hyväksytty ilmoitusjärjestelmä tai kauppapaikka on vastuussa kyseisistä puutteista.

Sijoituspalveluyritysten on kuitenkin toteuttava kohtuulliset toimenpiteet varmentaakseen, että niiden puolesta ilmoitetut liiketoimia koskevat tiedot ovat täydellisiä ja oikeellisia ja että ne on toimitettu oikea-aikaisesti.

Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että kun kauppapaikka antaa ilmoituksia sijoituspalveluyrityksen puolesta, sillä on käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus ja todentaminen, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää tietojen vuotaminen ja jotka turvaavat tiedon luottamuksellisuuden kaikissa vaiheissa. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että kauppapaikalla on riittävät resurssit ja varmuusjärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

Liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamiseksi toimivaltaiselle viranomaiselle 1, 3 ja 9 kohdan mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä hyväksytyksi ilmoitusjärjestelmäksi sellaiset kauppojen täsmäytys- tai ilmoitusjärjestelmät, mukaan lukien kauppatietorekisterit, jotka on rekisteröity tai tunnustettu asetuksen (EU) N:o 648/2012 VI osaston mukaisesti.

Jos tiedot liiketoimista on ilmoitettu kauppatietorekisteriin, joka on hyväksytty ilmoitusjärjestelmä, asetuksen (EU) N:o 648/2012 9 artiklan mukaisesti ja jos ilmoituksiin sisältyvät 1, 3 ja 9 kohdan mukaisesti vaadittavat yksityiskohtaiset tiedot ja kauppatietorekisteri toimittaa ne toimivaltaiselle viranomaiselle 1 kohdassa asetetussa määräajassa, sijoituspalveluyrityksen on katsottava täyttäneen 1 kohdassa säädetyn velvollisuutensa.

Jos liiketoimista annettavissa ilmoituksissa on virheitä tai puutteita, liiketoimesta ilmoittavan hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän, sijoituspalveluyrityksen tai kauppapaikan on korjattava tiedot ja toimitettava korjattu ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

8.  Jos tässä artiklassa tarkoitetut ilmoitukset toimitetaan direktiivin 2014/65/EU 35 artiklan 8 kohdan mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle, se toimittaa kyseiset tiedot sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, paitsi jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät, että tietoja ei ole tarpeen lähettää niille.

9.  Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)  edellä olevien 1 ja 3 kohdan mukaisesti ilmoitettavia tietoja koskevat normit ja muodot, mukaan lukien menetelmät ja järjestelyt, joita sovelletaan rahoitusalan liiketoimista annettavien ilmoitusten antamisessa, ja ilmoitusten muoto ja sisältö;

b)  edellä olevan 1 kohdan mukaisten merkittävien markkinoiden määritysperusteet;

c)  ostettujen tai myytyjen rahoitusvälineiden viitetiedot, määrä, toteutuspäivät ja -kellonajat ja hinnat sekä tiedot ja yksityiskohdat, joiden avulla asiakas voidaan yksilöidä, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asiakkaat, joiden lukuun sijoituspalveluyritys on toteuttanut kyseisen liiketoimen, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastuussa olevat henkilöt ja tietokonealgoritmit sijoituspalveluyrityksessä, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä vapautus, jonka puitteissa kauppa on tehty, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä kyseiset sijoituspalveluyritykset, liiketoimen toteutustapa, tietokentät, jotka tarvitaan liiketoimista ilmoitettavien tietojen käsittelemiseksi ja analysoimiseksi 3 kohdan mukaisesti; ja

d)  tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä osakkeiden ja valtionlainan lyhyeksimyynti 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

e)  rahoitusvälinetyypit, joista on annettava tiedot 2 kohdan mukaisesti;

f)  ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltiot kehittävät, myöntävät ja ylläpitävät oikeushenkilötunnisteita 6 kohdan mukaisesti, sekä ehdot, joiden mukaisesti sijoituspalveluyritykset käyttävät näitä oikeushenkilötunnisteita, jotta niiden 1 kohdan mukaisesti antamissa liiketoimia koskevissa ilmoituksissa on 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti tiedot, joiden avulla asiakkaat voidaan yksilöidä;

g)  liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamisvelvollisuuksien soveltaminen sijoituspalveluyritysten sivuliikkeisiin;

h)  mitä liiketoimella ja liiketoimen toteuttamisella tarkoitetaan tätä artiklaa sovellettaessa;

i)  milloin sijoituspalveluyrityksen katsotaan välittäneen toimeksiannon 4 kohtaa sovellettaessa.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

10.  Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] komissiolle tämän artiklan toiminnasta kertomuksen, jossa tarkastellaan myös tämän artiklan ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisten ilmoitusvelvollisuuksien vuorovaikutusta ja sitä, onko vastaanotettujen ja toimivaltaisten viranomaisten keskenään vaihtamien liiketoimia koskevien ilmoitusten sisältö ja muoto sellainen, että niiden avulla voidaan seurata kattavasti sijoituspalveluyritysten toimintaa tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti. Komissio voi toteuttaa toimenpiteitä ehdottaakseen muutoksia tältä osin, myös määrätä, että liiketoimia koskevat tiedot on toimitettava ainoastaan yhdelle järjestelmälle. Komissio toimittaa arvopaperimarkkinaviranomaisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”

(29)  Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artiklaVelvollisuus toimittaa rahoitusvälineen viitetiedot

1.  Edellä 26 artiklassa tarkoitettua liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamista varten kauppapaikkojen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle sellaisia rahoitusvälineitä koskevat viitetiedot, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä.

Kunkin kauppojen sisäisen toteuttajan on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle viitetiedot muista 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa sen järjestelmässä.

Standardoidut yksilöivät viitetiedot on valmisteltava arvopaperimarkkinaviranomaiselle sähköisessä muodossa toimittamista varten ennen kuin kyseisellä rahoitusvälineellä aletaan käydä kauppaa. Viitetiedot on päivitettävä, kun jonkin rahoitusvälineen tiedot muuttuvat. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee viitetiedot välittömästi verkkosivustollaan. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille viipymättä oikeuden tutustua viitetietoihin.

2.  Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat 26 artiklan mukaisesti valvoa sijoituspalveluyritysten toimintaa ja varmistaa, että ne toimivat rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja markkinoiden eheyttä edistävällä tavalla, arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa toimivaltaista viranomaista kuultuaan tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että

a)  arvopaperimarkkinaviranomainen todella saa 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineen viitetiedot;

b)  saadut viitetiedot ovat laadultaan sellaisia, että ne soveltuvat 26 artiklassa tarkoitettuun liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamiseen;

c)  edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineen viitetiedot toimitetaan tehokkaasti ja viipymättä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

d)  arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten välillä on toimivia mekanismeja, joilla voidaan ratkaista tietojen toimittamiseen tai tietojen laatuun liittyviä ongelmia.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)  edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineen viitetietoja koskevat normit ja muodot, mukaan lukien menetelmät ja järjestelyt, joita sovelletaan tietojen ja päivitettyjen tietojen toimittamisessa arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja edelleen toimivaltaisille viranomaiselle 1 kohdan mukaisesti, sekä tällaisten tietojen muoto ja sisältö;

b)  arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten 2 kohdan mukaisesti perustamien järjestelyjen edellyttämät tekniset toimenpiteet.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

3 a.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi keskeyttää 1 kohdassa säädettyjen ilmoittamisvelvollisuuksien soveltamisen tiettyjen tai kaikkien rahoitusvälineiden osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  Keskeyttäminen on tarpeen, jotta voidaan säilyttää rahoitusmarkkina-asetuksen 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoittamisvelvollisuuden piiriin kuuluvien viitetietojen luotettavuus ja laatu, jotka saattavat vaarantua seuraavien seikkojen vuoksi:

i) toimitettujen tietojen huomattava epätäydellisyys, epätarkkuus tai turmeltuminen tai

ii) arvopaperimarkkinaviranomaisen, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, markkinainfrastruktuurien, selvitys- ja toimitusjärjestelmien ja merkittävien markkinatoimijoiden viitetietojen toimittamisessa, keruussa, käsittelyssä tai tallentamisessa käyttämien järjestelmien oikea-aikaisen käytön estyminen tai niiden toiminnan häiriintyminen tai järjestelmien vahingoittuminen.

b)  Uhkaa ei torjuta tällä hetkellä sovellettavilla, unionin oikeuden mukaisilla sääntelyvaatimuksilla.

c)  Keskeyttäminen ei vaikuta sillä saavutettaviin etuihin nähden kohtuuttoman haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin.

d)  Keskeyttäminen ei aiheuta toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua toimenpidettä toteuttaessaan arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon, missä määrin toimenpiteellä varmistetaan 2 kohdassa määriteltyjä tarkoituksia varten ilmoitettujen tietojen oikeellisuus ja täydellisyys.

Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen päättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamisesta, se ilmoittaa siitä asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille.

Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritellään kriteerit ja tekijät, jotka arvopaperimarkkinaviranomaisen on otettava huomioon päättäessään, missä tapauksissa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua toimenpidettä voidaan alkaa soveltaa ja lakata soveltamasta.”

(30)  Lisätään IV a osasto seuraavasti:

”IV a OSASTO

RAPORTOINTIPALVELUT

1 LUKU

Raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntäminen

27 a artikla Toimilupavaatimus

1. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän toiminta säännöllisenä ammatti- tai liiketoimintana edellyttää arvopaperimarkkinaviranomaisen ennakolta tämän osaston mukaisesti antamaa toimilupaa.

2. Myös kauppapaikkaa ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä voi tarjota hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän palveluja edellyttäen, että arvopaperimarkkinaviranomainen tarkistaa etukäteen, että sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä noudattaa tätä lukua. Kyseisten palvelujen tarjoaminen on sisällytettävä niiden toimilupaan.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii rekisterin kaikista unionissa olevista raportointipalvelujen tarjoajista. Rekisterin on oltava julkisesti saatavilla ja sen on sisällettävä tiedot niistä palveluista, joiden tarjoamiseen raportointipalvelujen tarjoajalla on toimilupa, ja se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on peruuttanut toimiluvan 27 d artiklan mukaisesti, peruuttaminen pidetään rekisterissä julkisesti nähtävänä viiden vuoden ajan.

4. Raportointipalvelujen tarjoajien on tarjottava palvelujaan arvopaperimarkkinaviranomaisen valvonnassa. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa säännöllisesti, että raportointipalvelujen tarjoajat noudattavat tätä osastoa. Arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo, että raportointipalvelujen tarjoajat täyttävät tässä osastossa säädetyt toimiluvan myöntämisen ehdot kaikkina aikoina.

27 b artiklaRaportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntäminen

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen myöntää raportointipalvelujen tarjoajille toimiluvan IV a osaston soveltamiseksi, jos

a)  raportointipalvelun tarjoaja on unioniin sijoittautunut oikeushenkilö; ja

b)  raportointipalvelun tarjoaja täyttää IV a osastossa säädetyt vaatimukset.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa toimiluvassa on määritettävä, millaisen raportointipalvelun tarjoamiseen raportointipalvelujen tarjoajalla on lupa. Jos toimiluvan saanut raportointipalvelujen tarjoaja haluaa laajentaa liiketoimintansa muihin raportointipalveluihin, sen on haettava arvopaperimarkkinaviranomaiselta toimilupansa laajentamista.

3. Toimiluvan saaneen raportointipalvelujen tarjoajan on kaikkina aikoina täytettävä IV a osastossa tarkoitetut toimiluvan myöntämisedellytykset. Toimiluvan saaneen raportointipalvelujen tarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista toimiluvan edellytysten olennaisista muutoksista.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimilupa on pätevä ja voimassa koko unionin alueella, ja raportointipalvelujen tarjoaja voi sen nojalla tarjota niitä palveluja, joihin sillä on toimilupa, kaikkialla unionissa.

27 c artiklaToimiluvan myöntämisessä ja epäämisessä noudatettavat menettelyt

1. Raportointipalvelujen tarjoajaksi hakevan on toimitettava hakemus, jossa annetaan kaikki tiedot, joita arvopaperimarkkinaviranomainen tarvitsee todetakseen, että raportointipalvelujen tarjoaja on toimiluvan myöntämisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tämän osaston säännösten mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, mukaan lukien toimintaohjelma, josta käyvät ilmi muun muassa suunnitellut palvelumuodot ja organisaatiorakenne.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi 20 työpäivän kuluessa toimilupahakemuksen vastaanottamisesta, onko hakemus täydellinen.

Jos hakemus ei ole täydellinen, arvopaperimarkkinaviranomainen asettaa määräajan, johon mennessä raportointipalvelujen tarjoajan on toimitettava lisätietoja.

Kun arvopaperimarkkinaviranomainen on varmistunut siitä, että hakemus on täydellinen, se ilmoittaa tästä raportointipalvelujen tarjoajalle.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi kuuden kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, noudattaako raportointipalvelujen tarjoaja tätä osastoa, ja antaa kaikilta osin perustellun päätöksen toimiluvan myöntämisestä tai epäämisestä sekä ilmoittaa asiasta toimilupaa hakeneelle raportointipalvelujen tarjoajalle viiden työpäivän kuluessa.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään

a)  sille 6 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot, mukaan lukien toimintaohjelma;

b)  edellä olevan 27 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin ilmoituksiin sisällytettävät tiedot.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

8. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen määrittämiseksi tämän artiklan 2 kohdassa ja 27 e artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

27 d artiklaToimiluvan peruuttaminen

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi peruuttaa raportointipalvelujen tarjoajan toimiluvan, jos raportointipalvelujen tarjoaja

a)  ei ryhdy käyttämään toimilupaa 12 kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu toimiluvasta tai ei ole tarjonnut palveluja kuuden edeltävän kuukauden aikana;

b)  on saanut toimiluvan väärien tietojen perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;

c)  ei enää täytä toimiluvan myöntämiseen johtaneita edellytyksiä;

d)  on rikkonut vakavasti ja järjestelmällisesti tämän asetuksen säännöksiä.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa viipymättä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon raportointipalvelujen tarjoaja on sijoittautunut, päätöksestä peruuttaa raportointipalvelujen tarjoajan toimilupa.

27 e artiklaRaportointipalvelujen tarjoajan ylintä hallintoelintä koskevat vaatimukset

1. Raportointipalvelujen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on aina oltava riittävän hyvämaineinen, sillä on oltava riittävä tietämys, taidot ja kokemus ja sen on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen.

Ylimmällä hallintoelimellä on oltava kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta se pystyy saamaan käsityksen raportointipalvelujen tarjoajan toiminnasta. Ylimmän hallintoelimen kunkin jäsenen on toimittava rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti, jotta hän voi tarvittaessa tehokkaasti kyseenalaistaa toimivan johdon päätökset ja valvoa ja seurata tehokkaasti johdon päätöksentekoa.

Jos markkinoiden ylläpitäjä, joka hakee 27 c artiklan mukaisesti toimilupaa hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylläpitämiseen, ja hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan ja hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylimmän hallintoelimen jäsenet ovat samat kuin säännellyn markkinan ylimmän hallintoelimen jäsenet, kyseisten henkilöiden katsotaan täyttävän ensimmäisessä alakohdassa säädetyt vaatimukset.

2. Raportointipalvelujen tarjoajan on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki ylimmän hallintoelimensä jäsenet ja kaikki jäsenten vaihdokset ja annettava kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, noudattaako raportointipalvelujen tarjoaja 1 kohtaa.

3. Raportointipalvelujen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on määriteltävä ohjaus- ja hallintojärjestelmät, joilla varmistetaan organisaation tehokas ja vakaa hoito, mukaan lukien tehtävien eriyttäminen organisaatiossa ja eturistiriitojen ehkäiseminen, tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä ja asiakkaiden etuja, ja valvottava näiden järjestelmien täytäntöönpanoa.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen epää toimiluvan, jos se katsoo, että raportointipalvelujen tarjoajan tulevaa liiketoimintaa tosiasiallisesti johtava henkilö tai henkilöt eivät ole riittävän hyvämaineisia, tai jos on osoitettavissa objektiivisia syitä, joiden perusteella voidaan katsoa, että raportointipalvelujen tarjoajan johtoon tehtäväksi ehdotetut muutokset vaarantavat raportointipalvelujen tarjoajan järkevän ja vakaan hoidon sekä sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden eheyden asianmukaisen huomioonottamisen.

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi 1 kohdassa tarkoitetun ylimmän hallintoelimen jäsenten sopivuuden arviointia varten ottaen huomioon heidän eri asemansa ja tehtävänsä sekä tarpeen välttää eturistiriitoja ylimmän hallintoelimen jäsenten ja hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän käyttäjien välillä.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

2 LUKU

HYVÄKSYTTYJÄ JULKISTAMISJÄRJESTELYJÄ, KONSOLIDOITUJEN KAUPANKÄYNTITIETOJEN TARJOAJIA JA HYVÄKSYTTYJÄ ILMOITUSJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET

27 f artiklaHyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt 20 ja 21 artiklassa vaadittujen tietojen julkistamiseksi niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia sen jälkeen, kun hyväksytty julkistamisjärjestely on julkistanut ne. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn on tehokkaasti ja johdonmukaisesti levitettävä tällaisia tietoja siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että ne voidaan konsolidoida muista lähteistä saataviin vastaaviin tietoihin.

2. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn 1 kohdan mukaisesti julkistamien tietojen on sisällettävä vähintään seuraavat seikat:

a)  rahoitusvälineen tunniste;

b)  hinta, jolla liiketoimi toteutettiin;

c)  liiketoimen volyymi;

d)  liiketoimen toteuttamisajankohta;

e)  liiketoimen ilmoittamisajankohta;

f)  liiketoimen hinnan merkintätapa;

g)  sen kauppapaikan tunnistekoodi, jossa liiketoimi toteutettiin, tai jos liiketoimi toteutettiin kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä, tunnistekoodi ’SI’ taikka muutoin tunnistekoodi ’OTC’;

h)  tarvittaessa maininta siitä, että kauppaan sovellettiin erityisehtoja.

3. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn on ylläpidettävä ja käytettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriitatilanteet asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, joka on myös markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

4. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää tietojen vuotaminen ennen julkistamista. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

5. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tehokkaasti tarkistaa kaupankäynti-ilmoitusten täydellisyys, osoittaa puutteet ja ilmeiset virheet sekä pyytää uudelleenlähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa.

6. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään yhteiset muodot, tietoja koskevat vaatimukset ja tekniset järjestelyt, joiden avulla tiedot voidaan konsolidoida muiden tietojen kanssa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

7. Siirretään komissiolle valta hyväksyä 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitä tarkoitetaan kohtuullisilla kaupallisilla ehdoilla tietojen julkistamiseksi tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

8. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)  millä tavoin hyväksytty julkistamisjärjestely voi noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua tiedonantovelvoitetta;

b)  edellä olevan 1 kohdan mukaisesti julkistettavien tietojen sisältö, mukaan lukien vähintään 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, siten, että tässä artiklassa edellytetty tietojen julkistaminen on mahdollista;

c)  edellä 3, 4 ja 5 kohdassa säädetyt toiminnan järjestämistä koskevat käytännön vaatimukset.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

27 g artikla Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajien toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, joiden avulla 6 ja 20 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot voidaan kerätä, konsolidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi ja asettaa yleisön saataville niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista kohtuullisin kaupallisin ehdoin.

Näihin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat seikat:

a)  rahoitusvälineen tunniste;

b)  hinta, jolla liiketoimi toteutettiin;

c)  liiketoimen volyymi;

d)  liiketoimen toteuttamisajankohta;

e)  liiketoimen ilmoittamisajankohta;

f)  liiketoimen hinnan merkintätapa;

g)  sen kauppapaikan tunnistekoodi, jossa liiketoimi toteutettiin, tai jos liiketoimi toteutettiin kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä, tunnistekoodi ’SI’ taikka muutoin tunnistekoodi ’OTC’;

h)  tarvittaessa maininta siitä, että sijoituspalveluyrityksessä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastasi tietokonealgoritmi;

i)  soveltuvin osin maininta siitä, että kauppaan sovellettiin erityisehtoja;

j)  jos 4 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti myönnetään vapautus 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkistamisvelvoitteesta, merkintä, joka osoittaa, mitä näistä vapautuksista liiketoimeen sovellettiin.

Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia sen jälkeen, kun konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja on julkistanut ne. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on pystyttävä tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että markkinaosapuolet voivat käyttää niitä helposti.

2. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, joiden avulla 10 ja 21 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot voidaan kerätä, konsolidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi ja asettaa ainakin seuraavat tiedot yleisön saataville niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista kohtuullisin kaupallisin ehdoin:

a)  rahoitusvälineen tunniste tai tunnistetiedot;

b)  hinta, jolla liiketoimi toteutettiin;

c)  liiketoimen volyymi;

d)  liiketoimen toteuttamisajankohta;

e)  liiketoimen ilmoittamisajankohta;

f)  liiketoimen hinnan merkintätapa;

g)  sen kauppapaikan tunnistekoodi, jossa liiketoimi toteutettiin, tai jos liiketoimi toteutettiin kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä, tunnistekoodi ’SI’ taikka muutoin tunnistekoodi ’OTC’;

h)  tarvittaessa maininta siitä, että kauppaan sovellettiin erityisehtoja.

Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia sen jälkeen, kun konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja on julkistanut ne. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on pystyttävä tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa yleisesti hyväksytyssä muodossa, että ne ovat yhteentoimivia ja markkinaosapuolet voivat käyttää niitä helposti.

3. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on varmistettava, että tarjotut tiedot kootaan kaikista säännellyistä markkinoista, monenkeskisistä kaupankäyntijärjestelmistä ja hyväksytyistä julkistamisjärjestelyistä ja niiden rahoitusvälineiden osalta, jotka täsmennetään 8 kohdan c alakohdan mukaisissa teknisissä sääntelystandardeissa.

4. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on ylläpidettävä ja käytettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriitatilanteet. Erityisesti sellaisen markkinoiden ylläpitäjän tai hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, joka myös tarjoaa konsolidoituja kaupankäyntitietoja, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja ylläpidettävä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

5. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus sekä minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 6, 10, 20 ja 21 artiklan mukaisesti julkistettavia tietoja koskevat vaatimukset ja muoto, mukaan lukien rahoitusvälineen tunniste, hinta, määrä, ajankohta, hinnan merkintätapa, kauppapaikan tunniste ja maininnat liiketoimen erityisehdoista samoin kuin tekniset järjestelyt, joilla edistetään tietojen tehokasta ja johdonmukaista levitystä siten, että ne ovat helposti markkinaosapuolten saatavissa ja käytettävissä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, sekä sellaisten markkinoiden tehokuutta lisäävien lisäpalvelujen osoittaminen, joita konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja voisi suorittaa.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6. Komissio antaa 89 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla selvennetään tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut kohtuulliset kaupalliset ehdot tietovirtojen asettamiseksi saataville.

7. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)  millä tavoin konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja voi noudattaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua tiedonantovelvollisuutta;

b)  edellä olevien 1 ja 2 kohdan nojalla julkistettavien tietojen sisältö;

c)  rahoitusvälineet, joita koskevat tiedot on tarjottava tietovirrassa, ja sisällytettävät kauppapaikat ja hyväksytyt julkistamisjärjestelyt muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta;

d)  muut tavat varmistaa, että eri konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajien julkistamat tiedot ovat johdonmukaisia ja mahdollistavat kattavan kartoituksen ja ristiinviittaukset vastaavien muista lähteistä saatavien tietojen kanssa sekä tietojen yhdistämisen unionin tasolla;

e)  edellä 4 ja 5 kohdassa asetetut toiminnan järjestämistä koskevat käytännön vaatimukset.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

27 h artiklaHyväksytyn ilmoitusjärjestelmän toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt 26 artiklassa vaadittujen tietojen ilmoittamiseksi mahdollisimman nopeasti ja viimeistään liiketoimen toteuttamispäivää seuraavan työpäivän aikana.

2. Hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän on ylläpidettävä ja käytettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriitatilanteet asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän, joka on myös markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

3. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus ja todentaminen, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää tietojen vuotaminen ja jotka turvaavat tiedon luottamuksellisuuden kaikissa vaiheissa. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

4. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tarkistaa tehokkaasti liiketoimia koskevien ilmoitusten täydellisyys, todeta sijoituspalveluyrityksen aiheuttamat puutteet ja ilmeiset virheet ja ilmoittaa tällaisen virheen tai puutteen ilmetessä sitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot sijoituspalveluyritykselle sekä pyytää uudelleen lähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa.

Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla hyväksytty ilmoitusjärjestelmä voi havaita itse aiheuttamansa virheet tai puutteet ja joiden avulla se voi korjata ja lähettää tai tapauksen mukaan lähettää uudelleen toimivaltaiselle viranomaiselle paikkansapitävät ja täydelliset ilmoitukset liiketoimista.

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)  millä tavoin hyväksytty ilmoitusjärjestelmä voi noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua tiedonantovelvollisuutta; ja

b)  edellä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt toiminnan järjestämistä koskevat käytännön vaatimukset.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

(31)  Lisätään VI a osasto seuraavasti:

”VI a OSASTO

Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet ja toimivalta

1 LUKU

TOIMIVALTA JA MENETTELYT

38 a artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuksien käyttö

Arvopaperimarkkinaviranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehen tai sen valtuuttaman muun henkilön 38 b–38 e artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei voida käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.

38 b artiklaTietojen pyytäminen

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia henkilöitä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:

a) hyväksytty julkistamisjärjestely, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja, hyväksytty ilmoitusjärjestelmä ja kauppapaikkaa ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, joka ylläpitää hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan ja hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän raportointipalveluja, sekä henkilöt, jotka käyttävät niissä määräysvaltaa tai ovat niiden määräysvallassa;

  b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden johto;

c) edellä a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden neuvonantajat ja tilintarkastajat;

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on

a) viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;

b) ilmoitettava pyynnön tarkoitus;

c) täsmennettävä tarvittavat tiedot;

d) oltava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;

e) mainittava, että henkilö, jolta näitä tietoja pyydetään, ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos pyyntöön vastataan vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä ja harhaanjohtavia;

f) mainittava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta 38 e artiklan nojalla määrättävän sakon suuruus.

3. Vaatiessaan 1 kohdan nojalla toimittamaan tietoja päätöksen nojalla arvopaperimarkkinaviranomainen

a) viittaa tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;

b) ilmoittaa pyynnön tarkoituksen;

c) täsmentää tarvittavat tiedot;

d) asettaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;

e) ilmoittaa uhkasakoista, joista 38g artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;

f) ilmoittaa sakosta, josta säädetään 38 f artiklassa, sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;

g) ilmoittaa oikeudesta hakea päätökseen muutosta arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 ja 61 artiklan nojalla.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joita tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet.

38 c artikla Yleiset tutkimukset

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tarvittavia tutkimuksia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet

a) tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle, riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;

b) ottaa tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;

c) pyytää keneltä tahansa 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta henkilöltä tai sen edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;

d) haastatella ketä tahansa muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suostuu haastatteluun tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;

e) vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.

2. Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 38 i artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 38 h artiklassa säädetään sen varalta, että 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.

3. Edellä 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava 38 i artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa hyvissä ajoin ennen 1 kohdassa tarkoitettua tutkimusta tiedon tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on EAMV:n pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä heidän tehtäviensä hoitamisessa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua tutkimuksiin.

5. Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.

6. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun puhelin- tai tietoliikennetietoja koskevan pyynnön hyväksymistä, sen on tarkistettava, että

a) edellä 3 kohdassa tarkoitettu arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä;

b) mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.

Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädetyn menettelyn mukaisesti.

38 d artiklaPaikalla tehtävät tarkastukset

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden liiketiloissa kaikki tarpeelliset paikalla tehtävät tarkastukset.

2. Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien henkilöiden liiketiloihin, ja heillä on kaikki 38 b artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tarkastuksesta riittävän ajoissa ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa. Milloin tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on tehtävä edellyttäen, että asianomainen viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia.

4. Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka EAMV on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 21 b artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen.

5. Edellä 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksellä määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 38 i artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

6. Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä aktiivisesti avustettava arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehiä ja muita sen valtuuttamia henkilöitä. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

7. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 38 b artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sen puolesta.

8. Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.

9. Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää kansallisen oikeuden mukaan oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.

10. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn paikalla tehtävän tarkastuksen hyväksymistä tai 7 kohdassa säädettyä apua, viranomaisen on tarkistettava, että

a)  edellä 5 kohdassa tarkoitettu arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä;

b)  mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.

Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädetyn menettelyn mukaisesti.

38 e artikla Tietojenvaihto

Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä annettava toisilleen tiedot, jotka ovat tarpeen niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi.

38 f artikla Salassapitovelvollisuus

Direktiivin 2014/65/EU 76 artiklassa tarkoitettua salassapitovelvollisuutta sovelletaan arvopaperimarkkinaviranomaiseen ja kaikkiin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet arvopaperimarkkinaviranomaisen tai sellaisten henkilöiden palveluksessa, joille arvopaperimarkkinaviranomainen on siirtänyt tehtäviään, mukaan luettuina sellaiset tarkastajat ja asiantuntijat, joiden kanssa arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt sopimuksen.

38 g artiklaArvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimenpiteet

1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa, että 38 a artiklan 1 kohdassa lueteltu henkilö on syyllistynyt johonkin IV a osastossa lueteltuun rikkomiseen, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista:

a) tekee päätöksen, jossa se vaatii henkilöä lopettamaan rikkomisen;

b) tekee 38 h ja 38 i artiklan nojalla päätöksen sakkojen määräämisestä;

c) antaa julkisia tiedonantoja.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia toteuttaessaan huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien perusteiden osalta:

a) rikkomisen kesto ja toistuvuus;

b) onko rikkominen aiheuttanut talousrikoksen tai mahdollistanut sen tai muuten vaikuttanut siihen;

c) onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti;

d) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;

e) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuositulot ja nettovarallisuus;

f) rikkomisen vaikutukset sijoittajien etuihin;

g) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen vuoksi saamien voittojen tai välttämien tappioiden taikka rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneiden tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;

h) se, missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on tehnyt yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;

i) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aiemmat rikkomiset;

j) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen jälkeen toteuttamat toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki 1 kohdan nojalla toteutetut toimet viipymättä tiedoksi rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle sekä ilmoittaa niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset päätökset verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa päätöksen tekopäivästä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen on sisällyttävä vähintään seuraavat:

a)   maininta siitä, että rikkomisesta vastuussa olevalla henkilöllä on oikeus hakea muutosta päätökseen;

b)   tarvittaessa maininta siitä, että muutosta on haettu ja että muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta;

c)   maininta siitä, että arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnan on mahdollista keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan nojalla.

2 LUKU

HALLINNOLLISET SEURAAMUKSET JA MUUT TOIMENPITEET

38 h artiklaSakot

1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 38 k artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt johonkin IV a osastossa lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.

Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon enimmäismäärän on oltava 200 000 euroa tai niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava arvo kansallisena valuuttana.

3. Päättäessään 1 kohdan mukaisen sakon määrästä arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon 38 g artiklan 2 kohdassa esitetyt kriteerit.

38 i artiklaUhkasakot

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen

a) henkilön lopettamaan rikkomisen 38 b artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;

b) 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön

– antamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty 38 b artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;

– suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 38 c artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa;

– suostumaan 38 d artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.

2. Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.

4. Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee toimenpidettä uudelleen.

38 j artikla Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 38 h ja 38 i artiklan mukaisesti, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille. Tällainen julkistaminen ei saa sisältää asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitettuja henkilötietoja.

2. Edellä olevan 38 h ja 38 i artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.

3. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.

4. Edellä olevan 38 h ja 38 i artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.

5. Täytäntöönpanoon sovelletaan sen valtion säännöksiä lainkäytöstä riita-asioissa, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu.

6. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

38 k artiklaMenettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi

1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman IV a osastossa luetelluista rikkomisista, arvopaperimarkkinaviranomainen nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena kyseisen raportointipalvelun tarjoajan valvonnassa tai toimilupamenettelyssä, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava arvopaperimarkkinaviranomaisesta riippumaton.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

3. Tutkiva virkamies voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää valtuutta pyytää tietoja 38 b artiklan mukaisesti sekä valtuutta tehdä tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 38 c ja 38 d artiklan mukaisesti.

4. Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.

5. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkivan virkamiehen on annettava tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuus tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.

6. Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on kunnioitettava kaikin puolin asianomaisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia.

7. Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkivan virkamiehen on ilmoitettava tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.

8. Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 38 l artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos henkilöt ovat sitä pyytäneet, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan IV a osastossa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 38 m artiklan mukaisesti.

9. Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn arvopaperimarkkinaviranomaisessa eikä puutu muullakaan tavalla arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksentekoprosessiin.

10. Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään menettelysääntöjä sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan oikeuden käytöstä, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset ja sakkojen tai uhkasakkojen kantamista koskevat säännökset, sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajat.

11. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.

38 l artiklaAsianosaisten kuuleminen

1. Ennen 38 g, 38 h ja 38 i artiklan mukaisen päätöksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa arvopaperimarkkinaviranomaisen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon koituminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.

2. Menettelyissä on kunnioitettava kaikin puolin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita tutkinta koskee. Henkilöillä on oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.

38 m artiklaMuutoksen hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimelta

Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.

38 n artiklaToimilupa- ja valvontamaksut

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen veloittaa raportointipalvelujen tarjoajilta maksut tämän asetuksen mukaisesti ja 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksuilla on katettava kokonaan raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntämisestä ja valvonnasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvat menot sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti 38 o artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä.

2. Raportointipalvelun tarjoajalta veloitettavan yksilöllisen maksun määrän on katettava kaikki hallinnolliset kustannukset, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu sen toimista, jotka liittyvät liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevan henkilön laatimaan esitteeseen täydennyksineen. Maksun on oltava oikeassa suhteessa liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevan henkilön liikevaihtoon.

3. Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään maksujen laji, maksujen kohteet, maksujen määrä ja maksutapa.

38 o artiklaTehtävien siirtäminen arvopaperimarkkinaviranomaiselta toimivaltaisille viranomaisille

1. Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää määrättyjä valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kyseisiin määrättyihin valvontatehtäviin voi erityisesti kuulua valtuus esittää 38 b artiklan mukaisia tietojensaantipyyntöjä sekä suorittaa 38 c artiklan ja 38 d artiklan mukaisia tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee asianomaista toimivaltaista viranomaista ennen tehtävän siirtämistä seuraavista:

a) siirrettävän tehtävän laajuus;

b) tehtävän suorittamisen aikataulu; ja

c) tarvittavien tietojen toimittaminen arvopaperimarkkinaviranomaisen toimesta ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

3. Komission 38 n artiklan 3 kohdan nojalla antaman maksuja koskevan asetuksen mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen korvaa siirrettyjen tehtävien hoitamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä uudelleen asianmukaisin väliajoin. Tehtävien siirtäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa.

(32)  5. Tehtävien siirtäminen ei vaikuta arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuuseen eikä rajoita arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisuutta johtaa ja valvoa siirrettyä tehtävää.” Muutetaan 50 artikla seuraavasti:

(a)    korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Siirretään komissiolle 2 päivästä heinäkuuta 2014 määräämättömäksi ajaksi 1 artiklan 9 kohdassa, 2 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 27 artiklan 3 a kohdassa, 27 c artiklassa, 31 artiklan 4 kohdassa, 40 artiklan 8 kohdassa, 41 artiklan 8 kohdassa, 42 artiklan 7 kohdassa, 45 artiklan 10 kohdassa sekä 52 artiklan 10 ja 12 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.”;

(b)    korvataan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 9 kohdassa, 2 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 27 artiklan 3 a kohdassa, 27 c artiklassa, 31 artiklan 4 kohdassa, 40 artiklan 8 kohdassa, 41 artiklan 8 kohdassa, 42 artiklan 7 kohdassa, 45 artiklan 10 kohdassa sekä 52 artiklan 10 ja 12 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.”;

(c)  korvataan 5 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Tämän asetuksen 1 artiklan 9 kohdan, 2 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan, 17 artiklan 3 kohdan, 19 artiklan 2 ja 3 kohdan, 27 artiklan 3 a kohdan, 27 c artiklan, 31 artiklan 4 kohdan, 40 artiklan 8 kohdan, 41 artiklan 8 kohdan, 42 artiklan 7 kohdan, 45 artiklan 10 kohdan sekä 52 artiklan 10 tai 12 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä.”

(32 a)  Lisätään 39 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Asetuksen (EU) No 1093/2010 9 artiklan dc alakohdan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan db alakohdan mukaisesti Euroopan pankkiviranomainen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voivat koordinoida toimivaltaisten viranomaisten haamuasiointitoimia, jotka liittyvät tietyntyyppisen finanssilaitoksen tai tuotteen tai menettelytavan tutkinnan suorittamiseen, mukaan lukien finanssilaitosten lähestyminen mahdollisena kuluttajana. Tällaisista tutkinnoista saatuja tietoja voidaan käyttää kuluttajansuojaan sekä finanssialan toimiin ja innovointiin liittyvien tehtävien tukena.”

(32 b)  Korvataan 40 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla asetettua kieltoa tai rajoitusta sopivin väliajoin mahdollisimman nopeasti ja vähintään joka kuudes kuukausi. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi uusia kiellon tai rajoituksen kahdesti, minkä jälkeen siitä tulee pysyvä, ellei arvopaperimarkkinaviranomainen toisin katso.”

(32 c)  Muutetaan 41 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6. Pankkiviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla asetettua kieltoa tai rajoitusta sopivin väliajoin mahdollisimman nopeasti ja vähintään joka kuudes kuukausi. Pankkiviranomainen voi uusia kiellon tai rajoituksen kahdesti, minkä jälkeen siitä tulee pysyvä, ellei pankkiviranomainen toisin katso.”

(33)  Lisätään 52 artiklaan 13 ja 14 kohta seuraavasti:

”13.   Komissio antaa arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen IV a osaston mukaisesti vahvistettujen konsolidoitujen kaupankäyntitietojen toimivuudesta. Edellä olevaa 27 d artiklan 1 kohtaa koskeva kertomus annetaan viimeistään 3 päivänä syyskuuta 2019. Edellä olevaa 27 d artiklan 2 kohtaa koskeva kertomus annetaan viimeistään 3 päivänä syyskuuta 2021.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa on arvioitava konsolidoitujen kaupankäyntitietojen toimivuutta seuraavien perusteiden mukaisesti:

a)   konsolidoidussa muodossa esitettyjen kaupanteon jälkeisten tietojen saatavuus ja oikea-aikaisuus kaikkien liiketoimien osalta riippumatta siitä, onko liiketoimet toteutettu kauppapaikoissa vai muualla;

b)   täydellisten ja osittaisten kaupanteon jälkeisten laadukkaiden tietojen saatavuus ja oikea-aikaisuus muodoissa, jotka ovat helposti markkinaosapuolten saatavilla ja käytettävissä sekä saatavilla kohtuullisin kaupallisin ehdoin.

Jos komissio katsoo, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajat eivät ole toimittaneet tietoja siten, että ne täyttäisivät toisessa alakohdassa vahvistetut perusteet, se toimittaa kertomuksen yhteydessä arvopaperimarkkinaviranomaiselle pyynnön käynnistää neuvottelumenettely konsolidoitujen kaupankäyntitietojen ylläpidosta huolehtivan kaupallisen yhteisön nimeämiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen hoitaman julkisen hankintamenettelyn avulla. Saatuaan komissiolta pyynnön arvopaperimarkkinaviranomainen käynnistää menettelyn komission pyynnössä esitetyin ehdoin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(**) mukaisesti.

14.   Jos 13 kohdassa esitetty menettely käynnistetään, komissiolle siirretään valta hyväksyä 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään toimenpiteet, joilla