Menettely : 2017/2089(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0051/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0051/2019

Keskustelut :

PV 11/02/2019 - 16
CRE 11/02/2019 - 16

Äänestykset :

PV 12/02/2019 - 9.18
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0079

MIETINTÖ     
PDF 319kWORD 107k
30.1.2019
PE 629.691v02-00 A8-0051/2019

Euroopan unionin perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta EU:n institutionaalisessa kehyksessä

(2017/2089(INI))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Esittelijä: Barbara Spinelli

TARKISTUKSET
PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA
 VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

Johdanto

Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä ’perusoikeuskirja’) hyväksyminen oli risteyskohta Euroopan yhdentymisprosessissa. EU otti virallisesti vastuun kansalaisistaan: talousyhteisöstä siirryttiin oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaan unioniin. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklan 1 kohdan nojalla tälle valinnalle annettiin perustuslaillinen asema, kun Lissabonin sopimuksessa perusoikeuskirja sai saman oikeudellisen arvon kuin perussopimukset.

Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan mukaan EU:n toimielinten toiminta perusoikeuskirjan mukaisesti on tärkein viitekohta, kun analysoidaan perusoikeuskirjan soveltamisalaa ja arvioidaan sen säännösten täytäntöönpanoastetta. Mietinnön tarkoituksena on arvioida EU:n toimielinten näkökulmasta perusoikeuskirjan asemaa EU:n primaarioikeuden lähteenä ja ehdottaa mahdollisia lisäparannuksia.

Tiedonhankintatoimet

Suoritettiin seuraavat tiedonhankintatoimet:

– sisäasioiden pääosaston politiikkayksikön C tutkimus(1), joka esiteltiin AFCO-valiokunnassa 28.11.2017 neuvoston perusoikeuksia, kansalaisoikeuksia ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevän työryhmän puheenjohtajan ja Euroopan komission perusoikeusyksikön edustajan läsnä ollessa;

– tekniset kokoukset seuraavien tahojen kanssa: Perusoikeusvirasto (10.1.2018), komission perusoikeusyksikkö (22.2.2018), Euroopan sosiaalista peruskirjaa käsittelevän osaston päällikkö, Euroopan neuvosto (13.3.2018), Euroopan oikeusasiamies (30.5.2018);

– Euroopan unionin perusoikeusviraston oikeudellinen lausunto(2), joka esiteltiin AFCO-valiokunnassa 1.10.2018 ja joka perustui muun muassa EU:n virastojen vastauksiin AFCO-valiokunnan puheenjohtajan kaikille virastoille lähettämään kyselyyn.

Perusoikeuskirja EU:n lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosesseissa

Vaikka EU:n toimielimet ovat edistyneet perusoikeuskirjan saattamisessa osaksi lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosessia, se näyttää kuitenkin olevan aliarvioitu väline, jota ei hyödynnetä täysimääräisesti. Yleisenä suuntauksena on, että keskitytään perusoikeuskirjan rikkomisen välttämiseen eikä niinkään sen potentiaalin maksimointiin(3) huolimatta siitä, että velvoite edistää sen soveltamista mainitaan selvästi itse perusoikeuskirjassa (51 artiklan 1 kohta).

Yhteensopivuustarkastukset ja vaikutustenarvioinnit – komission käytettävissä olevat tärkeimmät välineet, joiden avulla voidaan arvioida etukäteen, ovatko sen ehdotukset perusoikeuksien, ja näin ollen myös perusoikeuskirjan, mukaisia – seuraavat tätä polkua, eli niissä korostuu pikemminkin passiivinen asenne perusoikeuskirjaan kuin ennakoiva lähestymistapa. Erityisesti vaikutusten arvioinnin osalta, vaikka ihmisoikeuksien rooli onkin vähitellen vahvistunut, painopiste on perinteisissä standardeissa eli taloudellisissa, sosiaalisissa ja ympäristöllisissä tekijöissä. Komission ehdotukset voivat kuitenkin muuttua merkittävästi lainsäädäntöprosessin aikana, ja vaarana on, että vaikutusten arviointi menettää merkityksensä erityisesti niin sanotuissa kolmikantakokouksissa eli trilogeissa: näiden yhteisten neuvottelujen avoimuuden vuoksi on äärimmäisen vaikeaa arvioida päätöksentekoprosessin kulkua ja samaan aikaan poliittiset ja/tai puoluepoliittiset näkökohdat voivat syrjäyttää muita huolenaiheita. Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten sopimuksen ansiosta lainsäädäntövallan käyttäjät voivat valinnaisesti tehdä pidemmälle meneviä vaikutustenarviointeja. Lainsäädäntövallan käyttäjien tasolla parlamentilla on käytössään asianmukaiset keinot perusoikeuksien kunnioittamisen arvioimiseksi. Tällainen on muun muassa työjärjestyksessä määrätty erityinen menettely (38 artikla), jota ei ole kuitenkaan koskaan käytetty. Kuten komissiossakin, nämä menettelyt ovat kuitenkin pääasiassa omien yksiköiden sisäisiä menettelyjä. Vaikka neuvosto on laatinut sisäiset ohjeet sen tarkistamiseksi, että lainsäädäntö on perusoikeuksien mukaista, ei ole olemassa virallista vaikutustenarviointimekanismia. Lisäksi neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuuden puute, josta Euroopan oikeusasiamies on äskettäin raportoinut(4), vaikeuttaa päätöksenteon varmentamista.

EU:n toimielinten on toiminnassaan huolehdittava perusoikeuskirjan määräysten täysimääräisestä toimivuudesta siten, että ne noudattavat sekä negatiivisia (velvoite pidättyä toimenpiteistä) että positiivisia (velvoite toteuttaa toimenpiteitä) velvoitteitaan ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden vaatimusten mukaisesti. Tämä vastuu on vahvistettu selkeästi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 6 artiklan nojalla ja vastaavissa velvoitteissa, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen I osan II osaston yleisesti sovellettavissa määräyksissä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi, samalla kun voitaisiin täydentää toimielinten sisäisiä menettelyjä ja lisäksi harkita seuraavia toimenpiteitä: entistä jäsennellymmän ja säännellymmän yhteistyön edistäminen ulkoisten riippumattomien elinten, kuten perusoikeusviraston, kanssa lainsäädäntöehdotusten ihmisoikeusulottuvuuden arvioimiseksi; erillisten ja itsenäisten perusoikeusvaikutusarviointien tekeminen; sellaisen mekanismin luominen, jonka avulla voidaan määrittää, missä määrin olisi toteutettava unionin tason toimia perusoikeuskirjan määräysten noudattamiseksi ja unionin oikeuden saattamiseksi yhdenmukaiseksi ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden kehityksen kanssa. Olisi myös aiheellista ottaa käyttöön lisävälineitä, joiden avulla voidaan toteuttaa järjestelmällisiä jälkiarviointeja EU:n lainsäädännön yhdenmukaisuudesta perusoikeuskirjan kanssa. Tällä hetkellä tämä kuuluu lähes yksinomaan unionin tuomioistuimen toimivaltaan. Tässä suhteessa lähtökohtana voisi olla lainsäädäntöteksteihin sisällytettävä ihmisoikeuksiin/perusoikeuskirjaan perustuva raportointi- ja uudelleentarkastelulauseke.

Perusoikeuskirja EU:n politiikoissa

Mietinnössä tarkastellaan perusoikeuskirjan asemaa erityisesti kahdella EU:n politiikan alalla.

Ensinnäkin ulkoisissa toimissa, kuten kauppasopimusten tekemisessä kolmansien maiden kanssa. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) erityisalalla mietinnössä keskitytään niihin rajoitettuihin ehtoihin, joiden perusteella Euroopan unionin tuomioistuin voi käyttää tuomiovaltaa. Siksi ei ole oikeussuojakeinoja, joita voitaisiin käyttää tällä alalla tehdyistä päätöksistä johtuvia ihmisoikeusloukkauksia vastaan. Samalla EU:n toimielinten perusoikeuskirjaa koskeva sisäinen käyttäytyminen on koetinkivenä, jolla arvioidaan perusoikeuskirjan toimintaa ulkoisessa ulottuvuudessa. EU:n kyky saada aikaan YUTP, joka olisi täysin SEU-sopimuksen 21 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden mukaista, riippuu siitä, onko EU:n sisäinen toiminta täysin perusoikeuskirjan vaatimusten mukaista.

Laaja-alaiset kauppasopimukset ovat erityisen merkityksellisiä, koska niillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin. Huolimatta siitä, että on hyväksytty merkittäviä käytäntöjä ja suuntaviivoja, joissa käsitellään kauppasopimusten ihmisoikeusulottuvuutta, mietinnössä ehdotetaan, että mennään pidemmälle kuin ns. yhdennetty lähestymistapa, jota komissio nykyisin soveltaa kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneissaan, ja tuetaan täysin Euroopan oikeusasiamiehen suosituksia(5) erityisen ihmisoikeusvaikutuksia koskevan arvioinnin tekemisestä ennen kauppasopimusten solmimista.

Toiseksi talouden ohjausjärjestelmässä, joka on ala, jolla EU:n toimivalta on hyvin laaja ja joka voi vaikuttaa voimakkaasti ihmisoikeuksiin mutta jolla perusoikeuskirjaa on räikeästi laiminlyöty. EU:n primaarioikeudessa ja johdetussa oikeudessa ei tällä alalla anneta perusoikeuskirjalle mitään nimenomaista tehtävää eikä niissä juurikaan mainita perusoikeuskirjan määräyksiä. Unionin kehyksen ulkopuolella on hyväksytty useita EU:n talous- ja rahapolitiikkaan vaikuttavia välineitä, joista EU:n toimielimet eivät ole poliittisessa vastuussa, vaikka niillä onkin tärkeitä seurantaan ja täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Päätökset ja valinnat, jotka on tehty ilman ihmisoikeuksia koskevan ulottuvuuden asianmukaista arviointia ja joissa makrotaloudelliset tekijät ja ehdollisuus on asetettu etusijalle, ovat jo vaikuttaneet syvällisesti kansalaisoikeuksien sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen, kuten myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on korostanut. Esittelijä katsoo, että Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun Ledra Advertisingia koskevassa asiassa olisi oltava käännekohta perusoikeuskirjan sisällyttämisessä EU:n talouden ohjausjärjestelmään ja sen hallitustenväliseen ulottuvuuteen ja vertailukohta, kun arvioidaan ehdotettujen ja hyväksyttyjen toimenpiteiden oikeutusta kyseisellä alalla.

Lopuksi on mainittava erikseen euroryhmä. Vaikka Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, että sen päätökset ovat luonteeltaan epävirallisia ja ei-sitovia(6) eikä SEUT-sopimuksen 263 artikla siten vaikuta niihin, tuomioistuimen arviointien ja päätelmien poliittinen vaikutus tuntuu voimakkaana poliittisessa päätöksenteossa, kiertää EU:n lainsäädännön muodollisuuksia ja vähentää päätöksenteon institutionaalisuutta. Kun otetaan huomioon tämän tosiallisen roolin vahvistuminen, olisi aiheellista selventää sen merkitystä perusoikeuskirjan suhteen.

Oikeudet vastaan periaatteet

Perusoikeuskirjassa yhdistetään ainutlaatuisella tavalla yhteen asiakirjaan kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet sekä sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet, mukaan lukien ”ihmisoikeuksien kolmas sukupolvi”. Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohtaan ja 52 artiklaan kirjattujen oikeuksien ja periaatteiden välinen epäselvä kahtiajako, jota on vahvistettu perusoikeuskirjan selityksissä, sekä niille annetun suojan erilainen taso (kunnioitettavat oikeudet / noudatettavat periaatteet) saattavat vaarantaa perusoikeuskirjan tämän ainutlaatuisen tunnusmerkin. Kaikkien perusoikeuskirjassa vahvistettujen artiklojen yksimielinen ”käsitteellistämisen” EU:n päätöksenteossa ja politiikassa siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon unionin tuomioistuimen ensisijainen tehtävä tulkita EU:n lainsäädäntöä, vahvistaisi perusoikeuskirjan ainutlaatuisuutta ja soveltamisalaa. Perusoikeuskirjan ja muiden ihmisoikeusvälineiden sekä toimivaltaisten valvontaelinten välisen systeemisen synergian edistäminen auttaisi vahvistamaan molemminpuolisesti perusoikeuskirjan määräyksiä ja velvoitteita. Liittyminen Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan on välttämätön edistysaskel, johon EU:n on ryhdyttävä tässä asiassa.

Perusoikeuskirja ja EU:n virastot

EU:n virastojen on kunnioitettava ja edistettävä perusoikeuskirjaa samalla tavalla kuin muidenkin EU:n elinten Tämä velvoite on erityisen merkittävä, kun otetaan huomioon, että EU:n virastot toimivat usein toiminnallisena linkkinä EU:n ja kansallisten tasojen välillä tukemalla jäsenvaltioita ja niiden asianomaisia toimijoita, jotta ne voivat täyttää EU:n oikeudesta johtuvat tehtävät ja mahdollisesti myös panna täytäntöön perusoikeuskirjan määräykset. Kun tarkastellaan EU:n virastojen nykyistä todellisuutta, käy ilmi, että niiden sisäinen tietoisuus perusoikeuskirjasta vaihtelee voimakkaasti viraston tehtävän ja luonteen mukaan, samoin kuin vaihtelevat myös toimet sellaisten sisäisten menettelyjen ja/tai välineiden luomiseksi, joilla varmistetaan perusoikeuskirjan määräysten vaikuttavuus. Käytössä on jo useita parhaita käytäntöjä, joita voitaisiin laajentaa horisontaalisesti kaikkiin EU:n virastoihin. Lisävälineet, kuten riippumattomien perusoikeusvastaavien virkojen perustaminen, olisivat hyödyllisiä tässä tarkoituksessa. Prosessin keskeisiä osatekijöitä ovat virastojen välisen yhteistyön vahvistaminen ja jäsennellyn vuoropuhelun kehittäminen asiaankuuluvien ihmisoikeussidosryhmien kanssa. EU:n lainsäätäjän on kiireesti sisällytettävä kaikkien virastojen perustamisasetuksiin yksiselitteisiä viittauksia perusoikeuskirjaan.

Perusoikeuskirjan täytäntöönpano kansallisella tasolla

Perusoikeuskirjan ”kansallinen ulottuvuus” täydentää EU:n ulottuvuutta. Perusoikeuskirjan puutteellinen täytäntöönpano kansallisella tasolla heikentää sen yleistä johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan mukaan sen määräyksiä sovelletaan jäsenvaltioihin ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta. Unionin tuomioistuimen selvennyksistä huolimatta kansalliset käytännöt osoittavat, että on edelleen vaikea arvioida, sovelletaanko perusoikeuskirjaa käytännössä ja miten sitä sovelletaan. On kiinnostavaa huomata, että joskus kansalliset tuomarit käyttävät perusoikeuskirjaa myönteisenä tulkintalähteenä myös tapauksissa, jotka eivät kuulu EU:n oikeuden soveltamisalaan. Yleisesti ottaen on kuitenkin todettava, että tämä monitulkintaisuus ja yleinen ”tietoisuuskuilu” perusoikeuskirjasta sekä sellaisen kansallisen politiikan puuttuminen, jonka tarkoituksena on edistää perusoikeuskirjan soveltamista, johtaa siihen, että perusoikeuskirja jää merkittävästi hyödyntämättä kansallisella tasolla. EU:n toimielimillä ja virastoilla voisi olla merkittävä rooli näiden puutteiden korjaamisessa siten, että otetaan käyttöön erilaisia toimenpiteitä ja toteutetaan erilaisia toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioita tässä asiassa. Joka tapauksessa on erittäin tärkeää selventää soveltamisalaa ja siirtyä vähemmän rajoittavaan tulkintaan perusoikeuskirjan 51 artiklasta samalla kun arvioidaan mahdollisuutta siirtää se sivuun, jos perussopimuksia tarkistetaan.

(1)

The Implementation of the Charter of Fundamental Rights in the EU Institutional Framework” professori Olivier De Schutter, (PE 571.397).

(2)

Perusoikeusviraston lausunto 4/2018 perussoikeuskirjan täytäntöönpanon haasteista ja mahdollisuuksista (”Challenges and opportunities for the implementation of the Charter of Fundamental Rights”), 24. syyskuuta 2018.

(3)

Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Fundamental Rights Report 2017, s. 23.

(4)

Euroopan oikeusasiamies, päätös neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuutta koskevassa strategisessa tutkimuksessa OI/2/2017/TE, 15.5.2018.

(5)

Euroopan oikeusasiamiehen päätös asiassa 1409/2014/MHZ, joka koskee Euroopan komission tekemättä jättämää ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia ennen EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen tekemistä, 26.2.2016.

(6)

Tuomio, annettu 20. syyskuuta 2016, Mallis ja muut, yhdistetyt asiat C 105/15 P–C 109/15 P, 61. kohta.


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan unionin perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta EU:n institutionaalisessa kehyksessä

(2017/2089(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 6, 7, 9, 10, 11, 21, 23 ja 49 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 9, 10, 11, 12, 15, 16, 18, 19, 20, 21, 22, 23 ja 24 artiklan, 67 artiklan 1 kohdan sekä 258, 263, 267 ja 352 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välisen yhteisymmärryspöytäkirjan,

–  ottaa huomioon Venetsian komission lausunnot ja luettelon oikeusvaltion arviointiperusteista,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) sekä 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta(1),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman perusoikeuskirjan noudattamisesta komission lainsäädäntöehdotuksissa: järjestelmällinen ja tiukka valvonta(2),

–  ottaa huomioon vuosittain antamansa päätöslauselmat perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(3),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(4),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n toimielinten avoimuudesta, vastuuvelvollisuudesta ja lahjomattomuudesta(5),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(6),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007(7),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2005 annetun komission tiedonannon ”Perusoikeuskirjan noudattaminen komission lainsäädäntöehdotuksissa: Menetelmä järjestelmällistä ja tiukkaa valvontaa varten” (COM(2005)0172),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2009 annetun komission kertomuksen perusoikeuskirjan noudattamisen järjestelmällistä ja tiukkaa valvontaa koskevan menetelmän käytöstä (COM(2009)0205),

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön” (COM(2010)0573),

–  ottaa huomioon toimintaohjeista perusoikeuksien huomioimiseksi komission vaikutustenarvioinneissa 6. toukokuuta 2011 laaditun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Operational Guidance on taking account of Fundamental Rights in Commission Impact Assessments” (SEC(2011)0567),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2011 annetun komission ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle aiheesta ”Ihmisoikeudet ja demokratia keskeisenä osana EU:n ulkoisia toimia – Kohti tehokkaampaa lähestymistapaa” (COM(2011)0886),

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2012 annetun ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon 20. tammikuuta 2015 annetut neuvoston suuntaviivat menettelyvaiheista perusoikeuksien kunnioittamisen tarkistamiseksi neuvoston valmisteluelimissä,

–  ottaa huomioon perusoikeuksien kunnioittamisen tarkistamista (Fundamental rights compatibility) koskevat suuntaviivat neuvoston valmisteluelimille,

–  ottaa huomioon 13. toukokuuta 2016 annetun neuvoston puheenjohtajavaltion seminaariraportin ”National policy application of the EU Charter of Fundamental rights”,

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 annetut komission suuntaviivat ihmisoikeuksien vaikutusten analysoinnista kauppaan liittyvien poliittisten aloitteiden vaikutusten arvioinneissa,

–  ottaa huomioon komission vuosikertomukset Euroopan unionin perusoikeuskirjan soveltamisesta,

–  ottavat huomioon perusoikeuksia koskevat komission vuosiseminaarit,

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2016 annetun unionin tuomioistuimen tuomion yhdistetyissä asioissa C‑8/15 P –C‑10/15 P Ledra Advertising Ltd vastaan Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki (EKP)(8),

–  ottaa huomioon 6. marraskuuta 2018 annetun unionin tuomioistuimen tuomion yhdistetyissä asioissa C-569/16 ja C-570/16, Stadt Wuppertal v. Maria Elisabeth Bauer ja Volker Willmeroth v Martina Broßonn(9),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2014 annetun unionin tuomioistuimen lausunnon 2/13 Euroopan unionin liittymisestä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen(10),

–  ottaa huomioon 24. syyskuuta 2018 annetun Euroopan perusoikeusviraston lausunnon 4/2018 ”Perusoikeuskirjan täytäntöönpanon haasteet ja mahdollisuudet”,

–  ottaa huomioon perusoikeuksia koskevat Euroopan unionin perusoikeusviraston vuosikertomukset,

–  ottaa huomioon lokakuussa 2018 julkaistun Euroopan unionin perusoikeusviraston käsikirjan ”Handbook on Applying the Charter of Fundamental Rights of the European Union in law and policymaking at national level – Guidance”,

–  ottaa huomioon paremman sääntelyn välineistön ja erityisesti välineen 28 ”Perusoikeudet ja ihmisoikeudet”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 38 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston pääsihteerin 2. joulukuuta 2016 antaman lausunnon Euroopan unionin aloitteesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamiseksi,

–  ottaa huomioon Alankomaiden COSAC-valtuuskunnan marraskuussa 2017 julkaiseman EU:n avoimuutta koskevan asiakirjan, jonka otsikkona on ”Opening up closed doors: Making the EU more transparent for its citizens”, ja COSAC-valtuuskuntien 20. joulukuuta 2017 päivätyn kirjeen EU:n toimielimille poliittisen päätöksenteon avoimuudesta EU:ssa,

–  ottaa huomioon tutkimukset ”Euroopan unionin perusoikeuskirjan täytäntöönpano EU:n institutionaalisessa kehyksessä”, ”EU:n perusoikeuskirjan 51 artiklan tulkinta: perusoikeuskirjan tiukemman tai väljemmän soveltamisen ongelma kansallisissa toimissa” ja ”Euroopan sosiaalinen peruskirja Euroopan unionin perusoikeuskirjan täytäntöönpanon yhteydessä”, jotka parlamentin sisäasioiden pääosasto julkaisi 22. marraskuuta 2016, 15. helmikuuta 2016 ja 12. tammikuuta 2016(11),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina sekä vetoomusvaliokunnan lausunnon (A8-0051/2019),

A.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa on annettu EU:n oikeudellisessa kehyksessä primaarioikeuden asema Euroopan unionin perusoikeuskirjalle, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, jolla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla;

B.  ottaa huomioon, että tässä kertomuksessa ei arvioida jokaista perusoikeuskirjaan sisältyvää oikeutta, vaan analysoidaan perusoikeuskirjan täytäntöönpanoa primaarilainsäädännön välineenä;

C.  ottaa huomioon, että sosiaaliset säännökset ovat olennainen osa perusoikeuskirjaa ja unionin oikeudellista rakennetta; katsoo, että on tärkeää varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen ja korostaa niiden merkitystä koko unionissa;

D.  toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan perusoikeuskirjassa tunnustetut perusoikeudet ovat EU:n oikeudellisen rakenteen ytimessä ja että niiden kunnioittaminen välttämätön edellytys minkä tahansa EU:n säädöksen lainmukaisuudelle;

E.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden ja perusoikeuskirjan 51 artiklan vaatimusten mukaisesti perusoikeuskirja kattaa sekä kielteiset (rikkomatta oleminen) että myönteiset (aktiivinen edistäminen) velvoitteet, jotka olisi yhtäläisesti täytettävä, jotta perusoikeuskirjan määräykset, jotta perusoikeuskirjan määräykset toimisivat täysin myös käytännössä;

F.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 51 artiklalla rajoitetaan perusoikeuskirjan soveltamisalaa toissijaisuusperiaatteen noudattamisen, jäsenvaltioiden ja unionin toimivaltuuksien huomioon ottamisen ja unionille perustamissopimuksissa myönnettyjen toimivaltuuksien rajojen kunnioittamisen osalta;

G.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 51 artiklan 2 kohdassa tehdään selväksi, että perusoikeuskirjalla ei uloteta unionin oikeuden soveltamisalaa unionin toimivaltaa laajemmaksi eikä luoda unionille uutta toimivaltaa tai uusia tehtäviä eikä muuteta perussopimuksissa määriteltyjä toimivaltuuksia ja tehtäviä;

H.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirja sitoo jatkuvasti unionin toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja myös silloin, kun ne toimivat EU:n oikeudellisen kehyksen ulkopuolella;

I.  ottaa huomioon, että 51 artiklan mukaan perusoikeuskirjaa sovelletaan jäsenvaltioihin ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta; katsoo kuitenkin, että tällaisen vaatimuksen epäselvyyden vuoksi on vaikeaa määrittää, sovelletaanko perusoikeuskirjaa käytännössä ja miten sitä sovelletaan;

J.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjassa vahvistettujen sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien mahdollisuuksia ei ole tähän mennessä hyödynnetty riittävästi; ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston pääsihteerin lausunnon mukaan sosiaalisten oikeuksien kunnioittaminen ei ole ainoastaan eettinen välttämättömyys ja oikeudellinen velvoite vaan myös taloudellinen välttämättömyys;

K.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 6 artiklassa korostetaan myös, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa (ECHR) taatut perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta;

L.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 151 artiklassa viitataan sosiaalisiin perusoikeuksiin sellaisina kuin ne ovat Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa;

M.  ottaa huomioon, että 22. marraskuuta 2016 julkaistussa tutkimuksessa Euroopan unionin perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta EU:n institutionaalisessa kehyksessä(12) käsitellään muun muassa perusoikeuskirjan merkitystä Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehtyyn sopimukseen (EVM-sopimus) liittyvissä komission toimissa ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä; ottaa huomioon, että unionin talouden ohjausjärjestelmässä kiinnitetään vain vähän huomiota perusoikeuskirjassa vahvistettuihin sosiaalisiin oikeuksiin; katsoo, että näitä oikeuksia on pidettävä todellisina perusoikeuksina;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetty sitoutuminen uusien ja tehokkaampien oikeuksien tarjoamiseen kansalaisille yhtäläisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn, oikeudenmukaisten työolojen sekä sosiaalisen suojelun ja osallisuuden alalla, edistää entisestään perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia;

O.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon periaate on yksi EU:n perusarvoista ja että se on vahvistettu EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 8 artiklassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate toteamalla, että ”unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa”;

P.  katsoo, että EU:n lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosessien avoimuus liittyy oleellisesti oikeuteen hyvään hallintoon, josta määrätään perusoikeussopimuksen 41 artiklassa, ja on ehdoton edellytys sille, että kansalaiset voivat arvioida ja valvoa asianmukaisesti perusoikeuskirjan täytäntöönpanoa EU:n toimielimissä;

Q.  katsoo, että perusoikeuskirjassa vahvistettujen laajojen oikeuksien edistäminen – ulottuen kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista sosiaalisiin, taloudellisiin ja kolmannen sukupolven oikeuksiin – unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen toimesta edistäisi ratkaisevalla tavalla eurooppalaisen julkisen alueen kehittämistä ja ilmentäisi konkreettisesti unionin kansalaisuuden käsitettä ja perussopimuksiin kirjattua EU:n osallistavaa ulottuvuutta;

R.  ottaa huomioon, että perusoikeusvirasto on antanut useita perusoikeuskirjan tehokasta täytäntöönpanoa koskevia suosituksia lausunnoissaan, jotka käsittelevät yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien alan oikeussuojakeinojen saatavuuden parantamista EU:n tasolla(13) ja perusoikeuskirjan täytäntöönpanon haasteita ja mahdollisuuksia(14);

S.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 24 artiklassa vahvistetaan lapsen oikeudet ja velvoitetaan viranomaiset ja yksityiset laitokset ottamaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu;

T.  perusoikeuskirjan 14 artiklassa korostetaan jokaisen lapsen oikeutta tasa-arvoiseen koulutukseen;

Perusoikeuskirjan EU:n lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosesseihin sisällyttämisen parantaminen

1.  uskoo vakaasti, että komission esittämä Euroopan unionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön (COM(2010)0573) on ensimmäinen askel perusoikeuskirjan voimaantulon jälkeen, mutta sitä on kiireellisesti päivitettävä; panee tyytyväisenä merkille perusoikeuskirjan soveltamista koskevat komission vuotuiset kertomukset ja kehottaa tarkastelemaan uudelleen vuonna 2010 laadittua strategiaa, jotta sitä voitaisiin päivittää siten, että otetaan huomioon uudet haasteet ja toimielinrakenteeseen liittyvät realiteetit, erityisesti brexitin jälkeen;

2.  toteaa, että EU:n toimielimet ovat toteuttaneet useita merkittäviä toimia perusoikeuskirjan sisällyttämiseksi EU:n lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosesseihin; panee merkille, että perusoikeuskirjan tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että EU:n lainsäädäntö vastaa täysin siihen kirjattuja oikeuksia ja periaatteita, ja tunnustaa vaikeudet, jotka liittyvät niiden aktiiviseen edistämiseen ja niiden noudattamisen varmistamiseen;

3.  pitää hyvin tärkeänä, että kaikissa unionin lainsäädäntöehdotuksissa kunnioitetaan perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia;

4.  muistuttaa, että EU:n toimielinten laatimat menettelyt, joilla arvioidaan lainsäädäntöehdotusten yhteensopivuutta perusoikeuskirjan kanssa, ovat pääasiassa sisäisiä; kehottaa käyttämään tilaisuutta hyväksi ja ottamaan käyttöön tehokkaampia kuulemismenettelyjä, vaikutusten arviointeja, mukaan luettuna erityinen sukupuolivaikutusten arviointi, ja perusoikeuksien alalla oikeudellista valvontaa, johon riippumattomat asiantuntijat osallistuvat; kehottaa komissiota edistämään jäsenneltyä ja säänneltyä yhteistyötä ihmisoikeuselinten, kuten perusoikeusviraston, Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) ja Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden kansakuntien asiaankuuluvien elinten sekä alalla toimivien kansalaisjärjestöjen, kanssa aina kun säädökset mahdollisesti edistävät perusoikeuksia tai vaikuttavat kielteisesti niihin;

5.  kehottaa komissiota, neuvostoa ja parlamenttia tarkistamaan neuvoston asetusta (EY) N:o 168/2007, jotta perusoikeusvirasto saisi mahdollisuuden antaa ei-sitovia lausuntoja EU:n lainsäädäntöluonnoksista omasta aloitteestaan, sekä edistämään järjestelmällisiä kuulemisia perusoikeusviraston kanssa;

6.  kehottaa komissiota, muita EU:n toimielimiä sekä jäsenvaltioiden kansallisia ja alueellisia hallintoelimiä kuulemaan perusoikeusvirastoa, kun on kyse perusoikeuksista;

7.  tunnustaa perusoikeusviraston keskeisen roolin perusoikeuskirjan noudattamisen arvioinnissa ja pitää myönteisenä viraston tekemää työtä; rohkaisee perusoikeusvirastoa jatkamaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden neuvontaa ja tukemista perusoikeuskulttuurin parantamiseksi kaikkialla unionissa; on tyytyväinen viraston hiljattain hyväksyttyyn vuosien 2018–2022 strategiaan;

8.  panee merkille perusoikeusviraston kehittämän interaktiivisen CLARITY-verkkotyökalun, jonka avulla on mahdollista tunnistaa helposti kaikkein soveltuvin ihmisoikeusalalla toimiva tuomioistuinten ulkopuolinen elin jonkin tietyn perusoikeuskysymyksen käsittelyä varten;

9.  kehottaa komissiota varmistamaan kattavat vaikutuksenarvioinnit taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten vaikutusten tasapainoisen arvioinnin avulla ja tarkistamaan päätöstä perusoikeuksia koskevien komission huomioiden jakamisesta nykyisiin kolmeen luokkaan – taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja ympäristövaikutukset – ja kehottaa sitä luomaan kaksi uutta luokkaa ”vaikutukset perusoikeuksiin” ja ”sukupuolivaikutusten arviointi”, jotta voidaan taata, että kaikki perusoikeuksiin liittyvät näkökohdat otetaan huomioon;

10.  kehottaa komissiota toteuttamaan järjestelmällisiä unionin tason toimia perusoikeuskirjan määräysten noudattamiseksi ja varmistamaan, että unionin oikeus mukautetaan ottamaan huomioon ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden oikeudellinen ja oikeuskäytäntöön liittyvä kehitys; toistaa lisäksi tässä yhteydessä komissiolle antamansa kehotuksen esittää ehdotus demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta 25. lokakuuta 2016 annetun parlamentin päätöslauselman(15) täytäntöönpanosta, jonka avulla voitaisiin järjestelmällisesti seurata sellaisia tapahtumia EU:n toimielimissä ja elimissä sekä jäsenvaltioissa, jotka edellyttäisivät toimia perusoikeuskirjan oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden suojelemiseksi ja toteuttamiseksi; ehdottaa erityisesti, että ihmisoikeuksiin liittyviä Kööpenhaminan arviointiperusteita koskevia ehtoja ei käytettäisi vain kerran liittymisen ennakkoehtona vaan että jäsenvaltioita arvioitaisiin säännöllisesti näiden kriteerien noudattamisesta;

11.  toteaa, että myös oikeusasiamiehellä on myös merkittävä rooli perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien kunnioittamisen takaamisessa, ei pelkästään oikeutta hyvään hallintoon koskevan 41 artiklan osalta sinänsä, vaan myös ottaen huomioon, että hyvä hallinto on olennaisen tärkeä muiden perusoikeuksien turvaamisen kannalta; muistuttaa oikeusasiamiehen esimerkillisestä työstä muun muassa avoimuuden ja tiedonvälityksen vapauden alalla sekä Frontexia koskevasta tällä vaalikaudella annetusta erityiskertomuksesta(16), joka käsittelee erityisesti turvapaikanhakijoiden ja muuttajien valituksia;

12.  katsoo, että oikeuskäytäntö vaikuttaa perusoikeuskirjan soveltamisalaan ja että tämä pitää ottaa huomioon;

13.  kehottaa EU:n lainsäätäjiä ottamaan huomioon unionin yleisen tuomioistuimen 22. maaliskuuta 2018 antaman tuomion (asia T-540/15) tulokset, jotka koskevat oikeutta tutustua kolmikantakokousten asiakirjoihin(17), ja toteuttamaan näiden tulosten mukaisia toimia; korostaa avoimuuden ja EU:n toimielinten asiakirjojen keskinäisen saatavuuden tehostamistarvetta toimielinten välisen yhteistyön tehokkuuden lisäämiseksi muun muassa silloin, kun on kysymys vastuuvelvollisuudesta perusoikeuksiin liittyvissä asioissa; kehottaa neuvostoa käsittelemään nopeasti huolenaiheita, jotka liittyvät neuvoston päätöksentekoprosessin avoimuuteen ja asiakirjojen saatavuuteen Euroopan oikeusasiamiehen asiaa koskevien suositusten mukaisesti;

Perusoikeuskirjan sisällyttäminen EU:n toimintapolitiikkoihin

14.  muistuttaa, että EU:n politiikanteko tukeutuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3, 4, 5 ja 6 artiklassa vahvistettuihin periaatteisiin ja tavoitteisiin ja samalla EU hyväksyy täysin ja panee täytäntöön vaatimukset, jotka on vahvistettu SEUT-sopimuksen I osan II osaston yleisesti sovellettavissa määräyksissä;

15.  toteaa jälleen, että kaikkien unionin hyväksymien säädösten on oltava täysimäärisesti perusoikeuskirjan määräysten mukaisia, mukaan lukien sen sosiaaliset määräykset; painottaa, että on tärkeää sisällyttää EU:n talous- ja rahapolitiikkaa säätelevään lainsäädäntökehykseen nimenomaisia viittauksia perusoikeuskirjaan; korostaa, että turvautuminen hallitustenvälisiin järjestelyihin ei vapauta EU:n toimielimiä niiden velvollisuudesta arvioida tällaisten välineiden yhteensopivuutta EU:n oikeuden, myös perusoikeuskirjan, kanssa;

16.  pitää erittäin tärkeänä, että unioni ryhtyy päättäväisiin toimiin vahvistaakseen omia sitoumuksiaan kaikkien perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, myös sosiaalisten oikeuksien, käytön takaamisessa;

17.  kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalainen ohjausjakso, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja vuotuisen kasvuselvityksen suositukset, on perusoikeuskirjan sosiaalisten oikeuksien normatiivisten osatekijöiden mukainen;

18.  tukee sitä, että EU:n rahastojen perustamista koskevissa asetusehdotuksissa rahastojen toimintaa koskevaan tekstiin sisällytetään vahvat ja johdonmukaiset perusoikeuslausekkeet;

19.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään makrotaloudelliset päätökset siten, että niissä otetaan huomioon perusoikeusarvioinnit, jotka perustuvat ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen ja kansainvälisten oikeuden välineiden takaamiin kaikkiin erilaisiin kansalaisoikeuksiin sekä poliittisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin;

20.  kehottaa komissiota tutkimaan, mitä toimia Euroopan unionin liittyminen Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan edellyttää, ja ehdottamaan aikataulua tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

21.  muistuttaa, että perussopimuksissa määrättyjen toimivaltuuksien perusteella on ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla panna sosiaalipolitiikka täytäntöön ja siten myös levittää perusoikeuskirjassa vahvistettuja sosiaalisia määräyksiä tehokkaasti ja konkreettisesti; muistuttaa kuitenkin ehdotuksestaan, jonka mukaan perussopimuksiin olisi niiden tarkistamisen yhteydessä sisällytettävä sosiaalipolitiikkaa koskeva pöytäkirja, jolla vahvistetaan sosiaalisia perusoikeuksia suhteessa taloudellisiin oikeuksiin;

22.  panee merkille, että euroryhmällä on tosiasiallinen mutta epävirallinen rooli euroalueen talouden ohjauksessa ja hallinnassa, ja vaikutukset, joita euroryhmän päätöksillä voi olla päätöksentekoon ilman, että sitä tasapainotetaan demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja oikeudellisen valvonnan asianmukaisilla mekanismeilla; muistuttaa sen jäseniä niiden horisontaalisista velvollisuuksista, jotka johtuvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 6 artiklasta ja perusoikeuskirjasta;

23.  kehottaa komissiota ja Euroopan keskuspankkia noudattamaan perusoikeuskirjaa kaikilta osin toteuttaessaan Euroopan vakausmekanismin mukaisia tehtäviään ja muun muassa lainanantokäytännöissään unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti;

24.  muistuttaa, että unionin kansainvälisissä toimissa on noudatettava SEU-sopimuksen 21 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita; on vakuuttunut siitä, että perusoikeuskirjan määräysten täysimääräinen kunnioittaminen ja edistäminen EU:n sisällä on vertailukohta unionin kansainvälisten suhteiden legitiimiyden ja uskottavuuden arvioimiselle, myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisen laajentumisprosessin yhteydessä;

25.  panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen rajoitetun toimivallan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla ja varoittaa perusoikeuskirjassa vahvistettujen tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevien oikeuksien mahdollisesta rajoittamisesta;

26.  muistuttaa EU:n toimielimiä niiden perusoikeuskirjan soveltamisalaan kuuluvista ihmisoikeusvelvoitteista myös kauppapolitiikan alalla; kehottaa komissiota toteuttamaan erityisiä ihmisoikeusvaikutusten arviointeja ennen kauppaneuvottelujen saattamista päätökseen viittaamalla kauppa- ja investointisopimusten ihmisoikeusvaikutusten arviointeja koskeviin YK:n ohjaaviin periaatteisiin;

27.  muistuttaa, että niin perussopimuksissa kuin perusoikeuskirjassakin viitataan kansallisten vähemmistöjen suojelemiseen sekä kieleen perustuvaan syrjintään; kehottaa ryhtymään konkreettisiin hallinnollisiin toimiin EU:n toimielimissä, jotta kansallisia hallituksia kannustettaisiin etsimään kestäviä ratkaisuja ja edistämään jäsenvaltioiden kielellisen monimuotoisuuden kulttuuria EU:n virallisten kielten lisäksi;

28.  muistuttaa, että SEU-sopimuksen 6 artiklassa määrätään velvollisuudesta liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen; pyytää komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet, joilla poistetaan liittymisprosessin loppuun saattamisen estävät oikeudelliset esteet, ja esittämään uuden sopimusluonnoksen unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen tarjoamalla myönteisiä ratkaisuja unionin tuomioistuimen 18. joulukuuta 2016 antamassa lausunnossa 2/13 esitettyihin väitteisiin; katsoo, että prosessin loppuun saattaminen parantaisi unionin kansalaisten ja asukkaiden perusoikeuksien suojaa ja tarjoaisi lisävälineen ihmisoikeuksien toteuttamiseen eli mahdollisuuden valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle ihmisoikeusloukkauksesta, joka johtuu EU:n oikeutta täytäntöönpanevan EU:n toimielimen tai jäsenvaltion teosta, jos se kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamisalaan; katsoo lisäksi, että unionin tuomioistuimen tätä alaa koskevan oikeuskäytännön lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö edistää näin ollen entisestään EU:n nykyistä ja tulevaa toimintaa, joka koskee ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja edistämistä kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden alalla;

Perusoikeuskirja ja EU:n virastot

29.  korostaa, että tietyt EU:n virastot voivat tarjota jäsenvaltioille tukea perusoikeuskirjaan perustuvien velvoitteidensa täyttämisessä, koska ne toimivat usein toiminnallisena linkkinä EU:n ja jäsenvaltioiden välillä; huomauttaa, että tämä tehtävä voidaan toteuttaa tehokkaasti ainoastaan kehittämällä täysimääräisiä perusoikeuskäytäntöjä oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivissa virastoissa ja/tai virastoissa, joiden toiminta voisi vaikuttaa perusoikeuskirjaan perustuviin oikeuksiin ja periaatteisiin, ottaen huomioon perusoikeuksien suojelun ja perusoikeuksien edistämisen sisäinen ja ulkoinen ulottuvuus;

30.  kehottaa asianomaisia EU:n erillisvirastoja tehostamaan työtään perusoikeuskirjaan kirjattujen sukupuolten tasa-arvoa koskevien periaatteiden täytäntöönpanemiseksi muun muassa varmistamalla, että kaikki EU:n toimielimet ja virastot noudattavat nollatoleranssia kaikenlaisen seksuaalisen väkivallan ja fyysisen tai psykologisen häirinnän suhteen; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja virastoja panemaan täysimittaisesti täytäntöön seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa 26. lokakuuta 2017 annetun parlamentin päätöslauselman(18),

31.  panee merkille eri virastojen kehittämät erilaiset politiikat ja välineet, joiden avulla ne voivat panna täytäntöön perustavat ihmisoikeusvelvoitteensa ja jotka johtavat eriasteiseen täytäntöönpanoon; korostaa tarvetta edistää EU:n sisäistä virastojen välistä yhteistyötä sekä jäsenneltyä vuoropuhelua riippumattomien ihmisoikeusasiantuntijoiden kanssa ja hyödyntää olemassa olevia parhaita käytäntöjä yhteisen ja vahvistetun ihmisoikeuskehyksen edistämiseksi;

32.  kehottaa oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivia EU:n virastoja ja virastoja, joiden toiminta voisi vaikuttaa perusoikeuskirjaan perustuviin oikeuksiin ja periaatteisiin, laatimaan sisäisiä ihmisoikeusstrategioita ja edistämään perusoikeuksia ja perusoikeuskirjaa koskevaa säännöllistä koulutusta henkilöstön kaikilla tasoilla;

33.  pitää valitettavana, että monien EU:n virastojen perustamisasetuksissa ei ole nimenomaista viittausta perusoikeuskirjaan; kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä tarvittaessa korjaamaan tämän puutteen aina kun laaditaan tai tarkistetaan virastojen perustamista koskevia asetuksia tai päätöksiä, ja esittämään kunkin yksittäisen viraston toimeksiannon ja erityispiirteet huomioon ottaen muita toiminnallisia mekanismeja, joilla turvataan perusoikeuskirjan noudattaminen;

Jäsenvaltioiden tukeminen perusoikeuskirjan kansallisessa täytäntöönpanossa

34.  muistuttaa, että perusoikeuskirjan määräykset EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja täydentävät toisiaan sen varmistamisessa, että perusoikeuskirjan määräyksiä sovelletaan johdonmukaisesti EU:n yleisessä oikeudellisessa kehyksessä;

35.  korostaa, että perusoikeuskirjaan, sen soveltamisalaan ja soveltamisen tasoon kiinnitetään jatkuvasti liian vähän huomiota sekä oikeudenhaltijoiden, jotka hyötyvät perusoikeuskirjan antamasta suojasta, että oikeus- ja ihmisoikeusasiantuntijoiden keskuudessa, ja pitää valitettavana, että näitä seikkoja koskevan tietoisuuden parantamista koskevia toimia toteutetaan hyviin vähän;

36.  kehottaa komissiota vahvistamaan perusoikeuskirjaa koskevaa tiedotustoimintaansa siten, että kansalaisjärjestöt otetaan täysimääräisesti mukaan toimintaan, ja edistämään ja rahoittamaan kansallisten tuomareiden, oikeusalan toimijoiden ja virkamiesten perusoikeuskirjaa koskevia koulutusmoduuleja, joilla pyritään lisäksi parantamaan unionin politiikkojen ja unionin oikeuden tuntemusta, mukaan lukien aineellinen ja prosessioikeus, EU:n oikeudellisen yhteistyön välineiden käyttö, asiaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, oikeuskieli ja vertaileva oikeustiede; kehottaa lisäksi komissiota antamaan jäsenvaltioille käytännön ohjeita, jotka tukevat niitä perusoikeuskirjan täytäntöönpanossa kansallisella tasolla; pyytää tässä yhteydessä komissiota antamaan täyden näkyvyyden perusoikeusviraston äskettäin julkaisemalle käsikirjalle ”Handbook on Applying the Charter of Fundamental Rights of the European Union in law and policymaking at national level – Guidance”;

37.  kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan säännöllisesti tietoja ja kokemuksia perusoikeuskirjan käytöstä, soveltamisesta ja valvonnasta ja ottamaan yleiseen käyttöön esimerkit parhaista käytännöistä, joita on jo kehitetty kansallisella tasolla; kannustaa jäsenvaltioita tarkistamaan lakialoitteiden oikeudellista valvontaa ja vaikutustenarviointeja koskevia menettelysääntöjään perusoikeuskirjan näkökulmasta; toteaa, että tällaisissa menettelyissä olisi nimenomaisesti viitattava perusoikeuskirjaan samalla tavoin kuin kansallisiin ihmisoikeusvälineisiin, jotta minimoidaan perusoikeuskirjan huomiotta jättäminen;

38.  huomauttaa, että porsaanreiät, jotka koskevat EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja asianmukaista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, voivat aidosti vaikuttaa EU:n perusoikeuksien toteutumiseen; muistuttaa tässä yhteydessä komission roolista perussopimusten valvojana, joka asettaa komission viime kädessä, ellei ensisijaisesti, vastuuseen perusoikeuksien turvaamisesta, tarvittaessa myös rikkomusmenettelyjen avulla; vaatii tässä yhteydessä määrätietoisempaa johtajuutta, jotta varmistetaan EU:n lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano;

Kohti perusoikeuskirjan entistä johdonmukaisempaa tulkintaa

39.  on vakuuttunut siitä, että EU:n toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen sekä jäsenvaltioiden erilaiset tulkinnat perusoikeuskirjan määräysten soveltamisesta heikentävät perusoikeuskirjan tuomaa lisäarvoa, siis sitä, että peruskirja edustaa yhteisiä vähimmäissuojelun normeja, joita sovelletaan horisontaalisesti kaikkiin institutionaalisiin toimijoihin ja politiikkoihin sekä kaikkeen EU:n toimivaltaan liittyvään toimintaan;

40.  painottaa, että perusoikeuskirjan sisällyttäminen EU:n primaarioikeuteen unionin toimivaltuuksia laajentamatta ja samalla sen 51 artiklassa määriteltyä toissijaisuusperiaatetta noudattaen luo uusia vastuita päätöksenteko- ja täytäntöönpanoelimille samoin kuin jäsenvaltioille, kun ne soveltavat EU:n lainsäädäntöä kansallisesti, ja että perusoikeuskirjan määräyksistä on näin tullut suoraan sellaisia, jotka Euroopan unionin tuomioistuin ja kansalliset tuomioistuimet voivat panna täytäntöön;

41.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita sallimaan koko perusoikeuskirjan mutkattomamman soveltamisen;

42.  pitää valitettavana, että tähän mennessä Puolan tasavalta ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole päättäneet vetäytyä perustamissopimusten pöytäkirjasta N:o 30 varmistaakseen, että ne jättäytyvät pois perusoikeuskirjasta;

°

°  °

43.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL C 337, 20.9.2018, s. 167.

(2)

EUVL C 301 E, 13.12.2007, s. 229.

(3)

EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162.

(4)

EUVL C 242, 10.7.2018, s. 24.

(5)

EUVL C 337, 20.9.2018, s. 120.

(6)

EUVL L 145, 31.5.2001, d. 43.

(7)

EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1.

(8)

ECLI:EU:C:2016:701.

(9)

ECLI:EU:C:2018:871.

(10)

ECLI:EU:C:2014:2454.

(11)

Tutkimus ”The implementation of the Charter of Fundamental Rights in the EU institutional framework”, Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö C, 22. marraskuuta 2016, tutkimus ”The interpretation of Article 51 of the EU Charter of Fundamental Rights: the Dilemma of Stricter or Broader Application of the Charter to National Measures” Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö C, 15. helmikuuta 2016 ja tutkimus ”The European Social Charter in the context of implementation of the EU Charter of Fundamental Rights”, 12. tammikuuta 2016.

(12)

”The Implementation of the Charter of Fundamental Rights in the EU institutional framework”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö C – Kansalaisten oikeudet ja perustuslakiasiat, 22. marraskuuta 2016.

(13)

FRA:n lausunto 1/2017, 10. huhtikuuta 2017.

(14)

FRA:n lausunto 4/2018, 24. syyskuuta 2018.

(15)

EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162.

(16)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. joulukuuta 2015 erityiskertomuksesta Frontexia koskevasta Euroopan oikeusasiamiehen oma-aloitteisesta tutkinnasta OI/5/2012/BEH-MHZ, EUVL C 399, 24.11.2017, s. 2.

(17)

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22. maaliskuuta 2018, Emilio de Capitani v. parlamentti, T-540/15, ECLI:EU:T:2018:167.

(18)

EUVL C 346, 27.9.2018, s. 192.


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.12.2018)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

Euroopan unionin perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta EU:n institutionaalisessa kehyksessä

(2017/2089(INI))

Valmistelija: Eduard Kukan

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että sosiaaliset säännökset ovat olennainen osa Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja unionin oikeudellista rakennetta; katsoo, että on tärkeää varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen ja korostaa niiden merkitystä koko unionissa;

B.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen perusoikeuskirja on ollut primaarilainsäädännön lähde, jota sovelletaan etenkin unionin toimielimiin ja elimiin;

C.  ottaa huomioon, että unioni, mukaan lukien kaikki EU:n toimielimet, elimet, toimistot ja virastot sekä jäsenvaltiot, ovat velvollisia turvaamaan perusoikeudet toimeksiantojensa täytäntöönpanon aikana ja noudattamaan perusoikeuskirjaa täysimääräisesti myös koko lainsäädäntömenettelyn ja unionin lainsäädännön täytäntöönpanon aikana; toteaa, että perusoikeuskirjan järjestelmällinen soveltaminen kaikilla politiikka-aloilla on tärkeää;

D.  toteaa, että kyseine velvoite tarkoittaa, että EU:n toimielinten ei pelkästään pitäisi pyrkiä välttämään perusoikeuskirjan sisältämien oikeuksien rikkomista vaan myös vahvistaa sen potentiaalia sisällyttämällä näitä oikeuksia aktiivisesti ja järjestelmällisesti lainsäädäntöön ja toimintapolitiikkaan;

E.  katsoo, että neuvoston ja parlamentin on varmistettava järjestelmällisesti, että eri toimintavaihtoehdot olisi arvioitava sen mukaan, miten ne vaikuttavat osaltaan perusoikeuskirjan toteutumiseen;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa julistuksessa korostetaan lisäksi yhtäläisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn, oikeudenmukaisten ja ihmisarvoisten työolojen sekä sosiaalisen suojelun ja osallisuuden merkitystä, jotta voidaan tarjota uusia ja tehokkaampia oikeuksia kansalaisille ja vahvistaa perusoikeuskirjassa jo vahvistettuja oikeuksia;

1.  toteaa jälleen, että kaikkien unionin hyväksymien säädösten on sisällettävä täysimääräisesti perusoikeuskirjan määräykset ja noudatettava niitä, mukaan lukien sosiaaliset säännökset sekä säännökset talouden ohjauksen ja hallinnan alalla; korostaa, että unionin lainsäädännön ja toimintalinjojen yhdenmukaisuutta perusoikeuskirjan kanssa on arvioitava järjestelmällisesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalainen ohjausjakso on perusoikeuskirjan ja vuotuisen kasvuselvityksen ja maakohtaisten suositusten mukainen;

2.  panee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yhteydessä tyytyväisenä merkille komission ehdotukset työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta, ennakoitavista ja avoimista työoloista sekä sosiaaliturvajärjestelmien koordinoinnista;

3.  katsoo, että oikeuskäytäntö vaikuttaa perusoikeuskirjan soveltamisalaan ja että tämä pitää ottaa huomioon;

4.  kehottaa unionia liittymään Euroopan neuvoston hyväksymään Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan;

5.  korostaa, että kaikkien unionin toimijoiden olisi kiinnitettävä yhtä paljon huomiota sosiaalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin ja periaatteisiin kuin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin ja periaatteisiin;

6.  kehottaa komissiota, muita EU:n toimielimiä sekä jäsenvaltioiden kansallisia ja alueellisia hallintoelimiä kuulemaan Euroopan unionin perusoikeusvirastoa, kun on kyse perusoikeuksista;

7.  painottaa, että unionin on lisättävä perusoikeuskirjan tunnettavuutta sekä kansallisella että unionin tasolla tehostamalla perusoikeuksia, -arvoja ja -vapauksia koskevaa tiedotusta, jossa keskitytään erityisesti työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan; korostaa, että on tärkeää edistää perusoikeuksia ja -vapauksia entisestään; kehottaa unionin toimielimiä ja virastoja erityisesti työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla yhdenmukaistamaan käytäntöjään perusoikeuskirjan täytäntöönpanoon; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota vammaisten henkilöiden työllistymisen helpottamiseen ja heidän työuraansa liittyvien haittojen tasoittamiseen; kehottaa komissiota perustamaan pääosaston, joka vastaa vammaisia henkilöitä koskevista asioista; pitää valitettavana, että perusoikeuskirjan täyttä potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty;

8.  korostaa Euroopan oikeusasiamiehen asemaa sen varmistamisessa, että unionin toimielimet ovat vastuuvelvollisia ja että ne noudattavat hyvää hallinnollista käytäntöä; panee tyytyväisenä merkille Euroopan oikeusasiamiehen työn;

9.  panee tyytyväisenä merkille komission työn perusoikeuksien alalla ja sen vuotuiset kertomukset perusoikeuskirjan sisältämien perusoikeuksien ja -vapauksien soveltamisesta;

10.  panee tyytyväisenä merkille EU:n lisääntyneen keskittymisen ikääntyneiden oikeuksiin ja kannustaa kehittämään edelleen ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa ikääntymiseen; korostaa ikäsyrjinnän torjumisen tärkeyttä;

11.  korostaa, että unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava perusoikeuskirjan sosiaalisiin ja taloudellisiin vaatimuksiin liittyviä velvoitteitaan, kun ne pyrkivät varmistamaan talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen kaltaisten unionin välineiden ja vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimustenmukaisuutta. vaatii lisäksi, että vakaussopimuksen 3 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ilmaus ”poikkeukselliset olosuhteet”, jossa sallitaan poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai suunnitellusta sopeuttamisurasta, olisi tulkittava siten, että se sisältää maan kyvyttömyyden noudattaa perusoikeuskirjan sosiaalisten määräysten mukaisia velvoitteitaan;

12.  tunnustaa perusoikeusviraston keskeisen roolin perusoikeuskirjan noudattamisen arvioinnissa ja pitää myönteisenä viraston tekemää työtä; rohkaisee perusoikeusvirastoa jatkamaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden neuvontaa ja tukemista perusoikeuskulttuurin parantamiseksi kaikkialla unionissa; on tyytyväinen viraston hiljattain hyväksyttyyn vuosien 2018–2022 strategiaan;

13.  vahvistaa, että perusoikeuskirjan sosiaaliset määräykset takaavat kaikkien työntekijöiden riittävän sosiaaliturvan ja terveydenhuollon sekä suojelun, alustatyöntekijät mukaan lukien;

14.  pitää hyvin tärkeänä, että kaikki unionin lainsäädäntöehdotukset noudattavat perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia; korostaa erityisesti työntekijöiden perusoikeuksien osalta, että unionin on varmistettava, että jokaisella työntekijällä on samat perusoikeudet riippumatta yrityksen koosta, sopimustyypistä tai työsuhteesta;

15.  kehottaa komissiota ja Euroopan keskuspankkia noudattamaan perusoikeuskirjaa kaikilta osin toteuttaessaan Euroopan vakausmekanismin mukaisia tehtäviään ja muun muassa lainanantokäytännöissään unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.12.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Brando Benifei, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Michael Detjen, Geoffroy Didier, Lampros Fountoulis, Marian Harkin, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Dennis Radtke, Terry Reintke, Robert Rochefort, Claude Rolin, Siôn Simon, Ulrike Trebesius

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Heinz K. Becker, Deirdre Clune, Tania González Peñas, Alex Mayer, Jasenko Selimovic, Helga Stevens, Monika Vana

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Caterina Chinnici

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Enrique Calvet Chambon, Marian Harkin, Robert Rochefort, Jasenko Selimovic

EFDD

Laura Agea

GUE/NGL

Tania González Peñas, Rina Ronja Kari, Patrick Le Hyaric

PPE

Georges Bach, Heinz K. Becker, David Casa, Deirdre Clune, Geoffroy Didier, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Dennis Radtke, Claude Rolin

S&D

Guillaume Balas, Brando Benifei, Caterina Chinnici, Michael Detjen, Agnes Jongerius, Jan Keller, Alex Mayer, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Siôn Simon

VERTS/ALE

Jean Lambert, Terry Reintke, Monika Vana

1

-

NI

Lampros Fountoulis

2

0

ECR

Helga Stevens, Ulrike Trebesius

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.1.2019)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

Euroopan unionin perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta EU:n institutionaalisessa kehyksessä

(2017/2089(INI))

Valmistelija: Dennis de Jong

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 44 ja 51 artiklan,

  ottaa huomioon helmikuussa 2016 julkaistun sisäasioiden pääosaston politiikkayksikkö C:n tutkimuksen ”EU:n perusoikeuskirjan 51 artiklan tulkinta: perusoikeuskirjan tiukemman tai väljemmän soveltamisen ongelma kansallisissa toimissa”,

  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(1), erityisesti sen 20 kohdan,

  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista(2), erityisesti sen 45 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklassa tunnustetaan oikeudet, vapaudet ja periaatteet, jotka esitetään 7. joulukuuta 2000 hyväksytyssä ja Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007 mukautetussa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jolla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla;

B.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaisesti sen määräykset koskevat muun muassa unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia; ottaa huomioon, että 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti perusoikeuskirjan määräykset koskevat jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta;

C.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti unionin toimielimet ja elimet edistävät perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien soveltamista; korostaa, että perusoikeuskirja ei ole pelkästään joukko kieltoja vaan sitä olisi myös pidettävä välineenä, jonka avulla voidaan toteuttaa toimenpiteitä sen määräysten tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi;

D.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 6 artiklassa korostetaan myös, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 151 artiklassa viitataan sosiaalisiin perusoikeuksiin sellaisina kuin ne ovat Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa;

F.  ottaa huomioon, että marraskuussa 2017 julkaistussa parlamentin tutkimuksessa perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta EU:n institutionaalisessa kehyksessä(3) käsitellään muun muassa perusoikeuskirjan merkitystä Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehtyyn sopimukseen (EVM-sopimus) liittyvissä komission toimissa ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä; ottaa huomioon, että unionin talouden ohjausjärjestelmässä kiinnitetään vain vähän huomiota perusoikeuskirjassa vahvistettuihin sosiaalisiin oikeuksiin; katsoo, että näitä oikeuksia on pidettävä todellisina perusoikeuksina;

G.  ottaa huomioon, että EU:n perusoikeusvirasto (FRA) on antanut useita perusoikeuskirjan tehokasta täytäntöönpanoa koskevia suosituksia lausunnoissaan, jotka käsittelevät yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien alan oikeussuojakeinojen saatavuuden parantamista EU:n tasolla(4) ja perusoikeuskirjan täytäntöönpanon haasteita ja mahdollisuuksia(5);

1.  toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjaa on sovellettava Euroopan ihmisoikeussopimusta täysimääräisesti noudattaen ja huomioiden myös Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin merkitys; kehottaa komissiota nopeuttamaan EU:n liittymisprosessia Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja tarkastelemaan kiireellisemmin EU:n mahdollista liittymistä Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan;

2.  kehottaa komissiota selventämään perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltamisalaa, sillä erilaiset tulkinnat lisäävät sekaannusta ja tekevät perusoikeuskirjan soveltamisesta epäselvää ja epätyydyttävää(6);

3.  kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeita siitä, miten niiden olisi otettava perusoikeudet huomioon pannessaan täytäntöön unionin lainsäädäntöä;

4.  korostaa, että perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa kehotetaan edistämään siinä vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja korostaa unionin arvojen ja perusoikeuskirjan sekä kolmansien maiden unioniin liittymistä koskevien Kööpenhaminan arviointiperusteiden välistä yhteyttä; pitää valitettavana, että EU:lla ei toistaiseksi ole käytössään parlamentin 14. marraskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa(7) ehdottamaa, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia koskevaa kattavaa mekanismia, jonka avulla voitaisiin järjestelmällisesti seurata sellaisia tapahtumia EU:n toimielimissä ja elimissä sekä jäsenvaltioissa, jotka vaativat toimia perusoikeuskirjan oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden suojelemiseksi ja kunnioittamiseksi; ehdottaa erityisesti, että Kööpenhaminan arviointiperusteita koskevia ehtoja ei käytettäisi vain kerran liittymisen ennakkoehtona vaan että jäsenvaltioita arvioitaisiin säännöllisesti suhteessa niihin;

5.  panee huolestuneena merkille, että perusoikeuskirjaa sovelletaan jäsenvaltioissa vain niiden pannessa EU:n lainsäädäntöä täytäntöön ja kehottaa EU:n eri toimielimiä harkitsemaan perusoikeuskirjan soveltamisalan laajentamista perussopimuksen seuraavan tarkistamisen yhteydessä;

6.  kehottaa komissiota, muita EU:n toimielimiä sekä jäsenvaltioiden kansallisia ja alueellisia hallintoelimiä kuulemaan säännöllisesti perusoikeusvirastoa, kun on kyse perusoikeuksista; kehottaa lisäksi ottamaan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä käyttöön pakollisen arvioinnin siitä, kuinka jäsenvaltiot ovat noudattaneet perusoikeuskirjan määräyksiä;

7.  ilmaisee huolensa siitä, että komissio ei tee järjestelmällisiä perusoikeuksiin liittyviä vaikutustenarviointeja ennen kuin se hyväksyy lainsäädäntöehdotuksensa, ja kehottaa komissiota, neuvostoa ja parlamenttia tekemään perusoikeuksiin liittyvät riippumattomat ja kattavat vaatimustenmukaisuustarkastukset ja vaikutustenarvioinnit kaikista lainsäädäntöehdotuksista ja valtavirtaistamaan siten perusoikeudet kaikkiin asiaankuuluviin politiikan aloihin;

8.  kehottaa komissiota, neuvostoa ja parlamenttia huolehtimaan siitä, että kuullaan järjestelmällisesti elimiä ja laitoksia, joilla on asiantuntemusta ihmisoikeuksista yleisesti ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjasta; viittaa tässä yhteydessä sekä perusoikeusvirastoon että Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden kansakuntien asiaan liittyviin elimiin;

9.  muistuttaa, että unionin tuomioistuin totesi(8), että komission on noudatettava täysimääräisesti perusoikeuskirjaa myös sille EVM-sopimuksessa annetuissa tehtävissä, erityisesti yhteisymmärryspöytäkirjoja allekirjoitettaessa, ja että sama koskee myös maakohtaisia suosituksia eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä; kehottaa komissiota sisällyttämään perusoikeuksiin liittyvän vaikutusten arvioinnin järjestelmällisesti EU:n sosioekonomiseen hallintaan sekä kiinnittämään erityistä huomiota perusoikeuskirjan sosiaalisten määräyksien noudattamiseen;

10.  huomauttaa, että porsaanreiät, jotka koskevat EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja asianmukaista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, voivat vaikuttaa EU:n perusoikeuksien toteutumiseen; muistuttaa tässä yhteydessä komission roolista perussopimusten valvojana ja toteaa, että se on siten viime kädessä, ellei ensisijaisesti, vastuussa perusoikeuksien turvaamisesta, tarvittaessa rikkomusmenettelyjen avulla; vaatii tässä yhteydessä määrätietoisempaa johtajuutta, jotta varmistetaan EU:n lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano, erityisesti perusoikeuskirjan 37 artiklassa vahvistetun ympäristönsuojelua koskevan oikeuden osalta, huolellisempien, määrätietoisempien ja perusteellisempien rikkomusmenettelyjen avulla; muistuttaa, että on tärkeää ottaa nopeasti käyttöön ja panna asianmukaisesti täytäntöön Århusin yleissopimuksen oikeussuojan saatavuutta koskeva pilari;

11.  korostaa, että perusoikeuskirjan soveltaminen koskee myös EU:n virastoja; toteaa siksi, että aina kun laaditaan tai tarkistetaan virastojen perustamista koskevia asetuksia tai päätöksiä, niihin olisi sisällytettävä säännös, jonka mukaan virastojen on noudatettava toimeksiantojensa puitteissa perusoikeuskirjaa sekä ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta; kehottaa kaikkia virastoja laatimaan perusoikeusstrategian, joka sisältää niiden henkilöstöä koskevat toimintasäännöt sekä riippumattoman mekanismin perusoikeuksien loukkausten havaitsemiseksi ja niistä ilmoittamiseksi; kannustaa eritoten Frontexia ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO) noudattamaan täysin perusoikeuskirjaa ei pelkästään yleisten toimintapolitiikkojensa kautta vaan myös näille virastoille annetuissa raja- ja merivartioston sekä turvapaikkavirkailijoiden päivittäisissä tehtävissä;

12.  kehottaa saattamaan viipymättä päätökseen horisontaalisen syrjinnän vastaisen unionin direktiivin(9) hyväksymisen, jotta jatkossakin voidaan taata perusoikeuksien toteutuminen unionissa hyväksymällä konkreettista unionin lainsäädäntöä, ja siten välttää 51 artiklan nykyistä vaikutusta;

13.  palauttaa mieliin toissijaisuusperiaatteen merkityksen ja kannustaa samalla jäsenvaltioita soveltamaan perusoikeuskirjaa parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti ja kannustaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä sekä unionin ja sen virastojen kanssa; palauttaa mieliin ja kannustaa siihen, että kansalliset tuomarit pitävät perusoikeuskirjaa arvossa ja tulkitsevat sitä myönteisesti ja panevat sen määräyksiä täytäntöön;

14.  korostaa, että perusoikeuskirja on todennäköisesti tärkein väline unionin arvojen puolustamisessa, edistämisessä ja toteuttamisessa, kun se pannaan täytäntöön erityisissä toimintapolitiikoissa ja poliittisessa toiminnassa; korostaa, että on olennaisen tärkeää, että EU puolustaa näitä arvoja sekä ulkopolitiikassaan että sisäisesti siten, että se parantaa perusoikeuskirjan kattavuutta kansalaisiin ja asukkaisiin nähden, sekä pakolaisten ja muuttajien vastaanoton yhteydessä;

15.  korostaa, että perusoikeuskirjan määräykset sitovat täysin kaikkia unionin toimielimiä, virastoja ja elimiä, myös Frontexia, sekä jäsenvaltioita;

16.  muistuttaa, että niin perussopimuksissa kuin perusoikeuskirjassakin viitataan kansallisten vähemmistöjen suojelemiseen sekä kieleen perustuvaan syrjintään; kehottaa ryhtymään konkreettisiin hallinnollisiin toimiin EU:n toimielimissä, jotta kansallisia hallituksia kannustettaisiin etsimään kestäviä ratkaisuja ja edistämään jäsenvaltioiden kielellisen monimuotoisuuden kulttuuria EU:n virallisten kielten lisäksi;

17.  kannustaa perustamaan ja edistämään kansallisia ihmisoikeusinstituutioita, jotka osaltaan varmistaisivat, että perusoikeuksia noudatetaan politiikan ja lainsäädännön laadinnassa ja täytäntöönpanossa ja jotka avustaisivat kansalaisia erityistapauksissa;

18.  toteaa, että kolmansissa maissa yritystoimintaan liittyvien perusoikeuksien loukkausten uhrien oikeussuojakeinojen saatavuudessa on yhä puutteita, ja kehottaa luomaan EU:n ulkoisiin sopimuksiin, erityisesti sen kauppa-ja investointisopimuksiin, sellaisia helppokäyttöisiä, edullisia ja vähäbyrokraattisia mekanismeja, joiden avulla uhrit voivat puuttua perusoikeuksien loukkauksiin silloin, kun kyseinen yritys on sijoittautunut EU:n alueelle;

19.  korostaa, että EU:n kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia on parannettu Lissabonin sopimuksella perustetulla ja vuonna 2012 käyttöön otetulla kansalaisaloitteella, jolla EU:n kansalaiset voivat pyytää komissiota esittämään uuden lainsäädäntöehdotuksen; toteaa, että tähän mennessä on tehty neljä onnistunutta aloitetta, joista kolme on johtanut uuden lainsäädännön laatimiseen;

20.  kehottaa komissiota tekemään järjestelmällisesti ihmisoikeuksiin liittyvän vaikutustenarvioinnin aina ennen kuin se tekee ulkoisia sopimuksia, erityisesti kauppasopimuksia;

21.  pitää erittäin tärkeänä, että vahvistetaan säännöt, jotka ovat tarpeen unionin talousarvion suojaamiseksi silloin kun jäsenvaltioissa esiintyy oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita; tukee sitä, että EU:n rahastojen perustamista koskevissa asetusehdotuksissa rahastojen toimintaa koskevaan tekstiin sisällytetään vahvat ja johdonmukaiset perusoikeuslausekkeet;

22.  tuomitsee Puolan Luxemburgissa 11. lokakuuta 2018 pidetyssä oikeusministerien kokouksessa tekemän ennennäkemättömän ja erillisen päätöksen vastustaa neuvoston päätelmiä EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta;

23.  palauttaa mieliin EU:n tärkeimpien toimielinten ja jäsenvaltioiden poliittisen sopimuksen EU:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen; katsoo, että menettelyn päätökseen saattamisella otettaisiin käyttöön uusia suojatoimia unionin kansalaisten ja asukkaiden perusoikeuksien suojelemiseksi; pyytää toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta voidaan poistaa liittymismenettelyn tiellä olevat oikeudelliset esteet.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Asim Ademov, Martina Anderson, Heinz K. Becker, Monika Beňová, Michał Boni, Caterina Chinnici, Rachida Dati, Frank Engel, Laura Ferrara, Romeo Franz, Kinga Gál, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Monika Hohlmeier, Sophia in ‘t Veld, Cécile Kashetu Kyenge, Monica Macovei, Roberta Metsola, Claude Moraes, Ivari Padar, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Dennis de Jong, Anna Hedh, Lívia Járóka, Marek Jurek, Jean Lambert, Jeroen Lenaers, Andrejs Mamikins, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Norbert Erdős, Fernando Ruas, Adam Szejnfeld

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

39

+

ALDE

Nathalie Griesbeck, Sophia in ‘t Veld, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Cecilia Wikström

ECR

Monica Macovei

EFDD

Laura Ferrara

GUE/NGL

Martina Anderson, Dennis de Jong, Marie-Christine Vergiat

PPE

Asim Ademov, Heinz K. Becker, Michał Boni, Rachida Dati, Frank Engel, Monika Hohlmeier, Jeroen Lenaers, Roberta Metsola, Fernando Ruas, Csaba Sógor, Adam Szejnfeld, Traian Ungureanu, Tomáš Zdechovský

S&D

Monika Beňová, Caterina Chinnici, Ana Gomes, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Cécile Kashetu Kyenge, Andrejs Mamikins, Claude Moraes, Ivari Padar, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Birgit Sippel, Josef Weidenholzer

VERTS/ALE

Romeo Franz, Jean Lambert, Judith Sargentini, Bodil Valero

8

-

ECR

Marek Jurek, Helga Stevens, Kristina Winberg

ENF

Auke Zijlstra

NI

Udo Voigt

PPE

Norbert Erdős, Kinga Gál, Lívia Járóka

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162.

(2)

EUVL C 252, 18.7.2018, s. 201.

(3)

”The Implementation of the Charter of Fundamental Rights in the EU institutional framework”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö C – Kansalaisten oikeudet ja perustuslakiasiat, marraskuu 2017.

(4)

FRA:n lausunto 1/2017, 10. huhtikuuta 2017.

(5)

FRA:n lausunto 4/2018, 24. syyskuuta 2018.

(6)

Katso esimerkiksi 24. syyskuuta 2018 annetun EU:n perusoikeusviraston lausunnon 4/2018 2.3 kohta.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0456.

(8)

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 20.9.2016, Ledra Advertising Ltd ja muut v. Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki (EKP), ECLI:EU:C:2016:701.

(9)

Ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426).


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA (28.11.2018)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

Euroopan unionin perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta EU:n institutionaalisessa kehyksessä

(2017/2089(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta: Angelika Mlinar (valmistelija)

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta esittää asiasta vastaavalle perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan 1 a viite (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa1,

_________________

1 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0066.

Tarkistus    2

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan 1 b viite (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

  ottaa huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) sekä 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta1,

_________________

1 EUVL C 337, 20.9.2018, s. 167.

Tarkistus    3

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan 1 c viite (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa1,

_________________

1 EUVL C 346, 27.9.2018, s. 192.

Tarkistus    4

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan 1 d viite (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

  ottaa huomioon 21. syyskuuta 2015 laaditun yhteisen valmisteluasiakirjan ”Sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan vahvistaminen: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)” (SWD(2015)0182) sekä 26. lokakuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta (2016–2020),

Tarkistus    5

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan 1 e viite (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston kokouksessaan 24. kesäkuuta 2013 hyväksymät suuntaviivat homo- ja biseksuaalisten sekä trans- ja intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,

Tarkistus    6

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G a kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

G a.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon periaate on yksi EU:n perusarvoista ja että se on vahvistettu EU:n perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjan 23 artiklassa; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 8 artiklassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate toteamalla, että ”unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa”;

Tarkistus    7

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G b kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

G b.  ottaa huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutin tehtävänä on kehittää, analysoida, arvioida ja levittää menetelmiä, joilla voidaan tukea tasa-arvonäkökohdan sisällyttämistä osaksi kaikkia unionin politiikkoja ja niihin perustuvia kansallisia politiikkoja sekä tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa unionin toimielimissä ja elimissä;

Tarkistus    8

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan L a kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

L a.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 24 artiklassa vahvistetaan lapsen oikeudet ja velvoitetaan viranomaiset ja yksityiset laitokset ottamaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu;

Tarkistus    9

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan L b kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

L b.  perusoikeuskirjan 14 artiklassa korostetaan jokaisen lapsen oikeutta tasa-arvoiseen koulutukseen;

Tarkistus    10

Päätöslauselmaesitys

1 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

1 a.  pitää valitettavana, että sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa siedetään liian helposti, ja korostaa, että rankaisemattomuus on lopetettava varmistamalla, että syylliset asetetaan syytteeseen; kehottaa EU:ta pääsemään sopimukseen Istanbulin yleissopimuksen ratifioinnista ja komissiota esittämään kattavan EU:n strategian kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi, mukaan lukien seksuaalinen häirintä ja naisten ja tyttöjen seksuaalinen hyväksikäyttö, jotta voidaan varmistaa EU:n sisäisten ja ulkoisten toimien johdonmukaisuus tällä alalla;

Tarkistus    11

Päätöslauselmaesitys

1 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

1 b.  on erittäin huolissaan maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden, erityisesti naisten, lasten ja hlbti-henkilöiden, haavoittuvuudesta ja kehottaa parantamaan kiireellisesti turvallisia ja laillisia muuttoliikkeen väyliä, noudattamaan täysimääräisesti palautuskiellon periaatetta ja antamaan mahdollisuuden perheenyhdistämiseen, asumiseen, koulutukseen, työllistymiseen, terveydenhuoltoon ja psykologisen tuen saamiseen EU:hun saapumisen jälkeen;

Tarkistus    12

Päätöslauselmaesitys

2 kohta

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

2.  muistuttaa, että EU:n toimielinten laatimat menettelyt, joilla arvioidaan lainsäädäntöehdotusten yhteensopivuutta perusoikeuskirjan kanssa, ovat pääasiassa sisäisiä; korostaa, että on tarpeen ottaa käyttöön tehokkaampia kuulemismenettelyjä, vaikutusten arviointeja ja oikeudellisesta valvontaa siten, että riippumattomat perusoikeusasiantuntijat ovat täysimääräisesti mukana; kehottaa komissiota edistämään jäsenneltyä ja säänneltyä yhteistyötä riippumattomien ulkopuolisten elinten, kuten perusoikeusviraston ja alalla toimivien kansalaisjärjestöjen, kanssa aina kun säädökset mahdollisesti edistävät perusoikeuksia tai vaikuttavat kielteisesti niihin;

2.  muistuttaa, että EU:n toimielinten laatimat menettelyt, joilla arvioidaan lainsäädäntöehdotusten yhteensopivuutta perusoikeuskirjan kanssa, ovat pääasiassa sisäisiä; korostaa, että on tarpeen ottaa käyttöön tehokkaampia kuulemismenettelyjä, vaikutusten arviointeja, mukaan luettuna erityinen sukupuolivaikutusten arviointi, ja oikeudellista valvontaa siten, että riippumattomat perusoikeusasiantuntijat ovat täysimääräisesti mukana; kehottaa komissiota edistämään jäsenneltyä ja säänneltyä yhteistyötä riippumattomien ulkopuolisten elinten, kuten perusoikeusviraston ja alalla toimivien kansalaisjärjestöjen, kanssa aina kun säädökset mahdollisesti edistävät perusoikeuksia tai vaikuttavat kielteisesti niihin;

Tarkistus    13

Päätöslauselmaesitys

3 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

3 a.  korostaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä asianmukaisten menetelmien levittämiseksi ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttamiseksi tehokkaammin Euroopan unionin lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosesseissa;

Tarkistus    14

Päätöslauselmaesitys

4 kohta

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

4.  toistaa komissiolle antamansa kehotuksen tarkistaa komission päätöstä jakaa vaikutusten arvioinnissa perusoikeuksia koskevat huomiot kolmeen luokkaan – taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä ympäristövaikutukset – ja kehottaa sitä luomaan uuden erityisen "vaikutukset perusoikeuksiin" -luokan, koska vain näin voidaan taata kaikkien perusoikeuksiin liittyvien näkökohtien ottaminen huomioon;

4.  toistaa komissiolle antamansa kehotuksen tarkistaa komission päätöstä jakaa vaikutusten arvioinnissa perusoikeuksia koskevat huomiot kolmeen luokkaan – taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä ympäristövaikutukset – ja kehottaa sitä luomaan kaksi erityisluokkaa "vaikutukset perusoikeuksiin" ja ”sukupuolivaikutusten arviointi”, koska vain näin voidaan taata kaikkien perusoikeuksiin liittyvien näkökohtien ottaminen huomioon, erityisesti niiden, jotka koskevat vähemmistöjä ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä kuten naisia, lapsia ja hlbtiq-ihmisiä;

Tarkistus    15

Päätöslauselmaesitys

7 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

7 a.  kehottaa komissiota ja neuvostoa edistämään kauppasopimuksissa sitoutumista sukupuolten tasa-arvoa koskevien lakien, asetusten ja politiikkojen tehokkaaseen hyväksymiseen, ylläpitämiseen ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien tarvittavat aktiiviset toimenpiteet sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaannuttamisen edistämiseksi kaikilla tasoilla perusoikeuskirjan 23 artiklan mukaisesti;

Tarkistus    16

Päätöslauselmaesitys

8 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

8 a.  pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ei toteuteta johdonmukaisesti kaikissa EU:n toimissa, mikä estää sukupuoleen perustuvan syrjinnän vastaisten ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien toimien tehokkaan täytäntöönpanon;

Tarkistus    17

Päätöslauselmaesitys

8 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

8 b.  korostaa tarvetta saada aikaan kulttuurinen muutos toimielimissä järjestelmällisellä ja jäsennellyllä organisaation oppimisprosessilla sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi sekä sisäisesti että erityisesti toimielinten työn tulosten osalta;

Tarkistus    18

Päätöslauselmaesitys

16 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

16 a.  kehottaa asianomaisia EU:n erillisvirastoja tehostamaan työtään perusoikeuskirjaan kirjattujen sukupuolten tasa-arvoa koskevien periaatteiden täytäntöönpanemiseksi muun muassa varmistamalla, että kaikki EU:n toimielimet ja virastot noudattavat nollatoleranssia kaikenlaisen seksuaalisen väkivallan ja fyysisen tai psykologisen häirinnän suhteen; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja virastoja panemaan täysimittaisesti täytäntöön seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa 26. lokakuuta 2017 annetun parlamentin päätöslauselman,

Tarkistus    19

Päätöslauselmaesitys

20 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

20 a.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita torjumaan kaikkia hlbti-ihmisiin kohdistuvia syrjinnän ja väkivallan muotoja heidän omissa maissaan ja niiden ulkopuolella perusoikeuskirjan mukaisesti;

Tarkistus    20

Päätöslauselmaesitys

20 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

20 b.  korostaa, että EU:n olisi toteutettava kattavia ja strategisia toimenpiteitä, jotta jäsenvaltiot voivat reagoida naisten oikeuksien loukkauksiin omien rajojensa sisällä ja varmistaa, että ne edistävät perusoikeuskirjaa aktiivisesti; kehottaa jälleen tässä yhteydessä kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen pikaisesti kaikilta osin;

Tarkistus    21

Päätöslauselmaesitys

20 c kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

20 c.  korostaa, että naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja niihin liittyvien oikeuksien yleismaailmallinen kunnioittaminen ja saatavuus, on asetettava perusoikeuskirjan ja kansallisen tason poliittisen päätöksenteon keskiöön;

Tarkistus    22

Päätöslauselmaesitys

24 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

24 a.  toteaa, että sosiaalinen syrjäytyminen voi johtua tasa-arvoisen koulutuksen puutteesta, ja kiusaaminen voi olla sitä pahentava tekijä; kannustaa kansallisia ja paikallisia hallintoja ja kouluja toteuttamaan perusoikeuskirjan 34 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joilla autetaan kiusaamisen uhreja ja ehkäistään heidän sosiaalista syrjäytymistään;

Tarkistus    23

Päätöslauselmaesitys

25 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

25 a.  kannustaa jäsenvaltioita tukemaan haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin (yksinhuoltajaäidit, lapset, vammaiset henkilöt jne.) kohdistuvien vaikutusten arviointien käyttöä koulutusta koskevan kansallisen lainsäädännön laadinnassa, mutta toteaa, ettei tätä vaadita missään säädöksessä tai peruskirjassa, mikä on merkittävä puute ja aiheuttaa EU:n ja kansallisen lainsäädännön välisen ristiriidan, joka haittaa sukupuolten tasa-arvon kehittymistä sellaisena kuin se on esitetty perusoikeuskirjassa;


VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.1.2019)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

Euroopan unionin perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta EU:n institutionaalisessa kehyksessä

(2017/2089(INI))

Valmistelija: Josep-Maria Terricabras

EHDOTUKSET

Vetoomusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 44 ja 51 artiklan,

B.  ottaa huomioon helmikuussa 2016 julkaistun sisäasioiden pääosaston politiikkayksikkö C:n tutkimuksen ”EU:n perusoikeuskirjan 51 artiklan tulkinta: perusoikeuskirjan tiukemman tai väljemmän soveltamisen ongelma kansallisissa toimissa”,

C.  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan 23. helmikuuta 2016 järjestämän kuulemistilaisuuden aiheesta” EU:n perusoikeuskirjan soveltamisalan mahdollinen laajentaminen (51 artikla)?”,

D.  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(1), erityisesti sen 20 kohdan,

E.  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista(2), erityisesti sen 45 kohdan,

1.  toistaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklassa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 20 ja 227 artiklassa vahvistettu vetoomusoikeutta koskevaa perusoikeus on yksi unionin kansalaisuuden peruspilareista ja osallistavan demokratian keskeinen tekijä, jolla pyritään tuomaan kansalaiset lähemmäksi unionia avoimen, demokraattisen, osallistavan ja läpinäkyvän menettelyn avulla;

2.  muistuttaa, että yhä useammissa vetoomuksissa, jotka on esitetty parlamentille sen jälkeen, kun unionin perusoikeuskirja tuli voimaan joulukuussa 2009, on vedottu perusoikeuskirjaan perusoikeuksien loukkaamista koskevien väitteiden oikeusperustana; toteaa, että nämä vetoomukset saattavat olla osoitus siitä, että lainsäädännön laadinnasta ja päätöksenteosta sekä EU:n että kansallisella tasolla ja lainsäädännön täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa puuttuu perusoikeuksiin perustuva lähestymistapa; katsoo, että EU:n kansalaiset voivat hyötyä vetoomusvaliokunnan ja perusoikeusviraston tiiviimmästä vuorovaikutuksesta erityisesti, kun on kyse vetoomusten käsittelystä, jolloin perusoikeusvirasto käsittelisi suoraan vetoomusten esittäjien huolenaiheita mahdollisista perusoikeuksien loukkauksista;

3.  toteaa, että Euroopan oikeusasiamiehellä on myös tärkeä asema perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien kunnioittamisen takaamisessa, ei pelkästään oikeutta hyvään hallintoon koskevan 41 artiklan osalta, vaan myös ottaen huomioon, että hyvä hallinto on olennaisen tärkeä muiden perusoikeuksien turvaamisen kannalta; palauttaa mieliin oikeusasiamiehen tämän vaalikauden aikana tekemän esimerkillisen työn muun muassa avoimuuden ja tiedonvälityksen vapauden aloilla sekä hänen erityiskertomuksensa Frontexista(3) ja erityisesti turvapaikanhakijoiden ja muuttajien valitusoikeudesta;

4.  panee merkille, että EU:n kansalaiset ja asukkaat pitävät perusoikeuskirjan voimaantuloa yhtenä tärkeimmistä tavoista, joilla unionin jäsenyys tuo lisäarvoa; on vakuuttunut siitä, että unionin uudistaminen sen legitiimiyden ja arvon lisäämiseksi kansalaisten ja asukkaiden silmissä voidaan saavuttaa pääasiassa parantamalla perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien suojelun laajuutta; korostaa, että perusoikeuskirjan avulla on mahdollista korjata demokratiavajetta ja sen voidaan katsoa olevan kulmakivi, jonka varaan voidaan rakentaa vankkaa sosiaalipolitiikkaa, jolla kurotaan umpeen sosioekonomista eriarvoisuutta ja toteutetaan täysipainoinen kansojen unioni;

5.  on huolissaan, että perusoikeuskirjan määräykset koskevat jäsenvaltioita ainoastaan niiden soveltaessa unionin oikeutta; palauttaa mieliin, että sen soveltaminen on monien kansalaisten ja asukkaiden mielestä epäselvää ja epätyydyttävää; korostaa kuitenkin, että perusoikeuskirja on ensisijainen unionin oikeuslähde toimielinten lisäksi myös jäsenvaltioille; muistuttaa, että perusoikeuksien tehokkaan käytön varmistamiseksi jäsenvaltioiden on myös pantava täytäntöön perusoikeuskirjan määräykset ja että sen rajoitettu sovellettavuus ei anna niille ”vapaita käsiä” siinä vahvistettujen oikeuksien loukkaamiseen;

6.  katsoo, että perusoikeuksien suojelun lähteiden suuri määrä (kansalliset, EU:n ja kansainväliset lähteet) ja niiden vuorovaikutuksen monimutkaisuus eivät saa heikentää itse suojelua; korostaa, että perusoikeuskirjan tiukempi tulkitseminen ja soveltaminen riittäisi varmistamaan perusoikeuksien suojelun ja edistämisen koko unionissa; katsoo, että tämän laajemman tulkinnan on oltava yhdenmukainen EU:n kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, koska ne kumpuavat unionin velvollisuudesta noudattaa kansainvälistä tapaoikeutta ja julkisen kansainvälisen oikeuden yleisiä periaatteita;

7.  katsoo, että useimpien perusoikeuskirjasta johtuviin oikeuksiin liittyviä vetoomuksia esittävien odotukset ovat korkeat ja ylittävät selvästi oikeuksien nykyisen soveltamisalan; korostaa, että 51 artiklan liian kapea tai epäyhtenäinen tulkinta etäännyttää kansalaisia unionista; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita vahvistamaan perusoikeuskirjan soveltamista laajentamalla sen soveltamisalaa ja vaatii komissiota ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että 51 artiklan soveltamisalan tulkinta on mahdollisimman laaja, jotta voidaan turvata perusoikeuskirjan yleinen ja yhdenmukainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa ja kaikkien kansalaisten kannalta; katsoo, että perusoikeuskirjan yleinen soveltaminen on unionin kansalaisuuden edistämisen ja lujittamisen sekä demokraattisen osallistumisen vahvistamisen edellytys;

8.  suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin torjua naisiin kohdistuvaa syrjintää; muistuttaa, että perusoikeuskirjan 23 artiklassa todetaan seuraavaa: ”Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien”; huomauttaa, että tasa-arvon periaate ei estä meitä ryhtymästä toimenpiteisiin, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustetulle sukupuolelle, tai ylläpitämästä niitä;

9.  pitää erittäin tärkeänä, että sen lisäksi, että unioni takaa ja turvaa yleisesti vapaudet, tasa-arvon ja poliittiset oikeudet, se ryhtyy päättäväisiin toimiin vahvistaakseen omia sitoumuksiaan perusoikeuskirjan vahvistamien sosiaalisten oikeuksien käytön takaamisessa; katsoo, että tällä tavoin kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien nykyisiä takeita täydennetään parannetuilla taloudellisilla, sosiaalisilla ja kulttuurisilla oikeuksilla, jolloin unioni on sopusoinnussa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden, luovuttamattomuuden, jakamattomuuden sekä keskinäisen riippuvuuden ja yhteyden kanssa; ilmaisee toiveensa, että Euroopan sosiaaliselle peruskirjalle annetaan sama asema kuin perussopimuksille, kuten perusoikeuskirjallekin;

10.  vaatii, että rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 472/2013(4) 7 artiklan 7 kohtaa, jossa täsmennetään, että makrotalouden sopeutusohjelmassa vahvistetuissa julkisen talouden vakauttamiseen pyrkivissä toimissa ”on otettava huomioon tarve varmistaa riittävät välineet olennaisen tärkeille politiikanaloille, kuten koulutukselle ja terveydenhuollolle”, on tulkittava perusoikeuskirjan sosiaalisten määräysten ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan periaatteiden mukaisesti;

11.  kehottaa laatimaan ja panemaan täytäntöön käytännesäännöt, joita sovelletaan koko henkilöstöön, perusoikeuskirjan mukaisesti; kehottaa ottamaan käyttöön vaatimusten noudattamista varmistavat mekanismit, joilla varmistetaan, että kaikki rikkomukset havaitaan, niistä ilmoitetaan ja ne käsitellään oikea-aikaisesti; katsoo, että väitettyjen uhrien ja väärinkäytösten paljastajien oikeutta henkilötietojen suojaan olisi pidettävä luovuttamattomana koko prosessin ajan; kehottaa järjestämään henkilöstön koulutustilaisuuksia, jotta vältetään sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen alkuperään tai muuhun asemaan perustuva syrjintä ja vihapuhe;

12.  kehottaa neuvostoa saattamaan päätökseen horisontaalisen syrjinnän vastaisen unionin direktiivin hyväksymisen, sillä se takaisi perusoikeuskirjassa vahvistetun syrjimättömyyden periaatteen; pitää valitettavana, että se on ollut jäissä näin pitkään, koska sen hyväksyminen takaisi edelleen konkreettisia perusoikeuksia unionissa, kiertäisi 51 artiklan nykyisen vaikutuksen sellaisen erityisen unionin lainsäädännön hyväksymisellä, joka jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja olisi niiden velvoitteiden mukainen, jotka unioni hyväksyi liittyessään YK:n vammaisyleissopimukseen;

13.  korostaa, että on erittäin tärkeää taata EU:n kansalaisille ja asukkaille nykyisessä järjestelmässä myönnetty tehokas suojelu, erityisesti taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien alalla mutta myös kansalaisvapauksien, syrjinnän ja demokraattisen osallistumisen osalta, laajentamalla perusoikeuskirjan soveltamisalaa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä varmistamaan perusoikeuksia koskevan riippumattoman, osallistavan ja avoimen vaikutustenarvioinnin sisällyttämisen kaikkiin uusiin lainsäädäntöehdotuksiin, jotta perusoikeudet voidaan sisällyttää kaikkiin asiaan liittyviin politiikan aloihin ja niitä suojellaan tehokkaasti; ehdottaa, että kehitetään edelleen ja sovelletaan käsitettä ”sisäänrakennetut perusoikeudet”, jotta edistetään mahdollisimman korkeatasoisten perusoikeuksien sisällyttämistä kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon jo alkuvaiheesta lähtien; korostaa, että SEUT-sopimuksen korkeaa työllisyyttä ja sosiaaliturvaa koskevan 9 artiklan kaltaisen artiklan olemassaolo mutta sen soveltamatta jättäminen ei palvele EU:n demokraattista luonnetta vaan päinvastoin heikentää sen legitimaatiota.

14.  korostaa perusoikeusviraston merkitystä institutionaalisessa kehyksessä; pitää valitettavana, ettei ole otettu huomioon säännöllisesti viraston työtä, joka koskee arvioita institutionaalisten toimien yhteensopivuudesta perusoikeuksien kanssa, ja asiantuntemusta lainsäädäntöasioista, jotka koskevat unionin sisäistä ja ulkoista toimivaltaa; muistuttaa, että on olennaisen tärkeää hyödyntää riippumatonta ja puolueetonta asiantuntemusta, jotta voidaan järjestelmällisesti valmistella yhteensopivuustarkastuksia EU:n toimielinten kaikilla toiminta-aloilla; katsoo siksi, että asianomaisten virastojen (Euroopan tasa-arvoinstituutin ja perusoikeusviraston) lakiasäätäville toimielimille ja niille, joilla on alan toiminnallista toimivaltaa, antamaa panosta voitaisiin muuttaa järjestelmällisemmäksi ja kehittää edelleen, jotta se olisi merkittävämpää; panee merkille perusoikeusviraston kehittämän interaktiivisen Clarity-verkkotyökalun, jonka avulla on mahdollista tunnistaa helposti kaikkien asiamukaisin ihmisoikeusalalla toimiva tuomioistuimen ulkopuolinen elin jonkin tietyn perusoikeuskysymyksen käsittelyä varten;

15.  uskoo vakaasti, että vaikka komission strategia Euroopan unionin perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön on hyvä ensiaskel perusoikeuskirjan voimaantulon jälkeen, se olisi saatettava kiireesti ajan tasalle; panee tyytyväisenä merkille perusoikeuskirjan soveltamista koskevat komission vuotuiset kertomukset ja kehottaa tarkastelemaan uudelleen vuonna 2010 laadittua strategiaa, jotta siinä otettaisiin huomioon toimielinten uudet haasteet ja realiteetit, erityisesti brexitin jälkeen;

16.  korostaa, että perusoikeuskirjan määräykset sitovat täysin kaikkia unionin toimielimiä, virastoja ja elimiä, myös Frontexia, sekä jäsenvaltioita;

17.  muistuttaa, että niin perussopimuksissa kuin EU:n perusoikeuskirjassakin viitataan kansallisten vähemmistöjen suojelemiseen sekä kieleen perustuvaan syrjintään; kehottaa ryhtymään konkreettisiin hallinnollisiin toimiin EU:n toimielimissä, jotta kansallisia hallituksia kannustettaisiin etsimään kestäviä ratkaisuja ja edistämään jäsenvaltioiden kielellisen monimuotoisuuden kulttuuria EU:n virallisten kielten lisäksi;

18.  huomauttaa, että jäsenvaltiot voivat itse, ja niillä on moraalinen velvollisuus, panna täytäntöön perusoikeuskirjan määräykset lainsäädännössään, myös silloin kun ei ole kyse suoranaisesta EU:n lainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä; pitää valitettavana tiedotusvälineiden vapautta koskevan tilanteen huonontumista useissa jäsenvaltioissa; vaatii jäsenvaltioita kunnioittamaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta sekä komissiota toteuttamaan tarpeellisia toimia niiden valvomiseksi ja täytäntöön panemiseksi; kannustaa perustamaan ja edistämään kansallisia ihmisoikeusinstituutioita, jotka osaltaan varmistaisivat, että perusoikeuksia noudatetaan politiikan ja lainsäädännön laadinnassa ja täytäntöönpanossa ja jotka tarjoavat kansalaisille tukea erityistapauksissa; katsoo, että jäsenvaltioiden poliisin tai muiden turvallisuusjoukkojen mielivaltainen tai liiallinen väkivallan käyttö rauhanomaisia kokoontujia vastaan on perusoikeuskirjan määräysten vastaista;

19.  kehottaa komissiota omaksumaan rohkeamman lähestymistavan seuratessaan kansallisten viranomaisten unionin lainsäädännön täytäntöön panemiseksi toteuttamia toimenpiteitä, jotka nostavat esiin perusoikeuskirjaa koskevia kysymyksiä, erityisesti kun otetaan huomioon, ettei näitä oikeuksia ole välttämättä taattu kaikkialla unionissa;

20.  panee tyytyväisenä merkille, että Marrakeshin sopimus julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta heikkonäköisten hyväksi on ratifioitu, sillä se on tärkeä askel vammaisten yhteiskuntaan sopeutumista koskevan 26 artiklan kannalta;

21.  panee merkille vetoomuksen nro 0657/2016 ja korostaa, että on erittäin tärkeää varmistaa, että ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta koskevan perusoikeuskirjan 10 artiklaa noudatetaan kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikissa julkisissa instansseissa ja instituutioissa, erityisesti koulutuksessa;

22.  kehottaa komissiota, muita EU:n toimielimiä sekä jäsenvaltioiden viranomaisia kuulemaan säännöllisesti ja suoraan perusoikeusvirastoa, kun on kyse perusoikeuksista; kehottaa lisäksi ottamaan unionin talouden ohjausjärjestelmän yhteydessä käyttöön nykyisen puitelainsäädännön pakollisen arvioinnin ja tarkistamisen jäsenvaltioiden politiikan arvioinnin lisäksi, jotta voidaan taata perusoikeuskirjan ja erityisesti sen sosiaalisten määräysten noudattaminen; ehdottaa perusoikeuksien tulostaulun laatimista, jotta voidaan seurata perusoikeuksien noudattamista jäsenvaltioissa;

23.  katsoo, että perusoikeuskirjan sisäisten näkökohtien täytäntöönpano on puutteellista erityisesti, kun jäsenvaltiot käyttävät unionin toimivaltaa; kehottaa komissiota suurempaan valppauteen, jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot panevat perusoikeuskirjan täysimääräisesti ja johdonmukaisesti täytäntöön; kehottaa komissiota kehittämään yhtenäisen lähestymistavan, jolla valvotaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklan ja SEUT:n 258–260 artiklan noudattamista, mikä mahdollistaisi oikea-aikaisen ilmoittamisen, reagoinnin ja torjunnan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien rikkomistapauksissa; muistuttaa, että edellinen komissio lupasi perustaa viimeisenä keinona käytettävän SEU:n 7 artiklan lisäksi uuden välineen, joka menee nykyisiä rikkomusmenettelyjä pidemmälle seuraamusten osalta, kun on kyse perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien ilmiselvästä rikkomisesta, erityisesti silloin, kun osallisina on jäsenvaltioiden hallituksia;

24.  on vahvasti eri mieltä komission kanssa sen 51 artiklan 1 kohdan rajoittavasta tulkinnasta, kun arvioidaan parlamentille esitettyjen vetoomusten lukumäärää, ja toistaa painokkaasti, että unionin toimielinten on noudatettava perusoikeuskirjaa kaikissa olosuhteissa, olipa niiden asema mikä hyvänsä;

25.  korostaa, että perusoikeuskirjan ja erityisesti sen sosiaalisten määräysten noudattaminen on varmistettava ja sitä on noudatettava eurooppalaisen ohjausjakson aikana ja kaikissa vaiheissa, mukaan lukien vuotuinen kasvuselvitys ja samanaikainen yhteisen työllisyysraportin päivittäminen; kehottaa kehittämään sosiaaliset vertailuarvot, joita seurataan ja jotka sisällytetään maakohtaisiin suosituksiin osana yhdennettyä lähestymistapaa;

26.  korostaa, että EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa toteutetut säästöpolitiikat lisäsivät valtavasti sosioekonomista eriarvoisuutta ja estivät kansalaisia käyttämästä täysimääräisesti ja konkreettisesti perusoikeuksiaan;

27. palauttaa mieliin EU:n tärkeimpien toimielinten ja jäsenvaltioiden poliittisen sopimuksen EU:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen; korostaa, että liittyminen on SEU:n 6 artiklan 2 kohdan mukainen oikeudellinen velvoite; katsoo, että sen toteuttaminen toisi lisätakuita unionin kansalaisten ja asukkaiden perusoikeuksiin ja tarjoaisi johdonmukaisen kehyksen ihmisoikeuksien suojelulle kaikkialla Euroopassa; kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta voidaan lopultakin poistaa liittymisprosessin tiellä olevat oikeudelliset esteet, laatimalla tarpeen vaatiessa uuden liittymissopimuksen, jolla korjataan Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnossa 2/13 esittämät puutteet;

28.  kehottaa unionin eri toimielimiä harkitsemaan perusoikeuskirjan soveltamisalan laajentamista ja 51 artiklan poistamista, kun perussopimusta tarkistetaan seuraavan kerran;

29.  ilmaisee tyytymättömyytensä 51 ja 52 artiklan tulkintaan, jolla tuodaan keinotekoisia ristiriitoja oikeuksien ja periaatteiden välille, erityisesti kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien sekä sosiaalisten ja taloudellisten periaatteiden välille; yhtyy perusoikeusviraston vuoden 2017 perusoikeusraportissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan perusoikeuskirja on ainutlaatuinen, koska siinä yhdistetään tasa-arvoisesti kansalaisoikeudet ja poliittiset sekä sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet samassa asiakirjassa; katsoo, että sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ovat puutteelliset ja niitä olisi vahvistettava määrätietoisesti unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden perustuslaillisissa määräyksissä tekemällä Euroopan sosiaalisen peruskirjan 20 periaatteesta oikeudellisesti sitovia kaikille toimielimille ja kaikille jäsenvaltioille.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

11

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Andrea Cozzolino, Pál Csáky, Rosa Estaràs Ferragut, Eleonora Evi, Peter Jahr, Jude Kirton-Darling, Svetoslav Hristov Malinov, Ana Miranda, Gabriele Preuß, Jarosław Wałęsa, Cecilia Wikström

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Kostadinka Kuneva, Josep-Maria Terricabras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

José Blanco López, Gabriel Mato, Francisco José Millán Mon, Massimiliano Salini, Barbara Spinelli

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

11

+

ALDE

EFDD

GUE

S-D

Verts/ALE

Cecilia Wikström

Eleonora Evi

Kostadinka Kuneva, Barbara Spinelli,

José Blanco López, Andrea Cozzolino, Jude Kirton‑Darling, Gabriele Preuß

Margrete Auken, Ana Miranda, Josep‑Maria Terricabras

8

-

EPP

Pál Csáky, Rosa Estaràs Ferragut, Peter Jahr, Svetoslav Hristov Malinov, Gabriel Mato, Francisco José Millán Mon, Massimiliano Salini, Jarosław Wałęsa

0

0

-

-

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162.

(2)

EUVL C 252, 18.7.2018, s. 201.

(3)

Erityiskertomus Frontexia koskevasta Euroopan oikeusasiamiehen oma-aloitteisesta tutkinnasta OI/5/2012/BEH-MHZ, 7.marraskuuta 2013.

(4)

EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

12

2

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Pascal Durand, Esteban González Pons, Danuta Maria Hübner, Jo Leinen, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Markus Pieper, Paulo Rangel, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Kazimierz Michał Ujazdowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Max Andersson, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jasenko Selimovic, Gabriele Zimmer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

José Blanco López, Michael Gahler, Stefan Gehrold, Theresa Griffin, Fernando Ruas


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

12

+

ALDE

Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Jasenko Selimovic

GUE/NGL

Barbara Spinelli, Gabriele Zimmer

PPE

Danuta Maria Hübner

S&D

José Blanco López, Theresa Griffin, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jo Leinen, Pedro Silva Pereira

VERTS/ALE

Max Andersson, Pascal Durand

2

-

ENF

Gerolf Annemans

PPE

Markus Pieper

7

0

NI

Kazimierz Michał Ujazdowski

PPE

Michael Gahler, Stefan Gehrold, Esteban González Pons, Paulo Rangel, Fernando Ruas, György Schöpflin

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 7. helmikuuta 2019Oikeudellinen huomautus