Menettely : 2018/2159(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0075/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0075/2019

Keskustelut :

PV 11/03/2019 - 24
CRE 11/03/2019 - 24

Äänestykset :

PV 12/03/2019 - 9.24
CRE 12/03/2019 - 9.24
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0158

MIETINTÖ     
PDF 172kWORD 56k
11.2.2019
PE 630.661v02-00 A8-0075/2019

EU:n valmiuksien parantamisesta konfliktinestossa ja välitystoiminnassa

(2018/2159(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Soraya Post

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n valmiuksien parantamisesta konfliktinestossa ja välitystoiminnassa

(2018/2159(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n muut ihmisoikeussopimukset ja -välineet,

–  ottaa huomioon YK:n peruskirjan periaatteet ja päämäärät,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen,

–  ottaa huomioon Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) päätösasiakirjan ja kaikki sen periaatteet ja pitää sitä keskeisenä asiakirjana Euroopan ja laajemman alueellisen turvallisuusjärjestyksen kannalta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat konfliktinestosta ja välitystoiminnasta sekä naisista, rauhasta ja turvallisuudesta ja nuorisosta, rauhasta ja turvallisuudesta,

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2009 hyväksytyn unionin välitys- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamista koskevan neuvoston toimintaperiaatteen (15779/09),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian sekä 18. kesäkuuta 2017 julkaistun ensimmäisen kertomuksen sen täytäntöönpanosta ”From Shared Vision to Common Action: Implementing the EU Global Strategy”,

  ottaa huomioon ennen marraskuun 2017 huippukokousta 15. marraskuuta 2017 neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH) antamansa suosituksen itäisestä kumppanuudesta(1),

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2018 antamansa suosituksen neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 73. istunnosta(2),

–  ottaa huomioon vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/2306(3),

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 13. kesäkuuta 2018 neuvostolle tekemän ja komission tukeman ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta (HR(2018) 94),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0075/2019),

A.  toteaa, että kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistäminen on yksi unionin perimmäisistä tarkoituksista, josta tunnustuksena se sai vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon, ja että se on keskeinen osa Lissabonin sopimusta;

B.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut panemaan täytäntöön naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ja sen myöhempien päivitysten mukaisesti sekä nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 ja sen myöhempien päivitysten mukaisesti;

C.  toteaa, että unioni on yksi suurimmista avunantajista, joka tukee konfliktinestoa ja rauhanrakentamista ulkoisen avun välineillään;

D.  katsoo, että unionin olisi otettava johtoasema maailmanlaajuisessa rauhanrakentamisessa, konfliktinestossa ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa, koska se on tärkeä kansainvälisten järjestöjen rahoittaja, keskeinen avunantaja ja maailman suurin kauppakumppani; katsoo, että konfliktinesto ja välitystoiminta olisi nivellettävä osaksi kattavaa lähestymistapaa, jossa yhdistetään turvallisuus, diplomatia ja kehitys;

E.  pitää yhteistyötä alueellisten järjestöjen kanssa välttämättömänä ja katsoo, että näihin järjestöihin kuuluu myös Etyj, jonka Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetussa päätösasiakirjassa määrätään muun muassa voimankäytöstä pidättymisen, valtioiden alueellisen koskemattomuuden ja kansojen yhtäläisten oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden periaatteista, ja toteaa, että nämä järjestöt ovat keskeisessä roolissa konfliktinestossa ja välitystoiminnassa;

F.  ottaa huomioon, että väkivaltaisten konfliktien ehkäiseminen on erittäin tärkeää, jotta Eurooppa ja sen naapurialueet selviytyvät turvallisuushaasteistaan ja jotta saavutettaisiin poliittista ja sosiaalista edistystä; toteaa, että se on myös tehokkaan monenvälisyyden keskeinen osatekijä ja tärkeä väline pyrittäessä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoite 16, joka koskee rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia, oikeussuojan saatavuuden takaamista kaikille ja tehokkaita, vastuullisia ja osallistavia instituutioita kaikilla tasoilla;

G.  toteaa, että unionin jatkuva tuki kolmansien maiden siviili- ja sotilastoimijoille on huomattava tekijä uusiutuvien väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä; toteaa, että kestävä ja pysyvä rauha ja turvallisuus liittyvät erottamattomasti kestävään kehitykseen;

H.  katsoo, että konfliktinestolla ja välitystoiminnalla olisi varmistettava vakauden ja kehityksen ylläpitäminen niissä valtioissa ja niillä maantieteellisillä alueilla, joiden tilanne aiheuttaa unionille välittömän turvallisuusongelman;

I.  toteaa, että konfliktinesto on strateginen toiminto, jolla pyritään varmistamaan tehokkaat toimet ennen kriisien puhkeamista; toteaa, että välitystoiminta on diplomatian toinen väline, jota voidaan käyttää konfliktien ehkäisemisessä, hillitsemisessä tai ratkaisemisessa;

J.  katsoo, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kytkeytyvät yhä erottamattomammin toisiinsa ja että maailmanlaajuisten haasteiden monimutkainen luonne edellyttää laaja-alaista ja yhdennettyä unionin tason lähestymistapaa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin;

K.  pitää tarpeellisena vahvempaa toimielinten välistä lähestymistapaa, jotta varmistettaisiin, että unioni pystyy kehittämään valmiuksiaan ja hyödyntämään niiden koko potentiaalin;

L.  toteaa, että unionin globaalistrategia, poliittiset lausumat ja institutionaalinen kehitys ovat tervetulleita merkkejä siitä, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja on sitoutunut asettamaan konfliktineston ja välitystoiminnan etusijalle;

M.  toteaa, että konfliktinestoa ja rauhanrakentamista tuetaan huomattavasti ulkoisten rahoitusvälineiden avulla;

N.  katsoo, että siirtymäkauden oikeusjärjestelyt ovat tärkeä oikeussuojakeinojen ja muiden muutoksenhakukeinojen kokonaisuus, jossa keskitytään menneisyyden väärinkäytöksiä koskeviin vastuisiin ja kestävän, oikeudenmukaisen ja rauhanomaisen tulevaisuuden luomiseen;

O.  toteaa, että parlamentti on omaksunut näkyvän roolin parlamentaarisessa diplomatiassa, muun muassa välitys- ja vuoropuheluprosesseissa, ja se nojautuu tässä työssä omaan vuoropuhelua ja yhteisymmärryksen rakentamista koskevaan kulttuuriinsa;

P.  ottaa huomioon, että väkivaltaiset konfliktit ja sota vaikuttavat suhteettomasti siviileihin, erityisesti naisiin ja lapsiin, ja asettavat naiset miehiä enemmän alttiiksi riskeille joutua taloudellisen ja seksuaalisen riiston, pakkotyön, pakkosiirtojen ja pidätysten sekä seksuaalisen väkivallan, kuten sotataktiikkana käytetyn raiskauksen, uhreiksi; toteaa, että naisten ja nuorten aktiivinen osallistuminen on tärkeää konfliktineston ja rauhanrakentamisen sekä kaikkien väkivallan muotojen ehkäisemisen kannalta, mukaan lukien seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta;

Q.  katsoo, että on tärkeää ottaa sekä kansalaisyhteiskunta että paikalliset siviili- ja sotilaalliset toimijat, myös naiset, vähemmistöt, alkuperäiskansat ja nuoret, mukaan ja tukea näiden aktiivista ja tarkoituksenmukaista osallistumista välitystoimintaa, vuoropuhelua ja sovinnontekoa koskevien valmiuksien kehittämisen ja luottamuksen rakentamisen edistämiseen ja helpottamiseen;

R.  katsoo, että konfliktinestoon, rauhanrakentamiseen ja rauhanturvaamiseen osoitetaan usein liian vähän rahoitusta, vaikka unioni on sitoutunut niihin poliittisesti, mikä puolestaan vaikuttaa kykyyn edistää ja helpottaa näiden alojen toimia;

1.  kannustaa unionia ottamaan nykyisten sovittujen neuvottelumuotojen ja -periaatteiden yhteydessä ja niiden tukemiseksi entistä enemmän painopisteekseen konfliktineston ja välitystoiminnan; tähdentää, että unioni saa tästä runsaasti poliittista, sosiaalista ja taloudellista lisäarvoa ja yleistä ihmisten turvallisuuteen liittyvää lisäarvoa; muistuttaa, että konfliktinesto ja välitystoiminta vahvistavat osaltaan unionin läsnäoloa ja uskottavuutta kansainvälisellä näyttämöllä;

2.  antaa tunnustusta yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (YTPP) liittyville siviili- ja sotilasoperaatioille rauhan turvaamiseksi, konfliktien ehkäisemiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi;

3.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, komission puheenjohtajaa ja Euroopan parlamentin puhemiestä vahvistamaan konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevat yhteiset pitkän aikavälin painopisteet, joista olisi tultava osa säännöllistä strategista ohjelmasuunnittelua;

4.  kehottaa rakentamaan rauhaa pitkäkestoisesti puuttumalla konfliktien perimmäisiin syihin;

5.  kehottaa parantamaan nykyistä arkkitehtuuria, jotta unionin painopisteitä voitaisiin tukea jäljempänä kuvatulla tavalla;

6.  kehottaa noudattamaan konfliktisensitiivisiä ja ihmiskeskeisiä toimintatapoja, joissa unionin toiminnan keskiössä on ihmisten turvallisuus, jotta toiminnassa saadaan aikaan myönteisiä ja kestäviä tuloksia;

7.  kehottaa EUH:ta ja ulkoisista toimista vastaavia komission yksiköitä esittämään parlamentille vuosittain kertomuksen konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevien unionin sitoumusten täytäntöönpanon edistymisestä;

Unionin toimielinten konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevien valmiuksien parantaminen

8.  tukee unionin johdonmukaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa sitoutumista ulkoisissa konflikteissa ja kriiseissä ja katsoo, että yhdennetty lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin lisää unionin ulkoisen toiminnan lisäarvoa ja että kaikki toimet on pantava mahdollisimman nopeasti täytäntöön, jotta unioni antaisi selkeitä vastauksia konfliktien eri vaiheissa ja jotta tämä yhdennetty lähestymistapa olisi toimivampi ja tehokkaampi; palauttaa tässä yhteydessä mieliin kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan normit ja periaatteet ja ilmaisee tukensa nykyisille neuvottelukehyksille, lähestymistavoille ja periaatteille; toteaa jälleen, että jokaista konfliktia olisi tarkasteltava erikseen;

9.  korostaa, että näiden valmiuksien kehittämisen ansiosta jäsenvaltioiden olisi pystyttävä määrittämään konfliktineston ja välitystoiminnan kannalta ensisijaiset maantieteelliset alueet ja Euroopan maiden kahdenvälisen yhteistyön pitäisi helpottua;

10.  kehottaa perustamaan varapuheenjohtajan / korkean edustajan alaisuuteen konfliktinestoa ja välitystoimintaa käsittelevän EU:n korkean tason neuvoa-antavan toimikunnan, jotta yhteen koottu kattava joukko johtavia poliittisia sovittelijoita ja konfliktineston asiantuntijoita voisi tarjota nopeasti poliittista ja teknistä asiantuntemusta; katsoo, että tarvitaan myös sovitteluun ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyihin liittyviä asioita käsittelevä asiantuntijaryhmä;

11.  kehottaa nimittämään rauhankysymyksiä käsittelevän EU:n erityislähettilään, joka toimisi EU:n korkean tason neuvoa-antavan toimikunnan puheenjohtajana, jotta edistettäisiin eri toimielinten välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia, myös niiden yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa, parannettaisiin tietojenvaihtoa ja lisättäisiin ja joudutettaisiin toimia;

12.  kehottaa perustamaan muita toimielinten välisiä mekanismeja, kuten erityistyöryhmiä erityisiä konfliktinestotilanteita varten;

13.  kehottaa perustamaan konfliktinestoa ja välitystoimintaa käsittelevän neuvoston työryhmän korostaen unionin vahvaa sitoutumista rauhaan ja vakauteen naapurialueillaan;

Euroopan ulkosuhdehallinto

14.  suhtautuu myönteisesti erillisen konfliktineston, rauhanrakentamisen ja välitystoiminnan välineistä vastaavan EUH:n yksikön perustamiseen ja ennakkovaroitusjärjestelmän ja tulevaisuuden kartoitusjärjestelmän kaltaisten välineiden kehittämiseen; kehottaa tekemään investointeja tällaisten välineiden kehittämiseksi edelleen;

15.  kehottaa keräämään, hallinnoimaan ja levittämään asiaa koskevaa tietämystä järjestelmällisemmin unionin toimielinten henkilöstölle helppokäyttöisissä, käytännöllisissä ja toiminnan kannalta merkityksellisissä muodoissa;

16.  kehottaa kehittämään edelleen sisäisen henkilöstön, sovittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden sekä kolmansien osapuolten sukupuolisensitiiviseen konfliktien analyysiin, ennakkovaroitukseen, välitystoimintaan ja konfliktinestoon liittyviä valmiuksia yhdessä EUH:n ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa;

Euroopan komissio

17.  muistuttaa, että konfliktinesto on yhä tarpeellisempaa, jotta voidaan puuttua konfliktien perimmäisiin syihin ja saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti demokratia ja ihmisoikeudet, oikeusvaltio, oikeuslaitoksen uudistaminen ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen;

18.  korostaa, että unionin toimien väkivallasta ja konflikteista kärsivillä alueilla on oltava poikkeuksetta konflikti- ja sukupuolisensitiivisiä; kehottaa ryhtymään välittömiin toimiin, joilla nämä näkökohdat sisällytetään kaikkiin asiaankuuluviin politiikkoihin, strategioihin, toimiin ja operaatioihin siten, että kiinnitetään enemmän huomiota siihen, ettei aiheuteta haittaa, ja maksimoidaan unionin panos konfliktineston ja rauhanrakentamisen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen;

Euroopan parlamentti

19.  korostaa demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän ja sen johdossa olevien Euroopan parlamentin jäsenten roolia välitys- ja vuoropuhelualoitteiden koordinoinnista vastaavana operatiivisena elimenä ja suhtautuu myönteisesti uusiin aloitteisiin, kuten rauhaa ja demokratiaa koskeviin Jean Monnet -vuoropuheluihin (joita järjestetään Ranskassa, Bazochesissa, sijaitsevassa, historiallisessa Jean Monnet -talossa), vaaliväkivaltaisuuksia koskeviin toimiin, puolueiden keskinäiseen vuoropuheluun ja yhteisymmärryksen edistämiseen ja nuorten poliittisten johtajien ohjelmaan, ja suosittelee, että näitä Euroopan parlamentin keskeisiä välitystoiminnan, tukitoimien ja vuoropuhelun välineitä kehitetään edelleen; pitää myönteisenä demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän päätöstä jatkaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian parlamentin (Sobranie) kanssa käydyn Jean Monnet -vuoropuheluprosessin menestyksekkäitä toimia laajentamalla vuoropuhelun menetelmien soveltaminen kaikkiin Länsi-Balkanin maihin;

20.  suhtautuu myönteisesti kumppanuuteen Ukrainan parlamentin (Verh’ovna Rada, Korkein neuvosto) kanssa Jean Monnet -vuoropuheluissa, joilla pyritään rakentamaan yhteisymmärrystä parlamentin poliittisten ryhmittymien ja puolueiden välille sekä ennen kaikkea muuttamaan poliittista kulttuuria modernin eurooppalaisen parlamentarismin suuntaan, joka perustuu demokraattiseen vuoropuheluun ja yhteisymmärryksen rakentamiseen;

21.  panee tyytyväisenä merkille 11.–13. lokakuuta 2018 käydyn viidennen Jean Monnet -vuoropuhelun päätelmät ja toteaa, että vuoropuhelu edisti tukea assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanolle; toteaa, että parlamenttia on pyydetty työskentelemään yhdessä komission kanssa, jotta helpotettaisiin Ukrainan parlamentin ja hallituksen keskeisten sidosryhmien kanssa käytävää vuoropuhelua, jolla pyritään tehostamaan Ukrainan parlamentin toimintaa assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanotehtävässä;

22.  suhtautuu myönteisesti Ukrainan, Moldovan ja Georgian parlamenttien puhemiesten väliseen uuteen kolmen osapuolen aloitteeseen alueellisen parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisesta strategisista kysymyksistä, muun muassa assosiaatiosopimusten täytäntöönpanosta, käytävän alueellisen vuoropuhelun merkittäväksi foorumiksi, joka reagoi keskeisiin turvallisuushaasteisiin, kuten hybridisodankäyntiin ja disinformaatioon; pitää parlamentin tukea tälle alueelliselle parlamentaariselle vuoropuhelulle tärkeänä merkkinä sen sitoutumisesta alueeseen yhteisten alueellisten turvallisuushaasteiden uhan alla;

23.  pitää tärkeänä kasvavaa rooliaan poliittisissa välitysprosesseissa; korostaa tässä yhteydessä Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaavan komission jäsenen ja kolmen Euroopan parlamentin sovittelijan, Kukanin, Vajglin ja Fleckensteinin, yhteistä aloitetta, jolla tuetaan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian puoluejohtajia poliittisesta kriisistä selviämisessä hyväksymällä vuonna 2015 tehty Przinon sopimus; vahvistaa olevansa valmis jatkamaan tämän komission ja EUH:n kanssa tehtävän toimielinten välisen tiiviin yhteistyön viitoittamalla saralla lujittaen sitoumustaan vahvistaa poliittisia vuoropuheluita ja sovinnontekoa kaikkialla Länsi-Balkanin alueella ja laajemmassa naapurustossa;

24.  kehottaa jatkamaan nuorten poliittisten johtajien ohjelman kehittämistä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2250 perustuvan nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman yhteydessä sekä jatkamaan erinomaista yhteistyötä korkean edustajan / varapuheenjohtajan Välimeren aluetta koskevan aloitteen parissa Young Med Voices -ohjelman puitteissa;

25.  katsoo, että korkean tason ”Bridging the gap” -nuorisodialogi tarjoaa mahdollisuuden nuorison edustajien ja Länsi-Balkanin alueen maiden parlamenttien nuorten jäsenten väliselle vuoropuhelulle, joka on tärkeä puolueiden välisen vuoropuhelukulttuurin ja sovinnon tukemiseksi ja alueen maiden EU-jäsenyysnäkymien vahvistamiseksi;

26.  suosittelee Euroopan parlamentin jäsenten, erityisesti sovittelijoiksi tai päävaalitarkkailijoiksi nimitettyjen jäsenten, käytettävissä olevien parlamentaaristen koulutus- ja tukiohjelmien sekä kolmansien maiden parlamenttien jäsenten, puolueiden ja henkilöstön koulutusohjelmien, myös sukupuoli- ja nuorisonäkökohtia koskevien ohjelmien, kehittämisen jatkamista, myös koordinoimalla toimia tämän alan asiantuntemusta hankkineiden jäsenvaltioiden rakenteiden kanssa;

27.  katsoo, että parlamentin valmiuksia voitaisiin kehittää edelleen nimittämällä varapuhemies, joka vastaisi välitystoiminnan ja vuoropuhelun helpottamisen koordinoinnista ja toimisi tiiviissä yhteistyössä demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän kanssa;

28.  korostaa Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon merkitystä tietoisuuden lisäämisessä konflikteista eri puolilla maailmaa; kehottaa suurentamaan palkintosummaa parlamentin seuraavalla vaalikaudella;

29.  toteaa, että parlamentin on unionin yleisiä toimia tukeakseen virallistettava välitysmenettelynsä; kehottaa vahvistamaan parlamentaarista diplomatiaa ja vaihtotoimintaa, myös parlamentin valtuuskuntien toiminnan kautta;

30.  korostaa parlamentin ja Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) pitkäaikaista tiivistä yhteistyötä vaalien ja demokratiatuen alalla; kehottaa laajentamaan tätä yhteistyötä välitystoimintaan ja vuoropuheluun;

Naiset, rauha ja turvallisuus – sukupuolinäkökohtia koskevien valmiuksien parantaminen unionin konfliktinesto- ja välitystoimissa

31.  kehottaa toteuttamaan sukupuolten täyden tasa-arvon ja toteuttamaan erityisesti toimia, joilla varmistetaan, että unionin konfliktienesto- ja välitystoimissa turvataan naisten, tyttöjen ja nuorten osallistuminen ja suojellaan heidän oikeuksiaan konfliktien kaikissa vaiheissa konfliktien ehkäisemisestä aina konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen;

32.  kehottaa tekemään kaikista yhteistyö- ja koulutustoimista ja interventioista sukupuolisensitiivisiä; panee tyytyväisenä merkille tätä koskevat unionin aloitteet ja sen aktiivisen osallistumisen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan seuraavan toimintasuunnitelman kehittämiseen sekä unionin uuden strategisen lähestymistavan naisiin, rauhaan ja turvallisuuteen;

33.  kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökohtia, myös sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja konflikteihin liittyvää seksuaalista väkivaltaa, koskevan asiantuntemuksen kaikkiin konfliktineston, välitystoiminnan ja rauhanrakentamisen vaiheisiin;

34.  kehottaa unionia ottamaan johtavan roolin nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanossa ja kehottaa sisällyttämään niissä vahvistetut periaatteet unionin kaikkeen konfliktinesto- ja välitystoimintaan;

35.  kehottaa ottamaan kaikissa yhteistyö- ja koulutus- ja muissa toimissa selville ja huomioon nuorten naisten ja nuorten miesten tarpeet ja toiveet ja pitämään mielessä erilaiset tavat, joilla väkivaltainen konflikti vaikuttaa heidän elämäänsä ja tulevaisuuteensa, sekä heidän arvokkaan panoksensa väkivaltaisen konfliktin ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen;

Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen roolin lujittaminen ja valmiuksien parantaminen konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevassa unionin lähestymistavassa

36.  katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen rooli olisi otettava huomioon unionin yleisessä lähestymistavassa ja sen valmiuksien kehittämistä koskevissa painopisteissä;

37.  korostaa luottamusta lisäävien toimien ja ihmisten välisten yhteyksien tärkeyttä konfliktinestossa ja -ratkaisussa;

38.  kehottaa kuulemaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, erityisesti naisten oikeuksiin ja vähemmistöjen ihmisoikeuksiin erikoistuneita järjestöjä, laadittaessa ja pantaessa täytäntöön unionin ohjelmia ja toimintapolitiikkoja, jotka koskevat rauhaa, turvallisuutta ja välitystoimintaa;

Konfliktinestoon ja välitystoimintaan käytettävissä olevat unionin rahoitus- ja talousarviovarat

39.  katsoo, että kasvavat haasteet edellyttävät konfliktinestoon tarkoitettujen määrärahojen korottamista ja asiaan perehtynyttä henkilöstöä;

40.  painottaa tarvetta asettaa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027) saataville riittävästi korvamerkittyjä rahoitusvaroja unionin konfliktinesto- ja välitystoimiin;

41.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa toimittamaan parlamentille ajantasaiset tiedot konfliktien analysointiin ja konfliktiherkkyyteen, ennakkovaroitukseen ja välitystukeen varatusta EUH:n budjettikohdasta ja tämän alan tulevista painopisteistä;

°

°  °

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission ja neuvoston puheenjohtajille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, komissiolle, Etyjille, YK:n pääsihteerille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL C 356, 4.10.2018, s. 130.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0312.

(3)

EUVL L 335, 15.12.2017, s. 6.


PERUSTELUT

Euroopan unioni on pohjimmiltaan rauhanhanke, joten on vain luonnollista, että konfliktinestolla ja rauhanrakentamisella on keskeinen asema sen ulkopolitiikassa. Lissabonin sopimuksen mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa (I osasto, 3 artiklan 1 kohta), ja se määrittelee rauhan omien arvojensa ja periaatteidensa pohjalta.

Näiden periaatteiden mukaisesti asetetaan ulkopoliittisia tavoitteita, joiden lähtökohtana on rauhan laaja määritelmä, joka ei kata pelkästään turvallisuutta ja vakautta (kuten aseellisen väkivallan puuttumista) vaan jossa puututaan myös konfliktien perimmäisiin syihin edistämällä demokratiaa, hyvää hallintotapaa, ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja ihmisten turvallisuutta. Pohjimmiltaan rauha siis kulkee käsi kädessä sen kanssa, että turvataan kaikkien ihmisten elämä ja hyvinvointi kaikilla elämän osa-alueilla, ja tätä ei saavuteta militarisoinnilla vaan luomalla turvallisuus, joka perustuu ihmisoikeuksiin ja ihmisten turvallisuuteen.

YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta valvovan CEDAW-komitean yleiskommentissa nro 30 muistutetaan meitä siitä, että naisten kokemukset jätetään usein huomiotta konflikteja ennustettaessa, koska niitä ei pidetä merkityksellisinä, että naisten osallistuminen konfliktinestoon on vähäistä ja että naiset osallistuvat vain vähän ennalta ehkäisevän diplomatian parissa työskentelevien instituutioiden toimintaan. EU puolestaan toteaa, että naisten aliedustus välitysprosesseissa ja rauhanneuvotteluissa sekä sukupuolinäkökohtia koskevan asiantuntemuksen puute rauhanvälittäjäryhmissä rajoittavat vakavasti sitä, missä määrin naisten kokemukset konflikteista ja niistä johtuva oikeuden ja toipumisen tarve otetaan huomioon näissä prosesseissa (välitys- ja vuoropuheluvalmiuksia koskeva EU:n toimintaperiaate vuodelta 2009).

Kun naisia ja vähemmistöjä ei oteta mukaan konfliktinestotyöhön, jäädään vaille perustavan tärkeitä tietoja ja näkökohtia. Vain turvaamalla naisten osallistava edustus ja analysoimalla konflikteja sukupuolinäkökulmasta voimme suunnitella tarkkoja ratkaisuja ja saavuttaa kestävän rauhan. Naisten vaikutus- ja sananvalta ja heidän valmiutensa sekä monialainen sukupuolinäkökohtia koskeva analyysi ovat ratkaisevan tärkeitä vuoropuhelujen kannalta, jotta voimme laatia parempia politiikkatoimia ja saada aikaan tasapuolisia rauhansopimuksia. Olemme nähneet tämän monissa yhteyksissä, kuten Libyassa, Jemenissä, Nigeriassa ja Kolumbiassa. Itse asiassa olemme nähneet sen kaikkialla muualla maailmassa.

Kansainvälinen naisten rauhanjärjestö WILPF (Women’s International League for Peace and Freedom) toteaa seuraavaa: ”Naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva toimintaohjelma tarjoaa muutosvoimaa. Se on tehokas väline, jonka avulla voidaan siirtyä pois sulkevasta päätöksenteosta demokraattiseen päätöksentekoon, sukupuolten eriarvoisuudesta sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen sekä konflikteista ja väkivallasta kestävään rauhaan.”

Naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva toimintaohjelma tunnustetaan nykyään kansainvälisesti, mutta sen täytäntöönpanossa on vielä suuria haasteita. Euroopan ulkosuhdehallinto toteaa, että sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen konfliktinestossa ja välitystoiminnassa edellyttää sukupuolikysymyksiä koskevaa tietämystä ja asiantuntemusta sekä erityiskysymysten että koko rauhanprosessin osalta (Euroopan ulkosuhdehallinnon välitystukihankkeen tiedote naisten osallistumisesta ja sukupuolesta: ”Factsheet – EEAS Mediation Support Project Women’s Participation and Gender”). Yksi keskeisistä kysymyksistä on luonnollisesti myös sitoumusten toteuttaminen käytännössä ja niiden tukeminen korvamerkityllä rahoituksella ja tarkoitukseen varatuilla resursseilla. EU voi omaksua tässä asiassa vahvan ja johtavan roolin naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanossa, mikä tarkoittaa myös sitä, että EU on johtavassa asemassa maailmanlaajuisen rauhan edistämisessä.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

4

16

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Bas Belder, Goffredo Maria Bettini, Elmar Brok, Klaus Buchner, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Michael Gahler, Iveta Grigule-Pēterse, Sandra Kalniete, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Clare Moody, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Dobromir Sośnierz, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Brando Benifei, Neena Gill, Liisa Jaakonsaari, Marek Jurek, Soraya Post, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Helmut Scholz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

José Blanco López, Santiago Fisas Ayxelà, Karin Kadenbach, Ramón Luis Valcárcel Siso, Julie Ward, Flavio Zanonato


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

Iveta Grigule-Pēterse, Javier Nart

ECR

Charles Tannock, Geoffrey Van Orden

S&D

Brando Benifei, Goffredo Maria Bettini, José Blanco López, Neena Gill, Liisa Jaakonsaari, Karin Kadenbach, Arne Lietz, Andrejs Mamikins, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Soraya Post, Julie Ward, Flavio Zanonato

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Barbara Lochbihler

4

-

ECR

Bas Belder, Marek Jurek

NI

Georgios Epitideios, Dobromir Sośnierz

16

0

GUE/NGL

Helmut Scholz

PPE

Michèle Alliot-Marie, Elmar Brok, Arnaud Danjean, Santiago Fisas Ayxelà, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, David McAllister, Ramona Nicole Mănescu, Francisco José Millán Mon, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Ramón Luis Valcárcel Siso

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 27. helmikuuta 2019Oikeudellinen huomautus