MIETINTÖ vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

27.2.2019 - (2018/2171(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Arndt Kohn

Menettely : 2018/2171(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A8-0097/2019
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A8-0097/2019
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

(2018/2171(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017[1],

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0322/2018)[2],

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 sekä toimielinten vastaukset[3],

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman[4] tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[5] ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046[6] ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0097/2019),

1.  myöntää tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille vastuuvapauden tilintarkastustuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman tilintarkastustuomioistuimelle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

(2018/2171(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0097/2019),

A.  korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tilintarkastaja, jotta voidaan soveltaa samoja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita kuin tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuskohteisiinsa; panee merkille tilintarkastajan lausunnon, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sen taloudellisesta asemasta;

2.  toteaa, että vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuimen lopulliset määrärahat olivat 141 240 000 euroa (137 557 000 euroa vuonna 2016) ja että talousarvion yleinen toteutusaste oli 97,73 prosenttia (99 prosenttia vuonna 2016);

3.  tähdentää, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään toimielimen henkilöstöön (osasto 1) sekä kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja sekalaisiin hallinnosta johtuviin menoihin (osasto 2); kehottaa tilintarkastustuomioistuinta parantamaan edelleen toteutusasteita etenkin osastossa 2, jossa maksatusaste oli 55,75 prosenttia lopullisista määrärahoista ja 57,13 prosenttia sitoumuksista (52,8 ja 53,8 prosenttia vuonna 2016);

4.  panee merkille, että henkilöstön virkamatkoihin käytettyjen määrärahojen käyttöaste oli 87,98 prosenttia lopullisista määrärahoista (93,76 prosenttia vuonna 2016); suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen sitoumukseen toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että virkamatkoihin tarkoitettujen määrärahojen käytössä noudatetaan taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita;

5.  on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin osallistuu toimielinten väliseen rahoituksen ja toiminnan yhdennettyyn suunnitteluhankkeeseen, joka on ensimmäinen askel kohti tulosbudjetoinnin toteuttamista osana ”Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” -aloitetta; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle edistymisestä seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;

6.  on tyytyväinen avattuun Public Audit in the European Union -verkkoportaaliin, joka sisältää tietoa unionin ja jäsenvaltioiden 29 ylimmän tarkastuselimen työstä ja tehtävistä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta julkaisemaan verkkoportaalista lyhyitä toimintaraportteja, jotka sisältävät konkreettista tietoa tilintarkastustuomioistuimen ja ylimpien tarkastuselinten toteuttamista analyyseistä sekä konkreettisia tuloksia, myös kustannus-hyötyanalyysejä ja tiedot takaisin perityistä määristä;

7.  ottaa huomioon, että sisäinen tarkastus tarkasti tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2013–2017 strategian täytäntöönpanon ja presidentin alaisuudessa toimivien yksiköiden toimintarakenteen ohjelmistolisenssien ja riskinhallinnan kaltaisten aihealojen osalta; on tyytyväinen siihen, että sisäisen tarkastuksen mukaan hallinto, riskinhallinta ja sisäisen valvonnan menettelyt antavat kohtuullisen varmuuden tilintarkastustuomioistuimen tavoitteiden saavuttamisesta;

8.  on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin julkisti tilinpäätöksensä 31. maaliskuuta 2018 mennessä, kuten parlamentti suositteli edellisessä vastuuvapausmenettelyssä; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta yksinkertaistamaan menettelyjään varmistaakseen myös vuotuisen toimintakertomuksensa julkaisemisen 31. maaliskuuta mennessä vastuuvapausmenettelyn optimoimiseksi ja nopeuttamiseksi; ehdottaa, että tilintarkastustuomioistuin käsittelee tulevissa lausunnoissaan sitä, missä määrin ehdotetut järjestelyt auttaisivat lyhentämään vastuuvapausmenettelyä;

9.  pitää valitettavana, ettei tilintarkastustuomioistuin ole julkaissut vuoden 2012 jälkeen yhtään erityiskertomusta eturistiriitojen hallinnasta valituissa unionin virastoissa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta julkaisemaan vuotuisen erityiskertomuksen eturistiriitojen hallinnasta unionin virastoissa, jotka tekevät yhteistyötä teollisuudenalojen kanssa, erityisesti Euroopan lentoturvallisuusvirastossa (EASA), Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA), Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisessa (EFSA) ja Euroopan lääkevirastossa (EMA); toteaa, että eturistiriitojen riski on suurempi teollisuudenalojen kanssa yhteistyötä tekevissä unionin virastoissa kuin muissa unionin virastoissa;

10.  arvostaa tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan välistä yhteistyötä; panee tyytyväisenä merkille työohjelman esittelyn parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokoukselle ja kaikille pysyville valiokunnille annetun mahdollisuuden suositella mahdollisia tarkastustehtäviä; pitää myönteisenä, että noin kaksi kolmasosaa näistä ehdotuksista vaikuttaa tilintarkastustuomioistuimen työhön; panee merkille, että parlamentille annettiin 60 esitystä ja järjestettiin monia kahdenvälisiä kokouksia;

11.  toteaa, että hallintomenojen alalla tarkastusriski on alhainen ja että arvioidut virhetasot ovat olleet usean vuoden ajan olennaisuusrajan alapuolella; panee merkille, että sen vuoksi tilintarkastustuomioistuin pitää testattavien tapahtumien määrää tarkastukseen perustuvien johtopäätösten teon kannalta riittävänä; pitää kuitenkin valitettavana, että vuosikertomusten hallintoa käsittelevässä luvussa 10 esitettyjen näkökohtien laajuus antaa mahdollisuuden tarkastella kunkin toimielimen hallintomenojen puutteita vain hyvin rajallisesti; pitää valitettavana, ettei tilintarkastustuomioistuin analysoinut parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edistymistä hallintomenoja koskeviin vuoden 2014 suosituksiin nähden, koska tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2017 tarkastukseen ei sisältynyt näiden toimielinten hallintomenojen tarkastelua; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan pian jatkotoimia näiden suositusten johdosta ja nopeuttamaan vastaisuudessa tämän luvun suositusten seurantaa;

12.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen muiden toimielinten ja sidosryhmien kanssa tekemään yhteistyöhön; panee tyytyväisenä merkille ylimpien tarkastuselinten johtajien välisen yhteistyön ja yhteisen työsuunnitelman hyväksymisen vuodesta 2018 alkaen; kannattaa myös eri yliopistojen kanssa solmittuja kumppanuuksia, jotka liittyvät tilintarkastustuomioistuimen toimiin koulutustarjontansa laajentamiseksi;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että 92 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 esittämistä suosituksista pantiin täytäntöön ennen vuoden 2017 loppua samoin kuin 53 prosenttia vuonna 2017 annetuista suosituksista;

14.  toteaa, että varainhoitoasetuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin varmistaa, että erityiskertomukset laaditaan ja hyväksytään asianmukaisen ajanjakson kuluessa, joka on yleensä enintään 13 kuukautta; toteaa, että vuonna 2017 tarkastustehtävän aloittamisesta kesti keskimäärin 14,6 kuukautta erityiskertomuksen hyväksymiseen eikä erityiskertomusten laatimiselle asetettua 13 kuukauden määräaikaa noudatettu edeltävänäkään vuonna; pitää valitettavana, että vuoden 2017 aikana julkaistuista erityiskertomuksista vain kahdeksan kohdalla (29 prosenttia) noudatettiin 13 kuukauden tavoiteaikataulua; toteaa, että julkaisemiseen kului keskimäärin 16 kuukautta, mikä oli noin kaksi kuukautta vähemmän kuin vuonna 2016, ja kehottaa tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuinta parantamaan edelleen tuloksellisuuttaan mutta huolehtimaan samalla, etteivät erityiskertomusten laatu ja suositusten kohdennettu luonne vaarannu;

15.  panee kiinnostuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin ottaa yhä useammin kääntäjiä mukaan ydintoimintaansa ja luo siten lisää synergiaa tarkastajien kanssa; panee merkille, että kääntäjät auttoivat tarkastajia tekstien laadinnassa erityiskertomusten ja vuosikertomuksen sekä 38 tarkastuskäynnin yhteydessä;

16.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen selkeää viestintää koskevaan viestintästrategiaan, jolla se pyrkii tavoittamaan yleisön selkeiden viestien avulla, sekä sen viestintätoimiin, joiden tavoitteena on lisätä sen näkyvyyttä ja huomiota tiedotusvälineissä, mukaan lukien näkyvyyden lisääminen sosiaalisessa mediassa; suhtautuu myönteisesti kattavien sosiaalisen median analyysien käyttöön, jotta ymmärretään paremmin, missä määrin kohderyhmät tavoitetaan ja ovatko kampanjat tiedotusvälineissä olleet onnistuneita; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta pyrkimään edelleen käyttämään mahdollisimman hyvin erilaisia viestintäkanavia lisätäkseen kansalaisten tietoisuutta sen työstä;

17.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja pääsihteerin virka-autojen käyttöä koskevan yksityiskohtaisen tarkastelun, joka on eritelty käyttäjän, matkan pituuden ja maksettujen kustannusten mukaan ja jonka tilintarkastustuomioistuin toimitti vuoden 2017 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; panee merkille, että matkoihin, joihin liittyy matkamääräys, ja muihin virallisten tehtävien hoidossa tehtyihin matkoihin sovelletaan eri järjestelmiä ja että korvausta maksetaan enintään 10 000 kilometriltä vuodessa; toteaa myös, että jäsenet ja pääsihteeri maksavat kaikista muista matkoista vain liitännäiskustannukset; ottaa huomioon, että 17 prosenttia virka-autojen kaikesta käytöstä on muuta kuin virkakäyttöä; panee merkille, että kuljettajia, joiden tehtävänä on kuljettaa jäseniä virkamatkoilla ja protokollan mukaisilla matkoilla, työllistetään myös erilaisissa hallintotehtävissä, kuten tilintarkastustuomioistuin ilmoitti vuoden 2017 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta analysoimaan yksityiskohtaisesti muiden virallisten tehtävien hoidossa tehtyjen matkojen kategoriaan kuuluvat matkat;

18.  on tyytyväinen siihen, että päätös 81-2016, jolla alennettiin virallisten tehtävien hoidossa tehtävien matkojen korvauksiin liittyvää vuotuista enimmäismäärää 15 000 kilometristä 10 000:een, on tuottanut noin 15 prosentin säästöt; on kuitenkin huolissaan siitä, että nykyinen järjestelmä aiheuttaa yhä suhteettoman hallinnollisen ja dokumentointirasitteen; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan yksinkertaistamistoimia ja parantamaan samalla maksujärjestelmän luotettavuutta; ehdottaa, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenille maksetaan kuukausikorvaus, joka lasketaan suhteessa heidän virka-autonsa listahintaan, nykyisen, matkan pituuteen perustuvan järjestelmän sijaan;

19.  panee merkille, että polttoainekortit liittyvät tiettyihin virka-autoihin ja että autoa kuljettava henkilö voi käyttää niitä polttoaineen ja tiemaksujen maksamiseen virkamatkojen aikana; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja pääsihteeri voivat pyytää polttoainekortteja omaa diplomaattiajoneuvoaan varten mutta maksavat polttoaineesta todellisen täyden hinnan;

20.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen käynnissä oleva hanke toimielimen ja henkilöstön turvallisuuden lisäämiseksi on edennyt suunnitellusti; ottaa huomioon, että uusi turvallisuusyksikkö, ulkoinen akkreditointikeskus ja kulunvalvontakeskus henkilöstölle ja vierailijoille ovat nyt toimintavalmiita;

21.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin sai ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) mukaisen sertifioinnin; suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen toimiin, joilla parannetaan sen jätehuoltoa, lisätään sen energiatehokkuutta ja pienennetään sen hiilijalanjälkeä, ja kannustaa sitä jatkamaan tämänsuuntaisia toimiaan; on tyytyväinen energiakustannusten merkittävään vähenemiseen;

22.  toteaa, että 5 prosentin henkilöstövähennys vuosina 2013–2017 on saavutettu talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[7] mukaisesti ja se koski yhteensä 45:tä tointa; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin vähensi yhden toimen vuosien 2013–2017 tavoitetta enemmän; toteaa, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä kasvoi samalla kaudella 59:stä 73:een, mikä johtui pääasiassa tilintarkastustuomioistuimen tilojen turvatoimien vahvistamisesta; panee merkille, että saavuttaakseen henkilöstövähennystavoitteet tilintarkastustuomioistuin yksinkertaisti menettelyjä käyttämällä tietoteknisiä välineitä ja digitalisaatiota sekä ulkoistamalla tehtäviä komission palkkatoimistolle;

23.  panee merkille, että noudattaakseen kansainvälisen tilintarkastajaliiton suosituksia tilintarkastustuomioistuin pyrkii tarjoamaan tarkastajilleen vuosittain keskimäärin 40 tuntia (viisi päivää) ammatillista koulutusta vuodessa; toteaa, että tavoite ylitettiin vuonna 2017, kun ammatillista koulutusta tarjottiin 6,7 päivää tarkastajaa kohden;

24.  on huolestunut henkilöstön sairauslomien lisääntymisestä ja toteaa, että vuonna 2015 sairauslomapäiviä oli kaikkiaan 8 636 (687 henkilöstön jäsentä) ja vuonna 2017 päiviä oli 10 327 (677 henkilöstön jäsentä); pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut avoimesti niiden henkilöstön jäsenten lukumäärän, joilla todettiin työuupumus vuonna 2017; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ottamaan tämän huolestuttavan suuntauksen huomioon ja laatimaan toimintasuunnitelman henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi ja tehostamaan näin toimiaan henkilöstön hyvinvoinnin ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen parantamiseksi;

25.  toteaa, että peruspalkkaluokkien alkupalkkojen alhainen taso ja rajalliset urakehitysmahdollisuudet Luxemburgissa siellä sijaitsevien toimielinten pienen määrän vuoksi vaikuttavat suoraan tilintarkastustuomioistuimen palvelukseenottomenettelyihin; pitää myönteisenä marraskuussa 2017 perustettua toimielinten välistä työryhmää, joka on antanut 24 suositusta urakehitysmahdollisuuksien parantamisesta, palvelukseenoton joustavuudesta, paremmista vastaanotto- ja asettautumisoloista maassa, toimielimen henkilöstön paremmasta kotoutumisesta paikalliseen yhteiskuntaan ja viestinnän parantamisesta;

26.  suhtautuu myönteisesti siihen, että 43 prosenttia tarkastajista ja hallintovirkamiehistä oli naisia vuonna 2017 ja että ylennysmenettelyssä saavutettiin sukupuolten tasapaino vuosien 2013–2017 yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä; panee merkille, että johtotehtävissä toimivien naisten osuus tarkastusjaostoissa on kasvanut 7 prosentista lähes 20 prosenttiin vuosina 2015–2017; pitää kuitenkin valitettavana, että yhdestätoista johtajasta vain kaksi ja 29:stä kabinetin päälliköstä vain seitsemän oli naisia vuonna 2017; pitää myönteisenä yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan toimintasuunnitelman hyväksymistä vuosiksi 2018–2020 ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan toimiaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi johtotehtävissä;

27.  pitää valitettavana, että 1. toukokuuta 2018 vain kuusi tilintarkastustuomioistuimen 28 jäsenestä oli naisia; palauttaa mieliin, että 4. helmikuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa ”tilintarkastustuomioistuimen asemasta tulevaisuudessa – menettelyt Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämiseksi: Euroopan parlamentin kuuleminen”[8] parlamentti korosti tilintarkastustuomioistuimen jäsenten sukupuolijakauman epätasapainon ongelmaa; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan aktiivisemmin naisia hakemaan tulevaisuudessa avoimiksi tulevia paikkoja; toistaa, että nimitysmenettelyssä neuvoston olisi ehdotettava parlamentille ainakin kahta ehdokasta, joista toinen on nainen ja toinen mies;

28.  toteaa, että yhtään häirintätapausta ei raportoitu, tutkittu tai saatettu päätökseen vuonna 2017; on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin toteuttaa monenlaisia toimia lisätäkseen tietoisuutta työympäristössä tapahtuvasta häirinnästä, uusille tulokkaille tarjottava koulutus mukaan luettuna; panee tyytyväisenä merkille, että sekä tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä että jäseniä vastaan esitettyjen valitusten jatkotoimiksi on suunniteltu menettelyjä ja seuraamuksia; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan tiivisti toimintaperiaatteidensa vaikuttavuutta tältä osin, tiedottamaan edelleen työpaikkakiusaamisesta ja edistämään häirintää koskevaa nollatoleranssia;

29.  panee merkille, ettei vuonna 2017 ollut väärinkäytösten paljastamistapauksia; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen oikeudellinen yksikkö toimii sisäisten ja ulkoisten väärinkäytösten paljastajien ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelimenä; panee lisäksi merkille, että käytössä on eettisten neuvonantajien verkosto, joka antaa neuvoja tietojen antamisesta sääntöjenvastaisuuksien tapauksissa, kuten tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksessä todetaan; painottaa, että jokaisella henkilöstön jäsenellä on velvollisuus raportoida petoksista ja muista sääntöjenvastaisuuksista tilintarkastustuomioistuimen oikeudelliselle yksikölle; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta suojelemaan sääntöjenvastaisuuksista ilmoittavien henkilöstön jäsenten henkilöllisyyttä asianmukaisen tutkinnan mahdollistamiseksi; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että kaikki henkilöstön jäsenet saavat asianmukaisesti tietoa oikeuksistaan esimerkiksi uuden henkilöstön perehdytysmenettelyjen aikana; on tyytyväinen lausuntoon, jonka tilintarkastustuomioistuin julkaisi lokakuussa 2018 sen jälkeen, kun komissio esitti ehdotuksen direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden yksilöllisestä suojelusta 23. huhtikuuta 2018; painottaa tietoisuuden lisäämisen ja henkilöstön koulutuksen merkitystä keinona edistää myönteistä ja luottamukseen perustuvaa toimintaympäristöä, jossa väärinkäytösten paljastaminen hyväksytään osaksi yrityskulttuuria;

30.  panee merkille, että vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuin ilmoitti Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) 13 petosepäilytapausta (11 vuonna 2016), jotka oli havaittu varainhoitovuosien 2016 ja 2017 tarkastuslausumaan liittyvän tarkastustyön sekä muiden tarkastustehtävien aikana; suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin välillä käynnissä oleviin uutta hallinnollista järjestelyä koskeviin neuvotteluihin; pyytää tietoja siitä, miten suhteet OLAFiin kehittyvät, sekä ehdotetun Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa tehtävän yhteistyön valmisteluista;

31.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet voivat olla poissa tilintarkastustuomioistuimesta yhden tai useamman päivän ilman perusteluja ja tarvitsematta pyytää lomaa; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on ottanut käyttöön läsnäololuettelon, johon kirjataan jäsenten osallistuminen tilintarkastustuomioistuimen ja sen jaostojen ja komiteoiden kokouksiin; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin julkaisee kalenteria kaikista tällaisista kokouksista verkkosivustollaan; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta vahvistamaan menettelyt jäsenten vuosi- ja sairauslomien ja muiden poissaolojen kirjaamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kaikki jäsenten lomat kirjataan tosiasiallisesti; painottaa, että nykyinen käytäntö saattaa vaarantaa unionin kansalaisten ja toimielinten luottamuksen tilintarkastustuomioistuinta kohtaan;

32.  muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 285 artiklan mukaisesti tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja ainoastaan unionin yleisen edun mukaisesti; on huolestunut siitä, että nykyisin jäsenet ilmoittavat itse tämän perusteen noudattamisesta, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kehittämään jäsenten ulkoista toimintaa varten tiukemman valvonnan ja varmistamaan, että he täyttävät sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset eturistiriidattomuutta koskevien ilmoitusten sijaan; korostaa, että nykyisiä menettelyjä, eettinen komitea mukaan luettuna, on vahvistettava, jotta varmistetaan, ettei eturistiriitoja ilmene; on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen eettisten puitteiden ulkoiseen vertaisarviointiin ja pyytää, että sille tiedotetaan arvioinnin tuloksista;

33.  pitää valitettavana, että matkamääräyksissä aiemmin vaaditut tiedot olivat riittämättömiä eikä tilintarkastustuomioistuin voinut niiden perusteella arvioida, kuuluiko tilintarkastustuomioistuimen jäsenten suunnittelema toiminta tilintarkastustuomioistuimen edun piiriin; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta lisäämään vaadittavia tietoja mahdollisten väärinkäytösten estämiseksi ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista muutoksista; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkoja koskevien sääntöjen tarkistuksen[9] jälkeen tilintarkastustuomioistuin julkaisee nyt neljännesvuosittain perustiedot jäsenten virkamatkoista;

34.  panee kuitenkin kiinnostuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin on lokakuusta 2016 lähtien alkanut vahvistaa matkakuluja ja virka-autojen hallinnointia koskevia sisäisiä valvonta- ja rahoitusmenettelyjä hyväksymällä uudet säännöt autojen ja kuljettajien käyttöä varten[10], joita valvoo nyt keskitetty yksikkö, uudet virkamatkakuluja koskevat säännöt[11] sekä uudet tilintarkastustuomioistuimen jäsenten edustuskuluja koskevat säännöt[12], joiden mukaan pääsihteeri on valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä tilintarkastustuomioistuimen virkamatkoihin liittyvien menojen osalta[13], sekä käyttämällä samaa järjestelmää, jolla hallinnoidaan toimielimen muun henkilöstön virkatehtäviä;

35.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätöksen saattaa päätökseen vuosien 2012–2018 osalta tilintarkastustuomioistuimen kaikkien jäsenten, pääsihteerin ja johtajien virkamatkakuluja ja virka-autojen käyttöä koskeva kattava sisäinen tarkastus, jotta voidaan havaita mahdolliset sääntöjenvastaisuudet ja periä takaisin niiden kohteena olevat määrät; pyytää saada tietoja tuloksista heti, kun tarkastus on tehty, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan nopeasti kaikki tarvittavat toimenpiteet menettelyssä mahdollisesti havaittujen heikkouksien korjaamiseksi; kehottaa lisäksi tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan vuosittain luettelon kaikista tehdyistä virkamatkoista ja ilmoittamaan myös kunkin virkamatkan päivämäärät, kokonaiskustannukset sekä tarkoituksen;

36.  palauttaa mieliin parlamentin 4. helmikuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa hyväksymät tilintarkastustuomioistuimen jäsenten suositeltavat nimittämiskriteerit, joita jäsenvaltioiden ja neuvoston olisi noudatettava; korostaa, että suuri rehellisyys ja korkea moraali olivat tärkeä kriteeri ja että ehdokkaiden olisi nimityspäivästään alkaen luovuttava mahdollisista vaaleilla valitun edustajan tehtävistä sekä vastuutehtävistä poliittisessa puolueessa; katsoo, että valintamenettelyä olisi mukautettava edelleen, jotta varmistetaan, että ehdokkailla on tarvittava pätevyys ja he täyttävät asiaan liittyvät edellytykset; ehdottaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareiden esivalintamenettely voisi toimia mallina tilintarkastustuomioistuimen jäsenten riippumattomalle esivalintamenettelylle;

37.  toteaa, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota Euroopan unionista vaikuta merkittävästi tilintarkastustuomioistuimen rakenteeseen ja henkilöresursseihin; suhtautuu myönteisesti siihen, että tilintarkastustuomioistuin päätti noudattaa tapauskohtaista lähestymistapaa päättäessään brittiläisten tilapäisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden sopimusten jatkamisesta ja olla erottamatta näitä palveluksesta pelkästään sen vuoksi, etteivät he enää ole jäsenvaltion kansalaisia; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan pikaisesti johdonmukaisen strategian varmuuden tarjoamiseksi asianomaisille henkilöille; panee lisäksi merkille, ettei tilintarkastustuomioistuimen Yhdistyneestä kuningaskunnasta tuleva jäsen ole palveluksessa 1. huhtikuuta 2019 alkaen ja että hänen lähtönsä, joka tapahtuu kahdeksan kuukautta ennen toimikauden päättymistä, vaikutus talousarvioon on noin 108 000 euroa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Ingeborg Gräßle, Jean-François Jalkh, Wolf Klinz, Arndt Kohn, Georgi Pirinski, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Marco Valli, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Karin Kadenbach

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

17

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Martina Dlabajová, Wolf Klinz

GUE/NGL

Dennis de Jong

PPE

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Tomáš Zdechovský

S&D

Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Karin Kadenbach, Arndt Kohn, Georgi Pirinski, Derek Vaughan

VERTS/ALE

Bart Staes

0

-

 

 

2

0

EFDD

Marco Valli

ENF

Jean-François Jalkh

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

  • [1]  EUVL L 51, 28.2.2017.
  • [2]  EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1.
  • [3]  EUVL C 357, 4.10.2018, s. 1.
  • [4]  EUVL C 357, 4.10.2018, s. 9.
  • [5]  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
  • [6]  EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
  • [7]  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
  • [8]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0060.
  • [9]  Päätös N:o 61-2017, tehty 14. joulukuuta 2017, tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkakuluista.
  • [10]  Hallintoasioiden komitean torstaina 6. lokakuuta 2016 pidetyn 218. kokouksen pöytäkirja, kohta 7.
  • [11]  Päätös N:o 61-2017, tehty 14. joulukuuta 2017, tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkakuluista.
  • [12]  Päätös N:o 60-2017, tehty 14. joulukuuta 2017, tilintarkastustuomioistuimen jäsenten edustuskulujen hallinnointia koskevista säännöistä.
  • [13]  Tilintarkastustuomioistuimen päätös N:o 58-2017, tehty 14. joulukuuta 2017, talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä; tilintarkastustuomioistuimen päätös N:o 59-2017, tehty 14. joulukuuta 2017, valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän sekä edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien tehtäviä ja vastuualueita koskevasta toimenkuvauksesta.
Päivitetty viimeksi: 14. maaliskuuta 2019
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö