Menettely : 2018/2167(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0108/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0108/2019

Keskustelut :

PV 26/03/2019 - 12
CRE 26/03/2019 - 12

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 13.4

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0245

MIETINTÖ     
PDF 261kWORD 118k
27.2.2019
PE 626.836v01-00 A8-0108/2019

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka I – Euroopan parlamentti

(2018/2167(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Claudia Schmidt

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka I – Euroopan parlamentti

(2018/2167(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0319/2018)(2),

–  ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuonna 2017, pääluokka I – Euroopan parlamentti(3),

–  ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2017,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 sekä toimielinten vastaukset(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(7) ja erityisesti sen 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä 16. kesäkuuta 2014 tehdyn puhemiehistön päätöksen(8) ja erityisesti sen 22 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0108/2019),

A.  ottaa huomioon, että puhemies hyväksyi 4. heinäkuuta 2018 parlamentin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017;

B.  ottaa huomioon, että pääsihteeri johtavana valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä vakuutti 6. heinäkuuta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvioon osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevat valvontamenettelyt antoivat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

C.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa todetaan varainhoitovuoden 2017 hallinto- ja muista menoista, että tilintarkastustuomioistuin ei havainnut vakavia puutteita tarkastelluissa toimielinten ja elinten asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046 edellyttämissä vuotuisissa toimintakertomuksissa;

D.  ottaa huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046 262 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan kaikkien unionin toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti;

1.  myöntää puhemiehelle vastuuvapauden Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka I – Euroopan parlamentti

(2018/2167(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0108/2019),

A.  panee merkille, että Euroopan parlamentin tilinpitäjä vakuutti lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot parlamentin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista;

B.  ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin 161 kysymystä ja saaduista kirjallisista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnan (CONT) avoimessa kokouksessa talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

C.  katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on aina varaa parantaa ja että valvontaa tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että poliittinen johto ja parlamentin hallinto ovat vastuuvelvollisia unionin kansalaisille;

Parlamentin talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2017 oli yhteensä 1 909 590 000 euroa eli 19,25 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5(9), johon sisältyvät unionin toimielinten kaikki hallintomenot vuonna 2017, ja toteaa, että kasvu vuoden 2016 talousarviosta (1 838 613 983 euroa) oli 3,9 prosenttia; korostaa, että kasvu oli huomattavasti suurempi kuin vuotta 2017 koskeva Belgian inflaatioaste, joka oli vain 2,65 prosenttia;

2.  ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2017 yhteensä 206 991 865 euroa (vuonna 2016 määrä oli 183 381 513 euroa), josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 50 052 674 euroa (vuonna 2016 määrä oli 30 589 787 euroa);

3.  korostaa, että 69,5 prosenttia kaikista sitoumuksista sisältyi neljään lukuun: luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”, mikä osoittaa, että parlamentin menot olivat suurelta osin erittäin joustamattomia; korostaa, että leijonanosa parlamentin talousarviomenoista liittyy ensisijaisesti hallintoon eikä toimintaan, ja toteaa, että tämä on syytä ottaa huomioon;

4.  panee merkille, että parlamentin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2017 perustui seuraaviin määriin:

a) Käytettävissä olleet määrärahat (euroa)

määrärahat 2017

1 909 590 000

erikseen esitetyt siirrot varainhoitovuodelta 2016

---

ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot varainhoitovuodelta 2016

285 312 645

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat vuodeksi 2017

50 052 674

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvien määrärahojen siirrot vuodelta 2016

39 595 290

Yhteensä:

2 284 550 609

b) Määrärahojen käyttö varainhoitovuonna 2017 (euroa)

sitoumukset

2 209 881 836

suoritetut maksut

1 904 053 540

seuraavalle vuodelle ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat, käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat mukaan luettuina

329 655 011

seuraavalle vuodelle erikseen siirretyt määrärahat

337 227 783

peruuntuneet määrärahat

39 823 600

c) Talousarviosta saatu rahoitus (euroa)

saatu vuonna 2017

206 991 865

d) Kokonaistase 31. joulukuuta 2017 (euroa)

1 628 445 094

5.  toteaa, että parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 99 prosenttia eli 1 889 574 057 euroa ja peruuntumisaste oli 1 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että edellisten vuosien tapaan talousarvion toteutusaste oli erittäin korkea; toteaa, että maksumäärärahat olivat yhteensä 1 599 788 767 euroa ja niiden käyttöaste oli 84,7 prosenttia ja lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli 0,3 prosenttia;

6.  korostaa, että vuonna 2017 peruuntui määrärahoja 17 451 943 euroa ja peruuntumiset liittyivät pääasiassa palkkoihin ja muihin etuuksiin sekä kiinteistömenoihin;

7.  toteaa, että varainhoitovuonna 2017 hyväksyttiin seitsemän varainhoitoasetuksen 27 ja 46 artiklan mukaista siirtoa, joiden kokonaismäärä oli 57 402 860 euroa eli 3,01 prosenttia lopullisista määrärahoista; huomauttaa, että suurin osa siirroista liittyi parlamentin kiinteistöpolitiikkaan ja erityisesti Konrad Adenauer -rakennushankkeeseen liittyvien vuosivuokrien maksamiseen;

8.  korostaa, että keräilyksi kutsuttu käytäntö merkitsee joustamista erittelyperiaatteesta ja tietoista talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteen vastaisuutta; vaatii, että rakennusten ja varsinkin Konrad Adenauer -rakennuksen rahoittamiseen tarkoitetut määrärahat sisällytetään vuotuiseen talousarvioesitykseen, jonka budjettivallan käyttäjät hyväksyvät; pitää keräilysiirtojen määrää yhä erittäin korkeana; katsoo, että talousarvion paremman hallinnoinnin avulla tällaisten siirtojen määrä olisi voitava vähentää mahdollisimman alhaiseksi; korostaa, että parlamentin kiinteistöpolitiikka olisi osana talousarviostrategiaa laadittava riittävän selkeäksi; torjuu jyrkästi usein viime hetkellä tehdyt siirrot, joilla pyritään rahoittamaan parlamentin kiinteistöpolitiikkaa; pyytää pääsihteeriä ja puhemiehistöä toimittamaan budjettivaliokunnalle kaikki kiinteistöpolitiikkaan liittyvät asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset;

9.  korostaa, että siirtoja varainhoitovuodelta toiselle tarvitaan laajamittaisissa rakennus- tai infrastruktuurihankkeissa huolimatta talousarvion vuotuisesta luonteesta;

Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot vuoden 2017 tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

10.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen yhtenä toimintalohkoryhmänä kaikkien unionin toimielinten hallintomenot ja muut menot; toteaa, että hallintomenoja ja niiden liitännäismenoja ovat henkilöstömenot (palkat, korvaukset ja eläkkeet), joiden osuus hallintomenojen kokonaismäärästä on 60 prosenttia, sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot;

11.  toteaa, että tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena tarkasteltuna, että hallintomenojen virhetaso ei ollut olennainen; panee myös merkille, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli yhdeksän eli monivuotisen rahoituskehyksen hallintomenoja koskevan otsakkeen 5 arvioitu virhetaso oli 0,5 prosenttia (osuus on kasvanut, sillä se oli 0,2 prosenttia vuonna 2016);

12.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuotta 2017 koskevassa vuosikertomuksessa esitetyt parlamenttia koskevat erityiset havainnot; panee erittäin huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastelemiensa kahdeksan parlamentin tapahtuman yhteydessä, että jopa kolmesta löytyi hankintamenettelyyn liittyviä heikkouksia, jotka koskivat sopimuksen valintaperusteiden noudattamista, puitesopimuksen täysimääräistä noudattamista ja matkatoimiston valintaperusteita, ja yhdestä tapahtumasta poliittisten ryhmien kulujen korvaamiseen liittyviä heikkouksia;

13.  panee merkille parlamentin vastaukset tilintarkastustuomioistuimen kanssa pidetyssä kuulemismenettelyssä; pyytää tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle sen suositusten täytäntöönpanosta;

Sisäisen tarkastajan vuosikertomus

14.  toteaa, että sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa 26. marraskuuta 2018 pidetyssä asiasta vastaavan valiokunnan avoimessa kokouksessa ja kertoi valmistelleensa vuonna 2017 kertomukset seuraavista aiheista:

–  sisäisen tarkastajan kertomuksiin sisältyvien keskeneräisten toimien monialainen seuranta – vaiheet 1 ja 2, 2017

–  viestinnän pääosaston tarkistettu budjettinimikkeistö

–  viestinnän pääosaston toimittajille esittämät kutsut

–  käännösten alihankintaa koskevat hankinnat ja sopimusten täytäntöönpano

–  lainakirjaston hankintapolitiikka (parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto, EPRS)

–  virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaiset henkilökohtaiset etuudet

–  hajautetut tietotekniikkatoiminnot;

15.  muistuttaa, että vuotuinen toimintakertomus on osa parlamentin hallintorakennetta; pitää myönteisinä ja kannattaa seuraavia toimia, joista sisäinen tarkastaja on sopinut asiasta vastaavien pääosastojen kanssa:

–  viestinnän pääosaston toimittajille esittämien kutsujen tarkastuksen osalta hallinto- ja valvontakehyksen tehostaminen varmistamalla, että toimittajille maksettavat korvaukset vastaavat todellisia kustannuksia (esimerkiksi matkojen lähtö- ja päätepisteiden todentaminen), toimittajien kutsumista koskeviin sääntöihin liittyvien systeemisten poikkeamien korjaaminen, sen edellyttäminen, että toimittajien korvaukset maksetaan pankkisiirtoina, myös matkoista Strasbourgiin, ja toimenpiteet, joilla ohjataan valintaprosessia ja arvioidaan kutsumisprosessin taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta

–  henkilöstösääntöjen mukaisten henkilökohtaisten etujen tarkastusten osalta valvontaympäristön ja tarkastusmenetelmien parantaminen, ulkomaankorvaus- ja päivärahaoikeuksiin liittyvät erityiset hallinto- ja valvontamenettelyt (esimerkiksi sääntöjen johdonmukainen soveltaminen) ja vuotuisiin kiinteämääräisiin matkakorvauksiin liittyvät erityiset menettelyt

–  käännösten alihankintaan liittyvien hankintojen ja sopimusten täytäntöönpanon tarkastuksen osalta, ottaen myös huomioon hankintaprosessin organisointi siten, että lisätietoja pyydetään oikea-aikaisemmin ja arviointia parannetaan, tulevien hankintamenettelyjen laadullisten myöntämisperusteiden lujittaminen, alihankintayritysten kannustaminen parantamaan käännösten laatua myös lisäämällä jälkitarkastuksia ja alihankintana tehtyjen käännösten todellisten kokonaiskustannusten laskemisessa käytettyjen lukujen luotettavuuden parantaminen, etenkin sen tähden, että alihankinta kattaa käännöstoiminnasta noin kolmanneksen ja tämä osuus todennäköisesti kasvaa

–  hajautettujen tietotekniikkatoimintojen tarkastuksen osalta ja jotta näistä toiminnoista saataisiin täysi hyöty, tietoteknisten ohjelmien perusteella koordinoituihin tieto- ja viestintätekniikkaa koskeviin aloitteisiin osoitettujen määrärahojen seurannan tehostaminen, ei pelkästään raportoimalla hankkeen tietyistä vaiheista vaan myös laatimalla kaikki vaiheet kattava yleiskatsaus, varmuuden lisääminen siitä, että tieto- ja viestintätekniset aloitteet toteutetaan ajallaan ja että ne ovat sovitun laajuisia ja riittävän laadukkaita talousarviota ylittämättä, uusien ohjelmistoversioiden valvonnan ja validoinnin ja niiden ongelmanratkaisuprosessien parantaminen hajautetuissa yksiköissä ja siirtyminen ulkopuolisten asiantuntijoiden käytössä vaiheittain aika- ja materiaaliperusteisista sopimuksista tuotoksiin perustuviin sopimuksiin;

16.  panee merkille, että vuoden 2017 seurantaprosessissa saatettiin päätökseen 34 tointa 71 keskeneräisestä toimesta ja että myöhässä olevien toimien riskiprofiili aleni asteittain edelleen vuonna 2017; huomauttaa erityisesti, että merkittäviin riskeihin liittyvien keskeneräisten toimien määrä laski 26:sta 11:een ja että korkeimman riskiluokan kriittisiä toimia ei ollut kesken; korostaa, että varainhoitovuonna 2017 lisättyjen uusien keskeneräisten toimien ei pitäisi rajoittaa keskeneräisten toimien päättämiseen liittyviä parannuksia;

Vuoden 2016 vastuuvapauspäätöslauselman seuranta

17.  panee merkille CONT-valiokunnalle vuotta 2016 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan 17. syyskuuta 2018 annetut kirjalliset vastaukset ja pääsihteerin vastaukset useisiin vuotta 2016 koskevaan parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyneisiin kysymyksiin ja pyyntöihin sekä niiden johdosta käydyn keskustelun parlamentin jäsenten kanssa;

18.  pitää valitettavana, että osa vuoden 2016 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa annetuista suosituksista ei ole johtanut toimiin ja ettei vastuuvapautta koskevassa seuranta-asiakirjassa esitetä tälle minkäänlaisia perusteluja; pitää tärkeänä, että CONT-valiokunnassa järjestetään entistä useammin keskusteluita pääsihteerin kanssa parlamentin talousarviota ja sen toteutusta koskevista asioista;

Parlamentin vastuuvapaus 2017

19.  panee merkille talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja CONT-valiokunnan keskustelun, jossa käsiteltiin parlamentille vuoden 2017 osalta annettavaa vastuuvapautta ja joka järjestettiin 26. marraskuuta 2018 sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

20.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota Euroopan unionista vaikutti merkittävästi parlamentin eri yksiköihin, erityisesti valiokuntiin, tutkimusyksiköihin ja horisontaalisiin yksiköihin; panee merkille, että parlamentin yksiköt keräsivät tietoja ja valmistelivat siltä pohjalta analyyttistä aineistoa pohtiakseen eron vaikutusta politiikan aloihin ja lainsäädäntöön kyseisillä aloilla; toteaa, että tähän aineistoon on mahdollista tutustua parlamentin verkkosivustolla;

21.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota Euroopan unionista koskee pääsihteeristössä kuutta väliaikaista toimihenkilöä, poliittisissa ryhmissä ja sitoutumattomien jäsenten sihteeristössä 41:tä väliaikaista toimihenkilöä sekä 30:tä sopimussuhteista toimihenkilöä; on ymmärtänyt, että heidän tilannettaan arvioidaan tapauskohtaisesti; panee tyytyväisenä merkille pääsihteerin vakuutuksen siitä, ettei sopimuksen jatkamista evätä pelkästään kansalaisuuden perusteella; kehottaa pääsihteeriä punnitsemaan huolellisesti eturistiriitojen mahdollista roolia mahdollisen siirtymäkauden herkkänä ajankohtana ja Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisen hallitsemattoman Euroopan unionista eroamisen aikana;

22.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin oikeudellisen yksikön antaman tuen laadittaessa ohjeistusta taloushallinnon toimijoille, jotka käsittelevät Yhdistyneen kuningaskunnan päätökseen erota Euroopan unionista liittyviä sopimuskysymyksiä, sekä laadittaessa Yhdistyneen kuningaskunnan eropäätökseen liittyviin tarjous- ja sopimusasiakirjoihin sisällytettäviä lausekkeita;

23.  kehottaa kiinnittämään huomiota viiden prosentin vuotuiseen henkilöstövähennystavoitteeseen, jonka perusteella parlamentin oli poistettava vuonna 2017 hallintoa koskevasta henkilöstötaulukostaan 60 virkaa/tointa; palauttaa mieliin, että parlamentin ja neuvoston välillä vuoden 2016 talousarviosta tehdyssä poliittisessa sopimuksessa, jossa vahvistettiin parlamentin henkilöstön vähentämiseen sovellettava uusi parametri ja päätettiin jatkaa sen soveltamista vuoteen 2019 asti, säilytettiin linjaus, ettei henkilöstövähennyksiä sovelleta edelleenkään poliittisiin ryhmiin; pitää kuitenkin valitettavana, että budjettivallan käyttäjät vähensivät vuonna 2017 parlamentin hallinnosta vielä 76 virkaa/tointa kompensoidakseen poliittisten ryhmien henkilöstölisäystä; on huolissaan siitä, että tällä merkittävällä vähennyksellä voi olla kielteisiä vaikutuksia parlamentin toiminnan tuloksellisuuteen ja että se voisi lisätä kohtuuttomasti virassa olevien virkamiesten työmäärää ja siirtää vastuuta jäsenten toimistoille;

24.  kehottaa pääsihteeriä ja kaikkia asiasta vastaavia pääosastoja laatimaan yhdessä vuodesta 2014 alkaen toteutetuista henkilöstövähennyksistä kattavan katsauksen, johon sisältyvät myös henkilöstön siirrot hallinnosta poliittisten ryhmien palvelukseen ja toimielinten väliset siirrot; korostaa, että tällainen henkilöstökiertokäytäntö herättää kysymyksen siitä, ovatko toimenkuvaukset asianmukaisia; on erittäin huolissaan siitä, että liian suuret henkilöstövähennykset lisäävät parlamentin jäsenten ja valtuutettujen avustajien hallinnollista rasitetta, mikä haittaa jäsenten ja valtuutettujen avustajien varsinaista lainsäädäntötyötä;

25.  korostaa, että paperiton toimisto ja digitaalisen teknologian, kuten digitaalisen allekirjoituksen, kaksivaiheisen tarkistuksen ja sähköisten tiedostojen asianmukainen hyödyntäminen, myös täysistuntoon liittyvissä asiakirjoissa, vähentäisi kaikkien osapuolten hallinnollista taakkaa ja edistäisi paperin vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista; kiinnittää huomiota niin sanottujen paperittomien valiokuntien todellisuuteen, mikä käytännössä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kaikkien asiakirjojen tulostaminen on siirretty valiokuntien sihteeristöistä parlamentin jäsenten toimistoihin;

26.  toteaa, että joidenkin virkamatkojen korvauksien maksamisessa on erittäin pitkiä viipeitä; ehdottaa, että tutkitaan ratkaisuja, joilla voitaisiin varmistaa, että virkamatkakulut korvataan kohtuullisen ajan kuluessa;

27.  kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin, myöhemmin vahvistettavin edellytyksin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille, kuten monet jäsenet ovat jo pyytäneet; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan näiden virkamatkojen talousarviovaikutuksia sekä niihin liittyvää organisaatiota ja logistiikkaa;

28.  muistuttaa olevansa huolissaan väitetystä käytännöstä, jossa jäsenet velvoittavat valtuutetut avustajat lähtemään virkamatkalle varsinkin Strasbourgiin ilman matkamääräystä tai ilman, että heidän virkamatkakulujaan tai edes matkakulujaan korvataan; katsoo tällaisen käytännön tarjoavan mahdollisuuden väärinkäytöksiin; toteaa, että kun valtuutetut avustajat matkustavat ilman matkamääräystä, heidän on maksettava kustannukset omasta pussistaan eivätkä he kuulu työnantajan vakuutuksen piiriin; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan tätä väitettyä käytäntöä ja esittämään asiasta kertomuksen vuoden loppuun mennessä;

29.  panee merkille, että taloudellisen tuen maksamista kutsutuille vierailijaryhmille koskevat tarkistetut säännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2017; kehottaa pääsihteeriä julkaisemaan arvion näistä säännöistä viipymättä; pyytää jälleen, että poistetaan mahdollisuus nimittää valtuutettuja avustajia ryhmän johtoon;

30.  pyytää tarkastelemaan uudelleen parlamentin jäsenten kutsumien vierailijaryhmien matkakulukorvausten laskentajärjestelmää, jotta voidaan taata unionin kaikkien kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja toisaalta edistää ympäristöystävällisempien liikennevälineiden käyttöä, koska nykyisessä kilometrimäärän laskemiseen perustuvassa järjestelmässä ei oteta huomioon joidenkin unionin alueiden syrjäistä sijaintia tai luonnonesteitä eikä se kata kustannuksia matkoista näiltä alueilta paikkoihin, joissa on saatavilla nopeampia ja ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä;

31.  huomauttaa, että jäsenen palveluksessa olevat harjoittelijat ovat jäsenen kanssa yksityisoikeudellisessa sopimussuhteessa, eikä heillä ole samoja oikeuksia kuin muulla parlamentin henkilöstöllä tai oikeuksia parlamentin apurahoihin (Schuman-apurahat); pitää valitettavana, että varainhoidon pääosastossa ei ole välinettä tai oikeudellista kehystä suorien ennakkomaksujen maksamiseksi näille harjoittelijoille ennen virkamatkoja – vaikka näin menetellään muun henkilöstön tapauksessa – etenkin, kun otetaan huomioon, että näiden kulujen maksaminen etukäteen omasta taskusta on heille ymmärrettävästi vaikeaa;

32.  korostaa, että puhemiehistö tarkasteli pääsihteerin ehdotusta tehdä parannuksia jäsenten palveluksessa olevia harjoittelijoita koskevaan nykyiseen lainsäädäntökehykseen, josta puuttuvat tällä hetkellä tietyt suojatoimet, ja toteaa, että tätä on pyytänyt myös yli 140 jäsentä, jotka tukevat nuorisoa käsittelevän laajennetun työryhmän ”Fair Internship” -kampanjaa; korostaa, että on jokaisen jäsenen velvollisuus tarjota harjoittelijoille sopiva korvaus oikeudellisen kehyksen mukaisesti; tukee puhemiehistöä sen pyrkimyksessä laatia kattava ja tasapainoinen ehdotus, jolla taataan jäsenille heidän oikeutensa sekä harjoittelijoille asianmukainen korvaus ja kattavat oikeudelliset suojatoimet; kehottaa puhemiehistöä hyväksymään nopeasti uudet säännöt, joiden olisi tultava voimaan uuden vaalikauden alussa; toivoo, että tästä annetaan ehdotus mahdollisimman nopeasti;

33.  huomauttaa, että tietotekniikkakatkos häiritsi parlamentin toimintaa merkittävästi lokakuussa 2017; panee merkille, että sen jälkeen on otettu käyttöön toimintasuunnitelma, jolla varmistetaan paremmin toiminnan jatkuvuus; tähdentää olevan tärkeää, että häiriötilanteisiin reagoidaan ja ne ratkaistaan nopeasti etenkin, jos ne haittaavat lainsäädäntötyötä tai estävät sen kokonaan;

34.  panee merkille, että vuonna 2017 julkaistiin kaksi Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksia koskevaa raporttia ja laadittiin kaksi arviointia Euroopan tason lisäarvosta;

35.  panee merkille, että pääsihteerin pyynnön perusteella kaikki parlamentin pääosastot ovat kehittäneet hallintovälineitään pystyäkseen noudattamaan tulosbudjetoinnin periaatetta; toteaa, että joitakin nykyisistä määrällisistä tavoitteista voi olla vaikea toteuttaa pääosastoissa, jotka työskentelevät poliittisen syklin aikataulua noudattaen; kehottaa pääsihteeriä ottamaan tämän huomioon arvioidessaan tulosbudjetointia eri pääosastoissa lisäarvosta tinkimättä;

36.  pitää myönteisenä, että on luotu teknisiä ratkaisuja niitä jäseniä varten, jotka haluavat käyttää parlamentin verkkosivustolla olevaa omaa kotisivuaan julkistaakseen tapaamisensa edunvalvojien kanssa; panee myös merkille, että puhemiehistö harkitsee, voitaisiinko tätä ratkaisua laajentaa, jotta varmistettaisiin, että tiedot ovat suoraan saatavilla parlamentin verkkosivustolla;

37.  kehottaa parlamentin hallintoa laatimaan kertomuksen, jossa luodaan kattava katsaus edunvalvojiin ja muihin organisaatioihin, joille annettiin pääsy parlamentin tiloihin vuonna 2017; pyytää laatimaan tämän kertomuksen vuosittain mahdollisimman suuren avoimuuden varmistamiseksi;

38.  kehottaa parlamentin hallintoa esittämään yleiskatsauksen vuonna 2017 tehdyistä korkean tason virkamiesten nimityksistä; kehottaa pääsihteeriä käynnistämään lisää toimenpiteitä avoimuuden ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi parlamentin nimitysmenettelyissä ottaen huomioon Euroopan oikeusasiamiehen havainnot ja suositukset yhdistetyissä asioissa 488/2018/KR ja 514/2018/KR;

Parlamentin toiminnan maantieteellinen hajauttaminen – yksi ainoa toimipaikka

39.  pitää edelleen erittäin valitettavana, että huolimatta parlamentin toistuvista kehotuksista määrätä parlamentille yksi ainoa toimipaikka ja siitä, että unionin kansalaiset eivät ymmärrä, miksi parlamentin olisi jaettava toimintansa kahteen toimipaikkaan, Eurooppa-neuvosto ei ole tähän mennessä edes aloittanut keskusteluja siitä, miten asiaa koskevaan parlamentin pyyntöön vastataan; palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 tekemän analyysin, jossa arvioitiin, että parlamentin toiminnan keskittämisellä saataisiin aikaan arviolta 114 miljoonan euron vuotuiset säästöt; palauttaa mieliin vuonna 2013 antamansa päätöslauselman(10), jossa arvioitiin, että parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat vuotuiset kustannukset ovat 156 miljoonan ja 204 miljoonan euron välillä;

40.  panee lisäksi merkille todenneensa Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa(11), että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; tähdentää, että mietinnössä arvioitiin myös, että maantieteellisen hajauttamisen ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat 11 000:n ja 19 000 tonnin välillä; toteaa jälleen, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti; kehottaa jälleen neuvostoa kehittämään kattavan strategian, jonka avulla voidaan sopia yhden toimipaikan määräämisestä parlamentille;

41.  korostaa painokkaasti, että nämä lisäkustannukset ovat vastoin moitteettoman varainhoidon ja budjettikurin periaatteita; toteaa, että yhdestä ainoasta toimipaikasta päättäminen edellyttää yksimielistä perussopimusmuutosta; kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään viipymättä aloitteen tällaisesta perussopimuksen muutoksesta ja katsoo, että tämä perussopimuksen muutos hyödyttää eurooppalaisia veronmaksajia sekä taloudellisesti että parlamentin jäsenten tekemän työn laadun kannalta; kehottaa näin ollen ryhtymään pikaisesti käytännön toimiin yhden toimipaikan määräämiseksi Euroopan parlamentille, jotta julkisia varoja ei enää tuhlata enempää; pitää valitettavana, että pelkästään yhden vaalikauden aikana parlamentin maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset voivat nousta jopa miljardiin euroon; ilmaisee vastustavansa monivuotisia rakennushankkeita, joiden tarkoituksena on lisätä jäsenten käytettävissä Strasbourgissa olevaa toimistotilaa;

42.  panee merkille jäsenten matkakulujen muodossa syntyvät lisäkustannukset, joita parlamentille aiheutuu kahdestatoista vuotuisesta matkasta Strasbourgiin ja jotka voidaan jaotella vuoden 2017 osalta seuraavasti:

 

 

Kulutyyppi

 

 

YHTEENSÄ1

 

 

KESKIARVO/KUUKAUSI

Matkustaminen

7 700 358

641 696

Päivärahat

10 036 444

836 370

Välimatkakustannukset

1 394 608

116 217

Ajalliset kustannukset

1 994 045

166 170

Muut kulut

47 594

3 966

YHTEENSÄ

21 173 049

1 764 421

43.  korostaa myös, että Thalys-tilausjunan kustannukset olivat niinkin suuret kuin 3 668 532 euroa vuonna 2017;

44.  toteaa, että tulevien eurooppalaisten diplomaattien koulutuslaitoksen perustaminen Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisuuteen ja sen sijoittaminen parlamentin tiloihin Strasbourgissa voisi olla yksi esimerkki siitä, miten näiden tilojen käyttötarkoitusta voitaisiin muuttaa;

Viestinnän pääosasto

45.  panee merkille, että viestinnän pääosaston pääindikaattori vuonna 2017 oli se, kuinka paljon huomiota parlamentti sai kaikilla viestintäkanavilla tunneissa mitattuna; panee tyytyväisenä merkille, että huomion saamisen mittaamisen lisäksi viestinnän pääosasto on kehittämässä menetelmää, jolla voidaan mitata sen toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta kaikilla viestintäkanavilla; kehottaa pääsihteeriä sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa tulokset sen ensimmäisestä täytäntöönpanovuodesta;

46.  huomauttaa, että strategiseen täytäntöönpanokehykseen / parlamentaariseen hankekokonaisuuteen vuosiksi 2017–2019 sisältyneet pitkän aikavälin hankkeet ovat edenneet eri tavoin mutta pyrkivät kaikki noudattamaan tavoitetta ”vähemmän materiaalia, enemmän kommunikaatiota”;

47.  panee merkille parhaillaan tekeillä olevat parlamentin julkisen verkkosivuston merkittävät tekniset ja toimitukselliset muutokset ja etenkin verkkosivuston hakukoneoptimointiin liittyvät muutokset; onnittelee viestinnän pääosastoa tästä edistyksestä mutta korostaa, että edistymistahti on edelleen hidas, erityisesti kun otetaan huomioon tulevat vuoden 2019 EU-vaalit ja lisääntynyt mielenkiinto parlamentin toimintaa kohtaan; korostaa, että parannusten jatkaminen on äärimmäisen tärkeää, ja kehottaa nopeuttamaan prosessia kiireellisesti; painottaa, että avoimella ja esteettömällä verkkosivustolla on ratkaiseva merkitys kansalaisten osallistumisen kannalta;

48.  korostaa, että parlamentin verkkosivustolta on vaikea löytää parlamentin äänestysten tuloksia ja että kaupallinen verkkosivusto VoteWatch on paljon käytännöllisempi, koska äänestystulokset ovat siellä helpommin löydettävissä; kehottaa pääsihteeriä luomaan parlamentin verkkosivustolle kehittyneemmän järjestelmän, jossa täysistunnon nimenhuutoäänestykset on varustettu helpoilla hakuvaihtoehdoilla, joiden avulla voidaan tehdä hakuja yksittäisten jäsenten äänestyskäyttäytymisestä ja vertailla sitä muiden saman ryhmän jäsenten ja muiden ryhmien jäsenten käyttäytymiseen;

49.  toteaa, että vuonna 2017 toteutettiin lukuisia tiedotusvälineisiin liittyviä hankkeita ja parlamentin esilläoloa verkossa lujitettiin entisestään panemalla täytäntöön monialustainen lähestymistapa ja ottamalla käyttöön uusi portaali ja uutissivusto; panee lisäksi merkille, että parlamentti paransi huomattavasti sosiaalisen median käyttöä ja lisäsi merkittävästi unionin toiminnasta tiedottamiseen liittyviä toimia; toteaa myös, että kattavaan vierailijastrategiaan ja – kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin – Ambassador School -ohjelman toteutukseen investoitiin merkittävästi; pitää tähdellisenä jatkaa Euroopan tiedemediakeskuksen kehittämistä ja sen saattamista viipymättä täyteen toimintakuntoon, jotta saataisiin lisättyä tieteellisiin tutkimustuloksiin perustuvaa tiedotusvälineiden raportointia;

50.  toteaa, että vuonna 2017 jäsenvaltioissa järjestettiin 223 lehdistöseminaaria, joihin osallistui yli 3 076 toimittajaa; panee tyytyväisenä merkille, että lisäksi 1 905 toimittajaa kutsuttiin osallistumaan täysistuntoihin, keskitetysti järjestettyihin lehdistöseminaareihin ja -konferensseihin; kiittää viestinnän pääosastoa siitä, että se on käyttänyt median kaikkia mahdollisia kanavia jakaakseen tietoa parlamentin toiminnasta ja saavutuksista; kannustaa pääosastoa kiinnittämään riittävästi huomiota sosiaalisen median merkitykseen ja huomattaviin ja alati kasvaviin mahdollisuuksiin kansalaisten tavoittamiseksi;

51.  antaa tunnustusta viestinnän pääosaston pyrkimyksistä saavuttaa myös ne kansalaiset, jotka eivät ole automaattisesti kiinnostuneita parlamentin työstä; kannustaa pääsihteeriä laatimaan aidosti interaktiivisen viestintästrategian, joka ulottuu toimittajien ja opiskelijoiden kaltaisia kohderyhmiä pidemmälle, ja sisällyttämään siihen ”kuuntelutilan”, jolla kuullaan mahdollisia kriittisiä ääniä ja vastataan niihin;

52.  panee merkille, että viestinnän pääosastossa tehtiin uudelleenjärjestely, jossa perustettiin kaksi uutta osastoa, joista toinen hoitaa kampanjoita ja toinen vierailijoihin liittyviä asioita, ja toteaa, että tällä pyritään varmistamaan vuoden 2019 EU-vaaleja koskevan strategian täysimääräinen toteuttaminen; kehottaa viestinnän pääosastoa jatkamaan työtään sellaisen kattavan strategian laatimiseksi, jolla torjutaan disinformaatiokampanjoita, joilla yritetään vaikuttaa vuoden 2019 EU-vaaleihin; on syvästi huolissaan siitä, että ulkopuoliset tahot voivat aiheuttaa häiriöitä ja vaarantaa vaalit levittämällä tahallisesti vääriä tietoja ja vaikuttamalla siten äänestyskäyttäytymiseen;

53.  panee merkille, että vuonna 2017 kansalaisten tiedusteluihin vastaava yksikkö (AskEP) käsitteli yli 9 200 yksittäistä tiedustelua ja 42 900 tiedustelua, jotka olivat peräisin nähtävästi koordinoiduista ajankohtaisia aiheita koskevista kirjoituskampanjoista (”write-in”); ehdottaa, että parlamentin vastaukset julkaistaan sen portaalissa;

54.  panee tyytyväisenä merkille, että toukokuussa 2017 avattiin Euroopan historian talo ja heinäkuussa 2017 Simone Veil Parlamentarium Strasbourgissa; toteaa, että toukokuun ja joulukuun välisenä aikana Euroopan historian talossa vieraili 99 344 vierailijaa; toteaa, että on valitettavaa, että sen avaaminen viivästyi yli vuoden; panee huolestuneena merkille, että 99 344 vierailijan määrä vaikuttaa vähäiseltä verrattuna 4,4 miljoonan euron henkilöstökustannuksiin: vakinaiseen henkilöstöön liittyvät kustannukset olivat 2,7 miljoonaa euroa ja sopimussuhteisiin toimihenkilöihin liittyvät kustannukset 1,7 miljoonaa euroa (turvallisuushenkilöstön kustannukset mukaan luettuina); kehottaa puhemiehistöä tekemään kustannus-hyötyanalyysin;

55.  on erittäin huolissaan siitä, että huolimatta viestinnän pääosaston toteuttamista toimista unionin kansalaiset kokevat edelleen, etteivät saa tietoa unionista ja parlamentin saavutuksista ja toiminnasta; kehottaa viestinnän pääosastoa kehittämään edelleen innovatiivisia ideoita, joilla voidaan kuroa umpeen tämä kuilu unionin ja sen kansalaisten välillä, ja panee merkille vuoden 2019 EU-vaaleja koskevaa parlamentin viestintäkampanjaa varten ehdotetun innovatiivisen lähestymistavan;

56.  kehottaa viestinnän pääosastoa varmistamaan, että vuoden 2019 EU-vaalien alla julkiset ja yksityiset tiedotusvälineet välittävät europarlamentaarikkojen ja Euroopan parlamentissa edustettuina olevien poliittisten ryhmien näkemyksiä tavalla, jolla varmistetaan puolueettomuus ja moniarvoisuus;

Euroopan parlamentin yhteystoimistot

57.  panee merkille puhemiehistön marraskuussa 2017 hyväksymän parlamentin yhteystoimistoja koskevan uudistuksen, jossa niiden tehtävänkuvaa tarkistettiin pyrkien edistämään yhteyksiä kansalaisiin, tiedotusvälineisiin ja sidosryhmiin kansalaisten tavoittamiseksi; kehottaa yhteystoimistoja varmistamaan, että kansalaiset ovat tietoisia työstä, jota EU:n toimielimet tekevät, ja että he ovat tietoisia yhteystoimistojen olemassaolosta;

58.  panee merkille, että vuoden 2017 menoerät jakautuvat seuraavasti:

Menoerä

Menot vuonna 2017

Yleiset viestintätoimet

5 945 229 euroa

Menot erityisistä toimista

5 320 867 euroa

Kiinteistökustannukset yhteensä

8 874 530 euroa

Turvallisuuslaitteistojen kunnossapito

1 733 071,32 euroa

59.  panee merkille, että kiinteistökustannusten kokonaismenot jakautuvat seuraavasti:

Vuokrat

5 898 724 euroa

Urakat

148 573 euroa

Erityiset kiinteistöjen hallinnointikustannukset

266 977 euroa

Siivous ja ylläpito

1 126 853 euroa

Yleishyödylliset palvelut ja palvelumaksut

1 433 403 euroa

60.  panee merkille lisääntyneet viestintätoimet, joita yhteystoimistot toteuttivat vuonna 2017 ja jotka käsittivät päivittäiset suhteet alueellisiin ja paikallisiin tiedotusvälineisiin, kohdennetun näkyvyyden sosiaalisessa mediassa ja paikallisen yhteisön hallinnan, paikallisten tapahtumien järjestämisen sekä suhteet paikallisviranomaisiin, kouluihin ja sidosryhmiin; pitää valitettavana, että kyselylomakkeeseen annetussa vastauksessa ei ilmoitettu tiettyjä menoeriä, kuten palkat ja virkamatkakulut; hyödyntää vuoden 2016 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä toimitettuja tietoja, joiden mukaan yhteystoimistojen henkilöstölle maksetut palkat olivat 23 058 210 euroa ja virkamatkakulut 1 383 843 euroa; olettaa, että nämä määrät eivät ole muuttuneet merkittävästi varainhoitovuoden 2017 aikana;

61.  toteaa, että tehokas viestintä jäsenvaltioissa on tärkeää, mutta korostaa kustannustehokkuuden tarvetta, ja on vakuuttunut, että tarkistettu tehtävänkuva edistää tämän tavoitteen saavuttamista; kehottaa kaikkia asiaan liittyviä päätöksentekoelimiä pyrkimään saamaan enemmän lisäarvoa etenkin juoksevista kustannuksista;

62.  painottaa tarvetta nykyaikaistaa parlamentin yhteystoimistojen tehtävää optimoimalla uuden viestintätekniikan käyttö, koska niiden tehtävänä on parantaa kansalaisille annettavaa tiedotusta;

Henkilöstöasioiden pääosasto

63.  panee merkille, että henkilöstöasioiden pääosaston pääindikaattori vuonna 2017 oli toteutusaika; panee tyytyväisenä merkille, että tiedonkeruuta koskevia tavoitteita ja menetelmiä tarkennettiin ja tulokset arvioitiin yleisesti myönteisiksi; panee huolestuneena merkille, että tavoitteita parantaa valtuutettujen avustajien palvelukseenottomenettelyä ja menettelyä, jota sovelletaan parlamentin lastentarhoihin pääsyyn, ei saavutettu, mutta toteaa, että aiemmin esiin tulleet ongelmat ratkaistiin vuonna 2018;

64.  korostaa, että valtuutettujen avustajien palvelukseenottomenettely voi näin ollen osoittautua ongelmalliseksi tulevan vaalikauden alussa; kehottaa sen vuoksi pääsihteeriä parlamentin jäsenten ja heidän avustajiensa etujen mukaisesti ottamaan käyttöön kaikki tarvittavat tekniset ja henkilöstöön liittyvät järjestelyt ongelmien ja viivästysten välttämiseksi ja kiinnittämään erityistä huomiota vuosina 2009 ja 2014 esiin tulleiden ongelmien välttämiseen;

65.  toteaa, että parlamentin palveluksessa toimi joulukuussa 2017 yhteensä 9 682 toimihenkilöä, johon sisältyy vakinainen ja väliaikainen henkilöstö, sopimussuhteinen henkilöstö ja valtuutetut avustajat (vuonna 2016 määrä oli 9 643 toimihenkilöä); muistuttaa, että vuoden 2017 talousarviota koskevassa sovittelumenettelyssä poistettiin yhteensä 136 virkaa/tointa;

66.  panee merkille sellaisten valtuutettujen avustajien hankalan tilanteen, jotka ovat työskennelleet parlamentissa kahden vaalikauden ajan keskeytyksettä mutta eivät ole ehtineet työskennellä vaadittua kymmenen vuoden ajanjaksoa, koska vuoden 2014 vaalit järjestettiin varhain ja koska vuoden 2009 ensimmäiset palvelukseenotot viivästyivät tuolloin voimaan tulleiden sääntöjen vuoksi, ja näin ollen heiltä puuttuu yhdestä kahteen kuukautta ollakseen oikeutettuja saamaan eläkettä unionin eläkejärjestelmästä; pitää myönteisenä, että puhemiehistö on keskustellut asiasta ja pyrkii löytämään ratkaisuja yhdessä henkilöstöasioiden pääosaston ja valtuutettujen avustajien edustajien kanssa; pyytää, että näissä ratkaisuissa vältetään parhaan mukaan tekemästä sellaisia muutoksia valtuutettujen avustajien sopimusjärjestelyihin, joiden vuoksi nämä voisivat menettää vuoden 2009 palvelukseenoton yhteydessä saamansa oikeudet;

67.  kehottaa hallintoa tarjoamaan mahdollisimman varhain tulevan vaalikauden alussa koulutusta tai julkaisuja, jotka on suunnattu erityisesti uusille valtuutetuille avustajille, myös käytännön ja hallinnollisissa asioissa (kuten matkamääräykset, lääkärintarkastukset, akkreditointi, pysäköintitarrat, vierailijaryhmät ja näyttelyt), sellaisten järjestelmään liittyvien virheiden välttämiseksi, jotka estävät heitä koskevien hallintomenettelyjen sujuvan etenemisen;

68.  panee merkille, että tiettyjen toimintojen, kuten ruokaloiden ja siivouksen tapauksessa, parlamentti on pitänyt ulkoistamista parhaana vaihtoehtona ja että tämän seurauksena tietyissä pääosastoissa ulkopuolisen henkilöstön määrä parlamentin tiloissa voi jopa ylittää virkamiesten määrän;

69.  toteaa kuitenkin, etteivät tällaiset ulkoistamispäätökset selitä kaikkea ulkopuolisen henkilöstön käyttöä;

70.  on huolissaan siitä, miten alalla toteutettava hajauttaminen vaikuttaa parlamentin ravintolapalveluista vastaavan nykyisen henkilökunnan työn jatkuvuuteen; pyytää toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että nykyinen henkilökunta säilyttää työpaikkansa;

71.  panee merkille, että kuljettajapalvelut siirrettiin talon sisäisiksi resursseiksi vuonna 2017 lähinnä jäsenten turvallisuuden parantamiseksi; toteaa, että tämä antoi parlamentille mahdollisuuden tehdä kuljettajien turvallisuusselvitykset ennen heidän palkkaamistaan ja tarjota henkilöstölleen jatkuvaa koulutusta ja seurantaa; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2017 palvelukseen otettiin 116 autonkuljettajaa ja logistiikasta vastaavaa toimihenkilöä; pyytää toimittamaan kustannuskatsauksen kuljettajapalvelujen siirtämisestä talon sisäisiksi resursseiksi;

72.  tukee pyrkimyksiä siirtää kuljettajapalvelut talon sisäisiksi palveluiksi ja on tyytyväinen siinä tähän mennessä saavutettuun edistykseen; panee merkille, että menettely kuljettajapalvelujen siirtämisestä talon sisäisiksi palveluiksi auttoi parantamaan jäsenille tarjottavien palvelujen laatua ja lisäämään palvelujen määrää sekä vastaamaan tehokkaasti ja vaikuttavasti ennakoimattomiin hätätilanteisiin tai kysynnän äkilliseen kasvuun;

73.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin pääsihteeristössä on pantu täytäntöön satunnaisen etätyön järjestelmä; kannattaa selvityksen laatimista tämän etätyöjärjestelmän ensimmäisestä vuodesta ja pyytää jakamaan arvioinnin tulokset parlamentin jäsenille ja kaikkiin parlamentin yksiköihin; katsoo, että jos arviointi on myönteinen, järjestelmä olisi ulotettava koskemaan koko henkilöstöä, mukaan lukien valtuutetut avustajat ja poliittisten ryhmien palveluksessa oleva henkilöstö;

74.  panee tyytyväisenä merkille, että yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen on edelleen keskeinen osatekijä parlamentin henkilöstöpolitiikassa; pitää erittäin valitettavana, että sukupuolten tasa-arvoa koskevaa etenemissuunnitelmaa ei ole pantu täysin täytäntöön, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti naisten osuutta keskijohdossa ja ylemmässä johdossa (40 prosenttia) vuoteen 2020 mennessä;

75.  pitää erittäin valitettavana, että naisten osuus pääjohtajista laski siten, että kun se vuonna 2016 oli 25 prosenttia (3 virkaa), vuonna 2017 se oli 17 prosenttia (2 virkaa); toteaa, että yleinen tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2006, jolloin naisten osuus pääjohtajista oli 11,1 prosenttia; korostaa, että vuodeksi 2019 asetettu yleinen tavoite on, että naisten osuus pääjohtajista olisi 30 prosenttia; pitää valitettavana myös sitä, että naisten osuus johtajatasolla pysyi samalla tasolla vuodesta 2006 (29,6 prosenttia) vuoteen 2017 (30 prosenttia ja 14 virkaa);

76.  korostaa, että vuodeksi 2019 asetettu yleinen tavoite on, että naisten osuus johtajista olisi 35 prosenttia; korostaa, että nämä luvut poikkeavat paljon sukupuolten tasa-arvoa ja monimuotoisuutta koskevasta etenemissuunnitelmasta; pitää tätä suuntausta sukupuolten tasa-arvoa koskevan parlamentin etenemissuunnitelman vastaisena; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan budjettivaliokunnalle, talousarvion valvontavaliokunnalle ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle välittömästi syistä, joiden vuoksi etenemissuunnitelmaa ei ole noudatettu; kehottaa puhemiehistöä myös omassa piirissään huolehtimaan siitä, että johtotehtäviin otetaan enemmän naisia, kuten parlamentti on johdonmukaisesti vaatinut;

77.  panee tyytyväisenä merkille, että pääsihteeri on asettanut etusijalle naisten nimittämisen yksikönpäälliköiksi, minkä ansiosta määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 2006, jolloin se oli 21 prosenttia, vuoteen 2018, jolloin se oli lähes 40 prosenttia;

78.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti hyväksyi vuonna 2017 nollatoleranssipolitiikan seksuaalista häirintää kohtaan; panee myös merkille häirintäkäytäntöjen käsittelemiseksi toteutetut tai parhaillaan toteutettavat aloitteet, joihin kuuluvat etenkin päivitetty etenemissuunnitelma jäsenten ja valtuutettujen avustajien, harjoittelijoiden tai muun henkilöstön välisissä konflikti- ja häirintätapauksissa toteutettavien ennaltaehkäisevien ja varhaisen vaiheen tukitoimien mukauttamiseksi, parlamentin sisäisiä käytäntöjä ja menettelyjä koskeva ulkoinen tarkastus, luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden verkoston luominen ja julkisen kuulemisen järjestäminen työpaikkahäirinnän asiantuntijoiden kanssa; toteaa, että ulkoisen tarkastuksen tuloksia odotettiin marraskuun alussa 2018, ja pyytää ilmoittamaan ne heti, kun ne ovat saatavilla; odottaa lisäksi, että etenemissuunnitelma pannaan täysimääräisesti ja avoimesti täytäntöön hyväksytyn parlamentin päätöslauselman mukaisesti ja että täytäntöönpano aloitetaan tai etenee mahdollisimmin pitkälle jo ennen tämän vaalikauden loppua;

Infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto

79.  panee merkille, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosastolla oli vuonna 2017 sidottuja määrärahoja 267 588 704 euroa, mikä vastaa 6 prosentin lisäystä vuoteen 2016 nähden (251 599 697 euroa); on selvillä siitä, että Brysselissä saatettiin päätökseen Martens-rakennuksen hankinta ja siihen liittyvät kunnostus- ja mukautustyöt, avattiin Euroopan historian talo ja hankittiin Trèves I -rakennus ja että kahta muuta tilaa kunnostetaan ja laajennetaan; panee merkille, että Luxemburgin KAD-hanke etenee ja että Strasbourgissa otettiin käyttöön Havel-rakennus huhtikuussa 2017 ja saman vuoden heinäkuussa otettiin käyttöön Simone Veil Parlamentarium;

80.  panee merkille, että puhemiehistö on hyväksynyt Eurooppa-talon perustamisen useisiin yhteystoimistoihin ja se on määrä toteuttaa tulevina vuosina; kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että yhteystoimistojen uudet sijaintipaikat valitaan huolellisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella, ja pitää valitettavana, että tietyissä kaupungeissa, kuten Pariisissa, sijaintipaikat valittiin kalleimmilta kaduilta ilman asianmukaisia perusteluja; pyytää sisällyttämään yksityiskohtaisia tietoja töiden edistymisestä pääosaston vuotuiseen toimintakertomukseen; pyytää pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle puhemiehistön hyväksymät hankkeet sekä hankkeiden ja niiden talousarvioiden perusteet ennen tulevia EU-vaaleja;

81.  panee merkille parlamentin laajan infrastruktuurin, joka jakautuu seuraavasti:

Brysselin rakennukset

Luxemburgin rakennukset

Strasbourgin rakennukset

13 omistuksessa

1 omistuksessa

5 omistuksessa

6 vuokrattu

6 vuokrattu

 

659 960 m2

197 873 m2

343 930 m2

EP:n yhteystoimistot

 

Yhteensä

35

omistuksessa

11

vuokrattu

24

pinta-ala

27 737 m2

82.  palauttaa mieliin, että useimpia parlamentin rakennuksista ei ole suunniteltu eikä rakennettu rakenteelliselta kestävyydeltään eurokoodistandardien vaatimusten mukaisiksi, sillä kyseisiä standardeja ei ollut rakennusten tekovaiheessa olemassa; katsoo tämän merkitsevän sitä, että kiinteistöpolitiikassa siirrytään vähin erin hankinnoista peruskorjauksiin ja ylläpitoon;

83.  muistuttaa toimielinten rakennusten antamaa esimerkkiä energiatehokkuusdirektiivin soveltamisen yhteydessä koskevasta Euroopan parlamentin lausumasta, jonka mukaan sen rakennusten on oltava korkeimpien energiatehokkuusstandardien mukaisia(12); kehottaa kehittämään johdonmukaisen, pitkän aikavälin perusparannusstrategian kaikille parlamentin rakennuksille ja sisällyttämään rakennusten korjausta koskeviin sopimuksiin uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien erottamista koskevat vakiovaatimukset;

84.  toteaa, että puhemiehistö antoi pääsihteerin tehtäväksi valtuuttaa infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto käynnistämään arkkitehtikilpailu Paul-Henri Spaak -rakennuksen remontoimiseksi ottaen huomioon valituista vaihtoehdoista ainoastaan vaihtoehdon B (tekninen päivitys) ja vaihtoehdon C (rakennuksen uudelleen suunnittelu); toteaa, että prosessista odotetaan tuloksia vuonna 2019; kehottaa pääsihteeriä laatimaan kattavan suunnitelman siltä varalta annettavista takeista, että kustannukset kasvavat arvioitua suuremmiksi, sekä varmistamaan, että sopimuksissa määrätään, ettei parlamentti ota vastuulleen tällaisten vastoinkäymisten riskiä; kehottaa pääsihteeriä myös toimittamaan parlamentille selvän suunnitelman, joka sisältää kunkin skenaarion välilliset kustannukset, erityisesti siinä tapauksessa, että osa toiminnoista on siirrettävä muualle korjauksen ja rakentamisen ajaksi, ja vaihtoehdot turvallisuusriskien käsittelemiseksi ilman, että on rakennettava täysin uusi rakennus;

85.  pitää valitettavana, että vuonna 2017 sidottiin 75 000 euroa pilottihankkeeseen innovatiivisten kaluste- ja toimistotarvikemallien asentamiseksi jäsenille; pitää myös valitettavana, että jäsenten toimistojen ja käytävien kunnostus Louise Weiss -rakennuksessa, joka oli ainoa parlamentin rakennuksista, jossa vuosina 2016 ja 2017 tehtiin kunnostustöitä, maksoi vuonna 2017 yhteensä niinkin paljon kuin 1 157 975 euroa, mikä oli merkittävästi enemmän verrattuna edelliseen vuoteen (840 260 euroa vuonna 2016);

86.  muistuttaa pitävänsä erittäin valitettavana päätöstä vaihtaa jäsenten ja heidän avustajiensa toimistojen kalusteet Brysselissä; toteaa, että suurin osa kalusteista on täysin käyttökelpoisia ja ulkonäöltään kelvollisia eikä ole mitään tarvetta vaihtaa niitä; ei pidä joidenkin jäsenten palautetta – yleisen kyselyn sijaan – yksinään riittävänä perusteena kalusteiden vaihtamiseen ja pitää hallinnon esittämiä makuun, muotiin tai vanhentuneeseen tyyliin liittyviä argumentteja yhtä lailla riittämättöminä; korostaa, että yksittäiset kalusteet olisi vaihdettava vain, jos niissä näkyy selviä vaurioita tai merkittävää kulumista tai ne aiheuttavat työpaikalla erityisen tai yleisen terveysriskin (tällöin voitaisiin kehittää esimerkiksi toimistopöytien ja -tuolien ergonomisuutta);

87.  pyytää pääsihteeriä ilmoittamaan budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle huhtikuun 2019 loppuun mennessä, miten ja minkä ajan kuluessa parlamentin jäsenten ja heidän avustajiensa toimistot kunnostetaan (uudelleenjärjestellään) Brysselissä ja Strasbourgissa ja paljonko suunnitellut työt maksavat;

88.  korostaa sen merkitystä, että kaikki jäsenten toimistojen kalusteisiin tehtävät muutokset on perusteltava ja selitettävä asianmukaisesti jäsenille, joilla on oltava mahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä kyseiset muutokset;

89.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot, jotka koskevat unionin toimielinten kiinteistöjen hallinnointia, ja toteaa, että parlamentti käyttää kiinteistöjensä toimitilasta 55 prosenttia toimistoja ja 45 prosenttia kokoushuoneita ja muuta käyttöä varten; toteaa, että parlamentti omistaa 84 prosenttia rakennuksistaan, ja korostaa, että osuus kasvaa, kun Luxemburgissa sijaitseva KAD-rakennus saadaan valmiiksi;

90.  on erittäin huolissaan siitä, että KAD II -rakennuksen piti alun perin valmistua vuoteen 2013 mennessä mutta että itäpuolen rakennustyömaata koskeva arvio on nyt vuoden 2019 loppu ja länsipuolen rakennustyömaata koskeva arvio vuosi 2022; korostaa, että huomattavan viivästyksen syinä ovat rakennuttajan puutteellinen kokemus ja rakennustöiden ensimmäisen tarjouskilpailun epäonnistuminen; on tyrmistynyt siitä, että tästä seuraava lisääntynyt vuokraamistarve johtaa vuositasolla 14,4 miljoonan euron eli kuuden vuoden aikana 86 miljoonan euron lisäkustannuksiin;

91.  panee merkille, että alkuperäistä 317,5 miljoonan euron alustavaa talousarviota tarkistettiin 363 miljoonaan euroon (vuoden 2005 hinnoin) vuonna 2009 konseptiin tehtyjen muutosten vuoksi; on erittäin huolissaan siitä, että hanke ei ole vieläkään valmistunut, vaikka sen oli määrä valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä, ja että lopullista hintaa ei siksi tiedetä, vaikka parlamentti pyrkii pitämään kustannukset nykyisen 432 miljoonan euron (vuoden 2012 hinnoin) talousarvion puitteissa; toteaa, että rakennus on valmistumassa yli kuusi vuotta myöhässä ja sen talousarvio on ylittymässä 115 miljoonalla eurolla; pyytää saada KAD II -rakennuksen valmistumista koskevan edistymiskertomuksen viimeistään 30. kesäkuuta 2019;

92.  on huolissaan kahdeksan prosentin lisäyksestä rakennustöiden hintaindeksissä vuosina 2012–2017, mikä voi lisätä rakennuskustannuksia entisestään;

93.  panee merkille sähköistä liikkuvuutta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanon autokannan monipuolistamiseksi, viherryttämiseksi ja sähköistämiseksi; palauttaa mieliin vuoden 2016 vastuuvapautta koskevan päätöslauselman, josta äänestettiin huhtikuussa 2018 ja jossa todettiin, ettei puhemiehistö saisi rajoittaa ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja ainoastaan sähköautoihin, koska niiden tuotanto (myös tarvittavien resurssien saatavuus) on herättänyt huolta, samoin kuin akkujen hävittäminen niiden elinkaaren päättyessä; pitää edelleen valitettavana, että jäsenille ei tiedotettu analyysista, joka koskee vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten biopolttoaineita, synteettisiä polttoaineita tai vetypolttokennoja; korostaa, että monimuotoistamalla ympäristöystävällistä autokantaa vähennettäisiin riippuvuutta yhdestä ainoasta toimittajasta ja voitaisiin torjua mahdollisia tulevia toimitusongelmia;

94.  on huolissaan parlamentin ruokaloiden ja kahviloiden tuottaman kertakäyttömuovi- ja muun muovijätteen suuresta määrästä ja kehottaa hallintoa poistamaan yksiselitteisesti mahdollisuuden tarjota muoviin käärittyjä ja kertakäyttömuovituotteita tulevissa ateriapalveluja koskevissa tarjouspyynnöissä;

95.  panee merkille laatuerot saman palveluntarjoajan eri ruokaloiden välillä; katsoo, että tätä asiaa on seurattava tarkemmin, ja kehottaa näin ollen käynnistämään käyttäjätyytyväisyyskyselyn; panee tyytyväisenä merkille, että Strasbourgissa ateriapalelut ovat jo alkaneet tarjota gluteeniallergiasta kärsiville henkilöstön jäsenille soveltuvaa ruokaa, ja kehottaa lisäämään tämän ruoan valikoimaa sekä ottamaan sen käyttöön mahdollisimman pian myös muiden työpaikkojen ateriapalveluissa;

96.  panee merkille, että harjoittelijat ovat oikeutettuja 0,50 euron alennukseen pääruoka-annoksista kaikissa Brysselin ja Luxemburgin itsepalveluravintoloissa ja 0,90 euron alennukseen Strasbourgissa; ei kuitenkaan pidä näitä alennuksia harjoittelijoiden keskimääräisen palkkatason ja kolmena viime vuotena perityt korkeat hinnat huomioon ottaen riittävinä niin, että niillä olisi edes häviävän pieni vaikutus harjoittelijoiden rahatilanteeseen; kehottaa uudelleen pääsihteeriä myöntämään heidän ansioitaan vastaavat hinnanalennukset;

97.  panee tyytyväisenä merkille ennakkotarkastus- ja hankintakoordinointiyksikön perustamisen vuonna 2017 ja hankintayksikön perustamisen kaikkiin osastoihin; pyytää käsittelemään uuden yksikön toimintoja vuotuisen toimintakertomuksen erillisessä jaksossa;

Tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosasto eli nykyinen konferenssilogistiikan ja -tulkkauksen pääosasto

98.  panee merkille, että vakinaisten tulkkien tulkkauskopissa käyttämien keskimääräisten viikkotulkkaustuntien kokonaismäärä kasvoi 14 tuntiin vuonna 2017; on tyytyväinen tähän lisäykseen verrattuna siihen, että vuonna 2016 tulkkauskopissa tulkattiin 13 tuntia ja 25 minuuttia; pitää valitettavana, että uusista henkilöstösäännöistä alkunsa saanut työskentelymallien muutos kulminoitui lakkoon, joka aiheutti häiriöitä tulkkauspalvelujen tarjoamisessa jäsenille; kiittää toimia tulkkauksen ydintoimintojen ylläpitämiseksi, jotta lainsäädäntötyötä voitiin jatkaa;

99.  tuomitsee jyrkästi sen, että jännitteet kärjistyivät 45 minuutin pituiseen täysistunnon keskeyttämiseen Strasbourgissa ja ettei niiden lieventämiseksi tehty mitään näkyvää; panee tyytyväisenä merkille, että pääsihteeri teki aloitteen sopimuksesta, jonka perusteella tulkkaustoiminta palautui ennalleen;

100.  toteaa, että konferenssihallinnon nykyaikaistamista koskevan parlamentin strategian täytäntöönpano johti konferenssivahtimestarien yksikön siirtämiseen ja uuden konferenssijärjestelyjen osaston perustamiseen pääosastoon; pyytää, että uutta yksikköä käsitellään vuotuisen toimintakertomuksen erillisessä jaksossa ja että sen toimintaa arvioidaan pääosaston tavanomaisen toiminnan ohella käyttäen vakuuttavia tulosindikaattoreita;

Varainhoidon pääosasto

101.  panee merkille, että pääsihteeri päätti siirtää useita parlamentin jäsenten valtuutetuille avustajille tarjottaviin palveluihin ja jäsenten ammatillisen koulutuksen jaostoon liittyviä toimintoja varainhoidon pääosastosta henkilöstöasioiden pääosastoon; pitää valitettavana, että nämä siirrot eivät olleet riittäviä korjaamaan varainhoidon pääosaston henkilöstön vähentämisestä vuonna 2017 aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia; kehottaa yksinkertaistamaan jäsenten, henkilöstön ja valtuutettujen avustajien matkakulujen korvaamista hyödyntämällä esimerkiksi jäsenten sähköisen allekirjoituksen (DiSP) ja kaksivaiheisen tarkistuksen kaltaisia järjestelmiä; myöntää, että tarkistukset ovat tarpeen, mutta korostaa, että ne voidaan tehdä tehokkaammin ja paperittomasti;

102.  suosittelee, että Euroopan parlamentin virkamiesten ja muun henkilöstön virkamatkoja koskevia sisäisiä sääntöjä ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen VII osaston soveltamisohjeita tarkistetaan perusteellisesti, erityisesti niin että valtuutettuja avustajia ja virkamiehiä kohdellaan yhdenmukaisesti;

103.  panee merkille, että parlamentin uusi matkatoimistopalvelu aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2019 ja että sama matkatoimisto on jo aiemmin työskennellyt parlamentin kanssa; on tyytyväinen siihen, että uusi sopimus sisältää tiukempia ehtoja etenkin lippujen hinnoittelusta ja siitä, että matkatoimiston puhelinpalvelun olisi oltava käytössä aina, myös viikonloppuisin; painottaa jälleen pitävänsä tärkeänä sellaista yksinkertaista ja käyttäjäystävällistä valitusmekanismia, jonka avulla puutteet voidaan tuoda nopeasti esiin, jotta ongelmat voidaan korjata pikaisesti; painottaa, että on kiinnitettävä huomiota jäsenten erityisvaatimuksiin ja räätälöityjen palvelujen tarpeeseen;

104.  kannustaa uutta matkatoimistoa pyrkimään takaamaan kilpailukykyisimmät hinnat parlamentin virkamatkoja varten;

105.  kehottaa yksinkertaistamaan palvelukseenottoprosesseja sekä matkakorvauksia paikallisten avustajien osalta; pitää valitettavana, että nämä prosessit ovat usein monimutkaisia ja pitkällisiä ja johtavat merkittäviin viivästyksiin; kehottaa varainhoidon pääosastoa käsittelemään tätä ongelmaa yhtenä ensisijaisena seikkana;

106.  toteaa, että maksun välittäjät, joiden kanssa jäsenten on toimittava maassa, josta heidät on valittu, eivät tunne riittävän hyvin parlamentin sisäisiä menettelyjä; toteaa, että maksun välittäjät tekevät näiden sääntöjen monimutkaisuuden vuoksi usein virheitä, joista on haittaa jäsenille; katsoo, että maksun välittäjille olisi annettava koulutusta tai laadittava käsikirja;

Yleinen kulukorvaus

107.  panee merkille yleistä kulukorvausta koskevan puhemiehistön toiminnan ja erityisesti tilapäisen työryhmän perustamisen tämän korvauksen käyttöä koskevien sääntöjen määrittämistä ja julkaisua varten; pitää kuitenkin valitettavana, että ainoa puhemiehistön tekemä päätös liittyy ei-tyhjentävään luetteloon korvauskelpoisista kustannuksista; panee lisäksi merkille, että puhemiehistön työryhmä pääsi yhteisymmärrykseen siitä, että kullakin parlamentin jäsenellä on oltava yleisen kulukorvauksen piiriin kuuluvien varojen vastaanottamista varten erillinen pankkitili;  panee merkille yleistä kulukorvausta koskevan puhemiehistön päätöksen, jonka mukaan sovittuja muutoksia sovelletaan vasta vuoden 2019 vaalien jälkeen; katsoo, että jäsenten on oltava täysimääräisesti vastuussa tästä korvauksesta kattamistaan kuluista; panee merkille, että aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa vaadittiin seuraavaa:

  on määriteltävä ja julkistettava yleisen kulukorvauksen käyttöön sovellettavat säännöt ja laajennettava niitä (mikä edellyttää muun muassa tyhjentävää luetteloa korvauskelpoisista kuluista),

  jäsenten on säilytettävä kaikki yleiseen kulukorvaukseen liittyvät kuitit,

  yleisestä kulukorvauksesta käyttämättä jäänyt osuus on palautettava toimikauden lopussa;

Vapaaehtoinen eläkerahasto

108.  palauttaa mieliin, että 23. lokakuuta 1997 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti kehotti puhemiehistöä pyytämään tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan parlamentin vapaaehtoista eläkejärjestelmää, ja tilintarkastustuomioistuin antoi tämän perusteella lausunnon nro 5/99 Euroopan parlamentin jäsenten eläkerahastosta ja -järjestelmästä; kehottaa puhemiehistöä pyytämään tilintarkastustuomioistuimelta toista tällaista lausuntoa eläkejärjestelmästä ja -rahastosta vuonna 2019;

109.  muistuttaa, että parlamentin pääsihteeri totesi puhemiehistölle osoittamassaan 8. maaliskuuta 2018 päivätyssä muistiossa, että jäsenten vapaaehtoisen eläkejärjestelmän ”rahaston pääoma on käytetty loppuun jo huomattavasti ennen kuin eläkevelvoitteet päättyvät ja mahdollisesti jo vuoteen 2024 mennessä”; kehottaa näin ollen pääsihteeriä ja puhemiehistöä noudattamaan täysimääräisesti jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja laatimaan kiireellisesti selkeän suunnitelman parlamentille, jotta se ottaa vastuulleen ja hoitaakseen jäsentensä vapaaehtoista eläkejärjestelmää koskevat velvollisuutensa ja tehtävänsä välittömästi vuoden 2019 vaalien jälkeen;

110.  toteaa, että vapaaehtoisen eläkerahaston arvioitu vakuutusmatemaattinen alijäämä oli 305,4 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa; toteaa lisäksi, että vuoden 2017 lopussa huomioon otettava nettovarallisuus oli 137 miljoonaa euroa ja eläkevastuu oli 442,4 miljoonaa euroa; toteaa, että varat kattavat näin vain 30 prosenttia vapaaehtoisen eläkerahaston sitoumuksista;

111.  palauttaa mieliin, että rahaston ennakoidut tulevat vastuut jakautuvat usealle kymmenelle vuodelle mutta ylittävät tällä hetkellä käytettävissä olevat varat, ja panee merkille, että vapaaehtoisesta eläkerahastosta maksettiin ulos vuonna 2017 yhteensä 17,2 miljoonaa euroa; toteaa, että vuoden 2017 lopussa rahaston piiriin kuului 661 eläkeläistä ja 99 huollettavana olevaa henkilöä;

112.  toteaa, että tämä herättää huolta rahaston varojen mahdollisesta ehtymisestä ja että rahasto on myynyt käyttöomaisuutta jo vuosien ajan täyttääkseen maksuvelvoitteensa eläkeläisille, koska rahaston tulot eivät riitä kattamaan kasvaneita eläkemaksuja; muistuttaa, että varaus eläkkeitä ja vastaavia velvoitteita varten on laskettu investointien vuotuisen 6,5 prosentin tuoton perusteella, mikä ei ollut alun perinkään kestävää;

113.  on tyytyväinen pääsihteerin ehdotuksiin ja sopimukseen siitä, että pääsihteeri tarkastelee tilannetta uudelleen vuonna 2020 siltä osin, ovatko toimenpiteet supistaneet vakuutusmatemaattista alijäämää riittävästi; on tyytyväinen siihen, että pääsihteeri on kuullut oikeudellista yksikköä;

114.  panee merkille, että pääsihteerin tehtyä 10. joulukuuta 2018 ehdotuksen puhemiehistö hyväksyi vapaaehtoisen eläkejärjestelmän sääntöihin kaksi muutosta, joissa vahvistetaan eläkeiän nostaminen 63:sta 65:een ja tulevien eläkeläisten eläkkeisiin sovellettavan viiden prosentin veronluonteisen maksun käyttöönotto; kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että puhemiehistö toteuttaa viipymättä kaikki oikeudellisesti mahdolliset toimenpiteet rahaston kestävyyden parantamiseksi ja sen estämiseksi, että rahaston varat käytetään loppuun liian aikaisin; kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että puhemiehistö tekee asiasta päätöksen ennen nykyisen vaalikauden päättymistä;

115.  kehottaa pääsihteeriä tutkimaan vapaaehtoisen eläkerahaston oikeudellista perustaa ja mahdollisia vaikutuksia sekä erityisesti sitä, onko Euroopan parlamentti takaajana oikeudellisesti ja taloudellisesti kestävä, koska vapaaehtoinen eläkerahasto on luxemburgilainen investointirahasto eikä tavanomainen eläkerahasto; korostaa, että tämä tutkimus olisi annettava riippumattoman osapuolen tehtäväksi;

116.  kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä pyrkimään kaikin mahdollisin tavoin pitämään parlamentin vastuun mahdollisimman pienenä, sillä kyse on veronmaksajien rahoista; palauttaa mieliin, että rahasto perustettiin vuonna 1990, jotta jäsenillä olisi vapaaehtoinen lisäeläkejärjestelmä; muistuttaa, että ennen vuonna 2009 käyttöön otettuja jäsenten asemaa koskevia sääntöjä jäsenillä oli jo oikeus vastaavaan eläkkeeseen kuin omien kansallisten parlamenttiensa jäsenillä, lukuun ottamatta Italian, Ranskan ja Luxemburgin jäseniä, jotka pystyivät näin osallistumaan Euroopan parlamentin erityiseen eläkejärjestelmään, joka perustettiin vuonna 1981 vain edellä mainittuja kolmea kansallisuutta varten; muistuttaa siksi, että vapaaehtoinen eläkerahasto on aina ollut vain lisäeläkejärjestelmä;

117.  muistuttaa, että kaksi kolmasosaa jäsenten vapaaehtoisen eläkerahaston kuukausimaksusta, eli 2 236 euroa vuonna 2006, maksetaan jo parlamentin talousarviosta kutakin rahaston jäsentä kohti; muistuttaa, että jo kahden vuoden maksut rahastoon tuottavat elinikäisen eläkeoikeuden jäsenen saavutettua eläkeiän; panee merkille, että suurin eläke, jonka vapaaehtoinen eläkerahasto maksoi vuonna 2018, oli 6 262 euroa ja että keskimääräinen eläke oli 1 934 euroa; panee merkille, että tällä hetkellä (lokakuussa 2018) 71 edustajantointa hoitavaa jäsentä on vapaaehtoisen eläkerahaston jäseniä; vetoaa rahaston johtokunnan, parlamentin puhemiehistön ja rahaston jäsenten eettiseen ja taloudelliseen omaantuntoon ja terveeseen järkeen kaikkien niiden toimien tukemiseksi, joilla pyritään rajoittamaan rahaston vajetta;

Innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto

118.  panee merkille, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston pääindikaattori vuonna 2017 oli sen oikea-aikainen ja tehokas reagointivalmius käyttäjien ja kumppanien vaatimuksiin kaikilla toiminta-aloilla; panee merkille, että yleiset tulokset, jotka koskivat tuen läheisyyttä, tietoteknistä vastaanottopistettä ja puhelintukea, olivat tyydyttäviä mutta tarvitaan vielä toimia etäyhteyspalvelun turvaamiseksi, joka on käyttäjille toiseksi tärkein asia; korostaa, ettei reagointivalmius tarkoita sitä, että ongelmat ratkaistaisiin välttämättä oikea-aikaisesti; huomauttaa, että at4am:n kaltaisiin tietoteknisiin järjestelmiin liittyvät ongelmat olisi luokiteltava aivan ensisijaisiksi, ellei näin ole jo tehty;

119.  muistuttaa, että avoimen viestinnän maailmassa keskeinen strateginen pilari parlamentille on tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden parantaminen hankaloittamatta jäsenten, henkilöstön ja valtuutettujen avustajien työskentelyä sattumanvaraisilta vaikuttavin säännöin ja vaatimuksin; korostaa, että turvallisuustoimenpiteet on räätälöitävä niin, että ne kattavat kaikki käyttöjärjestelmät – sekä iOS:n että Windowsin – vaikeuttamatta kummankaan käyttöjärjestelmän käyttöä; korostaa, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston on otettava huomioon iOS:n lisääntynyt käyttö ja että kaikki Windows-laitteille kehitetyt etäpalvelut on mukautettava iOS:ään viipymättä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille tieto- ja viestintäturvayksikön perustamisen tammikuussa 2017; pitää valitettavana, että parlamentin hallinnossa on pulaa huipputason kyberturvallisuusasiantuntijoista työmarkkinoilla vallitsevan kilpailun vuoksi;

120.  panee tyytyväisenä merkille vuonna 2017 käynnistetyt kaksi uutta hanketta, tabletista hybridiin (”From Tablet to Hybrid”) ja innovoinnin valtavirtaistaminen (”Mainstreaming Innovation”), joilla vahvistetaan parlamentin innovatiivista ja digitaalista työympäristöä; pyytää, että jäsenille, valtuutetuille avustajille ja henkilöstölle suunnitellaan ja tarjotaan pian tietoteknistä turvallisuuskoulutusta, ja pyytää keskittymään koulutuksessa kunkin ryhmän omiin tarpeisiin;

121.  kehottaa kaikkia asiaankuuluvia pääosastoja edistämään paperitonta toimistoa ja saavuttamaan sen hyödyntämällä kattavasti digitaalisia palveluja, kuten sähköistä allekirjoitusta ja kaksivaiheisia tarkistuksia; tähdentää, että sähköiset lomakkeet säästävät aikaa ja resursseja vain, jos niitä ei tarvitse tulostaa, allekirjoittaa eikä lähettää toiseen toimistoon tai jopa toiseen maahan, kuten on asianlaita matkakorvauslomakkeiden tapauksessa;

122.  korostaa Strasbourgin kuljetuslaatikoihin liittyviä kustannuksia, päästöjä sekä terveys- ja turvallisuuskysymyksiä ja ehdottaa niiden välitöntä käytöstä poistamista ottaen huomioon käytettävissä olevat tietotekniset ratkaisut, kuten tarvepainatuksen, järjestelmälähestymistavat, kuten paperittoman toimiston, sekä tietotekniset laitteet, kuten tabletit ja kannettavat tietokoneet;

123.  korostaa puhemiehistön päätelmää, jonka mukaan turvallisuusasiat edellyttävät yhdennettyä toimintatapaa, jotta varmistetaan kaikkien asiaankuuluvien yksiköiden optimaalinen koordinointi hätätilanteissa, ja näin ollen innovaation ja teknisen tuen pääosaston ja turvallisuusasioiden pääosaston yhteistyö on olennaisen tärkeää; kannustaa pääosastoja suunnittelemaan yhteisiä toimia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

124.  kehottaa puhemiehistöä esittämään yhteistyössä innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston kanssa riskien vähentämistoimia, jotta varmistetaan parlamentin toiminnan moitteeton sujuminen järjestelmän vahingoittuessa tai toimintahäiriöiden yhteydessä; korostaa, että on tärkeää laatia palveluista prioriteettilista, jonka mukaan toimitaan palautettaessa palveluja mahdollisimman nopeasti, jotta runkopalvelu toimisi edelleen kyberhyökkäyksestä huolimatta; kehottaa puhemiehistöä laatimaan valmiussuunnitelman järjestelmän pitkällisten toimintahäiriöiden varalta; suosittaa, että datakeskusten olisi sijoitettava palvelimensa eri paikkoihin, jotta parannetaan parlamentin tietojenkäsittelyjärjestelmien turvallisuutta ja kestävyyttä;

125.  toistaa pyyntönsä ottaa käyttöön nopea hälytysjärjestelmä, jonka avulla innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto voi yhteistyössä turvallisuusasioiden pääosaston kanssa lähettää nopeasti tekstiviestejä niille parlamentin ja henkilöstön jäsenille, jotka haluavat lisätä yhteystietonsa turvallisuutta koskevissa hätätilanteissa käytettävään osoitteistoon;

Turvallisuusasioiden pääosasto

126.  panee tyytyväisenä merkille vuonna 2017 tehdyt huomattavat parannukset parlamentin turvallisuuden vahvistamiseksi; panee merkille, että Strasbourgin ja Brysselin rakennusten ympärille perustettiin turvavyöhykkeitä, Belgian viranomaiset suorittavat nyt turvallisuustutkinnan kaikille parlamentissa työskentelevien ulkopuolisten yritysten työntekijöille ja neuvoston ja komission kanssa käynnistettiin toimielinten yhteinen hanke yhteisestä varastoinnista; on tyytyväinen yhteisen varastoinnin aloitteeseen, joka mahdollistaa tavaroiden asianmukaiset turvallisuustarkastukset ennen kuin ne toimitetaan parlamentin tiloihin;

127.  muistuttaa, että parlamentin perusominaisuus on avoimuus yleisölle ja että on säilytettävä asianmukainen tasapaino turvallisuutta koskevien tarpeellisten parannusten kanssa;

128.  toteaa, että turvallisuusharjoitukset, kuten Strasbourgin istuntosalin evakuointi vuonna 2018, ovat välttämättömiä hätätilanteisiin valmistautumiseksi asianmukaisesti; korostaa, että on noudatettava selkeää kokemuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jotta vältetään mahdolliset vaaratilanteet, jollaisia aiheutuu esimerkiksi siitä, että jäsenten, henkilöstön ja valtuutettujen avustajien on käytettävä kulkulupiaan evakuoinnin aikana;

129.  kehottaa turvallisuusasioiden pääosaston henkilöstöä evakuointitapauksissa tarkastamaan huolellisesti koko rakennuksen, josta se vastaa, varmistamaan, että se on evakuoitu ja auttamaan evakuoinnin yhteydessä henkilöitä, joilla on kuulovamma tai jokin muu vamma; korostaa, että turvallisuusasioissa ja hätätilanteissa jäseniä ei pidä kohdella etuoikeutetusti eikä parlamentin eri henkilöstöryhmiä pidä erotella millään tavalla;

130.  katsoo, että hätätilanteisiin liittyvässä tiedotuksessa on puutteita, kuten todettiin Strasbourgin istuntosalissa joulukuussa 2018 sattuneen tilanteen yhteydessä; toteaa, että menettelyjä voidaan ja niitä myös täytyy parantaa; kehottaa soveltamaan voimassa olevia turvallisuussääntöjä hätätilanteissa mahdollisimman tarkasti, jotta tulevissa hätätilanteissa vältetään vastaavanlainen epävarmuus;

131.  pyytää varmistamaan, että koko turvallisuusasioiden pääosaston johtohenkilöstö on käynyt läpi luotettavuusselvitysmenettelyn;

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

132.  toteaa, että väärinkäytösten paljastaminen on ratkaisevan tärkeää laittoman toiminnan ja väärinkäytösten torjunnassa; panee merkille, että parlamentissa ei ollut väärinkäytösten paljastamista koskevia tapauksia vuonna 2017 ja että vuoden 2016 kolmesta tapauksesta kaikissa paljastajana oli valtuutettu avustaja ja että heidän avustamansa jäsenet erottivat heidät; katsoo, että parlamentti ei ehkä edistä henkilöstönsä luottamusta yleisesti eikä tarjoa tarvittavaa oikeudellista suojaa valtuutetuille avustajille eikä varsinkaan niille, jotka haluavat ilmoittaa väärinkäytöksistä; kehottaa pääsihteeriä korjaamaan tämän tilanteen pikaisesti;

133.  korostaa, että valtuutetut avustajat ja jäsenten palveluksessa olevat harjoittelijat ovat haavoittuvassa asemassa suhteessa väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeviin sisäisiin sääntöihin; panee erittäin huolestuneena merkille pääsihteerin ilmoituksen, että väärinkäytösten paljastajia koskevia sääntöjä sovelletaan valtuutettuihin avustajiin mutta parlamentti ei voi tarjota työsuhdeturvaa; kehottaa pääsihteeriä soveltamaan väärinkäytöksiä paljastaviin valtuutettuihin avustajiin vastaavia oikeussuojakeinoja kuin valtuutettuihin avustajiin, jotka ovat häirinnän uhreja, kuten siirto toisiin tehtäviin ja palkan maksu sopimuksen päättymiseen saakka; kehottaa pääsihteeriä oikaisemaan tilanteen välittömästi ja täyttämään henkilöstösääntöjen mukaiset parlamentin oikeudelliset velvoitteet väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi kaikissa unionin henkilöstöluokissa;

Ympäristöystävällinen parlamentti

134.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti on edistänyt kestävää kehitystä hoitaessaan poliittisia ja lainsäädäntömenettelyihin liittyviä tehtäviään; on tietoinen omasta ympäristövaikutuksestaan, jota se seuraa ja parantaa jatkuvasti ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) kuuluvalla sertifioinnilla ja ympäristöpolitiikallaan;

135.  suhtautuu vuoteen 2030 ja sen jälkeiseen aikaan ulottuvan unionin energia- ja ilmastopolitiikan yhteydessä myönteisesti lisätoimiin, joilla kompensoidaan väistämättömiä päästöjä; kehottaa parlamenttia kehittämään lisää hiilidioksidipäästöjä kompensoivia politiikkoja;

136.  kiittää parlamentin sitoutumista ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin; panee merkille, että vuonna 2017 sopimuksista 40,71 prosenttia luokiteltiin vihreiksi, 10,96 prosenttia ”vaaleanvihreiksi” eli jossain määrin ympäristöä säästäviksi ja 48,33 prosenttia sopimuksiksi, joihin ei liity ympäristönäkökohtia; kannustaa parlamenttia lisäämään edelleen ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien sitoumusten osuutta;

137.  panee tyytyväisenä merkille pilottihankkeen sähköpotkulautojen käyttöön ottamisesta unionin toimielinten rakennusten välisillä työmatkoilla mutta myös kodin ja työpaikan välisillä matkoilla; huomauttaa kuitenkin, että näiden kulkuneuvojen suorituskyky on odotettua pienempi; kannustaa parlamenttia varmistamaan, että toimeksisaaja parantaa näiden kulkuneuvojen ja etenkin niiden akkujen suorituskykyä;

138.  suhtautuu vuoteen 2030 ja sen jälkeiseen aikaan ulottuvan unionin energia- ja ilmastopolitiikan yhteydessä myönteisesti lisätoimiin, joilla vähennetään päästöjä ja kompensoidaan väistämättömiä päästöjä, jotta parlamentista tulee 100-prosenttisesti hiilineutraali; kehottaa parlamenttia näyttämään esimerkkiä ja kehittämään edelleen hiilidioksidipäästöjä kompensoivia toimintatapoja toimitilojaan varten;

Vuosikertomus tehdyistä hankintasopimuksista

139.  palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä(13) säädetään tiedoista, joita budjettivallan käyttäjälle ja kansalaisille on toimitettava toimielimen tekemistä sopimuksista; toteaa, että varainhoitoasetuksessa vaaditaan julkistamaan tehdyt sopimukset, joiden arvo on yli 15 000 euroa, ja että kyseessä on raja-arvo, jonka ylittyessä tarjouskilpailu on pakollinen;

140.  panee merkille, että vuonna 2017 tehtiin yhteensä 224 hankintasopimusta, joista 79 perustui avoimiin tai rajoitettuihin menettelyihin, joiden arvo oli 517 miljoonaa euroa, ja 145 neuvottelumenettelyihin, joiden kokonaisarvo oli 70 miljoonaa euroa; panee merkille, että neuvottelumenettelyissä tehtyjen sopimusten osuus laski hieman arvon osalta, sillä tehtyjen sopimusten kokonaisarvon osuus oli 14 prosenttia vuonna 2016 ja 12 prosenttia vuonna 2017, mutta määrällisesti osuus kasvoi lähes 10 prosenttia vuosien 2016 ja 2017 välillä (se oli 64,28 miljoonaa euroa vuonna 2016, mutta 70,5 miljoonaa euroa vuonna 2017);

141.  panee merkille seuraavan eritelmän vuonna 2017 ja 2016 tehdyistä sopimustyypeistä, mukaan lukien rakennussopimukset:

Sopimustyyppi

2017

2016

Määrä

Osuus

Määrä

Osuus

Palvelut

Toimitukset

Urakat

Rakennusurakat

177

36

11

0

79 %

16 %

5 %

0 %

170

36

13

1

77 %

16 %

6 %

1 %

Yhteensä

224

100 %

220

100 %

Sopimustyyppi

2017

2016

Arvo (euroina)

Osuus

Arvo (euroina)

Osuus

Palvelut

446 313 270

76 %

246 512 789

49 %

Toimitukset

133 863 942

23 %

155 805 940

31 %

Urakat

6 892 972

1 %

97 640 851

19 %

Rakennusurakat

0

0 %

1 583 213

1 %

Yhteensä

587 070 184

100 %

501 542 793

100 %

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2017, s. 8)

142.  panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2017 ja 2016 tehdyistä hankintasopimuksista menettelytyypin mukaan ja niiden määrän ja arvon perusteella:

Menettelytyyppi

  

2017

2016

Määrä

Osuus

Määrä

Osuus

Avoin

Rajoitettu

Neuvottelu

Kilpailu

Poikkeus

78

1

145

35 %

1 %

64 %

-%

71

7

141(14)

1

32 %

3 %

64 %

1

Yhteensä

224

100 %

220

100 %

Menettelytyyppi  

2017

2016

Arvo (euroina)

Osuus

Arvo (euroina)

Osuus

Avoin

Rajoitettu

Neuvottelu

Kilpailu

Poikkeus

488 368 460

2820000 070 501 724

83 %

5 %

12 %

- %

408 040 332

29 190 756

64 284 705(15)

27 000

81,6 %

13 %

- %

Yhteensä

587 070 184

100 %

501 542 793

100 %

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2017, s. 8)

Poliittiset ryhmät (momentti 4 0 0)

143.  toteaa, että vuonna 2017 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavasti:

Ryhmä

2017

2016

Määrärahat vuodessa

Omat varat ja siirretyt määrärahat

Menot

Vuotuisten määrärahojen käyttöaste

Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat

Määrärahat vuodessa

Omat varat ja siirretyt määrärahat

Menot

Vuotuisten määrärahojen käyttöaste

Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat

Euroopan kansanpuolue (PPE)

17 790

8 150

19 330

108,66 %

6 610

17 440

8 907

18 303

105,19 %

8 005

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D)

15 610

5 469

15 268

97,81 %

5 812

15 327

5 802

15 713

102,51 %

5 417

Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR)

6 200

2 810

6 051

97,60 %

2 959

6 125

2 518

5 835

95,25 %

2 809

Euroopan liberaalidemokraattien puolue (ALDE)

5 711

1 694

5 596

98 %

1 809

5 759

2 366

6 448

111,98 %

1 676

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Verts/ALE)

4 333

1 826

4 583

105,76 %

1 578

4 180

1 557

3 921

93,82 %

1 815

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL)

4 421

1 407

4 571

103,39 %

1 257

4 340

1 729

4 662

107,43  %

1 407

Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD)

3 654

1 917

3 523

96,41 %

1 827

3 820

1 873

2 945

77,10 %

1 910

Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF)

2 719

846

2 474

91 %

1 091

3 273

765

827

25,27 %

846

Sitoutumattomat

929

257

494

53,18 %

318

772

216

616

79,90 %

257

Yhteensä

61 367

24 394

61 890

100,85 %

23 261

60 996

25 733

59 059

96,82 %

24 142

*   Kaikki määrät on ilmaistu tuhansina euroina.

144.  panee tyytyväisenä merkille, että poliittisten ryhmien riippumaton ulkoinen tarkastaja antoi vain vakiomuotoisia lausuntoja; korostaa, että tämä on myönteinen kehitys verrattuna parlamenttia koskevaan varainhoitovuoden 2016 vastuuvapausmenettelyyn, jossa riippumaton ulkopuolinen tarkastaja antoi varauman sisältävän lausunnon yhdestä poliittisesta ryhmästä;

Euroopan tason poliittiset puolueet ja Euroopan tason poliittiset säätiöt

145.  toteaa, että Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen perustettiin vuonna 2016 arvioimaan rekisteröintipyyntöjä, rekisteröimään uusia unionin puolueita ja säätiöitä, valvomaan niiden rahoitusta ja määräämään seuraamuksia, jos ne eivät noudata velvoitteitaan; toteaa, että se oli täysin toiminnassa vuonna 2017;

146.  panee merkille, että vuonna 2017 vastuuviranomaiselta puuttui resursseja, etenkin henkilöstöä, tehtäviensä suorittamiseksi; toteaa, että komissio, neuvosto ja parlamentti sopivat lisäresurssien antamisesta vastuuviranomaiselle vuoden 2019 talousarviossa; korostaa, että henkilöresursseja olisi pitänyt antaa alusta alkaen riittävästi, kun otetaan huomioon vastuuviranomaisen toiminnan merkitys;

147.  on huolissaan siitä, että seitsemässä tapauksessa puhemiehistön oli päätettävä riskien pienentämistä koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, mikä johtui taloudellisesta ja hallinnollisesta epävakaudesta tai vakavia sääntöjenvastaisuuksia koskevasta epäilystä tai käynnissä olevasta menettelystä, joka koskee unionin perustana olevien periaatteiden noudattamatta jättämistä;

148.  toteaa, että vuonna 2017 momentin 4 0 2 määrärahat käytettiin seuraavasti(16):

Puolue

Lyhenne

Omat varat

Parlamentin avustus

Tulot yhteensä(17)

EP:n avustuksen osuus tukikelpoisista menoista (enintään 85 %)

Tulojen ylijäämä (siirto varaukseen) tai tappio

Euroopan kansanpuolue

PPE

1 548 409

8 018 034

12 118 607

85 %

Euroopan sosialidemokraattinen puolue

PSE

1 335 161

6 901 688

8 518 219

 

85 %

 

-84 178

Euroopan liberaalidemokraattien liitto

ALDE

693 618

 

2 449 108

 

3 586 785

 

85 %

 

159 481

Euroopan vihreät

EGP

1 006 971

 

1 865 999

3 064 646

73 %

 

150 000

Euroopan konservatiivien ja reformistien liitto

AECR

 

316 291

 

1 439 310

1 755 601

 

 

85 %

 

 

-565 789

Euroopan vasemmistopuolue

EL

 

297 363

 

1 342 594

1 705 284

 

85 %

 

1 374

Euroopan demokraattinen puolue

EPD

106 162

532 072

638 234

85 %

 

1

EU-demokraatit

EUD

Euroopan vapaa allianssi

EFA

153 856

779 408

1 045 014

85 %

808

Euroopan kristillinen poliittinen liike

ECPM

107 018

499 993

627 808

84 %

2 143

Euroopan allianssi vapauden puolesta

EAF

 

 

 

Euroopan kansallisten liikkeiden liitto

AEMN

74 076

342 788

445 568

85 %

6 344

Vapauksien

ja demokratian

Euroopan liike

MENL

127 900

525 296

775 467

85 %

-20 184

Allianssi rauhan ja vapauden puolesta

APF

 

29 775

 

27 055

56 830

85 %

22 471

Koalitio elämän ja perheen puolesta

CLF

Yhteensä

 

5 796 602

24 723 344

34 338 065

 

-327 530

149.  toteaa, että vuonna 2017 momentin 4 0 3 määrärahat käytettiin seuraavasti(18):

Säätiö

Lyhenne

Liittyy puolueeseen

Omat varat

EP:n lopullinen avustus

Tulot yhteensä

EP:n avustuksen osuus tukikelpoisista menoista (enintään 85 %)

Wilfried Martens Centre for European Studies

WMCES

PPE

1 020 598

5 042 165

6 062 764

85 %

Foundation for European Progressive Studies

FEPS

PSE

915 754

4 221 134

5 136 888

85 %

European Liberal Forum

ELF

ALDE

254 994

1 164 869

1 419 863

85 %

Green European Foundation

GEF

EGP

201 899

1 090 052

1 291 951

85 %

Transform Europe

TE

EL

229 957

929 481

1 159 438

85 %

Institute of European Democrats

IED

PDE

50 768

264 390

315 158

85 %

Centre Maurits Coppieters

CMC

EFA

90 867

365 038

455 905

85 %

New Direction - Foundation for European Reform

ND

AECR

278 837

1 412 218

1 691 055

85 %

European Foundation for Freedom

EFF

EAF

Christian Political Foundation for Europe

SALLUX

ECPM

69 056

310 164

379 220

83 %

Identités & Traditions européennes

ITE

AEMN

43 963

212 402

256 365

85 %

Foundation for a Europe of Nations and Freedom

FENL

MENL

77 400

447 972

525 372

85 %

Europa Terra Nostra

ETN

APF

37 791

41 428

79 219

85 %

Pegasus-säätiö

FP

CLF

Yhteensä

 

 

3 271 884

15 501 313

18 773 197

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Jean-François Jalkh, Wolf Klinz, Bogusław Liberadzki, Georgi Pirinski, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

José Blanco López, Julia Pitera

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Rosa D’Amato, John Flack, Czesław Hoc

Nimenhuutoäänestys tarkistuksesta 88

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

10

+

ALDE

EFDD

GUE/NGL

S&D

Verts/ALE

Nedzhmi Ali

Rosa D'Amato

Dennis de Jong

Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Bogusław Liberadzki, Georgi Pirinski, Derek Vaughan

Bart Staes

10

-

ENF Group

GUE/NGL

PPE

Jean‑François Jalkh

Luke Ming Flanagan

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Julia Pitera, José Ignacio Salafranca Sánchez‑Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

1

0

ALDE

Martina Dlabajová

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Martina Dlabajová, Wolf Klinz

ENF

Jean-François Jalkh

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan, Dennis de Jong

PPE

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Julia Pitera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

S&D

Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Bogusław Liberadzki, Georgi Pirinski, Derek Vaughan

VERTS/ALE

Bart Staes

4

-

ECR

John Flack, Czesław Hoc

EFDD

Rosa D'Amato

S&D

José Blanco López

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL L 51, 28.2.2017.

(2)

EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1.

(3)

EUVL C 411, 13.11.2018, s. 1.

(4)

EUVL C 357, 4.10.2018, s. 1.

(5)

EUVL C 357, 4.10.2018, s. 9.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(8)

PE 422.541/Bur.

(9)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2. joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta.

(10)

P7_TA(2013)0498

(11)

EUVL C 436, 24.11.2016, s. 2.

(12)

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P7-TA-2012-0306+0+DOC+XML+V0//FI

(13)

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29. lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(14)

Sisältää vuonna 2016 tehdyt käyttöoikeussopimukset, joille ei ollut vahvistettu oikeudellista kehystä.

(15)

Sisältää vuonna 2016 tehdyt käyttöoikeussopimukset, joille ei ollut vahvistettu oikeudellista kehystä.

(16)

Kaikki määrät on ilmaistu tuhansina euroina.

(17)

Tulojen kokonaismäärä sisältää edelliseltä vuodelta varainhoitoasetuksen 125 artiklan 6 kohdan mukaisesti siirretyn määrän.

(18)

Kaikki määrät on ilmaistu tuhansina euroina.

Päivitetty viimeksi: 15. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus