Menettely : 2018/2166(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0110/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0110/2019

Keskustelut :

PV 26/03/2019 - 12
CRE 26/03/2019 - 12

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 13.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0242

MIETINTÖ     
PDF 452kWORD 185k
28.2.2019
PE 626.769v02-00 A8-0110/2019

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Inés Ayala Sender

1.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 2.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 3.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 4.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 5.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 6.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 7.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 8.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 9.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

1.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio

(2018/2166(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0318/2018)(2),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta (COM(2018)0545),

–  ottaa huomioon komission antaman EU:n talousarviota koskevan vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen 2017 (COM(2018)0457),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2018)0661) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0429),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 ja toimielinten vastaukset(3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05824/2019 – C8‑0053/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0110/2019),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen;

1.  myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyssä(7);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja niiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L‑sarja).

(1)

EUVL L 51, 28.2.2017, s. 1.

(2)

EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1.

(3)

EUVL C 357, 4.10.2018, s. 1.

(4)

EUVL C 357, 4.10.2018, s. 9.

(5)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(6)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA...


2.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017

(2018/2166(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0318/2018)(2),

–  ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017(3),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta (COM(2018)0545) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan / liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat,

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2018)0661) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0429),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2017 sekä viraston vastauksen(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05826/2019 – C8‑0054/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2009/336/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/776/EU(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0110/2019),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen;

1.  myöntää koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyssä(11);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 51, 28.2.2017, s. 1.

(2)

EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1.

(3)

EUVL C 413, 14.11.2018, s. 2.

(4)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 16.

(5)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 209.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 343, 19.12.2013, s. 46.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA...


3.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017

(2018/2166(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0318/2018)(2),

–  ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017(3),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta (COM(2018)0545) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan / liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat,

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2018)0661) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0429),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2017 sekä viraston vastauksen(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05826/2019 – C8‑0054/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätösten 2004/20/EY ja 2007/372/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/771/EU(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0110/2019),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen;

1.  myöntää pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyssä(11);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 51, 28.2.2017, s. 1.

(2)

EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1.

(3)

EUVL C 413, 14.11.2018, s. 11.

(4)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 16.

(5)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 213.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 341, 18.12.2013, s. 73.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA...


4.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017

(2018/2166(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0318/2018)(2),

–  ottaa huomioon kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017(3),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta (COM(2018)0545) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan / liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat,

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2018)0661) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0429),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2017 sekä viraston vastauksen(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05826/2019 – C8‑0054/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2004/858/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU(10),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU muuttamisesta kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston muuttamiseksi kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirastoksi 17. joulukuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/927/EU(11),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0110/2019),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen;

1.  myöntää kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyssä(12);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 51, 28.2.2017, s. 1.

(2)

EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1.

(3)

EUVL C 431, 14.11.2018, s. 2.

(4)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 16.

(5)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 229.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 341,18.12.2013, s. 69.

(11)

EUVL L 363, 18.12.2014, s. 183.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA...


5.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017

(2018/2166(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0318/2018)(2),

–  ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017(3),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta (COM(2018)0545) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan / liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat,

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2018)0661) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0429),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2017 sekä viraston vastauksen(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05826/2019 – C8‑0054/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/37/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/779/EU(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0110/2019),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen;

1.  myöntää Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyssä(11);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 51, 28.2.2017, s. 1.

(2)

EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1.

(3)

EUVL C 413, 14.11.2018, s. 9.

(4)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 16.

(5)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 217.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 346, 20.12.2013, s. 58.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA...


6.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä tutkimuksen toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017

(2018/2166(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0318/2018)(2),

–  ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017(3),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta (COM(2018)0545) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan / liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat,

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2018)0661) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0429),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tutkimuksen toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2017 sekä viraston vastauksen(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05826/2019 – C8‑0054/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/46/EY kumoamisesta 13. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/778/EU(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0110/2019),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen;

1.  myöntää tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyssä(11);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 51, 28.2.2017, s. 1.

(2)

EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1.

(3)

EUVL C 413, 14.11.2018, s. 12.

(4)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 16.

(5)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 225.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 346, 20.12.2013, s. 54.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA...


7.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017

(2018/2166(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0318/2018)(2),

–  ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017(3),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta (COM(2018)0545) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan / liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat,

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2018)0661) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0429),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2017 sekä viraston vastauksen(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05826/2019 – C8‑0054/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2007/60/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2008/593/EY, kumoamisesta 23. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/801/EU(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0110/2019),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen;

1.  myöntää innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyssä(11);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 51, 28.2.2017, s. 1.

(2)

EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1.

(3)

EUVL C 413, 14.11.2018, s. 11.

(4)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 16.

(5)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 221.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 352, 24.12.2013, s. 65.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA...


8.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2017 liittyvien tilien päättämisestä, pääluokka III – Komissio

(2018/2166(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0318/2018)(2),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta (COM(2018)0545) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan / liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat,

–  ottaa huomioon komission antaman EU:n talousarviota koskevan vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen 2017 (COM(2018)0457),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2018)0661) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0429),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 ja toimielinten vastaukset(3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05824/2019 – C8‑0053/2019),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05826/2019 – C8‑0054/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(7) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0110/2019),

1.  hyväksyy Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2017 liittyvien tilien päättämisen;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyssä(8);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja niiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 51, 28.2.2017, s. 1.

(2)

EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1.

(3)

EUVL C 357, 4.10.2018, s. 1.

(4)

EUVL C 357, 4.10.2018, s. 9.

(5)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(6)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(7)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA...


9.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio,

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0110/2019),

A.  ottaa huomioon, että unionin talousarviolla on merkittävä rooli pyrittäessä saavuttamaan unionin toimintapoliittiset tavoitteet, vaikka sen osuus on vain yksi prosentti unionin bruttokansantulosta;

B  toteaa, että kun parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden, se tarkistaa onko varat käytetty oikein ja onko toimintapoliittiset tavoitteet saavutettu;

Vuoden 2017 talousarvion toteuttaminen ja saavutetut tulokset

1.  toteaa, että varainhoitovuosi 2017 oli nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen neljäs toteuttamisvuosi ja että kyseisen vuoden talousarvion kokonaismäärä oli 159,8 miljardia euroa ja siihen liittyi kuusi lisätalousarviota ja että määrärahoja osoitettiin eri aloille seuraavasti:

a)  älykkääseen ja osallistavaan kasvuun 75,4 miljardia euroa

b)  Euroopan maatalousalan tukemiseen 58,6 miljardia euroa

c)  unionin ulkorajojen vahvistamiseen sekä pakolaiskriisin ja laittoman muuttoliikkeen käsittelyyn 4,3 miljardia euroa

d)  unionin ulkopuolella toteutettaviin toimiin 10,7 miljardia euroa

e)  unionin toimielinten hallintoon 9,4 miljardia euroa;

2.  korostaa, että unionin talousarviosta tuetaan unionin toimintapolitiikkojen toteuttamista ja niiden painopisteiden ja tavoitteiden saavuttamista täydentämällä jäsenvaltioiden samoihin tarkoituksiin osoittamia varoja; panee tässä yhteydessä merkille seuraavat aikaan saadut tulokset:

a)  vuonna 2017 Horisontti 2020 -ohjelmasta annettiin rahoitusta 8,5 miljardia euroa, jonka ansiosta voitiin tehdä uusia suoria investointeja, jolloin rahoituksen kokonaismäärä nousi 10,6 miljardiin euroon ja sillä rahoitettiin 5 000:tta hanketta

b)  vuoden 2017 loppuun mennessä COSME-ohjelmasta annettiin rahoitusta 25 maassa yli 275 000 pienelle ja keskisuurelle yritykselle (joista 50 prosenttia oli startup-yrityksiä), joilla olisi muutoin ollut vaikeuksia saada yksityistä rahoitusta korkean riskiprofiilin vuoksi

c)  jäsenvaltioiden vuoden 2016 loppuun mennessä raportoimien ohjelmien tulosten osalta koheesiorahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) puitteissa toteutetut hankkeet olivat jo tuottaneet seuraavat tulokset:

–  annettiin tukea 84 579 yritykselle, joista yli 36 000 sai tukea rahoitusvälineistä

–  luotiin 10 300 uutta työpaikkaa ja otettiin palvelukseen 636 uutta tutkijaa

–  41 800 kotitaloutta sai paremman energiankulutusluokituksen ja julkisten rakennusten primaarienergian kulutus väheni 14,9 miljoonaa kilowattituntia vuodessa

–  2,7 miljoonalle ihmiselle tarjottiin parempia terveydenhoitopalveluja; lisäksi 156 000 henkilöä sai parempaa vesihuoltoa ja 73 000 parempaa jätevesihuoltoa

–  miljoonalle uudelle kotitaloudelle tarjottiin laajakaistayhteys

d)  maaseudun kehittämisohjelmilla edistettiin vuoden 2016 loppuun mennessä lähes 45 000 maatilan rakenneuudistusta ja uudenaikaistamista

e)  turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) tuettiin yli 7 000 uuden paikan perustamista vastaanottokeskuksiin; myös ilman huoltajaa oleville alaikäisille, jotka ovat erityisen haavoittuva ryhmä, mukautettujen paikkojen määrä kasvoi vain 183:sta (vuonna 2014) 17 070:een vuonna 2017 vuoden 2017 loppuun mennessä 1 432 612 kolmannen maan kansalaista sai kotouttamistukea

f)  unioni antoi humanitaarista tukea yli 2,2 miljardia euroa 80 eri maassa; unionin humanitaarisella rahoituksella tuettiin koulutuksen antamista yli 4,7 miljoonalle hätätilanteessa olevalle lapselle yli 50 maassa;

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma

3.  on tyytyväinen siihen, että tilitarkastustuomioistuin antoi unionin vuoden 2017 tilien luotettavuudesta puhtaan lausunnon, kuten se on tehnyt vuodesta 2007 lähtien, ja että se totesi, että vuoden 2017 tilien perustana olevat tulot olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

4.  panee merkille, että vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuin antoi toisena peräkkäisenä vuonna varauman sisältävän lausunnon tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä osoittaa tilintarkastustuomioistuimen mukaan, että huomattavassa osassa sen tarkastamista vuoden 2017 menoista virhetaso ei ollut olennainen ja että unionin menojen sääntöjenvastaisuuksien määrä on pienentynyt edelleen;

5.  pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen määrittämän maksujen todennäköisimmän virhetason jatkuvaa laskusuuntausta viime vuosina ja toteaa sen olleen vuonna 2017 kaikkien aikojen alhaisimmalla tasolla eli 2,4 prosenttia, vaikka valitettavasti yhä kahden prosentin raja-arvon yläpuolella, mutta vähentyneen lähes kaksi kolmasosaa tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuodelle 2007 arvioimasta maksujen todennäköisimmästä virhetasosta, joka oli 6,9 prosenttia; pitää kuitenkin valitettavana, että maksuissa oli edelleen virheitä, koska valvonta- ja seurantajärjestelmä oli vain osittain vaikuttava;

6.  toteaa, että kun maksut perustuivat kulujen korvaamiseen (kun unioni korvasi tukikelpoisten toimien tukikelpoisia kustannuksia), tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetasoksi 3,7 prosenttia (4,8 prosenttia vuonna 2016), kun taas tukioikeuksiin perustuvien maksujen (jotka perustuvat tiettyjen ehtojen täyttämiseen) virhetaso oli kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolella;

7.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti tapahtumia kaikkiaan 100,2 miljardin euron arvosta, mikä on alle kaksi kolmasosaa vuoden 2017 kokonaistalousarviosta, ja että suurin osa (57 prosenttia) tarkastusten perusjoukosta koski luonnonvarojen alaa, kun taas taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alan painoarvo oli aiemmista vuosista poiketen suhteellisen vähäinen (noin 8 prosenttia);

8.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei tarkastellut otsakkeen 3 ”Turvallisuus ja kansalaisuus” ja otsakkeen 4 ”Globaali Eurooppa” menojen virhetasoa; katsoo, että nämä otsakkeet ovat poliittisesti erityisen tärkeitä, vaikka määrät ovat suhteellisen pieniä; korostaa, että näiden kahden otsakkeen tarkastuksessa edustava otoskoko on olennaisen tärkeä rahoitustoimien tarkan ja riippumattoman arvioinnin kannalta sekä sen kannalta, että Euroopan parlamentti voi valvoa paremmin unionin varojen käyttöä, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan seuraavissa vuosikertomuksissaan tietoja näiden otsakkeiden maksujen virhetasosta;

9.  huomauttaa, että komissio on itse todennut, että vuoden 2017 virhetason parantuminen johtui suurelta osin luonnonvarojen alalla saavutetusta edistyksestä(1);

10.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta esittämään tulevissa kertomuksissaan kalastusalan virhetason erillään ympäristön, maaseudun kehittämisen ja terveysalan virhetasosta eikä yhteismääränä; toteaa, ettei kalastuspolitiikan virhetasoa voida määritellä, jos nämä eri alat on koottu yhteen; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa ei esitetä riittävän yksityiskohtaisia tietoja meri- ja kalastusasioista, mikä vaikeuttaa näiden alojen varainhoidon asianmukaista arviointia; toteaa, että meri- ja kalastusasioiden pääosastoon liittyvät luvut olisi esitettävä tilintarkastustuomioistuimen tulevissa vuosikertomuksissa erikseen avoimuuden lisäämiseksi;

11.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei anna kattavia tietoja kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alaan kuuluvaa liikennealaa eikä etenkään Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevista tarkastuksista;

Tulot

12.  toteaa, että vuonna 2017 unionin omat varat olivat 115,4 miljardia euroa ja muut tulot 17,2 miljardia euroa ja että vuodelta 2016 siirretty ylijäämä oli 6,4 miljardia euroa;

13.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan vuoden 2017 tulojen virhetaso ei ollut olennainen ja että sen tarkastamat tuloihin liittyvät järjestelmät olivat yleisesti ottaen vaikuttavat mutta jotkin perinteisiä omia varoja koskevat valvontamenettelyt olivat vain osittain vaikuttavia;

14.  panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen lausunnon, jonka mukaan on välttämätöntä parantaa komission toimia unionin tulojen turvaamiseksi, jotta voidaan puuttua puutteisiin siinä, kuinka komissio hallitsee aliarvotetun tuonnin riskiä perinteisten omien varojen yhteydessä ja tarkistaa alv-perusteisia omia varoja;

15.  ilmaisee vakavan huolensa siitä, että nämä puutteet voivat vaikuttaa osuuksiin, jotka jäsenvaltiot maksavat unionin talousarvioon; kehottaa komissiota tässä yhteydessä

a)  parantamaan tuontivirtojen seurantaansa ja muun muassa käyttämään laajemmin kohtuullisia ja lainmukaisia tiedonlouhintatekniikoita epätavallisten toimintamallien ja niiden taustalla olevien syiden analysointiin sekä ryhtymään viipymättä toimiin varmistaakseen, että omia varoja asetetaan käyttöön asiaankuuluva määrä

b)  tarkistamaan olemassa olevaa valvontakehystä ja dokumentoimaan sen käytön paremmin tarkistettaessa jäsenvaltioiden laskelmia, jotka koskevat niiden alv-ilmoituksissaan esittämiä painotettuja keskimääräisiä verokantoja, joita komissio käyttää määrittäessään yhdenmukaistettuja alv-määräytymisperusteita;

16.  panee huolestuneena merkille, että budjettipääosasto esitti jo toisena peräkkäisenä vuonna Yhdistyneen kuningaskunnan keräämien perinteisten omien varojen määrää koskevan varauman, jonka syynä oli se, ettei maa ollut asettanut unionin talousarvioon määrää, joka vastasi kierrettyjä tekstiileistä ja jalkineista kannettavia tulleja;

17.  on tyytyväinen komission 8. maaliskuuta 2018 Yhdistyneen kuningaskunnan tullipetostapauksen seurantatoimena käynnistämään rikkomusmenettelyyn mutta pitää valitettavana, erityisesti brexitin ja siitä omien varojen keräämismenettelyille koituvien kasvavien vaikeuksien vuoksi, että komissiolta kesti tämän menettelyn käynnistämiseen yli seitsemän vuotta sen jälkeen, kun se oli pyytänyt Yhdistynyttä kuningaskuntaa vuonna 2011 vahvistamaan riskiprofiilit aliarvotetuille Kiinasta tuoduille tekstiileille ja jalkineille; huomauttaa, että vastaavia petosverkostoja toimii muissakin jäsenvaltioissa ja että tämän seurauksena tullimaksuja on kierretty vähintään 2,5 miljardia euron arvosta vuodesta 2015 alkaen; kehottaa komissiota ottamaan tällaiset tapaukset tarkasteltavaksi jatkossa epäröimättä ja ilman tarpeetonta viivytystä; vahvistaa uudelleen, että jäsenvaltioiden tullilaitosten välistä yhteistyötä on selvästi lisättävä, jotta ei aiheuteta haittaa unionin ja kansallisille talousarvioille ja unionin tuotestandardeille; pyytää komissiota antamaan tietoa siitä, millaiset tuotteet päätyvät sisämarkkinoille, vaikka eivät ole unionin tuotestandardien mukaisia;

18.  pitää tullivalvonnan tasossa eri maiden välillä havaittuja eroja valitettavina; korostaa, että tarkastukset kaikissa tulliliiton saapumispaikoissa on yhdenmukaistettava, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan rajajärjestelmän koordinoidun, yhdenmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon, jotta voidaan vähentää jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavia käytäntöjä tullivalvontajärjestelmien nykyisten porsaanreikien paikkaamiseksi; kehottaa komissiota tältä osin tarkastelemaan unionin erilaisia tullivalvontakäytäntöjä ja niiden vaikutusta kaupan vääristymiseen keskittymällä erityisesti tulleihin unionin ulkorajoilla ja kehittämään vertailuanalyysejä ja tietoja jäsenvaltioiden tullitapahtumista ja -menettelyistä;

Talousarvio- ja varainhallinto

19.  huomauttaa, että vuonna 2017 sitoumuksiin käytettävissä olevasta määrästä käytettiin 99,3 prosenttia (158,7 miljardia euroa), mutta painottaa, että maksuja suoritettiin ainoastaan 124,7 miljardia euroa eli huomattavasti budjetoitua vähemmän ja huomattavasti vähemmän kuin vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen vastaavana vuonna, mikä johtui pääasiassa siitä, että jäsenvaltiot toimittivat ennakoitua vähemmän Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) vuosien 2014–2020 monivuotisia ohjelmia koskevia maksupyyntöjä ja monivuotinen rahoituskehys ja alakohtainen lainsäädäntö hyväksyttiin myöhässä; toteaa, että tämä voi aiheuttaa tulevaisuudessa riskejä talousarvion toteuttamiselle, jos ohjelmakauden lopussa on paljon erääntyneitä maksuja; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille mahdollisimman paljon tukea, jotta ne voivat parantaa käyttöastettaan;

20.  on hyvin huolestunut siitä, että maksattamatta olevat talousarviositoumukset nousivat sitoumusten suuren määrän ja maksujen alhaisen määrän yhdistelmän seurauksena vuonna 2017 uuteen ennätykseen eli 267,3 miljardiin euroon (238,8 miljardia euroa vuonna 2016) ja että tilintarkastustuomioistuimen ennusteiden mukaan tämä määrä kasvaa vieläkin suuremmaksi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun mennessä, mikä saattaa kasvattaa merkittävästi maksumäärärahojen riittämättömyyden riskiä ja aiheuttaa myös virheiden riskin, kun on painetta käyttää varat nopeasti unionin rahoituksen mahdollisen menettämisen vuoksi; korostaa, että unionin talousarviossa ei saa olla vajetta ja että kasvava maksujen suma on todellisuudessa rahoitusvelkaa;

21.  kehottaa komissiota esittämään tarkan analyysin syistä, joiden vuoksi joillakin alueilla varojen käyttöaste on edelleen alhainen, sekä arvioimaan erityistoimia tällaisen epätasapainon taustalla olevien rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi; pyytää komissiota lisäämään teknistä tukea käytännön tasolla, jotta voidaan parantaa valmiuksia hyödyntää varoja jäsenvaltioissa, joille se on vaikeaa;

22.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ei ole vieläkään ratkaistu kysymystä siitä, onko erityisrahoitusvälineet laskettava mukaan maksumäärärahojen enimmäismäärään; katsoo, että tästä voisi aiheutua lisäriski, joka aiheuttaisi maksujen suman;

23.  kehottaa komissiota parantamaan maksuennusteiden tarkkuutta ja hyödyntämään edelliseltä ohjelmakaudelta saatuja kokemuksia, jotta voidaan käsitellä kertynyttä maksujen sumaa ja välttää sen kielteinen vaikutus seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen, sekä esittämään toimintasuunnitelman maksujen suman vähentämiseksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana;

24.  painottaa olevansa erittäin huolestunut siitä, että unionin talousarvioon liittyvä taloudellinen riski on kaikkiaan kasvanut merkittävien pitkäaikaisten velkojen, takausten ja oikeudellisten velvoitteiden myötä, ja toteaa tämän merkitsevän, että tulevaisuudessa tarvitaan huolellista hallinnointia; pyytää sen vuoksi, että esittäessään lainsäädäntöehdotuksia, joihin sisältyy mittavien ehdollisten velkojen luominen tai lisääminen, komissio liittää ehdotuksiin yleiskatsauksen talousarviosta katettavien ehdollisten velkojen kokonaisarvoon sekä analyysin stressitestiskenaarioista ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta talousarvioon;

25.  pyytää uudelleen, että unionin tuleviin talousarvioihin lisättäisiin matkailualaa koskeva budjettikohta, jotta voidaan varmistaa matkailualan toimien tukemiseen käytettävien unionin varojen avoimuus;

HALLINNOINTI YHTEISTYÖSSÄ JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

26.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan virhetason alentamisessa on saatu aikaan edistystä luonnonvarojen (2,4 prosenttia) ja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden (3 prosenttia) menoaloilla, jotka kuuluvat komission ja jäsenvaltioiden yhteistyössä harjoittaman hallinnoinnin piiriin;

27.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuonna 2017 edellisvuotta vähemmän menoja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla ja että tarkastukseen kuuluvien maksujen määrä oli kahdeksan miljardia euroa;

28.  huomauttaa, että samoin kuin vuonna 2016 suurin osa vuoden 2017 arvioidusta virhetasosta koostui tukikelpoisuusvirheistä (eli kuluilmoituksissa oli tukeen oikeuttamattomia kuluja, maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksia ei ollut noudatettu taikka hanke, toimi tai edunsaaja ei ollut oikeutettu tukeen);

29.  ottaa huomioon, että maatalousalan edunsaajille myönnetyt määrät ovat suhteellisesti pieniä verrattuna muihin unionin hankkeisiin ja että varojen asianmukaisen käytön todistamiseen liittyvä hallinnollinen rasitus on näin ollen suhteellisesti suurempi;

30.  kiinnittää huomiota komission äskettäiseen tutkimukseen, joka osoitti, että vuosina 2014–2017 suurin osa ERI-rahastojen hallintoviranomaisista käytti yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja (64 prosenttia maaseuturahaston maaseudun kehittämisohjelmissa, 73 prosenttia EAKR:n ja koheesiorahaston toimenpideohjelmissa ja 95 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmissa); toteaa, että niiden hankkeiden määrä, joissa käytettiin yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, oli 19 prosenttia maaseuturahastossa, 65 prosenttia ESR:ssä, 50 prosenttia EAKR:ssä ja 25 prosenttia koheesiorahastossa; katsoo, että yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttäminen voisi auttaa vähentämään tukikelpoisuusvirheitä;

31.  korostaa, että unionin lainsäädännön yksinkertaistamista ja viljelijöiden ja muiden edunsaajien hallinnollisen rasituksen keventämistä on jatkettava tulevaisuudessa;

32.  panee merkille, että oikeus tutustua tietoihin ja hyvä seuranta ovat erityisesti ympäristöasioiden kohdalla tulevaisuudessa välttämättömiä, kun otetaan huomioon, että tietyt luonnonvarat (maaperä, luonnon monimuotoisuus) lujittavat maatalouden tuottavuutta pitkällä aikavälillä;

33.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin löysi vuonna 2017 vain hyvin vähän julkisiin hankintoihin liittyviä virheitä; toteaa, että niitä oli alle yksi prosentti (18 prosenttia vuonna 2016), mutta toteaa, että syynä tähän saattaa olla EAKR:n ja koheesiorahaston puitteissa hyväksyttyjen menojen suhteellisen alhainen taso, sillä ne ovat tavallisesti olleet alttiimpia virheille julkisten hankintojen yhteydessä; pyytää, etteivät komissio ja jäsenvaltiot päästä tarkkaavaisuuttaan herpaantumaan vaan valvovat entistä tarkemmin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen asianmukaista noudattamista;

34.  katsoo, että on selvennettävä edelleen hankintamenettelyjä ja suhteita jäsenvaltioiden tarjoajiin, koska tarjouskilpailumenettelyt ovat saattaneet muuttua laillisuuden rajoilla liikkuviksi menettelyiksi, jotka estävät reilun kilpailun ja voivat mahdollistaa petokset; suhtautuu myönteisesti komission tutkimukseen, jossa tarkastellaan tilanteita, joissa tarjoajia on ainoastaan yksi, ja odottaa sen tuloksia; panee huolestuneena merkille puutteet julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä Unkarissa ja Slovakiassa;

35.  haluaa kuitenkin korostaa varaumia, joita komission yksiköt esittivät tavanomaisten vuotuisten vastuuvapausmenettelyjen aikana, ja kiinnittää huomion siihen, että unionin moninaisten varojen käytön tuloksellisuus vaihtelee jäsenvaltioittain ja että aina on aloja, joilla on parannettavaa; panee tässä yhteydessä merkille, että vuoden 2017 osalta varaumia esittivät

–  maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto seuraavien jäsenvaltioiden osalta: AT, BE, BG, HR, CZ, DK, FI, FR, DE, HU, IT, PT, RO, SK, SI, ES, SE, UK 

–  meri- ja kalastusasioiden pääosasto seuraavien jäsenvaltioiden osalta: BG, CZ, IT, NL, RO

–  alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto seuraavien jäsenvaltioiden osalta: BG, HR, CZ, ET, FI, FR, DE, HU, IT, LV, PL, RO, SK, SI, SE, UK

–  työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto seuraavien jäsenvaltioiden osalta: AT, CZ, FR, DE, HU, IT, PL, RO, SK, UK

–  muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto seuraavien jäsenvaltioiden osalta: FI, DE, GR, UK;

36.  panee tältä osin merkille, että vaikka komission yksiköt eivät esittäneet vuotta 2017 koskevia varaumia Irlannin, Luxemburgin, Maltan, Kyproksen ja Liettuan osalta, AGRI-pääosasto esitti vuotta 2016 koskevan varauman Irlannin, Liettuan, Maltan ja Kyproksen osalta ja EMPL-pääosasto Irlannin osalta:

37.  suhtautuu myönteisesti edistykseen, jota on saavutettu Kreikan 181 ensisijaisen hankkeen täytäntöönpanossa:

a)   119 hanketta, joiden menot olivat 7,1 miljardia euroa, on raporttien mukaan saatettu päätökseen

b)  17 hanketta, joiden menot ovat 0,5 miljardia euroa, on tarkoitus saattaa päätökseen maaliskuuhun 2019 mennessä kansallisia varoja käyttäen (on arvioitu, että tarvitaan vielä 0,53 miljardia euroa)

c)  24 hanketta (0,8 miljardia euroa) saatetaan vaiheittain päätökseen vuosina 2014–2020, ja on arvioitu, että tarvitaan vielä 1,1 miljardin euron suuruinen rahoitus

d)  21 hanketta, joiden määrärahoiksi on arvioitu 1,1 miljardia euroa, peruutettiin;

pitää menestystarinana tapaa, jolla komissio tuki Kreikkaa sen pannessa täytäntöön ja saattaessa päätökseen unionin hankkeita;

38.  pitää hyvin valitettavana, että Euroopan parlamentin antamista lukuisista varoituksista huolimatta komissio reagoi Tšekin pääministeriä koskevaan eturistiriitaongelmaan vasta sen jälkeen, kun Tšekin tasavallassa toimiva Transparency International nosti häntä vastaan kanteen kesäkuussa 2018; on erittäin huolestunut siitä, että 19. marraskuuta 2018 päivätyssä unionin oikeudellisessa asiakirjassa todettiin, että Tšekin pääministerin asemaan liittyy eturistiriita, koska hän saattaa vaikuttaa sellaisten unionin varojen käyttöä koskevaan päätöksentekoon, jotka ovat hyödyttäneet häneen sidoksissa olevia yrityksiä(2);

39.  kehottaa tältä osin komissiota tutkimaan kattavasti Tšekin tasavallan pääministeriin liittyvää eturistiriitaa, kuten joulukuussa 2018 annetussa parlamentin päätöslauselmassa edellytetään, ja tutkimaan myös Tšekin pääministerin asemaa mediaomistajana ja tekemään päätelmiä tästä asiasta;

40.  palauttaa mieliin, että komission yksiköt ovat pyytäneet unionin varojen koordinoinnista vastaavaa kansallista viranomaista (aluekehitysministeriö) antamaan tarvittavat tiedot rahoituksesta(3), jota on myönnetty hänen holdingyhtiönsä omistuksessa oleville yrityksille;

41.  panee tyytyväisenä merkille, että Tšekin aluekehitysministeriö on kerännyt pyydetyt tiedot asiaan liittyviltä eri hallintoviranomaisilta ja välittänyt ne komissiolle; kysyy komissiolta, mitä toimia se aikoo toteuttaa äskettäin toteutettu oikeudellinen tilannearvio huomioon ottaen;

42.  palauttaa mieliin, että parlamentti pyysi viime vuonna komissiota nopeuttamaan 8. tammikuuta 2016 käynnistettyä sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyä, jotta saadaan selkeitä ja täsmällisiä tietoja Tšekin maatalousinterventiorahastoon liittyvästä eturistiriitojen riskistä;

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus

Onnistuneita hankkeita

43.  panee merkille, että hankkeiden valinta on edennyt ja että tammikuuhun 2018 mennessä oli valittu 673 800 hanketta, joille myönnettiin EAKR:stä, koheesiorahastosta, ESR:stä ja nuorisotyöllisyysaloitteesta tukea yhteensä 260 miljardia euroa eli 54 prosenttia kaudella 2014–2020 käytettävissä olevasta kokonaisrahoituksesta; panee merkille, että hankkeiden valinnassa oli saavutettu 70 prosentin osuus vuoden 2018 lopussa käytettävissä olleesta kokonaisrahoituksesta, mikä vastasi hankkeiden valinnan tasoa samana ajankohtana edellisellä kaudella;

44.  pitää myönteisenä sitä, että vuoden 2016 loppuun mennessä valituista 450 000 hankkeesta, joilla tuetaan pk-yrityksiä, 84 500 on jo saatettu päätökseen ja ne edistävät siten yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä;

45.  on tyytyväinen myös siihen, että vuoden 2017 loppuun mennessä käytännön tasolla valittiin noin 5 500 hanketta, joilla tuettiin yhdennettyjen digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista, mikä vastaa 9,1 miljardin euron kokonaisinvestointeja;

46.  toteaa tyytyväisenä, että energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla luotiin yli 2 000 megawattia uusiutuvan energian tuotannon lisäkapasiteettia ja kasvihuonekaasupäästöt vähenivät lähes 3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoden 2016 loppuun mennessä; painottaa kuitenkin, että on toteutettava lisätoimia, jotta saavutetaan vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet;

47.  panee merkille, että vuoden 2017 loppuun mennessä saatettiin päätökseen 99 prosenttia toimintasuunnitelmista, jotka koskivat ESR:ään, koheesiorahastoon ja EAKR:ään vaikuttavia ennakkoehtoja;

48.  suhtautuu erityisen myönteisesti rakennerahastoihin liittyviin tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoimiin, jotka koskevat ehkäiseviä toimia ja rahoitusoikaisuja, ennakkoehtoja, suoritusvarausta ja käyttöastetta;

49.  panee tyytyväisenä merkille, että vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto on saavuttamassa tuotoksensa ja tuloksensa ja että väline täydentää kansallisia toimia, joiden tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen;

50.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa, joka kattoi taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden menoalalla 113 loppuun saatettua hanketta, 65 prosentissa hankkeista oli tuloksellisuuden mittausjärjestelmä, jonka yhteydessä oli määritetty toimenpideohjelman tavoitteisiin kytketyt tuotos- ja tulosindikaattorit, mikä on parannus aiempiin vuosiin verrattuna; panee huolestuneena merkille, että 30 prosentissa hankkeista ei ollut määritetty tulosindikaattoreita tai tavoitearvoja, minkä vuoksi hankkeiden tarkkaa vaikutusta ohjelman yleistavoitteiden saavuttamiseen oli mahdotonta arvioida;

Parannusta vaativia kriittisiä kysymyksiä

51.  pitää valitettavana, että 217 tapahtuman otoksessaan vuodelta 2017 tilintarkastustuomioistuin havaitsi ja kvantifioi 36 virhettä, joita jäsenvaltioiden tarkastusviranomaiset eivät olleet havainneet, ja että näiden virheiden määrä ja vaikutus ovat osoitus jatkuvista puutteista hallintoviranomaisten ilmoittamien menojen sääntöjenmukaisuudessa; pitää valitettavana myös sitä, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita joidenkin tarkastusviranomaisten otantamenetelmissä; kehottaa komissiota tekemään yksittäisten jäsenvaltioiden hallinto- ja tarkastusviranomaisten kanssa entistä tiiviimpää yhteistyötä näiden virheiden havaitsemiseksi ja huomion kohdentamiseksi erityisesti useimmin toistuviin virheisiin;

52.  pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoa, jonka mukaan komissio esitti vuodelta 2017 ainakin 13 eri virhetasoa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla ohjelmakausilla 2007–2013 ja 2014–2020, mikä tekee raportoinnista epäselvää ja sekavaa ja tietojen arvioinnista vaikeaa;

53.  toteaa, että jäsenvaltioiden tarkastusviranomaiset ilmoittavat rakennerahastojen virhetasot alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastolle vasta oikaisujen vähentämisen jälkeen, mikä ei anna todenmukaista kuvaa unionin hankkeiden tilasta paikan päällä eikä vuonna 2017 suoritettujen maksujen virhetasosta;

54.  toteaa maksujen keskimääräisen käyttöasteen nousseen komissiossa huomattavasti 3,7 prosentista (2016) 16,4 prosenttiin vuonna 2017 mutta on silti huolissaan siitä, että käyttöaste on vielä alempi kuin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen vastaavana vuonna eli vuonna 2010, jolloin se oli 22,1 prosenttia;

55.  panee huolestuneena merkille, että syyskuussa 2018 oli vielä seitsemän ennakkoehtoihin liittyvää toimintasuunnitelmaa, joita ei ollut saatettu päätökseen, ja että oli hyväksytty yksi välimaksujen keskeyttäminen ja kahden muun hyväksyminen oli yksiköiden välisen kuulemisen kohteena; pitää valitettavana, että ennakkoehtojen täyttäminen osoittautui hallinnollisesti työlääksi hallintoviranomaisille ja oli yksi varojen käytön viivästymisen syy; suhtautuu erityisen myönteisesti ohjelmasta vastaaville viranomaisille annettuun kohdennettuun tukeen ja täytäntöönpanon lisääntymiseen komission toteuttamien ”Catching-up Regions” -aloitteen ja täytäntöönpanon parantamista käsittelevää työryhmää koskevan aloitteen ansiosta; pyytää komissiota varmistamaan, että seuraavalla ohjelmakaudella puututaan asianmukaisesti ennakkoehdot korvaavien mahdollistavien edellytysten täyttämisessä havaittaviin puutteisiin ja ongelmiin;

56.  on huolestunut rahoitusvälineiden menojen avoimuuden puutteesta, koska nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan saataville neljä kertaa enemmän varoja rahoitusvälineitä varten; panee merkille, että vuoden 2017 loppuun mennessä 24 jäsenvaltiota käytti rahoitusvälineitä ja rahoitusvälineisiin oli sidottu ohjelmien rahoitusosuuksia yhteensä lähes 18,8 miljardia euroa (13,3 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa), josta 14,2 miljardia euroa saatiin ERI-rahastoista; panee myös merkille, että kaikkiaan 5,5 miljardia euroa (noin 29 prosenttia) näistä sidotuista määristä oli maksettu rahoitusvälineisiin (3,6 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa), mukaan lukien 4,4 miljardia euroa ERI-rahastoista; on kuitenkin huolestunut siitä, että kolme vuotta tämän rahoituskehyskauden alkamisen jälkeen lopullisille saajille oli maksettu 1,9 miljardia euroa (vain 10,1 prosenttia) (1,2 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa), josta 1,5 miljardia euroa (10,5 prosenttia) ERI-rahastoista;

57.  on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä rahoitusvälineitä koskevan yksityiskohtaisemman raportoinnin tarpeesta ja kehottaa komissiota parantamaan merkittävästi näiden vuosia 2007–2013 ja vuosia 2014–2020 koskevien välineiden tuloksista raportointia;

58.  kehottaa komissiota esittämään täsmälliset ja kattavat tiedot rahoitusvälineistä, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa monivuotisen rahoituskehyksen kauden 2007–2013 päättymisen jälkeen, ja ilmoittamaan unionin talousarvioon palautetut määrät ja jäsenvaltioihin jääneet määrät;

59.  pitää erittäin valitettavana, että rahoitusvälineiden yhteydessä tarkastajat eivät kyenneet varmentamaan investointien valintaa ja toteuttamista rahoituksen välittäjien tasolla, missä ilmeni monia sääntöjenvastaisuuksia, joiden osuus oli yksi prosentti taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alan arvioidusta virhetasosta;

60.  painottaa, että toisin kuin vuonna 2016, koheesiota koskeva arvioitu virhetaso kattaa rahoitusvälineisiin vuonna 2017 suoritettujen maksujen kvantifioinnin; palauttaa mieliin, että koska rakennerahastojen menojen tukikelpoisuutta kaudella 2007–2013 lykättiin maaliskuun 2017 loppuun, rahoitusvälineisiin vuoden 2017 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana suoritetut maksut on sisällytettävä virhetason laskentaan; pitää kuitenkin valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei maininnut näiden suoritusten virhetasoa selvästi vuosikertomuksensa missään kohdassa, yhtä laatikkoa lukuun ottamatta; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ottamaan huomioon kaikki sääntöjenvastaisuudet, joilla on taloudellista vaikutusta, määrittäessään todennäköisintä virhetasoa ja ilmoittamaan selvästi kyseessä olevien varojen prosenttiosuuden; kehottaa komissiota esittämään tarvittavan lainsäädäntöehdotuksen, jotta tulevaisuudessa ei enää tehtäisi yksipuolisia, täytäntöönpanosäädöksiin perustuvia päätöksiä rakennerahastojen menojen tukikelpoisuuden jatkamisesta;

61.  kehottaa komissiota toimittamaan täsmälliset ja kattavat tiedot vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvien rahoitusvälineiden päättämisestä, mukaan lukien unionin talousarvioon palautettavat lopulliset määrät ja jäsenvaltioille kuuluvat määrät;

62.  kehottaa komissiota ottamaan suurissa infrastruktuurihankkeissa huomioon kaikki niihin liittyvät ympäristöön vaikuttavat riskit ja rahoittamaan ainoastaan hankkeita, joista osoitetusti koituu todellista lisäarvoa paikallisväestölle sekä ympäristölle, yhteiskunnalle ja taloudelle; painottaa, että tässä yhteydessä on tärkeää valvoa tiiviisti mahdollisia korruptioon ja petoksiin liittyviä riskejä sekä kohdistaa rahoitettaviin hankkeisiin huolellisia riippumattomia ennakko- ja jälkiarviointeja;

63.  toteaa, että komission mukaan jäsenvaltiot suorittivat vain muutamia Euroopan sosiaalirahastoa koskevia arviointeja nuorisotyöllisyysaloitetta lukuun ottamatta; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan järjestelmällisesti Euroopan sosiaalirahastoa, jotta mahdollistetaan näyttöön perustuva päätöksenteko, ja kehottaa komissiota edistämään tätä;

64.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi nuorisotyöttömyyttä käsittelevässä erityiskertomuksessaan nro 5/2017, että nuorisotakuun täytäntöönpanossa oli edistytty jonkin verran ja saatu aikaan joitakin tuloksia mutta tilanne ei täyttänyt nuorisotakuun käynnistämisen yhteydessä alun perin vallinneita odotuksia; korostaa kuitenkin, että nuorisotyöllisyysaloite ja nuorisotakuu ovat edelleen innovatiivisimpia ja kunnianhimoisimpia poliittisia vastauksia talouskriisin jälkeiseen nuorisotyöttömyyteen ja siksi unionin sekä kansallisten ja alueellisten instituutioiden olisi yhä tuettava niiden toimintaa taloudellisesti ja poliittisesti;

65.  korostaa, että se, käytetäänkö nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahat hyvin ja saavutetaanko sen perimmäinen tavoite eli nuorten työttömien auttaminen työllistymään kestävästi, voidaan ratkaista vain, jos toimia seurataan tiiviisti ja avoimesti luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen perusteella ja jos niiden jäsenvaltioiden tilanteeseen, jotka eivät ole edistyneet asiassa, puututaan tiukemmin ottein; vaatii siksi jäsenvaltioita parantamaan seurantaa, raportointia ja tietojen laatua kiireellisesti ja varmistamaan, että nuorisotyöllisyysaloitteen nykyisestä toteutuksesta kerätään luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja ja lukuja ja että ne annetaan käyttöön oikea-aikaisesti ja useammin kuin ESR-asetuksen 19 asetuksen 2 kohdassa tarkoitettua vuotuista raportointia koskeva vaatimus edellyttää; kehottaa komissiota tarkistamaan tiedonkeruuta koskevia ohjeitaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti, jotta riski tulosten ilmoittamisesta liian suurina jäisi minimiin;

66.  katsoo ehdottomasti, että kaikissa työharjoittelu- ja oppisopimusohjelmissa on tarjottava palkallisia harjoittelupaikkoja, joilla ei saa kuitenkaan koskaan korvata työpaikkoja ja jotka perustuvat työharjoittelusta tai oppisopimuksesta kyseisessä maassa sovellettavan sääntelykehyksen tai sovellettavien työehtosopimusten tai molempien mukaisesti tehtyyn kirjalliseen sopimukseen, ja että tässä yhteydessä olisi noudatettava harjoittelun laatupuitteista 10. maaliskuuta 2014 annetussa neuvoston suosituksessa(4) esitettyjä periaatteita;

Luonnonvarat

Esimerkkejä onnistuneista hankkeista

67.  panee tyytyväisenä merkille luonnonvarojen alan virhetason myönteisen kehityksen vuonna 2017, sillä se oli 2,4 prosenttia (2,5 prosenttia vuonna 2016, 2,9 prosenttia vuonna 2015 ja 3,6 prosenttia vuonna 2014), ja ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin arvioi Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) suorien tukien, joiden osuus maatalousmäärärahoista on kolme neljäsosaa, virhetason olevan kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolella;

68.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vahvistama yleinen virhetaso täsmää suuressa määrin YMP:n yleisen virhetason kanssa sellaisena kuin siitä on ilmoitettu maatalouden pääosaston vuoden 2017 vuotuisessa toimintakertomuksessa, mikä on osoitus jäsenvaltioiden aiempina vuosina toteuttamien korjaavien toimintasuunnitelmien tehokkuudesta;

69.  korostaa, että myönteiset tulokset maataloustukirahaston suorien tukien alalla johtuivat pääasiassa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän ja viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän laadusta sekä paikkatietoanalyysiin perustuvan tukihakemuslomakkeen vaiheittaisesta käyttöönotosta ja viljelijöiden hakemusten uusista alustavista ristiintarkastuksista, joiden ansiosta edunsaajien tukihakemusten täyttämiseen kuluva aika lyheni ja jotkut virheet voidaan odotettavasti estää ja hakemusten käsittelyssä säästetään aikaa;

70.  toteaa, että suorat tuet Euroopan maatalouden tukirahastosta muodostavat menoista noin kolme neljäsosaa, ja niiden virhetaso ei ollut olennainen; korostaa, että suorat tuet viljelijöille perustuvat tukioikeuksiin ja niihin sovelletaan yksinkertaistettuja maa-alojen tukikelpoisuussääntöjä ja vaikuttavaa ennakkotarkastusjärjestelmää (yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä), joka mahdollistaa tietokantojen automatisoidut ristiintarkastukset; on huolissaan, että virhetaso on jatkuvasti korkea muilla menoaloilla, kuten maaseudun kehittämisen, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen alalla; toteaa lisäksi, että maaseudun kehittämishankkeet ovat luonnostaan mutkikkaampia laajempien tavoitteiden vuoksi, että kolmella muulla alalla menot yhteisrahoitetaan tai maksetaan korvaamalla kulut ja että noin kaksi kolmasosaa monivuotisen rahoituskehyksen tämän otsakkeen arvioidusta virhetasosta johtuu siitä, että edunsaaja, toimi, hanke tai meno ei ole tukikelpoinen;

71.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kaikkiaan tarkastelemasta 29:stä maaseudun kehittämisen investointihankkeesta 26 hanketta oli maaseudun kehittämisohjelmissa määriteltyjen prioriteettien ja kohdealojen mukaisia ja jäsenvaltioiden valintamenettelyt olivat asianmukaisia; on myös tyytyväinen siihen, että useimmissa tapauksissa tarkastettujen hankkeiden edunsaajat toteuttivat ne suunnitelmien mukaan ja jäsenvaltiot tekivät tarkastuksia varmistaakseen, olivatko kustannukset kohtuullisia; katsoo näin ollen, että maaseudun kehittämisen on säilyttävä tulevaisuudessa kauttaaltaan tuettuna, merkittävänä ja keskeisenä osana YMP:n strategiasuunnitelmia;

72.  on tyytyväinen siihen, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja totesi vuoden 2017 vuotuisessa toimintakertomuksessaan viljelijöiden tulojen kasvaneen hieman ja muistutti, että viimeisten neljän vuoden aikana tulot olivat hiukan laskeneet;

73.  toteaa, että rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien oikaisukapasiteetti vahvistui 2,1 prosenttiin (2,04 prosenttia vuonna 2016), joten YMP:hen liittyvä riskinalainen määrä väheni entisestään vuonna 2017;

Parannusta vaativia kriittisiä kysymyksiä

74.  panee merkille, että hehtaarikohtaiset suorat tuet vähenivät tilakoon kasvaessa, kun taas työntekijäkohtaiset tulot kasvoivat ja että komission mukaan hyvin pienet, alle viiden hehtaarin tilat muodostavat yli puolet edunsaajista; panee huolestuneena merkille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen mukaan pinta-alaltaan yli 250 hehtaarin kokoisten suurten maatilojen osuus on 1,1 prosenttia maatiloista, ne hallinnoivat 27,8:aa prosenttia koko viljelymaasta ja saavat 22,1 prosenttia kaikista suorista tuista ja että enemmistö suurista maatiloista on pinta-alaltaan 250–500 hehtaaria; vaatii komissiota muuttamaan tätä perusteetonta ja eriarvoista kohtelua;

75.  panee merkille suoriin tukiin liittyvän nopeasti kasvaneen eriarvoisuuden joissakin jäsenvaltioissa, pääasiassa Slovakiassa ja Tšekissä, joissa seitsemän prosenttia edunsaajista saa nykyään yli 70 prosenttia kaikista suorista tuista, sekä Virossa, Latviassa, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa ja Tanskassa, joissa kymmenen viime vuoden aikana entistä useampi edunsaaja on saanut yli 100 000 euroa; kehottaa komissiota ja kansallisia viranomaisia toteuttamaan asianmukaisia toimia korjatakseen nämä kasvavat eriarvoisuudet ja raportoimaan näistä toimista;

76.  panee hyvin huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi virhetason pysyneen jatkuvasti korkeana maataloustukirahaston markkinatoimenpiteiden, maaseudun kehittämisen, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen aloilla, joiden osuus luonnonvarojen alan menoaloista oli neljännes; panee lisäksi merkille, että pääasialliset virhelähteet olivat tukikelpoisuusehtojen noudattamatta jättäminen, virheellisten pinta-alaa koskevien tietojen antaminen ja maatalouden ympäristösitoumusten noudattamatta jättäminen; painottaa, että yksittäisten jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten olisi havaittava tällaiset virheet paremmin ja että tapauksissa, joissa virheet ilmenevät jälkitarkastuksissa, tulevien tarkastusten ja paikan päällä tehtävien tarkastusten otokset olisi saatettava ajan tasalle valvonnan parantamiseksi;

77.  kehottaa komissiota jatkamaan toimia sen arvioimiseksi, kuinka vaikuttavia ovat jäsenvaltioiden toimet, joilla ne ovat pyrkineet korjaamaan näiden virheiden taustalla olevia syitä, ja pyytää sitä antamaan tarvittaessa lisäohjeita tai suoraa apua;

78.  kehottaa komissiota yksinkertaistamaan aidosti menettelyä, myös vaadittavien asiakirjojen osalta, rahoituksen saannin helpottamiseksi tarkastus- ja seurantaperiaatteita laiminlyömättä; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota pientuottajille annettavaan hallinnolliseen tukeen;

79.  panee hyvin huolestuneena merkille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston paikalla tekemien täydentäviä ehtoja koskevien tarkastusten tulokset ovat huolestuttavia ja etenkin että 47 prosenttia kaikista paikalla tehdyistä tarkastuksista johti seuraamuksiin; kehottaa painokkaasti komissiota tarkastamaan, toteuttavatko jäsenvaltioiden viranomaiset korjaavia toimia, jos komissio on todennut, että se ei voi miltään osin tai voi vain osittain luottaa todentamisviranomaisen työhön;

80.  suosittelee, että

a)  tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa erikseen virhetasot, jotka koskevat suoria tukia, markkinatoimia ja maaseudun kehittämiseen liittyviä YMP:n menoja, kuten maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja tekee pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa

b)  komissio arvioi, kuinka vaikuttavia ovat jäsenvaltioiden toimet, joilla ne ovat pyrkineet korjaamaan virheiden taustalla olevia syitä, ja antaa tarvittaessa lisäohjeita

c)  jäsenvaltiot hyödyntävät täysin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen

d)  komissio ottaa huomioon tulevaa YMP:tä koskevissa ehdotuksissaan, että suuremmat tilat eivät hintavaihteluista aiheutuvassa kriisissä välttämättä tarvitse samaa tulotukitasoa vakauttamaan maataloudesta saatavia tuloja kuin pienet tilat, koska ne voivat hyötyä mahdollisista suurtuotannon eduista, jotka todennäköisesti tekevät niistä kestävämpiä

e)  maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto määrittää uuden keskeisen tulostavoitteen siihen liittyvine indikaattoreineen voidakseen vähentää viljelijöiden välisiä tuloeroja

f)  komissio tutkii tarkemmin todentamisviranomaisten tapahtumatarkastusten laatua

g)  YMP:n rahoitus säilytetään vähintään nykyisellä tasolla ja se täyttää tehtävän, jota varten se on suunniteltu: tukee tuottajia, jotta he saavat kestävän elannon, ja varmistaa edullisen ja laadukkaan elintarviketuotannon unionin kansalaisille

h)  komissio toteuttaa toimia varmistaakseen, että YMP:n varat jaetaan painotetusti siten, että hehtaarikohtaisia tukia myönnetään alenevalla asteikolla suhteessa maatilan kokoon;

81.  katsoo, että komission olisi vaadittava, että jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmiin sisältyy korjaavia toimia, joilla puututaan virheiden yleisimpiin syihin;

82.  pyytää komissiota varmistamaan, että uutta YMP:tä koskevaan ehdotukseen sisältyvän niin sanotun ilmasto- ja ympäristöjärjestelmän vihreän rakenteen avulla saavutetaan parempia ympäristötuloksia, palkitsemalla toimet, joilla ylitetään uudessa ehdotuksessa vahvistettu ehdollisuus, sillä ”viherryttämisen” ympäristötavoitteiden avulla ei ole täytetty mitään niihin kohdistuvista odotuksista ja ne ovat lisänneet merkittävästi sekä viljelijöiden että julkisen hallinnon hallinnollista taakkaa;

83.  palauttaa erityisesti mieliin, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja viittaa ulkoisen toimeksisaajan laatimaan analyysiin, jonka mukaan viherryttämistoimet ovat kaikkiaan aiheuttaneet vain vähäisiä muutoksia hallintaan liittyvissä viljelijöiden toimintatavoissa tiettyjä erityisaloja lukuun ottamatta, minkä lisäksi sekä jäsenvaltioiden että viljelijöiden ensisijaisina huolenaiheina ovat ympäristöalan painopisteiden sijaan täytäntöönpanosta aiheutuvan hallinnollisen taakan minimointi ja virheiden välttäminen, koska tarkastukset ja noudattamisen valvonta voivat johtaa YMP:n tukien vähentämiseen;

84.  kehottaa komissiota esittämään rakenteellista tietoa jäsenvaltioiden 20 suurimmasta suorien tukien saajasta;

85.  on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksilla 10/2017 ja 21/2017, joissa tarkastellaan hyvin kriittisesti nuoria viljelijöitä ja viherryttämistä ja joissa todetaan, että toivottuja tuloksia ei juurikaan saavutettu, ei ollut rahoituksellisia seurauksia; panee huolestuneena merkille, että näiden politiikanalojen rahoittaminen jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut;

86.  toteaa, että EMKR vuosiksi 2014–2020 hyväksyttiin 15. toukokuuta 2014, mutta katsoo, että sen toteutus on neljä vuotta myöhemmin edelleen epätyydyttävällä tasolla, sillä lokakuuhun 2018 mennessä yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia varten käytettävissä olevista 5,7 miljardin euron varoista oli käytetty vain 6,8 prosenttia;

Turvallisuus ja kansalaisuus

Esimerkkejä onnistuneista hankkeista

87.  panee merkille, että AMIF-rahastolle (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto) vuosiksi 2014–2020 osoitetut resurssit kasvoivat 2 752 miljoonasta eurosta 5 391,5 miljoonaan euroon vuoden 2017 lopussa ja että vuosien 2014 ja 2017 välisenä aikana kohderyhmään kuuluvien (vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmistä) apua saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 148 045:stä 297 083:een, ja toteaa, että näistä oikeusapua saaneiden henkilöiden osuus kasvoi 18 395:stä (12,4 prosenttia) 56 933:een (19,1 prosenttia);

88.  korostaa, että unionin tason tärkeimmän edun katsotaan tulevan Euroopan muuttoliikeverkoston kaltaisten toimien ylikansallisesta ulottuvuudesta ja lisäksi vastuun jakamisesta, jota täydennetään erityisesti hätäavulla ja siirtomekanismilla;

89.  panee merkille, että AMIF-rahastosta yhteisrahoitettujen palautusten määrä vuonna 2017 oli 48 250, kun se oli ollut 5 904 vuonna 2014, ja että tahdonvastaisesti palaavien osuus oli neljännes (25 prosenttia) vuonna 2014, mutta vuonna 2017 se oli kasvanut puoleen (50 prosenttia) kaikista palaajista, kun vapaaehtoisesti palaavien määräksi vuonna 2017 ilmoitettiin 17 736; panee myös merkille, että ei ole olemassa keskeistä tulosindikaattoria, jolla mitattaisiin toimia eniten suojelua tarvitsevien – laillisten ja laittomien – maahanmuuttajien eli naisten ja lasten suojelemiseksi;

Parannusta vaativia kriittisiä kysymyksiä

90.  huomauttaa tilintarkastustuomioistuimen pitäneen valitettavana, että komission vuonna 2017 tarkastamissa ja hyväksymissä AMIF-rahaston ja ISF-rahaston (sisäisen turvallisuuden rahasto) kansallisten ohjelmien tileissä ei eroteltu jäsenmaiden lopullisille edunsaajille maksamaa ennakkorahoitusta (ennakkomaksuja) maksuista, joilla korvattiin tosiasiassa aiheutuneita menoja, minkä vuoksi komissio ei saa tietoa siitä, kuinka paljon varoja todellisuudessa käytettiin;

91.  pyytää tässä yhteydessä komissiota edellyttämään, että jäsenvaltiot jaottelevat AMIF- ja ISF-rahastojen kansallisten ohjelmien vuotuisissa tilinpäätöksissä ilmoittamansa määrät sen mukaan, onko kyse takaisinperinnästä, ennakkomaksuista vai tosiasiassa aiheutuneista kuluista, ja raportoimaan vuotuisessa toimintakertomuksessaan vuodesta 2018 alkaen tosiasialliset menot rahastoittain;

92.  huomauttaa, että muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto ilmoittaa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston osalta ainoastaan sellaisen virhetason, josta rahoitusoikaisut on jo vähennetty, minkä vuoksi on epäselvää, mitä oikaisuja on tehty ja mikä on vuonna 2017 suoritettujen maksujen virhetaso;

93.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan liian monimutkainen byrokratia saattaa olla yksi maksusitoumusmäärärahojen kasvaneen suman syistä, ja suosittelee, että komissio yksinkertaistaa AMIF- ja ISF-rahastojen hallinnointiin osallistuville kansallisille viranomaisille asetettuja sääntelyvaatimuksia, jotta voidaan helpottaa käytettävissä olevien varojen nopeampaa käyttöä ja parantaa AMIF- ja ISF-rahastojen menojen avoimuutta ja niitä koskevaa vastuuvelvollisuutta;

94.  huomauttaa tilintarkastustuomioistuimen havainneen epäjohdonmukaisuuksia tavassa, jolla jäsenvaltiot käsittelivät julkisten elinten ilmoittaman arvonlisäveron tukikelpoisuutta, ja kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeita AMIF- ja ISF-rahastojen toteuttamisesta ja täsmentämään, että kun julkiset elimet toteuttavat unionin toimia, unionin osarahoitus ei saa ylittää tukikelpoisten menojen kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa;

95.  suosittelee, että

a)  komissio määrittää ja ottaa käyttöön tasapainoisen ja kattavan muuttoliikepolitiikan, joka perustuu solidaarisuus- ja kumppanuusperiaatteisiin, sen sijaan, että muuttoliikepolitiikkaa pidetään kriisinhallintakysymyksenä

b)  muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto ottaa käyttöön keskeisen tulosindikaattorin, jota sovelletaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin maahanmuuttajiin ja erityisesti maahanmuuttajalapsiin ja pakolaisnaisiin ja -tyttöihin, jotta ehkäistään ja torjutaan hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa

c)  muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto esittää järjestelmällisesti maksujen virhetasot ja jäännösvirhetasot

d)  komissio edellyttää jäsenvaltioiden jaottelevan AMIF- ja ISF-rahastojen kansallisten ohjelmien tilinpäätöksissä raportoidut määrät sen mukaan, onko kyse takaisinperinnästä, ennakkomaksuista vai tosiasiassa aiheutuneista kuluista, ja raportoi vuotuisessa toimintakertomuksessaan vuodesta 2018 alkaen tosiasialliset menot rahastoittain;

96.  on hyvin huolestunut EASO:n hallinnoinnissa ja tarkastuksissa ilmenneistä puutteista; pitää paheksuttavana, että komissio ei ole valvonut tilannetta tehokkaasti eikä toiminut ripeästi tilanteen ratkaisemiseksi; kehottaa komissiota valvomaan jatkuvasti otsakkeen 3 piiriin kuuluvilla aloilla toimivia virastoja;

97.  pitää huolestuttavana riskiä siitä, että kehitykseen tarkoitettuja unionin varoja käytetään muihin tarkoituksiin, kuten laittoman maahanmuuton torjuntaan tai sotilastoimiin;

SUORA HALLINNOINTI

98.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vuoden 2017 korkein arvioitu virhetaso oli kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alan menoissa, 4,2 prosenttia; toteaa näiden olevan komission suoraan hallinnoimia menoja, joista komissio vastaa yksin ja suoraan; odottaa komission hyväksyvän kiireellisen toimintasuunnitelman tilanteen kohentamiseksi ja panevan täytäntöön kaikki sen käytettävissä olevat toimet alentaakseen menoihin liittyvää virhetasoa;

99.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 130 tapahtumasta 66:een (51 prosenttia) sisältyi virheitä ja että lopullisten edunsaajien tekemistä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä 17:n kohdalla komissiolla tai riippumattomalla tarkastajalla oli kuluilmoituksen perusteella riittävät tiedot (esim. virheellinen muuntokurssi tai menot olivat aiheutuneet kuluilmoituksen kattaman ajanjakson ulkopuolella) virheiden ehkäisemiseen tai havaitsemiseen ja korjaamiseen ennen menojen hyväksymistä; korostaa, että jos komissio olisi hyödyntänyt kaiken käytettävissään olevan tiedon tarkoituksenmukaisesti, arvioitu virhetaso olisi tämän vuosikertomuksen luvun osalta ollut 1,5 prosenttiyksikköä alhaisempi;

100.  kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet parantaakseen käytettävissään olevan tiedon käyttöä virheiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi ennen maksujen suorittamista, jotta voidaan palata myönteiseen suuntaukseen, jossa virhetaso on viime vuosina alentunut (5,6 prosenttia vuonna 2014, 4,4 prosenttia vuonna 2015 ja 4,1 prosenttia vuonna 2016);

101.  toteaa, ettei tilintarkastustuomioistuin esittänyt erillistä virhetasoa turvallisuuden ja kansalaisuuden alalle, sillä vain pieni osa (kaksi prosenttia) vuoden 2017 talousarvion maksuista liittyi tähän alaan, mutta muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto esitti vuotuisessa toimintakertomuksessaan seuraavat virhetasot, joita tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan tarkastanut:

a)  yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma (SOLID): havaittu virhetaso 2,26 prosenttia ja jäännösvirhetaso 0,75 prosenttia

b)  turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) ja sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF): havaittu virhetaso 0 prosenttia ja jäännösvirhetaso 1,54 prosenttia

c)  erillisvirastojen välillinen hallinnointi: jäännösvirhetaso alle 2 prosenttia;

102.  panee merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin laskenut vuodelta 2017 virhetasoa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 ”Globaali Eurooppa” puitteissa käytettyjen unionin varojen osalta ja että tämä päätös tehtiin noudattaen tilintarkastustuomioistuimen yleistä strategiaa, jonka mukaan sen on vähennettävä tapahtumatarkastuksia ja luotettava osittain muiden tekemään työhön;

103.  panee merkille jäännösvirhetason myönteisen kehityksen, joka käy ilmi kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston tilaamista jäännösvirhetasoa koskevista tutkimuksista, ja toteaa, että todennäköisin arvio kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston edustavasta jäännösvirhetasosta oli 1,18 prosenttia (1,67 prosenttia vuonna 2016 ja 2,2 prosenttia vuonna 2015) ja että naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston tapahtumien jäännösvirhetaso oli 0,67 prosenttia;

104.  toteaa kuitenkin, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston jäännösvirhetaso ei liity meneillään olevien hankkeiden kaikkien maksujen otokseen vaan se on laskettu ainoastaan sellaisiin päätettyihin sopimuksiin liittyvien tapahtumien perusteella, joihin on jo sovellettu kaikkia tarkastuksia ja tarkistuksia, mistä seuraa, että ainoastaan vuotta 2017 edeltävät maksut on analysoitu, ei vuonna 2017 suoritettujen maksujen tosiasiallista virhetasoa;

105.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoi jäännösvirhetasoa koskevien tutkimusten olevan yleisesti ottaen tarkoituksenmukaisia, joskin se oli hyvin huolestunut niiden laadusta;

106.  panee huolestuneena merkille, että virhetasoa koskevista hyvistä tuloksista huolimatta ainoa menoala, jonka ohjeellinen virhetaso oli yli kaksi prosenttia, oli suoraan hallinnoitavat avustukset, jonka virhetaso oli 2,8 prosenttia naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosastossa ja 2,12 prosenttia kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastossa;

107.  kehottaa tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa julkaisemaan maakohtaiset suosituksensa sen vuotuisessa toimintakertomuksessa;

108.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuin on tehnyt erittäin kielteisiä havaintoja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista(5) ja suosittelee, että niiden ”laajempaa käyttöä ei edistetä” unionissa; kehottaa komissiota ottamaan tämän suosituksen täysin huomioon, kun se käsittelee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia kehitysmaissa, joissa olosuhteet niiden onnistuneelle täytäntöönpanolle ovat vieläkin vaikeammat kuin unionissa;

109.  panee tyytyväisenä merkille työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI-ohjelma) kolmella lohkolla vuonna 2017 saavutetut tulokset; korostaa EaSI-tuen ja erityisesti ohjelman Progress-lohkon ja Eures-lohkon (Euroopan työnvälitysverkosto) merkitystä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon kannalta; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että EaSI-ohjelman Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkon yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevan aihekohtaisen osa-alueen tulokset jäävät edelleen tavoitteista; arvostaa sitä, että komissio tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa varmistaakseen, että se sitoutuu käyttämään kokonaisuudessaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevan aihekohtaisen osa-alueen resurssit;

Tutkimus ja innovointi

Onnistuneita hankkeita

110.  panee tyytyväisenä merkille, että unionin yhteisrahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmasta saanut Gérard Mourou sai muiden tutkijoiden kanssa Nobelin fysiikanpalkinnon tutkimuksestaan, joka koskee hyvin lyhyitä ja hyvin tehokkaita lasersäteitä, joista on hyötyä refraktiivisessa silmäkirurgiassa, ja että harvinaisia sairauksia tutkiva kansainvälinen yhteenliittymä International Rare Diseases Research Consortium (IRDIRC) saavutti tavoitteensa ja tuotti 200 uutta hoitokeinoa harvinaisiin sairauksiin kolme vuotta ennakoitua aikaisemmin;

111.  panee myös merkille, että Horisontti 2020 -ohjelmasta on annettu Marie Skłodowska-Curie -toimien kautta rahoitusta 36 000 tutkijalle heidän uransa kaikissa vaiheissa iästä ja kansallisuudesta riippumatta ja että kaksi kolmesta tutkijasta, joille myönnettiin vuoden 2017 Nobelin kemianpalkinto elektronimikroskooppien optimoinnista, olivat osallistuneet Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja muihin unionin rahoittamiin tutkimushankkeisiin;

112.  suhtautuu myönteisesti Euroopan innovaationeuvoston ensimmäisen vaiheen pilottijakson käynnistämiseen lokakuussa 2017 osana vuosien 2018–2020 Horisontti 2020 -työohjelmaa ja toteaa, että siihen myönnettiin 2,7 miljardin euron rahoitus, jolla on tarkoitus tukea huippuluokan innovoijia, startup-yrityksiä, pieniä yrityksiä ja tutkijoita, joilla on nykyisistä tuotteista, palveluista tai liiketoimintamalleista täysin poikkeavia, hyviä ja erittäin riskialttiita ideoita ja jotka voivat laajentaa toimintaansa kansainvälisesti;

113.  panee merkille, että komissio selvittelee mahdollisuutta laajentaa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä entisestään ja etenkin mahdollisuutta käyttää kertakorvauksia;

Parannusta vaativia kriittisiä kysymyksiä

114.  toteaa, että Euroopan innovaatioiden tulostaulun mukaan unionin innovointisuorituskyky on kasvanut 5,8 prosentilla vuodesta 2010; panee kuitenkin merkille, että jäsenvaltiot eivät ole lähentyneet toisiaan; panee merkille, että seuraavat maat hyötyvät eniten Horisontti 2020 -ohjelman varoista (osallistujien hakema nettomääräinen EU:n rahoitus euroina): Saksa 5 710 188 927,80 euroa, Yhdistynyt kuningaskunta 5 152 013 650,95 euroa ja Ranska 3 787 670 675,13 euroa; kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota tutkimusrahoituksen maantieteelliseen jakautumiseen, jotta voidaan auttaa luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja siten luoda kasvua ja työpaikkoja eurooppalaisella tutkimusalueella;

115.  ottaa huomioon, että komissio myöntää, että Horisontti 2020 -ohjelman tuloskehyksessä on joitakin puutteita, joiden vuoksi on vaikea arvioida, kuinka ohjelma on onnistunut saavuttamaan kaikki tavoitteensa tiettynä ajankohtana; edellyttää, että ehdotuksissa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen Horisontti Eurooppa -ohjelmaksi käsitellään näitä puutteita, ja pitää valitettavana, ettei nykyisellä kaudella ole harkittu toimenpiteitä tuloskehyksen parantamiseksi;

116.  toteaa, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa mainitaan kuusi eri virhetasoa, joista kolme koskee tutkimuksen seitsemättä puiteohjelmaa ja kolme Horisontti 2020 -ohjelmaa; korostaa, ettei tällainen toimintatapa lisää avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ja että sitä olisi välittömästi parannettava; ymmärtää kuitenkin, että kyseessä oli kaksi erillistä ohjelmaa kahdella eri rahoituskaudella;

Turvallisuus ja kansalaisuus

Esimerkkejä onnistuneista hankkeista

117.  huomauttaa, että muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto hallinnoi 1 831 miljoonan euron määrärahoja muuttoliikeasioiden alalla ja 313,75 miljoonan euron määrärahoja turvallisuusasioiden alalla ja että alkuperäistä 6,9 miljardin euron kokonaistalousarviota vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ajalle kasvatettiin huomattavasti, 3,9 miljardilla eurolla, vuodesta 2015 vuoteen 2017;

118.  panee merkille, että muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston hallinnoimia määrärahoja ja sen henkilöstön määrää lisättiin, jotta se selviytyy lisääntyneistä tehtävistä muuttoliikekriisin ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvien uhkien yhteydessä; toteaa henkilöresursseista, että vuoden 2017 lopussa pääosastossa oli 556 henkilöstön jäsentä, kun määrä oli 480 vuonna 2016;

Parannusta vaativia kriittisiä kysymyksiä

119.  panee huolestuneena merkille, että muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston hallinnoimien varojen käytön vauhti aiheutti vuoden 2017 lopussa 24 prosentin lisäyksen maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärään ja että vuoden 2017 hyvä toteutusaste kuvastaa sitä, että osa maksusitoumusmäärärahoista siirrettiin vuodelle 2018;

120.  on huolissaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä havaituista merkittävistä puutteista, joiden vuoksi oli perusteltua esittää maineeseen liittyvä varauma; painottaa kuitenkin, että muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto on reagoinut nopeasti ottamalla käyttöön johtokunnan yhteispäätösmenettelyn ja uudistamalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston hallinnointia tilanteen hallinnan palauttamiseksi;

121.  toistaa vaatimuksensa, jonka mukaan kauden 2014–2020 perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa koskevissa budjettikohdissa olisi täsmennettävä, minkä verran kutakin sukupuolten tasa-arvoon liittyvää ohjelmatavoitetta varten on osoitettu resursseja, jotta voitaisiin varmistaa tavoitetta varten osoitettuja varoja koskeva vastuuvelvollisuus;

122.  kehottaa jälleen varaamaan Daphne-erityistavoitetta varten erillisen budjettikohdan, jotta voidaan osoittaa, että unioni on sitoutunut torjumaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa; kehottaa lisäämään tämän budjettikohdan määrärahoja ja kääntämään kaudella 2014–2020 vallitsevan suuntauksen, jossa Daphne-ohjelman määrärahoja vähennetään; kehottaa panostamaan jatkuvasti tietoisuuden lisäämiseen Daphne-erityistavoitetta koskevista avustuksista ja tekemään siihen liittyvistä hallinnollisista menettelyistä aiempaa käyttäjäystävällisempiä;

Globaali Eurooppa

Esimerkkejä onnistuneista hankkeista

123.  huomauttaa, että tapahtumien sääntöjenmukaisuutta koskevassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastelussa paljastui, että komissio oli tehostanut valvontajärjestelmiään, minkä vuoksi virheitä oli suhteellisesti vähemmän kuin aiemmissa tarkastuslausumissa;

124.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tarkastaneen lisäksi seitsemän hankkeen tuloksellisuuden; pitää myönteisenä, että kaikissa seitsemässä hankkeessa oli asianmukaiset tulosindikaattorit ja että puitteet oli jäsennelty hyvin ja niillä oli saavutettavissa olevia tuotoksia;

125.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”EU:n apu Myanmarille/Burmalle” ja komission vastauksen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että unionilla on ollut johtava rooli ensisijaisten kehitystavoitteiden tukemisessa vaikeassa tilanteessa ja vähäisin henkilöresurssein; toteaa kuitenkin, että unionin avun todettiin olleen vain osittain vaikuttavaa; tukee tilintarkastustuomioistuinta sen korostaessa, että valtion tulonhankintaan on kiinnitettävä enemmän huomiota etenkin kehittyvissä talouksissa; ottaa huomioon dokumentoidut julmuudet, joihin Myanmarin armeija on syyllistynyt, ja ilmaisee vakavan huolensa siitä, että unionin talousarviosta annetaan edelleen Myanmarille alakohtaista budjettitukea;

126.  kehottaa soveltamaan kehitystoimiin kannustimiin perustuvaa lähestymistapaa noudattamalla enemmällä enemmän -periaatetta Euroopan naapuruuspolitiikan esimerkin mukaisesti; katsoo, että mitä paremmin ja nopeammin maa edistyy demokraattisten instituutioiden rakentamiseksi ja vakiinnuttamiseksi sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamiseksi toteuttamissaan sisäisissä uudistuksissa, sitä enemmän sen pitäisi saada tukea unionilta;

127.  korostaa, että on tärkeää osoittaa enemmän varoja pyrkimyksiin tukea kehitysmaiden hyvää hallintoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota, jotta edistetään vastuuvelvollisia ja avoimia instituutioita, tuetaan valmiuksien kehittämistä ja edistetään osallistavaa päätöksentekoa ja kansalaisten tiedonsaantia;

128.  kiinnittää huomiota energiaköyhyyden laajuuteen ja seurauksiin kehitysmaissa sekä unionin vahvaan panostukseen sen vähentämiseksi; korostaa, että asianomaisten maiden hallitusten ja sidosryhmien on toteutettava tehokkaita ja yhteisiä toimia energiaköyhyyden vähentämiseksi;

Parannusta vaativia kriittisiä kysymyksiä

129.  panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi toistuvia virheitä, jotka liittyivät liian suurien menojen maksamiseen välimaksuissa;

130.  pitää jälleen kerran valitettavana, että unionin edustustojen päälliköiden laatimia ulkoisen avun hallinnointia koskevia kertomuksia ei ole liitetty kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston vuotuisiin toimintakertomuksiin, kuten varainhoitoasetuksen 67 artiklan 3 kohdassa säädetään; pitää valitettavana, että ne katsotaan järjestelmällisesti luottamuksellisiksi, vaikka varainhoitoasetuksen 67 artiklan 3 kohdan mukaan ”ne on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle ottaen asianmukaisesti huomioon niiden luottamuksellisuus”;

131.  panee huolestuneena merkille sopimusten voimakkaan keskittymisen hyvin rajatulle määrälle kansallisia kehitysvirastoja, minkä vaarana on unionin kehityspolitiikan uudelleenkansallistaminen, joka on ristiriidassa unionin ulkopolitiikan tiiviimmän yhdentämisen kanssa; vaatii komissiota paitsi helpottamaan vastuuvapauden myöntävän viranomaisen mahdollisuutta saada kansallisten virastojen pilariarviointia koskevia asiakirjoja myös toteuttamaan tämän siten, että asiakirjat ovat yleisön saatavilla; on tähän liittyen huolissaan komission mainitsemasta näiden kansallisten elinten kaupallisesta toimintatavasta, joka johtaa kyseisten tietojen saatavuuden rajoittamiseen; pyytää komissiota vahvistamaan ja lujittamaan mahdollisimman pian tarjouskilpailu- ja sopimuksentekomenettelyjen valvontaa, jotta vältytään kilpailun vääristymiseltä näiden harvojen ja vahvasti tuettujen kansallisten virastojen ja muiden selvästi eurooppalaisuuteen sitoutuneiden julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä;

132.  panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan jäännösvirhetasoa koskeviin tutkimuksiin liittyy tiettyjä rajoituksia, sillä ne ovat tutkimuksia eivätkä tarkastuksia eikä niissä siksi noudateta kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja ja niihin sisältyy hyvin vähän julkisten hankintojen tarkastuksia;

133.  kehottaa naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosastoa ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa vuoden 2019 jäännösvirhetasoa koskevasta tutkimuksesta alkaen antamaan jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen toimeksisaajalle tarkemmat ohjeet edunsaajien toteuttamien toisen tason hankintamenettelyjen tarkastamisesta ja osittamaan kyseisen perusjoukon hankkeiden toimintariskin perusteella siten, että suoraan hallinnoituja avustuksia painotetaan enemmän kuin budjettitukeen liittyviä tapahtumia;

134.  pyytää komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet käsitelläkseen sen oman sisäisen tarkastuksen havaitsemia puutteita ja muuntamaan ulkoisen avun hallinnointia koskevan kertomuksen luotettavaksi täysin julkiseksi asiakirjaksi, jossa perustellaan asianmukaisesti edustustojen päälliköiden ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston pääjohtajan tarkastuslausumat;

135.  katsoo, että ulkoista tukea myönnettäessä komission olisi kiinnitettävä enemmän huomiota YK:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamiseen vastaanottajamaissa;

136.   on huolestunut hankkeita varten kootun unionin rahoituksen vähäisestä näkyvyydestä; kehottaa komissiota parantamaan näkyvyyttä ja lisäämään eri välineiden toimien täydentävyyttä;

137.  on erittäin huolissaan komission ehdotuksissa havaittavasta suuntauksesta jättää huomiotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 233/2014(6) oikeudellisesti velvoittavat säännökset, kun on kyse virallisen kehitysavun yhteydessä tukikelpoisista menoista ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineen menojen yhteydessä tukikelpoisista maista; muistuttaa, että unionin varainkäytön laillisuus on moitteettoman varainhoidon keskeinen periaate ja että poliittiset näkökohdat eivät saisi olla etusijalla selvästi ilmaistuihin oikeudellisiin säännöksiin nähden; muistuttaa, että kehitysyhteistyön rahoitusväline on ennen kaikkea köyhyyden torjuntaan tarkoitettu väline;

138.  pitää valitettavana, että komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston on täytynyt esittää varauma tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta jokaisessa vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodesta 2012 alkaen, mikä tarkoittaa, että sisäisessä hallinnossa on vakavia puutteita;

Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

139.  panee merkille, että vuosi 2017 oli Life-ohjelman 25-vuotisjuhlavuosi; korostaa, että ohjelmasta osoitettiin 222 miljoonaa euroa 139 uuden hankkeen osarahoittamiseen; painottaa, että lisätoimia tarvitaan, jotta voidaan vähentää Life-ohjelman maksuviivästyksiä, sillä 5,8 prosenttia maksuista maksettiin sääntömääräisten määräaikojen jälkeen vuonna 2017 (3,9 prosenttia vuonna 2016 ja 12 prosenttia vuonna 2015);

140.  huomauttaa, että vuonna 2017 julkistettiin Life-ohjelman väliarviointi, joka kattaa vuodet 2014–2015; panee merkille, että useimmat hankkeet eivät olleet vielä käynnistyneet ja vain harvat olivat päättyneet, joten arvioinnissa keskityttiin pääasiassa prosesseihin, jotka oli otettu käyttöön Life-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, ja siinä todettiin, että Life-ohjelma tuottaa unionin lisäarvoa, mutta kiinnitettiin huomiota mahdollisiin parannuskohteisiin; painottaa, että avustusten hallinnointimenettelyjä, etenkin hakemus- ja raportointimenettelyjä, olisi paitsi yksinkertaistettava myös nopeutettava huomattavasti;

141.  toteaa, että pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston kanssa tehtävän yhteistyön ulkoistamispäätöksen henkilöstöä koskevat ehdot antavat ymmärtää, että ympäristöasioiden pääosaston henkilöstötilanne on erittäin tiukka Life-ohjelman toimintojen osalta, mikä saattaa edellyttää pääosaston työmenetelmien ja -järjestelyjen lisätarkastelua;

142.  korostaa, että ympäristöasioiden pääosaston ja ilmastotoimien pääosaston tarkastetut sisäisen valvonnan järjestelmät olivat vain osittain vaikuttavia, sillä eräitä hyvin tärkeitä suosituksia oli vielä käsiteltävä hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien mukaisesti;

143.  korostaa, että ilmastotoimien pääosasto ja budjettipääosasto seuraavat monivuotisen rahoituskehyksen ilmastotoimien 20 prosentin valtavirtaistamistavoitetta ja että ilmastotoimien pääosasto tukee muita pääosastoja ilmastotoimien sisällyttämisessä niiden toimintaan; pitää valitettavana, että vuonna 2017 vain 19,3 prosenttia unionin talousarviosta käytettiin ilmastotoimiin ja että arvioiden mukaan vuosien 2014–2020 keskiarvoksi tulee vain 18,8 prosenttia;

144.  on huolestunut siitä, että ilmastotoimien pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2017 toistui maineeseen liittyvä varauma, joka koski unionin päästökauppajärjestelmään liittyvässä unionin rekisterissä edelleen olevia merkittäviä turvallisuuspuutteita;

145.  pitää valitettavana, että vuonna 2017 terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston keskimääräinen jäännösvirhetaso elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden alan toiminnassa kaiken kaikkiaan oli 2,5 prosenttia ja siten kahden prosentin olennaisuusrajaa korkeampi; toteaa tämän johtuneen siitä, että jäsenvaltioiden kuluilmoituksiin sisällytettiin liian suuria kuluja ilmoitusten hallinnointiin ja valvontaan yhdessä jäsenvaltiossa tehtyjen rakenteellisten muutosten yhteydessä; pyytää terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, ettei tämä toistu vastaisuudessa, lisäämällä esimerkiksi varainhoitoasetuksen tarjoamien yksinkertaistamistoimenpiteiden käyttöä;

146.  korostaa, että vuonna 2017 terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto julkisti vuosia 2014–2020 koskevan elintarvikeketjuun liittyvän yhteisen rahoituskehyksen väliarvioinnin, jossa todettiin, että nykyinen kehys toimii hyvin ja auttaa tuottamaan unionin lisäarvoa; panee merkille, että komissio pyrkii tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti kehittämään elintarvikeketjun alalle kustannustehokkuutta koskevan analyysimenetelmän, jotta unionin rahoittamien toimien tulevista taloudellisista arvioinneista voidaan tehdä toimivampia;

Liikenne ja matkailu

147.  panee merkille, että vuonna 2017 komissio valitsi 152 hanketta, joiden arvo Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion kokonaisrahoituksesta oli 2,7 miljardia euroa ja kokonaisinvestoinneista 4,7 miljardia euroa, kun mukaan on laskettu muu julkinen ja yksityinen rahoitus; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on tärkeä rahoitusväline Euroopan laajuisen liikenneverkon valmiiksi saattamisen, yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen toteuttamisen, rajatylittävien yhteyksien kehittämisen ja puuttuvien yhteyksien rakentamisen kannalta;

148.  kehottaa eurooppalaisia TEN-T-koordinaattoreita suorittamaan perusteellisen arvioinnin tällä ohjelmakaudella TEN-T-käytävillä päätökseen saatetuista hankkeista ja aikaansaaduista parannuksista ja esittämään sen komissiolle ja parlamentille;

149.  pyytää komissiota esittämään selkeästi ja hyvissä ajoin ennen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaa ehdotusta arvion siitä, miten ESIR-rahasto vaikuttaa liikennealalla muihin rahoitusvälineisiin, erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineeseen sekä sen vieraan pääoman ehtoisen rahoitusvälineen ja muiden unionin aloitteiden väliseen johdonmukaisuuteen; pyytää, että arvioinnissa analysoidaan selkeästi investointien maantieteellistä tasapainoa liikennealalla; palauttaa kuitenkin mieliin, että rahoitusvälineen kautta käytettyjen varojen määrän ei pitäisi olla ainoa olennainen kriteeri rahoitusvälineen tuloksellisuutta arvioitaessa; pyytää tämän vuoksi komissiota arvioimaan perusteellisemmin unionin rahoittamien liikennehankkeiden avulla aikaansaatuja saavutuksia ja mittaamaan niiden lisäarvoa;

150.  panee tyytyväisenä merkille Verkkojen Eurooppa -välineeseen liittyvästä, vuonna 2017 käynnistetystä rahoitusta yhdistävästä ehdotuspyynnöstä saadut tulokset ja päätöksen nostaa sen määrärahat 1,35 miljardiin euroon, mikä osoittaa, että on hyödyllistä ja lisäarvoa tuottavaa yhdistää unionin avustuksia rahoitukseen Euroopan investointipankista, kansallisista kehityspankeista tai muista kehitysrahoituslaitoksista tai julkisista rahoituslaitoksista sekä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista ja yksityisen sektorin sijoittajilta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineestä olisi siis edelleen tuettava toimia, jotka mahdollistavat unionin avustusten ja muiden rahoituslähteiden yhdistämisen samalla, kun avustukset säilytetään pääasiallisena rahoitusvälineenä;

151.  panee merkille, että komission sisäinen tarkastus havaitsi Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevasta komission suorittamasta valvonnasta tekemässään tarkastuksessa, että Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineiden täytäntöönpanoaste oli hyvin alhainen ja että valtaosa näihin rahoitusvälineisiin alun perin kohdennetuista määrärahoista (2,43 miljardia euroa) kohdennettiin uudelleen Verkkojen Eurooppa -välineestä maksettavia avustuksia koskeviin budjettikohtiin, minkä jälkeen Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineisiin vuoteen 2020 käytettävissä oleva määrä jäi 296 miljoonaan euroon; panee lisäksi merkille, että yhdeksi syyksi ilmoitettiin se, että Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineiden ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tukikelpoisuuskriteerit menevät suurelta osin päällekkäin ja että hankkeita, jotka olisivat saattaneet olla oikeutettuja tukeen Verkkojen Eurooppa -välineestä, on itse asiassa rahoitettu ESIR-rahastosta, koska sen poliittinen painoarvo on suurempi ja soveltamisala laajempi; kehottaa komissiota parantamaan Verkkojen Eurooppa -välineen edunsaajien tietoisuutta tukikelpoisuussäännöistä erityisesti tekemällä selvän eron toteuttamiseen liittyvän hankintasopimuksen ja alihankintasopimuksen välille, koska se on ollut suurin edunsaajille sekaannusta aiheuttanut tekijä; kehottaa komissiota varmistamaan, että rahoitusvälineet täydentävät pikemmin kuin korvaavat toisiaan;

152.  panee merkille, että vuosi 2017 oli Verkkojen Eurooppa -välineen ensimmäinen tarkastusvuosi, ja toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen tarkastuksia on tehtävä vielä parina kolmena vuonna ennen kuin on mahdollista tehdä merkityksellisiä päätelmiä Verkkojen Eurooppa -välineen kaikkien alojen virhetasosta; pitää kuitenkin myönteisenä, että vuonna 2017 päätökseen saatetuissa Verkkojen Eurooppa -välineen ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tarkastuksissa havaittiin hyvin vähän virheitä;

153.  on huolissaan siitä, että komission sisäinen tarkastus havaitsi merkittäviä puutteita liikenteen ja liikkumisen pääosaston nykyisessä seurantajärjestelmässä, jota sovelletaan sekä ilmailun että merenkulun turvallisuuspolitiikkaan, ja esitti kolme erittäin tärkeää suositusta; kehottaa liikenteen ja liikkumisen pääosastoa panemaan täysimääräisesti täytäntöön toimintasuunnitelman, jonka se laati havaittuihin riskeihin puuttumiseksi;

Kulttuuri ja koulutus

154.  panee tyytyväisenä merkille 30-vuotisen Erasmus-ohjelman saavutukset ja toteaa, että vuodesta 1987 lähtien sen kautta on osallistunut liikkuvuuteen yhdeksän miljoonaa henkilöä, joihin kuuluu nuoria, opiskelijoita ja viime aikoina henkilöstöä; korostaa ohjelman huomattavaa eurooppalaista lisäarvoa ja sen roolia pyrittäessä tekemään strateginen investointi Euroopan nuoriin;

155.  toteaa, että syrjäytyneiden ryhmien, erityisesti vammaisten, henkilöiden, joilla on erityisiä koulutustarpeita, maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden, koulupudokkaiden, vähemmistöön kuuluvien sekä sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, on voitava osallistua helpommin Erasmus-ohjelmaan;

156.  on huolissaan siitä, että Erasmus+-ohjelman opintolainojen takausjärjestelmää on hyödynnetty vain vähän eikä se ole maantieteellisesti riittävän kattava vaan siihen kuuluu pankkeja vain kolmessa maassa ja yliopistoja kahdessa muussa maassa; kehottaa komissiota ja Euroopan investointirahastoa laatimaan täytäntöönpanostrategian, jolla maksimoidaan järjestelmän vaikuttavuus vuoteen 2020 mennessä; kehottaa vaihtoehtoisesti helpottamaan käyttämättä jääneiden varojen uudelleenjakamista ohjelmassa ja huolehtimaan siitä, että rahoitus kattaa paremmin toimet ohjelman eri lohkoissa;

157.  on huolissaan hankkeiden edelleen alhaisesta onnistumisasteesta, sillä se oli vuonna 2017 Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa 21 prosenttia ja Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurin alaohjelmassa 22 prosenttia; painottaa, että asianmukaisempi rahoituksen taso on ratkaiseva, jotta voidaan puuttua näihin epätyydyttäviin tuloksiin, jotka ovat haitallisia ohjelman tavoitteiden kannalta, sillä ne vähentävät kansalaisten osallistumista;

158.  korostaa koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston roolia kolmen kulttuuri- ja koulutusohjelman täytäntöönpanossa; ilmaisee kuitenkin huolensa toimeenpanoviraston sisäisen valvonnan puutteista, jotka havaittiin Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelmien avustusten hallinnointia koskevassa tarkastuksessa; panee merkille, että komission sisäinen tarkastus havaitsi itse puutteita Erasmus+-ohjelman avustusten hallinnointiprosessissa toimeenpanovirastossa; katsoo siksi, ettei komissiolla ja toimeenpanovirastolla pitäisi olla vaikeuksia ottaa käyttöön tarvittavia korjaavia toimia, jotta voitaisiin varmistaa täydellinen avoimuus ja taata kulttuuri- ja koulutusohjelmien täytäntöönpanon mahdollisimman korkea laatu;

VÄLILLINEN HALLINNOINTI JA RAHOITUSVÄLINEET

159.  toteaa, että komissio allekirjoitti vuonna 2017 YK:n virastojen kanssa sopimuksia, joihin osoitettiin maksuosuuksina unionin talousarviosta lähes 253,5 miljoonaa euroa siten, että suurimmat edunsaajat olivat Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelma (119,21 miljoonaa euroa), Unicef (29,34 miljoonaa euroa) ja YK:n hankepalveluiden toimisto (20,05 miljoonaa euroa), ja että se allekirjoitti Maailmanpankin kanssa 174,11 miljoonan euron arvoiset sopimukset;

160.  panee merkille, että tukimuodot ovat siirtymässä suorista avustuksista erityisrahastoihin ja sekarahoitukseen muun muassa Euroopan kestävän kehityksen rahaston kautta, ja kehottaa neuvostoa, komissiota ja Euroopan investointipankkia tekemään Euroopan parlamentin kanssa toimielinten välisen sopimuksen avoimuudesta, vastuuvelvollisuudesta ja parlamentin valvonnasta uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistettujen toimintapoliittisten periaatteiden perusteella;

161.  panee tyytyväisenä merkille erityiskertomuksessa nro 35/2018 julkaistut tilintarkastustuomioistuimen suositukset valtiosta riippumattomien järjestöjen toteuttaman EU-rahoituksen avoimuuden parantamisesta, ja toteaa, että tilintarkastustuomioistuin suosittelee kertomuksessa muun muassa, että komission on parannettava kirjanpitojärjestelmässään olevien, valtiosta riippumattomia järjestöjä koskevien tietojen luotettavuutta ja näiden järjestöjen toteuttamasta rahoituksesta kerättäviä tietoja; kehottaa siksi komissiota panemaan nämä ehdotukset täytäntöön ennen nykyisen toimikauden päättymistä;

162.  tunnustaa täysin, että monet haasteet ovat monitahoisia ja että niihin on tarpeen vastata moniulotteisilla ja täydentävillä toimilla, mutta painottaa tarvetta selkeyttää rahoitusjärjestelyjä ja noudattaa kansainvälisiä sitoumuksia;

163.  panee merkille, että rahoitusvälineiden määrä on kasvanut huomattavasti, minkä vuoksi välineitä voi yhdistellä liikennealalla uudella tavalla, mutta katsoo, että samanaikaisesti tämä on luonut unionin talousarvion ympärille monimutkaisen järjestelyjen verkon; on huolissaan siitä, että näiden unionin talousarvion rinnalla olevien välineiden vuoksi riskinä voi olla vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden tason heikkeneminen, koska raportointia, tarkastuksia ja julkista valvontaa ei ole yhdenmukaistettu; kehottaa komissiota selvittämään, kuinka unionin talousarviojärjestelmää voitaisiin uudistaa ja etenkin kuinka voidaan parhaiten varmistaa, etteivät rahoitusjärjestelyt kaiken kaikkiaan ole tarpeettoman monimutkaisia unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja että niissä turvataan vastuuvelvollisuus, avoimuus ja tarkastettavuus;

164.  huomauttaa, että budjettivallan käyttäjä kasvatti ESIR-takuun 16 miljardista eurosta 26 miljardiin euroon ja sen kohteena olevien investointien arvon 315 miljardista eurosta 500 miljardiin euroon ja että vuoden 2017 loppuun mennessä EIP-ryhmä oli tehnyt 36,7 miljardin euron sopimukset (21,3 miljardia euroa vuonna 2016);

165.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan 64 prosenttia EIP-ryhmän vuoden 2017 loppuun mennessä allekirjoittamista ESIR-sopimuksista keskittyi kuuteen jäsenvaltioon; Ranska, Italia, Espanja, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Puola;

166.  pitää valitettavana, että ainoastaan 20 prosentilla ESIR-rahoituksesta on tuettu hankkeita, jotka edistävät ilmastonmuutoksen lievittämistä ja siihen sopeutumista, kun taas EIP:n vakiosijoitussalkku on saavuttanut 25 prosentin kynnysarvon; kehottaa komissiota ehdottamaan kestävää rahoitusta tai rahoitusvaihtoehtoja ja suotuisaa investointiympäristöä, joka ilmentää unionin sitoumuksia ja yleisiä tavoitteita, jotta voidaan edistää innovointia ja taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa ja vahvistaa investointien sosiaalista ulottuvuutta kuromalla umpeen sosiaalisektorin ja infrastruktuurien turvallisuuden alan investointivaje;

167.  kehottaa komissiota varmistamaan, että ESIRin hallintoelimet ottavat huomioon asianmukaisen maantieteellisen tasapainon tarpeen tehdessään sopimuksia, ja kehottaa sitä raportoimaan parlamentille saavutetusta edistyksestä;

Tutkimuksen ala

168.  toteaa maksujen osalta, että vuonna 2017 komissio investoi tutkimuksen ja innovoinnin alaan 11,2 miljardia euroa, josta 58 prosenttia kuului suoran hallinnoinnin piiriin ja 42 prosenttia osoitettiin tehtäviä saaneiden elinten kautta, ja että viimeksi mainitusta osuudesta 18,2 prosenttia (583 miljoonaa euroa) toteutettiin yhteisyritysten kautta ja 16,8 prosenttia (540 miljoonaa euroa) jaettiin Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) kautta;

169.  kehottaa komissiota raportoimaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vuoden 2019 jälkipuoliskolla rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta ja tuloksista tutkimuksen alalla;

Erityisrahastot

170.  huomauttaa, että unionin ulkopuolisille maille annettavassa avussa käytettiin yhä enemmän vaihtoehtoisia rahoitusmalleja (kuten erityisrahastot ja Turkin-pakolaisavun koordinointiväline), mikä lisää nykyisten rahoitusrakenteiden monimutkaisuutta; toteaa kuitenkin, että näiden välineiden avulla oli mahdollista reagoida nopeasti haastaviin oloihin ja taata joustavuus;

171.  tähdentää, että varojen kokoaminen erityisrahastoihin EKR:stä, unionin talousarviosta ja muilta rahoittajilta ei saisi johtaa siihen, että kehitys- ja yhteistyöpolitiikkaan varattu rahoitus ei saavuta tavanomaisia edunsaajiaan eikä edistä alkuperäisiin tavoitteisiin, kuten köyhyyden poistamiseen ja perusoikeuksien edistämiseen, pyrkimistä;

172.  huomauttaa, että erityisrahastojen lisääntyneen käytön syynä on myös se, ettei unionin talousarvio mahdollista nykyään joustoa;

173.  korostaa, että kun unionin talousarvion rinnalla käytetään yhä enemmän muita rahoitusmekanismeja unionin toimintapolitiikkojen toteuttamiseen, on riskinä, että vastuuvelvollisuus ja läpinäkyvyys vähenevät, koska raportointia, tarkastusta ja julkisen valvonnan järjestelyjä ei ole sovitettu yhteen; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan erityisrahastojen lopettamista, erityisesti, jos niiden kiireellistä luonnetta ei ole asianmukaisesti perusteltu, jos ne eivät kykene houkuttelemaan huomattavia maksuosuuksia muilta rahoittajilta ja jos on olemassa riski, että perusoikeuksia loukataan tai että osallisina olevat kolmansien maiden viranomaiset eivät kunnioita niitä;

Turkin-pakolaisavun koordinointiväline

174.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevassa erityiskertomuksessaan nro 27/2018, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineessä otettiin haastavassa tilanteessa nopeasti käyttöön kolme miljardia euroa, jotta pakolaiskriisiin pystyttiin vastaamaan ripeästi, mutta siinä ei saavutettu täysin tavoitetta, joka koski tämän vastauksen vaikuttavaa koordinointia, eikä saatu riittävää vastinetta rahoille; pyytää komissiota panemaan täytäntöön kaikki Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevat tilintarkastustuomioistuimen suositukset, etenkin parantamalla käteisavustushankkeiden seurantaa ja niitä koskevaa raportointia, parantamalla Turkin viranomaisten kanssa (kansainvälisten) kansalaisjärjestöjen toimintaympäristöä sekä varmistamalla, että varat kohdennetaan tarkasti pakolaishankkeisiin eikä niitä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen; kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille säännöllisesti rahoitettujen toimien yhteensopivuudesta oikeusperustan kanssa;

175.  panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tarkastetuissa hankkeissa annettiin hyödyllistä tukea pakolaisille ja että useimmat hankkeet tuottivat suunnitellut tuotokset, mutta puolessa niistä odotettuja tuloksia ei ollut vielä saavutettu;

176.  panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies on todennut, että komission olisi toteutettava lisätoimia sen varmistamiseksi, että unionin ja Turkin antama julkilausuma on unionin perusoikeuksien mukainen, ja kehottaa siksi komissiota sisällyttämään järjestelmällisesti perusoikeuksia koskevat näkökohdat päätöksiin, joita se tekee tämän välineen kehyksessä, myös toteuttamalla perusoikeuksien vaikutustenarviointeja; kehottaa komissiota raportoimaan tästä säännöllisesti parlamentille;

177.  pitää valitettavana Euroopan tutkivan journalismin järjestön (EIC) tekemässä tutkimuksessa esiin tuotuja epäilyksiä välineen varojen käytöstä; kehottaa komissiota selvittämään perusteellisesti tätä asiaa ja raportoimaan parlamentille selvityksen tuloksista;

178.  kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa tarkistamaan vuoteen 2020 mennessä välillisen hallinnoinnin alaisuudessa toteutettavien hankkeiden edunsaajille annettuja nykyisiä ohjeita, jotta suunnitellut toimet pantaisiin täytäntöön ripeästi ja niillä edistettäisiin hanketuotosten hyödyntämistä käytännössä niin, että rahalle saadaan paras vastine;

179.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan hallintomenojen virhetaso ei ollut olennainen; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että virhetaso oli kasvanut edellisvuoteen verrattuna (0,55 prosenttia vuonna 2017 ja 0,2 prosenttia vuonna 2016);

180.  panee merkille, että vaikka tilintarkastustuomioistuin ei havainnut merkittäviä puutteita, se havaitsi, että tietyillä aloilla oli toistuvasti parantamisen varaa;

Hallinto

Komission pääsihteerin nimitysmenettely

181.  ei ole tyytyväinen välttelevään, puolustelevaan ja legalistiseen tapaan, jolla komissio reagoi menettelyä koskeviin tiedotusvälineiden ja suuren yleisön perusteltuihin huolenaiheisiin heti komission pääsihteerin nimityksen jälkeen, selityksiin, joita komissio esitti parlamentin täysistunnossa käydyssä keskustelussa, eikä sen kirjalliseen vastaukseen parlamentin 18. huhtikuuta 2018 antamaan päätöslauselmaan, vaan katsoo tämän kaiken osoittavan, ettei komissio ymmärrä, kuinka tärkeänä unionin kansalaiset pitävät avoimia ja oikeudenmukaisia palvelukseenottomenettelyjä;

182.  palauttaa tässä yhteydessä mieliin oikeusasiamiehen neljää hallinnollista epäkohtaa koskevat havainnot yhdistettyjä asioita 488/2018/KR ja 514/2018/KR koskevassa suosituksessaan; toteaa, että oikeusasiamiehen päätelmät vastasivat laajalti Euroopan parlamentin arviota ja oikeusasiamies yhtyi parlamentin arvioon siitä, että kaksoisnimityksellä venytettiin lainsäädännön rajoja, mahdollisesti jopa liian pitkälle; korostaa, että lopullisessa suosituksessaan komissiolle oikeusasiamies kehotti komissiota kehittämään erityisen menettelyn pääsihteeriään varten erillään ja riippumattomasti muista korkeista virkanimityksistä; pitää näin ollen valitettavana komission 3. joulukuuta 2018 Euroopan oikeusasiamiehelle antamaa uhmakasta vastausta, joka osoittaa, ettei oikeusasiamiehen 11 000 sivuisen aineiston käsittelyssä ole juurikaan perehdytty oikeusasiamiehen esiin nostamiin seikkoihin;

183.  ottaa huomioon, että komission jäsen Oettinger järjesti 25. syyskuuta 2018 toimielinten välisen paneelikeskustelun ylimpien virkamiesten valinnasta ja nimittämisestä, vaikka kokous vaikuttaakin jääneen tuloksettomaksi; kehottaa näin ollen komissiota noudattamaan käytännössä komission eettisistä periaatteista annetun parlamentin päätöslauselman 29 kohtaa;

184.  kehottaa komissiota ja kaikkia unionin toimielimiä tarvittaessa tarkistamaan etenkin johtavassa asemassa olevien virkamiesten ja tarvittaessa kabinettien jäsenten nimitysmenettelyjä ja toteuttamaan lisätoimenpiteitä nimitysmenettelyjen avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien parantamiseksi Euroopan oikeusasiamiehen havaintojen ja unionin toimielinten nimitysmenettelyjä koskevan Euroopan parlamentin tulevan selvityksen perusteella; kehottaa komissiota raportoimaan saavutetusta edistyksestä parlamentille 31. elokuuta 2019 mennessä;

Eurooppa-koulut

185.  toteaa, että Eurooppa-koulut saivat vuonna 2017 unionin talousarviosta rahoitusta 189,9 miljoonaa euroa;

186.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei paljastunut olennaisia virheitä Eurooppa-koulujen vuoden 2017 lopullisessa konsolidoidussa tilinpäätöksessä ja että Eurooppa-koulut ja niiden keskustoimisto laativat tilinpäätöksensä säädetyssä määräajassa; panee kuitenkin merkille, että Eurooppa-koulujen sisäisen valvonnan järjestelmää on yhä parannettava, jotta se vastaisi tilintarkastustuomioistuimen ja komission sisäisen tarkastuksen suosituksia;

187.  pitää raivostuttavana, että yli 15 vuoden jälkeen Eurooppa-kouluilla ei ole vieläkään käytössä moitteetonta varainhoitojärjestelmää;

188.  on yhä huolissaan keskustoimiston ja valittujen koulujen sisäisen valvonnan järjestelmien merkittävistä puutteista, jotka liittyvät etenkin maksujärjestelmiin, valvontaympäristöön ja palvelukseenottomenettelyyn;

189.  toteaa, ettei tilintarkastustuomioistuin ole kyennyt vahvistamaan, että koulujen varainhallinto vuonna 2017 oli varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen mukainen; vaatii siksi lisätoimia talousarvion ulkopuolisten tilien hallinnointia, tilinpitojärjestelmän ja sisäisen valvonnan järjestelmän parantamista, palvelukseenotto- ja maksumenettelyjä sekä talousarviohallinnon parantamiseksi laadittavia ohjeita koskevien jäljellä olevien suositusten käsittelyn päättämiseksi;

190.  muistuttaa parlamentin kannasta, jonka mukaan tarvitaan nopeasti Eurooppa-koulujärjestelmän kattavaa tarkastelua, jotta voidaan harkita uudistusta, joka koskee hallintoon, rahoitukseen, organisaatioon ja opetukseen liittyviä kysymyksiä, ja pyytää jälleen komissiota esittämään parlamentille vuosittain arvionsa edistymisestä näillä aloilla;

191.  ei hyväksy sitä, että komission mukaan komission sisäisen tarkastuksen vuosina 2014–2017 antamien kahdeksan kriittisen tai erittäin tärkeän suosituksen käsittely on edelleen kesken; pyytää saada näiden suositusten täytäntöönpanoa koskevan edistymiskertomuksen viimeistään 30. kesäkuuta 2019;

Vastuuvapauden myöntämistä komissiolle koskeva seuranta varainhoitovuoden 2016 osalta

192.  panee merkille, että komissio valitsi vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta antamassaan tiedonannossa (COM(2018)0545) 394 kysymystä, jotka parlamentti otti esille varainhoitovuoden 2016 osalta, ja jätti ottamatta kantaa 108 kohtaan; pyytää komissiota antamaan yksityiskohtaisen vastauksen kaikkiin kysymyksiin, jotka parlamentti on ottanut esille päätöslauselmissaan, jotka ovat olennainen osa sen vastuuvapautta koskevia päätöksiä;

193.  on tyytyväinen siihen, että komissio vastasi ulkoisen avun hallinnointiraportteja ja keskeisiä tulosindikaattoreita koskeviin parlamentin huomautuksiin, jotka sisältyvät sen 18. huhtikuuta 2018 antamaan päätöslauselmaan vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2016(7), ja että komissio on tehnyt muutoksia niiden parantamiseksi; panee merkille, että komissio toimitti vuoden 2017 ulkoisen avun hallinnointiraportin parlamentille ilman luottamuksellisuuteen liittyviä rajoituksia, mutta pitää valitettavana, että todellisuudessa näiden raporttien saatavuudesta on tullut entistä hankalampaa; odottaa, että parlamentti pääsee vastaisuudessa helpommin tutustumaan näihin raportteihin;

Sekalaista

194.  on huolissaan siitä, että komissio ei ole ratkaissut ajoissa kasvavaa ongelmaa, joka koskee Luxemburgissa työskenteleviin unionin virkamiehiin sovellettavan korjauskertoimen eroa, kun otetaan huomioon, että se on yli kolminkertaistunut (16,8 prosenttia) vuonna 2018 verrattuna Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä säädettyyn 5 prosentin kynnysarvoon, mikä on puolestaan heikentänyt Luxemburgin houkuttelevuutta ja syrjinyt perusteettomasti yli 11 000:a Euroopan unionin toimihenkilöä, pakottaa yli kolmanneksen heistä asumaan naapurimaissa ja ruuhkauttaa rajatylittävää liikennettä; toteaa, että muut Luxemburgiin sijoitetut kansainväliset organisaatiot ovat jo ratkaisseet tämän ongelman; vaatii komissiota tarkastelemaan nykyistä korjauskerroinongelmaa ja toteuttamaan tarvittavat toimet;

195.  vaatii komissiota purkamaan mahdollisimman pian, kuten komissio toimi jo vuonna 2018 lääkäri- ja hammaslääkärisopimuksen kanssa, Luxemburgissa toimivien unionin virkamiesten ja toimihenkilöiden hoitamiseksi luxemburgilaisten sairaaloiden kanssa tehdyn sopimuksen ylihinnoittelusta, joka maksaa yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa, unionin tuomioistuimen vuonna 2000 antaman tuomion (tuomio asiassa Ferlini) perusteella ja siksi, että se rikkoo direktiivin 2011/24/EU säännöksiä eurooppalaisten potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta;

196.  kehottaa komissiota toteuttamaan mahdollisimman perusteellisen ja ajankohtaisen analyysin avokonttoreiden, jollaisia suunnitellaan uuteen JMO II -rakennukseen, vaikutuksista tuottavuuteen ja kunnollisten työtilojen ja työolojen tarjoamisesta henkilöstölle; pyytää komissiota tiedottamaan parlamentille tämän analyysin tuloksista;

2014–2017: Kuinka parlamentti edisti ja edistää edelleen osaltaan moitteettoman varainhoidon rakenteiden luomista komissiossa ja jäsenvaltioissa

Tulosbudjetointi ja tarkastukset

197.  katsoo ehdottomasti, että Euroopan unionin talousarvion suunnittelun, toteutuksen ja sen avulla saavutetuista tuloksista raportoimisen olisi oltava politiikkalähtöistä;

198.  vaati, että Euroopan unionin talousarvion toteutuksessa olisi keskityttävä tuloksiin ja laajempien myönteisten lopputulosten saavuttamiseen ja että unionin talousarvion rakennetta olisi muutettava siten, että mahdollistetaan edistymisen ja tuloksellisuuden mittaaminen;

199.  kannusti tässä yhteydessä komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään enemmän huomiota yksinkertaistamiseen, saatuihin tuloksiin ja laajempiin lopputuloksiin, tuloksellisuuden tarkastuksiin ja toimintapolitiikan lopullisiin vaikutuksiin;

200.  painottaa, että kaikissa tarkastuksissa olisi keskityttävä aloihin, joilla tapahtuu todennäköisimmin virheitä, erityisesti niihin, joille myönnetään eniten rahoitusta;

201.  panee merkille komission kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön, jotta 318 artiklan mukaisesta arviointikertomuksesta voitiin kehittää kattava yhteenvetokertomus, johon kirjataan edistyminen eri politiikan aloilla ja josta tuli myöhemmin vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen ensimmäinen osa;

Yhdennetty sisäisen valvonnan kehys

202.  kannatti sitä, että tarkistettuun varainhoitoasetukseen sisällytettiin 63 artikla, jolla otettiin yhtenäinen tarkastusmalli käyttöön yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavassa hallinnoinnissa, ja korosti, että hyvin toimivat hallinto- ja valvontajärjestelmät kansallisella ja unionin tasolla ovat yhtenäisen tarkastusketjun ratkaisevan tärkeä osatekijä; on samaa mieltä siitä, että yhtenäistä tarkastusmallia koskeva lähestymistapa mahdollistaa paremman varojen käytön ja että sen avulla olisi voitava estää tarkastusten päällekkäisyys edunsaajien tasolla; panee merkille, että yhtenäistä tarkastusmallia koskeva komission strategia perustuu tarkastusviranomaisten vuosittain ilmoittamien tarkastusten tulosten ja virhetasojen luotettavuuden varmentamiseen ja niiden työn seurantaan vankan ja koordinoidun valvonta- ja tarkastuskehyksen välityksellä; kannustaa komissiota jatkamaan tarkastusviranomaisten työn seurantaa ja tarkastamista, jotta varmistetaan yhteinen tarkastuskehys ja luotettavat tulokset;

Tutkimus

203.  kannatti yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen, esimerkiksi kertakorvausten, sääntöjen selkiyttämistä ja niiden käytön lisäämistä Horisontti 2020 -ohjelmassa;

Rakennerahastot

204.  korosti, että kansallisten hallinto- ja tarkastusviranomaisten vastuuta talousarvion toteuttamisesta on lisättävä;

205.  kannatti siirtymistä korvauksiin perustuvista järjestelmistä (aiheutuneiden kustannusten korvaaminen) tukioikeuksiin perustuviin järjestelmiin, jotka vähentävät huomattavasti virheiden riskiä;

Maatalous

206.  kannatti sitä, että ympäristövaatimuksia olisi vahvistettava, että tulotuki olisi jaettava oikeudenmukaisemmin noudattaen pientilojen ja kestävän ja ympäristöystävällisen maanviljelyn kannalta myönteistä vaiheittaisten maksujen järjestelmää ja että YMP:stä olisi tehtävä kiireellisesti ja lopullisesti houkuttelevampi nuorille viljelijöille;

207.  toivoi, että YMP:stä tulisi ympäristön kannalta järkevämpi ja samalla viljelijäystävällisempi;

Muuttoliike

208.  vaikutti siihen, että unionin rahoituksella vastattiin vuosien 2015–2018 kasvaneisiin muuttoliikehaasteisiin, kaksinkertaistamalla rahoituksen 22 miljardiin euroon;

209.  kehotti jäsenvaltioita puuttumaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin koordinoidusti kehityspolitiikan ja ulkopolitiikan kanssa;

Unionin ulkoasiat

210.  kehotti tekemään unionin ulkosuhteista johdonmukaisia ja hyvin koordinoituja ja hallinnoimaan EKR:ää, erityisrahastoja ja rahoitusvälineitä koordinoidusti sisäasioiden kanssa;

Hallinto

211.  vaati tarkistamaan komission jäsenten toimintasääntöjä, jotka tulivat lopulta voimaan 31. tammikuuta 2018;

212.  katsoi ehdottomasti, että unionin toimielinten ja elinten ylimpiä virkoja koskevia palvelukseenottomenettelyjä oli tarkistettava ja että avoimuuden, rehellisyyden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien vuoksi kaikki avoimet toimet olisi julkistettava;

213.  kannatti edelleen nollatoleranssia petoksia vastaan;

Suositukset tulevaisuutta varten

Raportointi

214.  muistuttaa, että tulevien vuosien osalta varainhoitoasetuksen 247 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että komissiolla on velvollisuus toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle integroidut talous- ja vastuuvelvollisuuskertomukset, mukaan lukien pitkän aikavälin ennuste tulevista sisään- ja ulosvirtauksista seuraavien viiden vuoden ajalta;

215.  vaatii, että kertomuksessa analysoidaan tietyn monivuotisen rahoituskehyksen sitoumusten vaikutusta maksujen suman suuruuteen;

216.  kehottaa komissiota kehittämään hallinnointia ja raportointia varten unionin talousarviomenojen kirjaamiseksi keinon, joka mahdollistaa raportoinnin kaikesta pakolais- ja muuttoliikekriisiin liittyvästä rahoituksesta sekä maahanmuuttovirtojen hallintaa ja kotouttamista koskevasta unionin tulevasta politiikasta;

217.  ihmettelee, miksi komissio mittaa varainhoidon tuloksellisuutta kahdella eri tavoite- ja indikaattorisarjalla: toisaalta komission pääjohtajat arvioivat vuotuisissa toimintakertomuksissaan, miten niiden hallintosuunnitelmissa määritellyt tavoitteet on saavutettu, ja toisaalta komissio mittaa meno-ohjelmien tuloksellisuutta talousarvioesitykseen liitetyillä toimintamenojen ohjelmaselvityksillä; kehottaa komissiota käyttämään raportointinsa perustana yhtä tavoite- ja indikaattorisarjaa;

218.  huomauttaa, että tuloksellisuustietoja käytetään pääasiassa pääosastojen tasolla ohjelmien ja toimintapolitiikkojen hallinnointiin; on huolestunut siitä, että koska juoksevan hallinnon tarpeet täyttäviä tuloksellisuustietoja ei ole sovitettu yhteen komission ulkoisten raportointivastuiden kanssa, pääosastot eivät yleensä käytä komission keskeisiä tuloksellisuutta koskevia kertomuksia unionin talousarviota koskevan tuloksellisuuden hallinnassa;

219.  kiinnittää huomiota siihen, että pääosastojen tai komission ei edellytetä selittävän tuloksellisuutta koskevissa kertomuksissaan sitä, miten ne ovat käyttäneet tuloksellisuustietoja päätöksenteossa; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä tiedot tuleviin tuloksellisuutta koskeviin kertomuksiin;

220.  pitää jälleen kerran valitettavana, ettei vuotuisissa toimintakertomuksissa anneta lausuntoa raportoitujen tuloksellisuustietojen laadusta, joten vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta hyväksyessään komission jäsenten kollegio kantaa poliittisen kokonaisvastuun unionin talousarvioon liittyvästä varainhallinnosta mutta ei tuloksellisuutta ja tuloksia koskevista tiedoista;

221.  huomauttaa, että 21. marraskuuta 2018 hyväksytyssä komission hallintotapaa koskevassa tiedonannossa ei muuteta komission jäsenten poliittisen vastuun ja pääjohtajien operatiivisen vastuun välillä tehtyä eroa, joka otettiin käyttöön vuoden 2000 hallinnollisen uudistuksen yhteydessä; huomauttaa, ettei aina ole selvennetty, kattaako poliittinen vastuu pääosastojen vastuun vai onko kyse erillisestä vastuusta;

222.  palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2017 tekemät tarkastushavainnot, joiden mukaan komission olisi käytettävä tuloksellisuustietojaan paremmin ja kehitettävä sisäinen toimintakulttuuri, joka painottaa enemmän tuloksellisuutta; kehottaa näin ollen komissiota sisällyttämään tulosbudjetoinnin koko sen toimintapoliittiseen sykliin;

223.  pitää valitettavana, että komissio julkaisee vuosikertomuksen Euroopan unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta yhä myöhäisemmässä vaiheessa, mikä käytännössä haittaa parlamentin valvontatehtävää ja julkista vastuuvelvollisuutta; toteaa, että vuoden 2016 vuosikertomus julkaistiin vasta maaliskuussa 2018 eikä vuoden 2017 kertomusta ole vielä julkaistu; kehottaa komissiota julkaisemaan vuoden 2018 kertomuksen viimeistään vuoden 2019 syyskuun loppuun mennessä ja noudattamaan tätä aikataulua tulevina vuosina;

224.  panee merkille, että jäsenvaltioiden viranomaisten tuloksellisuuden mittausjärjestelmissä havaittiin joukko puutteita, jotka liittyivät suurelta osin kaudella 2007–2013 päätökseen saatuihin hankkeisiin; kehottaa komissiota parantamaan yleistä tuloksellisuuden mittausjärjestelmää, myös siten, että hanketasolla määritetään tulosindikaattoreita, jotta voidaan arvioida tietyn hankkeen vaikutusta toimenpideohjelmien erityisiin tavoitteisiin; panee merkille, että ohjelmakautta 2014–2020 koskevassa lainsäädännössä on vahvistettu toimintalogiikkaa ja pyritään keskittymään tuloksiin;

225.  pyytää uudelleen, että komissio helpottaa monen eri rahoituslähteen tapauksessa tiedonsaantia hankkeista keskitetyn yhteyspisteen avulla, jotta kansalaiset voisivat seurata selkeästi unionin varoilla ja ESIR-rahaston avulla osarahoitettujen infrastruktuurien edistymistä ja rahoitusta; kannustaa komissiota siksi julkistamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuotuisen yhteenvedon EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitetuista liikenne- ja matkailuhankkeista samaan tapaan kuin Verkkojen Eurooppa -välineessä tehdään;

226.  kehottaa komissiota

a)  järkeistämään tulosraportointia

–  vähentämällä edelleen erilaisissa tuloksellisuutta koskevissa kertomuksissa käyttämiensä tavoitteiden ja indikaattoreiden määrää ja keskittymällä unionin talousarvion tuloksellisuutta parhaiten mittaaviin tavoitteisiin ja indikaattoreihin

–  lisäämällä yhdenmukaisuutta ylätason yleisten tavoitteiden sekä yksittäisten ohjelmien ja toimintapolitiikkojen tavoitteiden välillä

b)  tasapainottamaan tulosraportointia antamalla selkeästi tietoa jäljellä olevista unionin keskeisistä haasteista

c)  antamaan selvityksen raportoitujen tulostietojen laadusta

d)  kantamaan vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa poliittisen kokonaisvastuun tuloksellisuutta ja tuloksia koskevista tiedoista

e)  sisällyttämään tuloksellisuutta koskeviin kertomuksiin, myös vuotuiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen, ajan tasalla olevat tuloksellisuustiedot edistymisestä tavoitteiden saavuttamisessa ja toteuttamaan toimia tai esittämään toimenpide-ehdotuksia aina, jos näitä tavoitteita ei ole saavutettu

f)  osoittamaan, kuinka unionin talousarviota koskevia tulostietoja on käytetty sen päätöksenteossa

g)  ottamaan käyttöön tai parantamaan toimia ja kannustimia, joilla edistetään suurempaa tuloslähtöisyyttä komission sisäisessä toimintakulttuurissa ottaen erityisesti huomioon tarkistetun varainhoitoasetuksen, tuloksiin keskittyvää unionin talousarviota koskevan aloitteen, käynnissä olevien hankkeiden tuloksellisuutta koskevien kertomusten ja muiden lähteiden tarjoamat mahdollisuudet

h)  kehittämään tiedonkäsittelymenetelmiä tuloksellisuutta koskevien kertomusten tuottamia suuria tietomääriä varten, jotta pystytään antamaan oikea-aikainen, oikeudenmukainen ja todenmukainen kuva saavutuksista; painottaa, että tuloksellisuutta koskevia kertomuksia olisi käytettävä oikaisutoimien toteuttamiseksi, jos ohjelman tavoitteita ei saavuteta;

227.  suosittelee, että tilintarkastustuomioistuin sisällyttää vuosikertomukseensa edelleen erillisen turvallisuutta ja kansalaisuutta käsittelevän luvun ja syventää tässä suhteessa alaa koskevaa analyysiaan, sillä yleinen ja poliittinen kiinnostus unionin talousarvion turvallisuutta ja muuttoliikettä koskevaa osaa kohtaan on paljon suurempi kuin sen osuus määrärahoista;

228.  kehottaa painokkaasti komissiota esittämään yleiskatsauksen unionin rahoittamissa koheesiohankkeissa ja maaseudun kehittämistä koskevissa hankkeissa havaitusta alv:n ylikorvaamisesta, joka vaikuttaa haitallisesti unionin ja eurooppalaisten veronmaksajien taloudellisiin etuihin;

229.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen ehdotukseen, jonka se esittää unionin toiminnan tuloksellisuutta koskevassa kuulemisasiakirjassaan ja jonka mukaan olisi julkaistava vuosittain vuoden N+1 marraskuussa unionin toiminnan tuloksellisuutta koskeva arviointi, jossa tarkastellaan yksityiskohtaisesti komission SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisessa arviointikertomuksessa antamia tuloksellisuustietoja; painottaa jälleen kerran, että kertomuksessa olisi oltava toinen osa, jossa tarkastellaan yksityiskohtaisesti komission varainhoitoa koskevaa yhteenvetoa, kuten vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen toisessa osassa todetaan;

230.  palauttaa mieliin, että tuloslähtöisemmän tarkastusanalyysin tavoitteena olisi viime kädessä oltava sellaisen kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen kustannus-hyötymallin käyttöönotto, jolla arvioidaan unionin talousarvion toteutusta;

231.  painottaa, että tilintarkastustuomioistuimen olisi parannettava hanketason tuloksellisuusarviointien, joita toteutetaan tarkastuslausumaan liittyvän työn kehyksessä, ja muun tuloksellisuuteen liittyvän työn välistä koordinointia raportoimalla erityisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten keskeisistä päätelmistä sen vuosikertomuksen alakohtaisissa luvuissa;

232.  pyytää, että tilintarkastustuomioistuin esittää vastuuvapauden myöntäville viranomaisille arvioinnin, jossa tarkastellaan jokaisen unionin toimintapolitiikan sääntöjenmukaisuutta ja tuloksellisuutta, seuraten otsakkeita luku luvulta tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa;

233.  painottaa, että tilintarkastustuomioistuimen on ryhdyttävä seuraamaan laajemmin sen tuloksellisuuden tarkastusten perusteella annettuja suosituksia;

234.  korostaa, että naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo olisi varmistettava ja sisällytettävä kaikkiin politiikan aloihin; kehottaa siksi uudelleen toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia talousarvioprosessin kaikissa vaiheissa, myös talousarvion toteutuksessa ja toteutuksen arvioinnissa;

235.  pyytää uudelleen, että unionin talousarvion toteuttamista koskeviin yhteisiin tulosindikaattoreihin sisällytetään myös sukupuolisidonnaisia indikaattoreita moitteettoman varainhoidon periaatteita eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita asianmukaisesti noudattaen;

Virhetason laskenta ja siitä raportointi

236.  katsoo, että komissio on parantanut kuluneina vuosina menetelmäänsä riskinalaisten määrien ja virheiden arvioimiseksi mutta yksittäisten pääosastojen arviot sääntöjenvastaisista menoista eivät perustu johdonmukaiseen menetelmään ja että pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa käytetään monimutkaista terminologiaa, joka saattaa aiheuttaa sekaannuksia;

237.  toteaa erityisesti, että komission yksiköt käyttävät ainakin kaikkia seuraavia käsitteitä: jäännösvirhetaso, ilmoitettu virhetaso, maksamishetken virhetaso, vuoden aikana havaittu virhetaso, jäännösvirheiden nettotaso, painotettu keskimääräinen virhetaso, virhetaso ohjelmien päättyessä ja yhteinen edustava virhetaso;

238.  kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että yli kolmessa neljäsosassa vuoden 2017 menoista komission pääosastot perustivat arvionsa riskinalaisesta määrästä kansallisten viranomaisten toimittamiin tietoihin mutta asianomaisten komission pääosastojen (etenkin maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto) vuotuisista toimintakertomuksista ilmenee, että jäsenvaltioiden tarkastuskertomusten luotettavuus on edelleen haasteellinen;

239.  panee merkille, että komission vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan 2017 arvioima ilmoitettu maksamishetkellä riskinalainen kokonaismäärä perustuu meno-ohjelmista vastaavien yksittäisten yksiköiden lukuihin ja että yksiköt käyttävät virhetason laskemiseen eri menetelmiä, jotka ilmentävät erilaisia oikeudellisia ja organisaatioon liittyviä kehyksiä; korostaa, että laskentamenetelmien yhdenmukaistaminen entisestään lisäisi ilmoitetun riskinalaisen kokonaismäärän uskottavuutta ja siihen liittyvää vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta ja antaisi selkeän kuvan jäännösvirhetason ja maksamishetken riskitason tilanteesta;

240.  on huolestunut myös siitä, että vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa verrataan hyvin erilaisia lukuja ja että se on siksi harhaanjohtava: siinä, missä tilintarkastustuomioistuimen arvioima virhetaso on maksamishetken virhetaso, josta ei ole vähennetty oikaisuja, vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa ilmoitettu komission riskinalainen kokonaismäärä lasketaan oikaisujen vähentämisen jälkeen; pitää näin ollen mahdottomana tehdä asiallista vertailua tai luotettavia päätelmiä; ilmaisee tukensa sille, että tilintarkastustuomioistuin laskee virhetason ottamatta huomioon oikaisuja; kehottaa komissiota ilmoittamaan virhetasot sekä ilman oikaisuja että oikaisujen kanssa kaikissa vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa; arvostaisi sitä, että tilintarkastustuomioistuin ilmaisisi tämän vertailukelvottomuuden ratkaisemiseksi mielipiteensä komission virhetasosta oikaisujen jälkeen;

241.  pyytää tässä yhteydessä komissiota yhdenmukaistamaan entisestään virhetasojen laskemista koskevia menetelmiään tilintarkastustuomioistuimen menetelmien kanssa ottaen huomioon eri hallinnointimenetelmät ja oikeusperustat ja edistäen samalla virhetasojen vertailukelpoisuutta ja pyytää sitä erottamaan selvästi toisistaan riskinalaiset määrät, joihin on tehty tai ei ole tehty yhdennettyjä rahoitusoikaisuja; edellyttää myös, että komissio esittää tiedot oikaisukapasiteetista unionin talousarviosta aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperimiseksi;

242.  ilmaisee jälleen huolensa eroista menetelmissä, joilla komissio ja tilintarkastustuomioistuin laskevat virheet, sillä ne estävät ilmoitettujen virhetasojen asianmukaisen vertailun; korostaa, että jotta komission vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa ja pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmoitettuja virhetasoja voidaan verrata luotettavasti tilintarkastustuomioistuimen arvioihin, komission olisi käytettävä virhetason arvioinnissa tilintarkastustuomioistuimen menetelmää vastaavaa menetelmää ja kummankin toimielimen olisi tehtävä asiasta kiireellisesti sopimus; kehottaa komissiota esittämään tiedot johdonmukaisesti tilintarkastustuomioistuimen hyväksymän menetelmän kanssa ja sisällyttämään niihin arviot ennakoiduista korjauksista;

243.  pyytää jälleen kerran komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön perusteelliset menettelyt, jotta voidaan vahvistaa korjaavien toimenpiteiden ajoitus, alkuperä ja määrä, sekä esittämään tietoja, joiden avulla voidaan mahdollisuuksien mukaan täsmentää, minä vuonna maksu suoritettiin, minä vuonna siihen liittyvä virhe havaittiin ja minä vuonna asianomainen takaisinperintä tai rahoitusoikaisu sisällytettiin tilinpäätöksen liitetietoihin; pyytää tilintarkastustuomioistuinta mainitsemaan sen vuosikertomuksessa oikaisutason, jota on sovellettu virhetason laskemiseksi, samoin kuin alkuperäisen virhetason ennen oikaisuja;

244.  pitää valitettavana, ettei tilintarkastustuomioistuin tarkastanut vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta, vaikka se tarkasti joitakin vuotuisia toimintakertomuksia, erityisesti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuiset toimintakertomukset; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta käsittelemään ja tarkastelemaan vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta huolellisesti vuosikertomuksessaan;

Varojen oikea-aikainen käyttö ja tuloksellisuus

245.  toteaa, että alhainen käyttöaste oli pääosin seurausta edellisen monivuotisen rahoituskehyksen myöhäisemmästä päättämisestä, viivästyksistä säädösten antamisessa, vaikeuksista nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen uusien vaatimusten soveltamisessa, sitoumusten vapauttamista koskevien sääntöjen muuttumisesta N+2:sta N+3:een sekä monivuotisten rahoituskehysten kausien päällekkäisyyden aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta;

246.  pitää valitettavana, ettei komissio ollut vielä laatinut seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten päätöksenteon tueksi kattavaa pitkän aikavälin ennustetta, joka olisi täysin toimielinten välisen sopimuksen määräysten mukainen;

247.  toteaa, että varojen hidas hyödyntäminen on edelleen ongelma joissakin maissa; katsoo siksi, että on syytä jatkaa täytäntöönpanon parantamista käsittelevän työryhmän toimintakautta; panee myös merkille, että komissio on perustanut Catching-up Regions -aloitteen; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota riskiin, että rahoituskauden loppuun kertyy valtava maksusitoumusmäärärahojen suma;

Eturistiriidat, oikeusvaltioperiaate ja petosten- ja korruptiontorjunta

248.  pitää valitettavina SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen arvojen rikkomista ja eturistiriitoja koskevan varainhoitoasetuksen 61 artiklan 1 kohdan noudattamatta jättämistä koskevia uhkia, jotka voivat vaarantaa unionin talousarvion toteuttamisen ja heikentää unionin kansalaisten luottamusta siihen, että unionin veronmaksajien rahoja hallinnoidaan asianmukaisesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin lainsäädännön kaikenlaisen rikkomisen ja eturistiriitojen suhteen noudatetaan nollatoleranssia eikä minkäänlaisia kaksoisstandardeja sovelleta;

249.  kehottaa komissiota panemaan täytäntöön 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman Unkarin tilanteesta, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa annetun komission suosituksen, joka täydentää komission suosituksia (EU) 2016/1374, (EU) 2017/146 ja (EU) 2017/1520, ja SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditun 20. joulukuuta 2017 annetun perustellun ehdotuksen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa;

250.  palauttaa mieliin Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimukset, jotka koskivat ELIOS- ja ”Heart of Budapest” -hankkeita, joiden yhteydessä havaittiin vakavia sääntöjenvastaisuuksia; toteaa, että ensin mainitussa tapauksessa saatiin takaisin vähäinen määrä varoja ja että jälkimmäisessä tapauksessa Unkarin viranomaiset hyväksyivät rahoitusoikaisun mutta sitä ei ole vieläkään pantu täytäntöön; panee merkille, että metrolinjaa nro 4 koskevat seikat ovat edelleen oikeuslaitoksessa tutkittavina; panee lisäksi merkille, että Slovakiassa on meneillään petosväitteitä koskeva OLAF-tutkinta ja komissiossa on meneillään kuusi sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyä, jotka koskevat suoria tukia;

251.  muistuttaa huolestuneena Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan (CONT) valtuuskunnan Slovakian-vierailun yhteydessä tehdyistä päätelmistä, joista ilmeni, että unionin varojen hallinnointiin ja valvontaan liittyy monia puutteita ja riskejä ja että on olemassa järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumisen vaara, etenkin tutkivan journalistin Ján Kuciakin murhan yhteydessä; kehottaa tässä suhteessa komissiota ja OLAFia ottamaan CONT-valiokunnan valtuuskunnan raportissa esitetyt päätelmät ja suositukset huomioon ja kehottaa komissiota valvomaan tilannetta aktiivisesti, toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet ja tiedottamaan parlamentille seurannasta;

252.  kehottaa komissiota luomaan eturistiriitojen aktiivista välttämistä koskevan yhtenäisen ja unionin laajuisen strategian yhdeksi painopisteistään ja liittämään siihen ennakko- ja jälkitarkastuksia koskevan mukautetun strategian; kehottaa komissiota, OLAFia ja tulevaa Euroopan syyttäjänvirastoa sisällyttämään tähän strategiaan väärinkäytösten paljastajien ja tutkivien journalistien suojelun;

253.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa jäsenvaltioissa valmistellaan ja pannaan täytäntöön eturistiriitoja koskevat toimintasuunnitelmat, ja raportoimaan saavutetusta edistyksestä parlamentille;

254.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio julkistaa tiedot komission jäsenten ja edunvalvojien välisistä kokouksista; pitää kuitenkin valitettavana, että kokouksissa käsiteltyjä asioita ei merkitä rekisteriin, ja kehottaa komissiota täydentämään rekisteriä merkitsemällä siihen kokousten sisällön;

255.  panee merkille, että korruptioindeksin 2018 mukaan tilanne ei ole monissa jäsenvaltioissa parantunut vaan se on jopa huonontunut; kehottaa komissiota vihdoin esittämään parlamentille vuonna 2015 esitetyn korruptiontorjuntakertomuksen johdosta toteuttamansa seurantatoimet ja esittämään mieluiten vuosittain kuvauksen korruptiontorjuntaa koskevien toimintapolitiikkojen tilasta jäsenvaltioissa ja unionin toimielimissä;

256.  korostaa, että aiemmin komission jäseninä toimineiden henkilöiden ei pidä kahden vuoden ajan tehtävänsä jättämisen jälkeen toteuttaa edunvalvontatoimia komission jäseniin tai heidän henkilöstöönsä nähden oman liiketoimintansa tai heidät palkanneen asiakkaan liiketoiminnan edistämiseksi eikä asioissa, joista he vastasivat tehtävässä toimiessaan; kehottaa komissiota saattamaan tämän karenssiajan puheenjohtajaa koskevan kolmen vuoden pituisen karenssiajan mukaiseksi;

257.  painottaa, että eturistiriitoja käsittelevän eettisen komitean on laadittava ennakoivasti lausuntoja erityisesti tehtävänsä jättäviä komission jäseniä varten; painottaa lisäksi, että eettisen komitean kokoonpanoa olisi vahvistettava ottamalla jäseniksi kansainvälisten järjestöjen, kuten OECD:n, ja valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajia, joilla on asiantuntemusta eettisten periaatteiden alalla;

258.  palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentti esitti komission eettisistä periaatteista 18. huhtikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa huolenaiheensa, jotka koskevat ylemmän johdon nimitysmenettelyjä; kehottaa painokkaasti komissiota jatkamaan Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja sen päätöslauselmassa olevien eri suositusten täytäntöönpanosta.

23.1.2019

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Neena Gill

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin laskenut otsakkeen 4 vuoden 2017 menojen arvioitua virhetasoa; korostaa, että otsakkeen ”Globaali Eurooppa” tarkastuksessa edustava otoskoko on olennaisen tärkeä rahoitustoimien tarkan ja riippumattoman arvioinnin kannalta, ja kehottaa puuttumaan pikaisesti tähän ongelmaan, jotta Euroopan parlamentti voi paremmin valvoa unionin varojen käyttöä;

2.  suhtautuu myönteisesti siihen, että tilintarkastustuomioistuin arvioi vuoden 2017 kertomuksessaan tuloksellisuutta koskevia näkökohtia sen lisäksi, että se tarkastaa toimien sääntöjenmukaisuuden; antaa täyden tukensa kaikille tilintarkastustuomioistuimen suosituksille, jotka perustuvat otokseen poimittuihin 56 tapahtumaan; on tyytyväinen komission valmiuteen hyväksyä nämä suositukset ja kehottaa panemaan ne pikaisesti täytäntöön;

3.   panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 22/2017 unionin vaalitarkkailusta ja komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) toimet suositusten toteuttamiseksi nopeasti ja kattavasti; korostaa, että on tärkeää parantaa edelleen järkeistämistä, avoimuutta ja moitteetonta varainhoitoa sekä yksittäisten unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntien menojen parempaa budjetointia etenkin, kun kyseessä ovat palveluntarjoajien toistuvat hankinnat; kehottaa komissiota edistämään kilpailun lisäämistä palveluntarjoajien välillä keinona alentaa kustannuksia; kehottaa komissiota ja EUH:ta pohtimaan, kuinka voidaan entisestään lisätä valitun lähestymistavan tehokkuutta ja vaikuttavuutta; pitää tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen havaintojen mukaisesti tärkeänä riittäviä resursseja, jotta unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntien suosituksista saadaan yleiskuva, rekisteri mukaan luettuna, ja että on tärkeää analysoida niiden täytäntöönpanotilannetta systemaattisesti;

4.   on huolestunut hankkeita varten kootun unionin rahoituksen vähäisestä näkyvyydestä; kehottaa komissiota parantamaan näkyvyyttä ja lisäämään eri välineiden toimien täydentävyyttä;

5.   katsoo, että liittymisneuvotteluja käyvien maiden hallinnollisia valmiuksia on parannettava; kehottaa jatkamaan toimia, jotta voidaan puuttua unionin varojen välillisessä hallinnossa havaittuihin puutteisiin joissakin liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) edunsaajamaissa, ja kehottaa noudattamaan tiukempia budjettituen vaatimuksia unionin kumppanimaissa; panee huolestuneena merkille, ettei Turkille myönnettyjen IPA-varojen yhteydessä ole juuri käsitelty perusarvoja, kuten lehdistönvapautta tai oikeuslaitoksen puolueettomuutta, ja että komissio on hyödyntänyt ehdollisuutta vain vähän tuettaessa painopistealojen uudistuksia Turkissa silloin, kun edistyminen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen aloilla ei ole ollut tyydyttävää; pitää tärkeänä kohdentaa varoja uudelleen kansalaisyhteiskunnalle ja käyttää useammin suoraa hallinnointitapaa; pyytää komissiota panemaan täytäntöön kaikki Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevat tilintarkastustuomioistuimen suositukset, etenkin parantamalla käteisavustushankkeiden seurantaa ja niitä koskevaa raportointia, parantamalla Turkin viranomaisten kanssa (kansainvälisten) kansalaisjärjestöjen toimintaympäristöä sekä varmistamaan, että varat kohdennetaan tarkasti pakolaishankkeisiin eikä niitä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen; kehottaa komissiota raportoimaan budjettivallan käyttäjälle säännöllisesti rahoitettujen toimien yhteensopivuudesta oikeusperustan kanssa;

6.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 3/2017 ”EU:n tuki Tunisialle” ja sen havaintoon, että unionin tuella edistettiin merkittävästi Tunisian siirtymistä demokratiaan ja maan taloudellista vakautta; kehottaa komissiota parantamaan edelleen unionin tuen kohdentamista kertomuksessa esitettyjen suositusten mukaisesti;

7.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 20/2018 ”Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteet: EU:n tuki on kohdistettava uudelleen”; kehottaa ryhtymään ripeästi toimiin kertomuksessa yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi, mukaan lukien tarve kohdistaa unionin tuki toimintakustannusten sijasta valmiuksien kehittämistoimenpiteisiin, tehdä toimista johdonmukaisesti tuloksiin perustuvia, vähentää sopimuksenteon viivästyksiä ja taannehtivaa rahoitusta, parantaa seurantaa ja käyttää rahoitusvälineitä johdonmukaisesti.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

3

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Bas Belder, Goffredo Maria Bettini, Klaus Buchner, James Carver, Aymeric Chauprade, Javier Couso Permuy, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Wajid Khan, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, David McAllister, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Alyn Smith, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Geoffrey Van Orden

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Asim Ademov, Doru-Claudian Frunzulică, Elisabetta Gardini, Rebecca Harms, Juan Fernando López Aguilar, Antonio López-Istúriz White, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Janusz Zemke, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Norbert Erdős, Martina Werner

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

41

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Ilhan Kyuchyuk, Jozo Radoš, Ivo Vajgl

EFDD

Aymeric Chauprade

PPE

Asim Ademov, Michèle Alliot-Marie, Arnaud Danjean, Norbert Erdős, Michael Gahler, Elisabetta Gardini, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Cristian Dan Preda, Dubravka Šuica, László Tőkés, Željana Zovko

S&D

Francisco Assis, Goffredo Maria Bettini, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Doru-Claudian Frunzulică, Wajid Khan, Juan Fernando López Aguilar, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Martina Werner, Janusz Zemke

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Rebecca Harms, Barbara Lochbihler, Alyn Smith, Jordi Solé, Bodil Valero

3

-

EFDD

James Carver

NI

Georgios Epitideios, Dobromir Sośnierz

8

0

ECR

Amjad Bashir, Bas Belder, Ryszard Antoni Legutko, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Marie-Christine Vergiat

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus, s. 81: ”Merkittävin muutos vuoteen 2016 verrattuna on riskinalaisen määrän merkittävä pieneneminen koheesion, muuttoliikkeen ja kalatalouden aloilla. Tällä politiikan alalla nykyiset kauden 2014–2020 ohjelmat ovat nyt pääsemässä täyteen vauhtiin, jolloin riski on tyypillisesti pienempi. Tähän vaikuttavat äskettäin käyttöön otettu vuotuinen tilien tarkastus- ja hyväksymismenettely ja välimaksuista tehtävä 10 prosentin pidätys, joka on voimassa, kunnes kaikki valvonta- ja korjaavat toimenpiteet on pantu täytäntöön (ks. osio 2.2 jäljempänä).”

(2)

Agrofert Holding on Tšekin maatalous- ja elintarviketeollisuuden suurin yksittäinen konserni ja toiseksi suurin kemian alan konserni, jolla on merkittävä rooli myös metsätaloudessa. Lisäksi se omistaa MAFRA Publishing Company -julkaisuyhtiön, joka julkaisee erittäin suosittuja painetun ja digitaalisen median julkaisuja, kuten MF DNES, Lidové noviny ja iDnes.

(3)

a) luettelo kaikista hankkeista, joita on rahoitettu EAKR:stä, koheesiorahastosta, ESR:stä ja maaseuturahastosta ja jotka liittyvät AGROFERT-ryhmittymään, vuodesta 2012 alkaen, jolloin nykyinen pääministeri astui virkaansa hallituksen valtiovarainministerinä, ja tieto siitä, onko hankkeiden täytäntöönpano kesken vai onko ne saatettu päätökseen b) näille yrityksille tai muille AGROFERT-ryhmittymään kuuluville yrityksille myönnetyt, jo maksetut ja vielä maksamatta olevat määrät (sekä kyseinen rahasto) c) ajanjaksot, jolloin tällaisia varoja myönnettiin ja maksettiin d) toteutettiinko hankkeiden yhteydessä tarkastuksia (hallinnollisia ja/tai paikan päällä tehtäviä tarkastuksia), jotka koskevat tällaista rahoitusta, ja tarkastusten tulokset;

(4)

EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1.

(5)

Erityiskertomus nro 9/2018: Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet EU:ssa: puutteet mittavia ja hyöty vähäinen.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11. maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44).

(7)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.2.2019)

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Nirj Deva

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”EU:n apu Myanmarille/Burmalle” sekä komission vastauksen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että unionilla on ollut johtava rooli ensisijaisten kehitystavoitteiden tukemisessa vaikeassa tilanteessa ja vähäisin henkilöresurssein, mutta panee merkille, että unionin avun todettiin olleen vain osittain vaikuttavaa; tukee tilintarkastustuomioistuinta sen korostaessa, että valtion tulonhankintaan on kiinnitettävä enemmän huomiota etenkin kehittyvissä talouksissa; ottaa huomioon dokumentoidut julmuudet, joihin Myanmarin armeija on syyllistynyt, ja ilmaisee vakavan huolensa siitä, että unionin talousarviosta annetaan edelleen Myanmarille alakohtaista budjettitukea;

2.  on erittäin huolissaan komission ehdotuksissa havaittavasta suuntauksesta jättää huomiotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 233/2014(1) oikeudellisesti velvoittavat säännökset, kun virallisen kehitysavun yhteydessä on kyse tukikelpoisista menoista ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen liittyvän varainkäytön yhteydessä tukikelpoisista maista; muistuttaa, että unionin varainkäytön laillisuus on moitteettoman varainhoidon keskeinen periaate ja että poliittiset näkökohdat eivät saisi olla etusijalla selvästi ilmaistuihin oikeudellisiin säännöksiin nähden; muistuttaa, että kehitysyhteistyön rahoitusväline on ennen kaikkea köyhyyden torjuntaan tarkoitettu väline;

3.  on tyytyväinen siihen, että komissio vastasi ulkoisen avun hallinnointiraportteja ja keskeisiä tulosindikaattoreita koskeviin parlamentin huomautuksiin, jotka sisältyvät sen 18. huhtikuuta 2018 antamaan päätöslauselmaan vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2016(2), ja että komissio on tehnyt muutoksia niiden parantamiseksi; panee merkille, että komissio toimitti vuoden 2017 ulkoisen avun hallinnointiraportin parlamentille ilman luottamuksellisuuteen liittyviä rajoituksia, mutta pitää valitettavana, että todellisuudessa näiden raporttien saatavuudesta on tullut entistä hankalampaa; odottaa, että parlamentti pääsee vastaisuudessa helpommin tutustumaan näihin raportteihin;

4.  pitää valitettavana, että komissio julkaisee vuosikertomuksen Euroopan unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta yhä myöhäisemmässä vaiheessa, mikä käytännössä haittaa parlamentin valvontatehtävää ja julkista vastuuvelvollisuutta; toteaa, että vuoden 2016 vuosikertomus julkaistiin vasta maaliskuussa 2018 eikä vuoden 2017 kertomusta ole vielä julkaistu; kehottaa komissiota julkaisemaan vuoden 2018 vuosikertomuksen viimeistään vuoden 2019 syyskuun loppuun mennessä ja noudattamaan tätä aikataulua tulevina vuosina;

5.  pitää valitettavana, että komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston on täytynyt esittää varauma tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta jokaisessa vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodesta 2012 alkaen, mikä tarkoittaa, että sisäisessä hallinnossa on vakavia puutteita;

6.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuin on tehnyt erittäin kielteisiä havaintoja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista(3) ja suosittelee, että niiden ”laajempaa käyttöä ei edistetä” unionissa; kehottaa komissiota ottamaan tämän suosituksen täysin huomioon, kun se käsittelee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia kehitysmaissa, joissa olosuhteet niiden onnistuneelle täytäntöönpanolle ovat vieläkin vaikeammat kuin unionissa;

7.  toteaa, että komissio allekirjoitti vuonna 2017 YK:n virastojen kanssa sopimuksia, joihin osoitettiin maksuosuuksina unionin talousarviosta lähes 253,5 miljoonaa euroa siten, että suurimmat edunsaajat olivat Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelma (119,21 miljoonaa euroa), Unicef (29,34 miljoonaa euroa) ja YK:n hankepalveluiden toimisto (20,05 miljoonaa euroa), ja että se allekirjoitti Maailmanpankin kanssa 174,11 miljoonan euron arvoiset sopimukset;

8.  katsoo, että rauhan, turvallisuuden ja oikeuden edistäminen kehitysmaissa on ratkaisevan tärkeää unionille muuttoliikkeen perussyihin puuttumiseksi; painottaa, että turvallisuuteen liittyvät menot ovat erityisen merkityksellisiä nykyisissä pyrkimyksissä käsitellä kattavasti turvallisuuden ja kehityksen välistä yhteyttä ja saavuttaa vuoden 2030 kestävän kehityksen ohjelman tavoite 16;

9.  palauttaa mieliin, että unioni on yhteisesti sitoutunut tarjoamaan viralliseen kehitysapuun 0,7 prosenttia bruttokansantulosta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ja esittämään uskottavan aikataulun, jonka mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain tälle tasolle; pitää valitettavana, etteivät unioni ja jäsenvaltiot edistyneet vuonna 2017 tämän tavoitteen saavuttamisessa, sillä unionin virallinen kehitysapu väheni kaiken kaikkiaan 0,51 prosentista 0,50 prosenttiin ja useat maat vähensivät virallista kehitysapuaan; vahvistaa, että unionin kehitysapua olisi käytettävä tehokkaammin ja että virallinen kehitysapu olisi kohdennettava aloille, joilla sitä tarvitaan eniten: valmiuksien kehittämiseen, hyvään hallintoon, terveydenhuoltoon, koulutukseen, maatalouteen, vesihuoltoon ja puhtaanapitoon sekä energiaan; korostaa, että huoltoa on tuettava siten, että siihen osallistuu paikallisesti koulutettuja teknisiä asiantuntijoita; muistuttaa sitoumuksesta osoittaa vähiten kehittyneille maille virallista kehitysapua 0,15–0,20 prosenttia bruttokansantulosta lyhyellä aikavälillä ja saavuttaa 0,20 prosentin tavoite vuoteen 2030 mennessä;

10.  panee merkille, että tukimuodot ovat siirtymässä suorista avustuksista erityisrahastoihin ja sekarahoitukseen muun muassa Euroopan kestävän kehityksen rahaston kautta, ja kehottaa neuvostoa, komissiota ja Euroopan investointipankkia tekemään Euroopan parlamentin kanssa toimielinten välisen sopimuksen avoimuudesta, tilivelvollisuudesta ja parlamentin valvonnasta uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistettujen toimintapoliittisten periaatteiden perusteella;

11.  kehottaa ulottamaan Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman myös Euroopan ulkopuolelle erityisesti kehitysmaihin ja tarjoamaan tarvittavat rahoitusvarat;

12.  panee tyytyväisenä merkille erityiskertomuksessa nro 35/2018 julkaistut tilintarkastustuomioistuimen suositukset valtiosta riippumattomien järjestöjen toteuttaman EU-rahoituksen avoimuuden parantamisesta, ja toteaa, että tilintarkastustuomioistuin suosittelee kertomuksessa muun muassa, että komission on parannettava kirjanpitojärjestelmässään olevien, valtiosta riippumattomia järjestöjä koskevien tietojen luotettavuutta ja näiden järjestöjen toteuttamasta rahoituksesta kerättäviä tietoja; kehottaa siksi komissiota panemaan nämä ehdotukset täytäntöön ennen nykyisen toimikauden päättymistä;

13.  tunnustaa täysin, että monet haasteet ovat monitahoisia ja että niihin on tarpeen vastata moniulotteisilla ja täydentävillä toimilla, mutta painottaa tarvetta selkeyttää rahoitusjärjestelyjä ja noudattaa kansainvälisiä sitoumuksia;

14.  kehottaa soveltamaan kehitystoimiin kannustimiin perustuvaa lähestymistapaa ottamalla käyttöön enemmällä enemmän -periaatteen Euroopan naapuruuspolitiikan esimerkin mukaisesti; katsoo, että mitä paremmin ja nopeammin maa edistyy demokraattisten instituutioiden rakentamiseksi ja vakiinnuttamiseksi sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamiseksi toteuttamissaan sisäisissä uudistuksissa, sitä enemmän sen pitäisi saada tukea unionilta;

15.  toteaa, ettei yksikään maa ole koskaan kehittynyt syventämättä kauppasuhteitaan naapurimaittensa ja muun maailman kanssa; kannustaa lisäksi rahoittamaan kauppaa tukevia kehitysaputoimia, jotta kehitysmaat voivat tulevaisuudessa osallistua paljon aiempaa laajemmin globaaleihin arvoketjuihin; korostaa tässä yhteydessä digitaalisen liitettävyyden kasvavaa merkitystä pyrittäessä jakamaan globalisaation hyödyt aiempaa tasapainoisemmin kehitysmaiden hyväksi;

16.  korostaa, että on erittäin tärkeää tukea mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja kehottaa erityisesti luomaan rahoituksen saantia parantavia paikallisia ratkaisuja ja lujittamaan edelleen mikrorahoitukseen liittyviä laina- ja ‑takuujärjestelmiä;

17.  korostaa, että on tärkeää osoittaa enemmän varoja pyrkimyksiin tukea hyvää hallintoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota kehitysmaissa, jotta edistetään vastuuvelvollisia ja avoimia instituutioita, tuetaan valmiuksien kehittämistä ja edistetään osallistavaa päätöksentekoa ja kansalaisten tiedonsaantia;

18.  korostaa puhtaan veden saannin ja uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamisen merkitystä;

19.  kiinnittää huomiota energiaköyhyyden laajuuteen ja seurauksiin kehitysmaissa sekä unionin vahvaan panostukseen sen vähentämiseksi; korostaa, että asianomaisten maiden hallitusten ja sidosryhmien on toteutettava tehokkaita ja yhteisiä toimia energiaköyhyyden vähentämiseksi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

1

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mireille D’Ornano, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Bogusław Sonik, Eleni Theocharous, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marina Albiol Guzmán, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Stefan Gehrold, Maria Noichl, Judith Sargentini

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

16

+

ECR

Eleni Theocharous

PPE

Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Stefan Gehrold, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Bogusław Sonik, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko

S&D

Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maria Noichl, Vincent Peillon, Elly Schlein

1

-

EFDD

Mireille D'Ornano

4

0

GUE/NGL

Marina Albiol Guzmán, Lola Sánchez Caldentey

VERTS/ALE

Maria Heubuch, Judith Sargentini

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

25.1.2019

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Marian Harkin

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  palauttaa mieliin, että vuosi 2017 oli nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen neljäs toteuttamisvuosi ja että kaikki rahoitusohjelmat toimivat nyt täysipainoisesti;

2.  panee merkille, että unionin talousarviosta suoritettavien maksujen arvioitu kokonaisvirhetaso on parantunut jatkuvasti viimeisten vuosien ajan (4,4 prosenttia vuonna 2014, 3,8 prosenttia vuonna 2015, 3,1 prosenttia vuonna 2016 ja 2,4 prosenttia vuonna 2017); pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on antanut varauman sisältävän lausunnon vuoden 2017 tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto on saavuttamassa tuotoksensa ja tuloksensa ja että väline täydentää kansallisia toimia, joiden tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen;

4.  panee huolestuneena merkille, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toimintalohkon arvioitu virhetaso oli korkea, kolme prosenttia ja siten kahden prosentin olennaisuusrajan yläpuolella, että koko unionin talousarvion virhetaso oli 2,4 prosenttia ja että havaittujen virheiden määrä ja vaikutus osoittavat, että hallintoviranomaisten ilmoittamien menojen sääntöjenmukaisuudessa on edelleen puutteita; panee kuitenkin merkille, että virhetaso on alentunut edellisvuodesta (4,8 prosenttia); toteaa, että tämän toimintalohkon suhteellisen korkea arvioitu virhetaso johtui pääasiassa tukeen oikeuttamattomien menojen sisällyttämisestä edunsaajien kuluilmoituksiin, tukeen oikeuttamattomien toimintojen, hankkeiden tai edunsaajien valinnasta sekä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön rikkomisesta; korostaa, että on tarpeen toteuttaa vaikuttavia toimenpiteitä, joiden avulla kyseisiä virhelähteitä vähennetään ja samalla varmistetaan korkea tuloksellisuuden taso;

5.  panee huolestuneena merkille, että kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alalla arvioitu virhetaso oli 4,2 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2016 (4,1 prosenttia), ja että useimmat virheet liittyivät tutkimushankkeiden edunsaajien ilmoittamien tukeen oikeuttamattomien henkilöstökustannusten ja muiden välittömien kustannusten korvaamiseen sekä tukeen oikeuttamattomiin hankkeisiin tai edunsaajiin; korostaa, että on tarpeen toteuttaa vaikuttavia toimenpiteitä, joiden avulla kyseisiä virhelähteitä vähennetään ja samalla varmistetaan korkea tuloksellisuuden taso; pitää valitettavana, että viime vuosien tapaan jäsenvaltioiden saatavilla oli riittävästi tietoa, jonka avulla olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata huomattava määrä virheitä; katsoo, että jos komissio ja jäsenvaltiot olisivat hyödyntäneet kaiken käytettävissään olevan tiedon tarkoituksenmukaisesti, arvioitu virhetaso olisi tämän vuosikertomuksen luvun osalta ollut 1,5 prosenttia alhaisempi;

6.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa, joka kattoi taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden menoalalla 113 loppuun saatettua hanketta, 65 prosentissa hankkeista oli tuloksellisuuden mittausjärjestelmä, jonka yhteydessä oli määritetty toimenpideohjelman tavoitteisiin kytketyt tuotos- ja tulosindikaattorit, mikä on parannus aiempiin vuosiin verrattuna; panee huolestuneena merkille, että 30 prosentissa hankkeista ei ollut määritetty tulosindikaattoreita tai tavoitearvoja, minkä vuoksi hankkeiden tarkkaa vaikutusta ohjelman yleistavoitteiden saavuttamiseen oli mahdotonta arvioida;

7.  toteaa, että komission mukaan jäsenvaltiot suorittivat vain muutamia Euroopan sosiaalirahastoa koskevia arviointeja nuorisotyöllisyysaloitteen ulkopuolella; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan järjestelmällisesti Euroopan sosiaalirahastoa, jotta mahdollistetaan näyttöön perustuva päätöksenteko, ja kehottaa komissiota edistämään tätä;

8.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi nuorisotyöttömyyttä käsittelevässä erityiskertomuksessaan nro 5/2017, että nuorisotakuun täytäntöönpanossa oli saatu jonkin verran tuloksia mutta tilanne ei täyttänyt nuorisotakuun käynnistämisen yhteydessä alun perin vallinneita odotuksia; korostaa kuitenkin, että nuorisotyöllisyysaloite ja nuorisotakuu ovat edelleen innovatiivisimpia ja kunnianhimoisimpia poliittisia ratkaisuja talouskriisin jälkeiseen nuorisotyöttömyyteen ja siksi unionin sekä kansallisten ja alueellisten instituutioiden olisi yhä tuettava niitä taloudellisesti ja poliittisesti niiden toiminnassa;

9.  korostaa, että se, käytetäänkö nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahat hyvin ja saavutetaanko sen perimmäinen tavoite eli nuorten työttömien auttaminen työllistymään kestävästi, voidaan ratkaista vain, jos toimia seurataan tiiviisti ja avoimesti luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen perusteella ja jos jäsenvaltioita, jotka eivät ole edistyneet, käsitellään kunnianhimoisemmin; vaatii siksi jäsenvaltioita parantamaan seurantaa, raportointia ja tietojen laatua kiireellisesti ja varmistamaan, että nuorisotyöllisyysaloitteen nykyisestä toteutuksesta kerätään luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja ja lukuja ja että ne annetaan käyttöön oikea-aikaisesti ja useammin kuin ESR-asetuksen 19 asetuksen 2 kohdassa tarkoitettua vuotuista raportointia koskeva vaatimus edellyttää; kehottaa komissiota tarkistamaan tiedonkeruuta koskevia ohjeitaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti, jotta riski tulosten ilmoittamisesta liian suurina jäisi minimiin;

10.  muistuttaa, että erityiskertomuksessaan nro 22/2018 ”Liikkuvuus Erasmus+‑ohjelmassa” tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että ammatillisen koulutuksen sisällyttäminen osaksi Erasmus+-ohjelmaa laajentaa ohjelman kattavuutta kansalaisten keskuudessa mutta ammatillisen koulutuksen osuutta ohjelmassa voitaisiin parantaa entisestään esimerkiksi, jos lisättäisiin vuotuisten työohjelmien jatkuvuutta, vähennettäisiin hallinnollisia menettelyjä ja komissio antaisi ammatillisille oppilaitoksille lisätukea kumppanien löytämisessä;

11.  muistuttaa, että erityiskertomuksessaan nro 06/2018 ” Työntekijöiden vapaa liikkuvuus” tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että työntekijöiden liikkuvuuteen osoitettujen unionin varojen parempi yksilöiminen ja seuranta auttaisivat varmistamaan varojen koordinoinnin ja täydentävyyden;

12.  panee tyytyväisenä merkille työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI-ohjelma) kolmella lohkolla vuonna 2017 saavutetut tulokset; korostaa EaSI-tuen ja erityisesti ohjelman Progress-lohkon ja Eures-lohkon (Euroopan työnvälitysverkosto) merkitystä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon kannalta; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että EaSI-ohjelman Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkon yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevan aihekohtaisen osa-alueen tulokset jäävät edelleen tavoitteista; arvostaa sitä, että komissio tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa varmistaakseen, että se sitoutuu käyttämään kokonaisuudessaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevan aihekohtaisen osa-alueen resurssit.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, David Casa, Ole Christensen, Michael Detjen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Marian Harkin, Czesław Hoc, Agnes Jongerius, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Miroslavs Mitrofanovs, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Dennis Radtke, Terry Reintke, Robert Rochefort, Romana Tomc, Yana Toom, Marita Ulvskog, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Amjad Bashir, Heinz K. Becker, Lynn Boylan, Mircea Diaconu, Eduard Kukan, Christelle Lechevalier, Paloma López Bermejo, António Marinho e Pinto, Alex Mayer, Csaba Sógor, Flavio Zanonato

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Angélique Delahaye, Monika Smolková

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

40

+

ALDE

Mircea Diaconu, Martina Dlabajová, Marian Harkin, António Marinho e Pinto, Robert Rochefort, Yana Toom

ECR

Amjad Bashir, Czesław Hoc, Jana Žitňanská

GUE/NGL

Lynn Boylan, Paloma López Bermejo, João Pimenta Lopes

PPE

Georges Bach, Heinz K. Becker, David Casa, Angélique Delahaye, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Eduard Kukan, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Elisabeth Morin-Chartier, Marek Plura, Dennis Radtke, Csaba Sógor, Romana Tomc

S&D

Guillaume Balas, Ole Christensen, Michael Detjen, Agnes Jongerius, Javi López, Alex Mayer, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Monika Smolková, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato

VERTS/ALE

Jean Lambert, Miroslavs Mitrofanovs, Terry Reintke

2

-

ENF

Christelle Lechevalier

NI

Lampros Fountoulis

1

0

EFDD

Laura Agea

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

23.1.2018

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Adina‑Ioana Vălean

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää ympäristöä, ilmastotoimia, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien budjettikohtien yleistä toteutusastetta komissiossa vuonna 2017 tyydyttävänä;

2.  on tyytyväinen toimivaltaansa kuuluvien viiden hajautetun viraston työskentelyyn niiden hoitaessa teknisiä, tieteellisiä ja hallinnollisia tehtäviä, joilla autetaan unionin toimielimiä laatimaan ja harjoittamaan ympäristö-, ilmasto- ja kansanterveyspolitiikkaa sekä elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaa politiikkaa; on myös tyytyväinen tapaan, jolla näiden virastojen talousarvioita on toteutettu;

3.  panee merkille, että tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin päätti vuosikertomuksessaan varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamisesta, ettei se arvioi maaseudun kehittämisen, markkinatoimenpiteiden, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen alan virhetasoa vaan antaa tietoja alalla mahdollisesti esiintyvistä virhetyypeistä (pääasiassa tukeen oikeuttamattomat edunsaajat, toiminnot, hankkeet tai menot); toteaa, että luonnonvarojen alan virhetason (2,4 prosenttia) arvioimiseksi käytetyn otoksen 230 tapahtumasta vain kuusi liittyi ympäristöön, ilmastotoimiin ja kalastukseen; toteaa, että otsakkeelle 3, joka kattaa terveyteen ja elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen liittyvät menot, ei laskettu virhetasoa;

Ympäristö ja ilmastotoimet

4.  panee merkille, että vuosi 2017 oli Life-ohjelman 25-vuotisjuhlavuosi; korostaa, että ohjelmasta osoitettiin 222 miljoonaa euroa 139 uuden hankkeen osarahoittamiseen;

5.  painottaa, että lisätoimia tarvitaan, jotta voidaan vähentää Life-ohjelman maksuviivästyksiä, sillä 5,8 prosenttia maksuista maksettiin lakisääteisten määräaikojen jälkeen vuonna 2017 (3,9 prosenttia vuonna 2016 ja 12 prosenttia vuonna 2015);

6.  huomauttaa, että vuonna 2017 julkistettiin Life-ohjelman väliarviointi, joka kattaa vuodet 2014–2015; panee merkille, että useimmat hankkeet eivät olleet vielä käynnistyneet ja vain harvat olivat päättyneet, joten arvioinnissa keskityttiin pääasiassa prosesseihin, jotka oli otettu käyttöön Life-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, ja siinä todettiin, että Life-ohjelma tuottaa unionin lisäarvoa, mutta kiinnitettiin huomiota mahdollisiin parannuskohteisiin; painottaa, että avustusten hallinnointimenettelyjä, etenkin hakemus- ja raportointimenettelyjä, olisi paitsi yksinkertaistettava myös nopeutettava huomattavasti;

7.  toteaa, että pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan ulkoistamispäätöksen henkilöstöä koskevat ehdot antavat ymmärtää, että ympäristöasioiden pääosaston henkilöstötilanne on erittäin tiukka Life-ohjelman toimintojen osalta, mikä saattaa edellyttää pääosaston työmenetelmien ja -järjestelyjen lisätarkastelua;

8.  korostaa, että ympäristöasioiden pääosaston ja ilmastotoimien pääosaston tarkastetut sisäisen valvonnan järjestelmät olivat vain osittain vaikuttavia, sillä eräitä hyvin tärkeitä suosituksia oli vielä käsiteltävä hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien mukaisesti;

9.  panee merkille, että ilmastotoimien pääosastossa toteutettiin 1. lokakuuta 2017 alkaen organisaatiouudistus, jossa poistettiin ympäristöasioiden pääosaston ja ilmastotoimien pääosaston yhteisten resurssien linja sekä sen talousarvio-ja varainhoitoyksikkö, ja että linjan rahoitustoimet, hallinnollinen tuki, sisäinen viestintä ja tietotekniikkatoimet on nyt kokonaan integroitu ilmastotoimien pääosastoon;

10.  korostaa, että ilmastotoimien pääosasto ja budjettipääosasto seuraavat monivuotisen rahoituskehyksen ilmastotoimien 20 prosentin valtavirtaistamistavoitetta ja että ilmastotoimien pääosasto tukee muita pääosastoja ilmastotoimien sisällyttämisessä niiden toimintaan; pitää valitettavana, että vuonna 2017 vain 19,3 prosenttia unionin talousarviosta käytettiin ilmastotoimiin ja että arvioiden mukaan vuosien 2014–2020 keskiarvoksi tulee vain 18,8 prosenttia;

11.  on huolestunut siitä, että ilmastotoimien pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2017 toistui maineeseen liittyvä varauma, joka koski unionin päästökauppajärjestelmän unionin rekisterissä edelleen olevia merkittäviä turvallisuuspuutteita;

Kansanterveys

12.  pitää myönteisenä, että kolmannen terveysalan toimintaohjelman sekä maksusitoumus- että maksumäärärahat käytettiin kokonaisuudessaan; panee merkille, että kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto toteuttaa suurinta osaa terveysalan toimintaohjelman toimista;

13.  korostaa, että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto saattoi vuonna 2017 päätökseen vuodet 2014–2016 kattaneen terveysalan toimintaohjelman väliarvioinnin, jossa todettiin, että terveysalan ohjelma tuotti konkreettisia tuloksia ja siinä otettiin jäsenvaltioiden tarpeet erittäin hyvin huomioon ja suositeltiin, että tehostetaan toimia unionin lisäarvon luomiseksi, synergioiden lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että tuloksia levitetään laajemmin unionin muiden rahoitusvälineiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla;

14.  suhtautuu myönteisesti siihen, että on perustettu 24 eurooppalaisen osaamisen pilottiverkkoa, jotka palvelevat harvinaisia ja monitekijäisiä sairauksia sairastavia henkilöitä ja joissa toimii 900 pitkälle erikoistunutta terveydenhuollon yksikköä yli 300 sairaalasta 26 maassa, joihin kuuluu 25 jäsenvaltiota ja Norja;

Elintarvikkeiden turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys

15.  on tyytyväinen siihen, että elintarvikkeiden turvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden alan ohjelmien sekä maksusitoumus- että maksumäärärahat käytettiin kokonaisuudessaan;

16.  pitää valitettavana, että vuonna 2017 terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston keskimääräinen jäännösvirhetaso elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden alan toiminnassa kaiken kaikkiaan oli 2,5 prosenttia ja siten 2 prosentin olennaisuusrajaa korkeampi; toteaa tämän johtuneen siitä, että jäsenvaltioiden kuluilmoituksiin sisällytettiin liian suuria kuluja ilmoitusten hallinnointiin ja valvontaan yhdessä jäsenvaltiossa tehtyjen rakenteellisten muutosten yhteydessä; pyytää terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, ettei tämä toistu vastaisuudessa, lisäämällä esimerkiksi varainhoitoasetuksen tarjoamien yksinkertaistamistoimenpiteiden käyttöä;

17.  korostaa, että vuonna 2017 terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto julkisti vuosia 2014–2020 koskevan elintarvikeketjuun liittyvän yhteisen rahoituskehyksen väliarvioinnin, jossa todettiin, että nykyinen kehys toimii hyvin ja auttaa tuottamaan unionin lisäarvoa; panee merkille, että komissio pyrkii tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti kehittämään elintarvikeketjun alalle kustannustehokkuutta koskevan analyysimenetelmän, jotta unionin rahoittamien toimien tulevista taloudellisista arvioinneista voidaan tehdä toimivampia;

18.  katsoo, että komissiolle voidaan käytettävissä olevien tietojen ja talousarvion toteutusta koskevan kertomuksen perusteella myöntää vastuuvapaus ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevista varainhoitovuoden 2017 menoista.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

7

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Pilar Ayuso, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Jytte Guteland, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, John Procter, Frédérique Ries, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Ivica Tolić, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nikos Androulakis, Cristian-Silviu Buşoi, Christophe Hansen, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Jan Huitema, Tilly Metz, Bart Staes, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Olle Ludvigsson

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

50

+

ALDE

Catherine Bearder, Jan Huitema, Anneli Jäätteenmäki, Valentinas Mazuronis, Frédérique Ries, Nils Torvalds

ENF

Jean‑François Jalkh

GUE/NGL 

Stefan Eck, Anja Hazekamp, Kateřina Konečná

PPE

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Cristian Silviu Buşoi, Birgit Collin Langen, Angélique Delahaye, José Inácio Faria, Karl Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Christophe Hansen, Miroslav Mikolášik, Annie Schreijer Pierik, Ivica Tolić, Adina Ioana Vălean

S&D

Nikos Androulakis, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Jytte Guteland, Olle Ludvigsson, Susanne Melior, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Pavel Poc, Daciana Octavia Sârbu, Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli

VERTS/ALE

Margrete Auken, Bas Eickhout, Martin Häusling, Benedek Jávor, Tilly Metz, Bart Staes

7

-

ECR

Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, John Procter, Jadwiga Wiśniewska

EFDD

Sylvie Goddyn

0

0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

22.1.2019

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Franck Proust

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan Euroopan unionin konsolidoidut tilit varainhoitovuodelta 2017 olivat luotettavat ja että komission varainhoitovuoden 2017 tilien perustana olevat toimet olivat yleisesti ottaen lailliset ja sääntöjenmukaiset kaikilta olennaisilta osiltaan lukuun ottamatta kulujen korvaamiseen perustuvia maksuja, joihin liittyi virheitä; panee merkille, että arvioitu 2,4 prosentin kokonaisvirhetaso ylittää edelleen tilintarkastustuomioistuimen olennaisuusrajan (2 prosenttia), mutta se on laskenut 3,1 prosentista (2016) ja 3,8 prosentista (2015);

2.   panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi jo toisena vuonna peräkkäin varauman sisältävän lausunnon unionin talousarviosta tehdyistä maksuista, ja odottaa että unionin varainhoito parantuu edelleen;

3.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei anna kattavia tietoja kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alaan kuuluvaa liikennealaa eikä etenkään Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevista tarkastuksista;

4.  panee merkille, että vuonna 2017

–   osoitettiin 3 964 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 2 176 miljoonaa euroa maksumäärärahoina liikennepolitiikkaan, mukaan lukien Verkkojen Eurooppa -väline, liikenneturvallisuus, matkustajien oikeudet, liikenteen alan virastot sekä liikennealan tutkimus ja innovointi (Horisontti 2020),

–   innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (INEA) hallinnoitavana oli 3 452,9 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 1 643,7 miljoonaa euroa maksumäärärahoina Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosioon (luku 06 02) ja Horisontti 2020-puiteohjelmaan (liikenteeseen liittyvä tutkimus ja innovointi – luku 06 03),

–   liikenteen ja liikkumisen toimintalohkon hallintomenoihin oli käytettävissä 72,5 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina;

5.  panee merkille, että vuonna 2017 komissio valitsi 152 hanketta, jolloin Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion kokonaisrahoitus oli 2,7 miljardia euroa ja kokonaisinvestointi 4,7 miljardia euroa, kun mukaan on laskettu muu julkinen ja yksityinen rahoitus; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on tärkeä rahoitusväline Euroopan laajuisen liikenneverkon valmiiksi saattamisen, yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen toteuttamisen, rajatylittävien yhteyksien kehittämisen ja puuttuvien yhteyksien rakentamisen kannalta; pitää valitettavana, että kaikki kansalliset sidosryhmät eivät ole täysin ymmärtäneet Verkkojen Eurooppa -välineen tarjoamia mahdollisuuksia; muistuttaa, ettei rahoitusvälineestä käytetty määrä ei ole ainoa tuloksellisuuskriteeri, ja kehottaa komissiota arvioimaan syvällisemmin unionin rahoittamien liikennehankkeiden saavutuksia ja mittaamaan niiden lisäarvoaspektia ja varojen tulossuuntautunutta käyttöä; 

6.  kehottaa eurooppalaisia TEN-T-koordinaattoreita suorittamaan perusteellisen arvioinnin tällä ohjelmakaudella TEN-T-käytävillä päätökseen saatetuista hankkeista ja aikaansaaduista parannuksista ja esittämään sen komissiolle ja parlamentille; pyytää lisäksi komissiota ehdottamaan mekanismia, johon kuuluu teknistä tukea ja jonka avulla lisätään unionin rahastojen lisäarvoa TENT-T-käytävien päätökseen saattamisessa ja saadaan aikaan mahdollisimman paljon edistystä;

7.  pyytää komissiota esittämään selkeästi ja hyvissä ajoin ennen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaa ehdotusta arvion siitä, miten ESIR-rahasto vaikuttaa liikennealalla muihin rahoitusvälineisiin, erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineeseen sekä sen vieraan pääoman ehtoisen rahoitusvälineen ja muiden unionin aloitteiden väliseen johdonmukaisuuteen; pyytää, että arvioinnissa analysoidaan selkeästi investointien maantieteellistä tasapainoa liikennealalla; palauttaa kuitenkin mieliin, että rahoitusvälineen kautta käytettyjen varojen määrän ei pitäisi olla ainoa olennainen kriteeri rahoitusvälineen tuloksellisuutta arvioitaessa; pyytää tämän vuoksi komissiota arvioimaan perusteellisemmin unionin rahoittamien liikennehankkeiden avulla aikaansaatuja saavutuksia ja mittaamaan niiden lisäarvoa;

8.   panee tyytyväisenä merkille Verkkojen Eurooppa -välineeseen liittyvästä vuonna 2017 käynnistetystä rahoitusta yhdistävästä ehdotuspyynnöstä saadut tulokset ja päätöksen nostaa sen määrärahat 1,35 miljardiin euroon, mikä osoittaa olevan hyödyllistä ja lisäarvoa tuottavaa yhdistää EU:n avustuksia rahoitukseen Euroopan investointipankista, kansallisista kehityspankeista tai muista kehitysrahoituslaitoksista tai julkisista rahoituslaitoksista sekä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista ja yksityisen sektorin sijoittajilta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineestä olisi siis edelleen tuettava toimia, jotka mahdollistavat unionin avustusten ja muiden rahoituslähteiden yhdistämisen samalla, kun avustukset säilytetään pääasiallisena rahoitusvälineenä;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että Verkkojen Eurooppa -välineen ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman väliarvioinnit on saatu päätökseen, ja kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia jatkotoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että molemmat ohjelmat saatetaan menestyksekkäästi loppuun;

10.  panee merkille, että komission sisäinen tarkastus havaitsi Verkkojen Eurooppa ‑välineen rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevasta komission suorittamasta valvonnasta tekemässään tarkastuksessa, että Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineiden täytäntöönpanoaste oli hyvin alhainen ja että valtaosa näihin rahoitusvälineisiin alun perin kohdennetuista määrärahoista (2,43 miljardia euroa) kohdennettiin uudelleen Verkkojen Eurooppa -välineestä maksettavia avustuksia koskeviin budjettikohtiin, minkä jälkeen Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineisiin vuoteen 2020 käytettävissä oleva määrä jäi 296 miljoonaan euroon; panee lisäksi merkille, että yhdeksi syyksi katsottiin se, että Verkkojen Eurooppa ‑välineen rahoitusvälineiden ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tukikelpoisuuskriteerit menevät suurelta osin päällekkäin ja että hankkeita, jotka olisivat saattaneet olla tukikelpoisia Verkkojen Eurooppa -välineessä, on itse asiassa rahoitettu ESIR-rahastosta, koska sen poliittinen painoarvo on suurempi ja soveltamisala laajempi; kehottaa komissiota parantamaan Verkkojen Eurooppa -ohjelman edunsaajien tietoisuutta tukikelpoisuussäännöistä erityisesti tekemällä selvän eron toteuttamiseen liittyvän hankintasopimuksen ja alihankintasopimuksen välille, koska se on ollut suurin edunsaajille sekaannusta aiheuttanut tekijä; kehottaa komissiota varmistamaan, että rahoitusvälineet täydentävät pikemmin kuin korvaavat toisiaan;

11.  pyytää uudelleen, että komissio tarjoaa monen eri rahoituslähteen tapauksissa helpon pääsyn hankkeisiin keskitetyn yhteyspisteen avulla, jotta kansalaiset voisivat seurata selkeästi unionin varoilla ja ESIR-rahaston avulla osarahoitettujen infrastruktuurien edistymistä ja rahoitusta; kannustaa komissiota siksi julkistamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuotuisen yhteenvedon EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitetuista liikenne- ja matkailuhankkeista samaan tapaan kuin Verkkojen Eurooppa -välineessä tehdään;

12.  panee merkille, että rahoitusvälineiden määrä on kasvanut huomattavasti, minkä vuoksi välineitä voi yhdistellä liikennealalla uudella tavalla, mutta katsoo, että samanaikaisesti tämä on luonut unionin talousarvion ympärille monimutkaisen järjestelyjen verkon; on huolissaan siitä, että näiden unionin talousarvion rinnalla olevien välineiden vuoksi riskinä voi olla tilivelvollisuuden ja avoimuuden tason heikkeneminen, koska raportointia, tarkastuksia ja julkista valvontaa ei ole yhdenmukaistettu; kehottaa komissiota selvittämään, kuinka unionin talousarviota voitaisiin uudistaa ja etenkin kuinka voidaan parhaiten varmistaa, etteivät rahoitusjärjestelyt kaiken kaikkiaan ole tarpeettoman monimutkaisia unionin tavoitteiden saavuttamiseksi ja että niissä turvataan tilivelvollisuus, avoimuus ja tarkastettavuus;

13.  panee merkille, että vuosi 2017 oli Verkkojen Eurooppa -välineen ensimmäinen tarkastusvuosi, ja toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen tarkastuksia on tehtävä vielä parina kolmena vuonna ennen kuin on mahdollista tehdä merkityksellisiä päätelmiä Verkkojen Eurooppa -välineen eri alojen virhetasosta; pitää kuitenkin myönteisenä, että vuonna 2017 tehdyissä Verkkojen Eurooppa -välineen ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tarkastuksissa havaittiin hyvin vähän virheitä;

14.   panee merkille, että vuosi 2017 oli siirtymävuosi uuden sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöönpanossa, koska komissio siirtyy sääntöjen noudattamiseen perustuvasta järjestelmästä periaatteisiin perustuvaan järjestelmään vuodesta 2018 alkaen, ja että kolmannes komission osastoista raportoi uuden kehyksen mukaisesti jo raportointivuonna 2017;

15.  on huolissaan siitä, että komission sisäinen tarkastus havaitsi merkittäviä puutteita liikenteen ja liikkumisen pääosaston nykyisessä seurantajärjestelmässä, jota sovelletaan sekä ilmailun että merenkulun turvallisuuspolitiikkaan, ja esitti kolme erittäin tärkeää suositusta; kehottaa liikenteen ja liikkumisen pääosastoa panemaan täysimääräisesti täytäntöön toimintasuunnitelman, jonka se laati havaittuihin riskeihin puuttumiseksi;

16.  panee huolestuneena merkille, että liikenteen ja liikkumisen pääosastolla on komission tärkeimpänä liikennepolitiikkaa käsittelevänä osastona vaikeuksia rekrytoida pitkälle erikoistuneita asiantuntijoita, joita tarvitaan teknisen asiantuntemuksen varmistamiseksi ja keskeisiä lainsäädäntöehdotuksia koskevien tulosten aikaansaamiseksi painopistealoilla ja muilla eri aloilla ja markkinoilla, kuten hiilestä irtautuminen, rahoitusinfrastruktuuri tai digitaalinen liikenne; kehottaa komissiota liikenteen ja liikkumisen pääosaston uudistamisen jälkeen varmistamaan, että tämä keskeinen osasto pystyy rekrytoimaan tarvittavat asiantuntijat sen vaativien tehtävien hoitamiseen; korostaa tässä yhteydessä myös, että INEAlla on myös jatkuvasti haasteita saada henkilöstötaulukkoonsa kuuluvat toimet täytettyä: vuoden 2017 lopussa sen henkilöstömäärä oli 249, kun suunniteltu määrä oli 272, ja sen oli siirrettävä yli 23 tointa seuraavalle vuodelle, jotta ne voidaan täyttää sen aikana;

17.   pyytää uudelleen, että unionin tuleviin talousarvioihin lisättäisiin matkailualaa koskeva budjettikohta, jotta voidaan varmistaa matkailualan toimien tukemiseen käytettävien unionin varojen avoimuus;

18.  ehdottaa, että parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 liikenne- ja matkailuvaliokunnan vastuulle kuuluvilla aloilla.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Innocenzo Leontini, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Gabriele Preuß, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, Marita Ulvskog, Wim van de Camp, Marie-Pierre Vieu, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Francisco Assis, Jakop Dalunde, Markus Ferber, Karoline Graswander-Hainz, Peter Kouroumbashev, João Pimenta Lopes

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jude Kirton-Darling, Christelle Lechevalier, Francisco José Millán Mon, Julie Ward

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner, Dominique Riquet, Pavel Telička

ECR

Innocenzo Leontini, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

GUE/NGL

Marie‑Pierre Vieu

PPE

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Markus Ferber, Dieter‑Lebrecht Koch, Marian‑Jean Marinescu, Francisco José Millán Mon, Massimiliano Salini, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

S&D

Lucy Anderson, Francisco Assis, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Karoline Graswander‑Hainz, Jude Kirton‑Darling, Peter Kouroumbashev, Bogusław Liberadzki, Gabriele Preuß, Marita Ulvskog, Julie Ward, Janusz Zemke, Claudia Țapardel

VERTS/ALE

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Keith Taylor

6

-

ECR

Jacqueline Foster, Peter Lundgren

EFDD

Daniela Aiuto

ENF

Christelle Lechevalier, Georg Mayer

GUE/NGL

João Pimenta Lopes

0

0

0

0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

23.1.2019

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Iskra Mihaylova

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta merkille, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alan menojen arvioitu virhetaso oli 4,8 prosenttia vuonna 2016 ja laski 3 prosenttiin vuonna 2017; panee tyytyväisenä merkille, että neljän viime vuoden aikana on tapahtunut jatkuvaa parannusta;

2.  toteaa, että kyseessä on vuosia 2014–2020 koskevan tarkistetun valvonta- ja varmistuskehyksen ensimmäinen vuosi ja että varmennuspaketteja toimitettiin vain pieni määrä; korostaa, että vuotta 2017 koskeva vuosikertomus kattaa sekä vuosina 2014–2020 hyväksyttyjä menoja että ohjelmakauden 2007–2013 päättämisen;

3.  panee merkille, että virheet rahoitusvälineissä, tukeen oikeuttamattomat menot ja tukeen oikeuttamattoman arvonlisäveron ilmoittaminen vaikuttivat eniten koheesiopolitiikan arvioituun virhetasoon; panee merkille, että osa tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä liittyi erityistapauksiin, joissa on jo toteutettu lieventäviä toimia; kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittaessa lisää ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimia;

4.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi joukon suuruudeltaan vaihtelevia puutteita joidenkin tarkastusviranomaisten toiminnassa menojen sääntöjenmukaisuuden osalta, mikä voi rajoittaa ilmoitettujen jäännösvirhetasojen luotettavuutta; kehottaa komissiota ja tarkastusviranomaisia jatkamaan tiivistä yhteistyötä näiden puutteiden korjaamiseksi;

5.  ottaa huomioon, että hyvin hitaan alun jälkeen vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpano on nyt päässyt täyteen vauhtiin ja että vuonna 2017 suoritetut maksut olivat 41 miljardia euroa, mikä on 1,5 kertaa enemmän kuin vuonna 2016; toteaa kuitenkin, että maksumäärärahojen määrä oli 124,7 miljardia euroa eli huomattavasti budjetoitua pienempi;

6.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan maksuennusteidensa tarkkuutta, koska ennusteet ovat ratkaisevan tärkeitä epänormaalien kasautumien estämiseksi; toteaa, että maksuennusteiden keskimääräinen toteutusaste parani 52 prosentista (2016) 80 prosenttiin vuonna 2017; toteaa, että samanaikaisesti merkittävää edistystä tapahtui myös paikalla tapahtuvassa hankkeiden valinnassa (55 prosenttia vuoden 2017 lopussa, kun osuus oli 20 prosenttia vuonna 2016);

7.  on huolissaan siitä, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen varojen keskimääräinen käyttöaste oli vieläkin alhaisempi kuin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen vastaavana vuonna (16–22 prosenttia), mikä johtui pääasiassa edellisen monivuotisen rahoituskehyksen viivästyneestä päättämisestä, viivästyksistä säädösten antamisessa, vaikeuksista soveltaa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen uusia vaatimuksia ja vapauttamissääntöjen muuttumisesta siten, että n+2-säännön sijaan sovelletaan n+3-sääntöä, sekä monivuotisten rahoituskehysten kausien päällekkäisyyden aiheuttamasta hallinnollisesta rasituksesta;

8.  kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla mahdollistetaan uusien toimenpideohjelmien oikea-aikainen ja nopea hyväksyminen ja täytäntöönpano vuosina 2021–2027, jotta vältetään varojen käyttöön liittyvät ongelmat tulevaisuudessa;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa lisättiin talousarvion joustavuutta; toteaa kuitenkin, että joustavuutta ja yksinkertaistamistoimia on ehkä vieläkin lisättävä, jotta voidaan vastata asianmukaisesti tuleviin tarpeisiin;

10.  panee merkille, että jäsenvaltioiden viranomaisten tuloksellisuuden mittausjärjestelmissä havaittiin joukko puutteita, jotka liittyivät suurelta osin kaudella 2007–2013 päätökseen saatuihin hankkeisiin; kehottaa komissiota parantamaan yleistä tuloksellisuuden mittausjärjestelmää, myös siten, että hanketasolla määritetään tulosindikaattoreita, jotta voidaan arvioida tietyn hankkeen vaikutusta toimenpideohjelmien erityisiin tavoitteisiin; panee merkille, että ohjelmakautta 2014–2020 koskevassa lainsäädännössä on vahvistettu toimintalogiikkaa ja pyritään keskittymään tuloksiin.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Franc Bogovič, Mercedes Bresso, Rosa D’Amato, John Flack, Aleksander Gabelic, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Sławomir Kłosowski, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Martina Anderson, Daniel Buda, John Howarth, Elsi Katainen, Jan Olbrycht, Bronis Ropė

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Marian-Jean Marinescu, Dario Tamburrano, Vladimir Urutchev

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

36

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg

ECR

John Flack, Sławomir Kłosowski, Ruža Tomašić

EFDD

Rosa D'Amato, Dario Tamburrano

GUE/NGL

Martina Anderson, Martina Michels, Younous Omarjee

PPE

Franc Bogovič, Daniel Buda, Marc Joulaud, Marian-Jean Marinescu, Lambert van Nistelrooij, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Stanislav Polčák, Fernando Ruas, Vladimir Urutchev, Ramón Luis Valcárcel Siso

S&D

Mercedes Bresso, Aleksander Gabelic, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, John Howarth, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Liliana Rodrigues, Monika Smolková, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

VERTS/ALE

Bronis Ropė, Monika Vana

0

-

 

 

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

24.1.2019

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Marijana Petir

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot, joissa vahvistetaan, että virhetaso on luonnonvarojen alalla laskenut edelleen 2,5 prosentista vuonna 2016 2,4 prosenttiin vuonna 2017, ja sen taloudellinen vaikutus on edelleen supistunut, kun rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien myötä virheellisesti maksetut määrät palautuvat takaisin talousarvioon; panee merkille, että maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan osuus tämän alan menoista on 98 prosenttia ja että tilintarkastustuomioistuin käytti kertomuksessaan 230 tapahtuman otosta 21 jäsenvaltiosta; uskoo virhetason alenevan edelleen, kun edunsaajat ovat kokonaan mukautuneet meneillään olevan yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevan kauden uusiin sääntöihin;

2.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen suositukset, jotka koskevat viljelijäväestön ikärakenteen nuorentamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja tarvetta kehittää tätä varten paremmin kohdistettuja ohjelmia;

3.  muistuttaa komissiota siitä, että monimutkaisesta sääntelystä johtuvien tahattomien virheiden riski kohdistuu viime kädessä edunsaajaan; palauttaa mieliin, että virhetyypeissä ja virheiden laajuudessa on huomattavia eroja: ne voivat olla tahattomia laiminlyöntejä, jotka ovat luonteeltaan hallinnollisia, tai petostapauksia; toteaa, että laiminlyönnit eivät yleensä aiheuta taloudellista vahinkoa veronmaksajalle ja tämä olisi myös otettava huomioon tosiasiallista virhetasoa arvioitaessa; korostaa, että virheiden laskentamenetelmää olisi hyvä järkeistää edelleen; kehottaa myös tekemään selvemmän eron erityyppisten virheiden välillä, koska joillakin havaituilla virheillä ei ole kielteisiä rahoitusvaikutuksia; ehdottaa kyseisten virheiden luokittelua neljään ryhmään: 1. virheet, joista ei aiheudu kielteisiä rahoitusvaikutuksia, 2. huolimattomuus, 3. törkeä huolimattomuus, 4. petos;

4.  kannustaa komissiota edistämään siirtymistä kohti yhtenäistä tarkastusmallia, jonka avulla voitaisiin vähentää tarkastuksista aiheutuvaa hallinnollista rasitusta tarkastusten kaikilla tasoilla ja samalla valvoa edelleen tehokkaasti maksujen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta;

5.  katsoo, että komission olisi vaadittava, että jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmiin sisältyy korjaavia toimia, joilla puututaan virheiden yleisimpiin syihin;

6.  toteaa, että rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien oikaisukapasiteetti vahvistui 2,1 prosenttiin vuoden 2016 2,04 prosentista, joten YMP:hen liittyvä riskinalainen määrä väheni entisestään vuonna 2017;

7.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vahvistama yleinen virhetaso täsmää suuressa määrin YMP:n yleisen virhetason kanssa sellaisena kuin siitä on ilmoitettu maatalouden pääosaston vuoden 2017 vuotuisessa toimintakertomuksessa, mikä on osoitus jäsenvaltioiden aiempina vuosina toteuttamien korjaavien toimintasuunnitelmien tehokkuudesta;

8.  toteaa, että suorat maksut Euroopan maatalouden tukirahastosta muodostavat menoista noin kolme neljäsosaa, ja niiden virhetaso ei ole olennainen; korostaa, että suorat maksut viljelijöille perustuvat tukioikeuksiin, ja niihin sovelletaan yksinkertaistettuja maa-alojen tukikelpoisuussääntöjä ja vaikuttavaa ennakkotarkastusjärjestelmää (yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä), joka mahdollistaa tietokantojen automatisoidut ristiintarkastukset; on huolissaan, että virhetaso on jatkuvasti korkea muilla menoaloilla, kuten maaseudun kehittämisen, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen alalla; toteaa lisäksi, että maaseudun kehittämishankkeet ovat luonnostaan mutkikkaampia laajempien tavoitteiden vuoksi ja että kolmella muulla alalla menot yhteisrahoitetaan tai maksetaan korvaamalla kulut ja että noin kaksi kolmasosaa monivuotisen rahoituskehyksen tämän otsakkeen arvioidusta virhetasosta johtuu siitä, että edunsaaja, toimi, hanke tai meno ei ole tukikelpoinen;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kaikkiaan tarkastelemasta 29:stä maaseudun kehittämisen investointihankkeesta 26 hanketta oli maaseudun kehittämisohjelmissa määriteltyjen prioriteettien ja kohdealojen mukaisia ja jäsenvaltioiden valintamenettelyt olivat asianmukaisia; on myös tyytyväinen siihen, että useimmissa tapauksissa hankkeiden edunsaajat toteuttivat ne suunnitelmien mukaan ja jäsenvaltiot tekivät tarkastuksia varmistaakseen, olivatko kustannukset kohtuullisia; katsoo näin ollen, että maaseudun kehittämisen on säilyttävä tulevaisuudessa kauttaaltaan tuettuna, merkittävänä ja keskeisenä osana YMP:n strategiasuunnitelmia;

10.  ottaa huomioon, että maatalousalan edunsaajille myönnetyt määrät ovat suhteellisesti pieniä verrattuna muihin unionin hankkeisiin ja että varojen asianmukaisen käytön todistamiseen liittyvä hallinnollinen rasitus on näin ollen suhteellisesti suurempi;

11.  kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa paikkatietoanalyysiin perustuvan tukihakemuslomakkeen (GSAA) menestyksekästä käyttöä ja valvomaan, miten maksajavirastot edistyvät niiden viljelijöiden tukemisessa, jotka eivät vielä käytä GSAA:ta;

12.  suhtautuu myönteisesti siihen, että tuloksellisuustietojen käyttöä koskevien uusien välineiden ja prosessien – esimerkiksi tietotekniset sovellukset viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän (LPIS) tietoja varten – täytäntöönpano on helpottanut ilmoitetun maatalousmaan pinta-alan tarkistamista ja päivittämistä sekä jäsenvaltioiden maksajavirastojen että viljelijöiden kohdalla; katsoo, että tämä mahdollistaa suoraa tukea koskevien hakemusten ristiintarkastukset ja auttaa vähentämään virheiden määrää;

13.  korostaa, että unionin lainsäädännön yksinkertaistamista ja viljelijöiden ja muiden edunsaajien hallinnollisen rasituksen keventämistä on jatkettava tulevaisuudessa;

14.  panee merkille, että oikeus tutustua tietoihin ja hyvä seuranta ovat erityisesti ympäristöasioiden kohdalla tulevaisuudessa välttämättömiä, kun otetaan huomioon, että tietyt luonnonvarat lujittavat maatalouden tuottavuutta (maaperä, luonnon monimuotoisuus) pitkällä aikavälillä;

15.  kehottaa jäsenvaltioita ja alueita varmistamaan, että tukihakemukset voidaan täyttää ja lähettää sähköisesti, ja kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita tämän tavoitteen saavuttamisessa;

16.  panee tyytyväisenä merkille maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston julkaiseman vuotuisen toimintakertomuksen vuodelta 2016, josta käy selvästi ilmi YMP:n osuus maaseudun työllisyysasteen nostamisessa; on tässä yhteydessä huolissaan siitä, että vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä koskevissa ehdotuksissa ja meneillään olevissa monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa kaavaillaan YMP:n rahoituksen vähentämistä erityisesti toiseen pilariin kuuluvassa maaseuturahastossa, jota jäsenvaltiot osarahoittavat ja joka kattaa maaseudun kehittämistoimet ja liittyy tiiviisti ympäristö- ja ilmastositoumuksiin, maatilainvestointeihin ja tiettyihin muihin maaseutuhankkeisiin;

17.  katsoo, että viljelijöihin kohdistettavia paikalla tehtäviä tarkastuksia olisi vähennettävä minimiin ja että olisi hyödynnettävä enemmän satelliittikuviin perustuvia ja hallinnollisia tarkastuksia;

18.  kehottaa jäsenvaltioita ja alueita varmistamaan, että viranomaisille toimitetaan mahdollisimman paljon tietoa ja asiakirjoja kansallisista ja unionin rekistereistä ja että yksittäiset viljelijät velvoitetaan antamaan tietoja ainoastaan viimeisenä keinona; kehottaa lisäksi komissiota auttamaan jäsenvaltioita tämän tavoitteen saavuttamisessa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

3

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Jacques Colombier, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Karine Gloanec Maurin, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Norbert Lins, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Giulia Moi, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Jens Rohde, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Marc Tarabella, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paul Brannen, Elsi Katainen, Momchil Nekov, Annie Schreijer-Pierik, Thomas Waitz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Stanisław Ożóg, Michaela Šojdrová

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

34

+

ALDE

Jan Huitema, Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Jens Rohde

ECR

Jørn Dohrmann, Zbigniew Kuźmiuk, James Nicholson, Stanisław Ożóg

EFDD

Marco Zullo

NI

Diane Dodds

PPE

Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Mairead McGuinness, Marijana Petir, Annie Schreijer‑Pierik, Czesław Adam Siekierski, Michaela Šojdrová

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Paul Brannen, Nicola Caputo, Karine Gloanec Maurin, Momchil Nekov, Maria Noichl, Tibor Szanyi, Marc Tarabella

Verts/ALE

Martin Häusling, Bronis Ropė, Thomas Waitz

3

-

ENF

John Stuart Agnew, Jacques Colombier, Philippe Loiseau

5

0

EFDD

Giulia Moi

GUE/NGL

Matt Carthy, Luke Ming Flanagan, Anja Hazekamp, Maria Lidia Senra Rodríguez

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

10.1.2019

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Alain Cadec

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle Euroopan unionin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2017; panee myös merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2017;

2.  on tyytyväinen siihen, että talousarvion osaston 11 toteutuma oli tyydyttävä, koska maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,7 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 99,9 prosenttia; panee merkille, että meri- ja kalastusasioiden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa 2016 ilmoitettua toteutusastetta oli parannettava;

3.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta esittämään tulevissa kertomuksissaan kalastusalan virhetason erillään ympäristön, maaseudun kehittämisen ja terveysalan virhetasosta eikä yhteismääränä; katsoo, että näiden eri alojen kokoaminen yhteen ei mahdollista kalastuspolitiikan virhetason määrittämistä; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa ei esitetä riittävän yksityiskohtaisia tietoja meri- ja kalastusasioista, mikä vaikeuttaa näiden alojen varainhoidon asianmukaista arviointia; toteaa, että meri- ja kalastusasioiden pääosastoon liittyvät luvut olisi esitettävä tilintarkastustuomioistuimen tulevissa vuosikertomuksissa erikseen avoimuuden lisäämiseksi;

4.  toteaa, että kalastuksenvalvonnasta EU:ssa annetussa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 8/2017 todettiin puutteita hankkeiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa ja hallinto- ja valvontajärjestelmien käyttöönotossa;

5.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, joiden mukaan kalastuksenvalvontaa koskevan asetuksen mukaisesti kootut tiedot kalastustoiminnasta eivät olleet riittävän kattavia ja luotettavia etenkään alle 12 metrin pitkien alusten suhteen, saalistiedot olivat epätäydellisiä ja ne kirjattiin usein virheellisesti jäsenvaltioiden tietokantoihin ja puretun saaliin ilmoitettu määrä ja myöhempi ensimyynnin määrä erosivat merkittävästi toisistaan;

6.  toteaa, että meri- ja kalastusasioiden pääosasto hoitaa valvontatehtäväänsä yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin perusteella; korostaa, että on komission velvollisuus arvioida kalastuksenvalvontaa koskevan asetuksen vaikutusta yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja valvoa sääntöjen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa; toteaa, että tämän valvontapolitiikan onnistuminen riippuu jäsenvaltioiden yhteistyöstä ja hallinnosta;

7.  toteaa, että EMKR vuosiksi 2014–2020 hyväksyttiin 15. toukokuuta 2014, mutta katsoo, että sen toteutus on neljä vuotta myöhemmin edelleen epätyydyttävällä tasolla, sillä lokakuuhun 2018 mennessä yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia varten käytettävissä olevista 5,7 miljardin euron varoista oli käytetty vain 6,8 prosenttia;

8.  ehdottaa vastuuvapauden myöntämistä komissiolle meri- ja kalastusasioiden menoista varainhoitovuonna 2017.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, David Coburn, Diane Dodds, Sylvie Goddyn, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Norica Nicolai, Annie Schreijer-Pierik, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas, Peter van Dalen, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

José Blanco López, Ole Christensen, Norbert Erdős, Jens Gieseke, Czesław Hoc, Nosheena Mobarik

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Tilly Metz

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

ECR

NI

PPE

 

S&D

VERTS/ALE

António Marinho e Pinto, Norica Nicolai

Peter van Dalen, Czesław Hoc

Diane Dodds

Norbert Erdős, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, Gabriel Mato, Annie Schreijer‑Pierik, Jarosław Wałęsa

Clara Eugenia Aguilera García, José Blanco López, Renata Briano, Ole Christensen, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas

Marco Affronte, Tilly Metz

3

-

EFDD

PPE

David Coburn, Sylvie Goddyn

Jens Gieseke

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

23.1.2019

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III - Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Bogdan Andrzej Zdrojewski

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille 30-vuotisen Erasmus-ohjelman saavutukset ja toteaa, että vuodesta 1987 lähtien sen kautta on osallistunut liikkuvuuteen yhdeksän miljoonaa henkilöä, joihin kuuluu nuoria, opiskelijoita ja viime aikoina henkilöstöä; korostaa ohjelman huomattavaa eurooppalaista lisäarvoa ja sen roolia pyrittäessä tekemään strateginen investointi Euroopan nuoriin;

2.  toteaa, että syrjäytyneiden ryhmien, erityisesti vammaisten, henkilöiden, joilla on erityisiä koulutustarpeita, maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden, koulupudokkaiden, vähemmistöön kuuluvien sekä sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, on voitava osallistua helpommin Erasmus -ohjelmaan;

3.  panee merkille, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpano käynnistyi tosin ilman oikeusperustaa; pitää valitettavana, että alkuperäinen päätös osoittaa Erasmus+ ‑ohjelmaan kuuluvan eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun määrärahat solidaarisuusjoukoille tehtiin täytäntöönpanosäädöksen muodossa;

4.  katsoo ehdottomasti, että kaikissa työharjoittelu- ja oppisopimusohjelmissa on tarjottava palkallisia harjoittelupaikkoja, jotka eivät saa koskaan johtaa työpaikkojen korvaamiseen ja jotka perustuvat työharjoittelusta tai oppisopimuksesta kyseisessä maassa sovellettavan sääntelykehyksen tai sovellettavien työehtosopimusten tai molempien mukaisesti tehtyyn kirjalliseen sopimukseen, ja että tässä yhteydessä olisi noudatettava harjoittelun laatupuitteista 10. maaliskuuta 2014 annetussa neuvoston suosituksessa(4) esitettyjä periaatteita;

5.  on huolissaan siitä, että Erasmus+-ohjelman opintolainojen takausjärjestelmää on hyödynnetty vain vähän eikä se ole maantieteellisesti riittävän kattava vaan siihen kuuluu pankkeja vain kolmessa maassa ja yliopistoja kahdessa muussa maassa; kehottaa komissiota ja Euroopan investointirahastoa laatimaan täytäntöönpanostrategian, jolla maksimoidaan järjestelmän vaikuttavuus vuoteen 2020 mennessä; kehottaa vaihtoehtoisesti helpottamaan käyttämättä jääneiden varojen uudelleenjakamista ohjelmassa ja huolehtimaan siitä, että rahoitus kattaa paremmin toimet ohjelman eri lohkoissa;

6.  panee pettyneenä merkille, että opiskelijoiden on otettava pankkilainoja osallistuakseen Erasmus+ -ohjelmiin;

7.  korostaa, että velkaantuminen vaikuttaa kielteisesti henkilökohtaiseen kehitykseen ja vakaaseen työmarkkinoille integroitumiseen ja että on tarjottava osallistavia ja laajalti saatavilla olevia apurahoja, jotta yksikään opiskelija ei jää ulkopuolelle siksi, että hänellä ei ole riittävästi tuloja;

8.  on huolissaan hankkeiden edelleen alhaisesta onnistumisasteesta, sillä se oli vuonna 2017 Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa 21 prosenttia ja Luova Eurooppa ‑ohjelman kulttuurin alaohjelmassa 22 prosenttia; painottaa, että asianmukaisempi rahoituksen taso on ratkaiseva, jotta voidaan puuttua näihin epätyydyttäviin tuloksiin, jotka ovat haitallisia ohjelman tavoitteiden kannalta, sillä ne vähentävät kansalaisten osallistumista;

9.  korostaa koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston roolia kolmen kulttuuri- ja koulutusohjelman täytäntöönpanossa; ilmaisee kuitenkin huolensa toimeenpanoviraston sisäisen valvonnan puutteista, jotka havaittiin Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelmien avustusten hallinnointia koskevassa tarkastuksessa; panee merkille, että komission sisäinen tarkastus havaitsi itse puutteita Erasmus+ -ohjelman avustusten hallinnointiprosessissa toimeenpanovirastossa; katsoo siksi, ettei komissiolla ja toimeenpanovirastolla pitäisi olla vaikeuksia ottaa käyttöön tarvittavia korjaavia toimia, jotta voitaisiin varmistaa täydellinen avoimuus ja taata kulttuuri- ja koulutusohjelmien täytäntöönpanon mahdollisimman korkea laatu;

10.  panee merkille kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestelyn täytäntöönpanovaiheen ensimmäiset tulokset, kun rahoituksen välittäjien kanssa allekirjoitettiin 280 alustavaa sopimusta; odottaa, että järjestelyn toimintavaihe etenee vakaasti ja siten tarjoaa vankkoja välineitä, jotka on sisällytettävä järjestelyn seurantaan InvestEU-ohjelmassa;

11.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei paljastunut olennaisia virheitä Eurooppa-koulujen vuoden 2017 lopullisessa konsolidoidussa tilinpäätöksessä ja että Eurooppa-koulut ja niiden keskustoimisto laativat tilinpäätöksensä säädetyssä määräajassa; panee kuitenkin merkille, että Eurooppa-koulujen sisäisen valvonnan järjestelmää on yhä parannettava, jotta se vastaisi tilintarkastustuomioistuimen ja komission sisäisen tarkastuksen suosituksia;

12.   on yhä huolissaan keskustoimiston ja valittujen koulujen sisäisen valvonnan järjestelmien merkittävistä puutteista, jotka liittyvät etenkin maksujärjestelmiin, valvontaympäristöön ja palvelukseenottomenettelyyn;

13.   toteaa, ettei tilintarkastustuomioistuin ole kyennyt vahvistamaan, että koulujen varainhallinto vuonna 2017 oli varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen mukainen; vaatii siksi lisätoimia jäljellä olevien, talousarvion ulkopuolisten tilien hallinnointia, tilinpitojärjestelmän ja sisäisen valvonnan järjestelmän parantamista sekä palvelukseenotto- ja maksumenettelyjä sekä talousarviohallinnon parantamiseksi laadittavia ohjeita koskevien suositusten käsittelyn päättämiseksi;

14.   panee merkille, että Eurooppa-koulujen varainhoitoasetuksen asteittainen voimaantulo aiheuttaa suuria haasteita koulujen hallinnolle, sillä tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtävät keskitetään ja varainhoidon valvonnasta tulee sisäisen valvonnan yksikkö tulojen ja menojen hyväksyjän osastossa; katsoo tässä yhteydessä, että eri tilinpito- ja valvontatoimintojen uudelleenjärjestelyä on tuettava asianmukaisella hallintojärjestelmällä;

15.   kiinnittää huomiota useisiin Eurooppa-koulujen edessä oleviin haasteisiin, kuten brexitin aiheuttamaan siirtymään ja Brysselin koulujen pahenevaan ahtauteen; kehottaa komissiota ja Eurooppa-kouluja raportoimaan valiokunnalle Yhdistyneen kuningaskunnan erosta ja siitä, kuinka kouluissa aiotaan tarjota jatkossakin ensiluokkaista englannin kielen opetusta Yhdistyneen kuningaskunnan eron jälkeen;

16.   panee huolestuneena merkille Human Rights Watch -järjestön ja Euroopan vammaisfoorumin havainnot, jotka sisältyvät joulukuussa 2018 julkistettuun raporttiin, jossa analysoidaan vammaisten lasten kohtaamia esteitä Eurooppa-koulujärjestelmässä, ja toteaa, että niihin kuuluu väitettyjä vammaisten lasten ja heidän perheidensä kiusaamistapauksia; kehottaa Eurooppa-koulujärjestelmää noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista; kehottaa komissiota käynnistämään muodollisen tutkimuksen kyseisen raportin havainnoista yhdessä Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Eurooppa-koulujen kanssa; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan vähintään seuraavaa:

i)   muutetaan oppimisen tuen tarjoamista koskevia Eurooppa-koulujen toimintaperiaatteita, jotta varmistetaan YK:n vammaisyleissopimuksen noudattaminen kaikilta osin;

ii)   otetaan huomioon vammaisten lasten tarpeet myös käyttämällä avustavaa teknologiaa;

iii)   kehitetään koko järjestelmän laajuisia opettajien koulutustilaisuuksia vammaisuudesta ja osallistavasta opetuksesta, mukaan lukien tukiopettajille ja ‑avustajille tarjottava koulutus vammaisten lasten yksilöllisistä tarpeista;

17.  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen suuren työmäärän; pyytää tilintarkastustuomioistuinta kuitenkin julkistamaan omat kertomuksensa ja varsinkin Eurooppa-kouluja koskevan kertomuksen ajoissa, jotta parlamentilla on riittävästi aikaa hoitaa asianmukaisesti talousarvion valvontaan ja poliittiseen valvontaan liittyvät tehtävänsä;

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Petra Kammerevert, Krystyna Łybacka, Svetoslav Hristov Malinov, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Bogusław Sonik, Helga Trüpel, Julie Ward, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Liadh Ní Riada

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

18

+

ALDE

Mircea Diaconu, María Teresa Giménez Barbat

GUE/NGL

Liadh Ní Riada

PPE

Andrea Bocskor, Svetoslav Hristov Malinov, Michaela Šojdrová, Bogusław Sonik, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

S&D

Silvia Costa, Damian Drăghici, Petra Kammerevert, Krystyna Łybacka, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Julie Ward

VERTS/ALE

Jill Evans, Helga Trüpel

1

-

ENF

Dominique Bilde

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

17.1.2019

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Romeo Franz

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  on tyytyväinen unionin varainhoitovuoden 2017 tilinpäätöstä koskevaan tilintarkastustuomioistuimen lausuntoon; korostaa erityisesti, että maksujen aggregoitu virhetaso aleni vuonna 2017 unionin tasolla edelleen ja oli kaikkien aikojen alhaisimmalla tasolla, 2,4 prosenttia; korostaa tarvetta saavuttaa maksujen virhetaso, joka on 2 prosentin tavoitetta alempi;

2.  pitää kuitenkin valitettavana, että samoin kuin vuonna 2016 myös vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuin päätti jättää huomiotta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan pyynnön laskea erikseen maksujen virhetaso otsakkeessa 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus); panee merkille tilintarkastustuomioistuimen perustelun sille, miksi näin ei tehty, ja etenkin sen, että otsakkeen 3 osuus vuoden 2017 talousarvion maksuista oli vain 2 prosenttia; panee merkille, että muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto arvioi itse maksujensa virhetason olevan 2 prosentin olennaisuusrajan alapuolella; pitää valitettavana, että vuonna 2017 tarkastettujen 15 toimen pieni otos ei ollut riittävä, jotta tilintarkastustuomioistuin olisi vahvistanut tämän myönteisen tuloksen; kehottaa tarkastamaan suuremman tapahtumien otoksen, jotta tilintarkastustuomioistuin saa tarvittavat tiedot voidakseen arvioida asianmukaisesti tässä toimintalohkossa aikaan saadut tulokset;

3.  pitää kuitenkin tärkeänä unionin kannalta, että tilintarkastustuomioistuin arvioi järjestelmällisesti ja riippumattomasti maksujen virhetasot kaikilla unionin talousarvion aloilla;

4.  on tyytyväinen siihen, ettei tilintarkastustuomioistuin havainnut merkittäviä puutteita AMIF- ja ISF-rahastoja koskevissa komission tarkastamis- ja hyväksyntämenettelyissä ja että se on yhtä mieltä komission tekemistä tarkastamista ja hyväksymistä koskevista päätöksistä; pitää kuitenkin valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 15 tapahtumasta kolmeen (20 prosenttiin) liittyi virhe, joista kaksi ylitti tavoitteena olevan 2 prosentin olennaisuusrajan, ja että niistä yksi liittyi AMIF-rahaston piiriin kuuluvaan siirtoon (10 prosentin virhe) ja yksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle maksettuun toiminta-avustukseen (2,9 prosentin virhe);

5.  korostaa tilintarkastustuomioistuimen keskeistä havaintoa, jonka mukaan komission vuonna 2017 tarkastamissa ja hyväksymissä AMIF- ja ISF-rahastojen tileissä ei eroteltu jäsenmaiden lopullisille edunsaajille maksamaa ennakkorahoitusta (ennakkomaksuja) maksuista, joilla korvattiin tosiasiassa aiheutuneita menoja; on tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhtä mieltä siitä, että vaikka tällainen käytäntö on kummankin lainsäätäjän hyväksymien AMIF- ja ISF-rahastojen nykyisten raportointivaatimusten mukainen, se vaikuttaa kuitenkin komission valvontatehtävään; kehottaa lainsäätäjiä muuttamaan oikeus- ja sisäasioiden alan rahastojen raportointivaatimuksia tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan jäsenvaltioita on vaadittava jaottelemaan AMIF- ja ISF-rahastojen kansallisten ohjelmien tilinpäätöksissä raportoimansa määrät sen mukaan, onko kyse takaisinperinnästä, ennakkomaksuista vai tosiasiassa aiheutuneista kuluista, jotta komissio voi ilmoittaa nämä tiedot asianmukaisesti vuotuisessa toimintakertomuksessaan vuodesta 2018 alkaen; muistuttaa lisäksi, että pyrittäessä lisäämään AMIF-rahaston yleistä avoimuutta on tärkeää jaotella budjettikohdat rahaston neljän yleisen tavoitteen (turvapaikka-asiat, laillinen muuttoliike ja kotouttaminen, palauttaminen sekä yhteisvastuu) mukaan.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Asim Ademov, Martina Anderson, Heinz K. Becker, Monika Beňová, Michał Boni, Caterina Chinnici, Rachida Dati, Frank Engel, Laura Ferrara, Romeo Franz, Kinga Gál, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Monika Hohlmeier, Sophia in ‘t Veld, Cécile Kashetu Kyenge, Monica Macovei, Roberta Metsola, Claude Moraes, Ivari Padar, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Dennis de Jong, Anna Hedh, Lívia Járóka, Marek Jurek, Jean Lambert, Jeroen Lenaers, Andrejs Mamikins, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Norbert Erdős, Fernando Ruas, Adam Szejnfeld

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

44

+

ALDE

Nathalie Griesbeck, Sophia in 't Veld, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Cecilia Wikström

ECR

Marek Jurek, Monica Macovei, Helga Stevens

EFDD

Laura Ferrara

GUE/NGL

Martina Anderson, Dennis de Jong, Marie-Christine Vergiat

PPE

Asim Ademov, Heinz K. Becker, Michał Boni, Rachida Dati, Frank Engel, Norbert Erdős, Kinga Gál, Monika Hohlmeier, Lívia Járóka, Jeroen Lenaers, Roberta Metsola, Fernando Ruas, Csaba Sógor, Adam Szejnfeld, Traian Ungureanu, Tomáš Zdechovský

S&D

Monika Beňová, Caterina Chinnici, Ana Gomes, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Cécile Kashetu Kyenge, Andrejs Mamikins, Claude Moraes, Ivari Padar, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, Birgit Sippel, Josef Weidenholzer

VERTS/ALE

Romeo Franz, Jean Lambert, Judith Sargentini, Bodil Valero

3

-

ECR

Kristina Winberg

ENF

Auke Zijlstra

NI

Udo Voigt

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

24.1.2019

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2018/2166(DEC))

Valmistelija: Malin Björk

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perustana olevista arvoista ja unioni on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa toimissaan, kuten SEUT-sopimuksen 8 artiklassa on vahvistettu;

B.  ottaa huomioon, että parlamentti on pyytänyt toistuvasti, että komissio edistäisi ja toteuttaisi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, sukupuolitietoista budjetointia ja sukupuolivaikutusten arviointia asiaan liittyvillä unionin politiikanaloilla ja että tilintarkastustuomioistuin ottaisi sukupuolinäkökohdat, mukaan lukien sukupuolen mukaan luokitellut tiedot, huomioon unionin talousarvion toteuttamista käsittelevissä kertomuksissaan;

1.  korostaa, että naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo olisi varmistettava ja sisällytettävä kaikkiin politiikan aloihin; kehottaa siksi uudelleen toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia talousarvioprosessin kaikissa vaiheissa, myös talousarvion toteutuksessa ja toteutuksen arvioinnissa;

2.  pyytää uudelleen, että unionin talousarvion toteuttamista koskeviin yhteisiin tulosindikaattoreihin sisällytetään myös sukupuolisidonnaisia indikaattoreita moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti;

3.  toistaa vaatimuksensa, jonka mukaan kauden 2014–2020 perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa koskevissa budjettikohdissa olisi täsmennettävä, minkä verran resursseja on osoitettu kutakin sukupuolten tasa-arvoon liittyvää ohjelmatavoitetta varten, jotta voitaisiin varmistaa tavoitetta varten osoitettuja varoja koskeva vastuuvelvollisuus;

4.  kehottaa jälleen varaamaan Daphne-erityistavoitetta varten erillisen budjettikohdan, jotta voidaan osoittaa, että unioni on sitoutunut torjumaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa; kehottaa lisäämään tämän budjettikohdan määrärahoja ja kääntämään kaudella 2014–2020 vallitsevan suuntauksen, jossa Daphne-ohjelman määrärahoja vähennetään; kehottaa panostamaan tietoisuuden lisäämiseen Daphne-erityistavoitetta koskevista avustuksista ja tekemään siihen liittyvistä hallinnollisista menettelyistä aiempaa käyttäjäystävällisempiä;

5.  kehottaa mainitsemaan otsakkeessa 3 ”Turvallisuus ja kansalaisuus” nimenomaisesti, että sukupuolten tasa-arvo on kansalaisten perusoikeus;

6.  kehottaa jälleen komissiota ottamaan sukupuolitietoisen budjetoinnin huomioon talousarvioprosessin kaikissa vaiheissa, myös talousarvion toteuttamisessa ja sen toteuttamisen arvioinnissa, ESIR-rahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto sekä Horisontti 2020 mukaan luettuina, jotta voidaan torjua jäsenvaltioissa ilmenevää syrjintää; korostaa, että talousarvion suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin olisi sisällytettävä yhteiset, määrälliset tulos- ja vaikutusindikaattorit, joiden avulla talousarvion toteutusta olisi helpompi arvioida sukupuolinäkökulmasta, ja kehottaa ottamaan tässä huomioon tuloksiin keskittyvää EU:n talousarviota koskevan aloitteen ja tulossuuntautuneisuuden tavoitteen;

7.  kehottaa lisäämään avoimuutta ja määrittämään kohdennettuja toimia, jotta voidaan saavuttaa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, koskevat tavoitteet EU:n ulkoisessa toiminnassa;

8.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on myös yksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) perusperiaatteista, ja kehottaa ottamaan käyttöön naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia kohdennettuja toimia ja budjettikohtia, jotta sukupuolinäkökohta voidaan ottaa huomioon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikoissa.

9.  pitää valitettavana, ettei Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR) sisälly sukupuolinäkökulmaa; painottaa, että ESIR-rahastoon olisi sisällytettävä sukupuolinäkökulma, sillä unioni ei koskaan toivu täysin ja tyydyttävällä tavalla viimeaikaisista talouskriiseistä, jos ei käsitellä niiden vaikutuksia naisiin, joihin vaikutukset ovat useimmiten kohdistuneet eniten;

10.  pyytää tekemään sukupuolivaikutusten arvioinnista osan yleistä unionin varojen saamisen ennakkoehtoa ja keräämään edunsaajista ja osallistujista sukupuolen mukaisesti eriteltyjä tietoja;

11.  korostaa tarvetta sisällyttää sukupuolinäkökulma Euroopan oikeusjärjestelmiin ja pitää valitettavana, että uhreille suotuisten ja sukupuolitietoisten menettelyjen tukemista oikeusjärjestelmissä ei katsota oikeusalan ohjelmassa erityiseksi tavoitteeksi;

12.  pitää yrittäjyystoimiin osallistuneiden naisten pientä prosenttiosuutta valitettavana ja kehottaa toteuttamaan talousarvion toteutuksessa huomattavia toimia naisten yrittäjyyden ja työllisyyden tukemiseksi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

7

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Heinz K. Becker, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Maria Corazza Bildt, Iratxe García Pérez, Arne Gericke, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Angelika Niebler, Maria Noichl, Marijana Petir, Pina Picierno, João Pimenta Lopes, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Eleonora Forenza, Julie Girling, Lívia Járóka, Dubravka Šuica, Mylène Troszczynski, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jean Lambert

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea

GUE/NGL

Malin Björk, Eleonora Forenza, João Pimenta Lopes

PPE

Heinz K. Becker, Anna Maria Corazza Bildt, Julie Girling, Teresa Jiménez‑Becerril Barrio, Lívia Járóka, Agnieszka Kozłowska‑Rajewicz, Dubravka Šuica

S&D

Vilija Blinkevičiūtė, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Maria Noichl, Pina Picierno, Liliana Rodrigues, Julie Ward

Verts/ALE

Jean Lambert, Terry Reintke, Ernest Urtasun

7

-

ECR

Arne Gericke, Jadwiga Wiśniewska

ENF

Mylène Troszczynski

PPE

Angelika Niebler, Marijana Petir, Michaela Šojdrová, Anna Záborská

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Ingeborg Gräßle, Jean-François Jalkh, Wolf Klinz, Georgi Pirinski, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

José Blanco López, Julia Pitera

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Clara Eugenia Aguilera García, John Flack, Eider Gardiazabal Rubial

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Martina Dlabajová, Wolf Klinz

GUE/NGL

Dennis de Jong

PPE

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Julia Pitera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Eider Gardiazabal Rubial, Georgi Pirinski, Derek Vaughan

VERTS/ALE

Bart Staes

2

-

ECR

John Flack

ENF

Jean-François Jalkh

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11. maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44).

(2)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(3)

Erityiskertomus nro 9/2018: Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet EU:ssa: puutteet mittavia ja hyöty vähäinen.

(4)

  EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 20. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus