Menettely : 2018/2210(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0140/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0140/2019

Keskustelut :

PV 26/03/2019 - 12
CRE 26/03/2019 - 12

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 13.13

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0254

MIETINTÖ     
PDF 202kWORD 73k
1.3.2019
PE 626.815v02-00 A8-0140/2019

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta

(2018/2210(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Petri Sarvamaa

TARKISTUKSET
1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta

(2018/2210(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta (COM(2018)0545),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen erillisvirastojen tilinpäätöksistä varainhoitovuodelta 2017(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(3) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(4) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0140/2019),

A.  toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 110 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä V olevan V jakson mukaisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset;

B.  ottaa huomioon, että puheenjohtajakokous hyväksyi 18. tammikuuta 2018 erillisvirastojen resursseja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän antamat suositukset; palauttaa mieliin työryhmän toimikauden aikana annetut kuusi suositusta, jotka liittyvät etenkin viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteeseen, uusien tehtävien hoitamiseen, erillisvirastojen säännölliseen arviointiin, palvelujen jakamiseen, useammassa toimipaikassa toimivien toimistojen arviointiin ja maksuilla rahoitettaviin erillisvirastoihin;

C.  korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten tehokkuutta, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja vastuuvelvollisuutta on tärkeää vahvistaa edelleen sekä soveltaa tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattaa henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  korostaa, että virastot ovat varsin näkyviä jäsenvaltioissa ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi toimintapolitiikkaan, päätöksentekoon sekä ohjelmien täytäntöönpanoon aloilla, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä unionin kansalaisille ja joita ovat muun muassa turvallisuus, terveys, tutkimus, taloudelliset kysymykset, ympäristö, sukupuolten tasa-arvo, energia, liikenne, vapaus ja oikeus; toteaa jälleen, että virastoilla on tärkeitä tehtäviä, jotka vaikuttavat suoraan unionin kansalaisten päivittäiseen elämään; panee jälleen merkille myös erillisvirastojen ja etenkin sääntelyvirastojen ja riippumatonta tietojenkeruuta harjoittavien virastojen itsemääräämisoikeuden merkityksen; muistuttaa, että virastojen perustamisen päätarkoituksena oli unionin järjestelmien hallinnointi, sisämarkkinoiden toteuttamisen helpottaminen ja riippumattomien teknisten tai tieteellisten arviointien suorittaminen; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että yleisesti ottaen erillisvirastot hoitavat tehtävänsä tuloksellisesti ja että niiden näkyvyyden lisäämisessä unionin kansalaisten keskuudessa on saatu aikaan edistystä;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2017 antaman unionin erillisvirastoja koskevan vuosikertomuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen tarkastuslausunnon kaikkien virastojen tilien luotettavuudesta; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lukuun ottamatta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO); pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin antoi turvapaikka-asioiden tukiviraston maksuista kielteisen lausunnon;

3.  panee merkille, että vuonna 2017 unionin 32 erillisviraston määrärahat olivat noin 2,35 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä on noin 13,36 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, ja 2,24 miljardia euroa maksumäärärahoina, missä on 10,31 prosentin lisäys vuoteen 2016 verrattuna; panee lisäksi merkille, että 2,24 miljardista eurosta noin 1,62 miljardia euroa rahoitettiin unionin yleisestä talousarviosta ja että määrä on 72,08 prosenttia virastojen vuoden 2017 kokonaisrahoituksesta (69,81 prosenttia vuonna 2016); toteaa lisäksi, että noin 627 miljoonaa euroa rahoitettiin palkkioilla ja maksuilla sekä osallistuvien jäsenvaltioiden suorilla maksuosuuksilla;

4.  kehottaa jälleen yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan vastuuvapausmenettelyä siten, että päätös vastuuvapauden myöntämisestä tehtäisiin välittömästi sitä vuotta seuraavana vuonna, jolta vastuuvapaus myönnetään, jolloin menettely voitaisiin viedä päätökseen kutakin tilivuotta seuraavana vuonna; on tässä yhteydessä tyytyväinen myönteisiin toimiin ja hyvään yhteistyöhön unionin virastojen verkoston ja yksittäisten virastojen sekä etenkin tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja toteaa tämän osoittavan selvästi, että niillä on potentiaalia yksinkertaistaa ja nopeuttaa menettelyä omalta osaltaan; on tyytyväinen tähän mennessä aikaan saatuun edistymiseen ja kehottaa kaikkia asiaan liittyviä toimijoita jatkamaan toimiaan menettelyn edistämiseksi entisestään;

Tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat pääasialliset riskit

5.  panee tyytyväisenä merkille, että kertomuksensa mukaan tilintarkastustuomioistuin pitää tilien luotettavuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen vähäisenä kaikkien virastojen osalta, sillä virastojen tilit perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin tilinpäätösstandardeihin ja aiemmin on ilmennyt vain vähän olennaisia virheitä;

6.  toteaa, että kertomuksensa mukaan tilintarkastustuomioistuin pitää virastojen tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen keskisuurena, joskin se vaihtelee vähäisestä suureen talousarvion osastosta toiseen; panee merkille, että osastossa 1 (henkilöstömenot) riski on yleensä alhainen, osastossa 2 (hallintomenot) riskiä pidetään keskisuurena ja osastossa 3 (toimintamenot) riskin katsotaan vaihtelevan vähäisestä suureen virastojen ja niiden toimintamenojen luonteen mukaan; huomauttaa, että riskit johtuvat usein hankintoihin ja avustuksiin liittyvistä maksuista;

7.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan varainhoidon moitteettomuuteen kohdistuu keskisuuri riski ja se on havaittu pääasiassa tietotekniikan ja julkisten hankintojen aloilla; pitää valitettavana, että tietotekniikka ja julkiset hankinnat ovat edelleen virheille alttiita aloja;

8.  korostaa, että laajemmin tarkasteltuna se, että lukuisissa pienissä virastoissa on jokaisessa omat hallintorakenteensa ja -menettelynsä, on riski hallinnon tehokkuudelle ja saattaa johtaa päällekkäisiin epäjohdonmukaisiin menetelmiin, jos ei huolehdita yhdenmukaistamisesta ja jos resursseja ei jaeta tehokkaasti;

Talousarvio- ja varainhallinto

9.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan maksujen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevien huomautusten määrä oli 11 vuonna 2016 ja se laski kahdeksaan vuonna 2017, mikä kuvastaa virastojen jatkuvia ponnisteluja varainhoitoasetuksen noudattamiseksi;

10.  kehottaa komissiota, verkostoa ja yksittäisiä virastoja tekemään yhteistyötä ja antamaan rakentavaa palautetta koko vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen ajan ja etsimään virastoille uusia rahoituslähteitä unionin talousarviosta nykyisin maksettavien maksuosuuksien rinnalle; katsoo ehdottomasti, ettei tulevia päätöksiä resursseista pitäisi tehdä yleisellä tasolla vaan ne olisi kytkettävä virastoille voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti osoitettuihin tehtäviin; korostaa tässä yhteydessä virastojen aihekohtaisen ryhmittelyn ja politiikanaloihin perustuvan yhteistyön merkitystä;

11.  toteaa, että eräiden virastojen talousarvion toteuttamista koskevat tarkastetut selvitykset eroavat yksityiskohtaisuuden osalta useimpien muiden virastojen antamista selvityksistä, mikä osoittaa, että virastojen talousarvioselvityksiä varten tarvitaan selvät suuntaviivat; panee merkille toimet, joita on toteutettu johdonmukaisuuden varmistamiseksi tilinpäätöksen esittämisessä ja sitä koskevassa raportoinnissa; panee merkille erot tietyissä virastojen toimittamissa tiedoissa ja asiakirjoissa, erityisesti henkilöstöä koskevien lukujen osalta, myös henkilöstötaulukkoa koskevissa kertomuksissa (täytetyt toimet tai unionin talousarviossa hyväksytty toimien enimmäismäärä); huomauttaa, että kaikki virastot eivät ilmoita kertomuksissaan selvästi käyttämiään talousarvion tulosindikaattoreita eivätkä virastot ole aina ole laskeneet niihin liittyviä määriä ja prosenttiosuuksia johdonmukaisesti käyttäen samoja laskentaperusteita; kehottaa komissiota, verkostoa ja yksittäisiä virastoja pyrkimään yksinkertaistettuihin ja yhdenmukaistettuihin indikaattoreihin ja pyytää ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa toteutetuista toimista; kehottaa lisäksi komissiota toimittamaan tulevina vuosina vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle automaattisesti 32 erillisviraston osalta viralliset luvut, jotka koskevat talousarviota (maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina) ja henkilöstön määrää (henkilöstötaulukko, sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat 31. joulukuuta kyseisenä vuonna);

12.  palauttaa mieliin verkoston ehdotuksen, jonka mukaan peruuntuneista siirretyistä määrärahoista, joiden määrä on yli viisi prosenttia edellisen vuoden kokonaismäärärahoista, olisi ilmoitettava; katsoo kuitenkin, että peruuntuneiden siirrettyjen määrärahojen määrän ilmoittaminen suhteessa vuodelta N-2 vuodelle N-1 siirrettyyn kokonaismäärään on merkityksellisempi talousarvion vuotuisuuden periaatteen noudattamista kuvaava indikaattori; korostaa, että siirrettyjen määrärahojen peruuntumisaste antaa viitteitä siitä, kuinka hyvin virastot ovat ennakoineet rahoitustarpeensa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota ehdottamaan johdonmukaista kaavaa peruuntuneiden siirrettyjen määrärahojen laskemiseksi ja määrittämään sen ja kehottaa virastoja sisällyttämään nämä tiedot tulevien varainhoitovuosien konsolidoituihin vuotuisiin toimintakertomuksiinsa;

13.  korostaa tarvetta ottaa käyttöön selkeät hyväksyttävien siirtojen määritelmät, jotta voidaan yksinkertaistaa tätä kysymystä koskevaa tilintarkastustuomioistuimen ja virastojen raportointia ja jotta vastuuvapauden myöntävä viranomainen pystyy erottamaan huonoon talousarviosuunnitteluun viittaavat siirrot sellaisista siirroista, joita käytetään talousarviovälineenä monivuotisten ohjelmien ja hankintojen suunnittelun tukemiseksi;

Toiminnan tuloksellisuus

14.  kannustaa virastoja ja komissiota noudattamaan tulosbudjetoinnin periaatetta, etsimään johdonmukaisesti vaikuttavimpia keinoja tuottaa lisäarvoa ja selvittämään edelleen mahdollisia parannuksia resurssien tehokkaaseen hallintaan;

15.  panee tyytyväisenä merkille, että virastot perustivat verkoston keskinäiseksi yhteistyöfoorumiksi vahvistamaan virastojen näkyvyyttä, tunnistamaan ja edistämään tehostamismahdollisuuksia ja tuomaan lisäarvoa; panee merkille verkoston lisäarvon yhteistyössä parlamentin kanssa ja suhtautuu myönteisesti sen pyrkimyksiin toimien ja tiedon koordinoimisessa, keräämisessä ja vakiinnuttamisessa unionin toimielinten hyväksi; pitää myönteisinä myös ohjeita, joita verkosto antaa virastoille niiden pyrkiessä optimoimaan valmiuksiaan suunnitella ja seurata tuloksia sekä käytettyjä määrärahoja ja resursseja ja raportoida niistä;

16.  panee tyytyväisenä merkille, että eräät samaan aiheryhmään kuuluvat virastot, kuten oikeus- ja sisäasioiden alan virastot(5) ja Euroopan valvontaviranomaiset(6), tekevät jo yhteistyötä; kannustaa muitakin virastoja lisäämään mahdollisuuksien mukaan keskinäistä yhteistyötä yhteisten palvelujen ja synergioiden toteuttamisen lisäksi myös niiden yhteisillä politiikanaloilla; suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen uuteen koostettuun muotoon, jossa virastot esitetään monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden mukaisesti ja siten ryhmitellään politiikanalojen mukaan;

17.  korostaa, että on otettava huomioon tehokkuus, kun virastoja sijoitetaan (uudelleen) jäsenvaltioihin; ilmaisee tältä osin tyytymättömyytensä erillisvirastoja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän tuloksiin, sillä se ei laatinut lainkaan yksityiskohtaisia ehdotuksia toisiinsa liittyviä aloja käsittelevien virastojen yhdistämisestä tai niiden sijoittamisesta yhteisiin tiloihin; kehottaa komissiota antamaan viipymättä toimielinten välisen työryhmän suosituksen mukaisesti useammassa toimipaikassa toimivia virastoja koskevan arvioinnin sekä ehdotuksia niiden mahdollisesta yhdistämisestä, sulkemisesta ja/tai tehtävien siirtämistä komissiolle huolellisen ja syvällisen analyysin perusteella ja käyttäen selkeitä ja avoimia kriteerejä toimielinten välisen työryhmän tehtävänmäärityksen mukaisesti; toteaa että tämä mainittiin työryhmän tehtävänkuvauksessa mutta sitä ei koskaan varsinaisesti tutkittu, sillä komissio ei antanut asiaan liittyviä ehdotuksia;

18.  toteaa virastojen lisänneen samankaltaisten talousarviohallinto- ja kirjanpitojärjestelmien käyttöä mutta pitää valitettavana, että muilla keskeisillä aloilla, esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja hankintojen ja sopimusten hallinnoinnissa niillä on yhä käytössä lukuisia erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja; on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että näillä aloilla tietoteknisten ratkaisujen pidemmälle menevä yhdenmukaistaminen edistäisi kustannustehokkuutta, vähentäisi sisäisen valvonnan riskejä ja tehostaisi tietohallintatapaa;

Henkilöstöpolitiikka

19.  panee merkille, että 32 erillisviraston palveluksessa oli vuonna 2017 virkamiehiä, väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä ja kansallisia asiantuntijoita yhteensä 7 324 (6 941 vuonna 2016), joten lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli 5,52 prosenttia;

20.  toteaa, että jotta virastot voisivat suoriutua asianmukaisesti uusista tehtävistä, lisätä jatkuvasti tehokkuuttaan, täyttää avoimet toimet nopeasti ja vaikuttavasti ja olla houkuttelevampia työpaikkoja asiantuntijoille, niiden tulisi jatkuvasti seurata ja arvioida henkilöstönsä määrää ja uusien henkilö- ja rahoitusresurssien tarvetta ja esittää tarvittaessa asiaan liittyvät pyynnöt voidakseen hoitaa tehtävänsä ja velvollisuutensa asianmukaisesti;

21.  palauttaa mieliin, että erillisvirastojen resursseja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän seurantakokouksessa 12. heinäkuuta 2018 komissio esitteli henkilöstötaulukon toimien määrän kehitystä koskevan muistion, jossa se totesi, että viiden prosentin henkilöstövähennys oli saavutettu; huomauttaa, että parlamentti tuki tätä päätelmää(7);

22.  panee merkille, että komissio sovelsi viiden vuoden kaudella 2014–2018 ylimääräistä yhden prosentin vuotuista vähennystä luodakseen uudelleen kohdennettavien virkojen varannon, josta sen oli määrä osoittaa virkoja virastoille, jotka saivat uusia tehtäviä tai jotka olivat vasta aloittamassa toimintaansa(8);

23.  panee merkille, että erillisvirastot ovat lisänneet sopimussuhteisten toimihenkilöiden käyttöä uusien tehtävien toteuttamista varten, jotta on voitu kompensoida osittain viiden prosentin henkilöstövähennystä ja vähennystä uudelleen kohdennettavien virkojen varannon luomiseksi; kehottaa verkostoa laatimaan yleisen käytännön, jonka mukaan vakinaista henkilöstöä ei korvata kalliimmilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla;

24.  panee merkille riittämättömän henkilöstön joillekin virastoille aiheuttaman haasteen erityisesti silloin, kun virastoille määrätään uusia tehtäviä ilman, että tehtävien hoitamista varten tarjotaan lisähenkilöstöä; pitää valitettavana, ettei komissio ole huomioinut kyseisten virastojen pyyntöjä lisätä niiden henkilöstömäärää, mikä vaarantaa niiden hyvän tuloksellisuuden;

25.  panee huolestuneena merkille tiettyjen virastojen operatiivisia tuloksia vaikeuttavat monet tekijät, kuten vaikeudet saada palvelukseen päteviä henkilöitä tiettyihin palkkaluokkiin osaksi tietyissä maissa sovellettavan matalan korjauskertoimen vuoksi sekä toimien toteuttaminen pitkällisten ja hallinnollisesti haastavien avustusprosessien kautta; kehottaa verkostoa ja yksittäisiä virastoja harkitsemaan asiaan liittyviä ratkaisuja ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa aikaan saadusta edistyksestä;

26.  kehottaa kaikkia virastoja antamaan tiedot henkilöstönsä vaihtuvuudesta ja ilmoittamaan selvästi toimet, jotka olivat tosiasiallisesti täytettyinä kyseisen varainhoitovuoden 31. päivänä joulukuuta, jotta virastoja voidaan verrata toisiinsa;

27.  pitää valitettavana sukupuolten epätasapainoa joissakin virastoissa; kehottaa kaikkia virastoja pyrkimään jatkuvasti sukupuolten tasapuoliseen edustukseen kaikilla henkilöstön tasoilla ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimenpiteistä ja edistymisestä;

28.  panee huolestuneena merkille, etteivät useimmat virastot julkaise ilmoituksia avoimista toimista unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) verkkosivustolla; ymmärtää kuitenkin korkeita käännöskustannuksia koskevat virastojen huolet; pitää tässä yhteydessä myönteisenä verkoston käynnistämää ja ylläpitämää virastojen välistä työpaikkasivustoa ja kehottaa virastoja hyödyntämään foorumia täysimääräisesti; kehottaa myös EPSOa edistämään verkoston työpaikkasivustoa unionin avoimia toimia koskevalla yleisellä verkkosivustollaan;

29.  kannustaa unionin virastoja harkitsemaan, että ne laatisivat perusoikeusstrategian, johon sisältyisi viittaus perusoikeuksiin käytännesäännöissä, joissa määriteltäisiin henkilöstön virkatehtävät ja perehdytys, perustaisivat mekanismeja, joilla varmistetaan, että mahdollinen perusoikeuksien rikkominen havaitaan ja siitä raportoidaan ja että tällaisten rikkomisten riskit saatetaan nopeasti viraston tärkeimpien elinten tietoon, perustaisivat tarvittaessa sellaisen perusoikeusvastaavan tehtävän, joka raportoisi suoraan hallintoneuvostolle/johtokunnalle, jotta varmistettaisiin tietynasteinen riippumattomuus muusta henkilöstöstä, puututtaisiin välittömästi perusoikeuksiin kohdistuviin uhkiin ja organisaation perusoikeuspolitiikkaa päivitettäisiin jatkuvasti, kehittäisivät säännöllisen perusoikeuskysymyksiä koskevan vuoropuhelun kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä ottaisivat perusoikeuksien noudattamisen keskeiseksi osatekijäksi viraston ulkoisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön ehdoissa, myös erityisesti sellaisten kansallisten hallintojen edustajien kanssa, joiden kanssa ne tekevät operatiivista yhteistyötä;

Hankinnat

30.  toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan hankintojen hallinnoinnissa on jatkuvasti puutteita ja että 14 virastolla on tällä alalla heikkouksia, jotka liittyvät useimmiten palvelujen hankintoihin; panee merkille, että puutteiden syitä olivat muun muassa se, ettei ratkaisuperusteissa otettu riittävän tasapainoisesti huomioon hintaa ja laatua, puitesopimuksia ei suunniteltu optimaalisiksi, puitesopimusten käyttö ei ollut riittävän yksityiskohtaista ja että välittäjäpalveluita käytettiin perusteettomasti; kehottaa virastoja kiinnittämään erityistä huomiota tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin ja parantamaan edelleen sitä, kuinka ne hallinnoivat julkisia hankintoja;

31.  panee tyytyväisenä merkille, että virastot käyttävät yhteistä hankintaportaalia yhä enemmän, ja toteaa, että kyseessä on virastojen ekstranetin ylläpitämä yhteisten julkisten hankintamahdollisuuksien keskusrekisteri ja että sen toimintoihin kuuluu muun muassa asiakirjojen jakaminen ja keskustelufoorumi ja se tekee hankintapalveluja koskevasta virastojen välisestä viestinnästä avoimempaa ja helpommin hallinnoitavaa;

32.  on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa samankaltaisten välineiden ja yhtenäisen ratkaisun käytöstä tavaroiden tai palveluiden hankinnoissa (sähköiset hankintamenettelyt), jotta saadaan aikaan yhdenmukaisempi tietotekninen kehys virastojen kesken; kehottaa verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa saavutetusta edistymisestä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

33.  toteaa, että 77 prosenttia virastoista oli jo laatinut ja pannut täytäntöön sisäiset säännöt tai ohjeet väärinkäytösten paljastamisesta ja 23 prosentissa hyväksymisprosessi on parhaillaan käynnissä; kehottaa muita virastoja laatimaan ja panemaan täytäntöön väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset säännöt viipymättä; kehottaa verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden toimien hyväksymisestä ja toteuttamisesta;

34.  panee tyytyväisenä merkille, että 29 virastossa (94 prosenttia) on annettu ohjeet asiakirjojen antamisesta yleisön tutustuttavaksi; kehottaa muita virastoja, joilla ei ole tällaisia ohjeita, hyväksymään ohjeet viipymättä; pitää hyväksyttävänä, että virastot, jotka saavat enemmän ja monimutkaisempia pyyntöjä, ovat kehittäneet sisäisiä järjestelmiä pyyntöjen käsittelemiseksi ja ne ovat esimerkiksi kouluttaneet tiimejä, jotka käsittelevät asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt; kehottaa verkostoa laatimaan yhteisiä suuntaviivoja, jotka koskevat asiakirjojen antamista yleisön tutustuttavaksi ja jotka virastojen on pantava täytäntöön;

35.  panee merkille, että lähes kaikissa virastoissa on käytössä hallintoneuvoston/johtokunnan ja ylimmän johdon jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja että useimmat virastot julkistavat ne verkkosivustoillaan yhdessä ansioluetteloiden kanssa; kehottaa verkostoa raportoimaan tästä asiasta edelleen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; painottaa, että hallintoneuvoston/johtokunnan ja ylimmän johdon jäsenten olisi toimitettava ilmoitukset sidonnaisuuksistaan eikä eturistiriidattomuutta koskevia ilmoituksia; muistuttaa, että jäsenet tai johto eivät voi itse määrittää, ettei eturistiriitoja ole; muistuttaa, että puolueettoman elimen olisi arvioitava eturistiriitojen olemassaolo;

36.  muistuttaa, että useat virastot ja erityisesti sellaiset, jotka myöntävät kolmansille osapuolille lupia tuotteiden markkinoille saattamiseksi, ovat haavoittuvaisia, jos niillä ei ole ja ne eivät pane täytäntöön selkeitä ja vaikuttavia sääntöjä eturistiriitojen ehkäisemiseksi ennalta; kehottaa kaikkia virastoja liittymään avoimuusrekisteriä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen, josta komissio, neuvosto ja parlamentti parhaillaan neuvottelevat;

37.  kehottaa virastoja panemaan täytäntöön eturistiriitojen ennaltaehkäisyä koskevat kattavat horisontaaliset toimintaperiaatteet; kannustaa lisäksi virastoja käyttämään Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riippumattomuutta koskevia toimintaperiaatteita parhaina käytäntöinä ja esimerkkinä eturistiriitojen seuranta- ja ehkäisyjärjestelmästä; muistuttaa, että näiden riippumattomuutta koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti vuosittaiset sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ovat pakollisia koko asianomaisen henkilöstön ja kaikkien asiantuntijoiden osalta ja että ilmoituksia on päivitettävä tilanteen muuttuessa ja että jokainen, jolla on tiettyä asiaa koskeva sidonnaisuus, suljetaan tätä asiaa koskevan päätöksenteon tai lausunnon laatimisen ulkopuolelle; kannustaa virastoja myös perustamaan eturistiriitoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean;

Sisäinen valvonta

38.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että 11 virastossa on aiheellista vahvistaa tilinpitäjien riippumattomuutta velvoittamalla heidät raportoimaan suoraan viraston johtajalle ja hallintoneuvostolle/johtokunnalle; panee merkille verkoston vastauksen, jonka mukaan tämän huomautuksen tueksi ei ole ennakkotapauksia tai riskianalyysiä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ja verkostoa löytämään asiaan yhteisen lähestymistavan ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

39.  panee tyytyväisenä merkille, että suurimmassa osassa virastoja (28) ei ole puutteita sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanossa niiden toiminnan jatkuvuutta koskevien suunnitelmien osalta; kehottaa muita virastoja parantamaan tilannettaan voidakseen lieventää mahdollisia riskejä ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista;

Muita huomautuksia

40.  huomauttaa, että Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle päätöksestään erota unionista; panee huolestuneena merkille, että toisin kuin useimmat muut virastot viisi virastoa ei analysoinut kattavasti brexitin todennäköisiä vaikutuksia niiden organisaatioon, toimintoihin ja tileihin;

41.  panee merkille yleisten asioiden neuvostossa 20. marraskuuta 2017 aikaansaadun sopimuksen Euroopan lääkeviraston (EMA) siirtämisestä Lontoosta Amsterdamiin ja Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) siirtämisestä Pariisiin; panee huolestuneena merkille Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen mahdolliset vaikutukset näihin virastoihin sekä tästä aiheutuvat tulevat kustannukset ja asiantuntemuksen menetyksen, jotka vaarantavat toiminnan jatkuvuuden; panee lisäksi merkille mahdolliset vaikutukset useiden muualla kuin Lontoossa sijaitsevien virastojen tuloihin ja toimintaan; kehottaa virastoja valmistautumaan mahdollisesti aiheutuvien riskien lieventämiseen ja ilmoittamaan tällaisista valmistelutoimista vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

42.  panee huolestuneena merkille, että osalla virastoista on edelleen kaksi päätoimipaikkaa, toiminnallinen ja hallinnollinen; pitää tarpeellisena luopua mahdollisimman pian kahden päätoimipaikan järjestelystä, jos se ei tuota toiminnallista lisäarvoa;

43.  pitää valitettavana, ettei uudessa varainhoitoasetuksessa(9) säädetä erillisvirastoja yhä rasittavan hallinnollisen taakan vähentämisestä; huomauttaa, että erillisvirastojen tarkastaminen on edelleen ”täysin tilintarkastustuomioistuimen vastuulla” ja että se ”hallinnoi kaikki tarvittavat hallinnolliset ja hankintamenettelyt”; toteaa jälleen, että uusi tarkastustapa, jossa käytetään yksityisen sektorin tarkastajia, on lisännyt merkittävästi virastojen hallinnollista rasitetta ja että tarkastussopimusten hankintaan ja hallinnointiin kuluva aika on aiheuttanut lisämenoja ja siten kuluttanut entisestään virastojen rajallisia resursseja; pitää tämän ongelman ratkaisemista ehdottoman tärkeänä; kehottaa osapuolia esittämään ratkaisuja tähän ongelmaan, jotta hallinnollista rasitetta voidaan vähentää huomattavasti;

44.  panee merkille, että virastojen ulkoiset arvioinnit ovat yleisesti ottaen myönteisiä ja virastot ovat laatineet toimintasuunnitelmia arviointiraporteissa esiin tuotujen asioiden jatkokäsittelyä varten; panee merkille, että useimpien virastojen perustamisasetusten mukaan ulkoinen arviointi on suoritettava säännöllisesti (yleensä 4–6 vuoden välein) mutta viiden erillisviraston perustamisasetuksiin ei sisälly tällaista säännöstä ja lääkeviraston perustamisasetuksessa säädetään ulkoisen arvioinnin suorittamisesta vain kymmenen vuoden välein; kehottaa komissiota ja näitä virastoja puuttumaan asiaan ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista;

45.  panee tyytyväisenä merkille, että kolmen kolmikantaisen viraston – Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU‑OSHA) – perustamisasetuksia on tarkistettu;

46.  muistuttaa, että vuotuinen keskustelu asiasta vastaavissa valiokunnissa virastojen vuotuisten työohjelmien luonnoksista ja monivuotisista strategioista auttaa varmistamaan, että työohjelmat ja strategiat ilmentävät todellisia poliittisia painopisteitä erityisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä;

o

o o

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville erillisvirastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

25.1.2019

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta

(2018/2210(DEC))

Valmistelija: Marian Harkin

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille kolmen kolmikantaisen viraston (Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU‑OSHA)) perustamisasetusten tarkistamisen;

2.  panee merkille työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioita käsittelevien neljän viraston (Cedefop, Eurofound, EU-OSHA ja Euroopan koulutussäätiö (ETF)) ulkoisen arvioinnin tulokset; toteaa, että virastot ovat onnistuneet panemaan täytäntöön nämä suositukset kahdeksalla laajalla toiminta-alueella;

3.  pitää tärkeänä varmistaa riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit, jotta virastot voivat hoitaa tehtävänsä;

4.  muistuttaa, että vuotuinen keskustelu asiasta vastaavissa valiokunnissa virastojen vuotuisten työohjelmien luonnoksista ja monivuotisista strategioista auttaa varmistamaan, että työohjelmat ja strategiat ilmentävät todellisia poliittisia painopisteitä erityisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä;

5.  pitää myönteisenä ja kannustaa EU:n virastojen verkoston puitteissa ja sen ulkopuolella tapahtuvaa virastojen välistä yhteistyötä, joka helpottaa synergian luomista sekä ajatusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja jonka avulla pyritään tasapainottamaan hallintoa, parantamaan tehokkuutta, vähentämään kustannuksia ja lisäämään yhdenmukaisuutta virastojen välillä;

6.  panee merkille, että useimmat virastot julkaisevat avoimia työpaikkoja koskevia ilmoituksia omalla verkkosivustollaan ja sosiaalisessa mediassa, mutta eivät usein Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) verkkosivustolla; kannustaa virastoja julkaisemaan avoimia paikkoja koskevat ilmoituksensa EPSOn verkkosivustolla, koska tämä lisäisi avoimuutta ja julkisuutta ja auttaisi ottamaan huomioon kustannustehokkuuden;

7.  suhtautuu myönteisesti siihen, että tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaan maksujen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevien huomautusten määrä on vähentynyt, mikä kuvastaa sitä, että virastot ovat jatkuvasti pyrkineet noudattamaan oikeudellista kehystä ja etenkin varainhoitoasetusten ja henkilöstösääntöjen säännöksiä;

8.  kehottaa virastoja huolehtimaan siitä, että tilinpitäjät ovat riippumattomia kaikista, joilla on valtuutus tai edelleenvaltuutus hyväksyä sitoumuksia ja maksuja, sillä tilinpitäjän asema viraston hierarkiassa voi vaikuttaa tämän riippumattomuuteen;

9.  panee merkille, että virastot ovat edistyneet hallinto- ja kirjanpitojärjestelmiä koskevien tietotekniikkaratkaisujen yhdenmukaistamisessa; kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta jatkaa tietotekniikkaratkaisujen käytön lisäämistä henkilöstöhallinnon ja hankintojen tai sopimusten hallinnoinnin kaltaisilla keskeisillä aloilla, jotta vähennetään sisäisen valvonnan riskejä ja vahvistetaan tietohallintatapaa; palauttaa mieliin, että samanlaisten sähköisten välineiden käyttö myös tavaroiden tai palvelujen hankinnassa (sähköiset hankinnat) olisi tärkeä askel kohti yhdenmukaisempaa tietoteknistä kehystä virastojen kesken; kannustaa niitä jatkamaan sähköisen laskutuksen ja sähköisten hankintamenettelyjen käyttöönottoa ja toteuttamista.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Arne Gericke, Marian Harkin, Czesław Hoc, Agnes Jongerius, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Thomas Mann, Miroslavs Mitrofanovs, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Dennis Radtke, Terry Reintke, Robert Rochefort, Claude Rolin, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Amjad Bashir, Lynn Boylan, Mircea Diaconu, Eduard Kukan, Christelle Lechevalier, Paloma López Bermejo, António Marinho e Pinto, Alex Mayer, Csaba Sógor, Flavio Zanonato

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Angélique Delahaye, Monika Smolková

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

42

+

ALDE

Mircea Diaconu, Martina Dlabajová, Marian Harkin, António Marinho e Pinto, Robert Rochefort, Yana Toom

ECR

Amjad Bashir, Arne Gericke, Czesław Hoc, Ulrike Trebesius, Jana Žitňanská

GUE/NGL

Lynn Boylan, Paloma López Bermejo, João Pimenta Lopes

PPE

Georges Bach, David Casa, Angélique Delahaye, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Eduard Kukan, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Marek Plura, Dennis Radtke, Claude Rolin, Csaba Sógor, Romana Tomc

S&D

Guillaume Balas, Ole Christensen, Agnes Jongerius, Javi López, Alex Mayer, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Monika Smolková, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato

VERTS/ALE

Jean Lambert, Miroslavs Mitrofanovs, Terry Reintke

1

-

NI

Lampros Fountoulis

2

0

EFDD

Laura Agea

ENF

Christelle Lechevalier

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

17.1.2019

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta

(2018/2210(DEC))

Valmistelija: Romeo Franz

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmät, joiden mukaan kaikkien oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien erillisvirastojen tilinpäätökset antavat olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot niiden taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2017 ja niiden toimet olivat laillisia ja sääntöjenmukaisia;

2.  toteaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin antoi EASOa koskevan kielteisen tarkastuslausunnon sen maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja lausunnon perustana olivat tilanteet, joissa oli lähinnä maksujen perustana olevien julkisten hankintojen ja rekrytointimenettelyjen yhteydessä jätetty olennaisella ja järjestelmällisellä tavalla noudattamatta viraston varainhoitoasetusta sekä muita sääntöjä ja säännöksiä; pitää valitettavana, että sääntöjenvastaisten maksujen yhdistetty virhetaso oli vähintään 7,7 miljoonaa euroa eli 10,3 prosenttia viraston kaikista maksuista vuonna 2017 eli huomattavasti vuoden 2016 virhetasoa korkeampi; panee merkille viraston henkilöresurssitilanteen dramaattisen heikentymisen vuonna 2017; pitää valitettavana, ettei virastolla ollut vuonna 2017 hallinnollisia valmiuksia täyttää lukuisia avoimia toimia, mikä aiheutti merkittävän riskin viraston toiminnan jatkamiselle nykyisessä laajuudessa; pitää myönteisenä, että virasto on sitoutunut lujasti puuttumaan viipymättä sen organisaatioon ja johtamiseen liittyviin puutteisiin; panee merkille, että lokakuussa 2018 parlamentti kieltäytyi myöntämästä vastuuvapautta viraston vuoden 2016 talousarvion toteuttamisesta;

3.  huomauttaa, että Frontexin kohdalla tilintarkastustuomioistuin raportoi vuonna 2017 jälleen kerran, että yhteistyökumppanimaiden ilmoittamien menojen tueksi esittämä dokumentaatio ei useinkaan ollut riittävää; suhtautuu myönteisesti Frontexin päätökseen ottaa käyttöön yksinkertaistettu kustannusten korvausmalli, jotta voidaan puuttua tähän vuodesta 2014 lähtien toistuvaan ongelmaan; panee lisäksi merkille tässä yhteydessä, että tilintarkastustuomioistuin raportoi aiemmilta vuosilta siirrettyjen talousarviomäärärahojen peruuntumisesta, mikä osoittaa, että unionin jäsenvaltioiden ja muiden yhteistyöhön osallistuvien maiden hallinnot olivat arvioineet Frontexin määrärahatarpeet kyseisinä vuosina selvästi liian suuriksi;

4.  panee merkille, että CEPOL on edelleen ainoa oikeus- ja sisäasioiden alan virasto, joka on siirtänyt kirjanpitotehtävänsä komission tilinpitäjälle sopimuspohjalta; kannustaa muita virastoja tekemään samoin, sillä näin lisätään tilinpäätöksen laatimisen tehokkuutta ja varmistetaan sen luotettavuus;

5.  korostaa, että tarvittavien henkilöresurssien puutteen vuoksi eu-LISAn oli sovellettava tietoteknisten hankkeiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon ulkoistusmallia, jossa kolme toimeksisaajaa suoritti noin 90 prosenttia työstä, kuten järjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista; pelkää, että toimintamalli, jossa tällaisten arkaluontoisten tietoteknisten järjestelmien kehitys ulkoistetaan näin pitkälti, aiheuttaa riskin, että virastosta tulee liian riippuvainen toimeksisaajista siitäkin huolimatta, että tietotekniset hankkeet ovat viraston vastuulla ja sen valvonnassa; korostaa, että toiminnan jatkuvuudelle aiheutuu riskejä siitä, että keskeisissä operatiivisissa yksiköissä on vain vähän henkilöstöä; suhtautuu myönteisesti eu-LISAn tähän mennessä tältä osin toteuttamiin toimiin ja pyytää eu-LISAa toteuttamaan asianmukaisia pitkän aikavälin toimia sekä organisaation että mahdollisesti myös teknologian ja toiminnan tasolla näiden riskien lieventämiseksi pitkällä aikavälillä, jotta varmistetaan viraston toiminnan jatkuvuus ja Schengen-alueen toiminta; kehottaa eu-LISAa varmistamaan, ettei mikään sellainen kolmannen maan lainsäädäntö sido toimeksisaajia, josta saattaisi aiheutua ristiriita viraston tarvittavien luottamuksellisuutta koskevien järjestelyjen kanssa;

6.  pitää valitettavana, että EASOn lisäksi eu-LISAn, perusoikeusviraston ja CEPOLin kohdalla havaittiin lähinnä palveluihin liittyvissä julkisissa hankintamenettelyissä puutteita, joiden vuoksi parhaan vastineen saaminen rahalle vaarantui; panee merkille, että usein havaittuja puutteita olivat muun muassa se, että ratkaisuperusteissa ei otettu riittävän tasapainoisesti huomioon hinta- ja laatunäkökohtia, puitesopimuksia ei suunniteltu optimaalisiksi, sovelletut puitesopimukset antoivat mahdollisuuden ostaa palveluita ilman riittävän tarkkoja teknisiä ja/tai hintaeritelmiä ja välittäjäpalveluita käytettiin perusteettomasti; kehottaa kyseisiä virastoja ryhtymään korjaaviin toimiin vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa.

7.  pitää valitettavana, että oikeus- ja sisäasioiden alan eri virastot julkaisevat avoimia toimia koskevat ilmoitukset ainoastaan verkkosivustollaan ja vain muutamilla kielillä; pyytää kaikkia oikeus- ja sisäasioiden alan virastoja julkaisemaan järjestelmällisesti kaikki avoimia toimia koskevat ilmoituksensa EU:n henkilöstövalintatoimiston (EPSO) verkkosivuilla kaikilla unionin virallisilla kielillä, jotta niiden toiminta olisi aiempaa avoimempaa suhteessa kaikkiin unionin kansalaisiin; ottaa huomioon, että avoimia toimia koskevien ilmoitusten kääntämisestä kaikille unionin virallisille kielille aiheutuu lisäkustannuksia, ja kehottaa komissiota harkitsemaan toimenpiteitä, joilla vähennettäisiin ilmoitusten kääntämisestä virastoille aiheutuvaa taloudellista rasitusta, kuten erityisen puitesopimuksen tekemistä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen kanssa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Asim Ademov, Martina Anderson, Heinz K. Becker, Monika Beňová, Michał Boni, Caterina Chinnici, Rachida Dati, Frank Engel, Laura Ferrara, Romeo Franz, Kinga Gál, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Monika Hohlmeier, Sophia in ‘t Veld, Cécile Kashetu Kyenge, Monica Macovei, Roberta Metsola, Claude Moraes, Ivari Padar, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Dennis de Jong, Anna Hedh, Lívia Járóka, Marek Jurek, Jean Lambert, Jeroen Lenaers, Andrejs Mamikins, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Norbert Erdős, Fernando Ruas, Adam Szejnfeld

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

43

+

ALDE

Nathalie Griesbeck, Sophia in 't Veld, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz

ECR

Marek Jurek, Monica Macovei, Helga Stevens

EFDD

Laura Ferrara

GUE/NGL

Martina Anderson, Dennis de Jong, Marie-Christine Vergiat

PPE

Asim Ademov, Heinz K. Becker, Michał Boni, Rachida Dati, Frank Engel, Norbert Erdős, Kinga Gál, Monika Hohlmeier, Lívia Járóka, Jeroen Lenaers, Roberta Metsola, Fernando Ruas, Csaba Sógor, Adam Szejnfeld, Traian Ungureanu, Tomáš Zdechovský

S&D

Monika Beňová, Caterina Chinnici, Ana Gomes, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Cécile Kashetu Kyenge, Andrejs Mamikins, Claude Moraes, Ivari Padar, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, Birgit Sippel, Josef Weidenholzer

VERTS/ALE

Romeo Franz, Jean Lambert, Judith Sargentini, Bodil Valero

3

-

ECR

Kristina Winberg

ENF

Auke Zijlstra

NI

Udo Voigt

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Ingeborg Gräßle, Jean-François Jalkh, Wolf Klinz, Monica Macovei, Georgi Pirinski, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Marco Valli, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Karin Kadenbach

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Petra Kammerevert

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Martina Dlabajová, Wolf Klinz

ECR

Monica Macovei

EFDD

Marco Valli

ENF

Jean-François Jalkh

GUE/NGL

Dennis de Jong

PPE

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Marian-Jean Marinescu, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Tomáš Zdechovský

S&D

Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Karin Kadenbach, Petra Kammerevert, Georgi Pirinski, Derek Vaughan

VERTS/ALE

Bart Staes

0

-

 

 

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 434, 30.11.2018, s. 1.

(2)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3)

EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(4)

EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.

(5)

Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA), Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), Euroopan huumausaineiden

ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA), Euroopan poliisiakatemia (CEPOL), Euroopan poliisivirasto (Europol), Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) sekä Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikkö

(Eurojust).

(6)

Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA).

(7)

Arthuis’n kirje Tajanille, viite: D(2018)30134.

(8)

Komissio käyttää erillisvirastojen luokittelussa seuraavia ilmauksia: ”vasta aloittamassa toimintaansa”, ”uusia tehtäviä” ja ”täysi toimintavalmius”. Näillä kuvataan virastojen kehitystasoa ja

unionin maksuosuuksien ja henkilöstömäärien kasvua.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18. heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä.

Päivitetty viimeksi: 19. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus