Menettely : 2018/2262(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0147/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0147/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 7.21
CRE 26/03/2019 - 7.21

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0241

MIETINTÖ     
PDF 194kWORD 75k
1.3.2019
PE 630.430v02-00 A8-0147/2019

Euroopan parlamentin suosituksesta neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisestä institutionaalisesta puitesopimuksesta

(2018/2262(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Doru‑Claudian Frunzulică

Valmistelija (*):

Tiziana Beghin, kansainvälisen kaupan valiokunta

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

TARKISTUKSET
EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN SUOSITUKSEKSI
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN SUOSITUKSEKSI

neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisestä institutionaalisesta puitesopimuksesta

(2018/2262(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan,

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2014 tehdyn neuvoston päätöksen, jossa annetaan lupa neuvotella EU:n ja Sveitsin välisestä sopimuksesta kahdenvälisiä suhteita sääntelevistä institutionaalisista puitteista ja aloittaa neuvottelut 22. toukokuuta 2014,

–  ottaa huomioon 28. helmikuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n ja Sveitsin valaliiton välisistä suhteista,

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2010 ja 20. joulukuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät EU:n ja EFTA-maiden välisistä suhteista,

–  ottaa huomioon Euroopan talousalueesta (ETA) 1. tammikuuta 1994 tehdyn sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon, että Sveitsin kansa hylkäsi joulukuussa 1992 järjestetyssä kansanäänestyksessä osallistumisen ETA:an 50,3 prosentilla äänistä, vuonna 1997 se hylkäsi kansalaisaloitteen ”EU-jäsenyysneuvottelut: annetaan kansan päättää” 74 prosentilla äänistä ja vuonna 2001 se hylkäsi kansalaisaloitteen ”Kyllä Euroopalle” 77 prosentilla äänistä,

–  ottaa huomioon, että 23. marraskuuta 2017 allekirjoitettiin EU:n ja Sveitsin valaliiton välinen päästökauppasopimus(2),

–  ottaa huomioon, että 16. maaliskuuta 2012 allekirjoitettiin Euroopan puolustusviraston (EDA) ja Sveitsin yhteistyötä koskeva puitesopimus,

–  ottaa huomioon Sveitsin ja Eurojustin välisen, oikeudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen, joka allekirjoitettiin 27. marraskuuta 2008 ja joka tuli voimaan 22. heinäkuuta 2011,

–  ottaa huomioon Sveitsin ja Europolin välisen sopimuksen, joka koskee poliisiviranomaisten yhteistyötä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja torjunnassa, joka allekirjoitettiin 24. syyskuuta 2004 ja joka tuli voimaan 1. maaliskuuta 2006, sekä sopimuksen soveltamisalan laajentamisen 1. tammikuuta 2008,

–  ottaa huomioon 21. kesäkuuta 1999 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimuksen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta(3) ja erityisesti sen liitteen I henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja liitteen III ammattipätevyyksien vastavuoroisesta tunnustamisesta,

–  ottaa huomioon Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen johdosta sopimuspuolina Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen 27. toukokuuta 2008 tehdyn pöytäkirjan(4),

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2009 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen tavarakuljetusten tarkastusten ja muodollisuuksien yksinkertaistamisesta sekä turvallisuuteen liittyvistä tullitoimenpiteistä(5),

–  ottaa huomioon Sveitsin valaliiton kansalaisaloitteen, josta äänestettiin 9. helmikuuta 2014 ja jossa 50,3 prosenttia Sveitsin kansalaisista kannatti ehdotuksia ottaa uudelleen käyttöön maahanmuuttokiintiöt Euroopan unionin kanssa, suosia maan kansalaisia avointen työpaikkojen täyttämisessä ja rajoittaa maahanmuuttajien oikeuksia sosiaalietuuksiin,

–  ottaa huomioon vuonna 1972 tehdyn EU:n ja Sveitsiin välisen vapaakauppasopimuksen(6), jota on vuosien mittaan mukautettu ja ajantasaistettu,

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2002 voimaan tulleen Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen lentoliikenteestä(7),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2002 voimaan tulleen Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä(8),

–  ottaa huomioon neuvottelut EU:n ja Sveitsin valaliiton välisistä sähköalaa, elintarviketurvallisuutta, tuoteturvallisuutta ja kansanterveyttä koskevista sopimuksista,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2018 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/2047 Sveitsin pörsseihin sovellettavan oikeudellisen kehyksen ja valvontakehyksen vastaavuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU mukaisesti(9),

–  ottaa huomioon Brysselissä 4. ja 5. heinäkuuta 2018 järjestetyn EU:n ja Sveitsin 37. parlamenttienvälisen kokouksen,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Sveitsistä ja erityisesti 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”ETA-Sveitsi: sisämarkkinoiden täysimääräiseen täytäntöönpanoon liittyvät esteet”(10) ja 24. huhtikuuta 2018 annetun sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan luonnoksen päätöslauselmaesitykseksi samasta aiheesta,

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta sisämarkkinoiden hallinnoinnista osana eurooppalaista ohjausjaksoa 2017(11),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 4 kohdan ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0147/2019),

A.  ottaa huomioon, että Sveitsin nykyinen suhde EU:hun perustuu monimutkaiseen sopimusten kokonaisuuteen, jossa on noin 20 keskeistä alakohtaista kahdenvälistä sopimusta ja noin sata muuta sopimusta; ottaa huomioon, että Sveitsi osallistuu vain osittain kaikkiin neljään vapauteen; ottaa huomioon, että vaikka nämä sopimukset ovat menneinä vuosina syventäneet EU:n ja Sveitsin välistä yhteistyötä sisämarkkinoiden, sisäisen turvallisuuden ja turvapaikka-asioiden, liikenteen ja verotuksen aloilla, tulevaisuudessa tämä monimutkainen sopimusten kokonaisuus voisi vanhentua, mikä tekisi niiden täytäntöönpanosta vähemmän merkityksellistä, ellei päästä sopimukseen kattavista puitteista;

B.  ottaa huomioon, että Eurostatin tietojen mukaan Sveitsi oli vuonna 2017 EU:n kolmanneksi tärkein kumppani tavaroiden viennin osalta ja sen neljänneksi tärkein kumppani tavaroiden tuonnin osalta;

C.  ottaa huomioon, että neuvosto on todennut, että Sveitsin kanssa tehtävän kattavan institutionaalisen sopimuksen tavoitteena tulisi olla sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojelu ja oikeusvarmuuden takaaminen viranomaisille, kansalaisille ja talouden toimijoille;

D.  ottaa huomioon, että Sveitsin liittoneuvosto haluaa tehdä EU:n kanssa institutionaalisen sopimuksen, jolla varmistetaan oikeusvarmuus markkinoille pääsyn alalla ja säilytetään Sveitsin vauraus, riippumattomuus ja oikeusjärjestelmä(12); ottaa huomioon, että Sveitsin liittoneuvosto on ilmoittanut järjestävänsä sidosryhmien kuulemisen neuvottelijoiden 23. marraskuuta 2018 sopiman tekstin pohjalta;

E.  katsoo, että tarvitaan erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvia hyvin toimivia ja tehokkaita sisämarkkinoita kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi, jotta Euroopan talous elpyisi; katsoo, että sisämarkkinalainsäädäntö on saatettava asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, se on pantava täytäntöön ja sitä on noudatettava, jotta jäsenvaltiot ja Sveitsi saavat täyden hyödyn;

F.  ottaa huomioon, että Sveitsi on ilmoittanut haluavansa jättää valtiontukia koskevia sitovia aineellisia määräyksiä tulevaan markkinapääsyä koskevaan sopimukseen ja päästä sähkön sisämarkkinoille;

G.  ottaa huomioon, että liittoneuvosto hyväksyi 28. syyskuuta 2018 Sveitsin toisen, 1,3 miljardia Sveitsin frangia kymmenen vuoden aikana käsittävän maksuosuuden tietyille EU:n jäsenvaltioille ja että liittoneuvosto odottaa nyt liittokokouksen myönteistä päätöstä asiasta;

H.  ottaa huomioon, että Sveitsi on Euroopan ympäristökeskuksen jäsen;

I.  ottaa huomioon, että Sveitsi on vahvistanut osallistumisensa Euroopan satelliittinavigointiohjelmiin EGNOS ja Galileo;

J.  ottaa huomioon, että Sveitsin osallistuminen EU:n Horisontti 2020 ‑tutkimuspuiteohjelmaan ja sitä edeltävään tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan on ollut arvokasta kaikille osapuolille ehdotusten korkean laadun vuoksi;

K.  ottaa huomioon, että Sveitsi ja EU allekirjoittivat 27. toukokuuta 2015 verotusta ja säästöjen tuottamia korkotuloja koskevan sopimuksen lisäpöytäkirjan, jossa edellytetään, että molemmat osapuolet vaihtavat automaattisesti tietoja toistensa alueella asuvien finanssitilitiedoista syyskuusta 2018 alkaen; ottaa huomioon, että EU asetti joulukuussa 2017 Sveitsin ”veroasioissa yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden” luetteloon;

L.  ottaa huomioon, että Sveitsi tekee yhteistyötä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alan tietyillä osa-alueilla ja on osallistunut yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) siviili- ja sotilasoperaatioihin erityisesti Ukrainassa ja Malissa; ottaa huomioon, että 16. maaliskuuta 2012 allekirjoitettu Euroopan puolustusviraston (EDA) ja Sveitsin yhteistyötä koskeva puitesopimus mahdollistaa tietojenvaihdon, ja siinä määrätään yhteisestä tutkimus- ja teknologiatoiminnasta sekä asevarusteluhankkeista ja -ohjelmista;

M.  ottaa huomioon, että Sveitsi on kuulunut Schengen-alueeseen siitä lähtien, kun Schengen-säännöstöä alettiin soveltaa Sveitsissä joulukuussa 2008;

N.  ottaa huomioon, että Sveitsi osallistuu Schengenin tietojärjestelmään (SIS), viisumitietojärjestelmään (VIS) ja eurooppalaiseen sormenjälkitietokantaan (Eurodac) ja että tulevaisuudessa se osallistuu rajanylitystietojärjestelmään (EES), johon kirjataan EU:n ulkorajojen ylitykset, sekä EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmään (ETIAS), jolla selvitetään viisumivapauden piiriin kuuluvien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten mahdollisesti aiheuttamat turvallisuusuhat tai laittoman maahanmuuton riski ennen näiden matkaan lähtöä;

O.  toteaa, että Dublinin assosiaatiosopimuksen perusteella Sveitsi on assosioitunut osaan EU:n turvapaikkasäännöstöä; ottaa huomioon, että Sveitsi on vuodesta 2010 lähtien osallistunut Frontexin rahoitukseen ja toimintaan;

P.  ottaa huomioon, että vuonna 2017 Sveitsin 8,48 miljoonan asukkaan joukossa oli 2,13 miljoonaa ulkomaiden kansalaista, joista 1,4 miljoonaa on lähtöisin EU:n jäsenvaltioista ja Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenvaltioista; ottaa huomioon, että 320 000 EU:n kansalaista käy päivittäin töissä Sveitsissä; ottaa huomioon, että 750 000 Sveitsin kansalaista asuu ulkomailla ja heistä 450 000 asuu EU:ssa;

Q.  ottaa huomioon, että Sveitsi suostui vuonna 2009 jatkamaan vuonna 1999 tehtyä henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevaa EU:n ja Sveitsin kahdenvälistä sopimusta, jossa Sveitsin ja EU:n kansalaisille suodaan yhtäläinen oikeus valita vapaasti työskentely- ja asuinpaikkansa sopimuspuolten alueilla;

R.  ottaa huomioon, että ulkomaisten yritysten on kunnioitettava Sveitsin työelämää koskevia vähimmäisehtoja, kun ne lähettävät ulkomaisia työntekijöitä Sveitsiin; ottaa huomioon, että pääurakoitsija on oikeudellisesti vastuussa sen varmistamisesta, että alihankkijat noudattavat Sveitsin työmarkkinalainsäädäntöä;

S.  toteaa, että Sveitsi otti vuonna 2002 käyttöön rinnakkaistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena ilmoitettiin olevan suojella Sveitsin palkkoja, työoloja ja sosiaalisia normeja ja joita EU ei pidä henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen mukaisina;

T.  ottaa huomioon, että kansalaisten oikeuksia koskevan direktiivin (2004/38/EY) täytäntöönpano sekä EU:n kansalaisten oikeus sosiaaliturvaetuuksiin ja sijoittautumisoikeus ovat aiheuttaneet huolta Sveitsissä;

U.  ottaa huomioon, että Sveitsi on ollut EFTA:n jäsen vuodesta 1960 ja Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 2002;

V.  ottaa huomioon, että äänestys aiheesta ”Sveitsin lait – ei ulkomaalaisia tuomareita” (niin kutsuttu itsemääräämistä koskeva aloite) hylättiin kansanäänestyksessä 66 prosentilla äänistä kaikissa kantoneissa 25. marraskuuta 2018;

W.  ottaa huomioon, että Sveitsi on sitoutunut poliittiseen neutraaliuteen ja että se on niin ollen isännöinyt kansainvälisiä neuvotteluja rauhanomaisten ratkaisujen aikaansaamiseksi aseellisiin konflikteihin eri puolilla maailmaa;

X.  ottaa huomioon, että komissio jatkoi loppuvuodesta 2018 kuudella kuukaudella päätöstään tunnustaa Sveitsin kauppapaikkojen noudattavan rahoitusmarkkinadirektiivissä (2004/39/EY) ja -asetuksessa ((EU) N:o 600/2014) säädettyä osakkeita koskevaa kaupankäyntivelvollisuutta;

Y.  ottaa huomioon, että Parlamenttienvälisen liiton (IPU) toimipaikka on Genevessä;

Z.  ottaa huomioon, että 25 merkittävän kansainvälisen järjestön ja konferenssin maailmanlaajuinen päämaja on Sveitsissä, useimpien tapauksessa Genevessä;

AA.  ottaa huomioon, että satojen kansainvälisten hallituksista riippumattomien järjestöjen, jotka tarjoavat neuvontaa YK:lle ja muille hallituksista riippumattomille järjestöille, toimipaikka on Sveitsissä;

AB.  ottaa huomioon, että Sveitsi aikoo pitää liittovaltiovaalit 20. lokakuuta 2019;

1.  suosittaa neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että

a)  korostetaan, että Sveitsillä ja EU:lla on läheinen, laaja ja kattava kumppanuus, joka hyödyttää kumpaakin osapuolta ja joka perustuu yhteiseen kulttuurihistoriaan ja yhteisiin arvoihin, ja että taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset, ympäristöön liittyvät, tieteelliset sekä ihmisten väliset yhteydet ja siteet ovat esimerkilliset, ja palautetaan mieliin näiden kahden osapuolen välinen ainutlaatuinen kulttuurinen ja maantieteellinen läheisyys;

b)  korostetaan, että Sveitsi on varsin pitkälle integroitunut EU:hun, että se on samanmielinen kumppani ja että sillä on edessään samat Euroopan alueelliset ja maailmanlaajuiset haasteet kuin EU:lla; suhtaudutaan myönteisesti Sveitsin julkilausumaan, jonka mukaan on niiden etujen mukaista uudistaa ja vahvistaa kahdenvälistä lähestymistapaa ja luoda entistä tiiviimpi suhde;

c)  pannaan merkille, että EU on Sveitsin tärkein kauppakumppani, johon suuntautuu 52 prosenttia sen viennistä ja josta on peräisin yli 71 prosenttia sen tuonnista, ja että nykyisten kahdenvälisten kauppasopimusten puitteissa käytävän päivittäisen tavarakaupan arvo on jopa miljardi Sveitsin frangia(13); otetaan huomioon, että Sveitsi on EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani, jonka osuus EU:n käymästä kaupasta on 7 prosenttia; todetaan, että Sveitsin merkittävä integroituminen EU:n sisämarkkinoihin on keskeinen tekijä talouskasvussa ja tekee EU:sta Sveitsin tärkeimmän talous- ja kauppakumppanin;

d)  korostetaan, että EU on ollut institutionaalista puitesopimusta koskevissa neuvotteluissa varsin joustava, mikä kaikkien asianomaisten osapuolten on tunnustettava;

e)  kehotetaan tekemään kahdenvälinen institutionaalinen puitesopimus mahdollisimman pikaisesti, jotta voidaan selkiyttää nykyistä monimutkaista kahdenvälisten sopimusten kokonaisuutta ja myös ottaa käyttöön riitojenratkaisumekanismi; pidetään myönteisenä sitä, että neuvottelijat pääsivät sopimukseen lopullisesta sopimustekstistä; kehotetaan Sveitsin liittoneuvostoa tekemään päätös sopimuksen saattamisesta päätökseen heti, kun sidosryhmien kuuleminen on päättynyt myönteisesti;

f)  muistutetaan, että alakohtaisen lähestymistavan edelleen kehittämiseksi on luotava yhteiset institutionaaliset puitteet nykyisille ja tuleville sopimuksille, jotka antavat Sveitsille mahdollisuuden osallistua EU:n sisämarkkinoihin, jotta voidaan varmistaa yhtenäisyys ja oikeusvarmuus kansalaisille ja yrityksille; korostetaan, että neljä vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen on tullut aika saattaa institutionaalinen puitesopimus päätökseen; katsotaan, että sopimuksen tekeminen mahdollistaa EU:n ja Sveitsin kattavan kumppanuuden kaikkien mahdollisuuksien käyttämisen;

g)  katsotaan, että institutionaalista puitesopimusta tarvitaan, koska EU:n ja Sveitsin suhde perustuu monimutkaiseen järjestelmään, joka pitää sisällään 120 alakohtaista sopimusta, ja koska suurempi johdonmukaisuus ja oikeusvarmuus hyödyttäisivät kaikkia osapuolia;

h)  kehotetaan osapuolia järjestämään mahdollisimman pikaisesti parlamenttien välisen tapaamisen, johon osallistuisi lainsäätäjiä EU:sta ja Sveitsistä ja jossa voitaisiin keskustella kaikista sopimukseen liittyvistä asioista;

i)  pidetään valitettavana sitä, että komissio toimitti EU:n ja Sveitsin välisen institutionaalisen puitesopimuksen neuvotellun tekstin ulkoasiainvaliokunnalle ja kansainvälisen kaupan valiokunnalle vasta 6. helmikuuta 2019, vaikka se viimeisteltiin marraskuussa 2018;

j)   todetaan, että EU:n ja Sveitsin väliset vahvat suhteet menevät taloudellista yhdentymistä ja sisämarkkinoiden laajentamista pidemmälle ja edistävät vakautta ja vaurautta kaikkien kansalaisten ja yritysten ja myös pk-yritysten eduksi; korostetaan, että on tärkeää varmistaa sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta, jotta luodaan yhtäläiset toimintaolosuhteet ja työpaikkoja;

k)   katsotaan, että institutionaalisen puitesopimuksen varmistaminen Sveitsin kanssa on erittäin tärkeää, koska sillä taattaisiin oikeusvarmuus sekä Sveitsille että EU:lle, unionin säännöstön dynaaminen sisällyttäminen, Sveitsin sisämarkkinoille pääsyn parantaminen molempien osapuolten eduksi sekä Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta, kun on kyse institutionaalisen puitesopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan liittyvistä ratkaisemattomista riidoista;

l)  pannaan tyytyväisenä merkille komission 20. joulukuuta 2018 tekemän päätöksen tunnustaa, että Sveitsin kauppapaikat noudattavat rahoitusmarkkinadirektiivissä(14) ja -asetuksessa(15) (MiFID II/MiFIR) säädettyä osakkeiden kaupankäyntivelvollisuutta; korostetaan, että vastaavuuden voimassaolo on rajattu 30. kesäkuuta 2019 asti mutta sitä voidaan jatkaa edellyttäen, että yhteisen institutionaalisen kehyksen vahvistavan sopimuksen allekirjoittamisessa on edistytty;

m)  korostetaan neuvoston tavoin, että henkilöiden vapaa liikkuvuus on EU:n politiikan peruspilari, josta ei voida tinkiä, ja että sisämarkkinat ja niiden neljä vapautta ovat jakamattomia; pidetään valitettavina Sveitsin suhteettomia yksipuolisia ”rinnakkaistoimenpiteitä”, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2004; kehotetaan Sveitsiä, jolle rinnakkaistoimenpiteet ovat tärkeitä, pyrkimään löytämään ratkaisu, joka on kaikin puolin yhteensopiva asiaa koskevien EU:n välineiden kanssa; kehotetaan Sveitsiä myös harkitsemaan kroatialaisia työntekijöitä koskevien siirtymätoimenpiteiden soveltamisajan lyhentämistä pitäen mielessä EU:n ja Sveitsin välisestä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta koituvat hyödyt;

n)  pannaan merkille ”kevyempää kotimaista etusijakohtelua” koskevan aloitteen täytäntöönpano ja neuvoston käsitys, että Sveitsin liittokokouksen 16. joulukuuta 2016 hyväksymä teksti voidaan panna täytäntöön tavalla, joka on sopusoinnussa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen mukaisten EU:n kansalaisten oikeuksien kanssa, jos tarvittavilla täytäntöönpanomääräyksillä selvennetään vielä avoimia kysymyksiä, kuten oikeutta saada tietoa avoimista työpaikoista ja rajatyöntekijöiden oikeuksien kunnioittamista; muistutetaan kuitenkin, että kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoa koskevaa kysymystä ei pitäisi sekoittaa perussopimuksiin kirjattuun henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen; korostetaan tarvetta seurata tiiviisti asetuksen täytäntöönpanoa, jotta voidaan arvioida henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen noudattamista;

o)  painotetaan, että Sveitsi hyötyy suuresti kaikkien eurooppalaisten naapureidensa demokratian ja kilpailukyvyn kehityksestä ja että sen sellaisiin ohjelmiin kuin koheesiorahastoon antama taloudellinen panos on näin ollen sen omien etujen mukainen ja sitä olisi jatkettava, ja pidetään myönteisinä taloudellisesta panoksesta vastaanottavissa jäsenvaltioissa koituneita myönteisiä tuloksia; muistutetaan, että Sveitsi saa merkittäviä etuja osallistumisesta sisämarkkinoihin; korostetaan, että Sveitsin tuleva panos EU:n koheesioon on olennaisen tärkeä ja että sitä olisi tehostettava huomattavasti ETA:n/Norjan esimerkin mukaisesti;

p)  pidetään myönteisenä Sveitsissä käynnissä olevaa intensiivistä sisäistä keskustelua EU:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä; ehdotetaan kuitenkin, että Sveitsi yrittäisi viestiä kansalaisilleen vielä paremmin niistä monista konkreettisista eduista, joita he saavat pääsystä sisämarkkinoille, sekä tarpeesta tiiviimmälle yhteistyölle EU:n kanssa;

q)  kehotetaan saattamaan institutionaalinen sopimus sen tekemisen jälkeen viipymättä Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja Sveitsin parlamentin hyväksyttäväksi sekä järjestämään Sveitsissä kansanäänestys Sveitsin perustuslain mukaisesti;

r)  pannaan merkille, että 1,4 miljoonaa EU:n kansalaista asuu Sveitsissä ja että yli 450 000 Sveitsin kansalaista asuu EU:ssa;

s)  palautetaan mieliin, että 9. helmikuuta 2014 pidetyn kansanäänestyksen jälkeen Sveitsin parlamentti hyväksyi vuonna 2016 ulkomaalaislakia koskevan muutoksen, jolla liittovaltion perustuslain 121 a pykälä pannaan täytäntöön, ja että muutos tuli voimaan 1. heinäkuuta 2018; korostetaan, että on tärkeää, että liittoneuvosto kiinnittää erityistä huomiota 121 a pykälän täytäntöönpanoon niin, ettei vaaranneta EU:n kansalaisten vapautta vapaaseen liikkuvuuteen;

t)  pidetään valitettavina kaikkia kantonikohtaisia ja kansallisia aloitteita, jotka voisivat rajoittaa EU:n työntekijöiden ja erityisesti rajatyöntekijöiden pääsyä Sveitsin työmarkkinoille ja siten heikentäisivät henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen mukaisia EU:n kansalaisten oikeuksia ja EU:n ja Sveitsin välistä yhteistyötä;

u)  pidetään erittäin myönteisenä poliittista aiejulistusta julkisia hankintoja koskevan sopimuksen ja vuonna 1972 tehdyn EU:n ja Sveitsin vapaakauppasopimuksen uudenaikaistamisesta ja kannatetaan kunnianhimoista tavoitetta saada aikaan tarkistettu kauppakumppanuus, johon sisältyvät sellaiset osa-alueet kuin palvelut, jotka eivät kuulu institutionaalisen puitesopimuksen piiriin ja jotka henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehty sopimus kattaa vain osittain, mukaan lukien digitaaliset näkökohdat, teollis- ja tekijänoikeudet, kaupan helpottaminen, vaatimustenmukaisuusarviointien vastavuoroinen tunnustaminen ja julkiset hankinnat, kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun lisäksi; pyydetään tekemään lisää yhteistyötä maantieteellisten merkintöjen suojan parantamiseksi ja institutionaalisen puitesopimuksen luonnokseen sisältyvän uudenaikaisen ja luotettavan valtioiden välisen riitojenratkaisumekanismin laajentamiseksi siten, että se kattaisi tulevan kahdenvälisen kauppasuhteen ja että sen avulla voitaisiin ratkaista tehokkaasti osapuolten väliset kauppaa häiritsevät tekijät;

v)  ollaan tietoisia siitä, että EU:n ja Sveitsin välillä ei ole palvelukauppaa koskevaa kattavaa sopimusta ja että henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehty sopimus kattaa palvelut vain osittain, mikä osoittaa, että asiassa olisi aiheellista edetä pidemmälle;

w)  pannaan merkille Ticinon kantonissa vuonna 2017 hyväksytyn tarkistetun julkisia hankintoja koskevan lain, jonka olisi oltava yhdenmukainen Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen sekä vuodesta 2002 asti voimassa olleen, asiaa koskevan EU:n ja Sveitsin alakohtaisen sopimuksen kanssa; kehotetaan painokkaasti hankintaviranomaisia kohtelemaan EU:n tavarantoimittajia ja palveluntarjoajia syrjimättömästi myös tapauksissa, joissa on kyse hankintasopimuksista, joiden arvo on pienempi kuin kynnysarvo;

x)  kannustetaan jatkamaan nykykäytäntöä, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden taksiyrittäjät saavat tarjota palvelujaan rajoituksitta Sveitsissä ja joka on jo pitkään edistänyt Sveitsin raja-alueiden talouskehitystä ja hyödyttänyt kaikkia osapuolia;

y)  katsotaan, että ETA:n ja Sveitsin välinen vastavuoroisuus ja oikeudenmukaisuus ovat välttämättömiä, jotta molemmat osapuolet voivat hyötyä osallistumisestaan sisämarkkinoihin;

z)  todetaan, että vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn EU:n ja Sveitsin välisen sopimuksen mukainen yhteistyö on yleisesti ottaen tyydyttävää; pidetään myönteisenä vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen vuonna 2017 tehtyä tuoreinta päivitystä ja toivotaan, että tulevat päivitykset voidaan tehdä nopeasti, kun tuleva institutionaalinen puitesopimus on kehitetty sen koko potentiaalin hyödyntämiseksi;

aa)  pidetään tervetulleena etuuskohteluun oikeuttavia verojärjestelmiä rajoittavaa ja käytännöt lähemmäksi kansanvälisiä normeja tuovaa uutta verolainsäädäntöä ja toivotaan, että Sveitsin tulevan kansanäänestyksen tulos on myönteinen; korostetaan, että yhteistyön parantamista on tarpeen jatkaa veronkierron torjumiseksi ja verotuksen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi;

ab)  kehotetaan Sveitsiä jatkamaan Digitaalinen Sveitsi -strategiaa koskevaa työtään ja pyrkimään saattamaan sen yhdenmukaiseksi EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kanssa;

ac)  pannaan merkille, että ihmisten vapaata liikkuvuutta, eläkkeitä, ympäristöä, tilastoja, oikeudellista ja poliisiyhteistyötä, Schengenin aluetta, turvapaikka-asioita (Dublin-asetus), YUTP:tä/ YTPP:tä, satelliittinavigointia, tutkimusta, siviili-ilmailua, maakuljetuksia, sovittujen tavaroiden ja palvelujen vastavuoroista markkinoille pääsyä, jalostettuja maataloustuotteita, lainsäädännön yhdenmukaistamista, vastavuoroista tunnustamista, petostentorjuntaa, verotusta ja talletuksia koskevat kahdenväliset alakohtaiset sopimukset ovat tärkeä tekijä EU:n ja Sveitsin tiiviin kumppanuuden kannalta; todetaan kuitenkin samalla, että on korkea aika tehostaa kumppanuutta ja ottaa kahdenvälisissä suhteissa tuntuvasti suurempi ja merkityksellisempi askel solmimalla kumppanuussopimus mahdollisimman pikaisesti;

ad)  pidetään myönteisenä sitä, että rauhan edistäminen, välittäjänä toimiminen ja rauhanomainen konfliktien ratkaiseminen ovat kauan olleet tärkeä osa Sveitsin ulkopolitiikkaa; pidetään myönteisenä Sveitsin tuntuvaa roolia rauhanrakentamisessa ja sen osallistumista kriisien ratkaisemisen edistämiseen, vuoropuhelun helpottamiseen, luottamuksen rakentamistoimien kehittämiseen ja sovinnontekoon; pidetään myönteisenä Sveitsin roolia monimutkaisten liittovaltiorakenteiden ja rauhanvälityksellä aikaansaatujen perustuslaillisten järjestelyjen toteuttamisen helpottamisessa, millä on pyritty edistämään eri etnisten ryhmien rinnakkaineloa;

ae)  suhtaudutaan myönteisesti Sveitsin osallistumiseen EU:n turvallisuus- ja puolustusoperaatioihin, kuten EUFOR ALTHEA-, EULEX Kosovo-, EUTM Mali- ja EUBAM Libya -operaatioihin sekä Euroopan puolustusviraston toimintaan, sekä sen niille antamaan tukeen; pidetään myönteisenä Sveitsin kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä humanitaarisen avun, pelastuspalvelun, terrorismin torjunnan ja ilmastonmuutoksen aloilla;

af)  otetaan huomioon Sveitsin osallistuminen Schengen-alueelle tulevan laajamittaisen muuttoliikkeen yhteydessä sekä Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanossa; kehotetaan Sveitsiä osallistumaan maailmanlaajuiseen muuttoliikekompaktiin ja odotetaan, että tämä tapahtuu Sveitsin parlamentissa käytävän keskustelun johdosta;

ag)  kehotetaan Sveitsiä soveltamaan asiaa koskevia EU:n direktiivejä, jotta se voi säilyttää nykyisen sosiaalisen suojelun tasonsa sekä palkkatasonsa rajat ylittävässä palvelujen tarjonnassa;

ah)  korostetaan olevan tärkeää varmistaa, että EU:n ja Sveitsin välisessä institutionaalisessa puitesopimuksessa on verotusalan hyvää hallintotapaa koskeva lauseke, johon sisältyy erityisiä sääntöjä valtiontuista veroetujen muodossa, avoimuuteen liittyviä vaatimuksia verotustietojen ja tosiasiallisia omistajia koskevien tietojen automaattisesta vaihdosta sekä rahanpesun vastaisia määräyksiä;

ai)  pidetään myönteisenä Sveitsin päätöstä liittyä Europolin yhteiseen kyberrikollisuuden torjunnan työryhmään (J-CAT) huhtikuussa 2018 ennaltaehkäisevänä toimena kansainvälisten kyberrikollisuusuhkien torjumiseksi;

aj)  pidetään myönteisenä Sveitsin osallistumista Horisontti 2020 -ohjelman kaikkiin osiin ja toivotaan sen tekevän edelleen yhteistyötä tulevissa tutkimusohjelmissa;

ak)  kehotetaan Sveitsiä aloittamaan neuvottelut liittymisestään Erasmus-ohjelmiin;

al)  pidetään myönteisenä edistystä Alppien poikki kulkevan rautatieyhteyden (”uusi Alppien poikki kulkeva rautatieyhteys”, NRLA/ NEAT) rakentamisessa, ottaen huomioon, että se on Sveitsin rahoittama investointi, joka hyödyttää myös EU:ta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä Sveitsin valaliiton liittokokoukselle ja liittoneuvostolle.

(1)

EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(2)

EUVL L 322, 7.12.2017, s. 3.

(3)

EYVL L 114, 30.4.2002, s. 6.

(4)

EUVL L 124, 20.5.2009, s. 53.

(5)

EUVL L 199, 31.7.2009, s. 24.

(6)

EYVL L 300, 31.12.1972, s. 189.

(7)

EYVL L 114, 30.4.2002, s. 73.

(8)

EYVL L 114, 30.4.2002, s. 91.

(9)

EUVL L 327, 21.12.2018, s. 77.

(10)

EUVL C 316, 22.9.2017, s. 192.

(11)

EUVL C 252, 18.7.2018, s. 164.

(12)

https://www.eda.admin.ch/dam/dea/en/documents/fs/11-FS-Institutionelle-Fragen_en.pdf

(13)

https://www.eda.admin.ch/dam/dea/en/documents/abkommen/InstA-Wichtigste-in-Kuerze_en.pdf

(14)

EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349.

(15)

EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84.


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.2.2019)

ulkoasiainvaliokunnalle

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisestä institutionaalisesta puitesopimuksesta

(2018/2262(INI))

Valmistelija (*): Tiziana Beghin

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että EU on Sveitsin tärkein kauppakumppani, johon suuntautuu 52 prosenttia sen viennistä ja josta on peräisin yli 71 prosenttia sen tuonnista, ja että nykyisten kahdenvälisten kauppasopimusten puitteissa käytävän päivittäisen tavarakaupan arvo on jopa miljardi Sveitsin frangia(1); ottaa huomioon, että Sveitsi on EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani, jonka osuus on 7 prosenttia EU:n käymästä kaupasta;

2.  pitää tervetulleena EU:n ja Sveitsin valaliiton välistä institutionaalista puitesopimusta koskevien neuvottelujen saattamista loppuun 23. marraskuuta 2018; kehottaa toteuttamaan sidosryhmien kuulemiset Sveitsin demokraattisten perinteiden ja perustuslain periaatteiden mukaisesti, kuten liittoneuvosto vaati 7. joulukuuta 2018; pyytää aloittamaan viipymättä menettelyt EU:n ja Sveitsin suhteen uudenaikaistamiseksi ja laajentamiseksi edelleen, jotta voidaan lisätä siihen liittyvää oikeusvarmuutta ja taata sveitsiläisten yritysten jatkuva pääsy sisämarkkinoille sekä mahdollistaa käynnissä olevien alakohtaisten neuvottelujen jatkaminen ja helpottaa niitä;

3.  pitää valitettavana sitä, ettei komissio ole toimittanut ulkoasiainvaliokunnalle ja kansainvälisen kaupan valiokunnalle EU:n ja Sveitsin välisen institutionaalisen puitesopimuksen neuvoteltua tekstiä marraskuussa 2018 viimeistellyssä muodossa; kehottaa komissiota toimittamaan kyseiset asiakirjat viipymättä;

4.  katsoo, että institutionaalista puitesopimusta tarvitaan, koska EU:n ja Sveitsin suhde perustuu monimutkaiseen järjestelmään, joka pitää sisällään 120 alakohtaista sopimusta, ja koska suurempi johdonmukaisuus ja oikeusvarmuus hyödyttäisivät kaikkia osapuolia;

5.  pitää erittäin myönteisenä poliittista aiejulistusta julkisia hankintoja koskevan sopimuksen ja vuonna 1972 tehdyn EU:n ja Sveitsin vapaakauppasopimuksen uudenaikaistamisesta ja kannattaa kunnianhimoista tavoitetta saada aikaan tarkistettu kauppakumppanuus, johon sisältyvät sellaiset osa-alueet kuin palvelut, jotka eivät kuulu institutionaalisen puitesopimuksen piiriin ja jotka henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehty sopimus kattaa vain osittain, mukaan lukien digitaaliset näkökohdat, teollis- ja tekijänoikeudet, kaupan helpottaminen, vaatimustenmukaisuusarviointien vastavuoroinen tunnustaminen ja julkiset hankinnat, kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun lisäksi; pyytää tekemään lisää yhteistyötä maantieteellisten merkintöjen suojan parantamiseksi ja institutionaalisen puitesopimuksen luonnokseen sisältyvän uudenaikaisen ja luotettavan valtioiden välisen riitojenratkaisumekanismin laajentamiseksi siten, että se kattaisi tulevan kahdenvälisen kauppasuhteen ja että sen avulla voitaisiin ratkaista tehokkaasti osapuolten väliset kauppaa häiritsevät tekijät;

6.  on tietoinen siitä, että EU:n ja Sveitsin välillä ei ole palvelukauppaa koskevaa kattavaa sopimusta ja että henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehty sopimus kattaa palvelut vain osittain, mikä osoittaa, että asiassa olisi aiheellista edetä pidemmälle;

7.  panee merkille, että Sveitsi vastaanottaa prosentuaalisesti eniten rajatyöntekijöitä EU:sta, ja kehottaa EU:ta ja Sveitsin hallitusta parantamaan henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen mukaisia toimenpiteitä sisällyttämällä niihin rajatyöntekijöiden peruskirjan, johon sisältyy sitovia määräyksiä muun muassa perustavista työntekijöiden oikeuksista, työ- ja työmatkaehdoista, työttömyysetuuksien siirtämisestä sekä kaksinkertaiseen verotukseen liittyvistä kysymyksistä; muistuttaa, että EU:n olisi kannustettava Sveitsiä parantamaan rajatyöntekijöiden kohtelua;

8.  kehottaa osapuolia järjestämään mahdollisimman pikaisesti parlamenttien välisen tapaamisen, johon osallistuisi lainsäätäjiä EU:sta ja Sveitsistä ja jossa voitaisiin keskustella kaikista sopimukseen liittyvistä asioista;

9.  pitää tervetulleena etuuskohteluun oikeuttavia verojärjestelmiä rajoittavaa ja käytännöt lähemmäksi kansanvälisiä normeja tuovaa uutta verolainsäädäntöä ja toivoo, että Sveitsin tulevan kansanäänestyksen tulos on myönteinen; korostaa, että yhteistyön parantamista on tarpeen jatkaa veronkierron torjumiseksi ja verotuksen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi;

10.  kehottaa Sveitsiä jatkamaan Digitaalinen Sveitsi -strategiaa koskevaa työtään ja pyrkimään saattamaan sen yhdenmukaiseksi EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kanssa;

11.  panee merkille Ticinon kantonissa vuonna 2017 hyväksytyn tarkistetun julkisia hankintoja koskevan lain, jonka olisi oltava yhdenmukainen Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen sekä vuodesta 2002 asti voimassa olleen, asiaa koskevan EU:n ja Sveitsin alakohtaisen sopimuksen kanssa; kehottaa painokkaasti hankintaviranomaisia kohtelemaan EU:n toimittajia ja palveluntarjoajia syrjimättömästi myös tapauksissa, joissa on kyse hankintasopimuksista, joiden arvo on pienempi kuin kynnysarvo.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

8

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Arena, Tiziana Beghin, David Campbell Bannerman, Salvatore Cicu, Santiago Fisas Ayxelà, Eleonora Forenza, Karoline Graswander-Hainz, Christophe Hansen, Heidi Hautala, France Jamet, Patricia Lalonde, Bernd Lange, Sorin Moisă, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Helmut Scholz, Joachim Schuster, William (The Earl of) Dartmouth, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Klaus Buchner, Ralph Packet, Paul Rübig, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Lola Sánchez Caldentey

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Stefan Gehrold, Ingeborg Gräßle, Ralph Packet

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

Patricia Lalonde

ENF

France Jamet

PPE

Salvatore Cicu, Santiago Fisas Ayxelà, Stefan Gehrold, Ingeborg Gräßle, Christophe Hansen, Sorin Moisă, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Paul Rübig, Tokia Saïfi, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Iuliu Winkler

S&D

Maria Arena, Karoline Graswander-Hainz, Bernd Lange, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster

8

-

ECR

David Campbell Bannerman, Ralph Packet, Jan Zahradil

GUE/NGL

Eleonora Forenza, Lola Sánchez Caldentey, Helmut Scholz

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Heidi Hautala

1

0

GUE/NGL

Anne-Marie Mineur

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

https://www.eda.admin.ch/dam/dea/en/documents/abkommen/InstA-Wichtigste-in-Kuerze_en.pdf


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.1.2019)

ulkoasiainvaliokunnalle

Euroopan parlamentin suosituksesta neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisestä institutionaalisesta puitesopimuksesta

(2018/2262(INI))

Valmistelija: Andreas Schwab

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon 21. kesäkuuta 1999 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimuksen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja erityisesti sen liitteen I henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja liitteen III ammattipätevyyden tunnustamisesta,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2009 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen tavarakuljetusten tarkastusten ja muodollisuuksien yksinkertaistamisesta sekä turvallisuuteen liittyvistä tullitoimenpiteistä,

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2008 tehdyn pöytäkirjan Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumisesta Euroopan unioniin jäseninä sopimuspuolina Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimukseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta,

–  ottaa huomioon Euroopan talousalueesta (ETA) 1. tammikuuta 1994 tehdyn sopimuksen,

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta sisämarkkinoiden hallinnoinnista osana eurooppalaista ohjausjaksoa 2017(1),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2018 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/2047 Sveitsin pörsseihin sovellettavan oikeudellisen kehyksen ja valvontakehyksen vastaavuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU mukaisesti(2),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”ETA-Sveitsi: sisämarkkinoiden täysimääräiseen täytäntöönpanoon liittyvät esteet”(3),

A.  katsoo, että tarvitaan erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvia hyvin toimivia ja tehokkaita sisämarkkinoita kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi sekä työpaikkojen luomiseksi ja Euroopan talouden elvyttämiseksi; katsoo, että sisämarkkinalainsäädäntö on saatettava asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, se on pantava täytäntöön ja sitä on noudatettava, jotta jäsenvaltiot ja Sveitsi saavat täyden hyödyn;

1.  toteaa, että Sveitsin merkittävä yhdentyminen EU:n sisämarkkinoihin on keskeinen tekijä talouskasvussa ja tekee EU:sta Sveitsin tärkeimmän talous- ja kauppakumppanin;

2.  muistuttaa, että alakohtaisen lähestymistavan edelleen kehittämiseksi on luotava yhteinen institutionaalinen kehys nykyisille ja tuleville sopimuksille, jotka antavat Sveitsille mahdollisuuden osallistua EU:n sisämarkkinoihin, jotta voidaan varmistaa yhtenäisyys ja oikeusvarmuus kansalaisille ja yrityksille; korostaa, että neljä vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen on tullut aika saattaa institutionaalinen puitesopimus päätökseen; pitää myönteisenä sitä, että neuvottelijat pääsivät sopimukseen lopullisesta sopimustekstistä; kehottaa Sveitsin liittoneuvostoa tekemään päätöksen kyseisen sopimuksen saattamisesta päätökseen heti, kun sidosryhmien kuuleminen on päättynyt myönteisesti; katsoo, että sopimuksen tekeminen mahdollistaa EU:n ja Sveitsin kattavan kumppanuuden kaikkien mahdollisuuksien kehittymisen;

3.  toteaa, että EU:n ja Sveitsin väliset vahvat suhteet menevät taloudellista yhdentymistä ja sisämarkkinoiden laajentamista pidemmälle ja edistävät vakautta ja vaurautta kaikkien kansalaisten ja yritysten ja myös pk-yritysten eduksi; korostaa, että on tärkeää varmistaa sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta, jotta luodaan yhtäläiset toimintaolosuhteet ja työpaikkoja;

4.  katsoo, että institutionaalisen puitesopimuksen varmistaminen Sveitsin kanssa on erittäin tärkeää, koska sillä taattaisiin oikeusvarmuus sekä Sveitsille että EU:lle, unionin säännöstön dynaaminen sisällyttäminen, Sveitsin sisämarkkinoille pääsyn parantaminen molempien osapuolten eduksi sekä Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta, kun on kyse institutionaalisen puitesopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan liittyvistä ratkaisemattomista riidoista;

5.  panee tyytyväisenä merkille komission 20. joulukuuta 2018 tekemän päätöksen tunnustaa, että Sveitsin kauppapaikat noudattavat rahoitusmarkkinadirektiivissä(4) ja -asetuksessa(5) (MiFID II/MiFIR) säädettyä osakkeiden kaupankäyntivelvollisuutta; korostaa, että vastaavuuden voimassaolo on rajattu 30. kesäkuuta 2019 asti mutta sitä voidaan jatkaa edellyttäen, että kyseisen yhteisen institutionaalisen kehyksen vahvistavan sopimuksen allekirjoittamisessa on edistytty;

6.  panee merkille ”kotimaista kevyempää etusijakohtelua” koskevan aloitteen täytäntöönpanon ja neuvoston käsityksen, että Sveitsin liittokokouksen 16. joulukuuta 2016 hyväksymä teksti voidaan panna täytäntöön tavalla, joka on sopusoinnussa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen mukaisten EU:n kansalaisten oikeuksien kanssa, jos tarvittavilla täytäntöönpanomääräyksillä selvennetään vielä avoimia kysymyksiä, kuten oikeutta saada tietoa avoimista työpaikoista ja rajatyöntekijöiden oikeuksien kunnioittamista; muistuttaa kuitenkin, että kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoa koskevaa kysymystä ei pitäisi sekoittaa perussopimuksiin kirjattuun henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen; korostaa tarvetta seurata tiiviisti asetuksen täytäntöönpanoa, jotta voidaan arvioida henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen noudattamista;

7.  pitää valitettavana kaikkia kantonikohtaisia ja kansallisia aloitteita, jotka voisivat rajoittaa EU:n työntekijöiden ja erityisesti rajatyöntekijöiden pääsyä Sveitsin työmarkkinoille ja siten heikentäisivät henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen mukaisia EU:n kansalaisten oikeuksia ja EU:n ja Sveitsin välistä yhteistyötä;

8.  panee merkille Sveitsin Ticinon kantonissa vuonna 2017 hyväksytyn tarkistetun julkisia hankintoja koskevan lain, jonka on oltava täysin yhdenmukainen Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen sekä vuodesta 2002 asti voimassa olleen asiaa koskevan EU:n ja Sveitsin alakohtaisen sopimuksen kanssa; kehottaa painokkaasti Sveitsin hankintaviranomaisia kohtelemaan EU:n toimittajia ja palveluntarjoajia syrjimättömästi myös tapauksissa, joissa on kyse hankintasopimuksista, joiden arvo on pienempi kuin kynnysarvo;

9.  kannustaa jatkamaan nykykäytäntöä, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden taksiyrittäjät saavat tarjota palvelujaan rajoituksitta Sveitsissä ja joka on jo pitkään edistänyt Sveitsin raja-alueiden talouskehitystä ja hyödyttänyt kaikkia osapuolia;

10.  katsoo, että ETA:n ja Sveitsin välinen vastavuoroisuus ja oikeudenmukaisuus ovat välttämättömiä, jotta molemmat osapuolet voivat hyötyä osallistumisestaan sisämarkkinoihin;

11.  toteaa, että vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn EU:n ja Sveitsin välisen sopimuksen mukainen yhteistyö on yleisesti ottaen tyydyttävää; pitää myönteisenä vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen vuonna 2017 tehtyä tuoreinta päivitystä ja toivoo, että tulevat päivitykset voidaan tehdä nopeasti, kun tuleva institutionaalinen puitesopimus on kehitetty sen koko potentiaalin hyödyntämiseksi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Pascal Arimont, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Pascal Durand, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Nosheena Mobarik, Jiří Pospíšil, Marcus Pretzell, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Lambert van Nistelrooij, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Biljana Borzan, Nadja Hirsch, Arndt Kohn, Adam Szejnfeld, Marc Tarabella, Matthijs van Miltenburg

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

32

+

ALDE

Nadja Hirsch, Matthijs van Miltenburg, Jasenko Selimovic

ECR

Daniel Dalton, Nosheena Mobarik, Anneleen Van Bossuyt

EFDD

Marco Zullo

ENF

Marcus Pretzell

PPE

Pascal Arimont, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Philippe Juvin, Lambert van Nistelrooij, Jiří Pospíšil, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Adam Szejnfeld, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mihai Ţurcanu

S&D

Biljana Borzan, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Arndt Kohn, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Marc Tarabella

VERTS/ALE

Pascal Durand, Igor Šoltes

0

-

 

 

1

0

ENF

John Stuart Agnew

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 252, 18.7.2018, s. 164.

(2)

EUVL L 327, 21.12.2018, s. 77.

(3)

EUVL C 316, 22.9.2017, s. 192.

(4)

EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349.

(5)

EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

8

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Goffredo Maria Bettini, Victor Boştinaru, Elmar Brok, James Carver, Javier Couso Permuy, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Anna Elżbieta Fotyga, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule-Pēterse, Tunne Kelam, Stelios Kouloglou, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, David McAllister, Tamás Meszerics, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tonino Picula, Kati Piri, Julia Pitera, Jozo Radoš, Michel Reimon, Anders Sellström, Alyn Smith, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Geoffrey Van Orden, Hilde Vautmans

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Asim Ademov, Laima Liucija Andrikienė, Tanja Fajon, Doru-Claudian Frunzulică, Takis Hadjigeorgiou, Marek Jurek, Patricia Lalonde, Javi López, Marietje Schaake, Renate Sommer, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Janusz Zemke, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet (200 art. 2 kohta)

Stefan Gehrold, Agnes Jongerius, Ulrike Rodust, Kārlis Šadurskis, Vladimir Urutchev, Bogdan Andrzej Zdrojewski


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

48

+

ALDE

Iveta Grigule-Pēterse, Ilhan Kyuchyuk, Patricia Lalonde, Jozo Radoš, Marietje Schaake, Ivo Vajgl, Hilde Vautmans

ECR

Anna Elżbieta Fotyga, Marek Jurek, Ryszard Antoni Legutko, Geoffrey Van Orden

PPE

Asim Ademov, Michèle Alliot-Marie, Laima Liucija Andrikienė, Elmar Brok, Michael Gahler, Stefan Gehrold, Tunne Kelam, David McAllister, Alojz Peterle, Julia Pitera, Kārlis Šadurskis, Anders Sellström, Renate Sommer, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, László Tőkés, Vladimir Urutchev, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Željana Zovko

S&D

Francisco Assis, Goffredo Maria Bettini, Victor Boştinaru, Tanja Fajon, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Doru-Claudian Frunzulică, Agnes Jongerius, Javi López, Andrejs Mamikins, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Kati Piri, Ulrike Rodust, Janusz Zemke

8

-

EFDD

James Carver

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Takis Hadjigeorgiou, Stelios Kouloglou, Sabine Lösing, Marie-Christine Vergiat

NI

Georgios Epitideios, Dobromir Sośnierz

6

0

VERTS/ALE

Barbara Lochbihler, Tamás Meszerics, Michel Reimon, Alyn Smith, Jordi Solé, Bodil Valero

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 18. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus