Menettely : 2018/0332(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0169/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0169/2019

Keskustelut :

PV 25/03/2019 - 15
CRE 25/03/2019 - 15

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 7.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0225

MIETINTÖ     ***I
PDF 397kWORD 224k
7.3.2019
PE 629.635v02-00 A8-0169/2019

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta

(COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Marita Ulvskog

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta

(COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0639),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C80408/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ... antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2018–16. elokuuta 2018 järjestetyn Euroopan komission verkkokuulemisen tulokset,

–  ottaa huomioon alueiden komitean ... antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0169/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Jäsenvaltiot päättivät aikanaan ottaa käyttöön kesäaikajärjestelyt kansallisella tasolla. Sisämarkkinoiden toiminnan kannalta oli tärkeää, että kaikkialla unionissa vahvistettiin yhteinen päivämäärä ja aika kesäajan alkamiselle ja päättymiselle. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/84/EY21 mukaisesti kaikki jäsenvaltiot noudattavat tällä hetkellä kesäaikasäännöksiä maaliskuun viimeisestä sunnuntaista saman vuoden lokakuun viimeiseen sunnuntaihin saakka.

(1)  Jäsenvaltiot päättivät aikanaan ottaa käyttöön kesäaikajärjestelyt kansallisella tasolla. Sisämarkkinoiden toiminnan kannalta oli tärkeää, että kaikkialla unionissa vahvistettiin yhteinen päivämäärä ja aika kesäajan alkamiselle ja päättymiselle, jotta voidaan koordinoida kellonajan siirtämistä jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/84/EY21 mukaisesti kaikki jäsenvaltiot siirtävät tällä hetkellä kellonaikaa vuodenajoittain kahdesti vuodessa. Normaaliajasta siirrytään kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, ja se jatkuu saman vuoden lokakuun viimeiseen sunnuntaihin saakka.

__________________

__________________

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/84/EY kesäaikasäännöksistä (EYVL L 31, 2.2.2001, s. 21).

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/84/EY kesäaikasäännöksistä (EYVL L 31, 2.2.2001, s. 21).

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on olennaisen tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa.

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan, kansalaisilta saatuihin vetoomuksiin, kansalaisaloitteisiin ja parlamentin esittämiin kysymyksiin perustuvassa päätöslauselmassaan komissiota laatimaan perusteellisen arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa korostettiin myös, että on erittäin tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu ja koordinoitu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa sekä yhtenäinen aikajärjestelmä unionissa.

Tarkistus  3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, ovatko kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt suuremmat kuin siihen liittyvät hankaluudet.

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, luoda ennakoitavuutta ja pitkän aikavälin varmuutta sekä välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku.

Tarkistus  4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a)  Kesäaikajärjestelyjä koskeva julkinen keskustelu ei ole uutta, ja useita aloitteita on esitetty järjestelyn käyttöönotosta alkaen käytännöstä luopumiseksi. Joissakin jäsenvaltioissa on järjestetty asiasta kansallisia kuulemisia, ja suurin osa yrityksistä ja sidosryhmistä on kannattanut käytännöstä luopumista. Euroopan komission käynnistämässä kuulemisessa päädyttiin samaan päätelmään.

Perustelu

Kellonajan siirrolla oli vastustajia alusta alkaen, mutta nykyinen ehdotus perustuu useisiin tutkimuksiin ja kuulemisiin, jotka ovat tuoneet ideologiseen keskusteluun lisää argumentteja. Tämän vuoksi on asianmukaista mainita aiemmat keskustelut ja nykyiseen ehdotukseen johtanut prosessi.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 b)  Tässä yhteydessä kotieläintuottajien tilanne voi toimia esimerkkinä tapauksesta, jossa kesäaikajärjestelyjä pidettiin alun perin maataloustyön kanssa yhteensopimattomina, erityisesti siksi, että jo normaaliajan puitteissa työpäivä alkaa huomattavan aikaisin. Kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron katsottiin myös vaikeuttavan tuotteiden ja eläinten saattamista markkinoille. Lisäksi maidontuotannon odotettiin vähenevän, koska lehmien luontainen lypsyrytmi pysyy ennallaan. Nykyaikaiset maatalouskoneet ja -käytännöt ovat kuitenkin mullistaneet maataloutta niin, että suurin osa aiemmista huolenaiheista vaikuttaa nyt merkityksettömiltä. Sen sijaan eläinten biologiseen rytmiin ja maatalousalan työntekijöiden työoloihin liittyvät huolenaiheet ovat yhä ajankohtaisia.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti.

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua. Komission järjestämään julkiseen kuulemiseen saatiin kansalaisilta noin 4,6 miljoonaa vastausta, eli enemmän kuin yhteenkään aikaisempaan komission järjestämään kuulemiseen. Myös useat kansalaisaloitteet ovat tuoneet esiin kansalaisten huolen kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyisistä kesäaikajärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti ja yhdenmukaisesti.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Kronobiologinen tutkimus on osoittanut, että kaikki kellonajan muutokset vaikuttavat ihmisen biorytmiin, millä saattaa olla haitallinen vaikutus terveyteen. Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat antaneet selviä viitteitä siitä, että kellonajan siirron ja sydän- ja verisuonisairauksien, tulehduksellisten autoimmuunisairauksien ja verenpaineen kohoamisen välillä on yhteys, joka johtuu vuorokausirytmin häiriintymisestä. Tietyt ryhmät, kuten lapset ja vanhukset, ovat erityisen haavoittuvia. Siksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta on aiheellista luopua kansanterveyden suojelemiseksi.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b)  Muut alueet kuin jäsenvaltioiden merentakaiset alueet kuuluvat kolmeen aikavyöhykkeeseen eli normaaliaikaan, jotka ovat GMT, GMT+1 ja GMT+2. Euroopan unionin laajuus pohjois-eteläsuunnassa merkitsee sitä, että kellonajan vaikutus päivänvalon määrään vaihtelee eri puolilla unionia. Siksi on tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat huomioon kellonajan maantieteelliset näkökohdat eli luonnolliset aikavyöhykkeet ja maantieteellisen sijainnin, ennen kuin ne muuttavat aikavyöhykettään. Jäsenvaltioiden olisi kuultava kansalaisia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä, ennen kuin ne päättävät aikavyöhykkeensä muuttamisesta.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 c)  Eräissä kansalaisaloitteissa on tuotu esiin kansalaisten huoli kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta, ja jäsenvaltioille olisi annettava aikaa ja mahdollisuus toteuttaa omat julkiset kuulemisensa ja vaikutustenarviointinsa, jotta ymmärrettäisiin paremmin, mitä seurauksia vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta on kaikilla alueilla.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 d)  Kesäajan ansiosta aurinko laskee myöhemmin kesäkuukausina. Monien unionin kansalaisten mielessä kesä tarkoittaa sitä, että auringonvalo jatkuu myöhäiseen iltaan saakka. Paluu ”normaaliaikaan” tarkoittaisi, että aurinko laskisi kesällä tuntia aikaisemmin, mikä lyhentäisi huomattavasti sitä aikaa vuodesta, jolloin päivänvaloa riittää myöhäiseen iltaan.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 e)  Lukuisissa tutkimuksissa on selvitetty kesäaikaan siirtymisen yhteyttä sydänkohtausten riskiin, biologisen rytmin häiriintymiseen, univajeeseen, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden puutteeseen, onnettomuusriskin kasvuun, yleisen tyytyväisyyden laskuun ja jopa itsemurhiin. Pidempään jatkuvalla valoisalla ajalla, ulkoilulla työn ja koulun jälkeen sekä altistumisella auringonvalolle on kuitenkin selkeästi osoitettuja myönteisiä pitkäaikaisvaikutuksia yleiseen hyvinvointiin.

Tarkistus  12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 f)  Vuodenajoittainen kellonajan siirto vaikuttaa haitallisesti myös eläinten hyvinvointiin, mikä näkyy maataloudessa esimerkiksi siten, että lehmien maidontuotanto kärsii.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 g kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 g)  Yleisesti uskotaan, että vuodenajoittainen kellonajan siirto säästää energiaa. Tämä olikin merkittävin syy siihen, miksi siirtymät otettiin käyttöön viime vuosisadalla. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka kellonajan siirrolla saattaa olla marginaalisia energiankulutusta vähentäviä vaikutuksia koko unionin tasolla, kaikissa jäsenvaltioissa näin ei ole. Kesäaikaan siirtymisellä valaistuksessa säästetty energia saattaa myös kumoutua lämmitysenergian kasvavalla käytöllä. Lisäksi tuloksia on vaikea tulkita, sillä niihin vaikuttavat merkittävästi ulkoiset tekijät, kuten sää, energiankuluttajien käyttäytyminen ja meneillään oleva energiakäänne.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi hyvissä ajoin aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot.

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2020 aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa lokakuun 2021 viimeisenä sunnuntaina.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Siksi on tarpeen luopua direktiivissä 2000/84/EY säädettyjen kesäaikasäännösten kattaman kauden yhdenmukaistamisesta ja ottaa käyttöön yhteiset säännöt, joilla estetään jäsenvaltioita soveltamasta toisistaan poikkeavia vuodenajoittaisia aikajärjestelyjä muuttamalla noudattamansa normaaliajan useammin kuin kerran vuodessa ja asetetaan velvoite antaa tiedoksi suunnitellut normaaliajan muutokset. Tällä direktiivillä pyritään edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Siksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

(6)  Siksi on tarpeen luopua direktiivissä 2000/84/EY säädettyjen kesäaikasäännösten kattaman kauden yhdenmukaistamisesta ja ottaa käyttöön yhteiset säännöt, joilla estetään jäsenvaltioita soveltamasta toisistaan poikkeavia vuodenajoittaisia aikajärjestelyjä muuttamalla noudattamansa normaaliajan useammin kuin kerran vuodessa. Tällä direktiivillä pyritään edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Siksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Ennen päätöksen tekemistä tietyn normaaliajan soveltamisesta kussakin jäsenvaltiossa on toteutettava kuulemiset ja tutkimukset, joissa otetaan huomioon kansalaisten mieltymykset, maantieteellinen vaihtelu, alueelliset erot, tavanomaiset työjärjestelyt ja muut kutakin jäsenvaltiota koskevat tekijät. Tämän vuoksi jäsenvaltioilla olisi oltava riittävästi aikaa analysoida ehdotuksen vaikutusta ja valita väestölleen parhaiten soveltuva ratkaisu samalla kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden moitteeton toiminta.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 b)  Muu kuin vuodenaikojen vaihtumiseen liittyvä kellonajan siirto aiheuttaa siirtymäkustannuksia, jotka koskevat erityisesti liikennealan ja muiden alojen tietotekniikkajärjestelmiä. Jotta siirtymäkustannuksia voidaan vähentää merkittävästi, tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten tarvitaan kohtuullinen valmisteluaika.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2019 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 31 päivänä maaliskuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2019 alkaen.

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2021 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 2021 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa lokakuun 2021 viimeisenä sunnuntaina kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2021 alkaen.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi tehtävä keskenään yhteistyötä ja tehtävä suunniteltuja aikajärjestelyjä koskevat päätöksensä yhtenäisesti ja koordinoidusti. Tästä syystä olisi perustettava koordinointimekanismi, jossa olisi oltava yksi nimetty edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja yksi edustaja komissiosta. Koordinointimekanismin olisi käsiteltävä ja arvioitava kaikkien jäsenvaltion normaaliaikaa koskevien päätösten mahdollisia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan merkittävien häiriöiden välttämiseksi.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 b)  Komission olisi arvioitava, onko eri jäsenvaltioiden suunnitelluilla aikajärjestelyillä mahdollisia merkittäviä ja pysyviä vaikutuksia, jotka haittaisivat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Jos tämä arviointi ei johda siihen, että jäsenvaltiot tarkistavat suunnittelemiaan aikajärjestelyjä, komission olisi voitava lykätä tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivää enintään 12 kuukaudella ja tehtävä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. Tämän direktiivin asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissiolle olisi tästä syystä siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotta tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivää voidaan lykätä enintään 12 kuukaudella.

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2019, jos ne tekevät sen 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2021, jos ne tekevät sen kyseisen vuoden lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2020.

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltio päättää muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen on annettava asia komissiolle tiedoksi viimeistään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista. Jos jäsenvaltio on tehnyt tällaisen tiedoksiannon eikä ole peruuttanut sitä viimeistään 6 kuukautta ennen suunnitellun muutoksen päivämäärää, jäsenvaltion on sovellettava kyseistä muutosta.

1.  Perustetaan koordinointimekanismi, jonka tavoitteena on varmistaa yhdenmukaistettu ja koordinoitu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa.

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Kuukauden kuluessa mainitusta tiedoksiannosta komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Koordinointimekanismissa on oltava yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja yksi edustaja komissiosta.

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Jos jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle 1 artiklan 2 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä, koordinointimekanismi kutsutaan koolle keskustelemaan suunnitellun muutoksen vaikutuksesta sisämarkkinoiden toimintaan ja arvioimaan sitä, jotta vältetään merkittävät häiriöt.

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 b.  Kun komissio katsoo 2 a kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, että suunniteltu muutos vaikuttaa merkittävästi sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, se tiedottaa asiasta ilmoittavalle jäsenvaltiolle.

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 c.  Ilmoittavan jäsenvaltion on päätettävä viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2020, pitääkö se aikomuksensa ennallaan vai ei. Jos ilmoittava jäsenvaltio päättää pitää aikomuksensa ennallaan, sen on toimitettava yksityiskohtainen selvitys siitä, miten se käsittelee muutoksen kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan.

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 tämän direktiivin soveltamisesta ja täytäntöönpanosta arviointikertomuksen sekä tarvittaessa direktiivin uudelleentarkastelua koskevan lainsäädäntöehdotuksen, joka pohjautuu perusteelliseen arviointiin, jossa ovat olleet mukana kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät.

Tarkistus    28

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2025.

Tarkistus    29

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

1.  Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2019.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2021.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Tarkistus    30

Ehdotus direktiiviksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla (uusi)

 

1. Komissio seuraa tiiviissä yhteistyössä 2 artiklassa tarkoitetun koordinointimekanismin kanssa suunniteltuja aikajärjestelyjä kaikkialla unionissa.

 

2. Jos komissio katsoo, että jäsenvaltioiden 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti tiedoksi antamat suunnitellut aikajärjestelyt voivat häiritä merkittävästi ja pysyvästi sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, sille siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivän lykkäämiseksi enintään 12 kuukaudella ja tehdä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

Tarkistus    31

Ehdotus direktiiviksi

4 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 b artikla

 

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

 

2.  Siirretään komissiolle [tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen] [tämän direktiivin soveltamispäivään asti] 4 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

 

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

 

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

 

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

6.  Edellä olevan 4 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus    32

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

5 artikla

5 artikla

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2019 alkaen.

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2021 alkaen.

(1)

EUVL C 0, 0.0.0000, s. 0. Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)

EUVL C 0, 0.0.0000, s. 0. Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


PERUSTELUT

TAUSTAA

Vuodenajoittainen kellonajan siirto on ollut Euroopassa käytössä aika ajoin menneeltä vuosisadalta alkaen. Syitä kellonajan siirtoon on ollut monia, mutta energiansäästö on mainittu aina uudelleen. Se on saanut myös EU:n jäsenvaltiot soveltamaan vuodenajoittaista kellonajan siirtoa verrattain pitkiäkin aikoja. Nykyinen EU:n lainsäädäntö otettiin käyttöön vuonna 2001.

Tutkimukset osoittavat, että vuodenajoittaiset kellonajan siirtämiset vaikuttavat esimerkiksi liikenteeseen, sisämarkkinoihin, maatalouteen, energia-alaan ja kansanterveyteen. On selvää, että liikenteen ja sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi EU:ssa tarvitaan yhdenmukaistettu aikajärjestelmä.

Joissakin tilanteissa kellonajan siirrolla on kuitenkin kielteinen vaikutus. Maataloudessa kellonajan siirrolla on kielteinen vaikutus satoihin ja eläinten hyvinvointiin ja se häiritsee kotieläinten biorytmiä, mikä vaikuttaa esimerkiksi lehmien lypsämiseen. Kellonajan siirrolla on kielteinen vaikutus myös kansanterveyteen, ja siitä kärsivät eniten lapset ja ikäihmiset. Tutkimukset osoittavat myös, että kellonajan siirto saa ihmiset voimaan huonommin ja he kärsivät vuorokausirytmin häiriintymisestä, unihäiriöistä ja väsymyksestä. Energia-alalle kellonajan siirto ei enää tuo mitään selvää hyötyä.

Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta on keskusteltu yhä enemmän viime vuosina, mistä yksi osoitus ovat kansallisille parlamenteille ja Euroopan parlamentille esitetyt kansalaisaloitteet.

Euroopan parlamentti hyväksyi helmikuussa 2018 päätöslauselman, jossa se kehotti komissiota arvioimaan vuodenajoittaista kellonajan siirtoa koskevaa direktiiviä ja tarvittaessa muuttamaan sitä.

Komissio järjesti kesällä 2018 avoimen kuulemisen, johon tuli noin 4,6 miljoonaa vastausta. Vastaajista 84 prosenttia kannatti vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumista.

Komissio esitti ehdotuksensa vuodenajoittaista kellonajan siirtoa koskevan direktiivin tarkistamiseksi syyskuussa 2018. Ehdotuksessa komissio esittää, että kellonajan siirrosta luovutaan 1 päivästä huhtikuuta 2019 ja jäsenvaltioiden annetaan itse valita normaaliaikansa.

ESITTELIJÄN KANTA

Esittelijä suhtautuu myönteisesti vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta käytävään keskusteluun. Esittelijä on tyytyväinen siihen, että komission kellonajon siirrosta järjestämä avoin kuuleminen kiinnosti yleisöä niin paljon, että siihen tuli noin 4,6 miljoonaa vastausta. Koska vuodenajoittainen kellonajan siirto vaikuttaa moniin kansalaisiin, esittelijä pitää myönteisenä, että keskustelu on myös johtanut direktiivin tarkistamiseen.

Esittelijä kannattaa komission ehdotusta vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta. Esittelijä pitää komission ehdotusta kuitenkin hieman keskeneräisenä, sillä ennen direktiivin tarkistamista koskevan ehdotuksen laatimista ei tehty kunnollista vaikutustenarviointia. Myös komission avoin kuuleminen toteutettiin suhteellisen lyhyen ajan eli kahdeksan viikon kuluessa, kun tavanomainen aika on 12 viikkoa. Tämä on valitettavaa, sillä säädösehdotusten vaikutusten arviointi on tärkeä tapa antaa poliittisille päättäjille riittävästi tietoa, jotta nämä voivat tehdä lopullisen päätöksensä.

Esittelijä katsoo, että liikenteen ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi EU:ssa on oltava yhdenmukaistettu aikajärjestelmä. Esittelijä pitää kuitenkin tärkeänä, että jäsenvaltiot voivat jatkossakin määrittää normaaliaikansa kansallisella tasolla. Liikenteen ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi esittelijä kannustaa jäsenvaltioita koordinoimaan keskenään aikavyöhykkeen ja normaaliajan valintaa koskevan työnsä. Tätä koskevia päätöksiä voitaisiin koordinoida vaihtamalla tietoja jäsenvaltioiden yhteyspisteiden verkostossa.

Esittelijä kannattaa komission ehdotusta, että jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle aina, ennen kuin ne muuttavat normaaliaikaansa. Muutoksista olisi kuitenkin ilmoitettava myös muille jäsenvaltioille samanaikaisesti komission kanssa. Esittelijän ehdottama jäsenvaltioiden yhteyspisteiden verkosto voisi edistää koordinoitua tiedonvaihtoa.

Koska liikenteen ja sisämarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttää ennakoitavuutta ja pitkän aikavälin suunnittelua, esittelijä ehdottaa, että aina kun normaaliaikaa aiotaan muuttaa, 18 kuukautta ennen muutosta on asianmukainen määräaika, jota ennen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

Liikenteen ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi esittelijä pitää asianmukaisena täsmentää, että direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa direktiivin hyväksymisestä sen sijaan, että asetetaan sen voimaantulopäivä. Esittelijä katsoo kuitenkin, että direktiivi olisi hyväksyttävä mahdollisimman pian.


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.2.2019)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta

(COM(2018)0639 – C8‑0408/2018 – 2018/0332(COD))

Valmistelija: Bolesław G. Piecha

LYHYET PERUSTELUT

Kesäaikajärjestely on herättänyt viime vuosina paljon keskustelua. Useiden kansalaisilta, Euroopan parlamentilta ja tietyiltä jäsenvaltioilta tulleiden pyyntöjen johdosta komissio on päättänyt selvittää EU:n nykyisten kesäaikasäännösten toimivuuden ja arvioida, tulisiko niitä muuttaa.

EU:n kesäaikasäännösten mukaan kelloja siirretään kahdesti vuodessa kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan ottaa huomioon päivänvalon vuodenajoittainen vaihtelu. Kelloa siirretään kesäaikaan siirryttäessä yhdellä tunnilla eteenpäin maaliskuun viimeisen sunnuntain aamuna ja normaaliaikaan palattaessa yhdellä tunnilla taaksepäin lokakuun viimeisen sunnuntain aamuna.

Kesäaikaan liittyy lukuisia terveydellisiä kysymyksiä. Ne koskevat sekä lyhytaikaisia (esimerkiksi siirtoa seuraavien päivien aikana havaittavia) että pitkäaikaisia ja niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. On kuitenkin edelleen epäselvää, miten merkittävästi kellonajan muuttamisesta johtuva biologisen rytmin häiriintyminen vaikuttaa ihmisten terveyteen, ja muutokseen sopeutumisesta tarvitaan lisää perusteellista tutkimusta.

Kesäaikajärjestelyä koskevassa julkisessa kuulemisessa enemmistö (76 prosenttia) vastaajista ilmoitti kokevansa talvi- eli normaaliajasta kesäaikaan siirtymisen kielteisenä. Näistä vastauksista 43 prosenttia liittyi terveyssyihin, ja 20 prosenttia vastaajista perusteli kantansa sillä, että järjestelyllä ei saada aikaan energiansäästöjä.

Näiden kielteisten kokemusten valossa komissio päätti ottaa huomioon kesäajan mahdolliset haittavaikutukset, jotka ovat olleet lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena. Joissakin tutkimuksissa on selvitetty kesäaikaan siirtymisen yhteyttä sydänkohtausten riskiin, biologisen rytmin häiriintymiseen, unenpuutteeseen, keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden puutteeseen, onnettomuusriskin kasvuun, yleisen tyytyväisyyden laskuun ja jopa itsemurhiin.

Mahdollisten haittojen luettelo on pitkä, mutta on myös tutkimuksia, joissa on selkeästi osoitettu pitkäaikaisia hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Ne johtuvat valoisan ajan pitenemisestä, ulkoilusta työn ja koulun jälkeen sekä altistumisesta auringonvalolle.

Vaikka suhtaudun myönteisesti komission uuteen aloitteeseen ja olen tietoinen, että EU:n kesäaikajärjestelyllä voi olla joitakin terveysvaikutuksia, jäsenvaltioille tulisi jättää paljon harkintavaltaa kellonajan muuttamisen toteuttamisesta niiden omien intressien mukaisesti.

Tämän vuoksi pyrin tuomaan esiin joitakin ehdotuksen terveyteen liittyviä näkökohtia ja huomioon otettavia myönteisiä ja kielteisiä seikkoja mutta en halua säätää, kuinka jäsenvaltioiden tulisi asiasta päättää. Haluan toki suhtautua komission ehdotukseen myönteisesti, mutta jotta toissijaisuusperiaatetta terveyspolitiikan alalla noudatettaisiin, jäsenvaltioiden olisi saatava tehdä omat päätöksensä itse, yhdenmukaisella tavalla.

Lopuksi haluan painottaa, että vaikka tekisimme asiasta selkeän ja lopullisen päätöksen, erityisesti siksi, että tämä vaalikausi lähestyy loppuaan, meidän on otettava huomioon terveydellisiä näkökohtia koskeva empiirinen näyttö. Kuitenkaan edes vilpitön harkinta ja kaiken saatavilla olevan tiedon kerääminen tästä asiakokonaisuudesta eivät auta saavuttamaan päätöstä, joka olisi selkeästi tieteellisesti oikeaksi todistettu. Uskon vakaasti, että meidän tulisi pyrkiä suorittamaan tämä työ loppuun, koska EU:n kansalaiset ovat ilmaisseet tahtonsa selvästi. Silti meidän täytyy myös tunnustaa ilmiselvät rajoitteemme: empiirisen tiedon puutteellisuus ja jäsenvaltioiden toisistaan eriävät kannat. Näistä syistä olisi suotavaa harkita meneillään olevien neuvottelujen lykkäämistä hieman, kunnes saamme käyttöömme konkreettisempaa tietoa ja jäsenvaltioilta selkeämpiä suuntaviivoja, joiden avulla voimme jatkossa paremmin täyttää niiden odotukset.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, ovatko kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt suuremmat kuin siihen liittyvät hankaluudet.

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, pitkän aikavälin suunnittelu ja ennustettavuus, jotta voidaan välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Ei ole täysin luotettavaa näyttöä siitä, ovatko kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt suuremmat kuin siihen liittyvät hankaluudet, ja tulokset alueiden välillä vaihtelevat.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Nykyinen teksti

Tarkistus

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti.

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, kuten komission avoimeen kuulemismenettelyyn saadut 4,6 miljoonaa vastaustakin osoittavat, ja vastanneiden selkeä enemmistö vastusti nykyistä vuodenajoittaista kellonajan siirtoa. Tärkeimpänä syynä luopumiselle pidettiin kellonajan siirron vaikutusta ihmisten terveyteen (43 prosenttia) ja toiseksi tärkeimpänä energiansäästöjen puutetta (20 prosenttia). Vaikka julkisen kuulemisen osallistujista 70 prosenttia oli yhdestä jäsenvaltiosta, eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Jotkin parlamentit ovat myös kehottaneet hallituksiaan ryhtymään vuodenajoittaista kellonajan siirtoa koskeviin toimiin EU:ssa. On käynnistetty kansallisia lainsäädäntöaloitteita vuodenajoittaisen kellonajan siirron lopettamiseksi. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Muut alueet kuin jäsenvaltioiden merentakaiset alueet kuuluvat kolmeen aikavyöhykkeeseen eli normaaliaikaan, jotka ovat GMT, GMT+1 ja GMT+2. Euroopan unionin laajuus pohjois-eteläsuunnassa merkitsee sitä, että kellonajan vaikutus päivänvalon määrään vaihtelee eri puolilla unionia. Siksi on tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat huomioon kellonajan maantieteelliset näkökohdat eli luonnolliset aikavyöhykkeet ja maantieteellisen sijainnin, ennen kuin ne muuttavat aikavyöhykettään. Jäsenvaltioiden olisi kuultava kansalaisia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä, ennen kuin ne päättävät aikavyöhykkeensä muuttamisesta.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b)  Kesäajan ansiosta aurinko laskee myöhemmin kesäkuukausina. Monien EU:n kansalaisten mielessä kesä tarkoittaa sitä, että auringonvalo jatkuu myöhäiseen iltaan saakka. Paluu ”normaaliaikaan” tarkoittaisi, että aurinko laskisi kesällä tuntia aikaisemmin, ja lyhentäisi huomattavasti sitä aikaa vuodesta, jolloin päivänvaloa riittää myöhäiseen iltaan.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 c)  Lukuisissa tutkimuksissa on selvitetty kesäaikaan siirtymisen yhteyttä sydänkohtausten riskiin, biologisen rytmin häiriintymiseen, univajeeseen, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden puutteeseen, onnettomuusriskin kasvuun, yleisen tyytyväisyyden laskuun ja jopa itsemurhiin. Pidempään jatkuvalla valoisalla ajalla, ulkoilulla työn ja koulun jälkeen sekä altistumisella auringonvalolle on kuitenkin selkeästi osoitettuja myönteisiä pitkäaikaisvaikutuksia yleiseen hyvinvointiin.

Tarkistus  6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 d)  Kronobiologinen tutkimus on osoittanut, että kaikki kellonajan muutokset vaikuttavat ihmisen biorytmiin, millä voi olla haitallinen vaikutus terveyteen. Enemmistö ihmisistä sopeutuu muutoksiin muutamassa päivässä, mutta tiettyjen kronotyyppien edustajien sopeutuminen kestää useita viikkoja tai tätäkin pidempään. Tietyt ryhmät, kuten lapset ja vanhukset, ovat erityisen haavoittuvia. Keväällä tapahtuva siirtyminen kesäaikaan on erityisen kriittinen, sillä joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi iskeemisen aivoverenkiertohäiriön riski kasvaa kahden siirtymää seuraavan vuorokauden aikana. Kellonajan siirron ja sydän- ja verisuonisairauksien välillä on myös yhteys, joka johtuu kellonajan siirron aiheuttamasta vuorokausirytmin häiriintymisestä.

Tarkistus  7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 e)  Vuodenajoittainen kellonajan siirto vaikuttaa haitallisesti myös eläinten hyvinvointiin, mikä näkyy maataloudessa esimerkiksi siten, että lehmien maidontuotanto kärsii.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 f)  Yleisesti uskotaan, että vuodenajoittainen kellonajan siirto säästää energiaa. Tämä olikin merkittävin syy siihen, miksi siirtymät otettiin käyttöön viime vuosisadalla. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että vaikka kellonajan siirrolla on marginaalisia energiankulutusta vähentäviä vaikutuksia koko unionin tasolla, kaikissa jäsenvaltioissa näin ei ole. Kesäaikaan siirtymisellä valaistuksessa säästetty energia voi myös kumoutua lämmitysenergian kasvavalla käytöllä. Lisäksi tuloksia on vaikea tulkita, sillä niihin vaikuttavat merkittävästi ulkoiset tekijät, kuten sää, energiankuluttajien käyttäytyminen ja meneillään oleva energiakäänne.

Tarkistus  9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi hyvissä ajoin aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot.

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei sisämarkkinoiden toiminnalle aiheudu häiriöitä, jäsenvaltioiden olisi sovittava mahdollisesta normaaliajan muutoksesta kuultuaan muita jäsenvaltioita ja noudatettava mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa. Sen estämiseksi, että kesäaikajärjestelyjä noudatetaan edelleen joissakin jäsenvaltioissa, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi hyvissä ajoin aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot viipymättä saatuaan kaikki ilmoitukset jäsenvaltioilta.

Tarkistus  10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Jäsenvaltioiden olisi koordinoitava valitsemansa normaaliajat keskenään, ja näiden aikojen olisi oltava mahdollisimman yhdenmukaisia jäsenvaltioiden välillä, jotta vältetään liian erilaiset aikavyöhykkeet unionissa ja voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja ennustettavuus asianomaisille kansalaisille, kuluttajille ja aloille. Ei ole oikeudellisesti mahdollista velvoittaa jäsenvaltioita valitsemaan tietty aikavyöhyke, mutta olisi pyrittävä kaikin keinoin välttämään asioiden tarpeeton monimutkaistaminen. Tästä syystä jäsenvaltioiden on kuultava toisiaan ja komissiota päätöksistään, jotka koskevat vuodenajoittaisista kellonajan siirroista luopumista. Tätä tarkoitusta varten kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi edustaja neuvottelemaan komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Tarkistus  11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2019 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 31 päivänä maaliskuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2019 alkaen.

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 30 päivästä maaliskuuta 2020 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 30 päivänä maaliskuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 25 päivänä lokakuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2020 alkaen.

Tarkistus  12

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltiot eivät saa tehdä vuodenajoittaisia muutoksia normaaliaikaansa tai -aikoihinsa.

1.  Jäsenvaltiot eivät saa tehdä vuodenajoittaisia muutoksia normaaliaikaansa tai -aikoihinsa.

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2019, jos ne tekevät sen 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2020, jos ne tekevät sen 25 päivänä lokakuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  13

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta ja 1a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltio päättää muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen on annettava asia komissiolle tiedoksi viimeistään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista. Jos jäsenvaltio on tehnyt tällaisen tiedoksiannon eikä ole peruuttanut sitä viimeistään 6 kuukautta ennen suunnitellun muutoksen päivämäärää, jäsenvaltion on sovellettava kyseistä muutosta.

1.  Jos jäsenvaltio päättää muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen on annettava asia komissiolle tiedoksi viimeistään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista. Jos jäsenvaltio on tehnyt tällaisen tiedoksiannon eikä ole peruuttanut sitä viimeistään 6 kuukautta ennen suunnitellun muutoksen päivämäärää, jäsenvaltion on sovellettava kyseistä muutosta.

 

1 a.  Jäsenvaltioiden on kuultava muita jäsenvaltioita ennen 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemistä. Komissio avustaa kuulemisten järjestämisessä. Kukin jäsenvaltio nimittää yhden edustajan, joka vastaa muiden jäsenvaltioiden ja komission kuulemisesta.

Tarkistus  14

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

 

2.  Kuukauden kuluessa mainitusta tiedoksiannosta komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Kuukauden kuluessa mainitusta tiedoksiannosta komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio tiedottaa asiasta suurelle yleisölle viipymättä saatuaan kaikki ilmoitukset jäsenvaltioilta.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta seitsemän vuotta tämän direktiivin hyväksymisestä.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta seitsemän vuotta tämän direktiivin hyväksymisestä.

Tarkistus  17

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 30 päivänä maaliskuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Tarkistus  18

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2019.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 30 päivästä maaliskuuta 2020.

Tarkistus  19

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Tarkistus  20

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2019 alkaen.

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 30 päivästä maaliskuuta 2020 alkaen.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopuminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

13.9.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

13.9.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Bolesław G. Piecha

22.10.2018

Valiokuntakäsittely

21.1.2019

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

20.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

49

9

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Ivo Belet, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Jo Leinen, Peter Liese, Lukas Mandl, Valentinas Mazuronis, Joëlle Mélin, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Rory Palmer, Massimo Paolucci, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Julia Reid, Frédérique Ries, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Ivica Tolić, Nils Torvalds, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Christofer Fjellner, Martin Häusling, Jan Huitema, Christel Schaldemose, Mihai Ţurcanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Czesław Hoc, Olle Ludvigsson, Anthea McIntyre, Tonino Picula

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

49

+

ALDE :

Anneli Jäätteenmäki, Frédérique Ries, Nils Torvalds

ECR :

Arne Gericke, Czesław Hoc, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, Jadwiga Wiśniewska

EFDD :

Sylvie Goddyn

ENF :

Jean‑François Jalkh, Joëlle Mélin

GUE/NGL :

Stefan Eck, Kateřina Konečná

NI :

Zoltán Balczó

PPE:

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Birgit Collin‑Langen, Angélique Delahaye, José Inácio Faria, Christofer Fjellner, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, György Hölvényi, Peter Liese, Lukas Mandl, Miroslav Mikolášik, Annie Schreijer‑Pierik, Renate Sommer, Ivica Tolić, Mihai Ţurcanu

S&D:

Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Olle Ludvigsson, Susanne Melior, Rory Palmer, Tonino Picula, Pavel Poc, Christel Schaldemose

VERTS/ALE:

Marco Affronte, Martin Häusling, Davor Škrlec

9

-

ALDE :

Gerben‑Jan Gerbrandy, Jan Huitema, Valentinas Mazuronis

ECR :

Anthea McIntyre

EFDD:

Julia Reid

S&D:

Massimo Paolucci, Damiano Zoffoli

VERTS/ALE:

Margrete Auken, Benedek Jávor

1

0

VERTS/ALE:

Bas Eickhout

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.2.2019)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta

(COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD))

Valmistelija: Sven Schulze

LYHYET PERUSTELUT

Kesäajan tarkoituksena on hyödyntää luonnollista päivänvaloa. Kun kelloja siirretään keväällä päivän pidetessä tunti eteenpäin, aurinko laskee tuntia myöhemmin. Syksyllä kelloja siirretään taas taaksepäin. Kelloja siirretään yli 60 maassa eri puolilla maailmaa. EU:n jäsenvaltioissa kelloja on siirretty kesäaikaan jo pitkään, ja monet maat ovat kehittäneet omia kesäaikajärjestelyjä. Sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan edistämiseksi näitä järjestelyjä ryhdyttiin yhdenmukaistamaan 1970-luvulla.

Nykyään kesäaikaa sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa. Tästä säädetään direktiivissä 2000/84/EY, jota nyt siis ollaan kumoamassa. Useimmat EU:n ulkopuoliset Euroopan maat ovat yhdenmukaistaneet kesäaikajärjestelynsä EU:n järjestelyn kanssa.

Kesäajan hyviä ja huonoja puolia on tutkittu monissa akateemisissa tutkimuksissa. Kesäajasta näyttää olevan hyötyä sisämarkkinoille (etenkin liikennealalle) ja ulkoharrastuksille, ja sillä saadaan hiukan vähennettyä energiankulutusta. Vaikutukset muihin talouden aloihin sen sijaan eivät ole yhtä selvät.

Tieteellinen näyttö ja tietämys kesäajan mahdollisista myönteisistä tai kielteisistä vaikutuksista on edelleen vähäistä ja melko pirstaleista.

Terveysvaikutuksia koskevat tutkimukset kuitenkin osoittavat siihen suuntaan, että kesäaika häiritsee ihmisen biorytmiä (vuorokausirytmiä). Tieteellisten tutkimusten tulokset osoittavat, että vaikutus ihmisen biorytmiin on aiemmin luultua suurempi. Varsinaista tieteellistä näyttöä on saatavilla hyvin vähän.

Kansalaiset ja Euroopan parlamentti ovat yhä voimakkaammin kyseenalaistaneet kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron. Yksikään EU:n jäsenvaltio ei kuitenkaan ole vaatinut nykyisten kesäaikasäännösten muuttamista. Jotkin kolmannet maat, kuten Venäjä ja äskettäin Turkki, ovat kumonneet kesäaikajärjestelyt vähintään viiden vuoden siirtymäajoilla.

Euroopan parlamentti kehotti 8. helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa(1) komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen kyseisen direktiivin tarkistamiseksi.

Komissio ei ole tehnyt vaikutustenarviointia, mutta se järjesti julkisen kuulemisen. Siihen saatiin noin 4,6 miljoonaa vastausta, eli enemmän kuin yhteenkään aikaisempaan komission järjestämään kuulemiseen. Vastaajista 84 prosenttia kannatti kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luopumista, kun taas 16 prosenttia halusi säilyttää nykyisen järjestelmän.

Edellä kuvatuista syistä lausunnossa pyritään tukemaan ajatusta, että kahdesti vuodessa tapahtuvaa kellonajan siirtoa koskevista järjestelyistä olisi luovuttava tietyin edellytyksin.

Suurin haaste kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luopumisessa on se, miten voidaan välttää aiheuttamasta sisämarkkinoiden toiminnalle jäsenvaltioiden välisistä eroista kyseisessä asiassa johtuvaa huomattavaa häiriötä, sekä toisaalta normaaliajan koordinointia koskevien EU:n toimivaltuuksien puuttuminen.

Valmistelija on tietoinen siitä, että EU voi lopettaa kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron mutta sillä ei ole toimivaltuuksia määrätä kaikkialla EU:ssa sovellettavaa normaaliaikaa.

Kesäajan vaikutukset ovat aihe sinänsä, ja kesäaikadirektiivin kumoaminen ei automaattisesti poistaisi kesäaikaa kaikkialta EU:sta. Direktiivin kumoaminen päättäisi EU:n laajuisen yhdenmukaistamisen ja palauttaisi kesäajan jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenvaltiot voisivat päättää vapaasti omat aikajärjestelynsä: ne voisivat päättää joko säilyttää kesäajan (nykyisen tai muokatun kesäaikajärjestelyn mukaisesti) tai luopua kesäajasta. Kesäajasta luopuminen johtaisi ensinnäkin siihen, että normaaliaikaa (ns. talviaikaa) sovellettaisiin vuoden ympäri, mikä merkitsisi pimeämpiä iltoja keväällä ja kesällä.

Jotta taas kesäajan soveltaminen vuoden ympäri olisi teknisesti mahdollista, jäsenvaltioiden olisi muutettava aikavyöhykkeitä. Jäsenvaltioiden aikajärjestelyjen koordinoimatta jättäminen todennäköisesti vaikuttaisi kielteisesti sisämarkkinoihin.

On vältettävä tilannetta, jossa syntyy eri aikavyöhykkeiden kirjo sen mukaan, valitseeko jäsenvaltio normaaliajaksi kesä- vai talviajan, sillä tämä aiheuttaisi hajanaisuutta sisämarkkinoilla.

Se hankaloittaisi rajatylittävää kauppaa, viestintää ja matkustamista sisämarkkinoilla ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa ja vaikuttaisi merkittävästi lentojen lähtö- ja saapumisaikoja koskevaan järjestelmään, jota käytetään lentojen koordinoimiseen vilkkaimmilla lentokentillä eri puolilla maailmaa. EU:n ulkopuolisten maiden kilpailevat lentoyhtiöt voisivat ajaa eurooppalaisia lentoyhtiöitä pois markkinoilta kellonajan muuttumisen takia kasvattaakseen osuuttaan EU:n ulkopuolisilla markkinoilla.

Juridisen toteutettavuuden huomioon ottaen valmistelija ehdottaakin, että direktiivin voimaantulon ehdoksi asetetaan, että kaikki EU:n jäsenvaltiot sopivat etukäteen uuden normaaliajan koordinointimekanismista. Paras ratkaisu olisi säilyttää nykyiset kolme aikavyöhykettä. Valmistelija katsoo, että koordinointimekanismin hyväksymiseen olisi sovellettava yhteispäätösmenettelyä. Neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion olisi koordinoitava prosessia.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on olennaisen tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa.

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan, kansalaisilta saatuihin lukuisiin vetoomuksiin, parlamentin esittämiin kysymyksiin ja asiasta järjestettyyn julkiseen kuulemiseen perustuvassa päätöslauselmassa komissiota laatimaan perusteellisen arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on erittäin tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa sekä yhtenäinen aikajärjestelmä unionissa.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, ovatko kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt suuremmat kuin siihen liittyvät hankaluudet.

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, luoda ennakoitavuutta ja pitkän aikavälin varmuutta sekä välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen, energia-alan sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Siirtymistä uuteen tuntijärjestelmään olisi helpotettava tieto- ja viestintäteknisellä testauksella, jotta käyttöönotto olisi tehokasta eikä aiheuttaisi yrityksille ja kansalaisille lisäkustannuksia. Vaikka täysin luotettavaa tieteellistä näyttöä ei vielä ole, viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat tuoneet esiin kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron mahdolliset kielteiset vaikutukset ihmisten terveyteen. Ihmisen terveyttä koskeneissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös osoitettu, että kahdesti vuodessa tapahtuvalla kellonaikojen siirrolla on monia kielteisiä vaikutuksia eikä mukautuminen ole niin helppoa kuin on luultu.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a)  Kesäaikajärjestelyjä koskeva julkinen keskustelu ei ole uutta, ja useita aloitteita on esitetty järjestelyn käyttöönotosta alkaen käytännöstä luopumiseksi. Joissakin jäsenvaltioissa on järjestetty asiasta kansallisia kuulemisia, ja suurin osa yrityksistä ja sidosryhmistä on kannattanut käytännöstä luopumista. Euroopan komission käynnistämässä kuulemisessa päädyttiin samaan päätelmään.

Perustelu

Kellonajan siirrolla oli vastustajia alusta alkaen, mutta nykyinen ehdotus perustuu useisiin tutkimuksiin ja kuulemisiin, jotka ovat tuoneet ideologiseen keskusteluun lisää argumentteja. Tämän vuoksi on asianmukaista mainita aiemmat keskustelut ja nykyiseen ehdotukseen johtanut prosessi.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti.

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, kuten komission julkiseen kuulemiseen saadut 4,6 miljoonaa kansalaisten vastaustakin osoittavat, ja vastanneiden enemmistö vastusti nykyistä vuodenajoittaista kellonajan siirtoa. Tähän ei ole vielä liitetty tieteellisesti perusteltua vaikutustenarviointia, joka ei rajoitu pelkästään asiaa koskevaan olemassa olevaan aineistoon. Lisäksi eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden sekä kansalaisten rajatylittävien toimien moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on välttämätöntä, että vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopuminen hyväksytään tämän direktiivin hyväksymiseen sovellettavassa yhteispäätösmenettelyssä ainoastaan sillä ehdolla, että jäsenvaltiot hyväksyvät etukäteen keskinäisellä sopimuksella koordinointimekanismin. Neuvoston kulloisellakin puheenjohtajavaltiolla on merkittävä asema tämän koordinointimekanismin perustamisessa. Tässä mekanismissa olisi otettava huomioon EU:n nykyiset kolme aikavyöhykettä normaaliajan vahvistamisen yhteydessä kussakin jäsenvaltiossa. Jos jäsenvaltio tekee tällaisen muutoksen, sen on pyrittävä parhaansa mukaan varmistamaan, että aikaero sen ja naapurijäsenvaltioiden välillä on enintään yksi tunti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltion oikeutta päättää normaaliajastaan. Komissio voi toteuttaa vaikutustenarvioinnin suunnitellun normaaliajan muutoksen vaikutuksesta ja sen vaikutuksesta naapurijäsenvaltioihin ja sisämarkkinoihin.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Sisämarkkinoiden toiminnalle aiheutuvien kielteisten seurausten ja EU:n kansalaisten rajatylittävän toiminnan ongelmien välttämiseksi on olennaisen tärkeää varmistaa maantieteellisen logiikan säilyminen unionin aikavyöhykkeiden jakautumisessa. Kesäaikajärjestelystä luopumista olisi tämän vuoksi edellettävä jäsenvaltioiden toteuttama koordinointimenettely. Prosessi, jossa kunnioitettaisiin kunkin jäsenvaltion suvereenia oikeutta päättää normaaliajastaan ja otettaisiin huomioon sellaisten jäsenvaltioiden väestöjen erilaiset tarpeet, jotka nyt sijaitsevat kolmella aikavyöhykkeellä, auttaisi jäsenvaltioita ja erityisesti naapurimaita saamaan yhteisymmärryksessä aikaan yhteisen kannan normaaliajasta, jota kukin jäsenvaltio päättää soveltaa tulevaisuudessa.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b)  Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat antaneet viitteitä kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron ja sydän- ja verisuonitautien kaltaisten kielteisten terveysvaikutusten välisestä yhteydestä, joka liittyy kronobiologiaan sisäisen ajan häiriöiden kautta.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi hyvissä ajoin aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot.

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, ja koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse Euroopassa esiintyvän aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa sisämarkkinoille, Euroopan laajuisille energiaverkoille, liikenteelle ja erityisesti lentoliikenteelle sekä sen lentojen lähtö- ja saapumisaikoja koskevalle vakiintuneelle järjestelmälle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle ja kaikille jäsenvaltioille tiedoksi hyvissä ajoin aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet naapurimaiden välisten aikavyöhyke-erojen aiheuttamiin rajatylittäviin vaikutuksiin vastaamiseksi. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Jäsenvaltioiden olisi tehtävä päätöksensä vaarantamatta aikamuutoksille erityisen herkän Euroopan liikennealan, kuten Euroopan lentoyhtiöiden ja lentokenttien, kilpailukykyä suhteessa kolmansiin maihin.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Ennen päätöksen tekemistä tietyn normaaliajan soveltamisesta kussakin jäsenvaltiossa on toteutettava kuulemiset ja tutkimukset, joissa otetaan huomioon kansalaisten mieltymykset, maantieteellinen vaihtelu, alueelliset erot, tavanomaiset työjärjestelyt ja muut kutakin jäsenvaltiota koskevat tekijät. Tämän vuoksi jäsenvaltioilla olisi oltava riittävästi aikaa analysoida ehdotuksen vaikutusta ja valita väestölleen parhaiten soveltuva ratkaisu samalla kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden moitteeton toiminta.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2019 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 31 päivänä maaliskuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2019 alkaen.

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2020 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 29 päivänä maaliskuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 25 päivänä lokakuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. Tämän säännöksen täytäntöönpanon ehtona on, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä keskinäisellä sopimuksella ja yhteisymmärryksessä kannustaen jäsenvaltioita säilyttämään nykyinen aikavyöhykkeensä siten, kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2020 alkaen. Voitaisiin perustaa kansallisten yhteyspisteiden verkosto. On tärkeää välttää mahdollisia ongelmia, joita voi ilmetä jäsenvaltioiden alkaessa panna tätä direktiiviä täytäntöön. Siksi on tärkeää, että niille jätetään riittävästi aikaa varmistaa yhdenmukaistettu ja hyvin koordinoitu toimintatapa.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Tämän direktiivin täytäntöönpanoa olisi seurattava. Komissio esittää kyseisen seurannan tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa. Kertomuksen olisi perustuttava tietoihin, jotka jäsenvaltiot asettavat komission saataville hyvissä ajoin, jotta kertomus voidaan esittää määräajassa.

(8)  Tämän direktiivin täytäntöönpanoa olisi seurattava, ja sen voimaantulon ehtona on jäsenvaltioiden yhteispäätösmenettelyssä etukäteen hyväksymä koordinointimekanismi. Komissio esittää kyseisen seurannan tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa. Kertomuksen olisi perustuttava tietoihin, jotka jäsenvaltiot asettavat komission saataville hyvissä ajoin, jotta kertomus voidaan esittää määräajassa.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2019, jos ne tekevät sen 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2020, jos ne tekevät sen 25 päivänä lokakuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltio päättää muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen on annettava asia komissiolle tiedoksi viimeistään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista. Jos jäsenvaltio on tehnyt tällaisen tiedoksiannon eikä ole peruuttanut sitä viimeistään 6 kuukautta ennen suunnitellun muutoksen päivämäärää, jäsenvaltion on sovellettava kyseistä muutosta.

1.  Jos jäsenvaltio päättää muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen on annettava asia komissiolle tiedoksi viimeistään 12 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista. Jos jäsenvaltio on tehnyt tällaisen tiedoksiannon eikä ole peruuttanut sitä viimeistään 12 kuukautta ennen suunnitellun muutoksen päivämäärää, jäsenvaltion on sovellettava kyseistä muutosta.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Kuukauden kuluessa mainitusta tiedoksiannosta komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Kuukauden kuluessa mainitusta tiedoksiannosta komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja suurelle yleisölle ja julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi koordinoidulla tavalla neuvosto perustaa koordinointimekanismin.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2025.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2019.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2020.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2019 alkaen.

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2020 alkaen.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Luopuminen vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta

Viiteasiakirjat

COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

13.9.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.9.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Sven Schulze

25.10.2018

Valiokuntakäsittely

23.1.2019

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

19.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

7

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, Cristian-Silviu Buşoi, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, András Gyürk, Hans-Olaf Henkel, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Aleksejs Loskutovs, Edouard Martin, Tilly Metz, Angelika Mlinar, Csaba Molnár, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Neoklis Sylikiotis, Evžen Tošenovský, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pilar Ayuso, Michał Boni, Rosa D’Amato, Benedek Jávor, Olle Ludvigsson, Marian-Jean Marinescu, Clare Moody, Markus Pieper, Dominique Riquet, Davor Škrlec, Anneleen Van Bossuyt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eleonora Evi, Luigi Morgano

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

48

+

ALDE

Fredrick Federley, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Lieve Wierinck

ECR

Zdzisław Krasnodębski, Evžen Tošenovský, Anneleen Van Bossuyt

ENF

Christelle Lechevalier

PPE

Pilar Ayuso, Bendt Bendtsen, Michał Boni, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, András Gyürk, Seán Kelly, Janusz Lewandowski, Aleksejs Loskutovs, Marian-Jean Marinescu, Angelika Niebler, Markus Pieper, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Hermann Winkler, Anna Záborská

S&D

Zigmantas Balčytis, Adam Gierek, Theresa Griffin, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Olle Ludvigsson, Csaba Molnár, Clare Moody, Luigi Morgano, Dan Nica, Miroslav Poche, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Reinhard Bütikofer, Jakop Dalunde, Benedek Jávor, Tilly Metz, Davor Škrlec

7

-

ALDE

Dominique Riquet

ECR

Ashley Fox, Hans-Olaf Henkel

EFDD

Rosa D'Amato, Eleonora Evi

ENF

Angelo Ciocca

S&D

Edouard Martin

2

0

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga, Neoklis Sylikiotis

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. helmikuuta 2018 kellonaikojen muuttamista koskevista säännöksistä (2017/2968(RSP)) P8_TA(2018)0043.


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.2.2019)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta

(COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD))

Valmistelija: Igor Šoltes

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen luopua kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta Euroopan parlamentin helmikuussa 2018 antamassaan päätöslauselmassa esittämien näkemysten ja kansalaisten näkemysten mukaisesti.

Useat tutkimukset ja raportit vahvistavat ne kielteiset seuraukset, joita kahdesti vuodessa tapahtuva kellonajan siirto aiheuttaa yhteiskunnalle. Kielteiset seuraukset ulottuvat terveysriskeistä ja vuorokausirytmin muuttumisesta johtuvista ongelmista sekä onnettomuuksien määrän lisääntymisestä kellonajan siirtoa seuraavina päivinä aina hallinnollisen rasitteen lisääntymiseen ja monille talouden aloille aiheutuviin kustannuksiin.

Komissio järjesti kesällä 2018 julkisen kuulemisen, johon saatiin 4,6 miljoonaa vastausta. Vastauksista 99,8 prosenttia oli kansalaisilta. Muut 0,2 prosenttia vastauksista oli sidosryhmiltä ja yrityksiltä. Vastanneista 84 prosenttia kannatti kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luopumista. Tämä ehdotus vastaa näin ollen kansalaisten ilmaisemia näkemyksiä, ja siinä korostetaan samalla, että sisämarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi tarvitaan johdonmukaista ja yhdenmukaista lähestymistapaa.

EU:n jäsenvaltioiden alueet kuuluvat kolmeen aikavyöhykkeeseen, jotka ovat Länsi-Euroopan aika tai Greenwichin yleisaika (GMT), Keski-Euroopan aika (GMT+1) ja Itä-Euroopan aika (GMT+2). Tästä syystä pysyvästä ajasta päätettäessä on otettava huomioon useita tekijöitä, kuten maantieteelliset näkökohdat ja luonnolliset aikavyöhykkeet sekä niiden päivänvalon saatavuudesta johtuva vaikutus terveyteen.

Jäsenvaltiot ovat edelleen toimivaltaisia päättämään normaaliajastaan, mutta valmistelija katsoo, että aikajärjestelyjä varten on tarpeen sopia yhdenmukaisesta lähestymistavasta, jotta voidaan turvata sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittäviä häiriöitä, joita jäsenvaltioiden tekemät erilaiset 60 minuutin kellonajan muutokset saisivat aikaan.

Koordinoitu lähestymistapa edellyttää asianmukaista aikataulua, joka jättää jäsenvaltioille riittävästi aikaa arvioida tarkasti pysyvästi GMT+1:een ja GMT+2:een siirtymisen vaikutukset, sillä huomioon otettavia kysymyksiä on paljon. Huomioon on otettava esimerkiksi taloudelle ja rajatylittävälle kaupalle, viestinnälle ja liikenteelle aiheutuvat vaikutukset sekä ihmisten terveydelle, liikenneturvallisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat vaikutukset.

Sen vuoksi ehdotetaan, että soveltamisen alkamispäivää lykätään yhdellä vuodella, jotta jäsenvaltioille jäisi riittävästi aikaa koordinoida lähestymistapansa ja saada asianomaiset sidosryhmät ja kansalaiset asianmukaisesti mukaan julkisten kuulemisten kautta.

Asianmukainen koordinointi olisi varmistettava perustamalla verkosto, joka koostuu kunkin jäsenvaltion ja komission edustajista ja joka toimisi sovittelijana, jos yhden jäsenvaltion suunnittelema kellonajan muutos herättäisi huolta muissa jäsenvaltioissa ja vaikuttaisi sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

Direktiivin täytäntöönpanoa olisi arvioitava komission ehdottaman viiden vuoden sijaan kolmen vuoden kuluttua soveltamisen alkamisesta.

TARKISTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Jäsenvaltiot päättivät aikanaan ottaa käyttöön kesäaikajärjestelyt kansallisella tasolla. Sisämarkkinoiden toiminnan kannalta oli tärkeää, että kaikkialla unionissa vahvistettiin yhteinen päivämäärä ja aika kesäajan alkamiselle ja päättymiselle. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/84/EY21 mukaisesti kaikki jäsenvaltiot noudattavat tällä hetkellä kesäaikasäännöksiä maaliskuun viimeisestä sunnuntaista saman vuoden lokakuun viimeiseen sunnuntaihin saakka.

(1)  Jäsenvaltiot päättivät aikanaan ottaa käyttöön kesäaikajärjestelyt kansallisella tasolla. Sisämarkkinoiden toiminnan kannalta oli tärkeää, että kaikkialla unionissa vahvistettiin yhteinen päivämäärä ja aika kesäajan alkamiselle ja päättymiselle, jotta voidaan koordinoida kellonajan siirtämistä jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/84/EY mukaisesti kaikki jäsenvaltiot siirtävät tällä hetkellä kellonaikaa vuodenajoittain kahdesti vuodessa. Normaaliajasta siirrytään kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, ja se jatkuu saman vuoden lokakuun viimeiseen sunnuntaihin saakka.

__________________

__________________

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/84/EY kesäaikasäännöksistä (EYVL L 31, 2.2.2001, s. 21).

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/84/EY kesäaikasäännöksistä (EYVL L 31, 2.2.2001, s. 21).

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on olennaisen tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa.

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä vuodenajoittaisista kahdesti vuodessa tehtävistä kellonajan siirroista ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on olennaisen tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa samalla, kun korostettiin, että monissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että vuodenajoittaisilla kahdesti vuodessa tehtävillä kellonajan siirroilla on kielteisiä vaikutuksia.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, ovatko kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt suuremmat kuin siihen liittyvät hankaluudet.

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, pitkän aikavälin suunnittelu ja ennustettavuus, jotta voidaan välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, ovatko kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt suuremmat kuin siihen liittyvät hankaluudet.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a)  Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vuodenajoittaisen kellonajan siirron hyödyt, kuten energiansäästö, on yliarvioitu, ja samalla haittavaikutuksia eri aloilla, esimerkiksi vaikutusta ihmisten terveyteen ja biorytmiin (”vuorokausirytmi”) tai keskittymiskykyyn, on aliarvioitu.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti.

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, ja monet kansalaisaloitteet ovat tuoneet esiin kansalaisten huolen kahdesti vuodessa tehtävistä vuodenajoittaisista kellonajan siirroista, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Kahdesti vuodessa tapahtuvista vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumista kannatti 4,6 miljoonaa kansalaista eli 84 prosenttia komission kesällä 2018 järjestämään julkiseen kuulemiseen vastanneista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua kahdesti vuodessa tehtävästä vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti ja yhdenmukaisesti.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Jäsenvaltioiden alueet kuuluvat kolmeen aikavyöhykkeeseen eli normaaliaikaan, jotka ovat GMT, GMT+1 ja GMT+2. Euroopan unionin laajuus pohjois-eteläsuunnassa merkitsee sitä, että kellonajan vaikutus päivänvalon määrään vaihtelee eri puolilla unionia. Siksi on tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat huomioon kellonajan maantieteelliset näkökohdat eli luonnolliset aikavyöhykkeet ja maantieteellisen sijainnin, ennen kuin ne muuttavat aikavyöhykettään. Jäsenvaltioita kannustetaan kuulemaan kansalaisia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä, ennen kuin ne päättävät aikavyöhykkeensä muuttamisesta.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi hyvissä ajoin aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot.

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sisämarkkinoiden toiminnalle aiheutuvien häiriöiden välttämiseksi jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden, jotka aikovat muuttaa normaaliaikaansa, olisi ilmoitettava komissiolle ja kaikille muille jäsenvaltioille viimeistään yhdeksän kuukautta ennen suunniteltua muutosta ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio arvioi suunnitellun kellonajan siirron vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi koordinoitava etukäteen suunniteltua normaaliaikaa koskevia päätöksiään perustamalla koordinointimekanismi, jotta vältetään se, että jäsenvaltiot valitsevat eri normaaliaikoja samalla aikavyöhykkeellä. Koordinointimekanismissa olisi oltava komission edustaja ja kunkin jäsenvaltion nimeämä edustaja. Komission olisi avustettava koordinointia ja laadittava arvio ilmoitetun päätöksen vaikutuksista sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Suunnitellun kellonajan muutoksen soveltamista koskeva päätös kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan muiden jäsenvaltioiden kuulemisen jälkeen.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Siksi on tarpeen luopua direktiivissä 2000/84/EY säädettyjen kesäaikasäännösten kattaman kauden yhdenmukaistamisesta ja ottaa käyttöön yhteiset säännöt, joilla estetään jäsenvaltioita soveltamasta toisistaan poikkeavia vuodenajoittaisia aikajärjestelyjä muuttamalla noudattamansa normaaliajan useammin kuin kerran vuodessa ja asetetaan velvoite antaa tiedoksi suunnitellut normaaliajan muutokset. Tällä direktiivillä pyritään edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Siksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

(6)  Siksi on tarpeen kumota direktiivi 2000/84/EY kesäaikasäännösten osalta ja ottaa käyttöön yhteiset säännöt, joilla estetään jäsenvaltioita soveltamasta toisistaan poikkeavia vuodenajoittaisia aikajärjestelyjä, ja asettaa velvoite antaa tiedoksi ja arvioida suunniteltujen normaaliajan muutosten vaikutuksia. Komission ja muiden jäsenvaltioiden olisi sen jälkeen arvioitava suunnitellun muutoksen vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, jotta voidaan välttää merkittävät häiriöt. Tällä direktiivillä pyritään siten edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Siksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2019 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 31 päivänä maaliskuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2019 alkaen.

(7)  On tärkeää välttää tilanne, jossa jäsenvaltiot valitsevat eri normaaliajat. Siksi on tärkeää, että niille jätetään riittävästi aikaa omaksua yhdenmukaistettu ja hyvin koordinoitu toimintatapa. Tätä direktiiviä olisi sovellettava 30 päivästä maaliskuuta 2020 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 29 päivänä maaliskuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 25 päivänä lokakuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2020 alkaen.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2019, jos ne tekevät sen 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2020, jos ne tekevät sen 25 päivänä lokakuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tiedoksi päätöksensä, aikovatko ne soveltaa vai eivät tätä viimeistä vuodenajoittaista normaaliaikansa tai -aikojensa muutosta, kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Komissio julkaisee tämän tiedon Euroopan unionin virallisessa lehdessä viipymättä ja kutsuu kuukauden kuluessa tiedoksisaannista koolle kokouksen 2 a artiklassa tarkoitetun koordinointimekanismin puitteissa.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltio päättää muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen on annettava asia komissiolle tiedoksi viimeistään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista. Jos jäsenvaltio on tehnyt tällaisen tiedoksiannon eikä ole peruuttanut sitä viimeistään 6 kuukautta ennen suunnitellun muutoksen päivämäärää, jäsenvaltion on sovellettava kyseistä muutosta.

1.  Jos jäsenvaltio päättää muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen on annettava päätöksensä normaaliajan tai -aikojen muuttamisesta jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella komissiolle ja muille jäsenvaltioille tiedoksi viimeistään 9 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Kuukauden kuluessa mainitusta tiedoksiannosta komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Komissio julkaisee tämän tiedon Euroopan unionin virallisessa lehdessä viipymättä ja kutsuu kuukauden kuluessa tiedoksisaannista koolle kokouksen 2 a artiklassa tarkoitetun koordinointimekanismin puitteissa.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

2 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

 

1.  Tällä direktiivillä perustetaan koordinointimekanismi, jonka tavoitteena on varmistaa yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa ja vahvistaa jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä arvioitaessa mahdollisten normaaliajan tai -aikojen muuttamista koskevien päätösten vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan.

 

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa koordinointimekanismissa olisi oltava edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja edustaja komissiosta.

 

3.  Jos jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle 1 artiklan 2 kohdan tai 2 artiklan 1 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä, komissio kutsuu koolle jäsenvaltiot arvioimaan suunnitellun muutoksen vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan ja keskustelemaan siitä, jotta vältetään merkittävät häiriöt.

 

4.  Kun komissio katsoo 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, että suunniteltu muutos vaikuttaa merkittävästi sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, se tiedottaa asiasta ilmoittavalle jäsenvaltiolle.

 

5.  Asiasta ilmoittavan jäsenvaltion on päätettävä viimeistään neljä kuukautta ennen suunniteltua muutosta, aikooko se kumota päätöksensä vai pysyä siinä. Jos ilmoittava jäsenvaltio päättää pysyä päätöksessään, sen on toimitettava selvitys siitä, miten se puuttuu muutoksen kielteisiin vaikutuksiin sisämarkkinoiden toimintaan.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään [4 vuotta tämän direktiivin soveltamispäivästä].

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään [3 kuukautta tämän direktiivin soveltamispäivästä].

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

1.  Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 30 päivänä maaliskuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2019.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 30 päivästä maaliskuuta 2020.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2019 alkaen.

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 30 päivästä maaliskuuta 2020 alkaen.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopuminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

13.9.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

13.9.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Igor Šoltes

10.10.2018

Valiokuntakäsittely

6.12.2018

29.1.2019

 

 

Hyväksytty (pvä)

21.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

9

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Lucy Anderson, Pascal Arimont, Carlos Coelho, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Pascal Durand, Evelyne Gebhardt, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Nosheena Mobarik, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Igor Šoltes, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Birgit Collin-Langen, Edward Czesak, Nadja Hirsch, Othmar Karas, Adam Szejnfeld, Marc Tarabella, Matthijs van Miltenburg

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Georg Mayer

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

23

+

ALDE

Nadja Hirsch, Jasenko Selimovic

ECR

Edward Czesak, Anneleen Van Bossuyt

EFDD

Robert Jarosław Iwaszkiewicz

ENF

Georg Mayer, Mylène Troszczynski

PPE

Pascal Arimont, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Philippe Juvin, Othmar Karas, Jiří Pospíšil, Andreas Schwab, Adam Szejnfeld, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein

S&D

Lucy Anderson, Evelyne Gebhardt, Liisa Jaakonsaari, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová

VERTS/ALE

Pascal Durand, Igor Šoltes

9

-

ALDE

Matthijs van Miltenburg

ECR

Daniel Dalton, Nosheena Mobarik

EFDD

Marco Zullo

ENF

John Stuart Agnew

PPE

Anna Maria Corazza Bildt

S&D

Nicola Danti, Virginie Rozière, Marc Tarabella

1

0

PPE

Carlos Coelho

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.2.2019)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta

(COM(2018)639 – C8‑0408/2018 – 2018/0332(COD))

Valmistelija: Ulrike Müller

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan parlamentti kehotti 8. helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan arvioinnin kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen direktiivin tarkistamiseksi.

Tämän jälkeen komissio järjesti kesällä 2018 julkisen kuulemisen. Kuulemisessa kävi ilmi, että kansalaiset kannattavat laajasti kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luopumista.

Valmistelija painottaa parlamentin tahtoa kuulla EU:n kansalaisten selkeästi ilmaisema vaatimus. Siksi valmistelija kannattaa komission 12. syyskuuta 2018 esittämää ehdotusta luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta.

Kellonajan siirrosta luopumisella on monia merkittäviä seurauksia. Nämä seuraukset koskevat EU:n kansalaisten ja myös eläinten terveyttä, sillä muutos vaikuttaa biologiseen rytmiin. Myös EU:n käytäntöjen yhdenmukaistamisen kannalta seuraukset ovat huomattavat. Jäsenvaltioiden alueet kuuluvat kolmeen eri aikavyöhykkeeseen (GMT0, +1 ja +2), ja mahdollinen valmistelematon tai koordinoimaton lähestymistapa saattaisi aiheuttaa häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaan kuuluu edelleen päättää, mitä normaaliaikaa sen alueella noudatetaan. Riski jäsenvaltioiden aikavyöhykkeiden välisestä hajanaisuudesta on näin ollen suuri, sillä naapurivaltiot voisivat valita eri ajan normaaliajaksi.

Valmistelija on myös ottanut huomioon sen, että asia ei ollut Itävallan puheenjohtajakauden painopisteitä ja että liikenneministerien kannat ovat olleet eriäviä, kun asiasta on keskusteltu liikenneministerien tapaamisissa loka- ja kesäkuussa 2018 ja joulukuussa 2017.

Valmistelija ottaa huomioon mainitut rajoitteet kesäaikadirektiivistä luopumiselle ja ehdottaa seuraavaa lähestymistapaa:

Toiminnan yhteensovittaminen on ratkaisevan tärkeää sisämarkkinoiden toiminnan takaamiseksi, sillä aikavyöhykkeiden erot vaikuttavat lukuisiin talouden aloihin ja kansalaisten liikkumiseen. Tämä pätee erityisesti siksi, että aiemman aikavyöhykkeiden muutosta käsittelevän direktiivin käyttöönoton aikaan unionissa oli vasta 15 jäsenvaltiota. Näistä syistä valmistelija katsoo, että 1. huhtikuuta 2019 on voimaantuloajaksi liian aikainen ja voimaantuloa on lykättävä vuoteen 2020, jotta jäsenvaltiot ehtivät valmistautua muutokseen ja myös koordinoida toimensa.

Siitä huolimatta, että jäsenvaltiot ovat edelleen toimivaltaisia päättämään normaaliajastaan, valmistelija ehdottaa talviajan palauttamista normaaliajaksi. Koska läpi vuoden jatkuva kesäaika vastaisi teknisesti aikavyöhykkeen muuttumista, talviajan valitseminen normaaliajaksi kaikissa jäsenvaltioissa helpottaisi kellonajan siirrosta luopumista ja estäisi aikavyöhykkeiden hajanaisuuden jäsenvaltioiden välillä.

Toinen tapa helpottaa prosessia on, että jäsenvaltiot toimivat koordinoidusti naapurivaltioiden ryhminä ja ennen kaikkea aikavyöhykkeiden (GMT0, +1 ja +2) mukaisesti, jotta nykytilanne voidaan säilyttää.

TARKISTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on olennaisen tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa.

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on olennaisen tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, ovatko kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt suuremmat kuin siihen liittyvät hankaluudet.

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, luoda oikeusvarmuutta ja pitkän aikavälin varmuutta sekä välttää muun muassa matkustaja- ja tavaraliikenteen aikataulutuksen ja suorituskyvyn sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu, tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku ja vaikutukset maatalouden tuottavuuteen. On näyttöä siitä, että kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt eivät ole suurempia kuin siihen liittyvät hankaluudet.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a)  Tässä yhteydessä kotieläintuottajien tilanne voi toimia esimerkkinä tapauksesta, jossa kesäaikajärjestelyjä pidettiin alun perin maataloustyön kanssa yhteensopimattomina, erityisesti siksi, että jo normaaliajan puitteissa työpäivä alkaa huomattavan aikaisin. Kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron katsottiin myös vaikeuttavan tuotteiden ja eläinten saattamista markkinoille. Lisäksi maidontuotannon odotettiin vähenevän, koska lehmät toimivat luontaisen lypsyrytmin mukaisesti. Nykyaikaiset maatalouskoneet ja -käytännöt ovat kuitenkin mullistaneet maataloutta niin, että suurin osa aiemmista huolenaiheista vaikuttaa nyt merkityksettömiltä. Sen sijaan eläinten biologiseen rytmiin ja maatalousalan työntekijöiden työoloihin liittyvät huolenaiheet ovat yhä ajankohtaisia.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti.

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua useissa jäsenvaltioissa toimivien kansallisten ryhmien aktiivisen osallistumisen ansiosta, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Käydyissä keskusteluissa monet asiantuntijat, muun muassa lääketieteen ja eläinlääketieteen, maatalouden, opetuksen ja matkailun aloilta, arvioivat vuosittaisen kellonajan siirtämisen kielteisiä vaikutuksia. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Eräissä kansalaisaloitteissa on tuotu esiin kansalaisten huoli kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta, ja jäsenvaltioille olisi annettava aikaa ja mahdollisuus toteuttaa omat julkiset kuulemisensa ja vaikutustenarviointinsa, jotta ymmärrettäisiin paremmin, mitä seurauksia vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta on kaikilla alueilla.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b)  Tämän direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi kuultava toisiaan ja koordinoitava mahdollisia aikavyöhykemuutoksia, jotta vältetään epäkäytännölliset aikavyöhykkeet ja raskaat häiriöt sisämarkkinoille.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi hyvissä ajoin aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot.

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle, maataloudelle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi hyvissä ajoin aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2019 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 31 päivänä maaliskuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2019 alkaen.

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2020 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 29 päivänä maaliskuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 31 päivänä lokakuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti ja koordinoidusti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2020 alkaen.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltiot eivät saa tehdä vuodenajoittaisia muutoksia normaaliaikaansa tai -aikoihinsa.

1.  Jäsenvaltiot eivät saa tehdä vuodenajoittaisia muutoksia normaaliaikaansa tai -aikoihinsa. Niiden on yhdessä valittava joko pysyvä normaaliaika tai pysyvä kesäaika, jota sovelletaan koko unionissa.

Perustelu

Tavoitteena on välttää aikavyöhykkeiden tilkkutäkki EU:n jäsenvaltioiden välillä. Yhteinen EU-tason valinta hyödyttää sisämarkkinoita ja kansalaisten jokapäiväistä elämää.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2019, jos ne tekevät sen 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2020, jos ne tekevät sen 31 päivänä lokakuuta 2020 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2019.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2020.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2019 alkaen.

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2020 alkaen.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopuminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

13.9.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AGRI

13.9.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Ulrike Müller

9.10.2018

Hyväksytty (pvä)

19.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

9

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, José Bové, Daniel Buda, Matt Carthy, Jacques Colombier, Michel Dantin, Albert Deß, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Karine Gloanec Maurin, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Esther Herranz García, Jan Huitema, Ivan Jakovčić, Norbert Lins, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Laurenţiu Rebega, Jens Rohde, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Maria Gabriela Zoană, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Franc Bogovič, Angélique Delahaye, Karin Kadenbach, Elsi Katainen, Thomas Waitz

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

25

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Elsi Katainen

ECR

Jørn Dohrmann

ENF

Jacques Colombier, Philippe Loiseau

GUE/NGL

Maria Lidia Senra Rodríguez

PPE

Franc Bogovič, Daniel Buda, Angélique Delahaye, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Norbert Lins, Marijana Petir, Czesław Adam Siekierski

S&D

Eric Andrieu, Karine Gloanec Maurin, Karin Kadenbach, Maria Noichl, Tibor Szanyi, Maria Gabriela Zoană

VERTS/ALE

José Bové, Martin Häusling, Bronis Ropė

9

-

ALDE

Jan Huitema, Jens Rohde

ECR

James Nicholson

EFDD

Marco Zullo

GUE/NGL

Matt Carthy, Luke Ming Flanagan

PPE

Michel Dantin

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Ricardo Serrão Santos

3

0

ECR

Beata Gosiewska, Laurenţiu Rebega

PPE

Mairead McGuinness

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.2.2019)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta

(COM(2018)0639 – C8‑0408/2018 – 2018/0332(COD))

Valmistelija: Pavel Svoboda

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen, joka koskee vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumista yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, sillä se vastaa parlamentin viime vuosien aikana esittämiin pyyntöihin.

Kahdesti vuodessa tapahtuva kellonajan siirto, josta on säädetty unionin lainsäädännössä nyt lähes vuoden ajan, on viime aikoina herättänyt runsaasti vastustusta kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan keskuudessa.

On tärkeää painottaa, että vuodenajoittainen kellonajan siirto paitsi vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan siihen liittyy myös lukuisia kansanterveydellisiä huolenaiheita. Nämä liittyvät erityisesti tiettyjen sellaisten vähemmistöryhmien suojeluun, joihin vuorokausirytmin häiriintyminen vaikuttaa suhteettomasti. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että onnettomuuksien ja sydänkohtausten määrä lisääntyy kellonajan siirtoa seuraavina päivinä.

On selvää, että tarvitaan unionin tason toimia, jotta vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta voidaan luopua yhdenmukaisesti. Sellaisenaan sovellettavan asetuksen muodossa annettavat säännöt, joissa pakotettaisiin kaikki jäsenvaltiot käyttämään joko normaaliaikaa tai kesäaikaa, menisivät liian pitkälle, eikä niissä otettaisi huomioon erilaisia tarpeita ja olosuhteita EU:n eri osissa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava tehdä itse valintansa. Jäsenvaltioille olisi kuitenkin jätettävä enemmän aikaa ennen direktiivin soveltamisen alkamista, jotta ne voisivat valmistautua muutokseen, ja muutos olisi toteutettava yhdenmukaisesti ja koordinoidusti.

Valmistelija pitää valitettavana, että komissio ei tehnyt kunnollista vaikutustenarviointia eikä järjestänyt täysimittaista 12 viikon pituista julkista ja sidosryhmien kuulemista, ennen kuin se esitti ehdotuksensa direktiivin 2000/84/EY kumoamiseksi. On korostettava, että toimielinten välisessä sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä toimielimet ovat vahvistaneet, että vaikutustenarvioinnit ja kuulemiset ovat keskeisiä välineitä unionin lainsäädännön laadun parantamiseksi.

Valmistelija yhtyy kuitenkin täysin vastaavan valiokunnan esittelijän näkemykseen, että tämä direktiivi olisi hyväksyttävä mahdollisimman pian ja mieluiten ennen nykyisen vaalikauden päättymistä, jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja jättää jäsenvaltioille riittävästi aikaa valmistautua tuleviin muutoksiin.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 a viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon 4. heinäkuuta 2018–16. elokuuta 2018 järjestetyn Euroopan komission verkkokuulemisen tulokset,

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on olennaisen tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa.

(2)  Kansalaisilta saatujen vetoomusten ja lukuisten aloitteiden, parlamentin esittämien kysymysten ja asiasta järjestetyn julkisen kuulemisen perusteella Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on olennaisen tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, ovatko kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt suuremmat kuin siihen liittyvät hankaluudet.

(3)  Yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä olisi varmistettava sisämarkkinoiden moitteeton toiminta pitkällä aikavälillä ja ennustettavasti ja vältettävä muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku, sillä nämä ovat asioita, joilla on merkittävä vaikutus sekä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja liiketoimintaan että kansalaisten elämään. Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, että kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta ei ole merkittävää hyötyä, mutta lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa, esimerkiksi lokakuussa 2017 julkaistussa Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tutkimuksessa direktiivin 2000/84/EY mukaisista kesäaikasäännöksistä, tuodaan esiin ihmisten terveyteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset erityisesti tietyille ryhmille, kuten lapsille ja vanhuksille, ja väitetään, että sisäisen ajan häiriöillä on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin. Taloudelle kahdesti vuodessa tapahtuva kellonajan siirto aiheuttaa lisäkustannuksia ja lisää hallinnollista rasitetta.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti.

(4)  Komission heinä-elokuussa 2018 kellonajan siirrosta järjestämään kuulemiseen saatiin 4,6 miljoonaa vastausta, mikä on kaikkien aikojen suurin komission kuulemisiin vastanneiden määrä ja osoitti, että kansalaiset haluavat lopettaa kellonajan siirtämisen kahdesti vuodessa. Myös eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi hyvissä ajoin aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot.

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää toissijaisuusperiaatteen mukaisesti itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Jotta voidaan minimoida sisämarkkinoiden toiminnalle, muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt ja mahdollistaa koordinointi, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava 1 päivään huhtikuuta 2020 mennessä komissiolle aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot asianmukaisesti ja hyvissä ajoin. Se arvioi myös suunniteltujen normaaliajan muutosten vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan ja toteuttaa aiheesta asiantuntija-analyysin ottaen huomioon luontoon, terveyteen ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat sekä maantieteelliset erot jäsenvaltioiden välillä.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi koordinoitava etukäteen suunniteltua normaaliaikaa koskevia päätöksiään. Komission olisi sen vuoksi perustettava koordinointimekanismi, jonka tavoitteena on varmistaa yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa. Koordinointimekanismissa olisi oltava yksi nimetty edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja yksi edustaja komissiosta.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Siksi on tarpeen luopua direktiivissä 2000/84/EY säädettyjen kesäaikasäännösten kattaman kauden yhdenmukaistamisesta ja ottaa käyttöön yhteiset säännöt, joilla estetään jäsenvaltioita soveltamasta toisistaan poikkeavia vuodenajoittaisia aikajärjestelyjä muuttamalla noudattamansa normaaliajan useammin kuin kerran vuodessa ja asetetaan velvoite antaa tiedoksi suunnitellut normaaliajan muutokset. Tällä direktiivillä pyritään edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Siksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

(6)  Siksi on tarpeen luopua direktiivissä 2000/84/EY säädettyjen kesäaikasäännösten kattaman kauden yhdenmukaistamisesta ja ottaa käyttöön yhteiset säännöt, joilla estetään jäsenvaltioita soveltamasta toisistaan poikkeavia vuodenajoittaisia aikajärjestelyjä. Tällä direktiivillä pyritään edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Siksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Muu kuin vuodenaikojen vaihtumiseen liittyvä kellonajan siirto aiheuttaa siirtymäkustannuksia, jotka koskevat erityisesti liikennealan ja muiden alojen tietotekniikkajärjestelmiä. Jotta siirtymäkustannuksia voidaan vähentää merkittävästi, tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten tarvitaan kohtuullinen valmisteluaika.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2019 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 31 päivänä maaliskuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2019 alkaen.

(7)  Jotta voidaan varmistaa normaaliajan yhtenäinen ja koordinoitu yhdenmukaistaminen tämän direktiivin tavoitteen mukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä säädöksiä tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivän siirtämiseksi myöhemmäksi, jos aikajärjestelyt voisivat vakavasti häiritä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

 

 

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Jäsenvaltioiden olisi koordinoitava valitsemansa normaaliajat keskenään, ja näiden aikojen olisi oltava mahdollisimman yhdenmukaisia jäsenvaltioiden välillä, jotta vältetään liian erilaiset aikavyöhykkeet EU:ssa ja voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja ennustettavuus asianomaisille kansalaisille, kuluttajille ja aloille.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Tämän direktiivin täytäntöönpanoa olisi seurattava. Komissio esittää kyseisen seurannan tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa. Kertomuksen olisi perustuttava tietoihin, jotka jäsenvaltiot asettavat komission saataville hyvissä ajoin, jotta kertomus voidaan esittää määräajassa.

(8)  Tämän direktiivin täytäntöönpanoa olisi seurattava. Komissio esittää kyseisen seurannan tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa riittävän perustellussa kertomuksessa. Kertomuksen olisi perustuttava tietoihin, jotka jäsenvaltiot asettavat komission saataville hyvissä ajoin, jotta kertomus voidaan esittää määräajassa.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2019, jos ne tekevät sen 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat edelleen tehdä vuodenajoittaisia muutoksia normaaliaikaansa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltio päättää muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen on annettava asia komissiolle tiedoksi viimeistään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista. Jos jäsenvaltio on tehnyt tällaisen tiedoksiannon eikä ole peruuttanut sitä viimeistään 6 kuukautta ennen suunnitellun muutoksen päivämäärää, jäsenvaltion on sovellettava kyseistä muutosta.

1.  Komission olisi perustettava koordinointimekanismi, jonka tavoitteena on varmistaa yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa. Koordinointimekanismissa on oltava yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja yksi edustaja komissiosta.

2.  Kuukauden kuluessa mainitusta tiedoksiannosta komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 artiklan mukaisista aikomuksistaan viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2020. Koordinointimekanismi käsittelee ja arvioi viipymättä suunnitellun muutoksen mahdollisia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan merkittävien häiriöiden välttämiseksi.

 

3.  Kun komissio katsoo 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, että suunniteltu muutos häiritsee merkittävästi sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, se tiedottaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle.

 

4.  Jäsenvaltioiden on päätettävä viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2020, pitävätkö ne aikomuksensa ennallaan vai eivät. Sen on toimitettava yksityiskohtainen selvitys siitä, miten se käsittelee muutoksen kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

2 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

 

1.  Komissio seuraa tiiviissä yhteistyössä 2 artiklassa tarkoitetun koordinointimekanismin kanssa suunniteltuja aikajärjestelyjä kaikkialla unionissa.

 

2.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 2 b artiklan mukaisesti tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivän siirtämiseksi myöhemmäksi enintään 12 kuukaudella, jos se katsoo, että jäsenvaltioiden ilmoittamat suunnitellut aikajärjestelyt voivat häiritä vakavasti sisämarkkinoiden toimintaa.

 

3.  Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 2 c artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

2 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 b artikla

 

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

 

2.  Siirretään komissiolle [tämän direktiivin voimaantulopäivästä] [määritetään myöhemmin] 2 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

 

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

 

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

 

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

6.  Edellä olevan 2 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole [määritetään myöhemmin] kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [määritetään myöhemmin].

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

2 c artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 c artikla

 

1.  Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

 

2.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 2 b artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Tässä täytäntöönpanokertomuksessa painotetaan erityisesti vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Komissio tekee kattavan vaikutustenarvioinnin ja kustannus-hyötyanalyysin vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta EU:ssa.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta viisi vuotta tämän direktiivin hyväksymisestä.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään vuonna 2020. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2019 alkaen.

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY vuodesta 2020 alkaen.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopuminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

13.9.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

13.9.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Pavel Svoboda

24.9.2018

Valiokuntakäsittely

23.1.2019

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

19.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Mady Delvaux, Rosa Estaràs Ferragut, Enrico Gasbarra, Sajjad Karim, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Emil Radev, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, Axel Voss, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pascal Durand, Angelika Niebler, Tiemo Wölken, Kosma Złotowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ingeborg Gräßle, Joëlle Mélin

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ALDE

Jean-Marie Cavada, António Marinho e Pinto

ECR

Sajjad Karim, Kosma Złotowski

EFDD

Joëlle Bergeron

ENF

Gilles Lebreton, Joëlle Mélin

PPE

Rosa Estaràs Ferragut, Ingeborg Gräßle, Emil Radev, Pavel Svoboda, Axel Voss, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

S&D

Mady Delvaux, Enrico Gasbarra, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Evelyn Regner, Tiemo Wölken

VERTS/ALE

Max Andersson, Pascal Durand

1

-

GUE/NGL

Kostas Chrysogonos

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.2.2019)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta

(COM(2018)0639 – C8‑0408/2018 – 2018/0332(COD))

Valmistelija: Cecilia Wikström

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotuksen tarkoituksena on luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta unionin jäsenvaltioissa. Kesäaikasäännöksiä koskevaa EU:n lainsäädäntöä annettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1980. Tavoitteena oli yhdenmukaistaa käytössä olevat toisistaan poikkeavat kesäaikakäytännöt ja -aikataulut. Vuodesta 2001 lähtien EU:n kesäaikaa on säännelty direktiivillä 2000/84/EY, jossa kaikki jäsenvaltiot velvoitetaan siirtymään kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja takaisin normaaliaikaan (ns. talviaikaan) lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

Eurooppalaiset, Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot ovat yhä vahvemmin kyseenalaistaneet kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron.

Euroopan parlamentti kehotti 8. helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa(1) komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen kyseisen direktiivin tarkistamiseksi. Komissio järjesti myös julkisen kuulemisen. Siihen saatiin noin 4,6 miljoonaa vastausta, eli enemmän kuin yhteenkään aikaisempaan komission järjestämään kuulemiseen. Vastaajista 84 prosenttia kannatti kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luopumista, kun taas 16 prosenttia halusi säilyttää nykyisen järjestelmän.

Lisäksi kesäaikasäännökset ovat toistuva aihe vetoomusvaliokunnan (PETI) työssä. Se on vuosien varrella vastaanottanut aiheesta yli 100 vetoomusta. Lähes kaikki vetoomusten esittäjät kannattavat kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luopumista ja perustelevat kantansa pääasiassa terveyssyillä ja sillä, että kellonajan siirrolla saavutettava energiansäästövaikutus on marginaalisen pieni. Osa vetoomuksen esittäjistä on esittänyt, että kellonajan siirrolla on kielteisiä vaikutuksia erityisesti haavoittuviin ryhmiin, kuten lapsiin ja vanhuksiin. Vetoomusvaliokunta on keskustellut kesäaikaan liittyvistä vetoomuksista kokouksissaan heinäkuussa 2015 ja marraskuussa 2017.

Kuten lokakuussa 2017 julkaistussa Euroopan tutkimuspalvelun tutkimuksessa direktiivin 2000/84/EY mukaisista kesäaikasäännöksistä todettiin, kellonajan siirron kielteiset vaikutukset ihmisten terveyteen olisi otettava huomioon kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luopumiseksi EU:ssa. Kesäajan vaikutus ihmisen sisäiseen kelloon on tärkeä keskustelunaihe. Tästä kertoo esimerkiksi se, että lääketieteen Nobel-palkinto myönnettiin vuonna 2017 Jeffrey C. Hallille, Michael Rosbashille ja Michael W. Youngille, jotka ovat tutkineet, miten molekyylimekanismit vaikuttavat ihmisten keinoihin säätää sisäistä biologista kelloaan ja miten ulkoisen ympäristön ja sisäisen kellon yhteensopimattomuus vaikuttaa hyvinvointiimme. Kronobiologisten tutkimusten tulokset siis osoittavat, että vaikutus ihmisen biorytmiin on aiemmin luultua suurempi. Lainsäädännön lähentämistä koskevassa SEUT:n 114 artiklan 8 kohdassa määrätään, että ”jos jäsenvaltio ottaa esille kansanterveyttä koskevan erityisen ongelman alalla, jolla on aiemmin toteutettu yhdenmukaistamistoimenpiteitä, se ilmoittaa ongelmasta komissiolle, joka tutkii välittömästi, olisiko neuvostolle ehdotettava aiheellisia toimenpiteitä”.

Edellä kuvatuista syistä lausunnossa pyritään tukemaan ajatusta, että kahdesti vuodessa tapahtuvaa kellonajan siirtoa koskevista järjestelyistä olisi luovuttava koordinoidusti, jotta vältetään mahdolliset haitalliset terveysvaikutukset, ja koska väitettyä energiansäästöä ei synny.

Lausunnossa todetaan, että kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luopuminen olisi toteutettava siten, että vältetään aiheuttamasta sisämarkkinoiden toiminnalle jäsenvaltioiden välisistä eroista johtuvaa huomattavaa häiriötä. Valmistelija katsoo, että komission alkuperäinen ehdotus, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden päättää yksipuolisesti normaaliaikansa, voisi luoda tilanteen, jossa jäsenvaltioissa olisi käytössä monia eri aikavyöhykkeitä, jolloin sisämarkkinoiden yhdenmukaisuus kärsisi. Se vaikeuttaisi rajatylittävää kauppaa, liikennettä, viestintää ja matkustamista sisämarkkinoilla. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi valmistelija ehdottaa tämän vuoksi kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luopumista, kuten lähes kaikki vetoomusten esittäjät ovat kannattaneet.

TARKISTUKSET

Vetoomusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on olennaisen tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa.

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan vetoomusvaliokunnan kansalaisilta saamiin vetoomuksiin perustuvassa päätöslauselmassa komissiota laatimaan arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin myös, että on olennaisen tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu ja koordinoitu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, ovatko kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt suuremmat kuin siihen liittyvät hankaluudet.

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti.

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua, mistä ovat osoituksena kansalaisten esittämät vetoomukset, joissa vaaditaan luopumaan kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta, ja EU:n kesäaikajärjestelyjä koskeva julkinen kuuleminen, johon saatiin enemmän vastauksia kuin yhteenkään aikaisempaan komission järjestämään kuulemiseen. Eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla ja jotka saattaisivat vaikuttaa unionin taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen. Monet kansalaiset ovat kannattaneet vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumista pääasiassa terveyssyistä. Euroopan parlamentin vastaanottamissa vetoomuksissa kansalaiset ovat esittäneet, että kellonajan siirrolla on kielteisiä vaikutuksia erityisesti haavoittuviin ryhmiin, kuten lapsiin ja vanhuksiin. Useat tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta seuraa kielteisiä vaikutuksia useilla aloilla. Kellonajan siirto vaikuttaa esimerkiksi terveyteen ja vuorokausirytmiin. Se vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen, sillä onnettomuuksien määrän on todettu lisääntyvän kellonajan siirtoa seuraavina päivinä. Lisäksi siitä aiheutuu hallinnollista rasitetta ja lisäkustannuksia monille talouden aloille. Siksi on erittäin tärkeää ottaa käyttöön hyvin koordinoitu yhdenmukainen lähestymistapa, jotta voidaan luopua kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  On erittäin tärkeää ottaa huomioon Euroopan unionin laajuus pohjois-eteläsuunnassa, josta johtuen kellonajan vaikutus päivänvalon määrään vaihtelee eri puolilla Euroopan unionia. Sen vuoksi olisi otettava huomioon kellonajan maantieteelliset näkökohdat samalla, kun säilytetään olemassa olevat aikavyöhykkeet.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi hyvissä ajoin aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot.

Poistetaan.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Siksi on tarpeen luopua direktiivissä 2000/84/EY säädettyjen kesäaikasäännösten kattaman kauden yhdenmukaistamisesta ja ottaa käyttöön yhteiset säännöt, joilla estetään jäsenvaltioita soveltamasta toisistaan poikkeavia vuodenajoittaisia aikajärjestelyjä muuttamalla noudattamansa normaaliajan useammin kuin kerran vuodessa ja asetetaan velvoite antaa tiedoksi suunnitellut normaaliajan muutokset. Tällä direktiivillä pyritään edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Siksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

(6)  Siksi on tarpeen luopua direktiivissä 2000/84/EY säädettyjen kesäaikasäännösten kattaman kauden yhdenmukaistamisesta ja ottaa käyttöön yhteiset säännöt, joilla estetään jäsenvaltioita soveltamasta toisistaan poikkeavia vuodenajoittaisia aikajärjestelyjä muuttamalla noudattamansa normaaliajan useammin kuin kerran vuodessa ja asetetaan velvoite antaa tiedoksi suunnitellut normaaliajan muutokset. Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että vaikka nykyiset aikavyöhykkeet säilytetään, kaikissa jäsenvaltioissa olisi noudatettava samaa aikajärjestelyä, jotta vältetään tilanne, jossa sisämarkkinoilla on käytössä monia erilaisia aikajärjestelyjä. Tällä direktiivillä pyritään edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Siksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

 

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2019 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 31 päivänä maaliskuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2019 alkaen.

(7)  Tämän direktiivin olisi tultava voimaan ja sitä olisi sovellettava kahdeksantenatoista kuukautena sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jolloin yhteiskunnalla ja talouden toimijoilla on riittävästi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että vältetään tilanne, jossa sisämarkkinoilla on käytössä monia erilaisia aikajärjestelyjä. Jäsenvaltioiden olisi siksi sovittava yhdenmukaisista normaaliaikajärjestelyistä EU:ssa.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltiot eivät saa tehdä vuodenajoittaisia muutoksia normaaliaikaansa tai -aikoihinsa.

 

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2019, jos ne tekevät sen 27 päivänä lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti.

1. Jäsenvaltiot eivät saa tehdä kahdesti vuodessa tehtäviä kellonajan muutoksia [xx] alkaen.

 

Poistetaan.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Jos jäsenvaltio päättää muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen on annettava asia komissiolle tiedoksi viimeistään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista. Jos jäsenvaltio on tehnyt tällaisen tiedoksiannon eikä ole peruuttanut sitä viimeistään 6 kuukautta ennen suunnitellun muutoksen päivämäärää, jäsenvaltion on sovellettava kyseistä muutosta.

1. Jäsenvaltioiden on sovellettava yhdenmukaistettua ja koordinoitua normaaliaikajärjestelyä unionissa 1 artiklan mukaisesti.

2. Kuukauden kuluessa mainitusta tiedoksiannosta komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Poistetaan.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2019.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [direktiivin soveltamispäivä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä tämän direktiivin 1 artiklan mukaisesti.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2019 alkaen.

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY sen jälkeen, kun kellonajan vuodenajoittaisesta siirrosta luopumisesta annettu direktiivi tulee voimaan.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä direktiivi tulee voimaan ja sitä sovelletaan kahdeksantenatoista kuukautena sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopuminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

13.9.2018

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

PETI

25.10.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Cecilia Wikström

24.9.2018

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

14

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Ilhan Kyuchyuk

PPE

Pál Csáky, Svetoslav Hristov Malinov, Lukas Mandl, Roberta Metsola, László Tőkés, Jarosław Wałęsa, Rainer Wieland

S&D

Soledad Cabezón Ruiz, Jude Kirton-Darling, Marlene Mizzi, Gabriele Preuß

VERTS/ALE

Igor Šoltes

4

-

ECR

Notis Marias

S&D

Virginie Rozière

VERTS/ALE

Margrete Auken, Ana Miranda

1

0

GUE/NGL

Takis Hadjigeorgiou

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. helmikuuta 2018 kellonaikojen muuttamista koskevista säännöksistä (2017/2968(RSP)) P8_TA (2018)0043.


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopuminen

Viiteasiakirjat

COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

12.9.2018

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

13.9.2018

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

13.9.2018

ITRE

13.9.2018

IMCO

13.9.2018

AGRI

13.9.2018

 

JURI

13.9.2018

PETI

25.10.2018

 

 

Esittelijät

       Nimitetty (pvä)

Marita Ulvskog

25.10.2018

 

 

 

Valiokuntakäsittely

20.2.2019

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

4.3.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

11

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Dieter-Lebrecht Koch, Innocenzo Leontini, Peter Lundgren, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Gabriele Preuß, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Keith Taylor, István Ujhelyi, Marita Ulvskog, Peter van Dalen, Wim van de Camp

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Francisco Assis, Matt Carthy, Jakop Dalunde, Michael Gahler, Karoline Graswander-Hainz, Pavel Svoboda, Matthijs van Miltenburg, Henna Virkkunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eleonora Evi, Olle Ludvigsson, Ricardo Serrão Santos

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

7.3.2019


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

23

+

ALDE

Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner

ECR

Peter Lundgren

ENF

Marie-Christine Arnautu

PPE

Georges Bach, Wim van de Camp, Deirdre Clune, Andor Deli, Michael Gahler, Dieter-Lebrecht Koch, Claudia Schmidt, Pavel Svoboda, Henna Virkkunen

S&D

Inés Ayala Sender, Ismail Ertug, Karoline Graswander-Hainz, Olle Ludvigsson, Gabriele Preuß, István Ujhelyi, Marita Ulvskog

VERTS/ALE

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Keith Taylor

11

-

ALDE

Matthijs van Miltenburg, Dominique Riquet

ECR

Peter van Dalen, Innocenzo Leontini

EFDD

Eleonora Evi

GUE/NGL

Matt Carthy

PPE

Cláudia Monteiro de Aguiar, Massimiliano Salini

S&D

Francisco Assis, Isabella De Monte, Ricardo Serrão Santos

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 21. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus