Menettely : 2018/0178(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0175/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0175/2019

Keskustelut :

PV 28/03/2019 - 6
CRE 28/03/2019 - 6

Äänestykset :

PV 28/03/2019 - 8.7

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0325

MIETINTÖ     ***I
PDF 327kWORD 142k
13.3.2019
PE 630.512v02-00 A8-0175/2019

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

(COM(2018)0353 – C8‑0207/2018 – 2018/0178(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijät: Bas Eickhout, Sirpa Pietikäinen

(Valiokuntien yhteiskokoukset – työjärjestyksen 55 artikla)

OIKAISUT/LISÄYKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

(COM(2018)0353 – C8‑0207/2018 – 2018/0178(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0353),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0207/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A8-0175/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa25, jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestävään sijoittamiseen kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on perustaa kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä. Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan, että pääomavirtojen ohjaaminen kestävämpiin toimintoihin edellyttää yhteisymmärrystä siitä, mitä ”kestävällä” tarkoitetaan. Ensimmäisenä toimena olisi annettava selkeät ohjeet toiminnoista, joiden voidaan katsoa edistävän ympäristötavoitteita, jotta sijoittajien olisi helpompi tietää, millä sijoituksilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Myöhemmässä vaiheessa voidaan laatia lisäohjeita toiminnoista, jotka edistävät muita kestävyystavoitteita, yhteiskunnalliset tavoitteet mukaan luettuina.

(6)  Komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa25, jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestävään sijoittamiseen kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on perustaa kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä ja vahvistaa indikaattorit niiden hiilijalanjäljen arvioimiseksi. Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan, että pääomavirtojen ohjaaminen kestävämpiin toimintoihin edellyttää yhteisymmärrystä siitä, mitä ”kestävällä” tarkoitetaan. Ensimmäisenä toimena olisi annettava selkeät ohjeet toiminnoista, joiden voidaan katsoa edistävän ympäristötavoitteita, jotta sijoittajien olisi helpompi tietää, millä sijoituksilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Myöhemmässä vaiheessa voidaan laatia lisäohjeita toiminnoista, jotka edistävät muita kestävyystavoitteita, yhteiskunnalliset tavoitteet mukaan luettuina.

_________________

_________________

25 COM(2018) 97 final.

25 COM(2018) 97 final.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Samalla kun tunnustetaan, että ilmastonmuutosta on torjuttava pikaisesti, hiiliriskin kapea-alainen painottaminen saattaisi aiheuttaa kielteisiä kerrannaisvaikutuksia suuntaamalla sijoitusvirrat uudelleen kohteisiin, joihin liittyy muita ympäristöriskejä. Siksi on annettava riittävät takeet sen varmistamiseksi, että taloudelliset toiminnot eivät aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille, kuten biologiselle monimuotoisuudelle ja energiatehokkuudelle. Sijoittajat tarvitsevat vertailukelpoista ja kokonaisvaltaista tietoa ympäristöriskeistä ja niiden vaikutuksesta arvioidakseen salkkujaan muutenkin kuin hiiliriskien osalta.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 b)  Useiden toisiinsa liittyvien ympäristön pilaantumisen osa-alueiden kiireellisyyden ja resurssien liikakäytön vuoksi on omaksuttava järjestelmällinen lähestymistapa eksponentiaalisesti kasvaviin kielteisiin suuntauksiin, kuten biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien maailmanlaajuisen liikakäyttöön, uusien uhkien, kuten vaarallisten kemikaalien ja niiden yhteisvaikutusten, syntymiseen, ravitsemuksen puutteellisuuteen, ilmastonmuutokseen, otsonikerroksen ohenemiseen, valtamerien happamoitumiseen, makean veden vähenemiseen ja maankäyttöjärjestelmien muutokseen. Siksi on tarpeen, että toteutettavat toimet ovat ennakoivia ja niillä pystytään vastaamaan esiin tuleviin haasteisiin. Näiden haasteiden mittakaava edellyttää kokonaisvaltaista ja kunnianhimoista lähestymistapaa ja tiukan ennalta varautumisen periaatteen soveltamista.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Euroopan parlamentin 29 päivänä toukokuuta 2018 antamassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä kestävästä rahoituksesta esitetään keskeiset kestävyysindikaattorien ja luokitusjärjestelmän osatekijät kestävien sijoitusten kannustimena. Asiaa koskevan lainsäädännön johdonmukaisuus olisi varmistettava.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a)  Haasteiden mittakaavan vuoksi koko rahoitusjärjestelmää on asteittain muutettava siten, että se tukee talouden kestävää toimintaa. Tätä tarkoitusta varten on valtavirtaistettava kestävä rahoitus ja tarkasteltava kaikkien rahoitustuotteiden ja -palvelujen kestävyysvaikutuksia.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Tarjoamalla rahoitustuotteita, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti ohjata yksityisiä sijoituksia kestäviin toimintoihin. Kansallisilla vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden ja yritysjoukkovelkakirjalainojen markkinoimista kestävinä sijoituksina, ja erityisesti sellaisilla vaatimuksilla, jotka antavat asianomaisille markkinatoimijoille mahdollisuuden käyttää kansallista merkkiä, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta, luomaan näkyvyyttä ja käsittelemään ”viherpesuun” liittyviä ongelmia. Viherpesulla tarkoitetaan käytäntöä, jossa saadaan epäoikeudenmukaista kilpailuetua markkinoimalla rahoitustuotetta ympäristöystävällisenä tuotteena, vaikka se ei itse asiassa täytä perusluonteisia ympäristövaatimuksia. Nykyään joissakin jäsenvaltioissa on käytössä merkintäjärjestelmiä. Ne perustuvat erilaisiin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmiin. Ottaen huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset ja unionin tasolla tehdyt poliittiset sitoumukset on todennäköistä, että yhä useammat jäsenvaltiot ottavat käyttöön merkintäjärjestelmiä tai asettavat markkinatoimijoille muita vaatimuksia, jotka koskevat ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja. Tehdessään näin jäsenvaltiot käyttäisivät omia kansallisia luokitusjärjestelmiään sen määrittämiseen, mitä sijoituksia voidaan pitää kestävinä. Jos tällaiset kansalliset vaatimukset perustuvat erilaisiin kriteereihin siitä, millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sijoittajat ovat haluttomia tekemään sijoituksia yli rajojen, koska eri sijoitusmahdollisuuksia on vaikea verrata keskenään. Lisäksi talouden toimijoiden, jotka haluavat houkutella sijoituksia eri puolilta unionia, olisi täytettävä erilaiset kriteerit eri jäsenvaltioissa, jotta niiden toiminnot täyttäisivät eri merkkien ympäristökestävyysvaatimukset. Sen vuoksi yhdenmukaisten kriteerien puuttuminen lisää talouden toimijoiden kustannuksia ja on niille merkittävä haitta, joka estää pääsyn rajat ylittäville kestävien sijoitusten pääomamarkkinoille. Nämä esteet, joiden vuoksi on vaikea päästä rajat ylittäville pääomamarkkinoille hankkimaan varoja kestäviin hankkeisiin, todennäköisesti kasvavat entisestään. Sen vuoksi kriteerit, joilla määritetään, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, olisi yhdenmukaistettava unionin tasolla, jotta voidaan poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat esteet ja ehkäistä niiden syntyminen tulevaisuudessa. Yhdenmukaistamisen ansiosta talouden toimijoiden on helpompi hankkia rahoitusta vihreisiin toimintoihinsa yli rajojen, koska niiden taloudellisia toimintoja voidaan verrata yhdenmukaisilla kriteereillä, joiden perusteella ne voidaan valita ympäristön kannalta kestäviksi sijoituskohteiksi. Sen vuoksi yhdenmukaistaminen helpottaa rajat ylittävää sijoittamista unionissa.

(9)  Tarjoamalla rahoitustuotteita, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti asteittain siirtää yksityisiä sijoituksia kestävämpiin toimintoihin toiminnoista, joilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kansallisilla vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden ja -palvelujen ja yritysjoukkovelkakirjalainojen markkinoimista kestävinä sijoituksina tämän asetuksen määritelmän mukaisesti, ja erityisesti sellaisilla vaatimuksilla, jotka antavat asianomaisille markkinatoimijoille mahdollisuuden käyttää kansallista merkkiä, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta ja tietoisuutta riskeistä, luomaan näkyvyyttä ja käsittelemään ”viherpesuun” liittyviä ongelmia. Viherpesulla tarkoitetaan käytäntöä, jossa saadaan epäoikeudenmukaista kilpailuetua markkinoimalla rahoitustuotetta ympäristöystävällisenä tuotteena, vaikka se ei itse asiassa täytä perusluonteisia ympäristövaatimuksia. Nykyään joissakin jäsenvaltioissa on käytössä merkintäjärjestelmiä. Ne perustuvat erilaisiin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmiin. Ottaen huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset ja unionin tasolla tehdyt poliittiset sitoumukset on todennäköistä, että yhä useammat jäsenvaltiot ottavat käyttöön merkintäjärjestelmiä tai asettavat markkinatoimijoille muita vaatimuksia, jotka koskevat ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja. Tehdessään näin jäsenvaltiot käyttäisivät omia kansallisia luokitusjärjestelmiään sen määrittämiseen, mitä sijoituksia voidaan pitää kestävinä. Jos tällaiset kansalliset vaatimukset perustuvat erilaisiin kriteereihin ja indikaattoreihin siitä, millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sijoittajat ovat haluttomia tekemään sijoituksia yli rajojen, koska eri sijoitusmahdollisuuksia on vaikea verrata keskenään. Lisäksi talouden toimijoiden, jotka haluavat houkutella sijoituksia eri puolilta unionia, olisi täytettävä erilaiset kriteerit eri jäsenvaltioissa, jotta niiden toiminnot täyttäisivät eri merkkien ympäristökestävyysvaatimukset. Yhdenmukaisten kriteerien ja indikaattorien puuttuminen ohjaa sijoituksia ympäristön kannalta tehottomalla ja joissakin tapauksissa haitallisella tavalla ja johtaa siihen, että ympäristö- ja kestävyystavoitteita ei saavuteta. Siten niiden puuttuminen lisää talouden toimijoiden kustannuksia ja aiheuttaa niille merkittävän haitan, joka estää pääsyn rajat ylittäville kestävien sijoitusten pääomamarkkinoille. Nämä esteet, joiden vuoksi on vaikea päästä rajat ylittäville pääomamarkkinoille hankkimaan varoja kestäviin hankkeisiin, todennäköisesti kasvavat entisestään. Sen vuoksi kriteerit ja indikaattorit, joilla määritetään jonkin taloudellisen toiminnan kestävyyden aste, olisi asteittain yhdenmukaistettava unionin tasolla, jotta voidaan poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat esteet ja ehkäistä niiden syntyminen tulevaisuudessa. Tällaisen tietojen, mittarien ja kriteerien yhdenmukaistamisen ansiosta talouden toimijoiden on helpompi hankkia rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin toimintoihinsa yli rajojen, koska niiden taloudellisia toimintoja voidaan verrata yhdenmukaisilla kriteereillä ja indikaattoreilla, joiden perusteella ne voidaan valita ympäristön kannalta kestäviksi sijoituskohteiksi. Sen vuoksi yhdenmukaistaminen helpottaa rajat ylittävää sijoittamista unionissa.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a)  Yksityisiä sijoituksia on saatava liikkeelle, jotta unioni voi noudattaa ympäristöä ja ilmastoa koskevia sitoumuksiaan. Tämän saavuttaminen edellyttää sekä pitkän aikavälin suunnitelmia että sääntelyn vakautta ja ennakoitavuutta sijoittajien kannalta. Kestävien sijoitusten johdonmukaisen poliittisen kehyksen takaamiseksi onkin siis tärkeää, että tämän asetuksen säännökset perustuvat olemassa olevaan unionin lainsäädäntöön.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Jos markkinatoimijat eivät anna sijoittajille mitään selityksiä siitä, miten toiminnoilla, joihin nämä sijoittavat, edistetään ympäristötavoitteita, tai jos markkinatoimijat käyttävät eri käsitteitä selittäessään, mitä ”kestävä” taloudellinen toiminta on, sijoittajien on kohtuuttoman raskasta arvioida ja verrata näitä erilaisia rahoitustuotteita keskenään. Sijoittajien on tästä syystä todettu olevan haluttomia sijoittamaan vihreisiin rahoitustuotteisiin. Lisäksi sijoittajien luottamuksen puute vaikuttaa hyvin haitallisesti kestävien sijoitusten markkinoihin. On myös osoitettu, että kansalliset säännöt tai markkinaperusteiset aloitteet, joihin on ryhdytty tämän ongelman ratkaisemiseksi kansallisten rajojen sisäpuolella, hajottavat sisämarkkinoita. Jos finanssimarkkinatoimijat ilmoittavat, miten rahoitustuotteet, joiden ne väittävät olevan ympäristöystävällisiä, täyttävät ympäristötavoitteet, ja käyttävät näissä ilmoituksissaan koko unionissa yhteisiä kriteerejä sen määrittämiseen, mitä ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta on, sijoittajien on helpompi vertailla ympäristöystävällisiä sijoitusmahdollisuuksia yli rajojen. Tällöin sijoittajat sijoittavat vihreisiin rahoitustuotteisiin suuremmalla varmuudella koko unionissa, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

(10)  Jos markkinatoimijat eivät anna tietoja siitä, miten toiminnot, joihin sijoittajat sijoittavat, vaikuttavat kielteisesti tai myönteisesti ympäristötavoitteisiin, tai jos markkinatoimijat käyttävät eri mittareita tai kriteerejä vaikutusten märittämiseen selittäessään taloudellisen toiminnan kestävyyden astetta ympäristön kannalta, sijoittajien on kohtuuttoman raskasta arvioida ja verrata näitä erilaisia rahoitustuotteita keskenään. Sijoittajien on tästä syystä todettu olevan haluttomia sijoittamaan kestäviin rahoitustuotteisiin. Lisäksi sijoittajien luottamuksen puute vaikuttaa hyvin haitallisesti kestävien sijoitusten markkinoihin. On myös osoitettu, että kansalliset säännöt tai markkinaperusteiset aloitteet, joihin on ryhdytty tämän ongelman ratkaisemiseksi kansallisten rajojen sisäpuolella, hajottavat sisämarkkinoita. Jos finanssimarkkinatoimijat ilmoittavat, miten rahoitustuotteet, joiden ne väittävät olevan ympäristöystävällisiä, täyttävät ympäristötavoitteet, ja käyttävät näissä ilmoituksissaan koko unionissa yhteisiä kriteerejä sen määrittämiseen, mitä ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta on, sijoittajien on helpompi vertailla sijoitusmahdollisuuksien ympäristövaikutuksia yli rajojen ja tämä kannustaa kohdeyhtiöitä tekemään liiketoimintamalleistaan kestävämpiä. Tällöin sijoittajat sijoittavat vihreisiin rahoitustuotteisiin suuremmalla varmuudella koko unionissa, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a)  Merkittävän ympäristöön ja laajemmin kestävyyteen kohdistuvan vaikutuksen saavuttamiseksi, finanssimarkkinatoimijoiden ja muiden sidosryhmien tarpeettoman hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ja kestäviä taloudellisia toimintoja rahoittavien Euroopan rahoitusmarkkinoiden kasvun helpottamiseksi luokitusjärjestelmän olisi perustuttava yhdenmukaistettuihin, vertailukelpoisiin ja yhtenäisiin kriteereihin ja indikaattoreihin, joihin kuuluvat ainakin kiertotalouden indikaattorit. Näiden indikaattorien olisi oltava johdonmukaisia yhtenäistetyn elinkaarianalyysin menetelmän kanssa ja niitä olisi sovellettava unionin alueen sääntelyaloitteissa. Niiden olisi muodostettava perusta taloudellisten toimintojen ja sijoitusriskien sekä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Mahdollista sääntelyn päällekkäisyyttä olisi vältettävä, sillä se ei olisi paremman sääntelyn periaatteen, suhteellisuusperiaatteen eikä johdonmukaisen terminologian ja selkeän sääntelykehyksen luomista koskevan tavoitteen mukaista. Lisäksi olisi vältettävä rasittamasta tarpeettomasti sekä viranomaisia että rahoituslaitoksia. Samasta syystä teknisten seulontakriteerien ulottuvuus ja käyttö sekä niiden yhteys muihin aloitteisiin olisi määriteltävä selkeästi ennen luokitusjärjestelmän ja siihen liittyvien kriteerien voimaantuloa. Vahvistettaessa yhdenmukaistettuja kriteerejä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta eri politiikanaloilla. Tämän asetuksen vaatimuksia olisi sovellettava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa määriteltyihin pieniin ja yhdestä osasta muodostuviin laitoksiin.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 b)  Indikaattorit olisi yhdenmukaistettava olemassa olevien hankkeiden, kuten komission, Euroopan ympäristökeskuksen ja OECD:n työn, perusteella, ja niillä olisi mitattava hiilidioksidiin ja muihin päästöihin, biologiseen monimuotoisuuteen, jätteiden syntymiseen, energian ja uusiutuvan energian käyttöön, raaka-aineisiin, veteen sekä suoraan ja epäsuoraan maankäyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia komission kiertotalouden seurantakehyksestä antaman tiedonannon (COM(2018)0029), kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman (COM(2015)0614) ja Euroopan parlamentin 9 päivänä heinäkuuta 2015 resurssitehokkuudesta antaman päätöslauselman ”Siirtyminen kohti kiertotaloutta” (2014/2208(INI)) mukaisesti. Lisäksi indikaattorien suunnittelussa olisi otettava huomioon myös kiertotalouden rahoittamisen tukemista käsittelevän Euroopan komission korkean tason työryhmän suositukset. Komission olisi arvioitava, miten tämän asiantuntijaryhmän työ yhdennetään teknisten asiantuntijoiden ryhmän työhön. Indikaattoreissa olisi otettava huomioon kansainvälisesti tunnustetut kestävyyttä koskevat normit.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden toimintaa nykyään haittaaviin esteisiin ja estää uusien esteiden syntyminen tulevaisuudessa, jäsenvaltiot olisi velvoitettava käyttämään yhteistä ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä, kun ne asettavat markkinatoimijoille ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia merkintävaatimuksia kansallisella tasolla. Samoista syistä rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka väittävät edistävänsä ympäristötavoitteita, olisi käytettävä samaa ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä ilmoittaessaan, miten ne edistävät näitä tavoitteita.

(11)  Jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden toimintaa nykyään haittaaviin esteisiin ja estää uusien esteiden syntyminen tulevaisuudessa, jäsenvaltiot ja unioni olisi velvoitettava käyttämään yhteistä sijoitusten ympäristökestävyyden asteen käsitettä, kun ne asettavat markkinatoimijoille ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita ja -palveluita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia merkintävaatimuksia kansallisella tasolla. Samoista syistä rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka väittävät edistävänsä ympäristötavoitteita, olisi käytettävä samaa ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä sekä samoja indikaattoreita, mittareita ja kriteerejä ympäristövaikutusten arviointia varten ilmoittaessaan, miten ne edistävät näitä tavoitteita.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Kriteerien vahvistaminen ympäristön kannalta kestäville taloudellisilla toiminnoille voi kannustaa yrityksiä antamaan tietoja harjoittamistaan ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista vapaaehtoisesti verkkosivustoillaan. Tällaisten tietojen avulla finanssimarkkinoiden asianomaiset toimijat voivat helpommin yksilöidä yritykset, jotka harjoittavat ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, ja kyseiset yritykset voivat helpommin hankkia rahoitusta vihreisiin toimintoihinsa.

(12)  Toimintojen ympäristövaikutuksia koskevien tietojen avulla finanssimarkkinoiden asianomaiset toimijat voivat helpommin yksilöidä ja määrittää yritysten taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen, ja yritykset voivat helpommin hankkia rahoitusta.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Tarkoitus on, että unionin käyttöön ottama ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitus antaa mahdollisuuden kehittää unionin tulevia politiikkoja, mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa. Yhdenmukaisia oikeudellisia vaatimuksia, joiden täyttyessä sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä ja jotka perustuvat ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaisiin kriteereihin, tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on mahdollistaa tällaiset sijoitukset.

(13)  Tarkoitus on, että unionin laajuiset indikaattorit, jotka ovat tärkeitä taloudellisten toimintojen ympäristövaikutuksen määrittämisen kannalta, antaisivat mahdollisuuden kehittää unionin tulevia politiikkoja ja strategioita, mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa, ja voisivat olla perustana muille taloutta, sääntelyä ja vakautta koskeville mittareille. Yhdenmukaisia oikeudellisia vaatimuksia sijoitusten ympäristökestävyyden asteen määrittämiseksi taloudellisten toimintojen kestävyyden tasoa ympäristön kannalta koskevien kriteerien ja sijoitusten ympäristövaikutusten arvioimiseen tarkoitettujen yhteisten indikaattorien perusteella, tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on helpottaa siirtymistä sijoituksista, joilla on kielteinen ympäristövaikutus, sijoituksiin, joilla on myönteinen vaikutus.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Unionin pyrkimyksissä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita on käynyt ilmi, että sellaiset toimintavaihtoehdot kuin Euroopan strategisten investointien rahaston luominen ovat tehokas keino edistää yksityisten varojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin julkisten menojen ohella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/101727 asetetaan tavoitteeksi, että ilmastoinvestointien osuus rahoituksesta, joka myönnetään Euroopan strategisten investointien rahastosta infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin, on 40 prosenttia. Yhteisillä taloudellisten toimintojen kestävyyskriteereillä voitaisiin tukea samanlaisia tulevia unionin aloitteita, joilla tuetaan ilmastoon liittyviin tai muihin ympäristötavoitteisiin tähtääviä sijoituksia.

(14)  Unionin pyrkimyksissä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita sellaiset toimintavaihtoehdot kuin Euroopan strategisten investointien rahaston luominen voisivat olla tehokas keino edistää yksityisten varojen liikkeelle saamista ja niiden ohjaamista kestäviin sijoituksiin julkisten menojen ohella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/101727 asetetaan tavoitteeksi, että horisontaalisten ilmastoinvestointien osuus rahoituksesta, joka myönnetään Euroopan strategisten investointien rahastosta infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin, on 40 prosenttia. Yhteisillä taloudellisten toimintojen kestävyyskriteereillä ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteisillä indikaattoreilla voitaisiin tukea samanlaisia tulevia unionin aloitteita, joilla saadaan liikkeelle ilmastoon liittyviä tai muihin ympäristötavoitteisiin tähtääviä sijoituksia.

__________________

__________________

27 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2396, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaolon pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34).

27 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2396, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaolon pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34).

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Jotta vältettäisiin markkinoiden pirstoutuminen ja kuluttajien etuihin kohdistuvat haitat, jotka johtuvat keskenään erilaisista ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen käsitteistä, kansallisten vaatimusten, joita markkinatoimijoiden on noudatettava halutessaan markkinoida rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja ympäristön kannalta kestävinä, olisi perustuttava ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin. Kyseisiin markkinatoimijoihin kuuluvat ”vihreitä” rahoitustuotteita tarjoavat finanssimarkkinatoimijat ja ”vihreitä” yritysjoukkovelkakirjalainoja tarjoavat finanssialan ulkopuoliset yritykset.

(15)  Jotta vältettäisiin markkinoiden pirstoutuminen ja kuluttajien etuihin kohdistuvat haitat, jotka johtuvat keskenään erilaisista taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden astetta koskevista käsitteistä, kansallisten vaatimusten, joita markkinatoimijoiden on noudatettava halutessaan markkinoida rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja tässä asetuksessa määritetyllä tavalla ympäristön kannalta kestävinä, olisi perustuttava ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin. Kyseisiin markkinatoimijoihin kuuluvat kestäviä rahoitustuotteita tai -palveluja tarjoavat finanssimarkkinatoimijat ja kestäviä yritysjoukkovelkakirjalainoja tarjoavat finanssialan ulkopuoliset yritykset.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Tiedonantovelvollisuuden kiertämisen estämiseksi kyseistä velvollisuutta olisi sovellettava myös silloin, kun rahoitustuotteita tarjotaan ympäristön kannalta kestävien sijoitusten kaltaisina sijoituksina, mukaan luettuina rahoitustuotteet, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelu sen laajassa merkityksessä. Finanssimarkkinatoimijoilta ei saisi vaatia, että ne sijoittavat ainoastaan ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, jotka määritetään tässä asetuksessa vahvistettujen teknisten seulontakriteerien mukaisesti. Niitä olisi kannustettava siihen, että jos ne katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne ilmoittavat asiasta komissiolle ja auttavat siten komissiota arvioimaan, onko teknisiä seulontakriteerejä aiheellista täydentää tai päivittää.

(17)  Tiedonantovelvollisuuden kiertämisen estämiseksi kyseistä velvollisuutta olisi sovellettava myös kaikkiin rahoitustuotteisiin, joita tarjotaan ympäristön kannalta kestävien sijoitusten kaltaisina sijoituksina, mukaan luettuina rahoitustuotteet, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelu sen laajassa merkityksessä. Finanssimarkkinatoimijoilta ei saisi vaatia, että ne sijoittavat ainoastaan ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, jotka määritetään tässä asetuksessa vahvistettujen teknisten seulontakriteerien mukaisesti. Finanssimarkkinatoimijoita ja muita toimijoita olisi kannustettava siihen, että jos ne katsovat, että niiden rahoittaman toiminnan kannalta merkityksellisiä teknisiä seulontakriteerejä ei vielä ole vahvistettu ja että niiden rahoitustuotteita olisi näin olen pidettävä ympäristön kannalta kestävinä, ne ilmoittavat asiasta komissiolle ja auttavat siten komissiota arvioimaan, onko teknisiä seulontakriteerejä aiheellista täydentää tai päivittää.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Sen määrittämiseksi, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, olisi vahvistettava tyhjentävä luettelo ympäristötavoitteista.

(18)  Taloudellisen toiminnan ympäristökestävyyden asteen määrittämiseksi olisi vahvistettava ympäristövaikutusta mittaaviin indikaattoreihin perustuva tyhjentävä luettelo ympäristötavoitteista ja otettava siinä huomioon toiminnan vaikutus teollisuuden koko arvoketjuun ja varmistettava johdonmukaisuus unionin nykyisen lainsäädännön, kuten puhtaan energian säädöspaketin, kanssa.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Kutakin ympäristötavoitetta varten olisi vahvistettava yhdenmukaiset kriteerit, joiden perusteella taloudellisten toimintojen katsotaan edistävän merkittävästi kyseistä tavoitetta. Yhtenä yhdenmukaisten kriteerien osatekijöistä pitäisi olla se, ettei aiheuteta huomattavaa haittaa millekään tässä asetuksessa vahvistetuista ympäristötavoitteista. Tällä pyritään välttämään se, että sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä, vaikka taloudelliset toiminnot, joita sijoitukset hyödyttävät, aiheuttavat ympäristölle enemmän haittaa kuin edistävät ympäristötavoitetta. Merkittävää edistämistä ja huomattavan haitan puuttumista koskevien edellytysten olisi mahdollistettava ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin tehtävät sijoitukset, joilla tosiasiallisesti edistetään ympäristötavoitteiden saavuttamista.

(20)  Kutakin ympäristötavoitetta varten olisi vahvistettava yhdenmukaiset kriteerit, jotka perustuvat yhdenmukaistettujen indikaattorien avulla toimitettuihin tietoihin ja joiden perusteella taloudellisten toimintojen katsotaan edistävän merkittävästi kyseistä tavoitetta. Yhtenä yhdenmukaisten kriteerien osatekijöistä pitäisi olla se, ettei aiheuteta huomattavaa haittaa millekään tässä asetuksessa vahvistetuista ympäristötavoitteista. Tällä pyritään välttämään se, että sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä, vaikka taloudelliset toiminnot, joita sijoitukset hyödyttävät, aiheuttavat ympäristölle enemmän haittaa kuin edistävät ympäristötavoitetta. Merkittävää edistämistä ja huomattavan haitan puuttumista koskevien edellytysten olisi mahdollistettava ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin tehtävät sijoitukset, joilla tosiasiallisesti edistetään ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)  Ottaen huomioon erityiset tekniset tiedot, jotka tarvitaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen, sekä tieteen ja teknologian nopeasti muuttuva luonne, ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteerejä olisi mukautettava säännöllisesti tällaisiin muutoksiin. Jotta kriteerit olisivat tieteellisen näytön sekä asiantuntijoiden ja asianomaisten sidosryhmien kannanottojen perusteella ajantasaisia, merkittävää edistämistä ja huomattavaa haittaa koskevia edellytyksiä olisi täsmennettävä erilaisten taloudellisten toimintojen osalta ja päivitettävä säännöllisesti. Tätä varten komission olisi vahvistettava tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit erilaisille taloudellisille toiminnoille kestävän rahoituksen sidosryhmäfoorumin antaman teknisen työpanoksen perusteella.

(22)  Ottaen huomioon erityiset tekniset tiedot, jotka tarvitaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen, sekä tieteen ja teknologian nopeasti muuttuva luonne, ympäristökestävyyden asteen määrittämisen kannalta olennaisia taloudellisten toimintojen kriteerejä olisi mukautettava säännöllisesti tällaisiin muutoksiin. Jotta kriteerit ja indikaattorit olisivat tieteellisen näytön sekä asiantuntijoiden ja asianomaisten sidosryhmien kannanottojen perusteella ajantasaisia, merkittävää edistämistä ja huomattavaa haittaa koskevia edellytyksiä olisi täsmennettävä erilaisten taloudellisten toimintojen osalta ja päivitettävä säännöllisesti. Tätä varten komission olisi vahvistettava tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit ja yhdenmukaiset indikaattorit erilaisille taloudellisille toiminnoille kestävän rahoituksen sidosryhmäfoorumin antaman teknisen työpanoksen perusteella.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)  Joillakin taloudellisilla toiminnoilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita vähentämällä voidaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Näille taloudellisille toiminnoille on aiheellista vahvistaa tekniset seulontakriteerit, joissa edellytetään ympäristötehokkuuden merkittävää parantamista verrattuna muun muassa toimialan keskiarvoon. Kriteereissä olisi otettava huomioon myös tietyn taloudellisen toiminnan aiheuttamat pitkän aikavälin vaikutukset.

(23)  Joillakin taloudellisilla toiminnoilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita vähentämällä voidaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Näille taloudellisille toiminnoille on aiheellista vahvistaa tekniset seulontakriteerit, joissa edellytetään ympäristötehokkuuden merkittävää parantamista verrattuna muun muassa toimialan keskiarvoon, sen arvioimiseksi, voiko tietty toiminto osaltaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Kriteereissä olisi otettava huomioon myös tietyn taloudellisen toiminnan aiheuttamat pitkän aikavälin (toisin sanoen yli kolmen vuoden) vaikutukset, erityisesti tuotteiden ja palvelujen ekologiset edut sekä välituotteiden osuus, ja arvioitava siten kaikkien valmistus- ja käyttövaiheiden vaikutus koko arvoketjun ja elinkaaren ajalta.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)  Taloudellista toimintaa ei saisi pitää ympäristön kannalta kestävänä, jos se aiheuttaa ympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Teknisissä seulontakriteereissä olisi määritettävä vähimmäisvaatimukset, jotka tarvitaan sen vuoksi, ettei muille tavoitteille aiheudu huomattavaa haittaa. Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi varmistettava, että kriteerit perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja niitä päivitetään säännöllisesti. Jos riskiä ei voida määrittää tieteellisessä arvioinnissa riittävän varmasti, olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan mukaisesti.

(24)  Taloudellista toimintaa ei saisi pitää ympäristön kannalta kestävänä, jos siitä ei seuraa ympäristölle nettohyötyä. Teknisissä seulontakriteereissä olisi määritettävä vähimmäisvaatimukset, jotka tarvitaan sen vuoksi, ettei muille tavoitteille aiheudu huomattavaa haittaa. Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi varmistettava, että kriteerit ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia ja perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja että niissä otetaan huomioon teknologioiden koko arvoketju ja elinkaari. Sen olisi myös varmistettava, että niitä päivitetään säännöllisesti. Jos riskiä ei voida määrittää tieteellisessä arvioinnissa riittävän varmasti, olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan mukaisesti.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon asiaankuuluva unionin lainsäädäntö ja jo käytössä olevat ei-oikeudelliset unionin välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/201037, EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä38, EU:n asettamat ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit39 ja tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskeviin sääntöihin liittyvä käynnissä oleva työ40. Jottei syntyisi tarpeettomia epäjohdonmukaisuuksia suhteessa taloudellisten toimintojen luokituksiin, jotka ovat jo olemassa muita tarkoituksia varten, komission olisi otettava huomioon myös ympäristöliiketoimintaa koskevat tilastoluokitukset eli ympäristönsuojelutoimien ja -menojen tilastoluokitus (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokitus (CReMA)41.

(25)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä ja yhdenmukaistettuja indikaattoreita komission olisi otettava huomioon asiaankuuluva unionin lainsäädäntö ja jo käytössä olevat ei-oikeudelliset unionin välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/201037, EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä38, EU:n asettamat ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit39, komission kiertotalousfoorumi, eurooppalainen elinkaarianalyysin foorumi ja tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskeviin sääntöihin liittyvä käynnissä oleva työ40. Jottei syntyisi tarpeettomia epäjohdonmukaisuuksia suhteessa taloudellisten toimintojen luokituksiin, jotka ovat jo olemassa muita tarkoituksia varten, komission olisi otettava huomioon myös ympäristöliiketoimintaa koskevat tilastoluokitukset eli ympäristönsuojelutoimien ja -menojen tilastoluokitus (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokitus (CReMA)41.

__________________

__________________

37 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1).

37 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1).

38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1–45).

38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1–45).

39 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat, SEC(2008) 2124 SEC(2008) 2125 SEC(2008) 2126 (KOM(2008) 400 lopullinen).

39 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat, SEC(2008) 2124 SEC(2008) 2125 SEC(2008) 2126 (KOM(2008) 400 lopullinen).

40 Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1–210).

40 Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1–210).

41 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 538/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan ympäristötilinpidosta annetun asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta, liite 4 ja 5 (EUVL L 158, 27.5.2014).

41 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 538/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan ympäristötilinpidosta annetun asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta, liite 4 ja 5 (EUVL L 158, 27.5.2014).

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon myös infrastruktuurialan erityispiirteet sekä ulkoiset ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja talousvaikutukset kustannus-hyötyanalyysissä. Tältä osin komission olisi otettava huomioon kansainvälisissä järjestöissä, kuten OECD:ssä, tehty työ, asiaankuuluvat unionin lainsäädäntö ja standardit, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY42, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU43, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU44, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU45 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU46, sekä nykyiset menetelmät. Teknisillä seulontakriteereillä olisi tässä yhteydessä edistettävä asianmukaisia hallintokehyksiä, joissa Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa47 mainitut sosiaaliset sekä ympäristöön ja hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa.

(26)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä ja yhdenmukaistettuja indikaattoreita komission olisi otettava huomioon myös eri alojen erityispiirteet sekä ulkoiset ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja talousvaikutukset kustannus-hyötyanalyysissä. Tältä osin komission olisi otettava huomioon kansainvälisissä järjestöissä, kuten OECD:ssä, tehty työ, asiaankuuluvat unionin lainsäädäntö ja standardit, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY42, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU43, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU44, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU45 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU46, sekä nykyiset menetelmät. Teknisillä seulontakriteereillä ja indikaattoreilla olisi tässä yhteydessä edistettävä asianmukaisia hallintokehyksiä, joissa Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa47 mainitut sosiaaliset sekä ympäristöön ja hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa.

__________________

__________________

42 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

42 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

44 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

44 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

46 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

46 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

47 https://www.unpri.org/download?ac=1534

47 https://www.unpri.org/download?ac=1534

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 a)  Määrittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon myös sellaisia toimintoja tukevat siirtymätoimenpiteet, joilla edistetään siirtymistä kestävämpään ja vähähiilisempään talouteen. Sellaisia yrityksiä, jotka tällä hetkellä harjoittavat ympäristölle erittäin vahingollista taloudellista toimintaa, olisi kannustettava siirtymään nopeasti ympäristön kannalta kestävään tai ainakin ympäristön kannalta ongelmattomaan toimintaan. Teknisillä seulontakriteereillä olisi edistettävä tällaisia siirtymisprosesseja niiden ollessa käynnissä. Jos suurin osa tiettyä haitallista toimintaa harjoittavista yrityksistä on todistettavasti käynnistänyt tällaisen siirtymän, se voidaan ottaa huomioon seulontakriteereissä. Merkittävien siirtymistoimien toteuttaminen voidaan osoittaa muun muassa jatkuvalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, huomattavilla hankkeilla investointipääomien kohdistamiseksi uusiin ja aiempaa ympäristöystävällisempiin teknologioihin tai konkreettisilla siirtymäsuunnitelmilla, jotka ovat vähintään täytäntöönpanonsa alkuvaiheessa.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27)  Jottei vääristettäisi kilpailua, kun hankitaan rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, teknisillä seulontakriteereillä olisi varmistettava, että kaikkia tietyn toimialan asiaankuuluvia taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä ja että niitä käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman tässä asetuksessa vahvistetun ympäristötavoitteen saavuttamista. Mahdollinen kyky edistää näiden ympäristötavoitteiden saavuttamista voi kuitenkin vaihdella eri alojen välillä, mikä olisi otettava kriteereissä huomioon. Kriteerit eivät saisi kuitenkaan millään alalla asettaa epäoikeudenmukaisesti sellaisia taloudellisia toimintoja muita huonompaan asemaan, jotka edistävät ympäristötavoitteiden saavuttamista samassa määrin kuin kyseiset muut toiminnot.

(27)  Jotta kannustettaisiin ympäristön kannalta kestäviä innovaatioita eikä vääristettäisi kilpailua, kun hankitaan rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, teknisillä seulontakriteereillä olisi varmistettava, että kaikkia makrosektorin (toisin sanoen maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen, valmistuksen, sähkö-, kaasu‑, lämpö- ja ilmastointihuollon, rakentamisen, liikenteen ja varastointipalvelujen kaltaisten NACE-toimialojen) asiaankuuluvia taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä ja että niitä käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman tässä asetuksessa vahvistetun ympäristötavoitteen saavuttamista eivätkä aiheuta huomattavaa haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille. Mahdollinen kyky edistää näiden ympäristötavoitteiden saavuttamista voi kuitenkin vaihdella eri alojen välillä, mikä olisi otettava seulontakriteereissä huomioon. Kriteerit eivät saisi kuitenkaan millään talouden makrosektorilla asettaa epäoikeudenmukaisesti sellaisia taloudellisia toimintoja muita huonompaan asemaan, jotka edistävät ympäristötavoitteiden saavuttamista samassa määrin kuin kyseiset muut toiminnot eivätkä aiheuta huomattavaa haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille.

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 a)  Ympäristön kannalta kestävät toiminnot ovat seurausta koko arvoketjussa kehitetyistä teknologioista ja tuotteista. Tämän vuoksi teknisissä seulontakriteereissä olisi otettava huomioon koko arvoketju raaka-aineiden käsittelystä aina lopputuotteeseen ja sen jätevaiheeseen ympäristön kannalta kestävien toimintojen lopullisessa tarjonnassa.

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 b)  Jotta vältetään hyvin toimivien arvoketjujen keskeyttäminen, teknisissä seulontakriteereissä olisi otettava huomioon, että ympäristön kannalta kestävät toiminnot mahdollistavien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen osallistuu useita taloudellisia toimijoita.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)  Vahvistaessaan teknisiä seulontakriteerejä komission olisi arvioitava, johtaako ympäristön kannalta kestäviä toimintoja koskevien kriteerien vahvistaminen arvonsa menettävien sijoituskohteiden syntymiseen tai epäjohdonmukaisten kannustimien luomiseen ja olisiko sillä kielteisiä vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden likviditeettiin.

(28)  Vahvistaessaan teknisiä seulontakriteerejä komission olisi arvioitava siirtymiseen liittyviä mahdollisia riskejä, sekä sitä, johtaako ympäristön kannalta kestäviä toimintoja koskevien kriteerien vahvistamisen tahti arvonsa menettävien sijoituskohteiden syntymiseen tai epäjohdonmukaisten kannustimien luomiseen.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30)  Sen varmistamiseksi, että sijoitukset ohjataan taloudellisiin toimintoihin, joilla on kaikkein suurimmat myönteiset vaikutukset ympäristötavoitteisiin, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit ensi sijassa sellaisille taloudellisille toiminnoille, joilla voidaan eniten edistää ympäristötavoitteita.

(30)  Sen varmistamiseksi, että sijoitukset ohjataan taloudellisiin toimintoihin, joilla on kaikkein suurimmat myönteiset vaikutukset ympäristötavoitteisiin, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit ensi sijassa sellaisille taloudellisille toiminnoille, joilla voidaan eniten edistää ympäristötavoitteita. Uusien teknologioiden määrittämisen ja kehittämisen helpottamiseksi sekä näiden teknologioiden laajentamismahdollisuuksien huomioon ottamiseksi seulontakriteereissä olisi otettava huomioon hankkeiden tulokset.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31)  Liikennealaa varten, liikkuva kalusto mukaan luettuna, olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset seulontakriteerit, joissa olisi otettava huomioon, että lähes 26 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikennealalta, kansainvälinen merenkulku mukaan luettuna. Kuten kestävän kasvun rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta48 käy ilmi, liikennealan osuus on noin 30 prosenttia kestävän kehityksen vuotuisista lisäinvestointitarpeista unionissa, kun mukaan luetaan sähköistämisen ja puhtaampiin liikennemuotoihin siirtymisen lisääminen edistämällä liikennemuotosiirtymää ja liikenteenhallintaa.

(31)  Liikennealaa varten, liikkuva kalusto mukaan luettuna, olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset seulontakriteerit, joissa olisi otettava huomioon teknologioiden koko elinkaari ja se, että lähes 26 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikennealalta, kansainvälinen merenkulku mukaan luettuna. Kuten kestävän kasvun rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta48 käy ilmi, liikennealan osuus on noin 30 prosenttia kestävän kehityksen vuotuisista lisäinvestointitarpeista unionissa, kun mukaan luetaan sähköistämisen ja puhtaampiin liikennemuotoihin siirtymisen lisääminen edistämällä liikennemuotosiirtymää ja liikenteenhallintaa.

__________________

__________________

48 COM(2018) 97 final.

48 COM(2018) 97 final.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(32)  Erityisen tärkeää on, että komissio valmistellessaan teknisten seulontakriteerien laadintaa, toteuttaa asianmukaiset kuulemiset parempaa sääntelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. Teknisten arviointikriteerien vahvistamis- ja päivittämisprosessissa olisi oltava mukana myös asianomaisia sidosryhmiä, ja prosessin olisi perustuttava sellaisten asiantuntijoiden antamiin neuvoihin, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta asiaankuuluvilta aloilta. Tätä varten komission olisi perustettava kestävän rahoituksen foorumi. Foorumin olisi koostuttava sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin asiantuntijoista. Julkisen sektorin edustajiin olisi kuuluttava Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan investointipankin asiantuntijoita. Yksityisen sektorin asiantuntijoihin olisi kuuluttava asianomaisten sidosryhmien edustajia, finanssimarkkinatoimijoiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja organisaatioiden edustajat mukaan luettuina. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja teknisten seulontakriteerien laadinnasta, analysoinnista ja tarkistamisesta, mukaan luettuina kriteerien mahdolliset vaikutukset sellaisten omaisuuserien arvostamiseen, joita on ennen teknisten seulontakriteerien hyväksymistä pidetty vihreinä omaisuuserinä voimassa olevien markkinakäytäntöjen perusteella. Foorumin olisi myös annettava komissiolle neuvoja siitä, soveltuvatko tekniset seulontakriteerit muihin käyttötarkoituksiin unionin tulevissa poliittisissa aloitteissa, joiden tavoitteena on helpottaa kestävää sijoittamista.

(32)  Erityisen tärkeää on, että komissio valmistellessaan teknisten seulontakriteerien laadintaa, toteuttaa asianmukaiset kuulemiset parempaa sääntelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. Teknisten arviointikriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien vahvistamis- ja päivittämisprosessissa olisi oltava mukana myös asianomaisia sidosryhmiä, ja prosessin olisi perustuttava tieteelliseen näyttöön, sosioekonomisiin vaikutuksiin, parhaisiin käytäntöihin, nykyiseen työhön ja nykyisiin tahoihin, erityisesti komission kiertotalousfoorumiin, sekä sellaisten asiantuntijoiden antamiin neuvoihin, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta asiaankuuluvilta aloilta eri puolilta maailmaa. Tätä varten komission olisi perustettava kestävän rahoituksen foorumi. Sen varmistamiseksi, että kaikkien asianomaisten alojen erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon, foorumin olisi koostuttava suuresta määrästä sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin asiantuntijoita. Julkisen sektorin edustajiin olisi kuuluttava Euroopan ympäristökeskuksen ja kansallisten ympäristönsuojeluvirastojen, Euroopan valvontaviranomaisten, Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän ja Euroopan investointipankin asiantuntijoita. Yksityisen sektorin asiantuntijoihin olisi kuuluttava asianomaisten sidosryhmien edustajia, finanssimarkkinatoimijoiden ja muiden kuin finanssimarkkinatoimijoiden, monia teollisuudenaloja edustavan reaalitalouden, yliopistojen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja organisaatioiden edustajat mukaan luettuina. Tarvittaessa foorumin olisi voitava pyytää neuvoa myös muilta kuin jäseniltä. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja teknisten seulontakriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien laadinnasta, analysoinnista ja tarkistamisesta, mukaan luettuina kriteerien mahdolliset vaikutukset sellaisten omaisuuserien arvostamiseen, joita on ennen teknisten seulontakriteerien hyväksymistä pidetty kestävinä omaisuuserinä voimassa olevien markkinakäytäntöjen perusteella. Foorumin olisi myös annettava komissiolle neuvoja siitä, soveltuvatko tekniset seulontakriteerit ja indikaattorit muihin käyttötarkoituksiin unionin tulevissa poliittisissa aloitteissa, joiden tavoitteena on helpottaa kestävää sijoittamista. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja kestävyyttä koskevien tilinpäätösstandardien ja integroitujen raportointistandardien kehittämiseksi yrityksille ja finanssimarkkinatoimijoille, myös direktiivin 2013/34/EU tarkistamisen avulla.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(33)  Jotta voidaan täsmentää tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti vahvistaa ja päivittää tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit erilaisille taloudellisille toiminnoille siltä osin, mitä ympäristötavoitteiden merkittävällä edistämisellä tai niille aiheutuvalla huomattavalla haitalla tarkoitetaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tiedoista, jotka tarvitaan 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun tiedonantovelvollisuuden ja 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa mainittujen teknisten seulontakriteerien noudattamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi järjestelmällisesti oltava oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(33)  Jotta voidaan täsmentää tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti vahvistaa ja päivittää tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit ja indikaattorit erilaisille taloudellisille toiminnoille siltä osin, mitä ympäristötavoitteiden merkittävällä edistämisellä tai niille aiheutuvalla huomattavalla haitalla tarkoitetaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tiedoista, jotka tarvitaan 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun tiedonantovelvollisuuden ja 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa mainittujen teknisten seulontakriteerien noudattamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset julkiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi järjestelmällisesti oltava oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(35)  Tämän asetuksen soveltamista olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, jotta voidaan arvioida ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien laadinnan edistymistä, ympäristön kannalta kestävän sijoituksen määritelmän käyttöä sekä sitä, onko tarpeen perustaa mekanismi, jolla tarkistetaan velvoitteiden noudattaminen. Lisäksi uudelleentarkastelussa olisi arvioitava, olisiko tämän asetuksen soveltamisalaa laajennettava käsittämään yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita.

(35)  Tämän asetuksen soveltamista olisi tarkasteltava säännöllisesti ja viimeistään kahden vuoden kuluttua uudelleen, jotta voidaan arvioida ympäristön kannalta kestäviä ja ympäristön kannalta haitallisia taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien laadinnan edistymistä, ympäristön kannalta kestävän sijoituksen tai sijoitusten, joilla on kielteinen ympäristövaikutus, määritelmän käyttöä sekä sitä, onko tarpeen perustaa lisämekanismi, jolla tarkistetaan velvoitteiden noudattaminen. Lisäksi uudelleentarkastelussa olisi arvioitava, mitä säännöksiä tarvitaan tämän asetuksen soveltamisalan laajentamiseksi käsittämään yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita. Komission olisi tarvittaessa 31 päivään maaliskuuta 2020 mennessä julkaistava lisää lainsäädäntöehdotuksia sellaisen mekanismin perustamisesta, jolla tarkistetaan vaatimusten noudattaminen.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(36)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska on tarpeen ottaa unionin tasolla käyttöön ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaiset kriteerit, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(36)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska on tarpeen ottaa unionin tasolla käyttöön ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaiset kriteerit ja indikaattorit, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1 artikla

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste.

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, mikä on taloudellisen toiminnon ympäristövaikutusten ja -kestävyyden aste, jotta voidaan määrittää EU:ssa tehdyn sijoituksen ympäristökestävyyden aste.

2.  Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

2.  Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

a)  jäsenvaltioiden tai unionin toteuttamat toimenpiteet, joissa markkinatoimijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia;

a)  jäsenvaltioiden tai unionin toteuttamat toimenpiteet, joissa finanssimarkkinatoimijoille asetetaan unionissa ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia;

b)  finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina.

b)  finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat unionissa rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina, ja

 

b a)  finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat muita rahoitustuotteita, paitsi jos

 

i)  finanssimarkkinatoimija antaa selvityksen siitä, että sen rahoitustuotteilla rahoitetuilla taloudellisilla toiminnoilla ei ole merkittävää kestävyysvaikutusta 3 ja 3 a artiklassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteereiden mukaan, jolloin II ja III luvun säännöksiä ei sovelleta, tai

 

ii)  finanssimarkkinatoimija ilmoittaa esitteessään, että kyseisellä rahoitustuotteella ei pyritä saavuttamaan kestävyyttä koskevia tavoitteita ja että tuotteeseen liittyy muita suurempi riski siitä, että sillä tuetaan sellaisia taloudellisia toimintoja, joita ei pidetä kestävinä tämän asetuksen mukaisesti.

 

2 a.  Rahoituspalvelujen tarjoajat, joita 1 artiklan 2 kohta ei koske, voivat käyttää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä kyseisessä kohdassa mainitussa tarkoituksessa vapaaehtoisesti ja muihin kuin 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa vahvistettuihin rahoitustuotteisiin.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

2 artikla

2 artikla

Määritelmät

Määritelmät

1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’ympäristön kannalta kestävällä sijoituksella’ sijoitusta, jolla rahoitetaan yhtä tai useampaa taloudellista toimintaa, joita voidaan tämän asetuksen nojalla pitää ympäristön kannalta kestävinä;

a)  ’ympäristön kannalta kestävällä sijoituksella’ sijoitusta, jolla rahoitetaan yhtä tai useampaa taloudellista toimintaa, joita voidaan tämän asetuksen nojalla pitää ympäristön kannalta kestävinä;

b)  ’finanssimarkkinatoimijalla’ [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä finanssimarkkinatoimijaa;

b)  ’finanssimarkkinatoimijalla’ mitä tahansa seuraavista [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan a alakohdassa määritellyistä toimijoista;

c)  ’rahoitustuotteella’ [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan j alakohdassa määriteltyä rahoitustuotetta;

c)  ’rahoitustuotteella’ [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan j alakohdassa määriteltyä salkunhoitoa, vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, vakuutusmuotoista sijoitustuotetta, eläketuotetta, eläkejärjestelmää, yhteissijoitusyritystä tai yritysjoukkovelkakirjalainaa sekä direktiivissä 2003/71/EU ja asetuksessa (EU) 2017/1129 tarkoitettuja liikkeeseenlaskuja;

 

c a)  ’ympäristöindikaattoreilla’ vähintään resurssien, kuten raaka-aineiden, energian, uusiutuvan energian ja veden, kulutuksen, ekosysteemipalveluihin kohdistuvan vaikutuksen, hiilidioksidi- ja muiden päästöjen, biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten, maankäytön ja jätteiden syntymisen mittaamista tieteellisen näytön perusteella komission elinkaariarvioinnin menetelmän avulla komission kiertotalouden seurantakehyksessä (COM(2018)0029) vahvistetulla tavalla;

 

c b)  ’asiasta vastaavalla kansallisella toimivaltaisella viranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 1095/2010, asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1094/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritettyä jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista tai valvontaviranomaista tai niissä määritettyjä jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tai valvontaviranomaisia, joiden toimivaltaan kuuluu se finanssimarkkinatoimijoiden luokka, jota koskee tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu tiedonantovaatimus;

 

c c)  ’asiasta vastaavalla eurooppalaisella valvontaviranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja/tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritettyä yhtä tai useampaa eurooppalaista valvontaviranomaista, joiden toimivaltaan kuuluu se finanssimarkkinatoimijoiden luokka, jota koskee tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu tiedonantovaatimus;

d)  ’ilmastonmuutoksen hillinnällä’ prosessia, jossa maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle 2°C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja lämpötilan nousu rajoitetaan 1,5°C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan;

d)  ’ilmastonmuutoksen hillinnällä’ prosesseja, myös siirtymävaiheen toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen maapallon keskilämpötilan nousun pitämiseksi selvästi alle 2°C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja lämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5°C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan tähtäävien toimien ylläpitämiseksi Pariisin sopimuksen mukaisesti;

e)  ’ilmastonmuutokseen sopeutumisella’ prosessia, jossa sopeudutaan nykyiseen ja odotettavissa olevaan ilmastoon ja sen vaikutuksiin;

e)  ’ilmastonmuutokseen sopeutumisella’ prosessia, jossa sopeudutaan nykyiseen ja odotettavissa olevaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin;

f)  ’kasvihuonekaasulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/201349 liitteessä I mainittua kasvihuonekaasua;

f)  ’kasvihuonekaasulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/201349 liitteessä I mainittua kasvihuonekaasua;

g)  ’kiertotaloudella’ tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvon säilyttämistä taloudessa mahdollisimman pitkään ja jätteiden minimoimista, myös soveltamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY50 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa;

g)  ’kiertotaloudella’ tuotteiden, materiaalien ja kaikkien muiden resurssien arvon ja käytettävyyden säilyttämistä taloudessa korkeimmalla tasollaan mahdollisimman pitkään vähentäen siten ympäristövaikutuksia ja minimoiden jätteitä, myös soveltamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY50 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa, sekä resurssien käytön minimoimista keskeisten kiertotalouden indikaattorien perusteella siirtymistä kohti kiertotalouteen koskevan seurantakehyksen mukaisesti, mikä koskee tuotannon, kulutuksen ja jätehuollon eri vaiheita;

h)  ’pilaamisella’

h)  ’pilaamisella’

i)  aineiden, tärinän, lämmön, melun tai muiden epäpuhtauksien päästämistä ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristön laadulle, vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä;

i)  aineiden, tärinän, lämmön, melun, valon tai muiden epäpuhtauksien päästämistä ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristön laadulle, vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä;

ii)  meriympäristön osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY51 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;

ii)  meriympäristön osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY51 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;

 

ii a)  vesiympäristön osalta direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 33 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;

i)  ’terveellä ekosysteemillä’ ekosysteemiä, jonka fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunto tai fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen laatu on hyvä;

i)  ’terveellä ekosysteemillä’ ekosysteemiä, jonka fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunto tai fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen laatu on hyvä ja joka on itselisääntymiskykyinen tai kykenee palautumaan tasapainoon ja ylläpitää biologista monimuotoisuutta;

j)  ’energiatehokkuudella’ tehokkaampaa energiankäyttöä kaikissa energiaketjun vaiheissa tuotannosta loppukulutukseen saakka;

j)  ’energiatehokkuudella’ tehokkaampaa energiankäyttöä kaikissa energiaketjun vaiheissa tuotannosta loppukulutukseen saakka;

k)  ’ympäristön hyvällä tilalla’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä ympäristön hyvää tilaa;

k)  ’ympäristön hyvällä tilalla’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä ympäristön hyvää tilaa;

l)  ’merivesillä’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä merivesiä;

l)  ’merivesillä’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä merivesiä;

m)  ’pintavedellä’, ’sisämaan vedellä’, ’jokisuiden vaihettumisalueilla’ ja ’rannikkovesillä’ samaa kuin direktiivin 2000/60/EY52 2 artiklan 1, 3, 6 ja 7 alakohdassa;

m)  ’pintavedellä’, ’sisämaan vedellä’, ’jokisuiden vaihettumisalueilla’ ja ’rannikkovesillä’ samaa kuin direktiivin 2000/60/EY52 2 artiklan 1, 3, 6 ja 7 alakohdassa;

n)  ’metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä’ metsien ja metsämaan käyttöä sellaisella tavalla ja tehokkuudella, että ne säilyttävät monimuotoisuutensa, tuottavuutensa, uusiutumiskykynsä, elinvoimansa ja kykynsä täyttää nyt ja tulevaisuudessa asiaankuuluvat ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tehtävänsä paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla aiheuttamatta haittaa muille ekosysteemeille.

n)  ’metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä’ metsien ja metsämaan käyttöä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

__________________

__________________

49 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013 järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).

49 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013 järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).

50 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

50 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

51 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

51 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

3 artikla

Komission teksti

Tarkistus

3 artikla

3 artikla

Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit

Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit

Määritettäessä sijoituksen ympäristökestävyyden astetta taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää, jos toiminta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

Määritettäessä sijoituksen ympäristökestävyyden astetta taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää, jos toiminta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

a)  taloudellinen toiminta edistää merkittävästi yhtä tai useampaa 5 artiklassa asetettua ympäristötavoitetta 6–11 artiklan mukaisesti;

a)  taloudellinen toiminta edistää merkittävästi yhtä tai useampaa 5 artiklassa asetettua ympäristötavoitetta 6–11 artiklan mukaisesti;

b)  taloudellinen toiminta ei aiheuta 12 artiklan mukaista huomattavaa haittaa 5 artiklassa asetetuille ympäristötavoitteille;

b)  taloudellinen toiminta ei aiheuta 12 artiklan mukaista huomattavaa haittaa 5 artiklassa asetetuille ympäristötavoitteille;

c)  taloudellinen toiminta toteutetaan 13 artiklassa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti;

c)  taloudellinen toiminta toteutetaan 13 artiklassa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti;

d)  taloudellinen toiminta täyttää tekniset seulontakriteerit, jos komissio on määrittänyt sellaiset 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

d)  taloudellinen toiminta täyttää tekniset seulontakriteerit, jos komissio on määrittänyt sellaiset taloudelliseen toimintaan kuuluvan yrityksen tai suunnitelman tasolla suoritetun yhdenmukaistetun kestävyysvaikutusten mittauksen perusteella ja 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

3 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a artikla

 

Kriteerit taloudellisille toiminnoille, joilla on merkittävä kielteinen ympäristövaikutus

 

Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä vaikutustenarvioinnin seurauksista, jotka aiheutuvat tämän asetuksen tarkistamisesta siten, että kestävän sijoittamisen kehykseen lisätään kehys, jota käytetään kriteereiden määrittämiseksi sille, milloin ja miten taloudellisella toiminnalla on merkittävä kielteinen vaikutus kestävyyteen. Tällaisen laajentamisen ehtona on, että vaikutustenarvioinnin tuloksen mukaan kehyksen laajentaminen on oikeasuhteista, toteuttamiskelpoista ja suotavaa.

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

4 artikla

4 artikla

Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien kriteerien käyttö

Taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen määrittämistä koskevien kriteerien soveltaminen ja noudattaminen

1.  Jäsenvaltioiden on sovellettava 3 artiklassa säädettyjä ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen määrityskriteerejä kaikissa toimenpiteissä, joissa markkinatoimijoille asetetaan ”ympäristön kannalta kestävinä” markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia.

1.  Jäsenvaltioiden ja unionin on sovellettava 3 artiklassa säädettyjä taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen määrityskriteerejä kaikissa toimenpiteissä, joissa markkinatoimijoille asetetaan rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia kestävyysvaatimuksia.

2.  Finanssimarkkinatoimijoiden, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina, on annettava tiedot siitä, miten ja missä määrin 3 artiklassa säädettyjä, ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä käytetään sijoituksen ympäristökestävyyden määrittämiseen. Jos finanssimarkkinatoimijat katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä tämän asetuksen mukaisesti vahvistettuja teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne voivat ilmoittaa tästä komissiolle.

2.  Finanssimarkkinatoimijoiden, jotka tarjoavat rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja, on annettava asiaan liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan päättää, onko niiden tarjoamia tuotteita pidettävä ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina 3 artiklan kriteerien nojalla. Jos finanssimarkkinatoimijat katsovat, että taloudellista toimintaa, jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, niiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Komissio ilmoittaa tarvittaessa 15 artiklassa tarkoitetulle kestävän rahoituksen foorumille tällaisista finanssimarkkinatoimijoiden pyynnöistä. Finanssimarkkinatoimijat eivät saa tarjota rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina, jos näitä tuotteita ei pidetä ympäristön kannalta kestävinä.

 

2 a.  Jäsenvaltioiden on tiiviissä yhteistyössä asiasta vastaavan Euroopan valvontaviranomaisen kanssa seurattava 2 kohdassa mainittuja tietoja. Finanssimarkkinatoimijoiden on raportoitava niistä asiasta vastaavalle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, joka ilmoittaa ne asiasta vastaavalle Euroopan valvontaviranomaiselle viipymättä. Jos asiasta vastaava kansallinen toimivaltainen viranomainen tai asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen ei hyväksy 2 ja 2 a artiklassa tarkoitettuja raportoituja tietoja, finanssimarkkinatoimijoiden on tarkistettava ja korjattava annetut tiedot.

 

2 b.  Tässä artiklassa tarkoitettuja tietoja annettaessa on noudatettava direktiiveihin (EU) 2014/65/EU ja (EU) 2016/97 sisältyviä periaatteita, joiden mukaan tietojen on oltava tasapuolisia ja selkeitä eivätkä ne saa johtaa harhaan, ja tämän artiklan 2 c kohdassa tarkoitettuja interventiovaltuuksia sovellettaessa on noudatettava asetukseen (EU) N:o 600/2014 sisältyviä periaatteita.

 

2 c.  Tässä asetuksessa ei esitetä tiedonantovelvollisuuksia, jotka esitetään jo [julkaisutoimisto lisää viittauksen kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta annettuun asetukseen].

 

2 d.  Edellä 2 artiklan 2 b ja 2 c kohdassa tarkoitettuihin pieniin ja rakenteeltaan yksinkertaisiin yrityksiin sovelletaan yksinkertaistettuja säännöksiä.

3.  Edellä olevan 2 kohdan täydentämiseksi komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitkä tiedot tarvitaan kyseisen kohdan noudattamiseksi, ottaen huomioon tämän asetuksen mukaisesti vahvistetut tekniset seulontakriteerit. Kyseisten tietojen avulla sijoittajien on voitava saada selville

3.  Edellä olevan 2, 2 a ja 2 b kohdan täydentämiseksi komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitkä tiedot tarvitaan kyseisten kohtien noudattamiseksi, luettelo sijoituksista, joilla on kestävien sijoitusten kaltaisia ominaisuuksia, ja asiaan liittyvät kelpoisuuskynnykset 2 kohdan soveltamiseksi mukaan luettuina, ottaen huomioon asianmukaisten tietojen saatavuuden ja tämän asetuksen mukaisesti vahvistetut tekniset seulontakriteerit. Kyseisten tietojen avulla sijoittajien on voitava saada selville

a)  ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja harjoittavista yrityksistä olevien osuuksien prosenttiosuus;

a)  ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja harjoittavista eri yrityksistä olevien osuuksien prosenttiosuus;

b)  sellaisen sijoituksen osuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, prosenttiosuutena kaikista taloudellisista toiminnoista.

b)  sellaisen sijoituksen osuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, prosenttiosuutena kaikista taloudellisista toiminnoista.

 

b a)  edellä 2 b artiklassa tarkoitettuja pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia yrityksiä koskevat asiaan liittyvät määritelmät sekä niihin sovellettavat yksinkertaistetut säännökset.

 

3 a.  Finanssimarkkinatoimijoiden on julkistettava 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot.

4.  Komissio antaa delegoidun säädöksen 3 kohdan mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. Komissio voi muuttaa kyseistä delegoitua säädöstä ottaen erityisesti huomioon 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen delegoitujen säädösten muutokset.

4.  Komissio antaa delegoidun säädöksen 3 kohdan mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. Komissio voi muuttaa kyseistä delegoitua säädöstä ottaen erityisesti huomioon 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen delegoitujen säädösten muutokset.

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Markkinoiden seuranta

 

1.  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen valvoo tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen unionissa markkinoitavien, jaeltavien tai myytävien rahoitustuotteiden markkinoita.

 

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava jäsenvaltioissaan tai niistä käsin markkinoitavien, tarjottavien tai myytävien rahoitustuotteiden markkinoita.

 

3.  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen voi tapaukissa, joissa 1 artiklassa tarkoitetut yhteisöt rikkovat tätä asetusta, tilapäisesti kieltää 1 artiklassa tarkoitettujen rahoitustuotteiden markkinoinnin, jakamisen tai myymisen unionissa tai rajoittaa niiden markkinointia, jakamista tai myyntiä unionissa.

 

Edellä 3 artiklassa tarkoitettua kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa asiasta vastaavan Euroopan valvontaviranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai niistä voidaan myöntää kyseisen viranomaisen vahvistamia poikkeuksia.

 

4.  Toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen varmistaa, että toimi

 

a)  ei vaikuta sillä saavutettaviin etuihin nähden kohtuuttoman haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin; ja

 

b)  ei luo riskiä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä.

 

Jos toimivaltainen viranomainen on toteuttanut tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteen tämän artiklan nojalla, asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen voi toteuttaa minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.

 

5.  Ennen kuin asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen päättää toteuttaa toimia tämän artiklan nojalla, se ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toimesta, jota se ehdottaa.

 

6.  Asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen tarkastelee sopivin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi 1 kohdan mukaisesti asetettua kieltoa tai rajoitusta. Jos kiellon tai rajoituksen voimassaoloa ei jatketa tämän kolmen kuukauden ajanjakson jälkeen, sen voimassaolo lakkaa.

 

7.  Toimenpide, jonka asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen on toteuttanut tämän artiklan mukaisesti, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut.

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

5 artikla

5 artikla

Ympäristötavoitteet

Kestävyystavoitteet

Tässä asetuksessa ympäristötavoitteilla tarkoitetaan seuraavia:

1.  Tässä asetuksessa ympäristötavoitteilla tarkoitetaan seuraavia:

1)  ilmastonmuutoksen hillintä;

1)  ilmastonmuutoksen hillintä;

2)  ilmastonmuutokseen sopeutuminen;

2)  ilmastonmuutokseen sopeutuminen;

3)  vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu;

3)  vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu;

4)  siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen;

4)  siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisy ja uusioraaka-aineiden käytön lisääminen mukaan luettuina;

5)  ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen;

5)  ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen;

6)  terveiden ekosysteemien suojelu.

6)  biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien suojelu ja pilaantuneiden ekosysteemien ennallistaminen.

 

1 a.  Ensimmäisessä kohdassa vahvistettuja tavoitteita on mitattava yhdenmukaistetuilla indikaattoreilla, elinkaarianalyysilla ja tieteellisillä kriteereillä, ja ne on saavutettava, jotta varmistetaan, että kyetään vastaamaan tuleviin ympäristöhaasteisiin.

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

6 artikla

6 artikla

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintumista ilmakehässä sellaiselle tasolle, jolla ihmisen toiminnasta ei aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä, erityisesti siten, että vältetään tai pienennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään kasvihuonekaasujen poistumia jollakin seuraavista tavoista, myös prosessi- ja tuoteinnovoinnin avulla:

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintumista ilmakehässä sellaiselle tasolle, jolla ihmisen toiminnasta ei aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä, erityisesti siten, että vältetään tai pienennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään kasvihuonekaasujen poistumia jollakin seuraavista tavoista, myös prosessi- ja tuoteinnovoinnin avulla:

a)  uusiutuvan energian tai ilmastoneutraalin energian (mukaan luettuna hiilineutraali energia) tuottaminen, varastoiminen tai käyttö, myös käyttämällä innovatiivista teknologiaa, joka antaa mahdollisuuden merkittäviin tuleviin säästöihin, tai toteuttamalla tarvittava verkon vahvistaminen;

a)  uusiutuvan energian tuottaminen, varastoiminen, jakelu tai käyttö uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin mukaisesti, myös käyttämällä innovatiivista teknologiaa, joka antaa mahdollisuuden merkittäviin tuleviin säästöihin, tai toteuttamalla tarvittava verkon vahvistaminen;

b)  energiatehokkuuden parantaminen

b)  energiatehokkuuden parantaminen energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti;

c)  puhtaan tai ilmastoneutraalin liikkuvuuden lisääminen;

c)  puhtaan tai ilmastoneutraalin liikkuvuuden lisääminen;

d)  siirtyminen uusiutuvien materiaalien käyttöön;

d)  siirtyminen ympäristön kannalta kestävien uusiutuvien materiaalien käyttöön ja käytön lisääminen täysimääräisen elinkaariarvioinnin perusteella sekä erityisen fossiilipohjaisten materiaalien korvaaminen, mikä tuottaa kasvihuonekaasujen säästöjä lyhyellä aikavälillä;

e)  hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin käytön lisääminen;

e)  sellaisten ympäristön kannalta turvallista hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä (CCU) sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) koskevien teknologioiden käytön lisääminen, joiden avulla voidaan vähentää nettopäästöjä;

f)  ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen lopettaminen, fossiilisista polttoaineista johtuvat päästöt mukaan luettuina;

f)  ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen lopettaminen;

 

f a)  hiilidioksidin ilmakehästä poistamisen lisääminen ja sen varastoiminen luonnollisiin ekosysteemeihin esimerkiksi metsityksen, metsien kunnostuksen ja uudistavan maatalouden avulla;

g)  energiajärjestelmien hiilestä irtautumiseen tarvittavan energiainfrastruktuurin perustaminen;

g)  energiajärjestelmien hiilestä irtautumiseen tarvittavan energiainfrastruktuurin perustaminen;

h)  puhtaiden ja tehokkaiden polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista tai hiilineutraaleista lähteistä.

h)  puhtaiden ja tehokkaiden polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista tai hiilineutraaleista lähteistä.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää;

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää. Näiden teknisten seulontakriteerien on sisällettävä hillitsemistoimia koskevia kynnysarvoja, jotka vastaavat tavoitetta pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2°C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja ylläpitää toimia, joilla pyritään rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5°C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan Pariisin sopimuksen mukaisesti;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut indikaattoreihin perustuvat tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020.

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

7 artikla

7 artikla

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi nykyisen ja odotettavissa olevan ilmaston kielteisten vaikutusten vähenemistä tai ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten lisääntymisen tai siirtymisen ehkäisemistä seuraavilla tavoilla:

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi nykyisen ja odotettavissa olevan ilmaston kielteisten vaikutusten vähenemistä tai ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten lisääntymisen tai siirtymisen ehkäisemistä seuraavilla tavoilla:

a)  ehkäisemällä tai vähentämällä ilmastonmuutoksen taloudelliselle toiminnalle tietyssä paikassa ja tietyssä yhteydessä aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, mitä on arvioitava ja priorisoitava käyttämällä saatavilla olevia ilmastoennusteita;

a)  ehkäisemällä tai vähentämällä ilmastonmuutoksen taloudelliselle toiminnalle tietyssä paikassa ja tietyssä yhteydessä aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, mitä on arvioitava ja priorisoitava käyttämällä saatavilla olevia ilmastoennusteita;

b)  ehkäisemällä tai vähentämällä kielteisiä vaikutuksia, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa luontoon ja rakennettuun ympäristöön, joissa taloudellinen toiminta tapahtuu, mitä on arvioitava ja priorisoitava käyttämällä saatavilla olevia ilmastoennusteita.

b)  ehkäisemällä tai vähentämällä kielteisiä vaikutuksia, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa luontoon ja rakennettuun ympäristöön, joissa taloudellinen toiminta tapahtuu, mitä on arvioitava ja priorisoitava käyttämällä saatavilla olevia ilmastoennusteita ja tutkimuksia ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista;

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut indikaattoreihin perustuvat tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

8 artikla

Komission teksti

Tarkistus

8 artikla

8 artikla

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi vesien hyvää tilaa, makea vesi, jokisuiden vaihettumisalueet ja rannikkovedet mukaan luettuina, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa jollakin seuraavista tavoista:

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesistöjen ja merivesien kestävää käyttöä ja suojelua, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi vesien hyvää tilaa, sisämaan pintavedet, suistoalueet ja rannikkovedet mukaan luettuina, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa, jos toiminnan yhteydessä toteutetaan asianmukaisia toimia meriekosysteemin biologisen monimuotoisuuden, tuottavuuden, kestävyyden, arvon ja yleisen terveyden samoin kuin niistä riippuvaisten yhteisöjen toimeentulon ennallistamiseksi, suojaamiseksi tai ylläpitämiseksi, jollakin seuraavista tavoista:

a)  vesiympäristön suojeleminen yhdyskunta- ja teollisuusjätevesipäästöjen haittavaikutuksilta varmistamalla yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien asianmukainen keräily ja käsittely neuvoston direktiivin 91/271/ETY53 3, 4, 5 ja 11 artiklan mukaisesti;

a)  vesiympäristön, uimavedet (ranta- ja merivesi) mukaan luettuna, suojeleminen yhdyskunta- ja teollisuusjätevesipäästöjen, muovijäte mukaan luettuna, haittavaikutuksilta varmistamalla yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien asianmukainen keräily ja käsittely neuvoston direktiivin 91/271/ETY53 3, 4, 5 ja 11 artiklan mukaisesti tai direktiivissä 2010/75/EU vahvistetun parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti;

 

a a)  vesiympäristön suojeleminen merellä tapahtuvien päästöjen haittavaikutuksilta MARPOLin kaltaisten IMOon perustuvien yleissopimusten mukaisesti sekä muiden kuin MARPOLin kattamien yleissopimusten, kuten painolastivesiyleissopimuksen ja alueellisia meriä koskevien yleissopimusten, mukaisesti;

b)  ihmisten terveyden suojelu juomaveden saastumisen haittavaikutuksilta varmistamalla, ettei juomavedessä ole mikro-organismeja, loisia eikä aineita, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja että juomavesi täyttää neuvoston direktiivin 98/83/EY54 liitteessä I olevissa A ja B osassa vahvistetut vähimmäisvaatimukset, sekä puhtaan juomaveden saannin lisääminen kansalaisten keskuudessa;

b)  ihmisten terveyden suojelu juomaveden saastumisen haittavaikutuksilta varmistamalla, ettei juomavedessä ole mikro-organismeja, loisia eikä aineita, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja tarkistamalla, että juomavesi täyttää neuvoston direktiivin 98/83/EY54 liitteessä I olevissa A ja B osassa vahvistetut vähimmäisvaatimukset, sekä puhtaan juomaveden saannin lisääminen kansalaisten keskuudessa;

c)  vedenotto, joka on direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevassa taulukossa 2.1.2 määriteltyä hyvää määrällistä tilaa koskevan tavoitteen mukainen;

c)  vedenotto, joka on direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevassa taulukossa 2.1.2 määriteltyä hyvää määrällistä tilaa koskevan tavoitteen mukainen;

d)  vedenkäytön tehokkuuden parantaminen, veden uudelleenkäytön helpottaminen tai muu toiminta, jolla suojellaan tai parannetaan unionin vesimuodostumien laatua direktiivin 2000/60/EY mukaisesti;

d)  vesienhoidon ja vedenkäytön tehokkuuden parantaminen, veden uudelleenkäytön helpottaminen, sadeveden käsittelyjärjestelmät tai muu toiminta, jolla suojellaan tai parannetaan unionin vesimuodostumien laatua ja määrää direktiivin 2000/60/EY mukaisesti;

e)  merten ekosysteemipalvelujen kestävän käytön varmistaminen tai merivesien osalta ympäristön hyvän tilan edistäminen niiden direktiivin 2008/56/EY liitteessä I vahvistettujen ja komission päätöksessä (EU) 2017/84855 täsmennettyjen laadullisten kuvaajien perusteella, joiden avulla ympäristön hyvä tila määritetään.

e)  merten ekosysteemipalvelujen kestävän käytön varmistaminen tai merivesien osalta ympäristön hyvän tilan edistäminen niiden direktiivin 2008/56/EY liitteessä I vahvistettujen ja komission päätöksessä (EU) 2017/84855 täsmennettyjen laadullisten kuvaajien perusteella, joiden avulla ympäristön hyvä tila määritetään.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua;

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2022.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2022.

_________________

_________________

53 Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

53 Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

54 Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

54 Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

55 Komission päätös (EU) 2017/848, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetuista täsmennyksistä ja standardoiduista menetelmistä sekä päätöksen 2010/477/EU kumoamisesta (EUVL L 125, 18.5.2017, s. 43).

55 Komission päätös (EU) 2017/848, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetuista täsmennyksistä ja standardoiduista menetelmistä sekä päätöksen 2010/477/EU kumoamisesta (EUVL L 125, 18.5.2017, s. 43).

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

9 artikla

Komission teksti

Tarkistus

9 artikla

9 artikla

Kiertotalouden, jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen merkittävä edistäminen

Kiertotalouden, jätteen synnyn ehkäisy ja uusioraaka-aineiden käytön lisääminen mukaan luettuina, merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi siirtymistä kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi tämän ympäristötavoitteen saavuttamista jollakin seuraavista tavoista:

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi siirtymistä kiertotalouteen, myös jätteen synnyn ehkäisyyn, uusiokäyttöön ja kierrätykseen, mikä kattaa tuotteen tai taloudellisen toiminnan koko elinkaaren eri vaiheissa, kuten tuotannossa, kulutuksessa ja käytön jälkeisessä vaiheessa, jos kyseinen toiminta edistää EU:n säännöstön mukaisesti merkittävästi tämän ympäristötavoitteen saavuttamista jollakin seuraavista tavoista:

a)  raaka-aineiden käytön tehostaminen tuotannossa muun muassa vähentämällä perusraaka-aineiden käyttöä ja lisäämällä sivutuotteiden ja jätteen käyttöä;

a)  raaka-aineiden ja resurssien käytön tehostaminen tuotannossa muun muassa vähentämällä perusraaka-aineiden käyttöä ja lisäämällä sivutuotteiden ja uusioraaka-aineiden käyttöä, millä tuetaan jätevaiheen päättymiseen liittyviä toimia;

b)  tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden tai uudelleenkäytettävyyden lisääminen;

b)  resurssitehokkaiden, kestävien (myös tuotteen elinkaaren ja sen kannalta tarkasteltuna, että tuotetta ei ole suunniteltu vanhenemaan), korjattavien, uudelleenkäytettävien ja päivitettävissä olevien tuotteiden suunnittelu ja valmistus sekä niiden käytön lisääminen;

c)  tuotteiden, myös niiden sisältämien yksittäisten materiaalien, kierrätettävyyden lisääminen muun muassa korvaamalla tai käyttämällä vähemmän tuotteita ja materiaaleja, jotka eivät ole kierrätettävissä;

c)  jätteistä valmistettavien tuotteiden suunnittelu ja tuotteiden, myös niiden sisältämien yksittäisten materiaalien, uudelleenkäytettävyyden ja kierrätettävyyden lisääminen muun muassa korvaamalla tai käyttämällä vähemmän tuotteita ja materiaaleja, jotka eivät ole kierrätettävissä;

d)  vaarallisten aineiden pitoisuuksien vähentäminen materiaaleissa ja tuotteissa;

d)  vaarallisten aineiden pitoisuuksien vähentäminen ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden korvaaminen materiaaleissa ja tuotteissa unionissa vahvistettujen ja yhdenmukaistettujen oikeudellisten vaatimusten mukaisesti ja erityisesti aineiden, materiaalien, tuotteiden ja jätteen turvallisesta käsittelystä annetussa EU:n lainsäädännössä vahvistettujen säädösten mukaisesti;

e)  tuotteiden käytön pidentäminen muun muassa lisäämällä tuotteiden uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta, päivittämistä, korjaamista ja kuluttajien välistä tuotteiden jakamista;

e)  tuotteiden käytön pidentäminen muun muassa lisäämällä tuotteiden uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta, päivittämistä, korjaamista ja kuluttajien välistä tuotteiden jakamista;

f)  uusioraaka-aineiden käytön lisääminen ja niiden laadun parantaminen muun muassa jätteen laadukkaan kierrätyksen avulla;

f)  uusioraaka-aineiden käytön lisääminen ja niiden laadun parantaminen muun muassa jätteen laadukkaan kierrätyksen avulla;

g)  jätteen syntymisen vähentäminen;

g)  jätteen syntymisen vähentäminen, myös prosesseissa, jotka liittyvät teollisuustuotantoon, mineraalien louhintaan, valmistukseen, rakentamiseen ja purkamiseen;

h)  jätteen uudelleenkäyttöön valmistelun ja kierrätyksen lisääminen;

h)  jätteen uudelleenkäyttöön valmistelun ja kierrätyksen lisääminen jätehierarkian mukaisesti;

 

h a)  jätteen synnyn ehkäisyn, uudelleenkäytön ja kierrätyksen edellyttämän jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämisen lisääminen;

i)  jätteen polttamisen ja hävittämisen välttäminen;

i)  jätteen polttamisen, hävittämisen ja kaatopaikalle sijoittamisen välttäminen jätehierarkian mukaisesti;

j)  puutteellisesta jätehuollosta johtuvan roskaantumisen ja ympäristön muun pilaantumisen välttäminen ja puhdistaminen;

j)  puutteellisesta jätehuollosta johtuvan roskaantumisen ja ympäristön muun pilaantumisen välttäminen, vähentäminen ja puhdistaminen, merien roskaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen mukaan luettuna;

 

j a)  elintarvikejätteen syntymisen vähentäminen primäärituotannossa, jalostus- ja valmistusteollisuudessa, vähittäismyynnissä ja muussa elintarvikkeiden jakelutoiminnassa, ravintoloissa ja ravitsemistoiminnassa sekä kotitalouksissa;

k)  luonnon energiavarojen tehokas käyttö.

k)  luonnon energiavarojen, raaka-aineiden, vesivarojen ja maan tehokas käyttö resurssien kaskadikäytön mukaisesti;

 

k a) biotalouden edistäminen uusiutuvien lähteiden kestävän käytön välityksellä materiaalien ja hyödykkeiden tuotannossa.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi kiertotaloutta, jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä;

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, jotka perustuvat komission kiertotalousindikaattoreihin ja joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi kiertotaloutta, jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten komission kiertotalousindikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut komission kiertotalousindikaattoreihin perustuvat tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2021.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2021.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

10 artikla

Komission teksti

Tarkistus

10 artikla

10 artikla

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä, jos kyseinen toiminta edistää korkeatasoista ympäristön suojelua pilaantumiselta jollakin seuraavista tavoista:

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi ympäristön suojelua pilaantumiselta jollakin seuraavista tavoista:

a)  muiden ilmaa, vettä ja maaperää pilaavien päästöjen kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;

a)  muiden ilmaa, vettä ja maaperää pilaavien päästöjen kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;

b)  ilman, veden tai maaperän laadun parantaminen aloilla, joilla kyseinen taloudellinen toiminta tapahtuu, ja ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien kielteisten vaikutusten ja riskien minimoiminen;

b)  ilman, veden tai maaperän laadun parantaminen aloilla, joilla kyseinen taloudellinen toiminta tapahtuu, ja ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien kielteisten vaikutusten ja riskien minimoiminen;

c)  kemikaalien tuotannosta ja käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien merkittävien haittavaikutusten minimoiminen.

c)  kemikaalien tuotannosta ja käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien merkittävien haittavaikutusten minimoiminen.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä;

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2021.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2021.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

11 artikla

Komission teksti

Tarkistus

11 artikla

11 artikla

Terveiden ekosysteemien suojelun merkittävä edistäminen

Biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien suojelun tai pilaantuneiden ekosysteemien ennallistamisen merkittävä edistäminen

1.  Tätä asetusta sovellettaessa taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi terveitä ekosysteemejä, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelua, säilyttämistä ja parantamista asiaankuuluvien unionin säädösten ja muiden välineiden mukaisesti jollakin seuraavista tavoista:

1.  Tätä asetusta sovellettaessa taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi biologista monimuotoisuutta ja terveitä ekosysteemejä tai pilaantuneiden ekosysteemien ennallistamista, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelua, säilyttämistä ja parantamista tai ennallistamista asiaankuuluvien unionin säädösten ja muiden välineiden mukaisesti jollakin seuraavista tavoista:

a)  luonnonsuojelu (luontotyypit, lajit), ekosysteemien tilan ja niiden palvelujentarjoamiskyvyn suojelu, ennallistaminen ja parantaminen;

a)  luonnonsuojelutoimenpiteet luontotyyppien sekä luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason säilyttämiseksi tai saattamiseksi ennalleen ja luonnossa esiintyvien lajien riittävien populaatioiden saavuttamiseksi sekä toimenpiteet ekosysteemien tilan ja niiden palvelujentarjoamiskyvyn suojelemiseksi, ennallistamiseksi ja parantamiseksi;

b)  kestävä maankäyttö, mukaan luettuna maaperän biologisen monimuotoisuuden asianmukainen suojelu, sekä maaperän pilaantumisen nollataso ja saastuneiden alueiden kunnostaminen;

b)  kestävä maankäyttö, mukaan luettuna maaperän biologisen monimuotoisuuden asianmukainen suojelu; maaperän pilaantumisen nollataso; ja saastuneiden alueiden kunnostaminen;

c)  kestävät maatalouskäytännöt, mukaan luettuina sellaiset, joilla edistetään metsäkadon ja luontotyyppien vähenemisen pysäyttämistä tai ehkäisemistä;

c)  kestävät maatalouskäytännöt, mukaan luettuina sellaiset, joilla edistetään metsäkadon ja luontotyyppien vähenemisen pysäyttämistä tai ehkäisemistä;

d)  metsien kestävä hoito ja käyttö.

d)  metsien kestävä hoito ja käyttö EU:n puutavara-asetuksen, EU:n LULUCF-asetuksen ja EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin mukaisesti ja ottaen huomioon sovellettava kansallinen lainsäädäntö, joka on yhdenmukaista edellä mainittujen säädösten ja Euroopan metsien suojelua käsittelevän ministerikonferenssin päätelmien kanssa.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi terveiden ekosysteemien suojelua;

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien suojelua tai pilaantuneiden ekosysteemien ennallistamista;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2022.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2022.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

12 artikla

Komission teksti

Tarkistus

12 artikla

12 artikla

Ympäristötavoitteille aiheutuva huomattava haitta

Ympäristötavoitteille aiheutuva huomattava haitta

Sovellettaessa tämän asetuksen 3 artiklan b alakohtaa taloudellisen toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa

1.  Sovellettaessa tämän asetuksen 3 artiklan b alakohtaa ja ottaen huomioon taloudellisen toiminnan koko elinkaaren, taloudellisen toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa

a)   ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä;

a)  ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä;

b)  ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, jos toiminta lisää nykyisen ja odotettavissa olevan ilmaston kielteisiä vaikutuksia luontoon ja rakennettuun ympäristöön, jossa taloudellinen toiminta tapahtuu, ja laajemmalti;

b)  ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, jos toiminta lisää nykyisen ja odotettavissa olevan ilmaston kielteisiä vaikutuksia luontoon ja rakennettuun ympäristöön, jossa taloudellinen toiminta tapahtuu, ja laajemmalti;

c)   vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos toiminta heikentää merkittävästi unionin vesien hyvän tilaa, makea vesi, jokisuiden vaihettumisalueet ja rannikkovedet mukaan luettuina, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa unionissa;

c)  vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos toiminta heikentää merkittävästi unionin vesien hyvän tilaa, makea vesi, jokisuiden vaihettumisalueet ja rannikkovedet mukaan luettuina, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa unionissa, yhteisön vesipolitiikan puitteista annettujen direktiivien 2000/60/EY ja 2008/56/EY mukaisesti;

d)  kiertotaloudelle, jätteen synnyn ehkäisylle ja kierrätykselle, jos toiminta aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta materiaalien käytössä tuotteiden elinkaaren yhdessä tai useammassa vaiheessa myös tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden, uudelleenkäytettävyyden tai kierrätettävyyden osalta tai jos toiminta lisää merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä;

d)  kiertotaloudelle, jätteen synnyn ehkäisylle ja kierrätykselle, jos toiminta aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta materiaalien ja resurssien, kuten uusiutumattoman energian, raaka-aineiden, veden ja maan, suorassa tai epäsuorassa käytössä tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa tuotteiden elinkaarta rajoittamaan suunniteltuihin ominaisuuksiin liittyvien tehottomuuksien osalta ja myös tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden, uudelleenkäytettävyyden tai kierrätettävyyden osalta; tai jos toiminta lisää merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä;

e)  ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, jos toiminta lisää merkittävästi epäpuhtauspäästöjä ilmaan, veteen ja maaperään verrattuna tilanteeseen ennen toiminnan aloittamista;

e)  ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, jos toiminta lisää merkittävästi epäpuhtauspäästöjä ilmaan, veteen ja maaperään verrattuna tilanteeseen ennen toiminnan aloittamista;

f)  terveille ekosysteemeille, jos toiminta heikentää merkittävästi ekosysteemien hyvää tilaa.

f)  terveille ekosysteemeille, jos toiminta heikentää merkittävästi ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä myös biologisen monimuotoisuuden ja maankäytön osalta.

 

1 a.  Arvioitaessa taloudellista toimintaa a–f alakohdassa tarkoitettujen kriteereiden perusteella on otettava huomioon sekä varsinaisen taloudellisen toiminnan että sen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajan ja tarvittaessa koko arvoketjussa.

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

13 artikla

Komission teksti

Tarkistus

13 artikla

13 artikla

Vähimmäistason suojatoimet

Vähimmäistason suojatoimet

Edellä 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetut vähimmäistason suojatoimet ovat menettelyjä, jotka taloudellista toimintaa harjoittava yritys toteuttaa sen varmistamiseksi, että seuraavia periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa yksilöidyissä kahdeksassa keskeisessä yleissopimuksessa, kunnioitetaan: oikeus olla vapaa pakkotyöstä, yhdistymisvapaus, työntekijöiden järjestäytymisoikeus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettava sama palkka, syrjimättömyys mahdollisuuksien ja kohtelun osalta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa sekä oikeus olla vapaa lapsityöstä.

Edellä 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetut vähimmäistason suojatoimet ovat menettelyjä, jotka taloudellista toimintaa harjoittava yritys toteuttaa sen varmistamiseksi, että seuraavia periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa yksilöidyissä kahdeksassa keskeisessä yleissopimuksessa, kunnioitetaan: oikeus olla vapaa pakkotyöstä, yhdistymisvapaus, työntekijöiden järjestäytymisoikeus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettava sama palkka, syrjimättömyys mahdollisuuksien ja kohtelun osalta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa sekä oikeus olla vapaa lapsityöstä.

 

Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä vaikutustenarvioinnin seurauksista, jotka aiheutuvat tämän asetuksen tarkistamisesta siten, että siihen lisätään taloudellista toimintaa harjoittavalle yritykselle osoitettu vaatimus noudattaa muita vähimmäistason suojatoimia, jotta kyseistä taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sekä kyseisen tarkistamisen tarkoituksenmukaisuudesta.

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

14 artikla

Komission teksti

Tarkistus

14 artikla

14 artikla

Teknisiä seulontakriteerejä koskevat vaatimukset

Teknisiä seulontakriteerejä koskevat vaatimukset

1.  Teknisten seulontakriteerien, jotka hyväksytään 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1.  Teknisten seulontakriteerien, jotka hyväksytään 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

 

-a)  niiden on perustuttava yhdenmukaistettuihin indikaattoreihin, joilla mitataan ympäristövaikutuksia yhdenmukaistetun elinkaariarvioinnin avulla;

a)  niillä on yksilöitävä tarkoituksenmukaisimmat mahdollisuudet edistää tietyn ympäristötavoitteen saavuttamista, jolloin on tietyn taloudellisen toiminnan osalta otettava huomioon paitsi sen lyhyen aikavälin vaikutukset myös sen pitkän aikavälin vaikutukset;

a)  niillä on yksilöitävä tarkoituksenmukaisimmat mahdollisuudet edistää tietyn ympäristötavoitteen saavuttamista, jolloin on tietyn taloudellisen toiminnan osalta otettava huomioon paitsi sen lyhyen aikavälin vaikutukset myös sen pitkän aikavälin vaikutukset;

b)  niissä on asetettava vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä, jotta mille tahansa asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa;

b)  niissä on asetettava vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä, jotta mille tahansa asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa;

c)  niiden on oltava määrällisiä tai laadullisia tai molempia, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan oltava kynnysarvoja;

c)  niiden on oltava määrällisiä tai laadullisia tai molempia, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan oltava kynnysarvoja;

d)  niiden on tarvittaessa perustuttava unionin merkintä- ja sertifiointijärjestelmiin, unionin menetelmiin, joilla arvioidaan ympäristöjalanjälkeä, sekä unionin tilastollisiin luokitusjärjestelmiin, ja niissä on otettava huomioon asiaankuuluva voimassa oleva unionin lainsäädäntö;

d)  niiden on tarvittaessa perustuttava unionin merkintä- ja sertifiointijärjestelmiin, unionin menetelmiin, joilla arvioidaan ympäristöjalanjälkeä, sekä unionin tilastollisiin luokitusjärjestelmiin, ja niissä on otettava huomioon asiaankuuluva voimassa oleva unionin lainsäädäntö; niissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta;

e)  niiden on perustuttava luotettavaan tieteelliseen näyttöön, ja niissä on tarvittaessa otettava huomioon SEUT-sopimuksen 191 artiklaan sisällytetty ennalta varautumisen periaate;

e)  niiden on perustuttava luotettavaan tieteelliseen näyttöön, ja niissä on noudatettava SEUT-sopimuksen 191 artiklaan sisällytettyä ennalta varautumisen periaatetta;

f)  niissä on otettava huomioon sekä varsinaisen taloudellisen toiminnan että sen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset tarkastelemalla erityisesti niiden tuotantoa, käyttöä ja käyttöiän loppua;

f)  niissä on otettava huomioon sekä varsinaisen taloudellisen toiminnan että sen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajan ja tarvittaessa koko arvoketjussa tarkastelemalla tuotantoa raaka-aineiden käsittelystä aina lopputuotteeseen, käyttöä, käyttöiän loppua ja kierrätystä;

 

f a)  niissä on otettava huomioon toimimatta jättämisen kustannukset katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen 2015–2030 perusteella;

g)  niissä on otettava huomioon taloudellisen toiminnan luonne ja laajuus;

g)  niissä on otettava huomioon taloudellisen toiminnan luonne ja laajuus sekä toiminnan mahdollinen siirtäminen kestävään konfiguraatioon ja/tai käyttöön kyseiseen siirtymään liittyvien tutkimus- ja innovointihankkeiden, aikataulujen ja toimintamallien välityksellä;

h)  niissä on otettava huomioon mahdolliset vaikutukset markkinoiden likviditeettiin, se riski, että tietyt omaisuuserät menettävät arvonsa kestävämpään talouteen siirtymisen vuoksi, ja se riski, että luodaan epäjohdonmukaisia kannustimia;

h)  niissä on otettava huomioon riski, että tietyt omaisuuserät menettävät arvonsa kestävämpään talouteen siirtymisen vuoksi, ja riski, että luodaan epäjohdonmukaisia kannustimia;

 

h a)    niiden soveltamisen on oltava helppoa, eikä niiden noudattamisesta pidä aiheutua liiallista hallinnollista rasitusta;

i)  niiden piiriin on kuuluttava kaikki tietyn sektorin asiaankuuluvat taloudelliset toiminnat, ja niillä on varmistettava, että näitä toimintoja käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista, jotta vältetään kilpailun vääristyminen markkinoilla;

i)  niiden piiriin on kuuluttava kaikki talouden makrosektorin asiaankuuluvat taloudelliset toiminnat, ja niillä on varmistettava, että näitä toimintoja käsitellään niiden kestävyysriskien suhteen samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista aiheuttamatta kuitenkaan merkittävästi haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, jotta vältetään kilpailun vääristyminen markkinoilla;

j)  ne vahvistetaan tavalla, jolla helpotetaan mahdollisuuksien mukaan niiden noudattamisen tarkistamista.

j)  ne vahvistetaan tavalla, jolla helpotetaan mahdollisuuksien mukaan niiden noudattamisen tarkistamista.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteerien on sisällettävä myös sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen energiaan siirtymiseen, erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteerien on sisällettävä myös indikaattoreihin perustuvat, sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen energiaan siirtymiseen kohti kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjä, erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteerien on sisällettävä myös sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen tai ilmastoneutraaliin liikkuvuuteen siirtymiseen, myös liikennemuotosiirtymän avulla, sekä tehokkuustoimenpiteisiin ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteerien on sisällettävä myös sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen tai ilmastoneutraaliin liikkuvuuteen siirtymiseen, myös liikennemuotosiirtymän avulla, sekä tehokkuustoimenpiteisiin ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista.

 

3 a.  Jos suurin osa tiettyä taloudellista toimintaa harjoittavista yrityksistä on selvästi käynnistänyt toiminnan kestäväksi muuttamiseen johtavan kehityskulun, se voidaan ottaa huomioon seulontakriteereissä. Tällainen kehityskulku voidaan osoittaa jatkuvalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, huomattavilla uusia ja aiempaa ympäristöystävällisempiä teknologioita koskevilla investointihankkeilla tai konkreettisilla siirtymäsuunnitelmilla, jotka ovat vähintään täytäntöönpanonsa alkuvaiheessa.

4.  Komissio tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettuja seulontakriteerejä säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muuttaa tämän asetuksen mukaisesti annettuja delegoituja säädöksiä tieteen ja teknologian kehityksen perusteella.

4.  Komissio tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettuja seulontakriteerejä säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muuttaa tämän asetuksen mukaisesti annettuja delegoituja säädöksiä tieteen ja teknologian kehityksen perusteella.

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

15 artikla

Komission teksti

Tarkistus

15 artikla

15 artikla

Kestävän rahoituksen foorumi

Kestävän rahoituksen foorumi

1.  Komissio perustaa kestävän rahoituksen foorumin, joka koostuu seuraavista:

1.  Komissio perustaa kestävän rahoituksen foorumin ja varmistaa sen tasapainoisen kokoonpanon siten, että se ilmentää monenlaisia näkemyksiä ja sen sukupuolijakauma on tasapuolinen. Foorumi koostuu tasapuolisesti seuraavien ryhmien edustajista:

a)  seuraavien edustajat:

a)  seuraavien edustajat:

i)  Euroopan ympäristökeskus;

i)  Euroopan ympäristökeskus;

ii)  Euroopan valvontaviranomaiset;

ii)  Euroopan valvontaviranomaiset;

iii)  Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto;

iii)  Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto;

 

iii a)  Euroopan perusoikeusvirasto;

 

iiib)  Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG);

b)  asianomaisia yksityisiä sidosryhmiä edustavat asiantuntijat;

b)  asiantuntijat, jotka edustavat asianomaisia yksityisiä sidosryhmiä, mukaan lukien finanssimarkkinatoimijat ja muut kuin finanssimarkkinatoimijat ja asiaan liittyviä toimialoja edustavat elinkeinoelämän asiantuntijat;

 

b a)  kansalaisyhteiskuntaa edustavat asiantuntijat, ympäristö-, sosiaali-, työ- ja hallintoasioiden asiantuntijat mukaan luettuina;

c)  henkilökohtaisesti nimetyt asiantuntijat, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta.

c)  tiedemaailmaa, kuten yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja ajatushautomoja, edustavat asiantuntijat, maailmanlaajuisesti tunnustetut asiantuntijat mukaan luettuina.

 

1 a.  Edellä olevan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut asiantuntijat on nimitettävä varainhoitoasetuksen 237 artiklan mukaisesti ja heillä on oltava osoitettua tietämystä ja kokemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta ja erityisesti rahoitusalan kestävyydestä.

 

1 b.  Euroopan parlamentille ja neuvostolle on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin foorumin asiantuntijoiden valintamenettelystä.

2.  Kestävän rahoituksen foorumi

2.  Kestävän rahoituksen foorumi

 

-a)  antaa komissiolle 14 artiklan 1 kohdan -a  alakohdassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen indikaattoreiden vahvistamista ja niiden mahdollista päivitystarvetta koskevia neuvoja; tukeutuu näin tehdessään asiaan liittyvien unionin elinten toimintaan ja asiaan liittyviin unionin aloitteisiin, erityisesti kiertotalouden seurantakehykseen.

a)  antaa komissiolle 14 artiklassa tarkoitettuja teknisiä seulontakriteerejä ja niiden mahdollista päivitystarvetta koskevia neuvoja;

a)  antaa komissiolle 14 artiklassa tarkoitettuja teknisiä seulontakriteerejä ja niiden mahdollista päivitystarvetta koskevia neuvoja;

b)   arvioi teknisten seulontakriteerien vaikutuksia niiden soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen kannalta;

b)  arvioi mahdollisuuksien mukaan dataan ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvien teknisten seulontakriteerien vaikutuksia niiden soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen kannalta;

c)  auttaa komissiota analysoimaan sidosryhmien pyyntöjä kehittää tai tarkistaa tiettyä taloudellista toimintaa koskevia teknisiä seulontakriteerejä;

c)  auttaa komissiota analysoimaan sidosryhmien pyyntöjä kehittää tai tarkistaa tiettyä taloudellista toimintaa koskevia teknisiä seulontakriteerejä mahdollisuuksien mukaan datan ja tieteellisen tutkimuksen perusteella; näiden analyysien päätelmät julkaistaan hyvissä ajoin komission verkkosivustolla;

d)  antaa komissiolle neuvoja teknisten seulontakriteerien soveltuvuudesta mahdollisiin uusiin käyttötarkoituksiin;

d)  antaa komission tai parlamentin pyynnöstä komissiolle tai parlamentille neuvoja teknisten seulontakriteerien soveltuvuudesta mahdollisiin uusiin käyttötarkoituksiin;

 

d a)  antaa yhdessä EFRAGin kanssa komissiolle neuvoja kestävyyttä koskevien tilinpäätösstandardien ja integroitujen raportointistandardien kehittämiseksi yrityksille ja finanssimarkkinatoimijoille, myös direktiivin 2013/34/EU tarkistamisen välityksellä;

e)  seuraa kestäviin sijoituksiin suuntautuvia pääomavirtoja ja raportoi niistä säännöllisesti komissiolle;

e)  seuraa EU-tason ja kansallisen tason suuntauksia, jotka koskevat ympäristön kestävyyteen kielteisesti vaikuttavista taloudellisista toiminnoista kestäviin sijoituksiin suuntautuvia pääomavirtoja, ja raportoi niistä säännöllisesti komissiolle mahdollisuuksien mukaan datan ja tieteellisen tutkimuksen perusteella;

f)  antaa komissiolle neuvoja tämän asetuksen mahdollisesta muutostarpeesta.

f)  antaa komissiolle neuvoja tämän asetuksen mahdollisesta muutostarpeesta, erityisesti tietojen merkityksellisyyden ja laadukkuuden osalta, ja keinoista vähentää hallinnollista rasitusta;

 

f a)  edistää kestävien rahoitusalan säädösten ja politiikkojen arviointia ja kehittämistä, politiikan johdonmukaisuutta koskevat kysymykset mukaan luettuina;

 

f b)  avustaa komissiota mahdollisten yhteiskunnallisten tavoitteiden määrittämisessä.

 

2 a.  Foorumi tarkastelee näitä tehtäviä hoitaessaan huolellisesti asiaan liittyviä tietoja ja tieteellisiä tutkimustuloksia. Se voi järjestää julkisia kuulemisia kerätäkseen sidosryhmien näkemyksiä sen toimialaan kuuluvista erityisistä kysymyksistä.

3.  Kestävän rahoituksen foorumin puheenjohtajana toimii komissio.

3.  Kestävän rahoituksen foorumin puheenjohtajana toimii komissio, ja foorumi muodostetaan asiantuntijaryhmiä koskevien komission horisontaalisten sääntöjen mukaisesti. Komissio julkaisee foorumin analyysit, keskustelut, raportit ja pöytäkirjat verkkosivustollaan.

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

16 artikla

Komission teksti

Tarkistus

16 artikla

16 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen.

2.  Siirretään 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Komissio toteuttaa delegoitujen säädösten valmistelun osana ehdotettuja politiikkavaihtoehtoja koskevia asianmukaisia kuulemisia ja arviointeja.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6.  Edellä olevien 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 11 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

17 artikla

Komission teksti

Tarkistus

17 artikla

17 artikla

Uudelleentarkastelulauseke

Uudelleentarkastelulauseke

1.  Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa arvioidaan seuraavia seikkoja:

1.  Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja vaikutuksesta. Kertomuksessa arvioidaan seuraavia seikkoja:

a)  tämän asetuksen täytäntöönpanon edistyminen ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien kehittämisen osalta;

a)  tämän asetuksen täytäntöönpanon edistyminen ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien kehittämisen osalta;

b)  mahdollinen tarve tarkistaa tässä asetuksessa säädettyjä kriteerejä, joilla taloudellinen toiminta katsotaan ympäristön kannalta kestäväksi;

b)  mahdollinen tarve tarkistaa innovoinnin ja kestävään toimintatapaan siirtymisen edistämiseksi tässä asetuksessa säädettyjä kriteerejä ja indikaattoriluetteloa, joilla taloudellinen toiminta katsotaan ympäristön kannalta kestäväksi;

c)  se, onko asianmukaista laajentaa tämän asetuksen soveltamisalaa muihin kestävyystavoitteisiin, erityisesti yhteiskunnallisiin tavoitteisiin;

c)  se, onko asianmukaista laajentaa tämän asetuksen soveltamisalaa muihin kestävyystavoitteisiin, erityisesti yhteiskunnallisiin tavoitteisiin;

d)  ympäristön kannalta kestävän sijoituksen määritelmän käyttö unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden tasolla, mukaan luettuna se, onko asianmukaista perustaa mekanismi, jolla tarkistetaan tässä asetuksessa säädettyjen kriteerien noudattaminen.

d)  ympäristön kannalta kestävän sijoituksen ja sijoituksen, jolla on kielteinen ympäristövaikutus, määritelmän käyttö unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden tasolla, mukaan luettuna se, onko asianmukaista tarkastella uudelleen mekanismia tai perustaa lisämekanismi, jolla tarkistetaan tässä asetuksessa säädettyjen indikaattoreihin perustuvien kriteerien noudattaminen;

 

d a)  mahdollinen tarve kehittää edelleen 17 a (uusi) artiklassa tarkoitettuja integroituja raportointivaatimuksia, joita sovelletaan tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU mukaisesti;

 

d b)  luokitusjärjestelmän vaikuttavauus ohjattaessa yksityisiä investointeja kestäviin toimintoihin.

 

1 a.  Komissio tarkastelee uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein tämän asetuksen soveltamisalaa, jos se aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista rasitusta tai jos finanssimarkkinoiden toimijoiden tarvitsemia tietoja ei ole riittävästi saatavilla.

2.  Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio antaa asiaan liittyvät ehdotukset tarvittaessa.

2.  Kertomukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio antaa tarvittaessa asiaan liittyviä lainsäädäntöehdotuksia.

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

18 artikla

Komission teksti

Tarkistus

18 artikla

18 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Voimaantulo ja soveltaminen

1.  Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.  Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Tämän asetuksen 3–13 artiklaa sovelletaan

2.  Tämän asetuksen 3–13 artiklaa sovelletaan

a)  5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 1 päivästä heinäkuuta 2020;

a)  5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 1 päivästä heinäkuuta 2020;

b)  5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 31 päivästä joulukuuta 2021;

b)  5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 31 päivästä joulukuuta 2021;

c)  5 artiklan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 31 päivästä joulukuuta 2022.

c)  5 artiklan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 31 päivästä joulukuuta 2022.

 

c a)  Tämän asetuksen 17 a artiklan voimaantulon ehtona ja edellytyksenä on, että 16 artiklan c kohdan a alakohdassa tarkoitetulla vaikutustenarvioinnilla osoitetaan direktiiviin 2013/34/EU tehtävien muutosten lisäarvo, toteutettavuus ja oikeasuhteisuus.

(1)

EUVL C ... / ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Kestävää sijoittamista helpottava kehys

Viiteasiakirjat

COM(2018)0353 – C8-0207/2018 – 2018/0178(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

24.5.2018

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

5.7.2018

ENVI

5.7.2018

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

5.7.2018

ITRE

5.7.2018

IMCO

5.7.2018

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

BUDG

28.6.2018

ITRE

19.6.2018

IMCO

19.6.2018

 

Esittelijät

       Nimitetty (pvä)

Bas Eickhout

13.11.2018

Sirpa Pietikäinen

13.11.2018

 

 

55 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

       

15.11.2018

Valiokuntakäsittely

6.12.2018

22.1.2019

 

 

Hyväksytty (pvä)

11.3.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

45

19

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Ivo Belet, Pervenche Berès, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Esther de Lange, Stefan Eck, Markus Ferber, Jonás Fernández, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Stefan Gehrold, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Neena Gill, Julie Girling, Françoise Grossetête, Roberto Gualtieri, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Anneli Jäätteenmäki, Barbara Kappel, Wolf Klinz, Kateřina Konečná, Werner Langen, Giovanni La Via, Peter Liese, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Lukas Mandl, Gabriel Mato, Alex Mayer, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Bernard Monot, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Ralph Packet, Rory Palmer, Massimo Paolucci, Dimitrios Papadimoulis, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Julia Reid, Frédérique Ries, Dariusz Rosati, Anne Sander, Martin Schirdewan, Annie Schreijer-Pierik, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Renate Sommer, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Nils Torvalds, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Adina-Ioana Vălean, Babette Winter, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jørn Dohrmann, Bas Eickhout, Linnéa Engström, Eleonora Evi, Fredrick Federley, Christofer Fjellner, Ashley Fox, Anja Hazekamp, Sophia in ‘t Veld, Ramón Jáuregui Atondo, Syed Kamall, Alain Lamassoure, Ana Miranda, Luigi Morgano, Sirpa Pietikäinen, Michel Reimon, Andreas Schwab, Bart Staes, Lieve Wierinck, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

David Campbell Bannerman, Silvia Costa, Rosa D’Amato, Michael Gahler, Czesław Hoc, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jaromír Kohlíček, Arndt Kohn, Dietmar Köster, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Antonio López-Istúriz White, Francisco José Millán Mon, Clare Moody, Carolina Punset, Dennis Radtke, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Paul Rübig, Anders Sellström, Thomas Waitz, Jarosław Wałęsa, Kosma Złotowski

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

13.3.2019


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

52

+

ALDE

Fredrick Federley, Anneli Jäätteenmäki, Wolf Klinz, Caroline Nagtegaal, Nils Torvalds, Ramon Tremosa i Balcells, Lieve Wierinck

ECR

David Campbell Bannerman, Jørn Dohrmann, Ashley Fox, Syed Kamall, Bernd Lucke, Ralph Packet, Kay Swinburne

EFDD

Bernard Monot

ENF

Barbara Kappel

PPE

Ivo Belet, Birgit Collin-Langen, Angélique Delahaye, Markus Ferber, Christofer Fjellner, Michael Gahler, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Alain Lamassoure, Esther de Lange, Werner Langen, Giovanni La Via, Peter Liese, Antonio López-Istúriz White, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Miroslav Mikolášik, Francisco José Millán Mon, Luděk Niedermayer, Dennis Radtke, Dariusz Rosati, Paul Rübig, Anne Sander, Annie Schreijer-Pierik, Andreas Schwab, Anders Sellström, Renate Sommer, Theodor Dumitru Stolojan, Adina-Ioana Vălean, Jarosław Wałęsa

45

-

ECR

Czesław Hoc, Stanisław Ożóg, Bolesław G. Piecha, Jadwiga Wiśniewska, Kosma Złotowski

EFDD

Julia Reid

GUE/NGL

Lynn Boylan, Stefan Eck, Anja Hazekamp, Jaromír Kohlíček, Kateřina Konečná, Dimitrios Papadimoulis, Martin Schirdewan

PPE

Stefan Gehrold, Julie Girling

S&D

Pervenche Berès, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Silvia Costa, Miriam Dalli, Seb Dance, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Ramón Jáuregui Atondo, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Arndt Kohn, Dietmar Köster, Olle Ludvigsson, Alex Mayer, Susanne Melior, Clare Moody, Luigi Morgano, Rory Palmer, Massimo Paolucci, Pavel Poc, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Babette Winter, Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli

19

0

ALDE

Gerben-Jan Gerbrandy, Sophia in 't Veld, Carolina Punset, Frédérique Ries

EFDD

Rosa D'Amato, Eleonora Evi, Piernicola Pedicini

PPE

Lukas Mandl, Sirpa Pietikäinen

VERTS/ALE

Marco Affronte, Margrete Auken, Bas Eickhout, Linnéa Engström, Ana Miranda, Michel Reimon, Molly Scott Cato, Bart Staes, Ernest Urtasun, Thomas Waitz

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 21. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus