Menettely : 2019/2023(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0002/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0002/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 18/09/2019 - 9.3

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0013

<Date>{05/09/2019}5.9.2019</Date>
<NoDocSe>A9-0002/2019</NoDocSe>
PDF 186kWORD 61k

<TitreType>MIETINTÖ</TitreType>

<Titre>ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi</Titre>

<DocRef>(COM(2019)0206 – C9‑0005/2019 – 2019/2023(BUD))</DocRef>


<Commission>{BUDG}Budjettivaliokunta</Commission>

Esittelijä: <Depute>Siegfried Mureşan</Depute>

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
 PERUSTELUT
 LIITE: ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN KIRJE
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
 ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi

(COM(2019)0206 – C9‑0005/2019 – 2019/2023(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0206 – C9‑0005/2019),

 ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[1],

 ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[2] ja erityisesti sen 10 artiklan,

 ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[3] ja erityisesti sen 11 kohdan,

 ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

 ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0002/2019),

1. suhtautuu päätökseen myönteisesti ja pitää sitä merkkinä unionin solidaarisuudesta luonnonkatastrofeista kärsineitä unionin kansalaisia ja alueita kohtaan;

2. korostaa, että on tarpeen myöntää luonnonkatastrofeista vuonna 2018 kärsineille unionin alueille kiireellisesti taloudellista tukea Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta;

3. pitää myönteisenä 7. maaliskuuta 2019 annettua komission ehdotusta[4] unionin pelastuspalvelumekanismin muuttamiseksi unionin katastrofiriskien hallintavalmiuksien vahvistamisen keskeiseksi välineeksi, jolle rahoituskaudella 2021–2027 osoitettavat määrärahat vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2019/420[5] asetettuja tavoitteita ja ovat yhdenmukaisia monivuotisesta rahoituskehyksestä 2010–2027 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman[6] kanssa; on vakuuttunut siitä, että solidaarisuusrahaston ja unionin pelastuspalvelumekanismin olisi kuljettava käsi kädessä jäsenvaltioissa esiintyviä luonnonkatastrofeja ehkäistäessä ja niihin valmistauduttaessa ja reagoitaessa;

4. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

5. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[7] ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[8] ja erityisesti sen 11 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

1) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta luonnonkatastrofien kohteeksi joutuneiden alueiden väestöä kohtaan.

2) Rahaston määrärahojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[9] 10 artiklan mukaisesti.

3) Romania toimitti 7 päivänä syyskuuta 2018 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi laajoja tulvia aiheuttaneiden äärimmäisten sääilmiöiden jälkeen.

4) Italia toimitti 20 päivänä joulukuuta 2018 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi äärimmäisten sääilmiöiden jälkeen.

5) Itävalta toimitti 14 päivänä tammikuuta 2019 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi äärimmäisten sääilmiöiden jälkeen.

6) Romanian, Italian ja Itävallan hakemukset täyttävät asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 artiklassa säädetyt edellytykset rahoitustuen myöntämiseksi rahastosta.

7) Sen vuoksi rahastosta olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen myöntämiseksi Romanialle, Italialle ja Itävallalle.

8) Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Varainhoitovuotta 2019 koskevassa Euroopan unionin yleisessä talousarviossa otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja maksusitoumus- ja maksumäärärahoina seuraavasti:

a) 8 192 300 euroa Romaniaa varten;

b) 277 204 595 euroa Italiaa varten;

c) 8 154 899 euroa Itävaltaa varten.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan … päivästä ...kuuta ... [sen hyväksymispäivästä].

Tehty …ssa/ssä

 

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta


PERUSTELUT

Komissio ehdottaa, että Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jäljempänä ’rahasto’, otetaan käyttöön varoja taloudellisen tuen myöntämiseksi Romaniassa, Italiassa ja Itävallassa vuoden 2018 aikana esiintyneiden äärimmäisten sääilmiöiden johdosta.

Romania – Tulvat

Vuoden 2018 kesällä toistuvat rankkasateet Romanian koillisosassa aiheuttivat alueen kaikissa kuudessa läänissä laajoja tulvia, jotka puolestaan aiheuttivat merkittäviä vahinkoja infrastruktuuriin, kuten patoihin, suojavalleihin, teihin, siltoihin, vedenkäsittely- ja viemäröintijärjestelmiin, sähkön ja kaasun jakeluun, juomavesi- ja kastelujärjestelmiin, kouluihin ja muihin julkisiin rakennuksiin. Myös maataloudessa kärsittiin huomattavia tappioita ja kotitalouksia vahingoittui.

Romanian viranomaiset arvioivat hakemuksessaan, jonka komissio vastaanotti 7. syyskuuta 2018, että välittömät kokonaisvahingot olivat 196,8 miljoonaa euroa, mikä vastaa 1,24:ää prosenttia tulva-alueen BKT:sta ja ei siten ylitä solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle NUTS 2 -tason alueella asetettua kynnysarvoa (1,5 prosenttia alueellisesta BKT:sta). Tarkistetussa hakemuksessa, joka jätettiin 9. lokakuuta 2018 ja jota täydennettiin 14. joulukuuta 2018, vahinkoarviota nostettiin 327,7 miljoonaan euroon eli 2,07 prosenttiin alueellisesta BKT:sta, mikä tarkoitti, että katastrofissa oli kyse EUSR-asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ”alueellisesta luonnonkatastrofista”.

Romanian viranomaisten arvion mukaan asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa olevan määritelmän mukaisten tukikelpoisten ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien kokonaiskustannukset olivat 294 miljoonaa euroa, joista suurin osa liittyi suojainfrastruktuurin (pengerrykset) turvaamiseen sekä liikenneinfrastruktuurin korjaamiseen.

Katastrofialue on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) vuosia 2014–2020 koskevan rahoituskauden luokitusten mukainen ”vähemmän kehittynyt alue”. Romanian viranomaiset eivät ole ilmoittaneet aikovansa suunnata uudelleen ERI-rahastojen ohjelmien rahoitusta korjaustoimenpiteisiin. Ennakkomaksua ei pyydetty.

Komissio ehdottaa aiemman käytännön mukaisesti, että tapauksissa, jotka eivät ylitä suurkatastrofille asetettua kynnysarvoa (0,6 % suhteessa BKTL:oon tai 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi), välittömiin kokonaisvahinkoihin sovelletaan 2,5 prosentin tukimäärää. Ehdotetun avustuksen kokonaismäärä on siten 8 192 300 euroa.

 

Italia – Äärimmäiset sääilmiöt

Syksyllä 2018 äärimmäisiä sääilmiöitä esiintyi melkein kaikilla Italian alueilla pohjoisesta etelään aiheuttaen maanvyörymiä ja tulvia ja kaataen puita. Ilmiöissä menehtyi 34 ja katosi yksi henkilö. Aineelliset vahingot käsittivät muun muassa merkittäviä häiriöitä maantie- ja jokiliikenneverkkojen toiminnassa, vahinkoja julkisille ja yksityisille rakennuksille, katkoksia sähkö- ja kaasuverkoissa sekä suuria tappioita metsiin liittyvälle taloudelle ja matkailulle. Näitä sääilmiöitä voidaan pitää meteorologiselta kannalta yhtenä ainoana tapahtumana.

Italian viranomaiset arvioivat 20. joulukuuta 2018 jättämässään ja 27. maaliskuuta päivittämässään hakemuksessa vahinkojen suuruudeksi 6,6 miljardia euroa (ajan tasalle saatettu määrä), mikä vastaa 192:ta prosenttia Italiaan sovellettavasta kynnysarvosta. Nämä vahinkoarviot vahvistettiin Copernicus-järjestelmän nopean kartoituksen aktivointien sekä Euroopan myrskytutkimuslaboratorion (ESSL) ilmoituksissa. Hakemus täyttää näin ollen asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa vahvistetut ”suurta luonnonkatastrofia” koskevat kriteerit.

Hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi arvioitiin yli 1 700 miljoonaa euroa. Suurin osa kustannuksista liittyy suojainfrastruktuurin turvaamiseen.

Vahinkoa kärsineistä alueista kolme (Calabria, Campania ja Sisilia) on ERI-rahastoista annettujen säännösten mukaisesti ”vähemmän kehittyneitä alueita”, kaksi (Abruzzo ja Sardinia) on ”siirtymäalueita”, ja yhdeksän muuta aluetta ovat ”kehittyneempiä alueita”. Hakemuksessa ei ilmoitettu aikomuksesta suunnata uudelleen ERI-rahasto-ohjelmien rahoitusta korjaustoimenpiteisiin.

Aiemman käytännön mukaisesti komissio katsoo jälleen, että tuen olisi oltava porrasteista, ja ehdottaa korvausasteeksi 2,5:tä prosenttia ”suurta luonnonkatastrofia” koskevan kynnysarvon alle jäävien vahinkojen osalta ja kuutta prosenttia kynnysarvon ylittävien vahinkojen osalta. Ehdotetun tuen kokonaismäärä on siten 277 204 595 euroa.

 

Itävalta – Äärimmäiset sääilmiöt

Lokakuussa 2018 Itävallan eteläosan Kärntenin ja Itä-Tirolin alueita koettelivat samat meteorologiset ilmiöt, jotka olivat aiheuttaneet tuhoa Italiassa. Rankkasateet ja myrskytuulet saivat aikaan tulvia ja aiheuttivat huomattavaa vahinkoa metsille, maanvyörymiä ja sähkökatkoksia.

Itävallan viranomaiset hakivat rahoitustukea rahastosta 14. tammikuuta 2019 ja päivittivät hakemusta 20. helmikuuta 2019. Välittömien kokonaisvahinkojen arvioidaan olevan 326,2 miljoonaa euroa, mikä jää Itävaltaan vuonna 2018 sovellettavan ”suurkatastrofien” kynnysarvon sekä ”alueellisen katastrofin” kynnysarvon (1,5 prosenttia alueellisesta BKT:sta) alle. Koska katastrofi oli seurausta samoista sääolosuhteista, jotka aiheuttivat Italiassa suurkatastrofin, hakemus on tukikelpoinen asetuksen 2 artiklan 4 kohtaan sisältyvän niin sanotun naapurivaltiota koskevan säännöksen nojalla.

Itävallan viranomaisten arvion mukaan hätä- ja pelastustoimien kustannukset nousivat 214,5 miljoonaan euroon, ja suurin osa kustannuksista liittyi toimenpiteisiin jokien pengerrysten turvaamiseksi ja maaperän eroosion ehkäisemiseksi.

Katastrofialueet ovat ERI-rahastoista annetuissa säännöksissä tarkoitettuja ”kehittyneempiä alueita”. Itävallan viranomaiset eivät pyytäneet ennakkomaksun suorittamista, mutta ilmoittivat aikovansa käyttää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varoja toimenpiteisiin suojametsien uudelleenistutuksia varten.

Komissio ehdottaa tavanomaisen 2,5 prosentin osuuden soveltamista kyseiseen naapurivaltiota koskevan säännöksen piiriin kuuluvaan katastrofiin, mikä tarkoittaa, että rahastosta maksettavan rahoitusosuuden määräksi ehdotetaan yhteensä 8 154 899 euroa.

 

Päätelmä

Romaniaa, Italiaa ja Itävaltaa varten ehdotetaan otettavaksi käyttöön yhteensä 293 551 794 euroa. Tämä edellyttää vuoden 2019 talousarvion muuttamista laatimalla lisätalousarvioesitys (nro 3/2019), jotta voidaan korottaa budjettikohdassa 13 06 01 (Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään) olevia maksusitoumus- ja maksumäärärahoja edellä mainitulla määrällä.

Vuoden 2019 alussa käytettävissä oli yhteensä 851 082 072 euroa. Määrä käsittää vuoden 2019 määrärahat eli 585 829 691 euroa ja vuoden 2018 jäljelle jääneet määrärahat eli 265 252 381 euroa. Koska kyseinen määrä jäi käyttämättä, se siirrettiin vuodelle 2019.

Kyse on ensimmäisestä varojen käyttöönottopäätöksestä vuonna 2019, ja varoja on sen jälkeen käytettävissä 557 530 278 euroa vuoden 2019 loppuun asti eli selvästi enemmän kuin vähimmäismäärä, joka on säilytettävä rahastossa lokakuun 1. päivään 2019 saakka rahoituskehysasetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti (25 prosenttia vuoden 2019 määrärahoista eli 146 457 423 euroa).

Esittelijä tukee jäsenvaltioita, jotka hyödyntävät ERI-rahastojen varoja katastrofien koettelemien alueiden jälleenrakentamiseen, ja kehottaa komissiota tukemaan Itävallan tätä tarkoitusta varten pyytämää kumppanuussopimuksen määrärahojen uudelleen kohdentamista ja hyväksymään sen pikaisesti.

Esittelijä suosittelee, että mietinnön liitteenä oleva komission päätösehdotus hyväksytään pikaisesti, jotta edellä mainitut määrät voidaan ottaa nopeasti käyttöön osoituksena unionin solidaarisuudesta asianomaisille kolmelle jäsenvaltiolle.

LIITE: ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN KIRJE

Van Overtveldt

Puheenjohtaja

Budjettivaliokunta

BRYSSEL

Asia: <Titre>Lausunto Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta</Titre> <DocRef>(COM(2019)0206 – C9-0005/2019 – 2019/2023(BUD))</DocRef>

Arvoisa puheenjohtaja Van Overtveldt

Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi (COM(2019)0206 – C9-0005/2019 – 2019/2023(BUD)) on toimitettu aluekehitysvaliokunnalle lausunnon antamista varten. Käsitykseni mukaan asiasta on pian tarkoitus hyväksyä mietintö budjettivaliokunnassa.

 

Ehdotuksen mukaan Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta otettaisiin varoja käyttöön seuraavasti:

 

a) 8 192 300 eurolla tuetaan Romanian koillisosaa kesällä 2018 toistuvasti piinanneiden sateiden ja laajojen tulvien vastatoimia

b) 277 204 595 eurolla tuetaan lähes kaikilla Italian alueilla syksyllä 2018 maanvyörymiin, tulviin ja puiden kaatumisiin johtaneiden äärimmäisten sääilmiöiden vastatoimia

c) 8 154 899 eurolla tuetaan Carinthiassa ja Itä-Tirolissa Itävallassa lokakuussa 2018 tulviin, merkittäviin metsätuhoihin, maanvyörymiin ja sähkökatkoksiin johtaneiden rankkasateiden ja myrskytuulien vastaisia toimia.

 

EUSR:stä myönnettävään rahoitustukeen sovellettavat säännöt on vahvistettu Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002.

 

Valiokunnan koordinaattorit ovat arvioineet kyseisen ehdotuksen ja pyytäneet minua ilmoittamaan, että valiokunnan enemmistö ei vastusta Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa kyseisen komission ehdottaman määrän myöntämiseksi.

 

Ystävällisin terveisin

 

Younous Omarjee


 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Rasmus Andresen, Clotilde Armand, Robert Biedroń, Anna Bonfrisco, Jonathan Bullock, Olivier Chastel, Lefteris Christoforou, David Cormand, Paolo De Castro, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Alexandra Geese, Valentino Grant, Elisabetta Gualmini, Valerie Hayer, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, John Howarth, Mislav Kolakušić, Moritz Körner, Joachim Kuhs, Zbigniew Kuźmiuk, Hélène Laporte, Pierre Larrouturou, Margarida Marques, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Henrik Overgaard Nielsen, Jake Pugh, Karlo Ressler, Bogdan Rzońca, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Nils Ušakovs, Johan Van Overtveldt, Rainer Wieland, Angelika Winzig

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Damian Boeselager, Herbert Dorfmann

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ECR

Zbigniew Kuźmiuk, Bogdan Rzońca, Johan Van Overtveldt

ID

Anna Bonfrisco, Valentino Grant, Hélène Laporte

NI

Mislav Kolakušić

PPE

Lefteris Christoforou, Herbert Dorfmann, José Manuel Fernandes, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Karlo Ressler, Rainer Wieland, Angelika Winzig

RENEW

Clotilde Armand, Olivier Chastel, Valerie Hayer, Moritz Körner, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds

S&D

Robert Biedroń, Paolo De Castro, Eider Gardiazabal Rubial, Elisabetta Gualmini, John Howarth, Pierre Larrouturou, Margarida Marques, Nils Ušakovs

VERTS/ALES

Rasmus Andresen, Damian Boeselager, David Cormand, Alexandra Geese

 

1

-

ID

Joachim Kuhs

 

3

0

NI

Jonathan Bullock, Henrik Overgaard Nielsen, Jake Pugh

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

[1] EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

[2] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

[3] EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

[5] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2019/420, annettu 13. maaliskuuta 2019, unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 771, 20.3.2019, s. 1).

[7] EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

[8] EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

[9] Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

 Parlamentti lisää päivämäärän ennen julkaisemista EUVL:ssä.

Päivitetty viimeksi: 12. syyskuuta 2019Oikeudellinen huomautus