Menettely : 2019/2028(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0017/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0017/2019

Keskustelut :

PV 22/10/2019 - 14
CRE 22/10/2019 - 14

Äänestykset :

PV 23/10/2019 - 11.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0038

<Date>{15/10/2019}15.10.2019</Date>
<NoDocSe>A9-0017/2019</NoDocSe> (<RefVer>Osa 1</RefVer>)
PDF 451kWORD 226k

<TitreType>MIETINTÖ</TitreType>

<Titre>neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(11734/2019 – C9-0119/2019 – 2019/2028(BUD))</DocRef>

Osa 1: Päätöslauselmaesitys


<Commission>{BUDG}Budjettivaliokunta</Commission>

Esittelijät:  <Depute>Monika Hohlmeier (Pääluokka III – Komissio)</Depute>

 <Depute>Eider Gardiazabal Rubial (muut pääluokat)</Depute>

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN KIRJE
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020

(11734/2019 – C9-0119/2019 – 2019/2028(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

 ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

 ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom[1],

 ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046[2],

 ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[3],

 ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[4],

 ottaa huomioon vuoden 2020 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio, 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman[5],

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2020 28. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman[6],

 ottaa huomioon komission 5. heinäkuuta 2019 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 (COM(2019)0400),

 ottaa huomioon neuvoston 3. syyskuuta 2019 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2019 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 (11734/2019 – C9-0119/2019),

 ottaa huomioon Euroopan unionin 5. lokakuuta 2016 ratifioiman Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan;

 ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2017 laatiman yleiskatsauksen ”EU:n energia- ja ilmastotoimet”,

 ottaa huomioon komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan,

 ottaa huomioon lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee,

 ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0017/2019),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1. palauttaa mieliin, että parlamentti määritteli vuoden 2020 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista 14. maaliskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2020 talousarvion selkeiksi poliittisiksi painopisteiksi sen, että se on silta tulevaan Eurooppaan, ja sen, että se saa aikaan eurooppalaista lisäarvoa; toistaa olevansa vahvasti sitoutunut näihin painopisteisiin ja esittää seuraavan kannan varmistaakseen asianmukaisen rahoitustason niitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

2. muistuttaa parlamentin kannasta, jonka mukaan vuoden 2020 talousarvion olisi pohjustettava vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä ja tarjottava vankka lähtökohta uusien unionin ohjelmien ja toimintapolitiikkojen käynnistämiselle; palauttaa lisäksi mieliin, että vuosi 2020 on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosi ja sen vuoksi unionille viimeinen mahdollisuus päästä lähemmäksi tavoitetta täyttää tämän kauden poliittiset sitoumuksensa, mukaan lukien unionin ilmastotavoitteen saavuttaminen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen; korostaa tässä yhteydessä, että unionin talousarviossa on arvioitava unionin politiikkojen kokonaisvaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja otettava nämä vaikutukset täysin huomioon (sukupuolitietoinen budjetointi) ja edistettävä näin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja yhtäläisiä mahdollisuuksia;

3. panee merkille talousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan, jonka mukaan maksusitoumusmäärärahoja leikattaisiin 1,51 miljardia euroa komission ehdotukseen nähden; katsoo, että neuvoston leikkaukset ovat täysin ristiriidassa unionin painopisteiden kanssa, niitä ei voida perustella vastaanottokyvyllä ja niiden tarkoituksena on perääntyä kaikista parlamentin aiempina varainhoitovuosina nimenomaan pyytämistä ja aikaansaamista lisäyksistä; päättää siksi pääsääntöisesti palauttaa kaikkien niiden budjettikohtien, joihin neuvosto teki leikkauksia, määrärahat talousarvioesityksen tasolle sekä toiminta- että hallintomenojen osalta ja ottaa kantansa lähtökohdaksi talousarvioesityksen;

4. uskoo vahvasti, että on välttämätöntä vastata ilmastohaasteeseen ja suojella ympäristöä siten, että edistetään työllisyyttä, luodaan uusia työpaikkoja, vahvistetaan kilpailukykyä, edistetään kestävää kehitystä ja varmistetaan sosiaalinen hyvinvointi; korostaa uusien ja kehitteillä olevien tekniikoiden tärkeää roolia tämän tavoitteen saavuttamisessa; tähdentää, että unionin on näytettävä esimerkkiä ja innostettava muita maita eri puolilla maailmaa investoimaan lisää ilmastomenoihin; pitää myönteisinä unionin johtajien äskettäin pidetyssä YK:n ilmastohuippukokouksessa esittämiä painokkaita vaatimuksia toimien toteuttamisesta sekä useiden jäsenvaltioiden äskettäin antamia lupauksia lisätä menoja energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja kestävän liikenne- ja energiainfrastruktuurin kaltaisilla aloilla; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi vastattava tällaisiin vaatimuksiin konkreettisin toimin, myös silloin, kun ne käsittelevät asioita neuvostossa;

5.  muistuttaa Pariisin sopimuksen mukaisista unionin velvoitteista ja sen sitoumuksesta nostaa ilmastomenojen osuus 20 prosenttiin unionin menoista vuosina 2014–2020; panee merkille, että vuoden 2020 talousarvioesitykseen sisältyvistä maksusitoumusmäärärahoista 21 prosenttia liittyy ilmastoon ja että ilmastotoimiin on kohdennettava vähintään 3,5 miljardia euroa lisää, jotta saavutetaan 20 prosentin tavoite; pitää valitettavana, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys tarjoaa niukasti keinoja vastata ilmastohaasteeseen unionin talousarviolla itsessään, ja korostaa, että tällä alalla tarvitaan paljon suurempia investointeja: komission arvioiden mukaan investointien olisi oltava 175–290 miljardia euroa vuodessa;

6.  korostaa, että vuoden 2020 talousarvion olisi valmisteltava unionia siihen, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan vielä kunnianhimoisempi ilmastotavoite ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisen tavoite, jotta voidaan täyttää unionin kansalaisten odotukset; vaatii entistä avoimempaa, tiukempaa ja kattavampaa kansainvälisesti vakiintuneisiin menetelmiin perustuvaa menetelmää, johon sisältyy uudistettuja tulosindikaattoreita ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen määrittelemiseksi ja seuraamiseksi; odottaa konkreettista ehdotusta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jota hahmotellaan tulevan komission puheenjohtajan poliittisissa suuntaviivoissa; muistuttaa tässä yhteydessä olevansa vahvasti sitoutunut unionin omien varojen järjestelmän uudistamiseen ottamalla muun muassa käyttöön sellaisia uusia omia varoja, jotka vastaavat paremmin unionin tärkeimpiä poliittisia painopisteitä, mukaan lukien ilmastonmuutoksen torjunta;

7. ehdottaa siksi vuodeksi 2020 unionille talousarviota, jossa panostetaan merkittävästi ympäristöhaasteisiin ja ilmastonmuutokseen vastaamiseen ja kurotaan mahdollisimman hyvin umpeen nykyistä takamatkaa, jotta saavutettaisiin unionin ilmastomenoille kaudelle 2014–2020 asetettu 20 prosentin tavoite; ehdottaa huomattavaa yli kahden miljardin euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden niihin eri otsakkeiden ja ennen kaikkea alaotsakkeen 1 a budjettikohtiin, joista panostetaan merkittävästi ilmastomenotavoitteen saavuttamiseen; kohdentaa nämä lisäykset huolellisesti budjettikohtiin, joiden toteutusaste on erinomainen ja joilla on toiminnallinen valmius ottaa vastaan nämä lisämäärärahat vuonna 2020;

8. korostaa, että nuoriso on edelleen unionin talousarvion yleisiä painopisteitä; korostaa, että vaikka nuorisotyöttömyys on unionissa vähenemään päin, nuorten tulevaisuudennäkymien puute merkitsee todellista sosiaalista hätätilannetta tietyissä unionin osissa, vaikkakin tämä vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioittain ja alueittain; päättää siksi lisätä nuorisotyöllisyysaloitteeseen kohdennettavia määrärahoja komission ehdottamasta tasosta myös siksi, että varmistettaisiin saumaton siirtyminen Euroopan sosiaalirahasto plussaan (ESR+) seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

9. vahvistaa myös Erasmus+-ohjelmaan kohdennettavia rahoitusvaroja, jotta voidaan vastata tätä ohjelmaa koskevaan tulevaan kysyntään, sillä se on yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskeva ensisijainen ohjelma, jonka piiriin kuuluu myös nuoriso ja urheilu Euroopassa; korostaa, että Erasmus+ on unionin keskeinen lippulaivaohjelma, jonka kansalaiset tuntevat hyvin ja joka on tuottanut konkreettisia tuloksia, joilla on selvää eurooppalaista lisäarvoa; palauttaa mieliin sitoutuneensa kolminkertaistamaan tämän ohjelman rahoituksen vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa tarvetta jatkaa ja vahvistaa edelleen DiscoverEU-hankkeeseen liittyvää valmistelutointa, jotta se voidaan suunnitellusti integroida vuosien 2021–2027 Erasmus+-ohjelmaan; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota aikuiskoulutukseen liittyviin Erasmus+-ohjelman liikkuvuustoimiin, erityisesti niihin, jotka kohdistuvat ikääntyneeseen väestöön;

10. ehdottaa muitakin kohdennettuja lisäyksiä parlamentin painopisteisiin liittyviin muihin budjettikohtiin aloilla, joihin kuuluvat muun muassa pk-yritykset, digitalisaatio, tekoäly, syöpätutkimus, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvä yhteistyö, tulliasiat, muuttoliike ja ulkopolitiikka, mukaan lukien kehitysapu ja humanitaarinen apu;

11. hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; katsoo näin ollen, että kaikki neuvoston ehdottamat leikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan ja että erillisvirastot eivät niiden myötä pystyisi suoriutumaan tehtävistään; ehdottaa kohdennettuja lisäyksiä niiden virastojen määrärahoihin, joille tulee lisätehtäviä tai joiden työmäärä kasvaa uusien haasteiden vuoksi;

12. toteaa, että edellä esitettyjen kiireellisten painopisteiden riittävän rahoituksen varmistamiseksi ja ottaen huomioon, että tiettyjen otsakkeiden liikkumavarat ovat hyvin vähäiset tai olemattomat vuonna 2020, joustoväline ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara on otettava täysimääräisesti käyttöön ja myös ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on otettava käyttöön mutta kuitenkin siten, että osa siitä jää myös kohdennettavaksi mahdollisten ennakoimattomien tapahtumien rahoittamiseen ensi vuonna; palauttaa myös mieliin, että rahoituskehysasetuksessa vahvistetut joustomahdollisuudet raukeavat tämän kauden päättyessä;

13.  korostaa tarvetta ottaa tutkimushankkeita koskevia vapautettuja sitoumuksia vastaavat varat kokonaisuudessaan uudelleen käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; pitää erittäin valitettavana, että neuvosto vastustaa jälleen kyseisen säännöksen soveltamista, jonka osittaista aktivoimista komissio ehdotti talousarvioesityksessä; ilmoittaa aikovansa pitää kiinni sekä varainhoitoasetuksen kirjainta että henkeä ilmentävästä kannastaan; aikoo ratkaista tämän asian tämän vuoden talousarviota koskevassa sovittelussa; ehdottaa, että nämä vapautetut sitoumukset käytetään kokonaisuudessaan ilmastotutkimuksen kannalta merkityksellisimpien Horisontti 2020 -ohjelman neljän budjettikohdan rahoituksen lisäämiseen;

14. vahvistaa, että vuoden 2020 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksusitoumusmäärärahoina yhteensä 170 971 519 973 euroa, mikä merkitsee 2 699 813 994 euron lisäystä talousarvioesitykseen verrattuna; päättää lisäksi asettaa vapautettujen sitoumusten seurauksena saataville 280 700 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; vahvistaa, että vuoden 2020 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksumäärärahoina yhteensä 159 146 168 195 euroa;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

15. huomauttaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelma tarjoaa erittäin vahvaa eurooppalaista lisäarvoa, edistää ratkaisevalla tavalla vihreän teknologian ja ilmasto- ja ympäristöystävällisten innovaatioiden kehittämistä ja luo siten perustan vähähiiliselle tulevaisuudelle ja tukee siirtymistä kohti tehokkaampaa kiertotaloutta; korostaa lisäksi ohjelman merkitystä muilla merkittävillä eurooppalaisen tutkimuksen aloilla, kuten digitalisaatio, tekoäly ja syöpätutkimus; korottaa siksi Horisontti 2020 -ohjelman maksusitoumusmäärärahoja talousarvioesityksessä esitetyistä määristä huomattavasti eli 737,8 miljoonaa euroa; asettaa lisäksi varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti saataville vuonna 2018 tutkimushankkeiden toteuttamatta jättämisen vuoksi vapautettuja sitoumuksia vastaavan määrän kokonaisuudessaan eli 280,7 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ilmastoon liittyvien tutkimushankkeiden kannalta merkityksellisimpiä Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevia budjettikohtia varten ja kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota näiden varojen oikeudenmukaiseen maantieteellisen jakautumiseen;

16. on vakuuttunut siitä, että syöväntorjunnan olisi oltava unionin ehdoton painopiste ja että siihen liittyviä toimia on lisättävä merkittävästi; korostaa, että syöpätutkimus on tässä tärkeässä osassa; hyväksyy näin ollen lisäyksen syöpätutkimuksen määrärahoihin Horisontti 2020 -puiteohjelman asiaa koskevissa budjettikohdissa, joiden toteutusaste on lisäksi ollut erittäin korkea; kehottaa tehostamaan tämän alan tutkimusta viipymättä, kun otetaan myös huomioon, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on odotettavissa vielä merkittävämpiä investointeja;

17. muistuttaa, että Euroopan johtoasema tieto- ja viestintätekniikan alalla riippuu resursseista, joita suunnataan uusien tieto- ja viestintätekniikoiden kehittämiseen ja testaamiseen ja tuen tarjoamiseen startup-yrityksille ja teknologiayrityksille markkinoiden kannalta olennaisten valmiuksien parantamiseksi; muistuttaa tässä mielessä, että on osoitettava lisärahoitusta eurooppalaisille tutkimuslaitoksille ja pk‑yrityksille, jotka kehittävät ja edistävät muun muassa hakukoneisiin ja kääntämiseen liittyviä ja muita vastaavia uraauurtavia tekniikoita;

18. korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) ratkaisevaa roolia pyrittäessä edistämään sellaisen erittäin tehokkaan Euroopan laajuisen verkon strategista kehittämistä, joka on kestävä ja liitetty yhteen kaikilla liikenteeseen, erityisesti rata- ja yöjunaverkkoon, energiaan ja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin liittyvillä aloilla ja joka edistää merkittävästi siirtymistä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan; ehdottaa sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion ja energiaosion rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden yhteensä 545 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina;

19. katsoo, että on myös tarpeen vahvistaa muita tämän alaotsakkeen tärkeitä painopistealoja; viittaa tässä suhteessa pk-yrityksiin, jotka ovat olennainen osa unionin taloutta ja joilla on kaikissa jäsenvaltioissa ratkaiseva rooli laadukkaiden investointien ja työpaikkojen luomisessa; hyväksyy tässä yhteydessä COSME-ohjelmaan tehdyn lisäyksen, jotta voidaan tehostaa entisestään ohjelman potentiaalia edistää yrittäjyyttä, myös naisten yrittäjyyttä, sekä parantaa unionin yritysten kilpailukykyä ja edistää niiden markkinoillepääsyä, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota pk-yritysten digitalisaatiokehitykseen; palauttaa mieliin, että COSME-ohjelmaan ehdotettiin talousarvioesityksessä jopa vähemmän määrärahoja kuin rahoitussuunnitelmassa, ja hyväksyy maksusitoumusmäärärahoihin 50 miljoonan euron lisäyksen talousarvioesitykseen nähden;

20. korostaa, että Erasmus+ on edelleen hyvin arvostettu ja erittäin suosittu ohjelma, johon saadaan hakemuksia huomattavasti saatavilla olevaa rahoitusta enemmän, ja että ohjelma auttaa edistämään vahvaa tunnetta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä; hyväksyy näin ollen maksusitoumusmäärärahoihin 123,4 miljoonan euron lisäyksen talousarvioesitykseen nähden, jotta hakemusten alhaista hyväksymisastetta voidaan parantaa ja jotta yhä useammat ihmiset saisivat mahdollisuuden hyötyä tästä ohjelmasta;

21.  ehdottaa kohdennettuja lisäyksiä Euroopan työviranomaisen (ELA), Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA), Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) määrärahoihin ja kohdennettuja lisäyksiä Euroopan GNSS-viraston (GSA), Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) määrärahoihin ja henkilöstötaulukkoon;

22. lisää sen vuoksi alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahoja 1 503 766 221 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan käytettävissä olevan liikkumavaran avulla ja ottamalla erityisrahoitusvälineet käyttöön; asettaa tähän alaotsakkeeseen lisäksi vapautettujen sitoumusten seurauksena saataville 280 700 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

23. muistuttaa, että kestävä kasvu ja tarkasti harkitut investoinnit ovat avainasemassa, kun halutaan luoda laadukkaita työpaikkoja ja lisätä kaikkien hyvinvointia, ja toteaa, että rakennerahastovaroja ja investointeja on siksi suunnattava tehokkaammin osallistavan kasvun edistämiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen vauhdittamiseen;

24. pitää valitettavana, että nuorisotyöttömyysaste, jonka arvioitiin olevan 14,2 prosenttia huhtikuussa 2019, on edelleen liian korkea ja että tilanne on erityisen akuutti eräissä jäsenvaltioissa ja joillakin unionin alueilla; korostaa, että on tärkeää vahvistaa nuorten työllistettävyyttä ja yrittäjävalmiuksia sekä torjua eriarvoisuutta; uskoo vakaasti, että työttömyyden torjunta edellyttää huomattavia taloudellisia ponnisteluja; aikoo ehdottomasti varmistaa, että nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetaan lisärahoitusta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisenä vuonna; korostaa, että tämän ohjelman täytäntöönpanoa on nopeutettava ja sen tehokkuutta on parannettava entisestään, jotta varmistetaan, että se lisää kansallisten työllisyyspolitiikkojen eurooppalaista lisäarvoa; ehdottaa siksi, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettavia maksusitoumusmäärärahoja lisätään 363,3 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden;

25. lisää tekniseen tukeen osoitettavaa rahoitusta, jotta voidaan puuttua hankkeiden hallinnointimenettelyjen monimutkaisuuteen aina hakemusten valmistelusta varainhoidon ja vaikutusten seurannan prosesseihin, sillä tämä monimutkaisuus on suuri syy sille, että rakennerahastovaroja ei voida hyödyntää tämän paremmin;

26. lisää alaotsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahoja 373 278 264 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla erityisrahoitusvälineet käyttöön;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

27. panee huolestuneena merkille, että vain 8,3 prosenttia kaikista sitoumuksista liittyy luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen, mikä on pienin osuus sitten vuoden 2015, vaikka lajien on todettu katoavan ennennäkemätöntä ja kiihtyvää tahtia; kehottaa lisäämään rahoitusta luonnon monimuotoisuuden johdonmukaisen suojelun varmistamiseen pitkällä aikavälillä ja tähän tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen jäljitettävyyden varmistamiseen; ottaa huomioon ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan yleisen painopisteen ja kohdentaa sen mukaisesti huomattavat 233 miljoonaa euroa lisää maksusitoumusmäärärahoina LIFE+-ohjelmaan liittyviin budjettikohtiin osastoissa 7 ja 34; odottaa komission huolehtivan tarvittavasta vastaanottokyvystä, jotta nämä lisävarat voidaan käyttää tehokkaasti, ja varmistavan, että tällaiset ympäristöä säästävät varat jakautuvat maantieteellisesti oikeudenmukaisemmin, kuten seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmissa tulee tapahtumaan;

28. ehdottaa tarvittavia lisäyksiä tiettyihin budjettikohtiin, erityisesti sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla puututaan afrikkalaisen sikaruton vaikutuksiin useissa jäsenvaltioissa; panee merkille, että taudinpurkauksia on rekisteröity vuoden 2019 alun jälkeen suuri määrä ja niiden vaikutukset ovat olleet vakavia, ja toteaa, että niiden seurauksena on jouduttu lopettamaan kymmeniätuhansia eläimiä; panee merkille, että kolmannet maat ovat investoineet tutkimukseen rokotteen kehittämiseksi afrikkalaista sikaruttoa vastaan ja että unionin olisi investoitava tällaisen rokotteen tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä auttaisi pysäyttämään sikaruton leviämisen ja esiintymisen mahdollisimman nopeasti;

29. muistuttaa, että Euroopan maatalouden tukirahaston määrärahoja on mukautettava edelleen ottamalla huomioon käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joiden odotetaan olevan käytettävissä vuonna 2020, kuten komission oikaisukirjelmässä on esitetty;

30.  ehdottaa kohdennettua lisäystä Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoihin ja henkilöstötaulukkoon;

31. lisää siis otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoja 267,3 miljoonalla eurolla (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan enimmäismäärään nähden käytettävissä olevan liikkumavaran avulla; tähdentää, että maatalousmäärärahoihin ei saisi tehdä enää uusia leikkauksia, sillä maatalousalalla syntyy usein kriisejä, joiden ratkaisemiseen on osoitettava talousarviovaroja;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

32. toteaa, että enimmäismäärä on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen alusta lähtien ollut epärealistisen alhainen, ja lisää sen vuoksi rahoitusta parlamentin painopisteisiin sisäisen turvallisuuden, muuttoliikkeen, perusoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen alalla sekä syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämiseen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseen; vastustaa voimakkaasti leikkauksia, jotka neuvosto on kohdistanut sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) määrärahoihin, ja torjuu neuvoston ehdotuksen siirtää 400 miljoonaa euroa AMIF-maksusitoumusmäärärahoista varaukseen odotettaessa läpimurtoa Dublin III -asetuksen uudistamista koskevassa asiassa[7], sillä tämä eväisi etulinjassa olevilta jäsenvaltioilta tuen, jota ne tarvitsevat hallitakseen maahanmuuttopaineita inhimillisesti siedettävällä tavalla;

33. korostaa, että on erittäin tärkeää investoida siihen, että kaikki muuttoliikkeen, turvallisuuden, rajavalvonnan ja perusoikeuksien alalla toimivat virastot, erityisesti Europol, Eurojust, Euroopan syyttäjänvirasto, Frontex ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto, saavat riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä; tähdentää, että Euroopan syyttäjänvirastolle on annettava käyttöön tarvittavat välineet, jotta se voisi tutkia perusteellisesti rajat ylittävää rikollista toimintaa ja nostaa sitä koskevia syytteitä;

34. kehottaa komissiota perustamaan kiireesti rahaston, jonka tarkoituksena on tukea etsintä- ja pelastusoperaatioita, jotta taataan alan toimijoiden vahva läsnäolo Välimerellä;

35.  vahvistaa olevansa halukas käyttämään unionin talousarviota välineenä, jolla torjutaan tehokkaasti olemassa olevaa eriarvoisuutta ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa, erityisesti lisäämällä resursseja, joita kohdennetaan perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaan sisältyvään Daphne-erityistavoitteeseen ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä inhimillisen kehityksen edistämiseen; korostaa, että tarvitaan riittävästi rahoitusta, jotta voidaan torjua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja pakolaisnaisiin ja -tyttöihin ja muihin heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten hlbtiq-ihmisiin, kohdistuvaa väkivaltaa;

36. ehdottaa 10 prosentin lisäystä Luova Eurooppa -ohjelman MEDIA-alaohjelman ja Kulttuuri-alaohjelman maksusitoumusmäärärahoihin, jotta voidaan korjata niiden kroonisesti puutteellinen rahoitus ja hakemusten alhainen hyväksymisaste; lisää myös multimediatoimien määrärahoja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä disinformaation torjunnassa ja riippumattoman journalismin edistämisessä;

37.  ehdottaa lisäksi kohdennettua lisäystä unionin rahoitusosuuteen Euroopan lääkevirastolle;

38. lisää siis otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 121 799 746 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä erityisrahoitusvälineitä vielä lisää;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

39. korostaa, että unionin talousarvion avulla on edistettävä entistä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista edistäviä toimenpiteitä sekä ilmastodiplomatiaa maissa, jotka kuuluvat kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja unionin pelastuspalvelumekanismin piiriin; huomauttaa, että unionin talousarviosta voidaan myöntää taloudellista tukea katastrofiriskien vähentämiseen ja että on mahdollista ottaa käyttöön innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten EU:n ulkoisen investointiohjelma, jotta voidaan tukea ilmastoon liittyvien kehityshankkeiden valmistelua ja rahoitusta Afrikassa;

40. ehdottaa huomattavaa lisäystä liittymistä valmistelevasta tukivälineestä Länsi-Balkanin maille osoitettavaan rahoitukseen, erityisesti demokraattisten instituutioiden toiminnan, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteiden sekä julkishallinnon alalla; tähdentää, että rahoituksen on oltava merkityksellisellä tasolla, kun otetaan huomioon unionin ja jäsenvaltioiden lukuisat haasteet Euroopan naapuruuspolitiikassa poliittisten uudistusten tukemiseksi ja Länsi-Balkanin maiden lainsäädännön mukauttamiseksi unionin säännöstöön;

41. muistuttaa, että kun otetaan huomioon jatkuvat turvallisuusuhat ja turvallisuustilanteen heikkeneminen unionin itäisillä rajoilla sekä haasteelliset uudistukset, joita Itä-Euroopan kumppanimailla on edessään, on tärkeää tarjota riittävästi rahoitusta kriisien ja konfliktien ehkäisyn, vakauden ja demokratiakehityksen sekä luottamuksen rakentamisen tukemiseen ja tehostaa toimia, joilla tuetaan köyhyyden vähentämistä ja taloudellista kehitystä tällä alueella; muistuttaa lisäksi, että eteläisten naapuruston maat tarvitsevat lisää rahoitustukea, sillä niihin kohdistuu valtavia paineita, kuten Syyrian ja Libyan konfliktit, ääriliikkeiden nousu ja näihin liittyvät pakolais- ja muuttovirrat;

42. pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaista yhteisöä koskevan budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan ratkaisevasti edistää Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toiminnan jatkumista ja tehostumista, tukea uudelleensijoittautumiseen halukkaiden maroniittien ja kaikkien enklaavissa elävien henkilöiden hyvinvointia kolmannen Wienin sopimuksen mukaisesti ja tukea kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten asianomaisten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

43. korostaa unionin vastuuta arktisen alueen suojelun tukemisesta; korostaa, että on tärkeää investoida arktista aluetta koskevaan aikaisempaa johdonmukaisempaan EU:n politiikkaan;

44. kehottaa lisäämään rahoitusta hankkeisiin, joissa keskitytään niiden Venezuelan pakolaisten tukemiseen, jotka ovat paenneet naapurimaihin, Karibialla sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet mukaan lukien;

45. katsoo, että on perusteltua vähentää edelleen Turkille liittymistä valmistelevasta tukivälineestä osoitettavaa rahoitusta, kun otetaan huomioon, että Turkki jatkaa itsepintaisesti vakavia toimiaan alueellisen tasapainon horjuttamiseksi käyttäytyen vihamielisesti jäsenvaltioita kohtaan ja että maassa vallitsee demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevia puutteita; päättää siksi olla peruuttamatta neuvoston Turkille osoitettuun rahoitukseen tekemiä leikkauksia, vähentää tätä rahoitusta vielä viidellä miljoonalla eurolla ja ottaa 100 miljoonaa euroa tästä rahoituksesta varaukseen;

46. pitää valitettavana, että parlamentilla on hyvin rajallinen rooli unionin Afrikka-hätärahaston valvonnassa ja hallinnoinnissa; pitää olennaisena sitä, että parlamentti pystyy valvomaan rahaston toimintakomitean toimintaa, ja kehottaa komissiota antamaan parlamentille yksityiskohtaiset tiedot komiteassa tehdyistä päätöksistä sekä varmistamaan, että parlamentti on edustettuna sen kokouksissa;

47. lisää siis otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 257 217 394 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä erityisrahoitusvälineitä vielä lisää;

Otsake 5 – Hallinto: muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

48. palauttaa hallintomenoja koskevien budjettikohtien määrärahat talousarvioesityksen tasolle, mukaan lukien hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot otsakkeissa 1–4; ehdottaa, että eurooppalaista demokratiaa / Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin osoitettavia maksusitoumusmäärärahoja lisätään 5,5 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden; huomauttaa, että konferenssin pitäisi pystyä toimimaan riittävän itsenäisesti ja niin, että parlamentti toimii muiden unionin toimielinten rinnalla tasavertaisena; korostaa lisäksi, että olisi varmistettava hyvin monenlaisten kansalaisten, myös nuorten, mahdollisuus ottaa aktiivisesti osaa konferenssiin;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

49. muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; korostaa tässä yhteydessä, että komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että hankkeet ja toimet, joilla tasoitetaan tietä nykyisen komission puheenjohtajan ja parlamentin tukemille uusille ohjelmille, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle, pannaan täytäntöön sellaisessa muodossa, että ne saavat parlamentin mahdollisimman laajan tuen; on analysoinut huolellisesti kaikki tehdyt ehdotukset ja ottaen täysin huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin hyväksyy pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet; kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön ja antamaan palautetta niiden tuloksellisuudesta ja käytännön tuloksista;

Maksut

50. panee merkille, että talousarvioesitykseen jää ennätyksellisen suuri 20 067,6 miljoonan euron liikkumavara maksumäärärahojen enimmäismäärään nähden, koska kauden 2014–2020 ohjelmat käynnistyivät hyvin myöhään ja käyttämättä jääneitä maksumäärärahoja on vastaavasti kertynyt runsaasti, erityisesti alaotsakkeessa 1 b; korostaa, että on välttämätöntä estää se, että maksuvaatimuksia kasaantuu merkittävästi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alkuun, sillä se voi johtaa unionin talousarviossa uuteen maksukriisiin, jollainen koettiin nykyisellä kaudella, ja estää käynnistämästä asianmukaisesti kauden 2021–2027 uusia ohjelmia;

51. lisää näin ollen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen maksumäärärahoja yhteensä kolmella miljardilla eurolla, koska on odotettavissa, että jäsenvaltiot vauhdittavat entisestään toimenpideohjelmiensa täytäntöönpanoa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisenä vuonna ja noudattavat paremmin omia ennakkoarvioitaan; lisää ESIR-takuurahaston määrärahoja 948 miljoonalla eurolla, jotta voidaan aikaistaa budjettineutraalilla tavalla jo vuoteen 2020 sellaiset vuotuiset erät, jotka oli suunniteltu vuosiksi 2021–2023, jolloin maksumäärärahoihin kohdistuvan paineen odotetaan olevan suurempi; lisää myös maksumäärärahoja niissä budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja lisätään;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

52. palauttaa määrärahat, jotka vahvistettiin ennakkoarviossa parlamentin vuoden 2020 tarpeista tehdyn huolellisen ja vastuullisen analyysin perusteella ja jotka täysistunnon suuri enemmistö hyväksyi edellä mainitussa 28. maaliskuuta 2019 annetussa päätöslauselmassa; on tietoinen siitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artikla tarjoaa komissiolle mahdollisuuden mukauttaa muiden toimielinten ennakkoarvioita; on kuitenkin yllättynyt ja syvästi huolissaan komission parlamentin talousarvioon tekemistä leikkauksista, jotka rikkovat näiden toimielinten välisen hyvän yhteistyön perinteen;

53. lisää kahden budjettikohdan määrärahoja talousarvioesitykseen nähden, sillä vuoden 2020 talousarvioon sisällytettäviin siirtymäkorvauksiin kohdistuu uusia vaikutuksia, joita ei ollut mahdollista välttää: EU-vaaleissa uudelleen valitsematta jääneiden osuuden kohoaminen (63 prosenttia, kun laskelmat oli tehty 50 prosentin keskiarvon perusteella) ja brexitin lykkääntyminen 31. päivään lokakuuta 2019; lisää myös Euroopan tason poliittisia säätiöitä koskevan budjettikohdan määrärahoja, koska ne tekevät ratkaisevan tärkeää työtä demokratian edistämiseksi ja valeuutisten ja disinformaation torjumiseksi;

54. parlamentin hyväksymän ennakkoarvion mukaisesti:

 pyytää puhemiehistöä kehittämään teknisen ratkaisun, jonka avulla parlamentin jäsenet voivat käyttää äänioikeuttaan ollessaan äitiys- tai isyyslomalla tai pitkäaikaisella sairauslomalla;

 toistaa pyyntönsä, jonka mukaan kiinteistöpoliittisen päätöksenteon olisi oltava avointa; ei näin ollen hyväksy nykyistä käytäntöä tehdä vuoden lopussa ns. keräilysiirto, josta rahoitetaan meneillään olevia kiinteistöhankkeita ja joka tehdään järjestelmällisesti aina samoista luvuista, osastoista ja usein aivan samoista budjettikohdista; katsoo, että kiinteistöpolitiikka olisi rahoitettava avoimesti siihen osoitetuista budjettikohdista;

 palauttaa mieliin puhemiehistölle esittämänsä pyynnön toteuttaa toimia parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välisiä virkamatkoja koskevien korvausten tason täysimääräiseksi yhdenmukaistamiseksi virkamiesten, muun henkilöstön ja jäsenten valtuutettujen avustajien välillä 1. tammikuuta 2020 lähtien;

 kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä tarkistamaan valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja Euroopan unionin ulkopuolelle koskevia täytäntöönpanomääräyksiä; painottaa, että tarkistuksen yhteydessä olisi tarkasteltava valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin edellytyksin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille;

 pyytää pääsihteeriä esittämään ripeästi täytäntöönpanomääräykset valtuutettujen avustajien sääntömääräisten oikeuksien varmistamiseksi, jotta vältetään harkinnanvaraiset tulkinnat ja nykyinen eriarvoisuus, jotka estävät heitä tekemästä työtään täysimääräisesti jäsenten ja avustajien asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti;

 pyytää panemaan täytäntöön kokonaisuudessaan toimenpiteet, joita suositeltiin seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa 26. lokakuuta 2017 annetussa parlamentin päätöslauselmassa[8], ja erityisesti panemaan täytäntöön koko henkilöstölle ja jäsenille järjestettävän häirinnän vastaisen koulutuksen, nykyisten kahden häirinnän vastaisen komitean toiminnan ulkoisen tarkastuksen ja nykyisten kahden komitean yhdistämisen yhdeksi riippumattomaksi komiteaksi, jonka pysyvinä jäseninä on lääkäreitä ja asianajajia; pyytää lisätukea, jotta voidaan kattaa parlamentissa ilmenevien häirintätapausten käsittelyssä pätevän lisähenkilöstön palvelukseenottamisesta aiheutuvat kustannukset ja koota omaan yksikköönsä henkilöstöä, jolla on lääketieteellistä, psykologista, oikeudellista ja henkilöstöhallinnollista erikoisasiantuntemusta, sekä kattaa häirinnän uhreiksi joutuneiden oikeudelliset ja lääketieteelliset kulut henkilöstösääntöjen 24 artiklan mukaisesti;

 pyytää jälleen pääsihteeriä arvioimaan yksityiskohtaisesti SPAAK-rakennuksen kunnostukseen liittyviä teknisiä valmistelutöitä ja esittämään eritelmän niiden kustannuksista, joiden on arvioitu olevan 12,4 miljoonaa euroa;

 suosittelee, että hyödynnetään enemmän videokonferensseja ja muita teknisiä mahdollisuuksia ympäristön suojelemiseksi ja resurssien säästämiseksi vähentämällä etenkin henkilöstön virkamatkoja kolmen työskentelypaikkakunnan välillä;

Muut pääluokat (Pääluokat IV–X)

55.  panee merkille, että talousarvioesitys on pääpiirteissään muihin pääluokkiin kuuluvien eri toimielinten ennakkoarvioiden mukainen ja vastaa sen vuoksi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta niiden rahoitusta koskevia vaatimuksia; katsoo, että neuvoston ehdottamilla leikkauksilla olisi näin ollen haitallinen vaikutus asianomaisten toimielinten työhön ja siten siihen ratkaisevan tärkeään panokseen, jonka ne antavat unionin toimintaan; ehdottaa sen tähden vuoden 2020 talousarvioesityksen tason palauttamista lähes kaikissa tapauksissa, myös Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstötaulukoiden osalta; herrasmiessopimusta noudattaen ei muuta neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa koskevaa neuvoston esitystä;

56. katsoo, että muutamissa tapauksissa on toimielinten ennakkoarviot huomioon ottaen tarpeen lisätä budjettikohtien määrärahoja talousarvioesitykseen nähden ja ehdottaa uusia toimia; ehdottaa näin ollen seuraavaa:

a) unionin tuomioistuimen kasvavan työmäärän vuoksi palautetaan tuomioistuimen ennakkoarviossaan ehdottamat 11 tointa (7 AD- ja 4 AST-tointa), joita komissio ei sisällyttänyt talousarvioesitykseen, ja myönnetään tarvittavat määrärahat palkkoihin ja korvauksiin;

b) lisätään Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean talousarvion muutamien budjettikohtien määrärahoja talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan säilyttää määrärahat edellisvuotisella tasolla;

c) lisätään Euroopan oikeusasiamiehen talousarvioon kaksi AD-tointa talousarvioesitykseen nähden ja tehdään vähäisiä leikkauksia kolmeen budjettikohtaan kahteen muuhun kohtaan palautettujen määrien kompensoimiseksi;

o

o o

57. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.


 

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.10.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Michael Gahler</Depute>

 

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. panee huolestuneena merkille, että otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty yli miljardi euroa, mikä johtaisi ulkoiseen toimintaan tarkoitettujen määrärahojen alhaisempaan tasoon kuin yhdenkään kolmen edeltävän vuoden aikana; katsoo, että nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa unionin on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kannettava enemmän, ei vähemmän vastuuta ja että unionille on annettava tarvittavat taloudelliset resurssit, jotta se voi vastata lukuisiin haasteisiin Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa ja muilla alueilla; vaatii, että otsakkeeseen 4 osoitetaan yli 200 miljoonan euron suuruinen liikkumavara muun muassa kriisitoimintaa, konfliktinestoa, rauhanrakentamista ja kriisivalmiutta varten;

2. katsoo, että Länsi-Balkanin maille tarvitaan lisärahoitusta liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) puitteissa erityisesti demokraattisten instituutioiden toiminnan, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteiden sekä julkishallinnon aloilla; panee merkille, että komissio suositteli liittymisneuvottelujen aloittamista Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa; korostaa, että on tärkeää pitää tämä lupaus ja aloittaa liittymisneuvottelut jo vuoden 2019 kuluessa; vastustaa näin ollen ehdotettua vähennystä määrärahoihin, jotka on tarkoitettu poliittisten uudistusten ja lainsäädännön mukauttamisen tukemiseen Länsi-Balkanilla, ja pyytää sen sijaan huomattavaa lisäystä määrärahoihin;

3. panee merkille, että Turkille myönnettävät määrärahat ovat edelleen alennetulla tasolla, ja katsoo, että tämä on perusteltua Turkissa edelleen vallitsevien demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevien vakavien puutteiden vuoksi; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta tarkasti ja mukauttamaan tarvittaessa taloudellista tukea sekä samaan aikaan ylläpitämään suhteita Turkin kansalaisiin; pitää myönteisenä, että kansalaisyhteiskunnan tukemiseen etenkin demokratian ja oikeusvaltion alalla on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja että jatketaan siirtymistä kohti suoraa hallinnointia, ja kannustaa komissiota nopeuttamaan edelleen tätä tasapainottamista;

4.  korostaa, että EU:n itäisen ja eteläisen naapuruston maiden vakaus on asetettava etusijalle; korostaa erityisesti tarvetta tukea keskeisiä maita, kuten Ukrainaa, Moldovaa, Tunisiaa ja Georgiaa, jotka ovat kaikki edistyneet merkittävästi, ja toteaa, että tämä edistys olisi pantava merkille ja sitä olisi tuettava; palauttaa mieliin, että on tärkeää pitää yllä korkeaa tuen tasoa ja unionin osallistumista vakaaseen eurooppalaiseen naapuruuspolitiikkaan ja että samaan aikaan on otettava huomioon kumppanimaiden sitoutuminen kattavaan uudistusohjelmaan erityisesti demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien alalla; palauttaa lisäksi mieliin, että kun otetaan huomioon jatkuvat turvallisuusuhat ja turvallisuustilanteen huononeminen unionin itäisillä rajoilla, on tärkeää jatkaa luottamuksen rakentamista itäisten kumppanien kanssa ja tarjota riittävästi rahoitusta vakauden ja demokratiakehityksen tukemiseen alueella erityisesti Ukrainaa ja Venäjän luomaa pitkään jatkunutta konfliktitilannetta Itä-Ukrainassa silmällä pitäen; kannattaa Georgiassa toteutettavan EU:n tarkkailuoperaation roolin vahvistamista ja sen näkyvyyden lisäämistä, kun otetaan huomioon Venäjän lisääntyneet aggressiiviset toimet Georgiaa kohtaan; korostaa, että Moldovan tapauksessa unionin olisi hyödynnettävä poliittista tahtoa ja varmistettava vahva taloudellinen tuki, jotta tarvittavat demokraattiset, taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset voidaan toteuttaa;

5. kehottaa lisäämään rahoitusta, jolla torjutaan disinformaatiokampanjoita, jotka uhkaavat demokraattisia prosesseja unionin naapurustossa;

6. palauttaa mieliin, että eteläisen naapuruston maihin kohdistuu valtavia paineita alueen sekasortoisen tilanteen vuoksi, mukaan lukien Syyrian ja Libyan konfliktit, ääriliikehdinnän voimistuminen ja niihin kytkeytyvät pakolais- ja muuttoliikkeet, ja katsoo, että lisätoimet ja lisärahoitus luottamuksen rakentamisen alalla voisivat auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa; kehottaa peruuttamaan ehdotetut Euroopan naapuruusvälineestä (ENI) eteläisen naapuruston maihin myönnettävän tuen leikkaukset; toistaa, että Euroopan naapuruusvälineestä Syyriaa varten luvattua rahoitusta ja EU:n Afrikka-hätärahaston rahoitusta ei saa myöntää Euroopan naapuruusvälineen ensisijaisten tavoitteiden kustannuksella, ja vaatii, että nämä lisäsitoumukset on kompensoitava kokonaisuudessaan lujittamalla rahoitusta;

7.  panee tyytyväisenä merkille Brysselissä järjestetyssä avunantajien kolmannessa konferenssissa (”Supporting the future of Syria and the region”) annetut sitoumukset ja korostaa, että myönnettyjen 560 miljoonan euron lisäksi unionin on sitouduttava pitkäaikaiseen ja vakaaseen osallistumiseen alueella; korostaa Syyriassa todisteita keräävien järjestöjen ponnisteluja ja pyytää, että konfliktin kaikkien osapuolten tekemiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan liittyvien todisteiden säilyttämistä pidetään ensisijaisena tavoitteena;

8.  kehottaa unionia tukemaan painokkaammin kahden valtion ratkaisun toteutettavuutta, palestiinalaishallintoa, sekä Israelin että Palestiinan kansalaisyhteiskuntaa ja YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelintä (UNRWA); panee huolestuneena merkille viimeaikaiset väitteet vallan väärinkäytöstä UNRWAn johdossa ja odottaa näiden asioiden perusteellista ja avointa tutkintaa ja ulkoista valvontaa; on edelleen huolestunut EU:n rahoittamien humanitaaristen avustusten jatkuvasta hävittämisestä ja takavarikoinnista Länsirannalla;

9. kehottaa palauttamaan EU:n eteläisen Välimeren erityisedustajan tehtävän ja katsoo, että erityisedustajan olisi johdettava unionin toimintaa alueella, mikä lisäisi EU:n näkyvyyttä;

10.  pyytää lisää rahoitusta demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalle eurooppalaiselle rahoitusvälineelle (EIDHR); toistaa voimakkaan tukensa ihmisoikeuksien puolustajille, erityisesti suuressa vaarassa oleville, myös ihmisoikeuksien puolustajia koskevan mekanismin (ProtectDefenders.eu) kautta;

11. korostaa tarvetta tukea ja suojella hlbti-yhteisöä kaikkialla maailmassa; kehottaa osoittamaan EU:n varoja hlbti-yhteisöjen tukemiseen maissa, joissa heidän oikeutensa ovat uhattuina;

12.  korostaa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien tärkeää tehtävää lujitettaessa demokraattisten instituutioiden asemaa ja parannettaessa kansalaisten luottamusta vaalimenettelyihin ja edistettäessä tällä tavoin vakautta ja vahvistettaessa muita ulkopolitiikan tavoitteita, rauhanrakentaminen mukaan lukien; pitää tärkeänä vahvistaa vaalitarkkailuvaltuuskuntia ja lisätä niiden rahoitusta; toteaa, että ehdotetulla lisäyksellä olisi erityisesti pyrittävä vahvistamaan paikallisten kansalaisyhteiskuntaan pohjautuvien vaalitarkkailuorganisaatioiden tukea siten, että enintään 25 prosenttia EIDHR:n kokonaistalousarviosta osoitetaan EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien rahoittamiseen; kannustaa komissiota lisäämään kilpailua palveluntarjoajien välillä keinona lisätä tehokkuutta ja vaikuttavuutta;

13.  pitää tärkeänä muotoilla unionin yhteistä puolustuspolitiikkaa vaiheittain ja korostaa tarvetta huolehtia lisärahoituksesta sen täytäntöönpanon varmistamiseksi; vahvistaa tukevansa voimakkaasti Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa (EDIDP) ja panee tyytyväisenä merkille talousarvioesityksessä sille osoitetut 255 miljoonaa euroa; muistuttaa, että Euroopan puolustusrahastolla on oltava tärkeä rooli tulevissa talousarvioissa ja erityisesti seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään näitä rahoitusmahdollisuuksia entistä enemmän;

14. toistaa kantanaan, että Euroopan puolustusviraston ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön hallinto- ja toimintamenojen rahoittaminen unionin talousarviosta on ainoa perussopimusten mukainen vaihtoehto;

15. katsoo, että olisi osoitettava enemmän varoja siviilikonfliktinehkäisyyn, rauhanvälitykseen ja sovitteluun erityisesti EU:n eteläisessä ja itäisessä naapurustossa;

16. korostaa seurauksia, joita ilmastonmuutoksella tulee olemaan EU:n ulkoiseen toimintaan; korostaa tarvetta vastata kiireellisiin ilmastokysymyksiin kasvattamalla merkittävästi ilmastotavoitteisiin ja ilmastodiplomatiaan osoitettavia varoja;

17. korostaa unionin vastuuta arktisen alueen suojelun tukemisesta; korostaa, että on tärkeää investoida arktista aluetta koskevaan aikaisempaa johdonmukaisempaan EU:n politiikkaan;

18. korostaa, että seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta on ehdottomasti hävitettävä puuttumalla sen laajaan ja järjestelmälliseen käyttöön sodankäynnin välineenä; kehottaa käyttämään EU:n varoja tuen tarjoamiseen sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille ja sen varmistamiseen, että naisilla on oikeus lailliseen ja turvalliseen aborttiin kaikkialla maailmassa;

19. kehottaa lisäämään rahoitusta hankkeisiin, joissa keskitytään sellaisten Venezuelan pakolaisten tukemiseen, jotka ovat paenneet naapurimaihin, Karibialla sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet mukaan lukien;

20. on tyrmistynyt naisten osuuden pienuudesta EUH:n keskijohdossa (25 prosenttia) ja ylimmässä johdossa (13 prosenttia); kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa antamaan kirjallisen sitoumuksen siitä, että naisten osuutta johtotehtävissä kasvatetaan, mukaan lukien tavoite, että 50 prosenttia edustustojen päälliköistä on naisia vuoteen 2024 mennessä;

21. huomauttaa, että odottamattomat kriisit edellyttävät talousarvion joustavuutta ja liikkumavaraa, ja muistuttaa näin ollen, että on valmistauduttava ja pystyttävä tarvittaessa toimimaan nopeasti ja tehokkaasti;

22. palauttaa mieliin, että nykyinen talousarvioesitys perustuu talousarvioon, joka sisältää Yhdistyneen kuningaskunnan täysimääräiset maksusuoritukset vuonna 2020.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.10.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

12

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Arena, Petras Auštrevičius, Traian Băsescu, Phil Bennion, Lars Patrick Berg, Anna Bonfrisco, Reinhard Bütikofer, Fabio Massimo Castaldo, Włodzimierz Cimoszewicz, Tanja Fajon, Michael Gahler, Giorgos Georgiou, Nathan Gill, Raphaël Glucksmann, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Sandra Kalniete, Stelios Kouloglou, David Lega, Nathalie Loiseau, Antonio López-Istúriz White, Jaak Madison, Claudiu Manda, Thierry Mariani, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Sven Mikser, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Giuliano Pisapia, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Sergei Stanishev, Hermann Tertsch, Idoia Villanueva Ruiz, Viola Von Cramon-Taubadel, Irina Von Wiese, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Attila Ara-Kovács, Vladimír Bilčík, Loucas Fourlas, Neena Gill, Markéta Gregorová, Roman Haider, Sergey Lagodinsky, Hannah Neumann, Bert-Jan Ruissen, Tineke Strik, Mick Wallace

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

Michael Bloss, Liudas Mažylis, Philippe Olivier

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

42

+

ECR

Hermann Tertsch

NI

Fabio Massimo Castaldo

PPE

Traian Băsescu, Vladimír Bilčík, Loucas Fourlas, Michael Gahler, Sandra Kalniete, David Lega, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Liudas Mažylis, Vangelis Meimarakis, Francisco José Millán Mon, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko

RENEW

Petras Auštrevičius, Phil Bennion, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Nathalie Loiseau, Javier Nart, Irina Von Wiese

S&D

Attila Ara-Kovács, Maria Arena, Włodzimierz Cimoszewicz, Tanja Fajon, Neena Gill, Raphaël Glucksmann, Claudiu Manda, Sven Mikser, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Giuliano Pisapia, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos

VERTS/ALE

Michael Bloss, Reinhard Bütikofer, Markéta Gregorová, Sergey Lagodinsky, Hannah Neumann, Tineke Strik, Viola Von Cramon-Taubadel

 

12

-

ECR

Bert-Jan Ruissen

GUE/NGL

Giorgos Georgiou, Stelios Kouloglou, Idoia Villanueva Ruiz, Mick Wallace

ID

Lars Patrick Berg, Anna Bonfrisco, Roman Haider, Jaak Madison, Thierry Mariani, Philippe Olivier

NI

Nathan Gill

 

1

0

S&D

Sergei Stanishev

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 


 

 

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.10.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 </Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Charles Goerens</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että Euroopan unionin yleisestä talousarviosta on osoitettava riittävästi määrärahoja Agenda 2030:n toteuttamiseen ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen sekä köyhyyden poistamista koskevaa tavoitetta varten, josta määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 ja 21 artiklassa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa; painottaa, että kestävän kehityksen tavoitteista on tehtävä strateginen prioriteetti ja niiden täytäntöönpano on sisällytettävä kaikkeen Euroopan unionin sisäiseen ja ulkoiseen toimintapolitiikkaan; muistuttaa, että YK:n mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan vuosittain 5–7 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (josta 2,5–3 biljoonaa kehitysmaissa); painottaa, että voidakseen olla uskottava globaali toimija Euroopan unionin on otettava johtava rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja vahvistettava kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta; painottaa vuoropuhelun, paikallisen osallisuuden ja omistajuuden merkitystä sekä sen tärkeyttä, että EU:n apu tavoittaa sitä tarvitsevat ihmiset; painottaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat toisiinsa liittyviä ja jakamattomia, mutta korostaa, että terveyttä koskeva tavoite 3, koulutusta koskeva tavoite 4, sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeva tavoite 5, ilmastotoimia koskeva tavoite 13 sekä rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja vahvoja instituutioita koskeva tavoite 16 on otettava selkeämmin huomioon Euroopan unionin vuoden 2020 yleisessä talousarviossa;

2. korostaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on pidettävä kiinni vuonna 2015 vahvistamastaan yhteisestä sitoumuksesta, jonka mukaan ne nostavat virallisen kehitysapunsa osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2030 mennessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään sitovat aikataulut, joiden mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain tälle tasolle; muistuttaa unionin yhteisestä sitoumuksesta suunnata vähiten kehittyneille maille 0,2 prosenttia bruttokansantulosta virallisena kehitysapuna; palauttaa mieliin, että komissio on sitoutunut kohdentamaan vähintään 20 prosenttia virallisesta kehitysavustaan inhimilliseen kehitykseen ja sosiaaliseen osallisuuteen; korostaa tarvetta edistää ja suojella seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja ‑oikeuksia;

3. toistaa olevansa huolissaan kehitysrahastojen käyttämisestä muihin kuin kehitystavoitteisiin ja korostaa, että rahoitus, joka ei täytä virallisen kehitysavun kriteerejä, on otettava muista välineistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI); korostaa, että on tärkeää varmistaa, että kaikessa kehitysyhteistyön rahoitusvälineen puitteissa tehtävässä yhteistyössä noudatetaan ihmisoikeusnormeja, ja painottaa, että EU:n on puututtava köyhyyden ja eriarvoisuuden syihin voidakseen torjua köyhyyttä menestyksekkäästi pitkällä aikavälillä; vahvistaa kannattavansa Euroopan kehitysrahaston sisällyttämistä unionin talousarvioon ja edellyttää riittävää parlamentaarista valvontaa Euroopan unionin kehitysrahoituksen suhteen;

4.  kehottaa omaksumaan lähestymistavan, joka perustuu tuloksiin, raportointimekanismien täytäntöönpanoon, tehokkuuteen ja EU:n kehitysapuun osoitettujen varojen seurantaan;

5. on vakavasti huolissaan tavasta, jolla Euroopan unionin Afrikka-hätärahastoa käytetään; toteaa erityisesti, että muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden ottamisella ensisijaisiksi rahoituskohteiksi on usein vähän tekemistä köyhyyden vähentämistä ja muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumista koskevien tavoitteiden kanssa ja että tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia; pitää epäasianmukaisena esimerkiksi sitä, että välinettä käytetään rahoittamaan Libyan rannikkovartioston toimintaa ottamatta huomioon Libyassa tapahtuvia erittäin vakavia ihmisoikeusloukkauksia;

6. korostaa oikeusperustaista lähestymistapaa kehitykseen sekä periaatetta, että ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen; edellyttää, että unionin toimintapolitiikan ja ohjelmien on turvattava ihmisoikeusnormit ja autettava torjumaan edelleen vallitsevaa maailmanlaajuista eriarvoisuutta sekä syrjintää, joka perustuu esimerkiksi tulotasoon, etniseen alkuperään, sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin; painottaa, että on tarpeen tukea syrjimättömyyttä ja suojella ihmisoikeuksien puolustajia;

7. pitää valitettavana, että Euroopan parlamentilla on hyvin rajallinen rooli unionin Afrikka-hätärahaston valvonnassa ja hallinnoinnissa; pitää erityisen olennaisena sitä, että parlamentti pystyy valvomaan rahaston toimintakomitean toimintaa, ja kehottaa komissiota antamaan parlamentille yksityiskohtaiset tiedot komiteassa tehdyistä päätöksistä sekä varmistamaan, että parlamentti on edustettuna sen kokouksissa;

8. painottaa tarvetta edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 5 toteuttamista ja kehottaa unionia toteuttamaan ulkoisessa politiikassaan konkreettisempia toimia, kuten sukupuolten tasa-arvoon tähtääviä kohdennettuja toimia ja toimenpiteitä; painottaa tarvetta ehkäistä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa sekä edistää seksuaali- ja lisääntymisterveydenhoidon saatavuutta ja siihen liittyviä oikeuksia;

9. korostaa kestävän kehityksen tavoitetta 16 sekä demokratian, hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen tukemista; kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää tukea vuoropuhelua ja paikallista osallisuutta ja omistajuutta sekä luoda suotuisa ympäristö kansalaisten osallistumiselle; korostaa nuorten ja naisten merkitystä keskeisinä muutoksen tekijöinä; painottaa, että on tärkeää ottaa naiset mukaan rauhantekoon ja konfliktien ratkaisuun;

10. korostaa, että on tärkeää tukea konfliktialueilla olevia siviilejä ja konfliktin kokeneiden yhteiskuntien uudelleenrakentamista; kiinnittää huomiota kurdeihin, jesideihin, kristittyihin ja muihin Lähi-idän etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien ryhmien tilanteeseen; korostaa YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA) toimintaedellytysten turvaamisen ja sille annetun riittävän tuen tärkeyttä nyt, kun muut globaalit toimijat ovat vähentäneet tukeaan;

11. tukee komission aikomusta täsmentää periaatteita, joita sovelletaan kehitysyhteistyöhön sellaisten valtioiden kanssa, jotka rikkovat Euroopan unionin ulkoisen politiikan periaatteita;

12. katsoo, että vuoden 2020 kehitysmäärärahoissa pitäisi näkyä johdonmukaisemmin EU:n keskittyminen vähiten kehittyneisiin maihin koulutuksen ja nuorten työllisyyden, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kohdanneiden tyttöjen ja naisten sekä veden yleisen saatavuuden osalta;

13. kehottaa komissiota varmistamaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien toimien ja muiden ilmastoon liittyvien toimien rahoitus kolmansissa maissa täydentää toimien rahoitusta kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä; huomauttaa, että ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa ankarammin jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin ja voi johtaa siihen, että köyhyyden ja nälän torjunnassa jo saavutetun edistyksen osalta palataan taaksepäin; on huolissaan siitä, että ilmastonmuutoksella voi olla kielteisiä kerrannaisvaikutuksia, jotka johtavat humanitaaristen kriisien yleistymiseen esimerkiksi konfliktien ja sotien lisääntymisen kautta;

14. korostaa, että on tärkeää edistää uusien ihmisarvoisten ja vihreiden työpaikkojen syntyä kestävän kehityksen tavoitteen 8 mukaisesti; kiinnittää huomiota kaupan ja kehityksen välisiin yhteyksiin ja kehottaa EU:ta tukemaan paremmin sitä, että maat voivat osallistua kansainväliseen kauppaan ja hyötyä siitä täysimääräisesti; painottaa työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistämisen merkitystä, ja korostaa tähän liittyviä aloitteita, kuten ihmisarvoista työtä ja osallistavaa kasvua koskevaa Global Deal -aloitetta (Global Deal for Decent Work and Inclusive Growth); korostaa, että on tärkeää turvata työntekijöiden oikeudet globaaleissa arvoketjuissa ja edistää ihmisarvoisia työoloja Kansainvälisen työjärjestön vahvistamien työelämän normien mukaisesti;

15. katsoo, että humanitaaristen kriisien ratkaiseminen vaatii toimia, joiden olisi keskityttävä erityisesti ennaltaehkäisyyn, selviytymis- ja palautumiskyvyn kehittämiseen sekä sidosryhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön, jotta löydetään ratkaisu maailmanlaajuiseen humanitaaristen toimien rahoitusvajeeseen; huomauttaa, että yhteistyötä hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin välillä olisi lisättävä; vaatii merkittävää lisäystä humanitaarista apua koskevien budjettikohtien määrärahoihin, jotta voidaan varautua myös tuleviin onnettomuuksiin ja katastrofeihin vain tämänhetkisten kriisien kattamisen sijaan ja samalla varmistetaan riittävä rahoitus pidemmän aikavälin kehitysyhteistyölle, joka tähtää vahvoihin, sopeutumiskykyisiin ja osallistaviin yhteiskuntiin; huomauttaa, että kriisien määrä ei todennäköisesti ole vähenemässä ja että ne ovat muuttumassa entistä pitkäkestoisemmiksi; painottaa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välisten toimivien yhteyksien tärkeyttä;

16. painottaa, että on tärkeää pitää humanitaarista apua koskevan luvun maksumäärärahat vähintään samalla tasolla kuin maksusitoumusmäärärahat, jotta vältetään maksujen viivästyminen, joka voi aiheuttaa merkittävää haittaa ihmisille ja toteutuskumppaneille;

17. vaatii, että unioni ei saa perääntyä roolistaan monenvälisyyden ja globaalin yhteistyön edistäjänä, ja kehottaa osoittamaan kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua varten riittävästi määrärahoja uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

8.10.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Hildegard Bentele, Dominique Bilde, Udo Bullmann, Ryszard Czarnecki, Gianna Gancia, Mónica Silvana González, Pierrette Herzberger-Fofana, György Hölvényi, Martin Horwood, Rasa Juknevičienė, Pierfrancesco Majorino, Lukas Mandl, Louis Stedman-Bryce, Marc Tarabella, Tomas Tobé, Chrysoula Zacharopoulou, Bernard Zimniok

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Manon Aubry, Stéphane Bijoux, Ellie Chowns, Ewa Kopacz, María Soraya Rodríguez Ramos, James Wells

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

Sándor Rónai

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ECR

Ryszard Czarnecki

GUE/NGL

Manon Aubry

ID

Gianna Gancia

PPE

Hildegard Bentele, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Ewa Kopacz, Lukas Mandl, Tomas Tobé

Renew

Stéphane Bijoux, Martin Horwood, María Soraya Rodríguez Ramos, Chrysoula Zacharopoulou

S&D

Udo Bullmann, Mónica Silvana González, Pierfrancesco Majorino, Sándor Rónai, Marc Tarabella

Verts/ALE

Ellie Chowns, Pierrette Herzberger‑Fofana

 

2

-

NI

Louis Stedman‑Bryce, James Wells

 

2

0

ID

Dominique Bilde, Bernhard Zimniok

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 </Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Corina Crețu</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Varainhoito

1. muistuttaa, että varainhoitoasetuksen 247 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että komissiolla on velvollisuus toimittaa vuosittain 31 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle integroidut talous- ja vastuuvelvollisuuskertomukset, joihin sisältyy pitkän aikavälin ennuste tulevista sisään- ja ulosvirtauksista seuraavien viiden vuoden ajalta;

2. edellyttää, että kertomuksissa analysoidaan sitoumusten vaikutusta tietyn monivuotisen rahoituskehyksen maksujen suman suuruuteen;

Talousarvioon liitetyt selvitykset ohjelmien toimintamenoista

3. pitää myönteisenä, että Euroopan unionin vuoden 2020 yleiseen talousarvioon on liitetty selvityksiä ohjelmien toimintamenoista, ja toteaa, että niissä esitetään varainhoitoasetuksen 41 artiklan 3 kohdan h alakohdan mukaisesti tiedot kustakin meno-ohjelmasta;

4. panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2020 ohjelmaselvityksissä käsitellään monialaisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista, ja toteaa, että näitä tavoitteita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta ja biologisen monimuotoisuuden valtavirtaistaminen; panee tyytyväisenä merkille, että komissio esittelee myös asiaankuuluvat meno-ohjelmat, joilla edistetään Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteiden toteutumista, ja tuo esiin kehitys- ja yhteistyöpolitiikan kestävän kehityksen tavoitteita edistävät uusimmat ja relevanteimmat aloitteet, vaikkakin usein välillisesti ja ilmaisematta niitä määrällisesti;

5. kehottaa budjettivaliokuntaa yhteistyössä parlamentin alakohtaisten valiokuntien kanssa edistämään todellista tulossuuntautunutta kulttuuria, jolla pyritään optimoimaan varojen käyttö, analysoimaan ohjelmien heikon tuloksellisuuden syyt ja vaatimaan toimia käyttöasteen ja tuloksellisuuden parantamiseksi;

Tuloksellisuusraportointi

6. muistuttaa, että ohjelmien nykyiseen tuloskehykseen, josta raportoidaan ohjelmaselvityksissä, sisältyy yli 700 indikaattoria, joilla mitataan tuloksellisuutta yli 60 yleisen tavoitteen ja yli 220 erityistavoitteen perusteella;

7. ihmettelee, miksi komissio mittaa varainhoidon tuloksellisuutta kahdella eri tavoite- ja indikaattorisarjalla: toisaalta komission pääjohtajat arvioivat hallintosuunnitelmissaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista vuotuisiin toimintakertomuksiin sisältyvien tavoitteiden ja indikaattoreiden perusteella ja toisaalta komissio mittaa meno-ohjelmien tuloksellisuutta talousarvioesitykseen liitetyillä toimintamenojen ohjelmaselvityksillä; kehottaa komissiota käyttämään raportointinsa perustana yhtä tavoite- ja indikaattorisarjaa;

8. pitää valitettavana, ettei komissio ole selittänyt tuloksellisuuskertomuksissaan, kuinka se on käyttänyt tuloksellisuustietoja päätöksentekoprosessissaan;

9. kehottaa komissiota

a) järkeistämään tuloksellisuusraportointia

 vähentämällä edelleen erilaisissa tuloksellisuuskertomuksissa käyttämiensä tavoitteiden ja indikaattoreiden määrää ja keskittymällä unionin talousarvion tuloksellisuutta parhaiten mittaaviin tavoitteisiin ja indikaattoreihin;

 esittämällä rahoitustiedot siten, että niitä voidaan verrata tuloksellisuustietoihin, jotta menojen ja tuloksellisuuden välinen yhteys käy selvästi ilmi;

b) osoittamaan, kuinka unionin talousarviota koskevia tuloksellisuustietoja on käytetty sen päätöksenteossa;

c) kehittämään tiedonkäsittelymenetelmiä tuloksellisuusraportoinnin tuottamia suuria tietomääriä varten, jotta pystytään antamaan oikea-aikainen, oikeudenmukainen ja todenmukainen kuva saavutuksista; painottaa, että tuloksellisuusraportointia olisi käytettävä korjaavien toimien toteuttamiseksi, jos ohjelman tavoitteita ei saavuteta;

d) tasapainottamaan tuloksellisuusraportointia paremmin antamalla selkeästi tietoa jäljellä olevista keskeisistä haasteista;

Määrärahojen oikea-aikainen käyttö

10. kehottaa komissiota parantamaan maksuennusteiden tarkkuutta ja hyödyntämään edelliseltä ohjelmakaudelta saatuja kokemuksia, jotta voidaan käsitellä kertynyttä maksujen sumaa ja välttää sen kielteinen vaikutus seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen, ja kehottaa sitä esittämään toimintasuunnitelman maksujen suman vähentämiseksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana;

11. pyytää komissiota tarjoamaan jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille riittävästi teknistä tukea, jotta nämä kykenevät ottamaan osoitetut määrärahat käyttöön;

12. korostaa, että unionin talousarvio ei saa olla alijäämäinen ja että kasvava maksujen suma on todellisuudessa rahoitusvelkaa;

Ilmastonmuutos

13. huomauttaa, että unioni on sitoutunut käyttämään 20 prosenttia talousarviovaroista ilmastonmuutoksen torjuntaan; kehottaa komissiota kehittämään tutkimusta, kehitystä ja innovointia tämän 20 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi;

Muuttoliike, rajavalvonta ja ihmisoikeudet

14. kehottaa komissiota kehittämään hallinnointia ja raportointia sekä muuttovirtojen hallintaa ja kotouttamista koskevaa unionin tulevaa politiikkaa varten keinon kirjata unionin talousarviomenot siten, että on mahdollista raportoida kaikesta pakolais- ja muuttoliikekysymyksiin liittyvästä rahoituksesta;

Horisontti 2020

15. muistuttaa, että Horisontti 2020 -ohjelma saa poliittista tukea jäsenvaltioilta; toteaa, että tutkimus on suora investointi älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun, jolla edistetään työpaikkojen luomista; katsoo, että ainoastaan kunnianhimoinen talousarvio antaa unionille mahdollisuuden kehittää johtoaseman tieteen alalla, jotta voidaan vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka liittyvät työllisyyteen, energiasiirtymään, digitalisaatioon ja lääketieteelliseen ja lääkealan tutkimukseen;

16. muistuttaa, että jokaiseen muuttoliikekriisiin liittyy humanitaarisia kysymyksiä, jotka tavallisesti edellyttävät välttämättä hätätoimenpiteitä; kehottaa komissiota löytämään nopeita tapoja vastata muuttoliikekriisiin ja sen taustalla oleviin humanitaarisiin tilanteisiin;

17. kehottaa komissiota lisäämään muuttoliike- ja pakolaiskriisin selvittämisen eturintamassa toimiville jäsenvaltioille osoitettavia määrärahoja, jotta muuttoliikekriisiin voidaan vastata tehokkaammin;

18. kehottaa jälleen luomaan erillisen budjettikohdan Daphne-erityistavoitetta varten, joka on osa perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa, jotta voidaan osoittaa, että unioni on sitoutunut torjumaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa; kehottaa lisäämään tämän budjettikohdan määrärahoja ja kääntämään Daphne-tavoitteen kaudella 2014–2020 jatkuvasti vähennetyn rahoituksen taas nousuun; ehdottaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitetaan lisää määrärahoja uudelle oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastolle, johon myös perusoikeus- tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma sisältyy; kehottaa panostamaan jatkuvasti tietoisuuden lisäämiseen Daphne-erityistavoitteeseen sisältyvistä avustuksista ja tekemään siihen liittyvistä hallinnollisista menettelyistä aiempaa käyttäjäystävällisempiä;

Turvallisuus ja puolustus

19. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön erillisen otsakkeen turvallisuutta ja puolustusta varten, jotta mahdollistetaan avoimempi valvonta;

20. korostaa, että virastojen mittavaan laajentamiseen, kuten monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2021—2027 on ehdotettu Frontexin osalta, liittyy merkittävä talousarvioon kohdistuva ja organisatorinen riski; kehottaa tämän talousarvioon kohdistuvan riskin hallitsemiseksi kehittämään yksityiskohtaisen asteittaisen laajentamisohjelman, raportoimaan siitä ja valvomaan sitä noudattaen oikeusperustaa, joka on hyväksytty seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten, joka tulevina vuosina toimii talousarviojärjestelyjen ja vastuuvelvollisuuden lähtökohtana;

Rahoitusvälineet ja erityisrahastot

21. korostaa tilintarkastustuomioistuimen tavoin, että rahoitusvälineistä tarvitaan yksityiskohtaisempaa raportointia, ja kehottaa komissiota esittämään tarkat ja kattavat tiedot yhteisen hallinnoinnin piiriin kuuluvista rahoitusvälineistä päättämisen jälkeen ja ilmoittamaan unionin talousarvioon palautetut määrät ja jäsenvaltioille jäävät määrät;

22. huomauttaa, että kolmansille maille annettavassa avussa on käytetty yhä enemmän vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, kuten erityisrahastoja ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä, mikä lisää nykyisten rahoitusrakenteiden monimutkaisuutta;

23. toteaa, että varojen kokoaminen erityisrahastoihin Euroopan kehitysrahastosta, unionin talousarviosta ja muilta rahoittajilta ei saisi johtaa siihen, että kehitys- ja yhteistyöpolitiikkaan varatulla rahoituksella ei edistetä sen alkuperäisiä tavoitteita, kuten köyhyyden poistamista ja perusoikeuksien edistämistä;

24. painottaa, että erityisrahastoja olisi perustettava ainoastaan silloin, kun niiden käyttö on perusteltua eikä tarvittava toiminta ole mahdollista muiden, olemassa olevien rahoituskanavien kautta; kehottaa komissiota myös harkitsemaan talousarvion yhtenäisyyden periaatteen mukaisesti sellaisten erityisrahastojen lakkauttamista, jotka eivät kykene houkuttelemaan osuutta muilta rahoittajilta tai jotka eivät tarjoa lisäarvoa unionin ”perinteisiin” ulkoisiin välineisiin verrattuna;

25. katsoo, että unionin erityisrahastot toimivat ja ovat vastuuvelvollisia parhaiten silloin, kun niitä hallinnoidaan läpinäkyvästi osana unionin yleistä talousarviota;

Euroopan syyttäjänvirasto

26. edellyttää, että Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on käytettävissään riittävästi varoja ja henkilöstöä; huomauttaa, että EPPOn on oltava toiminnassa jo marraskuusta 2020 alkaen; korostaa EPPOn ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) välisen selkeän tehtävänjaon ja hyvän koordinoinnin merkitystä;

27. muistuttaa nuorisotyöllisyysaloitteen tärkeydestä pyrittäessä aktivoimaan nuoria ja integroimaan heitä työmarkkinoille;

28. panee merkille, että vuoden 2020 talousarvioesityksessä unionin maksuosuus on kaikkiaan 8 372 000 euroa;

29. muistuttaa, että on tärkeää myöntää OLAFille, Europolille ja Eurojustille riittävät resurssit ja henkilöstö, jotta turvataan niiden kyky tehdä tehokasta yhteistyötä EPPOn kanssa ja hoitaa unionin taloudellisten etujen suojaamista koskeva yhteinen tehtävänsä; ilmaisee tässä yhteydessä huolensa OLAFin henkilöstön vähennyksestä, josta virasto raportoi vuoden 2018 vuosikertomuksessaan ja joka on tapahtunut samaan aikaan kun viraston työmäärä on rakenteellisesti kasvanut.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Matteo Adinolfi, Olivier Chastel, Caterina Chinnici, Lefteris Christoforou, Corina Crețu, Tamás Deutsch, Raffaele Fitto, Daniel Freund, Isabel García Muñoz, Cristian Ghinea, Michael Heaver, Monika Hohlmeier, Joachim Kuhs, Claudiu Manda, Tsvetelina Penkova, Markus Pieper, Sabrina Pignedoli, Petri Sarvamaa, Angelika Winzig, Lara Wolters, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Katalin Cseh, Derk Jan Eppink, Mikuláš Peksa, Ramona Strugariu, Viola Von Cramon-Taubadel, Lucia Vuolo

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24

+

ID

NI

EPP

Renew

S&D

Verts/ALE

Matteo Adinolfi, Joachim Kuhs, Lucia Vuolo

Sabrina Pignedoli

Lefteris Christoforou, Tamás Deutsch, Monika Hohlmeier, Markus Pieper, Petri Sarvamaa, Angelika Winzig, Tomáš Zdechovský

Olivier Chastel, Katalin Cseh, Cristian Ghinea, Ramona Strugariu

Caterina Chinnici, Corina Crețu, Isabel García Muñoz, Claudiu Manda, Tsvetelina Penkova, Lara Wolters

Daniel Freund, Mikuláš Peksa, Viola Von Cramon-Taubadel

 

2

-

ECR

NI

Derk Jan Eppink

Michael Heaver

 

1

0

ECR

Raffaele Fitto

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Siegfried Mureşan</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

 

1. vaatii, että vuoden 2020 talousarviolla edistetään eurooppalaisen ohjausjakson painopisteiden toteutumista eli esimerkiksi startup-yrityksiin ja pk-yrityksiin tehtäviä laadukkaita yksityisiä ja julkisia investointeja sekä uudistuksia, jotka lisäävät kilpailukykyä sekä kestävää, osallistavaa ja koheesiota edistävää kasvua, ottaen tässä huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen ja sen joustavuusmääräysten täytäntöönpanon; muistuttaa, että on tärkeää edelleenkin varmistaa vakaa makrotalous ja terve julkinen talous, tasapainoisten rakenneuudistusten toteuttaminen, sisämarkkinoiden syventäminen ja lujittaminen, sen digitaalinen komponentti mukaan luettuna, ja Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) loppuun saattaminen;

2. katsoo, että unionin talousarviolla on tuettava jatkossakin Euroopan unionin talouden elpymistä ja että ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen kaltaisten luonteeltaan rajatylittävien haasteiden ratkaisemiseen on osoitettava riittävästi resursseja;

3. pitää tärkeänä varmistaa, että varataan riittävästi resursseja makrotalouspolitiikan sekä talousrikosten ja rahanpesun torjunnan koordinointiin ja valvontaan ja talouden ohjauskehyksen noudattamiseen sekä näitä toimia koskevaan EU:n kansalaisille suunnattuun avoimeen viestintään; muistuttaa, että on jatkuvasti parannettava verkossa saatavilla olevan tiedon laatua ja kielivalikoimaa siten, että se heijastaa paremmin kansalaisten usein esittämiä kysymyksiä;

4. pitää tärkeänä vauhdittaa sosiaalisesti tasapainoista kestävää talouskehitystä ja kasvua ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävyys huomioon ottaen ja pyrkiä samalla rakenteellisiin uudistuksiin Euroopan talouksien nykyaikaistamiseksi ja pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamiseksi, mukaan luettuina tähän liittyvät talousarvion painopisteiden toteuttaminen;

5. vaatii lisäksi, että talousarviolla tuetaan toimintapoliittisten painopisteiden toteuttamista pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi, mihin kuuluu sellaisen investointiympäristön vaaliminen, joka helpottaa markkinaosallistujien ja erityisesti pk‑yritysten ja startup-yritysten rahoituksen saantia;

6. vaatii myöntämään Euroopan valvontaviranomaisille riittävästi taloudellisia ja henkilöstöresursseja ottaen huomioon näiden viranomaisten uudet tehtävät ja toimivaltuudet, jotka perustuvat valvontaviranomaisten perustamisasetuksen tarkistamiseen (2017/0230/(COD)); korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisten olisi jatkossakin tehostettava toimintaansa myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa sekä varjopankkitoiminnan seurannassa tinkimättä kuitenkaan työnsä laadusta ja keskityttävä työmenetelmien sekä taloudellisten ja henkilöresurssien tehokkaan ja avoimen käytön jatkuvaan uudelleenarviointiin; korostaa, että on tärkeää edistää sukupuolten tasapainoista edustusta erityisesti Euroopan valvontaviranomaisten johdossa; tähdentää, että Euroopan valvontaviranomaisten on käytettävä niille myönnettyjä määrärahoja harkitusti ja sen vuoksi jatkossakin aina pitäydyttävä niissä tehtävissä ja toimivaltuuksissa, jotka unionin lainsäädäntövallan käyttäjä on niille osoittanut, ja otettava muun muassa suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaate kaikin puolin huomioon päivittäisessä toiminnassaan; toteaa, että valvontaviranomaisten on varauduttava riittävästi, jotta ne voivat reagoida nopeasti kovan brexitin mahdollisiin vaikutuksiin;

7. painottaa, että raportoivien yksiköiden ja veroviranomaisten rahoitusta olisi jatkettava erityisesti verovilpin ja veropetosten torjumisen tukemiseksi ja että näiden yksiköiden olisi vastattava toiminnastaan Euroopan parlamentille; on siksi huolissaan neuvoston ehdotuksesta vähentää henkilöstömenoja verotuksesta vastaavassa pääosastossa, kun hiljattain hyväksytyn lainsäädännön täytäntöönpanoa on määrä valvoa ja kun uusi kansainvälinen verouudistus on meneillään sekä G20-tasolla että osallistavassa kehyksessä; korostaa, että komissiolla on oltava riittävästi varoja arvioida asianmukaisesti jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden rahanpesuntorjunnan tasoa;

8. korostaa rahoitusta vastaanottavien elinten vastuunalaisuuden ja avoimuuden merkitystä.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

12

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gunnar Beck, Stefan Berger, Gilles Boyer, Cristian-Silviu Buşoi, Derk Jan Eppink, Engin Eroglu, Markus Ferber, Jonás Fernández, Frances Fitzgerald, José Manuel García-Margallo y Marfil, Luis Garicano, Sven Giegold, Neena Gill, José Gusmão, Enikő Győri, Eero Heinäluoma, Danuta Maria Hübner, Stasys Jakeliūnas, Herve Juvin, Othmar Karas, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Georgios Kyrtsos, Aušra Maldeikienė, Costas Mavrides, Csaba Molnár, Luděk Niedermayer, Dimitrios Papadimoulis, Piernicola Pedicini, Lídia Pereira, Dragoş Pîslaru, Luisa Porritt, Jake Pugh, Evelyn Regner, Antonio Maria Rinaldi, Alfred Sant, Joachim Schuster, Pedro Silva Pereira, Ernest Urtasun, Inese Vaidere, Johan Van Overtveldt, Stéphanie Yon-Courtin, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gerolf Annemans, Manon Aubry, Carmen Avram, Niels Fuglsang, Eugen Jurzyca, Margarida Marques, Siegfried Mureşan, Ville Niinistö, Irene Tinagli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Alice Kuhnke

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

39

+

PPE

Stefan Berger, Cristian-Silviu Buşoi, Markus Ferber, Frances Fitzgerald, José Manuel García-Margallo y Marfil, Danuta Maria Hübner, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Aušra Maldeikienė, Siegfried Mureşan, Luděk Niedermayer, Lídia Pereira, Inese Vaidere

RENEW

Gilles Boyer, Engin Eroglu, Luis Garicano, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Dragoş Pîslaru, Luisa Porritt, Stéphanie Yon-Courtin

S&D

Carmen Avram, Jonás Fernández, Niels Fuglsang, Neena Gill, Eero Heinäluoma, Margarida Marques, Costas Mavrides, Csaba Molnár, Evelyn Regner, Alfred Sant, Joachim Schuster, Pedro Silva Pereira, Irene Tinagli

VERTS/ALE

Sven Giegold, Stasys Jakeliūnas, Alice Kuhnke, Ville Niinistö, Ernest Urtasun

 

12

-

ECR

Derk Jan Eppink, Eugen Jurzyca

GUE/NGL

Manon Aubry, José Gusmão, Dimitrios Papadimoulis

ID

Gerolf Annemans, Gunnar Beck, Herve Juvin, Antonio Maria Rinaldi, Marco Zanni

NI

Jake Pugh

PPE

Enikő Győri

 

2

0

ECR

Johan Van Overtveldt

NI

Piernicola Pedicini

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

 

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija; <Depute>Lucia Ďuriš Nicholsonová</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. muistuttaa, että vaikuttavissa ja tarkoin harkituissa sosiaali- ja työllisyyspolitiikoissa on otettava huomioon sosioekonomiset ja väestörakenteeseen ja automaatioon liittyvät haasteet sekä haasteet, jotka aiheutuvat siitä, että unioni on sitoutunut irtautumaan hiilestä, ja että näiden politiikkojen yhteydessä olisi toteutettava oikein kohdennettuja investointistrategioita ja niiden olisi edelleen oltava merkittäviä edellytyksiä kestävälle kasvulle, joka on avaintekijä laadukkaiden työpaikkojen luomisessa ja epätasa-arvon vähentämisessä sekä ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen ja yhteenkuuluvuuden vauhdittamisessa;

2. suhtautuu myönteisesti työllisyys- ja sosiaalialan toimintapolitiikkojen kehitykseen kahdeksannella vaalikaudella mutta korostaa, että toimintapolitiikan aloitteita on rahoitettava riittävästi, asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti, jotta niistä tulee toimintakykyisiä;

3. korostaa, että vuoden 2020 talousarviolla olisi edistettävä Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuja sosiaali- ja työllisyysalan tavoitteita, jotka lienevät saavutettavissa työllisyysasteen osalta mutta ovat edelleen kaukana tarkasteltaessa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevan väestönosan pienentämistä koskevaa tavoitetta, koska yhä useammat työssä käyvät ihmiset ovat vaarassa ajautua köyhyyteen;

4.  korostaa myös, että unionin politiikkojen ja ohjelmien strateginen suuntaaminen on asteittain yhdenmukaistettava kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa hahmoteltujen sosiaalisten periaatteiden kanssa, ja toteaa, että pilari olisi sisällytettävä täysin unionin rahoitusohjelmia ja eurooppalaista ohjausjaksoa koskeviin säännöksiin;

5.  painottaa tässä yhteydessä, että tarvitaan kattavia toimintapoliittisia uudistuksia ja kokonaisvaltaisia lähestymistapoja, joilla vahvistetaan sosiaalista osallisuutta ja torjutaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä sekä käsitellään usein laiminlyötyä kysymystä ikäihmisten ja vammaisten työllistettävyydestä;

6.  tähdentää tätä taustaa vasten, että on tärkeää osoittaa riittävästi rahoitusta vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyviin ohjelmiin ja aloitteisiin, joilla pyritään edistämään osallistavaa kasvua, torjumaan työttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, vähentämään epätasa-arvoa ja edistämään ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä erityisesti yhteiskunnan vähäosaisimpien osalta;

7.  korostaa, että näille ohjelmille ja aloitteille on myönnettävä riittävä rahoitus vuodeksi 2020 ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmakauden voimaantuloon saakka;

8.  hylkää siksi leikkaukset budjettikohtiin 04 01 01, 04 01 02 01, 04 01 03, 04 03 02 01, 04 03 12, 04 03 13, 08 02 03 06 ja 13 08 01;

9.  muistuttaa myös, että maksusitoumus- ja maksumäärärahojen välillä on löydettävä asianmukainen tasapaino, jotta voidaan hyödyntää näiden ohjelmien ja aloitteiden koko potentiaali;

10. korostaa, että työntekijöiden osallistumisella ja osallistamisella yrityksen asioihin on huomattava myönteinen vaikutus työntekijöiden tuottavuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin, työpaikkojen laatuun ja palkkatasoon; pitää lisäksi unionissa käytävää työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua tukevia budjettikohtia ensisijaisen tärkeinä pyrittäessä lisäämään työmarkkinaosapuolten osallistumista esimerkiksi eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon; kehottaa näin ollen lisäämään työmarkkinasuhteiden hoidon ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun määrärahoja;

11. painottaa talousarviota koskevan vastuuvelvollisuuden ja priorisoinnin tärkeyttä pyrittäessä antamaan unionin kansalaisille todellista vastinetta rahalle, ja korostaa myös, että on keskityttävä aiempaa enemmän näyttöön perustuvaan päätöksentekoon ja kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalisiin ja alueellisiin eroihin;

12.  katsoo, että eurooppalaisen lisäarvon periaatteen olisi oltava kaikkien tulevien menojen kulmakivi; korostaa, että unionin rahoituksen olisi näin ollen vastattava julkisen tulosbudjetoinnin mallia, jossa kuhunkin budjettikohtaan liitetään mitattavia tavoitteita ja tuloksia; korostaa tässä yhteydessä unionin rahoitusta vastaanottavien elinten vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden merkitystä;

13. tunnustaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR), nuorisotyöllisyysaloitteen, Euroopan globalisaatiorahaston (EGR), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) sekä vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) keskeisen merkityksen ja toteaa jälleen, että näillä varoilla olisi luotava synergioita, jotka auttavat vähentämään sosiaalisia eroja ja eriarvoisuutta sen varmistamiseksi, että mikään kohderyhmä ei jää jälkeen; varoittaa, että näiden alojen määrärahavähennykset voivat heikentää politiikkojen vaikuttavuutta ja vaikeuttaa niiden tavoitteiden saavuttamista;

14.  korostaa tässä yhteydessä, että pienten jäsenvaltioiden ja syrjäisten alueiden, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, realiteetit on otettava huomioon; korostaa erityisesti, että on parannettava merentakaisten maiden ja alueiden rahoituksen saatavuutta, koska niillä on erityisasemansa ja kokonsa vuoksi rajallisesti hallinnollisia valmiuksia ja asiantuntemusta; katsoo, että Euroopan globalisaatiorahaston on vastattava myös pienten työmarkkinoiden ja pienten jäsenvaltioiden markkinoiden todellisuutta, etenkin kun on kyse pk-yrityksiä koskevista hakemuksista ja kun työntekijävähennykset ja toiminnan siirtäminen vaikuttavat vakavalla tavalla työllisyysasteeseen sekä paikalliseen ja alueelliseen talouteen;

15.  korostaa, että näiden rahastojen ja ohjelmien puitteissa toteutettavien toimien olisi aina johdettava strategisiin toimenpiteisiin, joilla on selkeästi määritellyt päämäärät ja tavoitteet, ja että tehokas ja vaikuttava varainkäyttö on yhtä tärkeää kuin talousarvion enimmäismäärät; pitää tältä osin tärkeänä todellista tulossuuntautunutta kulttuuria, jolla pyritään optimoimaan varojen käyttö, analysoimaan ohjelmien heikon tuloksellisuuden syyt ja vaatimaan parannustoimia;

16.  panee tässä yhteydessä merkille toimet, joilla pyritään lisäämään vuoden 2020 talousarviovarojen käyttöä koskevien menettelyjen avoimuutta ja varojen saatavuutta;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mahdollistamaan tarvittavan joustavuuden, kun vuonna 2020 pannaan täytäntöön unionin ohjelmia, etenkin Euroopan globalisaatiorahastoa, jotta otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron vaikutus jäsenvaltioihin asettautuneihin työntekijöihin ja yrityksiin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta tarkistaa nykyisen EGR-ohjelman soveltamisalaa, jotta siitä voitaisiin tukea työntekijöitä, jotka joutuvat siirtymään Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron aiheuttamien häiriöiden vuoksi;

18. panee merkille, että nykyiset ESR, nuorisotyöllisyysaloite, FEAD, EaSI ja unionin terveysalan toimintaohjelma on määrä sulauttaa ESR+-rahastoksi vuodesta 2021 lähtien; toistaa kantansa, jonka mukaan ESR+:n määrärahoja on korotettava 120 457 000 000 euroon käypinä hintoina monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2021–2027; kehottaa komissiota esittämään rahoitustiedot ja määrärahat siten, että ESR+:n luvut ja näiden ohjelmien alaotsakkeet ovat verrattavissa nykyisiin määrärahoihin; torjuu neuvoston ehdotuksen EaSI-ohjelman Progress-lohkon määrärahojen huomattavasta vähentämisestä (5 miljoonalla eurolla) vuonna 2020 ja suosittelee, että sen talousarviovarat pidettäisiin vähintään komission ehdottamalla tasolla; korostaa tässä yhteydessä, että kaikkien lainsäädännöllisten ja talousarviota koskevien uudelleenarviointien olisi perustuttava näyttöön ja niiden vaikutusten ymmärtämiseen, noudatettava paremman sääntelyn agendaa ja edellytettävä määrällisesti mitattavissa olevaa ja vertailukelpoista tulosten arviointia pelkän tulosten mittaamisen sijasta sekä perustuttava täysin tilintarkastustuomioistuimen antamiin asiaan liittyviin suosituksiin;

19. korostaa, että jatkuvien budjettirajoitusten valossa on keskeistä hyödyntää vuoden 2020 yleinen talousarvio mahdollisimman tehokkaasti, etenkin mitä tulee kestävää talouskasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista tukeviin toimintapolitiikkoihin, kuten tulevaisuuden osaamispolitiikkaan, ammatilliseen koulutukseen, taitojen parantamiseen ja uudelleenkoulutustoimiin ja toimenpiteisiin, joilla tuetaan toimivia työmarkkinoita ja parempaa mukautumista väestörakenteen muutokseen erityisesti parantamalla haavoittuvien ja heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten vanhusten ja vammaisten, integroitumista työmarkkinoille sekä panemalla täytäntöön integraatioon ja köyhyyden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä; toteaa, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on ehdottanut useita pilottihankkeita ja valmistelutoimia, joiden kohteena ovat sosiaalisesti syrjäytyneet yhteisöt;

20. tukee voimakkaasti kaikkia investointeja, joilla edistetään uusien tekniikoiden käyttöönottoa kaikilla talouden ja teollisuustuotannon aloilla kiinnittäen erityistä huomiota erityisohjelmiin, joilla pyritään nopeuttamaan työvoiman oikea-aikaista siirtymää ja rajoittamaan siirtymästä mahdollisesti aiheutuvia haitallisia sivuvaikutuksia, kuten rakenteellista työttömyyttä, kasvavia tuloeroja tai alueellista eriarvoisuutta; panee tässä yhteydessä merkille, että unionin välineillä on tehtävänsä tuettaessa yritysten ja työntekijöiden siirtymisetä digitaaliseen ja vihreämpään talouteen;

21.  muistuttaa ammatillisen koulutuksen tärkeydestä digitalisaation aikakaudella; kehottaa komissiota tutkimaan uusia mahdollisuuksia tukea ammatillisen koulutuksen ohjelmia etenkin ohjelmistokehityksen ja tietotekniikan alalla;

22. korostaa, että vaikka nuorisotyöttömyys vähenee unionissa myönteisesti, nuorten tulevaisuudennäkymien puute on todellinen sosiaalinen ongelma joissakin unionin osissa – tämä vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioittain ja alueittain – ja että nuorilla on edelleen suurempi köyhyyden ja sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen riski; korostaa, että tämä edellyttää nopeita innovatiivisia ja kohdennettuja ratkaisuja, jotta tilannetta voidaan parantaa lyhyellä aikavälillä konkreettisesti; odottaa siksi, että jäsenvaltiot ja komissio asettavat nuorisotyöttömyyden torjunnan etusijalle, minkä olisi heijastuttava vuoden 2020 talousarviossa;

23.  toistaa siksi pitävänsä tärkeinä rahastoja ja muita välineitä, jotka edistävät eriarvoisuutta ja nuorisotyöttömyyttä torjuvia toimenpiteitä, kuten nuorisotakuu, nuorisotyöllisyysaloite, Euroopan sosiaalirahasto ja Erasmus+;

24.  korostaa erityisesti nuorisotyöllisyysaloitteen roolia nuorisotyöttömyyden torjunnassa ja panee merkille komission ehdotuksen lisätä vuonna 2020 nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja 116 miljoonalla eurolla; pitää tätä määrää kuitenkin riittämättömänä; kehottaa siksi lisäämään nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja 600 miljoonalla eurolla;

25.  pitää myös myönteisenä, että komission puheenjohtajaksi nimetty Ursula von der Leyen on sitoutunut poliittisissa suuntaviivoissaan vahvistamaan nuorisotakuuta muuttamalla sen pysyväksi välineeksi ja lisäämällä sen määrärahoja ja säännöllistä raportointia;

26. pitää valitettavana, että yli neljäsosa kaikista lapsista unionissa on köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa;

27.  odottaa, että julkaistaan lapsitakuuta koskeva toteutettavuustutkimus, jonka olisi toimittava tulevien toimien täytäntöönpanon perustana, mutta kehottaa komissiota ottamaan kattavasti huomioon vuosien 2017, 2018 ja 2019 talousarvioissa hyväksytyt lapsitakuuta koskevien valmistelutoimien täytäntöönpanoehdotukset, joiden rahoitus mahdollistaa lapsitakuun asianmukaisen kokeiluvaiheen toteuttamisen seuraavalla ohjelmakaudella 2021–2027;

28.  pitää tässä mielessä tervetulleena, että komission puheenjohtajaksi nimetty Ursula von der Leyen sitoutui poliittisissa suuntaviivoissaan luomaan eurooppalaisen lapsitakuun, jotta varmistettaisiin, että unionissa jokaiselle köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevalle lapselle turvataan perusoikeudet, kuten oikeudet terveydenhuoltoon ja koulutukseen;

29.  korostaa tarvetta edistää haavoittuvassa asemassa olevien lasten sosiaalista osallisuutta ja erityisesti parantaa romanilasten tilannetta etenkin edistämällä heidän pääsyään kouluihin; toteaa, että pilottihanke olisi asianmukainen väline tämän kysymyksen käsittelyyn;

30. korostaa virastojen merkittävää panosta, kun käsitellään monenlaisia työllisyyteen, sosiaalialaan ja tietojen keruuseen liittyviä kysymyksiä; korostaa, että niiden tehtävät muuttuvat ja lisääntyvät koko ajan ja että niille on siksi annettava tarvittavat resurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä ja varmistaa parhaat mahdolliset EU:n lainsäädännöllisiä ja toimintapoliittisia tavoitteita tukevat tulokset; kehottaa siksi arvioimaan perusteellisesti virastoille annettuja uusia tehtäviä ja virastojen yleistä tuloksellisuutta, jotta varmistetaan, että talousarviovaroja kohdennetaan ainoastaan asianmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti;

31.  panee merkille, että perustetaan Euroopan työviranomainen (ELA), jonka on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2019; korostaa tarvetta varmistaa riittävät varat sen perustamista varten; pitää kiinni siitä, että rahoitusta ei voida toteuttaa kohdentamalla uudelleen muiden työllisyys- ja sosiaaliasioiden alan virastojen ja budjettikohtien määrärahoja ja että ELA tarvitsee uutena elimenä uusia varoja voidakseen toimia sujuvasti; korostaa erityisesti, että ELAn perustaminen ei saisi johtaa Eures-verkoston resurssien ja valmiuksien vähenemiseen, koska Eures-verkostolla on keskeinen asema unionin kansalaisten työvoiman liikkuvuuden edistämisessä ja se tarjoaa palveluja ja kumppanuuksia työnhakijoille ja työnantajille, julkisille työvoimapalveluille, työmarkkinaosapuolille ja paikallisviranomaisille; korostaa siksi, että ELAn ja Eures-verkoston budjettikohdat on pidettävä selkeästi erillään;

32. toteaa jälleen, että huolellisesti valmistellut pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat erittäin arvokkaita välineitä käynnistettäessä uusia toimintoja ja politiikkoja työllisyyden, erityisesti nuorisotyöllisyyden, ja sosiaalisen osallisuuden parantamisen aloilla ja että niitä voitaisiin hyödyntää kerättäessä tietoja ja todisteita unionin tulevien työllisyyspolitiikkojen parantamiseksi; toteaa, että monia työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ideoita on aiemmin pantu onnistuneesti täytäntöön pilottihankkeina ja valmistelutoimina; kehottaa budjettivallan käyttäjää sisällyttämään vuoden 2020 talousarvioon valiokunnan ehdottamat kahdeksan pilottihanketta ja valmistelutoimea, jotka koskevat erityisen heikossa asemassa olevien ryhmien (romanit ja erityisesti romanilapset, muita heikommassa asemassa olevat nuoret, pienituloiset kotitaloudet, vanhukset) sosiaalista osallisuutta, nuorisotyöttömyyttä, työterveyttä ja ‑turvallisuutta sekä vähimmäispalkkaa; kehottaa käyttämään kokonaan kussakin otsakkeessa käytettävissä olevat liikkumavarat;

33. toteaa, että komission on ehdottomasti annettava parlamentille säännöllisesti ajantasaista tietoa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanon eri vaiheista, myös tulosten asianmukaisesta arvioinnista ja lisäarvosta unionin kansalaisille; pitää tärkeänä, että komissio toimii avoimesti arvioidessaan pilottihankkeita ja valmistelutoimia.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

9

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Atidzhe Alieva-Veli, Abir Al-Sahlani, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Jane Brophy, Sylvie Brunet, David Casa, Leila Chaibi, Estrella Durá Ferrandis, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Rosa Estaràs Ferragut, Nicolaus Fest, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Chiara Gemma, Helmut Geuking, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, France Jamet, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Katrin Langensiepen, Elena Lizzi, Radka Maxová, Lefteris Nikolaou-Alavanos, Matthew Patten, Sandra Pereira, Kira Marie Peter-Hansen, Alexandra Louise Rosenfield Phillips, Dragoş Pîslaru, Manuel Pizarro, Dennis Radtke, Elżbieta Rafalska, Guido Reil, Daniela Rondinelli, Mounir Satouri, Monica Semedo, Beata Szydło, Eugen Tomac, Romana Tomc, Yana Toom, Nikolaj Villumsen, Marianne Vind, Maria Walsh, Tatjana Ždanoka, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alex Agius Saliba, José Gusmão, Jeroen Lenaers, Pierfrancesco Majorino, Anne Sander, Birgit Sippel

 

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

42

+

ECR

Lucia Ďuriš Nicholsonová, Helmut Geuking, Elżbieta Rafalska, Beata Szydło

NI

Chiara Gemma, Daniela Rondinelli

PPE

David Casa, Rosa Estaràs Ferragut, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Jeroen Lenaers, Dennis Radtke, Anne Sander, Eugen Tomac, Romana Tomc, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský

RENEW

Abir Al‑Sahlani, Atidzhe Alieva‑Veli, Jane Brophy, Sylvie Brunet, Radka Maxová, Dragoş Pîslaru, Monica Semedo, Yana Toom

S&D

Alex Agius Saliba, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Estrella Durá Ferrandis, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, Pierfrancesco Majorino, Manuel Pizarro, Birgit Sippel, Marianne Vind

VERTS/ALE

Katrin Langensiepen, Kira Marie Peter‑Hansen, Alexandra Louise Rosenfield Phillips, Mounir Satouri, Tatjana Ždanoka

 

9

-

GUE/NGL

Leila Chaibi, José Gusmão, Sandra Pereira, Nikolaj Villumsen

ID

Nicolaus Fest, France Jamet, Elena Lizzi, Guido Reil

NI

Lefteris Nikolaou‑Alavanos

 

1

0

NI

Matthew Patten

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Pascal Canfin</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että 21,0 prosenttia kaikista vuoden 2020 talousarvioesityksen sitoumuksista liittyy ilmastoon; pitää valitettavana, että unionin talousarviokehityksen perusteella osuus olisi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana vain 19,7 prosenttia, kun ennen vuotta 2014 tavoitteeksi sovittiin ”vähintään 20 prosenttia” kaudelle 2014–2020; korostaa, että komission mukaan vuoden 2020 talousarviossa vaaditaan 3,5 miljardin euron lisäys ilmastoon liittyviin menoihin, jotta 20 prosentin tavoite voidaan saavuttaa; painottaa, että olisi pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että unionin talousarvion kokonaistavoite saavutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä; kehottaa jälleen valtavirtaistamaan ilmastotoimet entistä kunnianhimoisemmin niin, että niiden osuus on 40 prosenttia, ja huomauttaa parlamentin vaatineen 30 prosentin osuutta marraskuussa 2018 antamassaan päätöslauselmassa; kehottaa myös parantamaan ilmastotoimien seurantamenetelmiä ja ilmastokestävyyden varmistamista seuraavalla rahoituskehyskaudella sekä varmistamaan, että ne ovat linjassa Pariisin sopimuksen ja unionin ilmastotavoitteiden kanssa; vaatii, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on otettava käyttöön vankat, kansainvälisesti vakiintuneiden menetelmien mukaiset seurantamenetelmät ilmastotoimien rahoituksen jäljittämiseksi ja jotta vältetään vaara, että ilmastotoimia yliarvioidaan; katsoo, että vihreä budjetointi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on avain ilmastotavoitteidemme saavuttamiseen;

2. panee huolestuneena merkille, että vain 8,3 prosenttia kaikista sitoumuksista liittyy luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen, mikä on pienin osuus sitten vuoden 2015, vaikka lajien on todettu katoavan ennennäkemätöntä ja kiihtyvää tahtia; kehottaa kohdentamaan riittävästi lisärahoitusta ja jäljitettävissä olevat määrärahat luonnon monimuotoisuuden johdonmukaisen ja pitkän aikavälin suojelun varmistamiseen koko EU:n alueella; vaatii, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on otettava käyttöön vankat, kansainvälisesti vakiintuneiden menetelmien mukaiset menetelmät luonnon monimuotoisuuden seuraamiseksi ja jotta vältetään vaara, että monimuotoisuuden hyväksi tehtyjä toimia yliarvioidaan;

3. katsoo, että erityisesti rahoituskehyksen viimeisenä vuonna tarvitaan kunnianhimoista rahoitusta ilmastotoimiin liittyville ohjelmille ja luonnon monimuotoisuuden suojelulle, jotta voidaan taata jatkuvuus tulevalle monivuotiselle rahoituskehyskaudelle, jonka odotetaan käynnistyvän hitaasti ennen kuin kaikki uudet ohjelmat ovat täysin toiminnassa;

4. kehottaa unionia varaamaan riittävästi rahoitusta tulevan eurooppalaisen viherelvytysohjelman (Green Deal) täysimääräistä ja tehokasta täytäntöönpanoa varten;

5. painottaa, että komission tulevan puheenjohtajan seuraavalle Euroopan komissiolle esittämien poliittisten suuntaviivojen myötä tarvitaan lisäksi ehdottoman kiireellisiä toimia päästövähennysten kiihdyttämiseksi;

6. korostaa tarvetta varmistaa vuoden 2020 talousarviossa riittävä rahoitus kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi Agenda 2030 -ohjelman sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa antamien sitoumusten mukaisesti;

7. panee merkille, että Life-ohjelman maksusitoumusmäärärahoja lisätään 21,5 miljoonalla eurolla (+3,9 prosenttia); on vakuuttunut siitä, että Life-ohjelman talousarvio vuodelle 2020 on riittämätön (529,6 miljoonaa euroa); kehottaa lisäämään merkittävästi vuoden 2020 määrärahoja, jotta voidaan varautua ja mukautua parlamentin vaatimukseen Life-ohjelman kaksinkertaistamisesta vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; pitää erittäin valitettavana, että Life-ohjelman osuus on ainoastaan 0,3 prosenttia vuoden 2020 talousarvioesityksestä;

8. on tyytyväinen siitä, että uusi rescEU-ohjelma saa 156,2 miljoonaa euroa, jotta sen avulla voidaan paremmin reagoida maanjäristyksiin, maasto- ja metsäpaloihin ja muihin luonnononnettomuuksiin; korostaa, että unionin pelastuspalvelumekanismin ja solidaarisuusrahaston kaltaisia välineitä tarvitaan kattamaan luonnonkatastrofit ja määrittämään ympäristövahinkojen arvo;

9. panee merkille, että terveyspolitiikkaan on ehdotettu 69,7 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (+2,0 prosenttia) ja 64,2 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (+4,7 prosenttia); pitää valitettavana, että tämä on vain 0,04 prosenttia vuoden 2020 talousarvioesityksestä ja 1,9 prosenttia otsakkeesta 3 (maksusitoumusmäärärahoina);

10. korostaa, että talousarviosta olisi osoitettava riittävästi varoja tulevan eurooppalaisen syöväntorjuntasuunnitelman valmistelua ja toteutusta varten; painottaa, että tämä suunnitelma on ensiarvoisen tärkeä ennaltaehkäisyn, tutkimuksen, innovaatioiden saatavuuden ja uudelleenintegroinnin edistämiseksi ja parantamiseksi;

11. panee merkille, että elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyviin toimiin ehdotetaan 280 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (–3,3 prosenttia) ja 244,7 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (+2,3 prosenttia); pitää valitettavana, että tämä on vain 0,17 prosenttia vuoden 2020 talousarvioesityksestä ja 7,5 prosenttia otsakkeesta 3 (maksusitoumusmäärärahoina);

12. panee merkille, että unionin pelastuspalvelumekanismille, joka on yksi unionin yhteisvastuun kulmakivistä, ehdotetaan 156,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (+4,4 prosenttia) ja 77 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (–5,7 prosenttia);

13. panee merkille, että vuoden 2020 talousarvioesityksessä hyväksyttyjen vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä pysyy samana kuin vuoden 2019 talousarviossa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) osalta ja että toimia lisätään Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) (+34 yleisen elintarvikelainsäädännön tarkistamisen seurauksena), Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) (+1) ja Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) (+2) osalta; korostaa, että tarvittaessa näille virastoille on osoitettava lisää rahoitusta ja henkilöstöä, jotta ne voivat täyttää toimeksiantonsa, suorittaa tehtävänsä ja edistää unionissa tieteeseen perustuvaa lähestymistapaa; korostaa, että koordinoimalla paremmin virastojen keskinäistä toimintaa optimoitaisiin sekä niiden työskentelyä että julkisten varojen käyttöä;

14. kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön;

15. huomauttaa, että pilottihankkeiden ja valmistelutoimien olisi oltava linjassa ilmastotavoitteiden kanssa ja että niille olisi osoitettava merkittävä rahoitus koko niiden keston ajaksi, jotta voidaan hyödyntää kaikki niiden mahdollisuudet ja näin valmistella tulevien toimenpiteiden toteuttamista.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

60

10

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Bartosz Arłukowicz, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Aurelia Beigneux, Monika Beňová, Malin Björk, Delara Burkhardt, Cristian-Silviu Buşoi, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Nathalie Colin-Oesterlé, Miriam Dalli, Seb Dance, Esther de Lange, Marco Dreosto, Eleonora Evi, Agnès Evren, Fredrick Federley, Pietro Fiocchi, James Alexander Glancy, Andreas Glück, Catherine Griset, Jytte Guteland, Teuvo Hakkarainen, Pär Holmgren, Jan Huitema, Yannick Jadot, Petros Kokkalis, Athanasios Konstantinou, Ewa Kopacz, Joanna Kopcińska, Peter Liese, Sylvia Limmer, Javi López, César Luena, Liudas Mažylis, Anthea McIntyre, Aileen McLeod, Tilly Metz, Silvia Modig, Alessandra Moretti, Ljudmila Novak, Grace O’Sullivan, Rory Palmer, Jutta Paulus, Rovana Plumb, Jessica Polfjärd, Frédérique Ries, Sándor Rónai, Rob Rooken, Silvia Sardone, Christine Schneider, Günther Sidl, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Edina Tóth, Véronique Trillet-Lenoir, Caroline Voaden, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Michal Wiezik, Anna Zalewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michael Bloss, Christophe Hansen, Lídia Pereira, Susana Solís Pérez, Nikolaj Villumsen

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

60

+

ECR

Pietro Fiocchi, Joanna Kopcińska, Alexandr Vondra, Anna Zalewska

GUE/NGL

Malin Björk, Petros Kokkalis, Silvia Modig, Nikolaj Villumsen, Mick Wallace

NI

Eleonora Evi, Athanasios Konstantinou

PPE

Bartosz Arłukowicz, Cristian-Silviu Buşoi, Nathalie Colin-Oesterlé, Agnès Evren, Christophe Hansen, Ewa Kopacz, Esther de Lange, Peter Liese, Liudas Mažylis, Ljudmila Novak, Lídia Pereira, Jessica Polfjärd, Christine Schneider, Edina Tóth, Michal Wiezik

RENEW

Pascal Canfin, Catherine Chabaud, Fredrick Federley, Andreas Glück, Jan Huitema, Frédérique Ries, Susana Solís Pérez, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Véronique Trillet-Lenoir, Caroline Voaden

S&D

Marek Paweł Balt, Monika Beňová, Delara Burkhardt, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Miriam Dalli, Seb Dance, Jytte Guteland, Javi López, César Luena, Alessandra Moretti, Rory Palmer, Rovana Plumb, Sándor Rónai, Günther Sidl

VERTS/ALE

Margrete Auken, Michael Bloss, Pär Holmgren, Yannick Jadot, Aileen McLeod, Tilly Metz, Grace O'Sullivan, Jutta Paulus

 

10

-

ECR

Anthea McIntyre, Rob Rooken

ID

Simona Baldassarre, Aurelia Beigneux, Marco Dreosto, Catherine Griset, Teuvo Hakkarainen, Sylvia Limmer, Silvia Sardone

NI

James Alexander Glancy

 

0

0

 

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute> Adina‑Ioana Vălean </Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää valitettavana, että komission ehdottamat määrärahat ovat 474 600 000 euroa pienemmät kuin otsakkeen 1 a enimmäismäärä, vaikka asianomaiset ohjelmat ovat ylikuormitettuja ja voisivat helposti ottaa vastaan lisävaroja; korostaa, että otsakkeen 1 a ohjelmat ovat erittäin tärkeitä innovaatiovetoisen talouskasvun vauhdittamisen sekä Pariisin sopimuksen mukaisesti tapahtuvan ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen edistämisen kannalta;

2. korostaa, että on tärkeää kehittää innovaatiojohtajuutta sekä lisätä tutkimusta ja tehdä mullistavaa tutkimusta huipputeknologian alalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi; torjuu siksi neuvoston tekemät 747 400 000 euron leikkaukset otsakkeeseen 1 a, mukaan lukien 424 900 000 euroa tutkimuksen ja innovoinnin yhteisestä strategiakehyksestä, erityisesti asiaan liittyviin budjettikohtiin, joilla vahvistetaan tulevia ja kehittyviä teknologioita koskevaa tutkimusta ja eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria, sähköinen infrastruktuuri mukaan luettuna, sekä johtajuutta tieto- ja viestintäteknologian alalla, ja mukaan luettuna myös 28 000 000 euroa Verkkojen Eurooppa -välineen tieto- ja viestintätekniikan toimintalohkosta ja 20 000 000 euroa COSME-ohjelmasta, mikä uhkaa vaarantaa unionin pyrkimykset luoda kestävää kasvua ja laadukkaita työpaikkoja sekä unionin pyrkimykset saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kasvihuonekaasupäästötön talous vuoteen 2050 mennessä ketään jälkeen jättämättä;

3. katsoo, että erityisesti monivuotisen rahoituskehyksen viimeisen vuoden aikana otsakkeeseen 1 a tarvitaan kunnianhimoiset määrärahat, jotta voidaan rakentaa yhteys tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen, jonka aikana kaikki uudet ohjelmat tulevat täyteen toimintavalmiuteen, ja jotta varmistetaan, että nämä ohjelmat ovat kaikin tavoin toimivia, jotta niillä voidaan edelleen myötävaikuttaa unionin ensisijaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen;

4. kehottaa näin ollen nostamaan maksusitoumusmäärärahojen tason otsakkeen 1 a enimmäismäärään asti ja käyttämään lisäksi kaikkia rahoituskehysasetuksessa säädettyjä mahdollisia joustovälineitä ja varainhoitoasetukseen sisältyvää erityissäännöstä, joka koskee vapautettujen määrärahojen uudelleenkäyttöä tutkimushankkeisiin, jotta varmistetaan maksusitoumusmäärärahojen mahdollisimman suuri määrä vuoden 2020 talousarviossa;

5. muistuttaa tutkimuksen ja innovoinnin merkityksestä yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä; panee merkille useiden ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -ohjelman ja COSME-ohjelman, ylikuormituksen, minkä johdosta Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevien hakemusten hyväksymisaste on ollut pienempi kuin edellisellä rahoituskehyskaudella, mikä tarkoittaa, että monia muitakin korkealaatuisia tutkimus- ja innovointihankkeita voitaisiin rahoittaa, jos niille voitaisiin osoittaa riittävästi unionin varoja; korostaa, että tähän olisi vastattava kunnianhimoisemmalla vuoden 2020 talousarviolla ja lisäämällä täydentävyyttä unionin muiden rahastojen ja rahoitusvälineiden, kansallisten ohjelmien ja yksityisten investointien kanssa; katsoo, että unionin tutkimus- ja innovointirahoituksella olisi tuettava erityisesti alueita, jotka kärsivät markkinoiden vakavasta toimimattomuudesta ja yhteiskunnallisten haasteiden laiminlyömisestä; katsookin, että vapautuneita varoja olisi asetettava uudelleen saataville varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; muistuttaa kannastaan, jonka mukaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tarvitaan Euroopan horisontti -ohjelmaa varten vähintään 120 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina;

6. korostaa, että pk-yritykset ovat unionin talouden olennainen osa, sillä ne tarjoavat paljon työpaikkoja unionissa; pitää tarpeellisena luoda pk-yrityksille myönteinen liiketoimintaympäristö sekä tukea niiden klustereita ja verkostoja; on siksi tyytyväinen pk-yrityksiä koskevan välineen määrärahojen lisäämiseen; panee huolestuneena merkille, että neuvosto on leikannut pk-yrityksiä koskevan innovoinnin lisäämiseen tarkoitettuja määrärahoja, mikä antaa ristiriitaisen signaalin unionin yrityksille;

7. korostaa, että on tärkeää saavuttaa digitaalisia sisämarkkinoita koskevat tavoitteet, jotta vauhditetaan unionin digitalisaatiota ja edistetään unionin talouden, julkisen sektorin ja kansalaisten digitaalista osallisuutta; panee tässä yhteydessä merkille WiFi4EU:n kaltaisten aloitteiden merkityksen; pitää valitettavina neuvoston tälle aloitteelle ehdottamia leikkauksia;

8. korostaa tarvetta uudistaa unionin liikennealaa, jotta unionin liikenne voidaan muuttaa kestäväksi, puhtaaksi ja kilpailukykyiseksi, unionin autoteollisuus saadaan tulevaisuuden tarpeisiin sopivaksi ja unionin ilmastotavoitteet saavutetaan; korostaakin tarvetta osoittaa riittävästi rahoitusta näitä tavoitteita tukeville ohjelmille, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmalle, Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiolle ja toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle (FCH 2); pitää siksi huolestuttavina neuvoston ehdottamien leikkausten vaikutuksia resurssitehokkaan, ympäristöystävällisen, turvallisen ja saumattoman unionin liikennejärjestelmän luomisen kannalta;

9. pitää erittäin valitettavana, että komission ehdottamat määrärahat ACER-virastolle ovat jälleen kerran selvästi pienemmät kuin ACER-viraston pyytämät, mikä uhkaa vaarantaa ACER-viraston toiminnan ja kyvyn hoitaa sille kuuluvia markkinoiden valvontaan ja avoimuuteen liittyviä tehtäviä, puhumattakaan sille äskettäin annetun lainsäädännön nojalla annetuista lisätehtävistä;

10. toteaa jälleen, että investointeja tutkimukseen ja innovointiin on lisättävä tiedon saatavuuden parantamiseksi, sosiaalisen kehityksen edistämiseksi ja elintason laadun nostamiseksi;

11. kehottaa myöntämään kaikille valiokunnan toimialaan kuuluville virastoille (ACER, BEREC, ENISA ja GSA) niiden pyytämät määrärahat ja henkilöstö; vaatii, että kyseisten virastojen taloudellisia ja henkilöresursseja lisätään niiden tehtävien lisääntymisen johdosta ja jotta ne voivat valmistautua uuden lainsäädännön täytäntöönpanoon, ja katsoo, että on myös otettava huomioon tarve suunnitella tulevia tehtäviä ja vastuualueita; toteaa, että GSA-viraston on kohdattava uusia turvallisuuteen ja muihin arkaluonteisiin kysymyksiin liittyviä haasteita ja että ulkoistaminen todennäköisesti heikentää turvallisuutta ja kustannustehokkuutta ja johtaa asiantuntemuksen vähenemiseen; katsoo siksi, että on otettava palvelukseen ja pidettävä palveluksessa pitkälle erikoistuneita asiantuntijoita;

12. palauttaa mieliin parlamentin, neuvoston ja komission Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/1953 liitetyssä yhteisessä lausumassa[9] antaman sitoumuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että paikallisyhteisöjen internetyhteyksien parantamisen kokonaisrahoitus kolmen vuoden aikana on 120 miljoonaa euroa, jotta aloitteesta voisi tulla aidosti eurooppalainen menestys paikallisyhteisöjen ja -kansalaisten hyväksi; korostaa tässä yhteydessä, että kahden ehdotuspyynnön seurauksena yli 23 000 kuntaa unionin eri puolilta rekisteröityi WiFi4EU-portaaliin ja että 6 200 kunnalle on jo myönnetty Wifi4EU-arvoseteleitä, mikä osoittaa aloitteen olleen menestys;

13. kehottaa myöntämään lisävaroja, jotta voidaan nopeuttaa puhtaampien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa sekä helpottaa hiilialueiden ja hiili-intensiivisten alueiden oikeudenmukaista siirtymää unionin Pariisin sopimuksen mukaisesti tekemien sitoumusten täyttämiseksi, myös jatkamalla olemassa olevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia sekä käynnistämällä uusia; toistaa Euroopan parlamentin ehdotuksen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 puitteissa, jotta voidaan puuttua työntekijöihin ja yhteisöihin kohdistuviin yhteiskunnallisiin, sosioekonomisiin ja ympäristöön liittyviin vaikutuksiin hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisillä aloilla, joihin siirtymä vaikuttaa haitallisesti; korostaa tarvetta jatkaa unionin hiilialueiden ja hiili-intensiivisten alueiden tukemista, jotta niillä on edellytykset hyödyntää uutta oikeudenmukaisen energiasiirtymän rahastoa;

14. korostaa, että tutkimus ja innovointi ovat kestävän kehityksen avaintekijöitä, ja muistuttaa unionin ja jäsenvaltioiden sitoumuksesta saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet; suhtautuu myönteisesti komission arvioon, jonka mukaan ilmastonmuutosmenojen osuus nousee 21 prosenttiin vuoden 2020 talousarviossa, ja muistuttaa, että näitä toimia on tehostettava; pitää valitettavana, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalle ehdotetuilla määrärahoilla ei mitä todennäköisimmin saavuteta puiteohjelmalle asetettuja ilmasto- ja kestävyysmenotavoitteita ja että tavoitteet jäävät siksi saavuttamatta koko meneillään olevan monivuotisen rahoituskehyksen aikana; korostaa kantanaan olevan, että Pariisin sopimukseen perustuvien unionin sitoumusten mukaisesti ilmastoon liittyviä menoja olisi lisättävä asianmukaisesti; muistuttaa tässä yhteydessä ”energiatehokkuus ensin” -periaatteesta ja unionin tavoitteesta olla johtavassa asemassa uusiutuvien energialähteiden käytössä;

15. kehottaa antamaan lisämäärärahoja Verkkojen Eurooppa -välineelle ja erityisesti sen energia- ja TVT-lohkoille, jotta voidaan varmistaa energiaunionin toteutuminen ja se, että erilliset markkinat ovat yhteydessä toisiinsa ja että jäljellä olevat pullonkaulat poistetaan, ja jotta voidaan luoda tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava unionin energiaverkko.

16. on hyvin huolestunut jatkuvasta epävarmuudesta, joka liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan eroon Euroopan unionista; korostaa, että on ryhdyttävä rahoitusta koskeviin varotoimiin siltä varalta, että Yhdistynyt kuningaskunta ei suorita maksuosuuttaan vuoden 2020 talousarvioon tai suorittaa sen vain osittain, ja kehottaakin kaikkia muita jäsenvaltioita yhdessä korvaamaan Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuuden täysimääräisesti, sillä kaikki ohjelmat ovat päätösvaiheessaan ja unionin varojen vastaanottajien on voitava olla varmoja siitä, että unioni pitää kiinni sitoumuksistaan;

17. korostaa, että unionin epäonnistuminen oikeudellisten ja poliittisten maksumäärärahasitoumusten täyttämisessä vahingoittaisi vakavasti unionin luotettavuutta ja luottamus unionin toimielinten kykyyn hoitaa tehtävänsä heikkenisi merkittävästi; katsoo tämän korostuvan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuvaiheessa ja katsoo, että tästä syystä monivuotisten ohjelmien täytäntöönpanoa on kiireellisesti edistettävä.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

54

6

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Michael Bloss, Manuel Bompard, Paolo Borchia, Marc Botenga, Markus Buchheit, Klaus Buchner, Carlo Calenda, Andrea Caroppo, Maria Da Graça Carvalho, Katalin Cseh, Ciarán Cuffe, Josianne Cutajar, Pilar del Castillo Vera, Martina Dlabajová, Christian Ehler, Valter Flego, Niels Fuglsang, Jens Geier, Nicolás González Casares, Christophe Grudler, András Gyürk, Henrike Hahn, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Eva Kaili, Seán Kelly, Łukasz Kohut, Andrius Kubilius, Miapetra Kumpula-Natri, Thierry Mariani, Marisa Matias, Eva Maydell, Joëlle Mélin, Iskra Mihaylova, Dan Nica, Ville Niinistö, Mauri Pekkarinen, Markus Pieper, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Jessica Stegrud, John David Edward Tennant, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Isabella Tovaglieri, Adina-Ioana Vălean, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Rasmus Andresen, Marco Dreosto, Giorgos Georgiou, Klemen Grošelj, Alicia Homs Ginel, Adam Jarubas, Janusz Lewandowski, Jutta Paulus, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Edina Tóth

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Hannes Heide

 

 


 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

54

+

ECR

Evžen Tošenovský

ID

Thierry Mariani, Joëlle Mélin

PPE

François-Xavier Bellamy, Maria Da Graça Carvalho, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, András Gyürk, Adam Jarubas, Seán Kelly, Andrius Kubilius, Janusz Lewandowski, Eva Maydell, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Edina Tóth, Adina-Ioana Vălean, Henna Virkkunen, Pernille Weiss

RENEW

Nicola Beer, Katalin Cseh, Martina Dlabajová, Valter Flego, Klemen Grošelj, Christophe Grudler, Ivars Ijabs, Iskra Mihaylova, Mauri Pekkarinen, Dominique Riquet

S&D

Carlo Calenda, Josianne Cutajar, Niels Fuglsang, Jens Geier, Nicolás González Casares, Robert Hajšel, Hannes Heide, Alicia Homs Ginel, Ivo Hristov, Eva Kaili, Łukasz Kohut, Miapetra Kumpula-Natri, Dan Nica, Patrizia Toia, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

François Alfonsi, Rasmus Andresen, Michael Bloss, Klaus Buchner, Ciarán Cuffe, Henrike Hahn, Ville Niinistö, Jutta Paulus

 

6

-

ECR

Jessica Stegrud

ID

Paolo Borchia, Andrea Caroppo, Marco Dreosto, Isabella Tovaglieri

NI

John David Edward Tennant

 

6

0

ECR

Grzegorz Tobiszowski

GUE/NGL

Manuel Bompard, Marc Botenga, Giorgos Georgiou, Marisa Matias

ID

Markus Buchheit

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää


 

 

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Svenja Hahn</Depute>

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. toteaa, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) vastuulla on talousarviomenettelyssä budjettikohtia osastoissa 2 (sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset), 14 (verotus ja tulliliitto) ja 33 (oikeusasiat ja kuluttajansuoja);

2. painottaa, että sisämarkkinoiden perustaminen on edelleen yksi unionin suurimmista ja konkreettisimmista saavutuksista ja että siitä hyötyvät yritykset, mikro- ja pienyritykset mukaan luettuina, kuluttajat ja kansalaiset ympäri Eurooppaa; katsoo, että sisämarkkinoiden vahvistaminen entisestään, sellaisten hallinnollisten rasitteiden vähentäminen, jotka haittaavat tavaroiden, pääoman, palvelujen ja työvoiman vapaata liikkuvuutta, ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen olisi asetettava etusijalle vuoden 2020 talousarviossa unionin liiketoiminnan kilpailukyvyn jatkumiseksi ja kuluttajien suojelemiseksi kaikkialla unionissa; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää seurata järjestelmällisesti edistymistä alalla, jotta voidaan havaita esiin nousevat kysymykset ja esittää toimintapoliittisia suosituksia digitaalisten sisämarkkinoiden edelleen kehittämiseksi;

3. painottaa palvelujen sisämarkkinoiden tärkeyttä; kehottaa unionia myöntämään lisärahoitusta palvelujen sisämarkkinoiden valmiiksi saattamiseen ja kannustamaan uusien ja innovatiivisten palvelujen kehittämiseen;

4. vaatii, että vuoden 2020 talousarvion olisi edistettävä eurooppalaisen ohjausjakson painopisteiden toteutumista eli sellaisten laadukkaiden investointien ja uudistusten toteuttamista, jotka lisäävät kilpailukykyä ja yritysten, myös pien- ja mikroyritysten, tuottavuutta, sekä jatkettava sisämarkkinoiden syventämistä ja digitaalisten sisämarkkinoiden edelleen kehittämistä;

5. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on talousarvioesityksessään kohdentanut riittävästi määrärahoja useimpiin IMCO-valiokunnan ensisijaisiin tavoitteisiin, kuten tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoihin, pienten ja keskisuurten yritysten (pk‑yritysten) tukemiseen, kuluttajansuojaan ja kilpailukykyyn, ja kehottaa neuvostoa ja parlamenttia hyväksymään nämä määrärahat vuoden 2020 talousarviossa;

6. pitää myönteisenä, että määrärahoja on lisätty ”tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toiminnalle ja kehittämiselle” (budjettikohta 02 03 01) markkinavalvontaa ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta käsittelevän unionin verkoston luomista varten sekä ”pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamiselle” (budjettikohta 02 02 02) ja ”COSME-ohjelman tukimenoille” (budjettikohta 02 01 04 01), sillä kaikki kyseiset kolme toimea ovat ratkaisevan tärkeitä unionin talouskasvun vahvistamisen kannalta; pitää erittäin valitettavana, että neuvosto on vähentänyt määrärahoja budjettikohdissa 02 03 01 ja 02 02 02;

7. korostaa tältä osin, että pk-yritykset ovat olennainen osa unionin taloutta ja niillä on ratkaiseva rooli työpaikkojen luomisessa kaikkialla unionissa, ja pitää tarpeellisena luoda pk-yrityksille suotuisa liiketoimintaympäristö ja edistää sitä edelleen; painottaa näin ollen, että IMCO-valiokunnan tärkein painopiste on edelleen pk-yritysten rahoituksen saannin parantaminen vuoden 2020 talousarviossa;

8. korostaa, että yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma (COSME) on keskeinen väline, jolla tuetaan yrittäjyyskulttuuria ja olemassa olevia pk‑yrityksiä sekä varmistetaan kilpailukyky, kestävyys ja kasvu; kehottaa erityisesti vahvistamaan Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välinettä (pk-yrityksiä koskeva väline), koska se antaa pk-yrityksille ratkaisevaa tukea aivan uudenlaisilla ideoilla ja markkinakelpoisilla innovatiivisilla ratkaisuilla; katsoo, että unionin talousarvio ja siitä saatava rahoitus ovat keskeisiä välineitä startup-yritysten, mikroyritysten ja pk-yritysten kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisäämisessä ja yrittäjyyshengen edistämisessä unionissa;

9. korostaa vankan ja tehokkaasti täytäntöönpannun kuluttajapolitiikan merkitystä, sillä se tarjoaa kuluttajille suojaa ja ennustettavuutta ja torjuu sopimattomia kaupallisia käytäntöjä sekä verkossa että muualla ja saa yritykset luottamaan siihen, että ne voivat tuottaa palveluja ja tuotteita sisämarkkinoilla, ja sen avulla voidaan varmistaa EU:n ja kansallisen lainsäädännön noudattamisen ja täytäntöönpanon valvonta ja pitää pk-yritysten hallinnolliset rasitteet mahdollisimman pieninä; painottaa, että kuluttajansuojaa koskevat haasteet ovat edelleen olemassa sekä digitaalisessa että fyysisessä ympäristössä, ja siksi on äärimmäisen tärkeää lisätä pyrkimyksiä kuluttajien ja kansalaisten kouluttamiseksi ja valistamiseksi;

10. pitää myönteisenä, että maksumäärärajoja on lisätty ”kuluttajien edun valvomiseen ja heidän turvallisuuteensa ja heille tiedottamisen parantamiseen” (budjettikohta 33 04 01), sillä yksi tärkeä tapa kasvattaa kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin ja unionin kykyyn tarjota konkreettista hyötyä on tiedottaa kuluttajien oikeuksista ja tehdä niitä tunnetuiksi;

11. painottaa asianmukaisen rahoituksen merkitystä täysin automaattiseen tullitoimeen siirryttäessä eurooppalaisten yhtiöiden tehokkuuden parantamiseksi ja kuluttajansuojan yksinkertaistamiseksi sekä tasapuolista kilpailua ajatellen; toteaa, että tätä varten on olennaisen tärkeää lisätä Tulli 2020 -ohjelman rahoitusta, sillä se sisältää yhteistyömekanismeja, joiden avulla unionin tulliviranomaiset ja virkamiehet voivat vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä; toteaa, että on myös olennaisen tärkeää varmistaa ajanmukaisten ja tehokkaiden tullivalvontalaitteiden hankintaa ja ylläpitoa koskeva rahoitus;

12. muistuttaa, että komissio ja jäsenvaltiot ovat jo aiheuttaneet viiveitä unionin tullikoodeksin aikataulunmukaisessa täytäntöönpanossa, ja pitää sen vuoksi erittäin valitettavana ”tulliliiton toiminnan ja uudistamisen tukemiselle” (budjettikohta 14 02 01) kohdennettujen määrärahojen vähentämistä, joka saattaa johtaa muihinkin viiveisiin ja haitata tullivalvonnan tehostamista kaikkialla unionissa ja sisämarkkinoiden toimintaa; muistuttaa, että koodeksin täysimääräinen ja yhdenmukainen täytäntöönpano on olennaisen tärkeää, jotta voidaan suojella paremmin kansalaisia ja unionin taloudellisia etuja, ja että sähköinen tullijärjestelmä on ensisijainen toimintatapa sisämarkkinoiden paremman toiminnan kannalta;

13. ottaa huomioon, että vuosi 2020 on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosi, ja pyytää tämän vuoksi komissiota hyödyntämään vuoden 2020 talousarviossa kaikki käytettävissä olevat monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat niillä politiikanaloilla, jotka ovat IMCO-valiokunnan vastuulla;

14. korostaa, että on tärkeää, että komissio noudattaa täysimääräisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, jotta talousarvio olisi tehokkaampi ja tarjoaisi enemmän lisäarvoa unionin kansalaisille;

15. pyytää komissiota rahoittamaan kaikkia IMCO-valiokunnan tukemia pilottihankkeita ja valmistelutoimia.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alex Agius Saliba, Andrus Ansip, Pablo Arias Echeverría, Alessandra Basso, Adam Bielan, Hynek Blaško, Vlad-Marius Botoş, Markus Buchheit, Dita Charanzová, David Cormand, Petra De Sutter, Dinesh Dhamija, Carlo Fidanza, Alexandra Geese, Svenja Hahn, Virginie Joron, Eugen Jurzyca, Arba Kokalari, Marcel Kolaja, Andrey Kovatchev, Maria Manuel Leitão Marques, Morten Løkkegaard, Adriana Maldonado López, Antonius Manders, Beata Mazurek, Leszek Miller, Brian Monteith, Dan-Ştefan Motreanu, Kris Peeters, Anne-Sophie Pelletier, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Róża Thun und Hohenstein, Kim Van Sparrentak, Marion Walsmann, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Clara Aguilera, Claudia Gamon, Lucy Elizabeth Harris, John Howarth

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Delara Burkhardt, Predrag Fred Matić

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

38

+

ECR

Adam Bielan, Carlo Fidanza, Eugen Jurzyca, Beata Mazurek

GUE/NGL

Anne-Sophie Pelletier

NI

Marco Zullo

PPE

Pablo Arias Echeverría, Arba Kokalari, Andrey Kovatchev, Antonius Manders, Dan-Ştefan Motreanu, Kris Peeters, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Róża Thun und Hohenstein, Marion Walsmann

RENEW

Andrus Ansip, Vlad-Marius Botoş, Dita Charanzová, Dinesh Dhamija, Claudia Gamon, Svenja Hahn, Morten Løkkegaard

S&D

Alex Agius Saliba, Clara Aguilera, Delara Burkhardt, John Howarth, Maria Manuel Leitão Marques, Adriana Maldonado López, Predrag Fred Matić, Leszek Miller, Christel Schaldemose

VERTS/ALE

David Cormand, Petra De Sutter, Alexandra Geese, Marcel Kolaja, Kim Van Sparrentak

 

6

-

ID

Alessandra Basso, Hynek Blaško, Markus Buchheit, Virginie Joron

NI

Lucy Elizabeth Harris, Brian Monteith

 

0

0

 

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Daniel Freund</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. panee merkille komission talousarvioesityksen liikenteen alalla; pitää valitettavana, että neuvosto vaatii summittaisia leikkauksia; vaatii EU:n liikennealalle kunnianhimoista talousarviota, jossa otetaan huomioon EU:n liikennepolitiikkaan liittyvät uudet haasteet ja nykyiset poliittiset painopisteet;

2. katsoo, että on aika muuttaa perusteellisemmin EU:n liikennealan rahoitusta siten, että vuoteen 2050 mennessä voidaan luoda päästötön liikenneala ja taata, että se on täysin Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen; pitää äärimmäisen tärkeänä rahoituksen korkeaa tasoa sekä varojen tulossuuntautunutta ja tehokasta käyttöä Horisontti 2020 -ohjelman liikennelohkossa ja näitä tavoitteita edistävissä ohjelmissa ja yhteisyrityksissä; korostaa hiilestä irtautumisen ja digitalisaation alojen hankkeiden ja ohjelmien merkitystä, vaatii niille riittävää rahoitusta ja pyytää asettamaan ne etusijalle; kehottaa komissiota edistämään logistiikan digitalisaatiota; katsoo, että tässä uudistuksessa on otettava täysin huomioon heikossa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien ja alueiden tarpeet, jotta siirtymä olisi oikeudenmukainen ja osallistava; korostaa, että rahoituksella on varmistettava liikenneyhteyksien ja liikenteen tehokkuuden parantaminen;

3. korostaa, että unionin liikennepolitiikka on erittäin tärkeää taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden kannalta ja että siksi ensisijaisena olisi pidettävä hankkeiden laatua, niiden kansalaisille ja yrityksille tuottamaa hyötyä sekä niiden kestävyyttä eikä niiden määrää tai kokoa; tähdentää, että EU:n liikennepolitiikka tarvitsee asianmukaisen ja riittävän rahoituksen, jotta voidaan turvata Euroopan kasvu, työpaikat ja kilpailukyky, myös maantieteellisesti syrjäisemmillä alueilla, ja lisätä investointeja tutkimukseen ja innovointiin sekä sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen; korostaa, että on kehitettävä politiikan, rahoituksen ja hallintomenettelyjen välisiä yhteyksiä, jotta voidaan lisätä suurten infrastruktuurihankkeiden tehokkuutta;

4. korostaa EU:n liikennepolitiikan ja investointien ratkaisevaa roolia pyrittäessä edistämään ja lisäämään alueellista, sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta EU:ssa ja varmistamaan EU:n kaikkien alueiden, myös syrjäisten alueiden, syrjäisimpien alueiden, saarten, reuna-alueiden, vuoristoalueiden ja rajaseutujen sekä väestökadosta kärsivien ja harvaan asuttujen alueiden, saavutettavuus ja yhteenliitettävyys;

5. huomauttaa, että julkisilla investoinneilla maantie-, rautatie-, lento- ja meriliikenteeseen on positiivinen vaikutus sisämarkkinoihin ja Euroopan talouteen, josta on tultava johtaja maailmanlaajuisesti;

6. korostaa, että EU:n liikenneinfrastruktuuripolitiikassa on paremmin yhdistämään toisiinsa seuraavat näkökohdat:

– käytävien ja kattavan verkon välisen yhteenliitettävyyden ja rajatylittävien yhteyksien on oltava painopiste,

– intermodaalisuus olisi asetettava hankepäätösten lähtökohdaksi, ja

– yhteentoimivuus on asetettava liikennehankkeiden yhteisrahoituksen ehdoksi;

 

7. muistuttaa, että InvestEU-ohjelman perustamisasetusta koskevaan väliaikaiseen sopimukseen[10] sisältyy yleinen säännös, jota sovelletaan kaikkeen liikenteeseen liittyvään rahoitukseen ja jolla varmistetaan, että ”(h)ankkeille, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa, ei saa myöntää ... tukea” ja että rahoitus- ja investointitoimet ”on seulottava sen määrittämiseksi, onko niillä ympäristö-, ilmasto- tai sosiaalisia vaikutuksia, ja jos näin on, niiden ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on varmistettava”; palauttaa mieliin, että InvestEU-rahastosta olisi tuettava investointeja, jotka edistävät unionin taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja että unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi on aiheellista maksimoida ”asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat liikenne-, energia- ja digitaalialalla”;

8. korostaa, että Euroopan investointipankin (EIP) liikenneinvestointeja koskevan politiikan tarkistamisella vuonna 2020 olisi valmisteltava EIP:n liikennerahoituksen perusteellisempaa tarkistamista sen lisäksi, että pankilla on keskeinen rooli Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja InvestEU-rahaston täytäntöönpanossa; muistuttaa, että vuosina 2007–2018 EIP on osoittanut lainoina noin 140 miljardia euroa liikennehankkeisiin, joista noin 80 prosenttia liittyy tieinfrastruktuuriin[11]; kehottaa EIP:tä raportoimaan parlamentille hyvissä ajoin kaikista toimistaan, joita se toteuttaa liikenneinvestointeja koskevan politiikkansa tarkistamiseksi;

9. korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) ratkaisevaa roolia pyrittäessä edistämään erittäin tehokkaan Euroopan laajuisen verkon (TEN-T) kehittämistä siten, että verkko on kestävä ja kaikki liikenteen, energian ja digitaalisen palveluinfrastruktuurin alat kattava; toteaa jälleen, että TEN-T-verkon nopea valmiiksi saattaminen edistää merkittävästi sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta EU:ssa sekä EU:n hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita; tähdentää, että CEF on elintärkeä EU:n kestävään pitkän aikavälin kasvuun, innovointiin, koheesioon, kilpailukykyyn ja työpaikkojen luomiseen tehtäville investoinneille;

10. katsoo, että CEF:n varainkäyttöä liikenteen alalla voidaan parantaa lisäämällä entisestään päästöttömiin liikennemuotoihin myönnettävän rahoituksen osuutta; muistuttaa, että CEF on erittäin tärkeä ja ratkaiseva rahoitusväline liikennealalla ja että menojen lyhyen ja pitkän aikaväin suunnittelussa olisi otettava huomioon tulossuuntautunut lähestymistapa ja pyrittävä EU:n tason lisäarvoon etenkin, kun kyseessä on TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon kehittäminen ja valmiiksi saattaminen; on tyytyväinen komission lähestymistapaan, jonka mukaisesti yhteisrahoitetaan purettujen tai hylättyjen alueellisten rajat ylittävien rautatieyhteyksien[12] palauttamista, ja kannustaa jäsenvaltioita, rajat ylittäviä alueita ja komissiota tehostamaan entisestään tällaisia alhaalta ylöspäin -hankkeita, joilla edistetään EU:n sisäisten rajojen avaamista uudelleen siellä, missä niitä vielä on; kehottaa komissiota nostamaan huomattavasti CEF:iä koskevassa budjettikohdassa purettujen tai hylättyjen puuttuvien alueellisten rautatieyhteyksien palauttamiseen varatun rahoituksen määrää ja asettamaan tässä etusijalle maantieteellisesti heikossa asemassa olevat alueet; kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että liikenneinfrastruktuurin erot ovat edelleen suuret eri puolilla EU:ta; katsoo, että rautatieinfrastruktuurin sähköistämistä on tehostettava ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönottoa on nopeutettava; katsoo, että CEF:n talousarviossa olisi myös otettava huomioon rautateiden tavaraliikenteen meluntorjuntatoimenpiteet, jotta voidaan varmistaa kestävä ja tehokas tavaraliikennejärjestelmä; katsoo, että meriliikenne olisi sisällytettävä paremmin CEF:iin ja sitä olisi edistettävä paremmin välineen puitteissa; kehottaa säilyttämään CEF:n rahoituksen osuuden ennallaan, kun liikennealalla käytettävissä olevia varoja jaetaan;

11. pyytää komissiota esittämään vuoden 2019 loppuun mennessä arvioinnin kaikkien toimeksi annettujen hankkeiden toteutuksesta, mukaan lukien nykytilanne ja ennusteet hankkeiden loppuun saattamisesta, sekä ehdotuksia siitä, kuinka saavutetaan varojen käytön 100 prosentin taso, varojen siirtäminen mukaan luettuna;

12. palauttaa mieliin, että liikenteen infrastruktuuriin osoitettavalla koheesiopolitiikan rahoituksella olisi pyrittävä perussopimuksissa vahvistettuun taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteeseen; korostaa, että hajautetut lähestymistavat ovat tärkeitä ja että maaseutualueiden yhteydet ja saavutettavuus ovat edelleen haaste, joka on ratkaistava pikaisesti; on huolestunut siitä, että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja koheesiorahaston käytössä on kiinnitetty vain vähän huomiota liikennemuotosiirtymään; pitää tarpeellisena pyrkiä EU:n rahoituksen avulla hiilestä irtautumiseen myös liikennealalla; suosittelee, että investointeja pyöräilyyn ja jalankulkuun lisätään; toistaa pitkäaikaisen pyyntönsä tehdä liikennealan EU‑rahoituksesta avointa, etenkin kun kyseessä ovat yhteisen hallinnoinnin piiriin kuuluvat resurssit; kehottaa komissiota asettamaan saataville kattavat tiedot liikennehankkeista, joihin on saatu rahoitusta EAKR:sta tai koheesiorahastosta;

13. pyytää komissiota esittämään vuoden loppuun mennessä arvioinnin CEF:n, koheesiorahaston ja EAKR:n unionin rahoituksen osuuden käytöstä liikennehankkeisiin, mukaan lukien kumppanuussopimuksissa määritettyjen liikennestrategioiden ja ennakkoehtojen noudattamisen taso;

14. pyytää komissiota esittämään vuoden 2019 loppuun mennessä arvioinnin rahoitusvälineisiin osoitettujen määrien käytön nykytilanteesta, ennusteet niiden käytön lopullisesta tasosta ja ehdotuksia siitä, kuinka saavutetaan sadan prosentin taso, mukaan lukien varojen ohjaaminen muihin CEF:n budjettikohtiin;

15. pyytää komissiota esittämään arvioinnin SESAR-hankkeen käyttöönottoon osoitettujen määrien käytöstä, nykytilanteesta, tulevista toimista ja näistä määristä rahoitettujen hankkeiden osuudesta SESARin käyttöönottoon jäsenvaltioissa;

16. kannustaa komissiota edistämään mukavien eurooppalaisten yöjunien elvyttämistä, sillä ne tarjoavat mahdollisen ja kestävän vaihtoehdon lyhyille lennoille ja pitkille automatkoille; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisia tapoja yhdistää EuroVelo-verkon yhteisrahoitus kattavan rautatieverkon rahoitukseen;

17. pitää meriliikennettä vaihtoehtona sille, että kaikki liikenne kulkee maanteillä; katsoo, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/802[13] meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuden raja-arvojen vahvistamisesta vahvistaa tämän liikennemuodon kestävyyttä ja että hiilen vähentämiseksi alalla on vielä tehtävää; toteaa, että Euroopan satamat ovat multimodaalisia solmukohtia ja niiden kautta unioniin saapuu yli 90 prosenttia tuontituotteista; kehottaa komissiota edistämään ja rahoittamaan paremmin tätä liikennemuotoa;

18. korostaa, että digitalisaatio voi tehdä EU:n liikenteestä osallistavamman, innovatiivisemman, paremmin yhteenliitetyn ja kestävämmän; muistuttaa komissiota siitä, että on tärkeää laatia uusi EU:n strategia, jonka painopisteinä on oltava oikeudenmukainen siirtymä ja uudelleenkoulutus henkilöille, joiden työpaikat häviävät liikennealan digitalisaation vuoksi;

19. ottaa huomioon liikenneonnettomuuksista johtuvien kuolemantapausten ja loukkaantumisten edelleen erittäin suuren määrän sekä tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintaa koskevan uuden direktiivin ja sen säännöksen, jonka mukaan ”(j)äsenvaltioiden on varmistettava, että suojattomien tienkäyttäjien tarpeet otetaan huomioon”, ja vaatii tämän vuoksi, että komission ja jäsenvaltioiden olisi jatkossakin asetettava etusijalle eri liikennevälineissä matkustavien henkilöiden turvallisuuden rahoittaminen ja niiden olisi keskityttävä suojattomien tienkäyttäjien, kuten jalankulkijoiden, vammaisten henkilöiden, pyöräilijöiden ja muiden mikroliikkuvuutta harjoittavien, turvallisuuteen sekä siirtymiseen turvallisempiin ja puhtaampiin liikennemuotoihin, kuten rautatieliikenteeseen; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille tarvittavaa teknistä ja hallinnollista apua niiden kattaviin liikennesuunnitelmiin sisältyvien nykyisten teiden asianmukaisten huoltotoimien osalta, jotta voidaan parantaa teiden laatua ja turvallisuutta;

20. katsoo, että kaupunkiliikenteen rahoituksen nivominen vahvemmin yhteen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kanssa on olennaisen tärkeää kaupunkiliikenteen muutoksen vauhdittamiseksi; kehottaa edistämään näissä kaupunkiliikenteen suunnitelmissa multimodaalisuutta kestävien liikennemuotojen kesken ja sisällyttämään niihin tasapainoisia sosioekonomisia järjestelyitä sen varmistamiseksi, ettei EU:n kansalaisia syrjitä;

21. korostaa, että kaupunkien liikkuvuusjärjestelyjen on osaltaan autettava vähentämään kodin ja työpaikan välisten matkojen kestoa, varmistettava yhteentoimivuus, lisättävä julkisen liikenteen houkuttelevuutta väestön keskuudessa ja vähennettävä yksilöliikenteen vallitsevuutta ja siten edistettävä ympäristö- ja ilmastokestävyyttä sekä yhteiskunnan kehitystä; ottaa huomioon EU:n suurkaupunkialueiden julkisen liikenteen muotojen moninaisuuden (joidenkin liikennejärjestelmät ovat hajanaisia ja matkalippujärjestelmät heikosti organisoituja, mikä tekee niiden käytöstä kalliimpaa) ja toteaa, että siksi vuoden 2020 talousarviossa olisi pyrittävä keskittymään julkisen liikenteen monimutkaisista matkalippujärjestelmistä aiheutuviin ongelmiin ja tuettava sellaisen toimintaohjelman käyttöönottoa, jolla toteutetaan multimodaalisen liikenteen yhtenäinen matkalippujärjestelmä;

22. kehottaa luomaan täysin avoimen rahoitusympäristön, arvioimaan hankkeita avoimemmin ja kiinnittämään erityistä huomiota kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen osallistumiseen läpinäkyvään päätöksentekoon sekä seuraamaan sellaisten suurten hankkeiden kehittämistä, joiden kokonaisinvestointivolyymi on yli 1 miljardi euroa; katsoo, että rahoitus olisi keskitettävä tavoitteisiin, jotka tuottavat jäsenvaltioille todellista lisäarvoa etenkin sosiaalisesti ja ekologisesti;

23. muistuttaa, että infrastruktuuriin tehtävät julkiset investoinnit ovat erityisen alttiita korruptiolle; korostaa, että on tärkeää taata avoin ja kilpailuun perustuva tarjouskilpailumenettely EU:n rahoittamille laajamittaisille liikenneinfrastruktuurihankkeille; vaatii, että näiden suuren mittakaavan hankkeiden hankintaviranomaisten ja tarjoajien on tehtävä rehellisyyssopimuksia, joiden avulla kolmannet osapuolet voivat valvoa, että menettelyyn osallistuvat noudattavat parhaisiin käytäntöihin ja avoimuuteen liittyviä sitoumuksiaan; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa sellaisen hallintojärjestelmän perustamisesta, jolla pyritään varmistamaan investointihankkeiden tulokset vaikuttavasti ja tehokkaasti, ja kehottaa komissiota huolehtimaan tarvittavasta hallinnollisesta ja teknisestä tuesta niiden toteuttamisen helpottamiseksi; pitää myös tärkeänä ottaa hankintamenettelyissä huomioon työntekijöiden sosiaaliset olot; toteaa, että nykyään koko kuljetusalalla on vaikeuksia saada palvelukseen henkilöstöä ja että henkilöstöpulan ratkaisemiseksi työoloja on parannettava;

24. katsoo, että liikennehankkeita koskevissa kustannus-hyötyanalyyseissa ei pidä enää keskittyä lyhyen aikavälin taloudellisiin analyyseihin vaan kattavaan käsitykseen kaikista ulkoisista lyhyen ja pitkän aikavälin kustannuksista; katsoo, että tässä ohjenuorana on käytettävä komission hiljattain teettämää tutkimusta ulkoisista kustannuksista ja kustannusten sisällyttämisestä hintoihin[14], joka osoitti, että liikenteen ulkoiset kustannukset ovat arviolta yhteensä lähes 1 000 miljardia euroa vuodessa;

25. kehottaa komissiota omaksumaan enemmän tuloksiin suuntautuneen lähestymistavan, pyrkimään unionin lisäarvoon ja keskittymään enemmän poliittisiin tavoitteisiin määritellessään pilottihankkeiden ja valmistelutoimien valintaperusteita ja muistuttaa asianmukaisen täytäntöönpanon merkityksestä;

26. toteaa jälleen, että tarvitaan vahva Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA), jolla on riittävä rahoitus, jotta se voi varmistaa EU:n kansalaisten turvallisuuden (esim. uuden teknologian, kyberuhkien ja GNSS-häirinnän haasteet) sekä lentoliikennealan ekologisen kestävyyden parantamalla alan ekologista jalanjälkeä (melun ja päästöjen vähentäminen, hiilestä irtautuminen, kiertotalous), edistämällä ympäristönsuojelua (hillintätoimet), kehittämällä innovatiivisia ja kestäviä teknologioita (droonit, sähköllä toimivat ja hybridilentokoneet, lentoliikenteen kestävät polttoaineet), laatimalla ekomerkintäohjelman ja kehittämällä multimodaalista liikennettä (esim. yhteydet rautatie- ja lentokenttäinfrastruktuureihin ja niiden välillä) ja jotta se voi toimia maailmanlaajuisena johtajana näissä kysymyksissä;

27. pitää valitettavana, että EU:n liikennealan virastojen - EASA, Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) ja Euroopan unionin rautatievirasto (ERA) - tehtävien lisäystä ei ole otettu huomioon vuoden 2020 talousarviossa, mutta rahoitus- ja henkilöresurssien lisäämistarve olisi otettava huomioon, jotta varmistetaan niiden tehtävien täydellinen hoitaminen; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen lausunnon mukaan ERAn toiminnan keskittäminen yhteen toimipaikkaan voisi vähentää EU:n talousarviosta katettavia kustannuksia;

28. korostaa matkailua edistävien hankkeiden tärkeyttä, sillä alalla on merkittävä vaikutus jäsenvaltioiden BKT:hen ja taloudellista vaikutusta kasvuun, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja sosiaaliseen kehitykseen; pitää valitettavana, että matkailu ei sisälly talousarvioon itsenäisenä toimintalohkona, ja kehottaa jälleen sisällyttämään seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen erityisen budjettikohdan, joka on omistettu yksinomaan matkailulle; huomauttaa, että jäsenvaltioilla on matkailualalla yhteisiä haasteita, kuten kriisinhallinta, kilpailu kolmansien maiden kanssa, matkailun kestävyys, paikallisten ja eristyneiden yhteisöjen vahvistaminen sekä siirtymä hiilineutraaliin talouteen, ja että siksi yhteinen unionin politiikka tuottaa huomattavaa lisäarvoa.

 


 

LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ TAI HENKILÖISTÄ, JOILTA LAUSUNNON VALMISTELIJA ON SAANUT TIETOJA

 

 

 

 

Yhteisö ja/tai henkilö

European Federation for Transport and Environment - 58744833263-19

 

 

Community of European Railway and Infrastructure Companies - 7574621118-27

 

 

 

 

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

6

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Andris Ameriks, José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Marco Campomenosi, Ciarán Cuffe, Johan Danielsson, Andor Deli, Anna Deparnay-Grunenberg, Ismail Ertug, Gheorghe Falcă, Giuseppe Ferrandino, Mario Furore, Isabel García Muñoz, Jens Gieseke, Kateřina Konečná, Elena Kountoura, Julie Lechanteux, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Benoît Lutgen, Marian-Jean Marinescu, Tilly Metz, Caroline Nagtegaal, Bill Newton Dunn, Jan-Christoph Oetjen, Philippe Olivier, Tomasz Piotr Poręba, Dominique Riquet, Sven Schulze, Vera Tax, Cristian Terheş, Barbara Thaler, István Ujhelyi, Petar Vitanov, Lucia Vuolo, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paolo Borchia, Gina Dowding, Ilhan Kyuchyuk, Ljudmila Novak, Andrey Novakov, Anne-Sophie Pelletier, Catherine Rowett

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

GUE/NGL

Kateřina Konečná, Elena Kountoura, Anne-Sophie Pelletier

NI

Mario Furore

PPE

Andor Deli, Gheorghe Falcă, Jens Gieseke, Benoît Lutgen, Marian-Jean Marinescu, Ljudmila Novak, Andrey Novakov, Sven Schulze, Barbara Thaler

RENEW

José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Ilhan Kyuchyuk, Caroline Nagtegaal, Bill Newton Dunn, Jan-Christoph Oetjen, Dominique Riquet

S&D

Andris Ameriks, Johan Danielsson, Ismail Ertug, Giuseppe Ferrandino, Isabel García Muñoz, Bogusław Liberadzki, Vera Tax, Cristian Terheş, István Ujhelyi, Petar Vitanov

VERTS/ALE

Ciarán Cuffe, Anna Deparnay-Grunenberg, Gina Dowding, Tilly Metz, Catherine Rowett

 

6

-

ECR

Peter Lundgren

ID

Paolo Borchia, Marco Campomenosi, Julie Lechanteux, Philippe Olivier, Lucia Vuolo

 

3

0

ECR

Tomasz Piotr Poręba, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.10.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Younous Omarjee</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan yhteenkuuluvuus on yksi unionin tavoitteista ja siitä määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa ja se kuuluu unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan; korostaa, että koheesiopolitiikka on ja sen olisi oltava myös seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä yksi tärkeimmistä unionin politiikoista ja myös sen tärkein julkisia investointeja koskeva politiikka, jonka talousarvio on 351 800 000 000 euroa kaudella 2014–2020; korostaa, että koheesiopolitiikan määrärahoja ei saa enää leikata ja että unionin uusia aloitteita varten on myönnettävä riittävästi uusia taloudellisia resursseja ja niitä on käsiteltävä yhteispäätösmenettelyssä;

2. korostaa, että koheesiopolitiikka perustuu yhteisvastuupolitiikkaan, jonka tavoitteena on edistää ja tukea perussopimuksissa asetettua tavoitetta jäsenvaltioiden ja alueiden sopusointuisesta kokonaiskehityksestä, joka edistää alueiden välistä yhteistyötä ja jolla pyritään vähentämään taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja unionin alueiden välillä ja niiden sisällä sekä varmistamaan, ettei mikään alue jää jälkeen, kun otetaan huomioon väestönkehityksen asettamat haasteet; katsoo, että se luo kasvua ja työpaikkoja koko unionissa sekä auttaa saavuttamaan unionin keskeiset tavoitteet ja painopisteet, mukaan lukien ilmasto- ja energiatavoitteet sekä älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu; toteaa, että täydentävyys voi tasapainottaa rakennerahastojen käyttöä yhdessä kaikkien käytettävissä olevien lähteiden kanssa, rahoitusvälineet mukaan luettuina;

3. panee tyytyväisenä merkille, että maksumäärärahoja ei enää tarvita vuosille 2007–2013 ja että maksumäärärahojen käyttöaste on parantunut, hankkeiden valinnan vauhti on saavuttamassa suunnitellun nopeuden ja että kentällä se on vihdon saavuttanut edellisen ohjelmakauden tason ja noussut siitä ollen 83 prosenttia syyskuussa 2019; panee kuitenkin merkille tässä tasossa jäsenvaltioiden välillä olevat suuret erot ja kehottaa komissiota edelleen auttamaan jälkeen jääneitä jäsenvaltioita parantamaan tuloksiaan;

4. panee merkille, että otsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahoja on lisätty 2,5 prosenttia vuoden 2020 talousarvioesityksessä verrattuna EU:n vuoden 2019 talousarvioon, kun taas maksumäärärahat kokonaisuudessaan kasvoivat 6,4 prosenttia;

5. kehottaa neuvostoa ja komissiota harkitsemaan tästä ohjelmakaudesta saatuja opetuksia ja välttämään uusia maksukriisejä ja maksuviivästyksiä jatkossa; kiinnittää huomiota siihen, että ohjelmien ja täytäntöönpanon viivästyminen johti useiden maksupyyntöjen kerääntymiseen;

6. korostaa, että SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet hyötyvät erityistoimenpiteistä, esimerkiksi koheesiopolitiikan yhteydessä sellaisten määrärahojen saamista koskevista ehdoista, jotka ovat niille erittäin tarpeellisia ja elintärkeitä kestävän kehityksen edistämiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi, kun otetaan huomioon niiden taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, maantieteellisen syrjäisyyden voimakas rakenteellinen vaikutus sekä niiden erityinen haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille;

7. muistuttaa, että koheesiopolitiikka on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla käsitellään komission talousarvioesityksessä vuodeksi 2020 esitettyjä painopisteitä; korostaa koheesiopolitiikkaan tehtyjen investointien tuottoa, sillä jokainen investoitu euro tuottaa 2,74 euroa lisäämällä kasvua ja luomalla työpaikkoja;

8. vahvistaa, että koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää, että alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset ja muut viranomaiset tekevät yhteistyötä ja että käydään vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, mukaan lukien korkeakoulut, ympäristöjärjestöt ja ryhmät, jotka edustavat eri etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä, eri ikäisiä ihmisiä, vammaisia henkilöitä, erilaisia seksuaalisia suuntautumisia ja erilaisia sukupuoli-identiteettejä;

9. muistuttaa, että koheesiopolitiikka on hyödyllinen väline maahanmuuttajien vastaanoton ja kotoutumisen tukemisessa, ja vaatii, että unionin varainhoitovuoden 2020 talousarviolla olisi solidaarisuuden nimissä edistettävä muuttoliikkeeseen liittyvien haasteiden ratkaisemista;

10. kehottaa toteuttamaan nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen uudelleenkohdentamisen noudattaen vuoden 2019 talousarviomenettelyssä tehtyä sopimusta maksusitoumusmäärärahojen merkittävästä lisäämisestä; vaatii rahoittamaan erityistoimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään nuorten poismuuttoa vähemmän kehittyneiltä alueilta;

11. on huolissaan mahdollisen sopimuksettoman brexitin seurauksista ja erityisesti mahdollisista kielteisistä vaikutuksista koheesiopolitiikkaan ja raja-alueisiin; korostaa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen merkitystä ja kehottaa niiden yhteydessä rajoittamaan koheesiopolitiikkaan kohdistuvat brexitin talousarviovaikutukset mahdollisimman pieniksi;

12. toistaa kantanaan, että on tärkeää vahvistaa paikallis- ja alueviranomaisten hallinnollisia valmiuksia, mikä on keskeinen tekijä hankkeiden asianmukaisen valmistelun ja toteuttamisen kannalta paikalla;

13. panee merkille, että varainhoitovuosi 2020 on nykyisen monivuotisen rahoituskehitysjakson viimeinen, ja korostaa siksi, että on tärkeää valmistautua ja sopeutua kitkattomasti uuteen rahoituskauteen;

14. ilmaisee huolensa siitä, että monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 asetettu ilmastorahoituksen tavoite, joka oli 20 prosenttia unionin talousarviosta, jää saavuttamatta, ja kehottaa komissiota nostamaan huomattavasti vuoden 2020 ilmastomenojen prosenttiosuutta; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita ottamaan asianmukaisesti huomioon koheesiopolitiikan merkittävän panoksen ilmastonsuojeluinvestoinneissa ja unionin ilmastomenotavoitteen saavuttamisessa ja samalla vahvistamaan tarvetta kuroa umpeen ilmastomääräahoissa oleva 3,5 miljardin euron vaje ja välttämään julkisten varojen käyttö fossiilisiin polttoaineisiin, jotta voidaan jatkossakin keskittyä ilmastomuutoksen torjumiseen ja panna täytäntöön Pariisin sopimus;

15. katsoo, että olisi tuettava riittävästi toimia, joissa keskitytään erityisesti myös sellaisiin terveyteen ja ympäristöön liittyviin näkökohtiin, jotka voisivat olla seurausta energiasiirtymään liittyvistä vaatimuksista, esimerkiksi ydinvoimaloiden käytöstä poistamisesta; toteaa, että 41 hiilestä riippuvaista aluetta on irrotettava hiilestä hiilialan uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avulla ja on varmistettava oikeudenmukainen siirtyminen kestävään talouteen perustamalla oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jolle osoitetaan riittävät varat talousarviossa, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen siirtyminen hiilineutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä;

16. toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineeseen tehtävien siirtojen osalta vuosi 2020 on toinen vuosi, jolloin voidaan esittää uusia ennakkomaksupyyntöjä toimiin, jotka on käynnistetty vuosina 2014, 2015 tai 2016, ja viimeinen vuosi, jona käyttämättömät varat jaetaan uudelleen;

17. tähdentää, että koheesiopolitiikassa ei saisi tehdä mitään sellaisia siirtoja, jotka voisivat vaarantaa rakenne- ja investointirahastojen kyvyn täyttää tavoitteitaan;

18. toteaa, että rakenneuudistusten tukiohjelma rahoitetaan käyttämällä maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa; varoittaa lisäämästä määrärahoja koheesiopolitiikan kustannuksella; muistuttaa, että uudet unionin aloitteet olisi rahoitettava uusilla lisämäärärahoilla eikä unionin pitkäaikaisten politiikkojen kustannuksella; toteaa, että koheesiopolitiikalla ja talouden ohjausjärjestelmällä voi olla erilaiset tavoitteet ja että uudistuksissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon alueelliset vaikutukset;

19. pitää valitettavana, että koheesiopolitiikan määrärahat ovat vähentyneet aikaisemmalta ohjelmakaudelta, ja panee merkille riskin, että perusinfrastruktuurin ja erityisesti liikenneinfrastruktuurin kehityksessä olevat erot kasvavat; kehottaa lisäämään talousarviomekanismien joustavuutta, jotta voidaan helpottaa määrärahojen kohdentamista uudelleen perusinfrastruktuuriin, erityisesti TEN-T-infrastruktuuriin, tehtäviin lisäinvestointeihin, sillä tämä infrastruktuuri on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kantava voima unionin tasolla jäsenvaltioissa, joiden kehitys on jäänyt selvästi jälkeen;

20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan unionin varojen avoimen, oikeudenmukaisen ja vastuullisen käytön.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

2.10.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mathilde Androuët, Pascal Arimont, Adrian-Dragoş Benea, Isabel Benjumea Benjumea, Tom Berendsen, Stéphane Bijoux, Franc Bogovič, Andrea Cozzolino, Corina Crețu, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, Francesca Donato, Jill Evans, Raffaele Fitto, Cristian Ghinea, Mircea-Gheorghe Hava, Krzysztof Hetman, Manolis Kefalogiannis, Ondřej Knotek, Constanze Krehl, Elżbieta Kruk, Naomi Long, Cristina Maestre Martín De Almagro, Pedro Marques, Martina Michels, Andżelika Anna Możdżanowska, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Alessandro Panza, Tsvetelina Penkova, Caroline Roose, André Rougé, Susana Solís Pérez, Monika Vana, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ciarán Cuffe, Barbara Ann Gibson, Tomislav Sokol, Maria Spyraki

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

38

+

ECR

Raffaele Fitto, Elżbieta Kruk, Andżelika Anna Możdżanowska

GUE/NGL

Martina Michels, Younous Omarjee

ID

Mathilde Androuët, Francesca Donato, Alessandro Panza, André Rougé

NI

Rosa D'Amato

PPE

Pascal Arimont, Isabel Benjumea Benjumea, Tom Berendsen, Franc Bogovič, Mircea-Gheorghe Hava, Krzysztof Hetman, Manolis Kefalogiannis, Andrey Novakov, Tomislav Sokol, Maria Spyraki

RENEW

Stéphane Bijoux, Cristian Ghinea, Barbara Ann Gibson, Ondřej Knotek, Naomi Long, Susana Solís Pérez

S&D

Adrian-Dragoş Benea, Andrea Cozzolino, Corina Crețu, Constanze Krehl, Cristina Maestre Martín De Almagro, Pedro Marques, Tsvetelina Penkova, Julie Ward

VERTS/ALE

Ciarán Cuffe, Jill Evans, Caroline Roose, Monika Vana

 

0

-

 

 

 

1

0

PPE

Tamás Deutsch

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 </Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Paolo De Castro</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. panee merkille, että komission vuoden 2020 talousarvioesityksessä ehdottamat otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahat ovat 59 994,9 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat ovat 58 014,3 miljoonaa euroa, joista Euroopan maatalouden tukirahaston määrärahoja on lisätty hieman vuoden 2019 talousarvioon verrattuna siten, että maksusitoumusmäärärahat ovat 43 531,8 miljoonaa euroa (+ 0,8 prosenttia) ja maksumäärärahat 43 501,7 miljoonaa euroa (+ 0,9 prosenttia); pitää erittäin valitettavana, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) maksusitoumusmäärärahoja on leikattu 14 708,7 miljoonaan euroon (- 0,1 prosenttia) ja maksumäärärahoja on leikattu 13 141,2 miljoonaan euroon

(- 0,1 prosenttia) vuoden 2019 talousarvioon verrattuna, mikä johtuu pääasiassa maaseuturahaston nimellisarvon stagnaatiosta ja tukimenojen voimakkaasta laskusta;

2. edellyttää, että kaikki unionin talousarvion tulot, jotka ovat peräisin käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista tai maatalousalalla aiemmilta vuosilta sääntöjenvastaisuuksien vuoksi maksetuista palautuksista, jäävät otsakkeeseen 2;

3. edellyttää, että maatalousmäärärahoihin ei tehdä enää uusia leikkauksia, varsinkin kun maatalousalalla on usein kriisejä, joiden ratkaisemiseen on osoitettava talousarviovaroja;

4. panee merkille, että varainhoitovuosi 2020 on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen, ja korostaa siksi, että on tärkeää valmistautua ja sopeutua kitkattomasti uuteen rahoituskauteen, jonka aikana on varmistettava kohtuullinen elintaso viljelijöille;

5. on erittäin huolissaan sopimuksettoman brexitin talousarviovaikutuksista, ja koska viljelijöiden on suunniteltava toimintansa etukäteen, vastustaa jyrkästi kaikkia odottamattomia leikkauksia yhteisen maatalouspolitiikan määrärahoihin vuonna 2020 siinä tapauksessa, että unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välille ei saada aikaan sopimusta;

6. korostaa, että unionin talousarvion on oltava johdonmukainen Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla joulukuussa 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa;

7. ei hyväksy komission ehdottamaa leikkausta hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden määrärahoihin (- 14,6 miljoonaa euroa), joka voi vaikuttaa kielteisesti niiden aiempaa suurempiin mahdollisuuksiin tasapainottaa neuvotteluvoimaansa elintarvikeketjussa, ja toteaa, että leikkaus vaikuttaa suoraan viljelijöihin; katsoo tässä yhteydessä, että komission olisi varmistettava, että maksuja tälle alalle ei vähennetä; pitää valitettavana, että siipikarjanliha-alalle ei ole osoitettu määrärahoja, ja ehdottaa, että osoitetaan määrärahoja budjettikohdalle ”Muut sianlihaa, siipikarjaa, munia, mehiläishoitoa ja muita eläintuotteita koskevat toimenpiteet” siipikarja-alan tukemiseksi, koska se kärsii Ukrainan epäreiluista kauppaa vääristävistä toimista;

8. pitää valitettavana, että komission ehdottamia määrärahavähennyksiä korvauksiin unionin hedelmien ja vihannesten tuottajille ei ole kompensoitu, sillä hedelmä- ja vihannesala on vakavassa kriisissä, joka johtuu hedelmiä tuhoavista tai hedelmätauteja aiheuttavista tekijöistä, joita ovat suruvirus (Tristeza) appelsiineissa, näivetystauti (Mal secco) sitruunoissa, tomaattijäytäjäkoi (Tuta absoluta) tomaateissa ja Xylella fastidiosa -bakteeri oliivipuissa; pyytää näin ollen, että määrärahojen supistuksista huolimatta laadittaisiin sitrusalan rahoitussuunnitelma, jolla tuettaisiin nykyisten sitruuna- ja oliivilehtojen korvaamista kestävämmillä sitruuna- ja oliivilajikkeilla, mikä mahdollistaisi alan todellisen elpymisen;

9. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen osoittaa 50 miljoonaa euroa alamomentille ”Muut naudanlihaa koskevat toimenpiteet” naudanliha-alan tukemiseksi Irlannissa Yhdistyneen kuningaskunnan mahdolliseen eroamiseen liittyvissä markkinavaikeuksissa; korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisella on myös huomattava kielteinen vaikutus useisiin maatalouden aloihin unionissa; pyytää komissiota ehdottamaan asianmukaiseen alakohtaiseen ja jäsenvaltiokohtaiseen vaikutustenarviointiin perustuvaa tukisuunnitelmaa kaikille unionin maatalousaloille, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista todennäköisesti vaikuttaa, niin että suunnitelma kattaa asianomaiset jäsenvaltiot niiden altistumisasteen mukaan; toteaa, että jotta suunnitelma olisi tehokas, siihen on sisällytettävä rakenteellisia toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan asianomaisten alojen organisointia ja edistämään kauppavirtojen monipuolistamista;

10. katsoo, että unionin ja Mercosurin välinen kauppasopimus luo lisäpaineita näille maatalousaloille, ja pyytää sen vuoksi komissiota esittämään vuoden 2019 loppuun mennessä yksityiskohdat 28. kesäkuuta 2019 ilmoitetusta unionin yhden miljardin euron tukisuunnitelmasta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa unionin herkkien maatalousalojen selviytyminen sopimuksen mahdollisesta kielteisestä vaikutuksesta, mikäli sopimus ratifioidaan;

11. korostaa talousarvion tehottomuutta herkkien alojen tukemisessa, kun herkät alat samanaikaisesti avataan lisääntyvälle kilpailulle ja ne altistuvat markkinoiden epävakauden aiheuttamalle riskille erityisesti kahdenvälisten vapaakauppasopimusten kautta; panee lisäksi merkille, että perinteisten omien varojen määrä on jo pitkään vähentynyt unionin talousarviossa, mikä johtuu erityisesti tullimaksujen alenemisesta vapaakauppasopimusten seurauksena;

12. panee merkille komission ehdotuksen tukea viljelijöitä enintään yhden miljardin euron rahoitustukipaketilla siinä tapauksessa, että unionin ja Mercosurin välinen kauppasopimus aiheuttaa markkinahäiriöitä; korostaa, että näitä varoja ei saa ottaa mistään olemassa olevista maataloutta koskevista budjettikohdista;

13. on huolestunut sokerialan nykyisestä kriisistä, joka on seurausta kiintiöjärjestelmän poistamisesta, ja äskettäisestä ilmoituksesta, jonka mukaan kahdeksan tehdasta suljetaan unionissa; pitää valitettavana, että tämän alan tukemiseen ei ole myönnetty varoja; katsoo, että jos julkiset tahot eivät puutu asiaan, yksityisten toimijoiden on voitava toteuttaa yksityisiä aloitteita tuotannon sääntelemiseksi vapaaehtoisesti; ehdottaa tässä yhteydessä, että komissio arvioi uuden tuotantokauden valossa mahdollisuutta käynnistää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 222 artiklan mukaisia talousarviovaikutuksiltaan neutraaleja toimenpiteitä[15], jotta viljelijät, heidän organisaationsa ja hyväksytyt toimialakohtaiset organisaatiot voivat tehdä kollektiivisia sopimuksia tuotannon markkinoilta vetämisestä, varastoinnista tai vähentämisestä yhtenäisellä tavalla;

14. on tyytyväinen, että komissio ehdotti menekinedistämistoimille lisää rahoitusta, ja toteaa tämän vahvistavan viimeisimmässä uudistuksessa tehtyjen parannusten tehokkuuden; katsoo, että komission olisi jatkettava menekinedistämiskampanjoiden tehostamista uusien markkinoiden avaamiseksi laatutuotteille, sillä menekinedistämistoimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan laajentaa unionin vientiosuutta koko maailman markkinoilla;

15. pitää valitettavana, että viljelijöille ei ole annettu tukea erityisesti toimenpiteitä varten maito- ja maitotuotealalla, jolla on edelleen markkinavaikeuksia Venäjän monille unionin maataloustuotteille asettaman tuontikiellon vuoksi;

16. muistuttaa, että viiden viime vuoden aikana unionin maatalousalat ovat kärsineet Venäjän tuontikiellon vaikutuksista; korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät mahdolliset lisävaikutukset maataloustuotteiden kauppavirtoihin voivat aiheuttaa uusia häiriöitä, ja pyytää lisämäärärahoja tarvittaessa toteutettaviin poikkeustoimenpiteisiin;

17. uskoo, että unioni voi edistää ratkaisevalla tavalla etenkin lasten terveellisiä ruokailutottumuksia, ja pitää näin ollen välttämättömänä, että EU:n koulujakeluohjelmien enimmäismäärät käytetään kokonaisuudessaan ja laaditaan uusia kestävää kulutusta edistäviä ohjelmia voimassa olevaa asetusta noudattaen; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita vahvistamaan kansallisia ohjelmiaan ja varmistamaan, että käytettävissä oleva määrärahojen enimmäismäärä (250 miljoonaa euroa) käytetään kokonaisuudessaan laatimalla vähemmän byrokraattisia ohjelmia;

18. panee tyytyväisenä merkille, että turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden tarjontaa ja elintarviketurvaa koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille myönnettävää tukea on lisätty; korostaa pitävänsä olennaisen tärkeänä, että maatalous- ja elintarvikealan tutkimukseen varattu rahoitus erityisesti Horisontti 2020 ‑ohjelman määrärahoissa on sellaisenaan edelleen täysin käytettävissä, jotta voidaan vauhdittaa innovointia ja älykkäitä ratkaisuja maatalouden ja maaseudun kehittämisen aloilla erityisesti maatalousekologisella tutkimuksella, jossa koko maatalousekosysteemi otetaan huomioon; painottaa, että tuloksia on voitava soveltaa käytännössä maatiloilla, ja korostaa maatalouden neuvontapalvelujen merkitystä; korostaa, että tutkimuspolitiikassa olisi säilytettävä johdonmukaisuus ympäristöä, ilmastoa, biologista monimuotoisuutta, terveyttä ja hyvinvointia koskevien poliittisten tavoitteiden kanssa ja kannustettava ja tuettava aloitteita, jotka on räätälöity ilman mittakaavaetuja olevien pientilojen tarpeisiin, jotta ne voivat hyötyä uudesta teknologiasta; korostaa, että tutkimuksen ja käytännön välistä yhteyttä on vahvistettava ottamalla alkutuottajat mukaan toimintaan ja jakamalla tietoa ja parhaita käytäntöjä;

19. kehottaa komissiota myöntämään riittävästi taloudellista tukea älykkäiden ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoon maatalousalalla, kun otetaan huomioon niiden todetut ympäristöhyödyt ja tarve lisätä maatalouden tehokkuutta; katsoo, että täsmäviljelyä ja digitalisoinnin käyttöä olisi analysoitava edelleen ja edistettävä;

20. ottaa huomioon, että unioni on edelleen altis eläin- ja kasvitautiepidemioiden puhkeamiselle, ja pitää eläinten ja kasvien terveyteen liittyviä kiireellisiä toimenpiteitä koskevan rahaston määrärahojen 60 prosentin vähennystä valitettavana;

21. panee huolestuneena merkille, että afrikkalaisen sikaruton leviämisellä useisiin jäsenvaltioihin on ollut vakavia vaikutuksia ja että vuoden 2019 alusta lähtien on rekisteröity suuri määrä taudinpurkauksia; toteaa huolestuneena, että tautia on esiintynyt suurilla sikatiloilla, joissa kymmeniä tuhansia eläimiä on jouduttu lopettamaan; pitää valitettavana afrikkalaisen sikaruton ehkäisy- ja torjuntamäärärahojen puutetta ja korostaa, että unionin vuoden 2019 talousarviossa tähän tarkoitukseen on osoitettu 28 miljoonaa euroa; korostaa, että unionin vuoden 2020 talousarvioon olisi otettava ainakin vastaavat määrärahat; panee merkille, että kolmannet maat ovat investoineet tutkimukseen rokotteen kehittämiseksi afrikkalaista sikaruttoa vastaan; katsoo, että unionin olisi investoitava tällaisen rokotteen tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä auttaisi pysäyttämään afrikkalaisen sikaruton leviämisen ja esiintymisen mahdollisimman nopeasti;

22. kannustaa jäsenvaltioita lisäämään nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen myönnettävää tukea, koska tavoitteena on helpottaa viljelijöiden sukupolvenvaihdosta unionissa;

23. korostaa maaseudun kehittämistä koskevien sitoumusten sekä maatalouden ympäristötoimenpiteisiin ja laajemmin maaseututalouteen liittyvien menojen merkitystä ja korostaa erityisesti nuorille viljelijöille suunnattujen aloitteiden sekä nuorten viljelijöiden tukemisen tärkeyttä;

24. kannustaa rahoittamaan uusia pilottihankkeita, jotka ovat keskeisiä yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuuden pohtimisen kannalta, eli hankkeita, joilla kehitetään välineitä viljelijöiden integroitua tuholaistorjuntaa varten, edistetään älykkäitä kyliä ja perustetaan kotieläintuotannon toimintaohjelma;

25. pyytää säilyttämään Posei-ohjelmille ehdotetut määrärahat unionin lainsäädännössä säädetyllä enimmäistasolla ja korostaa kyseisten ohjelmien tärkeyttä maataloustuottajien selviytymisen kannalta sekä syrjäisimpien alueiden heikkoa taloudellista tilannetta, sillä ne kärsivät edelleen suuresti kriisistä.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mazaly Aguilar, Álvaro Amaro, Eric Andrieu, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Adrian-Dragoş Benea, Benoît Biteau, Mara Bizzotto, Daniel Buda, Matt Carthy, Asger Christensen, Dacian Cioloș, Ivan David, Paolo De Castro, Jérémy Decerle, Diane Dodds, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Dino Giarrusso, Martin Häusling, Martin Hlaváček, Krzysztof Jurgiel, Jarosław Kalinowski, Elsi Katainen, Gilles Lebreton, Norbert Lins, Marlene Mortler, Ulrike Müller, Juozas Olekas, Sheila Ritchie, Bronis Ropė, Bert-Jan Ruissen, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Annie Schreijer-Pierik, Veronika Vrecionová, Sarah Wiener, Juan Ignacio Zoido Álvarez

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Atidzhe Alieva-Veli, Franc Bogovič, Lena Düpont, Estrella Dura Ferrandis, Ivo Hristov, Jan Huitema, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Tilly Metz, Daniela Rondinelli, Christine Schneider, Marc Tarabella, Irène Tolleret

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

39

+

ECR

Mazaly Aguilar, Krzysztof Jurgiel, Anthea McIntyre, Veronika Vrecionová

GUE/NGL

Matt Carthy, Luke Ming Flanagan

ID

Mara Bizzotto, Gilles Lebreton, Joëlle Mélin

NI

Diane Dodds, Dino Giarrusso

PPE

Álvaro Amaro, Franc Bogovič, Daniel Buda, Herbert Dorfmann, Lena Düpont, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Marlene Mortler, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Annie Schreijer‑Pierik, Juan Ignacio Zoido Álvarez

Renew

Asger Christensen, Dacian Cioloș, Jérémy Decerle, Martin Hlaváček, Elsi Katainen, Ulrike Müller, Sheila Ritchie

S&D

Eric Andrieu, Attila Ara‑Kovács, Carmen Avram, Adrian‑Dragoş Benea, Paolo De Castro, Estrella Dura Ferrandis, Ivo Hristov, Juozas Olekas, Marc Tarabella

 

5

-

Verts/ALE

Benoît Biteau, Martin Häusling, Tilly Metz, Bronis Ropė, Sarah Wiener

 

1

0

ID

Ivan David

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Chris Davies</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. muistuttaa, että kalastusalan elinkelpoisuuden takaamiseksi tarvitaan asianmukaisia rahoitustoimia, ja huomauttaa, että yhteiselle kalastuspolitiikalle (YKP) asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittäviä määrärahoja; huomauttaa, että määrärahat ovat keskittyneet pääluokkaan III ja osastoon 11 (Meri- ja kalastusasiat); panee merkille, että suurin osa määrärahoista on kohdennettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle (EMKR) ja pakollisiin rahoitusosuuksiin alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille sekä kestävää kalastusta koskeviin sopimuksiin;

2. korostaa, että on löydettävä tasapaino ympäristötavoitteiden ja sosiaalisen ja taloudellisen vakauden välillä, jotta voidaan saavuttaa kestävä sininen talous erityisesti yhteisöissä, jotka ovat riippuvaisia pienimuotoisesta rannikkokalastuksesta;

3. korostaa, että YKP:n ydintavoitteiden olisi tasapainotettava Euroopan unionin kannalta strategisesti merkittävän alan elinkelpoisuus ja tarve suojella meriekosysteemejä kehittämällä taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää kalastusta;

4. katsoo, että meren elollisia luonnonvaroja koskevan luotettavan tieteellisen tietämyksen lisäämiseksi on toteutettu merkittäviä toimia; toteaa, että vaikka tietämys on parantunut, olemme vielä kaukana parhaasta mahdollisesta tietämyksen tasosta asianmukaisen arvioinnin laatimiseksi; katsoo, että unionin varoja on siksi lisättävä sekä kansainvälisissä että jäsenvaltioiden tieteellisissä tutkimusorganisaatioissa, jotta kantojen arviointia voidaan parantaa entisestään; katsoo, että on lisättävä meriympäristöä koskevaa tietämystä erityisesti tutkimalla ilmastonmuutoksen ja saasteiden vaikutuksia kalakantoihin; katsoo, että yleisemmin on tarpeen kannustaa kalastajia osallistumaan meriympäristöä koskevan tietämyksen lisäämiseen ja tätä varten olisi rahoitettava aluksilla käytettäviä mittausvälineitä;

5. huomauttaa, että yli puolet unionin kalastustuotteista on peräisin kansainvälisiltä vesiltä ja kolmansien maiden talousvyöhykkeiltä; korostaa, että EU:n harjoittama kestävän kalastuksen edistäminen kolmansien maiden vesillä on olennaisen tärkeää EU:n laivastolle ja EU:n ja kolmansien maiden rannikkoyhteisöjen hyvinvoinnille, kalavarojen ja meriympäristön suojelulle, paikallisen teollisuuden kehitykselle, kalastuksen, jalostuksen ja kaupan synnyttämille työpaikoille sekä kalastuksen elintarviketurvaan kohdistuvan vaikutuksen kannalta; muistuttaa kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten ja yleisemmin YKP:n ulkoisen ulottuvuuden strategisesta merkityksestä; katsoo, että vuoden 2020 talousarvioon on otettava riittävät ja luotettavat määrärahat ja että nykyistä talousarviota ei saisi leikata, jotta voidaan noudattaa kansainvälisiä kalastussopimusvelvoitteita ja varmistaa unionin osallistuminen alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin;

6. muistuttaa, että EU on osapuolena kansainvälisissä sopimuksissa, kuten Pariisin sopimuksessa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, mukaan lukien tavoite 14, joka koskee merten ja merten tarjoamien luonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä, ja että EU:n on noudatettava sitoumuksiaan politiikkansa, myös yhteisen kalastuspolitiikan, kehittämisessä;

7. muistuttaa, että YKP:n yhtenä tavoitteena on edistää elintarviketurvan varmistamista EU:ssa; muistuttaa, että merkittävä osa EU:ssa kulutetuista kalastustuotteista tuodaan muualta; korostaa, että vesiviljelystä on tulossa tärkeä tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa ja että se vähentää EU:n riippuvuutta kalastustuotteiden tuonnista;

8. korostaa, että vuoden 2020 talousarviossa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota määrärahoihin, joilla on tarkoitus tukea kalastusalaa samalla, kun pannaan purkamisvelvoitteen mukaiset järjestelmät täytäntöön;

9. muistuttaa rannikkokalastusta ja pienimuotoista kalastusta harjoittavien alusten merkityksestä; korostaa, että tällaisen kalastuksen ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kalastusalan kaikista työpaikoista, minkä vuoksi se on monille rannikkoyhteisöille tärkeä niin taloudelliselta kuin sosiaaliseltakin kannalta; toteaa, että pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat toimijat ovat riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään;

10. korostaa kalastuksen sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden merkitystä paikallisyhteisöille sekä tietyille merialueille, kuten rannikko- ja saaristoalueet, jotka ovat erityisen riippuvaisia kalastuksesta; muistuttaa, että tällaisten alueiden kalastusyritykset joutuvat usein kantamaan lisäkustannuksia ja kärsimään pysyvistä luonnonhaitoista ja että niitä olisi sen vuoksi tuettava lisävaroilla;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita auttamaan kalastuksesta riippuvaisia yhteisöjä monipuolistamaan talouksiaan kehittämällä muita mereen liittyviä toimintoja, kuten matkailua, meriluonnonsuojelua, tiedonkeruuta ja tutkimusta, ja auttamaan niitä kasvattamaan kalastustoimintansa lisäarvoa esimerkiksi tarjoamalla tarvittavia kannustimia;

12. huomauttaa, että nykyisten monivuotisten suunnitelmien hyväksyminen ja uusien teknisten toimenpiteiden toteuttaminen kestävällä tasolla olevan kalastuksen edistämiseksi edellyttävät toimivaa valvontapolitiikkaa, jota tuetaan riittävillä varoilla;

13. muistuttaa, että sosiaaliset ja taloudelliset toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä kalastustoiminnan lopettamista koskevien hallinnollisten päätösten yhteydessä, jotta säilytetään riittävä kestävyystaso;

14. korostaa, että Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) olennainen tehtävä on koordinoida ja toteuttaa YKP:aa ja että rahoitus olisi näin ollen säilytettävä nykyisellä tasolla;

15. pitää merten muovijätteitä suurena ongelmana; katsoo, että olisi toteutettava lisätoimia ja turvattava riittävät resurssit, jotta voidaan varmistaa meressä olevien muovituotteiden vaikutuksen vähentämistä koskevien sääntöjen täytäntöönpano;

16. huomauttaa, että Yhdistynyt kuningaskunta aikoo erota unionista ja sen ero vaikuttaa kauden 2014–2020 EMKR:n täytäntöönpanoon; huomauttaa, että brexitin vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää vahvistaa uusi talousarviokehys vuosiksi 2021–2027; katsoo, että tällaiseen tilanteeseen vastaamiseksi unionin talousarviossa tarvitaan entistä suurempaa joustavuutta; huomauttaa, että brexit ei missään tapauksessa saa johtaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston nykyisten varojen (2014–2027) vähenemiseen; pyytää päinvastoin, että vuosien 2021–2027 määrärahoja lisättäisiin niin, että toimijat pystyvät selviytymään brexitin vakavista seurauksista;

17. korostaa, että kuusi vuotta nykyisen rahaston hyväksymisen jälkeen kauden 2014–2020 EMKR:n täytäntöönpanoaste on hyvin alhainen ja että komission ja jäsenvaltioiden on nopeutettava hallinto- ja valvontaprosesseja ja vähennettävä hallinnollista rasitusta, jotta varmistetaan asianmukainen ja oikea-aikainen hyöty alalle;

18. huomauttaa, että neuvoa-antavien toimikuntien rahoitusta on tarpeen lisätä, kun otetaan huomioon niiden aiempaa suurempi sitoutuminen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti aluejakopolitiikkaan, joka on näkyvämpää monivuotisissa hoitosuunnitelmissa, sekä uudessa ”teknisiä toimenpiteitä” koskevassa asetuksessa;

19. palauttaa mieliin roolin, joka kalastajilla on ”merten suojelijoina”, ja kehottaa komissiota osoittamaan riittävästi varoja toimenpiteisiin, joilla edistetään kalastusta ja ympäristön säilyttämistä koskevia toimia, kuten muovien keräämistä merellä, vesinäytteiden ottamista tai tutkijoiden ottamista aluksille, ja siten vähennetään entisestään kalakantoihin kohdistuvaa vaikutusta.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Clara Aguilera, Christian Allard, Pietro Bartolo, Izaskun Bilbao Barandica, Rosanna Conte, Richard Corbett, Rosa D’Amato, Chris Davies, Filip De Man, Diane Dodds, João Ferreira, Søren Gade, Niclas Herbst, France Jamet, Predrag Fred Matić, Francisco José Millán Mon, Nosheena Mobarik, Grace O’Sullivan, Annie Schreijer-Pierik, Ruža Tomašić, Peter van Dalen, Theodoros Zagorakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Catherine Chabaud, Nicolás Gonzalez Casares, Ivo Hristov, Brian Monteith, June Alison Mummery, Manuel Pizarro, Caroline Roose, Raffaele Stancanelli, Maria Walsh

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

25

+

ECR

Nosheena Mobarik, Ruža Tomašić

ID

Filip De Man, France Jamet

NI

Rosa D'Amato, Diane Dodds

PPE

Peter van Dalen, Niclas Herbst, Francisco José Millán Mon, Annie Schreijer-Pierik, Maria Walsh, Theodoros Zagorakis

RENEW

Izaskun Bilbao Barandica, Catherine Chabaud, Chris Davies, Søren Gade

S&D

Clara Aguilera, Pietro Bartolo, Richard Corbett, Nicolás Gonzalez Casares, Ivo Hristov, Predrag Fred Matić

VERTS/ALE

Christian Allard, Grace O'Sullivan, Caroline Roose

 

0

-

 

 

 

1

0

GUE/NGL

João Ferreira

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.10.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 </Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Petra Kammerevert</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. muistuttaa, että Erasmus+ -ohjelma on erityisesti Euroopan nuoreen sukupolveen kohdistuva strateginen investointi, jolla tuetaan koulutusmahdollisuuksia ympäri Eurooppaa, lisätään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kehitetään eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja että se on näin ollen ratkaisevan tärkeä investointi Euroopan unionin tulevaisuuteen; korostaa, että vaikka Erasmus+ -ohjelman talousarvio on suhteellisen pieni, 1,8 prosenttia nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä, se on yksi tunnetuimmista unionin ohjelmista; toteaa jälleen, että on ratkaisevan tärkeää lisätä huomattavasti Erasmus+ -ohjelman määrärahoja, jotta voidaan vastata paremmin ohjelmaan kohdistuvaan suureen kysyntään, jota osoittaa saatujen hakemusten määrä, joka ylittää reippaasti käytettävissä olevan rahoituksen määrän; kehottaa tästä syystä korottamaan määrärahoja kaikissa Erasmus+ -ohjelmaa koskevissa budjettikohdissa 10 prosentilla vuoden 2020 talousarvioesityksen tasosta, jotta alhaista hyväksymisastetta voidaan parantaa ja antaa näin useammille ihmisille mahdollisuus hyötyä ohjelmasta; toistaa, että parlamentti kannattaa Erasmus+ -ohjelman määrärahojen kolminkertaistamista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja on valmis puolustamaan tätä korotusta;

2. vastustaa tiukasti neuvoston Luova Eurooppa -ohjelmaan ehdottamia leikkauksia, jotka heikentäisivät entisestään ohjelman mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa eli tukea unionin kulttuurialaa ja luovia aloja ja tätä kautta edistää eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, työllisyyttä ja kasvua; vaatii, että rahoituksen tason olisi vastattava ohjelman kunnianhimoisia tavoitteita ja muistuttaa, että ohjelma on kärsinyt kroonisesti rahoituksen puutteesta; pyytää tästä syystä leikkausten sijaan korottamaan Luova Eurooppa -ohjelmaa koskevien budjettikohtien määrärahoja 10 prosentilla vuoden 2020 talousarvioesityksen tasosta kulttuurialaa ja luovia aloja tukevien toimien tehostamiseksi; toistaa, että parlamentti kannattaa Luova Eurooppa -ohjelman määrärahojen kaksinkertaistamista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja on valmis puolustamaan tätä korotusta; kehottaa komissiota tukemaan edelleen laadukkaiden eurooppalaisten television kulttuuriohjelmien monikielistä tarjontaa kaikkialla Euroopassa Luova Eurooppa ‑ohjelman kautta;

3. toteaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitusta koskevaa toimielinten välistä sopimusta on noudatettu ja että ohjelman toimintaa varten on varattu riittävät määrärahat; toteaa, että ohjelman vapaaehtoistyöosio on herättänyt suurta kiinnostusta osallistujien ja järjestöjen keskuudessa;

4. pitää tärkeänä Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa, jolla lujitetaan kansalaisten EU‑tietämystä ja kansalaisuuden tunnetta; pitää tästä syystä neuvoston ehdottamia talousarvioleikkauksia valitettavina; pyytää palauttamaan määrärahat ohjelmaan liittyviin budjettikohtiin ja korottamaan niitä kansalaisvaikuttamisen ja demokraattisen osallistumisen tukemiseksi; painottaa, että seuraava Kansalaisten Eurooppa -ohjelma tarvitsee kunnollisen rahoituksen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosina 2021–2027, jolloin se toteutetaan kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman puitteissa; katsoo, että erityisesti eurooppalaista ja globaalia kansalaiskasvatusta tulisi vahvistaa entisestään, jotta kansalaiset saisivat tarvittavat tiedot voidakseen ymmärtää EU:n toimielinjärjestelmää ja osallistua aktiivisina kansalaisina pyrkimyksiin vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin ja nykyisiin kansainvälisiin yhteiskunnallis-poliittisiin muutoksiin;

5. kehottaa komissiota käyttämään hyväkseen kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 herättämää huomiota ja kehittämään tältä pohjalta johdonmukaisen ja kestävän pitkän aikavälin strategian Euroopan kulttuuriperinnön tukemiseksi ja suojelemiseksi, myös tutkimuksen avulla, sekä osoittamaan tarvittavat määrärahat tähän tarkoitukseen vuodeksi 2020 ja siitä eteenpäin; kehottaa kohdentamaan määrärahoja tähän tarkoitukseen asiaankuuluvien monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien kautta;

6. pitää myönteisenä sitä, että kulttuuriin ja koulutukseen liittyviä hankkeita ja infrastruktuuria tuetaan monien eri unionin ohjelmien ja välineiden kautta, erityisesti ERI-rahastoista, ESIR-rahastosta ja Horisontti 2020 -ohjelmasta; kehottaa jälleen komissiota edistämään johdonmukaista synergiaa EU:n eri ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -ohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen, Erasmus+ -ohjelman, EaSI-ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman ja COSME-ohjelman, ESIR-rahaston ja ERI-rahastojen välillä, jotta koulutusta, nuorisoa ja urheilua sekä kulttuurialaa ja luovia aloja koskevia hankkeita voidaan tukea entistä tehokkaammin; painottaa, että synergioita ei pitäisi tulkita niin, että parlamentti puoltaisi määrärahojen uudelleenkohdentamisia tai leikkauksia;

7. toteaa, että Erasmus+ -ohjelman urheiluosio on ollut menestyksekäs, ja kehottaa tästä syystä komissiota ottamaan siinä huomioon myös jäsenvaltioiden merentakaiset alueet, joilla asuu yli 5 miljoonaa unionin kansalaista; tähän liittyen katsoo, että vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen tarvitaan realistisia ja mukautettuja urheiluosiota koskevia budjettikohtia, mukaan lukien Erasmus+ ‑urheiluohjelman puitteissa järjestettyjä kansainvälisiä tapaamisia varten;

8. kehottaa komissiota parantamaan ulkoista viestintäänsä ja tiedottamistaan kansalaisille valeuutisten ja disinformaation torjumiseksi sekä unionin toimintaa koskevan tiedonkulun parantamiseksi; painottaa multimediatoimien merkitystä yhteisen eurooppalaisen julkisen tilan ja monikielisyyden edistämisessä; toteaa, että eurooppalaiset yhteiskunnat tarvitsevat vahvaa ja riippumatonta journalismia, joka tarjoaa niille tietoa eurooppalaisesta näkökulmasta; kehottaa siksi komissiota turvaamaan multimediatoimiin varatun rahoituksen vuoden 2020 talousarvioesityksessä ja lisäämään sitä; kehottaa tässä yhteydessä korottamaan multimediatoimia koskevan budjettikohdan määrärahoja 5 prosentilla vuoden 2020 talousarvioesityksen tasosta, jotta turvataan Euranet Plus -verkoston ensiarvoisen tärkeä toiminta monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana aikana; kehottaa samalla komissiota lisäämään avoimuutta ja vastuullisuutta multimediatoimiin osoitettujen määrärahojen käytössä erityisesti osoittamalla eri toimille omat budjettikohtansa sekä suorittamaan multimediatoimia koskevan talousarvion perusteellisen tarkastelun;

9. pitää hälyttävinä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Euronews-kanavaa koskevan nopean tilannearvion johtopäätöksiä, joissa todetaan, että yksityiset sijoittajat omistavat nykyään 85 prosenttia ja EU:hun ja sen ulkopuolelle sijoittautuneet lähetystoiminnan harjoittajat ja paikallisviranomaiset vain 15 prosenttia kanavasta, että EU:n Euronewsille myöntämää taloudellista tukea koskeva avoimuus ja tilivelvollisuus on puutteellista, että seuranta- ja arviointimekanismit ovat riittämättömiä ja että suurimmalla osalla EU:n kansalaisista ei ole mahdollisuutta katsoa Euronews-kanavaa; on erityisen huolestunut havainnosta, että sen jälkeen kun varainhoitoasetuksen tarkistuksessa vuonna 2018 poistettiin viittaus yleisen eurooppalaisen edun mukaista tavoitetta edistäviin elimiin, Euronewsille on myönnetty avustuksia varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan c ja f alakohtien perusteella (elimille, joilla on käytännössä vallitseva monopoli tai tietyt tekniset valmiudet) eikä 180 artiklan perusteella (toimiin, joilla pyritään edistämään unionin toimintapoliittisen tavoitteen saavuttamista, tai elimille, jotka edistävät unionin politiikkaan kuuluvaa ja sitä tukevaa tavoitetta), mikä antaa ymmärtää, että Euronews ei enää edistä yleistä unionin etua; edellä esitetyt seikat huomioon ottaen vaatii komissiota vastaamaan kaikkiin tilintarkastustuomioistuimen esittämiin huolenaiheisiin Euronewsille myönnetyn rahoituksen seurannassa sekä arvioimaan uudelleen yhteistyötään Euronewsin kanssa; pyytää myös, että jos Euronewsin kanssa tehtyä puitesopimusta jatketaan vuoden 2020 jälkeen, sopimuksen kesto ei saisi olla yli kahta vuotta; kannustaa komissiota lisäksi harkitsemaan uusia tapoja, joilla eurooppalaisille katsojille voitaisiin tarjota riippumatonta ja kattavaa tietoa EU-asioista, kun otetaan huomioon viimeaikainen teknologian kehitys ja muuttuneet kulutustottumukset; kehottaa siksi komissiota investoimaan monipuolisesti eri tiedonvälitystapoihin, joista Euronews voisi olla yksi osa;

10. kiinnittää huomiota pilottihankkeiden ja valmistelutoimien potentiaaliin; katsoo, että komission suorittama pilottihankkeiden ja valmistelutoimien ennakkoarviointi jättää lausunnon antaville Euroopan parlamentin valiokunnille erittäin vähän aikaa käsitellä annettuja arvioita ja huomautuksia; pitää niin ikään valitettavana, että joissakin tapauksissa komission antamat arviot ja huomautukset eivät ole täysin puolueettomia, vaan vaikuttaa siltä, että niihin ovat vaikuttaneet institutionaaliset ja henkilökohtaiset mieltymykset; muistuttaa, että alhaisen arvosanan syy ei saa olla koskaan se, että komissio ei ole pannut pilottihanketta tai valmistelutointa täytäntöön; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan ennakkoarviointimenettelyn uudistamista niin, että valiokunnille annetaan riittävästi aikaa käsitellä komission ennakkoarvioinnin tulokset; kehottaa komissiota myös antamaan palautetta valiokuntien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien toimeenpanosta ja erityisesti siitä, mitkä hankkeet ovat olleet onnistuneita ja mitkä eivät.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.10.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

4

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Asim Ademov, Isabella Adinolfi, Christine Anderson, Andrea Bocskor, Judith Bunting, Gianantonio Da Re, Laurence Farreng, Claire Fox, Romeo Franz, Catherine Griset, Irena Joveva, Petra Kammerevert, Niyazi Kizilyürek, Ryszard Antoni Legutko, Predrag Fred Matić, Dace Melbārde, Shaffaq Mohammed, Niklas Nienaß, Peter Pollák, Domènec Ruiz Devesa, Andrey Slabakov, Massimiliano Smeriglio, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Julie Ward, Salima Yenbou, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Isabel Benjumea Benjumea, Ibán García Del Blanco, Iuliu Winkler

 


 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

25

+

ECR

Ryszard Antoni Legutko, Dace Melbārde, Andrey Slabakov

GUE/NGL

Niyazi Kizilyürek

NI

Isabella Adinolfi

PPE

Asim Ademov, Isabel Benjumea Benjumea, Andrea Bocskor, Peter Pollák, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Iuliu Winkler, Milan Zver

RENEW

Judith Bunting, Laurence Farreng, Irena Joveva, Shaffaq Mohammed

S&D

Ibán García Del Blanco, Petra Kammerevert, Predrag Fred Matić, Massimiliano Smeriglio, Julie Ward

VERTS/ALE

Romeo Franz, Niklas Nienaß, Salima Yenbou

 

4

-

ID

Christine Anderson, Gianantonio Da Re, Catherine Griset

NI

Claire Fox

 

1

0

S&D

Domènec Ruiz Devesa

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Gwendoline Delbos‑Corfield</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. panee merkille, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) maksusitoumusmäärärahat vähenevät kaikkiaan 15,4 prosentilla (172 miljoonalla eurolla) vuoteen 2019 verrattuna; pitää valitettavana Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän vahvistamiseen ja kehittämiseen sekä jäsenvaltioiden vastuunjakamisen tehostamiseen tarkoitettujen maksusitoumusmäärärahojen vähentämistä vuoteen 2019 verrattuna (-29,5 prosenttia); toteaa kuitenkin, että maksusitoumusmäärärahojen määrä on edelleen selvästi suurempi kuin vuoden 2018 talousarviossa, ja panee merkille, että vähennys johtuu ainakin osittain Dublin-asetuksen uudistamisen takkuamisesta neuvostossa vallitsevan poliittisen pysähtyneisyyden johdosta; muistuttaa, että on tärkeää varmistaa turvapaikkanormien korkea taso unionissa sekä tarjota riittävästi taloudellisia resursseja turvapaikanhakijoiden ja muuttajien vastaanottamisen, suojelemisen ja kotoutumisen tukemiseksi jäsenvaltioissa, tehokkaiden palauttamisstrategioiden, uudelleensijoittamisohjelmien, turvapaikkahakemusten käsittelyn tehokkuuden sekä turvapaikkahakemuksia koskevien päätösten täytäntöönpanon edistämiseksi sekä niiden jäsenvaltioiden hätäaputarpeisiin vastaamiseksi, joihin saapuu paljon turvapaikanhakijoita ja/tai jotka ovat jäsenvaltioita, johon maahantulija ensiksi saapuu; panee merkille, että AMIF-rahaston määrärahoihin ei sisälly lainkaan varoja, joilla voitaisiin rahoittaa uudistettu Dublin-säännöstö sekä unionin uudet uudelleensijoittamisjärjestelmät, jos ne hyväksytään vuoden 2020 kuluessa; ehdottaa, että varaukseen otetaan tietty määrä maihinnousua unionissa koskevia tilapäisiä järjestelyjä sekä Välimerellä pelastettujen henkilöiden uudelleensijoittamista varten; ehdottaa taloudellisten resurssien vapauttamiseksi, että EU:n Afrikka-hätärahasto sekä Pohjois-Afrikan alueelliset kehitys- ja suojeluohjelmat, joilla pääasiassa tuetaan unionin ulkopolitiikkaa, rahoitetaan otsakkeeseen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) sisältyvän AMIF-rahaston sijaan unionin talousarvion otsakkeesta 4 (Globaali Eurooppa); muistuttaa, että on varmistettava johdonmukaisuus otsakkeessa 3 ja otsakkeessa 4 toteutettavien toimien välillä;

2. kehottaa komissiota lisäämään AMIF-rahastoa koskevien budjettikohtien määrää avoimuuden lisäämiseksi sen osalta, miten rahaston varat kohdennetaan sen eri tavoitteisiin; kehottaa erityisesti erottamaan selkeästi toisistaan yhtäältä menot, jotka aiheutuvat oikeudenmukaisten palauttamisstrategioiden tehostamisesta ja toisaalta menot, jotka liittyvät lailliseen muuttoliikkeeseen ja kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen edistämiseen;

3. muistuttaa, että unionin talousarviosta on osoitettava riittävästi varoja muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden vahvistamiseen ja unionin ulkorajojen riittävän suojelun takaamiseen;

4. korostaa sisäisen turvallisuuden rahastossa (ISF) hätäavulle osoitettavien varojen vähäistä määrää (8,5 miljoonaa euroa); pyytää komissiota uudelleenarvioimaan kyseisen määrän huolellisesti ja aiempaa realistisemmin ottaen huomioon jäsenvaltioiden mahdolliset tarpeet saada hätäapua kyseisestä rahastosta esimerkiksi turvallisuuteen liittyvien vaaratilanteiden hallitsemiseksi;

5. kehottaa lisäämään Kansalaisten Eurooppa -ohjelman rahoitusta ottaen huomioon, että ohjelmalla on keskeinen rooli eurooppalaisen kansakunnan (demos) ja unionin kansalaisuuden vahvistamisessa;

6. panee merkille, että oikeus- ja sisäasioiden virastojen maksusitoumusmäärärahoja on nostettu vuoden 2019 talousarvioon verrattuna seuraavasti: Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto 41,5 prosenttia, eurooppalainen raja- ja merivartiosto 34,6 prosenttia, Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto 14 prosenttia, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus 7,7 prosenttia, perusoikeusvirasto 5,4 prosenttia, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto 5,2 prosenttia ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto 2,1 prosenttia; on tyytyväinen, että oikeusalan ohjelmasta saatavilla olevia varoja on lisätty; pitää kuitenkin valitettavana, että ohjelmassa on vähennetty yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön helpottamista ja tukemista koskevan osion määrärahoja (23,6 prosentilla);

7. panee merkille, että uusien toimintavaltuuksiensa hyväksymisen johdosta eurooppalaisen raja- ja merivartioston talousarvio kasvaa 34,8 prosenttia (108 miljoonaa euroa) vuonna 2020 eli ylivoimaisesti eniten kaikista oikeus- ja sisäasioiden virastoista; palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin pani merkille vuoden 2017 talousarvion vastuuvapausmenettelyn yhteydessä jäsenvaltioiden yliarvioineen raja- ja merivartioston rahoitustarpeen vuonna 2017; panee merkille, että tavoitteena on lisätä raja- ja merivartioston henkilöstön määrää (10 000 rajavartijaa vuoteen 2027 mennessä) ja että Välimerellä kuolleiden määrä kasvaa jatkuvasti etsintä- ja pelastustoiminnan resurssien puuttumisen vuoksi; ehdottaa resurssien vastaavaa lisäämistä myös meripelastustoiminnan osalta; kehottaa komissiota perustamaan kiireesti rahaston, jonka tarkoituksena on tukea etsintä- ja pelastusoperaatioita, jotta taataan alan toimijoiden vahva läsnäolo Välimerellä; pitää valitettavana merkittävää eroa yhtäältä eurooppalaiselle raja- ja merivartiostolle vuonna 2020 osoitettavien maksusitoumusmäärärahojen (420 miljoonaa euroa) ja toisaalta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle osoitettavien maksusitoumusmäärärahojen (133 miljoonaa euroa) välillä; kehottaa muuttamaan tukiviraston täysimittaiseksi hajautetuksi unionin virastoksi, jolla on paljon aiempaa laajemmat toimivaltuudet, ja katsoo, että tukiviraston määrärahoja ja henkilöstöä olisi lisättävä, jotta se voi hoitaa asianmukaisesti sille osoitetut tehtävät; panee merkille, että sisäisen turvallisuuden rahaston maksusitoumusmäärärahat vähenevät kaikkiaan 6,1 prosenttia (32,6 miljoonalla eurolla) vuoteen 2019 verrattuna; palauttaa mieliin tarpeen tarjota tukea poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla;

8. on tyytyväinen Euroopan syyttäjänviraston maksusitoumusmäärärahojen lisäämiseen (70,5 prosenttia); muistuttaa syyttäjänviraston tärkeästä asemasta unionin varoja koskevien petosten tutkimisessa ja niitä koskevien syytteiden nostamisessa sekä tarpeesta varmistaa viraston taloudellisten resurssien riittävyys, jotta se saavuttaa täyden toimintavalmiutensa joulukuuhun 2020 mennessä; pyytää komissiota tutkimaan tarkemmin taloudellisia tarpeita, jotka aiheutuvat Euroopan syyttäjänviraston roolin laajentamisesta niin, että se kattaa myös rajat ylittävän terrorismin, kuten komissio on ehdottanut 12. syyskuuta 2018 antamassaan tiedonannossa;

9. pitää valitettavana, että komissio ei noudattanut Europolin ja Eurojustin määrärahapyyntöjä vaan on esittänyt, että vuonna 2020 Europolin määrärahoja leikataan 33,5 miljoonalla eurolla ja Eurojustin määrärahoja 3,7 miljoonalla eurolla niiden määrärahatavoitteisiin verrattuna; korostaa, että tällaisilla vähennyksillä voi olla vaikutusta molempien elinten operatiiviseen toimintaan; toteaa, että Europolin tuki on ollut ratkaisevan tärkeässä asemassa eri puolilla unionia tehdyissä yhteisissä tutkinnoissa ja sillä on keskeinen rooli järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; tukee Europolin 2020+-strategian täytäntöönpanoa ja toteaa, että sillä on määrä palvella jäsenvaltioiden etua vahvistamalla Europolin operatiivista tukea ja analyyttisia valmiuksia, ja ehdottaa uusia investointeja tärkeisiin rikollisuuden aloihin, kuten huumekaupan ja talousrikollisuuden torjuntaan; panee merkille, että eu-LISAn maksusitoumusmäärärahojen 18,7 prosentin vähennys (55 miljoonaa euroa) osuu yhteen rajanylitystietojärjestelmän kehitysvaiheen päättymisen kanssa; palauttaa mieliin tarpeen varmistaa oikeus- ja sisäasioiden virastojen riittävä rahoitus, henkilöstö ja henkilöstön koulutus, jotta ne voivat täyttää niille osoitetut tehtävät tehokkaasti ja täysin avoimesti sekä torjua rajat ylittävää vakavaa rikollisuutta perusoikeuksia täysimääräisesti noudattaen;

10. on tyytyväinen Euroopan tietosuojavaltuutetulle osoitettuun määrään (19 miljoonaa euroa); panee merkille, että yli 30 prosenttia tästä määrästä käytetään Euroopan tietosuojaneuvoston sihteeristön perustamiseen; korostaa tarvetta varmistaa, että tietosuojavaltuutetulla on asianmukaiset talousarvio- ja henkilöstöresurssit, jotta se voi hoitaa unionin uuden tietosuojakehyksen (yleinen tietosuoja-asetus) täytäntöönpanosta johtuvat lisätehtävät täysin riippumattomasti; painottaa siksi, että kaavaillut määrärahat ovat ehdoton vähimmäisvaatimus;

11. on huolissaan siitä, että komission CEPOLille esittämä talousarvio (rahoitusvaje 1,5 miljoonaa euroa) ei anna CEPOLille mahdollisuutta kattaa riittävästi jäsenvaltioilta tulevaa, unionin ja sen naapurialueiden lainvalvontaviranomaisille annettavaa koulutusta koskevaa kysyntää; pitää valitettavana, että CEPOL ei saa riittävästi rahoitusta uusiin haasteisiin vastaamiseksi, kuten SIS II:n kaltaisiin uusiin tietojärjestelmiin, ja että se ei voi antaa lainvalvontaviranomaisille koulutusta esimerkiksi korruption ja valmisteveropetosten aloilla, vaikka EU:n strategisten koulutustarpeiden arvioinnin mukaan unionin tason lainvalvonnassa tarvitaan kyseisiä aloja koskevaa koulutusta; toteaa, että CEPOLin oli sen sijaan määrärahojen niukkuuden vuoksi vastattava kielteisesti 54:ään jäsenvaltioiden esittämään pätevään ja perusteltuun pyyntöön saada koulutusta lainvalvonnan johtamisen, laittoman maahanmuuton, viharikosten ja rahanpesun aloilla; katsoo, että CEPOLin määrärahapyyntö (12 miljoonaa euroa) vuodeksi 2020 on tarpeen, jotta se voi vastata kysyntään, joka kasvaa jäsenvaltioissa erityisesti kyberrikollisuuden ja digitalisaation aloilla; huomauttaa, että lainvalvontaviranomaisten välistä luottamusta, verkostoitumista ja tiedonvaihtoa rajojen yli voitaisiin parantaa entisestään lisäämällä nykyiseen CEPOLin vaihto-ohjelmaan uusi yhden kuukauden pituinen osio sekä tarjoamalla opintokäyntejä Europoliin ja jäsenvaltioiden operatiivisten viranomaisten ja Europolin henkilöstön välisiä vaihto-ohjelmia; toteaa, että tämä edellyttäisi kuitenkin asianmukaisten lisävarojen ja lisähenkilöstön osoittamista CEPOLille;

12. panee merkille, että unionin virastoissa on ”väliaikaisten toimihenkilöiden” palvelukseen ottaminen lisääntynyt verrattuna ”sopimussuhteisiin toimihenkilöihin”; katsoo, että oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen henkilöstön saatavilla olevien tietojen arkaluonteisuus edellyttää ehdottomaan luottamuksellisuuteen perustuvan toimintaperiaatteen noudattamista erityisesti henkilöstön rekrytoinnissa ja hallinnossa;

13. kannustaa komissiota vahvistamaan tukeaan tutkivalle journalismille, myös rajat ylittävälle tutkivalle journalismille, sekä tiedotusvälineiden vapauden edistämiselle erityisrahoituksen avulla, jotta voidaan tehostaa muun muassa rikollisuuden paljastamista ja torjuntaa ja lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta aiheesta;

14. palauttaa mieliin tukensa syrjivien käytäntöjen, sukupuoleen perustuvan väkivallan ja viharikosten torjumiselle sekä oikeuksien täysimääräistä hyödyntämistä, tasa-arvoa ja oikeutta koskeville ohjelmille; korostaa, että syrjinnän vastaisiin välineisiin ja tasa-arvon tukemiseen tarkoitettuihin ohjelmiin käytetyillä määrärahoilla on suuri merkitys vähemmistöjen oikeuksien ja erityisesti naisten, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden sekä hlbtiq-henkilöiden oikeuksien täytäntöönpanossa;

15. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sukupuolitietoisen budjetoinnin kaikissa julkisissa menoissa ja erityisesti seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen suunnittelun, sitä koskevien neuvotteluiden, sen täytäntöönpanon ja uudelleenarvioinnin yhteydessä; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää sitoutua turvaamaan sukupuolten tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen ja suojelu vuoden 2020 talousarviomenettelyssä; toteaa, että sukupuolitietoinen budjetointi olisi sen vuoksi pantava täytäntöön kaikissa budjettikohdissa ja sillä olisi pyrittävä 1) edistämään vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta finanssipolitiikan suunnittelussa; 2) lisäämään sukupuolitietoista osallistumista talousarviomenettelyssä, ja 3) parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia;

16. kehottaa asettamaan kestävän ja riittävän rahoituksen vertailuarvoksi toimille, joilla Istanbulin yleissopimus ja uhrien oikeuksia koskeva direktiivi pannaan tuloksekkaasti täytäntöön, sillä ne ovat keskeisiä säädöksiä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisen kannalta sekä uhreille annettavan asianmukaisen tuen tarjoamisen, sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumista koskevan kattavan oikeudellisen kehyksen ja lähestymistavan luomisen, tietoisuuden lisäämistä koskevien kampanjoiden järjestämisen sekä tällaisen väkivallan torjumiseen tähtäävän asianmukaisen valtiollisen infrastruktuurin rakentamisen kannalta;

17. pitää hyvin valitettavana, että sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamista talousarvioprosessissa ja vuodesta 2015 lähtien tehdyissä menopäätöksissä koskevien unionin korkean tason poliittisten ja oikeudellisten sitoumusten jatkotoimilla ei ole saavutettu selvästi havaittavaa edistystä, mistä todistaa myös se tosiasia, että sen enempää vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa kuin rahoituskehystä 2021–2027 koskevassa komission ehdotuksessa ei ole otettu huomioon sukupuolten tasa-arvoa.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

5.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

46

10

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Malik Azmani, Katarina Barley, Pernando Barrena Arza, Pietro Bartolo, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Saskia Bricmont, Jorge Buxadé Villalba, Damien Carême, Caterina Chinnici, Clare Daly, Anna Júlia Donáth, Lena Düpont, Cornelia Ernst, Sylvie Guillaume, Balázs Hidvéghi, Antony Hook, Evin Incir, Sophia in ‘t Veld, Marina Kaljurand, Fabienne Keller, Peter Kofod, Moritz Körner, Alice Kuhnke, Jeroen Lenaers, Juan Fernando López Aguilar, Magid Magid, Roberta Metsola, Claude Moraes, Nadine Morano, Javier Moreno Sánchez, Maite Pagazaurtundúa, Kostas Papadakis, Nicola Procaccini, Paulo Rangel, Terry Reintke, Ralf Seekatz, Michal Šimečka, Birgit Sippel, Sylwia Spurek, Tineke Strik, Ramona Strugariu, Annalisa Tardino, Dragoş Tudorache, Milan Uhrík, Tom Vandendriessche, Bettina Vollath, Jadwiga Wiśniewska, Javier Zarzalejos

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bartosz Arłukowicz, Gwendoline Delbos-Corfield, Claire Fox, Raphaël Glucksmann, Lívia Járóka, Kris Peeters, Anne-Sophie Pelletier, Sabrina Pignedoli, Loránt Vincze, Maria Walsh, Juan Ignacio Zoido Álvarez

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

46

+

NI

Sabrina Pignedoli

PPE

Bartosz Arłukowicz, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Lena Düpont, Balázs Hidvéghi, Lívia Járóka, Jeroen Lenaers, Roberta Metsola, Kris Peeters, Paulo Rangel, Ralf Seekatz, Loránt Vincze, Maria Walsh, Javier Zarzalejos, Juan Ignacio Zoido Álvarez

RENEW

Malik Azmani, Anna Júlia Donáth, Antony Hook, Sophia in 't Veld, Fabienne Keller, Moritz Körner, Maite Pagazaurtundúa, Michal Šimečka, Ramona Strugariu, Dragoş Tudorache

S&D

Katarina Barley, Pietro Bartolo, Caterina Chinnici, Raphaël Glucksmann, Sylvie Guillaume, Evin Incir, Marina Kaljurand, Juan Fernando López Aguilar, Claude Moraes, Javier Moreno Sánchez, Birgit Sippel, Sylwia Spurek, Bettina Vollath

VERTS/ALE

Saskia Bricmont, Damien Carême, Gwendoline Delbos-Corfield, Alice Kuhnke, Magid Magid, Terry Reintke, Tineke Strik

 

10

-

GUE/NGL

Pernando Barrena Arza, Clare Daly, Cornelia Ernst, Anne-Sophie Pelletier

ID

Peter Kofod, Annalisa Tardino, Tom Vandendriessche

NI

Claire Fox, Kostas Papadakis, Milan Uhrík

 

4

0

ECR

Jorge Buxadé Villalba, Nicola Procaccini, Jadwiga Wiśniewska

PPE

Nadine Morano

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.9.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 </Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Antonio Tajani</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä ehdotusta lisätä viestintätoimien rahoitusta 1,9 prosentilla maksusitoumusmäärärahojen osalta ja 2,2 prosentilla maksumäärärahojen osalta vuoden 2019 talousarvioon verrattuna; toteaa, että kansalaisten kanssa käytävää viestintää on tuettava, jotta voidaan varmistaa laaja julkinen keskustelu ja kansalaisten osallistuminen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta; muistuttaa, että vastaavista kansalaisten kuulemisista on jo saatu myönteisiä kokemuksia EU:n jäsenvaltioissa;

2. pitää siksi myönteisenä ehdotusta lisätä komission edustustojen viestinnän, kansalaiskeskustelujen ja kumppanuustoimien rahoitusta 8,8 prosentilla maksusitoumusmäärärahojen osalta ja 7,9 prosentilla maksumäärärahojen osalta; pitää kuitenkin valitettavana neuvoston kantaa, jonka mukaan viestintätoimien rahoitusta olisi vähennettävä;

3. korostaa, että valeuutisten ja disinformaation torjuntaa on jatkettava ja että näille toimille tarvitaan riittävä rahoitus; toteaa, että samalla olisi varmistettava asianmukainen toimielinten välinen yhteistyö;

4. pitää myönteisenä ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelman (budjettikohta 18 04 01 01) maksusitoumusmäärärahoihin ehdotettua 3,1 prosentin lisäystä mutta pitää valitettavana ohjelman maksumäärärahojen 3,8 prosentin vähennystä; tuomitsee neuvoston kannan, jonka mukaan ohjelman maksusitoumusmäärärahoja olisi vähennettävä 4,4 prosenttia, kun otetaan huomioon, että ohjelma on instituutionaalisesti olennaisen tärkeä demokraattisen unionin vaalimisen kannalta; pitää myönteisenä perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman (budjettikohta 33 02 01) maksusitoumusmäärärahojen 5,3 prosentin lisäystä ja maksumäärärahojen 21,3 prosentin lisäystä, mutta pitää valitettavana neuvoston kantaa, jonka mukaan ohjelman maksusitoumusmäärärahoja olisi vähennettävä 3,5 prosenttia; suhtautuu myönteisesti siihen, että eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaan budjettikohtaan on varattu erillinen määräraha;

5. korostaa, että avoimuusrekisterin yhteiselle sihteeristölle olisi annettava riittävät ja asianmukaiset hallinnolliset ja taloudelliset resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä, sillä yhteisellä sihteeristöllä on keskeinen rooli sen valvomisessa, että edunvalvojien toimet ovat rehellisiä ja avoimia;

6. kehottaa komissiota tekemään tarvittavat ehdotukset ehdotetun Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin rahoituksesta; huomauttaa, että konferenssin pitäisi pystyä toimimaan riittävän itsenäisesti ja niin, että Euroopan parlamentti on muiden unionin toimielinten kanssa tasavertainen osallistuja; korostaa lisäksi, että olisi varmistettava hyvin monenlaisten kansalaisten, myös nuorten, mahdollisuus ottaa aktiivisesti osaa konferenssiin;

7. katsoo, että EU:n on lisättävä kansalaisten tietämystä EU:n talousarviosta ja sen tuottamasta lisäarvosta sekä luottamusta siihen tekemällä jokaisesta uudesta ohjelmasta ja tehtävästä talousarvioanalyysin, jossa tuodaan esiin kansallisella tasolla saadut säästöt ja EU:n tasolla tuotettu lisäarvo; uskoo, että tällä tavalla voimme saada EU:n kansalaisten ja jäsenvaltioiden tuen, muuttaa suhtautumista EU:n talousarvioon maksettaviin rahoitusosuuksiin ja edistää Euroopan yhdentymisen jatkumista.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Martina Anderson, Gerolf Annemans, Catherine Bearder, Gabriele Bischoff, Damian Boeselager, Richard Corbett, Pascal Durand, Daniel Freund, Charles Goerens, Maria Grapini, Brice Hortefeux, Laura Huhtasaari, Giuliano Pisapia, Paulo Rangel, Antonio Maria Rinaldi, Domènec Ruiz Devesa, Antonio Tajani, László Trócsányi, Guy Verhofstadt, Loránt Vincze

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Vladimír Bilčík, Gwendoline Delbos-Corfield, Othmar Karas, Miapetra Kumpula-Natri

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

GUE/NGL

Martina Anderson

PPE

Vladimír Bilčík, Brice Hortefeux, Othmar Karas, Paulo Rangel, Antonio Tajani, László Trócsányi, Loránt Vincze

RENEW

Catherine Bearder, Pascal Durand, Charles Goerens, Guy Verhofstadt

S&D

Gabriele Bischoff, Richard Corbett, Maria Grapini, Miapetra Kumpula Natri, Giuliano Pisapia, Domènec Ruiz Devesa

VERTS/ALE

Damian Boeselager, Gwendoline Delbos-Corfield, Daniel Freund

 

3

-

ID

Gerolf Annemans, Laura Huhtasaari, Antonio Maria Rinaldi

 

0

0

 

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.10.2019)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020</Titre>

<DocRef>(2019/2028(BUD))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Frances Fitzgerald</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että unionin perustana oleviin arvoihin kuuluu muun muassa miesten ja naisten tasa-arvo ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaan unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, mikä näin ollen edellyttää, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon kaikessa toimintapolitiikassa ja kaikissa talousarviomenettelyn vaiheissa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja sukupuolitietoisen budjetoinnin avulla; katsoo, että parlamentin ja muiden unionin toimielinten uskottavuuden kannalta on välttämätöntä varmistaa johdonmukaisuus niiden sisäisten talousarvio- ja vastuuvapausmenettelyjen sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevien ulkoisten toimien välillä;

B. ottaa huomioon, että talousarviot eivät ole sukupuolineutraaleja, ja toteaa, että ne on siksi laadittava siten, että selkeänä tavoitteena on torjua syrjintää ja hyödyttää molempia sukupuolia tasapuolisesti;

C. ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut panemaan täytäntöön kestävän kehityksen tavoitteet, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvoa koskeva tavoite 5;

D. toteaa parlamentin toistuvasti vaatineen, että perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaan osoitetaan riittävästi rahoitusvaroja ja siihen sisältyvän Daphne-erityistavoitteen profiili säilytetään mahdollisimman korkeana; ottaa huomioon, että parlamentti on kehottanut jatkamaan kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen liittyviä toimia osoittamalla tähän tavoitteeseen omat määrärahat myös vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvässä perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa;

E. ottaa huomioon, että naiset ovat yhä aliedustettuina työmarkkinoilla ja julkisessa ja poliittisessa elämässä ja että he käyttävät suhteettoman paljon enemmän ajastaan palkattomaan koti- ja hoivatyöhön kuin miehet;

F. ottaa huomioon, että ehdotuksessa unionin vuoden 2020 talousarvioesitykseksi pyritään jatkamaan strategisten investointien ja kestävän kasvun tukemista, jotta edistetään taloudellista yhteenkuuluvuutta ja luodaan työpaikkoja erityisesti nuorille, ikääntyneille ja vammaisille henkilöille; toteaa, että tässä suhteessa on myös tärkeää keskittyä lisäämään naisten, myös hlbti-naisten, osallistumista työmarkkinoille muun muassa investoimalla infrastruktuuriin ja julkisiin palveluihin työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemiseksi sekä lisäämään heidän mahdollisuuksiaan kaikilla talouden aloilla, myös digitaalitaloudessa, tieto- ja viestintätekniikan alalla ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-tieteet) aloilla sekä johtotehtävissä, ja kaventamaan sukupuolten työllisyys- ja palkkaeroa;

G. huomauttaa, että digitalisaatio vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoihin, sillä se muun muassa luo uusia työllistymismahdollisuuksia ja joustavampia työoloja, kuten etätyömahdollisuuksia, joiden avulla voitaisiin parantaa sekä naisten että miesten mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämän velvollisuuksia;

H. ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on unionin keskeinen tavoite, johon kuitenkin osoitetaan aivan liian vähän rahoitusta; toteaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutti havaitsi vuonna 2019, että unionin vuoden 2020 talousarviossa vain yksi prosentti unionin rakenne- ja investointirahastojen varoista oli varattu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen; toteaa, että sukupuolten eriarvoisuus ja syrjintä aiheuttavat kuitenkin valtavat taloudelliset kustannukset sekä naisille että yhteiskunnalle; ottaa huomioon, että Maailmanpankin arvioiden mukaan sukupuolten eriarvoisen palkkauksen vuoksi menetetään noin 145 biljoonaa euroa henkilöpääomana ja että YK naiset -järjestön vuoden 2016 arvion mukaan perheväkivalta aiheuttaa pelkästään Englannissa ja Walesissa noin 33 miljardin dollarin kustannukset vuosittain;

1. kehottaa jälleen painokkaasti edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa tukemalla talousarviomenettelyssä ja myös seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen loppuvaiheessa kaikilla tasoilla sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolitietoista budjetointia ja käyttämään talousarviovaroja tehokkaasti olemassa olevan eriarvoisuuden torjuntaan sekä naisten ja miesten, hlbti-henkilöt mukaan lukien, tasa-arvon edistämiseen; muistuttaa, että sukupuolitietoista budjetointia on sovellettava kaikkiin unionin talousarvion budjettikohtiin; muistuttaa, että on tärkeää lisätä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen kohdennettavia varoja, jotta voidaan saavuttaa merkittävää edistystä, ja että on tarpeen parantaa unionin rahoituksen kanavointia ja seurantaa tältä osin erityisesti, kun on kyse jäsenvaltioista, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta ja joissa naisten oikeudet ovat heikentyneet;

2. painottaa, että sukupuolitietoinen budjetointi on otettava talousarviomenettelyn olennaiseksi osaksi kaikkia budjettikohtia käsiteltäessä eikä vain silloin, kun on kyse ohjelmista, joissa sukupuolivaikutus on ilmeisin, jotta talousarvion menoilla edistettäisiin tehokkaasti sukupuolten tasa-arvoa;

3. muistuttaa, että sukupuolitietoinen budjetointi on sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan laajemman strategian yksi ulottuvuus, ja huomauttaa, että on tärkeää huolehtia sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta kaikissa toimintapoliittisen syklin vaiheissa;

4. muistuttaa, että yksi sukupuolitietoisen budjetoinnin toteuttamisen edellytyksistä on se, että sukupuolten tasa-arvoa koskeviin tavoitteisiin liittyviä kohdennettuja toimia varten osoitetaan erilliset budjettikohdat; kehottaa siksi jälleen osoittamaan erillisen budjettikohdan myös perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman tavoitteelle, jolla pyritään edistämään ja valtavirtaistamaan sukupuolten tasa-arvoa;

5. pitää valitettavana viime vuosien suuntausta leikata unionin varoja, joilla torjutaan kaikenlaista naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, ja pyytää jälleen lisäämään nykyisen perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman Daphne-erityistavoitteeseen kohdennettavia resursseja ja säilyttämään tämän lisäyksen perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa; kehottaa varmistamaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon yhteydessä, että saatavilla on riittävästi rahoitusta toimiin, joilla torjutaan sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, kuten naisten sukuelinten silpomista, että ihmiskauppaa ja varsinkin seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävää ihmiskauppaa; kehottaa komissiota tukemaan ohjelmia ja toimenpiteitä, joilla torjutaan erityisesti seksuaalista ja muuta häirintää;

6. kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan viipymättä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Istanbulin yleissopimuksen sekä ottamaan erityisesti huomioon yleissopimuksen roolin naisten ja tyttöjen suojelemisessa väkivallalta sekä väkivallasta aiheutuvan taloudellisen vaikutuksen uhreihin ja yhteiskuntiin; kehottaa käyttämään asiaa koskevia unionin varoja siten, että niillä tuetaan Istanbulin yleissopimuksen täytäntöönpanon valmisteluja tai siihen tähtäävien toimien jatkamista jäsenvaltioissa;

7. korostaa, että ohjelmassa, joka korvaa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman, on jatkettava kaikkia toimia, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan kaikenlaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ja että naisiin kohdistuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaan on osoitettava omat talousarviomäärärahat ja erityistä huomiota on kiinnitettävä ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön sekä kunniakulttuurin ja kunniaväkivallan torjuntaan;

8. korostaa, että tarvitaan erityisrahoitusta, jolla tuetaan yhteiskuntamme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä, erityisesti vammaisia naisia, pakolaisnaisia sekä ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhreja; kannattaa tässä yhteydessä perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman molempien osioiden maksusitoumus- ja maksumäärärahojen lisäämistä;

9. korostaa tarvetta lisätä talousarviomäärärahoja, joilla edistetään naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydenhoidon saatavuutta ja siihen liittyviä oikeuksia sekä unionissa että sen ulkopuolella, koska saatavuus on heikentymässä;

10. kehottaa unionia tukemaan naisten oikeuksia ajavia järjestöjä ja aktivisteja ja näiden työtä sekä lisäämään näiden edustusta unionin päätöksentekoprosesseissa;

11. toistaa pyyntönsä osoittaa unionin rakennerahastoista enemmän varoja naisten taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistämiseen, erityisesti toimenpiteillä, joilla lisätään naisten osallistumista työmarkkinoille, ja investoimalla korkealuokkaisiin julkisiin hoitopalveluihin;

12. pitää tärkeänä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) käyttöä naisten työllisyyden edistämiseen, myös rahoittamalla korkealuokkaisia ja kohtuuhintaisia hoivapalveluja;

13. kehottaa tukemaan talousarviovaroin naisten yrittäjyyttä ja taloudellista riippumattomuutta ja varmistamaan naisten mahdollisuudet saada erikoisammattikoulutusta, kohtuuhintaisia lainoja ja oman pääoman ehtoista rahoitusta unionin ohjelmista ja rahastoista, kuten COSME, Horisontti 2020 ja Euroopan sosiaalirahasto, sekä rohkaisemaan naisia hyödyntämään näitä mahdollisuuksia, jotta voidaan maksimoida naisten osallistuminen työmarkkinoille, etenkin kun on kyse yksinhuoltajaäideistä, omaishoitajista ja pitkän tauon jälkeen työmarkkinoille palaavista naisista, ja parantaa naisten työllistettävyyttä; toteaa, että näille rahastoille olisi myönnettävä riittävästi resursseja, ja kehottaa tukemaan niistä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koulutuksen ja terveydenhuollon avulla sekä ottamalla sukupuolinäkökulma paremmin huomioon ja pitämällä tavoitteena sukupuolten tasa-arvon saavuttamista kaikkien ohjelmien avulla;

14. panee huolestuneena merkille tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä aineita opiskelevien naisten pienen lukumäärän ja toteaa jälleen, että komission ehdottama talousarvio on palautettava tältä osin; toteaa lisäksi, että sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kaventamiseksi tarvitaan riittävästi rahoitusta, jolla voidaan parantaa koulutusta, tukea naisyrittäjiä digitaalialalla ja lisätä tiedotuskampanjoita;

15. korostaa, että naisten ja miesten välinen digitaalinen kuilu, joka johtaa suuriin eroihin työmarkkinoilla, olisi poistettava osoittamalla resursseja koulutukseen sekä itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten tukemiseen;

16. korostaa tarvetta osoittaa varoja siihen, että lisätään naisten kiinnostusta digitaalitalouteen sekä tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-tieteiden kaltaisiin aloihin ja tuetaan heitä tässä yhteydessä;

17. korostaa, että on tärkeää kohdentaa riittävästi rahoitusta nuorisotyöllisyysaloitteeseen, jotta voidaan torjua erityisen korkeaksi kohonnutta nuorisotyöttömyyttä; kehottaa varmistamaan, että tytöt ja nuoret naiset osallistuvat yhdenvertaisesti tämän aloitteen toimiin, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että heille tarjotaan laadukasta koulutusta ja työtä, varsinkin digitaalitalouden, tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-tieteiden aloilla, joilla naiset ovat huomattavan aliedustettuina sekä koulutuksessa että työelämässä, mikä johtaa digitaaliseen kuiluun naisten ja miesten välillä; katsoo, että nuorisotyöllisyysaloitteen kaltaisilla toimenpiteillä, joilla autetaan nuoria pääsemään työelämään, olisi myös edistettävä laadukkaita työpaikkoja; toteaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisen laadukkaan koulutuksen rahoittamiseen, jossa käsitellään muun muassa seksismiä, seksuaalista häirintää, työpaikkakiusaamista ja vihapuhetta ja johon tyttöjä, nuoria naisia, poikia ja nuoria miehiä kannustetaan osallistumaan yhtäläisesti;

18. muistuttaa, että erittäin merkittävä osuus unioniin tulevista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on naisia ja lapsia; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on myös yksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) perusperiaatteista, ja pyytää jälleen, että sukupuoliulottuvuus otettaisiin huomioon myös maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikoissa osoittamalla erityistä rahoitusta sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseen ja varmistamalla terveydenhuollon ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevien palvelujen saatavuus;

19. korostaa, että on olennaisen tärkeää varmistaa riittävästi varoja inhimillisen kehityksen tukemiseen, jotta saavutetaan Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteet, mukaan lukien tavoite 5; muistuttaa, että unioni on sitoutunut investoimaan 20 prosenttia virallisesta kehitysavustaan inhimilliseen kehitykseen, ja kehottaa osoittamaan asianmukaiset määrärahat inhimilliseen kehitykseen ja tukemaan niillä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla pyritään poistamaan naisten ja lasten köyhyys, parantamaan pääsyä työmarkkinoille, poistamaan miesten ja naisten välisiä palkkaeroja, torjumaan naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa sekä parantamaan terveydenhuoltoon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, koulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon ja sosiaaliseen suojeluun liittyvien palvelujen saatavuutta ja tarjontaa globaaleja julkishyödykkeitä ja haasteita koskevan ohjelman mukaisesti;

20. kehottaa osoittamaan edelleen määrärahoja naisten sukuelinten silpomisen torjuntaan ulkoisen toiminnan ohjelmien, myös kehitysyhteistyövälineen, avulla;

21. korostaa, että viime vuosikymmenellä puhjenneen talous- ja finanssikriisin myötä taloudellinen, sosiaalinen, työmarkkinoihin liittyvä ja sukupuolten välinen eriarvoisuus jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä on pahentunut; muistuttaa Euroopan tasa-arvoinstituutin tärkeästä roolista sukupuolten eriarvoisuuden määrää ja syitä koskevan tietoisuuden lisäämisessä unionissa ja kehottaa osoittamaan riittävästi resursseja instituutin talousarviota, henkilöstötaulukkoa ja instituutin riippumattomuudesta huolehtimista varten, minkä avulla varmistetaan instituutin moitteeton toiminta; kehottaa lisäksi osoittamaan lisää resursseja syrjimättömyyttä ja tasa-arvon edistämistä koskevaan budjettikohtaan;

22. toteaa Euroopan tasa-arvoinstituutin havainneen vuonna 2019, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista käsitellään teemana, jolla on vain vähän vaikutusta rahoitusohjelmien tosiasialliseen sisältöön; kehottaa siksi toteuttamaan vankkoja ja kattavia toimenpiteitä, joilla parannetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia toimia, muun muassa keskittymään jälleen vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden edistämiseen finanssipolitiikan suunnittelussa sekä lisäämään sukupuolitietoisuutta talousarviomenettelyssä;

23. suosittaa erityisesti lisäämään rahoitusta, jolla edistetään äitiyden, vanhemmuuden ja varhaislapsuuden suojelua asianmukaisten ohjelmien avulla; kehottaa siksi kiinnittämään erityistä huomiota äitien ja lasten terveyteen unionin vuoden 2020 talousarviossa; suosittaa lisäksi, että taataan varoja imetyksen puolustamiseen, edistämiseen ja tukemiseen, jotta voidaan auttaa saavuttamaan Maailman terveysjärjestön tavoite, jonka mukaan 50 prosenttia maailman vauvoista saisi pelkästään rintamaitoa elämänsä kuuden ensimmäisen kuukauden aikana vuoteen 2025 mennessä, mikä edellyttää muun muassa sen varmistamista, että äitiys- ja isyysloma on riittävän pitkä ja sen ajalta maksetaan riittävän hyvä korvaus;

24. kehottaa kohdentamaan talousarviomäärärahoja sellaisten eri naisryhmien erityistarpeisiin, jotka joutuvat kohtaamaan erilaisia taloudellisia haasteita, joista voidaan mainita esimerkiksi nuorten tyttöjen kuukautisköyhyys, yksin elävien naispuolisten eläkkeensaajien taloudellinen ahdinko, sukupuolten välinen eläke-ero, palkaton hoivatyö, äitien ja hoivatyötä tekevien naisten aikaköyhyys sekä mustiin, aasialaisiin tai etniseen vähemmistöön kuuluvien naisten sosioekonominen syrjäytyminen ja työsyrjintä.


 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.9.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Christine Anderson, Annika Bruna, Belinda De Lucy, Frances Fitzgerald, Jackie Jones, Sandra Pereira, Pina Picierno, Samira Rafaela, Elżbieta Rafalska, Evelyn Regner, María Soraya Rodríguez Ramos, Christine Schneider, Elissavet Vozemberg-Vrionidi

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Isabella Adinolfi, Lena Düpont, Lina Gálvez Muñoz, Marina Kaljurand, Elena Kountoura, Alessandra Moretti, Alexandra Louise Rosenfield Phillips, Pernille Weiss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

Mazaly Aguilar, Enikő Győri, Pär Holmgren, Kathleen Van Brempt

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

PPE

Lena Düpont, Frances Fitzgerald, Christine Schneider, Pernille Weiss, Elissavet Vozemberg‑Vrionidi

S&D

Lina Gálvez Muñoz, Jackie Jones, Marina Kaljurand, Alessandra Moretti, Pina Picierno, Evelyn Regner, Kathleen Van Brempt

RE

Samira Rafaela, María Soraya Rodríguez Ramos

GREENS/EFA

Pär Holmgren, Alexandra Louise Rosenfield Phillip

GUE/NGL

Elena Kountoura, Sandra Pereira

NI

Isabella Adinolfi

 

5

-

ID

Christine Anderson, Annika Bruna

ECR

Mazaly Aguilar, Elżbieta Rafalska

NI

Belinda De Lucy

 

1

0

PPE

Enikő Győri

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN KIRJE

Johan Van Overtveldt

Puheenjohtaja

Budjettivaliokunta

Bryssel

Asia: <Titre>Lausunto Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2020 – kaikki pääluokat</Titre> <DocRef>COM(2019)0400 – C9‑0000/2019 – 2019/2028(BUD)</DocRef>

Arvoisa puheenjohtaja

Kansainvälisen kaupan valiokunta on päättänyt antaa edellä mainitussa menettelyssä lausunnon valiokunnallenne. Valiokunta päätti kokouksessaan 24. syyskuuta 2019 antaa kyseisen lausunnon kirjeen muodossa.

Käsiteltyään asiaa kyseisessä kokouksessa kansainvälisen kaupan valiokunta päätti pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy.

 

Kunnioittavasti

Bernd Lange

EHDOTUKSET

1. toteaa, että unionin kunnianhimoisen kauppapoliittisen ohjelman täytäntöönpano edellyttää riittävää resursseja; pitää sen vuoksi tärkeänä, että kauppapolitiikan pääosastolle osoitetaan asianmukainen rahoitus, jonka avulla varmistetaan kauppasopimusneuvottelujen ja sopimuksenteon ripeä eteneminen ja tehtyjen kauppasopimusten ja kauppalainsäädännön täytäntöönpanon asianmukainen seuranta, sekä riittävä rahoitus, jolla taataan, että kauppapolitiikan uusi johto pystyy hoitamaan uutta tehtäväänsä tehokkaasti; tukee tarvittavien budjettivarojen osoittamista kauppapolitiikan pääosastolle, jotta ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskeva asetus voidaan panna täytäntöön heti sen tullessa voimaan lokakuussa 2020;

 

2. huomauttaa, että vaikka kauppapolitiikalla ensisijaisesti edistetään molempia osapuolia hyödyttävää talouskasvua ja kestävää kehitystä muun muassa turvaamalla parempi markkinoille pääsy ja luomalla kansainvälisiä investointisääntöjä, se on myös unionin ulkopolitiikan keskeinen väline, jolla voidaan edistää kansainvälisesti unionin arvoja, etenkin ihmisoikeuksien kunnioittamista, sukupuolten tasa-arvoa, ilmastonsuojelua, oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisten työnormien täytäntöönpanoa, ja jolla voidaan auttaa varmistamaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen globaalisti samalla kun kauppakumppaneitamme kannustetaan asettamaan sosiaaliset oikeudet ja kestävä kehitys etusijalle talouspolitiikassaan; kehottaa siksi myöntämään riittävästi rahoitusta, jotta voidaan varmistaa asianmukainen seuranta ja asianmukaiset väli- ja jälkiarvioinnit, joissa käytetään sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja, ja jotta voidaan valvoa kolmansien maiden tekemien sitoumusten toteuttamista;

 

3. tähdentää, että unionin kauppapolitiikan hyväksyminen edellyttää aktiivisia yhteyksiä sen sidosryhmiin ja kansalaisyhteiskuntaan; pitää näin ollen tärkeänä, että osoitetaan enemmän resursseja kauppapolitiikkaa koskevaan yhteydenpitoon, kansalaisten vuoropuheluun ja pk‑yrityksille ja kuluttajille suunnattuun neuvontaan ja avustamiseen sekä sisäisille neuvoa-antaville ryhmille, jotka ovat tärkeimpiä välineitä, joilla tuetaan kansalaisyhteiskunnan vaikuttavaa osallistumista kauppasopimuksiin sisältyvien, kaupan rakenteen kannalta keskeisten kaupan kestävyyttä koskevien lukujen täytäntöönpanon valvontaan ja seurantaan;

 

4. kehottaa hyödyntämään täysimääräisesti pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi käytettävissä olevia varoja ja kiinnittämään huomiota tässä jälkeen jääneisiin jäsenvaltioihin ja mahdollistamaan pk-yritysten osallistumisen kauppapoliittisten päätösten tekoon;

 

5. korostaa parlamenttien tärkeää roolia globaalia kauppapolitiikkaa koskevissa keskusteluissa; toteaa, että WTO:ta käsittelevä parlamentaarinen konferenssi on tässä mielessä tärkeä väline ja että sille on osoitettava riittävästi rahoitusta, jotta sen potentiaalia voidaan täysin hyödyntää; korostaa näin ollen, että vuoden 2019 tavoin resursseja on varattava riittävästi, jotta Euroopan parlamentti voi osallistua foorumiin ja jotta konferenssin toiminnalle tarjottaisiin asianmukainen infrastruktuuri.

 


 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

14.10.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Rasmus Andresen, Clotilde Armand, Anna Bonfrisco, Jonathan Bullock, Olivier Chastel, Lefteris Christoforou, David Cormand, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Valentino Grant, Valerie Hayer, Monika Hohlmeier, John Howarth, Moritz Körner, Joachim Kuhs, Zbigniew Kuźmiuk, Ioannis Lagos, Hélène Laporte, Pierre Larrouturou, Janusz Lewandowski, Margarida Marques, Jan Olbrycht, Henrik Overgaard Nielsen, Karlo Ressler, Nils Torvalds, Nils Ušakovs

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Eero Heinäluoma, Fabienne Keller, Aušra Maldeikienė, Jake Pugh

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

Agnes Jongerius, Anne-Sophie Pelletier, Viola Von Cramon-Taubadel, Javier Zarzalejos

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

26

+

ECR

Zbigniew Kuźmiuk

NI

Ioannis Lagos

PPE

Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Monika Hohlmeier, Janusz Lewandowski, Ausra Maldeikiene, Jan Olbrycht, Karlo Ressler, Javier Zarzalejos

RENEW

Clotilde Armand, Olivier Chastel, Valerie Hayer, Fabienne Keller, Moritz Körner, Nils Torvalds

S&D

Eider Gardiazabal Rubial, Eero Heinäluoma, John Howarth, Agnes Jongerius, Pierre Larrouturou, Margarida Marques, Nils Ušakovs

VERTS/ALES

Rasmus Andresen, David Cormand, Viola Von Cramon-Taubadel

 

8

-

GUE/NGL

Anne-Sophie Pelletier

ID

Anna Bonfrisco, Valentino Grant, Joachim Kuhs, Hélène Laporte

NI

Jonathan Bullock, Henrik Overgaard Nielsen, Jake Pugh

 

0

0

 

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

[1] EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

[2] EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

[3] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

[4] EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

[5] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0210.

[6] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0326.

[7] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26. kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

[8] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0417.

[9] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1953, annettu 25. lokakuuta 2017, asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 muuttamisesta paikallisyhteisöjen internetyhteyksien parantamisen osalta (EUVL L 286, 1.11.2017, p. 1).

[10] Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta (COM(2018)0439 – C8-0257/2018 – 2018/0229(COD)).

[11] Euroopan tilintarkastustuomioistuin - Audit preview “Roads connecting European regions” s. 9 - https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/AP19_08/AP_CONNECTING_ROADS_EN.pdf

[12] Comprehensive analysis of the existing cross-border rail transport connections and missing links on the internal EU borders (https://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/studies/pdf/cb_rail_connections_en.pdf)

[13] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/802, annettu 11. toukokuuta 2016, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 58).

[14] Tutkimus: Sustainable Transport Infrastructure Charging and Internalisation of Transport Externalities (https://ec.europa.eu/transport/themes/sustainable-transport/internalisation-transport-external-costs_en).

[15] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

Päivitetty viimeksi: 21. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus