Menettely : 2014/2197(INS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0249/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0249/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 27/11/2014 - 8.1
CRE 27/11/2014 - 8.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


EPÄLUOTTAMUSLAUSE-ESITYS EUROOPAN KOMISSIOLLE
PDF 119kWORD 52k
18.11.2014
PE538.972v01-00
 
B8-0249/2014

työjärjestyksen 119 artiklan mukaisesti


- (2014/0000(RSP))


Marco Zanni, Marco Valli, Steven Woolfe, Patrick O’Flynn, Peter Lundgren, Kristina Winberg, Diane James, Isabella Adinolfi, Marco Affronte, Laura Agea, Daniela Aiuto, Tiziana Beghin, David Borrelli, Fabio Massimo Castaldo, Ignazio Corrao, Rosa D’Amato, Eleonora Evi, Laura Ferrara, Giulia Moi, Piernicola Pedicini, Dario Tamburrano, Marco Zullo, Nigel Farage, Roger Helmer, John Stuart Agnew, Tim Aker, Jonathan Arnott, Janice Atkinson, Amjad Bashir, Gerard Batten, Louise Bours, James Carver, David Coburn, Jane Collins, William (The Earl of) Dartmouth, Bill Etheridge, Raymond Finch, Nathan Gill, Mike Hookem, Paul Nuttall, Margot Parker, Julia Reid, Jill Seymour, Joëlle Bergeron, Louis Aliot, Gerolf Annemans, Marie-Christine Arnautu, Nicolas Bay, Dominique Bilde, Mara Bizzotto, Mario Borghezio, Marie-Christine Boutonnet, Steeve Briois, Gianluca Buonanno, Aymeric Chauprade, Mireille D’Ornano, Lorenzo Fontana, Sylvie Goddyn, Marcel de Graaff, Jean-François Jalkh, Hans Jansen, Gilles Lebreton, Marine Le Pen, Philippe Loiseau, Vicky Maeijer, Dominique Martin, Joëlle Mélin, Bernard Monot, Sophie Montel, Franz Obermayr, Florian Philippot, Matteo Salvini, Jean-Luc Schaffhauser, Olaf Stuger, Mylène Troszczynski, Harald Vilimsky

Euroopan parlamentin epäluottamuslause Euroopan komissiolle (2014/0000(RSP))  
B8‑0249/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 8. heinäkuuta 2014 annetun neuvoston direktiivin 2014/86/EU,

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman vaatimuksesta konkreettisista keinoista veropetosten ja veronkierron torjumiseksi(1),

–  ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman veropetosten, veronkierron ja veroparatiisien torjunnasta(2),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman mitattavissa olevia ja velvoittavia sitoumuksia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi EU:ssa koskevasta vaatimuksesta(3),

–  ottaa huomioon G20-maiden valtionvarainministerien 21. syyskuuta 2013 hyväksymän sopimuksen uusista toimista yhtiöveron kiertämisen torjumiseksi,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 8 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 234 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 119 artiklan,

A.  toteaa, että veron kiertämisen ja veropetoksen välinen ero on selkeä, nimittäin se, että veron kiertäminen on laillista ja veropetos on laitonta, mutta katsoo, että komissio ja EU:n toimielimet ovat jatkuvasti jättäneet ottamatta eron huomioon ja käsitelleet ilmiöitä ikään kuin ne olisivat sama asia;

B.  katsoo, että EU:n jäsenvaltioissa ja erityisesti Luxemburgin suurherttuakunnassa käyttöön otetut aggressiiviset yhtiöveron kiertämisjärjestelyt ovat johtaneet siihen, että muut jäsenvaltiot ovat menettäneet miljardien eurojen edestä mahdollisia verotuloja;

C.  ottaa huomioon, että komissio ryhtyi kesäkuussa 2014 tutkimaan väitettyjä laittomia valtiontukia, joita Luxemburgin suurherttuakunta oli myöntänyt laittomien verosopimusten muodossa Fiat-konsernille ja Amazonille;

D.  toteaa, että Luxemburgin verovirasto hyväksyi nämä aggressiiviset veronkiertojärjestelyt ja sopimukset aikana, jolloin komission uusi puheenjohtaja Jean-Claude Juncker toimi suurherttuakunnan pääministerinä;

E.  toteaa, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ollut Jean-Claude Junckerin pääministerikaudella halukas yhteistyöhön komission kanssa sen tutkiessa laittomia verosopimuksia;

F.  ottaa huomioon, että uusi komissio on luvannut – puheenjohtaja Junckerin ja muiden komission jäsenten parlamentin kuulemisen yhteydessä antamissa lausunnoissa – toteuttaa voimakkaita toimia laittomien veronkiertosopimusten torjumiseksi unionissa;

G.  katsoo, että vaikka yhtiöiden ja Luxemburgin suurherttuakunnan väliset veronkiertosopimukset ovatkin nähtävästi laillisia, ne saattavat kuitenkin herättää moraalisia ja eettisiä kysymyksiä niiden miljoonien kansalaisten keskuudessa, jotka ovat joutuneet kärsimään nykyajan pahimman talouskriisin seurauksista;

H.  katsoo, että aggressiiviset yhtiöveron kiertämisjärjestelyt ovat ristiriidassa niiden arvojen kanssa, joilla on tarkoitus varmistaa, että kaikki yhteiskunnan alat, myös yritykset, osallistuvat tasapuolisesti yhteiskunnan kehittämiseen;

I.  katsoo, että kansallinen verotusta koskeva itsemääräämisoikeus on keskeinen väline kilpailun ja talouskasvun kannalta, mutta Luxemburgin verosopimukset ovat vastoin pyrkimyksiä varmistaa reilu kilpailu jäsenvaltioiden kesken;

J.  katsoo, että näiden aggressiivisten veronkiertotoimien kehittämisestä, täytäntöönpanosta, johtamisesta ja valvomisesta vastaavalla henkilöllä ei ole uskottavuutta palvella Euroopan kansalaisia Euroopan komission puheenjohtajana;

1.  pitää valitettavana, että EU:n jäsenvaltiot ovat menettäneet miljardien eurojen edestä mahdollisia verotuloja niiden Luxemburgissa sovellettujen aggressiivisten yhtiöveron kiertämisjärjestelyjen johdosta, jotka otettiin käyttöön aikana, jolloin Euroopan komission uusi puheenjohtaja, Jean-Claude Juncker, toimi Luxemburgin suurherttuakunnan pääministerinä;

2.  katsoo, että koska komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker toimi pääministerinä koko sen ajan, kun kyseisiä sopimuksia tehtiin, hän on suoraan vastuussa maansa toteuttamista veronkiertojärjestelyistä;

3.  pitää sietämättömänä, että aggressiivisista veronkiertotoimista vastuussa ollut henkilö voi toimia Euroopan komission puheenjohtajana;

4.  toteaa, että Jean-Claude Juncker ei nauti Euroopan parlamentin luottamusta komission puheenjohtajana ja Euroopan unionin edustajana kansalaisten edessä;

5.  antaa komissiolle epäluottamuslauseen;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän epäluottamuslauseen ja antamaan epäluottamuslause-esityksestä täysistunnossa toimitetun äänestyksen tuloksen tiedoksi neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle.

 

 

(1)

EUVL C 258E, 7.9.2013, s. 53.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0205.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0593.

Oikeudellinen huomautus