Menettely : 2014/2976(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0353/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0353/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 17/12/2014 - 10.23
CRE 17/12/2014 - 10.23
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 124kWORD 59k
10.12.2014
PE545.602v01-00
 
B8-0353/2014

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Euroopan unionin terästeollisuuden tilanteesta: työntekijöiden ja yritysten suojelu (2014/2976(RSP))


Eleonora Forenza, Paloma López Bermejo, Kostadinka Kuneva, Dimitrios Papadimoulis, Sofia Sakorafa, Kostas Chrysogonos GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionin terästeollisuuden tilanteesta: työntekijöiden ja yritysten suojelu (2014/2976(RSP))  
B8‑0353/2014

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen ”Toimiala- ja työllisyysnäkymät EU:n ruostumattoman teräksen tuotantoteollisuudessa: pakottava tarve puuttua työpaikkojen ja keskeisten tuotannonalojen katoamiseen jäsenvaltioissa” (O-000086/2014),

–       ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ja erityisesti sen 22 ja 23 artiklan, jotka koskevat taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia sekä oikeutta työhön,

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), jonka mukaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin on varmistettava unionin teollisuuden kilpailukyky, ja erityisesti sen 173 artiklan,

–       ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 174 artiklan taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta erityisesti teollisuuden muutosprosessissa olevilla alueilla,

–       ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen yhteisvastuuta koskevan IV osaston,

–       ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2013)0407),

–       ottaa huomioon unionin terästeollisuuden tulevaisuutta käsitelleen korkean tason pyöreän pöydän 12. helmikuuta 2013 antamat suositukset,

–       ottaa huomioon 18. ja 19. helmikuuta 2013 pidetyn kilpailukykyneuvoston kokouksen, jossa komissiota kehotettiin esittämään toimintasuunnitelma,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     toteaa, että viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana teräksen tuotannon maailmanlaajuisessa tilanteessa on tapahtunut kasvavista tarpeista ja maailmanlaajuisesta tuotantokapasiteetista johtuvia muutoksia;

B.     toteaa, että Kiina on tällä hetkellä suurin teräksen tuottaja, kun otetaan huomioon, että sen osuus maailmanmarkkinoilla kasvoi vuosien 2001 ja 2011 välisenä aikana 18 prosentista 45 prosenttiin, kun taas EU:n 27 jäsenvaltion osuus laski 22 prosentista 12 prosenttiin saman jakson aikana;

C.     toteaa, että tämä tilanne on aiheuttanut 60 000 työpaikan menetyksen alalla vuosien 2007 ja 2013 välisenä aikana ja tuotannon vähentymisen 210 miljoonasta tonnista 166 miljoonaan tonniin huolimatta siitä, että maailmanlaajuisen tuotannon odotetaan kasvavan 118 miljoonaa tonnia kahden seuraavan vuoden aikana;

D.     toteaa, että terästeollisuus on jokaisen teollisen talouden keskeinen ala sen vuoksi, että sillä on yhteys ja klusterivaikutus muihin teollisuuden ja teknologian aloihin jokaisessa jäsenvaltiossa;

E.     toteaa, että OECD:n ennusteiden mukaan teräksen maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kasvavan pitkällä aikavälillä 2,3 miljardia tonnia vuoteen 2025 mennessä pääasiassa rakentamisen, liikenteen ja koneteollisuuden alalla ja erityisesti nousevan talouden maissa;

F.     toteaa, että Euroopan talouksien välinen kilpailu pahentaa työpaikkojen menettämisen ongelmaa keskittämällä tuotantoa vain muutamille alueille ja muutamiin jäsenvaltioihin ja toimii näin perussopimuksiin kirjatun yhteenkuuluvuuden periaatteen vastaisesti;

 

G.     toteaa, että suurimmat monikansalliset terästeollisuuden alan yritykset ovat toteuttaneet useita rakenneuudistuksia, joiden tarkoituksena on lisätä niiden maailmanlaajuista yhdentymistä ja kilpailukykyä, koska Euroopan tasolla ei ole toteutettu minkäänlaisia määrällisiä tai laadullisia suojatoimenpiteitä työllisyystason ja tuotantokapasiteetin säilyttämiseksi;

H.     toteaa, että kriisistä huolimatta EU on edelleen toiseksi suurin teräksen tuottaja maailmanlaajuisesti ja toimittaa lukuisille teollisuuden arvoketjuille, joilla on läheinen yhteys keskeisiin teollisuudenaloihin EU:ssa, autoteollisuus, rakennusala, elektroniikka sekä koneenrakennus ja sähkötekniikka mukaan luettuina;

I.      toteaa, että energia muodostaa jopa 40 prosenttia EU:n terästeollisuuden kokonaistoimintakustannuksista;

J.      toteaa, että energiatehokkuus ja resurssitehokkuus voivat saada aikaan huomattavia kustannussäästöjä;

K.     toteaa, että Euroopan terästeollisuuden on arvoketjussa olevasta asemastaan riippuen selvittävä korkeammista energian hinnoista kuin useimmat sen kansainvälisistä kilpailijoista, ja ottaa huomioon, että komission energia-alan etenemissuunnitelman 2050 mukaan sähkön hinta todennäköisesti nousee vuoteen 2030 ulottuvan jakson aikana mutta laskee hieman sen jälkeen asianmukaisten infrastruktuurin investointikustannusten seurauksena;

L.     toteaa, että hiilidioksidin päästökauppajärjestelmän seurauksena tietyt teollisuudenalat ovat sijoittautuneet uudelleen EU:n ulkopuolisiin maihin ja saaneet päästöhyvityksiä ja että vastaavasti minkäänlaisia vaikuttavia investointeja innovointiin, energiatehokkuuteen tai uusioraaka-aineiden kierrätykseen ei ole toteutettu;

M.    toteaa, että on erittäin tärkeää ottaa huomioon mahdolliset vaikutukset hintoihin ja kustannuksiin, kun määritellään energiaan liittyviä tulevia kestäviä toimintapolitiikkoja, ja löytää etenemistapoja, joilla vähennetään ilmastonmuutokseen ja energiavaltaisten teollisuudenalojen kilpailukykyyn kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia;

N.     toteaa, että kaikki tuottajat eivät noudata samoja sääntöjä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja että kun Kiinassa tuotetun terästonnin keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat 2,1 tonnia, EU:ssa tuotetun terästonnin keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat 1,5 tonnia;

O.     toteaa, että hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä tehdyn maailmanlaajuisen sopimuksen vaikutuksesta yhtäläinen pääsy terästeollisuuden markkinoille tehostuu, mikä edistää ympäristön kestävyyttä ja sitä koskevia tehokkaita elvyttämistoimia;

P.     toteaa, että maailmanlaajuisilla teräsmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ja merkittävimpien teräksenvalmistajien rakenne edellyttävät kilpailua ja kauppaa koskevien sääntöjen perusteellista tarkistamista EU:n ja Maailman kauppajärjestön puitteissa erityisesti määräävän markkina-aseman väärinkäytön osalta;

Q.     toteaa, että se, että Outokumpu VDM ei pystynyt hankkimaan omistukseensa Acciai Speciali Terni -yritystä, joka palasi ThyssenKrupp AG -yritykseen komission vastustuksen seurauksena, osoitti EU:n kilpailu- ja kartellilainsäädännön kyvyttömyyden tukea terästä koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista;

R.     toteaa, että ammattijärjestöjen edustajien ja ThyssenKrupp AG -yrityksen johdon välisellä äskettäin tehdyllä sopimuksella vahvistetaan arvokas strateginen vaihtoehto pitää sähkömasuunit toiminnassa ja turvataan noin 400 miljoonan euron investoinnit yhdellä tuotannonalalla, jonka lisäarvo on suurin;

S.     toteaa, että Taranton kaltaisten tuotantolaitosten aiheuttama ilman ja veden saastuminen on lisännyt lapsikuolleisuutta noin 21 prosenttia sekä syöpäriskiä miehillä 30 prosenttia ja naisilla 20 prosenttia; katsoo, että on pikaisesti suojeltava terästyöntekijöiden ja paikallisen väestön terveyttä ja hyvinvointia;

1.      kehottaa komissiota pitämään terästeollisuutta elintärkeänä Euroopan teollisuuden ja tuotannon elpymisen kannalta; katsoo tässä yhteydessä, että on ensisijaisen tärkeää, että komissio käynnistää uudelleen ja tarkistaa Euroopan terästeollisuuden tulevaisuutta koskevan pitkän aikavälin strategiansa työpaikkojen ja työntekijöiden oikeuksien, tuotteiden laadun sekä olennaisen ammatillinen tietotaidon turvaamiseksi;

2.      vahvistaa, että on säilytettävä Ternin, Piombinon, Florangen, Krefeldin, Bochumin, Taranton ja Asturian kaltaisilla tärkeillä teollisuusalueilla kehitetty tietotaito ja asiantuntemus, joilla varmistetaan monipuolisuus, innovatiiviset tuotteet ja olemassa olevan tuotantokapasiteetin ylläpito;

3.      korostaa, että ainoastaan siten, että teräksenvalmistajien sekä ammattijärjestöjen ja työntekijöiden edustajien välillä käydään rakentavaa vuoropuhelua, jonka avulla vältetään omistajien yksipuoliset päätökset, voidaan löytää oikeat ratkaisut ja kehitysstrategiat, joilla turvataan kokonaisten teollisuusalueiden tulevaisuus; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja komissiota helpottamaan terästeollisuuden johtajien osallistumista ammattijärjestöjen ja kansallisten viranomaisten kanssa käytävään rakentavaan vuoropuheluun, jotta teollisuusstrategioita voidaan kehittää yhdessä;

4.      kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävän sosiaalisen suojelun, työolot ja kohtuulliset palkat joko lainsäädännön tai työehtosopimusten avulla sekä tehokkaan suojelun epäoikeudenmukaisilta irtisanomisilta;

5.      kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että terästeollisuuden lyhyiden siirtymäaikojen tukena on käytettävissä riittävästi rahoitusta koulutus- ja elvytystoimintaan;

6.      korostaa, että on ensisijaisen tärkeää välttää terästuotteiden ja raaka-aineiden tuontia maista, joissa tuotanto on ihmisen terveyden, sosiaalisten oikeuksien ja ympäristön kannalta haitallista;

7.      toteaa, että on tarpeen kehittää ja levittää parhaita käytettävissä olevia tekniikoita kaikkialla EU:ssa ja tukea mahdollisuuksien mukaan mineraalien korvaamista rautaromulla sekä lisätä valokaariuunien käyttöä ja korvata koksihiili kaasulla;

8.      kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tuotantokapasiteetin turvaamista terästeollisuuden aloilla, joiden lisäarvo on suurin, ja pidättymään kaikista siirtämisponnisteluista, jotka vaikuttavat vakavasti työpaikkoihin ja EU:n kilpailukykyyn;

9.      kehottaa tarkistamaan kaupan suojavälineitä koskevaa politiikkaa vilpillisen kilpailun estämiseksi maissa, jotka eivät kunnioita työntekijöiden oikeuksia eivätkä noudata sosiaaliturvaa ja ympäristöä koskevia vähimmäisnormeja, jotka ovat välttämättömiä sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän polkumyynnin torjumiseksi;

10.    kehottaa komissiota torjumaan kolmansiin maihin siirtymisestä aiheutuvaa sosiaalista polkumyyntiä myös tarkistamalla kilpailusääntöjä, jotta estetään siirtymisprosessit ja kriisin vaikutusten paheneminen;

11.    korostaa, että kauppapolitiikat ja kartellisäännöt on ajantasaistettava maailmanlaajuisen terästeollisuuden uusien markkinapuitteiden mukaisiksi; pyytää siksi komissiota tarkistamaan kilpailusääntöjä jäsenvaltioiden sosioekonominen tilanne huomioon ottaen;

12.    painottaa, että tarvitaan välttämättä erityisesti terästeollisuuden esiin tuomia asioita ja sen käyttämiä tekniikoita koskevaa tutkimusta, jota tuetaan taloudellisesti ja kehitetään edelleen siinä erityistarkoituksessa, että toisaalta kehitetään tuottavuutta ja varmistetaan, että alan tuotanto jatkuu, ja toisaalta rajoitetaan energiakustannuksia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä erityisestä tällä energiavaltaisella teollisuudenalalla;

13.    korostaa, että Euroopan teollisuutta on kehitettävä koheesiopolitiikan puitteissa, jotta kaikkien jäsenvaltioiden tekniset valmiudet terästeollisuudessa voidaan saattaa ajan tasalle;

14.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Oikeudellinen huomautus