Menettely : 2014/3017(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0012/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0012/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 15/01/2015 - 11.7
CRE 15/01/2015 - 11.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0012

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 141kWORD 65k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0012/2015
12.1.2015
PE545.692v01-00
 
B8-0012/2015

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Egyptin tilanteesta (2014/3017(RSP))


Victor Boștinaru, Richard Howitt, Afzal Khan, Josef Weidenholzer, Elena Valenciano, Ana Gomes, Neena Gill, Jeppe Kofod, Arne Lietz, Alessia Maria Mosca, Goffredo Maria Bettini, Brando Benifei, Michela Giuffrida, Miroslav Poche, Tonino Picula, Alessandra Moretti, Liisa Jaakonsaari, Nicola Caputo, Marlene Mizzi, Sorin Moisă, Ricardo Serrão Santos, Andrejs Mamikins, Pier Antonio Panzeri, Tanja Fajon, Javi López, Victor Negrescu, Zigmantas Balčytis, Boris Zala S&D-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Egyptin tilanteesta (2014/3017(RSP))  
B8‑0012/2015

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon aiemmat Egyptistä antamansa päätöslauselmat ja erityisesti 14. heinäkuuta 2014 antamansa päätöslauselman Egyptin tilanteesta(1),

 

–       ottaa huomioon EU:n suuntaviivat, jotka koskevat ihmisoikeusaktivisteja,

–       ottaa huomioon EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan 29. toukokuuta 2014 antaman alustavan lausunnon Egyptissä pidetyistä presidentinvaaleista,

–       ottaa huomioon YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Navi Pillayn 23. kesäkuuta 2014 antamat julkilausumat useiden toimittajien tuomitsemisesta vankilaan ja useille Muslimiveljeskunnan jäsenille ja kannattajille langetettujen kuolemantuomioiden vahvistamisesta,

–       ottaa huomioon vuonna 2001 tehdyn EU:n ja Egyptin assosiaatiosopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2004 ja jota lujitettiin vuoden 2007 toimintasuunnitelmalla, sekä komission 20. maaliskuuta 2013 antaman erityiskertomuksen kyseisen sopimuksen täytäntöönpanon edistymisestä,

–       ottaa huomioon Egyptissä 14.–15. tammikuuta 2014 pidetyssä kansanäänestyksessä hyväksytyn perustuslain ja erityisesti sen 65, 70, 73, 75 ja 155 artiklan,

–       ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Egypti on,

–       ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     toteaa, että ilmaisunvapaus ja kokoontumisvapaus ovat demokraattisen ja moniarvoisen yhteiskunnan välttämättömiä tukipilareita; toteaa, että lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaus on erittäin tärkeää demokratialle ja avoimelle yhteiskunnalle; toteaa, että Egyptissä vuonna 2014 hyväksyttyyn perustuslakiin on kirjattu perusvapauksia, muun muassa ilmaisunvapaus ja kokoontumisvapaus;

B.     toteaa, että heinäkuussa 2013 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen Egyptissä tapahtuu hälyttävän paljon perusvapauksien ja ihmisoikeuksien loukkaamista, mikä ilmenee muun muassa siten, että valtion viranomaiset, turvallisuusjoukot ja muut ryhmittymät käyttävät pidätyksiä, väkivaltaa, yllytystä, vihapuhetta, häirintää, pelottelua ja sensuuria poliittisia vastustajia, rauhanomaisia mielenosoittajia, toimittajia, bloggaajia, ammattiyhdistysväkeä, kansalaisyhteiskunnan puolustajia ja vähemmistöjä kohtaan;

C.     toteaa, että parlamentin puuttuessa presidentti Abdel Fattah al-Sisin hallitus on säätänyt tiettyjä sortavia lakeja, kuten vuonna 2014 annetun presidentin asetuksen eli lain nro 136, jolla kaikki julkinen omaisuus nimetään sotilaskohteeksi, mikä tarkoittaa erityisesti sitä, että julkiseen omaisuuteen kohdistuvia rikoksia koskevat oikeudenkäynnit voidaan toteuttaa sotilastuomioistuimissa ja että tätä voidaan soveltaa myös takautuvasti;

D.     toteaa, että arvioiden mukaan heinäkuun 2013 jälkeen noin 1 400 mielenosoittajaa on menehtynyt turvallisuusjoukkojen liiallisen tai mielivaltaisen voimankäytön takia; ottaa huomioon, että 14. elokuuta 2013 noin 1 000 mielenosoittajaa sai surmansa Rab'a al-Adawiya- ja al-Nahda-aukioilla Mursia kannattavan istumamielenosoituksen väkivaltaisen hajottamisen yhteydessä; toteaa, että viime vuonna ei ketään turvallisuusjoukkojen edustajaa ole saatettu vastuuseen tällaisista teoista tai muista mielenosoittajiin kohdistuneista väärinkäytöksistä;

E.     ottaa huomioon, että yli 800 siviiliä on joutunut sotilastuomioistuimiin lain nro 136 perusteella; toteaa, että lain soveltaminen takautuvasti on vastoin Egyptin perustuslain 95 artiklaa, jossa todetaan, että rangaistuksia voidaan antaa ainoastaan teoista, jotka on toteutettu niitä määräävän lain täytäntöönpanopäivän jälkeen; ottaa huomioon, että Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunta, joka tulkitsee ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevaa Afrikan peruskirjaa, jonka sopimuspuoli Egypti on, on todennut, että sotilastuomioistuimilla ei pitäisi missään tilanteessa olla siviilejä koskevaa tuomiovaltaa; toteaa, että Egyptin perustuslain 93 artiklassa todetaan, että ne kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja -yleissopimukset, joiden sopimuspuoli Egypti on, ovat lainvoimaisia; toteaa näin ollen, että presidentti al-Sisin lokakuussa 2014 antama asetus eli laki nro 136 on perustuslain vastainen;

F.     toteaa, että Egyptin korkein oikeus antoi päätöksen, että Al-Jazeeran toimittajien (Mohammed Fahmy, Peter Greste ja Baher Mohamed) oikeudenkäynnissä tapahtui menettelyä koskevia laiminlyöntejä; panee kuitenkin merkille, että nämä kolme toimittajaa ovat saamassa uuden oikeudenkäynnin ja että virheellisten uutisten levittämistä ja yhteistyötä Muslimiveljeskunnan kanssa koskevista syytteistä on luovuttu;

G.     ottaa huomioon, että egyptiläinen rikostuomioistuin antoi 2. joulukuuta 2014 alustavat kuolemantuomiot 188 syytetylle kolmannessa joukkotuomiotapauksessa vuonna 2014; toteaa, että näissä joukko-oikeudenkäynneissä on ollut lähinnä kyse henkilöistä, jotka kuuluvat Muslimiveljeskuntaan, joka on Egyptin suurin oppositioliike ja jonka viranomaiset julistivat terroristiryhmäksi joulukuussa 2013; toteaa, että jopa perusihmisoikeuksia loukataan edelleen, koska kymmeniä tuhansia Muslimiveljeskunnan oletettuja jäseniä ja tukijoita on pidätetty mielivaltaisesti; toteaa, että oikeudenkäynneissä rikotaan oikeusturvan perusnormeja ja ihmisiä pidetään pidätettynä ilman syytteiden nostamista, mistä on esimerkkinä syrjäytetyn presidentti Mohammad Mursin neuvonantajan Abdel Meguid Mashalyn tapaus;

H.     toteaa, että 167 vuonna 2011 valitun parlamentin ylemmän ja alemman kamarin jäsentä on tätä nykyä pidätettynä;

I.      toteaa, että tällaiset oikeuslaitoksen viimeaikaiset käytänteet herättävät vakavia epäilyjä oikeusjärjestelmän riippumattomuudesta ja sen kyvystä varmistaa vastuuseen joutuminen; toteaa, että erityisesti nämä kuolemanrangaistukseen johtavat tuomiot saattavat vaarantaa Egyptin mahdollisuudet pitkän aikavälin vakauteen;

J.      toteaa, että koska Egyptissä toimivien kansalaisjärjestöjen ja poliittisten yhdistysten toimintaa rajoitetaan vahvasti, tämä on johtanut siihen, että kansalaisyhteiskunta ei itse asiassa voi toimia lainkaan;

K.     toteaa, että presidentti al-Sisin hallitus on laiminlyönyt monella tavalla omaa suunnitelmaansa demokratian palauttamiseksi ja etenkin jättänyt toteuttamatta lupauksensa järjestää vapaat ja rehelliset parlamenttivaalit kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä 15. tammikuuta 2014;

L.     toteaa, että 20 Egyptin kansalaista, jotka ovat kaikki koptikristittyjä, on kidnapattu Libyassa kahdessa erillisessä välikohtauksessa; toteaa, että libyalainen heimojohtaja on sanonut, että 13 heistä on vapautettu, mutta Egyptin ulkoministeriö on kiistänyt tämän; katsoo, että nämä tapaukset korostavat sitä, miten epävakaa Egyptin geopoliittinen ympäristö on ja miten akuutti muun muassa Libyan hajoamisesta aiheutuva terroriuhka on;

M.    toteaa, että valtion tukemat perusihmisoikeuksien loukkaukset Egyptissä ja etenkin Siinain niemimaalla pahentavat terroriuhkaa, koska ne myötävaikuttavat "Islamilainen valtio" -terroristiryhmän kanssa yhteistyössä toimivien äärijärjestöjen nousuun;

N.     ottaa huomioon, että 7. joulukuuta 2014 useita miehiä pidätettiin "irstauden harjoittamisesta" Kairossa sijaitsevassa kylpylässä; toteaa, että pidätettyjen miesten tahallinen julkinen nöyryyttäminen tiedotusvälineissä on esimerkki hallituksen voimistuvasta valvonnasta Egyptin homo- ja biseksuaalien sekä transihmisten (HLBT) yhteisöä kohtaan;

O.     katsoo tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan ja etenkin "enemmällä enemmän" ‑periaatteen nojalla, että EU:n Egyptin kanssa tekemän yhteistyön tason ja laajuuden olisi oltava kannustinperusteista ja siten riippuvaista siitä, miten maa edistyy demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon saralla;

1.      on seurannut kauhistuneena, miten Egyptin viranomaiset ovat heinäkuussa 2013 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen hyökänneet armottomasti ihmisoikeuksia ja etenkin kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapautta, poliittista moniarvoisuutta sekä oikeusvaltion periaatteita vastaan, jotka olivat Egyptin kansan keskeisiä toiveita sen jälkeen, kun presidentti Hosni Mubarak syöstiin onnistuneesti vallasta helmikuussa 2011;

2.      kehottaa Egyptin viranomaisia vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki pelkästään ilmaisun- ja kokoontumisvapauden käyttämisen johdosta pidätetyt, mukaan luettuna ihmisoikeustaistelijat Yara Salam ja Sanaa Ahmed Seif; kehottaa Egyptin viranomaisia perumaan huhtikuun 6. päivän nuorisoliikettä koskevan kiellon ja liikkeen aktivisteille langetetut tuomiot sekä perumaan päätöksen nimetä pääasiallinen oppositiojärjestö Muslimiveljeskunta terroristiryhmäksi; toistaa, että vain todella moniarvoinen yhteiskunta, jossa kunnioitetaan erilaisia näkemyksiä ja elämäntapoja, voi taata pitkän aikavälin vakauden ja turvallisuuden Egyptissä;

3.      kehottaa Egyptin viranomaisia perumaan kuolemantuomiot, jotka on langetettu oikeusturvaa ja syytettyjen oikeuksia loukaten, ja kumoamaan perustuslain vastaiset ja sortavat lait, joilla rajoitetaan vakavasti perusihmisoikeuksia ja -vapauksia, ja erityisesti vuonna 2014 annetun lain nro 136; kehottaa viranomaisia kumoamaan kaikki tuomiot, joita sotilastuomioistuimet ovat langettaneet siviileille heinäkuun 2013 jälkeen; kehottaa vapauttamaan 167 vuonna 2011 valitun parlamentin jäsentä, jotka ovat pidätettyinä;

4.      panee merkille, että Egyptin korkein oikeus antoi päätöksen, että al-Jazeeran toimittajat Mohammed Fahmy, Peter Greste ja Baher Mohamed saavat uuden oikeudenkäynnin; toteaa kuitenkin, että päätös perustuu ainoastaan menettelyä koskeviin syihin, että kaikki kolme toimittajaa olisi vapautettava välittömästi ja ehdoitta ja että virheellisten uutisten levittämistä ja yhteistyötä Muslimiveljeskunnan kanssa koskevista syytteistä olisi luovuttava;

5.      on tyrmistynyt siitä, että Egyptin rikosoikeusjärjestelmä on menettänyt riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa ja että siitä on tullut hallituksen harjoittaman sorron väline; korostaa vallanjaon merkitystä demokratian perusperiaatteen mukaisesti ja ehdottaa, että oikeusviranomaisia koskevaa lakia muutetaan, jotta voidaan varmistaa aito toimivaltajako, mikä johtaisi riippumattomaan ja puolueettomaan oikeudenkäyttöön;

6.      kehottaa asiassa toimivaltaisia Egyptin viranomaisia kumoamaan lain nro 107 ja yhteiskunnallisen solidaarisuuden ministeriön tekemän kansalaisjärjestöjä koskevan uuden lakiehdotuksen tai muuttamaan niitä Egyptin perustuslain 65, 73 ja 75 artiklan, kansainvälisten normien ja maan kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti ja kehottaa viranomaisia myös varmistamaan, että maan kaikki voimassa oleva ja tuleva lainsäädäntö on perustuslain sekä mainittujen normien ja velvoitteiden mukaista;

7.      tuomitsee jyrkästi kaikki tapaukset, joissa Egyptin valtion viranomaiset, turvallisuusjoukot ja muut ryhmittymät käyttävät väkivaltaa, yllytystä, vihapuhetta, häirintää, pelottelua tai sensuuria poliittisia vastustajia, mielenosoittajia, toimittajia, bloggaajia, ammattiyhdistysväkeä, naisten oikeuksien puolustajia, kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja vähemmistöjä kohtaan, ja vaatii näiden tapausten lopettamista viipymättä; muistuttaa, että Egyptin hallitus on vastuussa kaikkien kansalaisten turvallisuuden varmistamisesta riippumatta näiden poliittisista näkemyksistä, yhteyksistä tai uskontokunnasta; toteaa, että lisäksi maan hallituksen on taattava, että kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapautta ja lehdistönvapautta voidaan käyttää maassa ilman mielivaltaisia rajoituksia ja sensurointia; kehottaa Egyptin viranomaisia sitoutumaan vuoropuheluun, väkivallattomuuteen sekä osallistavaan hallintotapaan;

8.      korostaa, että on nopeasti toteutettava puolueettomia ja riippumattomia tutkintoja ihmisoikeusrikkomuksista ja varmistettava, että rikkomusten toteuttajat saadaan vastuuseen; kehottaa neuvostoa harkitsemaan kohdennettuja sanktioita sellaisia yksilöitä kohtaan, joiden tiedetään syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin;

9.      on erittäin epäileväinen sen suhteen, että viimeistään maaliskuussa 2015 pidettäväksi ilmoitetut parlamenttivaalit ovat rehelliset, osallistavat ja luotettavat, koska perusihmisoikeuksia ja perusvapauksia rajoitetaan edelleen ja koska vaalijärjestelmää on uudistettu niin, ettei se takaa riittävän moniarvoista ja edustavaa vaalimenettelyä; pyytää – jos EU saa kutsun saapua tarkkailemaan vaaleja – että EU:n ulkoasiainedustaja raportoi asiasta parlamentille, jotta voidaan laatia yhteinen arvio siitä, onko suositeltavaa ja mahdollista lähettää EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta nykyisessä tilanteessa, jossa perustakeet vapaiden ja rehellisten vaalien järjestämiseksi puuttuvat;

10.    kehottaa ulkoasiainedustajaa, neuvostoa ja komissiota toteuttamaan EU-politiikkaa Egyptin osalta ehdollisuuden periaatetta ("enemmällä enemmän" ja "vähemmällä vähemmän") soveltaen ja asettamaan Egyptin hallitukselle mahdollisesti annettavan lisäavun ja myös taloudellisen avun ehdoksi ihmisoikeusalan tietyt edistymiskriteerit;

11.    kehottaa koko EU:ta kieltämään sellaisen salakuuntelu- ja seurantateknologian viennin Egyptiin, jota voitaisiin käyttää kansalaisten vakoilemiseen ja sortamiseen; kehottaa lisäksi kieltämään Wassenaarin sopimuksen mukaisesti sellaisten turvallisuustarvikkeiden ja sotilasavun viemisen, jota voitaisiin käyttää rauhanomaisten mielenosoitusten tukahduttamiseen;

12.    ilmaisee täyden solidaarisuutensa Egyptin kansalle nyt, kun maa taistelee terrorismia ja väkivaltaista ääri-ilmiötä vastaan; tunnustaa Egyptin etulinja-aseman terrorismin vastaisessa taistelussa sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioiden ja etenkin Libyan hajoamisen seuraukset; kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki kidnapatut Egyptin kansalaiset, jotka ovat Libyassa; varoittaa kuitenkin, että valtion tukemat ihmisoikeusloukkaukset etenkin Siinain niemimaalla pahentavat terroriuhkaa, koska ne työntävät vääryyksiä kokeneita ja tyytymättömiä lähemmäs terroristijärjestöjä, joista muutamat ovat ilmaisseet kannattavansa "Islamilainen valtio" -terroristiryhmää;

13.    panee tyytyväisenä merkille Egyptin aktiivisen osallistumisen Israelin ja palestiinalaisryhmien välisiin rauhanvälityspyrkimyksiin; huomauttaa kuitenkin, että välitystoiminta voi saavuttaa täyden potentiaalinsa ainoastaan, jos Egypti itse noudattaa jatkossa perusihmisoikeuksia ja -vapauksia eikä syrji mitään rauhanomaista poliittista toimintaa maassaan; on lisäksi huolissaan siitä, että Egyptin Gazan alueella aseiden salakuljetuksen estämiseksi toteuttamalla puskurivyöhykkeen laajentamisella saattaakin olla haitallisia vaikutuksia, koska se edellyttää asuntojen laajamittaista tuhoamista ja perheiden häätöjä Rafahista;

14.    kehottaa Egyptin viranomaisia lopettamaan sen, että HLBT-yhteisöön sovelletaan irstailua koskevaa lakia näiden ilmaistessa sukupuolista suuntautumistaan ja käyttäessä kokoontumisvapautta, ja kehottaa vapauttamaan kaikki HLBT:t, jotka on pidätetty ja tuomittu vankilaan kyseisen lain nojalla; kehottaa Egyptin hallitusta hyväksymään kansallisia strategioita, joilla torjutaan naisiin ja HLBT-yhteisöön kohdistuvaa väkivaltaa, poistetaan kaikki syrjinnän ilmenemismuodot ja varmistetaan naisten ja HLBT-yhteisön oikeuksia puolustavien ryhmien ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tehokas kuuleminen ja osallistuminen kyseisessä prosessissa;

15.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Egyptin arabitasavallan presidentille ja väliaikaishallinnolle.

 

 

 

 

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0007.

Oikeudellinen huomautus