Menettely : 2015/2660(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0378/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0378/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 29/04/2015 - 10.67
CRE 29/04/2015 - 10.67
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0176

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 142kWORD 68k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0367/2015
27.4.2015
PE555.152v01-00
 
B8-0378/2015

Eurooppa-neuvoston ja komission julkilausumien johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


selonteosta ylimääräisestä Eurooppa-neuvoston kokouksesta (23. huhtikuuta 2015) sekä viimeisimmistä tragedioista Välimerellä ja EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikoista (2015/2660(RSP))


Ska Keller, Judith Sargentini, Bodil Ceballos, Eva Joly, Jean Lambert, Barbara Lochbihler, Davor Škrlec, Ulrike Lunacek, Josep-Maria Terricabras, Ernest Urtasun Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma selonteosta ylimääräisestä Eurooppa-neuvoston kokouksesta (23. huhtikuuta 2015) sekä viimeisimmistä tragedioista Välimerellä ja EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikoista (2015/2660(RSP))  
B8‑0378/2015

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–       ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen,

–       ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–       ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan,

–       ottaa huomioon 9. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja jäsenvaltioiden toimista Syyrian konfliktista seuranneen pakolaistulvan hallinnoimiseksi(1),

–       ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman siirtolaisvirroista Välimeren alueella ja erityisesti traagisista tapahtumista Lampedusan edustalla(2),

–       ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen(3),

–       ottaa huomioon komission ennen 23. huhtikuuta 2015 pidettyä ylimääräistä Eurooppa-neuvoston kokousta ehdottaman kymmenkohtaisen toimintasuunnitelman,

–       ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2015 pidetyn ylimääräisen Eurooppa-neuvoston kokouksen päätteeksi hyväksytyn julkilausuman,

–       ottaa huomioon UNHCR:n keskistä Välimerta koskevan aloitteen sekä UNHCR:n ehdotukset Eurooppaan nyt ja tulevaisuudessa saapuvia turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja maahanmuuttajia koskeviksi toimiksi,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     toteaa, että yli 800 ihmisen hukkuminen oli pahin katastrofi Välimerellä sitten toisen maailmansodan ja että vuoden 2015 alusta lähtien ainakin 1 500 maahanpyrkijää on kuollut ja lisäksi monet muut ovat kateissa;

B.     toteaa, että kahdenkymmenen viime vuoden aikana ainakin 30 000 ihmistä on kuollut merellä, mikä on selvä osoitus siitä, että tarvitaan jyrkkää suunnanmuutosta ja on tehtävä kaikki mahdollinen hukkumisvaarassa olevien ihmisten hengen pelastamiseksi ja että jäsenvaltioiden on noudatettava kansainvälisiä meripelastusvelvoitteitaan;

C.     ottaa huomioon, että Italian käynnistämä partiointi-, pelastus- ja valvontaoperaatio ”Mare Nostrum” humanitaarisen pelastustoiminnan tehostamiseksi Välimeren alueella on pelastanut 150 810 maahanpyrkijää niiden 364 päivän aikana, jolloin se on ollut käynnissä; toteaa kuitenkin, että muut EU:n jäsenvaltiot eivät olleet halukkaita tukemaan Italian toimia ihmisten pelastamiseksi; ottaa huomioon, että Italian hallitus on tämän vuoksi lopettanut Mare Nostrum -operaationsa;

D.     ottaa huomioon, että Frontexin koordinoima yhteinen Triton-operaatio alkoi toimia täydessä laajuudessa 1. marraskuuta 2014; ottaa huomioon, että Triton kattaa vain kolmanneksen Mare Nostrumin maantieteellisestä alasta; toteaa, että Tritonin toiminta-ala kattaa vain 30 merimailia Italian rannikolla, kun taas Mare Nostrum toimi avomerellä, paljon lähempänä Libyan rannikkoa; toteaa, että useimmat pakolaisalukset joutuvat merihätään lähellä Libyan rannikkoa; ottaa huomioon, että Frontexin tehtävänä on suorittaa rajavalvontaa ja estää laitonta maahanmuuttoa eikä se siksi voi ryhtyä etsintä- ja pelastustoimiin ennakoivasti vaan ainoastaan toissijaisena tehtävänä aluksen jouduttua merihätään; on kuitenkin tietoinen siitä, että Tritonin voimavaroja on käytetty Italian etsintä- ja pelastustoiminnan koordinointikeskuksen koordinoimiin etsintä- ja pelastustoimiin;

E.     toteaa, että suojelun tarpeessa olevien ihmisten mahdollisuudet päästä laillisesti EU:n alueelle ovat hyvin rajalliset; ottaa huomioon, että arviolta 90 prosenttia turvapaikanhakijoista saapuu EU:n alueelle laittomasti; toteaa, että Syyrian kansalaisille myönnettyjen Schengen-viisumien määrä on laskenut Syyrian sodan aikana jyrkästi 30 000 viisumista vuonna 2010 melkein nollaan vuonna 2013; toteaa, että humanitaarisia viisumeita käytetään EU:ssa hyvin vähän ja että vain puolella kaikista jäsenvaltioista on käytössä jonkinlainen humanitaarinen viisumi ja sekin myönnetään yleensä vain poikkeustapauksissa; toteaa, että parlamentti on yleensä kannattanut suojattua maahantuloa koskevien menettelyjen käyttöä; toteaa erityisesti kehottaneensa Tukholman ohjelman väliarvioinnista 2. huhtikuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa jäsenvaltioita ”soveltamaan nykyistä viisumisäännöstöä ja Schengen-rajasäännöstöä, jotka mahdollistavat humanitaaristen viisumien myöntämisen”(4);

F.     ottaa huomioon, että Syyrian naapurimaat ovat UNHCR:n arvioiden mukaan ottaneet vastaan noin 3,9 miljoonaa syyrialaispakolaista; toteaa, että EU:n jäsenvaltiot ovat ottaneet vastaan vain 37 000 syyrialaispakolaista UNHCR:n uudelleensijoittamisohjelman kautta, kun UNHCR kehottaa sijoittamaan uudelleen 10 prosenttia syyrialaispakolaisista (370 000) ja hakee kuumeisesti vähintään 130 000:ta uudelleensijoituspaikkaa pakolaisille, joilla on erityinen suojelun tarve; ottaa huomioon, että melkein puolet jäsenvaltioista (13) ei tähän mennessä ole sijoittanut uudelleen yhtä ainoaa pakolaista;

G.     katsoo, että EU ja sen jäsenvaltiot käytännössä tukevat rikollista ja vaarallista ihmissalakuljetusta rakentamalla aitoja ja sulkemalla ulkorajansa yhä tiiviimmin laittomalta maahanmuutolta tarjoamatta mahdollisuuksia lailliseen maahanpääsyyn;

H.     toteaa, että jäsenvaltiot ovat kehottaneet lisäämään poliittista yhteistyötä afrikkalaisten kumppanien kanssa kaikilla tasoilla, jotta voidaan puuttua laittoman muuttoliikkeen syihin ja torjua ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa; ottaa huomioon, että Ranskan, Saksan ja Espanjan sisäasiainministerit sekä komissio keskustelivat 12. maaliskuuta 2015 pidetyn oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksen yhteydessä Italian sisäasiainministerin Angelino Alfanon ehdotuksesta ulkoistaa etsintä- ja pelastustoimia sekä EU:n merirajojen valvontaa esimerkiksi Egyptille tai Tunisialle, mikä toisi pelastetut maahanpyrkijät niiden rannoille; katsoo, että tällä ehdotuksella pyritään luomaan ”todellinen pelotevaikutus”, jotta harvemmat maahanpyrkijät olisivat valmiita vaarantamaan henkensä päästäkseen Euroopan rannikolle; ottaa huomioon, että sisäasiainministerit keskustelivat myös mahdollisuudesta perustaa pakolaisleirejä Pohjois-Afrikkaan ja käsitellä turvapaikkahakemuksia näillä leireillä;

I.      ottaa huomioon, että Eurostat-tietojen mukaan vain viisi jäsenvaltiota on ottanut vastaan kolme neljännestä kaikista EU:ssa olevista pakolaisista, ja toteaa, että esimerkiksi Italian, Kreikan ja Maltan vastaanottovalmiudet ovat äärirajoilla;

1.      kehottaa merellä ja EU:n maarajoilla sattuvien kuolemantapausten määrän lisääntymisen vuoksi muuttamaan EU:n turvapaikkapolitiikan painopisteitä pikaisesti ja perinpohjaisesti, jotta voidaan välttää uudet kuolonuhrit, tarjota suojelua etsiville turvallinen ja laillinen pääsy EU:n alueelle, turvata oikeus omatoimiseen turvapaikanhakuun unionin ulkorajoilla sekä lisätä solidaarisuutta ja vastuunjakoa unionissa turvapaikanhakijoiden suhteen;

2.      on pettynyt Eurooppa-neuvoston 23. huhtikuuta 2015 muuttoliikeasioista pitämän ylimääräisen kokouksen tulokseen ja pitää erittäin valitettavana, että valtion- ja hallitusten päämiehet eivät onnistuneet sopimaan toimenpiteistä, joilla puututtaisiin tehokkaasti Välimeren kriisin perimmäisiin syihin ja estettäisiin tulevat katastrofit;

3.      panee merkille kehotuksen tehostaa nopeasti EU:n Triton-operaatiota kolminkertaistamalla sen rahoitus vuosina 2015 ja 2016, niin että Välimerellä olisi enemmän aluksia, jotka voisivat osallistua etsintä- ja pelastusoperaatioihin; kehottaa osoittamaan nämä lisäresurssit yksinomaan etsintä- ja pelastustoimintaan ihmishenkien pelastamiseksi; muistuttaa kuitenkin siitä, että Frontexin toimeksiannossa rajavalvonta asetetaan etsintä- ja pelastusoperaatioiden edelle, mikä rajoittaa sen toimintamahdollisuuksia, ja pitää erittäin valitettavana, että jäsenvaltiot eivät pystyneet sopimaan Tritonin toiminta-alueen laajentamisesta siten, että se ulottuisi lähemmäs aluetta, jolla useimmat pakolaisalukset todellisuudessa joutuvat merihätään; kehottaakin jäsenvaltioita muuttamaan pikaisesti Tritonin toimintasuunnitelmaa siten, että sen toiminta-alue ulottuu avomerelle ja operaatio kattaa etsintä- ja pelastustoiminnan;

4.      kehottaa käynnistämään vakaan ja pysyvän EU:n humanitaarisen pelastusoperaation, joka toimisi Mare Nostrumin tapaan avomerellä ja johon kaikki jäsenvaltiot osallistuisivat taloudellisesti sekä antamalla sen käyttöön varusteita ja voimavaroja; kehottaa EU:ta osallistumaan tällaisen operaation rahoitukseen ja varoittaa neuvostoa ja komissiota, että parlamentti saattaisi äänestää vuoden 2016 talousarviota vastaan, jos etsintä- ja pelastustoimintaan ei osoiteta määrärahoja;

5.      pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvoston julkilausumassa ei esitetty konkreettisia ehdotuksia, joilla varmistettaisiin sekä turvapaikanhakijoiden että siirtolaisten turvallinen ja laillinen pääsy EU:hun;

6.      vetoaa jäsenvaltioihin, jotta nämä eivät estäisi humanitaarisia viisumeita koskevia tiukkoja yhteisiä sääntöjä viisumisäännöstöstä parhaillaan käytävissä neuvotteluissa; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti nykyisiä mahdollisuuksia myöntää humanitaarisia viisumeja lähetystöissään ja konsulaateissaan, jotta suojelun tarpeessa olevat henkilöt voivat saapua EU:hun turvallisesti lautalla tai lentokoneella eikä heidän tarvitse vaarantaa henkeään merikelvottomilla salakuljetusaluksilla;

7.      kehottaa poistamaan välittömästi syyrialaispakolaisia koskevat viisumivaatimukset; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan vakavasti tilapäistä suojelua koskevan direktiivin soveltamista; huomauttaa, että jos EU ryhtyy soveltamaan kyseistä direktiiviä Syyriaan, kaikille syyrialaisille voitaisiin myöntää koko suojelun keston ajaksi oleskeluluvat, jotka antaisivat heille luvan työskennellä ja mahdollisuuden majoitukseen ja sairaanhoitoon; korostaa, että tällainen mekanismi saattaisi myös kannustaa jäsenvaltioita uudelleensijoittamaan suojelua saavia muista jäsenvaltioista, joiden vastaanottovalmiudet ovat ylikuormittuneet; muistuttaa pyytäneensä jo vuonna 2013 tilapäistä suojelua koskevan direktiivin käyttöönottoa Syyrian kriisin vuoksi;

8.      pitää hyvänä ajatuksena suunniteltua pilottihanketta, joka koskee uudelleensijoittamista koko EU:ssa (ja täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden uudelleensijoitustoimintaa); pitää kuitenkin valitettavana, että sen tavoite on kovin vaatimaton eli vain 5 000 syyrialaispakolaisen uudelleensijoittaminen; muistuttaa, että UNHCR etsii uudelleensijoituspaikkaa vähintäänkin 130 000 pakolaiselle; kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita tarjoamaan uudelleensijoituspaikkoja ja kehottaa tähän etenkin niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole tähän mennessä osallistuneet lainkaan pakolaisten uudelleensijoittamiseen; pyytää komissiota tekemään ehdotuksen EU:n uudelleensijoittamisohjelmasta, jossa asetetaan jäsenvaltioille sitovia velvoitteita ottaa vastaan pakolaisia noudattaen tasapuolista jakoperustetta, jossa otettaisiin huomioon väestökoko ja taloudelliset indikaattorit sekä jo vastaanotetut pakolaismäärät;

9.      kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti uusia mahdollisuuksia varmistaa maahanpyrkijöiden turvallinen ja laillinen pääsy EU:hun, kuten laajennettua perheen yhdistämistä, yksityisiä ylläpitositoumuksia koskevia ohjelmia sekä opiskeluun liittyvää ja työperäistä muuttoliikettä koskevia järjestelmiä, jotta kansainvälistä suojelua tarvitsevat henkilöt voivat päästä turvallisesti Eurooppaan tarvitsematta turvautua rikollisiin salakuljettajiin ja vaarallisiin laittomiin rajan- ja merenylityksiin;

10.    kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle pakolaisten sekä muuttajien turvallisen ja laillisen pääsyn ja siirtämään EU:n rahoitusta maahanmuuttoon kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä, kuten aitojen ja säilöönottokeskusten rakentamisesta, tähän tarkoitukseen;

11.    on erittäin huolissaan Eurooppa-neuvoston suunnittelemista yhteistyömuodoista kolmansien maiden kanssa Eurooppaan suuntautuvan laittoman muuttoliikkeen ehkäisemiseksi;

12.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskeyttämään välittömästi laittoman muuttoliikkeen ehkäisemistä ja rajavalvonnan parantamista koskevan yhteistyön sellaisten kolmansien maiden kuin Eritrean ja Egyptin kanssa, jotka tällä hetkellä luovuttavat pakolaisia, sekä keskeyttämään kaiken taloudellisen avun tällaisille hallinnoille YK:n ja kansalaisjärjestöjen ihmisoikeusloukkauksia koskevien raporttien valossa; kehottaa korvaamaan Khartumin prosessin sellaisella prosessilla, joka perustuu ihmisoikeuksien täysimääräiseen kunnioittamiseen ja keskittyy parantamaan elonoloja, jotta voidaan puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin;

13.    kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen kaikkia politiikkoja, joilla on ulkoisia vaikutuksia, kuten kauppa-, kalastus- ja maatalouspolitiikkaa, ja käsittelemään Eurooppaan kohdistuvien maahanmuuttovirtojen rakenteellisia syitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan mukaisesti;

14.    torjuu jäsenvaltioiden ehdotukset perustaa EU:n pakolaiskeskuksia kolmansiin maihin ja ottaa Pohjois-Afrikan maita mukaan EU:n etsintä- ja pelastustoimintaan tavoitteena pysäyttää pakolaiset ja viedä heidät takaisin Afrikan maaperälle; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille arvion siitä, ovatko nämä ehdotukset kansainvälisen oikeuden ja erityisesti Geneven yleissopimuksen mukaisia, ja muista ehdotusten toteuttamisen laillisista ja käytännön esteistä;

15.    ei hyväksy Eurooppa-neuvoston esittämää ajatusta, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset siviili- ja sotilasoperaatiot yhdistettäisiin muuttoliikepolitiikkaan; ei myöskään hyväksy ajatusta, jonka mukaan käynnistettäisiin välittömästi YTPP-operaatio, jonka tarkoituksena on käyttää sotilasjoukkoja salakuljettajien käyttämiä aluksia vastaan; kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään ensivaiheessa poliittisen suunnitelman, jossa selitetään muun muassa, miten varmistetaan Pohjois-Afrikan maiden kansallisten lakien sekä unionin lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden ja normien noudattaminen, jotta YK:n peruskirjaa noudatettaisiin täysimääräisesti ja vältettäisiin siviilien elämään sekä rannikkoalueiden infrastruktuuriin kohdistuvat haitat;

16.    ei myöskään hyväksy suunnitelmaa yhdistää maarajojen valvonta Tunisiassa, Egyptissä, Sudanissa, Malissa ja Nigerissä käynnissä oleviin YTPP-operaatioihin, sillä useimmilla näistä pienistä operaatioista on hyvin täsmällinen toimeksianto, joka keskittyy epävakaiden maiden turvallisuuden parantamiseen sekä afrikkalaisten ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin ja YK:n, rauhanrakennustoimien tukemiseen; katsoo, että EU:n olisi asetettava etusijalle muuttovirtoihin johtavien konfliktien ratkaiseminen sen sijaan, että ne keskittyvät torjuntaan ja seurausten hallintaan;

17.    korostaa, että Lissabonin sopimuksen ja sen 43 artiklan mukaan EU voisi käyttää jäsenvaltioidensa merivoimien valmiuksia YTPP:n yhteydessä tehostaakseen humanitaarisiin ja pelastustehtäviin liittyviä toimia Välimerellä;

18.    kehottaa korkeaa edustajaa hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia diplomaattisia ja ulkosuhteisiin liittyviä välineitä puuttuakseen miljoonat ihmiset kodeistaan ajaneiden poliittisten kriisien ja aseellisten konfliktien perimmäisiin syihin;

19.    panee merkille jäsenvaltioiden kehotuksen nopeaan toimintaan salakuljetuksen torjumiseksi kansainvälisen oikeuden mukaisesti; kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita keskittymään yhteistyössä Europolin, Frontexin, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) ja Eurojustin kanssa toteutettaviin salakuljetuksen torjuntatoimiin; muistuttaa, että salakuljettajien vastaiset toimilla on vaikutusta vain, jos varmistetaan turvallinen ja laillinen maahanpääsy ja näin kuihdutetaan salakuljettajien rikollinen ja raaka liiketoiminta;

20.    kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita muuttamaan tai tarkistamaan kaikkea lainsäädäntöä, jossa määrätään seuraamuksia merihätään joutuneiden maahanpyrkijöiden auttamisesta; kehottaa komissiota tarkistamaan neuvoston direktiiviä 2002/90/EY, jossa määritellään laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisesta määrittävät seuraamukset, sen selventämiseksi, että humanitaarisen avun antamista merihädässä oleville maahanpyrkijöille on pidettävä myönteisenä eikä kyseessä ole toiminta, josta pitäisi koskaan aiheutua minkäänlaisia seuraamuksia;

21.    on pettynyt siihen, että Eurooppa-neuvosto ei saanut sovittua ohjelmasta, jonka mukaan pakolaisia uudelleensijoitetaan jäsenvaltioista, joiden vastaanottovalmiudet ovat äärirajoillaan, kuten Italiasta, Kreikasta tai Maltasta, muihin jäsenvaltioihin, joihin saapuu vähemmän pakolaisia ja muuttajia; tuomitsee monen jäsenvaltion haluttomuuden jakaa vastuuta uudelleensijoittamalla pakolaisia EU:n muista osista ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään pikaisesti asiaa koskevan pitkälle menevän ehdotuksen, joka perustuu Dublin-asetuksen 33 ja 36 artiklan kirjaimeen ja henkeen;

22.    panee merkille vuodeksi 2016 suunnitellun Dublin-asetuksen toimivuuden tarkastelun sekä muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasioista vastaavan komission jäsenen ilmoituksen, että Dublin-järjestelmää tarkastellaan jo tänä vuonna; kehottaa komissiota tarkastelemaan sekä jäsenvaltioiden että turvapaikanhakijoiden kannalta oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja nykyiselle Dublin-järjestelmälle; esittää, että järjestelmä, jossa turvapaikanhakijat voisivat hakea turvapaikkaa jäsenvaltiossa, jossa heillä on jo perhesiteitä, siteitä yhteisöön tai paremmat työllistymismahdollisuudet, parantaisi merkittävistä heidän kotoutumismahdollisuuksiaan; katsoo, että lisäksi tällainen järjestelmä vähentäisi merkittävästi myöhempää laitonta liikkumista EU:n sisällä sekä tarvetta pakkokeinoihin, kuten turvapaikanhakijoiden säilöönottoon heidän siirtämisekseen takaisin heistä vastuussa olevaan jäsenvaltioon; esittää lisäksi, että voitaisiin käyttää jakoperustetta, jonka perusteella rahoitus jakautuisi tasapuolisesti jäsenvaltioiden kesken ja voitaisiin jakaa eri jäsenvaltioihin turvapaikanhakijat, joilla ei ole painavia perusteita suosia tiettyä jäsenvaltiota; kehottaa lisäksi komissiota esittämään ehdotuksia, jotka mahdollistavat myönteisten turvapaikkapäätösten vastavuoroisen tunnustamisen ja kansainvälisen suojeluaseman siirtämisen EU:ssa;

23.    kehottaa jäsenvaltioita tällä välin osoittamaan solidaarisuutensa käyttämällä tehokkaasti hyväkseen kaikkia Dublin-asetuksen tarjoamia mahdollisuuksia, myös perheenyhdistämiseen ja ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin liittyviä lausekkeita ja harkintalauseketta;

24.    panee tyytyväisenä merkille kaikille osallistuville jäsenvaltioille osoitetun kehotuksen saattaa Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä nopeasti ja kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna se tehokkaasti täytäntöön;

25.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission puheenjohtajalle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä jäsenvaltioiden parlamenttien puhemiehille.

 

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0414.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0448.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0105.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0276.

Oikeudellinen huomautus