Menettely : 2015/2729(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0661/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0661/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 09/07/2015 - 12.5
CRE 09/07/2015 - 12.5
PV 16/09/2015 - 13.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 215kWORD 137k
1.7.2015
PE559.024v01-00
 
B8-0661/2015

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti


komission vuoden 2016 työohjelmasta (2015/2729(RSP))


Vicky Ford ECR-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission vuoden 2016 työohjelmasta (2015/2729(RSP))  
B8‑0661/2015

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon 16. joulukuuta 2014 annetun komission puheenjohtajan ja ensimmäisen varapuheenjohtajan julkilausuman komission työohjelmasta 2015,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,

A.     ottaa huomioon, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden kilpailukyky on vakavassa kriisissä maailmantalouden tilanteen käydessä yhä haastavammaksi; ottaa huomioon, että ainoastaan kilpailukykyiset taloudet kykenevät luomaan työpaikkoja, nostamaan kansalaistensa elintasoa ja luomaan vaurautta, jolla rahoitetaan investointeja tulevaisuutta varten ja pidetään yllä julkisia palveluja; ottaa huomioon, että vapaan ja reilun kilpailun painokkaampi asettaminen etusijalle on tarpeen, jotta Euroopan talouden kunnianhimoiset tavoitteet työpaikoista, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä toteutuvat;

B.     ottaa huomioon, että muut maailman alueet kasvavat nopeammin ja niiden tuotanto ja innovaatiot ovat myös kasvussa;

C.     ottaa huomioon, että euro-alueen valtionvelkakriisi on vahingoittanut Euroopan taloutta merkittävästi ja aiheuttanut huomattavia vaikeuksia miljoonille ihmisille;

D.     ottaa huomioon, että Euroopan on sitouduttava sellaiseen talouteen, joka voi varmistaa kestävän kasvun niin, että seuraava sukupolvi saa työpaikkoja eikä velkoja;

E.     katsoo, että poliittiset painopisteet olisi asetettava käytettävissä olevien varojen mukaisesti;

F.     toteaa, että Euroopan unionin politiikassa ja toiminnassa on pyrittävä tukemaan ja helpottamaan jäsenvaltioiden toimia, joilla kilpailukyvyn kriisiin vastataan noudattamalla olennaisia toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita;

G.     toteaa, että Euroopan unionin kansalaiset haluavat selkeästi keveämpää unionia, joka helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä aloilla, joissa siitä voi olla lisäarvoa, mutta pidättyy muista toimista, jotka olisi jätettävä asianmukaisesti jäsenvaltioiden, alue- ja paikallishallintojen, perheiden ja yksilöiden vastuulle;

1.      pitää myönteisenä komission alkuperäisiä pyrkimyksiä sellaisten toimien asettamisesta painopisteiksi, joilla kannustetaan työpaikkojen luomista, kasvua ja investointeja; kehottaa komissiota pitämään kiinni näistä päämääristä ja olemaan määrätietoinen uudistusohjelmansa ja vuoden 2016 työohjelmansa suhteen; pitää myönteisenä parempaa sääntelyä koskevan komission paketin laajoja suuntaviivoja, joihin sisältyvillä toimilla vähennetään byrokratiaa, edistetään kilpailukykyä ja vastataan pienyritysten tarpeisiin; korostaa, miten merkittävää on luoda ympäristö, jossa yrittäjät ja yritykset kykenevät luomaan uusia työpaikkoja, säilyttämään työpaikkoja Euroopassa ja palauttamaan ulkomaille vietyjä työpaikkoja takaisin; korostaa, että on tärkeää luoda ympäristö, jossa innovointi ja yksityisen sektorin investoinnit voivat kukoistaa; katsoo, että poliittisten päättäjien on varmistettava, että lainsäädännöllä kannustetaan innovointia, arvioimalla riskinhallinnasta annetun lainsäädännön vaikutusta innovointiin;

2.      korostaa, että kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta voidaan vähentää merkittävästi vain vähentämällä lainsäädäntöehdotusten määrää ja keskittymällä sen sijaan tärkeimpiin painopisteisiin; kehottaa komissiota jatkamaan tätä lähestymistapaa vuonna 2016 ja antamaan mahdollisimman harvoja lainsäädäntöehdotuksia; kehottaa komissiota etenemään vuonna 2016 hallinnollisten rasitteiden vähentämisessä niin, että niitä voitaisiin vähentää 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja että sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiselle asetettaisiin tavoite; kehottaa ottamaan käyttöön vaikutustenarviointeja, jotta voidaan mitata uusien ehdotusten hallinnollisia rasitteita ja niihin liittyviä kustannuksia;

3.      on vakaasti sitä mieltä, että on keskityttävä muutamiin keskeisiin painopisteisiin, ja kehottaa komissiota pidättymään aloitteista, jotka eivät ole olennaisia; korostaa, että on tärkeää keskittyä alueisiin, jotka tuottavat merkittävää eurooppalaista lisäarvoa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti; kehottaa komissiota työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa sellaisten keinojen löytämiseksi, joiden avulla voidaan varmistaa kyseisten periaatteiden entistä tehokkaampi toteutus; kehottaa komissiota sitoutumaan selkeästi kansallisten parlamenttien ja tapauksen mukaan alueellisten parlamenttien lausuntojen perinpohjaiseen arviointiin silloin kun huolenaiheita tuodaan esille; tukee tässä yhteydessä komission pyrkimyksiä kansallisten ja tarvittaessa alueellisten parlamenttien osallistamisesta lainsäädäntömenettelyyn jo varhaisemmassa vaiheessa sekä vahvempaa punaisen kortin menettelyä, jolla varmistetaan toissijaisuusperiaatteen täysimääräinen noudattaminen;

4.      korostaa pakollisten pk-yritystestien merkitystä kaikissa tulevissa lainsäädäntöehdotuksissa, koska siten varmistetaan, että tämä Euroopan talouksien tulevaisuuden ja vaurauden kannalta niin merkittävä sektori kukoistaa eikä sitä rasiteta liialla byrokratialla; kehottaa vapauttamaan mikroyritykset mahdollisuuksien mukaan kaikista lainsäädäntörasitteista, erityisesti niin, että uusia yrityksiä ja yrittäjiä voidaan kannustaa;

5.      vaatii pakollista kilpailukykytestiä kaikkiin tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin, jotta voidaan varmistaa, että keskeinen tavoite kaikkien Euroopan talouksien kilpailukyvyn säilyttämisestä globaaleilla markkinoilla on ratkaiseva kriteeri kaikkia ehdotettuja aloitteita arvioitaessa;

6.      muistuttaa, että on tärkeää kehittää vaikutustenarviointeja, joita pitäisi käyttää toimenpidesyklin kaikissa vaiheissa ja joiden olisi oltava ajantasaisia päivitettäviä asiakirjoja, joihin sisällytetään merkittävät lainsäädäntömenettelyssä hyväksytyt muutokset; korostaa, että perusteellisten vaikutustenarviointien yhteydessä olisi arvioitava kattavasti toissijaisuuden noudattamista, koska tämä on olennaisen tärkeää kansalaisten luottamuksen parantamiseksi, sillä kansalaiset pitävät usein toissijaisuusperiaatetta demokraattisen prosessin keskeisenä tekijänä; vaatii lisätoimia sen varmistamiseksi, että vaikutustenarviointeja valvotaan riippumattomasti, ja vaatii erityisesti, että sääntelyntarkastelulautakunnan on oltava komissiosta erillinen yksikkö, jos sen on määrä olla todella riippumaton elin niin että se voisi täyttää tavoitteensa riippumattoman vaikutustenarvioinnin varmistamisesta ja EU:n lainsäädännön laadun parantamisesta;

7.      kehottaa tarvittaessa arvioimaan, tarkistamaan ja muokkaamaan säännöllisesti voimassa olevia toimintalinjoja, jotta niitä voitaisiin käyttää tulevaisuudessakin ja nopeasti muuttuvassa teknisessä ja taloudellisessa ympäristössä;

8.      kannattaa voimakkaasti toimia, joilla pyritään torjumaan veropetoksia ja veronkiertoa; korostaa, että veronmaksajien rahoja on käytettävä tehokkaammin ja niin, että jäsenvaltiot ovat täysimääräisesti mukana väärinkäytösten ja petosten tutkinnassa; korostaa sellaisten järjestelmällisten, säännöllisten ja riippumattomien arviontien tuloksia, joiden avulla varmistetaan, että varoilla päästään toivottuihin tuloksiin kustannustehokkaalla tavalla; kehottaa komissiota julkaisemaan vuonna 2016 vihreän kirjan siitä, olisiko Euroopan unionin otettava käyttöön Ison-Britannian Office of Budgetary Responsibilityn, Ranskan Haut Conseil des finances publiques’n tai Yhdysvaltojen Government Accountability Officen kaltainen yksikkö täydentämään tilintarkastustuomioistuimen työtä; pitää valitettavana, että uusi komissio ei ole vastannut parlamentin toistuvasti esittämään pyyntöön erillisen komission jäsenen nimittämisestä talousarvion valvontaa varten, ja kehottaa tarkastelemaan tilannetta uudestaan vuonna 2016;

9.      painottaa, että uusien kauppasopimusten tekeminen on oleellisen tärkeää ulospäin suuntautuvan ja kilpailukykyisen Euroopan taloudellisen kehyksen kehittämiseksi siten, että se kykenee tarjoamaan kuluttajille kouriintuntuvia etuja ja alhaisempia hintoja sekä luomaan uusia työpaikkoja; katsoo, että uuden kasvun mahdollisuuksien luomisen edellytyksenä on nopea edistyminen sellaisen kunnianhimoisen, tasapainoisen ja kattavan transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden aikaansaamisessa, jossa otetaan huomioon EU:n sosiaali-, ympäristö- ja kuluttajansuojavaatimukset; toivoo edistystä muissakin kauppaneuvotteluissa vuoden 2016 aikana;

OSA 2: YKSITTÄISIÄ EHDOTUKSIA TYÖOHJELMAA VARTEN

Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

10.    korostaa kilpailupolitiikan täytäntöönpanon olennaista merkitystä sellaisten tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa, joilla edistetään kaikkien toimijoiden innovointia, tuottavuutta, työpaikkojen luomista ja investointeja koko sisämarkkina-alueella ja kaikentyyppisissä liiketoimintamalleissa, myös pk-yrityksissä, samalla kun täysin kunnioitetaan kansallisia eroja; kehottaa komissiota vahvistamaan tinkimättä kilpailua, valtiontukea sekä yrityskeskittymien valvontaa koskevia sääntöjä hyvin toimivien sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi;

11.    muistuttaa, että monilla aloilla parhaan etenemissuunnan voivat tarjota markkinaperustaisten ratkaisujen suosimisen sekä kilpailu- ja sisämarkkinasäädösten täytäntöönpanon kaltaiset muut kuin lainsäädäntötoimet;

12.    tähdentää toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden merkitystä; kehottaa komissiota varmistamaan, että SEUT-sopimuksen 9 artiklaa tulkitaan tinkimättä eikä sitä käytetä perusteena työ- ja sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamiselle EU:n tasolla;

13.    pitää tärkeänä varmistaa, että Euroopan strategisten investointien rahaston kelpoisuusvaatimukset yhdenmukaistetaan tarvittaessa nykyisin sovellettavan EU TEN-T -ohjelmaa, verkkojen Eurooppa-välinettä sekä rakenne- ja investointirahastoja koskevan lainsäädännön kanssa;

14.    pitää myönteisenä uutta parempaa sääntelyä koskevaa pakettia, sillä se on tärkeä askel kohti sääntelytaakan pienentämistä; kannustaa kunnianhimoisempiin ratkaisuihin tällä alalla esteiden poistamiseksi, jotta yritykset voivat kasvaa ja luoda työpaikkoja; tukee parempaa sääntelyä koskevan komission paketin toimia, joilla vähennetään byrokratiaa, edistetään kilpailukykyä – myös kilpailukykytestin muodossa – ja vastataan pienyritysten tarpeisiin;

15.    vaatii kuitenkin, että sääntelyntarkastelulautakunta on komissiosta erillinen yksikkö, jos sen on määrä olla todella riippumaton elin niin että se voisi täyttää tavoitteensa riippumattoman vaikutustenarvioinnin varmistamisesta ja EU:n lainsäädännön laadun parantamisesta;

16.    korostaa, että on tärkeää toteuttaa delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten vaikutustenarviointi mahdollisten seurausten arvioimiseksi;

17.    vaatii komissiota ottamaan digitaalisen ulottuvuuden käyttöön vaikutustenarvioinneissaan ja sovellettavassa unionin lainsäädännössä, jotta varmistetaan, että ne soveltuvat digitaalisen aikakauden tarpeisiin, ovat teknologianeutraaleja ja tulevaisuudessakin toimivia samalla kuitenkin tukien innovointia ja pk-yrityksiä;

18.    kehottaa komissiota sitoutumaan sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämistä koskevaan tavoitteeseen;

19.    katsoo, että paremman sääntelyn periaatteita olisi sovellettava sekä toissijaista lainsäädäntöä että ensisijaista lainsäädäntöä koskeviin päätöksiin;   kehottaa komissiota ja tarvittaessa sen virastoja esittämään delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten yhteydessä pakolliset vaikutustenarvioinnit, jotka käsittävät myös etu- ja sidosryhmien kuulemisen; pitää myönteisenä komission ilmoitusta sidosryhmien kuulemista koskevasta avoimuudesta, ja kannustaa sitä varmistamaan, että tämä tapahtuu lainsäädäntömenettelyn kaikissa vaiheissa;

20.    kannattaa REFIT-paneelin käyttöönottoa, jolla voidaan edistää merkittävästi ja myönteisesti EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon parantamista kentällä, sekä hallinto- ja sääntelytaakan tai unionissa syntyvien velvoitteiden soveltamisesta johtuvien suunnittelemattomien seurauksien valvomista ja toimien toteuttamista niiden johdosta;

21.    korostaa, että REFIT-paneelin olisi oltava tehokas ja tuotettava nopeita vastauksia ja elvytettävä mahdollisuuksia eri aloilla kaikkialla Euroopassa; painottaa, että komission olisi pohdittava aktiivisesti tämän paneelin ehdotuksia ja noudatettava ehdotusten käsittelyssä noudata tai selitä -periaatetta;

22.    katsoo, että paneeli voisi toimia foorumina sekä kansallisesti että eri puolilla Eurooppaa toimiville yrityksille ja ryhmittymille, jotka voisivat foorumin kautta suoraan tukea parempaa lainsäädäntöä koskevia periaatteita eli edistää omaan alaansa sovellettavan sääntelyn byrokratian keventämistä;

23.    pitää myönteisenä komission päätöstä olla jatkamatta yksiköiden välistä kuulemista ilman sääntelyntarkastelulautakunnan myönteistä lausuntoa; panee merkille johdonmukaisuuden merkityksen ja muistuttaa, että lopullisen ehdotuksen ja vaikutustenarvioinnin on oltava yhteneviä ja että niissä on tästä syystä ilmennettävä kaikkia muutoksia, joista on sovittu yksikköjen välisen kuulemisen aikana; katsoo siksi, että sääntelyntarkastelulautakunnan myönteinen lausunto on olennainen osa komissiolle esiteltävää lopullista lainsäädäntöehdotusta eikä ainoastaan osa varhaisemmassa vaiheessa esiteltyjä luonnoksia;

24.    katsoo, että sääntelyntarkastelulautakunnan edut voisivat toteutua entistä paremmin, jos se olisi kolmen toimielimen yhteinen, jolloin se osallistuisi komission valmistelutyön lisäksi vaikutustenarviointianalyysin kehittämiseen koko lainsäädäntömenettelyn ajan;

25.    korostaa, että komission on tärkeää olla läsnä Euroopan parlamentin valiokuntien kokouksissa esittelemässä ehdotuksia ja niihin liittyviä vaikutustenarviointeja; korostaa, että kiistakysymyksissä tähän tulisi sisältyä keskustelu parlamentin vaikutustenarviointiyksikön lausunnosta;

26.    tähdentää parlamentin vaikutustenarviointiyksikön hyödyllistä roolia komission alkuperäiseen ehdotukseen tehtyjen huomattavien muutosten arvioinnissa;

27.    toteaa, että neuvottelujen päättymistä seuraava aika ennen lopullista äänestystä olisi käytettävä hyödyksi vaikutustenarvioinnin loppuunsaattamiseen ja toissijaisuusperiaatteen noudattamisen tarkastamiseen;

28.    on huolissaan siitä, etteivät työmarkkinaosapuolten neuvottelut ole pysyneet parempaa sääntelyä koskevan EU:n ohjelman tahdissa; kehottaa komissiota ja työmarkkinaosapuolia tukemaan paremman sääntelyn välineitä, lisäämään vaikutustenarviointien käyttöä neuvotteluissaan ja toimittamaan kaikki lainsäädäntötoimia ehdottavat sopimukset komission vaikutustenarviointilautakunnalle;

29.    korostaa, että on varmistettava, että kaikkien komission terveyden ja turvallisuuden alalla ehdottamat aloitteet ja tarkistamiset perustuvat vastaisuudessa vahvaan tieteelliseen näyttöön; kehottaa komissiota harkitsemaan, millaisia pitkän aikavälin etuja saadaan soveltamalla muuhun kuin lainsäädäntöön perustuvaa lähestymistapaa, jossa keskitytään ohjeistuksen parantamiseen, työntekijöiden kouluttamiseen ja työntekijöiden mukaan ottamiseen kestävän muutoksen aikaan saamiseksi;

30.    kehottaa komissiota asettamaan etusijalle toimet aloilla, jotka on määritelty kymmeneksi pk-yrityksiä eniten kuormittavaksi säädökseksi, mukaan lukien työaikadirektiivi ja vuokratyöntekijöitä koskeva direktiivi;

31.    kiinnittää huomiota komission työllisyys- ja sosiaalialan neljännesvuosikatsaukseen (maaliskuu 2015); kehottaa komissiota ryhtymään asiaankuuluviin toimiin työmarkkinoiden jäykkyyden poistamiseksi EU:n alueella, tukemaan ja kehittämään sellaisia olosuhteita, jotka mahdollistavat joustavammat työehdot ja edistämään työn ja perhe-elämän yhteensovittamista;

32.    kehottaa komissiota laatimaan kiireesti vaikutustenarvioinnin työaikadirektiivistä;

33.    korostaa, että viime aikoina yritykset ovat pyrkineet palauttamaan tuotantoa ja palveluja Eurooppaan ja että tämä tuo mukanaan mahdollisuuksia luoda työpaikkoja; kehottaa komissiota harkitsemaan, millä tavoin unioni voi auttaa yrityksiä hyödyntämään työpaikkojen palauttamisen tarjoamia mahdollisuuksia;

34.    pyytää komissiota tehostamaan aikeitaan perua lainsäädäntöehdotukset, joita ei kannateta neuvostossa, ja katsoo tässä yhteydessä, että äitiysvapaata koskeva direktiiviehdotus on syytä perua mutta myöntää, että jäsenvaltioilla on oikeus hyväksyä säännöksiä, jotka ylittävät unionin lainsäädännössä asetetut vähimmäisvaatimukset; pitää valitettavana, että raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetussa ehdotuksessa direktiiviksi ei keskitytty enempää terveyteen ja turvallisuuteen työssä, vaan kiinnitettiin ainoastaan huomiota pakolliseen äitiyslomaan;

35.    pitää myönteisenä ehdotettuja REFIT-toimia audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toimivuuden testaamiseksi digitaaliajan sääntelyn kannalta ja kehottaa komissiota varmistamaan, että uudelleentarkasteluprosessi toteutetaan perinpohjaisesti ja parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden mukaisesti siten, että suurta yleisöä kuullaan laaja-alaisesti ja oikea-aikaisesti, jotta kuluttajien ja teollisuuden sidosryhmien näkemykset otetaan asianmukaisella tavalla huomioon;

Yhteinen eurooppalainen kauppalaki

36.    pitää myönteisenä komission aikomusta vetää pois ehdotuksensa yhtenäisestä eurooppalaisesta kauppalaista; pitää myönteisenä aikomusta ehdottaa yhteisiä sääntöjä digitaaliselle sisällölle ja panee merkille ehdotuksen ”kotivaihtoehdon” käyttöönotosta sekä kohdennetusta yhtenäistämisestä keinoina rajojen yli tehtävän kaupan esteiden poistamiseksi, mutta vaatii todisteisiin perustuvaa lähestymistapaa ja sidosryhmien kuulemista etenkin kansallisen lainsäädännön mukaisesti kuluttajille nykyisin tarjottavan suojelun vaikutuksista sekä verkkokaupan sopimusten vaatimustenmukaisuuteen liittyviä valituskeinoja;

Rahoitusalan sääntely ja pääomamarkkinaunioni

37.    pitää tärkeänä kilpailukykyistä rahoituspalvelualaa, joka tuottaa kuluttajille hyödyllisiä palveluja sekä avointa tietoa; korostaa, että tämä lisää luottamusta rahoituspalvelutuotteisiin kuluttajien keskuudessa;

38.    pitää myönteisenä komission suunnitelmaa rahoitusalan sääntelyn kokonaisvaikutusten selvittämisestä; kannustaa komissiota REFIT:n osana poistamaan kaikki tarpeettomat ja/tai vanhentuneet säädökset;

39.    pitää pääomamarkkinaunionin ajatusta myönteisenä mutta odottaa kuulemisten loppuun saattamista ajallaan ja johdonmukaisesti; korostaa, että on tärkeää suorittaa talouslainsäädännön vaikutusten kumulatiivinen arviointi, jotta pääomamarkkinaunionin esteenä olevat lainsäädännön epäjohdonmukaisuudet voidaan havaita erityisesti pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurien yritysten osalta; vaatii perinpohjaisen vaikutustenarvioinnin ja kustannushyötyanalyysin tekemistä lisälainsäädäntöä koskeville ehdotuksille, jotta ehdotuksia tehtäisiin ainoastaan silloin, kun haluttuja vaikutuksia ei kyetä saavuttamaan muilla kuin lainsäädännöllisillä keinoilla;

40.    kehottaa keskittymään edelleen kasvua suosivaan talouden vakauttamiseen; katsoo, että investointien tehostamista ei saisi pitää välttämättömien rakenneuudistusten vaihtoehtona;

41.    kehottaa komissiota myöntämään, että jäsenvaltioiden liiketoimintamallien ja rahoitusmarkkinoiden väliset erot voivat olla voimavara, jota kannattaa puolustaa koko Euroopan voimin; korostaa, että kaiken rahoitussääntelyn on noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita;

42.    odottaa ehdotusta, joka koskee elintärkeän markkinainfrastruktuurin elvyttämistä ja uudelleenjärjestelyjä, jotta voidaan varmistaa näiden tahojen piirissä olevien sijoittajien varojen asianmukainen suojaaminen; toteaa, että maailmanlaajuiset sitoumukset, joilla kahdenvälisen johdannaiskaupan tuotteet siirretään monenväliseen markkinainfrastruktuuriin, lisäävät kyseisten laitosten stressiä; on siksi samaa mieltä siitä, että järjestelmän kannalta merkittävien rahoituslaitosten on osoitettava soveltavansa asianmukaista ohjausta ja vahvaa riskinhallintaa, joka hyödyttää koko järjestelmää;

43.    katsoo, että rajat ylittävien investointivirtojen yksinkertaistamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota mikro- ja pienyrityksiin ja etenkin niiden hallinnollisten rasitteiden poistamiseen;

Petosten ja veronkierron torjunta

44.    pitää myönteisenä komission ja jäsenvaltioiden toimia veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisien käytön torjunnan aktiiviseksi edistämiseksi käyttämällä hyväksi OECD:n asiantuntemusta edistettäessä verotusalan hyvää hallintotapaa kaikilla tärkeillä kansainvälisillä foorumeilla;

45.    katsoo, että veropolitiikka kuuluu jäsenvaltioille, ja siksi pitää myönteisenä, että komissio tunnustaa, että jäsenvaltioilla on toimivalta verotusjärjestelmiensä suhteen; korostaa, että tulevia ehdotuksia on verrattava verotuksen alan maailmanlaajuisiin toimiin ja oltava niiden kanssa yhdenmukaisia;

46.    toteaa, että veroviranomaisten välinen asiaankuuluvien tietojen vaihto on toivottavaa, ja kannustaa jäsenvaltioita tällaiseen vaihtoon, jotta voidaan saavuttaa tarvittava avoimuus ja yhtäläiset toimintamahdollisuudet;

47.    katsoo, että olemassa olevien EU:n rakenteiden käyttäminen tehokkaammin alv-petosten torjuntaan voi mahdollisesti parantaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa esimerkiksi lisäämällä sellaisten tahojen määrää, joilla on oikeus päästä käsiksi Eurofiscin Europolissa vaihtamiin tietoihin;

Tutkimus- ja avaruuspolitiikka

48.    korostaa Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon jatkamista ja erityisesti pyrkimyksiä keskittyä selvemmin maailmanluokan tutkimuksen muuntamiseen tuotteiksi ja palveluiksi, joilla voidaan edistää Euroopan talouksien kilpailukyvyn elvyttämistä;

49.    antaa tunnustusta Galileo- ja Kopernikus-ohjelmille avaruusalan lippulaivaohjelmina, joilla on eurooppalaista lisäarvoa; kehottaa komissiota käyttämään tehokkaasti hyödykseen monivuotisen rahoituskehyksen perusteella kohdennetut varat, jotta varmistetaan niiden käyttöönoton menestyksekäs loppuun saattaminen infrastruktuurin ja käyttäjän/markkinan suhteen;

50.    ilmaisee huolensa direktiivistä, joka koskee maapallon tarkkailusatelliittitietojen levittämistä kaupallisiin tarkoituksiin, koska sille ei ole riittävästi perusteita ja koska siitä saattaa tulla rasite korkean resoluution satelliittitietojen eurooppalaisille markkinoille; kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen, olisiko tämä direktiiviehdotus vedettävä pois;

Liikenneinfrastruktuuri

51.    pitää tärkeänä valita Euroopan laajuiset liikenneverkot (TEN-T) ja ydinverkkokäytävät painopisteiksi, joilla yhdistetään kaikkien EU:n alueiden liikenneverkot ja ratkaistaan ongelmia, kuten asianmukaisen infrastruktuurin puute, saavutettavuus ja EU:n itä- ja länsiosien kehno yhteentoimivuus; pitää erityisen tärkeänä NAIADES II-toimintaohjelman täysimääräistä täytäntöönpanoa niin, että painopisteinä ovat infrastruktuurin kehittäminen, innovointi ja markkinoiden vapauttaminen, koska sisämaan vesiväylien ja sisävesiliikenteen kehittäminen Euroopassa on välttämätöntä;

52.    odottaa ilmailupaketin ehdotusten selkeyttämistä ja korostaa, että tämän lainsäädännön olisi oltava tarkoituksenmukaista antaakseen ilmailualalle mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, lieventää ympäristövaikutuksia, vähentää polttoaineenkulutusta ja alentaa lippujen hintoja, jolloin EU:n ilmailualalla olisi mahdollisuus kilpailla yhdenvertaisista asemista; pitää äärimmäisen tärkeänä nopeuttaa Euroopan yhtenäisen ilmatilan täytäntöönpanoa (kehittämällä myös eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanketta (SESAR) ja ottamalla käyttöön toiminnalliset ilmatilan lohkot);

53.    ottaa huomioon, että komissio aikoo perua maahuolintaa koskevan ehdotuksen, ja korostaa, että tietyillä unionin suurilla lentoasemilla edelleen vallitseviin monopoleihin olisi puututtava ottamalla asianmukaisesti huomioon ne jäsenvaltiot, joissa maahuolintapalvelut on jo vapautettu; edellyttää tietynasteista vapauttamista ja kilpailua siten, että unionin suurten lentoasemien palveluntarjoajien määrää lisätään, koska näin parannetaan lentoasematoimintojen tehokkuutta ja laatua ja alennetaan lentoasemien käyttäjien ja matkustajien maksamia hintoja; korostaa silti, että uudet ehdotukset eivät saisi sisältää sosiaalikysymyksiä tai määritellä laatua koskevia vähimmäisnormeja maahuolintapalveluille;

54.    on samaa mieltä siitä, että ilmailun turvamaksuja koskeva ajastaan jälkeen jäänyt ehdotus perutaan; kyseenalaistaa tämän ehdotuksen tulevaisuuden, vaikka onkin samaa mieltä siitä, että lentoturvallisuusmaksujen olisi oltava oikeudenmukaisia ja suhteellisia; katsoo kuitenkin, että ehdotuksessa on lukuisia ongelmia, kuten direktiivin soveltamisala, kustannusvastaavuuskysymys ja valtion rahoitus; katsoo, että turvamaksujen perimistä yhteisön lentoasemilla koskevat yleiset periaatteet olisi yhdenmukaistettava lentokenttämaksuja koskevan direktiivin kanssa; muistuttaa, että koheesiopolitiikka, joka on yli kolmannes EU:n talousarviosta, on tällä hetkellä unionin suurin investointiväline, ja ymmärtää, että sillä on myönteinen vaikutus alueellisten erojen kaventamiseen kaikkialla EU:ssa, jos samaan aikaan toteutetaan poliittiset, institutionaaliset ja infrastruktuuria koskevat uudistukset;

Aluekehitys

55.    katsoo, että tämän komission työohjelmajakson aluekehitysvaroilla autetaan jäsenvaltioita tekemään kovia, mutta välttämättömiä talousuudistuksia, jota tarvitaan kilpailukyvyn parantamiseksi;

56.    panee merkille komission sitoumuksen parantaa rakennerahastojen toteuttamista, toimivuutta ja vaikuttavuutta ja ottaa käyttöön uudet rakennerahastoihin vuosina 2014–2020 sovellettavat säännöt mahdollisimman sujuvasti; korostaa, että varojen saatavuutta on yksinkertaistettava ja että sääntöjenvastaisuudet ja petokset on saatava poistettua;

57.    korostaa, että komission uusilla toimivaltuuksilla, jotka koskevat rakennerahastovarojen uudelleen kohdentamisen tai keskeyttämisen vaatimista, saattaa olla kielteisiä taloudellisia vaikutuksia alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin; muistuttaa, että EU:n koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset eivät ole vastuussa valtioiden vajeista eikä heitä pitäisi tästä rangaista;

58.    tukee asianmukaisesti kohdennettujen makroalueellisten strategioiden täytäntöönpanoa, sillä ne ovat Eurooppa-neuvoston hyväksymiä välineitä nykyisten rahoituslähteiden älykkäämpää käyttöä ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuuden parantamista varten; toteaa, että makroalueelliset strategiat voivat auttaa käsittelemään tietyillä maantieteellisillä alueilla yleisiä haasteita ilman uusien suurimittaisten instituutioiden luomista;

59.    kannustaa komissiota jatkamaan tukeaan jäsenvaltioiden pyrkimyksille digitaalisen kuilun torjumiseksi ja huippunopean laajakaistan rakentamiseksi kaupunkeihin ja maaseutualueille, mikä luo vuorostaan suotuisamman ympäristön yrittäjyydelle, pk-yrityksille, työpaikkojen luomiselle ja ydinpalvelujen etäkäyttömahdollisuuden tarjoamiselle muun muassa koulutuksessa alueilla, missä julkinen liikenneinfrastruktuuri on vähäistä;

”Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat”

60.    panee merkille hiljattain esitellyn Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian ja siihen liitettyjen aloitteiden etenemissuunnitelman; tukee digitaalisten sisämarkkinoiden asettamista painopisteeksi arvioitaessa digitaalisen toiminnan mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen, uusien yritysten perustamiseen ja innovointiin, ja ymmärtää EU:n teollisuuden digitaalisen muutoksen merkityksen työpaikkojen luomisessa, tuottavuuden kasvussa, kilpailukyvyn tehostamisessa ja siten kasvun aikaansaamisessa;

61.    muistuttaa, että lähimenneisyydessä uusia lainsäädäntöehdotuksia on usein viivytetty; suosittelee, että ennen uusien lainsäädäntöehdotusten antamista komissio tarkastelisi jäsenvaltioiden tason parhaita käytäntöjä, suhtautuisi avoimesti teollisuuden johtamiin toimiin, kiinnittäisi huomiota nykyisten lakien täytäntöönpanoon, uudenaikaistaisi tarvittaessa nykyistä kansallista ja unionin lainsäädäntöä, poistaisi lainsäädännössä olevia aukkoja kohdistetusti ja ehdottaisi uutta lainsäädäntöä vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä;

62.    katsoo, että digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian painopisteenä on oltava byrokratian sekä perusteettoman tai suhteettoman sääntelyyn liittyvien tai liittymättömien esteiden purkaminen siten, että alan digitaalisen muutoksen ja rajatylittävän verkkokaupan potentiaali käytetään täysimääräisesti hyväksi; katsoo, että olisi harkittava kohdennetumpia toimia kuluttajien luottamuksen kasvattamiseksi eri puolilta EU:n aluetta tapahtuvan tavaroiden ja palvelujen verkkokaupan suhteen;

63.    panee merkille komission sitoumuksen hyödyntää digitaalisen talouden potentiaalia keskittymällä kolmeen tekijään, joilla pyritään parempaan saatavuuteen kuluttajille ja yrityksille, parempaan ympäristöön digitaalisten palvelujen kehittäjille sekä digitaalisen yhteiskuntaan ja sähköiseen hallintoon; tähdentää samalla, että lainsäätäjien on tärkeää asettaa EU:n tasolle perustoimintakehys eikä ehdottaa yleispätevää suunnitelmaa koko EU:n taloudelle; korostaa digitaalisten markkinoiden kansainvälistä ulottuvuutta ja tarvetta työskennellä globaalien sääntelijöiden kanssa kilpailua ja turvallisuutta koskevissa asioissa;

64.    suosittelee eurooppalaisten it-normien määrittelyä kansainvälisten normien ja maailmanlaajuisesti hyväksyttyjen teknisten vaatimusten mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan tekemään niistä kansainvälisiä normeja;

65.    tukee komission pyrkimyksiä EU:n tietosuoja-asetuksen loppuun saattamiseksi; vaatii, että tietosuojalainsäädännön uudistusten on oltava oikeasuhteisia ja toimintakelpoisia, niiden on turvattava kuluttajansuoja ja yksityisyys ja annettava yrityksille, taloudelle ja innovaatioille mahdollisuus kukoistaa; pitää tärkeänä varmistaa, että digitaalisten kaupallisten tietojen kaupallinen käyttö tapahtuu suojelemalla yhdenmukaisesti sekä teollisia tietoja että henkilötietoja ja yksityisyyttä;

66.    tukee maksutonta, avointa ja läpinäkyvää internetiä ja ymmärtää teknisiä vaatimuksia tukevien toimien tarpeen; odottaa tulossa olevaa telealan sääntelykehystä ja toteaa, että yleispalveludirektiivin tarkistaminen olisi tehtävä ajallaan; tunnustaa, että kilpailupolitiikan kulmakivenä on varmistaa, että kaikilla toimijoilla on yhtäläiset toimintamahdollisuudet ja että hallitsevaa asemaa ei käytetä väärin kuluttajien tai kilpailijoiden haitaksi; panee myös merkille jäsenvaltioiden toimivallan taajuuksien suhteen ja vaatii siksi komissiota tarkastelemaan tuottavia sääntelyn ulkopuolisia toimia, joilla parannetaan yhteistyötä ja mahdollistetaan taajuuksien tehokkaampi jakaminen koko EU:n alueella;

67.    tähdentää, että digitaalista taloutta koskevat verotustoimenpiteet aiheuttavat tuntuvaa huolta etenkin arvonlisäveron (alv) suhteen; pitää myönteisenä komission pyrkimystä ehdottaa yhteistä EU:n laajuista yksinkertaistamista (alv-kynnys) pienten verkkokauppayritysten auttamiseksi;

Tekijänoikeus

68.    pitää myönteisenä pyrkimyksiä EU:n teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön kehittämiseksi ja uudistamiseksi erityisesti tekijänoikeuksien alalla, jotta ne olisivat digitaalisen aikakauden mukaisia; painottaa, että digitaalisen piratismin kielteisiä vaikutuksia luovien alojen ja kulttuurin arvoon ja työllisyyteen on torjuttava;

69.    korostaa, että laillisesti saatavilla olevan sisällön olisi oltava kuluttajien saatavissa oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin kaikkialla EU:ssa ja että tekijöille olisi maksettava riittävä korvaus; katsoo kuitenkin, että pakollinen EU:n laajuinen lisenssi ei olisi asianmukainen ratkaisu kuluttajien valinnan tai oikeuksien haltijan kannalta ja että markkinoihin perustuvia ratkaisuja olisi myös tarkasteltava; katsoo, että tekijänoikeuden olisi säilytettävä pääasiallinen tarkoituksensa, jolla tekijöille annetaan mahdollisuus hyötyä omasta työstään sitä käyttävien ihmisten avulla;

70.    toivoo kohdennettua lähestymistapaa, joka perustuu vankkaan näyttöön, kuten oikeudelliseen ja taloudelliseen analyysiin tai esimerkiksi sidosryhmien vuoropuheluun, jossa yritetään ottaa yhtä lailla huomioon kuluttajien, käyttäjien, tekijöiden ja oikeuksien haltijoiden edut; kannustaa luovuuteen ja yrittäjyyteen, mikä on oleellisen tärkeää kulttuurin ja luovan alan toimijoille, sekä pitää myönteisenä komission työllisyyden ja kasvun ohjelmaa; painottaa toissijaisuusperiaatteen ja kulttuurin monimuotoisuuden noudattamista; tähdentää, että perinteisillä keinoilla on edistetty merkittävästi alueellista ja eurooppalaista kulttuuria eikä sitä pitäisi estää modernisaatiota tai uudistuksia sisältävillä ehdotuksilla ja että muutosten olisi oltava kansainvälisen oikeuden mukaisia, koska siinä on tekijänoikeuden perusta;

71.    korostaa, että tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvonta on ratkaisevassa asemassa kasvun tukemisessa ja että etusijalle on sen vuoksi asetettava kaupallisen mittakaavan rikkomukset; katsoo, että kaikkien toimijoiden, kuten IP- ja maksupalveluntarjoajien, roolit, ovat tärkeitä tekijänoikeusrikkomusten torjunnassa;

72.    kehottaa komissiota huolehtimaan Marrakešin sopimuksen pikaisesta ratifioinnista, jotta näkövammaisten henkilöiden mahdollisuus kirjojen käyttämiseen helpottuisi; toteaa kuitenkin, että tarvitaan lisää edistysaskeleita, jotta muidenkin vammaisten kuin näkövammaisten mahdollisuudet sisällön käyttämiseen helpottuisivat;

73.    kannustaa tarkastelemaan uudelleen niin sanottua ”turvasataman” käsitettä, jolla tällä hetkellä myönnetään passiivisille ylläpitoyhtiöille vapautus tekijänoikeuslainsäädännöstä ja vastuuvelvollisuudesta; toteaa, että edistyneellä internet-aikakaudella tämä saattaa vaikuttaa kielteisesti oikeuksien haltijoiden kykyyn neuvotella lisenssejä digitaalisten alustojen kanssa ja siten vähentää taiteilijoiden tuloja ja vaikuttaa alan kestävyyteen ja kasvuun;

”Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka”

74.    pitää myönteisenä energiaunionin taustalla olevaa määrätietoisuutta ja katsoo, että tällä alalla unionin tason toimien paremmalla koordinoinnilla on mahdollista korjata pirstaleinen toiminta, joka aiemmin on johtanut useisiin toistensa kanssa ristiriitaisiin toimiin;

75.    painottaa energiahuollon kohtuuhintaisuutta ja kestävyyttä sekä energian huoltovarmuutta; katsoo, että kilpailupolitiikka on tärkeässä osassa toimintojen eriyttämisen edistämisessä ja markkinoiden nykyisen pirstoutuneisuuden käsittelemisessä; toteaa, että valtionavun sääntely tällä alalla on toteutettava samassa hengessä kuin muillakin aloilla;

76.    pitää myönteisenä kestävien energiatehokkuusohjelmien käynnistämispyrkimyksiä ja pitää erityisen tärkeänä parlamentin energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoa koskevaa mietintöä, jonka avulla saa paremman käsityksen jäsenvaltioissa toteutetuista toimista, sekä pitää välttämättömänä korostaa, että energiatehokkuusvaatimusten on oltava kustannustehokkaita loppukäyttäjien kannalta;

77.    odottaa energiaunioniin liittyviä lisätietoja ja täsmällisiä ehdotuksia ja katsoo, että energian sisämarkkinoiden loppuun saattamista on pidettävä energiaunionin peruspilarina, jonka avulla rajat ylittävän infrastruktuurin ja yhdysjohtojen parannuksista on seurauksena energiahuollon turvallisuus, monipuolistuminen ja kilpailukykyiset hinnat;

78.    katsoo, että markkinaperustaisten mekanismien lisänä on oltava konkreettisia ja kunnianhimoisia solidaarisuusmekanismeja, kuten tehokkaampi kriisinhallinta EU:n alueella ja sen rajojen ulkopuolella, nesteytetyn maakaasun ja kaasun varastoinnin tehostaminen sekä todellinen kapasiteettireservimekanismi, mukaan luettuna kaasun toimitusvarmuutta koskeva asetus, jota tarkistetaan vuoden 2015 lopulla;

79.    kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota pyrkimään yhdessä selvittämään, miten hallitustenvälisten sopimusten avoimuutta voitaisiin lisätä, ja on tietoinen tätä aihetta koskevien aikaisempien ehdotusten arkaluonteisuudesta; toteaa kuitenkin, että komissio voi kutsusta osallistua energia-alaa koskeviin neuvotteluihin, joita käydään yhden tai useamman jäsenvaltion ja kolmansien maiden välillä; kehottaa komissiota laatimaan luettelon sekä myönteisistä että kielteisistä lausekkeista, joihin kuuluvat muun muassa vientikielto- ja määränpäälausekkeet;

80.    kehottaa komissiota varmistamaan, että yhtenä energiaunionin tärkeänä osana on omien energialähteiden kehittäminen; muistuttaa kuitenkin komissiota siitä, että jäsenvaltiot ovat vastuussa omien energialähteiden yhdistelmiensä määrittämisestä ja että kaikessa hiilestä irtautumista ja päästövähennyksiä koskevassa politiikassa on otettava huomioon energiaturvallisuuden ja monipuolistamisen varmistaminen – eikä tarkasteltava kestävyyttä erillisenä asiana, kuten aiemmin on tehty;

81.    korostaa Ukrainan nykyisten tapahtumien perusteella, että energiaturvallisuutta on parannettava monilla erilaisilla vaihtoehtoisilla toimenpiteillä, kuten toimittajien monipuolistaminen, energiatehokkuuden parantaminen kulutuksen vähentämiseksi, omien energialähteiden käytön lisääminen sekä infrastruktuuriin tehtävät mittavat investoinnit;

82.    ottaa energiaunionia koskevan strategisen kehyksen yhteydessä huomioon, että Eurooppa-neuvosto pääsi lokakuussa 2014 sopimukseen vuoteen 2030 ulottuvasta ilmasto- ja energiapolitiikasta, ja panee erityisesti merkille, että jäsenvaltioille ei asetettu uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevia sitovia tavoitteita, koska nykyiset tavoitteet ovat osoittautuneet joustamattomiksi ja kalliiksi ja vähentäneet investointeja muuhun vähähiiliseen teknologiaan, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin; vaatii kuitenkin, että kehyksessä olevat teollisuudenaloja hiilivuotojen riskiltä suojaavat säännökset säilytetään;

83.    toteaa, että unionin omien energialähteiden hyödyntämisellä voidaan myötävaikuttaa huomattavasti unionin energiaturvallisuuden parantamiseen ja vähäpäästöisen talouden luomiseen; katsoo, että energiaunionin on ilmennettävä EU:n tarvetta käyttää kaikkia jäsenvaltioiden käytettävissä olevia vähäpäästöisiä ja entistä vähäpäästöisempiä energialähteitä, mutta katsoo, että samalla on kunnioitettava jäsenvaltioiden oikeutta päättää itse omista energialähteiden yhdistelmistään sekä kansallisten resurssiensa hyödyntämisestä, olivatpa ne sitten fossiilipohjaisia, uusiutuvia tai ydinvoimaan perustuvia;

Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja

84.    panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset työpaikkojen syntymiselle otollisemman ympäristön luomiseksi EU:ssa; korostaa sellaisten rakenneuudistusten toteuttamisen merkitystä, joilla puututaan seuraaviin tekijöihin: osaamisen kohtaanto-ongelmat, yrittäjyys, demografia, markkinoille pääseminen, rahoituksen saatavuus, työmarkkinoita jäykistävät tekijät, hallintokulut ja liiallisen byrokratian karsiminen;

85.    toteaa jälleen kerran, että sisämarkkinoita on syvennettävä kaupan vapauden esteiden poistamiseksi, ja kehottaa komissiota keskittymään ”sääntelyn parantamisessa” terveen liiketoimintaympäristön luomiseen unionissa, byrokratian karsimiseen sekä hallinnollisten rasitteiden ja investointien esteiden purkamiseen ja pyrkimään siihen, että uuden lainsäädännön määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä;

86.    painottaa, että lisätoimet ovat tarpeen yksityisen sektorin investointien vauhdittamiseksi; pitää ratkaisevan tärkeänä, että investointien ja etenkin pk-yrityksiin tehtävien investointien esteiden poistamista jatketaan koko unionissa;

87.    pitää myönteisenä, että komissio on vahvistanut kaikkien täytäntöönpantavien REFIT-toimien täytäntöönpanon ja pyrkii sääntelyn keventämiseen; kehottaa komissiota pitäytymään tiedonannossaan vahvistamissaan sitoumuksissa;

88.    korostaa, että kaikkien sääntely- ja säädösehdotusten on perustuttava yritysten sekä muiden asiantuntijoiden ja asianomaisten osapuolten esittämään tutkittuun tietoon; odottaa komission puheenjohtajan antavan tietoa sen vasta perustetun korkean tason neuvoa-antavan tieteellisen paneelin työn edistymisestä; vahvistaa, että tieteellisen neuvonannon on oltava riippumatonta ja riittävän laadukasta, jotta se toimii pohjana lainsäätäjien ja virkamiesten päätöksille ja ehdotuksille;

89.    on tyytyväinen komission päätökseen luoda REFIT-foorumi jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun jatkamiseksi EU:n lainsäädännön parantamisesta sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) mukaisesti; on rohkaistunut komission vahvasta sitoutumisesta jäsenvaltioita ja pieniä yrityksiä koskevan sääntelyrasituksen keventämiseen, sillä komission on vahvistanut peruvansa 73 keskeneräistä lainsäädäntöehdotusta; pitää tätä monella politiikanalalla erittäin kaivattuna uutena alkuna; varoittaa, että kun lainsäädäntöehdotuksia perutaan niiden korvaamiseksi uusilla ehdotuksilla, uudet ehdotukset eivät saisi merkitä asianomaisille ihmisille ja yrityksille entistä suurempia rasitteita;

”Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto”

90.    toteaa, että viimeaikaisten taloustutkimusten mukaan hidas kasvu ja matala inflaatio ovat kauan kestäviä ongelmia euroalueella toisin kuin euroalueeseen kuulumattomissa jäsenvaltioissa; kehottaa analysoimaan euroalueen taloustilannetta perinpohjaisesti; kehottaa vertailemaan euroalueen jäsenvaltioiden ja euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden ja alueiden talouden elpymistä keskenään;

91.    kehottaa pitämään tiukasti kiinni pankkien pelastamista koskevan kieltolausekkeen noudattamisesta; muistuttaa, että EKP:n toiminta-ala on rajattu koskemaan rahapolitiikkaa;

92.    toteaa, että kansallista itsemääräämisoikeutta ja toissijaisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti Euroopan vakausmekanismia (EVM) ja finanssipoliittista sopimusta ei saisi sisällyttää yhteisömenetelmään;

93.    korostaa, että on tärkeää seurata nykyisen pankkiunionia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja edistää alan asiantuntijoiden kanssa käytävää vuoropuhelua, jotta voidaan arvioida annetun lainsäädännön vaikutusta ja vaikuttavuutta; painottaa, että on tarpeen toteuttaa perusteellinen vaikutustenarviointi ja kustannushyötyanalyysi ennen kuin harkitaan uuden lainsäädännön antamista;

94.    pitää tärkeänä kilpailukykyistä rahoituspalvelualaa, joka tuottaa kuluttajille hyödyllisiä palveluja sekä avointa tietoa; korostaa, että tämä lisää luottamusta rahoituspalvelutuotteisiin kuluttajien keskuudessa;

”Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa”

95.    kehottaa komissiota osoittamaan riittävästi resursseja kunnianhimoisen kauppaohjelman edistämiseen kauppakumppaneiden kanssa, mukaan luettuna työ, jolla pyritään saattamaan päätökseen neuvottelut perusteellisesta, kattavasta ja tasapainoisesta transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP); toteaa kuitenkin, että kauppapolitiikkaa ei saisi rajoittaa tälle alalle vaan siihen olisi sisällytettävä kaikki parhaillaan komission neuvoteltavina olevat monen- ja kahdenväliset kauppa- ja investointisopimukset;

96.    pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu tarkastelemaan uudelleen unionin kauppa- ja investointipoliittista strategiaa ja että komissio aikoo keskittyä erityisesti siihen, miten se vaikuttaa työllisyyteen ja kasvuun koko EU:ssa; pyytää, että uudelleentarkastelu olisi perusteiltaan laaja, strateginen ja tulevaisuutta painottava ja kattaisi kaikki kauppa- ja investointipolitiikan näkökohdat, mukaan luettuina kahden- ja monenväliset neuvottelut ja itsenäiset toimenpiteet, ja että siinä keskityttäisiin erityisesti kauppasuhteisiin paitsi suurten kehittymässä olevien kansakuntien ja tärkeimpien strategisten kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti, myös OECD-maiden kanssa, koska unionilla ei ole nykyisin niiden kanssa perusteellisia ja kattavia vapaakauppasopimuksia;

97.    on tyytyväinen komission aikomukseen antaa jäsenvaltioille direktiiviehdotuksia Meksikon, Chilen ja Turkin kanssa tehtyjen voimassa olevien sopimusten ajantasaistamisesta ja pyytää, että direktiiveissä olisi markkinoiden vastavuoroista avaamista koskevia kunnianhimoisia säännöksiä, joissa käsitellään tariffeja, muita esteitä kuin tariffeja sekä kaupan teknisiä esteitä monilla eri aloilla, muun muassa rahoituspalvelujen, ammatillisten palvelujen, vakuutustoiminnan, julkisten hankintojen, kemikaalien, jalostettujen elintarvikkeiden, energiakaupankäynnin, henkisen omaisuuden ja ajoneuvoteollisuuden alalla;

98.    pitää valitettavana, että komissio ei ole luvannut perua asetusehdotusta, joka koskee kolmansien maiden tuotteiden ja palvelujen pääsemistä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen yhteydessä, vaikka monet jäsenvaltiot ovat vastustaneet sitä protektionistisena toimenpiteenä, jonka mahdollinen täytäntöönpano saattaisi aiheuttaa merkittäviä hankaluuksia tiettyjen kauppakumppaneiden kanssa, mukaan luettuna markkinoiden sulkeminen vastavetona paitsi julkisten hankintojen yhteydessä myös muilla tärkeillä aloilla; katsoo, että komission esille ottamia kysymyksiä olisi parempi käsitellä pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta käytävissä kahdenvälisissä neuvotteluissa tai kannustamalla muita maita liittymään julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA-sopimus);

99.    panee huolestuneena merkille, ettei EU:n ja Intian välisen vapaakauppasopimuksen aikaansaamisessa ole edistytty, ja pyytää komissiota tehostamaan ponnistelujaan neuvottelujen tiellä nyt olevien esteiden raivaamiseksi;

100.  pyytää komissiota esittämään mahdollisimman pian jäsenvaltioille ehdotuksen CETA-sopimuksen allekirjoittamisesta;

101.  painottaa, että Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa tehty sopimus on edelleen EU:n kauppapolitiikan olennainen tavoite, ja kehottaa komissiota pyrkimään sopimukseen Nairobissa joulukuussa 2015 järjestettävässä 10:nnessä WTO:n ministerikokouksessa; kehottaa komissiota saattamaan mahdollisimman pian päätökseen meneillään olevat useammankeskiset neuvottelut palvelukaupan yleissopimuksesta (TISA), tietotekniikkasopimuksesta ja ympäristöhyödykkeitä koskevasta sopimuksesta, koska jos sopimukset saadaan menestyksellisesti tehdyiksi, ne antavat lisäpontta meneillään oleville kaupan vapauttamispyrkimyksille WTO:ssa;

102.  on huolissaan siitä, että komissio on pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimelta lausuntoa EU:n ja Singaporen välisestä sopimuksesta ja että tämä viivästyttää huomattavasti kyseisen sopimuksen voimaan saattamista; vastustaa kuitenkin kaikkia pyrkimyksiä rajoittaa jäsenvaltioiden parlamenttien valtaa EU:n päätöksentekomenettelyissä;

103.  muistuttaa, että kaikissa TTIP-sopimuksissa on täysin noudatettava kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä annettua Unescon yleissopimusta ja että sopimuspuolilla on oltava oikeus hyväksyä tai säilyttää mikä tahansa tarkoituksenmukainen toimenpide, joka koskee kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden suojelemista tai edistämistä asiaa koskevien perussopimuksen artiklojen mukaisesti; pitää kulttuuria koskevaa poikkeusta ensiarvoisen tärkeänä mutta on yhä huolestunut siitä, että poikkeuksen todellinen merkitys ja arvo voi vähentyä, jos se liitetään virheellisesti koko luovaan alaan, koska se voisi estää EU:n luovan alan pääsyä uusille markkinoille ja sen hyötymistä selkeämmistä säännöistä, esimerkiksi säännöistä, jotka koskevat eurooppalaisten tuottajien tekijänoikeuksien asianmukaista suojelua Yhdysvalloissa;

”Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue”

104.  antaa täyden tukensa rajatylittävän rikollisuuden ja korruption torjumiselle; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio ei ole perunut Euroopan syyttäjävirastoa koskevaa ehdotustaan, vaikka neuvosto on tuntuvasti vastustanut asiaa ja ehdotuksen oikeasuhteisuus, oikeusperusta, toissijaisuusperiaate ja perusoikeudet ovat herättäneet vakavaa huolta;

105.  tukee täysin komission sitoutumista sisäiseen turvallisuusstrategiaan, jonka nojalla jäsenvaltioita autetaan torjumaan niille vierastaistelijoista ja terrorismista aiheutuvia sisäisen turvallisuuden uhkia; kehottaa tässä yhteydessä komissiota asettamaan työohjelmassaan etusijalle unionin lentomatkustajarekisteriä koskevan direktiivin pikaisen hyväksymisen; korostaa, että EU:n on vastattava yhä suurempaan haasteeseen – EU:n sisällä kehittyvän terrorismin uhkaan – jonka aiheuttavat vierastaistelijat eli henkilöt, jotka matkustavat maahan, joka ei ole heidän asuinmaansa tai jonka kansalaisia he eivät ole, tehdäkseen, suunnitellakseen tai valmistellakseen terroritekoja tai antaakseen tai saadakseen terroristikoulutusta muun muassa aseistetuissa konflikteissa;

106.  kehottaa komissiota toteuttamaan tiukkoja toimia lasten suojelemiseksi verkkoympäristössä; kehottaa komissiota korostamaan tarvetta tehdä lapsipornografian torjuntaan tähtäävää kansainvälistä yhteistyötä EU:n strategisten kumppaneiden ja lainvalvontaviranomaisten kanssa kaikkialla maailmassa; korostaa, että on tarpeen parantaa tämän alan kansainvälistä yhteistyötä ja monikansallista tutkintaa yhteistyösopimuksilla ja helpottamalla näitä rikoksia ja rikollisia koskevaa kansainvälistä tietojen vaihtoa myös Europolin kautta; kehottaa komissiota tekemään perusteellisen selvityksen lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaa koskevasta voimassa olevasta toimintakehyksestä direktiiviä 2011/93/EU koskevan täytäntöönpanokertomuksen muodossa;

 

107.  on tyytyväinen komission ehdotuksiin sisäisen turvallisuuden strategiasta ja verkkorikollisuuden torjunnasta; toteaa, että terroristijärjestöt käyttävät yhä enemmän internetiä ja viestintäteknologiaa iskujen suunnitteluun, propagandan levittämiseen ja varojen keräämiseen; kehottaa komissiota rohkaisemaan internet- ja some-operaattoreita toimimaan yhdessä hallitusten ja lainvalvontaviranomaisten kanssa tämän ongelman ratkaisemiseksi siten, että varmistetaan samalla sananvapautta ja yksityisyyttä koskevien yleisten periaatteiden kunnioittaminen;

108.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotukset radikalisoitumisen torjunnasta ja ehkäisystä EU:ssa; kehottaa noudattamaan monikerroksiseen lähestymistapaan perustuvaa terrorismin vastaista strategiaa, jossa otetaan huomioon terrorismiin vaikuttavia tekijöitä, kuten radikalisoituminen, sekä edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta ja poliittista ja uskonnollista suvaitsevaisuutta, analysoidaan verkossa tapahtuvaa terroritekoihin yllyttämistä ja toteutetaan vastatoimia, estetään matkat, joiden tarkoituksena on terroristijärjestöön liittyminen, estetään aseellisiin konflikteihin rekrytointi ja osallistuminen, keskeytetään terroristijärjestöjen ja henkilöiden, jotka aikovat liittyä niihin, rahoituksen saanti sekä varmistetaan tarvittaessa päättäväinen syytteeseenpano ja annetaan lainvalvontaviranomaisille asianmukaiset välineet, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen;

109.  kehottaa komissiota vahvistamaan radikalisoitumisen torjunnan verkostoa (RAN) ja laatimaan aloitteita radikalisoitumiseen puuttumiseksi ruohonjuuritasolla ja edistämään yhteisöjen integroitumista ja suvaitsevaisuutta, koulutusta ja radikalismista luopumista edistävien ohjelmien toteuttamista sekä sosiaalista toimintaa rinnakkain lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten kanssa sekä rohkaisemaan jäsenvaltioita asiaa koskevien parhaiden käytänteiden vaihtoon;

110.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita estämään terroristien liikkumisen vahvistamalla valvontaa ulkorajoilla, tarkastamalla matka-asiakirjat järjestelmällisemmin ja tehokkaammin, puuttumalla laittomaan asekauppaan ja väärän henkilöllisyyden käyttöön sekä tunnistamalla riskialat; odottaa komission uutta ehdotusta älykkäitä rajoja koskevasta paketista;

111.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimia jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja EU:n virastojen välisen tiedonvaihdon parantamiseksi; kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita parantamaan, tehostamaan ja nopeuttamaan maailmanlaajuista lainvalvontaa koskevaa tietojenvaihtoa sekä tehostamaan jäsenvaltioiden keskinäistä operatiivista yhteistyötä käyttämällä enemmän olemassa olevia yhteisten tutkintaryhmien, terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman ja matkustajarekisterin (PNR) kaltaisia hyödyllisiä välineitä sekä nopeuttamalla ja tehostamalla asiaa koskevien tietojen vaihtoa siten, että samalla noudatetaan täysimääräisesti asianmukaisia tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevia säännöksiä;

112.  kehottaa komissiota auttamaan EU:ta edistämään aktiivisesti vuoropuhelua terrorismin vastaisen globaalin kumppanuuden puitteissa ja tekemään tiivistä yhteistyötä Afrikan unionin, Persianlahden yhteistyöneuvoston ja Arabiliiton kaltaisten alueellisten toimijoiden kanssa ja erityisesti Syyrian ja Irakin naapurimaiden kanssa sekä Jordanian, Libanonin ja Turkin kanssa, joihin konfliktilla on ollut dramaattinen vaikutus, ja YK:n ja varsinkin sen terrorismin vastaisen komitean sekä Naton kanssa;

 

113.  kehottaa painokkaasti komissiota asettamaan etusijalle sellaisten konkreettisten toimenpiteiden laatimisen, joilla puututaan häpeälliseen nykyajan orjuuteen ja etenkin lasten orjuuteen;

114.  tukee voimakkaasti toimia kaikenlaisen syrjinnän lakkauttamiseksi ja sellaista politiikkaa, jossa korostetaan perheen merkitystä yhteiskunnan kulmakivenä ja johon sisältyy ensisijainen lapsen etujen huomioon ottaminen lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti; pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut tukemaan naisten osallistumista työmarkkinoille;

115.  korostaa Bryssel II -asetuksen uudelleentarkastelun merkitystä;

”Kohti uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa”

116.  katsoo, että EU:n maahanmuuttopolitiikassa tarvitaan päättäväistä ja samalla oikeudenmukaista lähestymistapaa; antaa täyden tukensa komission vaatimukselle EU:n maahanmuuttojärjestelmää koskevien väärinkäytösten torjumisesta;

117.  muistuttaa komissiota siitä, että jotkut jäsenvaltiot ovat hyvin huolissaan siitä, että muiden jäsenvaltioiden asukkaat käyttävät sosiaalietuuksia väärin; korostaa, että etuudet ja hyvinvointijärjestelmät kuuluvat kokonaisuudessaan jäsenvaltioiden toimivaltaan; muistuttaa kuitenkin jäsenvaltioiden yhtäläistä kohtelua koskevasta periaatteesta;

118.  kannattaa maahanmuuttopolitiikan nivomista EU:n ulkopolitiikkaan; pitää myönteisinä komission ehdotuksia asettaa etusijalle yhteistyö kolmansien maiden kanssa, mukaan luettuna Saharan eteläpuolinen Afrikka, Pohjois-Afrikka ja Lähi-idän alueet, soveltamalla palautuksia, uudelleensijoittamisohjelmia ja muuttovirtojen hallintaa koskevia sopimuksia alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa; kannattaa lisäksi komission ehdotusta lisätä avustustoimintaansa humanitaarisen avun, poliittisen avun ja koulutuksen saralla;

119.  kehottaa komissiota puuttumaan unionin säilöönottokeskusten olosuhteiden ja turvapaikkamenettelyjen nykyisiin laadullisiin puutteisiin, koska ne vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttopaineiden vaikuttavaan ja tehokkaaseen käsittelemiseen; kannattaa komission ehdotuksia Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tehostetun avun tarjoamisesta maahanmuuttajia etulinjassa vastaanottaville jäsenvaltioille, jotta ne pystyvät vastaamaan näihin paineisiin;

120.  kannattaa täysin komission vaatimusta tiukkojen toimenpiteiden toteuttamisesta ihmiskauppiaita ja salakuljettajia vastaan sekä EU:ssa että kolmansissa maissa ja vaatimusta kolmansien maiden avustamisesta ihmiskaupan riskejä painottavan koulutuksen avulla;

121.  on tyytyväinen komission ehdotukseen tarkastella, miten rajavalvontavirasto Frontexin ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston roolia, tehtäviä ja resursseja voidaan jatkossa voimistaa, jotta unionin maahanmuuttopaineisiin ja -haasteisiin voidaan vastata huolehtimalla ulkorajojen turvallisuudesta ja estämällä ihmishenkien menettäminen merellä;

122.  kehottaa komissiota tekemään täysipainoisen analyysin unionin resurssien ja rahoituksen käytön tehokkuudesta maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa, erityisesti kun on kyse sisäasioiden alan varojen käytöstä etenkin turvapaikkojen, kotouttamisen, rajavalvonnan ja palautusten yhteydessä;

123.  pane tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen hylkäyspäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautusta koskevien järjestelmien tehostamisesta; kehottaa komissiota esittämään olemassa olevien toimien arviointiin ja tarkasteluun pohjautuvan ehdotuksen nopeaa palautusta koskevista toimista, jotka voitaisiin sisällyttää esimerkiksi Frontexin tehostetun avun toimiin;

124.  kehottaa komissiota esittämään viipymättä kaksi erillistä maahanmuuttoa koskevaa strategiaa, joiden avulla voitaisiin käsitellä selvästi toisistaan eroavia ja tapauskohtaisia lainsäädäntövaatimuksia ja toimia, jotka koskevat laillista muuttoa ja taloudellisista syistä tapahtuvaa muuttoa sekä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia;

125.  on huolestunut komission ehdotuksista, jotka koskevat uudelleensijoittamista, ja pyytää komissiota harkitsemaan uudelleen ehdotuksia, jotka perustuvat pakollisiin toimiin ja pakolliseen vastuunjakoon, koska ne eivät ole unionin turvapaikkalainsäädäntöön sisältyvien nykyisten menettelyjen mukaisia;

”Vahvempi maailmanlaajuinen toimija”

126.  tunnustaa jäsenvaltioiden suvereenin oikeuden tehdä yksipuolisia päätöksiä ulkoasioissa sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ja kannustaa tarvittaessa Eurooppa-neuvostoa kehittämään yhteisiä reagointitapoja nykyisiin ja voimistuviin yhteisiin uhkiin ja haasteisiin edellyttäen, etteivät ne johda päällekkäisiin toimiin muiden organisaatioiden taholta; toteaa vielä, että yhteistä EU:n reagointitapaa koskevan ehdotuksen on perustuttava jäsenvaltioiden keskinäiseen yhteisymmärrykseen;

127.  vahvistaa sitoutuvansa toimimaan yhteistyössä ja muiden toimintaa täydentävästi YK:n, Naton ja G20-maiden kaltaisten organisaatioiden kanssa (kilpailematta niiden kanssa), jotta voidaan varmistaa, että EU ja sen jäsenvaltiot voivat reagoida tehokkaasti nykyisiin ja tuleviin ulko- ja turvallisuusasioita koskeviin haasteisiin, jotka liittyvät erityisesti EU:n itäisiin ja eteläisiin lähialueisiin; vahvistaa sitoumuksensa Natoon ja transatlanttiseen liittoumaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kulmakivinä; torjuu komission puheenjohtajan ehdotukset ”eurooppalaisen armeijan” perustamisesta ja vahvistaa sitoutumisensa Naton uudistamiseen ja sen varmistamiseen, että turvallisuuspolitiikka kuuluu edelleen kansalliseen itsemääräämisoikeuteen;

128.  kehottaa tiivistämään jäsenvaltioiden ja kansainvälisten kumppanien välistä yhteistyötä ääriryhmien uhan torjumiseksi, pitkän aikavälin rauhan ja vakauden turvaamiseksi konfliktialueilla sekä sisäisen turvallisuuden suojelemiseksi;

129.  katsoo, että vapauden puolustamisen ja edistämisen, kumppaniemme tukemisen sekä julmuuksien ehkäisemisen on oltava edelleen unionin ulkopolitiikan ydintavoitteita, mukaan luettuna vainottujen uskonnollisten tai muiden vähemmistöryhmien oikeuksien suojelu;

130.  tukee edelleen kansainvälisten kumppanien työtä pitkän aikavälin vakauden, rauhan ja poliittisten uudistusten turvaamiseksi eteläisissä ja itäisissä naapurimaissa ja tukee kyseisten maiden pyrkimyksiä läheisimpiin suhteisiin EU:n kanssa, mukaan luettuna ehdokasvaltiot, jotka pyrkivät täyttämään EU:n jäsenyyttä koskevat kriteerit, muun muassa poliittisia ja sosiaalisia uudistuksia sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista koskevat kriteerit;

131.  kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa toteuttaakseen mitattavissa olevia toimenpiteitä, joilla kitketään naisia ja tyttöjä vahingoittavia käytänteitä, kuten lapsi- ja pakkoavioliittoja, naisten sukuelinten silpomista, kunniamurhia, pakkosterilointeja, konflikteihin liittyviä raiskauksia, kivitystä ja kaikkia muita raakuuksia; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tällaisten raakuuksien uhreiksi joutuneille tarjolla olevan avun parantamiseksi;

Kehityspolitiikka

132.  kehottaa komissiota tehostamaan hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen edistämistä koskevia ponnistelujaan ja vaatimaan kaikilta kehityskumppanuuksiin osallistuvilta sidosryhmiltä suurempaa avoimuutta ja vastuunkantoa; kehottaa komissiota laatimaan tärkeimpänä painopisteenä kehityksen rahoittamisessa kattavan strategian ja toimintasuunnitelmat laittomien pääomavirtojen, rahanpesun, veronkierron ja verovilpin sekä laajalle levinneen korruption torjumiseksi kehitysmaissa;

133.  muistuttaa, että mikro- ja pk-yritykset ovat vaurauden luomisen ja talouskasvun keskeisiä moottoreita kaikissa markkinatalouksissa ja synnyttävät 90 prosenttia työpaikoista ja tuloista kehitysmaissa ja että niillä on valmiudet tarjota kestävä perusta kotimaisten resurssien hyödyntämiselle; kehottaa komissiota laatimaan konkreettisia toimia mikro- ja pk-yritysten tukemiseksi ja keskittymään työssään kumppanihallitusten kanssa liiketoimintaympäristöjen uudistamiseen, liiallisten sääntelyrasitusten vähentämiseen, korruption ja verovilpin torjuntaa koskevien toimien käyttöönottoon sekä julkisen taloushallinnon ja tehokkaiden julkisten instituutioiden kehittämiseen, sillä kaikki tämä on investointien, innovoinnin ja yksityissektorin kehittämisen kannalta ratkaisevan tärkeää;

134.  kehottaa komissiota keskittymään hauraisiin valtioihin ja laatimaan rauhanrakentamista ja valtionrakenteiden kehittämistä koskevia strategioita; painottaa, että on äärimmäisen tärkeää sitoutua rakenteellisiin ja pitkän aikavälin kumppanuuksiin, joissa etusijalla ovat oikeusvaltioperiaatteen juurruttaminen ja demokraattisten instituutioiden perustaminen kyseisiin maihin;

”Demokraattisen muutoksen unioni”

Budjettikysymykset

135.  muistuttaa komissiota sen vuoden 2010 talousarvion kokonaistarkastelusta, jossa EU:n lisäarvo määritettiin yhdeksi keskeiseksi periaatteeksi; painottaa, että periaatteen on oltava kulmakivenä kaikille menoille ja että menot olisi suunniteltava myös tehokkuuden, vaikuttavuuden ja rahalle saatavan vastikkeen periaatteiden mukaan noudattaen toissijaisuusperiaatetta, joka on määritelty SEU-sopimuksen 5 artiklassa ja kirjattu kansallisten parlamenttien asemaa Euroopan unionissa koskevaan pöytäkirjaan nro 1;

136.  katsoo, että unionin talousarvio on kohdennettava siihen, että jäsenvaltioita autetaan selviämään rakenteellisista haasteista, erityisesti kilpailukyvyn heikkenemisestä ja sen myötä kasvavasta työttömyydestä; vaatii karsimaan unionin hallintomenoja sen talousarvion toteutuksen todelliseksi tehostamiseksi;

137.  on vahvasti sitä mieltä, että vuotuista talousarviomenettelyä koskevaa päätöksentekoa on tarkistettava, yksinkertaistettava ja saatettava avoimemmaksi; katsoo, että parlamentin tehtävänä ei ole määrittää talousarvion kokoa vaan keskittyä siihen, mistä talousarvio-otsakkeista ja miten EU:n varat käytetään;

Institutionaaliset kysymykset

138.  muistuttaa komissiota siitä, että puheenjohtaja Juncker on luvannut tehdä oikeudenmukaisen sopimuksen Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden suvereniteettiaan vahvistamaan pyrkivien jäsenvaltioiden kanssa; kehottaa komissiota käynnistämään neuvottelut ottamalla asian esille seuraavassa hallitustenvälisessä konferenssissa ja jatkamalla aiheen käsittelyä kunnes neuvottelut voidaan saattaa päätökseen; uskoo, ettei mitään todellista demokraattista muutosta tapahdu, jos ei oteta huomioon Saksan perustuslakituomioistuimen 30. kesäkuuta 2009 antamaan tuomioon sisältyviä analyysiä ja päätelmiä;

139.  on huolissaan Euroopan unionin tuomioistuimen avoimuuden puutteesta; kehottaa siksi tuomioistuinta sallimaan tuomareilleen eriävän mielipiteen esittämisen, kuten muut kansainväliset tuomioistuimet, muun muassa Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Yhdysvaltain korkein oikeus, nykyisin tekevät;

140.  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon, joka koskee sopimusta EU:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (ECHR); kyseenalaistaa EU:n Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittymisen edistymisen arvon, sillä ihmisoikeussopimuksen oikeudet ja perusoikeuskirjan oikeudet merkitsevät kahta keskenään kilpailevaa oikeudenkäyttöalaa ja tämä lisää monimutkaisuutta ja epävarmuutta; katsoo edelleen, että EU:n ei pitäisi asettaa ensisijaiseksi tavoitteekseen Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittymistä vaan sopimuspuolten olisi pyrittävä mieluummin sopimuksen uudistamiseen päätöksenteon parantamiseksi, sillä kansalliset perustuslakituomioistuimet suojelevat joka tapauksessa tehokkaasti perusoikeuksia, koska perustuslait ovat edelleen lakihierarkian ylimmällä tasolla;

141.  kehottaa komissiota varmistamaan, ettei kansalaisten aloitteita tyrmätä mielivaltaisesti ja dogmaattisesti vaan että niitä seurataan järjestelmällisesti Euroopan parlamentin myötävaikutuksella;

142.  huomauttaa, että tapauksissa, joissa kansalliset parlamentit käyttävät niin sanottua keltaisen kortin menettelyä, komissio voisi hyvänä käytänteenä perua säädösehdotuksen, jota vastustetaan;

Ympäristöasiat

143.  katsoo, että kiertotalouteen siirtymiseen investoiminen ja kannustaminen on täysin sovitettavissa yhteen työpaikkoja, kasvua ja kilpailukykyä koskevan komission ohjelman kanssa ja että vähentämällä EU:n riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista voidaan luoda kaikkia asianomaisia sidosryhmiä hyödyttävä tilanne; pitää valitettavana äskettäistä jätteitä koskevan lainsäädäntöehdotuksen perumista ja kehottaa komissiota pitäytymään sitoumuksessaan esittää ennen vuoden 2015 päättymistä asiaa koskeva uusi kunnianhimoinen ehdotus, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erot jätehuoltoa koskevissa valmiuksissa, jotta on mahdollista edistyä kiertotalouteen siirtymisessä suljetun tuotekierron järjestelmän, kestävän tuotekehityksen, jätehierarkian tiukan noudattamisen sekä sekundaarisia raaka-aineita koskevien markkinoiden luomisen avulla;

144.  panee merkille vuoteen 2020 ulottuvan luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian väliarvioinnin sekä lintudirektiiviä ja luontotyyppidirektiiviä koskevan REFIT-ohjelman mukaisen toimivuustarkastuksen (fitness check) mukaan ottamisen; panee myös huolestuneena merkille komission kertomuksessa ”Luonnon tila Euroopan unionissa” ja Euroopan ympäristökeskuksen tiivistelmäraportissa Euroopan ympäristön tilasta ja näkymistä ”The European environment – state and outlook 2015” (SOER 2015) esitetyt havainnot, että suuri osa suojelluista lajeista ja luontotyypeistä on suojelultaan epäsuotuisalla tasolla ja että EU ei todennäköisesti saavuta yleistä tavoitettaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2020 mennessä; kehottaa komissiota teettämään asiaa koskevan kattavan ja avoimen arvioinnin sekä edistämään koko olemassa olevan luonnon monimuotoisuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon parantamista; kehottaa komissiota, jos se on väliarvioinnin ja toimivuustarkastuksen tulosten perusteella tarpeellista, uudistamaan ja parantamaan olemassa olevaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja varmistamaan, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelun taso heikkene nykyisestään;

145.  panee merkille komission työn, joka koskee ehdotusta kasvinsuojeluaineita koskevassa asetuksessa ja biosidiasetuksessa edellytettyä hormonaalisten haitta-aineiden määrittämiseen tarvittavien tieteeseen perustuvien kriteerien määrittelyä, ja korostaa tällaisen tieteellisen lähestymistavan ratkaisevaa merkitystä; katsoo, että hormonaalisten haitta-aineiden määrittelykriteerien olisi perustuttava näyttöön sekä hormonivälitteisestä toiminnasta että hormonaalisen vaikutusmekanismin tuottamasta haittavaikutuksesta; katsoo, että kaikkien ehdotettujen lainsäädäntötoimien olisi oltava oikeasuhteisia ja näyttöön perustuvia ja niiden olisi tarjottava selkeä ja johdonmukainen lähestymistapa riskinhallintamenettelyihin ja niistä olisi tehtävä perusteellinen vaikutustenarviointi sekä varmistettava kattava sidosryhmien osallistuminen;

146.  tukee voimakkaasti sitä, että ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans on sitoutunut säilyttämään direktiiviehdotuksen, joka koskee kansallisia päästörajoja, ja antamaan muutettuja ehdotuksia, joilla otetaan paremmin huomioon yhteisvaikutukset vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin kanssa ja vähennetään hallinnollista rasitusta, koska on tärkeää paneutua ilman laatuun, jotta voidaan vastata kansalaisten terveyttä koskeviin merkittäviin huolenaiheisiin ja noudattaa vuodelle 2020 asetettuja kansainvälisesti sovittuja rajoja; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa uusissa muutoksissa noudatetaan tinkimättä järkevän sääntelyn ohjelmaa ja helpotetaan täytäntöönpanon parantamista; vaatii, että alkuperäisen ehdotuksen muuttamista koskeva päätös ei saa aiheuttaa tarpeettomia viivästyksiä;

Kulttuuripolitiikka

147.  kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen Luova Eurooppa -ohjelman tarvetta toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja teettämään ohjelmaa koskevan perusteellisen arvioinnin, jossa eritellään yksityiskohtaisesti sen kaikille EU:n kansalaisille tuoma arvo;

148.  kannattaa korkea-asteen koulutuksen tutkintojen vaatimuksia ja laatua koskevan vertailtavuuden edistämistä Bolognan prosessin avulla; korostaa, että on tarpeen pohtia perusteellisemmin jatkokoulusta koskevaa yhteistyötä ja parhaiden käytänteiden vaihtoa sekä yhteyksien kehittämistä liike-elämään ja korkea-asteen oppilaitoksiin sen varmistamiseksi, että yli 16-vuotiaiden ammattikoulutuksessa kehitetään talouskasvuun ja työllistymiseen tarvittavia tietoja ja taitoja;

Yhteinen kalastuspolitiikka

149.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) 15 artiklassa tarkoitetun saaliiden purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon edistymistä; toteaa, että koontiasetuksen mukainen ensimmäinen vuosikertomus on määrä esittää parlamentille 31. toukokuuta 2016 mennessä;

150.  kehottaa komissiota tiiviiseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa etenkin pienimuotoisen kalastustoiminnan tukemisen, perinteisten kalastusmenetelmien säilyttämisen sekä kalakantojen ja kalastuskäytänteiden kansallisen ja alueellisen valvonnan lisäämisen yhteydessä;

151.  on samaa mieltä teknisiä toimenpiteitä koskevan asetuksen tarkistamisen tarpeesta; kehottaa komissiota laatimaan tällaisen ehdotuksen asetukseksi mahdollisimman nopeasti; kehottaa komissiota harkitsemaan tarkistamisen yhteydessä sähköpulssivirtaa käyttäen harjoitettavaa kalastusta koskevan kiellon poistamista;

152.  panee erittäin huolestuneena merkille, että komissio tekee edelleen lainsäädäntöaloitteita, jotka eivät ole YKP:n 3 artiklassa vahvistetun alueellisen lähestymistavan mukaisia;

153.  pitää valitettavana, että Färsaarien osuutta makrillin kokonaissaaliista on lisätty 8 prosentilla; painottaa, että useita Färsaarten aluksia on pidätetty, koska ne ovat ylittäneet joidenkin jäsenvaltioiden 12 meripeninkulman aluevesirajan;

Yhteinen maatalouspolitiikka

154.  pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamiseen, mutta katsoo, että yksinkertaistamisessa olisi mentävä pelkkää lainsäädännön siistimistä pidemmälle ja keskityttävä keventämään koko unionin viljelijöihin kohdistuvaa monitahoista sääntelyrasitusta; painottaa, että uusin YMP-uudistus ja sen kansallisten viranomaisten toteuttama täytäntöönpano on lisännyt huomattavasti YMP:n monimutkaisuutta;

155.  ottaa huomioon, että komissio on sitoutunut arvioimaan uudelleen suoria tukia koskevia viherryttämistoimenpiteitä ensimmäisen soveltamisvuoden jälkeen; kehottaa kuitenkin komissiota tekemään uudelleenarvioinnista täysimittaisen väliarvioinnin, jossa käsitellään kaikkia YMP:n näkökohtia; katsoo, että tämän täysimittaisen väliarvioinnin toteuttamisella olisi pyrittävä tekemään YMP:stä oikeudenmukaisempaa ja viljelijöitä ja kansallisia hallintoja vähemmän rasittavaa sekä parantamaan unionin viljelijöiden kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla;

156.  kehottaa komissiota varmistamaan, että suhteellisuus- ja joustavuusperiaatteita sovelletaan YMP:n hallintoon, mukaan lukien täydentäviin ehtoihin liittyviin tarkastuksiin, ja että viljelijöille annetaan sopeutumisaikaa ja aikaa paneutua lukuisiin hankaluuksiin, joita kansallisilla hallinnoilla on niiden pyrkiessä toteuttamaan kyseisiä uudistuksia;

157.  korostaa, että unionin elintarviketeollisuudessa on mahdollista vauhdittaa viennin kasvua kehittämällä uusia markkinoita, turvaamalla viejille oikeudenmukaiset toimintaedellytykset ja lisäämällä unionin osuutta maailmanmarkkinoista; tähdentää kuitenkin, että unionin erittäin korkeita elintarvikkeiden turvallisuutta ja terveyttä koskevia vaatimuksia, jotka ovat olennaisia unionin kuluttajien luottamuksen varmistamiseksi, ei saisi vaarantaa eikä neuvotteluissa vesittää; kehottaa komissiota varmistamaan yhdenvertaiset toimintaedellytykset kauppasopimuksissa, joita EU pyrkii tekemään kolmansien maiden kanssa siten, että yksilöidään tuotteet, jotka saattavat olla liialliselle paineelle haavoittuvia, ja laaditaan niistä herkkien tuotteiden luettelo, esimerkiksi tapauksissa, joissa sääntelyehdot ja tuotantokustannukset EU:ssa poikkeavat huomattavasti mahdollisten kauppakumppaneiden vastaavista toimintaedellytyksistä;

158.  kehottaa komissiota auttamaan viljelijöitä ennakoimaan markkinakriisejä tiedottamalla markkinatilanteen muuttumisesta ja antamalla mahdollisuuksien mukaan täsmällistä ja reaaliaikaista tietoa;

159.  painottaa, että on tarpeen puuttua elintarvikeketjun epätasapainoon erityisesti alkutuottajien, jalostajien, toimittajien ja jakelijoiden välisen suhteen oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi; kehottaa komissiota tarkastelemaan elintarvikeketjun epätasapainoa ja alkutuottajan roolin kestävyyttä ketjussa;

160.  painottaa, että on unionin maataloutta on uudistettava ja tutkimustiedon laboratoriosta maatilalle ulottuvaa ja koko elintarvikeketjun kattavaa käytännön soveltamista on parannettava; kehottaa näin ollen komissiota pitämään kiinni 3,8 miljardin euron rahoituksen myöntämisestä Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteiskunnalliselle haasteelle 2: elintarviketurva, kestävä maatalous ja metsätalous, merien, merenkulun ja sisävesien tutkimus, biotalous;

161.  korostaa, että komission jatkotoimet ovat tarpeen Venäjän tuontikiellosta edelleen unionin viljelijöille aiheutuvien seurausten käsittelemiseksi; kehottaa komissiota laatimaan laaja-alaisen strategian, jonka avulla voitaisiin reagoida aikaisemmin, tehokkaammin ja tuloksekkaammin mahdollisiin tuleviin kriiseihin;

162.  kehottaa komissiota teettämään arvioinnin sokerijuurikas- ja sokeriruokomarkkinoista vuonna 2017 tapahtuvan sokerikiintiöiden lakkauttamisen vuoksi sekä sen vaikutuksesta kuluttajiin; kehottaa komissiota harkitsemaan sellaisten toimien käyttöönottoa, joiden avulla voitaisiin käsitellä kiintiöjärjestelmän lakkauttamisen jälkeistä EU:n sokerijuurikas- ja sokeriruokoalan tilannetta; toteaa, että sokerialaa koskeva perus- ja soveltava tutkimus, jota tietämyksen siirto tukee, on avainasemassa markkinavetoisen sokerialan edistämisessä koko Euroopassa;

o

o o

163.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.

 

Oikeudellinen huomautus