Menettely : 2015/2747(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0716/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0716/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 09/07/2015 - 12.12
CRE 09/07/2015 - 12.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0276

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 132kWORD 68k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0716/2015
7.7.2015
PE565.694v01-00
 
B8-0716/2015

komission puheenjohtajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Srebrenican muistotilaisuudesta (2015/2747(RSP))


Igor Šoltes, Terry Reintke, Ulrike Lunacek, Davor Škrlec Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Srebrenican muistotilaisuudesta (2015/2747(RSP))  
B8‑0716/2015

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Srebrenicasta 15. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman(1),

–       ottaa huomioon Luxemburgissa 16. kesäkuuta 2008 allekirjoitetun ja EU:n kaikkien jäsenvaltioiden ratifioiman Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen,

–       ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2015 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät Bosnia ja Hertsegovinasta,

–       ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 827 (1993), 1551 (2004) ja 1575 (2004),

–       ottaa huomioon turvallisuusneuvoston Srebrenican kukistumisesta antaman päätöslauselman 53/35 jälkeen 15. marraskuuta 1999 annetun pääsihteerin raportin,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     ottaa huomioon, että 11. heinäkuuta 1995 itäbosnialainen Srebrenican kaupunki, joka oli julistettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston antamalla päätöslauselmalla 819(1993) suoja-alueeksi, joutui kenraali Ratko Mladićin johtamien, silloisen Serbitasavallan presidentin Radovan Karadžićin alaisuudessa toimivien serbijoukkojen haltuun;

B.     ottaa huomioon, että Srebrenican kukistumista seuranneen useita päiviä kestäneen verilöylyn aikana kenraali Mladićin komentamat Bosnian serbijoukot ja puolisotilaalliset yksiköt, joiden joukossa oli myös Serbiasta Bosnian alueelle tulleita Serbian vakinaisiin poliisivoimiin kuulumattomia poliisiyksiköitä ja myös niin kutsuttuja vapaaehtoisia EU:n jäsenvaltioista, teloittivat summittaisesti yli 8 000 muslimimiestä ja -poikaa, jotka olivat etsineet turvaa tältä Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvajoukkojen (UNPROFOR) suojeluksessa olevalta alueelta; ottaa huomioon, että lähes 30 000 naista, lasta ja vanhusta karkotettiin voimatoimin laajassa mittakaavassa toimeenpannussa etnisessä puhdistuskampanjassa, mikä on suurin Euroopassa tehty sotarikos sitten toisen maailmansodan päättymisen;

C.     ottaa huomioon, että tämä murhenäytelmä, jonka entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin (ICTY) ja Kansainvälinen tuomioistuin ovat julistaneet kansanmurhaksi, tapahtui YK:n julistamalla suoja-alueella ja osoittaa näin ollen kansainvälisen yhteisön kykenemättömyyden puuttua konfliktiin ja suojella viatonta siviiliväestöä;

D.     ottaa huomioon, että vuonna 1999 YK:n pääsihteeri totesi Srebrenican kukistumisesta antamassaan raportissa, että YK ei täyttänyt tehtäväänsä etenkään niin kutsuttujen suoja-alueiden suojelussa ja on siten osaltaan vastuussa;

E.     ottaa huomioon Srebrenican muslimisiviileihin kohdistetut monet Geneven sopimuksen vastaiset rikkomukset, joihin Bosnian serbijoukot ovat syyllistyneet, mukaan lukien tuhansien naisten, lasten ja vanhusten karkotukset ja lukuisien naisten raiskaukset;

F.     ottaa huomioon, että huolimatta ponnisteluista joukkohautojen ja yksittäisten hautojen löytämiseksi ja avaamiseksi lähes 1 200 miehen ja pojan ruumiita ei ole vielä löydetty ja tunnistettu;

G.     ottaa huomioon, että 30. tammikuuta 2015 ICTY piti ennallaan osallisuudesta Srebrenican vuoden 1995 kansanmurhaan tuomitun viiden korkea-arvoisen Bosnian serbiarmeijan upseerin tuomiot ja vahvisti siten ensimmäisen kansanmurhasta annetun lopullisen tuomion; ottaa huomioon, että jotkut tuomituista upseereista olivat suoraan Bosnian serbiarmeijan entisen komentajan Ratko Mladićin alaisia ja että häntä koskeva oikeudenkäynti, jossa häntä syytetään muun muassa kansanmurhan rikoksesta, on nyt meneillään ICTY:ssä;

H.     katsoo, että myös EU:n päätöksentekojärjestelmän puutteet ja aidon yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puuttuminen vaikuttivat kielteisesti tapahtumien kulkuun;

1.      muistaa ja kunnioittaa kaikkia näiden entisen Jugoslavian sotien aikana toimeenpannun Srebrenican kansanmurhan ja julmuuksien uhreja; ilmaisee osanottonsa ja myötätuntonsa uhrien perheille;

2.      korostaa, että kansanmurhien ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ajoissa tapahtuva estäminen ja tehokas rankaiseminen olisi katsottava yhdeksi Euroopan unionin tärkeimmistä painopisteistä;

3.      kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaiken voitavansa, jottei tällaisia hirviömäisen raakoja tekoja tapahtuisi Euroopassa enää koskaan, ja tutkimaan, onko EU:n kansalaisia ollut tukemassa kansanmurhien, rikosten ihmisyyttä vastaan tai sotarikosten toimeenpanoa tai toimeenpanemassa niitä Bosnia ja Hertsegovinan alueella vuosien 1992 ja 1995 välisenä aikana;

4.      kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan parlamenttia antamaan päätöslauselman Srebrenican kansanmurhasta; pitää myönteisenä Yhdistyneen kuningaskunnan tekemää aloitetta tätä asiaa koskevasta YK:n päätöslauselmasta;

5.      ilmaisee tukensa Srebrenican ja Žepan äitien yhdistyksen kaltaisille kansalaisjärjestöille, joilla on keskeinen rooli tietoisuuden lisäämisessä ja sovinnon edellyttämän laajan perustan luomisessa maan kaikkien kansalaisten keskuudessa; kehottaa kaikkia Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisia hyödyntämään Srebrenican kansanmurhan 20-vuotispäivää tilaisuutena tehostaa sovintoprosessia ja yhteistyötä, jotka ovat keskeisiä edellytyksiä, jotta kaikki alueen maat voivat edetä yhdentymisessä Euroopan unioniin; kehottaa komissiota ja korkeaa edustajaa, varapuheenjohtajaa tunnustamaan sovittelutoimien merkityksen ja painottaa uskonnollisten johtajien, viestimien ja koulutusjärjestelmien tärkeää roolia tässä vaikeassa prosessissa;

6.      muistuttaa, että YK:n rauhanturvajoukot (UNPROFOR) eivät onnistuneet suojelemaan määritettyjä suoja-alueita; muistuttaa, että jotkin unionin jäsenvaltiot antoivat suuren määrän joukkoja UNPROFORin käyttöön, ja siten niiden oli ja on hyväksyttävä kantaakseen suuri osa vastuusta;

7.      kehottaa neuvostoa ja komissiota Srebrenica-Potočarin kansanmurhan muistopäivän kynnyksellä vahvistamaan EU:n sitoutumisen kaikkien Länsi-Balkanin maiden Eurooppa-näkymiin ja tukemaan liittymisprosessia erityisesti edistämällä alueellisen yhteistyön lisäämistä;

8.      toteaa, että Daytonin sopimus on ollut tärkeä väline rauhan tuomisessa alueelle, mutta korostaa, että se on muodostunut ongelmaksi kestävän poliittisen järjestelmän luomisessa Bosnia ja Hertsegovinassa; huomauttaa, että kaikkien kansalaisten on otettava vastuu uuden perustuslaillisen järjestelyn aikaansaamisesta ja kestävän valtion luomisesta kaikille; muistuttaa, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden diplomaatit avustivat Daytonin perustuslain laatimisessa ja että unionilla ja sen jäsenvaltioilla on näin ollen erityinen vastuu maan uudistuksista;

9.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Bosnia ja Hertsegovinan ja sen osien hallitukselle ja parlamentille sekä Länsi-Balkanin maiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

(1)

EUVL C 46 E, 24.2.2010, s. 111.

Oikeudellinen huomautus