Menettely : 2015/2747(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0717/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0717/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 09/07/2015 - 12.12
CRE 09/07/2015 - 12.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0276

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 135kWORD 68k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0716/2015
7.7.2015
PE565.695v01-00
 
B8-0717/2015

komission puheenjohtajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Srebrenican muistotilaisuudesta (2015/2747(RSP))


Charles Tannock, Ryszard Antoni Legutko, Ryszard Czarnecki, Anna Elżbieta Fotyga, Tomasz Piotr Poręba, Ruža Tomašić, Zdzisław Krasnodębski, Raffaele Fitto ECR-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Srebrenican muistotilaisuudesta (2015/2747(RSP))  
B8‑0717/2015

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Srebrenicasta 7. heinäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman(1),

−      ottaa huomioon Srebrenicasta 15. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman(2),

−      ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden ja Bosnia ja Hertsegovinan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, joka allekirjoitettiin 16. kesäkuuta 2008 Luxemburgissa, sekä mahdollisuuden EU:n jäsenyyteen, joka annettiin kaikille Länsi-Balkanin maille Thessalonikissa vuonna 2003 pidetyssä EU:n huippukokouksessa,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     ottaa huomioon, että 11. heinäkuuta 1995 ilman meriyhteyttä oleva bosnialainen Srebrenican kaupunki, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto oli julistanut suoja-alueeksi 16. huhtikuuta 1993 antamallaan päätöslauselmalla 819, joutui kenraali Ratko Mladićin johtamien ja silloisen Serbitasavallan presidentin Radovan Karadžićin alaisuudessa toimivien Bosnian serbijoukkojen haltuun;

B.     ottaa huomioon, että Srebrenican kukistumista seuranneen, useita päiviä kestäneen verilöylyn aikana kenraali Mladićin komentamat Bosnian serbijoukot (Serbitasavallan armeija) ja puolisotilaalliset yksiköt, joiden joukossa oli myös Serbiasta Bosnian alueelle tulleita Serbian vakinaisiin poliisivoimiin kuulumattomia poliisiyksiköitä, teloittivat summittaisesti ja järjestelmällisesti yli 8 000 muslimimiestä ja -poikaa, ja hautasivat heidät joukkohautoihin; toteaa, että tämä tapahtui siitä huolimatta, että kyseisen alueen olisi pitänyt olla Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvajoukkojen (UNPROFOR) suoja-alue, jossa oli 400 rauhanturvaajaa; ottaa huomioon, että lähes 25 000 naista, lasta ja vanhusta karkotettiin voimatoimin ja monia naisia raiskattiin, mikä tekee tapahtumasta suurimman Euroopassa tehdyn sota-ajan verilöylyn sitten toisen maailmansodan päättymisen;

C.     ottaa huomioon, että tämä murhenäytelmä, jonka entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin (ICTY) on julistanut kansanmurhaksi, tapahtui YK:n julistamalla suoja-alueella ja osoittaa näin ollen kansainvälisen yhteisön kyvyttömyyden estää verilöyly ja puuttua nopeasti tilanteeseen siviiliväestön suojelemiseksi;

D.     ottaa huomioon, että Bosnian serbijoukot syyllistyivät moniin Geneven sopimusten vastaisiin rikkomuksiin Srebrenican siviiliväestöä kohtaan, mukaan lukien tuhansien naisten, lasten ja vanhusten karkotukset ja lukuisten naisten raiskaukset;

E.     ottaa huomioon, että huolimatta tähän mennessä toteutetuista suunnattomista ponnisteluista joukkohautojen ja yksittäisten hautojen löytämiseksi ja avaamiseksi ja uhrien henkilöllisyyden määrittelemiseksi, tehdyt etsinnät eivät antaneet täydellistä kuvaa Srebrenicassa ja sen ympäristössä tapahtuneesta joukkomurhasta;

F.     ottaa huomioon, ettei todellista rauhaa voida saavuttaa ilman oikeudenmukaisuutta, ja katsoo, että täydellinen ja rajoittamaton yhteistyö ICTY:n kanssa on edelleen perusedellytys sille, että Länsi-Balkanin maiden yhdentyminen EU:hun voi jatkua;

G.     ottaa huomioon, että Bosnian armeijan kenraali Radislav Krstić oli ensimmäinen henkilö, jonka ICTY totesi syylliseksi Srebrenican kansanmurhan avustamiseen ja siihen osallistumiseen, että Ratko Mladić pidätettiin 26. toukokuussa 2011 ja ratkaisua hänen oikeudenkäynnissään odotetaan vuoden 2015 lopulla ja että oikeudenkäynti Radovan Karadžićia vastaan on yhä kesken;

H.     katsoo, että muistopäivän nimeäminen vaikuttaa parhaalta tavalta kunnioittaa kansanmurhan uhrien muistoa ja välittää siitä selvä viesti tuleville sukupolville;

1.      tuomitsee jyrkästi Srebrenican joukkomurhan; kunnioittaa lämpimästi julmuuksien kaikkia uhreja ja ilmaisee vilpittömät osanottonsa uhrien perheille, joista monet joutuvat elämään ilman lopullista vahvistusta isiensä, poikiensa, aviomiehensä tai veljiensä kohtalosta; pitää myönteisenä Srebrenican joukkomurhan tärkeimpien johtajien pidättämistä, mutta pitää valitettavana, että tiettyjä syyllisiä ei ole tuotu oikeuden eteen; ilmaisee siksi täyden tukensa ICTY:n arvokkaalle ja vaikealle työlle, jossa jo 147 syytettyä on saanut lopullisen ratkaisun ja jossa yhä käydään vielä 14 syytetyn oikeudenkäyntejä;

2.      kehottaa jäsenvaltioita ja Länsi-Balkanin valtioita muistamaan asianmukaisesti Srebrenica-Potočarin kansanmurhan 20. vuosipäivää tukemalla heinäkuun 11. päivän nimeämistä Srebrenican kansanmurhan muistopäiväksi kaikkialla EU:ssa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita tukemaan kansalaisjärjestöjen aloitteita, jotta muistotapahtumat saisivat asianmukaisen laajuuden; kiittää Yhdistyneen kuningaskunnan muistopäivän vakavuutta ja vilpittömyyttä, joka on seurausta kansallisten viranomaisten ja Remembering Srebrenica ‑kansalaisjärjestön yhteistyöstä;

3.      pitää myönteisenä, että Serbian viranomaiset ovat tunnustaneet joukkomurhan ja esittäneet virallisen julkisen anteeksipyynnön hyväksymällä vuonna 2010 erityispäätöslauselman; korostaa, että Serbia on tuonut joukkomurhaan syyllistyneet oikeuden eteen, mikä merkitsee ratkaisevaa askelta kohti rauhaa ja vakautta alueella; kehottaa alueen muitakin viranomaisia tunnustamaan kansanmurhan oikeudellisesti, jotta voidaan tehostaa alueellista sovinnontekoa, joka on yksi keskeisistä edellytyksistä sille, että Länsi-Balkanin maat voivat edetä EU-tiellä;

4.      painottaa uskonnollisten yhteisöjen, median ja koulutusjärjestelmän tärkeää roolia sovintoprosessissa ja kehottaa siksi Länsi-Balkanin maita vahvistamaan kehitysohjelmia, joilla eri yhteisöt tuodaan yhteen menneisyyden jännitteiden poistamiseksi ja rauhanomaisen ja vilpittömän rinnakkainelon käynnistämiseksi niin, että voidaan saada aikaan rauha, vakaus ja kestävä talouskasvu;

5.      on erittäin pettynyt siihen, että Bosnian serbijohtaja Milorad Dodik pyysi Venäjää käyttämään veto-oikeuttaan ja siten heikentämään Yhdistyneen kuningaskunnan laatimaa YK:n Srebrenica-päätöslauselmaa, jossa olisi kuvastunut YK:n kyvyttömyys estää kansanmurha ja jolla olisi muistettu kansanmurhan uhreja ja sodan kaikilla puolilla kärsineitä; kehottaa Bosnian serbiviranomaisia välttämään jännityksen kiristymistä entisestään ja virallisesti tunnustamaan Srebrenican joukkomurhan kansanmurhaksi, ottaen huomioon, että Kansainvälinen tuomioistuin ja ICTY ovat jo nimenneet kansanmurhaksi tämän pahimman julmuuden sitten toisen maailmansodan;

6.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Bosnia ja Hertsegovinan ja sen osien hallitukselle ja parlamentille sekä Länsi-Balkanin maiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

 

(1)

EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 468.

(2)

EUVL C 46 E, 24.2.2010, s. 111.

Oikeudellinen huomautus