Menettely : 2015/2685(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0844/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0844/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 10/09/2015 - 8.5
CRE 10/09/2015 - 8.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0318

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 199kWORD 88k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0836/2015
7.9.2015
PE565.812v01-00
 
B8-0844/2015

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


EU:n roolista Lähi-idän rauhanprosessissa (2015/2685(RSP))


Victor Boştinaru, Richard Howitt, Eric Andrieu, Nikos Androulakis, Zigmantas Balčytis, Hugues Bayet, Brando Benifei, Goffredo Maria Bettini, José Blanco López, Vilija Blinkevičiūtė, Biljana Borzan, Nicola Caputo, Andi Cristea, Miriam Dalli, Viorica Dăncilă, Monika Flašíková Beňová, Doru-Claudian Frunzulică, Eider Gardiazabal Rubial, Enrico Gasbarra, Adam Gierek, Neena Gill, Maria Grapini, Theresa Griffin, Roberto Gualtieri, Sergio Gutiérrez Prieto, Anna Hedh, Cătălin Sorin Ivan, Liisa Jaakonsaari, Afzal Khan, Jeppe Kofod, Kashetu Kyenge, Arne Lietz, Javi López, Louis-Joseph Manscour, David Martin, Marlene Mizzi, Alessia Maria Mosca, Victor Negrescu, Norbert Neuser, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Kati Piri, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Daciana Octavia Sârbu, Peter Simon, Tibor Szanyi, Claudia Tapardel, Marita Ulvskog, Elena Valenciano, Julie Ward S&D-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n roolista Lähi-idän rauhanprosessissa (2015/2685(RSP))  
B8‑0844/2015

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Lähi-idän rauhanprosessista ja erityisesti 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman Palestiinan valtion tunnustamisesta(1), 18. syyskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Israelin ja Palestiinan tilanteesta Gazan sodan jälkeen ja EU:n roolista(2) sekä 5. heinäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman Länsirantaa ja Itä-Jerusalemia koskevasta EU:n politiikasta(3),

–       ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät Lähi-idän rauhanprosessista,

–       ottaa huomioon korkean edustajan / varapuheenjohtajan Federica Mogherinin 7. toukokuuta 2015 esittämän julkilausuman Israelin uuden hallituksen muodostamisesta, hänen tiedottajansa 31. heinäkuuta 2015 esittämän julkilausuman Länsirannan tuhopolttoiskusta sekä tiedottajan 29. heinäkuuta 2015 esittämän julkilausuman siirtokuntien laajentamista koskevista Israelin äskettäisistä päätöksistä,

–       ottaa huomioon 24. elokuuta 2015 annetun EU:n paikallisen julkilausuman rakennusten tuhoamisesta C-alueella ja muurin rakentamisesta Cremisanissa,

–       ottaa huomioon korkean edustajan / varapuheenjohtajan, naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaavan EU:n komission jäsenen Johannes Hahnin ja humanitaarisesta avusta ja kriisinhallinnasta vastaavan komission jäsenen Christos Stylianidesin 19. elokuuta 2015 esittämän yhteisen julkilausuman EU:n tuesta UNRWA:lle,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisön sekä Länsirannan ja Gazan alueen palestiinalaishallinnon puolesta toimivan Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) väliaikaisen Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen kaupasta ja yhteistyöstä,

–       ottaa huomioon asiaa koskevat YK:n yleiskokouksen sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat,

–       ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn neljännen Geneven sopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana,

–       ottaa huomioon diplomaattisen suunnitelman Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemiseksi ja toimet, joilla luodaan diplomaattisia näkymiä ja myönteistä muutosvoimaa sopimukseen pääsemiseksi ja jotka Knessetin varapuhemies Yehiel Hilik Bar esitteli 27. heinäkuuta 2015,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     toteaa, että Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn vuosien 2013–2014 aloitetta ja kesällä 2014 Gazan alueella käytyä sotaa on seurannut jälleen uusi pattitilanne Israelin ja Palestiinan välisessä rahanprosessissa; toteaa, että YK:n turvallisuusneuvosto pyrkii saamaan rauhanprosessin jälleen käyntiin; panee merkille, että Knessetin varapuhemies Yehiel Hilik Bar esitti Israelin opposition merkittävien johtajien tuella diplomaattisen suunnitelman Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemiseksi sekä askeleita diplomaattisten näkymien ja myönteisen muutosvoiman aikaansaamiseksi heinäkuun 2015 sopimukseen liittyen;

B.     toteaa, että Israelin ja Palestiinan välinen konflikti vaikuttaa edelleen koko Lähi-itään; toteaa, että Syyrian väkivaltainen kriisi, niin kutsutun Islamilaisen valtion nousu sekä kasvava radikalismi ja terrorismin leviäminen Lähi-idässä aiheuttavat merkittäviä turvallisuusuhkia Israelille ja koko alueelle pahentaen entisestään palestiinalaisten kärsimyksiä mutta myös luoden samalla arabivaltioiden ja Israelin välisiä yhteisiä etuja; toteaa, että Iranin kanssa tehty ydinsopimus voi antaa rauhanprosessille ainutlaatuisen mahdollisuuden, jota ei saa jättää käyttämättä;

C.     toteaa, että korkea edustaja / varapuheenjohtaja, joka teki ensimmäisen virallisen ulkomaanvierailunsa tässä ominaisuudessa Israeliin ja Palestiinaan marraskuussa 2014, on osoittanut henkilökohtaisen sitoutumisensa Lähi-idän rauhanprosessia koskevan EU:n panoksen uusimiseen ja tehostamiseen; panee merkille, että Fernando Gentilini on nimitetty uudeksi Lähi-idän rauhanprosessia käsitteleväksi EU:n erityisedustajaksi; toteaa, että huolimatta EU:n kunnianhimosta ja sitoutumisesta itsenäiseen rooliin tässä kysymyksessä EU ei ole vielä saanut aikaan kattavaa ja johdonmukaista näkemystä osallistumisestaan Lähi-idän rauhanprosessiin tavalla, joka heijastaisi nopeasti muuttuvaa alueellista tilannetta;

D.     panee merkille, että parlamentti on toistuvasti ilmaissut tukensa kaksi valtiota käsittävälle ratkaisulle Israelin valtion kanssa niin, että valtioilla olisi turvalliset ja tunnustetut rajat ja että riippumaton, suvereeni, yhtenäinen ja elinkelpoinen Palestiinan valtio eläisi rauhallisesti ja turvallisesti vierekkäin Israelin kanssa vuoden 1967 rajojen mukaisesti ja että tässä yhteydessä sovittaisiin yhdessä maa-alueiden vaihdosta ja Jerusalem olisi kummankin valtion pääkaupunki; toteaa, että useimmat kaksi valtiota käsittävää ratkaisua koskevat keskeiset tekijät ovat tuttuja jo osapuolten aiemmista neuvotteluista;

E.     toteaa, että Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa asuu noin 600 000 juutalaissiirtolaista; toteaa, että palestiinalaisten kotien jatkuva tuhoaminen ja palestiinalaisperheiden siirrot, palestiinalaisten liikkumisvapauden ja maatalousmaan käytön rajoittaminen, juutalaissiirtolaisten harjoittama väkivalta, vihreän linjan ylittävän erottavan muurin rakentaminen sekä miehittäjävaltio Israelin harjoittama Palestiinan luonnonvarojen käyttö alueella merkitsevät selvää kansainvälisen oikeuden loukkausta ja uhkaavat merkittävästi kaksi valtiota käsittävää ratkaisua;

F.     toteaa, että Palestiinan seurantaryhmän mukaan juutalaissiirtolaiset ovat vuoden 2004 jälkeen tehneet Länsirannalla yli 11 000 palestiinalaisiin kohdistunutta hyökkäystä; toteaa, että Israelin Yesh Din -ihmisoikeusjärjestön mukaan vain 1,9 prosenttia vuosina 2005–2014 oikeudessa käsitellyistä siirtolaisten käyttämään väkivaltaan liittyneistä tapauksista johti syytteisiin;

G.     toteaa, että Jerusalemin asema on edelleen Lähi-idän rauhanprosessin keskeinen kysymys; toteaa, että EU ja kansainvälinen yhteisö eivät ole milloinkaan hyväksyneet Itä-Jerusalemin yksipuolista liittämistä Israelin toimesta; toteaa, että Itä-Jerusalemissa elävät palestiinalaiset kärsivät edelleen siitä, että heillä ei ole varmaa ja lainmukaista asumisoikeutta, heidän maitaan takavarikoidaan ja heitä syrjitään järjestelmällisesti julkisten palveluiden saannissa samoin kuin suunnittelussa ja rakentamisessa ja uskontoon liittyviin paikkoihin pääsyssä, mikä johtuu Israelin hallituksen politiikasta, jolla pyritään alueen demografisen rakenteen muuttamiseen;

H.     toteaa, että palestiinalaisten pakolaisten määrä, joka on toinen rauhanprosessin keskeisistä tekijöistä, on tällä hetkellä UNRWA:n mukaan lähes 5 miljoonaa ja valtaosa pakolaisista on toisen tai kolmannen sukupolven pakolaisia;

I.      toteaa, että Palestiinan yhtenäisyys on keskeinen osa Lähi-idän rauhanprosessia ja välttämätön edellytys kaksi valtiota käsittävälle ratkaisulle; toteaa, että sitä kuitenkin haittaavat edelleen Palestiinan sisäiset poliittiset jännitteet samoin kuin Israelin toteuttama Gazan alueen saarto ja palestiinalaishallinnon todellisen vaikutusvallan puute alueella;

J.      toteaa, että Gazan alue, jota käytännössä kontrolloi Hamas, on ollut saarrettuna vuodesta 2007 lähtien; toteaa, että saarto on tuhonnut sen talouden, aiheuttanut suuren työttömyyden ja perushyödykkeiden puutteen ja sillä on ollut suuri psykologinen vaikutus väestöön ja erityisesti nuoriin; toteaa, että monet Gazan alueen lapsista ovat jo joutuneet kokemaan kolme sotaa ja kärsivät sotien aiheuttamista traumoista; toteaa, että Gazan humanitaarinen kriisi on pahentunut entisestään vuoden 2014 kesällä käydyn sodan seurauksena ja johtuen jälleenrakennusmateriaalien riittämättömästä saannista alueella; toteaa, että EU on toistuvasti tuominnut Gazasta Israelin alueelle tehdyt raketti-iskut ja kehottanut estämään tehokkaasti aseiden salakuljetuksen Gazan alueelle;

K.     panee merkille, että Israelin vankiloissa on 5 700 pidätettyä ja vangittua palestiinalaista, joista 160 on lapsia, 26 naisia ja 400 hallinnollisin perustein pidätettyä; panee merkille, että Israelin vankiloissa on 10 Palestiinan lakia säätävän neuvoston jäsentä, joista kolme on pidätettyinä hallinnollisin perustein; panee merkille, että Knesset hyväksyi 30. heinäkuuta 2015 pakkosyöttölain, joka mahdollistaa nälkälakossa olevien palestiinalaisvankien syöttämisen väkisin;

L.     toteaa, että sekä israelilaiset että palestiinalaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat, ihmisoikeusjärjestöt, rauhanaktivistit, kirjailijat, yliopistojen työntekijät ja tunnetut intellektuellit ovat tärkeä osa sosiaalista ja poliittista rakennetta omissa yhteisöissään ja keskeisessä asemassa ruohonjuuritason demokraattisissa liikkeissä; toteaa, että mielipiteiden ja lähestymistapojen moninaisuus, dynaaminen kansalaisyhteiskunta ja osallistava julkinen keskustelu voivat vahvistaa demokraattisia rakenteita molemmin puolin, mikä auttaa rauhan ja sovinnon aikaansaamisessa;

M.    toteaa, että UNRWA, joka tarjoaa elintärkeitä palveluita palestiinalaispakolaisille paitsi miehitetyllä palestiinalaisalueella myös Jordaniassa, Libanonissa ja Syyriassa, on kokenut historiansa pahimman rahoituskriisin; toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat edelleen UNRWA:n suurimpia tukijoita ja niiden osuus viraston saamasta kokonaistuesta on lähes 40 prosenttia;

1.      on hyvin huolissaan Israelin ja Palestiinan välisen rauhanprosessin jatkuvasta pattitilanteesta ja kehottaa kumpaakin osapuolta jatkamaan viipymättä uskottavia toimia rauhan aikaansaamiseksi niin, että molemmat osapuolet sitoutuvat selvästi pidättäytymään kaikista kansainvälisen oikeuden loukkauksista, jotta saavutettaisiin todellisia ja konkreettisia tuloksia asetetun aikataulun puitteissa;

2.      tukee YK:n turvallisuusneuvoston jatkuvia pyrkimyksiä ja etenkin Ranskan aloitetta Israelin ja Palestiinan välisten rauhanneuvottelujen jatkamiseksi antamalla päätöslauselma, jossa määritetään prosessin puitteet ja aikataulu; kehottaa kuitenkin rauhanneuvottelujen pattitilanteen jatkuessa laatimaan unionin kattavan rauhanaloitteen, joka voitaisiin esitellä kansainvälisessä rauhankonferenssissa, johon osallistuisivat molemmat osapuolet sekä kaikki asiaan liittyvät alueelliset ja kansainväliset toimijat; kehottaa perustamaan kansainvälisen tukiryhmän, kuten esitettiin ulkoasiainneuvoston päätelmissä 20. heinäkuuta 2015; panee merkille Knessetin varapuhemiehen Yehiel Hilik Barin esittämän diplomaattisen suunnitelman, joka on merkittävä panos rauhanprosessiin;

3.      toistaa voimakkaan tukensa Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia koskevalle kaksi valtiota käsittävälle ratkaisulle niin, että valtioilla olisi turvalliset ja tunnustetut rajat, että riippumaton, suvereeni, yhtenäinen ja elinkelpoinen Palestiinan valtio eläisi rauhallisesti ja turvallisesti vierekkäin Israelin kanssa vastavuoroisesti tunnustettuna vuoden 1967 rajojen mukaisesti ja että tässä yhteydessä sovittaisiin yhdessä maa-alueiden vaihdosta ja Jerusalem olisi kummankin valtion pääkaupunki;

4.      korostaa, että EU:n sekä kansainvälisen yhteisön on asetettava välittömästi etusijalle kaksi valtiota käsittävän ratkaisun pitäminen edelleen mahdollisena konkreettisin toimin ja taattava, että paikallisen väestön oikeuksia kunnioitetaan täysin; odottaa EU:n käynnistämää jäsenneltyä vuoropuhelua Israelin kanssa Länsirannan tilanteesta ja kaksi valtiota käsittävän ratkaisun säilyttämisestä, mikä käsittäisi myös uudisasutuksen;

5.      korostaa jälleen, että väkivallattomat keinot ovat ainoa tapa saavuttaa Israelin ja Palestiinan välinen rauha sellaisten lopullista asemaa koskevien neuvottelujen avulla, joilla ratkaistaan kaikki kummankin osapuolen esittämät vaatimukset; tuomitsee kaiken väkivallan, joka kohdistuu kumman tahansa osapuolen siviiliväestöön ja aiheuttaa sille vaaran; muistuttaa jälleen voimakkaasta sitoutumisestaan Israelin turvallisuuteen; tukee edelleen Palestiinan presidentin Mahmoud Abbasin harjoittamaa väkivallattoman vastarinnan politiikkaa;

6.      korostaa, että Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin rauhanomainen ratkaisu voidaan saada aikaan vain alueellisesti kansainvälisen yhteisön aktiivisella ja jatkuvalla tuella; pitää tässä suhteessa tärkeänä arabimaiden rauhanaloitetta ja kehottaa Israelia vastaamaan siihen virallisesti; kehottaa kaikkia asianomaisia alueellisia toimijoita osallistumaan rauhanprosessiin, mikä koskee erityisesti Arabiliittoa ja Egyptiä, Jordaniaa ja Libanonia, joiden kannalta rajoihin ja pakolaisiin liittyvät kysymykset ovat erityisen tärkeitä;

7.      korostaa, että EU:n on aika ottaa keskeinen rooli Lähi-idän rauhanprosessissa; pitää myönteisenä korkean edustajan / varapuheenjohtajan henkilökohtaista panosta ja tukee voimakkaasti hänen toimiaan asiassa; pitää myönteisenä ulkoasianneuvoston päätelmissä 20. heinäkuuta 2015 esitettyä EU:n sitoutumista, jonka yhteydessä toimitaan aktiivisesti uuden monenkeskisen lähestymistavan aikaansaamiseksi rauhanneuvotteluissa niin, että samalla kuullaan kaikkia asian osapuolia ja tehdään yhteistyötä alueellisten kumppaneiden kanssa arabimaiden rauhanaloitteen pohjalta; katsoo kuitenkin, ettei EU:n pidä vain osallistua prosessiin, vaan ottaa siinä johtava rooli tiiviissä yhteistyössä muiden keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa; katsoo, että tässä yhteydessä on noudatettava selkeää ja johdonmukaista politiikkaa, joka perustuu laajempaan strategiaan Lähi-idän geopoliittisen järjestyksen muuttamiseksi;

8.      kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa käyttämään tehokkaasti kaikkia EU:n välineitä mukana lukien positiiviset ja negatiiviset kannustimet, joilla Israeliin ja Palestiinaan voidaan vaikuttaa kaksi valtiota käsittävän ratkaisun aikaansaamiseksi; korostaa, että tulevia suhteita Israeliin ja Palestiinaan on kehitettävä niin, että vaaditaan selkeää sitoutumista ja konkreettista edistystä liittyen rauhaan ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen; kehottaa jatkamaan tässä hengessä EU:n kaiken asiaa koskevan lainsäädännön ja suuntaviivojen sekä EU:n kummankin osapuolen kanssa tekemien kahdenvälisten sopimusten täyttä ja tehokasta toteutusta, mukaan lukien EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen 2 artikla ja EU:n ja PLO:n välinen väliaikainen assosiaatiosopimus;

9.      muistuttaa ulkoasiainneuvoston päätelmissään 13. joulukuuta 2013 esittämistä sitoumuksista, jotka on toistettu kuluneiden kahden vuoden aikana monissa EU:n päätelmissä ja julkilausumissa ja joiden mukaan ”EU tarjoaa molemmille osapuolille ennennäkemättömän yhdistelmän Euroopan poliittista, taloudellista ja turvallisuusalan tukea lopullista asemaa koskevan sopimuksen yhteydessä. Jos lopullinen rauhansopimus saadaan aikaan, Euroopan unioni tarjoaa Israelille ja tulevalle Palestiinan valtiolle erityistä etuoikeutettua kumppanuutta, johon sisältyy pääsy Euroopan markkinoille, tiiviimmät kulttuuri- ja tiedeyhteydet, kaupan ja investointien helpottaminen sekä yritysten välisten suhteiden edistäminen. Molemmille valtioille tarjotaan myös tehostettua poliittista vuoropuhelua ja turvallisuusyhteistyötä.”;

10.    korostaa, ettei mitään EU:n Israelille tai eurooppalaisille tai muille toimijoille antamaa rahoitusta saa käyttää tavalla, joka edistää suoraan tai epäsuorasti Israelin laittomien siirtokuntien rakentamista Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin tai Israelin toimia, jotka loukkaavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta miehitetyllä palestiinalaisalueella; pitää tässä suhteessa myönteisinä komission 19. heinäkuuta 2013 esittämiä suuntaviivoja Israelin kesäkuusta 1967 miehittämillä alueilla sijaitsevien israelilaisten yhteisöjen ja niiden toimien mahdollisuudesta saada EU:n avustuksia ja palkintoja sekä tukea EU:n rahoitusvälineistä vuodesta 2014 lähtien (2013/C 203/05) ja kehottaa panemaan ne täytäntöön täysin; korostaa asianomaisten EU:n viranomaisten vastuuta sen varmistamisessa, ettei mitään EU:n Palestiinalle antamaa rahoitusta voida ohjata suoraan tai epäsuorasti terroristijärjestöille tai terroritoimintaan;

11.    aikoo päättäväisesti vahvistaa yhteistyötään Israelin ja Palestiinan poliittisten sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, jotka osoittavat todellista sitoutumista oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseen Lähi-idässä; muistuttaa päätöksestään käynnistää “parlamentaarikot rauhan puolesta” -aloite foorumina, jonka avulla tehostetaan parlamentin vuoropuhelua Knessetin sekä Palestiinan lakiasäätävän neuvoston demokraattisesti valittujen jäsenten kanssa;

12.    korostaa Israelin arabikansalaisten mahdollisuutta olla tärkeässä asemassa Israelin ja Palestiinan välisen rauhan aikaansaamisessa; panee merkille "Yhteisen arabilistan" nousun Knessetin kolmanneksi tärkeimmäksi poliittiseksi voimakas, joka on saanut paljon ääniä myös Israelin juutalaisilta; korostaa, että kaksi valtiota käsittävän ratkaisun yhteydessä on taattava, että kummankin valtion etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen ihmisarvoa sekä yksilöllisiä ja kollektiivisia oikeuksia kunnioitetaan täysin niin, että kaikki ovat maidensa tasa-arvoisia kansalaisia; kehottaa Israelia tässä hengessä pyrkimään arabikansalaisten entistä parempaan integrointiin julkisella sektorilla samoin kuin sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti; korostaa, että on tärkeää kuulla molempien osapuolten uskonnollisia johtajia koko rauhanprosessin ajan;

13.    katsoo, että ihmisten välinen ruohonjuuritason vuoropuhelu on välttämättä osa Israelin ja Palestiinan välistä toimivaa ja kestävää rauhaa; kehottaa EU:ta vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja ihmisoikeusjärjestöjä sekä tukemaan rauhanaktivisteja, taitelijoita, kirjailijoita, yliopistojen työntekijöitä ja julkisuudessa toimivia intellektuelleja, jotka pyrkivät edistämään dialogia, kulttuurivaihtoa, rauhanrakentamista, ihmisten välisiä kontakteja sekä kulttuurivaihtoa molemmilla puolilla; kehottaa myös EU:ta toteuttamaan toimia, joilla edistetään Israelin ja Palestiinan kulttuurien välistä vaihtoa ja nuorten välistä vuoropuhelua esimerkiksi koulutushankkeiden, urheilun ja taideprojektien sekä nuorison johtamisohjelmien avulla;

14.    tuomitsee Israelin jatkuvan ja laittoman siirtokuntien rakentamisen ja laajentamisen Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa sekä Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun äskettäin esittämän ilmoituksen 300 uuden siirtokunnan rakentamisesta Beit Eliin ja 500 siirtokunnan rakentamisesta Itä-Jerusalemiin samoin kuin 142:n palestiinalaisten omistaman talon ja muun infrastruktuurin tuhoamisesta C-alueella ja Itä-Jerusalemissa pelkästään elokuussa 2015; toteaa, että tämä käsitti 16 avustusvaroin rakennettua kohdetta ja sen seurauksena 201 palestiinalaista joutui muuttamaan muualle ja heidän joukossaan oli OCHA:n tietojen mukaan 121 lasta; korostaa jälleen, että Israelin siirtokuntien rakentaminen miehitetyllä palestiinalaisalueella on kansainvälisen oikeuden mukaan laitonta, se on vastoin rauhan henkeä ja luo merkittävän esteen rauhanponnistuksille; pitää valitettavana EU:n ja sen jäsenvaltioiden rahoittamien hankkeiden tuhoamista miehitetyllä palestiinalaisalueella ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita löytämään Israelin kanssa sopivan ratkaisun, joka koskee korvausta Euroopan veronmaksajien rahoittamien kohteiden tuhoamisesta ja takavarikoinnista;

15.    pitää myönteisenä EU:n sitoutumista – erottaen toisistaan Israel ja toisaalta sen toimet miehitetyillä palestiinalaisalueilla – sen takaamiseen, että kaikissa EU:n ja Israelin välisissä sopimuksissa on yksiselitteisesti ja nimenomaisesti määrättävä, ettei niitä sovelleta Israelin vuonna 1967 miehittämiin alueisiin, kuten toistettiin ulkoasiainneuvoston 20. heinäkuuta 2015 esittämissä päätelmissä; kehottaa merkitsemään Israelin siirtokunnissa valmistetut tuotteet asianmukaisesti EU:n markkinoilla EU:n nykyisen lainsäädännön mukaisesti ja noudattaen EU:n asiassa jo pitkään soveltamaa politiikkaa;

16.    muistuttaa 5. heinäkuuta 2015 antamastaan päätöslauselmastaan ja ilmaisee syvän huolensa palestiinalaisväestön yhä huononevasta tilanteesta Länsirannalla ja erityisesti C-alueella ja Itä-Jerusalemissa, mihin ovat syynä Israelin jatkuva siirtokuntien rakentaminen ja laajentamistoimet, palestiinalaisten liikkumisvapauden rajoittaminen, palestiinalaisten kotien tuhoaminen ja palestiinalaisperheiden siirtäminen, juutalaisten uudisasukkaiden harjoittama väkivalta, vihreän linjan ylittävän muurin rakentaminen sekä Israelin miehitysvaltana harjoittama Palestiinan luonnonvarojen käyttö; toteaa, että kaikki tämä uhkaa kaksi valtiota käsittävän ratkaisun toteuttamista; kehottaa Israelin viranomaisia pysäyttämään ja estämään palestiinalaisväestön pakkosiirron ja palestiinalaisten asuntojen ja infrastruktuurin tuhoamisen, mikä koskee myös Abu Nawarin ja Susiyan kyliä;

17.    tuomitsee jyrkimmin juutalaisten uudisasukkaisiin kohdistamat äskettäiset iskut ja erityisesti 18 kuukauden ikäisen palestiinalaislapsen Ali Dawabshahin sekä hänen isänsä tappamisen Duman kylässä ja esittää osanottonsa; on erittäin huolissaan uudisasukkaiden lisääntyvästä väkivallasta Länsirannalla, mikä liittyy suoraan Israelin hallituksen harjoittamaan asutuspolitiikkaan; pitää myönteisinä Israelin presidentin Reuven Rivlinin ja pääministeri Benjamin Netanyahun lausuntoja, joissa he tuomitsivat Dawabshahin perheeseen kohdistuneen iskun kutsuen sitä terroristi-iskuksi; muistuttaa kuitenkin, että Israelilla on täysi vastuu palestiinalaisväestön suojelemisesta miehitetyillä alueilla juutalaisten uudisasukkaiden iskuilta ja ahdistelulta ja Israelin on saatettava kaikki syylliset oikeuden tuomittaviksi;

18.    toistaa tukevansa Palestiinan kansan itsemääräämisoikeutta; tukee edelleen Palestiinan valtion tunnustamista keskeisenä askeleena Lähi-idän rauhanprosessin umpikujan ratkaisemiseksi ja katsoo, että Israelin ja Palestiinan vastavuoroinen tunnustaminen on osa lopullista asemaa koskevaa sopimusta; pitää myönteisenä Palestiinan jäsenyyttä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa;

19.    vaatii jälleen Palestiinan todellista yhtenäisyyttä, joka on olennainen osa Lähi-idän rauhanprosessia; pitää valitettavina Palestiinan sovintoprosessin takaiskuja, jotka ovat seurausta kansallisen konsensushallituksen kokoonpanon osittaisesta muuttamisesta heinäkuun lopulla 2015; panee merkille presidentti Mahmoud Abbasin ilmoituksen, jonka mukaan hän vetäytyy Palestiinan vapautusjärjestön johdosta yhdessä joidenkin PLO:n johdon jäsenten kanssa; kehottaa jälleen järjestämään Palestiinassa presidentinvaalit ja parlamenttivaalit, mikä vahvistaisi Palestiinan poliittisen johdon demokraattista legitiimiyttä, edistäisi Palestiinan sisäistä sovintoa ja vähentäisi ääriliikkeiden, kuten Hamasin, poliittista vaikutusta;

20.    kehottaa jälleen Gazan alueen pikaiseen jälleenrakentamiseen ja kunnostukseen vuoden 2014 kesän sodan jälkeen ja pitää tätä EU:n sekä kansainvälisen yhteisön humanitaarisen avun prioriteettina; antaa tunnustuksen UNRWA:n sankarilliselle työlle asiassa; kehottaa kansainvälisiä avunantajia täyttämään sitoumuksensa, jotka ne antoivat Kairossa lokakuussa 2014 pidetyssä konferenssissa;

21.    kehottaa lopettamaan välittömästi Gazan alueen saarron, joka on paikalliseen väestöön kohdistettu kollektiivinen rangaistus, ja kehottaa elvyttämään aluetta taloudellisesti, koska tämänhetkinen tilanne ei ole kestävä ja koska se hyödyttää ääriliikkeitä; toistaa, että Gazan alueen vakaus ja hyvinvointi on Israelin omien etujen ja turvallisuuden mukaista; pitää myönteisinä Israelin viimeaikaisia myönteisiä toimia saarron helpottamiseksi ja kehottaa sitä jatkamaan samalla tiellä ja kehottaa palestiinalaishallintoa vastaamaan tähän myönteisellä tavalla; korostaa, että Gazan saarron lopettaminen ja Israelin oikeutettujen turvallisuusongelmien samanaikainen käsittely tulisi säilyttää tärkeällä sijalla EU:n kahdenvälisissä suhteissa Israeliin;

22.    kehottaa jälleen palestiinalaishallintoa hoitamaan hallituksen tehtävää Gazan alueella, mikä on edellytyksenä alueen kestävälle poliittiselle vakiintumiselle; pitää myönteisenä EU:n sitoutumista ulkoasiainneuvoston 20. heinäkuussa 2015 esitettyjen päätelmien mukaisesti näiden toimien tukemiseen myös niin, että sen EUBAM Rafah- ja EUPOL COPPS -tehtävät käynnistetään uudelleen ja niiden laajuutta ja mandaattia mahdollisesti myös laajennetaan;

23.    kehottaa lopettamaan välittömästi ja täysin ohjusten ampumisen Gazan alueelta Israelin alueelle ja kehottaa samoin lopettamaan myös kaikenlaisen muun Israeliin kohdistuvan terrorismin tältä alueelta käsin; korostaa jälleen, että kansainvälisten ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden täysi noudattaminen valtioiden ja niiden ulkopuolisten toimijoiden toimesta samoin kuin toimijoiden vastuu ovat keskeisellä sijalla, jotta saadaan aikaan kestävä rauha ja turvallisuus Israelin ja Palestiinan välillä ja koko Lähi-idässä;

24.    kehottaa jälleen vapauttamaan kaikki palestiinalaiset poliittiset vangit ja erityisesti Palestiinan lakisäätävän neuvoston jäsenet; kehottaa kunnioittamaan täysin Israelin vankiloissa pidätettyinä ja vangittuina olevien palestiinalaisten oikeuksia syömälakossa olevat henkilöt mukaan lukien; on huolissaan Knessetin 30. heinäkuuta 2015 hyväksymästä pakkosyöttölaista ja korostaa, että lain täytäntöönpanossa on noudatettava täysin kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja ihmisoikeusnormeja;

25.    on hyvin huolissaan UNRWA:n vakavasta rahoituskriisistä; kehottaa EU:ta lisäämään rahallista tukeaan UNRWA:lle ja kehottaa kaikkia muita avunantajia lisäämään tukeaan virastolle, mutta kehottaa käsittelemään myös keskeistä palestiinalaispakolaisten ongelmaa; antaa tunnustuksen UNRWA:lle ja kiittää sen erinomaisesta panoksesta, jonka avulla on voitu käynnistää palestiinalaisten pakolaisoppilaiden kouluvuosi 2015–2016;

26.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / varapuheenjohtajalle, Lähi-idän rauhanprosessia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Knessetille, Israelin presidentille ja parlamentille, Palestiinan lakiasäätävälle neuvostolle ja palestiinalaishallinnolle, Arabiliiton pääsihteerille, Egyptin, Jordanian ja Libanonin parlamenteille ja hallituksille sekä UNRWA:n pääkomissaarille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0103.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0029.

(3)

EUVL C 349 E, 29.11.2013, s. 82.

Oikeudellinen huomautus