Päätöslauselmaesitys - B8-1007/2015Päätöslauselmaesitys
B8-1007/2015

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kuolemanrangaistuksesta

5.10.2015 - (2015/2879(RSP))

suullisesti vastattavan kysymyksen B8‑0761/2015 johdosta
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Marie-Christine Vergiat, Patrick Le Hyaric, Younous Omarjee, Malin Björk, Barbara Spinelli, Martina Anderson, Lynn Boylan, Matt Carthy, Liadh Ní Riada, Rina Ronja Kari, Merja Kyllönen, Marisa Matias, Sabine Lösing, Eleonora Forenza, Fabio De Masi, Lola Sánchez Caldentey, Josu Juaristi Abaunz, Kostadinka Kuneva, Kostas Chrysogonos, Stelios Kouloglou, Dimitrios Papadimoulis, Takis Hadjigeorgiou, Sofia Sakorafa GUE/NGL-ryhmän puolesta  

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0998/2015

Menettely : 2015/2879(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-1007/2015
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-1007/2015
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

B8‑1007/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma kuolemanrangaistuksesta

(2015/2879(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa kuolemanrangaistuksen poistamisesta ja erityisesti 7.lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä kuolemanrangaistuksen vastaisesta päivästä[1] ja teloitusten täytäntöönpanon välittömästä keskeyttämisestä niissä maissa, joissa kuolemanrangaistusta yhä käytetään,

–       ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuudennen ja kolmannentoista lisäpöytäkirjan,

–       ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 2 artiklan,

–       ottaa huomioon kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat,

–       ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan sekä sen toisen valinnaisen pöytäkirjan,

–       ottaa huomioon YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön (UNODC) ja YK:n kansainvälisen huumausainevalvontalautakunnan (INCB) julkilausumat kuolemanrangaistuksen poistamisesta erityisesti huumerikosten yhteydessä,

–       ottaa huomioon kuolemantuomion vastaisen viidennen maailmankongressin Madridissa 15. kesäkuuta 2013 hyväksymän loppujulkilausuman,

–       ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 18. joulukuuta 2007 antaman päätöslauselman 62/149, jossa vaaditaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä, ja yleiskokouksen viisi muuta päätöslauselmaa, erityisesti 18. joulukuuta 2014 annetun päätöslauselman, jossa toistetaan YK:n sitoutuminen kuolemanrangaistuksen poistamiseen,

–       ottaa huomioon kansainvälisen ja eurooppalaisen kuolemanrangaistuksen vastaisen teemapäivän, jota vietetään vuosittain 10. lokakuuta, ja ottaa huomioon, että vuonna 2015 maailman kuolemanrangaistuksen vastainen päivä on omistettu huumerikoksiin liittyvien teloitusten lopettamiselle;

–       ottaa huomioon neuvostolle esitetyn kysymyksen kuolemanrangaistuksesta (O‑000103/2015 – B8 0761/2015),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.     ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus on äärimmäisen julma, epäinhimillinen ja halventava rangaistus, jolla rikotaan oikeutta elämään sellaisena kuin se on vahvistettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa; toteaa, että kuolemanrangaistuksen odottaminen aiheuttaa äärimmäistä henkistä kärsimystä ja että teloitus on fyysinen ja henkinen hyökkäys;

B.     ottaa huomioon, että kuolemantuomiot kohdistuvat usein muita heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, mielisairaisiin ja kansallisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluviin; ottaa huomioon, että eräillä alueilla kuolemanrangaistuksen määräämisen taustalla on seksuaaliseen suuntautumiseen tai vakaumuksiin liittyvää syrjintää;

C.     toteaa, että Euroopan unionilla on voimakas ja periaatteellinen kuolemanrangaistuksen vastainen kanta, jonka mukaan kuolemanrangaistuksen poistaminen maailmanlaajuisesti on sen ihmisoikeuspolitiikan keskeinen tavoite;

D.     ottaa huomioon, että 101 maata on lakkauttanut kuolemanrangaistuksen kaikkien rikosten osalta; toteaa, että vuonna 2014 ainakin 22 maata pani toimeen teloituksia ja ainakin 2 466 ihmistä tuomittiin kuolemaan, mikä on 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013; ottaa huomioon, että viisi maailman maata, joissa kuolemanrangaistusta eniten käytetään ovat Kiina (valtiosta riippumattomien järjestöjen mukaan yli 1 000 teloitusta), Iran (valtiosta riippumattomien järjestöjen mukaan 289 virallisesti tunnustettua teloitusta ja yli 454 muuta teloitusta), Saudi-Arabia (ainakin 90 teloitusta), Irak (ainakin 61 teloitusta) ja Yhdysvallat (35 teloitusta);

E.     panee merkille, että homoseksuaalisuudesta määrätään kuolemanrangaistus kahdeksassa valtiossa (Mauritaniassa, Sudanissa, Iranissa, Saudi-Arabiassa, Jemenissä, Pakistanissa, Afganistanissa ja Qatarissa) ja eräissä Nigerian ja Somalian maakunnissa kuolemanrangaistuksen määrääminen samaa sukupuolta olevien seksuaalisesta kanssakäymisestä on virallista;

F.     ottaa huomioon, että YK:n täysistunto äänesti 18. joulukuuta 2014 viidettä kertaa (117 ääntä puolesta, 38 vastaan ja 34 tyhjää) kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta päätöslauselmasta, jonka tavoitteena on kuolemanrangaistuksen poistaminen;

G.     toteaa, että kuluneiden 12 kuukauden aikana kuolemanrangaistusta on alettu käyttää entistä useammin koko maailmassa huumausainerikoksista, ja monet valtiot (kuten Iran ja Saudi-Arabia) teloittavat ihmisiä yhä useammin huumeisiin liittyvistä rikoksista, pyrkivät palauttamaan kuolemanrangaistuksen huumausainerikoksista (kuten Oman) tai lopettamaan pitkään kestäneen kuolemanrangaistusten soveltamisen keskeyttämisen (kuten Indonesia ja Pakistan); ottaa huomioon, että 14 maasta, jotka soveltavat kuolemanrangaistusta huumerikoksista, 12 sijaitsee Aasiassa tai Lähi-idässä; ottaa huomioon, että vuonna 2015 Indonesiassa teloitettiin 14 ihmistä huumeiden salakuljetuksesta, heidän joukossaan 12 ulkomaalaista; ottaa huomioon, että kymmenet kuolemaantuomitut odottavat teloitusta ja että heidän joukossaan on myös unionin kansalaisia, kuten Ranskan kansalainen Serge Atlaoui;

H.     toteaa, että Iran on tiettävästi teloittanut 394 huumerikollista vuoden 2015 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana, kun koko vuonna 2014 se teloitti 367 ihmistä; toteaa, että ainakin 112 huumerikollista odottaa teloitusta Pakistanin kuolemanselleissä; toteaa, että riippumattomat tarkastukset YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön toimista Pakistanissa ja Iranissa sekä äskettäiset kansalaisjärjestöjen raportit ovat herättäneet huolta siitä, millä tavoin ihmisoikeuksia koskevat suuntaviivat on pantu täytäntöön YK:n virastojen maakohtaisissa toimipisteissä sekä suorasta korrelaatiosta huumeiden vastaisen rahoituksen ja huumerikosten yhteydessä langetettujen kuolemantuomioiden välillä kyseisissä maissa;

I.      ottaa huomioon, että raiskauksesta, murhasta, uskosta luopumisesta, aseellisesta ryöstöstä ja huumekaupasta rangaistaan kuolemalla Saudi-Arabiassa; toteaa, että puolet kaikista Saudi-Arabian tänä vuonna suorittamista teloituksista on liittynyt huumausainerikoksiin, kun niiden osuus kaikista teloituksista oli vain neljä prosenttia vuonna 2010; ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus pannaan täytäntöön mestaamalla ja toisinaan ruumiit myös ristiinnaulitaan; ottaa huomioon, että 27. toukokuuta 2014 Ali Mohammed al-Nimr tuomittiin kuolemaan mestaamalla ja sitten ristiinnaulittavaksi osallistumisesta terroristijärjestön toimintaan ja että hänen tunnustuksensa saatiin kiduttamalla hänen ollessaan vielä alaikäinen;

J.      ottaa huomioon, että vuonna 2015 Nebraskan osavaltio päätti lopettaa kuolemanrangaistuksen käytön; ottaa huomioon, että vuonna 2015 Yhdysvalloissa on teloitettu jo 19 ihmistä tappavilla pistoksilla, mukaan lukien kaksi henkisesti vajaakykyistä henkilöä: Warren Lee Hill 27. tammikuuta 2015 Georgiassa ja Robert Ladd 29. tammikuuta 2015 Texasissa; ottaa huomioon, että 17. maaliskuuta 2015 Missourissa teloitettiin 74-vuotias Cecil Clayton, jolla oli vakava aivovamma; ottaa huomioon, että afrikkalais-amerikkalainen vanki Mumia Abu-Jamal, joka tunnetaan myös nimellä ”äänettömien ääni”, oli kuolemaantuomittuna vuodesta 1982 vuoteen 2011, jolloin hänen tuomionsa muutettiin elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi, ja että hänen tuomioonsa johti epäoikeudenmukainen ja rasistisesti motivoitunut oikeudenkäynti; ottaa huomioon, että hänen tilanteensa on yhä vaikea, sillä Pennsylvanian valtio kieltää häneltä terveydenhoidon, mikä asettaa hänen henkensä vaaraan; ottaa huomioon, että Hank Skinner on yhä kuolemaantuomittuna Texasissa, vaikka hänen tapauksessaan tehdyt DNA-testit ovat osoittaneet, että hän saattaa olla syytön;

K.     ottaa huomioon, että Egyptin hallitus on järjestänyt kuluneen vuoden aikaan poliittisia massaoikeudenkäyntejä ja tuominnut yli sata ihmistä kuolemaan, mukaan lukien presidentti Mohammed Morsin; ottaa huomioon, että Irlannin kansalainen Ibrahim Halawa ja mahdollisesti muut voivat saada kuolemantuomion Egyptissä osallistumisesta mielenosoitukseen;

L.     pitää hälyttävänä ilmiönä sitä, että Euroopan unionissa kuulee jälleen kuolemantuomioita kannattavia lausumia jopa eräiden ministerien suusta;

M.    ottaa huomioon, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on oltava johdonmukaisia kuolemanrangaistuksen vastaisessa kannassaan kaikissa toimissa ja rahoituksessa, erityisesti niissä, jotka liittyvät kuolemanrangaistusta käyttäviin maihin;

1.      muistuttaa vastustaneensa jo pitkään kuolemanrangaistuksen käyttöä kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa ja korostaa jälleen kerran, että kuolemanrangaistuksen poistaminen vahvistaa osaltaan ihmisarvoa;

2.      tuomitsee kaikki teloitukset riippumatta siitä, missä ne suoritetaan; on erittäin huolissaan kuolemantuomion määräämisestä alaikäisille, muita heikommassa asemassa oleville henkilöille ja henkisesti tai älyllisesti vajaakykyisille henkilöille ja vaatii, että tällaisista käytännöistä, jotka ovat vastoin kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja, luovutaan välittömästi ja lopullisesti;

3.      muistuttaa, että kuolemanrangaistuksen poistaminen kaikkialta on yksi EU:n ihmisoikeuspolitiikan päätavoitteista; toteaa lisäksi, että tämä tavoite saavutetaan ainoastaan tiiviin valtioiden välisen yhteistyön, koulutusyhteistyön, valistuksen lisäämisen sekä tehokkaiden ja vaikuttavien toimien avulla; tukee voimakkaasti kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämistä askeleena kohti niiden kieltämistä; jatkaa kuolemanrangaistuksen poistamisen edistämistä maailmanlaajuisesti; vaatii kuolemanrangaistuksia edelleen täytäntöönpanevia maita noudattamaan kansainvälisiä vähimmäisvaatimuksia ja julkaisemaan selkeät ja tarkat luvut kuolemantuomioiden ja teloitusten määristä;

4.      on järkyttynyt teloitusten lukumäärästä Saudi-Arabiassa; on erittäin huolissaan ja järkyttynyt Ali Mohammed al-Nimrin Saudi-Arabiassa saamasta kuolematuomiosta mestaamalla ja ristiinnaulitsemalla ja siitä, että hänen oikeudenkäyntinsä oli epäoikeudenmukainen ja poliittinen; vaatii Saudi-Arabian viranomaisia välittömästi vapauttamaan Ali Mohammed al-Nimrin, mitätöimään kyseisen barbaarisen tuomion ja noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja; kehottaa siksi jäsenvaltioita lisäämään painostustaan Saudi-Arabian hallintoa kohtaan, jotta Ali Mohammed al-Nimr armahdetaan ja kuolemantuomio kumotaan;

5.      on erittäin huolissaan siitä, että Kiinassa suoritetaan yhä vuositasolla eniten teloituksia ja että teloitukset luokitellaan valtionsalaisuuksiksi; kehottaa Kiinan hallitusta lopettamaan teloitukset ja julkaisemaan luettelon henkilöistä, jotka on jo teloitettu;

6.      on myös erittäin huolissaan teloitusten lukumäärän kasvusta Iranissa ja siitä, että valtiosta riippumattomien järjestöjen mukaan niistä suurin osa on langetettu tuomioistuinten ulkopuolella tai ilman viranomaisten hyväksyntää; kehottaa hallitusta lopettamaan kyseisen käytännön ja julkaisemaan luettelon henkilöistä, jotka on jo teloitettu;

7.      tuomitsee jälleen kuolemanrangaistusten käytön Irakissa; yhtyy YK:n esittämään huoleen teloitusten lisääntymisestä sen jälkeen, kun kuolemanrangaistus palautettiin vuonna 2005, ja oikeusjärjestelmän puuttumisesta maassa; korostaa, että virallisten lähteiden mukaan elokuuhun 2014 mennessä 1 724 vankia on tuomittu kuolemaan; toteaa, että oikeuden käytössä Iranissa nykyisin ilmenevät puutteet on nähtävä osana Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan suorittaman miehityksen ja siihen liittyneiden sotarikosten, julmuuksien sekä palkkasoturien ja Yhdysvaltojen joukkojen suorittamien siviilien surmaamisten jälkeen tapahtunutta lähes täydellistä yleisen oikeusjärjestyksen romahtamista;

8.      tuomitsee jälleen kuolemanrangaistusten käytön Yhdysvalloissa ja erityisesti tuomiot, jotka ovat seurausta epäoikeudenmukaisista ja rodullisesti motivoiduista oikeudenkäynneistä, ja henkisesti vajaakykyisten henkilöiden teloittamisen; pitää myönteisenä sitä, että Nebraska päätti vuonna 2015 poistaa kuolemanrangaistuksen, ja kehottaa jälleen Yhdysvaltoja lopettamaan kuolemanrangaistukset; on erityisesti huolissaan Mumia Abu Jamalin tilanteesta ja siitä, että hän ei saa terveydenhoitoa; painottaa, että liittovaltion oikeusjärjestelmä totesi vuonna 2011, että Mumia Abu Jamal ei ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, ja kehottaa siksi vapauttamaan hänet välittömästi ja antamaan hänelle mahdollisuuden terveydenhoitoon kansainvälisen oikeuden mukaisesti; kehottaa lisäksi vapauttamaan Hank Skinnerin ja Emma Clancyn; kehottaa EU:ta vaatimaan ihmisoikeusnormien noudattamista vuoropuhelussaan Yhdysvaltojen kanssa ja lopettamaan kaikki sen kanssa tehdyt sopimukset, jos ne ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia;

9.      on äärimmäisen huolissaan kuolemantuomiota kannattavien puheiden palaamisesta Eurooppaan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen Syyriassa toteuttamista teloituksista ilman oikeudenkäyntiä; korostaa, että terrorismin torjunta ei koskaan saa oikeuttaa kansainvälisen oikeuden vastaisiin toimiin; kehottaa siksi välittömästi toteuttamaan riippumattoman kansainvälisen tutkinnan, jotta syylliset voidaan tuoda oikeuden eteen; kehottaa lisäksi toteuttamaan riippumattoman yleisen tutkimuksen ilman oikeudenkäyntiä toteutettujen teloitusten käytöstä erityisesti jäsenvaltioiden taistelussa terrorismia vastaan, ja vaatii kaikkia osapuolia välittömästi lopettamaan kyseiset käytännöt, jotka ovat vastoin kansainvälistä oikeutta ja joita voidaan käytännössä pitää kuolemanrangaistuksen palauttamisena;

10.    on erityisen huolissaan kuolemanrangaistusten käytön lisääntymisestä terrorismin torjunnassa useissa maissa, kuten Egyptissä ja Nigeriassa, ja mahdollisuudesta, että kuolemanrangaistukset palautetaan muihin maihin, kuten Tšadiin ja Tunisiaan; korostaa, että kuolemanrangaistus ei koskaan vähennä terrorismia ja että terrorismia ei koskaan saisi torjua ihmisoikeuksien kustannuksella;

11.    tuomitsee päätöksen lopettaa pitkään jatkuneet kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeytykset sellaisissa maissa kuin Pakistan ja Indonesia, ja kehottaa näitä maita lopettamaan kyseisen käytännön ja kumoamaan päätöksensä;

12.    vaatii näitä valtioita lopettamaan homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin ja vaatii, ettei Brunei Darussalam ottaisi käyttöön homoseksuaalisuudesta langetettavaa kuolemanrangaistusta vuonna 2016, kuten tällä hetkellä on suunnitteilla; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita pitämään homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin vastaisen toiminnan edelleen keskeisenä painopisteenä homo- ja biseksuaalisten sekä trans- ja intersukupuolisten henkilöiden (HLBTI) ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi annettujen EU:n suuntaviivojen mukaisesti;

13.    on erittäin huolissaan siitä, että unionin rahoittamat huumeiden vastaiset ohjelmat voivat kannustaa kuolemanrangaistuksen säilyttämistä kannattavia maita kuolemantuomioihin ja teloituksiin erityisesti sen vuoksi, että niissä asetetaan tavoitteita ja indikaattoreita, jotka koskevat takavarikointien, pidätysten ja tuomioiden lisäämistä, sekä johtaa ankarampiin rangaistuksiin;

14.    toistaa komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä suosituksen, että kuolemanrangaistuksen lakkauttaminen huumausainerikosten yhteydessä olisi asetettava rahoitusavun, teknisen avun, valmiuksien kehittämisen ja muun huumausaineiden alalla toteutettavan lainvalvontapolitiikan tukemisen ennakkoehdoksi;

15.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ehdottomana periaatteena, että unionin apua ei myönnetä sellaisiin lainvalvontatoimiin, jotka johtavat pidätettyjen kuolemantuomioon ja teloitukseen;

16.    pitää valitettavana avoimuuden puutetta sellaisen huumeiden torjuntaan tarkoitetun avun yhteydessä, jota komissio ja jäsenvaltiot ovat myöntäneet lainvalvontatoimiin huumausaineiden alalla maissa, joissa huumausainerikoksista määrätään määrätietoisesti kuolemanrangaistuksia;

17.    pyytää komissiota julkaisemaan vuosittain tiedot huumeiden vastaisiin ohjelmiin myöntämästään rahoituksesta maissa, joissa huumausainerikoksista määrätään edelleen kuolemanrangaistuksia, ja laatimaan yhteenvedon siitä, mihin tätä rahoitusta suunnataan, mitä ihmisoikeuksia koskevia takeita on otettu käyttöön sen varmistamiseksi, ettei tällä rahoituksella mahdollisteta kuolemantuomioita ja missä määrin vastaanottavat valtiot ovat noudattaneet unionin ehtoja;

18.    kehottaa komissiota ottamaan viipymättä käyttöön vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen 10 artiklassa tarkoitetun operatiivisen ohjauksen, soveltamaan sitä tiukasti kokaiini- ja heroiinireittien katkaisuohjelmiin ja keskeyttämään nämä ohjelmat välittömästi, ellei suuntaviivoja noudateta tai jos niitä sovelletaan epäjohdonmukaisesti;

19.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön huumeidentorjuntaohjelmiin myönnettävän tulevan rahoituksen ehdoksi sen, että järjestö osoittaa, millä tavoin sen ihmisoikeussuuntaviivojen pääperiaatteita sovelletaan kyseisen rahoituksen myöntämisessä ja erityisesti, kuinka kyseinen rahoitus jäädytetään tai perutaan, jos vastaanottava valtio edelleen tuomitsee huumerikollisia kuolemaan; korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden kaikki huumeidenvastaiset ohjelmat on laadittava YK:n ja erityisesti sen huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön ja YK:n kansainvälisen huumausainevalvontalautakunnan ohjauksessa;

20.    kehottaa komissiota noudattamaan EU:n huumeidenvastaiseen toimintasuunnitelmaan (2013–2016) sisältyvää suositusta, että olisi kehitettävä ja toteutettava ”ihmisoikeuksien ohjeistus- ja arviointiväline” sen varmistamiseksi, että ihmisoikeudet on ”otettu tosiasiallisesti huomioon kaikessa EU:n ulkoisessa huumeidentorjuntatoiminnassa”;

21.    kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita antamaan ohjeet kattavasta ja vaikuttavasta EU:n kuolemanrangaistuspolitiikasta, joka koskee kolmansissa maissa teloitusuhan alla olevia unionin kansalaisia, tarjoamalla muun muassa vahvat mekanismit tunnistamiselle, oikeudellisen avun tarjoamiselle ja diplomaattiedustukselle;

22.    kiittää kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuiseksi poistamiseksi ponnistelevien valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintaa ja tukee sitä edelleen; kehottaa komissiota jatkossakin tukemaan alan hankkeita, erityisesti kansanvalistushankkeita ja koulutusta, ja pitämään niitä painopisteinä;

23.    pyytää ulkoasiainvaliokuntaan kuuluvaa ihmisoikeuksien alivaliokuntaa laatimaan kuolemanrangaistusta koskevan mietinnön, jossa käsitellään erityisesti huumausaineiden torjuntaan myönnettävän EU:n rahoituksen sekä EU:n turvallisuusalan ja terrorismin torjunnan alan yhteistyön ihmisoikeusvaikutusta ja annetaan suosituksia, joilla varmistetaan, että rahoituksella ei edistetä kuolemanrangaistuksen käyttöä tulevaisuudessa;

24.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen puheenjohtajalle sekä YK:n jäsenvaltioiden hallituksille.