Menettely : 2015/2728(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1346/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1346/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0475

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 149kWORD 79k
9.12.2015
PE573.382v01-00
 
B8-1346/2015

suullisesti vastattavan kysymyksen B8-1111/2015 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


Virungan kansallispuiston suojelemisesta Kongon demokraattisessa tasavallassa (2015/2728(RSP))


Linda McAvan kehitysvaliokunnan puolesta
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma Virungan kansallispuiston suojelemisesta Kongon demokraattisessa tasavallassa (2015/2728(RSP))  
B8-1346/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Unescon yleiskokouksen 16. marraskuuta 1972 Pariisissa hyväksymän yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta,

–  ottaa huomioon, että Unesco on luetteloinut Virungan kansallispuiston maailmanperintökohteeksi vuonna 1979 ja vaarantuneeksi maailmanperintökohteeksi vuonna 1994,

–  ottaa huomioon YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin 5. kesäkuuta 1992 Rio de Janeirossa hyväksymän biodiversiteettisopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1971 Ramsarissa hyväksytyn vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille vuodelta 1976 ja niihin tehdyt päivitykset sekä vuonna 1971 hyväksytyt yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet,

–   ottaa huomioon kansainvälisen WWF-järjestön SOCO Internationalia vastaan heinäkuussa 2014 esittämästä valituksesta tehdyn sopimuksen loppulausunnon,

–  ottaa huomioon Kongon demokraattisen tasavallan oikeudelliset ja sopimukselliset puitteet hiilivetyjen alalla, mukaan lukien "Ordonnance-Loi n° 81-013 portant législation générale sur les mines et les hydrocarbures" -säädöksen, "Code minier" ‑säädöksen ja kaikki tulevat "Code congolais des hydrocarbures" -säädökset sekä "Contrats de Partage et de Production des hydrocarbures" -sopimukset;

–  ottaa huomioon komissiolle tehdyn kysymyksen Virungan kansallispuiston suojelemisesta Kongon demokraattisessa tasavallassa (O-0001082015 – B8-1111/2015),

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivun ja ’Province Orientalen’ provinsseissa Ruandan ja Ugandan rajalla sijaitseva Virungan kansallispuisto on Afrikan vanhin kansallispuisto ja Unescon maailmanperintökohde, joka on maailmanlaajuisesti tunnettu ainutlaatuisista luontotyypeistään ja monimuotoisesta biodiversiteetistään, minkä vuoksi se on Afrikan biologisesti monimuotoisin puisto; ottaa huomioon, että erityisesti puisto on tunnettu äärimmäisen uhanalaisiin lajeihin kuuluvasta vuorigorillasta, joka sisältyy vuonna 1973 tehdyn villieläimistön ja ‑kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) liitteeseen I;

B.  toteaa, että Kongon demokraattisen tasavallan allekirjoittaman ja ratifioiman biodiversiteettisopimuksen mukaan biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen on ihmiskunnan yhteinen etu ja kehityksen olennainen osa; toteaa, että sopimus on oikeudellisesti sitova ja velvoittaa sen allekirjoittajat panemaan määräykset täytäntöön;

C.  toteaa, että Virungan kansallispuistoa suojelevat myös Ramsarin yleissopimus ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalliset lait; toteaa, että Euroopan komissio sekä osa EU:n jäsenvaltioista on tukenut puiston suojelua viimeiset 25 vuotta;

D.  toteaa, että Virungan kansallispuisto on yksi Kongon demokraattisen tasavallan kolmesta Ramsar-alueesta (N:o 787); toteaa, että Kongon demokraattisella tasavallalla on Ramsarin yleissopimuksen nojalla lukuisia velvollisuuksia siinä mainittuja alueita koskevia velvollisuuksia, kuten sopimuksessa mainittujen kosteikkojen suojelutoimien suunnittelu ja toteuttaminen sekä alueellaan sijaitsevien kosteikkojen hyödyntäminen mahdollisimman järkevästi (Ramsarin yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohta);

E.  ottaa huomioon, että WWF:n vuonna 2013 julkistaman, Virungan kansallispuiston taloudellista merkitystä tarkastelleen raportin mukaan puisto tuottaa tällä hetkellä vuosittain taloudellista hyötyä 48,9 miljoonan dollarin arvosta; toteaa, että vakaissa oloissa puisto voisi osaltaan edistää talouden ja matkailun kasvua ja voisi tuottaa vuosittain miljardin dollarin arvoisen taloudellisen hyödyn ja luoda 45 000 työpaikkaa;

F.  toteaa, että huolimatta puiston asemasta suojeltuna erämaa-alueena sitä ovat vuosikymmenien ajan uhanneet aseistetut ryhmät, jotka osallistuvat salametsästykseen, metsien hävittämiseen ja muuhun kestämättömään ja laittomaan luonnonvarojen hyödyntämiseen; toteaa, että tämän vuoksi Virunga on merkitty vaarantuneiden maailmanperintökohteiden luetteloon; toteaa, että mittavan köyhyyden, heikon valtiorakenteen, huonon hallinnon ja alueellisen turvattomuuden leimaamassa tilanteessa öljyryntäyksellä olisi vakavia yhteiskuntaa ja ympäristöä horjuttavia vaikutuksia;

G.  toteaa, että joulukuussa 2007 Kongon demokraattisen tasavallan hallitus myönsi öljyvarojen hyödyntämiseen toimilupia, jotka kattavat 85 prosenttia puistosta; toteaa, että SOCO International plc (SOCO) on toistaiseksi ainut yhtiö, joka on tutkinut puistoa;

H.  toteaa, että huolimatta siitä, että Kongon demokraattisen tasavallan lainsäädännössä kielletään ympäristölle haitallinen toiminta suojelluilla alueilla, SOCOn tutkimusluvassa käytetään hyväksi lakiin sisältyvää poikkeusta, jolla sallitaan ”tieteellisen toiminnan” harjoittaminen suojelluilla alueilla;

I.  toteaa, että vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta on normi, jota kaikkien liikeyritysten odotetaan noudattavan maailmanlaajuisesti riippumatta siitä, missä ne toimivat, kuten todetaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa periaatteissa sekä OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeissa;

J.  toteaa, että Virungan kansallispuiston alueella ja sen ympäristössä on ollut väkivaltaisia konflikteja yli 20 vuoden ajan; ottaa huomioon, että laiton kaivostoiminta, luonnonvarojen (kuten puu ja hiili) laiton hyödyntäminen, uhanalaisten eläinten salametsästys sekä erityisesti luonnonvarojen laiton kauppa on ollut sekä kapinallisten että virallisten puolustusvoimien tulonlähde, kun taas mahdollisten öljyvarojen etsintä ja hyödyntäminen johtaa mitä todennäköisemmin väkivallan ja vakavien ihmisoikeusrikkomusten lisääntymiseen ja ympäristön pilaantumiseen alueella;

K.  toteaa, että heikosti hallinnoiduilla alueilla öljyn hyödyntämiseen liittyviä kriittisimpiä ympäristöriskejä ovat kasvillisuuden laajamittainen poistaminen, haitallisten vieraslajien kulkeutuminen, elinympäristöjen sirpaloituminen, salametsästyksen todennäköisyyden lisääntyminen sekä öljyvuotojen, kaasun polttamisen ja jätteiden sijoittamisen aiheuttama ympäristön pilaantuminen; toteaa, että öljyyn liittyvän kirouksen riski voisi heikentää köyhyys- ja eriarvoisuusindikaattoreita, kuten tapaustutkimukset, muun muassa Niger-joen suistoaluetta koskeva tutkimus, osoittavat;

L.  toteaa, että Virungan maaperän, veden ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston kestävästä hoidosta on välitöntä ja välillistä taloudellista hyötyä yhteisöille, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia puiston luonnonvaroista; toteaa, että WWF-järjestön mukaan pelkästään vuorigorillaan liittyvällä matkailulla voitaisiin tuottaa 30 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa ja luoda tuhansia työpaikkoja;

1.  painottaa ehdotonta tarvetta ryhtyä toimiin peruuttamattomien vahinkojen estämiseksi Virungan kansallispuistossa, jonka Unesco on luetteloinut maailmanperintökohteeksi vuonna 1979 ja vaarantuneeksi maailmanperintökohteeksi vuonna 1994;

2.  pitää valitettavana, että Virungan kansallispuistosta on tullut luonnonsuojelun kannalta yksi maailman vaarallisimmista alueista; toteaa erittäin huolestuneena, että aseistetut ryhmät ovat osallistuneet puiston luonnonvarojen laittomaan hyödyntämiseen kaivostoiminnassa ja puuhiilen tuotannossa, joiden avulla ne varmistavat sekä sotilasoperaatioidensa toteutuksen että henkilökohtaisen hyödyn saannin; pitää myös valitettavana, että aseistetut ryhmät ovat harjoittaneet laajamittaista salametsästystä hankkiakseen ravintoa sekä tukeakseen sodankäyntiä norsunluun ja eksoottisten eläinten lihan kaupan avulla; panee huolestuneena merkille myös, että heikon kurin, epäsäännöllisen palkan ja ravinnon puutteen seurauksena sotilashenkilöstö on alkanut osallistua yhä enemmän laittomaan toimintaan, muun muassa pienimuotoiseen kaivostoimintaan, puuhiilen tuotantoon ja villieläinten salametsästykseen; toteaa, että puisto on täysin luonnontilaista aluetta ja että sen kahden miljoonan eekkerin (790 000 hehtaarin) alueella on mittavia suojeluongelmia etenkin, kun hallitukselta saatava rahoitus on rajallista; panee merkille, että kolme aseistautunutta miestä haavoitti vakavasti kansallispuiston johtajaa Belgian prinssi Emmanuel de Merodea 15. huhtikuuta 2014, ja että yli 140 metsänhoitajaa on surmattu työssään puiston alueella viimeisen kymmenen vuoden aikana;

3.  painottaa, että öljynetsintä ja öljyvarojen hyödyntäminen tai muut laittomat toimet saattavat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa Virungan kansallispuistolle; ei voi hyväksyä ranskalaiselle öljy-yhtiö TOTALille sekä brittiläiselle SOCO Internationalille vuonna 2007 myönnettyjä toimilupia öljyn hyödyntämiseen Virungan kansallispuistossa, koska toimiluvat ovat vastoin Pariisin yleissopimusta maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta, vuoden 1992 biodiversiteettisopimusta, Ramsarin yleissopimusta sekä Kongon lainsäädäntöä, ja palauttaa mieliin, että TOTAL suostui olemaan suorittamatta etsintöjä Virungan kansallispuiston rajojen sisäpuolella (vaikka Kongon hallitus päättäisi muuttaa rajoja), kun taas SOCO International on etsinyt öljyä kansallispuiston alueelta ja saanut päätökseen heinäkuussa 2014 seismiset tutkimukset, joiden tulokset esitettäneen pian Kongon hallitukselle, joka päättää öljynetsinnän jatkamisesta;

4.  panee merkille SOCO Internationalin WWF-järjestön kanssa kesäkuussa 2014 tekemän sopimuksen, joka liittyy WWF:n Yhdistyneen kuningaskunnan kansalliselle yhteyspisteelle esittämään valitukseen siitä, että SOCO ei noudata OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita, ja jonka mukaan yritys sitoutuu olemaan suorittamatta tai teettämättä öljynetsintää tai muuta porausta Virungan kansallispuistossa paitsi jos Unesco ja Kongon demokraattisen tasavallan hallitus ovat sitä mieltä, että kyseinen toiminta ei ole ristiriidassa puiston maailmanperintökohdestatuksen kanssa; toteaa, että tällainen ehdollinen sopimus ei millään tavoin takaa öljyyn liittyvän toiminnan päättymistä puistossa; huomauttaa, että SOCO Internationalin epämääräinen kanta mahdollistaa sen, että puisto luokitellaan kokonaan tai osittain öljynporausalueeksi; panee merkille, että toimiluvan turvin SOCO on etsinyt öljyä Edward-järvestä ja sen ympäristöstä, jossa asuu kymmeniä tunnettuja (ja joitakin uhanalaisia) eläinlajeja, kuten simpansseja, norsuja, krokotiileja ja leijonia; kehottaa siten SOCO International plc:tä ja sen Kongon demokraattisessa tasavallassa rekisteröityä yhtiötä lopettamaan pysyvästi kaikenlaisen etsintä- ja hyödyntämistoiminnan Virungassa ja kunnioittamaan puiston nykyisiä rajoja; kehottaa lisäksi Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta peruuttamaan Virungan kansallispuiston alueelle myönnetyt öljynetsintäluvat maailmanperintökomitean vaatimusten mukaisesti;

5.  korostaa, että Edward-järvellä harjoitettava kalastus tuottaa noin 30 miljoonaa dollaria vuodessa paikalliselle yhteisölle, joka elää Virungan kansallispuiston liepeillä, ja korostaa lisäksi, että WWF:n tilaaman erillisen analyysin mukaan yli 50 000 perhettä hankkii järvestä makeaa vettä käyttöönsä;

6.  panee merkille, että syyskuussa 2014 julkaistun Global Witnessin raportin sekä Der Spiegel-, The Telegraph- ja New York Times -lehtien mukaan SOCO Internationalia ja sen alihankkijoita on syytetty laittomista maksuista ilmeisesti aseistetuille kapinallisille, ja täten ne ovat hyötyneet hallituksen turvallisuusjoukkojen kylvämästä pelosta ja väkivallasta Kongon demokraattisen tasavallan itäisessä osassa hakiessaan lupaa öljynetsintään Afrikan vanhimmassa kansallispuistossa;

7.  pitää myönteisenä öljynetsinnästä ja hyödyntämisestä tehtyä strategista ympäristöarviointia pohjoisen Albertine Riftin alueella, johon myös Virungan kansallispuisto kuuluu; toteaa, että arvioinnin perusteella niiden maiden hallitusten, joita asia koskee, Kongon demokraattisen tasavallan hallitus mukaan lukien, pitäisi pystyä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, jotka perustuvat asianmukaisiin öljynetsinnän ja öljyn hyödyntämisen analyyseihin; pitää kuitenkin valitettavana strategisen ympäristöarvioinnin huomattavaa viivästymistä sekä sitä, että öljynetsintä on jo aloitettu Virungan kansallispuistossa, vaikka arviointiprosessia ei ole vielä saatu päätökseen;

8.  korostaa, että öljyvarojen hyödyntämisen ongelmaan Kongon demokraattisessa tasavallassa liittyy epätarkka ja riittämätön lainsäädäntö- ja sääntelyjärjestelmä; kehottaa Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta pitämään yllä ja noudattamaan Kongon demokraattisen tasavallan lakeja ja säännöksiä, joissa kielletään ympäristöä vahingoittava toiminta, kuten öljynetsintä ja öljyvarojen hyödyntäminen suojelluilla alueilla, myös Virungassa, sekä tukkimaan hiilivetyjä ja luonnonsuojelua koskevissa lakiesityksissä tällä hetkellä olevat porsaanreiät, jotka mahdollistavat luonnonvarojen etsinnän ja hyödyntämisen kansallispuistoissa ja maailmanperintökohteissa;

9.  kiittää puiston hallintoviranomaisten pyrkimyksiä taata kestävät tulot luonnollisella aurinko- ja vesivoimalla ja parantaa näin monien paikallisten väestöryhmien tuloja luonnonaluetta tuhoamatta; toteaa, että tämä on maailmanperintökohteiden hyväksytyn kehityksen mukaista;

10.  huomauttaa, että 1990-luvun alusta lähtien konfliktit puiston alueella ja sen ympäristössä elävien aseistettujen sissijoukkojen kanssa ovat johtaneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin ja aiheuttaneet suuren osan väkivallanteoista; huomauttaa, että Ruandan demokraattinen vapautusarmeija -sissiryhmittymä, jota syytettiin keväällä 1994 tapahtuneen, myös Kongon demokraattiseen tasavaltaan levinneen Ruandan kansanmurhan aikana tehdyistä hirmuteoista, on elänyt puiston alueella vuodesta 1996 ja piileskelee yhä rajan toisella puolen Virungassa, ja myös Mai-Mai -miliisien on ilmoitettu tappaneen, raiskanneen ja haavoittaneen monia ihmisiä sekä hävittäneen kyliä puiston rajojen sisällä; kehottaa Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta riisumaan kapinalliset aseista ja palauttamaan puistoalueen turvallisuuden; pitää lisäksi valitettavana, että ihmisoikeusaktivisteja ja toimittajia sorretaan Kongon demokraattisessa tasavallassa yhä pahemmin; kehottaa jälleen kerran Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta tunnustamaan lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden ja kunnioittamaan sitä sekä noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia;

11.  palauttaa mieliin, ettei Pariisin yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta salli öljynetsintää ja öljyvarojen hyödyntämistä maailmanperintökohteessa; korostaa edelleen, että Virungan kansallispuistossa elää monia uhanalaisia lajeja, kuten okapi tai tunnettu vuorigorilla, joita on jäljellä vain muutamia koko maailmassa, ja että näiden uhanalaisten lajien elinympäristöjä tulisi suojella tiukasti; on tyytyväinen Kongon demokraattisen tasavallan hallituksen päätökseen luoda erityinen salametsästyksen torjuntaan keskittyvä yksikkö, mutta kehottaa kuitenkin hallitusta määrittämään ja toteuttamaan yhteistyössä CITESin sihteeristön kanssa uusia oikeustoimia laittomaan kauppaan osallistuvien rikollisverkostojen torjumiseksi; kehottaa yleisemmin Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta vahvistamaan puiston vartijoiden roolia ja rankaisemaan puistossa laitonta toimintaa harjoittavia henkilöitä;

12.  korostaa, että Kongon hallituksen ja SOCO Internationalin on raportoitu käsitelleen kysymystä Virungan kansallispuiston rajojen muuttamisesta; toteaa, että kyse on joidenkin puiston alueiden tai jopa koko Virungan kansallispuistostatuksen lakkauttamisesta, jotta öljylähteiden poraaminen voitaisiin laillisesti sallia, vaikka hallitus ei näytä tässä vaiheessa esittäneen asiasta virallista pyyntöä Unescolle;

13.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa koordinoimaan EU:n jäsenvaltioiden ja muiden mahdollisten Kongon demokraattisessa tasavallassa toimivien avunantajien antaman diplomaattisen vastauksen, jolla pyritään auttamaan maan hallitusta torjumaan öljynetsintä ja öljyvarojen hyödyntäminen puiston rajojen sisällä ja muissa kongolaisissa Unescon maailmanperintökohteissa sekä luopumaan puiston rajojen muuttamisesta ja kaventamisesta;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään puiston eheyden esimerkiksi sitoutumalla voimakkaammin rahoittamaan erityisesti ympäröivän alueen kestävää suojelua sekä sen talouden kehittämistä ja monipuolistamista; kehottaa EU:ta erityisesti tukemaan Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta kestävän energian ja taloudellisten vaihtoehtojen kehittämisessä kaivosteollisuudelle, kotimaisten voimavarojen käyttöönoton parantamisessa erityisesti oikeudenmukaisten ja progressiivisten verojärjestelmien avulla, hallinnon tehostamisessa sekä salametsästyksen, laittoman metsänhakkuun ja kaivostoiminnan ja korruption torjumisessa; toteaa, että edellä mainitut pitkäaikaiset ongelmat saattavat johtaa peruuttamattomiin vahinkoihin puiston alueella;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin strategisen ympäristöarviointihankkeen muuttamiseksi todelliseksi päätöksentekovälineeksi;

16.  painottaa, että EU:n jäsenvaltioiden kansainvälisen oikeuden ja unionin ihmisoikeuslainsäädännön mukainen velvollisuus on varmistaa, että niiden oikeudenkäyttöalueilla toimivat yritykset eivät välittömästi tai välillisesti aiheuta tai osaltaan edistä ihmisoikeusrikkomuksia toiminnassaan ja että ne toimivat hyväksyttyjen sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä suoritusstandardeja määrittävien käytännesääntöjen mukaisesti sekä noudattavat ILOn yleissopimuksen nro 169, OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden ja yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden kaltaisia välineitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään oikeudellisesti sitoviin toimenpiteisiin sellaisten yritysten saattamiseksi tosiasialliseen vastuuseen, jotka todistettavasti kiertävät kansallista lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edelleen puuttumaan tehokkaasti aseellisten konfliktien ja korruption taustalla oleviin syihin ja tukemaan kestävää kehitystä sekä rauhan rakentamista edistäviä strategioita ja hankkeita Virungan kansallispuistossa ja sen lähialueilla;

18.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, Kongon demokraattista tasavaltaa sekä öljynetsintää harjoittavia öljy-yhtiöitä säästämään Virungan kansallispuiston nykyiset raja-alueet ja sen lähialueet fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseltä;

19.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa tekemään kaikki tarpeelliset aloitteet Kongon demokraattisen tasavallan hallituksen suostuttelemiseksi tutkimaan maan aktiivisiin ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuneet väkivallanteot, mukaan lukien erityisesti Virungan kansallispuiston alue ja sen hoitajat, ja kannustaa sitä tekemään kaiken mahdollisen, jotta näiden julmuuksien toistuminen voidaan estää;

20.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että Soco International PLC ja sen Kongon demokraattiseen tasavaltaan rekisteröimä yhtiö sekä SOCO Exploration and Production DRC SPRL ‑yhtiö sitoutuvat julkisesti lopettamaan pysyvästi luonnonvarojen etsinnän ja hyödyntämisen Virungan kansallispuistossa;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden, Kongon demokraattisen tasavallan sekä Ugandan tasavallan ja Ruandan tasavallan hallituksille ja parlamenteille, Unescon maailmanperintökomitealle, YK:n ympäristöohjelmalle ja Ramsarin yleissopimuksen sihteeristölle.

Oikeudellinen huomautus