Menettely : 2015/2973(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1356/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1356/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 17/12/2015 - 9.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0474

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 144kWORD 73k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-1348/2015
9.12.2015
PE573.398v01-00
 
B8-1356/2015

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Burundin tilanteesta (2015/2973(RSP))


Lola Sánchez Caldentey, Marie-Christine Vergiat, Eleonora Forenza, Barbara Spinelli, Patrick Le Hyaric, Matt Carthy, Martina Anderson, Lynn Boylan, Liadh Ní Riada, Malin Björk, Jiří Maštálka, Estefanía Torres Martínez, Xabier Benito Ziluaga, Miguel Urbán Crespo, Tania González Peñas, Kateřina Konečná GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Burundin tilanteesta (2015/2973(RSP))  
B8‑1356/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja sen ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen,

–  ottaa huomioon 28. elokuuta 2000 tehdyn rauhaa ja sovinnontekoa Burundissa koskevan Arushan sopimuksen,

–  ottaa huomioon Burundin perustuslain ja erityisesti sen 96 pykälän,

–  ottaa huomioon demokratiaa, vaaleja ja hallintoa koskevan Afrikan peruskirjan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan,

–  ottaa huomioon YK:n apulaispääsihteerin Jan Eliassonin, Afrikan unionin puheenjohtajan Nkosazana Dlamini-Zuman sekä komission varapuheenjohtajan / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 12. marraskuuta 2015 antaman yhteisen julkilausuman Burundista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuoden 1951 Geneven sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan,

–  ottaa huomioon YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja YK:n lastenavun rahaston (UNICEF) valtuuskuntaraportit ja toiminnan ensisijaiset tavoitteet Burundissa erityisesti nälänhädän ja aliravitsemuksen torjumiseksi,

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen(1),

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 208 artiklan, joka koskee kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että Burundi on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista; toteaa, että lähes puolet (45 prosenttia) maan 10,6 miljoonasta asukkaasta on enintään 15-vuotiaita (alle 5-vuotiaiden lasten osuus väestöstä on 19,9 prosenttia); toteaa, että vuosina 2013–2014 maa putosi kaksi sijaa sijalta 178 sijalle 180 YK:n kehitysohjelman (UNDP) inhimillistä kehitystä mittaavassa indeksissä; toteaa, että neljä viidestä burundilaisesta elää alle 1,25 dollarilla päivässä ja 66,9 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella;

B.  toteaa, että vuoden 2006 rauhansopimus päätti konfliktin, joka oli kestänyt 13 vuotta ja jossa kuoli ainakin 300 000 ihmistä;

C.  toteaa, että keskeinen kauden 2013–2015 poliittinen tapahtuma olivat 21. heinäkuuta 2015 pidetyt presidentinvaalit, joissa presidentti Pierre Nkurunziza varmisti kolmannen virkakautensa; toteaa, että tämä on vastoin Arushan sopimuksia, joiden mukaan tasavallan presidentti valitaan viiden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kerran, eikä kukaan voi toimia presidenttinä kahta kautta pidempään (7 artiklan 3 kohta); panee merkille, että oppositiopuolueiden tukahduttaminen kiihtyy; toteaa, että Afrikan unioni kieltäytyi sen vuoksi lähettämästä tarkkailijoita seuraamaan vaaleja, EU peruutti vaalitarkkailijoiden valtuuskunnan matkan Burundiin ja maan oppositio päätti boikotoida vaaleja;

D.  toteaa, että presidentti Nkurunzizan asettuminen ehdokkaaksi kolmannelle toimikaudelle ja hänen uudelleenvalintansa 21. heinäkuuta 2015 pidetyissä vaaleissa on syössyt maan syvimpään poliittiseen kriisiin sitten kansalaissodan päättymisen; toteaa, että YK:n mukaan ainakin 250 ihmistä on surmattu, tuhansia on loukkaantunut ja yli 200 000 on joutunut siirtymään asuinpaikoiltaan vuoden 2015 huhtikuun jälkeen;

E.   ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen mukaan maassa ilmeni sekä ennen vaaleja että niiden jälkeen poliittisin perustein tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia ja väärinkäytöksiä sekä väkivaltaisuuksia, joiden kohteina oli oppositioaktivisteja, kansalaisjärjestöjä, ihmisoikeusaktivisteja ja etenkin toimittajia; toteaa yleisenä käsityksenä olevan, että nämä toimet kytkeytyvät enimmäkseen joskaan eivät pelkästään valtion elimiin; toteaa, että Burundin hallitus on ensisijaisesti vastuussa maan vakauden varmistamisesta ja maan väestön suojelemisesta oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti;

F.  toteaa, että Ugandan presidentti Yoweri Museveni jatkaa Itä-Afrikan unionin edustajana sovittelua Afrikan unionin, EU:n ja YK:n täydellä tuella, jotta voitaisiin edistää maan sisäistä vuoropuhelua ja löytää siten yhteisymmärrykseen perustuva rauhanomainen ratkaisu maata koettelevaan kriisiin;

1.  on erittäin huolissaan Burundin tilanteesta ja korostaa, että sillä voi olla katastrofaalisia seurauksia koko alueelle; kehottaa noudattamaan suurten järvien alueen turvallisuudesta, vakaudesta ja kehityksestä tehtyä sopimusta sekä hyökkäämättömyyttä ja yhteistä puolustusta suurten järvien alueella koskevaa pöytäkirjaa;

2.  tuomitsee äskettäiset väkivaltaiset iskut ja lisääntyneet ihmisoikeusloukkaukset ja väärinkäytökset, mukaan luettuina salamurhat, laittomat teloitukset, ihmisten fyysisen koskemattomuuden loukkaamiset, kidutustapaukset ja muun julman, epäinhimillisen ja/tai halventavan kohtelun, mielivaltaiset ja laittomat pidätykset, lehdistönvapauden ja ilmaisunvapauden loukkaukset sekä rankaisemattomuuden ilmapiirin;

3.  kehottaa lopettamaan välittömästi väkivallan, ihmisoikeusloukkaukset sekä kansalaisyhteiskunnan ja vastustajien poliittisen uhkailun ja riisumaan välittömästi aseista kaikki poliittisiin puolueisiin kytköksissä olevat aseistetut ryhmät noudattaen tiukasti kansainvälistä oikeutta ja kunnioittaen ihmisoikeuksia;

4.  pitää erityisen valitettavana, että Burundissa toimivissa aseistetuissa ryhmissä on paljon nuoria, ja kehottaa siksi kansainvälistä yhteisöä kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että tuetaan nuorten uudelleenintegroitumista yhteiskuntaan ja edistetään heidän osallistumistaan rauhanomaiseen poliittiseen prosessiin;

5.  vaatii Burundin kaikkia osapuolia pidättymään kaikista toimista, jotka uhkaisivat maan rauhaa ja turvallisuutta; tuomitsee jyrkästi kaikki julkisuudessa annetut lausunnot, joilla pyritään lietsomaan väkivaltaa tai vihaa Burundin eri yhteiskuntaryhmiä vastaan ja joilla saatetaan voimistaa nykyisiä jännitteitä, ja pyytää kaikkia toimijoita pidättymään tällaisten lausuntojen antamisesta;

6.  kehottaa konfliktin kaikkia osapuolia luomaan tarvittavat edellytykset luottamuksen palauttamiselle ja kansallisen yhtenäisyyden edistämiselle ja vaatii käynnistämään välittömästi uudelleen osallistavan ja avoimen kansallisen vuoropuhelun, jossa ovat mukana maan hallitus, oppositiopuolueet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat;

7.  korostaa, että tällaisen Burundin kansalaisten etujen mukaisen vuoropuhelun, jolla pyritään kestävään rauhaan, turvallisuuteen ja vakauteen sekä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen palauttamiseen, olisi perustuttava Arushan sopimukseen ja maan perustuslakiin;

8.  on erittäin huolissaan kriisin käynnistymisen jälkeen raportoiduista uhrien määristä sekä vakavista ihmisoikeusloukkauksista; kehottaa Burundin viranomaisia tekemään perinpohjaisen ja ripeän tutkimuksen näihin rikoksiin liittyvistä olosuhteista ja motiiveista ja varmistamaan, että vastuussa olevat saatetaan oikeuteen; toteaa jälleen kerran, että vakavista ihmisoikeusloukkauksista tai väärinkäytöksistä vastuussa olevat eivät saa selvitä rangaistuksetta;

9.  on erittäin huolissaan Burundin väestön taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta kokonaisuudessaan ja erityisesti pakolaisten ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden ihmisten tilanteesta ja toteaa, että maan sisäisten turvallisuusongelmien sekä naapurimaiden jännitteiden vuoksi näiden ihmisten määrä jatkaa kasvuaan myös vastaisuudessa; ilmaisee jälleen kerran tukensa kaikille paikalla toimiville humanitaarisen avun järjestöille sekä pakolaisia vastaanottaville naapurimaille; vetoaa kansainväliseen yhteisöön ja humanitaarisiin järjestöihin, jotta ne jatkaisivat avun toimittamista konfliktin vuoksi maasta paenneille ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneille; pitää myönteisenä, että EU on sitoutunut lisäämään antamaansa taloudellista tukea ja humanitaarista apua reagoidakseen näiden väestöryhmien kiireellisiin tarpeisiin;

10.  kehottaa tarkistamaan kansalaisjärjestöjä koskevaa lakiehdotusta niin, että se saadaan vastaamaan kansainvälisiä normeja ja Burundin velvoitteita, ja kehottaa takaamaan, että oikeus rauhanomaisiin mielenosoituksiin säilytetään ja että maan turvallisuus- ja puolustusvoimat käyttävät voimaa oikeasuhteisesti; kehottaa kumoamaan asetuksen 530/1597, joka koskee kymmenen ihmisoikeusjärjestön toiminnan väliaikaista lakkauttamista, ja vaatii niiden pankkitilien jäädyttämisen lopettamista välittömästi, jotta ne voivat vapaasti harjoittaa toimintaansa; tuomitsee Pierre Claver Mbonimpaan (ihmisoikeusaktivisti, joka pidätettiin vuonna 2014 hänen arvosteltuaan sitä, että nuoria burundilaisia aseistetaan ja lähetään sotilaskoulutukseen Kongon demokraattiseen tasavaltaan) kohdistuneet toimet, kun häntä ammuttiin ja haavoitettiin vakavasti Bujumburassa 3. elokuuta 2015, ja jonka poika ja vävy surmattiin lokakuussa 2015;

11.  katsoo, että tämänhetkinen kriisi voidaan ratkaista vain kansallisella ja alueellisella vuoropuhelulla ja ettei kriisiä saa missään tapauksessa käyttää tekosyynä uuden sotilasoperaation toteuttamiselle alueella; toteaa, että EU on pyytänyt neuvottelujen käynnistämistä Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisesti selvittääkseen, onko sopimuksen olennaisia osia ja etenkin ihmisoikeuksia, demokratian periaatteita ja oikeusvaltioperiaatetta koskevia osia, mahdollisesti rikottu, ja että neuvottelut aloitetaan 8. joulukuuta 2015;

12.  kehottaa kansainvälistä rikostuomioistuinta ja kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä seuraamaan tilannetta tiiviisti todistajanlausuntojen ja asiaan liittyvien todisteiden keräämiseksi;

13.  on erityisen huolestunut HLBTI-henkilöiden syrjinnän ja kriminalisoinnin järkyttävästä yleisyydestä Burundissa; toistaa jälleen kerran, että seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti ovat osa kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön perustuvaa ilmaisunvapautta ja ihmisten oikeutta yksityiselämään, ja toteaa, että tämän lainsäädännön mukaan on suojeltava tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita ja taattava ilmaisunvapaus; vaatii näin ollen Burundin kansalliskokousta ja hallitusta kumoamaan rikoslain pykälät, jotka vaikeuttavat HLBTI-henkilöiden elämää;

14.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita osoittamaan tarvittavat varat, jotta voidaan käsitellä suurten järvien alueen humanitaarista kriisiä, ja kehottaa tekemään tiivistä yhteistyötä YK:n elinten kanssa, lisäämään julkista kehitysapua noudattaen kehitysavun tehokkuutta koskevia kansainvälisesti sovittuja periaatteita, jotta voidaan käsitellä eriarvoisuuden, köyhyyden sekä kroonisen aliravitsemuksen perimmäisiä ongelmia äskettäin sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi;

15.  katsoo, että Burundin ongelmat voidaan ratkaista vain myöntämällä kansalaisille yhtäläiset oikeudet, ratkaisemalla kiistat, jotka liittyvät hedelmällisen viljelysmaan hallintaan, työttömyyteen, köyhyyteen, taloudelliseen eriarvoisuuteen ja syrjintään, takaamalla yritystoiminnan seurattavuus sekä ympäristöön liittyvien samoin kuin sosiaalisten normien ja ihmisoikeuksien noudattaminen sekä edistämällä sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia uudistuksia sellaisen vapaan, demokraattisen ja vakaan valtion luomiseksi, jossa voidaan edistää ihmisarvoa;

16.  katsoo, että maan luonnonvarojen epääminen kansalta, kasvavat tuloerot ja kasvava työttömyys, huononevat sosiaaliset olosuhteet sekä köyhyys ovat esteinä vakaudelle ja niiden olisi jatkossa oltava ehdottomina prioriteetteina;

17.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita noudattamaan tehokkaasti kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta kaikissa Burundia koskevissa toimissaan sen takaamiseksi, että toimet ovat asianmukaisesti toisiinsa sovitettuja eivätkä haittaa köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, AKT–EU-ministerineuvostolle, Itä-Afrikan yhteisölle sekä jäsenvaltioiden hallituksille, Afrikan unionin toimielimille sekä YK:n pääsihteerille.

 

(1)

EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.

Oikeudellinen huomautus