Menettely : 2016/2747(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0734/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0734/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 08/06/2016 - 12.18
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 171kWORD 71k
1.6.2016
PE596.900v01-00
 
B8-0734/2016

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


hormonaalisista haitta-aineista: tilanne unionin tuomioistuimen 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion jälkeen (2016/2747(RSP))


Sylvie Goddyn ENF-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma hormonaalisista haitta-aineista: tilanne unionin tuomioistuimen 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion jälkeen (2016/2747(RSP))  
B8-0734/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22. toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012(1),

–  ottaa huomioon elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista ja direktiivien 80/509/ETY ja 89/109/ETY kumoamisesta 27. lokakuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1935/2004(2),

–  ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-521/14, Ruotsin kuningaskunta vastaan Euroopan komissio(4), 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion, jossa Ruotsin kuningaskunta, muun muassa Euroopan parlamentin tukemana, nosti laiminlyöntikanteen komissiota vastaan, koska komissio oli jättänyt hyväksymättä delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään tieteellisiä kriteerejä hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien määrittämiseksi,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 36 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 168 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 17 artiklan 8 kohdan ja SEUT-sopimuksen 234 artiklan,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 22. maaliskuuta 2016 päivätyn kirjeen Euroopan parlamentin puhemiehelle ((2016)1416502),

–  ottaa huomioon marraskuussa 2015 annetun komission ehdotuksen uusista bisfenoli A:n (BPA) määristä elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvissa materiaaleissa(5),

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 annetun komission julkilausuman hormonaalisista haitta-aineista: tilanne unionin tuomioistuimen 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion jälkeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että asetus (EU) N:o 528/2012 perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen sen varmistamiseksi, että tehoaineiden ja biosidivalmisteiden valmistuksesta ja asettamisesta saataville markkinoilla ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ihmisten tai eläinten terveydelle tai sellaisia ympäristövaikutuksia, joita ei voida hyväksyä;

B.  toteaa, että asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti komission piti viimeistään 13. joulukuuta 2013 antaa delegoituja säädöksiä tehoaineiden ja biosidivalmisteiden hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia koskevien tieteellisten kriteerien määrittämiseksi;

C.  toteaa, että komissio ei ole antanut edellä mainittuja delegoituja säädöksiä ennen 13. joulukuuta 2013 eikä sen jälkeen;

D.  toteaa, että unionin yleinen tuomioistuin päätti 16. joulukuuta 2015 antamassaan tuomiossa, että komissiolla oli selkeä, täsmällinen ja ehdoton velvoite, jonka mukaan delegoidut säädökset edellä mainittujen tieteellisten kriteerien määrittämiseksi oli hyväksyttävä 13. joulukuuta 2013 mennessä;

E.  toteaa, että unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi komission esittämät erityiset oikeudelliset perustelut, joissa se perusteli laiminlyöntiään, ja päätti tuomion 74 kohdassa yksiselitteisesti, että asetuksen (EU) N:o 528/2012 mikään säännös ei edellytä tieteellisten riskiperusteisten kriteerien vaikutustenarviointia;

F.  toteaa, että parlamentin täysistunnossa 2. helmikuuta 2016 komissio edustajanaan terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komission jäsen Vytenis Povilas Andriukaitis ilmoitti, että vaikutustenarviointi toimii hyödyllisenä ja jopa keskeisen tärkeänä välineenä, joka ohjaa komission tulevaa päätöstä kriteereistä ja että komissio aikoi esittää ensiksikin täytäntöönpanoasetuksen, joka sisältää kasvinsuojeluaineasetuksen ja niin sanotun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin kuuluviin kemiallisiin aineisiin sovellettavat kriteerit, ja toiseksi delegoidun säädöksen, joka sisältää biosidivalmisteasetuksen mukaisesti sovellettavat kriteerit;

G.  toteaa, että puheenjohtaja Juncker vahvisti edellä mainitussa, 22. maaliskuuta 2016 päivätyssä kirjeessään Euroopan parlamentin puhemiehelle komission aikomuksen pyytää ensin sääntelyntarkastelulautakunnan kantaa vaikutustenarviointiin, vaikka unionin yleinen tuomioistuin oli todennut, että asetuksen (EU) N:o 528/2012 mikään säännös ei edellytä tieteellisten riskiperusteisten kriteerien vaikutustenarviointia;

H.  katsoo, että kyseiset toteamukset vahvistavat asetuksen (EU) N:o 528/2012 ja unionin yleisen tuomioistuimen 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion jatkuvan ja toistuvan rikkomisen;

I.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 266 artiklassa säädetään, että ”toimielimen, elimen tai laitoksen, jonka säädös on julistettu mitättömäksi tai jonka laiminlyönti on julistettu perussopimusten vastaiseksi, on toteutettava Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet”;

J.  katsoo näin ollen, että tällaiset toistuvat laiminlyönnit ovat selvästi perussopimusten rikkomista;

K.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1935/2004 perustana on periaate, että kaikkien elintarvikkeiden kanssa suoraan tai välillisesti kosketukseen joutuvien materiaalien tai tarvikkeiden on oltava riittävän inerttejä, jottei aineita pääse siirtymään elintarvikkeeseen sellaisia määriä, jotka voivat vaarantaa ihmisten terveyden, aiheuttaa sopimattomia muutoksia elintarvikkeen koostumuksessa tai heikentää sen aistinvaraisia ominaisuuksia;

L.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1935/2004 18 artiklassa säädetään, että jos jäsenvaltio on saanut uutta tietoa tai arvioinut uudelleen jo olemassa olevaa tietoa ja sillä on perusteltua syytä uskoa, että materiaalin tai tarvikkeen käyttö vaarantaa ihmisten terveyden, se saa tilapäisesti rajoittaa erityisten EU:n sääntöjen, kuten muoveja koskevien sääntöjen, soveltamista tai keskeyttää niiden soveltamisen; toteaa, että samojen sääntöjen mukaan komission velvoitteena on päättää tarvittaessa saatuaan lausunnon Euroopan elintarvikevirastolta ovatko kyseiset toimenpiteet tarpeellisia ja joko hyväksyä tai hylätä ne;

M.  toteaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat asettaneet näiden suojatoimenpiteiden mukaisesti kansallisia kieltoja, jotka koskevat epäiltyjen hormonaalisten haitta-aineiden käyttöä elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvissa muovimateriaaleissa sekä muissa materiaaleissa, kuten päällysteissä; toteaa, että Tanska ja Belgia ovat asettaneet kansallisia kieltoja, jotka koskevat BPA:n käyttöä imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa, elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvissa materiaaleissa, Ruotsi taas on asettanut kiellon, joka koskee pelkästään imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettujen, elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien päällysteitä ja lakkoja, ja Ranska kiellon, joka koskee kaikkia elintarvikepakkauksia ja -säilytysastioita sekä keittiötarvikkeita;

N.  toteaa, että komission oikeudellinen velvoite ryhtyä toimenpiteisiin koskee niitä jäsenvaltioita, jotka ovat käyttäneet 18 artiklan perusteita eli Ranskaa, Tanskaa ja Belgiaa; toteaa, että kyseiset jäsenvaltiot ja Ruotsi ovat ilmoittaneet toimistaan siinä määrin kuin ne koskevat materiaaleja, joihin ei sovelleta mitään yhdenmukaisia erityistoimia EU:n tasolla, kuten ilmoitusmenettelyssä 2015/1535 edellytetään;

O.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1907/2006 perustana on periaate korkeatasoisen terveyden ja ympäristön suojelun varmistamisesta;

1.  korostaa, että komissio ei ole varmistanut terveyden ja ympäristön suojelun korkeaa tasoa;

2.  muistuttaa, että komissio ei ole täyttänyt velvoitettaan antaa delegoituja säädöksiä asetuksessa (EU) N:o 528/2012 edelletyn mukaisesti;

3.  muistuttaa, että komission tehtävänä oli määrittää tehoaineiden ja biosidivalmisteiden hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia koskevat tieteelliset kriteerit, kun taas komission 19. toukokuuta 2015 julkaisemien paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan vaikutustenarviointien tarkoitus on kerätä todisteita sen arvioimiseksi, onko unionin tuleva lainsäädäntä- tai muu toiminta perusteltua ja kuinka se voidaan parhaiten toteuttaa haluttujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

4.  katsoo, että ei voida hyväksyä, että vielä unionin yleisen tuomioistuimen 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion jälkeenkään komissio ei ole ehdottanut delegoituja säädöksiä tehoaineiden ja biosidivalmisteiden hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia koskevien tieteellisten kriteerien määrittämiseksi;

5.  pitää tarkoituksettomina ja näennäisinä komission pyrkimyksiä viivyttää omia toimenpiteitään sekä perustella tarvetta hyväksyä vaikutustenarviointi, jota ei edellytetä lainsäädännössä, kun on jo julkisessa tiedossa, että teollisuuden etujärjestöt, WTO sekä Yhdysvallat ovat vaikuttaneet komissioon, jotta se ei julkaisisi hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia koskevia tieteellisiä kriteereitä;

6.  korostaa, että komissio on muullakin tavoin rikkonut perussopimuksia, koska se ei ole toteuttanut kaikkia toimenpiteitä unionin yleisen tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi;

7.  kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden päättää itse sellaisten tuotteiden käyttö- ja maahantuontikiellosta, joiden ne katsovat sisältävän hormonaalisia haitta-aineita;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

(2)

EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4.

(3)

EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(4)

Yleisen tuomioistuimen tuomio 16. joulukuuta 2015, asiassa T-521/14, Ruotsin kuningaskunta vastaan Euroopan komissio, ECLI:EU:T:2015:976.

(5)

http://ec.europa.eu/smart-regulation/roadmaps/docs/2015_sante_534_bpa_measure_en.pdf.

Oikeudellinen huomautus