Menettely : 2016/2988(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1296/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1296/2016

Keskustelut :

PV 30/11/2016 - 16
CRE 30/11/2016 - 16

Äänestykset :

PV 01/12/2016 - 6.21
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0476

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 166kWORD 47k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-1285/2016
23.11.2016
PE593.733v01-00
 
B8-1296/2016

suullisesti vastattavien kysymysten B8-1812/2016, B8-1813/2016 ja B8‑14/2016 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


tilanteesta Italiassa maanjäristysten jälkeen  (2016/2988(RSP))


Curzio Maltese, Eleonora Forenza, Barbara Spinelli, Sofia Sakorafa, Marie-Christine Vergiat, Marisa Matias, João Ferreira, João Pimenta Lopes, Miguel Viegas, Dimitrios Papadimoulis, Stelios Kouloglou, Kostas Chrysogonos, Patrick Le Hyaric, Lola Sánchez Caldentey, Miguel Urbán Crespo, Estefanía Torres Martínez, Tania González Peñas, Xabier Benito Ziluaga GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma tilanteesta Italiassa maanjäristysten jälkeen  (2016/2988(RSP))  
B8-1296/2016

–  ottaa huomioon hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä 15. maaliskuuta 2016 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2016/369(1),

–  ottaa huomioon humanitaarisesta avusta 20. kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 661/2014(3),

–  ottaa huomioon ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY(4),

–  ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät katastrofinhallintaan liittyvän riskinarvioinnin edelleenkehittämisestä Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät pelastuspalveluvalmiuksien vahvistamisesta pelastuspalveluyksikkömalliin perustuvalla Euroopan keskinäisen avun järjestelmällä,

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta(5),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyt kysymykset tilanteesta Italiassa maanjäristysten jälkeen (O-000139/2016 – B8-1812/2016, O-000140/2016 – B8-1813/2016 ja O‑000141/2016 – B8-1814/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Keski-Italiassa oli 24. elokuuta 2016 tuhoisa maanjäristys, ja maan keskiosassa oli vielä kolme suurta maanjäristystä: 26. lokakuuta 5,5:n ja 6,1:n voimakkuudella ja 30. lokakuuta 6,5:n voimakkuudella;

B.  toteaa, että maanjäristykset ja jälkijäristykset ovat koetelleet Keski-Italiaa viime kuukausina; toteaa, että Italiaa 30. lokakuuta ravistellut maanjäristys oli voimakkain maassa mitattu maanjäristys sitten vuoden 1980;

C.  ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan uusimmissa maanjäristyksissä on loukkaantunut yli 400 ihmistä ja kuolonuhreja on ollut 290;

D.  toteaa, että tuhoisat maanjäristykset saattavat yhdessä saada aikaan ketjureaktion ja ajaa 100 000 asukasta pakosalle;

E.  toteaa, että uusimmat maanjäristykset ovat tuhonneet kaupunkeja, vahingoittaneet vakavasti paikallista ja alueellista infrastruktuuria, tuhonneet historiallisia ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita kohteita sekä aiheuttaneet vahinkoa taloudelliselle toiminnalle ja eritoten pk-yrityksille, maataloudelle matkailun ja gastronomian mahdollisuuksille;

F.  toteaa, että kyseiset alueet kärsivät muodonmuutoksesta, joka kattaa noin 130 neliökilometrin suuruisen alueen ja jonka enimmäissiirtymä on vähintään 70 senttimetriä; toteaa, että ennustamattomat hydrogeologiset vaikutukset voivat ankaran talven yhteydessä johtaa muihinkin luonnonkatastrofeihin, kuten tulviin ja maanvyörymiin sekä kumulatiivisiin vahinkoihin;

G.  toteaa, että taloudellisten ja yhteiskunnallisten menetysten korjaaminen edellyttää, että pysyvän jälleenrakennuksen toimia koordinoidaan asianmukaisesti;

H.  toteaa, että jotkin unionin alueet ovat muita haavoittuvampia ja niillä on suuri seisminen riski; toteaa, että niitä voivat kohdat jopa toistuvat erilaiset luonnonkatastrofit alle vuoden aikana ja äskettäin näin on käynyt Italiassa, Portugalissa, Kreikassa ja Kyproksessa;

I.  katsoo, että katastrofien ehkäisemisen on oltava yhä tärkeämpi osa katastrofien hallintaprosessia ja sen on noustava keskeisempään asemaan yhteiskunnassa;

J.  katsoo, että käytössä olevat ehkäisemistoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja että Euroopan parlamentin aiempia ehdotuksia ei ole vielä pantu täytäntöön kokonaisuudessaan, mikä on haitannut luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisemistä koskevan unionin yhteisen strategian toteuttamista;

K.  toteaa, että luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien aiheuttamat vahingot olisivat usein suurelta osin estettävissä; katsoo, että EU:n politiikan avulla on myös varmistettava yhdenmukaiset kannustimet, joilla kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia kannustetaan kehittämään, rahoittamaan ja panemaan täytäntöön entistä tehokkaampia ennaltaehkäisy- ja suojelutoimia;

1.  ilmaisee syvän solidaarisuutensa ja myötätuntonsa kaikille maanjäristyksistä kärsineille ihmisille ja heidän perheilleen sekä Italian kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, jotka osallistuvat katastrofin jälkeisiin avustustoimiin;

2.  antaa tunnustuksen pelastusyksiköiden, pelastuspalvelun työntekijöiden, vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen sekä alueellisten, paikallisten ja kansallisten viranomaisten uupumattomalle työlle ihmishenkien pelastamiseksi ja tuhoalueiden vahinkojen rajaamiseksi;

3.  korostaa perättäisten maanjäristysten vakavia taloudellisia vaikutuksia ja niiden jälkeensä jättämää tuhoa;

4.  panee merkille muiden jäsenvaltioiden sekä Euroopan alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden osoittaman solidaarisuuden, joka ilmenee vastavuoroisena apuna hätätilanteissa;

5.  korostaa ongelmia, jotka aiheutuvat maanjäristysten ennustamiseen käytetyistä järjestelmistä ja Kaakkois-Euroopan suuresta seismisestä aktiivisuudesta; pitää huolestuttavana, että Euroopan tuhoisissa maanjäristyksissä on viidentoista viime vuoden aikana kuollut tuhansia ihmisiä ja sadat tuhannet ovat menettäneet kotinsa;

6.  on huolissaan siitä, että suuri joukko asuinsijoiltaan lähtemään joutuneita jää tulevan talvikauden ankarien sääolojen armoille; kehottaa komissiota tarjoamaan Italian viranomaisille kaiken tarvittavan avun, jotta nämä voivat taata kunnolliset elinolot kotinsa menettäneille;

7.  korostaa unionin pelastuspalvelumekanismin merkitystä edistettäessä eri puolelta Eurooppaa tulevien pelastuspalveluviranomaisten yhteistyötä vaaratilanteissa ja pidettäessä poikkeuksellisten tapahtumien vaikutukset mahdollisimman vähäisinä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan mekanismin käyttöönoton yksinkertaistamista, jotta se olisi käytettävissä nopeasti ja tehokkaasti heti katastrofien jälkeen;

8.  kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin solidaarisuusrahastosta voidaan nopeasti järjestää mahdollisimman paljon rahoitusta; korostaa alueellisten ja paikallisten viranomaisten roolia ja suurta vastuuta varojen hallinnoinnissa ja jakelussa niin, että samalla tuetaan näiden alueiden uutta kestävää talouskasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

9.  kehottaa komissiota harkitsemaan tällä hetkellä yksittäisen katastrofin aiheuttamaan vahinkoon perustuvien solidaarisuusrahaston laskelmien laajentamista kumulatiiviseen laskentamalliin, jossa otetaan huomioon useiden luonnonkatastrofien samalla alueella vuoden aikana aiheuttamat vahingot;

10.  kehottaa komissiota varmistamaan, että koheesio- ja aluerahastojen kaikkia käytettävissä olevia välineitä hyödynnetään tehokkaasti jälleenrakentamiseen ja kaikkiin muihin tarvittaviin toimiin yhteistyössä Italian kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa; kehottaa komissiota harkitsemaan Euroopan maaseudun kehittämisen rahaston käyttämistä maaseutualueiden ja maataloustoiminnan tukemiseen maanjäristysalueilla;

11.  toteaa, että koheesiopolitiikka on tärkeä väline luonnonkatastrofiriskien ehkäisyssä; katsoo, että erilaisten rahastojen ja välineiden toiminnan on oltava joustavaa ja koordinoitua tämän politiikan toiminnan parantamiseksi ja tehostamiseksi; korostaa, että riskien ehkäisyä on koordinoitava myös muiden ehkäisemiseen tähtäävien politiikanalojen kanssa, jotta voidaan estää toimien hajanaisuus, parantaa niiden tehokkuutta ja kasvattaa niiden lisäarvoa;

12.  korostaa, että tarvitaan nopeasti suunnitelma, joka koskee julkisia investointeja ennaltaehkäisyyn ja rakenteisiin maanjäristysten varalta jälkikäteen tehtäviin muutoksiin alueilla, joilla seisminen ja hydrogeologinen riski on suurin; katsoo, että tällaiset kulut olisi jätettävä huomiotta asianomaisten jäsenvaltioiden alijäämäkynnystä laskettaessa;

13.  pyytää komissiota edistämään ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisemistä koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että alueviranomaiset käyvät katastrofihallintakoulutuksen;

14.  painottaa, että katastrofien ehkäisemistä on tärkeää tarkastella monialaisesta näkökulmasta ja siihen on otettava mukaan asiaan kuuluvat alakohtaiset politiikat väestön tasapuolisen jakautumisen ja yhdenmukaisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi tasapainossa luonnon kanssa;

15.  painottaa julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeyttä katastrofien ehkäisemisessä ja hallinnassa ja kehottaa lisäämään koordinointia ja yhteistyötä etenkin samankaltaisille riskeille altistuvien jäsenvaltioiden tutkimus- ja kehittämislaitosten välillä; kehottaa vahvistamaan varhaisvaroitusjärjestelmiä jäsenvaltioissa sekä luomaan uusia ja vahvistamaan olemassa olevia yhteyksiä eri varhaisvaroitusjärjestelmien välillä; suosittelee, että komissio ottaa nämä tarpeet asianmukaisesti huomioon ja takaa riittävän rahoituksen,

16.  korostaa tarvetta valmistella jäsenvaltioiden terveysjärjestelmiä henkilöresurssien, hyvien käytäntöjen ja riskien tunnistuksen osalta, jotta ne kestävät katastrofitilanteet;

17.  korostaa, että on tärkeää kerätä kattavasti tietoa katastrofiriskeistä ja niiden aiheuttamista kustannuksista ja jakaa tiedot unionin laajuisesti, jotta voidaan laatia vertailevia tutkimuksia ja määrittää katastrofien todennäköisiä rajatylittäviä vaikutuksia, minkä myötä jäsenvaltiot voivat koota yhteen kansallisia pelastuspalveluvalmiuksiaan ja lääkintäresurssejaan koskevat tiedot; korostaa, että olisi hyödynnettävä ja kehitettävä olemassa olevia rakenteita kuten seuranta- ja tiedotuskeskusta (MIC) uusien rakenteiden luomisen asemesta;

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Italian hallitukselle ja maanjäristysalueiden alue- ja paikallisviranomaisille.

(1)

EUVL L 70, 16.3.2016, s. 1.

(2)

EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.

(3)

EUVL L 189, 27.6.2014, s. 143.

(4)

EUVL L 328, 6.12.2008, s 28.

(5)

EUVL C 286 E 12.11.2009, s. 15.

Oikeudellinen huomautus