Menettely : 2016/2902(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1340/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1340/2016

Keskustelut :

PV 14/12/2016 - 24
CRE 14/12/2016 - 24

Äänestykset :

Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0511

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 267kWORD 54k
12.12.2016
PE596.609v01-00
 
B8-1340/2016

suullisesti vastattavan kysymyksen B8-1818/2016 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


lastenlääkkeitä koskevasta asetuksesta (2016/2902(RSP))


Giovanni La Via, Françoise Grossetête, Elena Gentile, Bolesław G. Piecha, Frédérique Ries, Stefan Eck, Joëlle Mélin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma lastenlääkkeitä koskevasta asetuksesta (2016/2902(RSP))  
B8-1340/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1902/2006 lastenlääkkeistä annetun asetuksen (EY) N:o 1901/2006 muuttamisesta (”lastenlääkeasetus”)(1),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Parempia lääkkeitä lapsille – suunnitelmista totta – lastenlääkkeistä annetun asetuksen (EY) N:o 1901/2006 soveltamisesta saatuja kokemuksia koskeva yleiskertomus” (COM(2013)0443),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. kesäkuuta 2016 hyväksymät päätelmät lääkealan järjestelmien tasapainon vahvistamisesta Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa,

–  ottaa huomioon lääkkeiden saatavuutta käsittelevän YK:n pääsihteerin korkean tason paneelin syyskuussa 2016 julkaiseman raportin innovoinnin edistämisestä ja terveydenhuollon menetelmien saatavuuden parantamisesta,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen lastenlääkkeistä annetun asetuksen tarkistamisesta (O-000135/2016 – B8-1818/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että lastenlääkeasetuksella on ollut huomattava vaikutus lastenlääkkeiden kehittymiseen, sillä useimmat lääkeyhtiöt pitävät lastenlääkkeiden kehittämistä olennaisena osana tuotteen yleistä kehittämistä; ottaa huomioon, että pediatristen tutkimushankkeiden määrä on noussut merkittävästi ja että hyväksytyistä lääkkeistä on nykyisin saatavilla entistä enemmän korkealaatuista tietoa, joka koskee niiden käyttöä lapsilla; ottaa huomioon, että lapsiin kohdistuvien kliinisten tutkimusten suhteellinen määrä on myös noussut;

B.  ottaa huomioon, että lastenlääkeasetus on vaikuttanut kokonaistilanteen paranemiseen ja siitä on ollut konkreettista hyötyä monien lastentautien kannalta; katsoo, että joillakin aloilla, kuten lasten syöpäsairauksissa ja vastasyntyneiden terveydenhoidossa, ei ole saavutettu riittävästi edistystä,

C.  ottaa huomioon, että lasten syöpä on edelleen yksivuotiaiden ja sitä vanhempien lasten suurin sairaudesta johtuva kuolinsyy ja että Euroopassa kuolee vuosittain syöpään 6 000 nuorta; ottaa huomioon, että kaksi kolmasosaa niistä, jotka selviävät syövästä, kärsivät hoidon aiheuttamista sivuvaikutuksista (jotka ovat tiettävästi vakavia jopa 50 prosentilla syövästä selvinneistä), jotka johtuvat käytössä olevista hoidoista, ja katsoo, että lapsuuden syövästä selvinneiden elämänlaatua on edelleen parannettava;

D.  ottaa huomioon, että lastenlääkeasetuksella on edistetty lastenlääkkeiden kehittämistä koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä sidosryhmien välillä;

E.  toteaa, että alle kymmenen prosenttia lapsista, jotka kärsivät parantumattomasta ja hengenvaarallisesta taudin uusiutumisesta, saa kliinisissä kokeissa uusia kokeellisia lääkkeitä, joista voi olla heille hyötyä;

F.  katsoo, että innovatiivisten hoitojen saatavuuden huomattava paraneminen voi pelastaa hengenvaarallisista sairauksista, kuten syövästä, kärsivien lasten ja nuorten hengen, ja katsoo näin ollen, että näitä hoitoja on ilman aiheetonta viivytystä tutkittava lapsiin kohdistuvilla asianmukaisilla tutkimuksilla;

G.  katsoo, että lääkkeiden alkuperäistarkoituksesta poikkeava käyttö lapsilla on EU:ssa edelleen yleistä monilla hoitoaloilla; toteaa, että vaikka lääkkeiden alkuperäistarkoituksesta poikkeavan käytön laajuutta lapsilla koskevat tutkimukset poikkeavat toisistaan laajuudeltaan ja potilasryhmiltään, ei lääkkeiden määrääminen alkuperäistarkoituksesta poikkeavaan käyttöön ole vähentynyt lastenlääkeasetuksen voimaantulon jälkeen; ottaa huomioon, että Euroopan lääkevirastoa (EMA) on jo pyydetty laatimaan suuntaviivat sellaista hoitotarpeeseen perustuvaa lääkkeiden käyttöä varten, joka poikkeaa niiden alkuperäistarkoituksesta tai on lisensoimatonta, sekä laatimaan luettelon alkuperäistarkoituksesta poikkeavasti käytetyistä lääkkeistä, joita käytetään lisensoitujen vaihtoehtojen saatavuudesta huolimatta;

H.  ottaa huomioon, että lastenlääkeasetuksessa vahvistetaan ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kehittämistä koskevat säännöt, jotta voidaan täyttää lapsiväestön terapeuttiset erityistarpeet;

I.  toteaa, että lastenlääkeasetuksen voimaantulon jälkeen vain kahdelle innovatiiviselle kohdennetulle syöpälääkkeelle on myönnetty lupa lasten syöpien hoitoon lastenlääkkeitä koskevan hyväksytyn tutkimusohjelman perusteella;

J.  toteaa, että nykyisen sääntelykehyksen puitteissa jätetään noudattamatta oikeudellista velvoitetta jatkaa lastenlääkkeen kehittämistä silloin, kun lääkkeitä kehitetään aikuisten sairauksille, joita ei esiinny lapsilla; toteaa, että tällainen sääntely on riittämätöntä niiden erityisten sairauksien osalta, joita esiintyy ainoastaan lapsilla; toteaa lisäksi, että EMA:lle lastenlääkeasetuksen 34 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettujen, lykkäyksiä koskevien vuosittaisten selvitysten määrä kasvaa joka vuosi;

K.  toteaa, että monia lasten syöpätyyppejä ei esiinny aikuisilla; toteaa kuitenkin, että sellaisen lääkkeen toimintamekanismi, joka tehoaa aikuisten syöpätyyppeihin, voi olla merkityksellinen myös lapsilla esiintyvien syöpätyyppien kannalta;

L.  toteaa, että markkinat tarjoavat rajallisesti kannustimia kehittää erityisiä lastenlääkkeitä niille sairauksille, joita esiintyy ainoastaan lapsilla, kuten lasten syöville;

M.  toteaa, että EU:n kolmanteen terveysalan toimintaohjelmaan (2014–2020) sisältyy sitoumus parantaa harvinaisista sairauksista kärsiviin potilaisiin liittyviä resursseja ja asiantuntemusta;

N.  toteaa, että syöpälääkkeiden pediatristen kliinisten kokeiden aloittaminen viivästyy huomattavasti, sillä kehittäjät odottavat, että lääke ensin vaikuttaa lupaavalta aikuisten syöpäpotilaiden kannalta;

O.  katsoo, että mikään ei estä tutkijaa lopettamasta lupaavaa pediatrista tutkimusta varhaisessa vaiheessa, jos lääkkeellä ei ole myönteisiä vaikutuksia kohteena olevaan aikuisväestöön;

P.  toteaa, että taloudelliset palkkiot ja kannustimet lääkkeiden kehittämiseksi lapsille, kuten lastenlääkkeiden myyntiluvat, tulevat myöhään ja niiden vaikutus on vähäinen; pitää tarpeellisena sen varmistamista, etteivät lääkeyhtiöt käytä väärin palkkioita ja kannustimia, ja katsoo, että nykyistä järjestelmää on arvioitava sen selvittämiseksi, kuinka järjestelmää voitaisiin parantaa, jotta vauhditettaisiin lastenlääkealan tutkimusta ja kehittämistä, erityisesti lasten syöpäsairauksien alalla;

Q.  toteaa, että myyntiluvan haltijoiden on varmistettava, että tuotetiedot ovat viimeisimmän tieteellisen tietämyksen tasalla;

R.  toteaa, että lastenlääkkeitä koskevat tutkimusohjelmat hyväksytään sääntelyviranomaisten ja lääkeyhtiöiden välillä käytyjen monimutkaisten neuvottelujen jälkeen ja liian usein ne osoittautuvat mahdottomiksi toteuttaa käytännössä ja/tai ne aloitetaan liian myöhään, koska niitä käytetään väärin keskittymällä aikuisten syövän harvinaiseen esiintymiseen lapsella sen sijaan, että keskityttäisiin uuden lääkkeen mahdolliseen laajempaan käyttöön muissa tärkeimmissä lasten syövissä; toteaa, että kaikkia hyväksyttyjä lastenlääkkeitä koskevia tutkimusohjelmia ei saateta päätökseen, koska joitakin tehoaineita koskevat tutkimukset usein keskeytetään myöhemmässä vaiheessa, jos lääkkeen turvallisuus ja tehokkuus eivät vastaa alkuperäisiä toiveita; toteaa, että tähän mennessä vain 12 prosenttia hyväksytyistä lastenlääkkeitä koskevista tutkimusohjelmista on saatettu päätökseen;

S.  toteaa, että ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 536/2014 säädetään sellaisen yhteisen hakemusportaalin perustamisesta, jonka avulla toimeksiantajat voivat tehdä yhden yhteisen hakemuksen useassa jäsenvaltiossa suoritettavasta tutkimuksesta; katsoo, että tällaiset rajat ylittävät tutkimukset ovat erityisen tärkeitä, kun on kyse lasten syövän kaltaisista harvinaisista sairauksista, koska yhdessä maassa ei välttämättä ole riittävästi potilaita tutkimuksen toteuttamiseksi;

T.  ottaa huomioon, että lastenlääkkeitä koskeviin tutkimusohjelmiin tehdään paljon muutoksia; toteaa, että vaikka tutkimusohjelmaan tehtävistä merkittävistä muutoksista on keskusteltava lastenlääkekomitean kanssa, asiaa ei ole määritelty yhtä selkeästi vähäisempien muutosten osalta;

U.  ottaa huomioon, että lastenlääkeasetuksen 39 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot konkreettisesta sitoutumisesta lastenlääkkeitä koskevan tutkimuksen ja kehittämisen sekä niiden saatavuuden tukemiseen;

V.  ottaa huomioon, että lastenlääkeasetuksen 40 artiklan 1 kohdan mukaan lastenlääkkeitä koskevaan tutkimukseen on osoitettava varoja yhteisön talousarviosta sellaisten tutkimusten tukemiseksi, jotka koskevat niitä lääkkeitä tai vaikuttavia aineita, joilla ei ole patentin tai lisäsuojatodistuksen antamaa suojaa;

W.  toteaa, että lastenlääkeasetuksen 50 artiklassa komission edellytetään esittävän parlamentille ja neuvostolle 26. tammikuuta 2017 mennessä selvityksen 36, 37 ja 38 artiklan soveltamisesta saaduista kokemuksista, mukaan lukien analyysi palkkioiden ja kannustimien taloudellisesta vaikutuksesta sekä analyysi tämän asetuksen arvioiduista vaikutuksista kansanterveyteen, ja tekevän tarpeellisia muutosehdotuksia;

1.  kehottaa komissiota antamaan lastenlääkeasetuksen 50 artiklassa tarkoitetun selvityksen hyvissä ajoin; painottaa, että tässä selvityksessä on esitettävä kattava kartoitus ja perusteellinen analyysi esteistä, jotka tällä hetkellä haittaavat lapsille tarkoitettuja lääkkeitä koskevaa innovointia; korostaa, että tällainen vankka näyttö on tehokkaan päätöksenteon kannalta tärkeää;

2.  kehottaa komissiota harkitsemaan kyseisiin arviointeihin perustuvia, myös lastenlääkeasetuksen lainsäädännöllisellä tarkistuksella toteutettavia muutoksia, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon a) toimintamekanismiin, pikemmin kuin vain sairaustyyppiin, perustuvat pediatriset kehitysohjelmat, b) sairauksien ja lääkkeiden priorisointimallit, joissa otetaan huomioon täyttymättömät pediatriset lääkintätarpeet ja toteutettavuus, c) aikaisemmat ja käyttökelpoisemmat lastenlääkkeitä koskevat tutkimusohjelmat, d) kannustimet, jotka edistävät paremmin tutkimusta ja palvelevat tehokkaammin lasten tarpeita siten, että varmistetaan tutkimus- ja kehittämiskustannusten arviointi ja kliinisten tulosten täysi avoimuus, ja e) strategiat alkuperäistarkoituksesta poikkeavan käytön välttämiseksi silloin, kun luvallisia lastenlääkkeitä on olemassa;

3.  korostaa, että lasten syöpäsairauksien alalla on ihmishenkiä pelastavaa hyötyä sellaisesta pakollisesta lastenlääkkeiden kehittämisestä, joka perustuu siihen, että lääkkeen toimintamekanismi vastaa kasvaimen biologista luonnetta, eikä indikaatiota, jolla lääkkeen käyttö rajoitetaan koskemaan tietyntyyppistä syöpää;

4.  korostaa, että pediatriset tarpeet ja eri yritysten valmistamat lääkkeet olisi priorisoitava tieteellisten tietojen perusteella, jotta parhaat mahdolliset hoidot saadaan vastaamaan erityisesti syöpää sairastavien lasten tarpeita ja mahdollistetaan tutkimukseen käytettävien resurssien optimointi;

5.  painottaa rajat ylittävien lääketutkimusten merkitystä monien lastentautien ja harvinaisten sairauksien tutkimisessa; suhtautuu siksi myönteisesti ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 536/2014, jonka ansiosta tällaisten lääketutkimusten toteuttaminen on helpompaa, ja kehottaa Euroopan lääkevirastoa varmistamaan, että asetuksen täytäntöönpanoon tarvittava infrastruktuuri on valmiina mahdollisimman pian;

6.  korostaa, että lastenlääkkeitä koskevien tutkimusohjelmien toteuttaminen varhaisessa vaiheessa sekä tieteellinen ja sääntelyä koskeva varhainen vuoropuhelu ja vuorovaikutus Euroopan lääkeviraston kanssa mahdollistavat sen, että yritykset voivat optimoida lastenlääkkeiden kehittämistä kokonaisuudessaan ja kehittää erityisesti helpommin toteutettavia tutkimusohjelmia;

7.  kehottaa komissiota harkitsemaan lastenlääkeasetuksen muuttamista siten, että lapsia koskevia lupaavia kokeita ei voida lopettaa varhaisessa vaiheessa siksi, että kohteena olevaa aikuisväestöä koskevat tulokset ovat heikot;

8.  korostaa, että on kiireellisesti arvioitava, kuinka erityyppisillä rahoituksilla ja palkkioilla – mukaan lukien monet välineet, jotka perustuvat mekanismeihin, joilla tutkimus- ja kehityskustannukset pidetään erillään tuotteen hinnasta – voidaan parhaiten edistää ja nopeuttaa lastenlääkkeiden kehittämistä tarvittavilla osa-alueilla, joista mainittakoon vastasyntyneille tarkoitetut lääkkeet ja lasten syöpien, erityisesti pelkästään lapsilla esiintyvien syöpien, hoitoon tarkoitetut lääkkeet; katsoo, että palkkioiden olisi edistettävä näiden lääkkeiden pediatrista kehittämistä siten, että se aloitetaan heti, kun on saatavilla riittävästi tieteellisiä perusteita lääkkeen käyttämisestä lapsilla sekä tietoa käytön turvallisuudesta aikuisilla, eikä se saisi riippua siitä, onko terapeuttinen arvo osoitettu aikuisten hoidossa;

9.  kehottaa komissiota tekemään kiireellisesti kaikki mahdolliset sääntelymuutokset, joilla tilannetta voidaan tällä välin parantaa;

10.  kehottaa komissiota uudistamaan Horisontti 2020 -ohjelman rahoitussäännökset, jotka on kehitetty tukemaan laadukasta pediatrista kliinistä tutkimusta, sen jälkeen kun on tehty kriittinen arviointi tällä hetkellä rahoitettavista hankkeista;

11.  kehottaa komissiota vahvistamaan eurooppalaista pediatrisen kliinisen tutkimuksen verkostoa ja varmistamaan, että jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä, joilla tuetaan lastenlääkkeitä koskevaa tutkimusta ja kehittämistä sekä lastenlääkkeiden saatavuutta;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.

(1)

EUVL L 378, 27.12.2006, s. 20.

Oikeudellinen huomautus