Menettely : 2017/2732(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0440/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0440/2017

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 05/07/2017 - 8.13
CRE 05/07/2017 - 8.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0305

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 182kWORD 48k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0440/2017
28.6.2017
PE605.558v01-00
 
B8-0440/2017

suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0319/2017 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa (2017/2732(RSP))


Massimiliano Salini PPE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa (2017/2732(RSP))  
B8-0440/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 173 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan II luvun ”Vapaudet” ja IV luvun ”Yhteisvastuu”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti SEU:n 5 artiklan 3 kohdan sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” (COM(2010)0682),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi(1),

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Junckerin laatimat poliittiset suuntaviivat ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”,

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan(2),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 annetut 2009 Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät teollisuuden kilpailukykytavoitteiden edistämisestä, Euroopan teollisuuden digitalisoitumiskehityksestä ja digitaalisten sisämarkkinoiden teknologioiden ja julkisten palvelujen nykyaikaistamista koskevasta paketista,

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista(3),

–  ottaa huomioon 29. toukokuuta 2017 annetut kilpailukykyneuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspoliittisesta strategiasta,

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2017 annetut 2009 Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan rautatieteollisuuden kilpailukyvystä(4),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n terästeollisuuden tilanteesta: työntekijöiden ja yritysten suojelu(5);

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman perheyrityksistä Euroopassa(6),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta(7),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin 4. lokakuuta 2016 ratifioiman Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2017 hyväksytyn kiertotalouspakettia koskevan valtuutuksensa,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa (O-000047/2017 – B8-0319/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että Euroopan teollisuus on maailmanlaajuinen johtaja monilla teollisuudenaloilla; toteaa, että sen osuus unionin viennistä on yli puolet, tutkimukseen ja kehittämiseen tehdyistä investoinneista noin 65 prosenttia, ja se tarjoaa yli 50 miljoonaa työpaikkaa (suoraan ja epäsuorasti, mikä merkitsee 20:ta prosenttia unionin työpaikoista); toteaa kuitenkin, että Euroopan teollisuuden osuus EU:n BKT:stä on laskenut 19 prosentista alle 15,5 prosenttiin viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana;

B.   toteaa, että valmistava teollisuus edustaa 65:tä prosenttia yritysten T&K-menoista mutta että osuus on laskussa ja teollisen perustamme vahvistaminen on siksi olennaista, jotta asiantuntemus ja taitotieto voidaan säilyttää unionissa ja niitä voidaan vahvistaa; ottaa huomioon, että ESIRin painopistealue digitaalinen kehitys tarvitsee toteutuakseen vahvan teollisen perustan;

C.  toteaa, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset), joiden osuus on 99 prosenttia kaikista Euroopan yrityksistä ja jotka ovat EU:n teollisuudenalojen selkäranka, on edessään suuria haasteita talouden globaalien muutosten sekä rahoitukseen ja hallintoon liittyvien esteiden vuoksi;

D.  toteaa, että nykyään yli 60 prosenttia kaikista yrityksistä on perheyrityksiä ja että ne tarjoavat jopa 50 prosenttia kaikista yksityisen sektorin työpaikoista Euroopan unionissa;

E.  toteaa, että naisyrittäjiä EU:ssa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivista henkilöistä on vain 31 prosenttia ja uusyrityksissä toimivista yrittäjistä 30 prosenttia;

F.  toteaa, että Euroopan teollisuus on taantumassa globaalissa kontekstissa ja EU:n politiikalla on tuettava Euroopan teollisuutta, jotta sen kilpailukykyä ja investointikapasiteettia Euroopassa voidaan tehostaa; toteaa, että se joutuu myös kohtaamaan sosiaalisia ja ympäristöllisiä haasteita;

G.  toteaa, että kiertotaloudella voi olla merkittävä myönteinen vaikutus Euroopan uudelleenteollistamiseen, energiankulutuksen laskuun ja riippuvuuteen kolmansista maista tuotavista raaka-aineista; toteaa, että investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen ovat merkittävässä asemassa edistettäessä teollisuustuotteita, jotka pystyvät luomaan myönteisiä kehiä, mutta ympäristöpolitiikassa olisi aina otettava huomioon ja tuettava Euroopan teollisuuden kilpailukykyä;

H.  toteaa, että kunnianhimoinen innovointipolitiikkaa, jota tuetaan riittävillä taloudellisilla resursseilla ja joka suosii laadukkaiden, innovatiivisten ja energiatehokkaiden tuotteiden tuotantoa ja edistää kestäviä prosesseja, antaa unionille mahdollisuuden seistä omilla jaloillaan yhä kilpaillummassa maailmanlaajuisessa tilanteessa, minkä vuoksi innovointi ja investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen, työpaikkoihin ja taitojen kehittämiseen ovat keskeisiä kestävän kasvun kannalta; toteaa, että innovatiivinen teollisuus on suuresti riippuvainen EU:n tutkimuskapasiteetista, tutkimuksen edistymisestä ja erityisesti tutkimusyhteistyöstä;

I.  katsoo, että teollisuustuotteiden reilulla kaupalla on edistettävä EU:n standardeja nykyaikaisten ja kattavien kauppasopimusten avulla; toteaa, että yhdentyneet ja toimivat sisämarkkinat sekä avoin ja reilu kauppa kolmansien maiden kanssa ovat olennaisia EU:n teollisuuden kannalta;

J.  toteaa, että EU:n rahoitusvälineillä on strateginen rooli kilpailukyvyn edistämisessä ja investointivuodon estämisessä;

1.  korostaa teollisuuden keskeistä asemaa kasvun, työllisyyden ja innovoinnin moottorina Euroopassa; pyytää komissiota sitoutumaan selvästi tavoitteeseen, jonka mukaisesti vähintään 20 prosenttia unionin BKT:stä perustuu teollisuuteen vuoteen 2020 mennessä ja arvioimaan, tukevatko vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet EU:n teollisuuspolitiikkaa seuraavalla vuosikymmenellä;

2.  korostaa Euroopan teollisuuspohjan vahvistamisen ja nykyaikaistamisen merkitystä; kysyy komissiolta, aikooko se harkita 20 prosentin tavoitteen mukauttamista ja täydentää sitä vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteilla voidakseen ohjata teollisuuspolitiikkaa seuraavalla vuosikymmenellä;

3.  korostaa pk-yritysten roolia EU:n teollisuuden selkärankana ja toistaa, että on tarpeen harjoittaa pk-yrityksille sopivaa EU:n teollisuuspolitiikkaa, jolla vastataan haasteisiin, joita pk-yritykset kohtaavat kokonsa vuoksi; palauttaa mieliin uusyritysten ja nuorten yrittäjien roolin erityisesti kaikkien innovatiivisimmillä alueilla; pyytää komissiota vähentämään pk-yrityksiin, uusyrityksiin ja nuoriin yrittäjiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa, jotta voidaan helpottaa innovointia ja tehostaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja edistää klustereita, digitaalisia innovointikeskuksia ja yritystoiminnan verkostoja;

4.  on vakuuttunut, että eurooppalainen teollisuus olisi nähtävä EU:n kilpailukyvyn ja kestävyyden strategisena voimavarana; korostaa, että ainoastaan vahva ja sitkeä teollisuus ja tulevaisuuteen suuntautuva teollisuuspolitiikka antavat unionille mahdollisuuden selvitä tulevista haasteista, mukaan luettuina investointivuoto, globaali kilpailu, teknologian nopea kehitys ja laadukkaiden työpaikkojen luominen;

5.  korostaa, että jotta voidaan tukea unionin teollisuutta nopeista talouden ja sääntelyn muutoksista johtuvien haasteiden kohtaamisessa nykypäivän globaalistuneessa maailmassa, on olennaista lisätä Euroopan teollisuuden houkuttelevuutta eurooppalaisten ja ulkomaisten suorien investointien kannalta;

6.  korostaa, että investointiystävällinen ympäristö, ennustettava ja investointeja houkutteleva vakaa sääntelykehys sekä uusien liiketoimintamallien edistäminen ovat tärkeitä rahoituksen saannin helpottamiseksi;

7.  palauttaa mieliin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti 2020:n ja ESIR-rahastojen kaltaisten EU:n rahoitusvälineiden strategisen roolin; kehottaa komissiota ottamaan tämän roolin huomioon harkitessaan ja määritellessään näiden välineiden määrärahoja;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkien EU-maiden ja alueiden tieteellistä potentiaalia ja tutkimuspotentiaalia täysimääräisesti ja luomaan uusia kannustimia tutkimustoiminnan ja teollisuuden välisen yhteistyön parantamiseksi, jotta voidaan tehostaa tutkimusyhteistyötä ja nopeuttaa innovatiivisten tuotteiden, tekniikoiden ja palvelujen toimittamista teollisuudelle;

9.  korostaa, että energiaunioni, digitaaliset sisämarkkinat, digitaalistrategia ja Euroopan yhteenliitettävyys riittävän, tulevaisuuden vaatimukset täyttävän ja tehokkaan infrastruktuurin avulla ovat tärkeitä;

10.  kehottaa komissiota yksilöimään haasteita ja esteitä, joita naisilla on yrittäjäksi ryhtymisessä, ja kannustamaan naisia osallistumaan aktiivisemmin yritystoimintaan;

11.  kehottaa komissiota torjumaan perheyritysten kohtaamia vaikeuksia ja parantamaan nuorten yritystoiminnan kehittämistä;

12.  korostaa tarvetta hyödyntää täysin kiertotalouden mahdollisuuksia ja varmistaa, että teollisuudenalat kehittyvät jatkuvasti ja jakavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja kehittyviä innovaatioita;

13.  toteaa, että on koordinoitava EU:n toimia, joilla pyritään vähentämään resurssiriippuvuutta kolmansista maista yhdistämällä a) oikeudenmukaisen resurssien saannin kansainvälisillä markkinoilla, b) kestävän kotimaisen kaivosteollisuuden sekä c) tehokkaat teknologia-alan innovaatiot monenväliseen globaaliin resurssipolitiikan hallintaan liittyviin EU:n panoksiin;

14.  korostaa, että hallinnollisen taakan ja säännösten noudattamisesta yrityksille aiheutuvien kustannusten vähentämisen tarve sekä paremman sääntelyn edistäminen hyvin toimivilla avoimilla markkinoilla tukee EU:n uudelleenteollistamispolitiikkaa ja edistää entisestään datavetoista taloutta;

15.  kehottaa pitämään terveyttä talouskasvun vauhdittajana; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään EU:n lääketieteellistä tutkimusta, tukemaan terveydenhuollon digitalisointia ja säilyttämään kilpailukykyinen terveydenhuoltoala Euroopassa; korostaa lisäksi tarvetta järjestää yhteisiä digitaalista terveydenhuoltoa koskevia edistämistoimia, koska uudet 5G-verkot helpottavat sellaisten kehittyneiden lääketieteellisten tekniikoiden jakamista, jotka tunnetaan tällä hetkellä ainoastaan joillakin rajatuilla alueilla;

16.  kehottaa komissiota laatimaan kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen pitkän aikavälin teollisuuspoliittisen kehyksen kulttuurialalle ja luoville toimialoille ja sisällyttämään kulttuurialan ja luovien toimialojen kehittämisen, tehokkaan edistämisen ja suojelun sekä niiden riittävän rahoittamisen strategisiin tavoitteisiinsa ja yleisiin prioriteetteihinsa, jotta voidaan parantaa niiden kilpailukykyä ja hyödyntää niiden mahdollisuudet laadukkaiden työpaikkojen ja kasvun luomisessa;

17.  kehottaa ottamaan unionin teollisuuspolitiikan perustaksi selkeät tavoitteet ja indikaattorit – muun muassa tavoite, jonka mukaan 20 prosenttia unionin BKT:stä perustuu teollisuuteen vuoteen 2020 mennessä, energia- ja resurssitehokkuus sekä ilmastotavoitteet – sekä elinkaariajattelun ja kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan;

18.  pyytää tehokkaita ja kestäviä rahoitusvälineitä ja toimenpiteitä, joilla autetaan hiilivuotoriskin torjunnan sisällyttämistä EU:n teollisuusstrategiaan, ja korostaa tarvetta auttaa teollisuutta kehittämään kestävyyttä Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti;

19.  kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota energiavaltaisten teollisuudenalojen tilanteeseen Euroopassa, koska niiden on käytävä ankaraa maailmanlaajuista kilpailua erittäin korkeiden energiakustannusten vuoksi;

20.  korostaa avointen markkinoiden sekä yhteisiin sääntöihin ja tasavertaisiin toimintaedellytyksiin perustuvan vapaan ja reilun kansainvälisen kaupan merkitystä;

21.  painottaa, että Euroopan teollisuus kilpailee maailmanlaajuisesti, ja kehottaa sen vuoksi komissiota avustamaan suurten eurooppalaisten valmistajien uudelleenjärjestelyjen mahdollistamisessa, jotta esiin voi nousta toimijoita, joilla on riittävästi kriittistä massaa, jotta ne voivat selviytyä kansainvälisestä kilpailusta, ja ottamaan samalla huomioon EU:n kilpailulainsäädännön, työntekijöiden tilanteen, Euroopan globalisaatiorahaston sekä suurteollisuuden ja pk-yritysten välisen strategisen suhteen ottaen huomioon niiden roolin innovoinnin alalla;

22.  kehottaa komissiota seulomaan EU:n strategiseen infrastruktuuriin, tuleviin avainteknologioihin tai muihin tärkeisiin voimavaroihin tehtäviä kolmansien maiden investointeja;

23.  kehottaa komissiota kiinnittämään entistä enemmän huomiota sellaisten ulkomaille sijoittautuneiden valtion omistamien yritysten rooliin, joita asianomaisten maiden hallitukset tukevat ja joille ne maksavat tukia tavoilla, jotka EU:n sisämarkkinoiden säännöt kieltävät EU:n yksiköiltä;

24.  korostaa, että EU:ssa tarvitaan johdonmukaista, WTO-yhteensopivaa ja tehokasta polkumyynnin ja tukien vastaista strategiaa;

25.  kehottaa komissiota ottamaan EU:n kilpailulainsäädännössä entistä paremmin huomioon kolmansien maiden keskeisten kansallisten toimijoiden kehittyvän roolin;

26.  korostaa, että EU:n teollisuuden digitalisointia koskeva EU:n strategia on tärkeä, jotta voidaan kokonaisvaltaisesti hyödyntää uusien tekniikoiden etuja ja parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä;

27.  korostaa eurooppalaisen autoteollisuuden roolia muihin talouden sektoreihin ja teollisuudenaloihin kohdistuvan kerrannaisvaikutuksensa vuoksi ja kehottaa kiinnittämään huomiota moniin pk-yrityksiin, jotka liittyvät siihen, sen rooliin tutkimuksessa ja kehittämisessä sekä sen erittäin ammattitaitoiseen työvoimaan; tukee autoteollisuuden jatkuvia pyrkimyksiä kehittää sähkökäyttöisten ja vetypolttokennoilla toimivien sekä verkkoyhteydellä varustettujen ja itseohjautuvien ajoneuvojen kaltaisia nykyaikaisia vähähiilisiä ajoneuvoja;

28.  korostaa, että tarvitaan EU:n koordinoituja toimia, jotta voidaan edistää uusia taitoja sekä uudelleenkoulutusta, täydennyskoulutusta sekä elinikäistä oppimista, kuten komissio esittää uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassaan;

29.  muistuttaa EU:n standardoinnin tärkeästä asemasta ja kannattaa vahvaa keskittymistä johtavaan roolin kansainvälisissä standardointijärjestöissä;

30.  kannattaa EU:n kattavaa teollisuuspolitiikkaa, jossa tärkeälle sijalle asetetaan EU:n arvoketjujen vahvistaminen ja EU:n kaikkien alueiden integrointi EU:n elvytetyn teollisuuden verkkoon;

31.  katsoo, että unionin sääntelykehyksen olisi mahdollistettava teollisuudenalojen mukautuminen asiaa koskeviin muutoksiin ja se, että ne voivat ryhtyä ennakoiviin toimiin työpaikkojen luomisen, kasvun ja alueellisen lähentymisen edistämiseksi;

32.  kehottaa komissiota hyväksymään vuoden 2018 alkupuolella yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kokonaisvaltaisen unionin teollisuuspolitiikkaa koskevan strategian ja toimintaohjelman, jotka perustuvat 20 prosentin tavoitteeseen ja joissa käsitellään muun muassa digitalisointia, kestävyyttä, energiatehokkuutta, riittäviä resursseja ja sääntelyn purkamista erityisesti pk-yritysten osalta;

33.  kehottaa komissiota liittämään tähän strategiaan tarkat ja mitattavissa olevat teollisuuspoliittiset tavoitteet sekä täydentämään sitä teollisuustuotannon määrän, teollisuuden työpaikkojen määrän ja BKT:stä prosenttiosuutena laskettujen valmistavan teollisuuden keskimääräisten vuotuisten investointien kaltaisilla lisäindikaattoreilla;

34.  pyytää komissiota sisällyttämään strategiaan teollisuuspolitiikkojen valtavirtaistamista EU:n strategisiin aloitteisiin koskevan vaikutustenarvioinnin, jonka avulla voidaan tarkistaa kyseisiä aloitteita tapauksissa, joissa niistä aiheutuu haittaa EU:n teollisuudelle ja joissa ne tuottavat parempia tuloksia;

35.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 482, 23.12.2016, s. 89.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0377.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0240.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0280.

(5)

EUVL C 294, 12.8.2016, s. 11.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0290.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0486.

Oikeudellinen huomautus