Menettely : 2017/2973(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0672/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0672/2017

Keskustelut :

PV 12/12/2017 - 11
CRE 12/12/2017 - 11

Äänestykset :

PV 14/12/2017 - 8.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0500

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 265kWORD 51k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0668/2017
6.12.2017
PE614.291v01-00
 
B8-0672/2017

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


rohingya-väestön tilanteesta (2017/2973(RSP))


Elena Valenciano, Victor Boştinaru, Soraya Post S&D-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma rohingya-väestön tilanteesta (2017/2973(RSP))  
B8-0672/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista ja rohingya-muslimien tilanteesta ja etenkin 14. syyskuuta 2017(1), 7. heinäkuuta 2016(2) ja 15. joulukuuta 2016(3) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 16. lokakuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät Myanmarista/Burmasta,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 19. marraskuuta 2017 Cox´s Bazarin kaupungissa Bangladeshissa antamat lausunnot,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2016 annetun yhteisen lehdistötiedotteen EU:n ja Myanmarin kolmannesta ihmisoikeusvuoropuhelusta,

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät valtiottomuudesta,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajan 6. marraskuuta 2017 antaman lausunnon väkivallasta Rakhinen osavaltiossa,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen kolmannessa komiteassa 16. marraskuuta 2017 hyväksytyn päätöslauselman Myanmarin ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetun YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raportin rohingya-muslimien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta Myanmarissa ja 18. maaliskuuta 2016 annetun Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportin,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 27. erityisistunnon, jossa käsiteltiin rohingya-muslimien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeustilannetta Myanmarin Rakhinen osavaltiossa, ja sen 5. joulukuuta 2017 antaman päätöslauselman samasta aiheesta,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen pakolaisten asemasta vuodelta 1951 ja siihen liitetyn pöytäkirjan vuodelta 1967,

–  ottaa huomioon valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen vuodelta 1954 ja valtiottomuuden poistamista koskevan yleissopimuksen vuodelta 1961,

–  ottaa huomioon YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) valtiottomuuden poistamista koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2014–2024,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Rakhinen osavaltiota käsitelleen neuvoa-antavan komitean (Annanin komitea) loppuraportin,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyt kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön (ASEAN) peruskirjan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Rakhinen osavaltio Myanmarissa on koti noin miljoonalle rohingyalle, jotka muodostavat pääasiassa muslimeista koostuvan vähemmistöryhmän ja joille ei maan kansalaisuutta koskevan lain nojalla myönnetä täyttä kansalaisuutta, vaan heistä on tehty valtiottomia;

B.  toteaa, että rohingyat ovat yksi maailman vainotuimmista väestöistä ja että heidät on suurelta osin pakotettu leireihin ja heidän vapaata liikkuvuuttaan rajoitetaan ankarasti sekä Rakhinen osavaltiossa että muualla maassa; toteaa, että tämä vapauden riistäminen on johtanut hengenvaaraan, turvallisuuden vaarantumiseen, terveydenhuoltoa ja opetuksen saamista koskevien oikeuksien epäämiseen, aliravitsemukseen ja puutteelliseen ruokaturvaan, pakkotyöhön, seksuaaliseen väkivaltaan ja poliittisten oikeuksien rajoittamiseen;

C.  panee merkille, että jännitteet leimahtivat viimeksi elokuussa 2017, mikä johti Myanmarin viranomaisten täysin suhteettomiin vastatoimiin, joilla loukattiin räikeästi rohingya-väestön ihmisoikeuksia tuhoten laajamittaisesti koteja ja tappaen, raiskaten ja kiduttaen ihmisiä;

D.  toteaa, että elokuusta 2017 lähtien yli 626 000 rohingyaa on paennut turvaan naapurimaahan Bangladeshiin, jossa on nyt kaikkiaan 838 109 rohingya-pakolaista, ja tämän luvun odotetaan kasvavan yli miljoonaan vuoden 2017 loppuun mennessä; toteaa, että pakenijoiden on käytettävä epäluotettavia reittejä ja he joutuvat tulitukseen ja kulkemaan vaarallisessa maastossa joutuen alttiiksi sukupuoleen perustuvalle väkivallalle ja nälälle eivätkä he saa lääkinnällistä apua; ottaa huomioon, että kymmeniä rohingyoja, myös naisia ja lapsia, on kuollut pakomatkan aikana;

E.  toteaa, että yli 400 000 ihmistä tarvitsee terveydenhuoltoa ja elintarvikeapua ja arviolta 300 000 ihmistä, joista yli 150 000 on alle viisivuotiaita lapsia, tarvitsee ravitsemusapua;

F.  toteaa, että Bangladesh on esittänyt Myanmarin viranomaisille valituksen siitä, että osalle sen Bangladeshin vastaista rajaa on asennettu maamiinoja;

G.  ottaa huomioon, että YK:n virastojen raporttien mukaan niitä estetään edelleen toimittamasta rohingyoille humanitaarista apua, kuten elintarvikkeita, vettä ja lääkkeitä;

H.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad Al Hussein ilmoitti 10. syyskuuta 2017, että Myanmarin tilanne näyttää etnisen puhdistuksen malliesimerkiltä, ja 5. Joulukuuta 2017, ettei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Myanmarin valtion joukot ovat syyllistyneet rohingya-muslimien joukkotuhontaan; ottaa huomioon, että Amnesty International on kuvannut Rakhinen osavaltion vähemmistöjen tilannetta apartheidiksi ja antanut yksityiskohtaisia kuvauksia erittäin todennäköisistä rikoksista ihmisyyttä vastaan; toteaa, että Yhdysvaltojen holokaustimuseon ja kaakkoisaasialaisen Fortify Rights -ihmisoikeusjärjestön laatimassa raportissa esitetään todisteita rohingyojen joukkotuhonnasta;

1.  pitää valitettavana, että Rakhinen osavaltion väkivaltaisuudet jatkuvat, ihmisoikeuksia loukataan, ihmisiä kuolee ja he menettävät elantonsa ja joutuvat elämään vailla suojaa; ilmaisee syvimmän myötätuntonsa ja täyden tukensa rohingya-väestölle; muistuttaa, että Myanmarin viranomaisten velvollisuutena on suojella syrjimättä kaikkia siviilejä hyväksikäytöltä ja tutkia vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja asettaa niihin syyllistyneet syytteeseen ihmisoikeusnormien ja -velvoitteiden mukaisesti;

2.  kehottaa painokkaasti Myanmarin armeijaa ja turvallisuusjoukkoja lopettamaan välittömästi rohingya-väestön tappamisen, häirinnän ja raiskaukset sekä heidän kotiensa polttamisen;

3.  kehottaa Myanmarin viranomaisia sallimaan välittömästi ja esteittä humanitaarisen avun toimittamisen Rakhinen osavaltioon, mihin kuuluu kohdennettu apu haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten lapsille, iäkkäille ja seksuaalisen väkivallan uhreille; kehottaa maan hallitusta toteuttamaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2106(2013) mukaisesti toimenpiteitä, joilla ehkäistään seksuaalista väkivaltaa ja reagoidaan jo ilmenneisiin tapauksiin;

4.  kehottaa Myanmarin viranomaisia päästämään alueelle riippumattomia tarkkailijoita, erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston maaliskuussa 2017 perustaman YK:n selvitysvaltuuskunnan, jotta voidaan varmistaa riippumaton ja puolueeton tutkinta kaikkien osapuolten väitetyistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista;

5.  vaatii jälleen kerran Myanmarin hallitusta poistamaan välittömästi kaikki maamiinat Bangladeshin vastaiselta rajalta;

6.  arvostaa toimia, joita Bangladesh on käynnistänyt naapurimaansa humanitaarisen kriisin vuoksi; pitää myönteisenä, että maa tarjoaa suojelua Myanmarista pakenevalle rohingya-väestölle, ja kannustaa sitä jatkamaan tuen antamista yhteistyössä UNHCR:n kanssa, koska sillä on tekniset valmiudet pakolaisaseman seulomiseen ja valtuudet suojella pakolaisia ja valtiottomia henkilöitä; kehottaa Bangladeshia helpottamaan edelleen kansainvälisten kansalaisjärjestöjen humanitaarisia operaatioita keventämällä byrokratiaa, rekisteröintimenettelyjä ja liikkumisrajoituksia;

7.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita lisäämään pakolaisten majoittamiseen tarkoitettua rahoitusta ja aineellista tukea, samalla kun varmistetaan, että apua ei käytetä sellaisiin ratkaisuihin, jotka eivät ole pakolaisten ja palaajien kannalta hyväksyttävissä, kuten ”turvallisten vyöhykkeiden” perustamiseen Burman puolelle rajaa; on siksi huolissaan Bangladeshin päätöksestä perustaa Bengalinlahden syrjäiselle ja tulville alttiina olevalle saarelle väliaikainen majoitus 100 000 rohingya-pakolaiselle, koska tämä toimenpide riistäisi pakolaisilta heidän oikeutensa;

8.  kehottaa lisäksi Bangladeshin hallitusta, unionia, jäsenvaltioita ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia järjestämään pitkän aikavälin rahoituksen, jolla kyetään reagoimaan riittävästi asuinsijoiltaan karkotettujen rohingyoiden ja heidät vastaanottaneiden yhteisöjen tarpeisiin ja huolehtimaan asianmukaisista ja nykyistä paremmista palveluista; muistuttaa erityisesti, että rahoitusta tarvitaan kipeimmin lääkinnällisen avun ja mielenterveyspalvelujen antamiseen raiskauksien ja sukupuoleen perustuvan väkivallan henkiin jääneille uhreille ja että arvioiden mukaan tähän tarvitaan kymmenen miljoonaa dollaria; kehottaa komissiota tukemaan sitä, että rohingyoille tehdyn seksuaalisen väkivallan ja muiden heitä kohtaan tehtyjen rikosten laajuus selvitetään perinpohjaisesti;

9.  on erittäin huolissaan raporteista, joiden mukaan rohingya-naiset ja -tytöt ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi Myanmarissa ja Bangladeshissa, ja kehottaa kummankin maan viranomaisia tekemään yhteistyötä UNHCR:n ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa ihmiskaupan lopettamiseksi ja sen uhreiksi joutuneiden naisten ja tyttöjen suojelemiseksi ja tukemiseksi;

10.  panee merkille Bangladeshin ja Myanmarin 23. marraskuuta 2017 tekemän kahdenvälisen palauttamissopimuksen, jossa tunnustetaan rohingya-väestön oikeus palata Myanmariin ja asua siellä pysyvästi; edellyttää kuitenkin, että palautuksia ei toteuteta pakkotoimin, etenkään jos jopa etniseksi puhdistukseksi luonnehdittu väkivalta ja vainoaminen jatkuvat edelleen; kehottaa painokkaasti Bangladeshin viranomaisia varmistamaan ennen palaamisten käynnistymistä, että Myanmarilla on rohingya-väestön palaamista ja kotiuttamista varten kattava strategia, joka perustuu Annanin komitean raportissa annettujen tärkeimpien suositusten täytäntöönpanoon; edellyttää, että Myanmarin viranomaiset antavat luotettavat takeet siitä, että palaajia ei vainota eikä pakoteta erillisille leireille etnisin tai uskonnollisin perustein ja että heille taataan ihmisoikeusjärjestöjen harjoittama riippumaton puolueeton valvonta; katsoo, että turvallista ja vapaaehtoista palaamista koskevat edellytykset eivät täyty nykyisissä olosuhteissa;

11.  korostaa, että jos palaamisia toteutuu tämän sopimuksen nojalla, on varmistettava, että koko prosessi toteutetaan YK:n valvonnassa, jotta voidaan taata, että paluu on luonteeltaan vapaaehtoista, turvallista ja tietoon perustuvaa; kehottaa Myanmarin hallitusta laatimaan asianomaisia yhteisöjä kuulemalla kattavan strategian, joka koskee kaikkien Rakhinen osavaltion keskiosissa olevien asuinsijoiltaan karkotetuille tarkoitettujen leirien sulkemista, ja helpottamaan näiden henkilöiden palaamista Myanmariin Annanin komitean raportin suositusten perusteella ja selkeästi määritellyssä aikataulussa;

12.  toteaa, että rohingya-väestön paluun mahdollistamiseksi ja heidän yleisten ihmisoikeuksiensa turvaamiseksi tarvitaan kattavia toimia Myanmarissa harjoitettavan institutionaalisen syrjinnän ja erottelun torjumiseksi; korostaa, että tämän väestön ahdinkoa ei voida lopettaa paneutumatta sen perimmäisiin syihin; panee tässä suhteessa merkille, että Myanmarin vähemmistöjen oikeuksien epääminen ulottuu rohingya-väestöä pidemmälle ja kohdistuu myös Kachinin ja Shanin osavaltioiden etnisiin ryhmiin;

13.  pitää erittäin valitettavana vuonna 1982 annetun Myanmarin kansalaisuuslain soveltamisen jatkamista, sillä se on evännyt rohingya-väestöltä perustavat ihmisoikeudet tehdessään heistä valtiottomia; kehottaa Myanmarin hallitusta muuttamaan kansalaisuuslakia ja antamaan rohingyoille oikeudellisesti tunnustetut kansalaisuutta osoittavat asiakirjat, jotta heidät hyväksytään yhteisönä ja heidän oikeutensa omaan identiteettiin toteutuu; kehottaa hallitusta myöntämään henkilökortteja, joista ei käy ilmi henkilön uskonto;

14.  vaatii, että Myanmarin rohingya-väestön erottelu lopetetaan; vaatii, että rohingyoja koskeva ulkonaliikkumiskielto kumotaan ja että kaikki paitsi välttämättömät tarkastuspisteet puretaan; kehottaa Myanmarin hallitusta takaamaan, että rohingya-väestö voi matkustaa vapaasti koko Rakhinen osavaltiossa ja muualla maassa ja että erityisesti heidän oikeutensa saada terveydenhoitoa, koulutusta ja työtä säilyy;

15.  muistuttaa, että Annanin komitea perustettiin valtiollisen neuvonantajan pyynnöstä; kehottaa Myanmarin viranomaisia nimittämään mahdollisimman pian toimeenpanevan elimen, jotta Annanin komitean suositukset voitaisiin panna täytäntöön kokonaisuudessaan; kehottaa EU:ta ja YK:ta tukemaan prosessia;

16.  kehottaa varmistamaan, että unionin investoinnit ja kehitysapu edistävät koko väestön saatavissa olevia yleispalveluja, ja korostaa, etteivät tällaiset investoinnit vakiinnuta Myanmarissa harjoitettavaa erottelua, joka on jo johtanut institutionaaliseen syrjintään ja ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin; kehottaa siksi unionia arvioimaan kaikkia hankkeita ja avustusoperaatioita, jotta voidaan varmistaa, että ne pannaan täytäntöön asianmukaisesti, ja pyytää unionina tukemaan erottelua ja syrjintää vastustavia toimijoita ja hankkeita, joilla pyritään osallistavampaan ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan;

17.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita hyväksymään kiireellisesti talouspakotteita niille asevoimien ja turvallisuuspalvelujen jäsenille, jotka ovat syyllistyneet laajamittaiseen ihmisoikeuksien loukkaamiseen Myanmarissa;

18.  kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarin maailmanlaajuiseen ja kattavaan asevientikieltoon ja keskeyttämään kaikki suorat ja välilliset ase- ja ammustoimitukset sekä muiden sotilastarvikkeiden ja turvallisuusvälineiden toimitukset, myynnin ja siirtämisen, mukaan lukien kauttakulku ja jälleenlaivaus; kehottaa keskeyttämään myös kaiken sotilaallisen tai turvallisuutta koskevan koulutuksen tai muun avun;

19.  kehottaa Myanmarin hallitusta varmistamaan, että ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista joudutaan vastuuseen, ja takaamaan, että uhrit saavat oikeutta; kannustaa YK:ta ja unionia valvomaan ja tukemaan Myanmarin suorittamia tutkimuksia ja kartoittamaan mahdollisuuksia tutkimiseen ja syytteeseen asettamiseen kansainvälisissä tai ulkomaisissa tuomioistuimissa, mikäli Myanmarin viranomaiset eivät varmista vastuuseen joutumista kotimaassa;

20.  kehottaa Myanmarin hallitusta ja valtiollista neuvonantajaa tuomitsemaan vihapuheen ja ahdistelun, edistämään kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua ja pitämään yllä yleistä oikeutta uskonnon- ja omantunnonvapauteen;

21.  kehottaa lisäksi ASEANia ja alueellisia hallituksia ryhtymään välittömiin toimiin, joilla lisätään Myanmarin hallituksen ja maan asevoimien painostamista, jotta ne lopettaisivat oikeuksien loukkaukset ja suojelisivat kaikkia siviilejä Rakhinen osavaltiossa ja kaikkialla Myanmarissa;

22.  kehottaa Saharov-palkinnon saanutta Aung San Suu Kyitä tuomitsemaan kaikki rohingya-vähemmistöön kohdistuneet vakavat ihmisoikeusloukkaukset; muistuttaa, että Suu Kyin puolueen tiedottaja esitti 18. toukokuuta 2015 lausunnon, jonka mukaan Myanmarin hallituksen olisi palautettava kansalaisuus rohingya-vähemmistöön kuuluville; muistuttaa, että Saharov-palkinto myönnetään muiden perusteiden ohella henkilöille, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, turvaavat vähemmistöjen oikeudet ja kunnioittavat kansainvälistä oikeutta; muistuttaa, että Saharov-palkinnon peruuttamista voidaan harkita siinä tapauksessa, että palkinnonsaaja ei noudata kyseisiä perusteita palkinnon myöntämisen jälkeen;

23.  kannustaa osapuolten tärkeimpiä kansainvälisiä tukijoita, erityisesti Kiinaa ja muita alueellisia toimijoita, käyttämään kaikkia diplomaattisia kanavia, jotta väkivaltaisuudet saataisiin loppumaan;

24.  pitää valitettavana, että YK:n turvallisuusneuvostossa ei ole kyetty tekemään päätöstä ratkaisevista toimenpiteistä, ja kehottaa unionia ja jäsenvaltioita luomaan lisäpaineita niille, jotka estävät tarkoituksenmukaisen toiminnan, mukaan lukien Kiina ja Venäjä;

25.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita jatkamaan Myanmarin viranomaisten ja turvallisuuspalvelujen painostamista rohingya-väestöön kohdistuvien väkivaltaisuuksien ja syrjinnän lopettamiseksi ja yhteistyön käynnistämiseksi YK:n ASEANin alueellisten hallitusten ja Kiinan kanssa, jotta Myanmarissa jatkuva erottelu voidaan lopettaa;

26.  pyytää varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tiedottamaan parlamentille toimista, joita unionin edustustot toteuttivat Naypyidawissa 21. marraskuuta 2017 pidetyssä ASEM-ulkoministerien kokouksessa;

27.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tukemaan UNHCR:n valtiottomuuden poistamista koskevaa maailmanlaajuista toimintasuunnitelmaa vuosiksi 2014–2024;

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin hallitukselle ja parlamentille, Bangladeshin hallitukselle ja parlamentille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin pääsihteerille, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeuskomissiolle, Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0351.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0316.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0506.

Oikeudellinen huomautus